HELSINGIN KAUPUNKI

HELSINGIN TUKKUTORIN

TOIMINTAKERTOMUS

2010

2

SISÄLLYS

Sivu

1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4

MANAGING DIRECTOR’S REVIEW 5

2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 6

3 TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET 6

4 HALLINTO JA TILINTARKASTUS 7

5 ORGANISAATIO 8

6 LIHATUKKUTOIMINTA 10

7 KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI 10

8 VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA 11

9 KALATUKKUTOIMINTA 12

10 MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA 12

11 YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS 13

12 TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT 18

Talousarvion toteuma 31.12.2010 21

3

1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HELSINGIN KAUPUNGIN TUKKUTORIN 77. TOIMINTAVUOSI

Vuoden 2010 aikana Tukkutorilla valmistauduttiin tuleviin muutoksiin. Uuden

pakastamon ja vähittäiskaupan keskuksen suunnittelu jatkui läpi vuoden. Lisäksi

vuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti kaupunginhallituksen ruokakulttuurin

kehittämisvalintojen edistämiseen. Samanaikaisesti valmistauduttiin

kauppahallien ja torien siirtymiseen osaksi Tukkutorin hallintoa ja toimintaa.

Tähän liittyvä kaupunginvaltuuston päätös valmistui lokakuussa ja lopullinen

siirtopäätös tehtiin joulukuussa.

Vuosi 2010 jäi myös mieleen poikkeuksellisten säiden vuoksi. Sekä alku- että

lopputalvesta satoi ennätysmäärä lunta, mikä aiheutti lumitöiden osalta

tavanomaista järeämpiä järjestelyjä ja kustannuksia. Vastaavasti kesällä kahden

kuukauden poikkeuksellinen hellejakso pisti Tukkutorin kylmäntuotannon koville.

Molemmista säähaasteista selvittiin hyvin eikä niistä aiheutunut alueen toimijoille

harmeja.

Energian säästäminen jatkui myös vuoden 2010 teemana. Kaikkien

energiankulutuslukujen perusteella saavutettiin säästöjä. Sähkön kulutus on parin

viimeisen vuoden aikana pudonnut 10 GWh:sta reiluun 8,5 GWh:iin, mikä on

ollut merkittävä sekä ympäristövaikutusten että taloudellisten vaikutustensa

vuoksi. Pääsyynä sähkön kulutuksen laskuun ovat lihatukkuhalliin asennetut

taajuusmuuntimet ja tilojen uudelleenjärjestely tässä hallissa niin, että viileätilojen

määrää on voitu pienentää ja käyttötehokkuutta parantaa.

Investointiohjelmassa pyrittiin parantamaan ja tehostamaan jätehuoltoa. Tukkutori

rakennutti jäteaseman, minkä yhteydessä jätteiden lajittelua tehostettiin ja

jätehuollon kustannukset siirtyivät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti

maksettaviksi. Aseman johdosta alue siistiytyi selvästi ja mm. hajuhaitat

vähenivät.

Henkilöstön osalta toimintavuoden aikana panostettiin työhyvinvoinnin

parantamiseen. Vuoden aikana jokaisen työtiimin osalta käytiin tiimikeskustelut ja

yhteisiä koko henkilökunnan tilaisuuksia lisättiin, jotta eri työyksiköiden

työntekijät tutustuisivat toisiinsa. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi uni- ja

liikuntapäivät ja Tukkutorin oma syyskuntokilpailu. Syyskuussa tehdyn

mittauksen mukaan työhyvinvointi oli lisääntynyt.

Taloudellisesti vuosi oli hyvä. Alkuvuodesta talouden taantuma vaivasi selvästi

alueen yrityksiä, mutta kesän jälkeen talouden toipuminen ja vuoden alussa

voimaan tullut ravintoloiden arvonlisäveron alentaminen alkoivat näkyä

kaupankäynnin piristymisenä. Tukkutori ylitti selvästi toimintakatevaatimuksensa.

Syinä tähän olivat Verkkosaaren alueen jatkovuokrasopimukset ja päätontin hyvä

vuokraustilanne. Lihatukkuhallin vuokraustilanne oli erityisen hyvä. Tähän olivat

vaikuttaneet jo aikaisempina vuosina tehdyt investoinnit ja erilaiset

tehostamisjärjestelyt. Sitovista tavoitteista jäätiin hiukan asiakastyytyväisyyden

osalta. Tähän syynä oli todennäköisesti vasta valmistuneen jäteaseman käytön

muuttuminen maksulliseksi.

Timo Taulavuori

toimitusjohtaja

4

1. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT

HELSINGFORS STADS PARTITORGS 77:e VERKSAMHETSÅR

Under 2010 förberedde man sig på partitorget inför kommande förändringar.

Planeringen av det nya fryshuset och detaljhandelscentret pågick hela året. Under året

deltog vi aktivt i stadsstyrelsens utvecklingsval för att främja matkulturen. Samtidigt

förberedde vi oss på att köphallarna och torgen blir en del av Partitorgets

administration och verksamhet. Stadsfullmäktiges beslut i anslutning till detta

fattades i oktober och det slutliga överföringsbeslutet fattades i december.

År 2010 stannar i minnet också på grund av de exceptionella väderförhållandena.

Både i början och i slutet av vintern föll det rekordmycket snö, vilket ifråga om

snöarbetet krävde större arbetsinsatser än normalt och detta förorsakade extra

kostnader. Den två månader långa exceptionella värmeböljan under sommaren var en

tuff utmaning för Partitorgets kylanläggningar. Båda utmaningarna på väderfronten

avklarades emellertid väl och aktörerna på området led inte någon skada.

Energisparandet var fortfarande ett tema under 2010. Siffrorna om

energiförbrukningen visar att vi har varit framgångsrika på detta område. Under de

senaste två åren har elförbrukningen sjunkit från 10 GWh till drygt 8,5 GWh. Detta är

mycket med tanke på både miljön och ekonomin. Huvudorsaken till att

elförbrukningen har minskat är att vi i köttpartihallen har installerat

frekvensomvandlare och omorganiserat utrymmena i hallen så att storleken på

svalrummen har kunnat minskas och användningsgraden förbättras.

