— Hansakoulujen joytskntmanpuyeenjoytajaksi walittiin uudestaantohtori Bonsdorff warapuheenjohtajaksiPastori Appelqwist.

— Fuennon pltää kansakoulujentyttö-osaston huoneissa enfi sunnuntainakello 7 illalla tätort W. Tawaststjerna.— Aäptölliset opettaja-näytteetsuoritti täkäläisen normalilysein yliopet-tajakunnan edessä t. t. 15 P. MaisteriC. G. Swan uskonopin lehtorin wirko-ja warten; arwolause cum laude appro-batur (lr/24.)

Hllmeenlinnllsla.

katuja nimillänsä, niin merkinneevä sel-laisessa seurassa tuo ensinmaimttukinuimi jotain, sen werran kuitenkin, ettajos ci suomalaisia täällä enää muiste-takaan

— niin muistetaan kuitenkinruotsalaisia

—ja tyytykäämme siihen.

Mutta lewätkoönentisyys haudassaan!Eipä Saksa ole se maa, jonka tarwit-see elää loistawain muistojcn leiwästä.Seu suuruus ja walta on nykyisyydenhedelmiä. Ja cpäilemättä onkin Bis-marckin suuri aatos, Saksan yhteys",luonut uutta elinwoimaa koko kansaan.Jos yhteiskunnassa puolueet paljon rie-huwatkin riidoissaan, tuon aatteen suh-teen wallitsee kuiteukin yksi sielu ja yksisydän laikissa. Verliniin kaikki silmätkääntywät; siellä on politikin paja täy-dessä toimessa, täällä ollaan enempiodottawalla karmalla. Nykyään wallit-see tämän kaupungin pääpuolueessa, joka on kansalliswapaamielinen, alaku-loisuus siitä, etta ylimmässä hallitus-piirissä konserwatismi on päässyt wal-loilleen. Muutoin nämä erityiset pik-kuwaltiot, niinkuin Sachsenkin, eiwätulkopuolella waltakunnan-yhteyttä mer-kitse niin mitään waltio-oloissa. Tääl-lä on kyllä kuningas, mutta hanen kokotoimenansa on ajeleminen huwilinuas-ta toiseen, metsästys y. m.; kun wielälisäksi saa kansansa ratkauden ilmanmi-tään hallitusmurheita, niin eipä saatakuolewainen paremftia päiwiä pyytää.Sachstnin eduskunta on par'aikaa yhty-nyt maapäiwiin, mutta näillä on hy-win rajoitettu walta tietysti; niidenkeskusteltawaksi uskotaan luulteni wainkotimaiset pikkuseikat, taloudelliset kysy-mykset j. n. e. Nyt ainakin on raha-kysymys ylinnä ja esinnä. Mennäwuonna oli näct laskettu waltiou-tuli-hit s:tä miljouaa markkaa ylemmäksi,kvin mitä todellisuudessa niitä sittenkarttuikaan, ja tuon wääränlaskuu kaut-ta on tullut ikäwä wailinki kassaan.Sen seikan auttamineninyt asianomai-sia ajatteluttaa. —

Eipä sentään saaihmetellä, jos oltiinkin woimiansa liianylhäälle arwattu, sillä Sachsen on to-siaan erittäin warakas maa. Tahdonwain mainita, etta rautatiet antawatwaltiolle wuotista tuloa 25 milj. mark-kaa. Mutta eipä täällä liioin minhalwalla päästä kulkemaan kvin esim.Suomessa. Toinen warallisuuden läh-de on kiwihiilet. — Täällä ci poltetapuita, waan kiwihiilten sakea sawu tup-ruaa joka tornista ja laskee ålas sei-

— ZlaupseeMoulmm oli 15 p.marragluuta ilmoittanut itsensä 12 pyr-kiää, joita luutuantti Krogerutsen läsnäollessa tarkasti Howi-neuwos Lilius.Heista hywaksyttiin seuraawat 8: KarlTuomola, Erland Lehtimäki, Karl Haka-nen, loha Kanila, Henrik Pihl, To-bias Hofdal. Johan Gust. Heinonen,Johan Gust. Riemi.—

Mirkawapautta on Padasjoennimismies K. I. Lang saanut 2 p:stäjoulukuuta 1879 29 p:ä'än helnnkuuta1880; hanen wirkaansa toimittaa yliop-pilas Ost. Lang.— Srnumm Makasiinin ylös-kautopäiwät Aämeenlinnassa.Havhon kihlakuuta1879 louluk. 9 p. Hämeenlinnan maa»

seurakuuta jaTyrwännän kappeli, 10 P. Ha!tlilan pitäjä kyla«kirjoimet A— N., „ 11 Saman pitäzän muut ky»lät,, lanakkalan pitäjä.

» , , 13 Hauöjäwen pitäjä„,/ 15 Wanajan pitäjä„ Rengon kappeli ja lopen

pitäjä„ 17 Havhon pitäjä, kylakirjai-met A— K.

» »18 Saman pitäjän kyläkir»jaimet K.— P.

5 19 Saman pitäjän muut ly«lät.20. Tuuloksen kappeli.Hollolan kihlakuuta:1880 Tammik. 8. Lammin pitäjä

» ,9 P. Kosken kappeli» „ 10 Nastolan ja Karkolän pi-

täjät.» , 12 Hollolan pitäjä„ ,13 Padasjoen pitäjä„ ,14 Asikkalan pitäjä.

Tammelan kihlakuuta:„ ,15 Kalwoilan ftitäjä» „ 16 SääksmäenlpitäiäA— M."

„17 Saman.'pitäjän M-S.» „ 19 Saman pitäjän muut ky-

lät., , 20 Someron pitäjä; 21Ur-jalan p.;

— Hleikätt tal0) joka Myllymäessähiliakkoin palm, oli Northern Countiesof England nimiseösä seurassa wakmttet'tuna 3000 markasta. Siitä on tuo seu-ra nyt maksanut 2,300 marktaa, kunpalosta säilynyt rakennuksen jäännösar-wattiin 700 markkaan.

— Uaamiohuwit wenäläistä kouluawarten pidetciän täällä 30 P. marras-kuuta.

ta rahat toistaiseksi talletettakoon laaninräntteriassa. Lieneepä tälnäkin määräysjonkinlaisessa yhteydessä täkälcllsen norma-lilysein Helsinkiiu muuttamisen kanssa.Jos tuosta muutosta jotakin tulee, niinon syytä luulla, etta rahat siinä tapauk-sessa määrätään Hämeenlinnaan jääwcinlysein omaksi.

Keskiumkkom Mllrraskuun 19 p.

Hämeenlinnan kaupuiigista1879.N:o 46.

Suomalaisen ftuolipäiwä saarnan kello 10prowasti Boisman.

Suomalaisen ehtoosaarnan kello 5 pastoriAppelqwist.

'

Tuorstaina kello 5 ruotsalainen Pyhän Naa-matun selitys.

Swenst Bibelförklaring thorsdag kl. 5 e. m.

Tuomiosunnuntaina saarnaa:

Pesusta puhuessani muistan ilmaa.Kaiken syksyä owat pilwet ruusaastiwalaneet wettänsä kaupunkimme yli, jo-ka siitä ci ole rahtuakaan puhtaammaksitullut. Kadut owat niin kuran wal-lassa, etta mahdoton on säilyttää saap-paitaan siistinä, eteukin jos, noudattaenmaan tapaa, on kalosscja käyttämättä,Eipä Leipzigilciinen liioin harrasta etik-ettiä"; syömätarpeensa hän tyydyttäämissa mukawimmin käy. Kadulla uä-kee hcrroja, jotka rauhassa syödä pu-reskelewat makkarapätkääusä, ja luento-salissa wetää ylioppilas taskustaau woi-leiwän ja alkaa syödä, keneukään sitämoittimatta. Ruokalaan sopii naisenmennä siinä kvin miehenkin ja kauuiithuulet" imewät yhtä saineesti ohranhumalallista nestettä, tum urho parta-suu. Äidin joukossa on uscin laftsetkinsiellä. Tuo sentään näyttää hurjem-malta, kvin se todella on. Ei täälläole juonti niin ylöllinen, etta raakaamenoa syntyisi. En tiedä wielä näh-neeni yhtäkään jalottomaksi" juonuttatäällä. (latk.)

nille, sumentaen ne, niin etta luulisikartanoita paljon wanhemmiksi, kvin netodella owat. Ja yhtä wähän kvinseiniä, säästää tuo sawu poskiasi. Joskuinka kiilto-naamana hywänsä lähtisitkaupungille, saatpa warmaan kotiin pa-lattuast pestä kaswosi tois^kertoihin,sillä niihin on tarttunut tuota ilmassalentelewää nokea.

