varsinais-suomi osana eurooppaa ja porttina...• helsinki–turku-käytävän henkilöliikenteen...
TRANSCRIPT
Kehittämisteemat• Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina
Skandinaviaan
• Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet -liikenteen pääsuuntien kehittämispolut
• Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet
• Kestävä ja turvallinen liikenne
Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina
Skandinaviaan
Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydetTärkeimmät kehittämiskohteet
• edunvalvonta maakunnan satamien ja laivayhteyksien kilpailukyvyn turvaamiseksi
• elinkeinoelämän tarpeita hyvin palvelevat lentoyhteydet lähialueen keskuskentille ja edelleen muualle maailmaan
• satamat ja lentoasema osana TEN-ydinverkkokäytävää ja Pohjoista kasvuvyöhykettä
Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin
Edunvalvonta ja yhteistyö Turun lentoaseman ja -yhteyksien kehittämiseksi
Maakunnan satamille oikeudenmukaisen väylä- ja luotsausmaksupolitiikan edunvalvonta
Maakunnan satamien kilpailukyvyn parantaminen satamien yhteistyön ja työnjaon avulla
Selvitys Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassojen läjityspaikka-alueista
Satamien tuleviin tilatarpeisiin varautuminen kaavoituksessa
Itämeren ja saariston laivaliikenteen valvonta- ja ohjausjärjestelmien ylläpito ja kehitt.
Öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja parantaminen eri hallinnonalojen yhteistyöllä
2020-2025
Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet
• Työ Turun lentoaseman ja -yhteyksien edistämiseksi luonteeltaan jatkuvaa: edunvalvontatyötä kentän statuksen säilyttämiseksi, selvityksiä kehittämistarpeista ja markkinointia oman kentän käyttämiseksi
• Maakunnan satamien kilpailukyvyn parantamista yhteistyön ja työnjaon avulla ei tässä yhteydessä ole arvioitu, ei myöskään väylä- ja luotsausmaksupolitiikan kehitystä maakunnan satamien näkökulmasta
• Laivaliikenteen valvonta- ja ohjausjärjestelmien sekä rannikkoalueen öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja kehittäminen on jatkuvaa viranomaistyötä työtä
• Ruoppausmassojen läjitysalueista laadittu ”Airiston yhteisläjitysalueesta tehtyjen tutkimusten yhteenvetoraportti” valmistunut 16.12.2015
toimenpiteiden etenemistilanne +
Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet
– liikenteen pääsuuntien kehittämispolut
Helsingin yhteyksien nopeuttaminen (juna ja E18)Tärkeimmät kehittämiskohteet
• Ratayhteyden ja junaliikenteen vaiheittainen kehittäminen, tavoitteena nopeutuva yhteys pääkaupunkiseudulle ja vahva Turku–Salo–Lohja–Helsinki-työmarkkinavyöhyke
• Elinkeinoelämän kuljetuksille kriittisen Turun Kehätien (kt 40/E18) ja satamayhteyksien toimivuuden turvaaminen
• Rata ja tie osana TEN-ydinverkkokäytävää ja Pohjoista kasvuvyöhykettä
Helsingin junayhteyksien nopeuttaminen
Turku-Helsinki junayhteys Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
Junaliikenteen ja ratayhteyden kehittämispolun
määrittäminen*
* ml. junien liikennöinti sekä
Paimion pysähdyksen edellytykset
ja vaikutukset (osa junista)
1. vaihe (häiriöherkkyys, liikennöinti,
liikenneturvallisuus, Paimion pysähdys)*10-20
* tasoristeysten poisto, liikennöinti-
mallit, turvalaite- ja ohjaus-
järjestelmät, Paimion seisake
(Espoon kaupunkirata) (120)
2. vaihe (häiriöherkkyys, nopeus, kapasiteetti)* 50-150
* kohtauspaikat, kaksoisraiteet,
pohjanvahvistukset väleillä Turku-
Salo ja Helsinki-Karjaa
