heikki hiilamo: kestävän hyvinvoinnin edellytykset
DESCRIPTION
Heikki Hiilamo, Sosiaalinen kestävyys - Paljon puhuttu, kirjavasti määritelty - seminaari, 20.3.2014, Tieteiden talo, HelsinkiTRANSCRIPT
Tasa-arvo ja hyvinvointi –teoria
Yksilötasolla suuret tuloerot yhteydessä yksilöiden pahoinvointiin (Wilkinson & Pickett)
Kestävän hyvinvoinnin teoria
Yhteisöiden (kansallisvaltioiden) tasolla suuret tuloerot yhteydessä yhteisöiden luhistumiseen (Acemoglu & Robinson)
Yksilöiden väliset erot
-> Tuloissa
- >Varallisuudessa
-> Statuksessa
-> Terveydessä
Yksilöiden näkökulmasta tuloerot kuvaavat resurssien jakautumista ja käyttöä yhteisössä
Yhteiskunnan näkökulmasta tuloerot kuvaavat resursseja jakavien instituutioiden toimintaa
A book by two British epidemiologist Richard Wilkinson and Kate Pickett in 2009
Taloudellisen kasvun korostaminen tasa-arvon
kustannuksella johtaa lyhyempään, sairaampaan
ja onnettomampaan elämään (Wilkinson & Pickett
2009/2011)
Mitä suurempaa on eriarvoisuus maiden välillä (tai
Yhdysvaltojen osavaltioiden sisällä), sitä
yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta,
liikalihavuus ja päihdeongelmat
Tulotaso ei enää selitä kehittyneissä länsimaissa
hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet
Korruptio
Kulutuksen vääristymät
Rahamarkkinoiden volatiliteetti
Legitimiteetin rapautuminen
Rent seeking
Kestävä hyvinvointi liittyy yhdenvertaisia
mahdollisuuksia ja tasa-arvoa luoviin instituutioihin
Hyvän kehä: luottamus instituutioihin luo
instituutioita jotka synnyttävät luottamusta
Noidan kehä: epäluottamus instituutioihin rapauttaa
instituutioita jotka voisivat synnyttää luottamusta
Arthur Okun: Equality and Efficiency: The Big Tradeoff, 1975
IMF 2011: tasaiset tuloerot yhteydessä kestävämpään talouskasvuun
IMF 2014: tuloerojen tasaaminen edistää talouskasvua
Takaavat tuloerojen pysyvän vähintäänkin kohtuullisina (inclusive institutions)
Markkinoiden tuottamaan tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (koulutus, yrittäminen, vapaa kilpailu, ay-liike)
Lopulliseen tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (julkiset tulonsiirrot ja palvelut)
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
0,20 0,25 0,30 0,35 0,40 0,45 0,50 0,55 0,60 0,65
GDP/capita
Gini
Income inequality and income level among OECD coutries in 2010.
Tuloerojen kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen
ja jatkui lähes katkeamatta vuoteen 2008 asti,
jolloin uusi lama supisti tuloeroja
Vuodesta 1995 Gini-kertoimen arvo nousi
prosenttiyksikön vuodessa, kasvu rikkaiden
maiden nopeimpia
Ylimmä tulokymmenyksen ja erityisesti
huipputuloisten, ylimmän prosentin, tulot kasvoivat
dramaattisesti
19
30
35
40
45
50
19
88
19
89
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
Elinajan odote 35-vuotiailla naisilla ja miehillä 1988-2007
Women 5thquintile(highest)
Women 4thquintile
Women 3rdquintile
Women 2ndquintile
Women 1stquintile(lowest)
Men 5thquintile(highest)
Men 4thquintile
Men 3rdquintile
Men 2ndquintile
Men 1stquintile(lowest)
Ero 3.9 vuotta
Ero 7.4
vuotta
Ero 6.8
vuotta
Ero 12.5 vuotta
Lähde Tarkiainen L,
Martikainen P,
Laaksonen M,
Valkonen T. JECH
2010
Kaksi ulottuvuutta:
1) Miten tulojen jakautuminen kunnan sisällä
näkyy hyvinvoinnissa?
2) Miten suhteellisesti köyhien
(valtakunnallinen köyhyysraja) osuus näkyy
hyvinvoinnissa?
0
5
10
15
20
25
30
20 25 30 35 40 45
Köyh
ien o
su
us -
%
Kunnan Gini
Kunnan sisäiset tuloerot ja suhteellisesti köyhien
osuus 2011.
Violent crime
Property Crime
Birth rate Divorce Alcohol
Gini (income inequality with in the municipality)
+ - + +
Relative poverty (share f those below 60% median income in the country)
+ - + +
Controlled for changes in the level of education and unemployment
Gini (income inequality within the municipality) -0.35***
Relative poverty (share of those below 60% median income in the country)
-0.12**
Tuloerot kelpo mittari sosiaaliselle kestävyydelle (vrt. YK:n kehitystavoitteet)
Tuloeroja on mitattava ainakin kahdella ulottuvuudella: yhteisön (maan, maakunnan, kunnan) sisällä ja lähiyhteisöiden (naapurimaiden, muiden maakuntien ja kuntien) välillä