henkilöliikenteen matkaketjut

www.vemosim.com

Henkilöliikenteen matkaketjut

Alustus Liikennesuunnitteluseuran tilaisuudessa

13.01.2006Jussi Sauna-aho

www.vemosim.com

• tarkastellaan matkaketjuja erityisesti kulkutavan valinnan kannalta

• todetaan

– matkaketjun rakenne osatekijöineen

– osatekijöiden ominaissuussuureita (= ominaisuuksia kuvaavia suureita)

• korostetaan, että eri ominaisuussuureiden (matka-aika, matkakustannus, turvallisuus, ympäristövaikutukset, jne.) merkitys

– on hyvin erilainen kulkutapaan liittyvien eri toimijoiden

• matkustaja

• kuljetusyritys

• julkinen valta, ja

• liikenneväylän/-alueen lähiyhteisön kannalta

kannalta

Esityksen sisältö: osa 1 - matkaketjut

www.vemosim.com

Esityksen sisältö: osa 2- päästöt

• Todetaan

– liikennepäästöjen kasvava merkitys

– muutamia esimerkkejä

• Alkuperäinen ideani LS:n seminaariin koski nimenomaan päästöjen kasvavaa merkitystä

www.vemosim.com

Matkaketjun rakenne osatekijöineen

• käytetään analogiana ketjua ja sen lenkkejä• jokainen matka muodostuu vähintään yhdestä, mutta usein

useammasta ketjulenkistä• kukin ketjulenkki muodostuu normaalisti kolmesta osasta

seuraavasti:

– siirtyminen kulkuvälineen pysäköintipaikalle tai sen pysäkille/asemalle

– kulkuvälineen mahdollinen odottaminen

– matkanteko kulkuvälineellä määränpään pysäköintipaikalle tai

pysäkille/asemalle

• matkaketjun viimeisen lenkin lopussa on lisäksi yksi osa eli

– siirtyminen pysäköinti- tai pysäkki/-asemapaikalta lopulliseen

määränpäähän

www.vemosim.com

Mikäli matka jatkuu toisella ketjulenkillä tai useammilla

• osat 1 – 3 toistuvat ketjutettuna ketjulenkkiin 1, 2, jne.

• matkaketju on yksinkertaisin yksilöllisellä kulkuvälineellä, kuten

– henkilöautolla, polkupyörällä tai jalan liikuttaessa

• yksinkertaisuus ja yksilölliseen kulkutapaan liittyvä valinnan vapaus ovat valttia

– henkilöautojen lisääntyminen varallisuuden avittamana osoittaa sitä

(esim. Kiina, Intia, jne.)

www.vemosim.com

Matkaketjun lenkin osilla useita ominaisuuksia eli ominaisuussuureita

• ominaisuussuureita ovat mm. seuraavia:

– pituus

– varatut/kulutetut resurssit

– aika (ja erikseen ennakoimaton viive)

– onnettomuusriski (kuoleman-, vammautumis-, omaisuusvaurioriski ja

pelon tunne)

– mukavuus

• fyysinen rasittavuus (vaihdellen paitsi kulkutavan myös sään ja kelin

mukaan)

• mahdollisesti muitakin mukavuustekijöitä

www.vemosim.com

Matkaketjun lenkin osilla useita ominaisuuksia eli ominaisuussuureita

– ympäristövaikutukset

• päästöt

• melu

• tärinä, ja eräissä tapauksissa

– muitakin suureita (esim. mahdollisuus toimia: lukea, kirjoittaa, etähoitaa

asioita, keskittyä ajattelemaan, saada säilytystila tai lukitusmahdollisuus

polkupyörälle siirryttäessä jatkamaan matkaa muulla kulkutavalla, jne.)