Tiiaushinta: jakamisftaikoissa Httmeenlinnllssa koko wuodelta 3 markkaa, puolelta wuodelta 1 m. 75 p. ja ueljännetseltä Imarkka; Hämeeuliunau postikonttorissakoko wuodelta 3 m. 52 p., puolelta wuodelta 2 m. 1 p. ja neljtinnekseM 1m. 13 p.; muissa postikonttoreissa kolo wuodelta 3 markkaa, 97 p. puolelta wuodelta 2 m. 2? p. janeljännekseltä 1 m. 28 p. — Kuullltuksia ja ilmoituksia otetaau lehteen 10 penuistä ftieueltä riwiltii.

— lakamispaikat: lehdeu kirjnpaino, kaupungin kirjakauppa ja herrnStrömbergen puoti. — Toimittajat: K. Blomstedt (wastuunalainen), K. Erwast, Ad. Malin.

Kuka ci ole runoiliamme kanssa lau-lanut kansasta, joka werellään punasiNarwan, Liitzenin jaLeipzigin kenttia?"Siispä jo ennalta joku ylewämpi tun-ne nosteli rintaani, kun jouduin näitäawaroita wiljakenttiä astumaan, joitasuuri sankarikuningas ja hanen keral-laan niin moni uljas Suomen soturimuinoin kostutti sydänwerellään; luu-linpa melkein innoissani, etta nuo run-saat laihot imiwät mehunsa esi-isäimmeluista. Mutta — Breiteufeldin päi-wistä on jo puolikolmatta wuosifataawieremäisillään, ja sittemmisin on his-torian wirta näille samoille aloille wie-rittänyt niin monta wäkitulwaa ja, lam-etta, etta noiden tapausten jiiljet joowat umpeen kuluneet. „Kausaintap-pelu" ja Napoleouin werinenhäwiöelääwielä kansan muistissa, mutta kolme-kymmenen wuotinen sota haamoittaa ha«märästi satujen yöstä. Ja ompa tuo-hon toinenkin, helposti tajuttawa syy:tuo sota ci ole niitä, jotka antawatSaksalaisten kansallisylpeydelle kostu-ketta, siis ne sen halusta unhottawat.Waan anteeksi! Äkkäsinpä eräänä pcii-wänä nimisenkadun. Schiller, Göthe,Bismarek,Molt-ke ja muut puolijumalat kaunistawat

Leipzigissä 5 p. marraskuuta.

Kirje Hämccn Sanomillc.

-Kätneenlmnan yiljakkoin lak-kautettu rustsalainen alkeisopistooli wuosien kuluessa ehtinytmuun muas-sa kokoella melkoisen rahaston, 20,000markkaa. Tämän oli koulujen ylihalli-tus ehdoittanut normalilyseille siirrettä-wäksi jaettuna kolmeen osaan uiin etta ykstosa lankeaisi sen stipendirahastoon, toi-nen kirjastokassaan ja kolmas konlukas-saan. Nyt huhu kuitenkin tietää kertoa,etta Keisarillinen senati ci ole hywäksy-nyt täta' ehdoitusta waan määrännyt et-

framlidne majorenO. W. Schulmansenka

LOVISA WILHELMINAfödd Gardiemeister

stilla afled iTavastehus den 15 no-vember 1879, kl. 11 f. m.isitt 89:deålders år, sörjdoch saknad af barn,barnabarn, slägtingar och vänner,var-der härmedelst, enligt den aflidnesönskan, endast på detta sätt tillkän-nagifvetKom sälla stund, kom mildt och fortDå jag får hädan fara;Kom död, och öppna mig din portTill lifvets himmel klara!Kom Jesu, tag af nåd mig mot,Och bed med mig vid Fadrens fot.Att jag får hemma vara.

p. pyysiwcit seurakunnan jäsenet,ylswue-llfesti neljänHMwacilisaNlaaiaksi?seu-rakunnan w. DkirkkohMaMransi Nord-lundin. .^,«. / < "''!.' ' '

— A H F. Verintöruytwasja hanen korkea puolisonsa lähtiwät ftäsmän.fuun,.;2:p:nä Cannes'ista Parisiin,jossa aikoiwat wiipyä kolme, neljcipäiwää. ,■■;, , ;,,,

malsaftat tästä lähin cnttSta enem-MänHyhteijeen WUDskassaan, mista,fittc?^waf[et|ön kaitD^ waiwaisille tar-:^éenftnuttäarU Kurmassa ci ote ollut-MniäiwDpaljoMruotuwaiwaisiksi pyr-

koDDwiime^aikoina on ollut usei-ruotuDawpnaisifljsxsänoo Sat.I" -~!,^tmi|ttifai(li|| apostoleita kul-tit kuten^Folkw/kertoo7 tåas Sipoonpi-täjäösä kaksi, tällä kertaa waimojensakans'sa, joiden lukumäärää et matnittu lehtitiedä.— Yksi ftttttu kultasepistä onkanteen 'alaisena rahan sulattamisesta,fösta erään wanhettuneen asetuksen mu^faan muun muassa tulee rangaiswkseksimaanpakolaisuus.~ Welkoinen yumau-ylenm)Smuutamista kauppatawaroista on.Poris^/sa tapahtunut wiime .aikoina. , Syystäetta ulkomailla esim. kahwin hinla,,lyhy-essä

':.ajasfa. on noussut nom! 15, "/n:llä,

saanewat kahwin juojat sielläkin piakkoinmaksaa ehkä 15 p. enemmän naulalta.Jo on nqulatiij^ääflci lisätty -hintaa 10

,p. iSamoin,ottr.foturinfin hinta noussut,^jöten kahwimummoille uhkaa tulla1 kowatajat^' —: Onpa wielä raudan hintakinnousemassa. . ' ,(L.-S.)

"—: Mten rttfuitt oraat :mpat

snojeltawat miitänemästä.; Tänäsyksynä kun oraat laihosiwat erinomaisenhywin ja paksu lumi fatot aiwan sulaanmaahan, on syytä pelätä oraiden ntätä=»newä'nx:peräti,' etter 'roaan' fitojä'ilmahan->

jälleen fulata ja päästä fttä routaan=[ tumaan. Waan ' jos5 niin käwisi, ettant)!^tnen tunn pysyisi, "oltfi maanwilje-lijän sitsen: ryhtymiuen/ oraspeltojensaroutaannuttamis-toimnn. ,Tassa suhteenon| ennestään'kokemuksesta hywäksi tun-nettn keino ,kärhita eli ä'e6tää '■ peltoahangen päältä. Täten murtuu hankiIniin, etta se läpäisee maasta nousewanlämpimän hyöryn ylös ja päästää kyl«'män ilman oraiden juureen:routaamutt-tamaan twaata. Jos kohta ensimmäisenkarhitsemisen " jälestä sattuisi tulemaanuusi lumisadc, on karhitseminen undis-tettawa. Kemo, on niin luonnollisestiymmärrettäwä, , halpatöinen, ja kokemuk-festa hywätsi tunnettu, ettet, maanwilje-lijäin pitäisi suinkaan pitämän sitä hal-pa=aripoifena,r kosta ,manna-a fta- o Letta,oraat sulassa maassa, paffun hangen al-la mätäuewät' ja maanwiljelijälle ;on si-ten katowuost silmäin ebegfäV ;(Sat.)

