helsingin henki 6/2011

Helsinginhenki Helsingin kaupungin HenkilöstöleHti

062011

asu

kas

sivu 24

Moni-muotoinenkorkea-saari

Tautivoi puhjetatöissä li

ikk

eell

ä

sivu 28sivu 26

hyv

invo

inti

käsityöt tuovatystäviä

Ammattejakautta aikojen Pääkaupunki

200 vuotta

sivu 16

{ pääkirjoitus }

02

Maissi Kasurinen

Juttuehdotukset ja [email protected]

Designkin parantaa palveluja

Eurooppalaisten ja kotimaisten taloushuolien keskellä valmistelut kaupungin juhlavuotta varten tuntuvat tervetulleen toiveikkailta ja valoisilta.

Helsinki on ensi vuonna hyvin alleviivattu pääkaupunki: se viettää vuotta maailman muotoilupääkaupunkina ja 200-vuotis-

päiviään Suomen pääkaupunkina. Molempien juhlien hankkeita valmistelee, organisoi ja toteuttaa aivan keskeisessä osassa kaupungin henkilöstö.

Helsingistä tuli 1812 Suomen pääkaupunki. 200-vuotisjuhlan tavoitteena on tutustuttaa ihmisiä monipuolisesti Helsingin historiaan ja saada väki ko-kemaan pääkaupunki omakseen.

Helsinki valittiin maailman designpääkaupungiksi yhdessä Espoon, Van-taan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Muotoiluvuoden teemat suunnataan li-keisesti kaupungin päivittäisen toiminnan kehittämiseen: asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseen. Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja pysyvästi paremman elinympäristön luomiseksi. Tavoitteena on saattaa uudistuksia alkuun ensi vuonna ja jatkaa niitä seuraavina vuosina palvelujen pitkän tähtäimen parantamiseksi.

Palvelujen muotoilussa tarvitaan erityisesti niiden kaupungin työnteki-jöiden osaamista, jotka ovat asukkaiden – palvelujen käyttäjien – kanssa tii-viissä yhteydessä. He ovat asiantuntijoita, kun kysytään, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat ja toivovat. Yksi julkisiin palveluihin uusia ratkaisuja hakeva han-ke on vanhuspalveluiden Lauttasaaren palveluverkkomallin kehittäminen. Siinä testataan uudenlaista palveluohjauksen mallia ja luodaan sitä tukeva toimijoiden verkosto. Myllypuron mediakirjasto taas on tulevaisuuden kir-jastotoiminnan kokeilukohde. Uudenlaiset kuntoiluvälineet tarjoavat mah-dollisuuden heräteliikuntaan. Pilottikohtee na on Töölönlahti.

Muotoiluvuosi sisältää kaikkiaan noin 250 hanketta. Kyseessä yksi suu-rimmista designkokonaisuuksista koko maailmassa. Muotoilu avaa tuoreen, vinhan ja yllättävänkin näkökulman palvelujen uudista-miseen. Asiakaslähtöisyys ja moni- tai poikkitoimialai-suus ovat sen lähtökohtien ytimessä. Miksi emme voi-si käyttää muotoilunkin menetelmiä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Juhlavuoden hankkeet on tarkoitettu paitsi hel-sinkiläisille myös kaikille muillekin. On tärkeää, että myös uudet kaupunkilaiset ja maahanmuut-tajataustaiset ihmiset otetaan tiiviisti mukaan vuoden toteuttamiseen.

Tervetuloa juhlavuosi ja entistä pa-rempi arki. Onneksi olkoon kaupun-gin henkilöstölle, ja kiitos juhlavuo-den järjestelyistä! Uudistavaa vuot-ta 2012 kaikille!

sisältö

Helsinginhenki

PALSTAT

04 Helsinki 180˚05 Uutiset23 Haloo, mistä on kyse?27 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Uusi duuni

10 duuniSSAMielialahäiriökeskuksessa kokeillaan rohkeasti uudenlaisia työjärjestelyjä ja toimintatapoja.

12 TALouSKalasataman keskuksen toteutuskilpailu palkittiin Kaupunginjohtajan vuoden saavutus kilpailussa.

15 TyökALuTOma Helmi on palvelu, jossa käyttäjä voi valita itse haluamiaan linkkejä, uutisia ja sisältöhakuja.

24 ASukASKorkeasaari uudistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Itä meren suojelun merkitys korostuu.

26TyöhyvinvoinTiAstma, allergiat, ihottumat ja kuulovammat ovat kaupungin työntekijöiden yleisimpiä ammattitauteja.

28 LiikkeeLLäHelsingin Energian käsityö kerhossa saa olla luova ja pitää hauskaa. Samalla syntyy käsitöitä.

Ilmestymisaikataulu Nro 1 8.2. aineisto 17.1. Nro 2 11.4. aineisto 8.3.

Nro 3 6.6. aineisto 9.5. Nro 4 3.9. aineisto 9.8.

Nro 5 24.10. aineisto 27.9. Nro 6 12.12. aineisto 8.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähkö[email protected].

{ joulukuu 2011 }

06TeemAHelsingillä on vuonna 2012 paljon syytä juhlaan. Muotoilu ja pääkaupunkius näkyvät tapahtumissa ja hankkeissa koko vuoden.

14Työ&ymPäriSTö

Ympäristökeskus muutti Suomen energiatehokkaimpaan toimistorakennukseen Viikkiin.

Lehti ilmestyy verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | joulukuu2011

16

03

JulkaisiJa Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PäätoimittaJa Maija-Liisa Kasurinen,

puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] toimittaJa Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807,

[email protected] toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184,

[email protected], Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] toimitusneuvosto Terttu Sopanen

(pj), Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Moa Thors, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen

(JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super) toimitus Ja ulkoasu Otavamedia Oy / Kynä-

mies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi tuottaJa Laura Heikkinen, laura.heikkinen@

kynamies.fi PainoPaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2011 Painos 39 000 kpl 23. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu)

ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö365stadi

22 kaffella

Henkilöstön uudelleensijoitus voi antaa Jukka Elorannan mukaan uuden työuran ja ammatin.

20 ammattiJohdon sihteeri Tuija Honkaheimo on kaupungin toimistokoulun kasvatti.

reppari

Hoitaja leikittää lasta Auroran sairaalan leikkihuoneessa vuonna 1954. Sairaala valmistui vuonna 1914 kulkutautisairaalaksi. Kaupungin ammateilla on monipuolinen historia.

Pääkaupungin eilispäivä esilleJuhlavuosia on Perinteisesti muis-tettu historiallisin näyttelyin. Näin on menetellyt myös Helsinki. Viimeksi suu-ri juhlavuosi oli vuonna 2000, kun kau-punkimme vietti 450-vuotisjuhliaan ja oli samalla yksi seitsemästä kulttuuri-pääkaupungista. Tuleva vuosi 2012 on merkittävä kaikille suomalaisille – Hel-sinki on ollut pääkaupunkina 200 vuot-ta!

Tätä juhlitaan monin tavoin. Histo-riallinen päänäyttely Pää ja sydän raken-netaan kaupungintalon ala-aulan Virka Galleriaan, jossa se on esillä 4.4.–17.6. Näyttely kertoo pääkaupunkina olon 200-vuotisesta taipaleesta, ja sen histo-riallinen aineisto on koottu kaupungin-arkiston ja kaupunginmuseon yhteis-työnä, kuten oli neljännesvuosisata sit-ten toteutettu Pääkaupunki laiselämää-näyttelykin.

Olin mukana näyttelytyöryhmässä vuonna 1987, kuten olen nytkin. Yhdes-sä kaupunginmuseon kollegani, tutkija marja Pehkosen kanssa olemme kar-toittaneet museon ja arkiston aineisto-ja ja pääkaupungin eilispäivää 200 vuo-den ajalta nimenomaan pääkaupunki-näkökulmasta, ei kaupungin ”tavallisen arjen” kannalta. Tälläkin kertaa näytte-lyssä on esillä perusasiat: pääkaupungin synty ja 200 vuoden menestystarina.

keisari Ja suomen suuriruhtinas

Aleksanteri I korotti Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungik-si 8.4.1812. Maamme oli saanut itsehal-linnon eli autonomian samaisen keisa-rin ansiosta kolme vuotta aiemmin Por-voon valtiopäivillä, mutta maalla ei ol-

lut pääkaupunkia. Ruotsin vallan aikana pääkaupunkinamme oli Tukholma, jon-ne myös Helsinki lähetti edustajansa valtiopäiville. Keisarin katse kohdistui Helsinkiin, koska kaupungilla oli monia etuja ja sillä oli hyviä puolestapuhujia. Käskykirjeessään Aleksanteri korosti hy-vää satamaa sekä kaupungin edustalla sijaitsevan merilinnoituksen merkitystä, olihan se Suomenlahden rannalla tur-vaamassa emämaan pääkaupunkia Pie-taria.

PääkauPungiksi tulo mullisti helsin-kiläisten elämän. Kaupunki sai uuden asemakaavan, joka merkitsi käytännös-sä kokonaan uuden kaupungin raken-tamista, keisarin käskystä sekin. Kun tuo valtaisa urakka oli kolmen vuosikym-menen päästä ohi, ja nykyinen Tuomio-kirkko, silloinen Nikolainkirkko, vihit-tiin vihdoin vuonna 1852, oli Helsingin empire keskus edustavine rakennuksi-neen valmis. Kuten nuori lehtimies Sa-kari Topelius tuolloin totesi, Helsinki oli kuin Pietarin pikkuserkku. Arkkiteh-tuurissakin näkyi uuden emämaan läs-näolo. Tämä upea empirekeskusta Se-naatintorin ympärillä on meidän vanha kaupunkimme, joka on koko Suomelle tuttu. Kun sitten vielä rakennettiin kes-kustan 1800-luvun lopun ja 1900-lu-vun alkupuolen julkiset rakennukset, on siinä oma pääkaupunkimme, josta koko maa voi olla ylpeä. Helsinki on suomalaisten ja maan rajojen ulkopuo-lelta tänne muuttaneiden yhdessä ra-kentama kaupunki, jonka arkea elämme naapureina ja jonka vaiheet niin sodan pommitusten kuin juhlahetkienkin ai-kana on yhdessä koettu. Ensi vuodesta tulee todellinen juhlavuosi!

Erikoistutkija martti helminen tietokeskuksen kaupungin-arkistosta tuntee Helsingn historian.

Helsingin henki | joulukuu 2011

04 Helsingin henki | joulukuu 2011

+

{ Hel

sink

i 180

° }

Tulisirkusta talven keskelläTulisirkus Walkea on kansainvälisten tähtien muodostama sirkusryhmä, joka käy kylmyyttä vastaan tulella taiteillen.

Ryhmä hämmästyttää yleisöä huimilla tempuillaan katusirkushenkisessä spektaakkelissa. Lämminhenkinen tuliesitys on tarkoitettu koko perheelle. Kesto on noin 25 min.

Esitykset 6.–9.1. klo 18.00 ja 19.30 Oopperatalon Amfiteatterissa ulkona. > Lisätiedot luxhelsinki.fi

tek

sti S

AL

LA

AN

TT

OL

A k

uvat

HE

LSIN

GIN

KA

UPU

NK

I

Valotapahtuma Lux Helsinki valaisee ja luo tunnelmakuvia Senaatinto-rilla ja Töölönlahden ympäristössä. Valoteokset ja installaatiot muo-vaavat tunnettuja kohteita: Senaatintoria, Musiikkitaloa, Finlandia-taloa, Olympiastadionin tornia ja Hesperian puistoa. Lux Helsinki jat-kaa aiempien vuosien tammikuun alun valotapahtumaa esittelemällä

monipuolisesti valo- ja tilataidetta energiaa säästäviä tekniikoita hyödyntäen.Tekijöinä ovat kotimaiset valotaiteilijat Jukka Huitila, Matti Jykylä, Juha

Rouhikoski ja Mikko Hynninen yhdessä kanadalaisen kirjailijan Daniel Cantyn kanssa. Taiteilija Kaisa Salmi koordinoi taideopiskelijoiden toteuttamaa lyhtypuis-toa, missä Hesperian puiston puut koristautuvat uniikkilyhdyin. Loppiaisen aikaan tulisirkus Walkea esiintyy ulkona Kansallisoopperan Amfi-teatterissa.

Lux Helsingin taiteellinen johtaja, professori Markku Uimonen toivoo valo-reitin kävijöiden kokevan uusia urbaaneja elämyksiä, jotka voisivat hämmästyttää ja ihastuttaa, ehkä vihastuttaakin kulkijaa. Tapahtuman järjestäjä on kaupunki, ja mukana yhteistyössä on myös Metro FM.> Valoteokset ovat nähtävillä 31.12. – 9.1. klo 16–22.

Lux Helsinki 2012 – loistavaa valoa

05

qrtwtug uutiset


Työmatkasetelit haettavissa n Ensi vuodEn työmatkasEtEliEn haku on käynnissä. Työsuhdematkalippuetua haetaan kerralla koko kalenterivuodeksi, ja se annetaan työmatkaseteleinä, yksi 10 euron arvoinen seteli työssäolokuukaut-ta kohden.

Kaikki kaupungin työntekijät voivat käyttää työmatkaseteleitä matkustaessaan julkisilla liikennevälineillä kodin ja työpai-kan väliä. Työmatkaseteleitä voi käyttää missä tahansa julkisessa liikennevälinees-sä. HSL:n seteleillä voi ladata matkakortil-leen arvoa tai aikaa, Matkahuollon ja VR:n seteleillä voi ladata aikaa. Työmatkasetelit toimitetaan hakijoille joulukuun lopulla.

Ilmastoinfon toiminta jatkuu n PääkauPunkisEudun yhtEinEn ilmastoinfo jatkaa toimintaansa ensi vuoden lop-puun. Kaupunginjohtajat ovat sopineet, että toiminta jatkuu Helsingin kaupungin ympä-ristökeskuksen koordinoimana. Ilmastoinfon toiminnan käynnistämisen mahdollisti työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittama Kuluttajien energianeuvontahanke. Ilmasto-infon muina rahoittajina ovat toimineet Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja HSL Helsingin seudun liikenne. Vuoden 2012 alus-ta myös Kauniaisten kaupunki rahoittaa toimintaa. Ensi vuoden aikana selvitetään, millä organisaatiomuodolla toiminta voidaan vakinaistaa. lisätietoja: ilmastoinfo.fi

Sähköinen terveyskortti onvuoden laatuinnovaation tErvEyskEskuksEn sähköinEn terveyskortti voitti Laatukeskuksen vuoden laa-tuinnovaatiokilpailun sarjassa Julkinen sektori ja yleishyödylliset yksiköt. Palkinnon ojensi Tasavallan presidentti tarja halonen.

Viisi tuhatta satunnaisesti valittua 45–49-vuotiasta itähelsinkiläistä sai viime ke-sänä kutsun lähteä kokeilemaan maksutta netissä sähköistä terveyskorttia. Kokei-lu koostui sähköisestä terveystarkastuksesta ja henkilökohtaisesta terveyskyselys-tä. Järjestelmä arvioi riskiä sairastua sokeritautiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulosten perusteella asiakas ohjattiin jatkotutkimuksiin tai terveysvalmennukseen. n hElsingin kauPungin ympäristöpalkin-

non sai tänä vuonna ympäristöjärjestö Dodo ry. Kaupunki etsi helsinkiläistä yritystä, yhtei-söä tai henkilöä, joka toiminnassaan yhdis-tää turvallisen ja terveellisen elintarvikkeen ympäristöystävällisyyteen. Tämän vuoden teemana oli ruoka. Määräaikaan mennessä jätettiin 45 ehdotusta. Rakennus- ja ympä-ristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka sauri perusteli valintaa muun muas sa sillä, että Dodo ry on ollut Suomessa uranuurtaja kaupunkiviljelyn edistämisessä. Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on jaettu vuo-desta 2008 alkaen.

Sosiaalivirastoa ja terveyskeskusta esitetään yhdistettäväksi n sosiaalivirastoa ja tErvEyskEskusta esitetään yhdistettäväksi yhdeksi virastoksi. Asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty sanoo, että uu-sia ratkaisuja tarvitaan, koska sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä on lä-hitulevaisuudessa tulossa merkittäviä muutoksia.