www.vemosim.com

Ominaisuussuureiden valintaperiaatteita

• valittava niin, että voidaan käyttää mahdollisimman korkeaa mitta-asteikkoa

• suhdelukuasteikko toivottavaa, jolloin suureen mittaustulos voidaan

– kertoa, jakaa, laskea yhteen, vähentää

– kertoa yksikköarvolla, jolloin saadaan esiin ominaisuussuuren merkitys

toimijan (matkustaja, kuljetusyritys tai julkinen valta) kannalta

www.vemosim.com

Ominaisuussuureiden vaihtelun ym. merkitys

• suureiden

– määrät saattavat olla erilaisia eri toimijoille

• erilaisuus koskee erityisesti voimavaroja, koska eri toimijoiden kesken

on työnjako, mutta se saattaa vaihdella

– määriin liittyy vaihtelua, mikä saattaa muodostua merkittäväksi jonkin

toimijan kannalta

• esim. matka-ajan vaihtelu (erityisesti ennakoimaton) on matkustajan (ja kuljetusyrityksen) kannalta haitallinen, koska

– elämme yhä verkottuneemmissa ja integroituneemmissa yhteisöissä,

joissa aikataulujen toimivuus on olennaista

– myöhästymiset aiheuttavat pahoja ketjureaktioita toimintoihin

www.vemosim.com

Lenkin ominaisuuksia kannattaa tarkastella

• erikseen

– määrinä ja

– ”raha-arvoina”

• määrä- eli kvantitatiivinen arvo vaihtelee saman matkaketjulenkin tapauksessa

– erilaistavia tekijöitä mm.

• kulkutapa

• kulkutavan edustama teknologia

• liikenneverkko

• liikenteen ohjaustapa

• ”raha-arvo” eli merkitys (yksikköarvo) vaihtelee

– eri toimijoiden kesken, ja

– saman toimijan tapauksessa hänen roolinsa vaihtuessa

www.vemosim.com

Liikenteeseen ja siten matkaketjuihin liittyy useita toimijoita • Toimijoista tärkeimpiä ovat

– matkustaja

– kuljetusyritys ja

– julkinen valta, ja

– liikenneväylän/liikennealueen lähiyhteisö (ympäristövaikutusten

kannalta)

• kukin toimijoista pyrkii toimimaan omia tavoitteitaan (etujaan) toteuttaen

www.vemosim.com

Eri toimijoiden tavoitteita

• matkustajan tavoitteet koskevat mm.

– matka-aikaa

– matka-ajan ennakoitavuutta

– hintaa/kustannuksia

– turvallisuutta

– mukavuutta• kuljetusyrityksen tavoitteet (koskevat kannattavuutta ja

imagoa)

– voimavarojen käytön tehokkuutta/tuottavuutta

– kannattavuutta• julkisen vallan tavoitteet koskevat

– liikenneturvallisuuden parantamista

– liikenteen ympäristövaikutusten vähentämistä ja

– matkustajien (ja liikennöitsijöiden) tasapuolista palvelua

www.vemosim.com

Ominaisuussuureiden yksikköarvot määräytyvät eri tavoin riippuen eri toimijoista

• kunkin suureen yksikköarvon tulisi – ainakin periaatteessa – olla

– kulkutavasta riippumaton, muttei

– toimijasta ja hänen roolistaan matkaan liittyen

• tämä merkitsee sitä, että

– kulkutavat eroavat toisistaan ominaisuuksia esittävien suureiden

määrien osalta, muttei

– suureiden arvojen osalta

www.vemosim.com

Esimerkkinä matka-aika

• matkustajana toimivan henkilön matka-aika on

– samanarvoista hänen liikkuessa eri kulkutavoilla • henkilöauto

• linja-auto

• juna

• lentokone

• jalan tai

• polkupyörällä

– riippumatta mistä lenkin osasta

• lähtöpaikasta siirtyminen

• odotus

• varsinainen matkanteko

• siirtyminen määränpäähän

on kysymys

www.vemosim.com

Kutakin ominaisuussuuretta tulisi tarkastella erikseen

• Eri ominaisuussuureita ei saisi yhdistää keskenään (kuin vasta yhteenvetovaiheessa)

