HE 92/2009 vp

294601

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Rikosseu-raamuslaitoksesta sekä kielilain 40 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan rikosseuraamusalan organisaatiota uudistettavaksi siten, että Ri-kosseuraamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta muodostettaisiin Ri-kosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Rikosseuraamuslaitos toimisi oikeusministe-riön hallinnonalalla, ja sen toimialueena olisi koko maa. Uudistus toteutettaisiin säätämällä laki Rikosseuraamuslaitoksesta. Laki korvai-si nykyisen rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain.

Rikosseuraamuslaitosta johtaisi pääjohtaja, ja laitoksen toimintaa varten maa jakautuisi alueisiin. Alueilla olisi rangaistusten täytän-töönpanosta ja tutkintavankeuden toimeen-panosta vastaavia yksiköitä.

Alueiden määrästä ja toimialueista samoin

kuin muista organisaation yksityiskohdista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Laissa säädettäisiin myös Rikosseuraamus-laitoksen tehtävistä, johtamisesta ja päätös-vallan käytöstä. Lisäksi laissa olisi nykyiseen tapaan säännökset muun muassa rikosseu-raamusalan virkamiesten velvollisuuksista, vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin suo-ritteiden hinnoittelusta sekä Rikosseuraamus-laitoksen ulkoisista tunnuksista.

Lain siirtymäsäännöksissä säädettäisiin asioiden käsittelemisestä ja henkilökunnan asemasta lain voimaantulon yhteydessä.

Kielilaissa oleva Vankeinhoitolaitosta kos-keva erityissäännös muutettaisiin samalla vastaamaan uuden organisaation rakennetta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-vänä tammikuuta 2010.

—————

HE 92/2009 vp

2

Sisällysluettelo

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.............................................................................1

PERUSTELUT ...........................................................................................................................3

1 Johdanto ............................................................................................................................3

2 Nykytila.............................................................................................................................4

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö ..............................................................................4

Yleistä........................................................................................................................4

Rikosseuraamusvirasto ..............................................................................................4

Vankeinhoitolaitos.....................................................................................................5

Kriminaalihuoltolaitos...............................................................................................6

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus.........................................................................6

2.2 Tilanne muissa pohjoismaissa ......................................................................7

Ruotsi ........................................................................................................................7

Norja..........................................................................................................................8

Tanska .......................................................................................................................9

2.3 Nykytilan arviointi .....................................................................................10

Toiminnan kehittäminen..........................................................................................10

Tuottavuuden lisääntyminen ...................................................................................11

Rikosseuraamusalan organisointiin liittyviä muita tekijöitä ...................................12

3 Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset...................................................................................13

4 Esityksen vaikutukset......................................................................................................15

4.1 Taloudelliset vaikutukset............................................................................15

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan .......................................................17

4.3 Henkilöstövaikutukset ................................................................................18

4.4 Vaikutukset kansalaisten asemaan .............................................................19

5 Asian valmistelu..............................................................................................................19

6 Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ............................................................................20

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT................................................................................21

1 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT ..........................................................................21

1.1 Laki Rikosseuraamuslaitoksesta .....................................................................................21

1 luku Tehtävät ja organisaatio................................................................................21

2 luku Johtaminen ja asioiden ratkaiseminen..........................................................23

3 luku Erinäiset säännökset .....................................................................................23

4 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset..............................................................25

1.2 Laki kielilain 40 §:n muuttamisesta ................................................................................28

2 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET .................................................28

3 VOIMAANTULO...........................................................................................................28

4 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA KIELILAINSÄÄDÄNTÖÖN...................................28

4.1 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys .......................................................................28

4.2 Suhde kielilainsäädäntöön...............................................................................................29

LAKIEHDOTUS ......................................................................................................................32

Rikosseuraamuslaitoksesta ......................................................................................32

kielilain 40 §:n muuttamisesta.................................................................................36

LIITE ........................................................................................................................................37

RINNAKKAISTEKSTI............................................................................................................37

kielilain 40 §:n muuttamisesta.................................................................................37

HE 92/2009 vp

3

PERUSTELUT

1 Johdanto

Rikosseuraamusalan organisaatio muodos-tuu keskusvirastona toimivasta Rikosseu-raamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivis-ta Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankein-hoitolaitoksesta.

Rikosseuraamusalan organisaatiota on uu-distettu kolme kertaa 2000-luvun aikana. Vuonna 2001 perustettiin oikeusministeriön vankeinhoito-osaston tilalle rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavaksi keskushallin-toviranomaiseksi Rikosseuraamusvirasto. Keskushallintohankkeen periaatteiden mu-kaisesti uuteen virastoon siirrettiin oikeusmi-nisteriöstä Kriminaalihuoltolaitoksen ja Van-keinhoitolaitoksen operatiiviseen johtami-seen sekä niiden yhteisiin keskushallintoteh-täviin liittyvät tehtävät. Julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys muutettiin samassa yhteydessä valtion viranomaiseksi.

Uudistus toteutettiin lailla rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta (135/2001). La-kiin sisällytettiin säännökset rangaistusten täytäntöönpanon organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta sekä Rikosseuraamusviras-ton, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankein-hoitolaitoksen tehtävistä. Perussäännös orga-nisaation johtamisesta sisältyi lain 2 §:ään. Sen mukaan Kriminaalihuoltolaitosta johti Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja ja Van-keinhoitolaitosta Vankeinhoitolaitoksen pää-johtaja. Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja toimi samalla Rikosseuraamusviraston pääl-likkönä.

Rikosseuraamusalan organisaatiorakennetta koskeva säännös sai lopullisen muotonsa eduskuntakäsittelyn aikana. Eduskunta muut-ti organisaatiouudistusta koskevaa hallituk-sen esitystä siten, että Kriminaalihuoltolai-toksen itsenäisyyttä ja erillisyyttä suhteessa Vankeinhoitolaitokseen korostettiin. Tämä tapahtui lisäämällä lakiin säännös Kriminaa-lihuoltolaitoksen ylijohtajalle kuuluvasta yleistoimivallasta ratkaistaessa Rikosseu-raamusvirastossa Kriminaalihuoltolaitosta ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevia asioita. Vaikka säädöstasolla Kri-minaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolai-

toksen erillisyyttä korostettiin, lakivalio- kunta (LaVM 13/2000 vp) piti kuitenkin tär-keänä sitä, että pidemmällä tähtäyksellä voi-daan muodostaa yksi yhtenäinen virasto ran-gaistusten täytäntöönpanoa varten niin, että käytettävät voimavarat saadaan mahdolli-simman tarkoituksenmukaisesti hyödynne-tyiksi.

Rikosseuraamusalan organisaatiota uudis-tettiin uudelleen vuonna 2006 perustamalla Vankeinhoitolaitokseen viisi aluevankilaa ja terveydenhuoltoyksikkö. Aluevankilat koos-tuvat sijoittajayksiköstä sekä rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toi-meenpanosta vastaavista vankiloista. Sijoitta-jayksiköillä on vastuu vangin sijoittamisesta sekä rangaistusajan suunnitelman laatimises-ta ja toteuttamisesta. Uudistus liittyi saman-aikaisesti voimaan tulleeseen vankeuslakiin (767/2005). Tavoitteena oli uudistaa Van-keinhoitolaitoksen organisaatiota siten, että se tukisi uuden vankeuslain mukaisia tavoit-teita, joissa olennaista on rangaistusajan suunnitelmallisuus ja pyrkimys vaikuttaa tuomittuun uusintarikollisuusriskiä vähentä-västi.

Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolai-tos ovat toimineet koko 2000-luvun hallin-nollisesti toisistaan erillisinä, vaikkakin sa-man keskusviraston ohjauksessa. Lakivalio-kunnan kannan mukaisesti Kriminaalihuolto-laitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen yhteis-toimintaa ja hallinnon yhtenäisyyttä on kui-tenkin pyritty asteittain lisäämään koko uu-den organisaation olemassaolon ajan. Yhte-näisyyteen on kiinnitetty huomiota sekä ri-kosseuraamusalan toimintaa kehitettäessä et-tä monissa paikallisissa ja muissa yhteistyö-hankkeissa. Myös asetustasolla on tehty joi-takin tähän liittyviä muutoksia.

Hallinnon yhtenäistäminen eteni lainsää-dännön tasolla vuonna 2008 siten, että ran-gaistusten täytäntöönpanon hallinnosta anne-tusta laista poistettiin maininta Kriminaali-huoltolaitoksen ylijohtajan toimivallasta rat-kaista Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät Kriminaalihuoltolaitosta ja yhdyskuntaseu-raamusten täytäntöönpanoa koskevat asiat. Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät koko

HE 92/2009 vp

4

hallinnonalaa koskevat asiat ratkaisee nyt vi-raston päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Säännöksen kumoaminen mahdollisti vi-raston sisäisen organisaation uudistamisen vuoden 2009 alussa voimaan tulleella työjär-jestyksellä siten, että Kriminaalihuoltolaitok-sen ja Vankeinhoitolaitoksen toiminnan oh-jaus voitiin yhdistää ja Rikosseuraamusviras-tosta tuli koko rikosseuraamusalan toimintaa yhtenäisesti ohjaava ja kehittävä keskusyk-sikkö.

Vuonna 2001 toteutetun organisaatiouudis-tuksen olennaisimmat muutokset koskivat keskushallintoa ja Kriminaalihuoltolaitosta. Vuoden 2006 uudistus keskittyi Vankeinhoi-tolaitoksen organisaatioon ja uuden vankeus-lain siihen aiheuttamiin muutostarpeisiin. Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleessa uudistuksessa painopiste oli alan hallinnon yhtenäistämisessä, mikä aloitettiin Rikosseu-raamusvirastosta. Tällä hallituksen esityksel-lä yhtenäistämistä koskeva tavoite on tarkoi-tus viedä loppuun saakka siten, että se koski-si koko hallinnonalaa eli myös Kriminaali-huoltolaitosta ja Vankeinhoitolaitosta. Uudis-tus toteutettaisiin perustamalla alalle Rikos-seuraamuslaitos-niminen viranomainen.

2 Nykyti la

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Yleistä

Rikosseuraamusalan organisaatiota koske-vat perussäännökset ovat edellä mainitussa laissa rangaistusten täytäntöönpanon hallin-nosta ja sitä täydentävässä rangaistusten täy-täntöönpanon hallinnosta annetussa valtio-neuvoston asetuksessa (84/2006). Viimeksi mainittu uudistettiin kokonaan Vankeinhoito-laitoksessa vuonna 2006 toteutetun organi-saatiouudistuksen yhteydessä. Rikosseu-raamusviraston alaisuuteen kuuluu myös Ri-kosseuraamusalan koulutuskeskus, josta sää-detään Rikosseuraamusalan koulutuskeskusta koskevassa laissa (1316/2006) ja valtioneu-voston asetuksessa (1448/2006).

Rikosseuraamusalan perustehtävänä on tutkintavankeuden toimeenpano ja rangais-

tusten täytäntöönpano siten, että lisätään vankeusrangaistuksia ja yhdyskuntaseu-raamuksia suorittavien valmiuksia rikokset-tomaan elämäntapaan, edistetään heidän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteis-kuntaan sekä estetään rikosten tekeminen rangaistusaikana. Täytäntöönpano toteute-taan siten, että se on turvallista tuomitulle, henkilökunnalle ja yhteiskunnalle. Tavoitteet ja arvot ovat samat sekä kriminaalihuollolle että vankeinhoidolle. Yhteisten arvojen mää-rittely pohjautuu vuonna 1998 laadittuun kriminaalihuollon ja vankeinhoidon yhtei-seen periaateohjelmaan.

Rikosseuraamusvirasto

Rikosseuraamusalan keskusvirastona toi-mivaa Rikosseuraamusvirastoa tulosohjaa oikeusministeriö. Rikosseuraamusvirasto puolestaan tulosohjaa Kriminaalihuoltolai-toksen aluetoimistoja, aluevankiloita, Van-keinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikköä sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskusta.

Rikosseuraamusviraston tärkeimpänä teh-tävänä on rangaistusten täytäntöönpanon hal-linnosta annetun lain 3 §:n (1374/2007) mu-kaan rangaistusten täytäntöönpanon johtami-nen ja kehittäminen oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä ran-gaistusten täytäntöönpanon tarkastus, ohjaus ja valvonta. Lisäksi Rikosseuraamusvirastol-le kuuluvat muun muassa rangaistusten yli-täytäntöönpanotehtävät, henkilöstön kehittä-minen yhdessä Rikosseuraamusalan koulu-tuskeskuksen kanssa, alan henkilöstöä kos-kevat virkaehtosopimusasiat ja huolehtimi-nen toimialaansa kuuluvasta kansainvälisestä yhteistoiminnasta.

Aikaisemmin Rikosseuraamusvirastossa oli erilliset toiminnan ohjauksen yksiköt Krimi-naalihuoltolaitosta ja Vankeinhoitolaitosta varten sekä kummallekin linjalle yhteiset hal-lintoyksikkö ja oikeudellinen yksikkö. Ra-kenne oli sekava ja ulkopuolisille vaikeasti hahmottuva. Vuoden 2009 alussa voimaan tulleella uudella työjärjestyksellä Rikosseu-raamusviraston organisaatiota uudistettiin ja Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoito-laitoksen tuloslinjat yhdistettiin. Uusi raken-ne tukee valmisteltavana olevan yhtenäisen rikosseuraamusalan toiminnan ohjausta ai-

HE 92/2009 vp

5

kaisempaa paremmin ja luo valmiudet Rikos-seuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitok-sen ja Vankeinhoitolaitoksen yhdistämiselle. Uudella työjärjestyksellä myös viraston toi-mintaprosessit ja johtamisjärjestelmä uudis-tettiin. Hallinnonalan ohjausprosessista ja muista ydinprosesseista (strategia, tulosohja-us, palvelukyky ja vaikuttavuus) vastaavat nyt virastossa toimivat prosessinomistajat.

Rikosseuraamusviraston henkilötyövuosi-määrä vuoden 2008 lopussa oli 86. Viraston henkilökuntamäärä on asteittain vähentynyt useilla kymmenillä samanaikaisesti kun pää-tösvaltaa ja vastuuta on siirretty alue- ja pai-kallistasolle.

Vankeinhoitolaitos

Rikosseuraamusviraston ohjauksessa toi-miva Vankeinhoitolaitos panee täytäntöön vankeusrangaistukset ja sakon muuntoran-gaistukset ja huolehtii tutkintavankeuden toi-meenpanosta sekä vankien kuljetuksesta siltä osin kuin se kuuluu Vankeinhoitolaitokselle. Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla sääde-tään. Olennaisimmat lain tasoiset säädökset ovat vankeuslaki ja tutkintavankeuslaki (768/2005).

Vankeinhoitolaitokseen kuuluu viisi alue-vankilaa. Niissä kussakin toimii sijoittajayk-sikkö sekä yhteensä 26 vankilaa. Suljettuja vankiloita näistä on 16 ja avovankiloita 10. Kutakin aluevankilaa johtaa aluevankilan johtaja, sijoittajayksikköä sijoittajayksikön johtaja ja vankilaa vankilan johtaja. Alue-vankilat perustetaan valtioneuvoston asetuk-sella. Aluevankiloiden toimialueet ja päätoi-mipaikat ilmenevät rangaistusten täytäntöön-panon hallinnosta annetun asetuksen 18 §:stä. Sijoittajayksikön ja vankilan perustaa oike-usministeriö.

Vankeinhoitolaitokseen kuuluu myös val-takunnallinen terveydenhuoltoyksikkö, jota johtaa johtava ylilääkäri. Vankeinhoitolaitok-sen terveydenhuoltoyksikkö koostuu sairaa-loista ja poliklinikoista. Parhaillaan selvite-tään osana tuottavuusohjelmaa terveyden-huoltoyksikön roolia ja suhdetta muuhun jul-kiseen terveydenhuoltoon.

Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano on uuden vankeuslain myötä suunnitelmallinen

ja hallitusti etenevä prosessi, johon kuuluu kolme vaihetta: vankilaan tulo, rangaistuksen suorittaminen ja vapauttaminen. Vangille laaditaan sijoittajayksikössä yksilöllinen ran-gaistusajan suunnitelma, jota laadittaessa ar-vioidaan vangin riski syyllistyä uuteen rikok-seen ja määritellään toimenpiteet uusintari-kollisuuden ehkäisemiseksi. Vangin yksilöl-liset toiminnalliset ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet ja edellytykset selvitetään niin ikään. Arvion perusteella vangille laaditun suunni-telman tavoitteena on vangin elämän-hallinnan ja yhteiskuntaan sijoittumisen edis-täminen. Suunnitelmien avulla pyritään ran-gaistusaikana vaikuttamaan muun muassa vangin työllistymisen parantamiseen, koulu-tuksen hankkimiseen ja päihdeongelman hoi-tamiseen ja edistämään näin hänen valmiuk-siaan rikoksettomaan elämään. Suunnitel-massa määritellään vangin sijoituslaitos ja toiminnot, joihin hän rangaistusaikana osal-listuu.

Samanaikaisesti uuden vankeuslain kanssa voimaan tulleen aluevankilauudistuksen ta-voitteena oli yhdistää laitoksia suuremmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin kunkin aluevankilan alueella olisi kattavasti erityyppisiä laitoksia ja toimintoja siten, että vanki voisi suorittaa rangaistuksensa hänelle soveltuvissa laitoksissa ja toiminnoissa koti-paikkaansa kuuluvalla alueella rangaistusajan suunnitelman mukaisesti.

Rangaistusajan suunnitelmien laatimisessa ei ole päästy vielä määrällisiin tavoitteisiin. Vuonna 2008 rangaistusajan suunnitelma tehtiin 88 prosentille vankeusvangeista. Ris-ki- ja tarvearvioon perustuva suunnitelma laadittiin viidesosalle vankeusvangeista. Va-pautumissuunnitelma tehtiin alle puolelle vangeista.

Vankeinhoitolaitoksessa suurin osa vankia koskevista päätöksistä tehdään paikallistasol-la eli vankiloissa. Toimivaltaa on siirretty as-teittain hallinnossa alaspäin siten, että vain pieni osa päätöksistä tehdään keskushallin-nossa tai aluevankilassa. Päätösvallan mää-räytyminen on säädetty yksityiskohtaisesti vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa. Mai-nituista laeista ilmenevät ne virkamiehet tai henkilöstöryhmät, jotka voivat tehdä laissa mainittuja vankia koskevia päätöksiä. Henki-lökuntaa ja hallintoa koskeva päätöksenteko

HE 92/2009 vp

6

ilmenee rangaistusten täytäntöönpanon hal-linnosta annetusta laista ja sitä täydentävästä valtioneuvoston asetuksesta.

Vankeinhoitolaitoksen henkilötyövuosi-määrä vuoden 2008 lopussa oli noin 2 700. Vankiloittain henkilötyövuosien määrät vaih-televat noin 20 henkilötyövuodesta 250 hen-kilötyövuoteen. Henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa toimii valvontatehtävissä ja eri-laisia virkanimikkeitä on lähes 80.

Vankien määrä vuonna 2008 oli keskimää-rin 3 526, joista vankeusvankeja oli 2 845, sakkovankeja 121 ja tutkintavankeja 560.

Vuonna 2008 oli vankeja yhtä henkilötyö-vuotta kohti 1,31 eli suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Vaikka vankiluku laski jonkin verran vuoteen 2007 verrattuna, oli myös henkilötyövuosien määrä alempi kuin edellisenä vuonna. Tavoite on, että hen-kilökunnan ja vankien suhde olisi 1,15 vuo-teen 2013 mennessä.

Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot (net-to) vuonna 2008 olivat noin 191 miljoonaa euroa, josta henkilöstön palkkausmenot oli-vat 66 prosenttia.