- Väestö ikääntyy, hoidettavien määrä kasvaa ja odotettavissa on myös työvoimapulaa. Palvelujärjestelmiä on uudistettava ja samalla kevennettävä hallintojärjestelmää. Palve-lujen suunnittelu ja toteutus pysyvät yhtenäisinä yhteisen sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan viraston ja lautakunnan järjestelmässä, Laura Räty sanoo.

Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustettaisiin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan toimialalle ehdotuksen mukaan oma lautakunta ja oma viras-to. Ruotsinkieliseen päivähoitoon ei esitetä muutoksia.

Hallinnolliset uudistukset sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan ehdotuksen mu-kaan vuoden 2013 alussa. Kokonaisuudistus ja kulttuurien yhteensovittaminen vie kui-tenkin vuosia. Terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa työskentelee noin 20 000 työnte-kijää, joista noin 5 000 suomenkielisessä päivähoidossa. Virastojen vakinainen henkilö-kunta siirtyisi uusiin organisaatioihin vanhoina työntekijöinä.

Opettajille Kulttuurin käsikirjan kulttuurikEskus ja oPEtusvirasto ovat julkaisseet Kulttuurin käsikirjan opetta-jille tukemaan koulujen kulttuurityötä. Käsikirja tarjoaa esimerkkejä koulun mahdol-lisuuksista hyötyä Helsingin kulttuuritarjonnasta. Käsikirja on osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Lasun Kulttuuria kouluihin -hanketta, jossa helpotetaan opettajien ja taidetoimijoiden yhteistyötä.kirjan tilaukset: tuulikki koskinen, [email protected]

Kalasataman hanke on Vuoden saavutusn kauPunginjohtajan vuodEn saavutus -palkinnon sai marraskuussa Kalasataman keskuksen toteutuskilpailu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Eri virastojen ja mui-den yhteistyötahojen hanke täytti useita kilpailulle asetettuja kriteereitä. Palkintoraati totesi, että valitussa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä korostuu toimintatapojen ja prosessien tehokkuus.

Innovaatiokilpailulla halutaan kannustaa henkilöstöä tarkastelemaan työympäristö-ään ja toimintatapojaan uusista näkökulmista ja nostaa esiin erinomaisia ja rohkeasti uu-denlaista näkökulmaa hyödyntäviä ratkaisuja ja toimintatapoja.

Neljättä kertaa järjestettyyn Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun osallistui 24 hakemusta yhdeksästä eri virastosta tai liikelaitoksesta. > lue lisää aiheesta sivulta 12.

Dodo ry:lle Helsingin ympäristöpalkinto


Lääkärit kehittämässä Taitoni-verkkosovellusta n tErvEyskEskuksEn lääkärit ovat mu-kana kehittämässä verkkosovellusta, jolla lääkäri voi kuvata ja seurata omaa amma-tillista kehittymistään. Sovellus kulkee ni-mellä Taitoni. Sen toteuttaa Pro Medico, joka on lääkärijärjestöjen, Finska Läkare-sällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lääkäriliitto, yhdes-sä perustama yhdistys. Terveyskeskuksen lääkärit pilotoivat verkkosovellusta kuu-den kuukauden ajan. Osallistumalla ko-keiluun terveyskeskus tukee osaltaan lää-kärien ammatillista kehittymistä.

lisätietoja työsuhdematkalippuedus-ta helmestä > henkilöstö > henkilöstö-etuudet > työsuhdematkalippuetu tai talpan asiakaspalvelusta ma–pe klo 9–11 ja klo 13–15, puh. 310 64676 tai [email protected].

kuva Kimm

o Brandt


teksti Laura Heikkinen kuvat Seppo SaarentoLa ja arto Wiikari

Helsinki viettää ensi vuonna pääkaupungiksi tulonsa 200-vuotisjuhlia ja on samalla vuoden 2012

maailman designpääkaupunki. Tavoitteena on parantaa kaupunkilaisten asuinympäristöä ja

tehdä kaupungista entistä kiinnostavampi sekä asukkaille että vierailijoille.

Senaatintorin uuden vuoden avajaisista se alkaa. Uuden vuo-den vastaanotto käynnistää juhlavuoden, joka on täynnä ta-pahtumia, näyttelyjä, muotoilua, kilpailuja, kansainvälisyyt-tä ja kohtaamisia. Samanaikaisesti kymmenissä hankkeissa kehitetään ja testataan uusia ratkaisuja pysyvästi paremman kaupungin luomiseksi.

Helsinki 200 -juhlavuoden tuottaja Hilkka Hytönen ta-lous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksiköstä istuu Aschan Café Ju-gendissa hämmästyttävän rauhallisena ja iloisena, vaikka vuosi on jo pitkäl-lä ja odottavien töiden ja kontaktoitavien tahojen lista on vielä melko mit-tava. Paljon on kuitenkin jo tehty ja sovittu, joten hän katsoo luottavaisin mielin lähestyvää juhlavuotta.

– Juhlavuoden tavoitteena on saada kaikki suomalaiset tuntemaan pää-kaupunki omakseen. Vuoden aikana kaupungin historiaa ja kehitystä esitel-lään helposti lähestyttävällä tavalla. Juhlavuoden toivotaan myös lujittavan kaupungin yhteistyötä valtion, yliopistojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, kertoo Hytönen.

Helsinki valittiin yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kans-sa myös vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi. Valinnan osuminen samaan aikaan 200-vuotisjuhlien kanssa on täysin sattumaa, ja niillä onkin erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Samanaikaisuus tuo kuitenkin monipuo-lisuutta ja tekee hankkeista toisilleen hyviä yhteistyökumppaneita: osa ta-pahtumista ja hankkeista sopii luonnolliseksi osaksi molempien ohjelmaa.

– Voimme toimia rinnakkain ja yhdistää näkyvyyden mahdollisimman hienon vuoden rakentamiseksi, Hytönen toteaa.

Lisää juhlantuntua tuovat yleisurheilun EM-kisat ja jääkiekon MM-kisat. Ensi vuonna Helsingillä on monta vetovoimatekijää eri kohderyhmille myös kansainvälisesti. >>

Juhlaa 365

päivää

07Helsingin henki | joulukuu 2011

Uudet

ratkaisut> Meidän kaupunki, suunnittele! Osallistu! Hanke pyrkii monikulttuuristen yhteisöjen sosi-aalisen yhteenkuuluvuu den löytämiseen ja voi-maannuttamiseen tapahtumien ja tutkimuksen avulla sekä Meri-Rastilan kehittämiseen viihtyi-säksi yhteisöksi. Hankkeen tuloksia esitellään näyttelyssä projektien päätyttyä. Aika: 1.9.2011–30.11.2012.

> Metron opastusjärjestelmän uudistaminenMetroasemien opastejärjestelmien kehittämi-nen matkustajien tarpeita vastaavaksi. HKL arvioi ja kehittää järjestelmiä metron uudistuessa ja laajentuessa. Aika: koko vuosi 2012.

> Myllypuron mediakirjastoTulevaisuuden kirjastotoiminnan kokeilukohde. Mediakirjaston toiminta nivoutuu alueen asuk-kaiden tarpeisiin tarjoamalla tukea ja välineitä tietoyhteiskunnan kehityksessä mukana pysymi-selle. Aika: 2011 > .

> Muotoile itsesiUudenlaiset kuntoiluvälineet tarjoavat mahdol-lisuuden heräteliikuntaan liikuntaviraston viral-listen liikuntapuistojen ulkopuolella. Pilotti-kohtee na on Töölönlahti, jonne välineiden pro-totyypit asennetaan. Aika: 3.5.2012 alkaen.

> Palvelu- ja tilakonsepti Oulunkylän kirjastossaKaupunginkirjaston pilotti, jossa tilan ja palvelun

suunnittelulla tavoitellaan asiakasystävällisem-pää ja tehokkaampaa resurssien käyttöä. Aika: 2011–2012.

> Urban office -kaupunkitoimistoKaikille avoin, maksuton työ- ja neuvottelutila Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Tilasta voi varata työpöydän tai kokoustilaa. Se on kaupunkilaisten työhuone, jossa lyhytaikaista työtilaa tarvitsevat voivat työskennellä. Aika: 2010–2012.

> Wellbeing 365 Hyvinvointia muotoillaan 12 hankkeessa, jot-ka toteutetaan Aalto-yliopiston ja Helsingin, Es-poon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupun-kien monikulttuurisissa ryhmissä. Aika: syys-kuusta 2011 alkaen.

n Hilkka Hytönen kannustaa virastoja tuomaan ideoita Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -ohjelmistoon. Vielä ehtii mukaan.

”Tavoitteena on, että hankkeista jää pysyvä vaikutus asukkaidenelinympäristön parantamiseksi.”


Ohjelma rakentuu pitkin vuottaHelsinki 200 -juhlavuoden suunnittelutyö aloi-tettiin jo vuonna 2009, jolloin perustettiin elin-keinojohtaja Eero Holstilan vetämä työryhmä. Holstilan jäätyä eläkkeelle ryhmän vetäjäksi valit-tiin vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas. Järjes-telyjä koordinoi tapahtumayksikkö, missä Hytö-nen aloitti juhlavuoden tuottajana viime vuoden lopulla. Hän toteaa olevansa ikään kuin linkkitor-ni, jonka tehtävänä on saada ihmiset toimimaan yhdessä ja asiat rullaamaan.

– Kun aloitin, designpääkaupungin ohjelman suunnittelu oli jo pitkällä. Kaikki halusivat siihen mukaan ja tarjosivat sinne hankkeitaan. Tämä

> Opastepilotti Kokonaisvaltaisen opastusjärjestelmän kehittäminen kävelykeskustan alueella. Opastepilotti käynnistää uuden ja innovatiivisen opastejärjestelmän suunnittelun koko Helsingin alueelle. www.hel.fi/hkr

> PyöräilyprojektiSuunnitellaan ja toteutetaan entistä tehok kaampia keinoja edistää pyöräilyä. Pyöräilyprojekti toteuttaa valtuustostrategiaa kaupungin hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Pyöräkeskushankkeessa on tarkoitus saada aikaan konkreettinen pyöräkeskusprototyyppi designpääkaupunkivuoden pyöräilykaudeksi. Aika: koko vuosi 2012. www.hel.fi/hki/ksv/fi/Liikennesuunnittelu/Pyoraily

> Keskuskadun kävelykatu Kävelykatuhanke on esimerkki siitä, miten katukiveyk sellä voidaan vaikuttaa arjen kokemuksiin. Aika: 1.2.–31.12.www.hel.fi/hkr

> Asukasosallisuus rakennusvirastossa”Hyvä kasvaa Helsingissä” on rakennusviraston toimintaa, joka yhdistää asukkaat, yritykset ja kaupungin toimimaan paremman kaupunkiympäristön puolesta. Projektissa lisätään asukkaiden osallisuutta oman lähiympäristönsä viihtyisyyden kehittämiseen. Aika: 2012 Helsingin puistoissa. hyvakasvaa.fi

> Kauneutta kotimatkalla Rakennusvirasto toteuttaa muotokieleltään uuden kausikasvien istutusrakenteen. Tavoitteena on uusi muoto, joka toimii julkisessa tilassa patsaan tai veistoksen tavoin. Kohteita on joka puolella Helsinkiä 30, joista viisi on keskustaalueella. Aika: 10.6.–30.9. www.hel.fi/hkr

> TukkutoriKaikille avoin ruoan ja designin kohtaamispaikka, jonne myös kaupunkilaiset voivat ehdottaa tapahtumia. Farmers Market tyyliset torit, pop up ravintolat ja designtapahtumat keräävät yhteen ruoasta ja kaupunkikulttuurista kiinnostuneet. Aika: syys–joulukuu 2012. www.heltu.fi

Muotoilu

muuttaa

kaupunkiahieman hidastutti juhlavuoden suunnittelun al-kua, mutta tänä vuonna ohjelman rakentaminen on edennyt vauhdilla, Hytönen kertoo.

Ohjelma rakentuu vähitellen ja täydentyy myös ensi vuoden aikana, mikä tuo suunnitte-luun joustavuutta. Innostus kasvaa sitä mukaa, mitä lähemmäs vuodenvaihdetta mennään.

Virastot tiiviiseen yhteistyöhön Helsinki pääkaupunkina 200 vuotta -juhlallisuuk-sia vietetään pitkin vuotta. Tapahtumat, näytte-lyt ja tilaisuudet levittyvät paitsi keskustaan myös kaupunginosiin. Päänäyttämönä toimii Unioninkatu. Sitä myöten kulkee lasersäde Sini-nen viiva, joka yhdistää Kallion kirkon ja Tähti-torninmäen Unioninakseliksi, tapahtumien kes-kipisteeksi. Helsingin juhlaviikkojen aikana sen kadunkulmista kuvataan tarinoita, jotka jäävät elämään muistoksi juhlavuodesta.

Osa tapahtumista on tuttuja, vuosittaisia, ku-ten Uuden vuoden vastaanotto, Maakuntajuhlat, Helsinki-päivä, Silakkamarkkinat, ylipormesta-rin itsenäisyyspäivän vastaanotto 4. luokkalaisil-le ja Tuomaan markkinat. Niille annetaan juhla-vuoden ilme. Osa tapahtumista rakennetaan vain juhlavuotta varten. Juhlavuoden päänäyttely Pää ja sydän avautuu huhtikuussa Virka Galleriassa kaupunginmuseon ja tietokeskuksen kaupungin-arkiston sekä eri virastojen yhteistyönä.

Monissa virastoissa vielä mietitään, miten he voisivat osallistua juhlavuoteen ja kenen kanssa voisi tehdä yhteistyötä yli virastorajojen. Hytö-nen ehdottaa, että kaikki tuovat ennakkoluulot-tomasti ideansa heille.

– Tiukkoja kriteereitä, miten tapahtuman pi-täisi olla ”Helsinki 200”, ei ole. Kaikkia tarvitaan, joten tervetuloa mukaan, Hytönen kannustaa.

Tärkeintä on, että juhlavuosi tulisi ihmisiä lä-helle ja että jokainen voisi osallistua siihen ja löy-

tää tapahtumista omansa.

Muotoilu osaksi arkeaSamaan aikaan Kansainvälisen design-säätiön tiloissa Aleksanterinkadulla ovi käy, ihmiset tulevat ja menevät, osa ko-

koustaa, osa istuu tiiviisti päätteen ääressä. Talous- ja suunnittelu-

keskuksen elinkeinopalvelusta syyskuussa hankepäälliköksi siirtynyt Anu Mänttäri esit-telee mittavaa hankelistaa ja

Tapahtumien vuosi


> Annantalon lasten kirjakahvila näyttelyineen ja tapahtumineen 23.1.–31.12. www.annantalo.fi

> Designpääkaupunki- viikonloppu kutsuu mukaan tapahtumiin 3.–5.2.www.wdchelsinki2012.fi

> Juhlakonsertti 1812–2012Helsingin kaupunginorkesteri 12.4. www.hel.fi/filharmonia

> Design goes mattolaituritKaupunkifestivaali kulttuuriperintöä vaalien30.4.–31.12.

> Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -luentosarja, työväenopisto, kevät 2012

> Helsinki-päivä 12.6. ja Helsinki viikko 2.–17.6.

> Katugalleria UNIONIHelsingin Energian Unioninkadun sähkö-kaapeista tulee taidegalleria 1.6.–31.12.

> Unioninkadun panoraamatKadunkulmien tarinat,Helsingin juhlaviikot 17.8.–2.9.

> Enemmän Funkista Reino! Design Helsinki-elokuvissa kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, 15.2.–13.1.www.helsinginkaupunginmuseo.fi

> Lelun lumo Leikin ja taiteen suhdetta luotsaava suurnäyttely 24.2.–20.5. www.taidemuseo.fi

> Helsinki Photography Festival Kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila/Sederholmin talo 1.3.–22.4. www.helsinginkaupunginmuseo.fi

> Pää ja sydän – Helsinki 200 vuotta pääkaupunkinaVirka Galleria 4.4.–17.6. www.virka.fi

> Made in Helsinki 1700–2012Kaupunginmuseon päänäyttely, Hakasalmen huvila, 12.6.–31.8.2013 www.helsinginkaupunginmuseo.fi

> Laiturin näyttelyt ja ohjelmakokonaisuus teemalla Avoin kaupunki – paremman elämän edellytyksiä kansalaisille koko vuoden. laituri.hel.fi

kertoo designpääkaupunkivuoden hankkeiden lähtökohtia ja valintaperusteita.