! Kesä oli ihänimmallansa. Metsät jakedot wiheriöitsiwät, järwien sinertäwätaaltoset ajeiiwat wapaina rarmasta ran«taan ja lintuparwet liwertelilvät iloisestimetsistöissä.> Kirsikukat, närnät kesän sa-nansaattajat,! oliwat jo kukoistaneet ja la-kastuneetkin; mutta niitten siaan olinur-mesta kohonnut toisia, jotka nyt tnydessäihanuudessansa tarjosiwat katselian sil-mälle suloisinta nautintoä. —

Eräänä > sunnuntaiua kesäkuun kesk^paikoillaltttatkusti K— lan Isotalo jälleentyttärensä Ellin kanssa kirkolle— Edel-lisenä talwena >oli hän ahkerasti opetta-nut - uljasta orhittansa kulkemaan re'en

suostui .hanen esitykseensä — ja siitä het-kestä he eiwät olleet ainoastaan kaksi ra-kastawaista, waan wielä enemmänkin ——

he oliwat. julkisesti sulho ja morsian.—Häitten pitämisestä ci ollut wielä

tarkemmin päätetty, sillä Alma ci tahto-nut jättää wanhaa isäänsä eikä Aatun-kaan taloutta hoidotta, waan. sanoi tah-towansä odottaa wielä tuohon puolem«paan, eli siksi kvin isänsä jättäisi maalli»sen majansa, tahi Aatu wihdoinkin me-nisi raimisiin.

—

edessä ja se oli onnistunut hywin; mkttakesällä oli sillä ajettu ainoastaan niinpaljo, ,etta se oli tosi, eikä Isotalo sentähden luottanutkaan siihen wielä täydel-lisesti ratasten edessä. VMähywin läi-kähti nyt hanen päähänsä se päätös ettasillä piti ajettaman kirkolle. — Meuo-matklli päättyi aiwan onnellisesti, muttapalatessa kirkolta ci yhtä hywin. Ehdit-;tyä nom wirstan paikoille kirkosta len-tää kohäutti äkisti ja .odottämatta jokuisomainen lintu tien ohestametsästä ylösaiwan samallav kohdalla missa Isotalohiljakseen ajella hyritteli kotia kohden jahuoletoinna haasteli. tyttärensä ,kanssa.Hewoinen peljästyi, ja läksi kapasemaaneteen päin, miten parhaiten pääst. Iso-talo, joka ci tänlaista taftausta edes aa-wistanutkaan eitä siis ollut kylliksi waroillansa, ci woinutkaan enää juhtaansahillitä. Wielä lisäksi tyhmistyi hän.pel-wosta niin, etta ohjat sekaantuiwat ha-nen käsissänsä, joten hewoinen sai mel-kein ohjaamätta karata mihinkä waan ha-lutti^ — Tie olialutsi suoraa ja tasaista,mutta ebempänä ,tuli>ensiksi wastamaataja sen perästä, pitkä, jyrkkä, ja wäärä

josta wauhdissa.ajaen helposti saat-toi tulla sywyyteen, jo^aolioikeälla f>uo-

lella! aiwan lähellä tietä. Heikot käst-puut ,eiwät olisi woineet sitä lestää.

- Tä-män,.kaiken, tiesi sekä, Isotalo, etta hanen,,tyttärensä. aiwan hywin. Heidän tilansaoli tuskallinen sillä hewoinen riensi yhäraiwopäisesti eteen päin. Ehdittyä ah-teenl korkeammalle paikalle katsahti Ellikerran, oitealle puolelle sywyyttä kohden.Mqailma pimeni hanen silmissänsä, hänhuudahti kiiwaasti ja — pyörtyi. Iso-talo yritti minkä suinkin woi hillitä he-woista, waan turhaan. — Oli jo tultulähes puoliwäliin ahdetta

—mutta sa-'

massan näki Isotalo pitkän,rotewan japulskean ,miehen seisowasi tiellä wakawa-naja jäykkänä ikään kvin walmiötaunee-na yksin wastustämaan suurta wihollisensotajöukkoa. Hewoisen ehdittyä hanenkohdallensa, josta ahteen ätkinäisin kään-!ne alkoi ja kauhistawa sywyys sen ulko-puolella,, karkasi hän nopeasti. kvin nuolisen wasempaan suupieleen kiinni, eikä hel'^littänyt wähääkään,ehkä hanen täytyinom puolen fadan sylen mattan enem'män laahata, kvin käydä hewoisen rin-'nalla. Tassa oli »kowat menot?

—mutta luultawasti ci öllut.Isontalon ul-jas wielä,loskaan ennen ollut niin,kowissa kourisfa kvm

Alma itse oli iloinen kvin taiwahanlintu; hän pyörähteli wikkelästi ja liwer-teli iloisesti:kuin sekin — eikä isan wan-huuden heikkous eikä weljen smueat surut-kaam woineet liioin hanen iloansa häiritä.— Aina siitä ajasta asti, jolloin Liinanhäät pidettiin kartanossci^ oli nimittäineras torpan poika — - Aatun parhaitaystäwia

--ruwennut suosimaan Almaa.

Ensin oli hän hywin ujomainen, muttatuli sittemmin ajan kuluessä!wähitellenrohkeammaksi, niin etta hän wihdoin lou-lun pyhinä"! Almatte ilmoittisydämensä? tnnteetja pyysi häntä omak-sensa. Alma, oli

-usiasti nähnyt hanen

seuraelewllN>Aatun kanssa;^- se oli hy-wä maine-todistus,' sillä Aatu walikoitsiystäwänsä -suurella .wärowaisuudella;hänoli erittäinilckehunutkin 'ltätä 5 ystäwäänsä

kelpo.mieheksi's.' Ei.siis ihme, etta Al-makin oli tawallista enemmanlja tarkem-masti silmäillyt häntä tahy etta'hän kohta

(latkoa n:o 45)

Kirjoittanut M— p— pi.Mtstwen rikft.

Pirkkalan kihlakunta: 1880 tam-mik. 7 P. Pirkkalan pitäjä; 8 Vlöjärwenkappeli ja Messukylän pitäjä; 9 Kan-gasalan pitäjä A.— P. 10 Kängasalanpitäjän munt kylät; 12 Lempäälän pitä-jä A'.— L.; 13 Lempäälän pitäjän muutkylät sekä H^/ijärwen kappeli; 14 Wesi-lahden pitäjä "A.-L.; 15 p. Samanpi-^täjän muut kylät.

Nuoweden kihlakunta: 16 P. Ruo-weden pitäjä A.— P.; 17 Saman pitä-jän muut kylät sekä Kurun kappeli; 20Orihweden pitäsä; 21 Teiskon kappeli.— Kiippaklmnan sanomia. (Tu-run.) Awonaiseksi julistetut: kap-palaisenwirat Sauwossa,Naantalissa,Pyhämaassa, Wanaiassa,Sammatissa, Kaks-kerrassa,, Askaisissa, Humpftilaösa, Kar-kussa ja Suoniemellä,Längelmäellä, Lem-päälässä, Paattisissa sekä Karjalassa yn-nä. ensimmäinen kappalaisenwirka Weh-maalla, kaikki haettawikst 90 pp. kul. t.k. 13,p:stä.— Opettlljalist Sollolan pitäjänt)lempään kansakonlunn on otettuIywäskylän semiuarista päästötodistuk'sella uloslaskettu opettajakokelas W. Kos-kela Porneesista.— Znomen tarkkampuzakomp-pania alkoi tointansa wiime lauantainailman mitään julkista juhlallisuutta, en-tisen wenäläisen junkkarikoulun 'kartanos^sa Elisabetintorin 'wieressä Helsingissä.Oppilaittcn puku tulee olemaan samannä-köinen knin ruotuwäellä ennen oli:mus-taa werkaa, siniset reunukset, keltaset na-pit ja kalonit.

-; Meijerinäyttelyssa Uietaris-sa on näytteitä >378i°eri paikästä,^ joistst'83 on keisarilunnan wenäläisissä maä-kuunissa, 222 Suomessa, 59 Itämerenmaakunnissa ja 14 ulkomailla.

S:t Petersburger Herold" kehuu nii-

Pirkkalan kihlakunta: helmik. 3P.Pälkäneen pitäjä A.— O.; 4 saman pi-täjän nmut kylät; 5 Sahalahden pitäjä.

Kruunun makasiiinin ylöskantopäiwätTampereella:

1880 Sammil. 22 Akaan p. ja Kyl-mäkosken kaftpell' "'■< .'-h„ ,23 TamelanM;,24 Soft*oisten, Perttultm^aHunMi»,lan kap-pelit. ; :

"' '■;.lämsiin kihlakunta 1880. Tammik.