Kriminaalihuoltolaitos

Rikosseuraamusviraston ohjauksessa toi-miva Kriminaalihuoltolaitos vastaa yhdys-kuntaseuraamusten täytäntöönpanosta eli eh-dolliseen rangaistukseen tuomittujen nuoren rikoksentekijöiden valvonnasta, nuorisoran-gaistuksesta, yhdyskuntapalvelusta ja eh-donalaisesti vapautettujen valvonnasta. Yh-dyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotehtä-vien lisäksi Kriminaalihuoltolaitos laatii yh-dyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksiä, nuorten rikoksentekijöiden henkilötutkintoja ja muita seuraamusten määräämiseen liittyviä lausuntoja. Tarkemmin Kriminaalihuoltolai-tokselle kuuluvat tehtävät ilmenevät muun muassa yhdyskuntapalvelusta annetusta laista (1055/1996), laista ehdonalaisen vapauden valvonnasta (782/2005) ja useista muista ri-kosoikeudellisia seuraamuksia ja rangaistus-ten täytäntöönpanoa koskevista laeista. Tar-koituksena on tämän vuoden aikana asettaa toimikunta selvittämään yhdyskuntaseu-raamusten kehittämisen edellytyksiä ja val-mistelemaan ehdotus yhdyskuntaseuraamuk-

sia koskevan lainsäädännön kokonaisuudis-tukseksi.

Kriminaalihuollon tavoitteena on uusinta-rikollisuuden sekä rikollisuudesta aiheutuvan syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen ja vä-hentäminen. Samoin kuin vankeinhoidossa, myös kriminaalihuollossa laaditaan yhdys-kuntaseuraamuksia suorittaville rangaistus-ajan suunnitelma.

Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskeva toimivalta on yhdyskuntapalvelua ja muita yhdyskuntaseuraamuksia koskevassa lainsäädännössä säädetty kuuluvan pääosin Kriminaalihuoltolaitokselle. Tarkempi toimi-vallanjako Kriminaalihuoltolaitoksen sisällä ilmenee työjärjestyksestä tai muista lakia alemmanasteisista säädöksistä tai määräyk-sistä.

Kriminaalihuoltolaitoksella on 15 aluetoi-mistoa ja toimipaikkoja yhteensä 30 eri paik-kakunnalla. Aluetoimistojen toimialueista päättää oikeusministeriö. Aluetoimiston mää-rää on asteittain vähennetty ja toimistoja on yhdistetty keskenään. Vaikka Kriminaali-huoltolaitoksessa ei olekaan varsinaista alue-jakoa, tulosohjauksessa Kriminaalihuoltolai-tos on vuodesta 2001 alkaen toiminut jakau-tuneena kolmeen tulosohjausalueeseen.

Vuoden 2008 lopussa henkilötyövuosien määrä Kriminaalihuoltolaitoksessa oli 271.

Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien päi-vittäinen keskimäärä vuonna 2008 oli 4 713.

Kriminaalihuoltolaitoksen toimintamenot (netto) vuonna 2008 olivat noin 15,5 miljoo-naa euroa.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus

Rikosseuraamusviraston alaisuuteen kuu-luu myös Rikosseuraamusalan koulutuskes-kus. Koulutuskeskus antaa rikosseuraamus-alalla tutkintoon johtavaa koulutusta ja am-matillista lisäkoulutusta sekä osallistuu myös alaa koskevaan kehittämistoimintaan.

Koulutuskeskuksessa voi suorittaa van-keinhoidon perustutkinnon, joka antaa am-matillisen koulutuksen vankeinhoitoalan oh-jaus- ja valvontatehtäviin ja tuottaa kelpoi-suuden muun muassa vartijan virkaan. Vuonna 2008 tutkinnon suoritti 78 henkilöä.

Ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi-AMK (rikosseuraamusalan koulutusohjelma)

HE 92/2009 vp

7

voi suorittaa Laurea-ammattikorkeakou-lussa. Opetus toteutetaan yhteystyössä am-mattikorkeakoulun ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kesken. Viime vuonna tutkinnon suoritti 19 henkilöä.

Täydennyskoulutuksen aiheet liittyivät eri-tyisesti työyhteisön toimintaan, lähityöhön, ohjelmatyöhön ja turvallisuuteen. Lisäksi an-nettiin perehdyttämiskoulutusta rikosseu-raamusalan uusille virkamiehille.

Koulutuskeskuksen tehtävät ovat vuoden 2001 organisaatiouudistukseen liittyen laa-jentuneet koskemaan koko rikosseu-raamusalaa. Tämän vuoksi koulutuskeskuk-sen nimi muutettiin vuoden 2007 alusta Van-keinhoidon koulutuskeskuksesta Rikosseu-raamusalan koulutuskeskukseksi. Koska henkilöstökoulutus liittyy läheisesti keskus-viraston ydintoimintoihin, siirrettiin koulu-tuskeskus vuoden 2008 alussa oikeusministe-riön alaisuudesta Rikosseuraamusviraston alaisuuteen. Muutos parantaa Rikosseu-raamusviraston ja koulutuskeskuksen yhteis-työmahdollisuuksia alan henkilöstökoulutuk-sen kehittämisessä sekä alalla tapahtuvien muutosten valmistelussa ja niiden toteuttami-sen tukemisessa.

Koulutuskeskuksen henkilötyövuosimäärä vuonna 2008 oli 28.

2.2 Tilanne muissa pohjoismaissa

Ruotsi

Ruotsissa yhdyskuntaseuraamusten ja van-keusrangaistusten täytäntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaa Kriminalvård -niminen viranomainen. Se ja-kautuu kuuteen maantieteelliseen alueeseen, pääkonttoriin ja kuljetuspalveluun. Viran-omaista johtaa pääjohtaja, joka toimii samal-la pääkonttorin päällikkönä.

Alueet koostuvat yhdestä tai useammasta läänistä ja niitä johtavat aluejohtajat. Alueilla on 31 tutkintavankilaa (häkte), 55 vankilaa (anstalt) ja 35 avohuollon yksikköä (fri-vårdskontor). Yksiköitä johtaa noin 60 kir-minaalihuoltojohtajaa. Paikallisina tai tietyis-tä toiminnoista vastaavina esimiehinä toimii noin 300 kriminaalihuoltotarkastajaa. Muita varsinaisia esimiehiä ei organisaatiossa ole.

Koko henkilökunnan määrä viranomaisessa on noin 9000.

Alan yhteisiä tehtäviä hoitavat kuljetuspal-velun lisäksi sijoittajayksikkö, joka vastaa vankien sijoittamisesta, sekä koulutusyksi-köt, jotka vastaavat vankien perus- ja ammat-tikoulutuksesta. Talous- ja henkilöstöhallin-non henkilöstö sekä muu erityishenkilöstö ja asiantuntijatuki on keskitetty paikallistasolta aluekonttoreihin.

Kriminaalihuollon organisaatioon kuuluu myös tarkastusneuvosto (Insynsrådet), 30 valvontalautakuntaa (Övervakningsnämnden) ja kriminaalihuoltolautakunta (Kriminal-vårdsnämnden).

Tarkastusneuvosto on vuoden 2008 alussa toimintansa aloittanut nelivuotiskaudeksi ni-mitettävä neuvosto, jonka jäsenistö koostuu pääosin kansanedustajista ja jota johtaa Kri-minaalihuoltolaitoksen pääjohtaja. Tarkas-tusneuvosto valvoo Kriminaalihuoltolaitok-sen toimintaa ja toimii pääjohtajan neuvon-antajana.

Alueellisesti hajautettujen valvontalauta-kuntien tehtäviin kuuluu päätöksenteko mo-nenlaisissa vankeja, tutkintavankeja ja avo-seuraamusta suorittavia koskevissa asioissa. Valvontalautakunnat päättävät seuraamuksis-ta esimerkiksi ehdonalaisessa vapaudessa tai suojeluvalvonnassa olevan rikkoessa valvon-nan ehtoja.

Kriminaalihuoltolautakunta myöntää pois-tumisluvat vähintään kahden vuoden vanke-usrangaistusta suorittaville vangeille ja päät-tää joissakin tilanteissa myös heidän eh-donalaisesta vapauttamisestaan. Kriminaali-huoltolautakunta toimii myös valitusasteena haettaessa muutosta valvontalautakunnan te-kemiin päätöksiin.

Kriminaalihuoltolaitoksen pääkonttori si-jaitsee Norrköpingissä ja se jakautuu asiakas- ja turvallisuusyksikköön, oikeusyksikköön, kehittämisyksikköön, henkilöstöyksikköön, atk-yksikköön, talous- ja suunnitteluyksik-köön sekä tiedotusyksikköön. Yksiköiden nimet kuvaavat myös pääkonttorille kuuluvia tehtäviä.

Organisaatiosta säädetään vuodelta 2007 olevassa asetuksessa (2007:1172). Asetus si-sältää säännökset täytäntöönpano-organisaation tehtävistä ja toiminnan tavoit-teista sekä organisaatiolle asetettavista vaa-

HE 92/2009 vp

8

timuksista, mutta ei organisaatiorakenteen yksityiskohdista. Organisaatiorakenteen tulee asetuksen mukaan mahdollistaa turvallisuu-den säilyminen ja tarjota tuomitulle mahdol-lisuudet osallistua työhön, koulutukseen ja muuhun toimintaan. Lisäisi korostetaan yh-teistyön tärkeyttä ja organisaation muodos-tamista sellaiseksi, että se mahdollistaa yh-teistoiminnan sekä oman organisaation sisäl-lä että suhteessa muihin viranomaisiin ja yh-teistyötahoihin.

Uusi organisaatio on ollut voimassa noin kahden vuoden ajan. Aikaisemmin organi-saatio koostui keskushallinnosta, viidestä aluekonttorista, 36 paikallisesta kriminaali-huoltoviranomaisesta ja vanginkuljetusyksi-köstä. Jo tuolloin organisaatio toimi yhtenäi-sesti siten, että termi kriminalvård kattoi vankeinhoidon (kriminalvård i anstalt) ja tut-kintavankeuden (häkten) sekä vapaudessa toimeenpantavat seuraamukset ja ehdonalai-seen vapauteen päästettyjen valvonnan (fri-vård).

Organisaation uudistaminen perustui vuon-na 2003 asetettuun projektiin (Enmyndi-ghetsprojektet), jonka tavoitteena oli muo-dostaa alalle yksi yhtenäinen viranomainen ja tehostaa näin toimintaa sekä kehittää toimin-nan johtamista. Taustatekijöinä uudistukselle olivat niukkenevat resurssit ja tavoite uuden organisaatiorakenteen kautta tukea asiakkaan tarpeen huomioon ottavaa, prosessimaista ja kokonaisnäkemykselle perustuvaa toiminta-tapaa. Tavoitteena oli lisäksi lisätä yhteistoi-mintaa eri yhteistyötahojen kanssa ja siirtää toimivaltaa hallinnossa alaspäin.

Kokemukset uudesta organisaatiosta ovat olleet pääosin hyviä. Ongelmalliseksi on ko-ettu aluehallinnon paikallisyksiköille anta-man asiantuntijatuen riittävyys. Toisaalta hy-vinä puolina on pidetty muun muassa sitä, et-tä yhteistoiminta alan sisäisten toimijoiden eli avohuollon ja vankiloiden kesken on li-sääntynyt. Merkittävä tekijä yhteistyön kehit-tämisessä oli muutama vuosi sitten käyttöön otettu yhteinen asiakastietojärjestelmä. Myös henkilöstön liikkuvuus ja mahdollisuudet urakiertoon ovat uuden organisaation myötä lisääntyneet.

Ruotsissa organisaation perustehtävästä eli rangaistusten täytäntöönpanosta säädetään muun muassa vuodelta 1974 olevassa laissa

kriminaalihuollosta laitoksissa. Lakia on uu-distettu myöhemmin useilla osittaisuudistuk-silla. Rangaistuksen täytäntöönpano on lain mukaan järjestettävä siten, että se edistää tuomitun sopeutumista yhteiskuntaan ja vä-hentää vapaudenmenetyksestä aiheutuvia haitallisia seuraamuksia. Tavoitteena on si-sällyttää täytäntöönpanoon sellaisia toimen-piteitä, joilla edistetään tuomitun sijoittumis-ta yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. La-kiin sisältyy säännökset myös riski- ja tarve-analyysiin perustuvasta rangaistusajan suun-nitelmasta. Suunnitelma sisältää myös vapau-tumisen jälkeiseen aikaan liittyviä toimenpi-teitä.

Vireillä on lakia koskeva kokonaisuudistus. Uusi kriminaalihuoltolaki sisältäisi sekä van-keusrangaistuksia että vapaudessa täytän-töönpantavia seuraamuksia koskevat sään-nökset.

Norja

Norjassa toteutettiin 2000-luvun alussa ri-kosseuraamusalaa koskeva organisaatiouu-distus. Uusi organisaatio koostuu oikeusmi-nisteriössä toimivasta keskushallinnosta, aluetasosta sekä paikallistasosta. Samoin kuin Ruotsissa, myös Norjassa kriminaali-huolto ja vankeinhoito toimivat samassa or-ganisaatiossa ja saman johdon alaisuudessa.

Toiminnan ylin johto on oikeusministeriös-sä toimivassa erillisessä osastossa. Osasto toimii poliittisen johdon apuna, vastaa alan strategisesta ohjauksesta ja toiminnan kehit-tämisestä sekä toiminnan tavoitteista ja mää-rärahoista. Osaston alaisuudessa toimii kuusi aluetta, koulutuskeskus (KRUS) sekä tieto-hallintokeskus (KITT). Vankiloita on 40, avohuollon yksiköitä 17 ja vapauttamisyksi-köitä kaksi.

Aluetaso vastaa rangaistusten täytäntöön-panosta alueellaan, resurssien tasapuolisesta jakautumisesta sekä yhteistoiminnasta mui-den alueiden kanssa. Lisäksi aluetaso ohjaa yksiköitä ministeriön antamien suuntaviivo-jen mukaisesti, asettaa niille tavoitteet, huo-lehtii toiminnan ohjauksesta ja kehittämisestä sekä jakaa resurssit ja valvoo laitosten toi-mintaa. Aluetaso vastaa myös vankien sijoit-telusta.

HE 92/2009 vp

9

Organisaatiouudistukseen liittyi keskeisesti maaliskuussa 2002 voimaan tullut uusi ran-gaistusten täytäntöönpanoa koskeva laki. La-ki koskee yhdyskuntaseuraamuksia ja vanke-usrangaistuksia sekä tutkintavankeutta ja ri-kosoikeudellisia erityisseuraamuksia. Laissa on myös hallintoa ja viranomaisten toimival-taa koskevia säännöksiä. Rangaistuksen täy-täntöönpanossa on lain 2 §:n mukaan otettava huomioon sekä uusintarikollisuuden ehkäi-seminen että yhteiskunnan turvallisuusnäkö-kohdat. Rangaistuksen sisältöön tulee kuulua toimenpiteitä, joiden arvioidaan edistävän tuomitun sopeutumista yhteiskuntaan. Osana tavoitteelliseen rangaistuksen täytäntöön-panoon kuuluu tuomitun kanssa yhdessä laa-dittava rangaistusajan suunnitelma. Suunni-telmaan sisällytetään myös vapauttamista seuraava aika ja siihen liittyviä tukitoimenpi-teitä.

Norjassa on parhaillaan vireillä organisaa-tion kehittämishanke, jonka yhteydessä mie-titään muun muassa keskusviraston perusta-mista rikosseuraamusalalle. Lokakuussa suurkäräjille jätettiin kriminaalipolitiikkaa ja rangaistusten täytäntöönpanoa koskeva laaja-alainen kehittämissuunnitelma Vaikuttavia rangaistuksia – vähemmän rikollisuutta –turvallisempi yhteiskunta (nro 37, 2007-2008), jonka pohjalta tulevia kehittämistar-peita mietitään.

Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan mi-nisteriön yhteydessä nykyään toimivan kri-minaalihuollon keskushallinnon erottamista itsenäiseksi keskusvirastoksi. Ministeriöön jäävä kriminaalihuollon osasto toimisi poliit-tisen johdon ammatillisena sihteeristönä, ja keskusvirasto vastaisi hallinnonalan käytän-nön ohjauksesta. Viraston tehtäviin kuuluisi-vat taloussuunnittelu, tulosohjaus, tukipalve-lut, sisäinen valvonta sekä valitusasiat.

Kriminaalihuollon kuusi aluetta ehdotetaan muutettaviksi pääpaikkakuntansa mukaan nimetyiksi kriminaalihuollon keskuksiksi. Ehdotuksessa esitetään keskuksille niiden oi-keudelliseen ja moniammatilliseen asiantun-temukseen perustuvaa aktiivista roolia ran-gaistusten täytäntöönpanoa koskevissa rat-kaisuissa. Nykyistä jakoa kuuteen alueeseen tullaan myöhemmässä vaiheessa arvioimaan myös täytäntöönpanon tehokkuuden näkö-kulmasta.

Organisaatiouudistuksessa ei kytketä van-kiloita ja avoseuraamusyksiköitä toisiinsa nykyistä tiiviimmin, mutta niiden välistä yh-teistyötä pyritään lisäämään. Tavoitteena on niin sanottu saumaton rangaistuksen täytän-töönpano, joka edellyttää varhaisessa vai-heessa alkavaa yhteistyötä vankiloiden ja avoseuraamusyksiköiden välillä.

Tanska

Tanskassa vankeus- ja sakkorangaistusten täytäntöönpanon sekä vapaudessa tapahtuvan kriminaalihuollon ohjaus ja keskushallinto kuuluvat oikeusministeriölle (justitsministe-riet), jossa näistä tehtävistä vastaa Direktora-tet for Kriminalforsorgen. Direktoraatilla on jossain määrin itsenäisempi asema kuin mi-nisteriön muilla osastoilla.

Tanskassa ei ole ministeriön ja laitosten vä-lillä alue- tai muuta väliportaan hallintoa.

Toimivaltaa ja vastuuta on siirretty kes-kushallinnosta laitostasolle. Valtakunnallisia vankiloita on 13 ja paikallisia vankiloita 37. Lisäksi organisaatioon kuuluu 23 kriminaali-huollon yksikköä ja kahdeksan vapautta-misyksikköä sekä koulutuskeskus. Tavoittee-na Tanskassa on ollut muodostaa vankiloista itsenäisempiä ja vahvempia yksiköitä, jotka voivat päättää itse resurssiensa käytöstä niille annetun vuosittaisen kokonaisbudjetin puit-teissa. Vankiloiden toiminnan ohjaus perus-tuu vuosittaisiin tulossopimuksiin.

Vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa, ehdonalaisesta vapauttamista sekä sakkoran-gaistuksen, ehdollisen rangaistuksen ja yh-dyskuntapalvelun täytäntöönpanoa koskeva uusi laki tuli Tankassa voimaan heinäkuun alusta 2001. Lain mukaan toiminnassa on otettava tarpeellisella tavalla huomioon sekä varsinaisen rangaistuksen täytäntöönpanon toteuttaminen että tarve auttaa tuomittua elä-mään rikoksetonta elämää. Tuomitulle on mahdollisimman pian laadittava rangaistuk-sen suorittamista ja vapautumisen jälkeistä aikaa koskeva suunnitelma.

Rangaistuksen täytäntöönpanon keskeiset periaatteet Tanskassa ovat normaalisuus, avoimuus (muun muassa poistumisluvat ja omaisten tapaamiset), tuomitun oman vas-tuuntunnon lisääminen, turvallisuus, vähim-

HE 92/2009 vp

10

män mahdollisen puuttumisen periaate sekä resurssien optimaalinen käyttö.