WDC-hankehakuun tuli kaupungilta 130 ha-kemusta, joista valittiin mukaan 60. Kaikkiaan hakemuksia tuli noin 1 400, joista ohjelmaan va-littiin noin 250. Puolet niistä on erilaisia pitkä-kestoisia kehittämishankkeita, ja noin kolman-nes kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattu-ja tapahtumia. Näistä näyttelyitä on noin sata. Mänttäri kertoo, että ohjelmaan valitut hank-keet tekevät muotoilun roolin tavalla tai toisella näkyväksi ja sopivat kokonaisuuteen.

– Minun tehtäväni on pohtia, miten kaupunki voisi hyödyntää muotoilua asukkaiden elinym-päristön parantamisessa. Valitut hankkeet on-nistuvat tässä, Mänttäri kertoo.

Myös kaupunkilaiset saivat osallistua ideoin-tiin kahden ideapäivän aikana ja kertoa, mitä he kaupungiltaan haluavat. Mahdollisuudet kansa-laisvaikuttamiseen jatkuvat vuoden aikana aina-kin joissain ideakilpailuissa.

Kaupunki parantaa palvelujaanWDC Helsinki 2012 tekee tiivistä yhteistyötä yli-opistojen, valtion, ministeriöiden ja 21 yritys-kumppanin kanssa. Vuoden teemat ovat avoin kaupunki, uuden kasvun juuret ja globaali vas-tuu. Teemat liittyvät luonnollisesti kaupunkien päivittäiseen toimintaan, kuten terveyteen, ym-päristöön, liikenteeseen, kaupunki- ja ruoka-kulttuuriin, informaatioteknologiaan, koulutuk-seen, lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin sekä palvelu-jen parantamiseen ja kehittämiseen muotoilun avulla.

Mänttäri ottaa esimerkeiksi metron opastus-järjestelmän uusimisen, kaupunkisuunnitteluvi-raston pyöräilyprojektin pyöräilyn edistämisek-si ja kirjastojen pilotit asiakaspalvelun paranta-miseksi. Työn alla on paljon muitakin kaupunki-suunnitteluhankkeita, joihin on nyt vahvemmin liitetty muotoilunäkökulma.

– Palvelumuotoilu on yksi hyvin kiinnostava osa-alue. Muotoilun menetelmistä löytyy todel-lisia mahdollisuuksia palvelujen parantamiseen. Aivan kuten tuotemuotoilusta myös palvelusta voidaan tehdä prototyyppejä ja testata, miltä sitä tuntuu käyttää.

Yksi julkisiin palveluihin uusia rat-kaisuja hakeva WDC-hanke on so-siaaliviraston vanhuspalveluiden Lauttasaaren asiakaskeskeisen pal-veluverkkomallin kehittäminen.

– Hankkeessa kehitetään uu-denlaista palveluohjauksen mal-lia ja henkilökohtaisen budje-toinnin rahoitus- ja toiminta-mallia sekä luodaan näitä malle-ja tukeva toimijoiden verkosto. Hankkeen kohdejoukkona ovat lauttasaarelaiset 65+ omaishoi-toperheet sekä kotihoidon tu-kipalvelu- ja tilapäisasiakkaat, joita on yhteensä noin 100 ta-loutta. Hankkeessa hyödynnetään

Näyttelyyn!

runsaasti palvelumuotoilun menetelmiä asiakas-näkökulman vahvistamiseksi, kertoo Lauttasaa-ri-hankkeen projektipäällikkö Susanna Hyvä-rinen.

Mitä juhlavuodesta jää?Ensi vuoden juhlallisuudet eivät jää varmasti ke-neltäkään huomaamatta. Mutta mitä tämä kaik-ki maksaa, kuka kuluista vastaa ja mitä tällä ra-halla saa?

Designpääkaupunkivuoden projektibudjetti on 16 miljoonaa euroa vuosille 2010–2013, mis-tä Helsingin osuus on kolme miljoonaa. Hank-keiden omarahoitus on arviolta yli 50 miljoonaa. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuo-den budjetti on 850 000 euroa, mutta se kattaa vain pienen osan tapahtumista ja antaa mahdol-lisuuden tarjota mukaan tuleville kansalaisjär-jestöille pienen tuotantotuen. Virastot vastaavat omista tapahtumistaan, ja kaupungin tapahtu-mayksiköllä on budjetti itse tuottamiensa tapah-tumien järjestämiseen. Lisäksi tulevat yhteistyö-kumppaneiden ja sponsoreiden tuet.

Juhlavuoden kertaluontoisista tapahtumista jää ainakin muistijälki, ja toivottavasti kehittyvä kaupunki houkuttelee vieraita tulevinakin vuosi-na. Tavoitteena myös on, että monista hankkeis-ta jää pysyvä vaikutus elinympäristöömme.

Nähtäväksi jää, miten paljon parempi paikka kaupungistamme on tullut, kun juhlavuosi päät-tyy ja Unioninakselin Sinisen viivan lasersäde viimein sammuu. •> Lisätietoja: www.wdchelsinki2012.fiwww.helsinki200.fi

n Anu Mänttäri kertoo, että designpääkaupunki on enemmän kuin tapahtumavuosi tai festivaali. Sillä halutaan tehdä muotoilun rooli paremmmin näkyväksi kaupungissa.

Tapahtumien vuosi

10

duunissa


teksti Ilpo Salonen kuvat arto WIIkarI

Uusia tuulia mielialan hoidossa

Avohoidosta on tullut arkipuheessa miltei heitteillejättöä tarkoittava sana. Parhaimmillaan se voi kuitenkin olla yksilöllistä

hoitoa, jossa potilas saa avun vaikka kotiin, jos tilanne niin vaatii. Terveyskeskuksen mielialahäiriökeskuksessa kehitetään

uudenlaista avohoidon mallia.

Avohoidossa olevalle mielenterveyspotilaalle on pe-lottava tilanne, jos masennus painaa päälle, viikon-loppu on juuri alkanut ja psykiatrian poliklinikalle pääsee vasta maanantaina virka-aikaan. Tällaisiin tilanteisiin mielialahäiriökeskus tarjoaa apua.

– Jos psykiatrisella potilaalla on kriisi, kuten voi-makasta ahdistusta tai itsemurha-ajatuksia, hän voi tulla pariksi päi-väksi seurantapaikalle ja jatkaa sitten poliklinikalle, kertoo apulais-ylilääkäri Ritva Arajärvi.

Seurantapaikat ovat sairaala- ja avohoidon välimuoto. Arajärven mukaan niistä on ollut selvästi apua potilaille. On sekä potilaan että hoitojärjestelmän etu, ettei potilaan tilaa päästetä huononemaan.

Uusia näkökulmia työhönLaakson sairaalan tiloissa toimivassa mielialahäiriökeskuksessa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan myös uudenlaisia työjärjestelyjä. Keskuksessa on viisi lääkäriä, kaksi psykologia, kaksi sosiaalityön-tekijää, toiminta- ja fysioterapeutti, osastonhoitaja sekä 22 hoitajaa.

Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus työskennellä keskuksen eri työpisteissä kolmen ja kuuden viikon jaksoissa. Kukin tutustuu vuorollaan päivä- ja vuodeosaston sekä kotipsykiatrian toimintaan.

– Kokeilu on vasta alkamassa, mutta ensivaikutelmat ovat hyviä. Työhön saa uusia, kiinnostavia näkökulmia, kun sitä voi tehdä eri työpisteissä, osastonhoitaja Esa Kokko sanoo.


n Ritva Arajärvi ja Esa Kokko kertovat, että potilaille on tarjolla paljon erilaisia ryhmähoitoja ja toimintaterapiaa, kuten runo- ja musiikkiryhmiä ja luontokävelyä.

n Apulaisylilääkäri Ritva Arajärvi esittelee mielialahäirökeskuksen

erilaisia osastoja. Avo-osastolla on vuodepaikka myös äidille ja vauvalle.

”Olemme lähteneetkokeilemaan rohkeasti uusiatyöjärjestelyjä.Ensivaikutelmat ovat hyviä.”

Vuorolistojen yhteensovittaminen on ollut osin työlästä, mutta Kokon mieles-tä se on onnistunut kohtalaisen hyvin.

– Työntekijät ovat olleet huolissaan esimerkiksi vuorolisien menetyksestä, koska ajoittain ilta- ja yötyötä on aiem-paa vähemmän. Olemme rakentaneet nyt listat siten, että kuuden viikon jak-sossa viikonloppu- ja muita lisiä kertyy sama määrä kuin ennenkin.

Ensi huhtikuussa uudistuksesta teh-dään yhteenveto. Siihen kerätään hen-kilöstön kokemukset, joiden perusteella toiminnan sujuvuutta arvioidaan.

– Jatkossa arvioita tehdään vuosit-tain, mutta kommentteja ja parannus-ehdotuksia otetaan vastaan myös koko ajan, Kokko mainitsee.

Räätälöityä apuaMielialahäiriökeskus pyrkii tarjoamaan potilaalle juuri sellaista apua kuin tämä eri tilanteissa ja sairauden ja toipumisen vaiheissa tarvitsee. Potilaan liikkuminen

> Helsingin mielialahäiriökeskus perustettiin runsaat kaksi vuotta sitten. Siihen yhdistettiin toiminnot Laakson sairaalan avo-osastolta 20, Malmin avo-osastolta P1 ja Laakson päiväsai-raalasta. Keskus kuuluu psykiatriseen avohoi-toon ja palvelee koko kaupunkia.

> Avo-osaston vuodepaikkoja on 15, joista yksi on tarkoitettu äideille ja vauvoille. Lisäksi osastolla on kaksi seurantapaikkaa avohoidon käyttöön.

> Päiväosastolla on 16 akuuttipaikkaa. Keskuksessa on myös kotipsykiatrista hoi-toa etenkin lapsiperheiden vanhemmille. Hoitajakaksikko voi käydä akuuttipo-tilaan luona 1–5 kertaa kolmen viikon aikana.

> Potilaat tulevat psykiatrin lähetteellä psykiatrian poliklinikoilta sekä Auroran sairaalan päivystyksestä, terveysasemilta, opiskelijaterveydenhuollosta ja yksi-tyislääkäreiltä.

> Lisätietoa: www.hel.fi > Palvelut > Terveyspalvelut > Mielenterveyspalvelut > Sairaalapalvelut > Auroran sairaala

sairaala- ja avohoidon välillä halutaan pi-tää joustavana.

– Tavoite on aina kohti avohoitoa ja kotona pärjäämistä. Kun potilaan vointi paranee, koetetaan aina tarjota kevyem-pää hoitovaihtoehtoa ja välttää laitosta-mista. Potilaan toipumista tukee, kun hänelle antaa sopivasti vastuuta, Arajär-vi tarkentaa.

Akuuttitapausten hoitoajat ovat päi-väsairaalassa ja vuodeosastolla keski-määrin 18 päivää eli muutaman päivän lyhyemmät kuin vastaavissa sairaaloissa muualla. Joskus tosin potilaan hoito voi vaatia pitkiäkin sairaalajaksoja, ja tilan-ne arvioidaan aina yksilöllisesti. Lähes kaikkien potilaiden omaisiakin tavataan.

Potilasta ja omaisia usein huolettaa, siirretäänkö potilas avohoitoon liian pian. Arajärvi korostaa, että avohoidos-sa voi jatkaa siitä, mihin sairaalassa on päästy.

– Meidän tavoitteemme on auttaa po-tilas pahimman yli ja auttaa häntä siir-

tymään normaalielämään. Tällaisesta toimintamallista on paljon hyviä koke-muksia. Ja jos tilanne vaatii, toki sairaa-lahoitoon pääsee taas uudelleen, Arajär-vi mainitsee.

Hoitoryhmä tuo jatkuvuuttaHoidon jatkuvuus on keskuksen pää-tavoitteita. Aiemman yksilökeskeisen omahoitajajärjestelmän tilalle ollaan tuomassa hoitoryhmää.

– Siihen kuuluu hoitava lääkäri, kaksi hoitajaa ja tarpeen vaatiessa erityistyön-tekijä. He tapaavat potilasta säännölli-sesti sekä suunnittelevat ja toteuttavat hoitoa yhteistyössä tämän kanssa. Hoi-tosuunnitelman teko aloitetaan ensita-paamisessa, ja sitä tarkennetaan suun-nilleen viikoittain, Esa Kokko kertoo.

Hoitoryhmän avulla vältetään tilan-teet, jossa potilaan hoitajat ja lääkäri vaihtuvat tiuhaan, jolloin hän tuntisi aloittavansa hoidon joka kerta alusta uu-delleen. Kun potilas siirtyy esimerkiksi vuodeosastolta päiväosastolle tai koti-psykiatriaan, hoitoryhmä pyritään pitä-mään koko ajan samana.

Potilaille on tarjolla myös fysio- ja toi-mintaterapiaa, opastusta ahdistuksen ja arjen hallintaan sekä paljon erilaisia ryh-mähoitoja.

– On liikunnallisia ja rentoutusryh-miä, runo-, musiikki- ja keskusteluryh-miä. Meillä on myös kirkasvaloryhmä, luontokävelyä ja maalausta. Esimerkiksi kuvien kautta voi olla helpompi lähestyä tunteitaan kuin keskustelun avulla, Kok-ko pohtii.

Mielialahäiriökeskus rakentaa yhteis-työtä alan eri toimijoiden, kuten Mielen-terveyden keskusliiton kanssa. Entisiä potilaita on kouluttautunut liiton kurs-seilla vertaistukiohjaajiksi, ja ensimmäi-set vertaistukiryhmät ovat alkaneet ko-koontua Mielialahäiriökeskuksen tiloissa.

– Potilaille vertaistuki- ja muut ryh-mät ovat osoittautuneet tärkeiksi. Nii-tä odotetaan, sillä ne ovat aivan olen-nainen osa tämän päivän psykiatrista hoitoa. Muualla maailmassa sellaisia on ollut jo pitkään, ja kokemukset ovat pel-kästään rohkaisevia, Kokko kertoo. •

Kolmesta keskuksesta

tuli yksi

12

talous


”Kaikki neuvotteluihinosallistuneet olivathyvin motivoituneitaja kokivat osallistumisenmielekkääksi.”

teksti Stiina HonKamaa kuvat Seppo Saarentola

Hankemenettelyä sutjakkaasti

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnon sai tänä vuonna eri virastojen ja muiden yhteistyötahojen hanke Kalasataman keskuksen toteutuskilpailu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Erikoista hankkeessa oli etenkin sen sujuva ja motivoiva prosessi.

Julkisena hankintana järjestetyn toteutuskilpailun tarkoitukse-na oli löytää yksityisistä ja jul-kisista osista muodostuvalle Ka-

lasataman keskukselle taloudellisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti paras ratkaisu. Se on talous- ja suunnit-telukeskuksen, kiinteistöviraston, kau-punkisuunnitteluviraston, rakennusvi-raston, terveyskeskuksen, sosiaaliviras-ton ja HKL:n yhteishanke.

Hankintamenettelynä käytettiin kil-pailullista neuvottelumenettelyä. Neu-vottelut oli jaettu kuuteen eri aihepii-riä käsittelevään ja näitä koordinoivaan ryhmään, joissa oli jäseniä eri virastois-ta. Kukin neuvotteluryhmä neuvotte-li loppusuoralle päässeiden kolmen eh-dokkaan kanssa Kalasataman suunnit-teluratkaisusta. Lisäksi hankkeella oli kaupungin sisäinen koordinaatioryhmä.

– Tavoitteena oli, että asioita voitiin katsoa laajemmin, ja saimmekin aikaan kokonaisuudeltaan parhaan ratkaisun.

Hankkeessa oli mukana monia eri osa-puolia, mutta yhteistyö toimi todella hy-vin. Osapuolet sitoutettiin alusta lähti-en kunnolla, ja ryhmille annettiin oma vastuu ja vapaus, projektijohtaja Han-nu Asikainen talous- ja suunnittelukes-kuksesta kertoo.

Eri organisaatioiden välinen työsken-tely koko hankeen ajan oli erittäin tiivis-tä. Kaikki neuvotteluihin osallistuneet olivat hyvin motivoituneita ja kokivat neuvotteluihin osallistumisen mielek-kääksi, vaikka hanke toteutettiin varsi-naisten omien työtehtävien lisäksi.