26 P. lämsän ja Korpilahden pitiijät;27 Längelmäen pitäjci^ ja^Kuorehwedenkapfteli; 29 Eräjärwen kappeli' sekä'Rii«himemen, Walteen, Kuorehniemen jaPirttimäen talot Ruoweden pitäjässä; 30Luopioisten kappeli; 31 Kuhnwisten pi-täjä, Kuhmalahden kappeli sekä Saha-tabben pitä[än Wehkajärwen ja Paja-lan,fl)lät.. .<

! — Aysymyspäuvänä kirkkoyer-ranwaalm walmistaunsta wartenFaiwassalon seuralmnnässa t. k. 9

— Saimaan kanawa. MaksutSaimaan kanawaa myöten alaspäinmenewistä tawaroista tämän wuoden pur-jehdus-ajan alnsta' marraskuun 1 päi-wään asti nousiwat Ö. F:n mukaan, yh-teensä 445,156 markkaan 46 Penniin.Wiime wuonnatekiwät ne samalta ajalta637,3,<0 m. 06 pennia.! — AirjaMsnutta. Painosta il-mautuu piakkoin eras! uusi lawea teosprofessori Yrjö Kotzkiselta:natteets ihmiskunnan historiassa".— — Zimolanrautatielinzaa tutkitaau par'aikaa tar-kemmin. Aikomus on saada se lyhenne-tyksi. Niin kertoo eras lähettäjä AD:ssa. -

— Kallitnksen edusuueyekst Ky-poteeki yydistykftssä on, kuwernöriK. I. lägerhorn'in sijaan, määrättyprotokollasihteri W. G. Geitlin.— Must Kirjapaino. Paino-asiainylihallitus on tämän marraökuun7 p:näantanut kaupftiaalle H. O. Fontell'illeluwcm perustaa Kristiman kaupunkiinkirjapainon ja käyttää sitä.— Siihen komiteaan, jonka onehdoittaminen l^inoja hiwoisrodun pa-rantamiseksi ja johon jäsenet määrätäänlännittäin, on Uudenmaan läänistä ku-ten H. D. tietää, määrätty maanwiljelijämaisteri E. Duneker.

Tämän kuun 10 pmä tapahtui palkin-tozen julistaminen^ ja,on Suomi saanutyhteensä satakaksikymmentä kahdek-san, metaljia, nimittäin 4 isoa kulta-metaljia (Grotenfelt, de Pont, Kingelin,E. af Forselles), 4 pientä. kultametaljia,30 isoa hopeametaljia, 37 pientä hopea-metaljia ja 53 pronsimetaljia.— H^ellawamarkkmoita pidettiintäällä wiime tuorstaina. Nom tuhannenleiwiskää oli tuotu kaupaksi, ja ostettiinniistä suurin määrä Tampereen liinateh-taasen. Parhaista pellawista saatiin 6markkaa leiwiskältä.

1;B:tjDet^sburger, .pettnn^ lausuu:»NnnHini Ärwatcr sopi,? Jon .SuomellcretufTjd Yr na't)ttetpfä seka tutumäävåni^ettätawaran taattutn fatfoen; Suomen ohes-sa on Itämeren maakunnilla tunnioitus-ta ansaitsewa? fija. i Wenäläisistä kuwer-nementeiöta astuwat efitn.Mölogda jaTwer".

ta hienoja woilajeja, joita owat näytteille

sissa)) 'Forselles,! maan-niitjet^SfDiitu|tM!Wall6N,j Costiander)v! Märtman) lokioisteMkartano,'K. v:FrenWMnola^^ Kf?!?;- S® i

— Auntaliokonksessa KiikassaoNj päätetty lakata niin:sanottuja ruotu-waiwaisia pitämästä, Talolliset joiden,,e-lätettäwänä mainitut waiwaiset owat ol«

— HZHden hallayön tuyotyöt.Kruununpalwelijain , keräämäin tietojen,mukaan wei tuo tuhoisa hallayö wiimekesäkuulla/ yksistään' Helsingin pitäjästä:2,971 tynnyriäruklita, 60 tnr. ohria,356 tnr. kauroia, 23 tnr. herneitä ja51,575 leiw. heiniä. Niin tietää H.D— Uayanmääräys mallikokous-ten walmistamiseen. Sittenkuin il-moitettu oli, etta suurempi joukko Nuot-sissa walmistettuja:malleja puuteoksiawarten1 oli

'Suomen Talousseuralle läh-

joitettu, joita mukawasti sopisi käyttääläsityönropetuksenedistämiseen maassam-me min tawoin, että^wähempiä ja suu-rempia.järjestöllisesti yhteenliitettyjä, kä-sityö- ja kansakoutujenmukaan sowitettujakokouksia mainittuin manien mukaan wal-mistettaisiin ja kunnille täljt yksityisillejaettaisiin, jotka, käsityökouluja latttaataitka kansakoulussa käsityöopetusta toi-meenpanna tahtowat, on Keis. ( fenatimainitun seuran tekemästä ehdotukjesta23 p. wiime lokakuuta katsonut hywäksiyllämainittua tarkoitusta warten :antaaseuran käytäntöwaltaan. ,1,000 martkaawuosittain kolmen wuoden ajaksi, luettu-na tämän wuoden alusta sekä samallamäärännyt, etta toimitunnan wast'edeserittäin joka wuosi tulee niaanwilj.-toi-mituskunnalle ilmoittaa sen wuoden ra-hain määräämisestä ja silloin myöskinan-taa tilinteko edellisellä wuodella noetet=tum rahain käyttämisestä,, kvin,myös il-mi antaä, mille kunnille ja yksityisille,henkilöille sen wuoden kuluessä walmis-ictut maftit owat jätetyt. (S. T.)— SanomiaTampereeltaja Suomen saloilta", " on, ilmestynytnäyte numerona. Toimittajiksi ilmoite-taan hrat A. "gamen, A. Terwo ja H,'Niemi. -: :' : '■;;;

-^ Känsanwalistnsseuran yaara-osasto Turussa ön päättänyt tälwenku-lulla toimittaa 4 kirjallis-soitannollis il-tahuwia, joissa tanssitaantin, ja.on ai-komus karttuwtlla rahoilla .kuötantaä kan-satajuisia luentoja likikunnissa mailla.

I — gfuomataifen Aitjallistludett!Keuran wälikökouffessNjWsinaissciHii-me tauantatnq^ff^teUlc^MhywZkf^t^iinMaisteri A.

' Mnb^erg'i^ekemä SJiyotjtug,etta hänelle ja"'unfantatfcncio^torr^jm:nyeille uskottaisiin unkarin kieliopin toi-mittaminen suomeksi. . . . _.... ■ "; ;

WnMM-. Uäyttelpi Moskswassa1881.

Komiteain . ja, toimikuntain asettaminentäta näyttelyä warten, johon Suomikinon kutsuttu osaa ottamaan, tapahtunPar'aikaa. Esimiehenä onWenäjän raha-asiain ministeri ja pääkommissariukseksimäärättäneen salaneuwos Wischnegradski,Pietarin polytekniliisen opiston ent., joh-

! UWtzus'en tapaisiin:tauteihin onpaljon sairastunut koulu-nuorisoa, täällä,jonka, tähden on muutamia kouluja täy-tynyt .ajaksi ,sulkea. , Toisesta sota-gym-naasista kuoli wiime wiitolla 5 ja sai-rastui useampia, jonka wuoksi seu alem-niat^luokat, ajaksi, suljettun ja annettiinko'ko koulu-suoja puhdlötaa. Samoin onsuljettu , Paschesii Korpuö'en walmistus-luokat. onmyös käynyt samoin.— Aartta-paperista on tullut wuo-dessa^ 1874-78 tuloa waltakunnan kas-saan wnosittainkesklmäärin liki 9,300,000ruplaa. Tänä wuonna owat tulot suu-renneet./ Tammikuussa tu1i ,1,098,000,helmikuussa 1,079,210,^ maaliskuussa1,067,20,0 ruplaa j. n. e., keskimäärinjoka kuukausi, enempi. miljonaa ruplaa.