2.3 Nykytilan arviointi

Toiminnan kehittäminen

Rikosseuraamusalan tavoitteena on yhdys-kuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että lisätään tuomittu-jen valmiuksia rikoksettomaan elämään. Li-säksi on huolehdittava tuomittujen, henkilö-kunnan ja yhteiskunnan turvallisuudesta. Varsinaisen rangaistusten täytäntöönpanoteh-tävän ohella toiminnassa yhä keskeisempää on sen vaikuttavuuden lisääminen. Tällä tar-koitetaan rangaistusajan suunnitelmallisuutta ja siihen liittyviä tuomitun elämänhallintaa lisääviä toimenpiteitä. Rikosseuraamusalan toiminta on vaikuttavaa, jos sen kautta pysty-ään vähentämään tuomitun riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin.

Rikosseuraamusalan toiminnan painopistet-tä on tarkoitus lähivuosina siirtää laitosseu-raamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin sekä suljetuista vankiloista avolaitoksiin ja vanki-en hallittuun vapauttamiseen pitäen samalla huolta yhteiskunnan turvallisuudesta. Yhdys-kuntaseuraamuksia kehitetään siten, että nii-den vaikuttavuutta parannetaan, ja että niitä voidaan käyttää nykyistä enemmän ehdotto-mien vankeusrangaistusten sijasta. Tätä ta-voitetta tukee myös käynnistymässä oleva yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsää-dännön kokonaisarviointi.

Olennainen tekijä vankeinhoidon ja sen vaikuttavuuden kehittämisessä oli vuonna 2006 voimaan tullut laaja vankeuslainsäädän-tö. Keskeistä uudistuksessa oli vankeinhoi-don tavoitteiden uudelleen määritteleminen sekä vankien rangaistusajan suunnittelemista ja vankeusajan sisältöä koskeva sääntely. Ta-voitteena uudella lainsäädännöllä oli vankeu-den sisältöä kehittämällä pyrkiä vähentämään vankien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin.

Rangaistusajan suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen vankien yksilöllisten arvioin-tien pohjalta asettaa vaatimuksia toimintojen järjestämiselle vankiloissa. Koska määrära-hatilanne on tiukka ja resurssit rajalliset, vankeuslain mukainen toiminta edellyttää

toimintojen kehittämistä, päällekkäisyyksien poistamista ja resurssien uudelleen kohden-tamista vankien kanssa tehtävään lähityöhön siten, että vankien tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit kohtaavat nykyistä parem-min.

Vankeuslaki koskee vankeusrangaistusta suorittavia. Samoja periaatteita on jo pitkään ennen vankeuslain voimaantuloa noudatettu myös kriminaalihuollossa. Myös yhdyskun-taseuraamuksia toimeenpantaessa olennaista on valvonta-ajan tai muun seuraamuksen suunnitelmallisuus. Vapautumisen tukeminen on yhteinen haaste molemmille organisaati-oille.

Rangaistusaikaa koskevien suunnitelmien toteuttamisessa ja suunnitelman mukaisten toimintojen järjestämisessä korostuu eri am-mattiryhmien välinen yhteistyö. Toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi tulisi pystyä li-säämään yhteistyötä myös ulkopuolisten si-dosryhmien kanssa. Olennaisinta olisi kui-tenkin lisätä yhteisyyttä ja yhteisiä toiminta-tapoja alan sisäisten toimijoiden eli Krimi-naalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitok-sen kesken. Alalla on yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet, mikä onkin asteittain li-sännyt yhteistyötä kriminaalihuollon ja van-keinhoidon välillä. Tiivis yhteistyö on luon-tevaa senkin vuoksi, että osa asiakkaista eli tuomituista on samoja kriminaalihuollossa ja vankeinhoidossa. Sama henkilö saattaa olla elämänsä eri vaiheissa vuoroin vankeinhoi-don, vuoroin kriminaalihuollon toimenpitei-den kohteena.

Kriminaalihuolto ja vankeinhoito tekevät jo nyt runsaasti yhteistyötä muun muassa vapa-uttamissuunnitelmien laatimisessa, ja krimi-naalihuollon virkamiehet käyvät tapaamassa asiakkaitaan vankiloissa. Erityisesti vapaut-tamisvaiheeseen liittyvää yhteistyötä tulisi li-sätä ja panostaa muutenkin aikaisempaa enemmän juuri tähän vaiheeseen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vapauttaminen on kriittinen vaihe laitosaikaisen kuntoutta-van toiminnan onnistumisen kannalta. Jos rangaistusaikana alkaneet toimenpiteet kat-keavat vapauttamisvaiheessa, on tällä kansa-laisten turvallisuuden ja uusintarikollisuus-riskien kannalta suuri merkitys.

Rangaistusaikaa ja vapauttamista koskevi-en suunnitelmien ohella yhteistyötä krimi-

HE 92/2009 vp

11

naalihuollon ja vankeinhoidon kesken teh-dään muun muassa riski- ja tarvearvioiden laadinnassa, vankien koevapauden valvon-nassa sekä ehdonalaisesti vapautuneiden vankien valvonnassa ja heitä koskevien tuki-toimenpiteiden järjestämisessä. Yhteistyötä olisi toivottavaa entisestään tehostaa. Tämä tapahtuisi suunnitellummin ja joustavammin, jos organisaatiot eivät toimisi nykyiseen ta-paan alue- ja paikallistasoilla toisistaan erilli-sinä. Yhteisessä organisaatiossa saataisiin myös alan asiantuntemus laajempaan käyt-töön.

Toiminnan rikosseuraamusalalla tulee olla lain mukaista ja tasapuolista riippumatta sii-tä, missä päin maata taikka missä vankilassa tai aluetoimistossa rangaistus pannaan täy-täntöön. Rikosseuraamusalan toimiessa yhte-nä yhtenäisenä viranomaisena olisi myös päätösten ja toimintatapojen yhdenmukai-suutta helpompi toteuttaa kuin viranomaisen koostuessa useista itsenäisistä virastoista.

Rikosseuraamusviraston tulossopimuksessa viraston tehtäväksi on asetettu huolehtia siitä, että aluevankiloilla ja aluetoimistoilla on yh-täläiset edellytykset suoriutua tehtävästään ja että tuomioita suorittavien olosuhteet, ja toi-mintojen suunnitelmallisuus eivät poikkea olennaisesti toisistaan eri aluevankiloissa. Toiminnan yhtenäisyyden tärkeyteen on myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies useita kertoja kiinnittänyt huomiota rangais-tusten täytäntöönpanoa koskevissa ratkai-suissaan.

Vankeinhoitolaitoksessa vankiloiden toi-miminen itsenäisinä virastoina hidasti aika-naan järkevän valtakunnallisen ja alueellisen erikoistumisen ja rangaistusajan suunnitelmi-en toteuttamisen. Tämän vuoksi otettiin Van-keinhoitolaitoksessa vuonna 2006 käyttöön viiden aluevankilan malli, jossa vankilat yh-distettiin viideksi suuremmaksi kokonaisuu-deksi. Aluevankiloilla on nyt kokonaisvastuu vankeusprosessin toteutumisesta alueellaan. Tavoitteena oli myös keventää hallintoa. Vastaavasti on Kriminaalihuoltolaitoksessa kehitetty asteittain organisaatiota siten, että ensin vuonna 2001 muodostettiin kolme tu-losohjausaluetta tehostamaan ohjausta ja ta-sapuolista kehitystä. Sen jälkeen aluetoimis-toja on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuk-siksi.

Seuraavaksi tulisi yhdistäminen toteuttaa koko toimintasektorilla siten, että kriminaali-huolto ja vankeinhoito kytkettäisiin tiiviim-min yhteen ja osaksi samaa yhteistä täytän-töönpanoprosessia. Tämä voitaisiin toteuttaa parhaiten yhdistämällä kriminaalihuolto ja vankeinhoito yhdeksi yhtenäiseksi viran-omaiseksi.

Arvioitaessa organisaation uudistamista toiminnan kehittämisen kannalta on siis tär-keä lähtökohta se, että yhteistyön edellytyk-siä rikosseuraamusalan sisällä kehitetään. Toisaalta muutoksen tulisi lisätä myös toi-mintaorganisaation edellytyksiä toimia kiin-teässä yhteistyössä yhteiskunnan muiden or-ganisaatioiden ja toimijoiden kanssa. Lisäksi organisaation tulisi pystyä takaamaan riittä-vän yhdenmukainen toiminta ja tuomittujen kohtelu organisaation eri osissa.

Tuottavuuden lisääntyminen

Toiminnan kehittämiseen liittyvien tekijöi-den ohella organisaation toimintaa tulisi ar-vioida myös tuottavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta.

Rikosseuraamusalaan on kohdistunut viime vuosina runsaasti muutospaineita ja resurssi-tilanne on tiukka. Ongelmallisen määräraha-tilanteen lisäksi rikosseuraamusalan tuotta-vuussäästöt ovat suuret. Tuottavuusohjelman mukainen kokonaissäästötavoite on 323 hen-kilötyövuotta, josta tulisi vuonna 2009 toteut-taa 41 ja vuonna 2010 85 henkilötyövuotta.

Rikosseuraamusalan organisaation uudis-taminen on osa oikeusministeriön tuotta-vuusohjelmaa. Tuottavuusohjelman mukaan tavoitteena on yhdistää rikosseuraamusalan hallinto sekä keskus- että aluetasolla niin, et-tä uusi organisaatio on voimassa viimeistään vuonna 2010. Organisaatiorakenteisiin liitty-vä säätövelvoite on 30 henkilötyövuotta.

Vaikka vankiluku onkin kääntynyt 1990-luvun loppupuolella alkaneen nousun jälkeen laskuun, erityisiä paineita alan määrärahati-lanteelle aiheuttavat tuottavuusohjelman to-teuttamisen lisäksi huonokuntoinen laitos-kanta ja pääomavuokrien nousu. Vuokrame-noihin joudutaan käyttämään yhä suurempi osuus niukoista määrärahoista. Vankeinhoi-tolaitoksen osin huonokuntoinen ja toiminto-jen kannalta epätarkoituksenmukainen lai-

HE 92/2009 vp

12

toskanta on eräs keskeisimpiin kuuluva epä-kohta, joka osaltaan vaikeuttaa vankeusran-gaistuksen täytäntöönpanolle asetettujen ta-voitteiden toteuttamista.

Vaikkakin vankiluku on viime vuosina vä-hentynyt, on myös henkilöstömäärää joudut-tu vähentämään tiukan määrärahatilanteen ja tuottavuushankkeeseen liittyvien säästövel-voitteiden vuoksi. Toiminnan saattaminen vakaalle pohjalle edellyttää toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia sekä muutoksia myös organisaatio- ja henkilöstörakentee-seen.

Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoito-laitoksen toimintatapa perustuu aikaisempaa enemmän tuomittujen yksilölliseen kohte-luun sekä rangaistusajan suunnitelmaan ja tavoitteellisuuteen. Vankeinhoidossa vanke-uslain tavoitteiden saavuttamiseksi on vält-tämätöntä suunnata vankeinhoidon voimava-roja vangin kanssa tehtävään lähityöhön. Ta-voitteena on edistää turvallisuutta ja tukea uusintarikollisuuden vähentämistä. Samat ta-voitteet koskevat kriminaalihuoltoa.

Lähityötä tekevän henkilökunnan määrää on viime vuosina pyritty lisäämään keventä-mällä hallintoa ja siirtämällä talous- ja henki-löstöhallintoon sekä tietohallintoon liittyviä tehtäviä palvelukeskuksiin. Tähän tavoittee-seen pyrittiin myös vuonna 2006 toteutetulla aluevankilauudistuksella. Uudistusta on kui-tenkin tässä suhteessa arvosteltu ja katsottu sen lisänneen johtoon kuuluvan henkilökun-nan määrää sekä organisaation moniportai-suutta ja osaksi päällekkäistä hallintoa. Tä-hän on muun muassa lakivaliokunta kiinnit-tänyt huomiota (LaVL 12/2007 vp ja 15/2008 vp). Johtotehtävissä toimivien määrää onkin organisaation voimaantulon jälkeen vähen-netty. Myös uutta yhteistä organisaatiota suunniteltaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että johtotehtävien ja muun hallinnon määrää voidaan vähentää. Tällä ei kuitenkaan tarkoitettaisi esimiesten virkoja ja esimiehisyyttä sinänsä, mitä organisaatio menestyksellisesti toimiakseen välttämättä tarvitsee.

Rikosseuraamusalan ongelmalliseen re-surssitilanteeseen ovat viime vuosina kiinnit-täneet huomiota muun muassa eduskunnan eri valiokunnat. Kannanotoissa on todettu määrärahatilanteen vaarantavan vankeinhoi-

dolle asetettujen tavoitteiden toteuttamisen ja todettu riittämättömän määrärahan olevan ristiriidassa vankien terveydenhoidon, kun-toutuksen ja huumeiden vastaisen työn tar-peiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähen-tämistavoitteen kanssa.

Vankeinhoitolaitoksen ongelmallista tilan-netta selvittämään oikeusministeriö asetti vuonna 2006 selvitysmies Jukka Wuolijoen. Hän ehdotti tammikuussa 2007 valmistu-neessa raportissaan (Oikeusministeriön lau-suntoja ja selvityksiä 2007:1) useita hallin-toa, taloutta ja ohjausta koskevia kehittämis-hankkeita. Eräs ehdotus oli rikosseu-raamusalan organisaatiorakenteen ja ohjaus-suhteiden selkiyttäminen. Raportissa arvioi-tiin kriittisesti Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen erillisyyttä ja katsot-tiin sen estävän ja hidastavan toiminnan vai-kuttavuuden ja tuottavuuden parantamista.

Selvitysmiehen raportin pohjalta asetettiin vuonna 2007 Rikosseuraamusalan kehittä-mishanke RISEALA 2010, jonka ehdotuksiin myös tämä hallituksen esitys perustuu.

Käsitellessään hallituksen esitystä valtion talousarvioiksi vuodelle 2009 lakivaliokunta totesi (LaVL 15/2008 vp) vankeuslain koko-naisuudistuksen tavoitteiden edellyttävän muun muassa resurssien kohdentamista van-kien työtoimintaan, yksilöllisten suunnitel-mien tekemiseen ja muuhun vankien parissa tehtävään lähityöhön sekä vankeusajan jäl-keisten tukitoimien tehostamiseen. Valio-kunnan näkemyksen mukaan vankeuslain ta-voitteet toisivat toteutuessaan merkittäviä säästöjä. Tavoitteiden saavuttaminen niukoil-la resursseilla ja tuottavuusohjelma huomi-oon ottaen nähtiin kuitenkin vaikeaksi. Mah-dollisuuksia toiminnan järkeistämiseen va-liokunta näki esimerkiksi Kriminaalihuolto-laitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen hallinto-jen yhdistämisessä. Hallinnon keventämisen seurauksena vapautuvat resurssit tulisi valio-kunnan kannan mukaan siirtää vankien kans-sa tehtävään lähityöhön (LaVL 12/2007 vp).

Rikosseuraamusalan organisointiin liittyviä muita tekijöitä

Kuten edellä luvussa 1 on selvitetty, muo-toutui rikosseuraamusalan organisaatiora-kenne nykyiseksi 2000-luvun alun organisaa-

HE 92/2009 vp

13

tiouudistuksen yhteydessä. Kaksijakoinen ra-kenne perustui julkisoikeudellisen Kriminaa-lihuoltoyhdistyksen valtiollistamiseen liitty-viin järjestelyihin ja kriminaalihuollon itse-näisen aseman turvaamiseen osana muuta ri-kosseuraamusalaa. Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos ovat toimineet vuodesta 2001 asti toisistaan erillään, vaikkakin saman keskushallinnon alaisina. Vuoden 2009 al-kuun saakka myös vankeinhoidon ja krimi-naalihuollon toiminnan ohjaus tapahtui kes-kushallinnossa toisistaan erillisinä.

Organisaation kehittämistä ja rikosseu-raamusalan hallinnon yhtenäistämistä on tä-män jälkeen korostettu useissa alan toimintaa linjaavissa asiakirjoissa. Jo vuoden 2001 or-ganisaatiouudistuksen yhteydessä todettiin kaksijakoisen rakenteen olevan vain välivai-he siirtymisessä pidemmällä tähtäyksellä yh-teen yhtenäiseen organisaatioon.

Rikosseuraamusalan yhtenäisyyteen kiinni-tettiin huomiota muassa oikeusministeriön laatimassa Oikeuspolitiikan strategiassa (2003 – 2012). Strategian mukaan keskeinen oikeuspolitiikan tavoite on saada kriminaali-politiikka vaikuttavammaksi ja paremmin kohdentuvaksi. Rangaistusten täytäntöönpa-noa kehitetään siten, että sen aikana voidaan nykyistä paremmin lisätä tuomitun mahdolli-suuksia rikoksettomaan elämään edistämällä hänen elämänhallintaansa ja yhteiskuntaan sijoittumistaan. Strategian mukaan Krimi-naalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitok-sen organisaatiota, henkilöstöä ja henkilöstön osaamista kehitetään niin, että ne tukevat ko-konaisvaltaista ja suunnitelmallista täytän-töönpanoprosessia. Strategiassa esitettyjen linjausten toteuttamisen todetaan edellyttä-vän lainsäädännön ja toimintarakenteiden uudistamista. Osa tätä kokonaisuutta on stra-tegian mukaan rikosseuraamusalan hallinnon keventäminen ja alan sisäisen yhtenäisyyden lisääminen.

Vastaava linjaus sisältyy myös vuosia 2007 – 2011 koskevaan oikeusministeriön laati-maan Kriminaalipoliittiseen toimintaohjel-maan. Toimintaohjelman mukaan Kriminaa-lihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen organisaatioiden yhdentämisellä on saatavis-sa selviä toiminnallisia etuja.

Myös oikeusministeriön toiminta- ja talo-ussuunnitelmassa 2010 – 2013 korostetaan

rikosseuraamusalan ohjauksen, laitosraken-teen ja hallinnollisten rakenteiden kehittämis-tä. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan suunnittelukauden alussa toteutetaan rangais-tusten täytäntöönpanon tehokkuutta ja talou-dellisuutta parantava organisaatiouudistus. Sen myötä Kriminaalihuoltolaitoksen, Van-keinhoitolaitoksen ja Rikosseuraamusviras-ton tilalle perustetaan yksi yhtenäinen viras-to. Samassa yhteydessä uudistetaan laitosra-kennetta ja otetaan käyttöön aluejakomalli, jossa on nykyistä vähemmän alueita.

Rikosseuraamusalan hallinnon yhdistämi-nen sisältyy myös vuotta 2009 koskevaan valtion tulo- ja menoarvioon ja uudistuksen valmistelusta on sovittu oikeusministeriön ja Rikosseuraamusviraston välisessä tulossopi-muksessa.

Vaikkakin täytäntöönpantavat seuraamuk-set eroavat toisistaan, ovat Kriminaalihuolto-laitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen tavoitteet ja tehtävät sekä toimintaprosessit rangaistus-ajan suunnitelmineen samankaltaiset. Myös toiminnan kohteina olevat henkilöt ovat joil-takin osin samat. Nykyinen kaksijakoinen organisaatiorakenne on siis väistämättä joil-takin osin päällekkäinen, koska yhteisiä teki-jöitä on paljon. Toiminta- ja hallintokulttuu-reja on kuitenkin vaikea yhtenäistää laitos-seuraamusten ja yhdyskuntaseuraamusten toimiessa erillisinä organisaatioita.

Myös muissa Pohjoismaissa kriminaali-huolto ja vankeinhoito toimivat yhtenäisesti yhden keskushallinnon alaisina.

3 Tavoitteet ja keskeiset ehdotuk-set

Esityksessä ehdotetaan rikosseuraamusalan organisaatiota uudistettavaksi siten, että Ri-kosseuraamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta muodostettaisiin Ri-kosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Rikosseuraamuslaitos toimisi oikeusministe-riön hallinnonalalla ja sen toimialueena olisi koko maa. Uudistus toteutettaisiin säätämällä laki Rikosseuraamuslaitoksesta. Laki korvai-si nykyisen rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain.