– Esim. matka-aikaan ei saisi sisällyttää muita ominaisuuksia, kuten

mukavuutta, tai mahdollisuutta tehdä jotakin matkan aikana

– Ominaisuuksien yhdistämiset aiheuttavat epämääräisyyttä

• ei tiedetä mikä ominaisuus on tärkeä ja mikä ei

• eri ominaisuussuureiden yksikköarvot muuttuisvat kulkutavasta

toiseen

www.vemosim.com

Matkustajia koskevien lenkin ominaisuuksien yksikköarvo eriytettävä

• Esim. matkustajan ominaisuuksien mukaan

– ikä, taloudellinen aktiviteetti

• matkanteon tarkoituksen mukaan

– päivittäinen työmatka, pitkä lomamatka, liikematka, jne.

www.vemosim.com

Lenkin ominaisuussuuren merkitys eli yksikköarvo vaihtelee eri toimijan kannalta

• Esim. liikenteen päästöjen tai matka-ajan merkitys (arvo) voi olla hyvinkin erilainen matkustajalle verrattuna lähiyhteisön tai julkisen vallan roolissa toimiville

– Tämä asia on tiedostettava tarkasteltaessa kulkutavan valintaa eri

toimijoiden näkökulmasta

• Kun tarkastellaan esim. kulkutavan valintaa em. seikka huomioonottaen

– on helpompi ymmärtää, miksi tietyt matkustajaryhmät valitsevat

kulkutapansa niin kuin valitsevat ja toiset taas toisin ja miksi valinnat

eivät vastaa esim. julkisen vallan odotuksia

www.vemosim.com

Asia havainnollistuu

• kun matkustajatoimijat erilaistetaan

– matkustaja/kulkijaryhmiin

• iän

• varallisuuden mukaan ja edelleen

• matkan tarkoitus eri pääryhmiin, kuten

– päivittäismatkat ja

– pitkät eli harvemmin toistuvat matkat sekä

• edelleen alaryhmiin, kuten

– työmatkat

– asiointimatkat

– ostosmatkat

– opiskelu-, harrastus-, jne. matkat.

www.vemosim.com

Matkaa kuvaavien eri ominaisuussuureiden keskinäinen merkitys muuttuu ajan myötä

• Esimerkkinä mainittakoon

– liikenteen matka-aika vs. liikenneturvallisuus

– liikenneturvallisuus vs. ympäristövaikutukset (päästöt)

• Tietous liikenteen aiheuttamien päästöjen määrästä ja niiden erilaisista vaikutuksista on lisääntynyt olennaisesti viime vuosina.

• Kaksi esimerkkiä matkaktejuista on seuraavassa.

– Ominaisuussuureena on tarkasteltu matka-aikaa ja matkan pituutta.

www.vemosim.com

www.vemosim.com

Osa 2: Liikenteen päästöt

• Päästöjen merkitys• Esimerkkejä

www.vemosim.com

Päästöjen merkitys

• Tietouden lisääntymisen myötä viranomaiset ovat heräämässä siihen, että liikenteen päästöjen merkitys on keskeinen seikka lähitulevaisuudessa.

• Liikenteen päästöt ohittavat liikenneturvallisuuden merkityksen eräissä maissa lähivuosina

• WHO:n ja ranskalaisen erillisten tutkimusten mukaan esim. Ranskassa kuolee vuosittain noin 10 000 henkilöä liikenteen päästöjen vuoksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että v. 2003 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli Ranskassa 5 700 henkilö.

www.vemosim.com

Päästöjen syntyminen on erilainen henkilöautoliikenteessä ja joukkoliikenteessä.