Målet med investeringsprogrammet har varit att förbättra och effektivisera

avfallshanteringen. Partitorget lät bygga en avfallsstation och i anslutning till den

effektiviserades sorteringen av avfallet. Kostnaderna för avfallshanteringen fördelas

enligt principen att var och en betalar enligt den mängd avfall som de producerar.

Tack vare avfallsstationen har området blivit klart snyggare och bl.a. har

luktolägenheterna minskat.

Ifråga om personalen gjorde vi under verksamhetsåret satsningar på att förbättra de

anställdas arbetstrivsel. Under året fördes med varje arbetsteam teamdiskussioner och

antalet gemensamma evenemang för hela personalen utökades, så att de anställda

inom olika enheter får bekanta sig med varandra. Under året arrangerades också

sömn- och motionsdagar samt Partitorgets höstkonditionstävling. Enligt den mätning

som utfördes i september hade arbetstrivseln ökat.

Ekonomiskt var året bra. Under början av året inverkade den ekonomiska recessionen

på företagen i området, men den ekonomiska återhämtningen efter sommaren och

momssänkningen för restauranger som trädde i kraft från ingången av året ledde till

en piggare handel. Partitorget överträffade klart sitt verksamhetsbidragskrav. Orsaker

till detta var att hyresavtalen för Nätholmen fortsatte och att hyresläget på

huvudtomten var gott. Hyresläget i Partikötthallen var särskilt gott. Detta är en följd

av de investeringar som gjorts redan under tidigare år och andra effektiviserande

åtgärder. Beträffande de bindande målen stannade vi något under målet ifråga om

kundbelåtenheten. Orsaken är sannolikt att användningen av den nybyggda

avfallsstationen blev avgiftsbelagd.

Timo Taulavuori

verkställande direktör

5

1. MANAGING DIRECTOR’S REVIEW

CITY OF HELSINKI WHOLESALE FOOD MARKET – 77TH YEAR OF

OPERATIONS

In 2010 the Wholesale Food Market prepared for the changes ahead. Planning for

the new refrigerated warehouse and retail centre continued throughout the year. In

addition, we participated actively throughout the year in promoting the food

culture development targets of the City Board. At the same time we prepared for

the transition of the city’s market halls and markets to the administration and

activities of the Wholesale Food Market. This decision was made by the City

Council in October and approved in December.

The year 2010 was also notable for the exceptional weather conditions. A record

amount of snow fell in both early and late winter, which meant additional

arrangements and costs for clearing the snow. Similarly, the exceptional heat

wave that continued for two months in the summer tested the Wholesale Food

Market’s cold production. We nevertheless managed to cope with both challenges

well, causing no inconvenience to the operators in the market.

The energy conservation programme continued in 2010. Reductions were

achieved in all energy consumption figures. Electricity consumption has fallen in

the last two years from 10 GWh to just over 8.5 GWh, which is significant in

terms of both environmental and economic impacts. The main reasons for the

decline in electricity consumption were the frequency converters installed in the

meat wholesale hall and the reorganisation of the facilities in this hall to reduce

cold spaces and improve operating efficiency.

The investment programme aimed to improve waste management and make it

more efficient. The Wholesale Food Market had a waste station built to improve

the sorting of waste and charge waste management costs more fairly. As a result

of the waste station, the area was cleaned up significantly and odours were

reduced.

With regard to personnel, steps were taken during the year to further improve

occupational wellbeing. Team discussions were held within each team, and the

number of employee events was increased to help staff members from different

units to get to know each other. In addition, special sleep and exercise days were

organised, along with an autumn fitness competition. On the basis of a survey

carried out in September, occupational wellbeing has indeed increased.

The Wholesale Food Market also had a good year financially. The economic

recession continued to trouble our tenants in the first half of the year, but trade

began to pick up with the economic recovery after the summer and the lowering

of VAT for restaurants at the beginning of the year. The Wholesale Food Market

clearly exceeded its operating margin targets. The reasons for this were the

extended lease agreements for the Verkkosaari area and the good lease situation in

the main area. The lease situation in the meat wholesale hall was particularly good

thanks to the investments and other improvements that have been made in recent

years. Customer satisfaction fell slightly short of our binding targets, most likely

due to the introduction of a charge for the new waste station.

Timo Taulavuori

Managing Director

6

2. TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA

Helsingin kaupungin tukkutori on toiminut vuodesta 1933 lähtien pääkaupungin

elintarviketukkukaupan keskuksena Helsingin Hermannin kaupunginosassa ja

Kalasataman alueella. Reilun 17 hehtaarin alueella on toiminut 130 yritystä, joista

elintarvikealan toimijoita on noin puolet. Vuoden 2010 aikana Verkkosaaren

alueelta poistui yrityksiä. Elintarviketukkukaupan lisäksi alueella on Suomen

merkittävin kukka- ja kukkatarviketukkukaupan keskus. Kukka-alan yrityksiä

alueella on 12. Tukkutori valmistautuu luopumaan Kalasataman alueestaan

vuoden 2012 aikana, mikä vaikutti toimintaan jo toimintakertomusvuonna.

Yritysten toimitilojen ja maa-alueiden lisäksi Helsingin Tukkutori vuokraa

varastoja ja kylmätilaa pakastushotellistaan noin 200 yritykselle ja yhteisölle.

Työpaikkoja alueella on arviolta 1 000, minkä lisäksi välillinen työllistävä

vaikutus on arviolta 2 000 henkeä. Muut kuin kukka- ja elintarvikealan yritykset

tarjoavat monipuolisia palvelujaan alueen yrittäjien lisäksi ulkopuolisille

toimijoille. Tukkutorialueen yrittäjien asiakkaita ovat vähittäiskaupat ja HoReCa -

toimialan ruokapalveluyritykset. Vähittäin myyviä yrityksiä alueella on alle

kymmenen.

Helsingin Tukkutorin päätehtävänä on vuokrata yrityksille toimivia ja

elintarvikehygieeniset vaatimukset täyttäviä tuotanto-, toimisto- ja varastotiloja.

3. TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET

Helsingin Tukkutorin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alueensa yritysten toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten aloittamismahdollisuuksia näiden erilaiset

tarpeet huomioiden. Tukkutori toteuttaa toiminnallisia tavoitteitaan Helsingin

kaupungin yhteisstrategioiden pohjalta. Tavoitteena on, että Tukkutori toimii

taloudellisesti kannattavana ja on elintarvike- ja kukka-alan pk-yrityksille

palveluiltaan ja sijainniltaan pääkaupunkiseudun houkuttelevin toimintaympäristö.

Edellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle luodaan

parantamalla toimitilojen käyttökelpoisuutta

ylläpitämällä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista

ottamalla huomioon toimitilojen ylläpito- ja korjaustoiminnassa elintarvikehygieeniset EU-määräykset myös tilojen muunneltavuuden kannalta

edistämällä Tukkutorin markkinointia yhteistyössä yritysten kanssa

avustamalla yrityksiä toimitilojen ja -lupien viranomaiskäsittelyssä

tarjoamalla tiloja uusille yrityksille ja mm. maahanmuuttajataustaisille yrityksille.

Tukkutorin päätoimet:

1) Lihatukkuhalli, jossa toimii tuoreen lihan käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä

Tukkutorin hallinnoimissa tiloissa. Tukkutori vastaa rakennuksen toiminnasta,

omavalvonnasta ja mahdollistaa yritysten toiminnan näissä tiloissa mm.

vastaamalla kylmäntuotannosta, yleissiivouksesta ja elintarvikehygienisistä

vaatimuksista. Lihayrittäjien lisäksi hallista on vuokrattu tuotanto-, varasto- ja

toimistotilaa myös muille yrittäjille. Vuoden lopussa liha-alan yrittäjiä oli neljä.

2) Pakastushotelli, jossa on vuokrattavissa pienvarastoista isompiin tiloihin

pakastus- ja viileäsäilytystilaa elintarvikealan yrityksille. Tukkutori vastaa

7

pakastamon kylmäntuotannosta, kunnossapidosta ja asiakaspalvelusta. Samassa

rakennuksessa on vuokrattavana myös lämmintä kuivavarasto- ja kellaritilaa.

Säilyttämiseen tarkoitettujen tilojen lisäksi rakennuksessa ovat pakastustunnelit,

joissa tuotteiden lämpötila lasketaan -40 asteen tuulitunnelissa -20 asteen

säilytyslämpötilaan. Pakastamon vuokrasopimuksia oli vuoden lopussa runsaat

vajaa 350.

3) Vihertukkuhalli, josta Tukkutori vuokraa myyntipisteitä yrittäjille eripituisiksi

ajoiksi. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana myös ulkotorialueelta vuokrataan

myyntitilaa vihannes- ja kukkayrittäjille. Tukkutori vastaa tilojen vuokrauksesta,

siisteydestä ja valvonnasta. Hallissa toimii noin kymmenen kukka-alan yrittäjää.

Ulkotorialueella on vuokrattuja paikkoja 84, joista 19 on koko myyntikaudeksi

vuokrattuja. Muut paikat vuorataan lähinnä kesäkuukausiksi.

4) Toimitilojen ja maa-alueiden vuokraus pieneni 17,5 hehtaarista noin 16

hehtaariin vuodenvaihteessa 2010/2011, jolloin osa vuokrasopimuksista

Verkkosaaren alueella loppui. Koko alueella on kaupungin omistamaa

kiinteistökantaa noin 35 100 kerrosneliötä. Tukkutori vuokraa näitä toimisto-,

varasto- ja tuotantotiloja yrityksille ja toimii alueen kehittäjänä yhteistyössä

yrittäjien kanssa. Tukkutorin vuokraamilla maa-alueilla on 57 600 neliötä muiden

yritysten ja yhteisöjen omistamia toimitiloja. Määrä pienenee asteittain vuosina

2010 - 2012, jolloin Verkkosaaren tyhjentyneitä toimitiloja puretaan.

4. HALLINTO JA TILINTARKASTUS

Helsingin kaupungin tukkutorin johto raportoi toiminnastaan teknisen palvelun

lautakunnalle, taloussuunnitteluosaston seurantaryhmälle ja rakennus- ja

ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. Teknisen palvelun

lautakunta kehittää ja valvoo Helsingin kaupungin tukkutorin toimintaa.

TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA 1.1. – 31.12.2010

JÄSENET

Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen (31.10 asti) SDP

Mirka Vainikka (1.11. alkaen) SDP

Varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg Vihr

Jäsenet Kasper Stenbäck Kok

Vesa Hack Kok

Jaana Lamminperä Kok

Jani Moliis Vihr

Antti Hytti SDP

Tea Vikstedt Vas

Seppo Kanerva PS

HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET

Maija Utriainen (Vainikka/Vehviläinen) SDP

Sanna Tiihonen (Sahlberg) Vihr

Leena Vuorivirta (Stenbäck) Kok.

Juha Levo (Hack) Kok

Anneli Raittinen (Lamminperä) Kok

Hannu-Matias Nurmi (Moliis) Vihr

8

Pekka Paunio (Hytti) SDP

Juho Lindman (Vikstedt) Vas

Kristina Ljungqvist (Kanerva) PS

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT

Kauko Koskinen (Kok.)

Ulla-Marja Urho, varalla (Kok.)

Teknisen palvelun lautakunta kokoontui vuonna 2010 16 kertaa. Esittelijänä lautakunnan kokouksissa oli

toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Lautakunta teki 7. – 10.9.2010 tutustumis- ja opintomatkan Ranskan Lyoniin, josta haettiin kokemuksia mm.

kaupungin uudesta tukkutorista ja ruokakulttuurista.

5. ORGANISAATIO

Helsingin Tukkutorin organisaatio on seuraava:

Teknisen palveluyksikön perustehtävänä on varmistaa alueen yritysten toiminta-

ja kehittymismahdollisuudet ylläpitämällä Tukkutorin piha-alueen ja rakennuksien

kuntoa. Lisäksi tekninen yksikkö vastaa alueen rakennusprojekteista,

sähkönjakelusta, kylmäntuotannosta ja jätehuollosta. Yksikön palveluksessa on 11

henkilöä.