HE 92/2009 vp

14

Rikosseuraamuslaitosta johtaisi pääjohtaja ja laitoksen toimintaa varten maa jakautuisi alueisiin. Aluetta johtaisi aluejohtaja. Alueil-la olisi rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä. Näitä olisivat vankilat ja yhdys-kuntaseuraamustoimistot. Alueilla voisi olla nykyiseen tapaan myös vankien sijoittami-sesta vastaavia sijoittajayksiköitä sekä alueen yhteisiä tehtäviä hoitavia yksiköitä. Aluejoh-tajan vastuulla olisi varmistaa yksiköiden saumaton yhteistyö ja rangaistusten täytän-töönpanoprosessien toimivuus alueella. Run-saat kaksi vuotta vankeinhoidossa voimassa olleessa aluevankilarakenteessa havaittuja epäkohtia korjattaisiin samalla supistamalla alueiden määrä viidestä kolmeen.

Alueiden määrä ja rakenne pohjautuvat Ri-kosseuraamusalan kehittämishankkeen yh-teydessä tehtyyn suunnitteluun ja asiasta teh-tyyn erilliseen selvitykseen. Selvityksessä vertailtiin useampia maakuntajakoon pohjau-tuvaa malleja ja arvioitiin niitä muun muassa toiminnallisuuden, vankipaikkojen, sidos-ryhmäyhteistyön ja taloudellisuuden näkö-kulmasta. Hallinnon keventämiseen liittyvis-tä syistä johtuen lähtökohtana selvitystyössä oli alueiden määrän vähentäminen nykyises-tä. Viiden aluevankilan mallissa osa alueista on lisäksi toiminnallisesti liian pieniä pysty-äkseen järjestämään alueen vangeille vanke-uslaissa edellytettyä monipuolista toimintaa erityyppisissä laitoksissa ja toimimaan näin itsenäisinä kokonaisuuksina alunperin ajatel-lulla tavalla.

Aluejako oli esillä hallituksen neuvottelus-sa joulukuussa 2008 ja hallituksen iltakou-lussa tammikuussa 2009. Käsittelyissä pää-dyttiin kolmen alueen malliin. Alueet muo-dostuisivat maakuntajaon pohjalta siten, että Etelä-Suomen alueeseen kuuluisivat Uusi-maa ja Itä-Uusimaa, Länsi-Suomen aluee-seen Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Pirkanmaa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen alueeseen Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Poh-jois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Ete-lä-Karjala, Kymenlaakso ja Keski-Suomi. Osana aluerakennetta linjattiin myös laitos-rakenteen kehittämistä sekä suljettujen van-kipaikkojen vähentämistä siten, että Konnun-

suon vankila lakkautetaan ja Pelson vankilan toimintaa supistetaan vuoden 2012 alkuun mennessä.

Uudet alueet olisivat vanki- ja asiakasmää-riltään lähes samankokoisia. Kaikilla alueilla olisi riittävästi suljettuja vankiloita. Alueiden laitoskanta mahdollistaisi myös avolaitos-paikkojen tarkoituksenmukaisen lisäämisen ja vapauteen valmentavien vankilapaikkojen perustamisen vankiloiden yhteyteen. Inves-tointiohjelman kannalta uusi rakenne suun-taisi lisäinvestoinnit pääosin väestöennustei-den mukaisille kasvukeskusalueille. Konnun-suon lakkauttaminen ja Pelson vankilan toi-minnan supistaminen vähentävät määräraho-jen korotuspainetta ja ohjaavat osaltaan mää-rärahoja investointien ja vuokrien sijasta uu-sintarikollisuutta vähentävään toimintaan ja lähityöhön sekä vaihtoehtoisten rangaistus-muotojen kehittämiseen. Hallitus puolsi myös uusien avoseuraamusten käytön laajen-tamista.

Ehdotettu aluejako olisi yhdenmukainen valtion aluehallinnon uudistamisesityksen kanssa ja tukisi alueellista yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä. Alueet olisivat riittävän yhteensopivia polii-sin, ulosottolaitoksen, syyttäjälaitoksen ja kä-räjäoikeuksien yksiköiden sijoittumisen kanssa.

Aluejakoa puolsi myös hallinnon ja alue-kehityksen ministerityöryhmä 19 päivänä maaliskuuta 2009 pitämässään kokouksessa.

Rikosseuraamusalan kehittämishankkeessa on valmistunut alustava suunnitelma myös yksikkörakenteesta. Lähellä toisiaan sijaitse-vat suljetut vankilat, avolaitokset, yhdyskun-taseuraamustoimistot ja mahdolliset muut rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat yksiköt voisivat toimia laajempina yhteistoi-mintayksikköinä, joita on suunnittelussa kut-suttu rikosseuraamuskeskuksiksi. Tällaisia yksiköitä voisi olla kullakin alueella suunni-telmien mukaan noin 2 – 6. Paikalliseen yh-teistoimintaan perustuva toimintamalli mah-dollistaisi toiminnan yhteisen kehittämisen sekä tiiviin yhteyden täytäntöönpanoproses-sin eri toimijoiden kesken. Muutos mahdol-listaisi myös johtajien virkojen vähentämisen ja hallinnon keventämisen.

Valtakunnallisia tehtäviä hoitaisivat Rikos-seuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö

HE 92/2009 vp

15

ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Vii-meksi mainitun asema on sovittu selvitettä-väksi erikseen vuoden 2009 aikana, joten tä-mä esitys ei sisällä koulutuskeskusta koske-via ehdotuksia.

Alueiden määrästä ja toimialueista sekä yk-siköistä ja niiden perustamisesta samoin kuin muistakin organisaation yksityiskohdista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen tavoitteena on uudistaa rikosseu-raamusalan organisaatio siten, että se mah-dollistaisi yhteiskunnallisesti vaikuttavan ja palvelukykyisen toiminnan, joka olisi samal-la tuottavaa ja taloudellista. Uusi yhtenäisesti toimiva organisaatio loisi aikaisempaa pa-remmat edellytykset laadukkaalle ja vaikut-tavalle seuraamusten täytäntöönpanolle. Uu-dessa organisaatiossa toteutuisi täytäntöön-panoprosessin jatkumo sekä yhdyskuntaseu-raamusten että laitosseuraamusten osalta ja vankeusajan suunnitelman toteuttaminen sii-hen sisältyvine vapauttamissuunnitelmineen siirtyisi luontevasti laitosajan loppuvaiheessa vankiloista yhdyskuntaseuraamuksista vas-taaville yksiköille.

Uudistus antaisi pohjan organisaation toi-minnallisen tehokkuuden parantamiselle ja helpottaisi osaltaan kireää rahoitustilannetta. Uudistuksen avulla toteutettaisiin rikosseu-raamusalalle asetetut, organisaation kehittä-miseen liittyvät tuottavuussäästöt, poistettai-siin päällekkäistä hallintoa ja vapautettaisiin vähitellen resursseja tuomitun kanssa tehtä-vän lähityöhön.

Samassa yhteydessä uudistettaisiin organi-saation johtamista, tulosohjausta ja toiminta-prosesseja. Yhden viranomaisen mallissa alan yhtenäinen kehittäminen sekä strategioi-den ja tavoitteiden vieminen käytäntöön olisi aikaisempaa helpompaa. Uusi organisaatio mahdollistaisi myös hallinnonalan yhtenäisen ohjauksen ja edistäisi täytäntöönpanon yh-denmukaisuutta eri puolella maata. Rikosseu-raamusalalla on tärkeää, ettei vankeja ja yh-dyskuntaseuraamuksia suorittavia koskevat päätökset ja käytännöt poikkea olennaisesti tosistaan sen mukaan, missä vankilassa tai aluetoimistossa rangaistus suoritetaan. Uu-dessa organisaatiossa rangaistusten täytän-töönpanon yhdenvertaisuus ja yhtenäisten käytäntöjen ylläpitäminen koko organisaati-on puitteissa olisi nykyistä helpompaa. Olen-

nainen tavoite rikosseuraamusalalla on myös toiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Myös tämä tavoite toteutuisi helpommin organisaa-tiossa, jossa koko ala toimii yhtenäisesti yh-teisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uudistuksella kehitettäisiin henkilökunta-rakennetta ja osaamisen hyväksikäyttöä. Yh-tenäinen organisaatio lisäisi henkilökunnan mahdollisuuksia monipuolisempiin ja vaihte-levampiin tehtäviin sekä edistäisi heidän ura-kiertomahdollisuuksiaan. Osaaminen olisi koko organisaation käytössä. Toimintapro-sessien kehittäminen ja päällekkäisyyksien poistaminen keventäisi myös henkilökunnan työmäärää ja sitä kautta vähentäisi ylitöitä ja sairauspoissaoloja.

Oikeusministeriön strateginen tavoite on siirtää toiminnan painopistettä laitosseu-raamuksista avoseuraamuksiin, sekä sulje-tuista vankiloista avolaitoksiin ja vankien hallittuun vapauttamiseen pitäen kuitenkin samalla huolta yhteiskunnan turvallisuudesta. Yhtenäinen organisaatio edistäisi myös näi-den tavoitteiden saavuttamista paremmin kuin nykyinen kaksijakoinen rakenne.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Uudistus mahdollistaisi resurssien nykyistä tehokkaamman käytön ja lisäisi toiminnan tuottavuutta. Rikosseuraamusalan organisaa-tion uudistaminen on yksi oikeusministeriön tuottavuushankkeita. Rikosseuraamusalalle on asetettu vuosille 2006 – 2011 yhteensä 323 henkilötyövuoden tuottavuustavoite. Tästä rikosseuraamusalan organisaation ke-hittämishankkeen osuudeksi on määritelty 30 henkilötyövuotta. Luvussa ovat mukana yh-teisen organisaation muodostamisen lisäksi alueellisten ja paikallisten yksiköiden mää-rään ja rakenteeseen liittyvät muutokset.

Tuottavuussäästöt on otettu huomioon ri-kosseuraamusalan määrärahakehyksissä ja momentin 25.40.01 (Rangaistusten täytän-töönpano) määrärahoista on vähennetty hen-kilötyövuosisäästöihin liittyvä osuus. Rikos-seuraamusalan nettomenot vuonna 2008 oli-vat noin 216,5 miljoonaa euroa.

HE 92/2009 vp

16

Organisaatiouudistuksesta aiheutuvat 30 henkilötyövuoden säästöt eivät toteudu välit-tömästi uuden organisaation tullessa voimaan vaan asteittain luonnollisen poistuman myö-tä. Osa mainitusta 30 henkilötyövuoden sääs-tövelvoitteesta on lisäksi jo toteutettu muun muassa Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoi-mistoja yhdistämällä. Rikosseuraamusalan tuottavuussäästöt ovat yhteydessä vankiluvun muutoksiin. Suunniteltujen säästöjen toteu-tuminen edellyttää, että myös vankiluku las-kee arvioidun mukaisesti.

Uusi organisaatio poistaisi päällekkäisyyk-siä ja mahdollistaisi asiantuntemuksen laaja-alaisen hyväksikäytön koko organisaation toimiessa yhtenäisesti yhtenä viranomaisena. Myös toimintaprosessit sekä yhdyskuntaseu-raamusten että laitosseuraamusten täytän-töönpanossa olisivat samat, mikä myös pois-taisi päällekkäisyyksiä. Säästöjä syntyisi myös koko toimialalle yhteisten alueellisten hallinto- ja asiantuntijatehtävien kautta. Ta-loudellisia vaikutuksia uudistuksella olisi myös toiminnan tehostumisen ja vaikutta-vuuden lisääntymisen kautta. Mahdolliset li-säsäästöt on tarkoitus kohdentaa yhdyskunta-seuraamuksiin tuomittujen ja vankien kanssa tehtävään lähityöhön.

Organisaatiouudistuksen mahdollistamien henkilötyövuosisäästöjen määrä ja ajoitus tarkentuvat jatkotyön aikana, kun rikosseu-raamusalan kehittämishankkeen yhteydessä laaditaan tarkemmat linjaukset organisaatio- ja tehtävärakenteesta, ja kun päätökset henki-lökunnan sijoittamisesta uuteen organisaati-oon on niiden pohjalta tehty.

Uuteen toimintamalliin ja organisaatioon siirtyminen edellyttää runsaasti koulutusta. Rikosseuraamusvirasto on arvioinut koulu-tuskustannusten olevan noin 200 000 euroa. Summassa ovat mukana sekä johdon val-mennus että uusiin tehtäviin sijoittuvien vir-kamiesten koulutus. Henkilökunnan muutos-turvaan, työhyvinvoinnin varmistamiseen ja virkajärjestelyihin arvioidaan tarvittavan noin 100 000 euroa. Muutosprosessin toteut-tamista tukevan ulkopuolisen valmennuksen kustannukset olisivat noin 56 000 euroa.

Uudistuksen toteuttaminen aiheuttaisi täy-täntöönpanovaiheessa hallinnollisia kustan-nuksia organisaation nimien, sisäisen raken-teen ja toimivaltasuhteiden muuttumisen joh-

dosta. Tällaisia kuluja aiheutuisi muun mu-assa lomakkeiden ja asiakirjapohjien uusimi-sesta sekä organisaatiouudistusta koskevasta tiedottamisesta. Lisäksi tulisi tarkistaa alan hallinnolliset ohjeet ja määräykset uutta or-ganisaatiota vastaaviksi. Uusi rakenne edel-lyttäisi muutoksia myös tietojärjestelmiin. Tässä tarkoitettujen hallinnollisten kustan-nusten arvioidaan olevan yhteensä noin 80 000 euroa.

Yhtenäisessä organisaatiossa olisi tehtävien hoidon kannalta tärkeää, että käytössä olisi yhteinen asiakastietojärjestelmä. Järjestelmät ovat nyt Kriminaalihuoltolaitoksessa ja Van-keinhoitolaitoksessa erilliset. Kustannukset teknisen käyttöyhteyden rakentamisesta asia-kastietojärjestelmien välille olisivat koulu-tuskustannukset mukaan lukien arviolta noin 180 000 euroa.

Osana rikosseuraamusalan kehittämishan-ketta muutettaisiin aluehallinnon rakennetta myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella siten, että organisaatio jakautuisi kolmeen kriminaalihuollon ja vankeinhoidon toiminnoista muodostuvaan alueeseen. Koska Vankeinhoitolaitoksessa toimii nyt viisi aluevankilaa, vapautuisi aluevankilan yhtei-siin toimintoihin varatuista tiloista osa muu-hun käyttöön. Jonkin verran säästöjä voisi siis muodostua tilojen tarkoituksenmukai-semman käytön myötä. Toisaalta jatkossa tarvitaan uusia tiloja muun muassa suunni-telmissa olevien vapauttamisyksiköiden pe-rustamista ja muita mahdollisia alueiden yh-teisiä tehtäviä varten. Myös uusien alueiden yhteisiä tehtäviä varten saatetaan tarvita uu-sia tiloja. Tilakustannusten osalta ei näin ol-len ole odotettavissa nettosäästöjä. Kustan-nukset tulevat siirtymävaiheessa todennäköi-sesti jonkin verran nousemaan, koska nykyi-sistä aluevankiloiden yhteisistä toimitiloista joudutaan maksamaan irtisanomisajan vuok-rat. Jos uudistuksen yhteydessä joudutaan samanaikaisesti hankkimaan uusia toimitiloja alueorganisaation yhteisille palveluille, olisi-vat toimitiloihin liittyvät lisäkustannukset siirtymävaiheessa Rikosseuraamusviraston alustavan arvion mukaan noin 170 000 euroa. Muutoin organisaatiouudistus toteutettaisiin alan investointiohjelman puitteissa eikä se sinänsä edellyttäisi siirtymävaihetta lukuun

HE 92/2009 vp

17

ottamatta lisäyksiä vuokriin tai muihin kiin-teistökuluihin varattuihin määrärahoihin.

Organisaatiouudistus on tarkoitus toteuttaa rikosseuraamusalalle osoitettujen määräraho-jen puitteissa, eikä se nyt tiedossa olevien laskelmien puitteissa edellyttäisi määräraha-kehyksen ylittämistä. Jos alustaviin arvioihin perustuvat kustannukset siirtymävaiheessa muodostuvat kuitenkin ennakoitua suurem-miksi, asia otettaisiin tarvittaessa esille myö-hempien talousarvioesitysten yhteydessä.

Hallituksen iltakoulun linjausten mukaan uuden organisaation sisäinen rakenne tulee muuttumaan myös siten, että Konnunsuon vankilan lakkautetaan ja Pelson vankilan toimintaa supistetaan. Kyseiset muutokset to-teutuvat kuitenkin vasta vuoteen 2012 men-nessä, eivätkä ne ole suoraan yhteydessä nyt ehdotettavaan organisaatiouudistukseen. Taustalla vankiloiden toiminnan supistami-sessa ovat muun muassa määrärahatilantee-seen, vankiluvun alenemiseen ja väestöen-nusteisiin liittyvät syyt. Uudistus auttaa so-peuttamaan vankipaikkojen määrää vastaa-maan vankilukua. Kyseiset linjaukset tulevat kuitenkin vaikuttamaan nyt ehdotettavan uu-distuksen toteuttamiseen muun muassa siten, että lakkautettavien laitosten henkilökunnan uudelleensijoittaminen toteutetaan samanai-kaisesti koko organisaatiota koskevan uudis-tuksen ja siihen liittyvien henkilöstön mah-dollisten uudelleensijoittamisten kanssa. Toiminnan supistaminen säästää määräraho-ja. Toisaalta toimenpiteet tulevat aiheutta-maan myös kustannuksia henkilökunnan uu-delleensijoittamiseen ja muutosturvaan liitty-en. Näitä kustannuksia ei ole sisällytetty tä-män hallituksen esityksen taloudellisiin vai-kutuksiin.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimin-

taan

Rikosseuraamuslaitoksen perustamisen jäl-keen rikosseuraamusala toimisi yhtenäisenä viranomaisena. Uudistus kohdistuisi rikos-seuraamusalan rakenteisiin, eikä sillä muutet-taisi organisaation varsinaista perustehtävää. Samat rangaistusten täytäntöönpanoon ja tut-kintavankeuden toimeenpanoon liittyvät teh-tävät hoidettaisiin edelleen, joskin suorittavat yksiköt olisivat osittain eri nimisiä. Tältä

kannalta muutoksella ei siis olisi toiminnal-lista vaikutuksia ulkopuolisiin viranomaisiin.

Vaikutusta oman organisaation ulkopuolel-le uudistuksella olisi kuitenkin toiminnan selkiintymisen ja tehostumisen myötä. Ri-kosseuraamusalan asiantuntemus ja resurssit saataisiin tehokkaampaan käyttöön sekä lisät-täisiin toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Rikosseuraamusalalla on jo pitkään kehitet-ty laadunhallintaa ja toiminnan vaikuttavuut-ta. Olennaista toiminnassa niin kriminaali-huollossa kuin vankeinhoidossa ovat olleet toiminnan suunnitelmallisuuden lisääminen ja siihen liittyen asiakkaille tehtävät rangais-tusajan suunnitelmat. Suunnitelmien toteut-taminen edellyttää laajaa yhteistyötä yhteis-kunnan eri viranomaisten ja muiden toimi-joiden kanssa. Erityisesti tulisi hyödyntää alan omaa monipuolista osaamista. Viimeksi mainitun osalta kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot ja aluevankilat ovat tehneet jo pitkään runsaasti yhteistyötä ja kehittäneet uusia toimintamalleja. Yhteistyön lisäämi-seen ja tiivistämiseen uusi organisaatio antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet. Pelkkä vankeusajan kestävä suunnitelma ei vielä riitä, vaan tärkeää on liittää siihen va-pauttamissuunnitelma ja varmistaa muuten-kin rangaistusaikana aloitettujen toimenpitei-den jatkuminen vapauttamisvaiheen yli.