• Matkustajamäärän kasvaessa (tarkasteltaessa asiaa esim. Yhden vuoden aikana, jolloin moottoriteknologia ei ehdi muuttua)

– kulkutapa henkilöauto lisää päästöjä käytännössä suoraviivaisesti, koska

kuljetusyksiköiden määrä kasvaa matkustajamäärän mukaan, mutta

– joukkoliikenteessä päästömäärät pysyvät kuljetusyksikköä kohden lähes

samana aina siihen asti, kun joudutaan ottamaan lisää kuljetusyksiköitä

käyttöön

www.vemosim.com

Liikennepäästöjen merkitys muodostuu seuraavista tekijöistä:

– liikennepäästöjen vaikutus kasvihuoneilmiöön

– tämän (eli liikennepäästöjen) vaikutus ilmastonmuutokseen

• (ottaen kuitenkin huomioon, että noin 100 000 vuoden välein on

aikaisemminkin ollut kasvihuoneilmiöitä, joita ei ihmisten käyttämät

fossiiliset polttoaineet ole aiheuttanee; nykyinen

hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä ylittää tosin kaikki

aikaisemmat kasvihuoneilmiöt) ja

– liikennepäästöjen vaikutus terveyteen (ihmiset, eläimet ja kasvit)

www.vemosim.com

Muutama esimerkki energiankulutuksesta ja päästöistä

• Esimerkit ovat otettu esitelmistämme (O. Koskinen ja J. Sauna-aho) ITS-Maailmankongresseista vv. 2003 -- 2005

• Kaikki selvitykset on tehty ajoneuvodynamiikkaan perustuvaa ajoneuvosimulointi VEMOSIMiä käyttäen.

• Esimerkit ovat:

– Ruuhkan vaikutus polttoaineen kulutukseen, typpioksidipäästöihin ja

ajokustannuksiin (ilman onnettomuuskustannuksia) maantieoloissa

• henkilöautolla

• raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä

– Ruuhkan vaikutus päästökustannuksiin vs polttoaineverokertymään

kaupunkialueella

• henkilöautolla

• Llinja-autolla

– Nopeusvaihtelun vaikutus henkilöauton polttoaineenkulutukseen

www.vemosim.com

www.vemosim.com

Päästöjen vähentämiseksi voidaan tehdä paljon eri tahojen toimesta

– moottoriteknologian kehittäminen (EU-lainsäädäntö ja autovalmistajat, erityisesti moottorivalmistajat)

– vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen (EU-lainsäädäntö,jäsenmaat

ja alan teollisuus)

– liikenneverkoston ja sen kunnossapidon kehittäminen

• päällysteiden uusinta, koska epätasainen päällyste lisää

polttoaineenkulutusta ja päästöjä

• talviauraukset (lumen paksuus)

– liikenteen ohjauksen kehittäminen

• liikennetelematiikka ja liittymäjärjestelyt, koska epätasainen

ajonopeus lisää voimakkaasti energian kulutusta ja päästöjä

– eräät muut toimenpiteet

www.vemosim.com

Yhteenveto

• Matkaketjut ovat joukkoliikenteen käytön ja palvelutason ehto

• Linkkien lukumäärän kasvaessa matkustaminen kuitenkin vaikeutuu matka-ajan ja muidenkin ominaisuussuureiden osalta

• Systemaattinen tarkastelu eri ominaisuussuureita eritellen on tarpeen, jotta nähdään erityyppiset vaikutukset

• Liikenteen päästöt muodostuvat tärkeämmäksi kuin nykyisin uskotaankaan – on kysymyksessä hiipivä vaara!

• Mitä tehdä tulevaisuudessa?

• - moniliikennehankkeen (MOLIX) ideointi yhteistyönä LINUXin tapaan

• Lähtökohtana kaikkien kulkutapojen ml. tietotekniikan ja -liikenteen käyttö, matkustamiseen vaikuttavien tekijöiden analysointi faktoihin perustuen, energiankulutuksen ja päästöjen arviointi, jne.

www.vemosim.com

KIITOKSIAAJASTANNE!

----------------------Kommentteja – kysymyksiä – mahdollisia

ehdotuksia?

henkilöliikenteen matkaketjut

Documents