– Kun antaa vastuuta, niin vastuun-kantajia löytyy. Sovitut työt tehtiin, vaik-ka ne lankesivat omien tehtävien lisäksi. Välillä ryhmäläisissä oli havaittavissa jopa suoranaista innokkuutta, Asikainen vahvistaa.

Tehokas ajankäytön suunnittelu a ja oYhteistyö ja roolijako yhteishankkeessa

sa käsiteltiin kunkin ryhmän neuvotte-luiden etenemistä ja ratkaistiin ongel-mallisiksi osoittautuneita asioita, jolloin neuvotteluissa päästiin paremmin ete-nemään.

– Joka ryhmässä oli erityinen vas-tuuhenkilö, joka kuului koordinointi-ryhmään. Se kokoontui kerran kuussa, ja siellä käytiin läpi eri ryhmien vaiheita ja sovittiin mihin pitäisi panostaa enem-män, Asikainen kertoo.

– Näin suuren yhteishankkeen ohjaus ja raportointi sisältävät aina omat haas-teensa. Tästä selvittiin kuitenkin kunni-alla – varsinaisia ongelmia ei tullut.

Ennen neuvotteluja järjestettiin yh-teinen tilaisuus, jossa muun muassa selvitettiin perusteellisesti, mitä pitää muistaa ja huomioida hankkeen aikana. Liikesalaisuudet pysyivät omana tieto-na.

Miksi kyseinen hanke sitten sai inno-vointipalkinnon?

Palkintoraati totesi, että valitussa kil-pailullisessa neuvottelumenettelyssä ko-rostuu toimintatapojen ja prosessien te-hokkuus. Malli myös mahdollisti myös kummankin osapuolen intressien huo-mioimisen.

– Myös riskejä voitiin arvioida ennak-koon, jolloin ne voitiin ottaa sopimuk-sessa paremmin huomioon ja myös en-naltaehkäistä niitä. Tämä lisäsi merkit-tävästi sekä tarjousten laatua että kus-tannustehokkuutta, Asikainen kertoo.

Mitä voittaja sitten saa? – Jaa-a, en tiedä. Mainetta ehkä, Asi-

kainen naurahtaa. •

suunniteltiin tarkkaan. Asikainen teki tarkan neuvotteluaikataulun jokaiselle kuudelle ryhmälle ja ulkopuolisille neu-vottelukumppaneille. Samanaikaises-ti toteutetuilla neuvotteluilla voitiin ly-hentää koko neuvotteluprosessia. Täl-löin voitiin myös minimoida kaupungin ja neuvottelukumppanien osalta hank-keeseen kuluva ajankäyttö.

– Alustavasti aikataulun deadline oli lokakuun loppu, mihin otimme kuukau-den lisäaikaa, Asikainen valottaa.

Hankkeessa oli mukana myös kau-pungin sisäinen koordinointiryhmä, jos-

1 2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15


> Neljättä kertaa järjestettyyn Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun osallistui 24 hake-musta yhdeksästä eri virastosta tai liikelaitok-sesta. Hakemusten aihealueet vaihtelivat ter-veydenhuollon prosesseista asumisen ja kau-punkirakenteen kehittämiseen.

> Innovaatiokilpailulla halutaan kannustaa hen-kilöstöä tarkastelemaan työympäristöään ja toi-mintatapojaan uusista näkökulmista. Kilpailun kautta on tarkoitus nostaa esiin erinomaisia ja rohkeasti uudenlaista näkökulmaa hyödyntäviä ratkaisuja ja toimintatapoja.

> Palkitsemisen kriteereinä tänä vuonna oli-vat tuottavuuden selkeä paraneminen, toi-mintatapojen tai prosessien tehokkuu-den paraneminen, yli organisaatiora-jojen menevien prosessien kehittä-minen, palvelutuotannon laadun huomattava paraneminen, merkit-tävät taloudelliset kustannussääs-töt, merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, henkilökunnan työ-hyvinvoinnin koheneminen, luon-nonvarojen säästö ja energiatehok-kuus. Palkittavan innovaation tuli täyttää vähintään yksi kriteereistä.

> Tänä vuonna palkittu innovaatio Kala-sataman keskuksen toteutuskilpailu kil-

pailullisella neuvottelumenettelyllä täytti useita kilpailulle asetettuja kriteereitä.

> Kalasataman keskuksen hankintamenettelyn yhteydessä toteutetussa kilpailullisessa neuvot-telumenettelyssä korostui toimintatapojen ja prosessien tehokkuus. Hankkeen läpiviemiseksi kehitetty neuvotteluprosessi ja organisaatiora-kenne, jossa kuusi ryhmää neuvotteli yhtä aikaa, mahdollistivat neuvotteluiden tehokkaan eteen-päinviemisen ja onnistumisen. Työskentelymalli edisti prosessien ja toimintatapojen tehokuutta hallintokuntarajat ylittäen. Hankkeessa korostui kaupungin kokonaisetu.

> Valittu kilpailutusmuoto mahdollisti myös kau-pungin tavoitteellisen ohjauksen ja myös toteut-tajaehdokkaat saivat neuvotteluista hyötyä.

> Kehitettyä neuvottelumallia voi hyödyntää muis-sa vastaavissa isoissa hankkeissa Helsingin kau-pungilla tai muualla Suomessa.

Mitä aiot tehdä viiden vuoden kuluttua?Tulos- ja kehiTyskeskusTeluun kuuluu keskustelu siitä, millaisia ammatillisen kehittymisen toiveita ja suunnitelmia työntekijällä on. Kehittymistavoitteet ja niitä tukevat toimen-piteet kirjataan keskustelun yhteydessä henkilökohtaiseksi kehittymissuunnitelmaksi.

Tulos- ja kehityskeskustelussa puhutaan yleensä tulevan vuoden tehtävistä ja suunnitelmista. Ammatilliset kehitty-mistavoitteet vaativat usein pidemmän aikatarkastelun. Sik-si henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tehdään noin viideksi vuodeksi. Kehittymistavoitteiden lisäksi mietitään käytettävissä olevat keinot ja sovitaan seuranta- ja arvioin-titavoista.

Läheskään kaikki eivät suunnittele esimiesuraa tai tavoit-tele johtajan paikkoja. Sen sijaan omassa ammatissa kehit-tyminen on varmaan jokaisen tavoite. Ammatillisesta kehit-tymisestä on kyse, kun opimme entistä paremmiksi ammat-tilaisiksi tai voimme laajentaa osaamisaluettamme. Jokaisel-la on siis ura!

aMMaTillisTa kehiTTyMisTä tapahtuu koko ajan jokapäi-väisessä työnteossa. On kuitenkin hyödyllistä pysähtyä vä-hintään kerran vuodessa kunnolla miettimään, missä men-nään. Tulos- ja kehityskeskustelu on tähän luonteva paikka. Silloin mietitään, miten ammatillisia tavoitteita voitaisiin tu-kea nykyisessä työssä. Sisältyykö nykyisiin tehtäviin riittä-västi uuden oppimista vai olisivatko uudet tehtävät mahdol-lisia? Olisiko yhteistyöstä työtovereiden tai yhteistyökump-panien kanssa olla apua? Onko mahdollista opiskella halut-tuja asioita ja voiko työnantaja jotenkin tukea opiskelua?

On tärkeää miettiä sitäkin, miten työntekijän omat tavoit-teet kohtaavat työyksikön tarpeet. Ennakoivan suunnittelun avulla työyhteisö on useimmiten tietoinen paitsi tämän päi-vän tehtävistään myös tulevaisuuden haasteista. Ennakoin-nin yhteydessä on myös selvitetty, mitä osaamista yksikössä tulevaisuudessa tarvitaan. Hyvä kehittymissuunnitelma syn-tyykin silloin, kun työntekijän ja työyksikön tarpeet ja toiveet ovat samansuuntaisia.

OsastopäällikköMarju Pohjaniemihenkilöstökeskuksestakannustaa ammatilliseen kehittymiseen.

työelämä

Voittoisassa työryhmässä olivat mukana1 Johanna Iivonen2 Ulla Kuitunen3 Ville Alajoki4 Pirkko Suppanen5 Juha Lahti6 Pirjo Sipiläinen7 Petri Hoppula8 Teuvo Vainikainen9 Pekka Holopainen10 Juhani Linnosmaa11 Hannu Asikainen12 Juha Saarikoski13 Seppo Janhunen14 Kari Nauska15 Pasi Lehtiö16 Erja Erra17 Tuomas Hakala18 Anni Bäckman19 Hanna Ikonen20 Osmo KorhonenKuvasta puuttuu Jaakko Stauffer.

Kaupungin-johtajan vuoden saavutus -kilpailu

onnea!

kala-sataman keskus

Kalasataman keskus valmistuu metroaseman ympä-rille vuoteen 2021 mennessä. Keskuksen toteuttaa SRV, joka rakentaa kaupallisen keskuksen ja siihen liittyvät

kuusi asuintornia, hotellitornin ja toimistotornin. SRV ra-kentaa keskukseen myös kaupungin omistukseen tulevia julkisia tiloja ja kunnallistekniikkaan kuuluvia rakentei-

ta. Kaupunki vuokraa keskuksesta sosiaali- ja terveys-aseman tilat. Keskuksesta muodostuu Kalasataman

asuin- ja työpaikka-alueen sydän, jonka rakenta-misessa tehdään julkisen ja yksityisen sekto-

rin saumatonta yhteistyötä.

16

17

18

19

20

työ & ympäristö


teksti Katja Pesonen kuvat YmPäristöKesKus

Ympäristökeskuksenvihreä talo

Ympäristökeskus muutti Viikkiin Suomen energiatehokkaimpaan toimistorakennukseen. Vihreiden arvojen rakennuksessa on otettu

perusteellisesti huomioon myös työntekijöiden viihtyvyys.

Suomen energiatehokkain toimistorakennus Viikin ympäristötalo valmistui syyskuussa. Talon energiankulutus on noin kolmasosa normaalista. Tähän päästään säästämällä sekä sähköä

että lämpöä seinissä, ikkunoissa, valaistuksessa, ilmanvaihdossa ja toimistolaitteissa. Rakennus tuottaa itse uusiutuvaa energiaa noin 17 kilowattituntia neliömetriä kohden, mikä on noin viidennes rakennuksen energiankulutuksesta.

Näin edistyksellinen toimistorakennus on ympäristökeskuksen hallintopäällikön Jorma Nurron pitkäaikainen haave.

– Talon suunnittelussa oli kaksi pääkohtaa. Oli tärkeää, että ympäristökeskuksen arvot heijastuisivat uudesta rakennuksesta. Talon oli oltava myös sekä terveellinen että viihtyisä työntekijöiden kannalta. Edellisissä tiloissa ei ilmanvaihtoa saatu kuntoon edes kunnon peruskorjauksella, Nurro kertoo.

Viikin ympäristötalossa työskentelee 170 ympäristökeskuksen työntekijän lisäksi nelisenkymmentä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen työntekijää.

Viikin ympäristötalo> Toimitalo on ympäristökeskuksen ja

Helsingin yliopiston käytössä. Viisikerroksinen rakennus kattaa 6 500 neliömetrin pinta-alan. Talon arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Ab Case Consult Ltd.

> Talon rakennuskustannukset olivat 17,5 miljoonaa euroa.

> Rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kilowattituntia neliömetriä kohden vuodessa, mikä alittaa parhaan A-energiatehokkuusluokan vaatimukset.

> Oma energiantuotto on noin 17 kilowattituntia neliömetrille muun muassa aurinkopaneelien, vapaajäähdytyksen ja luonnonvalon maksimoinnin keinoin sekä ikkunoiden ja seinien tehokkaalla eristyksellä.

> Rakennuksen tekniikka on automatisoitu siten, että se minimoi energiankulutuksen iltaisin viimeisen työntekijän poistuttua. Lämmön talteenotto on osastokohtaista, minkä ansiosta sitä voi säätää tarpeen mukaan.

> Energiakustannuksissa tulee säästöä vuosittain noin 40 000 euroa.

Ekologisuus motivoiYmpäristöjohtaja Pekka Kansanen sanoo ympäristökeskuksen toimivan esimerkkinä vihreän ajattelun siirtämisestä käytäntöön. Lainsäädännön mukaan uudisrakennukset on tehtävä energiaa säästäen, mutta Kansanen toivoo Viikin ympäristötalon motivoivan niin tilaajia kuin rakentajiakin viemään ekologisuuden uudelle tasolle tulevissa toimistotiloissa.

– On silti muistettava, että puolet energiansäästämisestä on kiinni motivoituneista käyttäjistä, hän huomauttaa.

Viikin ympäristötalossa on pyritty kasvattamaan tätä motivaatiota. Kauniiden portaiden toivotaan houkuttelevan kävelemään hissillä matkustamisen sijaan ja pukukoppien, suihkujen ja saunan kannustavan taittamaan työmatkat pyöräillen.

työkalut

15

koonnut laura Heikkinen


Talo kuin kaupunkiYmpäristökeskuksen ulkoseinissä olevat aurinkopaneelit ovat lähes huomaamattomat. Suurista ikkunoista ja huoneiden väleihin rakennetuista valopihoista luonnonvalo pääsee tulvimaan kahvihuoneeseen ja toimistotiloihin.

Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta pääosin vastannut Kimmo Kuismanen toteaakin, ettei energiatehokkuus tarkoita steriiliä tai ankeaa ulkomuotoa.

– Lähtökohtana suunnittelussa oli, että rakennus muistuttaisi pikku kaupunkia. Tämä tehtiin käytävien ja sivukatujen avulla. Olemme käyttäneet puuta, kierrätysmateriaaleja ja pintoja, joita on miellyttävä kosketella. Värivalinnat ovat hillittyjä, joten silmä ei helposti kyllästy niihin, Kuismanen kertoo.

Viikin ympäristötalo on lisäksi esteetön rakennus. Kulku pyörätuolilla on vaivatonta, pehmeät ja itse säädettävät valot toimivat apuna näkörajoitteisille, ja kuulorajoitteisia helpottaa tarkkaan mietitty akustiikka. •

> Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Petteri Huuska, [email protected]

Oma Helmi on tulossa. Se tarjoaa uusia, helposti käytettäviä työkaluja. Talous- ja suunnittelukeskuksen projektipäällikkö Liisa Huovinen ja

suunnittelija Päivi El Mahboul vastaavat kysymyksiin.

Henkilökohtainen helmi

Mitä ovat Helmen uudet ominaisuudet?Alussa Omassa Helmessä on tarjolla muun muassa herätteitä. Ne ovat Helmestä käyttäjälle nykyisin sähköpostissa tulevia tietoja tehtävistä, perustetuista työtiloista ja käyttäjän itselleen tilaamia ilmoituksia.