Ensisijaisin vaikutus uudistuksella olisi vi-ranomaisen omaan sisäiseen organisaatioon ja sen toimintaan. Uusi organisaatio lisäisi toiminnan tuottavuutta. Yhdistäminen pois-taisi päällekkäisyyksiä ja yhtenäistäisi orga-nisaation toimintatapoja. Toiminnan vaikut-tavuus parantuisi, kun koko organisaatio vas-taisi yhtenäisesti täytäntöönpanoprosessista alusta loppuun. Synergiahyötyjä saataisiin myös yhteisistä hallintotehtävistä. Uudistus toteuttaisi osaltaan ministeriön strategisia ta-voitteita keventämällä hallintoa, parantamalla palvelukykyä sekä lisäämällä toiminnan vai-kuttavuutta.

Kehittämishankkeen puitteissa rikosseu-raamusalan uutta toimintamallia on valmis-teltu toiminnan keskeisten prosessien pohjal-ta. Yhteisessä organisaatiossa alueen keskei-set prosessit olisivat arviointi ja suunnittelu, rangaistusten täytäntöönpano sekä loppuar-viointi ja kotiuttaminen. Prosessit koskisivat yhtenäisesti sekä yhdyskuntaseuraamuksia

HE 92/2009 vp

18

että laitosseuraamuksia. Yhteisenä tavoittee-na olisi toimintakykyinen, kuntoutunut ja yh-teiskuntaan sopeutuva henkilö.

Kriminaalihuoltolaitos, Vankeinhoitolaitos tai niihin kuuluvat yksiköt mainitaan nimeltä useissa eri laeissa. Erityisesti tämä koskee alan omaa lainsäädäntöä, mutta myös useiden muiden hallinnonalojen lakeja. Koska kaik-kia organisaatiouudistukseen liittyviä muu-toksia erityisesti muihin kuin suoraan ran-gaistusten täytäntöönpanoon liittyviin lakei-hin ei ole mahdollista toteuttaa ensi vuoden alkuun mennessä, tarvitaan tässä laissa asioi-den käsittelemistä koskeva siirtymäsäännös. 4.3 Henkilöstövaikutukset

Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuolto-laitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen henkilös-tö siirtyisi lain voimaantullessa Rikosseu-raamuslaitoksen palvelukseen. Nykyisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuminen tur-vattaisiin. Määräaikaisissa virkasuhteissa olevat jatkaisivat tehtävissään uudessa orga-nisaatiossa määräajan loppuun saakka. Uu-distus on osa rikosseuraamusalan tuottavuus-ohjelmaa, mutta ohjelman mukainen 30 hen-kilötyövuoden vähentäminen toteutettaisiin asteittain luonnollisen poistuman kautta.

Henkilöstön aseman järjestämisessä nouda-tettaisiin valtion yleisiä henkilöstöpoliittisia periaatteita ja organisaatiomuutoksissa va-kiintuneita menettelytapoja. Huomioon otet-taisiin valtioneuvoston maaliskuun 23 päivä-nä vuonna 2006 tekemä periaatepäätös valti-on henkilöstön aseman järjestämisestä orga-nisaation muutostilanteissa. Päätöksen mu-kaisesti turvattaisiin vakituisen henkilöstön asema sekä tuettaisiin muutenkin muutoksen hallintaa. Huomioon otettaisiin myös rikos-seuraamusalan omat, helmikuussa 2009 vah-vistetut henkilöstöpoliittiset linjaukset.

Uudistuksen voimaantulon yhteydessä kaikki virat muutettaisiin Rikosseuraamuslai-toksen yhteisiksi viroiksi. Koska suurin osa yksiköistä jatkaisi toimintaansa entiseen ta-paan, henkilöstö ja virat sijoitettaisiin nykyi-siin, vaikkakin osittain eri nimisiin yksiköi-hin. Virat muuttuisivat rikosseuraamusalan yhteisiksi viroiksi suoraan lain nojalla, eikä siihen tarvittaisi virkamiehen suostumusta.

Sama koskisi viran siirtymistä nykyistä toi-mipaikkaa vastaavalle alueelle tai yksikköön.

Vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan virka muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen pää-johtajan viraksi. Kysymyksessä on erittely-virka, joten viran muuttaminen edellyttää valtion virkamieslain (750/1994) 4 §:n 2 momentin mukaan talousarviossa annettua valtuutusta. Esitys viran nimen muuttamises-ta on tarkoitus sisällyttää vuoden 2010 talo-usarvioehdotukseen.

Nykyistä organisaatiota on arvosteltu johta-jien suuresta määrästä ja toiminnan osittai-sesta päällekkäisyydestä. Koska uudistuksen yhteydessä rikosseuraamusala jaettaisiin kolmeen alueeseen, voitaisiin päällekkäi-syyksiä samassa yhteydessä karsia ja arvioi-da uudelleen myös yksiköiden ja niissä tar-vittavien johtajien määrää. Tämä tulee vai-kuttamaan jonkin verran nykyisten johtajien ja muiden esimiesasemassa olevien virka-miesten asemaan. Muutos koskisi aluevanki-lan, vankilan ja sijoittajayksikön johtajan, apulaisjohtajan, täytäntöönpanopäällikön, ta-lousjohtajan ja hallintojohtajan sekä Krimi-naalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtajan ja apulaisjohtajan virkoja. Sen vuoksi siirtymä-säännöksellä mahdollistettaisiin mainitun henkilöstön uudelleen sijoittaminen ja heidän nimikkeensä muuttaminen uusia tehtäviä vas-taavaksi. Viran muuttamiseen ja viran siirtä-miseen ei tarvittaisi asianomaisen suostumus-ta.

Tehtävien lakkaaminen tai muuttuminen koskisi eräiden johtamis- ja esimiestehtävien ohella myös aluevankiloiden yhteisissä teh-tävissä toimivia henkilöitä aluevankiloiden lakatessa ja alueiden määrän muuttuessa vii-destä kolmeen. Suurimmalla osalla henkilös-töstä tehtävät säilyisivät kuitenkin organisaa-tiouudistuksesta huolimatta ennallaan.

Siirtymäsäännös mahdollistaisi myös orga-nisaatiouudistuksen voimaantulon edellyttä-mien virkojen täyttämisen haettavaksi julis-tamatta, jos niihin nimitetään alan palveluk-sessa jo oleva henkilö. Vastaavasti mahdol-listettaisiin viran täyttäminen haettavaksi ju-listamatta, jos siihen nimitetään lakkautetta-van yksikön virkamies. Säännös olisi voi-massa kaksi vuotta lain voimaantulon jäl-keenkin ja sitä sovellettaisiin myös silloin, jos osa yksiköstä lakkaa. Säännöstä voitaisiin

HE 92/2009 vp

19

soveltaa paitsi Konnunsuon ja Pelson vanki-loiden henkilökunnan uudelleensijoittami-seen, myös sijoitettaessa aluevankiloiden yh-teisessä hallinnossa työskentelevää henkilö-kuntaa aluevankiloiden lakatessa ja alueiden määrän supistuessa kolmeen.

Henkilökunnan oikeaan mitoitukseen, työnkuvien kehittämiseen ja osaamistarpei-siin tullaan jatkovalmistelun aikana kiinnit-tämään erityistä huomiota. Rikosseu-raamusalalla on valmistumassa koko alaa koskeva yhtenäinen henkilöstöstrategia 2009 – 2012, joka ottaa huomioon valtion yhteiset henkilöstöpoliittiset periaatteet, tuotta-vuushankkeen vaatimukset sekä RISEALA 2010 -hankkeen edellytykset. Lisäksi Rikos-seuraamusvirasto on asettanut helmikuussa 2009 rikosseuraamusalan henkilöstöryhmän ohjaamaan, koordinoimaan ja tukemaan alan henkilöstömuutoksia. Helmikuussa 2009 Ri-kosseuraamusvirasto on lisäksi vahvistanut edellä mainitut henkilöstöpoliittiset linjauk-set alan yksiköiden lakkauttamis- ja toimin-nan supistamistilanteissa. Myös oikeusminis-teriössä toimii koko hallinnonalan henkilös-tömuutoksia tukeva ja ohjaava henkilöstö-muutoshanke.

Henkilökunnan asemasta lain voimaantu-lon yhteydessä säädettäisiin tarkemmin siir-tymäsäännöksellä.

Henkilöstön asemaan uudistus vaikuttaisi myös siten, että se mahdollistaisi asiantunte-muksen aikaisempaa laajemman hyväksikäy-tön ja antaisi tätä kautta henkilöstölle mah-dollisuuksia kehittää osaamistaan, laajentaa toimenkuviaan ja siirtyä uran aikana erityyp-pisiin tehtäviin.

4.4 Vaikutukset kansalaisten asemaan

Uudistuksen tavoitteena on toiminnan laa-dun parantaminen, mikä ilmenisi myös asia-kasvaikuttavuudessa ja toiminnan tuloksissa. Seuraamuksia suorittavien valmiudet toimia yhteiskunnan jäseninä paranisivat, kun yhte-näisen organisaation ja yhteisen työprosessin avulla heidän kuntouttamistaan ja rikokset-toman elämän edellytyksiään pysyttäisiin ai-kaisempaa tehokkaammin parantamaan. Suunnitelmallinen ja katkeamaton toiminta-prosessi ja työote vahvistaisivat yhteiskun-taan kiinnittymistä parantamalla heidän mah-

dollisuuksiaan rikoksettomaan elämään. Toimiminen yhtenä viranomaisena varmis-taisi nykyistä paremmin päätösten ja käytän-töjen yhdenmukaisuuden, mikä parantaisi rangaistuksia suorittavien oikeusturvaa ja li-säisi heidän yhdenvertaisuuttaan. Toisistaan poikkeaviin käytäntöihin eri vankiloissa on muun muassa eduskunnan apulaisoikeu-sasiamies kiinnittänyt useita kertoja huomio-ta.

Vaikutukset yhteiskuntaan olisivat välilli-siä ja ne toteutuisivat toiminnan vaikuttavuu-den lisääntymisen kautta. Rikosseu-raamusalan kehittämishankkeen organisaa-tiouudistukselle asettama tavoite on palvelu-kykyinen, yhteiskunnallisesti vaikuttava ja tuottava organisaatio.

Suomen- ja ruotsinkielisten oikeus käyttää Rikosseuraamuslaitoksessa omaan kieltään turvattaisiin nykyiseen tapaan kielilain (423/2003) 6 ja 40 §:n mukaan.

5 Asian valmistelu

Esitys perustuu Rikosseuraamusalan kehit-tämishankkeen ehdotuksiin. Hallituksen esi-tys on valmisteltu oikeusministeriössä hank-keen ehdotusten pohjalta.

Oikeusministeriö asetti vuonna 2007 van-keinhoidon kehittämishankkeen ja antoi Ri-kosseuraamusvirastolle toimeksiannon rikos-seuraamusalan organisaation kehittämisestä. Hankkeet yhdistettiin myöhemmin yhdeksi kokonaisuudeksi eli koko alaa koskevaksi Rikosseuraamusalan kehittämishankkeeksi RISEALA 2010. Hankkeen tavoitteena on tukea vankien kuntouttavaa toimintaa, tehos-taa vankiloiden toimintaa ja resurssien käyt-töä sekä kehittää rikosseuraamusalan organi-saatiota ja johtamista. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää alan ohjausta ja johtamista sekä valmistella toimenpiteitä, joilla rikos-seuraamusalan toimintaa tehostetaan ja pal-velukykyä parannetaan sekä joilla alan re-surssit saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Marraskuussa 2007 käynnistyneen hank-keen asettaminen perustui osaltaan selvitys-mies Jukka Wuolijoen tekemiin ehdotuksiin rikosseuraamusalan toiminnan ja organisaa-tion kehittämisestä.

HE 92/2009 vp

20

RISEALA 2010-hankkeen eräs keskeinen tavoite on luoda perusta rikosseuraamusalan yhteiselle organisaatiolle ja Kriminaalihuol-tolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen hallin-tojen yhdistämiselle. Ensimmäisenä vaiheena yhdistäminen toteutettiin keskusviraston ta-solla vuonna 2009. Toisessa vaiheessa val-mistelu on koskenut yhdistämistä koko hal-linnonalalla.

Valmistelussa on ollut mukana runsaasti alan virkamiehiä ja henkilökunnan edustajia. Uudistusta on käsitelty useissa tilaisuuksissa eri puolilla maata sekä myös alan yhteistoi-mintakokouksissa.

Hallituksen esitystä valmisteltaessa on oltu yhteydessä valtiovarainministeriöön henki-löstön asemaa koskevien säännösten osalta. Valtiovarainministeriöllä on ollut edustaja myös kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Luonnosta hallituksen esitykseksi on käsitel-ty kehittämishankkeen hanke- ja ohjausryh-missä ja rikosseuraamusalan yhteistoiminta-kokouksessa. Siitä on saatu myös alan henki-löstöjärjestöjen lausunto sekä lausuntoja useilta alan virastoilta ja virkamiehiltä.

Osana RISEALA 2010 -hanketta selvitet-tiin myös vankilarakennetta. Valmistelun pohjalta hallituksen iltakoulu linjasi tammi-kuussa rakennetta muutettavaksi siten, että aluevankiloiden määrä supistetaan viidestä kolmeen. Osana aluerakennetta linjattiin myös sen edellyttämää laitosrakenteen kehit-tämistä sekä suljettujen vankipaikkojen vä-hentämistä siten, että Konnunsuon keskus-vankila lakkautetaan ja Pelson vankilan toi-mintaa supistetaan nykyisestä vuoteen 2012 mennessä. Asia oli esillä maaliskuussa myös hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryh-mässä. Päätös Konnunsuon vankilan lakkaut-tamisesta on tehty oikeusministeriössä 8 päi-vänä huhtikuuta 2009.

Rikosseuraamusvirasto määräsi tämän jäl-keen kolmen alueen suunnittelun kolmen hankepäällikön tehtäväksi. Hankepäälliköt vastaavat alueen organisaatiorakenteen, toi-mitilojen, talouden ja henkilöstörakenteen

sekä tehtävien ja nimikkeistön suunnittelusta. Alueiden henkilöstö on mukana alueen toi-mintamallin ja rakenteen suunnittelussa.

Yhteisen tulosohjausmallin käyttöönotto ja johtamisvalmennus ovat jatkuneet kehittä-mishankkeessa koko kevään ajan. Hankkees-sa toimii myös runsaasti muita projekteja, joiden aiheita ovat muun muassa henkilöstö-voimavarojen hallinta, tietohallinto, vankien ruokahuolto, työtoiminta, vanginkuljetus, täytäntöönpanoprosessin kehittäminen, van-kien päihdekuntoutuspalvelut, tuomitun kun-touttaminen, turvallisuusstrategia ja vaikutta-vuuden mittaaminen.

Uuden organisaation yksityiskohtien suun-nittelu jatkuu sekä kehittämishankkeen eri projekteissa että tulevilla uusilla alueilla hankepäälliköiden johdolla. Organisaation tarkemmasta sisällöstä, muun muassa sen si-säisestä rakenteesta, eräistä toimivaltakysy-myksistä sekä henkilöstöä koskevista asioista säädettäisiin tarkemmin syksyllä annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

6 Muita es i tykseen vaikuttavia

seikkoja

Organisaatiouudistus edellyttää runsaasti muutoksia myös muussa lainsäädännössä oleviin rikosseuraamusalaa koskeviin sään-nöksiin. Vaikkakaan organisaation varsinai-nen toiminta ei perussisällöltään muutu, pel-kästään organisaation ja sen yksiköiden ni-mien muuttuminen aiheuttaa runsaasti muu-tostarpeita. Tämä koskee erityisesti vankeus-lakia ja muita rangaistusten täytäntöönpanoa koskevia lakeja, mutta myös useita muita la-keja.

Tarkoituksena on valmistella olennaisimpi-en alan toimintaa koskevien lakien muutta-mista koskeva erillinen hallituksen esitys ja esitellä se syysistuntokaudella 2009 siten, et-tä muutokset tulisivat voimaan samanaikai-sesti tämän lain kanssa.

HE 92/2009 vp

21

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

1.1 Laki Rikosseuraamuslaitoksesta

1 luku Tehtävät ja organisaatio

1 §. Rikosseuraamuslaitos. Pykälässä olisi uutta viranomaista koskeva perussäännös, joka koskisi viranomaisen nimeä, toimialaa, toimialuetta ja hallinnollista asemaa.

Rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkin-tavankeuden toimeenpanosta vastaava uusi viranomainen olisi nimeltään Rikosseu-raamuslaitos ja sen toimialue olisi koko maa. Rikosseuraamuslaitoksen nimi kuvaisi uuden viranomaisen toimintaa ja soveltuisi muuten-kin luontevasti Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen korvaavan uuden yh-teisen viranomaisen nimeksi. Ehdotettu nimi perustuu maaliskuussa henkilökunnalle jär-jestettyyn nimikilpailuun ja sen pohjalta jär-jestettyyn äänestykseen.

Rikosseuraamuslaitos kuulusi oikeusminis-teriön hallinnonalalle, kuten nykyinenkin rangaistusten täytäntöönpanosta vastaava or-ganisaatio. Oikeusministeriö tulosohjaisi Ri-kosseuraamuslaitosta vastaavasti kuin se nyt ohjaa rikosseuraamusalaa. Käytännössä tu-losneuvottelut käytäisiin oikeusministeriön ja keskushallintoyksikön välillä.

Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät vastaisi-vat nykyiselle organisaatiolle kuuluvia tehtä-viä ja niistä säädettäisiin tarkemmin lain 3 §:ssä.

2 §. Toiminnan tavoite. Lain 2 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan tavoit-teena olisi rangaistusten täytäntöönpano ja tutkintavankeuden toimeenpano siten, että li-sätään yhdyskuntaseuraamuksia ja vankeus-rangaistuksia suorittavien valmiuksia rikok-settomaan elämäntapaan sekä edistetään hei-dän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yh-teiskuntaan. Tavoitteeseen pyritään muun muassa varmistamalla laillinen, yhdenmu-kainen ja turvallinen seuraamusten täytän-töönpano sekä panostamalla seuraamusaikai-seen kuntoutus- ja tukitoimintaan.

Toiminnan tavoitteesta säädetään vastaa-valla tavalla myös vankeuslain 2 §:ssä. Van-

keuslaki koskee kuitenkin vain vankeuden täytäntöönpanoa eikä kriminaalihuollon lain-säädännössä ole vastaavaa säännöstä yhdys-kuntaseuraamusten osalta. Koska organisaa-tio olisi nyt kummallekin toimintasektorille yhteinen, yhteinen tavoite saatettaisiin lain tasolla koskemaan yhtenäisesti molempia toimijoita sisällyttämällä tavoite hallintola-kiin. Tavoite sinänsä ei olisi uusi, vaan se vastaisi kriminaalihuollon ja vankeinhoidon yhteisessä periaateohjelmassa aikanaan vah-vistettua tavoitetta.

3 §. Tehtävät. Uuden organisaation tehtävät säilyisivät viranomaisen nimen ja rakenteen muuttumisesta huolimatta ennallaan ja ne lueteltaisiin lain 3 §:ssä. Tehtävät vastaisivat rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain 5 ja 6 §:ssä todettuja Kriminaa-lihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen tehtäviä. Lain 3 §:n mukaan Rikosseu-raamuslaitoksen tehtävänä olisi panna täytän-töön yhdyskuntaseuraamukset, vankeusran-gaistukset, sakon muuntorangaistukset ja huolehtia tutkintavankeuden toimeenpanosta. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat pykälässä lue-telluin tavoin ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksentekijöiden valvonta, nuorisorangais-tuksen ja yhdyskuntapalvelun täytäntöönpa-no sekä ehdonalaisesti vapautettujen valvon-ta. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät ilmeni-sivät tarkemmin yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Mahdollista on, että seu-raamusjärjestelmää kehitettäessä Rikosseu-raamuslaitoksen tehtäväksi tulee myöhem-min myös uudenlaisten seuraamusten täytän-töönpano. Tämän vuoksi pykälässä todettai-siin Rikosseuraamuslaitoksen tehtävistä ole-van lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Lain 3 §:n mukaisia tehtäviä hoitaessaan Rikosseuraamuslaitos toimisi lain 2 §:stä il-menevien tavoitteiden mukaisesti pyrkien vaikuttamaan tuomittuihin ja edistämään hei-dän mahdollisuuksiaan olla syyllistymättä uusiin rikoksiin.