sa.. PM3'S sisältää kirjeenchanWä'20;! np:lta.lokakuuta,^ josfa,muun^muassakerrötaan'meibän fcifar en perheenM'senistäDanskassä- seuraawaa:-M?"<P^S ifj-/;^pärieril;Majesteetinsa WenäinilMisa-rinnan tnlo Cannes?iin ci ole;enään ffpätswän" tapaus, koska ife:jo tapahtui 9 p:nälokakuuta, waan,siitä puhellaan kuitenkintäällä Parisissa yhä, wielä, sitä enemminkvin meillä oli kunnia muuriemme sisä-Puolella kaksi päiwää sitten vitää:Suuri-ruhtinas Perintöruhtinasta jahanen puo-

oanfa, ja. kun sen ; lisäksi muttattn,Fets'sariperheen jäseniä samalla haawaa oles-kelee Nanskassa. Luullaanpa... wielä senlisäksi — syystäkö wai syyttä/oipnimi-nulle tuntematon ,— woitawan' warmuu?hitta obottaa Keisari Aleksanterin tuloatänne, fe: on, /et ,Parisim,' waan, Etc.lä-Nanskaan. — Niin paljon kvin näinlyhyestä; kokemnksesta " faattda päättää,njöt Hanen Majesteetinsa keisarinna erin-omaisen hywin samalla' kertaa leudossaja wcihwistawassa timan ala§fq" r'^anS=kan Wälimeren-rannalla, ja Suuriruhti'naspariskunta vuolestansa ioli ■lyhytäisenkäyntinsä aikana Ranskan tasawallanpää«Faupmtgisfa kohdannut jofa haaralta wil-pittömtä? kunnioittawan' huomaawäisuu'den tobigtuffta. KeisariUiset Korkeudetowat , ottaneet;asmnukscnsa Hotel Bristo-lim, johonka myöskin Englannin Kruu-nunverillispari, Walesin prinssi ja prin^sessä,' jotFd saapuiwat tänne samalla ju?nätta lauantaina aamupäiwällä,^tapansamukaan ottibat 1asuntonfa. ;Kumpainen-kin Muhtinaspariskunta owat täällä >lak-Faamatta toifenfa seurassa^ wiettäwät suu-;remman >< osan päiwää yhoessä>

'kähwät

toisensa seurassa teateretgfa' ja' mittgfahuwitllksissa,,,syöwät.yhdessä rpättoäUi6täCafs ,Auglais'issa j.

'n.,'c! — ,'Sunnun-

taina oli kuitenkin kumpainenkin jumalan-palweluksessa innanfci^ ■ oöfqi' iWähäi-nen^aums benäiätnen^firffo/rue Dariinwarrella.oli messun '

atfqna /min ,täynnäfuinr :siihen■" mahtui Parisisk asuwia jaoleskelewia:HanenKeis. Korkeutensa Sun-riruhtinäan tulewain!waltakuntain känsa-laisia,/ jbtfo ': tiiruhtiwat Myttämään!hy^wäksensä' täta tilaisuutta terwehtiä.was-taista,.hallitsijaansa. ,;,Kaikki ;,ciwä.t^,kui-.tenfaan;saaneet tilaa'itfe kirkossa,s waantäyttiwät pihan sen >rébuöfatta; ja ajope-lien:ipäljous ifniut snuri,- etta utottuvpttfin monta katua. lumalanftalweluksenjälkee^läfsiwätHclsärilliset:ÄofjcWet.W-hettiläshotelliin ja'/ :.aqmiäifejDCa.Muiden']'Futfuttitten "wierasten

'', joukossaoli.(Walesin 1prissi ja prinsessa/ Suuri-,ru^ttnaat '■■; Alekseil ja;'Nikolai) Oldenbur-gin Suuriherttua^ .Leuchtenbergln prinssi

[a jätten?i.puolifottfrt ;Mlwinna.i^BeaU:harnais^sekä wenalciiseNjsiirtotunnan Pa-risissa! etewimmät , jafettet:

— Keisarilli-fet.\^orFettbet kuuluwat kesliwiikona tahiperjantaina , ,lähtewan^Parisibta j ja mat-kustawan Cannes'iin, waatt Perintöruh-tinasta lienee kohta olewan odottaminentaFatftn. Hanen Majesteetinsa Keisarin-nan olösta Cannes'issa on ranskalaisissasanomalehdissä kirjewaihtoja, jotka Fuiten-fäan:. S)?ajesteettn omasta tor-keasta.perfona§ta eiwät woi sisältää erit-täin:paljon siitä .syystä,, etta'. Keisarinnaelää aiwan erillänsä eikä ota ketään waS-taan. 7^ ,Nuoret ;prinftt.:fitä wastaan,jotka owat tahi owat olleet HanenMa-jesteetinsa seurassa. owat Paljon ,ulkona,käwelewät,.1 metsästäM ja, purjehtiwa^,fbfonanfa^ Urnan wähintäkään etifetttä. :.j Villa des Dunes,; joéfa Keisarinna

itse^ asuu, /sijaitsee^wähäiseUä mäellä; jasillä on erittäin,,^kaunig.' näköala merenyli. Stic sinne ; t)(ö6 kuttee mutkassa jasitä .suojustaa 'komeat l-etetamntfet puut.Huonetten, sisustus ja huonekalut-owattietysti erittäin fomat ja mautFaat, waansangen ytsinkertaiset,- .; paraaöta ftjfistäLudwig XV:h ja 'Ludwig' XVliri styyliä.j Slmriruhtinas.perintöruhtinastulipuo-

nfoHneen;^.24Sp:nä-loFafuuta^e^toofla*|o^nellisesti Cannes'iin;^ heitä seurasi Pe-rintöruhtinaan abjutatittt ruhtinas..Obo:lenstij ja kreiwi^OlsusiewifetäMuitasarillisten Korkeuksien 'seurueesen"kuulu-wia^henkilöitä..^Korkeita^matkustawaisiaoli Cannes'm asemahuoneeösa wastaaubepartementm prefekti ja alaprefekti/Can-nes'»: 'mairi-' sela 'howimarsalkka Groth.Oitis tultuansa astuiwat Keis. Korkeudethowiwaunuihin, ja ajoiwat Hanen Majes-teetinsa Kejsarinnan asumaan, huwilaanterwehtimääni Hanen Mnjesteetiansa.i — Auollnt:2lfatemi|fo Anton Schief-ner, joka on kääntänyt 'Kalewan satsaksi

kuoli Pietärissa iOF;''l^"vp:i62dubbeniässä .EK

i,\J'C4 W,L ti '„,> :\.I — Zfrikasja mat a\a.,Muucm

innokkäinimis'tas \ Afrikassa' " 'matFu§ta]i§'tatsekkiläinen -to^tort» Oollub',?on äskettäinpa(annut takasin syntymäkaupunkiinsa Pra«gihr ja on siellä suurella juhlallisuudellatullut wastaan otetufft. Ennen Vöh-mun tulonnfaj;pU^än^ontooé[a, jonnetot muassaan' favttoja)

*patnVaiirio^a jaenttätn runsaita>,kaswi- jefa,■^öritejöfoskoelmia. Eras chyönteiskokoelm^onesim.13,000, kaftpaleen lukuiuen..' Uskomat-'tomalla 'ilmollisuudella..on,tämä,mieswä-hillä ;. warojlla,. ainoastansa Ipartn:alku'afuffqan ,: seurassa 7 wuotta waeltanutTranswaalin , seuduilla ja jatfanut mat-fitltuFftqnfa' Ylä-Zambesiin ,saakka. Useinpuuttui häneltä Faifft toarqt? ja. olonsa

seura kokooniuu tänäun kello 7 ittaUla NordiniJiiravintolaaan, ■

."W. P. K:nI:nen jar ir.hen koinppania kokoon-tuu, harjoituksiin ensi sunnuntainakello V2B aamulla.!

Kuomaa! Miehissä.

Hcngcllincn äiksskaus-lchti.Alkaa wuoden .1880. alussa tvista. toitpft*

kertaansa." Lehti, joka ilmaantuu kahdesti kuu«kaudessa"" Kristittan kaupungin Kansallis-kirja-paiuossa, saman kokoisena, kvin ennetikin, tu-tce sisältamään. fanfan,, tajuisia,, selityksiä' ja

fertomnffta uskonnon alalta. saadaantilata toimituspaikassa ' ja " kaikissa maammepostikonttoreissa. '...Lehden Riitta ont

Koko ■. wuodelta ,postirahoineen 3 m:k— I

V2V 2 , „ ; '■: » r ■: ,I,m:k 50 p.U,"- ti , ,,,--- 75 p.■■'.'..&'"s>- Tuhkanen.'' '

. . ' Toimittaja. .'