Käyttäjä voi seurata uusia Helmen uutisia oman kiinnostuksensa mukaan ja tilata haluamansa viraston uutiset ja kaupunkitason Helmen henkilöstöuutiset näytettäväksi Omassa Helmessä seitsemän päivän ajan. Itse valitsemiaan RSSsyötteitä voi seurata joko Helmestä tai muista lähteistä, tallentaa itselleen linkkejä sekä Helmeen että muille sivustoille. Hakuja voi käyttää myöhemmin uudelleen. Kenelle ja mihin käyttöön uudet ominaisuudet on tarkoitettu? Oma Helmi on nimensä mukaisesti palvelu, jossa käyttäjä voi itse valita omaan käyttöönsä tarpeellisia linkkejä, uutisia, sisältöhakuja ja muuta sisältöä. Palvelu on hyödyllinen niille, jotka käyttävät Helmeä ja sen työtiloja säännöllisesti. Ensi vaiheessa Helmen herätteet ja ilmoitukset saa helposti sähköpostin sijasta Omaan Helmeen. Tulevaisuudessa myös eri järjestelmien herätteitä voidaan tuottaa sähköpostin sijasta Omaan Helmeen. Miten kehitystyö sujui? Omaa Helmeä on suunniteltu useampaan otteeseen virastoista koottujen asiantuntijaryhmien kanssa. Toteutus odotti alustan päivitystä eli siirtymistä Sharepoint2010järjestelmään. Toteutus tehdään mahdollisimman pitkälle Sharepointjärjestelmän tarjoamilla työkaluilla, eikä räätälöitynä palveluna, jonka ylläpitäminen ja jatkokehittäminen olisi kallista ja työlästä.Miten tätä pilotoidaan? Oma Helmi pilotoidaan virastojen Helmipääkäyttäjistä koostuvalla ryhmällä. Pilotin aikana halutaan varmistaa virheettömyys, suorituskykyisyys ja helppokäyttöisyys. Toisessa vaiheessa mukaan tulevat virastojen tutorit ja muut käyttöönotossa mukana olevat virastojen henkilöt.Milloin uudet ominaisuudet otetaan kokonaan käyttöön? Virastot voivat itse suunnitella, miten käyttöönotto porrastetaan. Kaikille työntekijöille Oma Helmi ei tule heti käyttöön, koska alkuvaiheessa se on hyödyllinen lähinnä Helmen palveluja ja

työtiloja säännöllisesti käyttäville henkilöille. Aikataulusta ja etenemisestä tiedotetaan Helmen uutisissa. Virastot tiedottavat itse omista aikatauluistaan. Onko tarjolla koulutusta vai miten uusia käyttötapoja opitaan? Oma Helmi suunnitellaan sellaiseksi, että käyttäjiä ei tarvitse kouluttaa. Siihen tehdään opasmateriaali ja videoituja ohjeita. Lisäksi virastoissa voidaan järjestää tietoiskuja asiasta. Mitä muuta on tulossa? Kehittyykö Helmi jatkuvasti? Helmi on laaja palvelu, johon tehdään jatkuvaa kehitystä. Pyrimme parantamaan sekä nykyisiä palveluita että kehittämään uusia, tarkoituksenmukaisia palveluja. Parhaillaan tutkitaan tapaa, jolla erilaisten työkalujen lisääminen käyttäjän Omaan Helmeen olisi mahdollisimman helppoa erityisen työkalukatalogin avulla. Ensi vuoden aikana kehitetään muun muassa hakutoiminnallisuutta. • > Lisätietoa: Helmen uutisissa sekä [email protected] ja [email protected]

Tässä näkymä omasta Helmestä. Uutena ominaisuutena ovat muun muassa herätteet, lisäksi näkyvät työtilat, työtehtävät ja pikakontaktit. Toisilla välilehdillä voi seurata uutisia ja muita tilaamiaan palveluja.

n Huoneiden väliin on rakennettu valopihoja, joiden kautta luonnonvalo pääsee tulvimaan huoneisiin ja yleisiin tiloihin.

n Ulkoseinien aurinkopaneelit ovat lähes huomaamattomat. Niiden avulla kasvatetaan omaa energiantuottoa.

n Rakennuksessa on käytetty paljon puuta, kierrätys-materiaaleja ja erilaisia pintoja, jotka elävöittävät muuten hillittyä sisustusta.


Oi aikoja, oi ammatteja...Kaupungin tehtäviin on

aina kuulunut paljon viranomaisvelvollisuuksia,

hallintoa sekä kunnallisia peruspalveluja, kuten

terveyden- ja sairaanhoito, opetus ja sivistys, palotoiminta

sekä yleiset ja tekniset työt. Toiminta on vuosien myötä

muuttunut, ja samoin on käynyt ammateille. Jotkut ammatit eivät

silti katoa. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden

kunniaksi kurkistamme vanhoihin aikoihin apuna

kaupungin kunnallis kalenteri vuodelta 1911.

☛ Kaupungin virastotHelsingin kaupungin Maistraatti on kau-pungin yhteisen omaisuuden, tulojen, etu-jen ja oikeuksien ylin silmälläpitäjä. Sen valvonnan alla ovat Ulosottolaitos ja Ra-kennustarkastajan kanslia. Raastuvanoi-keus on kaupungin alioikeus ja sellaisena se on Keisarillisen Turun Hovioikeuden alainen.

☛ RahatoimikamariRahatoimikamari hoitaa kaiken kaupun-gille kuuluvan omaisuuden yleistä hal-lintoa. Sen lähimmän valvonnan ja käs-kyn alaisina ovat Rahatoimikonttori, Liikenne konttori ja Tilastokonttori sekä osaksi myös Satamakonttori.

❦ Kunnalliskalenterin julkaisijana oli Tilastokonttori,

joka aloitti toimintansa 1.1.1911. Alunperin kalenterin

toimittaminen oli määrätty Rahatoimikamarin tehtäväksi.

koonnut Laura Heikkinen taustatiedot Martti HeLMinen kuvat HeLsingin kaupunginMuseo

❦ Kaupungin hankintatoimiston monistamossa Katariinankatu 2:ssa töissä Jaakko Viitala, Elsi Hovisilta, Marja-Leena Sundberg, Seija Nykänen ja Ritva Sjöholm. Kuva vuodelta 1963.


Oi aikoja, oi ammatteja...

❦ Tuberkuloosi-toimiston terveys-sisaret ryhmä-kuvassa vuonna 1931. Tyylistä ei tingitty töissäkään.

❦ Virastopäällikkö Forsberg ja muuta kaupungin tilastotoimiston henkilökuntaa vuodelta 1961 Arkadiankatu 22:ssa.

❦ Sokeain kansakoulun V–VII luokan tyttöjen käsityötunti. Opettaja Ilona Laukkanen esittelee oppilaiden arpajaisiin valmistamaa nukkea. Luokka perustettiin vuonna1972. Siihen asti kuulo- ja näkövammaiset lapset kävivät valtion ylläpitämissä erityiskouluissa.

☛ Opetustoimi ja sivistyslaitoksetOpetustoimen ja sivistyslaitoksen alla oli-vat Valmistava poikain ammattikoulu, Tyt-töjen ammattikoulu, kansakoulut, Kasva-tuslautakunta, kasvatuslaitokset, Sedmi-gradskyn pienlastenkoulu ja Marian turva-koti sekä kaupunginkirjasto.

☛ VaivaishoitoVaivaishoitohallituksen alaisina ovat kau-pungin työ- ja vaivaistalo ynnä siihen liit-tyvät miesten työlaitos ja Oulunkylän las-tenkoti.

☛ Terveyden- ja sairaanhoitoTerveydenhoitolautakunnan ylivalvonnan alaisena on kaupungin lääkäri- ja sairaan-hoitohenkilökunta, Terveyspoliisi, Terveys-toimisto veneeristen tautien vastustamista varten, Terveydellisten tutkimusten labora-toori, teuraslaitoksissa toimitettava lihan-tarkastus, Humaliston varasairaala ja väli-aikaiset sairaalat koleeraparkissa, entisessä kaasulaitoksessa ja Hesperiassa sekä Työ- ja vaivaistalon sairaala ja mielisairaala.

❦ Kuvaamataidon tunnilla piirretään väriliiduilla, ja opettaja neuvoo ja ohjaa. Kuva vuodelta 1951. Alla lähettityttö kaupungintalolla vuonna 1965.


❦ Puistovahti Pavel Andrejeff Hait hätistää koiraa pois Esplanadin nurmikolta vuonna 1908. Hait työskenteli puistovahtina yli neljännesvuosisadan.

❦ Raitiovaunun kuljettaja Hilkka Salo tyylikkäänä ohjaamossa vuonna 1969. Alla linja-auton rahastaja ottaa asiakkaita, kun ovimekanismia korjataan vuonna 1959. ❦ Vesilabora-

torion johtaja Göran Lagus tutkimustyössään Rajasaaren puhdistuslaitoksella vuonna 1959.

☛ Yleiset työtKaupungin yleisten töiden hallituksen tehtävänä on valvoa yleisiä töitä ja katsoa, että määrärahat käytetään tarkoituk-siinsa asiantuntevalla tavalla ja kaupungin edun mukaisesti. Sen alaisena on Rakennuskonttori, joka valmistelee ja teet-tää kaupungin yleiset työt.

☛ PalolaitosHelsingin kaupungin Palotoimikunnan tehtävänä on Maist-raatin valvonnan alaisena saattaa kaupungin palolaitos asianmukaiseen kuntoon ja sen semmoisessa kunnossa py-syttää ja katsoa, että palomestari ja alipalomestari täyttä-vät velvollisuutensa.

☛ Teknilliset laitoksetKaupungin teknillisten laitosten hallituksen yleisenä tehtä-vänä on kaupungin Vesijohto-, Kaasu- ja Sähkö- sekä näihin kuuluvien laitosten hallinto.

v Reistraattoriv Kauppahallin

päällysmiesv Saarnaaja v Alityömestariv Ylempäin kansa-

koulujen luokan-opettajatar

v Vaakamestariv Sisätöiden insinööriv Piirustajav Työväenasuntojen

tarkastajav Satamakonstaapeliv Geodeettiv Kaasumestari

v Vanhempi konttorikirjoittaja

v Ylimääräinen apulainen

v Ylimönttööriv Oikeuspormestariv Ruiskumestariv Kaupunginkätilöv Työ- ja vaivais-

talon johtajav Naisapulainenv Ruuanlaittamon

johtaja

☛ Ammattinimikkeitä

❦ Koneenkäyttäjä Flink sähköauton ratissa vierellään ruiskumestari Leskinen. Yksikkö lähdössä pääpaloaseman pihalta vuonna 1909.


❦ Työmiehet puhdistavat Runeberginkadulla viemäriä vuonna 1941.

❦ Rakennusviraston puusepän-verstaalla töissä puuseppämestari Matts Finell ja joku tuntematon. Kuva vuodelta 1941.

❦ Palomiehet sammuttavat pommituksen tuhoja toisen maailmansodan aikaan vuonna 1940.

❦ Kaupungin sähkölaitoksen asentajat asentamassa kaupungin ensimmäistä ilmahälytyssireeniä Teknillisen korkeakoulun katolle vuonna 1939. Kuvassa Väinö Leppänen, Onni Salminen, Toivo Salminen ja Niilo Uotila.

❦ Katuja rakennettiin pitkälti käsivoimin. Katutöitä Porthaninkadulla 1940-luvulla.

20

tek

sti T

AIN

A V

UO

KK

O k

uvat

TO

mm

I TU

Om

I { e

riko

inen

am

mat

ti }


Avoimesti mukanamuutoksissa

Talpan johdon sihteeri Tuija Honkaheimo on pakannut työhuoneensa tavarat monta kertaa ja purkanut ne

uudelleen. Huumori auttaa muutosten kohtaamisessa.

R aimo Kaarlehdon ollessa 1980-lu-vulla kaupunginkamreerina, töissä ei käytetty farkkuja, vaan ne olivat vapaa-ajan asuja. Kaarlehdon jäätyä

eläkkeelle tilalle tuli Tapio Korhonen, ja pu-keutuminen muuttui rennommaksi. Tapion siirtyessä rahoitusjohtajaksi 1991 kaupungin-kamreeriksi tuli nykyinen esimieheni Tuula Jäppinen, Tuija Honkaheimo kertoo.

1800-luvun lopulta olevassa vanhassa raha-toimiston pankkirakennuksessa puolet ihmi-sistä oli töissä kanslistin nimikkeellä, Honka-heimo mukaan luettuna.

gallup

n PÄIVI NURMIsosiaalityöntekijän viransijainen, sosiaalivirastoAsun Keravalla, joten työsuhdematkalippuetu ei suo-ranaisesti päde minuun. Vaihtoehtona on kuitenkin meille muualta tuleville saada alennusta matkoista

kymmenen euroa kuukaudessa, minkä otin. Käytin sen könttäsummana vuoden alussa matkakorttia ostaessani.

On hyvä, että minullakin on mahdollisuus saada jonkinlai-nen alennus matkalipuista, vaikka asun toisessa kaupungissa. Suhteessa alennus jää tosin pienemmäksi kuin helsinkiläisillä, mutta se on parempi kuin ei mitään.

n SEPPO ÅGRENvahtimestari, sosiaalivirastoMinulla on ollut työsuhdematkalippuetu käytössä kau-an. Asun Konalassa, joten työmatka on noin 12 kilomet-riä, jonka kuljen julkisilla. Autolla virastotalolle ei voi tulla, sillä täällä ei ole paikkoja autoille. Tämä etu on hyvä systee-mi. Minusta työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijöil-le jonkinlaista helpotusta työmatkakustannuksiin. Mielestäni alennus saisi olla suurempikin kuin nykyinen kymmenen euroa kuussa. Uskon, että se voisi nostaa bussilla matkustavien määrää.

n KIRSI OVASKAINENlastenhoitaja, sosiaalivirastoTyösuhdematkalippu on ollut minulla käytössä vuoden ajan. Käytäntö on todella hyvä, vaikka itse käytänkin sitä vähän. Pyöräilen töihin aina kun se vain on mahdollista. Asun Roihuvuoressa, josta työpaikalleni päiväkotiin pol-kee vartissa. Bussilla taas matka kestää puoli tuntia, mutta kovilla pakkasilla valitsen yleensä bussin, jolloin työsuhde-matkalippuetu on paikallaan.

21

Niin paikat kuin tehtävänkuvatkin ovat kulkeneet pitkän matkan. Honka-heimon työnimike on vuosien varrella muuttunut kirjanpitäjästä kanslistiksi, siitä toimistosihteeriksi, osastosihtee-riksi ja lopulta johdon sihteeriksi. Kun ennen pyöriteltiin silkkipapereita, nyt pyöritetään tietokantoja.

– Hyvä jos meillä ennen oli edes säh-kökirjoituskoneita, hän toteaa.

Myös johtamistyyli on Honkahei-mon mukaan tehnyt täyskäännöksen. Kun ennen pomon pakeille mentiin pa-kon edessä hattu kourassa, nyt johta-jista on tullut pikemminkin työnohjaa-jia ja työyhteisön innostajia.

Honkaheimo on kaupungin toi-mistokoulun kasvatti, valmistunut kurssilta numero 18. Kaupungilla on yhä runsaasti töissä muitakin sittem-min lopetetusta toimistokoulusta val-mistuneita.

– Joitakin vuosia sitten puuhasim-me toimistokoululaisten tapaamista, joka jäi kuitenkin silloin toteutumat-ta. Toivottavasti tapaaminen vielä jär-jestyy, koska vanhoja tuttuja olisi haus-kaa tavata.

Uusissa järjestelmissä totutteluaNykyisin johdon sihteerin päivät täyt-tyvät esimerkiksi kokous- ja tapahtu-majärjestelyistä sekä ergonomia- ja ka-lustehankinnoista. Aiempina vuosina muutot toimitiloista toisiin ovat vaati-neet paljon järjestelyjä.

Honkaheimo on Talpassa myös asianhallinnan järjestelmäkokonai-suus Ahjon pääkäyttäjä. Ahjon myötä virastojen erilliset kirjaamisjärjestel-mät yhdistettiin yhdeksi vuoden alus-ta. Talpassa Ahjon käyttöoikeuksia on annettu kaikille, jotka valmistelevat tai tarvitsevat päätöksiä.

– Alussa järjestelmä vaatii kaikil-ta opettelemista. Puhumme leikkimie-lisesti siitä, että meillä on kahjopäiviä silloin, kun teemme yhdessä Ahjoa. Neuvon ja tuen parhaani mukaan käyt-


täjiä siinä, miten järjestelmää käyte-tään.

Uudet järjestelmät ovat ennenkin vaatineet yhteisiä ponnistuksia.

– Samanlaista totuttelua oli ilmassa silloin, kun otimme kaupungin ostoti-lausjärjestelmä Kostin käyttöön. En-nen Kostia kaikki tilaukset tehtiin pa-perilla. Pitkällä tähtäimellä muutos on kuitenkin huomattavasti helpottanut työtämme.

Rohkeasti remonttiinSuhteellisuudentaju ja avoimuus muu-toksia kohtaan auttavat jaksamaan työssä. Honkaheimo kertoo, että hän osaa vaalia myös omaa työkykyään, eikä suhtaudu siihen itsestäänselvyy-tenä.

– Vuonna 2000 paloin loppuun. Vii-meistelin merkonomin oppisopimus-koulutuksen päättötyötä, töissä oli or-ganisaatiomuutos ja isäni kuoli. Myös selkäongelmat ovat vaatineet aika ajoin huomiota.

Raskaat ajat ovat saaneet liikku-maan ja pitämään huolta kunnosta. Honkaheimon harrastuksiin kuuluu muun muassa kuntosali ja ulkoilu koi-ran kanssa. Levon ja unen merkitys on myös suuri. Hän kannustaa osallistu-maan kuntoremonttiin, jota hän pitää kaupungin parhaana työsuhde-etuna.

