Henkisen hyvinvoinnin haasteet KELAn tutkimus 50 vuotta5.6.2014 Timo J. Hämäläinen

@HmlinenTimo

1. Hyvinvointikäsitettä on laajennettava

2. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat korostuvat nyky-yhteiskunnassa

3. Hyvinvointiosaaminen on Suomelle suuri mahdollisuus

Kolme pääviestiä

Instrumentalistinen puhe ja deprivaatio-ongelmat dominoivat keskustelua

Talous(talous- ja eurokriisi, budjettivaje, kasvu,

tuottavuus,kilpailukyky)

Hyvinvointivaltio(velkakriisi, budjettileik-kaukset, palvelurakenne, sosiaaliturva, tasa-arvo)

Mukaellen: Habermas (1987, Vol. 2)

Arkielämän hyvinvointi??(hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)

Toimeentulo-ongelmia, %/väestöstä, OECD 2008

0

5

10

15

20

25

30

35

Population having strong difficulties to make ends meet Population having difficulties to make ends meet

Source: OECD How’s life? (2011)

RESURSSIT JATOIMINTAMAH-DOLLISUUDET- Tulot & varallisuus- Osaaminen & taidot- Fyysinen & henki-

nen terveys- Sosiaalinen pääoma- Informaatio- Aika- Poliittinen valta- Luonnonvarat

MASLOWIN TARPEET- Itsensä toteuttaminen- Itsekunnioitus ja

sosiaalinen arvostus- Lähimmäisen rakkaus

ja yhteisöllisyys- Turvallisuus- Fysiologiset tarpeet

ARJEN AKTI-VITEETIT JA ROOLIT- Työntekijä- Kuluttaja- Perheen jäsen- Sukulainen- Ystävä- Harrastaja- Kansalainen

SUBJEKTIIVINENHYVINVOINTI

ELINYMPÄRISTÖ- Luonnonympäristö- Infrastruktuuri- Teknologiat- Organisaatiot- Väestörakenne- Kulttuuri (arvot &

normit, aktiviteetit)- Instituutiot (lait

& sääntely)- Politiikka- Talous- Työmarkkinat- Media

KOHERENSSIN TUNNE- Ymmärrettävyys- Hallittavuus- Merkityksellisyys• Korkeampi päämäärä• Muiden palveleminen• Flow aktivitetit

Arjen valintojenvaikutukset

Palaute tarpeidentyydytyksestä

Palaute onnelli-suudesta

Palaute onnelli-suudesta

Palaute tarpeidentyydytyksestä

Arjen valintojenvaikutukset

Lähde: Hämäläinen (2014), kirjassa Well-Being and beyond:

Broadening the public and policy discourse (Edward Elgar ).

Hyvinvoinnilla on monenlaisia tekijöitä

Deprivaatio-ongelmista valintojen ongelmaan

Yhteiskunta on muuttunut ja vaihtoehdot lisääntyneet:

• Resurssit ovat kasvaneet (tulot ja varallisuus, terveys, informaatio, tiedot ja osaaminen)

• Materiaaliset perustarpeet on tyydytetty (valtaväestön osalta)

• Kulttuurinormit ovat vapautuneet ja sääntelyä on purettu

• Markkinoiden tarjonta on kasvanut

• Yhteiskunnan ja arkielämän epävarmuus ja monimutkaisuus ovat kasvaneet

• Ihmisten ja tuotantopanosten liikkuvuus on kasvanut

Mitä tästä on seurannut?

• päätöksenteko-ongelmat kasvaneet (kasvanut valinnanvara, epävarmuus, monimutkaisuus, infoähky, valintojen ulkoisvaikutukset, ohjaavien normien puute)

• Kiire on lisääntynyt (aikaa edelleen 24/7)

• Individualismi ja itsekkyys ovat korostuneet (normittomuus)

• Lyhytjänteisyys on korostunut (välitön tarpeen tyydytys, tehdään asioita ”viime tingassa”)

• Lojaliteetti koetuksella sosiaalisissa suhteissa (Hirschmanin ’Exit, Voice & Loyalty’)

9.6.20147

Lähde: O’Hara 2008

Arkielämän hallinta on vaikeutunut

+-

+-

+-

+-

TYÖT- Tehtävä 1

- Tehtävä 2

- Tehtävä 3

- Jne.