4 §. Organisaatio. Pykälässä säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, jo-

HE 92/2009 vp

22

ka muodostaisi yhden yhteisen viranomaisen. Alan toimiessa yhtenä koko toimialan katta-vana viranomaisena yhteisten strategioiden, tavoitteiden ja toimintatapojen vieminen käy-täntöön olisi nykyistä helpompaa. Myös re-surssien käyttö olisi tarkoituksenmukaisem-paa kuin alan toimiessa jakautuneena Krimi-naalihuoltolaitokseen ja Vankeinhoitolaitok-seen. Myös yhtenäisten käytäntöjen ylläpi-täminen eri yksiköiden välillä toteutuisi ai-kaisempaa helpommin. Koska täytäntöön-panoprosessi on koko alalle yhteinen, toi-minnan vaikuttavuutta voitaisiin yhden orga-nisaation sisällä kehittää yhtenäisemmin ko-ko alaa koskien.

Rikosseuraamuslaitoksella olisi keskushal-lintoyksikkö, joka vastaisi nykyistä Rikos-seuraamusvirastoa. Muilta osin Rikosseu-raamuslaitos organisoitaisiin kolmeksi alu-eeksi. Rakenne korvaisi nykyisen viiteen alu-eeseen ja viiteen aluevankilaan perustuvan organisaation ja liittäisi myös kriminaalihuol-lon yksiköt osaksi samaa aluerakennetta. Kriminaalihuoltolaitoksessa ei ole ollut väli-tasoa Rikosseuraamusviraston ja aluetoimis-tojen välillä. Tulosohjauksessa myös Krimi-naalihuoltolaitos on toiminut kolmeen aluee-seen jakautuneena.

Aluerakenteesta säädettäisiin nyt annetta-vaa lakia täydentävässä valtioneuvoston ase-tuksessa. Rikosseuraamusalan kehittämis-hankkeessa suunnitellaan parhaillaan aluei-den toiminnan, toimivalta- ja vastuusuhtei-den sekä johtamisjärjestelmän yksityiskohtia.

Aluetta johtaisi aluejohtaja. Aluejohtaja vastaisi alueensa strategisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja resursseista. Hän vastaisi myös täytäntöönpanon toimivuudesta ja toi-minnan tuloksellisuudesta alueellaan.

Varsinainen operatiivinen toiminta ja sen johtaminen tapahtuisivat rangaistusten täy-täntöönpanosta ja tutkintavankeuden toi-meenpanosta vastaavissa yksiköissä. Alueella keskitettäisiin tarvittavassa määrin hallinnol-lisia tehtäviä sekä erilaisia asiantuntijatehtä-viä kuitenkin siten, että yksiköt saisivat kes-kittämisestä huolimatta tarvitsemansa palve-lut vaivattomasti. Yksityiskohtaisempi suun-nittelu on parhaillaan meneillään kehittämis-hankkeessa. Kunkin alueen suunnittelua var-ten on lisäksi asetettu erillinen hankepäällik-kö vuoden 2009 loppuun saakka.

Tarkoitus on kehittää paikallistasolla uusia yhteistoimintamalleja lähellä toisiaan sijait-sevien yhdyskuntaseuraamustoimistoiden, suljettujen vankiloiden, avovankiloiden ja tu-levaisuudessa myös vapauttamisyksiköiden kesken. Alueilla olevat rangaistusten täytän-töönpanosta ja tutkintavankeuden toimeen-panosta vastaavat yksiköt voisivat muodostua useammasta toiminnallisesta osasta siten, että kokonaisuus tukisi yhteisen täytäntöönpano-prosessin toteutumista. Yksiköissä nykyiset kriminaalihuollon aluetoimistot ja vankilat toimisivat yhteisen johdon alaisena. Samaan yksikköön voisi kuulua esimerkiksi suljettu vankila, avolaitos ja yhdyskuntaseuraamuk-sista vastaava toimisto eli nykyinen krimi-naalihuollon aluetoimisto. Samassa yksikössä voisi luontevasti toimia myös avolaitos, yh-dyskuntaseuraamustoimisto ja vapautta-misyksikkö, jollaisia rikosseuraamusalalle on tarkoitus myöhemmin perustaa.

Rikosseuraamuslaitokseen kuuluisi nykyi-seen tapaan myös terveydenhuoltoyksikkö, joka hoitaisi edelleen keskistetysti vankien terveydenhuollon. Laki mahdollistaisi myös muiden tehtävien hoitamisen koko toimialan yhteisenä ja valtakunnallisesti keskitettynä. Eräs tällainen toiminta voisi olla muun muas-sa vanginkuljetus. Myös vankien sijoittami-nen olisi mahdollista hoitaa keskitetysti, ku-ten esimerkiksi Ruotsissa tapahtuu. Rangais-tusajan suunnittelu ja siihen liittyvä vankien sijoittaminen on osa vankeuslain olennaisinta sisältöä. Erillisiä sijoittajayksiköitä ei uudes-sa organisaatiossa välttämättä enää olisi, vaan toiminta voitaisiin hoitaa myös osana muuta täytäntöönpano- tai arviointitoimintaa. Mahdollista kuitenkin olisi organisoida toi-minta alueella edelleen myös erilliseksi yksi-köksi, jos sen harkitaan palvelevan alueen toimintaa paremmin tällä tavoin hoidettuna.

Valtakunnallisia tehtäviä hoitaa myös Ri-kosseuraamusalan koulutuskeskus. Koska koulutuskeskuksen asema uudessa organisaa-tiossa on sovittu selvitettäväksi vuoden 2009 aikana, ei tässä uudistuksessa ehdoteta tehtä-väksi koulutuskeskusta koskevia muutoksia. Koulutuskeskuksesta säädettäisiin edelleen erikseen koulutuskeskusta koskevassa laissa ja valtioneuvoston asetuksessa.

Pykälän 3 momentissa olisi viittaussäännös myös kielilakiin, jossa säädettäisiin nykyi-

HE 92/2009 vp

23

seen tapaan vankeusrangaistusten täytän-töönpanosta ja tutkintavankeuden toimeen-panosta vastaavien yksiköiden poikkeavasta kielellisestä asemasta. Tähän hallituksen esi-tykseen sisältyy ehdotus myös kielilain 40 §:n muuttamisesta vastaamaan sisällöltään vankeinhoidon uutta organisaatiota.

2 luku Johtaminen ja asioiden ratkaiseminen

5 §. Pääjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta. Lakiin sisältyisi perussäännös pääjohtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta.

Pykälän 1 momentin mukaan Rikosseu-raamuslaitosta johtaisi pääjohtaja. Lain 7 §:n 2 momentin perusteella pääjohtaja toimisi samalla myös keskushallintoyksikön päällik-könä. Pääjohtajan nimike muutettaisiin lain voimaantulon yhteydessä Rikosseuraamuslai-toksen pääjohtajaksi.

Rikosseuraamuslaitoksen johtamiseen liit-tyisi olennaisesti toimivalta vahvistaa Rikos-seuraamuslaitoksen työjärjestys. Koko Ri-kosseuraamuslaitoksen työjärjestystä täyden-täisivät alueen ja yksiköiden työjärjestykset. Lisäksi pääjohtajalla olisi alaa koskeva yleis-toimivalta ja hän ratkaisisi koko Rikosseu-raamuslaitosta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtajan tehtävistä säädettäisiin tar-kemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 §. Aluejohtajan tehtävät. Pykälän 1 mo-mentin mukaan aluetta johtaisi aluejohtaja. Aluejohtaja vahvistaisi alueen työjärjestyk-sen ja ratkaisisi muut aluetta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Aluejohtaja vastaisi strategioiden toteuttami-sesta ja toiminnan kehittämisestä alueella. Hänelle kuuluisi myös vastuu alueen täytän-töönpanoprosessin toimivuudesta ja tulosta-voitteiden saavuttamisesta. Lisäksi aluejohta-ja vastaisi alueeseen kuuluvien yksiköiden voimavaroista. Vastuu varsinaisesta operatii-visesta toiminnasta olisi yksiköissä. Aluejoh-tajan apuna voisi toimia alueen toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta vastaavaa henkilö-kuntaa. Alueella voisi toimia keskitetysti myös koko aluetta palvelevia yhteisiä asian-tuntijoita tehtävissä, joita ei olisi tarkoituk-senmukaista sijoittaa erikseen yksittäisiin lai-

toksiin. Tällaisia asiantuntijavirkoja voisivat olla muun muassa kiinteistöpäälliköt.

Aluejohtajan tehtävistä säädettäisiin tar-kemmin valtioneuvoston asetuksella.

7 §. Yksikön päällikön tehtävät ja ratkaisu-valta. Pykälän 1 momentin mukaan yksikköä johtaisi yksikön päällikkö. Hän ratkaisisi yk-sikköä koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virka-miehen ratkaistavaksi. Kuten edellä 4 §:n yh-teydessä on todettu, yksiköllä tarkoitettaisiin yhdyskuntaseuraamustoimistoa tai vankilaa taikka muuta rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaa-vaa yksikköä taikka niiden muodostamaa ko-konaisuutta. Myös Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö olisi tässä pykälässä tarkoitettu yksikkö. Alueilla voisi edelleen olla myös muun muassa erillisiä sijoittajayk-siköitä.

Yksiköllä tarkoitettaisiin myös keskushal-lintoyksikköä, jota johtaisi pääjohtaja. Ra-kenne olisi tältä osin sama kuin nykyisessä organisaatiossa, jossa Vankeinhoitolaitosta johtava Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja toimii samalla Rikosseuraamusviraston pääl-likkönä. Muiden yksiköiden päällikköinä toi-mivista virkamiehistä ja heidän tehtävistään säädettäisiin pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella. Tällä tarkoitet-taisiin muun muassa yksiköiden päälliköiden virkanimikkeitä.

Yksiköllä voisi tarvittaessa olla oma työjär-jestyksensä sen mukaan kuin Rikosseu-raamuslaitoksen työjärjestyksessä tai alueen työjärjestyksessä määrätään. Työjärjestyksen hyväksyisi tällöin yksikön päällikkö.

3 luku Erinäiset säännökset

8 §. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten velvollisuudet. Pykälässä säädettäisiin nykyi-seen tapaan rikosseuraamusalan virkamiesten velvollisuuksista. Säännös täydentäisi valtion virkamieslaissa olevaa kaikkia valtion vir-kamiehiä koskevaa sääntelyä. Erityissäännös olisi tarpeen rikosseuraamusalan toiminnan erityisluonteen vuoksi. Rikosseuraamusalalla käytetään merkittävää julkista valtaa, joten alalla toimivilta virkamiehiltä edellytetään heidän asemansa mukaista käytöstä. Virka-toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomio-

HE 92/2009 vp

24

ta täytäntöönpanon häiriöttömään sujumiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen, joten vel-vollisuudet ovat muita virkamiehiä koroste-tummat.

Lain 8 §:n säännös velvoittaisi rikosseu-raamusalan virkamiehen toimimaan kaikissa tilanteissa siten, ettei tutkintavankeuden toi-meenpanon ja rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoitus eikä virkamiehen puolueettomuus vaarantuisi. Käyttäytymisvelvoite koskisi paitsi virkamiehen toimintaa yleisesti, myös erityisesti toimintaa suhteessa tutkintavan-keihin ja tuomittuihin sekä heidän omaisiin-sa. Virkamies voisi vaarantaa rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoituksen esimerkiksi toimimalla vangin luvattomien esineiden ja viestien välittäjänä. Virkamiehen puolueet-tomuus saattaisi vaarantua esimerkiksi tilan-teessa, jossa virkamies on ryhtynyt kaupan-käyntiin tai solminut muita taloudellisia suh-teita tuomitun kanssa.

9 §. Hallintokantelun käsittely ja ratkaise-minen. Hallintokantelulla tarkoitetaan ylem-mälle tai valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta siitä, että kantelun kohteena ole-van viranomaisen tai virkamiehen toiminta on virheellistä tai lainvastaista. Kantelu voi kohdistua myös viranomaisen tai virkamie-hen toimimattomuuteen tai virkatehtävien laiminlyömiseen.

Esityksessä ehdotetaan rikosseuraamusalal-le perustettavaksi yksi yhtenäinen Rikosseu-raamuslaitos-niminen viranomainen. Rikos-seuraamuslaitos olisi toiminnassaan suoraan oikeusministeriön alainen. Tämä merkitsisi sitä, että vankiloiden ja muiden Rikosseu-raamuslaitoksen yksiköiden virkamiesten toiminnasta tehtävät kantelut tulisivat lähtö-kohtaisesti oikeusministeriön ratkaistavaksi. Koska rikosseuraamusalalla on virkamiehiä yli 3 000 ja heitä koskevia kanteluita tehdään vuosittain Rikosseuraamusvirastolle useita satoja, ei tällainen muutos olisi käytännön kannalta toimiva eikä muutenkaan tarkoituk-senmukainen. Alan käytännön toiminnan ja rangaistusten täytäntöönpanon yksityiskohti-en paras asiantuntemus on Rikosseuraamus-laitoksella ja sen keskushallintoyksiköllä eikä alan strategiseen kehittämiseen keskittyvällä oikeusministeriöllä. Kanteluiden käsittelemi-nen oikeusministeriössä edellyttäisi lisäksi ministeriön henkilöstömäärän lisäämistä, mi-

kä on vastoin ministeriöiden toimintaa kos-kevia yleisiä linjauksia.

Tämän vuoksi lain 9 §:ssä säädettäisiin, et-tä Rikosseuraamuslaitokselle laitoksesta tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn kantelun voisi ratkaista pääjohtaja, aluejohtaja tai muu erikseen säädetty tai työjärjestyksessä mää-rätty keskushallintoyksikön virkamies tai yk-sikön päällikkö. Rikosseuraamusvirastossa on erillinen oikeudellinen yksikkö, joka voi-massa olevan työjärjestyksen mukaan ratkai-see vankeja koskevia kanteluita. Vastaava menettely tulisi voida jatkua myös uudessa organisaatiossa. Erikseen on lisäksi säädetty terveydenhuoltoon liittyvistä kanteluista.

Ehdotettu säännös ei koskisi pääjohtajaa eikä hänen sijaisiaan, vaan heitä koskevat kantelut käsittelisi oikeusministeriö. Vastaa-va koskisi aluejohtajaa ja yksikön päällikköä eli heitä koskevat kantelut käsittelisi organi-saatiossa hallinnollisesti heitä ylempi taso.

Aluevankilan johtaja on voinut ratkaista hänelle osoitetut, aluevankilan virkamiestä koskevat kantelut. Sama on koskenut esimer-kiksi vankilan johtajaa. Saman käytännön on tarkoitus jatkua myös uudessa organisaatios-sa.

Lakiin otettava poikkeussäännös ei koskisi hallinnon yleisille lainvalvojille eli eduskun-nan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille tehtäviä kanteluita.

10 §. Vankien työtoiminnan ja laitosmyyn-nin suoritteiden maksullisuus. Lain 10 §:ään sisällytettäisiin voimassa olevassa laissa ole-va säännös Vankeinhoitolaitoksen työtoi-minnan ja laitosmyynnin suoritteiden mak-sullisuudesta. Säännös säilyisi muuten saman sisältöisenä, mutta maininnat Vankeinhoito-laitoksesta poistettaisiin, koska Vankeinhoi-tolaitosta ei uudessa organisaatiossa enää oli-si. Vankeinhoitolaitoksen sijasta säännöksen todettaisiin koskevan vankeinhoidon työtoi-mintaa ja laitosmyyntiä. Hinnoitteluperus-teista päättäisi asianomainen vankila, kuten nykyisinkin.

Säännös merkitsee poikkeusta valtion mak-superustelakiin (150/1992) ja siihen sisälty-viin maksullisen toiminnan hinnoitteluperus-teisiin, joten poikkeussäännöksen on oltava laissa. Säännös lisättiin rangaistusten täytän-töönpanon hallinnosta annettuun lakiin vuo-den 2008 alussa voimaan tulleella lailla ja se

HE 92/2009 vp

25

on edelleen välttämätön vankiloiden työtoi-minnan normaalista liiketoiminnasta poik-keavan luonteen vuoksi. Maksuperustelain 7 §:n mukaiset liiketaloudelliset hinnoittelupe-rusteet eivät sovellu vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin hinnoitteluun, koska työtoi-mintaa ja laitosmyyntiä ei järjestetä liiketa-loudellisen voiton tuottamiseksi.

11 §. Ulkoiset tunnukset. Pykälässä säädet-täisiin Rikosseuraamuslaitoksen tunnusku-vasta, virkapuvusta ja virkamerkistä. Säätely vastaisi voimassa olevaa lakia muutoin paitsi että säännös koskisi Vankeinhoitolaitoksen sijasta nyt koko rikosseuraamusalaa. Tar-kemmat säännökset annettaisiin oikeusminis-teriön asetuksella, kuten nykyisinkin. Oike-usministeriö on antanut vuonna 2002 asetuk-set Vankeinhoitolaitoksen virkamiesten vir-kapuvusta sekä suoja- ja erityisvaatetuksesta (850/2002) sekä Vankeinhoitolaitoksen tun-nuskuvasta ja virkamerkistä (850/2002). Ase-tukset on tarkoitus uusia lain voimaantulon yhteydessä. Alalle on tarkoitus vahvistaa yksi yhtenäinen virkamerkki. Virkapuvun käyttöä ei sen sijaan ole tarkoitus laajentaa koske-maan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöön-panossa toimivia virkamiehiä.

12 §. Tarkemmat säännökset ja määräyk-set. Pykälän 1 momentti koskisi valtioneu-voston asetuksella säädettäviä asioita. Perus-säännökset Rikosseuraamuslaitoksen alueis-ta, yksiköistä, tehtävistä sekä asioiden käsit-telemisestä ja ratkaisemisesta olisivat lain ta-solla. Tarkempia säännöksiä näistä asioista annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Li-säksi valtioneuvoston asetuksella säädettäi-siin Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä ja kelpoisuusvaati-muksista sekä valtion edustamisesta tuomio-istuimissa ja muissa virastoissa.

Erilliset valtuussäännökset valtioneuvoston asetuksen antamiseen olisivat lisäksi johta-mista koskevissa 5 – 7 §:ssä.

Lisäksi voitaisiin valtioneuvoston asetuk-sella antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta. Siirtymävaiheeseen liittyy suuri määrä toimenpiteitä, joiden toteuttamis-ta voitaisiin tarvittaessa ohjeistaa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää esimerkiksi siitä, mikä taho on toimivaltainen tekemään ennen

lain voimaantuloa henkilöstöä koskevia pää-töksiä.

Rikosseuraamuslaitoksella olisi työjärjes-tys, jota täydentäisivät alueen ja yksiköiden työjärjestykset. Työjärjestyksen tarkemmasta sisällöstä säädettäisiin 12 §:n 2 momentissa. Työjärjestyksellä annettaisiin lakia ja valtio-neuvoston asetusta täydentävät määräykset muun muassa alueiden ja yksilöiden tehtävis-tä, organisaatiosta ja sisäisestä työnjaosta se-kä johtamisesta ja virkamiesten tehtävistä. Työjärjestysten vahvistamisesta säädettäisiin lain 5 – 7 §:ssä.

4 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

13 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule-maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Pykälän 2 momentin mukaan lailla kumot-taisiin voimassa oleva rangaistusten täytän-töönpanon hallinnosta annettu laki.