– Osallistuin syksyllä remonttiin kol-mannen kerran. Olen nauttinut suun-nattomasti siitä, että saan keskittyä viikon vain liikkumiseen, luentoihin ja omaan hyvinvointiini. •

> Nimi:

Tuija Honkaheimo

> Ammattinimike:

johdon sihteeri

> Liikelaitos: Talpa

> Ikä: 51

> Perhe: mies ja koira, aikuiset

lapset ja lapsenlapsi

> Suosikkipaikka Helsingissä:

Alppiruusupuisto Haagassa

> Harrastukset: kuntosali, kävely,

marjastus, sienestys

> Motto: Huumorilla pärjää pitkälle.

kuka

teksti Katja Pesonen kuvat arto WiiKari

Käytätkö työsuhde- matkalippuetua?Ensi vuodEn työsuhdE- matka lippuEtu on nyt haEttavissa. käytätkö sitä? onko Etu sinusta tarpEEllinEn?

”suhteellisuuden-taju ja avoimuus muutoksia kohtaanauttavat jaksamaantyössä.”

n VILHO HINKKANENtalotekniikan asennustarkastaja, rakennusvalvontavirastoEn käytä työsuhdematkalippuetua, sillä auto on minulle ehdoton kulkuväline, jota ilman en pysty hoitamaan työ-

täni. Ajan päivän aikana paljon työn puolesta ja työmatkat-kin kuljen sillä. Asun Espoonlahdessa ja rakennusvalvonta-

virasto on Siltasaarenkadulla Hakaniemessä, joten työmatkani on noin 22 kilometriä. Julkisilla liikkuminen olisi huomattavasti halvempaa ja no-peampaa kuin autoilu eli käyttäisin varmasti työsuhdematkalippuetua, jos auto ei olisi minulle niin välttämätön.

n Uudelleensijoituksessa toimiva Jukka Eloranta keskustelee Tarja Kanniston (iso kuva) ja Elna Finnilän (alakuva) kanssa heidän kokemuksistaan sijoitusprosessin jälkeen.

> KesKustelemassa:

työvalmentaja

Tarja Kannisto

sosiaalivirastosta

etuuskäsittelijä

Elna Finnilä

sosiaalivirastosta

erityissuunnittelija

Jukka Eloranta

henkilöstökeskuksesta

> aihe: Henkilöstön

uudelleensijoittaminen

> PaiKKa: Kahvila Sävy

22

kaffella

helsingin henki | joulukuu 2011

teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat HEmmo RäTTTyä

Tarjolla uusi mahdollisuusKuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa terveys heikentyy tai vanha työ häviää alta organisaatiomuutoksen takia. Uudelleensijoittaminen tuo mahdollisuuden hakeutua uudelle työuralle. Tärkeintä on oma ja muiden positiivinen asenne.

Kinaporinkadulla sijaitsee pieni ja sympaat-tinen Kahvila Sävy. Kahvikupposen äärel-lä istuvat keskustelemassa Elna Finnilä, Tarja Kannisto ja Jukka Eloranta. Yli 20 vuotta ruokapalvelun esimiehenä työsken-nellyt Finnilä valmistui kesällä oppisopi-muskoulutuksella merkonomiksi. Tällä het-

kellä hän on etuuskäsittelijänä Myllypuron sosiaaliasemalla, josta hän toivoo saavansa vakituisen uudelleensijoituspaikan.

Yhtä pitkään kaupungin palveluksessa lastensuojelutyössä on toiminut Tarja Kannisto. Hän on elokuusta lähtien työsken-nellyt uudelleensijoitettuna työvalmentajana sosiaaliviraston tuetun työllistymisen palvelussa.

Jukka Eloranta toimii esimiehenä henkilöstökeskuksen uudel-leensijoitus- ja eläkeneuvontatiimissä, joka vastaa keskitetystä uudelleensijoittamisesta kaupungilla.

Millaisia kokemuksia sinulla on uudelleensijoittamisesta?– Uudelleensijoittaminen lähti kohdallani liikkeelle tämän vuo-den tammikuussa terveydellisistä syistä. Prosessi tuntui välil-lä pitkälle ja vaikeallekin, mutta nyt olen tosi tyytyväinen. Hy-vin tärkeää oli tsemppaus ja apu muun muassa sosiaaliviraston työvoimasuunnittelija Päivieliisa Lampolalta ja työterveys-keskuksen kuntoutussuunnittelija Sari Harjulta, Kannisto kertoo.

– Prosessi oli pitkä, etenkin, kun tarvittiin uudelleenkoulu-

23

”Esimiesten tulisirohkeasti pyytääuudelleensijoitettaviahaastatteluun.”


> Koskeekaupunginvakinaisessapalveluksessaolevaahenkilöä,jokaeiterveydellisistäsyistävoijatkaaomassatyössäänjajonkatyökyvynalenemisentyöterveyslääkäriontodennut.

> Voijohtuamyöstehtävienuudelleenjärjestelyistä,minkävuoksiomatyöloppuu.

> Uudelleensijoitettavatovatainaetusijallaavoimiavirkojataitehtäviätäytettäessä.

> Esimiehetvastaavatprosessinaloittamisestajasiihenliittyvästäkuulemistilaisuudesta.

> Kuulemistilaisuudessahenkilölleperustellaantarveuudentyönhakemiselle,kerrotaanprosessinkeskeisetperiaatteetjavarataantilaisuusesittääomanäkemyksensä.

> Tarvittaessavoidaanjärjestääammatillistakuntoutusta,kutentyökokeiluja,ammatillistakoulutustataisoveltuvaalyhytkestoistakoulutusta.

> Lisäksihenkilöstökeskusjärjestääryhmäkohtaistauudelleuralle-valmennusta.

> Uudelleensijoittaviahenkilöitäontänäsyksynänoin250.

> Viimeisenvuodenaikana63henkilöäonsaanutuudentyöpaikan.

> Jokaisessavirastossa/liikelaitoksessaonvähintäänyksiuudelleensijoituksenyhteyshenkilö.

> LisätietojaHelmi>Henkilöstö>Uudelleuralle>Uudelleensijoitus

tusta. Lisäksi piti hankkia vielä oppisopi-muspaikka. Itse toimin koulutusaikana suomenkielisessä työväenopistossa, jos-sa minut otettiin sydämellisesti vastaan. Kaikki olivat hengessä mukana kannus-tamassa, Finnilä kiittää.

Mitäetuauudelleensijoittamisestaontyöntekijällejatyönantajalle?– Se on hyvä asia työkyvyn ja terveyden ylläpidon kannalta. Minullakin on vielä yli kymmenen työvuotta jäljellä, Kannis-to toteaa.

– Sen kautta saa uuden ammatin uu-sine haasteineen. Eläkkeelle jääminen ei ole vaihtoehto, eikä sinne välttämättä aina pääsekään, Finnilä jatkaa.

Eloranta kertoo, että ammattitaitois-ten työntekijöiden jääminen ennenai-kaiselle eläkkeelle aiheuttaa työnantajal-le kustannuksia, kuten myös sairaus-poissaolot. Työuran pidentyminen on-kin selvää säästöä kaupungille.

– Lisäksi kaupunki saa työpanoksen henkilöltä, jonka oma toimeentulo ja hy-vinvointi paranee, Eloranta huomioi.

Millaistatukeauudelleen-sijoitettavilleontarjolla?– Tukimuotoja ovat erityisesti oppisopi-muskoulutus, muut lyhyemmät koulu-

tukset ja työkokeilu. Työnantaja tukee työntekijää myös palkassa, joka voi uu-dessa tehtävässä laskea enintään 15 pro-senttia aiemmasta tasosta, Eloranta sel-vittää.

– Vakinainen työpaikka kaupungilla on turvattu uudelleensijoitusmenette-lyn ansiosta. Erityissuunnittelija Ulla Alanko henkilöstökeskuksesta on ollut minulle mahtava tuki, hän on ollut rin-nallani koko ajan. On hyvä, että yksi ja sama henkilö tukee uudelleensijoitetta-vaa, Finnilä sanoo.

Tärkeää on myös mahdollisuus työko-keiluun, jossa pääsee kokeilemaan aivan erilaista työtä. Kanniston mukaan myös omaa aktiivisuutta vaaditaan paljon.

– Osallistuin uudelle uralle -valmen-nukseen, mikä nopeutti työllistymises-sä. Sain sieltä vinkkejä muun muassa cv:n tekoon ja haastatteluun valmentau-tumiseen. Vertaistuki muilta antoi us-koa prosessiin, kuvaa Kannisto.

– Minä suoritin samanlaisen kurssin. Pa-rasta antia olivat toisten ihmisten koke-mukset. Suosittelen sitä muillekin, Fin-nilä kannustaa.

Mitentyöyhteisössäonotettuuudelleensijoitettavatvastaan?Kannisto kertoo, että hänet on otettu hyvin vastaan.

– Työkaverit ovat kehottaneet minua olemaan armollinen itselleni. Kiitän hy-västä vastaanotosta vielä työkavereitani ja esimies Nina Sohlberg-Ahlgrenia!

Finnilä muistuttaa, että uusien asioi-den opettelu vaatii paljon aikaa ja kärsi-vällisyyttä koko työyhteisöltä.

– Paljon ratkaisee myös oma asenne, onko energinen ja avoin uudelle.

– Jos sekä esimiehen että työnteki-jän oma asenne on vastakarvainen, siitä ei kovin hyvää voi tulla millään, Eloran-ta toteaa.

Millaisiaterveisiäteilläonerityisestiesimiehille?Kanniston esimies oli aluksi hieman mietteliäs henkilövalinnan suhteen. Jäl-keenpäin hän oli iloinen siitä, että Kan-nisto tuli valituksi.

– Esimiesten kannattaa rohkeasti pyytää uudelleensijoitettavia haastatte-

luun, Kannisto toivoo. – Kaipaan esimiehiltä avointa keskus-

telua ja rohkeutta ottaa uusi ihminen vastaan. Tämä vaatii työyhteisöltä pal-jon, mutta tulijakin on antava osapuoli, Finnilä toteaa.

– Uuden oppiminen vie aina aikaa. Täysin valmista henkilöä ei löydy par-haankaan rekrytoinnin kautta, Eloranta muistuttaa.

Mitäasioitaprosessissavoisikehittää?Jos jatkuvasti torjutaan, vaikka itse on innokas hakemaan uutta työtä, tulee olo, ettei kantti riitä enää yrittämiseen. Tästä sijoitetut ovat saaneet kuulla muil-takin ja toivovat tähän parannusta. Kan-nisto haluaisi lisätä tiedotusta siitä, mitä prosessi käytännössä tarkoittaa. Finnilä on samaa mieltä.

– Usein esimiesten arviot taitavat pe-rustua toiselta tai kolmannelta osapuo-lelta kuultuun epäviralliseen tietoon. Sil-loin toimitaan ilman oikeaa tietoa asias-ta, Eloranta harmittelee.

– Käytännöistä tulisi kertoa enem-män esimiehille. Ennakkoluuloja pitäi-si saada pois ja kannustaa positiiviseen suhtautumiseen. Uudelleensijoitettavi-en määrä todennäköisesti vain kasvaa tulevaisuudessa, toteaa Finnilä. •

Uudellee

nsijo itus

Faktoja

palvelu


KorKeasaari muuttuu moneksi

Kymmenen vuoden päästä ei ole enää yhtä Korkeasaarta, vaan peräti kolme. Korkeasaaren yleissuunnitelman taakse kätkeytyy

monta suurta uudistusta ja vauhdikasta visiota.

n Harvinaiset petoeläimet elävät jatkossa rinnakkain uhanalaisten maatiaiskanojen kanssa. Korkeasaari tahtoo osallistua myös suomalaisten uhanalaisten lajien suojeluun.

teksti Taina Vuokko kuvat Juho kuVa

Eläintarhan johtaja Jukka Salo nojaa kaiteeseen Korkeasaaren kanalassa. Aidan toisella puolella kopsuttelee parikymmentä maatiaiskanaa. Taustalla

soi kanojen kotkotus ja kukon kiekuna.– Maatiaiskanat ovat Suomen uhanalaisim

pia kotieläinlajeja. Niiden säilymiseksi Korkeasaari tahtoo kantaa kortensa kekoon, Salo hymyilee.

Kesällä uudistettu kanala on Korkeasaaren viimeisimpiä muutostöitä. Tästä ne kuitenkin vasta alkavat. Syksyllä valmistunut Korkeasaaren yleissuunnitelma linjaa laajan kirjon hankkeita, joiden jälkeen Korkeasaari – sellaisena kuin me sen tunnemme – ei ole enää entisensä.

Itämeren suojelu keskiöön– Kymmenen vuoden päästä on kolme Korkeasaarta, ei vain yhtä. Perinteisen eläintarhan lisäksi on Itämeri ja näyttelytilat. Nämä osat tahdotaan erottaa omiksi erillisiksi kokonaisuuksikseen.

Korkeasaaren toiminta laajentuu toivottavasti Hylkysaarelle, jossa Merimuseo piti majaansa kesään saakka. Tyhjilleen saari ei tule jäämään, vaan sinne kaavaillaan uutta Itämerikeskusta.

– Tahdomme tarjota näyttely ja tapahtumapalvelut erilaisille toimijoille, jotka tekevät Itämeren suojelutyötä. Paikalla voi tulevaisuudessa järjestää esimerkiksi Itämeriaiheisia konferensseja, Salo suunnittelee.

Jos Korkeasaari ennen toista maailmansotaa oli helsinkiläisten vilkkaimpia veneilykohteita, palanen siitä saadaan takasin, kun Hylkysaareen avautuu uusi venesatama. Samalla saapuville veneilijöille tuodaan tietoutta Itämeren suojelusta.

Korkeasaareen tullaan rakentamaan myös maanalaiset näyttelytilat, jotka hakevat vertaisiaan Euroopassa. Uusinta 3Dtekniikkaa käyttämällä esimerkiksi koululaisille voidaan näyttää elämyksellisiä luontofilmejä.

– Uudella tekniikalla kävijä voi vaikkapa astua amurintiikerin luontaisiin elinpaikkoihin. Himalajan maasto nousee jylhänä silmien eteen, ja eläimet karjahtelevat harjanteilta.

Myöskään perinteinen eläintarha ei jää kiinni perinteisiinsä. Se jaetaan maan tieteellisen alueiden

mukaan kymmeneen eri osaan.– Vuodesta 2013 alkaen avaamme yhden uu

den osion vuodessa. Joka kesä kävijälle on luvassa jotain uutta ja jännittävää. Osioiden mukana Korkeasaareen tulee myös paljon uusia eläinlajeja, Salo kertoo.

Uusia eläinlajien nimiä Salo ei suostu paljastamaan edes yllytyksestä, vaan ne jäävät yllätyksiksi. Todennäköisesti lajit ovat uhanalaisia eläimiä, jotka viihtyvät Suomen ilmastoolosuhteissa.

Reittikartat uusiksiJos tarkastaa kartasta Korkeasaaren paikan, maantieteellisesti se on aivan Helsingin keskustassa. Reittioppaan mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä liikenne kulkee joko Kauppatorilta lautalla tai maitse Mustikkamaan kautta. Kalasatama panee tämän uusiksi vuosina 2013–2014.

– Helsinki on kaavoittanut Kalasatamasta Korkeasaareen niin sanotun Isoisän sillan. Liikenne tulee sillan valmistuttua kulkemaan entistä enemmän Kalasataman metroaseman kautta. Esimerkiksi lapsiperheille Korkeasaari muuttuu tämän jälkeen entistä saavutettavammaksi.

”Lapset ja aikuisetsaavat jatkossakokea entistä paremmin elämyksiäkorkeasaaressa.”

n Jukka Salon mukaan Korkeasaari rakentuu jatkossa kolmen maailman ja teema-alueiden mukaan.

25

Haloo mistä on kyse?

? Mitä Laske mullistaa?Laske on taloushallinnon uusi tietojärjestel-

mä, joka uudistaa kaupungin koko ulkoisen ja si-säisen laskentajärjestelmän. Muutos koskee kaik-kia, jotka ovat jollakin tavoin tekemissä taloushal-linnon kanssa.