PERHE

YSTÄVÄT

KULUTTAJA

KANSALAINEN

SUKULAISET

HARRAS-

TUKSET- Harrastus 1

- Harrastus 2

- Harrastus 3

- Jne. HARRASTUS 2

Synergiat ja

konfliktit

Kullakin omat:

- Päämäärät

- Käytännöt

- Kontekstit

- Viitekehykset

- Kielet

- Normit

KULUTTAJA

Henkiseen koherenssiinkohdistuu paineita

Epävarmuu-den kasvu,monimutkai-suus

Valintojenongelmat

Individualismi,normittomuus,kulutusyhteis-kunta, materia-lismi & instru-mentalismi

Ymmärrettävyys

Hallittavuus

Merkityksellisyys

Koherens-sin tunne

Terveys, subjek-tiivinen hyvin-vointi (QoL)

Lähteet: Aaron Antonovsky (1987);

Monica Ericsson & Bengt Lindström

(2005)

Crisis and opportunity

Lähde: O’Hara (2008)

Mielenterveys on globaali ongelma

Lähde: Maureen O’Hara

12

• The prevalence of mental disorders hovers at around 15% of the world’s population, 28% of US adult population and rises to 40% when stress-related disorder are included (WHO 2014 report).

• In a study commissioned by the World Economic Forum (Davos 2014), mental disorders emerged as the single largest health cost with global projections increasing to $6 trillion annually by 2030, more than diabetes, cancer, and pulmonary diseases combined.

Mielentervey-den häiriöt

Tuki- ja liikunta-elinten sairaudet

Verenkiertoelin-ten sairaudet

Muut sairaudet

1996 67 025 87 045 32 111 60 431

1997 67 879 81 864 29 752 58 507

1998 68 649 77 415 27 641 56 911

1999 70 152 73 480 25 918 56 123

2000 71 538 70 245 24 381 54 970

2001 72 923 67 886 23 188 54 153

2002 74 774 66 440 22 164 54 100

2003 77 020 65 155 21 207 54 068

2004 78 650 63 956 20 302 54 002

2005 80 356 64 055 19 824 54 549

2006 80 830 62 983 18 840 53 913

2007 82 360 64 275 18 530 54 421

2008 82 783 64 337 17 950 54 245

2009 82 459 63 746 17 049 53 667

2010 81 142 61 954 15 960 51 985

2011 78 711 59 338 14 813 50 053

2012 75 855 55 795 13 593 47 525

2013 72 999 51 863 12 360 45 278

Lähde: EläketurvakeskusYksikkö: henkilöä

Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet

Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia

Yksittäisiin arjen valintoihin liittyy pieniä sivuvaikutuksia, joihin ei yleensä kiinnitetä huomiota, mutta jotka kumuloituvat helposti isoiksi ongelmiksi:

• ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samanlaisia valintoja tai käyttäytymismalleja, tai

• suurissa joukoissa, kun monet ihmiset tekevät samanlaisia valintoja

9.6.2014 15

Esimerkkejä kumuloituvista ongelmista

• Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä)

• Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus

• Ylikulutus ylivelkaantuminen

• Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät

• Lasten hankkimisen lykkääminen lapsettomuus, väestön vanheneminen

• Matkailun ja yksityisautoilun lisääntyminen ruuhkat, ympäristöongelmien kasvu

• Matalahiilihydraattinen ruokavalio globaali ruokapula

Johtopäätökset

17

• Uusista haasteista huolimatta Suomi on hyvinvoinnin perustekijöiden, koetun tason ja osaamisen osalta monelta osin maailman huippua.

• Henkinen ja koettu hyvinvointi tulisi integroida suomalaisen hyvinvointipolitiikan ja -keskustelun keskiöön, materiaalisen hyvinvoinnin oheen.

• Suomen kannattaisi pyrkiä kokonaisvaltaisen hyvinvointiosaamisen edelläkävijäksi maailmassa. Siitä voisi tulla Suomen uusi kilpailuetu.

• Maailmanluokan hyvinvointiosaaminen olisi kestävän kehityksen monikärkiohjus:

1. Se auttaisi ihmisiä tekemään pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta fiksumpia päätöksiä arjessaan.

2. Se auttaisi julkishallintoa kohdentamaan niukkoja resurssejaan paremmin.

3. Se auttaisi yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita, joissa on kilpailijoita enemmän lisäarvoa ja joille on laajat kansainväliset markkinat.

4. Se auttaisi yrityksiä ja julkishallintoa kehittämään parempia elinympäristöjä.

5. Hyvinvoinnin edelläkävijyyteen perustuva innovaatiotoiminta sekä hyvät elinympäristöt houkuttelisivat ulkomaisia sijoituksia ja asiantuntijoita.

6. Se mahdollistaisi sellaisten kannustimien kehittämisen, jotka houkuttelevat ihmiset siirtymään kestävämpiin elintapoihin.

@HmlinenTimo

Kiitos!