3. vaihe: Oikorata Salo-Lohja-Espoo* 1 500* aluksi suunnitteluvalmiuden
nosto, yleissuunnitelma
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Helsingin junayhteyksien nopeuttaminen
Liikennöinnin kehittäminen nykyradalla
• VR vähensi Rantaradan junatarjontaa 10/2015 alkaen, mm. viimeinen iltajuna Helsingistä Turkuun nykyisin jo klo 20.37 ja Turusta Helsinkiin jo klo 20.30
• 3/2016 alkaen nopeat express-junavuorot, matka-aika Helsinkiin 1 h 38 min
Selvitykset junaliikenteen ja radan kehittämispolun määrittämiseksi
• Helsinki–Turku-käytävän henkilöliikenteen kehitysnäkymät - Toteutuspolut yhteysvälin kehittämiseksi ja Helsinki–Turku-ratakäytävän kehittämisen aluetaloudelliset vaikutukset
• suositus: 1. toteuttamisvaihe Espoon kaupunkirata ja uusi nopea rata yhtenä hankkeena vaiheittain seuraavasti: 1. Espoo–Lohja, 2. Lohja–Salo ja 3. Salo–Turku
Karjaa-Salo päällysrakenteiden ja tunneleiden peruskorjaus
• Perusväylänpidon lisärahoituspaketissa 20 milj. euron rahoitus Rantaradan päällysrakenteiden ja tunneleiden peruskorjaukseen välillä Salo-Karjaa v. 2017–19
Nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu
• Hallitus myönsi 5.4.2016 jatkosuunnittelulle 40 M€ rahoituksen, johon haetaan TEN-T tukea. Suunnittelun ohjelmointi on käynnissä ja varsinainen suunnittelu alkaa vuonna 2017.
Espoon kaupunkirata (Leppävaara–Espoon keskus)
• HSL 2015-suunnitelma: 2016–2025 aloitettavien hankkeiden joukossa sijalla 13 (yht. 16)
toimenpiteiden etenemistilanne -/++
E18/kt 40 Turun Kehätie + sisääntuloreitit
Kt 40 Turun Kehätie Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
I vaiheen toimenpiteet
Muuttuva liikenteen ohjaus 1,5
Kausela-Kirismäki 1. vaihe * 19 *rinnakkaistiet ja eritasoliittymät
Raision eritasoliittymän uusiminen 34
II vaiheen toimenpiteet
Raision keskustajakso (tunneli ym.) 65
Vanto-Raisio 2+2 kaistaa ja eritasoliittymät 72 ys (+YVA?)
Kausela-Kirismäki 2. vaihe (2+2 kaistaa) ja
Naantalin kohta 2+2 kaistaa ym.*90
* TEN-T ydinverkon tavoitetila
Linja-autoliikenteen etuisuudet Turun
sisääntulo- ja satamareiteillä*
* valoetuisuudet, bussikaistat,
pysäkki- ja liittymäjärjestelyt
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
E18/kt 40 Turun Kehätie + sisääntuloreitit
E18/kt40 Kausela–Kirismäki
• 30 milj. euron rahoitus hankkeen 1. vaiheen toteutukseen myönnetty (eritasoliittymät ja rinnakkaistie- ja katujärjestelyt), tavoitteena toteuttamisvalmius 2018 lopulla
• Tiesuunnitelman maastotyöt käynnistyneet ja tiesuunnittelu alkaa 2017 alkupuolella; se sisältää myös 2. toteuttamisvaiheen (nelikaistaistus), johon ei vielä ole rahoitusta
E18/kt40 Raision kohta
• 2014 keskustan oyk:n liikenteen aluevaraussuunnitelma, jossa Kehätie keskustan kohdalla tunnelissa ja Raision eritasoliittymä korvattu nykyisellä paikallaan kiertoeritasoliittymällä
• Tiesuunnitelman laatiminen pyritään käynnistämään asemakaavoituksen rinnalla syksyllä 2017, Liikennevirasto myöntämässä suunnittelurahat
• MAL-sopimus 2016–19: valtio pyrkii aloittamaan hankkeen sopimuskaudella
E18/kt40 Naantali-Raisio
• Alustavan yleissuunnitelman ja YVAn laatiminen käynnissä, sen jälkeen yleissuunnitelma, joka valmis kesällä 2017
• MAL-sopimus 2016–19: ELY-keskus pyrkii sopimuskaudella käynnistämään tiesuunnitelman
Linja-auto- ja raskaan liikenteen etuisuudet Turun sisääntulo- ja satamareiteillä
• Fölin liikennevaloetuusjärjestelmää ollaan Turussa ottamassa käyttöön vaiheittain. Joukko-ja raskaan liikenteen valoetuuksien laajemmasta soveltamisesta käynnistymässä selvitystyö.