? Mitä hyötyä Laskesta on? Se helpottaa loppukäyttäjän työtä, sillä hänen

tarvitsee syöttää huomattavasti vähemmän tietoa kuin ennen. Myös virastojen, liikelaitosten ja kau-pungin johdon saama talousraportointi muuttuu ajantasaisemmaksi ja laadukkaammaksi.

? Milloin se otetaan käyttöön? Laske on käytössä ensi vuoden alusta.

? Miten käyttöönotto tapahtuu?Uuden laskentajärjestelmän käyttöönotosta

vastaa talous- ja suunnittelukeskus. Koko käyt-töönotto tehdään yhteistyössä Talpan sekä kaik-kien virastojen ja liikelaitosten kanssa.

? Milloin käyttäjät koulutetaan?Marraskuun alussa alkoi uuden laskenta-

järjestelmän loppukäyttäjien kouluttaminen. Se koskee kaikkia virastojen ja liikelaitosten henki-löitä, jotka tulevat käyttämään laskentajärjestel-mää. Kosti, BIP ja M2 -järjestelmien loppukäyttä-jien perehdyttäminen uuteen laskentarakentee-seen sekä näiden järjestelmien muutoksiin on vi-rastojen ja liikelaitosten omalla vastuulla.

> Lisätietoa Helmi > Yhteiset palvelut > Laskeja oman viraston taloushallinnosta .

Laske tulee,mikä muuttuu?Vastaamassa hankepäällikkö Sami Rantanen talous- ja suunittelukeskuksesta.

Elämyksiä vuoden ympäriKoRKEaSaaRi Ei MaRRaSKuuSSa painu talviunil-le, vaan elämyksiä riittää myös talvella. Joulukuussa avautuu Joulutontun polku, jonka varrelta löytyy jou-luun liittyviä eläimiä.

– Helmikuussa on jääveistoskilpailu, jonka tulok-sia voi ihailla jäiden sulamiseen saakka. Kutsumme ympäri maailmaa joukkueita tekemään suuria jää-veistoksia luonnonsuojeluun liittyvästä teemasta, Jukka Salo kertoo.

Jääveistoskilpailu on saavuttanut suuren suosion myös aiemmin. Vii-me talvena veistokset houkutteli-vat paikalle 30 000 kävijää.

Korkeasaari on auki vuoden kaik-kina päivinä joulu- ja juhannusaat-toa lukuunottamatta. Silti sitä pi-detään monesti perinteisenä ke-sälomakohteena. Korkeasaari-päi-vän voi kuitenkin hyvin pitää myös muulloin.

Eläinten näkemisen kannalta pa-ras aika vierailla Korkeasaaressa oli-si kylmään aikaan, sillä helteillä eläimet eivät juuri jaksa liikkua ympäriinsä. Kor-keasaareen onkin valittu paljon lajeja, jotka viihtyvät nimenomaan Suomen ilmastossa.


Jukka Salo seuraa tiiviisti myös Kruunusilta-han-ketta. Jos paljon puhuttu Kruununhaan ja Kruu-nunvuorensillan välinen silta toteutuu, sillä on merkittäviä vaikutuksia Korkeasaaren liikenteelle.

– Nyt valmistuneessa yleissuunnitelmassa Kor-keasaaren suunnittelua on liitetty osaksi koko Itä-Helsingin ja erityisesti Kalasataman alueen suun-nittelua. Muun kaupunkisuunnittelun kannalta Korkeasaaren yleissuunnitelma tuli valmiiksi krei-vin aikaan.

Korkeasaari niveltyy osaksi merellistä Helsin-kiä. Kaupunki on päättänyt entistä voimakkaam-min tuoda matkailunedistämisessä esiin Hel-singin saaristoa ja merellisyyttä. Suunnitelmien

mukaan voidaan esimerkik-si avata lauttaliikennet-tä Korkeasaaresta Suo-menlinnaan ja muille saarille.

Mikä kaikkien näiden muutoksien jälkeen pysyy

entisellään?– Korkeasaaren vihrey-

destä ja puistomaisuudes-ta pidetään kiinni jatkossa-

kin. Uhanalaisten lajien suojelu on meille tärkeää nyt ja vastedes.

Lapset ja aikuiset saavat tulevaisuu-dessakin kokea elämyksiä Korkeasaares-

sa – muutokset tähtäävät siihen, että tämä toteutuu entistä paremmin, Salo summaa. •

26

työhyvinvointi


teksti Ritva-Liisa sannemann kuvitus Janne HaRJu

Tarkkana töissä

Kun henkeä ahdistaa, kädet kutiavat tai kuulo reistailee,

kyseessä voi olla työperäinen oireilu. Astma, allergiat,

ihottumat ja kuulovammat ovat tavallisimpia ammattitauteja

kaupungin työntekijöillä.

Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 uutta ammat-titautia. Kaupungin työntekijöistä noin 40:llä todetaan vuosittain ammattitauti. Epäilyjä on tuplasti enemmän, mutta kaikki eivät täytä ammattitaudin kriteerejä.

Viime vuosina etenkin rakennusten kosteusvauriot ovat aiheuttaneet terveysongelmia ja näkyneet käynteinä työter-veyskeskuksessa.

– Kyseessä on kasvava ja huolestuttava ongelma. Hengitystie-oireita on ollut eniten terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja ope-tusviraston yksiköissä työskentelevillä ihmisillä, kertoo ylilääkäri Jouni Silvo.

Ammattitautiepäilyssä on osoitettava syy–seuraussuhde eli työn ja terveyshaitan välinen yhteys. Kosteusvaurioissa syy-yhtey-den toteaminen on työläs prosessi, jossa tarvitaan usein mittauk-sia ja materiaalinäytteitä ilmasta, pinnoilta ja rakenteista.

Kaupungilla on yksikkö, joka tekee homevauriotutkimuksia yh-teistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Ongelmaksi Silvo kokee sen, että homevauriokorjaukset ovat hitaita, jolloin suuri joukko ehtii altistua haitoille. Homeelle altistuminen on loppuiän vaiva, jossa oireet pysyvät poissa vain homeettomassa ympäristössä.

Asbesti, kemikaalit ja meluHKL:n ja Helsingin Energian henkistöllä on todettu asbestin aihe-uttamia ammattitauteja. Asbestia käytettiin aikoinaan sähkö- ja lämpöeristeissä ja autojen jarruissa. Asbesti voi aiheuttaa keuhkoi-hin arpimuodostumaa ja jopa keuhkosyöpää.

Silvo kertoo, että ammattitautina todettavaa allergista ihottu-maa esiintyy siivoustyössä, elintarvikealalla, hammashuollossa ja teknisten virastojen töissä, joissa joudutaan tekemisiin ihoa ärsyt-tävien kemikaalien, elintarvikkeiden, mekaanisten hankausten ja kosteusvaihteluiden kanssa.

> AmmAttiAstmAOireet: Yskää, liman eritystä ja hengenahdistusta, joka ilmenee alkuvaiheessa vain työssä.Aiheuttajat: Työterveyshuolto selvittää, mikä voi olla oireiden aiheuttajana ja yhdistääkö työntekijä oireet johonkin tekijään kotona tai työssä. Työpaikalla oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi kemikaalit, kosteusvauriomikrobit, pölyt, maalit ja liimat.tutkiminen: PEF-puhallusseuranta työpaikalla, selvitetään oireiden suhde työhön. Jatkotutkimukset Iho- ja allergiasairaalassa.Hoito: Lääkehoito, altistuksen poistaminen elinpiiristä.seuranta: Työterveyshuolto seuraa

astmapotilaita kerran vuodessa. Lääkityksen tasoa säädetään tarvittaessa.Ennuste: Astma on hoitoa vaativa loppuiän sairaus.

> Käsi-iHOttumAOireet: käsien kuivumista, punoitusta, halkeilua ja kutiamista.Aiheuttajat: Kemikaalit, märkä ja likainen työ, öljyt ja liuottimet, mineraalikuidut, sementti, betoni, elintarvikkeiden käsittely, mekaaninen hankautuminen.tutkiminen: Iho- ja allergiasairaalassa tehtävät testit, jotka osoittavat ihottumaa aiheuttavan aineen.Hoito: Suojakäsineet, kosteuttavat voiteet, altisteiden välttäminen. Ei vaadi seurantaa,

elleivät oireet pahene.Ennuste: Oireet poistuvat altisteen loputtua, mutta herkkyys jää.

> mEluvAmmAOireet: Kuuloseulassa todetaan kuulon alenema, joka alkaa yleensä 4 000 herzin taajuudella.Aiheuttajat: Työskentely yli 85 desibelin melussa koko työpäivän ajan.tutkiminen: Kuulon tutkimus audiometrillä ja korvalääkärin konsultaatio.Hoito: Kuulosuojaimet, melualtistuksen poistaminen.Ennuste: Kuulon huononeminen pysähtyy altistuksen loppuessa.

Tautien kolme

kärjessä


Mokaamisen hyödyllisyydestäLokakuussa vietettiin kansallista epäonnistumisen päivää. Päivän ajatuksena oli, että tarvitsemme kulttuurin, joka kannustaa epäonnistu-maan ja rohkaisee riskinottajaa. Tapahtuman järjestäjien mukaan epä-onnistuminen on välttämätöntä tiellä menestykseen. Virheet ovat inno-vaatioiden moottori.

Kun ihmiset tekevät työtä, syntyy väistämättä välillä virheitä. Taita-vimmillekin. Erehtymisen mahdollisuus kuuluu aina inhimilliseen toi-mintaan, vaikka kenenkään päämääränä ei olisikaan tehdä virheitä.

Onneksi kuitenkin hyvän kritiikkipalaverin avulla löydetään syypäät, ja näin virheen tekijää voidaan rangaista, jotta hän ymmärtää korjata toimintansa? Pahimmillaan virheiden käsittelyn tarkoitus ja päämää-rä onkin ”syyllisen” etsiminen ja rankaiseminen. Kuitenkin, jos ihmisiä syyllistetään tapahtuneista virheistä, niistä ei enää keskustella ja seu-rauksena on piilottelu ja salailu. Sen seurauksena virheet toistuvat.

virheitä voi Lähestyä kahdesta näkökulmasta. Yksilönäkökulmasta katsottuna virheet johtuvat huolimattomuudesta tai osaamattomuu-desta, ja virheet voitaisiin välttää, jos ihmiset olisivat huolellisempia ja hoitaisivat työnsä paremmin. Yksittäisen työntekijän tekemät virheet ovat kuitenkin kytköksissä työn suunnitteluun, toimintaprosesseihin ja työskentelyolosuhteisiin. Systeeminäkökulmasta katsottuna virheisiin ei ole koskaan olemassa vain yhtä syytä, ja virheitä voidaan vähentää ke-hittämällä järjestelmää: muuttamalla virheille altistavia olosuhteita tai kehittämällä virheiden hallinnan keinoja. Suuri osa virheistä on pitkän ketjun tulosta. Virheiden syntymistä on edeltänyt jokin tapahtuma, joka lopulta johtaa virheeseen. Esimerkiksi epäselvyydet pelisäännöissä, tie-donkulun katkokset, epäselvät tiedot tai ennakoimattomat tilanteet voi-vat olla myötävaikuttamassa virheiden syntymiseen. Virheet eivät kui-tenkaan aina ole varsinaisia epäonnistumisia, vaan toimintaa, joka on väärin tai tarpeettomasti toteutettu tai tilanteita, joissa työ ei sujunut normaalisti.

virheet MahdoLListavat organisaatiolle oppimisen ja toiminnan ke-hittämisen. Virheet ovat palautetta siitä, että kaikki ei mennyt niin kuin piti. Virheet ovat kehittämissignaaleja, joiden avulla voidaan parantaa järjestelmän toimintaa. Vähemmän vakavat virheet ovat viestejä, jotka auttavat ennaltaehkäisemään vakavampia virheitä. Virheiden ottami-nen hyöty- ja oppimiskäyttöön lisää innovatiivisuutta ja uudistumisky-kyä sekä parantaa työn laatua ja organisaation kykyä toipua virheistä. Siirtyminen virheistä rankaisemisen kulttuurista virheistä oppimisen kulttuuriin vahvistaa myös työn mielekkyyttä ja jaksamista.

Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta. Ei etsitä syyllisiä vaan syi-tä virheille. Tämä onnistuu, jos työyhteisössä ja organisaatiossa virheet tuodaan julki ja niistä käydään avointa keskustelua, virheitä ei tulkita yk-sittäisen työntekijän heikkoudeksi vaan kehittämissignaaliksi, ja kyetään antamaan anteeksi. Tarkoitus ei ole kannustaa välinpitämättömyyteen, ja virheiden ottaminen oppimiskäyttöön ei tarkoita samalla vapautusta kaikesta vastuusta. Mutta voitaisiinko virheistä joissain tapauksissa jopa palkita? Jotta työn äärellä uskallettaisiin kokeilla uudenlaisia toiminta- ja työtapoja ilman varmuutta niiden onnistumisesta ainakaan ensim-mäisillä kerroilla, tarvitaan virheitä ja epäonnistumista sallivaa ja joskus jopa virheisiin kannustavaa ilmapiiriä.

Työterveyspsykologi elina nygren pohtii epäonnistumisen kulttuuria.

psykologi

Rakennusviraston vanhemman polven työntekijöillä taas on todettu meluvam-moja. Nykyään kuulosuojaimet ovat pa-kollisia tietyn desibelin ylittävissä töissä, joten kuulon alenemaan liittyvät ammat-titaudit vähenevät.

Tietyt tuki- ja liikuntaelimistön sairau-det, kuten jännetuppitulehdukset, ten-niskyynärpää ja rannekanavaoireyhtymä ovat nykyisiä ammattitauteja.

– Näyttöpäätetyön staattiseen rasituk-seen liittyvät vaivat ovat yleistyneet kau-pungin työntekijöillä, mutta ammattitau-deiksi niitä ei ole päätynyt.

Epäilystä toteamiseenAmmattitautiepäilyyn liittyvä prosessi on selkeä. Oireileva työntekijä hakeutuu en-siksi työterveyshuoltoon, jonka pitää osa-ta epäillä oireiden työperäisyyttä. Ter-veysriskit käyvät usein ilmi työpaik-kaselvityksistä, mutta niiden puuttu-essa tehdään työpisteestä ja -oloista uusi selvitys.

– Näin saamme selville mahdol-liset ammattitaudin aiheuttajat ja voimme estää muiden työntekijöiden altistumista. Ilmoitamme ammattitau-tiepäilyistä myös työpaikan työsuojelu-henkilöstölle ja aluehallintovirastoon.

– Työterveyshuollon velvollisuutena on tehdä ehdotuksia työpaikan terveys-riskien vähentämiseksi ja korjaamiseksi, Silvo tähdentää.

> työhön liittyvät sairaudet - kaikki ne sairaudet, joiden

syntyyn, kulkuun ja ennusteeseen työllä on vaikutus

- ei syy-yhteyttä taudin syntyyn, mutta tauti voi alentaa tai rajoittaa työkykyä

> työperäiset sairaudet - osittain työperäiset - työ on alle 50 prosenttia

taudin osasyynä > ammattitaudit - työn syyosuus on yli 50 prosenttia - taustalla ammattitautilaki

Lähde: www.ttl.fi

Mistä onkyse?

Työterveyshuolto pystyy tekemään pe-rustutkimuksia, joilla saadaan näyttöä ammattitautiepäilylle. Esimerkiksi astma-oireista kärsivän tilaa voidaan seurata mittaamalla puhallusvoimaa työpaikal-la. Tarvittaessa työntekijä lähetetään jat-kotutkimuksiin joko Työterveyslaitoksel-le tai Iho- ja allergiasairaalaan. Lopullisen päätöksen ammattitaudista tekee vakuu-tusyhtiö.

– Suurin osa ammattitautidiagnoosin saaneista jatkaa työelämässä. Vaihtoehto-na on ammatillinen kuntoutus, alan vaih-to, uudelleenkoulutus ja uudelleensijoitta-minen, Silvo kertoo. •

”Suurin osa ammatti-tautidiagnoosin saaneista jatkaatyöelämässä.”

28

liikkeellä


Teksti KaTja Pesonen Kuvat juho Kuva

Käsityöt kutovat ystäväverkostoa

Helsingin Energian käsityökerhossa on naisvoimaa. Täällä neulotaan sukkia, huovutetaan, kudotaan kangaspuilla ja ommellaan verhot keittiöön. Ystävystytään ja nauretaan paljon.