Pykälän 3 momentin mukaan ennen tämän lain täytäntöönpanoa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Uu-den organisaation käyttöönotto edellyttää runsaasti valmistelevia toimenpiteitä ja pää-töksiä, jotta toiminta voisi käynnistyä uuden organisaation mukaisesti heti lain voimaan-tultua. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimer-kiksi uuden organisaation edellyttämien uu-sien virkojen perustaminen ja niiden julista-minen haettavaksi, henkilöstön sijoittaminen uusiin yksiköihin sekä muut henkilökuntaa koskevat järjestelyt. Toimenpiteitä aiheuttai-sivat myös muun muassa työjärjestysten valmistelu, eräät toimitilakysymykset sekä tarvittavien muutosten tekeminen tietojärjes-telmiin.

14 §. Tehtäviä koskevat siirtymäsäännök-set. Rikosseuraamuslaitoksen perustaminen ei merkitsisi organisaation perustoimintojen eikä tehtävien muuttumista. Uudistus merkit-sisi kuitenkin sitä, että tehtäviä hoitavan or-ganisaation ja sen yksiköiden nimet muuttu-vat. Olennaisimmat tehtäviä ja päätösvaltaa koskevat säännökset sisältyvät vankeuslakiin ja muuhun rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevaan lainsäädäntöön. Myös muualla kuin rikosseu-raamusalaa koskevassa lainsäädännössä on runsaasti mainintoja Rikosseuraamusviras-tosta, Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Van-

HE 92/2009 vp

26

keinhoitolaitoksesta sekä muista alan toimi-joista. Mainitut säännökset on tarkoitus eh-dottaa olennaisimmilta osiltaan muutettaviksi ennen organisaatiouudistuksen voimaantuloa syksyllä annettavalla hallituksen esityksellä. Myös muut toimivaltasäännökset on tarkoitus tarkistaa mahdollisimman nopealla aikatau-lulla uuden organisaation mukaisiksi. Siirty-mäsäännös koskisi näin ollen vain niitä teh-täviä ja päätöksiä, joiden osalta toimivalta-säännöksiä ei ole ennen nyt annettavan lain voimaantuloa muutettu.

Mitä muualla säädetään Kriminaalihuolto-laitoksesta tai Vankeinhoitolaitoksesta, kos-kisi pykälän 1 momentin mukaan lain voi-maantultua Rikosseuraamuslaitosta. Käsitel-tävänä olevan asian mukaan toimivaltainen taho olisi keskushallintoyksikkö, alue, siihen kuuluva yksikkö tai terveydenhuoltoyksikkö.

Mitä muualla säädetään Rikosseuraamusvi-rastosta, koskisi siirtymäsäännöksen 2 mo-mentin mukaan lain voimaan tultua Rikos-seuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköä. Ellei muualla toisin säädetä, keskushallinto-yksikkö jatkaisi Rikosseuraamusvirastossa lain voimaan tullessa vireillä olevien asioi-den käsittelemistä. Mitä vastaavasti sääde-tään Rikosseuraamusviraston päällikkönä toimivasta Vankeinhoitolaitoksen pääjohta-jasta, koskisi Rikosseuraamuslaitoksen pää-johtajaa, joka toimisi myös keskushallintoyk-sikön päällikkönä.

Vastaavasti aluevankilaa koskeva sääntely koskisi lain voimaan tultua Rikosseuraamus-laitoksen aluetta ja aluevankilan johtajaa koskeva säätely aluejohtajaa. Vankeinhoito-laitoksen terveydenhuoltoyksikön nimi muut-tuisi uudessa organisaatiossa Rikosseu-raamuslaitoksen terveydenhuoltoyksiköksi. Rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkinta-vankeuden toimeenpanosta vastaisivat uu-dessa organisaatiossa alueilla olevat vankilat sekä Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston sijasta yhdyskuntaseuraamustoimistot. Van-kilan, sijoittajayksikön ja aluetoimiston joh-tajan sijasta toiminasta uudessa organisaati-ossa vastaisivat asianomaisten yksiköiden päälliköt.

Rikosseuraamusvirastossa, Kriminaalihuol-tolaitoksessa ja Vankeinhoitolaitoksessa vi-reillä olevat asiat siirtyisivät lain voimaantul-

lessa uuden organisaation vastaavan yksikön käsiteltäväsi.

Yksiköiden nimistä, sisäisestä organisaati-osta ja päätösvallan määräytymisestä annet-taisiin tarkempia säännöksiä lakia täydentä-vässä valtioneuvoston asetuksessa.

15 §. Henkilöstöä koskevat siirtymäsään-nökset. Pykälässä säädettäisiin henkilöstön asemasta organisaation tullessa voimaan. Ri-kosseuraamusalan virat ovat tällä hetkellä jo-ko Vankeinhoitolaitoksen tai Kriminaalihuol-tolaitoksen yhteisiä virkoja taikka Rikosseu-raamusviraston virkoja. Vankeinhoitolaitok-sessa kaikki virat muutettiin Vankeinhoitolai-toksen yhteisiksi viroiksi vuonna 2006 toteu-tetun organisaatiouudistuksen yhteydessä. Jatkossa rikosseuraamusalalla olisi vain yksi viranomainen eikä Vankeinhoitolaitosta, Kriminaalihuoltolaitosta tai Rikosseuraamus- virastoa enää olisi. Koska hallinnonala toimi-si yhtenäisenä viranomaisena, kaikki virat muutettaisiin suoraan lain siirtymäsäännök-sellä Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiksi vi-roiksi. Tästä säädettäisiin pykälän 1 momen-tissa.

Virat ja virkamiehet sijoitettaisiin nykyisiä toimipaikkojaan vastaaville alueille ja yksi-köihin. Virkojen muuttaminen ja virkojen siirtäminen tapahtuisivat suoraan lain nojalla eikä niihin tarvittaisi virkamiehen suostu-musta. Käytännössä suurin osa virkamiehistä jatkaisi toimintaansa nykyisillä toimipaikoil-la. Myös heidän tehtävänsä ja virkanimik-keensä säilyisivät lain voimaan tullessa en-nallaan.

Tästä poiketen muutoksia voisi tapahtua organisaatiossa tällä hetkellä johtajina tai muina esimiehinä toimivien kohdalla. Sama koskisi aluevankilan yhteisessä hallinnossa toimivia asiantuntijoita ja muita virkamiehiä. Uudessa organisaatiossa yksiköiden määrä olisi aikaisempaa pienempi, jolloin myös joh-tajien ja eräiden muiden päälliköiden määrä ei olisi yhtä suuri. Lisäksi alueiden määrä su-pistuisi viidestä kolmeen, mikä myös heijas-tuisi joidenkin virkamiesten tehtäviin. Tämän vuoksi pykälän 2 momentissa luetelluissa tehtävissä toimivat virkamiehet voitaisiin tarvittaessa sijoittaa organisaatiossa uudel-leen uuden organisaation mukaisiin tehtäviin. Muilta osin heihin sovellettaisiin pykälän 1 momentin mukaista menettelyä.

HE 92/2009 vp

27

Siirtyvä henkilöstö säilyttäisi siirtymähet-kellä palvelussuhteeseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palk-kansa. Vastaava menettely koskisi myös määräaikaisia virkasuhteita niiden keston ajan. Mikäli valtion palkkausjärjestelmä saa-daan sovituksi virastoon heti toiminnan aloit-tamisesta lukien, sanottu euromääräinen palkka säilyy siten ja siltä osin kuin siitä on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:ssä (ns. palkan-lisämalli). Tilanteessa, jossa uudessa organi-saatiossa ei vielä ole palkkausjärjestelmää, euromääräinen palkka voi muuttua yleisten työ- ja virkamiesoikeudellisten säännösten ja periaatteiden mukaisesti eikä siirtyvä henki-löstö voi nyt ehdotetun siirtymäsäännöksen perusteella vain organisaatiomuutoksen vuoksi saada parempaa suojaa palkan osalta kuin henkilöstöllä oli vanhassa organisaatios-sa

Kuten edellä yleisperusteluissa on todettu, menettely vastaisi valtionhallinnon organi-saatiomuutostilanteissa vakiintunutta menet-telyä ja olisi myös valtioneuvoston vuonna 2006 valtion henkilöstön aseman järjestämi-sestä organisaation muutostilanteissa anta-man periaatepäätöksen mukaista. Muutokset käsiteltäisiin myös yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaisessa menettelyssä.

Tarkoitus on, että alueille perustettaisiin uudet aluejohtajan virat ja ne julistettaisiin haettaviksi. Mahdollisten uusien yksiköiden päälliköiden tehtävät ja muut uudet asiantun-tijatehtävät voitaisiin täyttää joko sisäisellä hakumenettelyllä taikka tehtäviin ilmoittau-tumisen kautta. Jos esimerkiksi 2 momentissa tarkoitettu esimies ei tulisi nimitetyksi tai si-joitetuksi uudessa organisaatiossa hänen ny-kyistä virkaansa vastaavaan virkaan tai teh-tävään, neuvoteltaisiin hänen kanssaan siir-tymisestä uuden organisaation mukaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin. Hänen ni-mikkeensä voitaisiin samalla muuttaa uutta tehtävää vastaavaksi nimikkeeksi. Nimik-keen muuttamiseen ei tarvittaisi virkamiehen suostumusta.

Päätökset virkojen muuttamisesta ja henki-lökunnan sijoittamisesta tekisi pykälän 3 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa pääjohtaja, aluejohtaja taikka muu valtioneu-

voston asetuksessa säädetty virkamies. Val-tioneuvoston asetuksella on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-panosta. Asetuksella voitaisiin näin ollen sää-tää myös henkilöstöjärjestelyjä koskevasta toimivallasta nyt annettavaa lakia yksityis-kohtaisemmin. Koska virkamiehiä rikosseu-raamusalalla on yli 3 000, ei ole tarkoituk-senmukaista, että kaikki heitä koskevat pää-tökset tekisi pääjohtaja.

Nykyinen henkilökunta on sitouduttu sijoit-tamaan uudelleen, vaikka heidän tehtävänsä uudessa organisaatiossa lakkaisivat. Koska alan henkilökuntamäärä ei voi uudistuksen yhteydessä nousta, organisaatiouudistuksen edellyttämät uudet virat voitaisiin pykälän 4 momentin mukaan täyttää haettavaksi julis-tamatta, jos niihin nimitetään Rikosseu-raamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen tai Vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ole-va virkamies.

Linjattaessa hallituksen iltakoulussa sekä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryh-mässä alueiden määrän vähentäminen viides-tä kolmeen linjattiin samalla muutoksia myös vankilarakenteeseen. Konnunsuon vankila lakkautetaan ja Pelson vankilan toimintaa supistetaan vuoteen 2012 mennessä. Laitos-ten henkilökunta tullaan sijoittamaan rikos-seuraamusalan muihin tehtäviin. Sijoittami-sen helpottamiseksi pykälän 5 momenttiin otettaisiin säännös siitä, että Rikosseu-raamuslaitoksen yksikön tai sen osan lakates-sa virkamies voidaan nimittää virkaa haetta-vaksi julistamatta toiseen Rikosseuraamuslai-toksen yksikköön sijoitettuun virkaan. Hen-kilöstöjärjestelyiden toteuttamista varten säännös olisi voimassa kahden vuoden ajan lain voimaantulon jälkeen. Alueiden määrän supistuessa kolmeen ja nykyisten aluevanki-loiden toiminnan lakatessa tulevat myös vii-den aluevankilan rakenteeseen perustuneet aluevankilan yhteiset hallintotehtävät lak-kaamaan. Myös näissä tehtävissä toimiviin virkamiehiin voitaisiin tarvittaessa soveltaa tämän momentin säännöstä. Konnunsuon ja Pelson vankiloiden sekä aluevankiloiden yh-teisissä tehtävissä toimivien virkamiesten si-joittamisessa on sovittu noudatettavan vuo-den 2011 loppuun saakka kestävää siirtymä-aikaa.

HE 92/2009 vp

28

1.2 Laki kielilain 40 §:n muuttamisesta

Kielilain 40 §:ssä oleva Vankeinhoitolai-tosta koskeva erityissäännös muutettaisiin vastaamaan uutta organisaatiota säännöksen aineellista sisältöä kuitenkaan muuttamatta. Koska Vankeinhoitolaitosta ei enää olisi, py-kälän otsikko muutettaisiin siten, että pykä-län todettaisiin koskevan Vankeinhoitolai-toksen sijasta vankeinhoidon kieltä.

Pykälän 1 momentissa todettaisiin vanke-usrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkin-tavankeuden toimeenpanosta vastaavien yk-siköiden olevan yksikielisesti suomenkielisiä. Tämä koskisi vankiloita ja terveydenhuolto-yksikköä, kuten nykyisin.

Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että oi-keusministeriön asetuksella voidaan 1 mo-mentissa tarkoitettuihin yksiköihin perustaa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksikie-linen osasto. Tällaiset osastot on Vankeinhoi-tolaitokseen perustettu oikeusministeriön joulukuussa 2006 antamalla asetuksella.

Tarkemmin kielilainsäädännön soveltamis-ta uudessa organisaatiossa käsitellään jäljem-pänä jaksossa 4.

2 Tarkemmat säännökset ja mää-räykset

Rikosseuraamusalan hallinnosta säädettäi-siin tarkemmin Rikosseuraamuslaitoksesta annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksella säädettäisiin muun muassa Ri-kosseuraamuslaitoksen sisäisestä rakenteesta, alueista ja yksiköistä. Asetukseen sisällytet-täisiin säännökset myös muun muassa henki-löstöstä, viroista ja niiden kelpoisuusvaati-muksista.

Asetusta täydentäviä määräyksiä annettai-siin työjärjestyksellä.

Organisaatiouudistus edellyttäisi muutoksia myös useisiin muihin asetuksen tasoisiin säännöksiin. Tämä koskee erityisesti van-keudesta annettua valtioneuvoston asetusta (509/2006) ja muita rangaistusten täytän-töönpanoon liittyviä asetuksia.

Uudistus edellyttäisi tarkistuksia myös ran-gaistusten täytäntöönpanoa koskeviin ja mui-hin hallinnollisiin määräyksiin ja ohjeisiin.

3 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan tammi-kuun 1 päivänä 2010. Lain siirtymäsäännök-sessä säädettäisiin asioiden käsittelystä ja henkilökunnan asemasta siirtymävaiheen yh-teydessä. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 4 Suhde perustuslaki in ja kie l i -la insäädäntöön

4.1 Suhde perustuslakiin ja säätämisjär-jestys

Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi oi-keusministeriön hallinnonalalle uusi Rikos-seuraamuslaitos-niminen viranomainen. Uu-desta viranomaisesta säädettäisiin lain tasolla perustuslain 119 §:n 2 momentissa edellyte-tyllä tavalla. Mainitun momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perus-teista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valtion alue- ja paikallishallinnon perusteista säädetään niin ikään lailla. Perustuslain yksityiskohtais-ten perusteluiden mukaan yleisinä perusteina on pidettävä yksikön nimeä, toimialaa ja pääasiallisia tehtäviä. Julkisella vallalla tar-koitetaan samaa kuin perustuslain 2 §:n 3 momentissa. Julkisen vallan käyttämisestä on siten kysymys esimerkiksi silloin, kun yksik-kö voi tehdä päätöksiä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista taikka käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten yksilön perusoikeuksiin.

Rikosseuraamusalalla tehdään runsaasti yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia päätöksiä ja käytetään muutenkin julkista valtaa. Organisaation yleisistä perusteista on siis säädettävä lailla. Nyt ehdotettava laki si-sältäisi säännökset organisaation nimestä, toimilasta ja pääasiallisista tehtävistä. Laista ilmenisi myös organisaation tarkempi raken-ne ja päätösvallan käyttöä koskevat yleiset säännökset, muun muassa se, kuka organi-saation eri tason yksilöissä käyttäisi yleis-toimivaltaa.

Nyt säädettävä laki koskisi Rikosseu-raamuslaitosta. Päätösvalta ja tehtävät orga-nisaation varsinaisissa ydintehtävissä eli

HE 92/2009 vp

29

tuomittuja tai vankeja ja muita ulkopuolisia koskevissa asioissa ilmenisi sen sijaan tutkin-tavankeuden toimeenpanoa ja rangaistusten täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä.

Tällaisia päätöksiä tehdään paitsi Rikosseu-raamusvirastossa, myös valtakunnallisia tai alueellisia tehtäviä hoitavissa yksiköissä sekä erityisesti paikallisyksiköissä eli vankiloissa ja Kriminaalihuollon aluetoimistoissa.

Esimerkiksi vankeuslaissa on hyvin yksi-tyiskohtaisesti määritelty vankia koskevaa päätösvaltaa käyttävät tasot. Vankeuslaissa säädetään myös muun muassa vankilaraken-teen yksityiskohdista. Mainittu muu lainsää-däntö on tarkoitus olennaisimpien toimival-taa koskevien säännösten osalta muuttaa en-nen uuden organisaation voimaantuloa. Sen lisäksi nyt annettavaan lakiin sisältyisi tehtä-vä koskeva siirtymäsäännös. Päätösvaltaa käyttävä taho organisaatiomuutoksen voi-maantulon jälkeen ilmenisi siis joko muuhun lainsäädäntöön tehtävien muutosten tai nyt annettavan lain siirtymäsäännöksen perus-teella.

Rikosseuraamuslaitoksen ollessa oikeus-ministeriön alainen viranomainen ilman eri-tyissäätelyä kaikki Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiä koskevat kantelut tulisivat oike-usministeriön käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena alan suuren henkilöstömäärän vuoksi. Tämän vuoksi lain 9 §:n nojalla kantelut voitaisiin edelleen käsitellä pääsääntöisesti rikosseu-raamusalan sisäisesti. Yksikön päällikköä koskevat kantelut käsittelisi kuitenkin aina hallinnollisesti häntä ylempi taso, esimerkik-si pääjohtajan ja hänen sijaistensa osalta kan-telut ratkaisisi oikeusministeriö. Säännös ei rajoittaisi oikeutta tehdä kantelua perustus-lain 108 ja 109 §:n mukaisille hallinnon ylimmille laillisuusvalvojille eli eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oike-uskanslerille. Myös muun muassa terveyden-huoltoa koskevien kanteluiden käsittelystä on säädetty erikseen.

Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oike-uksien ja velvollisuuksien perusteista on sää-dettävä lailla. Säännös koskee myös virka-miesten oikeusaseman perusteita. Tämän vuoksi henkilökunnan asemasta organisaa-tiomuutoksen yhteydessä säädettäisiin lain siirtymäsäännöksessä. Säätely vastaisi valti-

onhallinnon muissa organisaatiomuutoksissa vakiintunutta säätelyä.

Kaikki virat muuttuisivat lain voimaantul-lessa Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiksi ja henkilökunta siirtyisi nykyisiä toimipaikko-jaan vastaaville alueille ja yksiköihin. Siir-tymäsäännös mahdollistaisi nykyisen henki-löstön siirtymisen uuden organisaation palve-lukseen siirtymähetken mukaisin palvelusuh-teen ehdoin ja ilman, että kaikkia uusia teh-täviä varten olisi välttämätöntä perustaa uu-det virat ja julistaa ne haettaviksi. Uudessa organisaatiossa suurin osa tehtävistä ja vir-kanimikkeistä säilyisi ennallaan. Alue- ja yk-sikkörakenteen muuttuessa kuitenkin joiden-kin virkamiesten tehtävät ja sen myötä vir-kanimikkeet tulisivat muuttumaan, mutta myös siitä säädettäisiin lain tasolla. Myös täl-laiset henkilöt säilyttäisivät virkasuhteeseen liittyvät edut ja velvollisuudet sekä euromää-räisen palkkansa.