Huomaa! Lehtermmc, muitten muassa,on lähetyssaarnaajaherraK^ L.Tolonen luwau-nut,! Jos tilaajain luku nousee 500 niin kokowuosikerran tilllajoille wuoden lopulla lähete-tään kirjanen, joka tulee Mltämnän kerto-muksia Suomen Kirkon Historiasta. -'

I.H Tuhkanen.

Werohimmn taksa Hämeen"v- läättitte^ "

; -. "*, oo3 o O

il i ""■"■ "■■ "ii: "■;;■' '- ■=■■■■■:S:«r^ 33s3 3s1 >, , , 2° » 02 ?i ««^i t ..."■. -,1, 1 : . '"

'. , >♦ ' i -o«)'S.'ö

1 tynnyri nisuia..... . 28:—

30:—

»l'| „; rukiita ..... 21: —22: 75. ::

-,I'i . :, , ohria .;.■.....; 18:—

19: 25. i1' ., kcmroja 9:

—11: 35.

1ileiwiskä woita. ... .. 10:—

13: 95.1} ;]-:'''tnlta--V.'; ]

-:'''tnIta--V.' .'i/-. I.*1 .* 7:— :8: 65.1imiehenftaiwätyö l: 30.

— —-1 'juhdanftäiwätyö...-';..... 2: 60., —

":— ,it ,'Siis.,tulee kullekin weroruplalle:'>.-.■:

'3 kapftaa jywiN...... .. .'. .-. 2: 10;jl kappa kauroja.,... ..... —

375/6. ;

rtaulaa woita..'.. .:.'..'.. 2: 9V4.;2''

v " taria. .;;;. j...... —80^.lrahaa...... .......... —60.

! '^^ '; - ;;:M - ; @«tnma : 6:' 373 7/12.

Wrssit.Suomeu Pllntti, 5 p. marrasluuta.

> , Myyjät. Ostaiat.Pictari.... .>.265:/.— 257:

—,100:lta.

Lontoo ...... 25: 22. 25: 05. Punt.Pariisi...... 100:—

99: 30. I00:lta.HanipuriV.^.'. .123: 70. 123:—

100:lta.Amsterdam. '. . . 208:— ,.! 2N6: 50. 100:lta.Tukliolma ... 139: !60. 133:

—I00:lta.

len sinulle welkaä^keltaisen^ riksin, eikö;nun?^^y|n^öit(toctFdni;;ftnune Mmcir-rettäwästr tullut,monta tnevtaa suurem-

"maFfl. # hMina^ ölen tosin^ hidas maksa-maau, ntinhun fentteft ajatteletkin, muttaälä pelkää — ehtä näissä asioissa wielä

■io;öf«« tulemm^^selwälle^ .- 2 '<-Aatn fetfoij^etftfen ciänettöinnä, miltet

tyhmistyneenä, mutta wastasi wihdoin:%en tiedäiiolewänne,minulle! lensinkäänmitään ,welkaa.;, Tassa ;tUat(uube§fa ölentehnyt ,alnoastaan ,sen, mitä ölen,ollutwelwollinen .tekemään ja lumalan'awullawöinut'" tehdä.. Jos,, tåas se wanha,äsia.on

'tiedoksenne, tullut, }

etta tl)ttnrenitVlavsena öllessansa luftasi minulle keltaisenriksin,^ niiu'

'PYYdän, teitä : sen,kotonaan

unohtamaan — —lavset vuhelewat lav-

femfia',. , ..,1 »Ajattele'sinä"niin^ iöötd|b'ot/'muttaaitna, minun, pitää. lapsenikln<luftaus-py^hänä/ sillä se on minun afiani;* wastasi'Isotalo 'Nähtäwästi' liikutettuna : " :

, : Äatu ', tot wielä hatussansa wettä Ellinjaobq. '7— Nuusut punottiwät \ jällen ha-nen' voskillansa

",ja wiehättäwä lempeys

loisti hanen |.s. skirkkaista' .sitmlstänsä 'n—

hän .oli^Acitun'. mieleStä nyt ihanamfti

iFarljuntappqja^.njJH- /sei^olil^läyvelänAatu, ipfa, fitci piteli. suitsista — 'ja hänfat

'riiotton.;— ■

'Aatn oti wnhan ennä^kolta,neli lio^tav kvin kunlutuksia!ruwettiin

lukemaan^ ikäan kvin sallimuksesta läh-tcnt)t kirkösta^ ja ehtinyt^ juuri/sille tienpaikalle,, missa hanen jäntcäiifiJjJfentijnfSlniln>.hywin .tarwlttiin.— i^uteenincnjohdatus! — ©aatua hewoisen Pysäyty-måän/iljubmaft \WdtnHetiMllinilunuwal-!keista kaswoista .ja suljetuista silmistä,etta hän. pyörtynyt..Hän riensi wii-pymättä lähteelle tien ohessa, täytti hat-tunsa räittiilla.i c.be0 ■:-fttrit§ti f

titoffi ja,alkoi kädellänsä pirskotella wettähatusta Hllin^kaswoiM'/ Hetken perästäawasi .(Sill silmänsä, Fatfett enftn oudok-suen ympärillensä ja kiinnitti sitten kat-'fantonfa'' St tuitiv;{a 'p. : j)unc^tuti'— '

„Sinätö'fe' öletkin?" fahot,hän'wienolla

äänellä ) ja sainassa'!! ;kiilsi i kirkas kyynelf)äncn| filmnssänsm ■■"'■'■■> ■■ ■■""""■'.-. ' -

Isotqlo' tarttut Aatun^äteen^ Pudistifitä ystäwällisellä innötta,ja'sanoi: nWhinna wiisasta ja wäkewää , lumalaa,joka woi tehdä enemmän, Finn mitä ru.koilemme taikka ymmärssmme, tuleeminunFitttaa sinua, Aatu, ,tyttärenl ja.:ömangement !pelastuksesta.;.,— Entiseltäan 6-

■Medelstnofféntlig■.-,-entreprenad* auk-iIT-&, tion,,som fhärstädes -förrättastisdagen. den 25 dennes klockan 12på dagen, utbjudes iåt'denminstfor-drändén förmätningen--jaf korn' utåtkronans , -och anskaffande af hafvér-mjöl af egna 'förråder för fångamesni länehäktet . behof under nästkor-

kvin enneNl ja—

ehkä Aatu o«likin oikeassa. j^-? , . .„ Seuraawalla^ wiikolla tuli .K— lanIsostalosta Äatulle,kutsnmus sinne lohan-neksen^väiwäksi;^ hästtä,waroltettiin tule-maan jo ,aamulla,ja waromaan itsensäwiipymacin poiskotoa ipari.päiwää.! i

3lnusutuksin.<^ulkiscösa urakkahuutokaupassa, , jota

täällä pidetään tiistama tämän kuun25 p. kello- 12 Päiwällä,.tatjotaan i§Shimmän wäatiwatte ofjvatn , jauhattasmista :kruunun waroista ja kaurajau-hojen hankkimista1 omista waroista läci-nin wankihuonecssa olewien wankientarpeeksi tulewan wuoden 1880 kulues-sa, joka. täten;haluttisille ottajille tiesdoksi tehdciän; ja pitää pätcwä takavssitomnuksen täyttämiscstä huutokaupas-saesiinannettaman. §ämeeufänmnmaan*konttori 10 p. marraskuuta 1879.§. von <HmtttOttbtl^ ! F.^W.iSchrey.^

ruftPUt niistä.epäwarmoitzta tutöista^joitalaäkäritaitonsa .epäluuloi-silta alku-asukkailt.a.,<i,Tobtsteena tohtori-Hollubin kestäwäisyydesta kertoo. „Times"etta hän^ askeliNa.jMittasi, erään / 450maantieteellistä ftenikulmaa, vitkän, mat-kan, koska Almanac" nnnisenkirjan pudottamineni teki kaikti tähtitie-teelliset tutkimukset mahdottomiksu 21 kuu«,kauden ajalla laski chän joka askeleen,joita hän paikasta toiseen .astui. , Hanenaikomuksensa oli mennä Afrikan länsi-rannalle, mutta kowa tauti,joka kesti 16kuukautta, esti häntä. Tohtori Hollubtulee antamaan matkakertomuksensa tsekin,saksan, ranskan setä englannin kielellä jatalwen ajalla! pitämään luennoita-man-nermaan suurimmissa maantieteellifissäseuroissa. .— , , -, ,