toimenpiteiden etenemistilanne ++
Sisämaan yhteyksien vahvistaminen (vt 9 ja rata)Tärkeimmät kehittämiskohteet
• Toijalan radan ja junaliikenteen vaiheittainen kehittäminen, tavoitteena tavaraliikenteen tehostaminen sekä Turusta Loimaan kautta Tampereelle ja Hämeenlinnaan ulottuvan työmarkkinavyöhykkeen vahvistaminen
• Valtatien 9 heikon liikenneturvallisuuden parantaminen ja valtatien 10 ratkaisut Liedon kohdalla
Turku–Tampere yhteysväli (vt 9 + rata)
Turku-Tampere yhteysväli (vt 9 + rata) Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
Junaliikenteen ja ratayhteyden kehittämispolun
määrittäminen*
* ml. Auran tai Kyrön pysähdyksen
edellytykset ja vaikutukset
Junan lisäpysähdys Aurassa tai Kyrössä
(sivuraide ja laituri)*1
selvitys edellytyksistä
* alustavien selvitysten mukaan
mahdollista nykyaikataululla
Vanhan Tampereentien tasoristeyksen
korvaaminen risteyssillalla (Turku)*13-15
* hankkeeseen liittyy Halistenväylän
rakentaminen
1. vaiheen I toteuttamiskori (valtatien ja radan
pienet toimet)12*
* kustannusarvio koko välillä Turku-
Tampere
1. vaiheen II toteuttamiskori (mm. Lieto-Aura 2+2
kaistaa, liittymäjärjestelyjä)39*
* kustannusarvio koko välillä Turku-
Tampere
1. vaiheen III toteuttamiskori (mm. ohituskaistoja,
ratakapasiteetti)60*
* kustannusarvio koko välillä Turku-
Tampere
2. vaihe (mm. eritasoliittymiä, radan
tasoristeyksien poisto ja nopeuden nosto)150*
* kustannusarvio koko välillä Turku-
Tampere
Tavaraliikenneterminaali lentoaseman
logistiikka-alueen kohdalle
Turun seudun puutavaraterminaalin
rakentaminen *
*voi sijoittua myös Rantaradan
varteen
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Turku–Tampere yhteysväli (vt 9 + rata)
Junaliikenteen supistukset
• VR vähensi Toijalan radan junatarjontaa 10/2015 alkaen, mm. työ-, liike- ja seminaarimatkoja palvelleen aamujunan yhdeksäksi Turkuun
Kyrön rata-alikulku ja vt 9 kiireellisimmät toimet välillä Aura-Humppila
• Perusväylänpidon lisärahoituspaketissa
• 7,7 M€ vuosille 2017–18 Kyrön tasoristeyksen korvaamiseen alikulkusillalla
• 6,2 M€ valtatien 9 Turku-Tampere yhteysvälin kiireellisimpiin toimenpiteisiin välillä Aura-Humppila vuosina 2017–18 (liittymä-, pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyjä)
Vanhan Tampereentien tasoristeyksen korvaaminen alikulkusillalla (Turku)
• Katualikulkua ja sen jatkeena uutta katuyhteyttä (Halistenväylä) tutkitaan valmisteilla olevassa asemakaavassa, radan osalta selvitetään samalla kaksirataistamista sekä mahdollista paikallisjunapysäkkiä
toimenpiteiden etenemistilanne -/+
Länsirannikon kehitysvyöhyke (vt 8 ja Uudenkaupungin rata)Tärkeimmät kehittämiskohteet
• Valtatien 8 turvallisuuden ja toimivuuden varmistava kehittämispolku vastauksena Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen metalli-ja meriklusteriin tukeutuvan teknologiateollisuuden ja satamien työvoima- ja kuljetustarpeisiin
Länsirannikon kehitysvyöhyke (vt8 + U:gin rata)
Turku-Pori yhteysväli (vt 8) Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
1. vaihe (Raisio-Nousiainen moottoritie,
rakenteilla)92,5*
* kustannus koko yhteysvälillä
2. vaihe (esisuunnittelukilpailu yhteysvälin
parantamisesta käynnissä)n. 100*
* aiemmissa suunnitelmissa
ennakoidut 2. vaiheen kustannukset
koko yhteysvälillä
Uudenkaupungin radan kehittäminen
Uudenkaupungin radan tasoristeysten