Asetuksen antamiseen ja lainsäädäntöval-lan delegoimiseen liittyvien valtuuksien tulee olla riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Laista tulee selvästi käydä ilmi, mistä on tar-koitus säätää asetuksella (PeVL 56/2002 vp). Lakiehdotukseen sisältyisi säännöksiä, joiden mukaan tarkempia säännöksiä muun muassa viraston organisaatiosta ja henkilöstöstä voi-taisiin antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtuussäännös on kirjoitettu perustuslain edellyttämällä tavalla. Vastaavasti lakiin si-sältyisi säännös siitä, mistä asioista voidaan määrätä työjärjestyksellä.

Hallituksen esitykseen ei sisälly sellaisia perustuslain tai säätämisjärjestyksen kannalta merkityksellisiä ongelmia, jotka hallituksen käsityksen mukaan edellyttäisivät perustus-lakivaliokunnan käsittelyä.

4.2 Suhde kielilainsäädäntöön

Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus käyttää tuomioistuimes-sa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä.

Kielilain 5 §:n mukaan kielellisen jaotuk-sen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Lain 6 §:n mukaan yksikielisellä viranomaisella tarkoi-

HE 92/2009 vp

30

tetaan muun muassa valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan sa-mankielisiä kuntia ja kaksikielisellä viran-omaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta. Viranomaisen alueelli-sen yksikön tai muun alueellisen organisaati-on kielellinen asema määräytyy sen virka-alueen kielellisen aseman mukaan. Erityisistä syistä voidaan virka-alueen kielivähemmis-tön tarpeita varten perustaa yksikielisiä yksi-köitä tai osastoja.

Rikosseuraamusvirasto on rikosseuraamus-alan keskushallintoviranomaisena kielilain 6 §:n mukaan kaksikielinen. Kriminaalihuolto-laitoksen aluetoimistot ovat yksi- tai kaksi-kielisiä kunkin aluetoimiston virka-alueeseen kuuluvien kuntien mukaan.

Vankeinhoitolaitosta koskee lain 40 §:ssä oleva poikkeussäännös, jonka mukaan Van-keinhoitolaitokseen kuuluvat rangaistuslai-tokset ja niiden osastot ovat yksikielisesti suomenkielisiä. Oikeusministeriön asetuksel-la voidaan rangaistuslaitoksiin kuitenkin pe-rustaa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksikielinen osasto. Poikkeava säätely pe-rustuu Vankeinhoitolaitoksen muista viran-omaisista poikkeavaan asemaan. Vankilat ei-vät palvele yleisöä, vaan niiden tehtävät koh-distuvat pääasiassa laitoksessa tapahtuvaan toimintaan ja laitoksen liittymät kansalaisten perusoikeuksiin, mukaan lukien kielellisiin oikeuksiin, rajoittuvat koskemaan laitoksessa olevia vankeja. Vankien sijoittamisessa ei noudateta periaatetta vangin asuinkunnan huomioon ottamisesta, vaan hänen sijoittami-sessaan turvataan hänen kielelliset oikeutensa riippumatta asuinkunnan kielestä.

Kielilain 40 §:ssä tarkoitetut kaksikieliset osastot on perustettu kielilain voimaantulon yhteydessä annetulla oikeusministeriön ase-tuksella. Vankeinhoitolaitoksen organisaa-tiomuutokseen liittyen asetus on myöhemmin uusittu 8 päivänä joulukuuta 2006 annetulla uudella asetuksella (1182/2006). Kaksikieli-set osastot toimivat Etelä-Suomen aluevanki-laan kuuluvissa Helsingin vankilassa ja Hel-singin avovankilan Suomenlinnan osastossa, Länsi-Suomen aluevankilaan kuuluvissa Tu-run vankilassa, Käyrän vankilassa ja Vaasan vankilassa sekä Vankeinhoitolaitoksen ter-

veydenhuoltoyksikköön kuuluvissa psykiatri-sen vankisairaalan Turun yksikössä, Turun vankilan poliklinikassa ja Vaasan vankilan poliklinikassa.

Erityissäätelyllä ruotsinkielisten vankien oikeuksien turvaamiseksi tarvittavat resurssit on voitu keskittää kaksikielisille osastoille. Resursseilla tarkoitetaan esimerkiksi ruotsin kieltä taitavia vartijoita ja muuta henkilökun-taa sekä ruotsinkielisiä terveys-, kirjasto- ja muita palveluita.

Nyt annettavalla hallituksen esityksellä ri-kosseuraamusalalle ehdotetaan muodostetta-vaksi yksi viranomainen, Rikosseuraamuslai-tos, jonka toimialue olisi koko maa. Rikos-seuraamuslaitokseen kuuluisi näin ollen sekä yksi- että kaksikielisiä kuntia ja se olisi lain 6 §:n mukaan viranomaisena kaksikielinen.

Myös Rikosseuraamuslaitoksen keskushal-lintoyksikön ja valtakunnallisten yksiköiden toimialue olisi koko maa, joten nekin olisivat kaksikielisiä. Rikosseuraamuslaitos jakautui-si Rikosseuraamuslaitoksesta annettavan lain 4 §:n mukaisesti maantieteellisesti alueisiin ja yksiköihin. Niiden kielellinen asema mää-räytyisi kielilain 6 §:n mukaan. Alueiden toimialue ilmenisi valtioneuvoston asetukses-ta. Alueella olisi rangaistusten täytäntöön-panosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä. Myös niiden toimialue määräytyisi myöhemmin säädettävällä taval-la maantieteellisen aluejaon mukaisesti. Sa-ma koskisi alueella mahdollisesti olevia mui-ta yksiköitä.

Vaikkakaan Vankeinhoitolaitosta erillisenä organisaationa ei enää olisi, varsinainen van-keinhoito säilyisi kuitenkin ennallaan ja kie-lilain 40 §:n poikkeussäätelyn edellytykset olisivat näin ollen edelleen olemassa. Pykä-län muotoilu muutettaisiin edellä yksityis-kohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvite-tyllä tavalla vastaamaan uutta organisaatiota. Vastaavasti vankiloihin kielilain 40 §:n poik-keussäännöksen nojalla perustetut kaksikieli-set osastot jatkaisivat toimintaansa.

Rikosseuraamusalalla toteutettava organi-saatiouudistus ei siten muuttaisi nykyisten vankiloiden ja muiden yksiöiden kielellistä asemaa ja niiden määräytymisperusteita.

Puoltaessaan ehdotettua kolmen alueen mallia maaliskuussa 2009 pitämässään koko-uksessa hallinnon ja aluekehityksen ministe-

HE 92/2009 vp

31

rityöryhmä totesi samalla pöytäkirjassaan, et-tä jatkossakin ruotsinkieliset vangit saavat siirtyä toiselle alueelle saamaan ruotsinkielis-tä palvelua.

Kielilain 10 §:n mukaan jokaisella on oike-us käyttää valtion viranomaisessa suomea tai ruotsia. Kielilain 12 §:n mukaan asian käsit-telykielenä hallintoasioissa on kaksikielisessä viranomaisessa asianosaisen kieli. Viran-omaisella on julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 2 §:n mukaan yleinen velvolli-suus koulutusta järjestämällä tai muilla hen-kilöstöpoliittisilla toimilla huolehtia henki-löstönsä riittävästä kielitaidosta. Säännös asettaa viranomaiselle velvollisuuden huo-lehtia suomen- ja ruotsinkielisistä palveluista ja niiden kehittämisestä.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 5 §:n mukaan valti-on viranomaisten henkilöstölle voidaan aset-taa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuk-sia. Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevis-ta kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettä-vä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta mer-kittävää julkisen vallan käyttöä.

Rikosseuraamusalalla käytetään merkittä-vää julkista valtaa, joten Rikosseuraamusvi-

raston, Kriminaalihuoltolaitoksen, Vankein-hoitolaitoksen aluevankiloiden ja Vankein-hoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön vir-kamiesten kielitaidosta on säädetty erikseen. Kelpoisuusvaatimukset ilmenevät rangaistus-ten täytäntöönpanon hallinnosta annetun ase-tuksen 6, 15, 20 ja 35 §:stä. Lisäksi asetuk-sessa edellytetään johtajan huolehtivan siitä, että hänen johtamassaan yksikössä on riittävä määrä sekä suomea taitavia että ruotsia taita-via virkamiehiä.

Vastaava säätely on tarkoitus ottaa nyt an-nettavaa lakia täydentävään valtioneuvoston asetukseen.

Rikosseuraamusalalla turvattaisiin organi-saatiouudistuksesta huolimatta palvelut mo-lemmilla kansalliskielillä kielilainsäädännön mukaisesti vastaavasti, kuten nykyisin. Jul-kisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kie-litaidosta annetun lain velvoitteet toteutuisi-vat valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettyjen kielitaitoa koskevien kelpoisuus-vaatimusten kautta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-

kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-tukset:

HE 92/2009 vp

32

1.

Lakiehdotus

Laki

Rikosseuraamuslaitoksesta

—————

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Tehtävät ja organisaatio

1 §

Rikosseuraamuslaitos

Rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkinta-vankeuden toimeenpanoa varten on oikeus-ministeriön alainen Rikosseuraamuslaitos, jonka toimialueena on koko maa.

2 §

Toiminnan tavoite

Laitoksen toiminnan tavoitteena on yhdys-kuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että lisätään tuomittu-jen valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan sekä edistetään heidän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan.

3 §

Tehtävät

Laitoksen tehtävänä on ehdolliseen vanke-usrangaistukseen tuomittujen nuorten rikok-sentekijöiden valvonta, nuorisorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun, vankeusrangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpa-no, ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonta sekä tutkintavankeuden toimeenpa-no ja muu rangaistusten täytäntöönpano sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään.

4 §

Organisaatio

Laitoksessa on keskushallintoyksikkö ja terveydenhuoltoyksikkö. Laitoksen yhteisiä tehtäviä varten voidaan perustaa myös muita yksiköitä.

Laitoksen toimintaa varten maa jakautuu alueisiin. Alueilla on yksiköitä, jotka koostu-vat vankiloista, yhdyskuntaseuraamustoimis-toista ja muista rangaistusten täytäntöön-panosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavista yksiköistä. Alueilla voi olla myös alueen yhteisistä tehtävistä vastaavia yksiköi-tä.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta säädetään Rikosseuraamusalan koulutuskes-kuksesta annetussa laissa (1316/2006). Van-keusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tut-kintavankeuden toimeenpanosta vastaavien yksiköiden poikkeavasta kielellisestä ase-masta säädetään kielilaissa (423/2003).

2 luku

Johtaminen ja asioiden ratkaiseminen

5 §

Pääjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta

Laitosta johtaa pääjohtaja. Pääjohtaja vah-vistaa laitoksen työjärjestyksen ja ratkaisee muut koko laitosta koskevat asiat, jollei niitä

HE 92/2009 vp

33

ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Pääjohtajan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 §

Aluejohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta

Aluetta johtaa aluejohtaja. Aluejohtaja vas-taa täytäntöönpanon toimivuudesta alueella sekä alueen voimavaroista, toiminnasta ja niiden kehittämisestä. Aluejohtaja vahvistaa alueen työjärjestyksen ja ratkaisee muut alu-etta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virka-miehen ratkaistaviksi.

Aluejohtajan tehtävistä säädetään tarkem-min valtioneuvoston asetuksella.

7 §

Yksikön päällikön tehtävät ja ratkaisuvalta

Yksikköä johtaa yksikön päällikkö. Yksi-kön päällikkö ratkaisee yksikköä koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyk-sessä määrätty muun virkamiehen ratkaista-viksi. Yksiköllä voi olla työjärjestys, jonka yksikön päällikkö vahvistaa.

Keskushallintoyksikön päällikkönä toimii pääjohtaja. Muiden yksikköjen päällikköinä toimivista virkamiehistä ja heidän tehtävis-tään säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 luku

Erinäiset säännökset

8 §

Virkamiesten velvollisuudet

Sen lisäksi, mitä valtion virkamiesten vel-vollisuuksista muutoin säädetään, laitoksen virkamiehen tulee kaikissa tilanteissa toimia siten, ettei tutkintavankeuden toimeenpanon ja rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoitus eikä virkamiehen puolueettomuus vaarannu.

9 §

Hallintokantelun käsittely ja ratkaiseminen

Laitokselle laitoksen tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja, aluejohtaja tai muu erikseen sää-detty tai työjärjestyksessä määrätty keskus-hallintoyksikön virkamies tai yksikön pääl-likkö. Pääjohtajan tai hänen sijaisensa toimis-ta tehty kantelu on kuitenkin siirrettävä oike-usministeriön ratkaistavaksi.

10 §

Vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin suo-ritteiden maksullisuus

Vankien työtoiminnan suoritteet ovat mak-sullisia. Suoritteiden hinnoista päätetään lii-ketaloudellisin perustein. Hintoja voidaan kuitenkin vankeinhoitoon liittyvistä syistä alentaa siten, että ne vastaavat käypää hinta-tasoa.

Laitosmyymälöiden tuotteet ovat maksulli-sia. Tuotteista peritään käypää hintatasoa vastaava hinta. Hintoja voidaan kuitenkin vankeinhoitoon liittyvistä syistä alentaa siten, että ne kattavat vähintään tuotteen hankinta-kustannukset.

Vankila päättää 1 ja 2 momentissa tarkoi-tettujen suoritteiden hinnoittelusta. Maksujen perinnässä noudatetaan, mitä yksityis-oikeudellisten saatavien perinnästä sääde-tään. Suoritteita koskevat maksuriidat käsi-tellään riita-asiana käräjäoikeudessa.

11 §

Ulkoiset tunnukset

Laitoksen tunnuskuvasta, virkapuvusta ja sen käytöstä sekä suoja- ja erityisvaatetuk-sesta samoin kuin virkamerkistä säädetään oikeusministeriön asetuksella.

Laitoksen virkamiehen on virkatehtävää suorittaessaan pidettävä mukanaan virka-merkki sekä tarvittaessa pyynnöstä esitettävä se, kun esittäminen virkatehtävää vaaranta-matta on mahdollista. Tarkemmat säännökset virkamerkin käytöstä annetaan oikeusminis-teriön asetuksella.

HE 92/2009 vp

34

12 §

Tarkemmat säännökset ja määräykset

Laitoksen alueista, yksiköistä ja niiden pe-rustamisesta, tehtävistä sekä asioiden käsitte-lemisestä ja ratkaisemisesta laitoksessa sää-detään tarkemmin valtioneuvoston asetuksel-la. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella sääde-tään laitoksen henkilöstöstä, virkojen täyttä-misestä ja kelpoisuusvaatimuksista sekä val-tion edustamisesta tuomioistuimissa ja muis-sa virastoissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-panosta.

Tarkempia määräyksiä alueiden ja yksiköi-den tehtävistä, organisaatiosta ja sisäisestä työnjaosta, johtamisesta, virkamiesten tehtä-vistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta, ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä muusta sisäisestä hallinnosta annetaan laitoksen työjärjestyksessä ja sitä täydentävissä alueen ja yksikön työjärjestyk-sissä.

4 luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

13 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan rangaistusten täytän-töönpanon hallinnosta 16 päivänä helmikuuta 2001 annettu laki (135/2001).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

14 §

Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset

Mitä muualla säädetään Kriminaalihuolto-laitoksesta tai Vankeinhoitolaitoksesta, kos-kee tämän lain voimaan tultua Rikosseu-raamuslaitosta.

Mitä muualla säädetään Rikosseuraamusvi-

rastosta ja sen päällikkönä toimivasta Van-keinhoitolaitoksen pääjohtajasta, koskee tä-män lain voimaan tultua Rikosseuraamuslai-toksen keskushallintoyksikköä ja sen päällik-könä toimivaa Rikosseuraamuslaitoksen pää-johtajaa.

Mitä muualla säädetään aluevankilasta ja aluevankilan johtajasta, koskee tämän lain voimaan tultua Rikosseuraamuslaitoksen aluetta ja aluejohtajaa. Mitä muualla sääde-tään Vankeinhoitolaitoksen terveyden-huoltoyksiköstä, koskee tämän lain voimaan tultua Rikosseuraamuslaitoksen terveyden-huoltoyksikköä. Mitä muualla säädetään si-joittajayksiköstä ja aluetoimistosta koskee tämän lain voimaan tultua Rikosseuraamus-laitoksessa rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavaa yksikköä.

Tämän lain tullessa voimaan siirtyvät Ri-kosseuraamusvirastossa, Kriminaalihuoltolai-toksessa ja Vankeinhoitolaitoksessa vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumuk-set sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvolli-suudet Rikosseuraamuslaitoksen vastaavan yksikön käsiteltäväksi.

15 §

Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset

Tämän lain tullessa voimaan Rikosseu-raamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen virat muuttuvat Ri-kosseuraamuslaitoksen yhteisiksi viroiksi. Virat sijoitetaan ja henkilöstö siirtyy lain voimaantuloajankohdan mukaisten toimi-paikkojensa mukaisille alueille ja yksiköihin. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy määräaikaisen palvelussuhteensa kes-ton ajaksi. Tässä tarkoitettu virkojen muut-taminen ja siirtäminen eivät edellytä virka-miehen suostumusta.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, aluevankilan, sijoittajayksikön ja vankilan johtajan, apulaisjohtajan, täytäntöönpano-päällikön, talousjohtajan ja hallintojohtajan sekä Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtajan ja apulaisjohtajan virat sijoitetaan ja henkilöstö siirtyy uuden organisaation mu-kaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin. Vas-

HE 92/2009 vp

35

taavasti aluevankilan yhteisiin tehtäviin sijoi-tetut virat sijoitetaan ja henkilöstö siirtyy uu-den organisaation mukaisiin tehtäviin. Viran nimi voidaan samalla muuttaa uusia tehtäviä vastaavaksi. Henkilöstö säilyttää siirtymä-hetkellä palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palk-kansa.

Päätökset virkojen muuttamisesta ja henki-löstön sijoittamisesta tekee ennen lain voi-maantuloa pääjohtaja, aluejohtaja tai muu valtioneuvoston asetuksessa säädetty virka-mies.

Lain täytäntöönpanon edellyttämää Rikos-

seuraamuslaitoksen virkaa ensimmäistä ker-taa täytettäessä virka voidaan täyttää haetta-vaksi julistamatta, jos siihen nimitetään Ri-kosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolai-toksen tai Vankeinhoitolaitoksen virkamies.

Jos lain voimaan tullessa tai kahden vuo-den kuluessa sen jälkeen Rikosseuraamuslai-toksen yksikkö tai sen osa lakkaa, virkamies voidaan nimittää virkaa haettavaksi julista-matta toiseen Rikosseuraamuslaitoksen yk-sikköön sijoitettuun virkaan.

—————

HE 92/2009 vp

36

2.

Laki

kielilain 40 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kielilain (423/2003) 40 § seuraavasti:

40 §

Vankeinhoidon kieli

Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, ovat vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavat yksiköt yksikielisesti suomenkielisiä.

Oikeusministeriön asetuksella voidaan 1

momentissa tarkoitettuihin yksikköihin pe-rustaa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksikielinen osasto.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

—————

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Oikeusministeri Tuija Brax

HE 92/2009 vp

37

Liite Rinnakkaisteksti

Laki

kielilain 40 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kielilain (423/2003) 40 § seuraavasti:

Voimassa oleva laki

40 §

Vankeinhoitolaitos

Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, ovat vankeinhoitolaitokseen kuuluvat rangaistus-laitokset ja niiden osastot yksikielisesti suo-menkielisiä.

Oikeusministeriön asetuksella voidaan ran-gaistuslaitoksiin kuitenkin perustaa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksikielinen osasto.

Ehdotus

40 §

Vankeinhoidon kieli

Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, ovat

vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavat yksiköt yksikielisesti suomenkielisiä.

Oikeusministeriön asetuksella voidaan 1 momentissa tarkoitettuihin yksikköihin perus-taa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksi-kielinen osasto.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

———