Yrityspalveluyksikkö huolehtii alueen asiakaspalvelutehtävistä ja vuokrauksiin

liittyvistä markkinointi-, tiedotus- ja sopimusasioista. Lisäksi yksikkö tekee

yhteistyötä alueen yrittäjäyhdistyksen kanssa kehittääkseen alueen palveluja.

Yksikön palveluksessa on kuusi henkilöä.

Helsingin Tukkutori (Heltu) Timo Taulavuori

Toimitusjohtaja

Tekninen palveluyksikkö Tommi Tapana

. Teknisen palvelun päällikkö

Yrityspalveluyksikkö Tiina Suvanen

Yrityspalvelupäällikkö

Peruskorjaukset ja rakennuttaminen

Energian- ja vesihuollon toimivuus

Kylmätuotanto

Alueen kunnossapito ja vartiointi

Muut tekniset yrityspalvelut

Vuokraustoiminta

Yrityssuhteet

Markkinointi ja viestintä

Muut yrityspalvelut

Toimistoyksikkö

sisäiset palvelut

9

Toimistoyksikön tehtäviin kuuluvat sisäiset palvelut: talouteen, tiedottamiseen,

laskutukseen ja vuokravalvontaan liittyvät tehtävät. Lisäksi yksikössä hoidetaan

henkilöstöhallinnon tehtävät. Yksikön palveluksessa on neljä henkeä.

HENKILÖSTÖ

Tukkutorin palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 22 henkilöä. Vakituisen

henkilökunnan lisäksi vuoden aikana oli kaksi työllistettyä työntekijää. Helsingin

Tukkutorin teknisen palveluyksikön päällikkönä toimii Tommi Tapana.

Yrityspalveluyksikön toiminnasta vastaa puolestaan yksikön päällikkö Tiina

Suvanen ja Tukkutorin toimitusjohtajana toimii Timo Taulavuori.

Henkilöstö vuosina 2006 – 2010

lkm

31.12.

2006

lkm

31.12.

2007

lkm

31.12.

2008

lkm

31.12.

2009

lkm

31.12.

2010

Kuukausipalkkaiset 23 22 22 20 22

-virkasuhteiset 3 3 2* 3 3

-työsopimussuhteiset 20 19 20 17 19

Määräaikaiset 2

Työllistetyt 2010 2 1

Paikkoja täyttämättä 2

* Kolmas virka avoinna

Henkilökunnan keski-ikä oli toimintavuoden lopussa 52,8 vuotta, mikä on selvästi

korkeampi kuin Helsingin kaupungin henkilöstön keskiarvo 44,8 vuotta.

Syksyllä 2010 tehdyn henkilöstön työhyvinvointikyselyn mukaan

työhyvinvoinnin mittarit parantuivat edelliseen vuoteen verrattuna.

Työhyvinvoinnin edistäminen oli vuoden 2010 teemana ja työhyvinvointiin

panostettiin mm. lisäämällä henkilöstön yhteisiä tapaamisia ja tukemalla tyhy-

toimintaa.

Henkilökunnan poissaolot vuonna 2010 olivat 1,8 % työpäivistä. Sairauspäiviä oli

selvästi vähemmän kuin Helsingin kaupungilla keskimäärin (5,1 % v. 2009).

Henkilökunta osallistui yhteensä 71 päivänä erilaisiin koulutustilaisuuksiin, mikä

on hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksia toteutettiin

henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien mukaisesti ja koulutusten pääpaino oli

ammattitaidon edistämisessä. Vuoden palkitsemisen teemoina olivat

työhyvinvointi ja työssä jaksaminen.

Tukkutorin toiminnassa huomioitiin tasa-arvon toteutuminen osana yhteistä

henkilöstöohjelmaa, joka valmistui marraskuussa 2007. Työnjako Tukkutorilla on

hyvin perinteinen, koska teknisen yksikön palveluksessa ei ole naisia. Tasa-arvon

toteutumisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että

10

maahanmuuttajataustaiset työntekijät saisivat yhdenvertaisen kohtelun

työyhteisössä.

Koko henkilöstö oli tulospalkkion piirissä ja vuoden 2010 tulostavoitteista

saavutettiin 75 %. Vain asiakastyytyväisyyden osalta jäätiin tavoitteesta hiukan.

6. LIHATUKKUTOIMINTA

Lihatukkukauppaa harjoittavia yrityksiä alueella on yhdeksän. Näistä neljä toimii

Tukkutorin lihatukkuhallissa ja muut alueen muissa kiinteistöissä. Yritysten

määrä on vähentynyt, mutta niiden koko on puolestaan kasvanut. Lihatukkuhallin

täyttöaste vuokrausten osalta oli huipussaan vuoden lopussa. Tähän on syynä

tilojen käytön tehostaminen. Uusina toimijoina lihatukkuhallissa aloittivat

herkkuleipomo ja lihanleikkaamo, joka käsitteli tuontilihaa. Lihatukkuhallissa

lisääntyi myös kotimaisen luomulihan käsittely sen jälkeen, kun

lihanleikkausyritykset saivat leikkausoikeudet luomulihan osalta.

Lihatukkuhallissa lihaa käsiteltiin tai pakattiin runsaat seitsemän miljoonaa kiloa.

Tämän lisäksi lihaa ja lihatuotteita varastoitiin vähintään neljä miljoonaa kiloa

pakastamossa. Tukkutorin yritykset myyvät yhä enemmän valmiiksi käsiteltyjä ja

kypsennettyjä lihatuotteita. Tämä johtuu siitä, että alueen yritykset ovat

erikoistuneet palvelemaan vaativia ravintola- ja kauppahalliasiakkaita. Monien

erikoislihatuotteiden tarjonta on lisääntynyt. Sen sijaan tuontilihamäärät ovat

pienentyneet.

Alueella toimivien tukkureiden vahvuus on palvelussa ja toimitusten nopeudessa

pääkaupunkiseudun ravintoloille ja kaupoille. Monella alueen tukkurilla on myös

omaa vähittäismyyntiä. Kotimaisen lihan lisäksi alueen yritykset tuovat lihaa mm.

Brasiliasta, Tanskasta ja Uudesta Seelannista.