poistaminen ja turvallisuuden parantaminen15-20
ajoitus liikennestrategian mukainen,
tot.suunnitelmassa ei otettu kantaa
Uudenkaupungin radan sähköistäminen 10-15ajoitus liikennestrategian mukainen,
tot.suunnitelmassa ei otettu kantaa
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Länsirannikon kehitysvyöhyke (vt8 + U:gin rata)
Valtatie 8 Turku–Pori-yhteysvälihanke 1. vaihe
• Rakennustyöt käynnissä, koko 102,5 M€ hanke valmistuu vuonna 2018; Varsinais-Suomen alueella moottoritie Raisio-Nousiainen sekä tievalaistus puuttuville osuuksille
Valtatie 8 Nousiainen–Kurjenmäki ohituskaistat
• Perusväylänpidon lisärahoituspaketissa 9,5 M€ vuosille 2017–18 ohituskaistojen rakentamiseen
Valtatie 8 Turku–Pori-yhteysvälihanke 2. vaihe
• Yhteysvälihankkeen 2. vaiheesta laaditussa kehittämisselvityksessä (2016) kiireellisimpien toimien joukossa V-S alueella Laitilan keskustan tiejärjestelyt, Mynämäen eritasoliittymä, Härkämäki-Huhko -meluesteet sekä pieniä liikenneturvallisuus- ja pysäkkitoimenpiteitä
Uudenkaupungin rata
• MAL-sopimus 2016–19: osapuolet selvittävät sopimuskaudella radan sähköistämistä ja ym. toimia, joilla VAK-järjestelytoiminnasta Turun ratapihalla voidaan luopua
• Hankearvioinnin mukaan sähköistyksen H/K-suhde on 0,9; mutta siinä ei ole mukana VAK-kuljetusten turvallisuus- ja ympäristöriskiä pienentävää vaikutusta Turun ratapihalla
• Liikennestrategian laatimisen jälkeiset selvitykset puoltavat sähköistyksen tavoitteellisen toteuttamisajankohdan aikaistamista
toimenpiteiden etenemistilanne ++
Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet
Valtion perusväylänpidon rahoitustason nostoTärkeimmät kehittämiskohteet
• Riittävä rahoitustaso olemassa olevan liikenneverkon kunnon ylläpitoon
• Mahdollisuudet pienten, kustannustehokkaiden toimenpiteiden ja vaiheittaisten kehittämispolkujen toteuttamiseen
Tienpito Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
Rahoituksen lisääminen
perusväylänpitoon*
* hoitotason turvaaminen, kuntotason
laskun pysäyttäminen,
painorajoitettujen siltojen
vähentäminen, pienet investoinnit
Vt 10 Liedon kohta
Nykyisen tien pienet parantamistoimet
Ohitustieratkaisu ja sen toteuttaminen päätös ohitustievaihtoehdosta (maakuntakaavaan)
Mt 180/mt2200 Saaristotie/Kaarinantie
Nykyisten teiden pienet parantamistoimetmt 2200 toiminnallisen luokan nosto
seututieksi
Kirjalansalmen sillan uusiminen 25-45 ys (+YVA?) sillan käyttöikä loppuu v. 2025
Uusi Kirjala-Kurkela-tieyhteys 38
Kt 52 Salon itäinen ohitus
1. vaihe Perniöntie-mt 110 10
2. vaihe mt 110-Somerontie 17
Kt 43 Laitila-Uusikaupunki-satama
Nykyisen tien pienet parantamistoimet
Edulliset yksityistiejärjestelyt turvallisuuden ja jk+pp-yhteyksien parantamiseksi
Tärkeimpien maanteiltä puuttuvien melu- ja pohjavesisuojauksien toteuttaminen
2020-2025
TienpitoToimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Tienpito
Rahoituksen lisääminen perusväylänpitoon
• Perusväylänpidon rahoitusta lisätty hallituskaudella: Korjausvelkarahoitusta 600 M€ vuosille 2016–2018, lisäksi kehittämisrahoista siirretään 364 M€ perusväylänpitoon, yksityisteihin ja MAL-sopimuskohteisiin (Turun seudulla Kehätien Kausela–Kirismäki 1. vaihe) v. 2017-19
• Perusväylänpidon rahoituksen perustasoa ei ole nostettu. Jos taso palautuu hallituskauden jälkeen aikaisemmalle niukalle tasolle, liikenneverkon korjausvelka lähtee jälleen kasvuun.