1 Törihintoja.i ! "--.; iriijvi

- ;■: "■ ", ,Mk. p:i/iRullit; tynnyri. ... . ... 20:

—Ohrat-i:y v .-..... . . 17:

— :Kaurat „ . . .... . . . 10:

—Rukiiu.jllUhot leiwiskä. . . . . 1: 63/Ohra-jauhot "„ .... . 1: 60.Woi leiwiskä, inanda. . . . . . 11:

—Woi leiwiskä, tuore... . ,' . 15:

—Naudanliha^ tuorcileitu» .-. . . 3:;_Lampaanliha leiw. .. . . . . . 3: 50;

Sianliha leiw. ....... —:

Suolaistt filalat leiw!■""♦ . . . . 1: 60.-;Tuoreet.muikut ... . . . . __■ 15. .Tuoreet tätnat ... . . \ . -—25.;Tuoreet ahwcnet ...» ... . —

20. -Tuoreet hau^et. . .i,;,- , > *,-.

—. 30;:Maitokannu .. . ;.;,;■■,.» ;... —

40.'

Piimä kannu ..... .■■". . .*'. .>— 15.Perunat kappa . . ... —

20.;,Heinät.leiwiskä, ..,. . . . _-..3qéii .Muuapari ........ . ... t 15.:.Koiwuiset halot, kuorma ..... 2: 50.,Mälltyset, ; „ ... .;r;i '. . .^ .; ,2: — ..,.'.Metsoftari ..... . <...». .... 2: 50. ,Pyypari;..,. ;..;■.' .....— 80.'^,Teeripari,...». . .- . . . . 2:

—,

9:«lo musikaliska soiréen giftes afSchneevoigts musikkapell nästa

söndag den 23 november istora salongen.

H»rsgram:1. Carl den XV marsch af Zabel.2. Sinais ur Operan

Faust ... .af Gounod, . :3. Bei uns zu Hause

vals . . . . .af Strauss*4. Männesherz. Polka

mazurka . . .afStrauss.

5. OuvertureDichter &Bauer . . . .afSuppe..

6. Air varié solo förViolin . . . .af Berriot.

7. Aria och chör urRobert . . . .af Meyerbeer..

8. Potpourri urJeanet-tes bröllopp . .afE.Schneevoigts

9. Ouverture tillNebu-cadnezar . . .af Verdu

10. Venetiansk Gondel-lied . . . . .afMendelsohn. > :

11. Finale ur Lucia» .afDonizetti.12. Skobeleff-marsch ,afFranz. ,

SÖCIETETSHUSET.

OTtqtjtamQtiti.Ronjakkm, Nommia

Puns siamyydään wähissämänrinainsastaan

Wiinikaupasfa.

t^ämeenlinnan kaupungin jamaaseura-kunnan kunn. jäsenet kutsutaan yh-

teiseenkirkonkokoukseensakaristossa lauan-taina 22 p. sisällä olewaa marraskuutakello 12 päiwällä:

1) päättämään wiimekuluneen wuo-den kirkolliskassain tilinteosta ja hal-linnosta, sekä määrätä kuluwan wuo-den tutkijat;

2) suostumaan palkasta haudankai-wajalle hautausmaan käytäwien ylös-pidosta sekä talwen etta suwen aikana;

3) myöntämäänlisäpalkkaa tältawuo-delta urkunistille, jolta poisotetaan 2/2osaa palkasta pensionilaitokseen.

Hämeenlinnasta 8 p. marraskuuta1879. ZoH. Mily. Moisman.

Hugade kompetente sökande tillMX ledig anslagna vågmästaretjen-sten idenna stad ega att till stads-fullmäktige inlemna sina ansöknin-gar om nämnde tjenst inom tret-tio dagar härefter. Och meddelastill upplysning att tjensten åtföl-jes af 800 mark iårligt arvode.Tavastehus den 7 november 1879.

På stadsfullmäktiges vägnar:Z. Mins.

A. W. Lindgren.

MHaakamestarin wirka tassa kaupun-gissa on kirjallisestihaettawa kau-

pungin waltuusmiesten tykönä kolmen-kymmenen päiwän kuluessa tästä päi-wästä. Ja ilmoitetaan halullisten ha-kiain tiedoksi, etta mainittua wirkaa seu-raa 800 markan palkkio wuodessa. Hä-meenlinnasta 7 p. marraskuuta 1879.

Kaupungin waltuusmiesten puolesta:A. Films.

A. W. Lindgren.

Zohtoknnta.omaisille täten tieto annetaan. Hä-meenlinnassa marraskuun 17 p:nä 1879.

COGNAC, MMoch

POUNSCHsäljes iminut endast i

Vinhandeln.

sekä Pyhäpäiwinä kello B—9.Tulewan postin toimisto awoinna arkiftäiwi-

nä kello 9—12 e. p. p. ja 1 3 j.p.p.,sekä pyhäpäiwinä kello I'/?— 2 j.p.p. jol«loin annetaan ulos puolipäiwän junallcrtulleet fanomalchdet ja rayattomat kirjeet.

Hämeenlinnan sähkölennätin konttoriawoinna joka arkiftäiwä kello 9—29

—2 e. p.p.

ja 4— 7 j.p. p. sunnuntaisin B—9 e. p.p.ja 4-7 j.p. p.

Rautatienmakafiininkonttori onawow-na arkipäiwinä kello B—l ja 3—6 sela py-hinä kello B—9 e. P. P.

Pastorin kanslia on awoinna kello 9—12e- p- p-

Raastuwan oikeus istuu joka lauwantaija maanantai;istunta altaa kello 10 e.p.p.

lunat Hämeenlinnasta lähtewät Helsinliinkello 7,25 e. p. p. ja kello 6,55 j. p. p. —Turkuun ja Tamftereelle kello 12,3» j.p.p.— Pietariin ja Hankoniemelle kello 7,25 e.p. p. — Paikallisjuna Helsingistii Hämeen-linnaan tulee kello 9,3 s j. p. p.

—1.Hämeenlinnan postikonttorin lähtewänpostin toimisto pidetään awoinna arlipäi-

winä kello 9—12 e p. p. ja 3—4 j.p. p>

Hämeenlinnansäästöpankkiawoinna kes-kiwiikkoina 5—6 ja lauantaisin 6—76

—7 j.p.p.

Bhdyspankin konttori on awoinua jola.maanantai, leskiwiikko ja perjantai lello 10

Meisiä ilmoituksia.

wastaan ottaa ja toimittaaZ. MMor Zppelqwist.

Turun elinkorkolaitokseenManoksia

Ne naiset ja herrar, jotka talwen ku-luessa harrastawat luistinklupin toimeensaamista, kirjoittakoot itsensä siihen osak-kaiksi kirjakaupassa olewille listoille.Maksu tulee olemaan 5 markkaa her-ralta, 3 markkaa naiselta ja 2 markkaakoulunuorisulta.

Ofmottuälla.Luistinkwpi.

Wapaaehtoiset lMartiat.Y.W.2OF. I.Esselström. H. A. Grönlund.„ „ 21E.Lönn. K. Linden.„ „ 22 G. A. Cederhlad. G.H.Lagerman.

„23F. W. Schrey. K. W. Cronström.„ „ 24 G. Lindgren. O. Bergius.„ „ 25 W. Hellman. K. Lewon.„ „ 26 A. Genetz. K.Blomstedt.

liirjestysmiehinä W. P. K:n lnlusalissa.23 p. A. Nylund. G. Z. Selander.

för lösegendomemottar till försäk-ring all slags lösegendom inomstaden och dess närmaste grann-skap emot numera nedsatta premier,Tavastehus imaj 1879. .

Leonh.Peterson.Bolagets agent.

BRANDSTODSBOLAGStädernas iFinland

Walllutus-osake-yhtiötarjouu ruwetaksensa sellaisiin wakuutta-misiin, kvin ölen tämän- wuotisten Hä-meen Sanomain I:ssä n:ssa ilmoittanut.Tarkempia tietoja ja prospekteja on täälläHämeenlinnassa minulta saatawissa.