Kilpailu liha-alalla on viime vuosina kiristynyt erityisesti perustuotteiden osalta.

Myös Tukkutorilla toimivilla liha-alan yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää oma

markkina-alue kilpailun puristuksessa. Alueen liha-alan yrittäjien määrä on

vähentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Samalla jäljelle jäävien

yritysten koko on kasvanut.

Tukkutorin palveluina lihatukkuhallin yrittäjät ovat saaneet:

toimitilojen kunnossapidon ja perussiivouksen

tilojen kylmäntuotannon

lämpötilan seurannan huonekohtaisesti päivittäin

sähkön ja veden

jätehuollon

7. KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI

Pakastamon tilojen vuokrausaste oli koko vuoden erittäin hyvä. Pakastustilasta oli

puutetta ajoittain vuoden aikana. Tukkutorin toimesta elintarvikkeita pakastettiin

ja siirrettiin 11,4 miljoonaa kiloa. Tämä luku ei kuitenkaan sisällä yritysten itse

käsittelemiä ja varastoimia tuotteita, joiden määrä on lisääntynyt sen jälkeen kun

siirtomaksuja korotettiin vastaamaan siirroista aiheutuneita kustannuksia.

Väheneminen johtui myös yhteiskäytössä olleiden lavavarastosalien

vähentymisestä. Niitä muutettiin yrityskohtaisiksi varastotiloiksi.

11

Tukkutorin kylmätuotantoyksikkö huolehti 38 000 m3 käsittävien tilojen oikeasta

lämpötilasta 24 tuntia vuorokaudessa. EU-määräysten mukainen lämpötilan

seurantajärjestelmä on Tukkutorin omavalvontaohjelman yksi vaativimmista

osista.

Asiakasyrityksille tuotettiin tarvittavat tiedot lämpötiloista siten, että yrityksen

omavalvonnassa on hygienian valvontaa varten mahdollista nähdä

huonekohtainen lämpötilahistoria. Omavalvontasuunnitelma päivitettiin viimeksi

vuonna 2009.

TUKKUTORIN TOIMESTA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN MÄÄRÄT

VUOSINA 2006 – 2010 (ei sisällä asiakkaiden itse siirtämiä eriä)

Vuosi Määrä milj. kg Muutos- %

2006 20,5 - 20

2007 17,7 - 14

2008 13,3 - 25

2009 11,4 - 14

2010 10,6 - 7

KÄSITELLYT TUOTTEET TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2010

Tuote Määrä milj. kg %-osuus

Liha 3,8 36

Kala 0,8 8

Vihannekset, juurekset ja

marjat

5,8

55

Maito- ja leipomotuotteet 0,3 1

Yhteensä 10,6 100

8. VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA

Tukkutorin alueilla toimi ympärivuotisesti 14 vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja

kukkia välittävää yritystä. Vihanneksia ja hedelmiä välitettiin vuoden aikana

vähintään sata miljoonaa kiloa.

Ulkotorialueella myyntipaikkoja oli vuokrattuina 84. Vuokrattavina oli 28:n, 45:n

ja 52 neliömetrin kokoisia myyntipaikkoja eripituisiksi ajanjaksoiksi.

Ulkotorialueella vuokrauskausi alkoi huhtikuussa ja jatkui lokakuuhun asti. Lähes

kaikki toripaikat olivat vuokrattuina vähintään kuukauden ajan. Myynnissä

torialueella oli vihanneksia, omenoita, marjoja, perunoita, sieniä, taimia ja

kesäkukkia. Myyjinä toimivat tuotteiden viljelijät ja välittäjät.

Kukkien myyntikeskuksena Tukkutori on Suomen merkittävin. Tukkuhinnoin

myytäessä kukkatukkukaupan arvo alueella ylitti sata miljoonaa euroa

ympärivuotisesti toimivien yritysten osalta. Kukkatarvikkeiden myynnin arvo oli

samaa suurusluokkaa. Ympärivuotisesti toimivia kukkien isoja

tukkumyyntiyrityksiä oli neljä. Lisäksi viljelijöille ja pienemmille välittäjille oli

12

vuokrattuna myyntipaikkoja ympärivuotisesti vihertukkuhallista. Näiden lisäksi

alueella toimi kukkasidontakoulu, kukkatarvikkeita välittäviä yrityksiä ja

kukkakauppojen tukivarastoja. Vuosi 2010 oli kokonaisuudessaan hyvä

kukkakaupan osalta, vaikkakin ns. hiljaisina jaksoina kevään aikana taantuma

vähensi jonkin verran myyntiä.

9. KALATUKKUTOIMINTA

Kalatukkukauppaa ja jalostusta harjoittaa tukkutorialueella yhdeksän yritystä,

joista kolme isoa lopetti toimintansa Verkkosaaren alueella alueen

vuokrasopimusten päättyessä.

Kalanvälitys oli vajaa 10 milj. kg. Kalan tuonti on jatkuvasti lisääntynyt, mikä

osoittaa tuontikalan, lähinnä Norjan lohen ylivoimaista osuutta markkinoilla.

Myös virolaisen kalan välitys on ollut kasvussa. Kokonaisuudessa kalan ja

kalatuotteiden kulutus on lisääntynyt.

Äyriäisten myynti on puolestaan lisääntynyt ruokailutapojen muuttuessa

kansainvälisemmiksi. Yleinen suuntaus on myös se, että kalakauppaa käydään yhä

valmiimmilla ja esikäsitellyimmillä tuotteilla.

Lähes koko välitysvolyymi myytiin kotimaahan. Vienti oli varsin vähäistä. Lohen

ja kirjolohen osuus kaupasta oli 80 %.

10. MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA

Tukkutorialueella toimii Suomen suurin pikatukkuyksikkö, Heinon Tukku.

Lisäksi alueella toimii catering-, leipomo-, konditoria- ja maitovalmisteyritykset

sekä puutarha-alan nouto- ja tukkuyrityksiä. Viime vuosina elintarvikekauppa on

kansainvälistynyt ja alueen kautta välitetään paljon etnisiä raaka-aineita

kansainvälisten keittiöiden tarpeisiin. Alueella toimii mm. kiinalaiseen,

ranskalaiseen, Välimeren alueen ja japanilaiseen ruokaan erikoistuneita

tukkuliikkeitä.

