häkkyrä poikineen : atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään
DESCRIPTION
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014. Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään. Atomien mallintamisen historiaa. Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
![Page 1: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/1.jpg)
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari SormunenKevät 2014
![Page 2: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/2.jpg)
Aine koostuu atomeista› Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa,
Kreikka)
Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja › Pallomalli› Luumuvanukasmalli› Aurinkokuntamalli› Bohrin atomimalli› Elektronipilvimalli jne.
![Page 3: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/3.jpg)
• Elektronit kiertävät atomin ydintä. Atomin ydin koostuu protoneista ja neutroneista. Elektronien ja protonien lukumäärä on sama
• Elektroneilla on negatiivinen sähkövaraus ja protoneilla on positiivinen sähkövaraus. Neutroneilla ei ole sähkövarausta
![Page 4: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/4.jpg)
Atomissa protonien ja elektronien sähkövarausten määrät kumoavat toisensa, joten atomi on ulospäin sähköisesti neutraali.
Edellä mainittujen asioiden mallintamiseen aurinkokuntamalli on riittävä, mutta sen käytössä on ongelmansa:› Aurinkokuntamalli (tai planeettamalli) on
ongelmallinen, koska todellisuudessa yksittäisen elektronin tarkkaa sijaintia ytimen ympärillä ei voida tuntea.
› Lisäksi aineilla on havaittu ominaisuuksia joita ei voida selittää yksinkertaisella aurinkokuntamallilla.
› Aurinkokuntamallin oppiminen saattaa haitata myöhemmin muiden atomia kuvaavien mallien omaksumista (esim. kuorimallit 7-9-luokilla ja orbitaalimallit lukiossa).
![Page 5: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/5.jpg)
Elektronit kiertävät ydintä satunnaisesti eivätkä elektronit liiku määrättyjä ratoja pitkin. Ytimen ympärillä oleva elektronipilvi kuvaa elektronien todennäköistä sijaintia.
Kauempana ytimestä olevilla elektroneilla on suurempi energia.
Aurinkokuntamalllin voisi opetusmallina korvata hyvin elektronipilvimallilla – usein näin tehdäänkin.
Perusopetuksen vuosiluokilla 5-6atomin mallintamiseen riittää pallomalli (vrt. kemian harjoitukset).
![Page 6: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/6.jpg)
• Voidaan ajatella, että aineesta riippuen elektronit sijaitsevat eri energiatasoilla eli elektronikuorilla– Sisin elektronikuori on K-kuori ja sinne mahtuu 2 elektronia– Seuraavana on L-kuori, johon mahtuu 8 elektronia– M-kuori (18 elektronia) ja N-kuori (32 elektronia)
• Jos kuoret numeroidaan järjestyksessä sisimmästä alkaen (K=1, L=2…), voidaan kuorelle maksimissaan mahtuvien elektronien lukumäärä (pää)kuorella laskea kaavalla 2n2, missä n on kuoren järjestysluku. On kuitenkin huomattava, että ns. oktettisääntö ”ei salli” uloimmalle kuorelle maksimissaan kuin 8 elektronia.
![Page 7: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/7.jpg)
• Esim. Vedyn ja natriumin elektronikuorimallit
Vedyllä on vain yksi elektroni
Natriumilla on yksitoista elektronia
![Page 8: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/8.jpg)
• Täydennä kloorin elektronikuorimalli. Kloorilla on 17 elektronia.
![Page 9: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/9.jpg)
Alkuaine koostuu vain yhdenlaisista atomeista; alkuaineen atomeilla on aina sama määrä protoneja ytimessään.
Alkuaineille on oma tunnus, esimerkiksi vety H, helium He ja happi O. Palauta mieleesi 20 ensimmäisen alkuaineen kemialliset merkit + seuraavat: rauta, kupari, sinkki, kulta ja hopea.
Protonien lukumäärä kertoo alkuaineen järjestysluvun Z, joka ilmaisee luonnollisesti myös elektronien määrän atomissa.› Esimerkiksi vetyatomin ytimessä on yksi protoni ja järjestysluku on 1. Hapen
(järjestysluku 8) ytimessä on 8 protonia.› Järjestysluku merkitään kemiallisen merkin vasempaan alakulmaan.
› Atomin massaluku (A) kertoo, kuinka monta ydinhiukkasta eli protonia ja neutronia atomilla on yhteensä. Se merkitään kemiallisen merkin vasempaan yläkulmaan.› Tietyillä alkuaineella voi olla ytimessään eri määrät neutroneja. Näitä muotoja
kutsutaan alkuaineen isotoopeiksi: kyseessä on sama alkuaine (protoneja yhtä monta), mutta neutronien määrä on eri. Esimerkiksi vedyllä on kolme isotooppia 1H, 2H ja 3H.