Suvilahden kaasukellon lähel-lä tehdasrakennuksen työ-pajassa kuuluu mäiskintä ja helmeilevä nauru. Kuulostaa rajulta, mutta selitys on via-

ton: Helsingin Energian käsityökerho se siellä tekee joulukoristeita.

Päivi Öhrnberg ja Kirsi Kawa-mura mätkivät merinovillasta tehtyjä märkiä myttyjä pöytään. Se on huovu-tuksen yksi vaihe, jonka tarkoitukse-na on kutistaa villaa. Mitä enemmän mätkitään, sen pienempi lopputulos.

– Tämä näyttää kyllä enemmän la-paselta kuin joulukellolta, Öhrnberg miettii tarkastellessaan väliaikatulos-ta, kirkkaanpunaista villapahkuraa.

Muttei kokkikaan päästä vieraita

kumpikin innostuneet kangaspuista. Astuttuaan ensimmäistä kertaa käsi-työkerhon tiloihin he kokivat tulleen-sa paratiisiin. Kangaspuita! Ja käyttö il-maista. Siihen jäi koukkuuun. Kerhon jäsenten omistautuminen asialleen nä-kyy työhuoneen kahden kerroksen kai-kissa nurkissa. Alakerrassa on vierek-käin useita kangaspuita ja suuri työpöy-tä. Yläkerrassa on ompelukone, saumuri ja neulekone. Pari kirjahyllyä on täytet-ty kaavoilla ja käsityölehdillä. Pöydillä on mittanauhoja, lankoja, paljetteja, helmiä ja pitsiä. Tilavassa keittiössä voi kiehaut-taa aherruksen lomassa kahvit.

Taivaskaan ei ole rajanaKäsityökerho kokoontuu kerran kuussa, mutta kerhotila on avoinna aina. Monet käyvätkin siellä viikoittain, jotkut jopa viikonloppuisin rentoutumassa. Jokai-nen saa tehdä aivan mitä haluaa. Ker-hoilloissa on kuitenkin aina teema, jo-hon paneudutaan porukalla. Kerholaiset tunnustautuvat työväenopistojen käsi-työkurssien suurkuluttajiksi.

– Mieheni on kurssileski, heittää Aal-tonen pilke silmäkulmassa.

Kursseilla käymisestä on selvää hyö-tyä. Jos joku on oppinut kurssilla mie-lenkiintoisen uuden tavan tehdä vaikka-pa laukkuja, sen voi opettaa muille.

– Olemme tehneet pellavapyyhkei-tä, poppanoita, sukkia, silkkimaalausta, kankaanpainantaa ja koruja sekä värjän-neet lankoja ja huovuttaneet, luettelee Aaltonen.

n Käsityökerhon aktiivijäseniä vasemmalta takaa: Marjatta Örn, Päivi Öhrnberg, Kirsi Kawamura, istumassa Maarit Kiviniemi ja Eeva Aaltonen. Edessä seisoo Tatja Peltola. Tärkeintä kerhossa on mukava yhdessä tekeminen ja itsensä toteuttaminen.

n Kirsti Salonen ja Hilkka Mölsä suunnittelevat uusia käsitöitä.

maistelemaan keskeneräisiä keitoksia. Lisäaherruksen jälkeen möykky alkaa-kin näyttää sievältä kilkuttimelta.

Lupa olla luovaKäsityökerho on toiminut vuodesta 1984 ja siinä on tällä hetkellä 63 jäsentä. Aktiivisia on kymmenen. Naiset kerto-vat kerhon olevan heidän oma keitaansa miesvaltaisella alalla.

– Ei mitenkään pahalla, mutta on-han töissä vähän sellaista äijämeninkiä joskus. Täällä pääsee näkemään oman työpaikkansa muita naisia ja puhumaan naisten juttuja. Meillä on niin iso talo, ettemme läheskään kaikki ole tekemi-sissä toistemme kanssa työaikana. Tämä on loistava tapa tavata ihmisiä, kymme-

nen vuotta sitten kerhoon tullut Eeva Aaltonen sanoo.

– Olemme ystävys-tyneet täällä. Koko

kerhon idea on se, että on mukavaa. Tääl-

lä saa olla luova ja to-teuttaa itseään, jatkaa Tatja Peltola, joka on ollut kerhossa yli kak-

sikymmentä vuotta.Hänellä ja Aaltosel-

la oli aikoinaan sama motiivi tulla ker-

hoon. He olivat


Kerholaisten käsissä on myös syntynyt kynttilöi-tä, himmeleitä, saippuaa, helmitöitä ja lyhtyjä kanaver-

kosta. Monien kotivarastot jo pursuavat käsitöitä.Trendi-ilmiö tuunaus ei tälle kerholle ole mikään uusi jut-

tu, sillä käsityöihmiset ovat tehneet sitä aina. Materiaalia he saavat muun muassa omalta työpaikaltaan.

– Teimme koristeita kuoritusta kaapelista ylijääneestä kuparilangasta, joka olisi muutoin mennyt roskiin, kertoo Maarit Kiviniemi.

Vanhoista verhoista ja työtakeista on syntynyt tyynyjä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen löytökoirien koiratalolle.

Epäonnistuminen sallittuKawamura sovittelee valkoiseen huovutettuun joulukelloon vaaleansinisiä, paljetein koristeltuja pitsinpalasia: huopa-möykyn muokkaamisen jälkeen on aika jättää tuotos kuivu-maan.

Parhaillaan monet käsityökerholaisista ovat hu-rahtaneet huovutukseen. Jotkut käyttävät neu-lahuopaa, josta muotoillaan neulan avulla mitä tahansa, kuten näin joulun alla jou-lukoristeita. Öhrnberg taas aloittaa koko prosessin täysin alusta villaa vedellä ja saippualla huovuttaen.

Hän näyttää isoa villavyyhtiä, jos-ta punainen joulukello on saanut alkun-sa. Villan matka kasasta koristeeksi vaa-tii kärsivällisyyttä – tai ainakin se kehittää sitä. Eikä pidä ruoskia itseään, jos lapanen muistuttaa erehdyttävästi pannunalusta.

– Täällä saa epäonnistua. Käsitöitä tehdes-sä epäonnistumisiin oppiikin suhtautumaan oi-kein, Peltola vahvistaa. •

Tee itse kuusenkoriste

Tarvitset: Piparkakkumuotin, neulahuopaa askarteluliikkeestä, huovutusneulan ja paksun

pehmeän alustan, esimerkiksi vaahtomuovin palasen.

Aseta piparkakkumuotti vaahtomuovin päälle. Laita huopaa muottiin sen mukaan kuinka paksun

koristeesta haluat. Ala pistellä huopaa neulalla. Tee sitä niin kauan, kunnes huopa on kauniisti piparkakkumuotin

muotoinen. Pinnan saaminen tasaiseksi vie aikaa. Nopeampi tapa tasoittaa se on hangata

valmiin koristeen pintaa vedellä ja saippualla. Halutessasi voit jättää pinnan myös

kauniin rustiikiksi.

n Käsityökerhon tila on aina avoinna. Kangaspuut ovat kovassa käytössä. Tänä vuonna joulukoristeiksi huovutettiin joulukelloja.

joul

upuu

haa

Henkilöstöliikunta tiedottaan Henkilöstöliikunnan juHlavuoden päätöstapahtuma koko henkilöstölle torstai-na 15.12. klo 15–19 Yrjönkadun uimahallissa.

n kevään 2012 ohjattujen liikuntaryhmien vapaille paikoille ja kursseille ilmoittautu-minen tiistaina 13.12. klo 7–22 LiikuntaSantra automaatin kautta. Kevään liikuntakalente-ri ilmestyy Helmeen henkilöstöliikunnan si-vuille ennen ilmoittautumispäivää.

n Henkilöstöliikunnan kuntosalien (Liikuntamylly, Töölön kisahallin A-puoli ja Yrjönkatu) kevätkausi 2.1.–29.4. henkilöstön hintaan 30 euroa/kausi.

> lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henki-löstöetuudet > Henkilöstöliikunta.> tiedustelut: Pilvi Heinonen, [email protected], puh. 310 87822 tai eeva-liisa Rautiainen, [email protected], puh. 310 87821.

joulupuuhaa

Joulukuusen hankintaann kauPungille joulukuusia toimittava Jalo Rautiainen tarjoaa tänäkin vuonna kaupun-gin henkilöstölle ostoedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan).

Kuusien hinnat: 1,5 m 20 euroa / 2 m 25 euroa / 2,5 m 28 euroa / 3 m 33 euroa. Myynti-paikka Itäkeskuksen Citymarket 17.–23.12. tavaratalon aukioloaikoina.

liikunta

Taas luistellaan!n Helsingin ulkoluistelukausi alkoi Kallion tekojääradalla, Rautatientorin Jääpuis-tossa ja Käpylän, Lassilan sekä Pukinmäen tekojääradoilla marraskuussa. Oulunkylän te-kojääradan jäädytystyöt on aloitettu ja avaamisajankohdasta tiedotetaan erikseen.> lisätietoa: hel.fi/liikuntavirasto > liikuntapaikat > tekojääradat

museoiden joulu

Joulu tulee kaupunginmuseoon n kauPunginmuseo avasi joulukautensa perinteisesti ensimmäisenä adventtisun-nuntaina 27.11. Sederholmin talossa koko perhe voi valmistautua jouluun Koiramäen ta-paan. Ruiskumestarin talo ja Tuomarinkylän kartanomuseo avautuivat jouluasussa. Mu-seokaupassa alkaa jouluale jo ennen joulua, jotta Helsingin historiaa henkivät lahjat löy-tävät tiensä moneen pukinkonttiin. Kaupunginmuseoihin on vapaa pääsy.

Kaupunginmuseon päärakennus (Sofiankatu 4), Sederholmin talo (Aleksanterinkatu 18), Ruiskumestarin talo (Kristianinkatu 12), Tuomarinkylän kartanomuseo (Kartanomu-seontie 7). > lisätietoa: helsinginkaupunginmuseo.fi

henkilöstöliikunta

kerhot


n kauneimmat joulukukat saat Staran puutarhapalvelusta: joulutähdet, hyasintit, amaryllikset, atsaleat, jouluiset korit, kranssit ja kukkakimput. Voit tilata kukkia suoraan toimipisteeseesi. Tilauskaavakkeet ja -ohjeet löydät Staran Helmestä (http://helmi/stara). Joulun kukat voit ostaa suoraan myös kaupungin-puutarhalta. Myynti on avoinna joulukuussa > ma–pe klo 7–15> poikkeukset: 19.–22.12. klo 7–18 ja 23.12. klo 7–14 > jouluaattona suljettu.

ilmoitus

taulutiedot palstalle

[email protected].

seuraavan kalenterin

aineistopäivä on

17. tammikuuta.

Joulukukat kaupunginpuutarhalta

Tule Kaupungin Lintuihin n kauPungin linnut (KaLi) -yhdistyk-sen tarkoituksena on yhdistää kaupungin hallinnossa lintuja harrastavia sekä edis-tää heidän harrastustaan ja lintujen suo-jelutoimia. Yhdistyksen jäsenenä voi olla kaupungin palveluksessa oleva lintuharras-taja. Jäseneksi pääsee ilmoittamalla kiinnos-tuksestaan kerhon hallitukselle. Kerho ei ole pe-rinyt jäseniltään jäsenmaksua.> lisätietoa Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstökerhot > kaupungin linnut

31

Pek

ka S

auri

Ristikko nro 6/2011

Lähetä ristikon vastaussanat 17.1. mennessä osoitteella [email protected].

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy jatkossa 17.1. jälkeen samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Anu Huttunen, Markku Peiponen, Seppo Pesonen, Pirjo Salmela ja Raisa Pulkkinen.

Kiitos osallistumisesta!



Jus

si P

aJu

ne n

GoGojoulukuu 2011– helmikuu 2012

15.10.–31.5. tarinoita Pitkänsillan kuPeestaPitkäsilta ja Kallion kirkko täyttävät 100 vuotta. Kaupunginteatteri toteuttaa ikäihmislle suunnatun yhteistyöprojektin. > www.helsinki200.fi

7.–22.12. tuomaan markkinatKäsityöläisten perinteinen joulutapahtuma pidetään tänä vuonna Senaatintorilla > www.visithelsinki.fi

31.12. uudenvuoden vastaanottoSenaatintorilla juhlitaan designpääkaupunkivuoden avajaisia. Iltaa isännöi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Tarjolla on musiikkia, valoa ja iloista tunnelmaa! > www.wdchelsinki2012.fi

1.–31.1. helsingin kahdet kasvotNäyttely käynnistää kaupunkisuunnitteluviraston vuoden kestävän ohjelmakokonaisuuden teemana Avoin kaupunki. > http://laituri.hel.fi/

062011

{ uus

i duu

ni }

E > mc2 ”

> kuka: Anna-Maria Teperi> ammatti: johtava työterveyspsykologi> tÖihin: 15.8.> toimiPaikka: työterveyskeskus

Mitä johtava työterveyspsykologi tekee? Johdan työterveyspsykologien tiimiä, osallistun työterveyskeskuksen johtoryhmän toimintaan ja sen strategiseen suunnitteluun sekä toimin kaupunkitason jälkipuintiryhmän puheenjoh-tajana. Lisäksi teen asiakas- ja työyhteisötyötä.Mistä tulit taloon? Tulin ilmailun parista, Finavia Oyj:stä (entinen Ilmailulaitos), jossa toimin henkilöstön kehittä-jänä ja työyhteisökonsulttina sekä inhimillisten tekijöiden asiantuntijana. Sitä ennen työskente-lin seitsemisen vuotta Työterveyslaitoksella as-sistenttina ja tutkijana.Mihin asioihin ensimmäisenä paneuduit? Havahduin siihen, että kouluympäristökin voi olla turvallisuuskriittinen ympäristö, vaikkei sitä sellaisena ole totuttu pitämään. Tämän alueen kehittäminen kiinnostaa. Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä? Entä ulkoiset kumppanit? Kaupungin sisällä olen ehtinyt tehdä yhteistyö-tä jo useiden tahojen kanssa. Kehittämisasioissa toimin erityisesti opetusviraston kanssa. Lisäk-si henkilöstökeskus ja työsuojelun ammattilai-set ovat tulleet tutuiksi. Jatkan edellisestä työs-

täni jääneitä asiantuntijatehtäviä. Myös Työter-veyslaitos, VTT ja Aalto-yliopisto ovat yhteistyö-kumppaneitani.Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi?Työyhteisöni on dynaaminen, ammattimainen ja kehittämisorientoitunut. Lähimmät kollegani ovat työterveyshuollon tiimit eli lääkäri–hoita-ja-työparit, muut psykologit, esimieheni kehit-tämispäällikkö Ritva Teerimäki sekä muu Ty-ken johtoryhmä.Mihin asioihin haluaisit parannusta? Siihen, että asioita uskalletaan ottaa työyhtei-söissä suoraan puheeksi ja ongelmatilanteisiin tartuttaisiin aktiivisesti. Myös siihen, että työter-veyspsykologin palveluita ei pidettäisi ’viimei-senä takaporttina’ vaan että ammattikuntamme toimisi yhteistyökumppanina ennaltaehkäise-vässä kehittämistyössä. Mitä viestiä haluat viedä henkilöstölle?Ottakaa yhteyttä, sillä olemme teitä varten. Työ-terveyspsykologeihin saa parhaiten yhteyttä alustavaa tilannekartoitusta varten työterveys-hoitajan kautta. Yhteyttä voi ottaa monin tavoin. Mitkä ovat suurimmat haasteesi työssäsi? Ajankäytön organisointi kaikkien mielenkiin-toisten kysymysten kesken.Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä? Merenranta. Rautatieasema.Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Riihimäellä, joten kuljen junalla sekä kä-vellen.

kuv

a Ar

to W

iikar

i

Helsingin henki

Työyhteisön terapeutti

8.2. helsingin henki ilmestyyAiheina verotulojen käyttö, Staran turvallisuuskierrokset, kokkaaminen ja Terveellinen kaupunginosa -hanke.

23.1.–21.12.annantalon lasten kirJakahvilaLapset muotoilevat Annatalon kahvilan uudeksi lasten Kirjakahvilaksi. Koko vuosi on täynnä tapahtumia. > www.annantalo.fi

helsingin henki 6/2011

Documents