Alueen yritykset elävöittävät pääkaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Noin

kymmenkunta yritystä hoitaa juhlapalveluja tai toimii tapahtumajärjestäjinä.

Agroksenmäen juhlakellareissa järjestettiin kuluneen vuoden aikana kymmeniä

yritys- ja yksityistilaisuuksia. Alueella on lisäksi Sörnäisten viinikellari, joka

toimii viiniklubina ja -varastona vanhan panimon kellarissa. Muiden kuin

elintarvikkeita välittävien yritysten liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa

vuodessa.

Peruskorjatut EU-kelpoiset tilat ja niiden hyvä sijainti ovat olleet kilpailukykyisiä

yritysten hakeutuessa Suur-Helsingin markkinoille. Tukkutorin alueella ei ollut

juurikaan vuokrauskelpoisia, vapaita toimitiloja. Tukkutorin toimitilojen

käyttöaste oli 90 %.

Verkkosaaren vapautuneista tiloista osaa oli hankala vuokrata uudelleen. Niitä ei

enää hyväksytty elintarviketuotantoon ja lisäksi ne olivat vaikeasti vuokrattavissa

muuhun toimintaan. Tilojen kunnostus ei väliaikaisuuden takia ole taloudellisesti

kannattavaa.

13

Yrittäjille tehdyn Innolink Researchin asiakaskyselyn perusteella Tukkutorin

asiakkaiden tyytyväisyys tukkutorin toimintaa kohtaan oli heikentynyt 0,2 pykälää

asteikolla 1 – 5. Asiakastyytyväisyys oli 3,2. Tämä tarkoittaa, että 85 prosenttia

asiakkaista oli joko tyytyväisiä, hyvin tai erittäin tyytyväisiä toimintaan. Lievä

heikentyminen saattaa johtua osittain uuden jäteaseman muuttumisesta

maksulliseksi, mutta 0,2 menee myös ns. tutkimusvariaation rajoihin.

Tukkutorin toiminnassa arvostettiin eniten ystävällistä ja ammattitaitoista

henkilökuntaa sekä riittäviä palveluita. Lievää tyytymättömyyttä asiakkaat

osoittivat jakeluliikenteen yhdistämisponnisteluille ja energiasäästötoimenpiteille.

Alueella julkaistiin omaa Tukkutori-lehteä, joka ilmestyi seitsemän kertaa

vuodessa. Lehdessä kirjoitettiin alueen toimijoista ja tuotteista. Lisäksi lehdessä

julkaistiin Tukkutorin ja kaupungin muiden virastojen ajankohtaisia asioita, jotka

koskivat alueen toimintoja. Tukkutorin toimitusjohtajalla oli lehdissä kolumni.

Alueen pysäköinnin järjestelyjä jatkettiin edelleen niin, että yksityiset pysäköinnin

valvojat ryhtyivät valvomaan yritysten pysäköintialueita. Tavoitteena on, että

asiakkaille löytyy aina vapaita ja ilmaisia tunnin pysäköintipaikkoja.

11. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS

Tukkutorin ympäristötoimintaan ja energian käyttöön liittyvät tavoitteet:

A) Omaan toimialaan liittyvät tavoitteet

Alueen ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi

toiminnassa pyritään huomioimaan kaikki oman kaupunkiorganisaation sekä

muun lainsäädännön edellyttämät menettelyt ja toimintatavat. Näiden tavoitteiden

edistämiseksi Tukkutori oli mukana kaupungin ympäristökeskuksen

Ekokompassi-hankkeessa.

B) Energiankulutukseen ja energiansäästösuunnitelmiin liittyvät tavoitteet

Energian kiinteistökohtaisen kulutusseurannan avulla on onnistuttu

vähentämään energian käyttöä Tukkutorin omassa toiminnassa.

Peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa eräs pääkriteeri on

valittujen ratkaisujen elinkaarikustannukset sekä paras mahdollinen

energiatalous. Erityisesti sähköenergian käytön vähentämisessä on onnistuttu.

C) Jätteiden käsittely ja tiedotustoiminta

Tukkutorin uusi jäteasema valmistui kesäkuussa ja avautui asiakkaiden

käytettäväksi. Vanhan jäteaseman epäsiisti ja roskainen ympäristö muuttui

siistimmäksi ja puhtaammaksi. Uusi asema edesauttaa ja kannustaa jätteiden

14

oikeaan lajitteluun ja tuo siten selkeää parannusta sekä jätteiden käsittelyn

kustannuksiin että ympäristökuormitukseen.

Uuden punnitus- ja kirjautumisjärjestelmän avulla kustannukset saadaan

kohdennettua oikeudenmukaisesti käyttäjäkohtaisesti asemalle tuotujen

jätemäärien ja -jakeiden mukaisesti.

D) Hankinnat ja kuljetukset

Hankinnoissa Tukkutori toimii kaupungin hankintaohjeiden ja oman

hankintastrategiansa mukaisesti.

Tukkutorilla ei ole omassa toiminnassaan suuria kuljetustarpeita. Suurin

kuljetusta vaativa toiminta on jätehuolto. Keskitetyllä jätehuollolla, missä eri

jätelajeille on järjestetty omat keräysastiat ja puristimet, on pystytty

vähentämään tuntuvasti jätehuollosta aiheutuvia kuljetuksia.

Tukkutorin logistiikkahankkeen avulla suunniteltiin ja pilotoitiin

yhteiskuljetusjärjestelmä alueen yrittäjien käyttöön. Tavoitteena oli vähentää

jakeluliikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja: melua, hiukkaspäästöjä, teiden

kulumisia, ruuhkia ja erityisesti hiilijalanjälkeä. Hanke päättyi kesäkuussa,

minkä jälkeen hankkeen tuloksia on viety eteenpäin kolmen yrityksen toimesta.

hankkeen vaikutukset ovat laajentumassa myös muualle Suomeen.