Tärkeimpien maanteiltä puuttuvien melu- ja pohjavesisuojauksien toteuttaminen
• Pohjavesisuojauksia pystytään toteuttamaan lähinnä isompien tiehankkeiden yhteydessä, kuten vt 8 moottoritiehankkeen yhteydessä. Maanteiden melusuojauksia ei ole viime vuosina toteutettu valtion toimesta, kuntien toimesta kyllä mm. vt 10 varrella Liedossa.
Vt 10 Liedon kohta
• MAL-sopimus 2016–19: valtio turvaa yhdessä kuntien kanssa vt 10 toimivuuden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisedellytykset ennen valtatien uuden linjauksen toteuttamista
• MAL-hankeohjelmassa varauduttu parantamaan maantie- ja katuosuuden joukkoliikenne- ja pyöräilyolosuhteita ja liikenneturvallisuutta 1,4 miljoonalla eurolla (valtion osuus 0,75 M€)
• V-S vaihemaakuntakaavatyössä vt 10 kääntö valtatielle 9 Liedon pohjoispuolella on esitetty merkinnällä uusi valtatie ja käynnissä olevassa Kanta-Liedon osayleiskaavassa 2025 linjausvaihtoehtojen ympäristö on esitetty selvitysalueena (toteutus 2025 jälkeen)
toimenpiteiden etenemistilanne +
Tienpito
Mt 180/mt2200 Saaristotie/Kaarinantie
• MAL-sopimus 2016–19: valtio edistää yhdessä Kaarinan kanssa Kaarinantien (mt 2200, mt180) kehittämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana; aluksi toimenpideselvitys
• Kahteen Kaarinantien liittymään rakennettiin liikennevalot 2016. MAL-hankeohjelmassa on varauduttu Kultanummen alikulun rakentamiseen v. 2017.
• Kirjalansalmen silta tulossa käyttöikänsä päähän ja uusittava 15 v. kuluessa. Uuden sillan YS valmistui 2016: kustannusennuste 40 M€. Tie- suunnitelma pyritään laatimaan lähivuosina.
• Saaristotien varren polkutietä parannettiin 2016 vajaan km:n pilottijaksolla leventämällä, päällystämällä ja loiventamalla mäkiä. Töitä pyritään jatkamaan tulevina vuosina samalla rahoitustasolla, tavoitteena että koko polkutieosuus on kunnostettu 2020-luvun alussa.
• Kaarinan läntisen ohikulkutien 2010 valmistuneen yleissuunnitelman hyväksymispäätös-esitys on edelleen Liikenneviraston käsittelyssä. Hankkeen kustannusennuste on 50 M€.
Kt 52 Salon itäinen ohitus
• Ohitustien 1. vaihe Perniöntieltä maantielle 110 rakenteilla, valmis 2017, kustannus 10 M€
Kt 43 Laitila-Uusikaupunki-satama
• Tie- ja rakennussuunnitelman laatiminen Laitilan ja Kalannin väliltä vielä puuttuvan 7 km pyörätiejaksosta on aloitettu loppuvuodesta 2016
Edulliset yksityistiejärjestelyt turvallisuuden ja jk+pp-yhteyksien parantamiseksi
• Y-tiejärjestelyjä pystytään toteuttamaan lähinnä isompien tiehankkeiden yhteydessä
toimenpiteiden etenemistilanne +
Joukkoliikenteen voimakas kehittäminenTärkeimmät kehittämiskohteet
• Turun seudun uusi taksajärjestelmä, runkobussit ja raitiotieliikenteen käynnistäminen
• Tavoitteena kokonaisvaltaisesti järjestetty maakunnan laajuinen joukkoliikenne (kaupunkiliikenne, seutuliikenne, paikallisjuna)
• Kunta-, hallintokunta- ja valtio/kunta-rajat ylittävät järjestämismallit henkilökuljetuksissa ja joukkoliikenteessä
• Riittävä rahoitus seutu- ja työmatkaliikenteiden palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi
Joukkoliikenne
Joukkoliikenne Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
Joukkoliikennerahoituksen turvaaminen ELY-
alueen seutu- ja työmatkaliikenteeseen
Joukkoliikenteen alueellisten
palvelutasotavoitteiden määrittäminen v. 2017
eteenpäin
Juna- ja linja-autoliikenteen yhteiset
työmatkaliput väleille Turku–Salo ja
Turku–Loimaa*
* kaupunkiseutujen toimivalta-
alueiden ulkopuolisten
lippujärjestelmien kehitys odottaa
valtakunnallisia linjauksia
Kuntien henkilökuljetusten tehostaminen ja
uusien joukkoliikennemuotojen kehittäminen*
* mm. seudullinen / hallintokuntien
yhteistyö, jl:n ja h-kuljetusten
yhdistäminen, kutsuliikenne,