Is. K. Kaynssonasuwa tullinhoitaja Holmström'in talossa.

Olllewa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seur. lirjapainoOsasto Hämeenlinnassa, 1879.

Y.w.20p. G. Saarinen. E.Höglund..G. A.Hedman. G.A.Wuorinen.„ „ 21 p.F. Lund. O. Stenroos.W. Lundan. W. Saarinen.„ „ 22 p. A. Rydman. A. E. Hedman.E. Wilkman. W Wiitanen.„ 23 v. O. Gillberg I.Erlander.K.A.Lindström.I.W.Rantanen.„ „24p.I.Salminen. D.Lindell.

, .H.Helander. A.W, Wallenius.„, „25p.A Forsman. T. Helenius.I.Siren. K. Wahtinen.„. „ 26P.K. Limön. K.Doll.

: K. A. Jansson. K.I.Gläder.

Höwartioita kaluhuoneessa.

hämeenlinnan kaupungin waiwaisjoh-H/ tokunta pitää tiistaina tnlewanjonlnkuun 9 p.nä kesso 10 e.p.p.raatihuoneessa wuosikokouksensa, jossatarjotaan useita waiwaisia waiwaiskas-san kustannuksella hoidettawiksi, sekämäärätään waiwaisapua tulewaksi wuo-deksi scmmoisille köyhillehenkilöille,jotkawoimassa olewan waiwaisasetukseu no-jalla, woiwat sitä saada; josta asian-

tunnettu on, etta koulukomi-tea on ehdotellut täällä olewaa nor-

malilykeioa siirrettäwäksi pääkaupunkiin,min saan mina pyynnöstä kutsua asiaaharrastawia sekä tästä kaupungista et-ta maaseuduilta kokountumaan kaupun-gin seurahuoneesen tuorstaina tämänkuun 20 p. kello 6 ehtoolla, neuwotte-lemaan, eikö olisi syhtä paikkakunnanhywäksi ryhtyä johonkin toimeen, ettamainittu oppilaitos saisi täällä edelleen-kin pysyä. Hämeenlinnasta 11 p. mar-raskuuta 1879. I.Z. Mergroth.

hnutokaupalla, jonka ra-hatoimikamari Pitää raatihuoneessa

tuorstaina tulewan joulusmun 4p:nä kello 10 e. p.P.Z tarjotaan wä-himmän waatiwalle hankittawaksi yh-teensä kahdeksankymmentä (80) syltakoiwu- ja mäntyhalkoja kaupungin raati-huoneen ja kansakoulujen tarpeeksi tule-wan wuoden kuluessa, josta halullisillehankkioille täten tieto annetaan. Hä-meenlinnassamarraskuun 17 p:nä 1879.

AaHatoimikamari.

Waltuusmiesten puolesta:Zoh. Ktrömberg.

Oäsityöläis. ja tehdasteliain yhdistyk-sen waltuusmiehet Hämeenlinnassa

kokoontuwat yhteiseen määräaikaiseen ko-koukseen raastuwassa tuorstaina mar-raskuun 27 p:nä kello 5 j. P. P., jakutsutaan kaikki yhdistyksen osalliset jä-senet kokoon walitsemaanuusia waltuus-miehiä poiseroawain siaan. Samassatarkastetäan sitä warten asetetun toimi-kunuan tekemä ehdoitus yhdistyksen jär-jestyssääntöön. Hämeenlinnassa 18 p.marraskuuta 1879.

Herrar stadsfullmäktige behaga-R» de sammanträda å rådhuset>H fredagen den 21 dennes kl. 7

s. m. Tavastehus den18 no-vember 1879.

Enligt uppdrag:A. W. Lindgren.

*

Tisdagen och onsdagen den 25och 26 idenna månad från kl.

10—

2 eft. middagen uppbär under-tecknad irådhuset detta års kyrk-liga afgifter, hvarom vederbörandebetalningsskyldige härom under-rättas. Tavastehus den 8 novem-ber 1879.

Ang. Wily. Oröntzolm.

Kaupungin waltuusmiehet kutsutaan»3^ tämän kautta kokoukseen, joka pi-detään raatihuoneessa perjantaina tä-män kuun 21 p. kello 7 ehtoolla. Hä-meenlinnasta 18 p. marraskuuta 1879.

Käskystä:A. M. Lindgren.

ja keskiwiikkona 25 ja 26p.-nä täta kuuta kello 10-2 j. p.

p. ylöskantaa allekirjoittanut raatihuo-neessa tämän wuoden kirkollismaksot,josta asianomaisille maksajille tämänkautta ilmoitetaan. Hämeenlinnassa, 8P:nä marraskuuta 1879.

Ang. Mly. Orilnyolm.

Tiedoksi ilmoitetaan tämän kautta,etta täksi wuotta walmistettu ääuiluette-lo on jota arkipäiwä ennen waali-toimitusta nähtäwänä kaupungin raati-huoneessa. Hämeenlinnan raastuwasta27 p:nä lokakuuta 1879.

Maistratin puolesta:A. Wermen.

1:o Howineuwos August Lilius'entohtori Johan Gabriel Geitlinin, leh-tori Magnus Gadd'in, pastori GustafRobert Buöt'in, linnankirjuri GustafAdolf Ekluno'in, rakennusmestari Abra-ham Nylund'iv ja karwarimestari H.Grönlunden siaan, jotka tämän wuodenlopussa tulewat waltuusmiehyydestänsäeriämään, walitsemaan yhtä monta kau-pungin waltuusmiestä ensitulewaksi kol-meksi wuotta ja

2:o Walitsemaan sen takseerauslauta-kunnan, jonka tnlee 8 p:nä joulukuuta1873 annetuu Keisarillifen asetuksen 54§ mukaan määrätä kunnan weron-alai-sille asujamille sen wero-äyriluwun, jon-ka jälkeen heidän ulostekonsa tälta wuo-delta owat maksettawat, sekä

tulewan zoulnKnun 3 päiwänä1:o Määräämään sen tarkastuslauta-

kunnan, jonka tulee yhdessä takseeraus-lautakunnan kanssa tuomita niidenmuis-tutusten johdosta, joita tehtänee mai-nittua takseerausta wastaan, ja

2:o Walitsemaan kaksi tarkastajaatutkimaan kunnan raha-asiain hallintoatänä wuonna.

patwana:

ääncnwaltaiset jäsenet kut«H! sutaan tämän kautta yleiseen raas-tuwan kokoukjeen, jokapidetään kaupun-gin raatihuoneessa tiistaina toisena (2)ja kolmantena (3) päiwänä ensitulewaajoulutuuta kello kymmenen (10) edellcipuolen päiwän.Odellisenä eli joulnknun toisena

mande år 1880, nyaromhugade spe-kulanter härmedelst underrättas;bö-rande vederhäftig borgen föråtagan-dets fullgörande vid auktionen pre-steras. Tavastehus Landskontor, den10 November 1879.

E. von .Ammokdt.F. W. Schrey.

Nttapaaehtoisella huutokaupalla, joka ftide-täiin Turengin Seppälän titalla lanak-

kalan pitäjässä perjantaina tämän kuun 28p:nä, mhydään ,kaikenlaista talouteen kuulu-waa irtainta omaisuutta ja seuraawana päi-wänä lauantaina 29 p:nä hewoisia, lehmiä,lampaita, sikoja ja nuorta karjaa.

Pestin puolesta:Albertina Seppälä.

Då kändtf är; att skolkomitén be-slutat föreslå det här befintliga

normallyceets föl-flyttande till huf-vudstaden, så får jag, derom anmo-dad, kalla för saken intresseradepersoner såväl ifrån dennastad somdess omneid till sammanträde å sta-dens societetshus torsdagen den 20dennes kl. 6 e. m. för att öfverläg-ga,,huruvida det vore skäl attior-tens intresse vidtaga någon åtgärdidet syfte, att förberörde läroan-stalt finge härstädes qvarstå. Ta-vastehus den 11 novomber 1879.

I. A. BERGROTH.

Biljetter jemteprogram a 1marksäljas1 vid ingången.

Burjan sker kl. %8 ett. m.