E) Ympäristöriskien hallinta ja ympäristöturvallisuus

1. Pakastamon NH3-laitoksen ympäristöturvallisuuden kehittäminen ja ylläpito. 2. Pakastamon ammoniakkilaitoksen paineastioiden ja putkiston

kunnonvalvonnan seuranta.

3. Tukkutorin sähköturvallisuuden varmistaminen.

TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS

SÄHKÖ

Vuonna 2010 Tukkutorin sähkönkulutus oli 8,54 GWh. Vähennystä vuoteen 2009

verraten oli yli 6 %. Kulutuksen pienenemisestä valtaosa saavutettiin

lihatukkuhallin IV-koneiden taajuusmuuttajien asennuksen ansiosta ja

kylmätilojen uudelleen järjestelemisestä lihatukkuhallissa. Osa kulutuksen

pienenemisestä johtui suurehkon yrityksen poistumisesta Kalasataman alueelta

keväällä 2009.

15

Tukkutorilla sähköä kuluu kesän lämpimien kuukausien aikana enemmän, mikä

johtuu pakastamon ja lihatukkuhallin vaatimasta kylmän tuottamisesta ja

jakelusta. Kylmätuotannon osuus sähkön vuosikulutuksesta on noin 50 %. Jäljelle

jäävästä sähköstä kulutetaan valtaosa alueen yrityksissä, joille Tukkutori välittää

sähköä.

KAUKOLÄMPÖ

Kaukolämmön kokonaiskulutus vuonna 2010 oli 4,36 GWh, missä on hienoista

vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Lämpötilaan perustuva sääkorjattu luku

on pienin kaksituhattaluvun puolivälistä alkavalla vertailujaksolla. Lämpimän

käyttöveden esilämmityksessä hyödynnetään kylmälaitoksen lauhduttimilta

saatavaa LTO-energiaa, mikä vähentää merkittävästi ostettavan energian tarvetta.

16

VESI

Kokonaisvedenkulutus oli 23 703 m3, mikä oli peräti 25 % pienempi kuin

edellisenä vuonna. Tukkutorin omassa toiminnassa suurin kulutus on

kesäaikana, jolloin vettä tarvitaan kylmätuotannon haihdutuslauhduttimissa.

Tukkutorin asiakasyritysten tuotantoasteen muutokset näkyvät Tukkutorin

veden kokonaiskulutuksessa. Vuoden 2010 poikkeuksellisen lämmin kesä lisäsi

heinä- ja elokuun vedenkulutusta, mutta muina kuukausina vedenkulutus

väheni. Vuonna 2009 vedenkulutus pieneni yhden suurkuluttajayrityksen

muuttaessa pois Kalasataman alueelta. Tämä muutos vaikuttaa

vertailulukemiin.

JÄTEHUOLTO

Kokonaisjätemäärä pieneni edellisestä vuodesta 91 tonnia, mikä vastaa 11 %:n

vähennystä verraten edelliseen vuoteen. Jätteistä hyötykäyttöön meni 73 % ja

sekajätteeseen 27 %. Kokonaisjätemäärän vähenemisen merkittävimpänä tekijänä

oli uuden jäteaseman käyttöönotto alkukesällä. Jätteiden määrä väheni kaikissa

jätejakeissa heti jäteaseman avauduttua käyttäjille. Euromääräisesti uusi jäteasema

on tuottanut kymmenien tuhansien eurojen säästön Tukkutorille jo ensimmäisen

puolivuotiskauden aikana.

17

Kuva. Tukkutorin kokonaisjätemäärät kuukausittain vuosina 2009 ja 2010. Uusi jäteasema otettiin

käyttöön kesäkuussa, minkä jälkeen jätemäärät ovat pienentyneet.

18

12. TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT

Helsingin Tukkutori on kaupungin nettobudjetoitu yksikkö. Tukkutorin

toimintakate on sitova tavoite ja se kertoo menojen vähennyksen jälkeen jäävän

tulokertymän ilman poistoja. Vuoden 2010 toimintakate oli 604 000 euroa, mikä

selvästi ylitti tavoitteen 501 000 euroa. Liikevaihdon ja toimintakatteen lievä

pieneneminen edelliseen vuoteen johtuu siitä, että kaupungin päätöksellä

Tukkutori luopuu asteittain Verkkosaaren alueella olevista vuokrauskohteista.

Alueelle rakennetaan uusi Kalasataman asuin- ja toimitila-alue. Vuosien 2009 ja

2010 aikana alueella on lopettanut kolme isoa yritystä, joiden vuokratuloja ei ole

voitu korvata kokonaan lisä- tai väliaikaisvuokrauksilla. Vuokratulojen

pieneneminen tältä alueelta jatkuu edelleen vuosina 2011 ja 2012.

Hyvä vuokratulokertymä aiheutti talousarvion ylityksen. Menojen osalta

alkuperäinen talousarvio ei riittänyt johtuen palvelujen ostojen lisääntymisestä.

Erityisesti sekä kevät- että syyskauden lumitöistä johtuvat lisäkustannukset olivat

poikkeuksellisen suuret. Talvikunnossapitoon varattu budjetti ylittyi

runsaslumisen talven myötä 2,5-kertaisesti loppusumman ylittäessä 100.000

euroa. Toiminnallisesti lumenauraukset ja liukkaudenpoisto onnistuivat

erinomaisesti huolimatta poikkeuksellisista olosuhteista. Talvikunnossapitoa hoiti

oman henkilöstön ohella alueen hyvin tunteva ulkopuolinen urakoitsija.

Kaikista menoista 49 % oli Helsingin kaupungin sisäisiä. Näistä energia ja

maanvuokra olivat merkittävimmät menoerät. Tuloista vain kolme prosenttia oli

sisäisiä, lähinnä vuokratuloja kaupungin toisille virastoille vuokratuista tiloista.