älysovellukset, omaehtoiset liikenteet
Linja-autojen kaukoliikenteen mobiilin
matkustajainformaation kehittäminen
Liityntäpysäköinnin (pp+auto) parantaminen
asemilla ja seutu- ja kaukoliikenteen pysäkeillä
Turun matkakeskuksen rakentaminen 115** kaupunkikehityshanke, sis. muuta
rakentamista
Salon matkakeskuksen kehittäminen
Varsinais-Suomen maakunnallisen
paikallisjunaliikenteen suunnittelu* periaatepäätös toteuttamisesta ja sen laajuudesta
* toteuttajaorganisaatio, liikennöinti,
kalusto, ratainvestoinnit
Kokonaisvaltaisesti järjestetty maakunnan
laajuinen joukkoliikenne (kaupunki- ja
seutuliikenne, paikallisjuna)*
* tilanteen tarkastelu siirtymäaikojen
päätyttyä, tarkastelussa mukana
Turun viranomaisalueen vähittäinen
laajeneminen
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Joukkoliikenne
Liikenteen järjestäminen, rahoitus ja palvelutasotavoitteet
• Valtion joukkoliikennerahoitus on ELY-keskuksen toimivalta-alueella pysynyt useamman vuoden samalla tasolla
• ELY-keskus on päivittänyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuodesta2017 eteenpäin. Myös Salon viranomainen on vahvistanut alueensa palvelutasotavoitteet v. 2017 eteenpäin. Turun viranomainen valmistelee FÖLI-alueen palvelutasotavoitteita.
Lainsäädäntömuutokset (Liikennekaari)
• Liikennekaari muuttaa toteutuessaan nykyisiä joukkoliikenteen järjestämisen ja liiketoiminnan käytäntöjä ja mahdollistaa uudentyyppisiä liikennepalveluja ja -konseptointeja. Samoin lippu-ja maksujärjestelmät ovat muuttumassa, kun lainsäädäntötilanne selviää.
Matkakeskushankkeet ja linja-autopysäkit
• Turun matkakeskushanke on käynnistymässä ja odottaa poliittisia päätöksiä. Salossa kehit-täminen keskittyy lähinnä Maas-operoinnin mahdollistamiseen, ei rakentamissuunnitelmiin.
• Turun seudun MAL-hankerahoituksella parannetaan myös joukkoliikenneinfraa (mm. mt 110 ja vt 10). MAL-hankerahalla parannetaan myös muita seudun kuntien keskeisiä pysäkkejä ja polkupyörien liityntäpysäköintiä.
Linja-autojen kaukoliikenteen mobiilin matkustajainformaation kehittäminen
• Kaukoliikenteen linja-autoyritykset eivät ole toistaiseksi onnistuneet tarjoamaan asiakkailleen mobiilia ajantasaista matkustajainformaatiota
toimenpiteiden etenemistilanne -/+
Saaristoliikenteen uudistaminen
Tärkeimmät kehittämiskohteet
• Lauttaliikenteen tehokkaammat hankinta- ja kilpailutusmallit sekä yhteysalusliikenteen uudet joustavammat järjestämismallit
• Rahoitusmalli lossien korvaamiseen silloilla kohteissa, joissa silta säästää pitemmällä aikavälillä väylänpidon kustannuksia
Saaristoliikenne
Saaristoliikenne Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
Edellytysten luominen lauttaliikenteen
kustannustehokkaalle hankintamallille*
* toimivan kilpailun estävän kaluston
omistuskysymyksen ratkaiseminen tai
kustannustehokkaan neuvottelumallin
luominen
Lauttaliikenteen ja yhteysalusliikenteen
palvelutaso-ohjeiden uusiminen
Yhteysalusliikenteen uusi järjestämismalli*
* käyttöönotto vaiheittain
liikennöintisopimusten määräämässä
aikataulussa
Rahoitusmallin löytäminen silloitusohjelman
kohteille*
* väylänpidon kustannuksia pitkällä
tähtäimellä vähentävien siltojen
rakentaminen lyhyille lauttaväleille
Kiv imo
Saverkeit
Mossala
Högsar
Kiinteän yhteyden suunnittelu- ja
toteuttamisvalmiuden nostaminen välille
Parainen–Nauvo
* maakuntahallituksen päätös
12/2014, edellyttää erillisrahoitusta
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Saaristoliikenne
Lauttaliikenteen hankinta ja palvelutaso
• Maantielauttaliikenteen palvelutason tarkistamiseen liittyen on tehty esiselvitystä. Vuoden 2017 aikana laaditaan selvitys tulevasta maantielauttaliikenteen hankintastrategiasta.