Mikä on seuraavien alkuaineatomien rakenne?
![Page 10: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/10.jpg)
1H
2He
3Li
4Be
5B
6C
7N
8O
9F
10Ne
...
• Jos järjestetään alkuaineet järjestyslukujen mukaiseen järjestykseen, saadaan seuraavaa:
• Kokeellisesti on huomattu, että samankaltaiset kemialliset ominaisuudet toistuvat säännöllisesti. ”Alkuainejono” on katkaistu ja kemiallisesti samoin käyttäytyvät aineet on laitettu allekkain.– Esimerkiksi vety, litium, natrium reagoivat kiivaasti, kun taas helium
ja neon eivät reagoi juuri lainkaan.
![Page 11: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/11.jpg)
1 2 3-12 13 14 15 16 17 181H
2He
3Li
4Be
5B
6C
7N
8O
9F
10Ne
11Na
12Mg
…
• Allekkain olevien alkuaineiden sanotaan kuuluvan samaan ryhmään:– Saman ryhmän alkuaineilla on sama määrä elektroneja ulkokuorella
(poikkeus: helium)• Vaakarivejä kutsutaan jaksoiksi.
• Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on sama määrä elektronikuoria
• Eräs jaksollinen järjestelmä: http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia3/jaksj.html
![Page 12: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/12.jpg)
Pääryhmät on nimetty seuraavasti:› 1 alkalimetallit› 2 maa-alkalimetallit› (1)3 booriryhmä› (1)4 hiiliryhmä› (1)5 typpiryhmä› (1)6 happiryhmä› (1)7 halogeenit› (1)8 jalokaasut
Sivuryhmissä (3-12) sekä sn. lantanoideissa ja aktinoideissa em. säännöt eivät päde
Selvitä jaksollisesta järjestelmästä:› Millä alkuaineella on uloimmalla (kolmannella) kuorella 8 elektronia?› Kuinka monta elektronikuorta on magnesiumilla Mg?› Mitä voit sanoa germaniumin Ge elektroneista?› Mikä alkuaine on toisessa ryhmässä ja neljännessä jaksossa?
![Page 13: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/13.jpg)
Alkuaineen ominaisuudet riippuvat pitkälti ulommaisen elektronikuoren elektronien lukumäärästä.
Jalokaasut ovat kemiallisesti lähes täysin passiivisia. Näitä yhdistää ulommaisella kuorella olevat 8 elektronia (poikkeus: helium)› 8 elektronia ulommaisella kuorella tarkoittaa että atomilla
on oktetti. Se on hyvin pysyvä rakenne Atomit voivat luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja
saadakseen oktettirakenteen. › paitsi H, Li ja Be pyrkivät toisinaan saavuttamaan He:n
elektronirakenteen eli 2 elektronia K-kuorelle
![Page 14: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/14.jpg)
Kun atomi luovuttaa vai vastaanottaa elektroneja, siitä tulee ioni.› Ionilla protonien ja elektronien lukumäärä ei ole sama, joten ionilla on
sähkövaraus. Ionisoitumisessa atomilla on pyrkimys oktettiin. Esimerkiksi ryhmän 17 alkuaineella fluorilla F on 7 ulkoelektronia. Fluori
vastaanottaa mielellään yhden elektronin jotta uloimmalla kuorella on oktetti. Tällöin fluorilla on yhden elektronin suuruinen sähkövaraus, merkitään F-.
Vastaavasti magnesium Mg ryhmästä 2 luovuttaa helposti 2 elektronia pois, jotta saa oktettirakenteen. Magnesiumille jää tällöin 2 elektronin ”vaje” ja merkitään Mg2+
Positiivinen ioni, kationi, syntyy kun atomi luovuttaa elektroneja Negatiivinen ioni, anioni, syntyy kun atomi vastaanottaa elektroneja Huom! Esimerkiksi litium ei voi saada 8 ulkoelektronia, joten se pyrkii
heliumin rakenteeseen, jossa on 2 ulkoelektronia ensimmäisellä kuorella.
![Page 15: Häkkyrä poikineen : Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään](https://reader031.vdocuments.pub/reader031/viewer/2022020106/56812aef550346895d8ed4bd/html5/thumbnails/15.jpg)
Millaisen ionin happi O muodostaa helposti? Onko se kationi vai anioni?
Entä alumiini Al? Miksi lisää elektroneja saava ioni saa
negatiivisen sähkövarauksen?