Tukkutorin tuottavuusluku oli 88, mikä kertoo sen, että tuottavuus heikkeni

vertailuvuoteen 2007 nähden. Kuitenkin tuottavuus ylitti vuoden tavoitteen (85),

mikä johtuu tulojen ennakoitua paremmasta kehityksestä. Tuottavuusindeksi

kuvaa tulojen kehittymistä suhteessa tuotantopanoksiin kustannustasoindekseillä

korjattuina. Vertailuvuoteen verrattuna heikennystä on tapahtunut energian

hinnan voimakkaan kasvun vuoksi ja myös siitä syystä, että Verkkosaaren alueen

toimintoja on jouduttu ajamaan alas. Erityisesti sähköenergian yksikköhinta on

noussut yli 60 % viimeisten vuosien aikana. Kustannusvaikutusta on pystytty

osittain pienentämään energian kulutusta vähentämällä ja vuokrahintoja

korottamalla.

Tukkutorin vuokrattujen neliöiden määrä oli 20 700 m2, millä ylitettiin asetettu

tavoite. Vuokrausaste (90 %) ylitti myös tavoitteensa, mikä johtuu

Kalasataman/Verkkosaaren alueella sijaitsevien kiinteistöjen jatkovuokrauksista

ja Tukkutorin päätontin hyvästä vuokraustilanteesta. Osa rannan tiloista on

vuokrauskelvottomia samoin kuin päätontilla olevat kellaritilat, joissa on ajoittain

kosteusongelmia. Lisäksi vuokraamatta on ollut tiloja, joiden käyttöä

elintarvikelaki rajoittaa ja tiloja, joissa oli meneillään muutostöitä.

INVESTOINNIT

Teknisen palveluyksikön korjausinvestoinnit ja päivittäiset kunnossapito- ja

huoltopalvelut kohdistuvat kaupungin omistamien kiinteistöjen ja LVISKA -

järjestelmien ylläpitoon ja alueen yleiseen kunnossapitoon. Näillä toimenpiteillä

varmistetaan yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset.

19

Lihatukkuhalli

Lihatukkuhallissa kunnostettiin yrityksille sopivia toimintatiloja ja tehtiin

elintarvikelainsäädännön mukaisia korjaustöitä, joiden avulla laitos pysyy jatkossa

käyttökunnossa. Lihatukkuhalli oli jälleen vuoden tärkein investointikohde ja

vuoden aikana hallin vuokrausaste saatiin korjausten avulla nousemaan

toistaiseksi parhaaksi mahdolliseksi. Uutena toimintona sinne valmistui gourmet-

leipomo.

Muut investoinnit

Toiseksi suurin investointikohde oli uusi suljettu jäteasema. Vanha avoasema oli

käynyt epäsiistiksi eikä enää vastannut käyttötarkoitustaan. Suljetun aseman

avulla Tukkutorin jätehuollon kustannukset vähenevät selvästi, joten jäteaseman

takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta. Tämän lisäksi investoinnilla on

merkittävä ympäristövaikutus ja se parantaa alueen siisteyttä.

Vanha suojeltu rakennuskanta on haasteellinen toimintaympäristö ja vaatii

jatkuvaa ylläpitokunnostusta ja investointeja. Vuonna 2010 investoitiin yhteensä

651 194 euroa.

Alueen kulkureiteille maalattiin kaistamerkinnät ja nopeusrajoitukset. Näiden

avulla haluttiin parantaa liikenteen toimivuutta.

Investointikustannukset 2010

Lihatukkuhallin muutostyöt 330.886 €

Jäteasema 239.818 €

Muut peruskorjaukset 80.490 €

Yhteensä 651.194 €

20

Tukkutorin tilinpäätöksen tiivistelmä 2010

Käyttötalouden ja investointien kehitys vuosina 2006 - 2010

1 000 e 2006 2007 2008 2009 2010

Tulot 3 503 3 674 3 727 3 788 3 759

Menot 2 693 2 627 2 886 3 120 3 155

Toimintakate 810 1 047 841 668 604

Poistot 548 571 660 738 780

Ylijäämä/alijäämä 262 476 181 - 70 -176

Investoinnit 359 1 085 1 724 543 651

1 000 e Talousarvio Toteutuma Muutos euroa

Käyttötulot 3 513 3 759 + 246

Käyttömenot 3 012 3 155 + 143

Toimintakate 501 604 + 103

Poistot 1 373 780 - 593

Ylijäämä - 872 -176 + 696

Investoinnit 654 651 - 3

Toimitilojen käyttöaste 85 % 90 %

21

Talousarvion toteuma 31.12.2010

20500 KÄYTTÖTALOUSOSA

TP 2009 1000 e TA 2010 1000 € TP 2010 1000 e Ta:n tot.pro-

sentti TP 2009:n ja TP

2010:n %-muutos

Myyntitulot 234 202 196 97 -16

Vuokratulot 3 511 3 281 3 509 107 0

Muut tulot 43 30 54 180 26

Tulot yhteensä 3 788 3 513 3 759 107 -1

Palkat 679 712 707 99 4

Muut henkilöstömenot 239 236 243 103 2

Palvelujen ostot 634 510 657 129 4

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 976 959 976 102 0

Avustukset 1 1 1 100 0

Vuokrat 583 570 568 100 -3

Muut menot 8 24 3 13 -63

Menot yhteensä 3 120 3 012 3 155 105 1

Toimintakate 668 501 604 121 -10

Poistot -738 -1 373 -780 57 6

Tilikauden tulos -70 -872 -176 20 151

Tuottotavoite 70 872 176

Tilikauden ylijäämä 0 0 0

TUNNUSLUVUT

Sitovat toiminnalliset tavoitteet:

Asiakastyytyväisyys 3,4 3,4 3,2 94 -6

Toimitilojen käyttöaste vähintään, % 86 85 90 106 5

Vuokratut tilat, m2 20 067 16 500 20 700 125 3

Henkilöstön määrä, kpl 20 22 22 100 0

Tuottavuus (2007 = 100) 89 84 88 105 -6

8 18 INVESTOINTIOSA

Totetuma

31.12.2009 TA 2010 1000 €

Totetuma

31.12.2010

Ta:n tot.pro-

sentti TP 2009:n ja TP

2010:n %-muutos

8 18 08, Peruskorjaukset ja suunnittelu 543 600 597 100 20

Ylitysoikeus, kvsto 3.2.2010 kj 12 § 29 54 54 100

8 18 11, Tietotekniikkahankinnat

8 18 12, Kalustohankinnat

Investoinnit yhteensä 543 654 651 100 20