Yhteysalusliikennepalvelujen kehittäminen
• Saariston uudet liikennepalvelut -kokeilu on suunniteltu alkavaksi huhtikuussa 2017. Tavoitteena on synnyttää julkisesti rahoitettujen palvelujen rinnalle markkinaehtoisia liikennepalveluja sekä digitalisaation hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti.
Lossien korvaaminen silloilla
• Silloitusohjelman kohteiden rahoitus ja toteutus ei ole edennyt.
Parainen–Nauvo-yhteysväli
• Lauttavälin liikennöinnistä tehty sopimus vuosille 2013–22. V. 2017 yhteysvälille on tulossa kapasiteetiltaan suurempi ympäristöystävällinen lautta, joka tehostaa liikennöinnin sujuvuutta ja taloudellisuutta. V. 2016 parannetaan lauttarantoja uutta lauttaa varten.
• Kiinteälle yhteydelle on tieviranomaisen toimesta selvitetty silta- ja tunnelivaihtoehtoja. Haverön siltavaihtoehdon kustannusarvio on 140 M€ ja tunnelivaihtoehdon 95 M€.
toimenpiteiden etenemistilanne +
Kestävä ja turvallinen liikenne
Kävely ja pyöräily ykköseksi kaupunkialueilla ja taajamissaTärkeimmät kehittämiskohteet
• Jalankulkukaupungin vahvistaminen: lyhyisiin etäisyyksiin, lähipalveluihin ja houkuttelevaan jalankulkuympäristöön perustuva maankäytön suunnittelu ja toteutus sekä kaupunkiseuduilla että pienemmissä taajamissa
• Pyöräilyn olosuhteet kuntoon: panostus olemassa olevien liikennejärjestelyjen parantamiseen ja sujuvien pikapyöräteiden rakentamiseen
Taajamat ja kaupunkialueet
Taajamat ja kaupunkialueet Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevan maankäytön suunnittelu ja kehittäminen*
* mm. eheä yhdyskuntarakenne,
lähipalvelut, joukkoliikenteen ja
pyöräilyn pääreittien huomioon otto
yleiskaavoituksessa
Turun seudun MAL-rahoituksen turvaaminen jk-, pp-, jl- ja turvallisuustoimenpiteisiin2,5 / vuosi*
* kuntien ja valtion MAL-rahoitus
yhteensä, lisäksi muuta rahoitusta
Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
seudullisten ja taajamakohtaisten suunnitelmien laatiminen ja
päiv ittäminen*
* seudullisten ja taajamakohtaisten
suunnitelmien laatiminen ja niiden
toteuttamisen edellyttämä rahoitus
suunnitelmien toteuttaminen*
* keinoina mm. nykyisten reittien
parantaminen, uudet yhteydet,
kunnossapito, pyöräpysäköinti,
autoliikenteen rauhoittaminen
Taajamien keskuspysäkkien kehittäminen*
* keskustojen toimintoja tukevat
”pysäkkiterminaalit”, joihin voi liittyä
kaupallisia tiloja, keskustaa palvelevaa
pyöräpysäköintiä ym.
Liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden
aktiivinen hyödyntäminen*
* Valonia koordinoi, aktivoi ja osin
toteuttaa
Liikenteen ohjauksen ja hallinnan keinot
liikenteen toimivuuden parantamiseksi*
* mm. liikennevalo-ohjauksen
kehittäminen erityisesti Turun
kaupunkiseudulla
Liikennemelun ja -tärinän torjunta
* mm. kaavoitus, rakentaminen,
liikenteen ohjaus, ajonopeudet,
päällysteet, melusuojaukset, tie- ja
ratarakenteet (tärinä)
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Taajamat ja kaupunkialueet
• Turun seudulla kuntien maankäytön kehittämistä ohjaa v. 2012 yhteisesti hyväksytty maankäytön rakennemalli, jonka keskeinen linjaus oli jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunkirakenteiden vahvistaminen niin kaupunkiseudun ydinalueilla kuin seudun pienemmissä kunnissa.
• Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelu on parhaillaan käynnissä, kaavaehdotus tulossa lausunnoille v. 2017 alkupuolella.
• Turun kaupunkiseudulle on laadittu pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämis-suunnitelma v. 2012. Sen kärkitoimenpiteitä edistetään sekä kuntien omassa toiminnassa että kuntien ja valtion yhteistyönä Turun seudun MAL-hankerahoituksen puitteissa.
• Kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelmia on laadittu myös kaupunkien toimesta, mm. Turussa ja Salossa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tarkasteltu myös mm. keskusta-suunnitelmissa, kaavoituksen yhteydessä ja liikenneturvallisuussuunnitelmissa
• Liikkumisen ohjaustyön koordinoinnista, hankerahoituksen hakemisesta ja pitkälti myös hankkeiden toteutuksesta yhdessä kuntien, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa vastaa Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus
• Turussa ollaan ottamassa käyttöön uutta joukkoliikenteen liikennevaloetuusjärjestelmää. Sen yhteydessä on tarkoitus selvittää laajemmin joukkoliikenteen ja raskaan liikenteen etuisuuksien toteutusmahdollisuuksia ja vaikutuksia keskustassa ja koko kaupunkiseudulla
toimenpiteiden etenemistilanne +
Varsinais-Suomi liikenneturvallisuuden edelläkävijäksi
Tärkeimmät kehittämiskohteet
• Turvallisuus reunaehtona kaikessa liikennejärjestelmän kehittämisessä
• Aktiivinen liikenneturvallisuustyö kunnissa ja liikennehallinnossa
Liikenneturvallisuus
Liikenneturvallisuus Kust. M€ -15 -16 -17 -18 -19 Myöhemmin Huom!
Valtion ja kuntien rahoitus seudullisten
liikenneturvallisuussuunnitelmien toteutukseen0,2 / v* * ELYn rahoitusosuus pieniin,
kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin
Liikenneturvallisuustyön ja -yhteistyön
jatkaminen ja kehittäminen*
* Varsinais-Suomen ja Satakunnan
liikenneturvallisuussuunnitelman
ehdotusten mukaisesti
Varsinais-Suomen ja Satakunnan
liikenneturvallisuussuunnitelman pienet
infratoimet*
* Varsinais-Suomen ja Satakunnan
liikenneturvallisuussuunnitelman
ehdotusten mukaisesti
Vaarallisimpien liittymien ja tiejaksojen
tarkemmat onnettomuusanalyysit*
* ml. kustannustehokkaiden
parantamiskeinojen suunnittelu
Alemman tieverkon yleisrajoituksen
alentaminen tai tiekohtaisten nopeusrajoitusten
lisääminen
Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen** mm. risteysjärjestelyt, turvalaitteet,
uudet älyliikenteen keinot
2020-2025
Toimenpiteiden ajoitus Varsinais-Suomen liikennestrategian toteuttamissuunnitelmassa (2014)
Liikenneturvallisuus
• Liikenneturvallisuussuunnitelmia on laadittu seutukunta/vuosi-tahdilla
• Liikenneturvallisuustyötä ja yhteistyötä on aktiivisesti jatkettu ja kehitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman linjausten mukaisesti, kuntatasolla liikenneturvallisuustyössä isoja eroja
• Vaarallisimpien liittymien ja tiejaksojen tarkempia onnettomuusanalyysejä toteutettu liikenneturvallisuustarkastusselvityksinä: vuonna 2013 vt 1, vuonna 2014 kt 40 ja vuonna 2015–2016 vt 2 sekä vt 12 välillä Eura-Raijala
• Liikenneturvallisuussuunnitelmien pieniä infratoimia on toteutettu ELY:n osalta 120 000 eurolla ja pääteiden pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 150 000 eurolla vuosittain (yhteensä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella)
• Alemman tieverkon yleisrajoituksen alentaminen ei ole toteutunut., tiekohtaisia nopeusrajoituksia tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti
toimenpiteiden etenemistilanne +