hyvÄ hallintotyö!...päättäessään, mitä tie-toja saatetaan nettiin ja mitä ei, outi Örn...

HYVÄhallintotyö!

JULKISHALLINNON

ARKISTOALAN AMMATTILAINEN • KÄVOINNIN LAITOKSEN KEHITTÄ MIS PÄHALLINTOVIRKAMIES, OPETUSNEUVERITYISASIANTUNTIJA • KUNNAN HAVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ • OPINTOASIA

Hyvä hallintotyö!Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/2015 © Akavan Erityisalat AE ry

Toimitus Akavan Erityisalat, Anna JoutsenniemiViestintävimma, Leena Filpus

Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design Oy

Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2015

ISBN 978-952-5927-50-4 (nid.)

ISBN 978-952-5927-51-1 (pdf)

Kannen kuva: Susa Junnola

JULKISHALLINNON

6Asiakirjahallinnon ammattilainenon avoimen hallinnon toteuttaja. Tietopalvelu päällikkö Outi Örn

14Opetushallinnon virkamies uudistaatutkintojen perusteita, jotta suoma-lainen koulutus vastaisi muuttuvantyöelämän tarpeita.Opetusneuvos Markku Karkama 9

Kääntäjä tarjoaa kieli -vähemmistöön kuuluvallekuntalaiselle mahdolli-suuden tietää valmiste-lusta ja päätöksistä.Kielenkääntäjä Antti Kangasmäki

11Henkilöstöhallinnon asian-tuntijan tehtävänä on ra-kentaa virastoon hyvää jatuloksentekoa tukevaatyöilmapiiriä. Kehittämispäällikkö Päivi Tapiovaara

2JULKISHALLINNON AMMATISSA

ÄÄNTÄJÄ • TERVEYDEN JA HYVIN -ÄÄLLIKKÖ • OPETUS HALLITUKSEN VOS • TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSENALLINTOJOHTAJA • SIVISTYSTOIMENINSUUNNITTELIJA

SISÄLTÖ 4 Arvoa hyvälle hallinnolle! 5 Jäsenemme julkisessa hallinnossa 29 Hallinnon työehdot kuntoon:

korkeakoulu-, kunta- ja valtiosektori 34 Jäsenkysely: Hyvä hallinto toteutuu pää-

osin, riittämättömät resurssit suurin uhka

36 Miten Suomen käy, jos hyvästä hallinnosta tingitään? Tutkijagallup

40 Valvomme etujasi työelämässä 42 Jäsenyhdistysten esittely

Opintoasiantoimisto sujuvoittaa opiskeluaja pitää huolta, että opiskelijat saavat tasa-puolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Opintoasiainsihteeri Anni Rimminen

20Hallintojohtaja toimii kun-nan ylimmän päätöksen -teon tukena ja vastaa osal-taan kunnanvaltuuston ja -hallituksen päätösten valmistelusta ja täytän-töön panosta. Hallintojohtaja Mikko Löfbacka 23

Viestintä varmistaa, että asukkaatsaavat tietoa kunnan tarjoamistapalveluista ja mahdollisuuksistavaikuttaa. Viestintäpäällikkö Heli Holm

JULKISHALLINNON AMMATISSA 3

2717

Taidehallinnon asiantuntija kehittää taiteilijoiden toimeen-tulomahdollisuuksia, jotta suomalaiset saisivat nauttia taiteesta ja kulttuuristamahdol lisimman kattavasti. Erityisasiantuntija Ulla Lassila

4 JULKISHALLINNON AMMATISSA

Arvoa hyvällehallinnolle!

Suomalaiset arvostavat hyvää julkista hallintoa.Enemmistö ajattelee, että Suomi ei menesty ilmansitä. Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan tätä mieltä on yli 80 prosenttia kansalaisista.*) Yhtä

moni arvioi, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yh-denvertaisen kohtelun edellytys.

Hyvän hallinto saa tasaisen kattavan kannatuksen kai-kissa väestöryhmissä. Vain puoluetausta tuo esiin hienoisiapainotuseroja.

Kansalaiset odottavat hallinnolta – jälleen hyvin yksi-mielisesti – asiantuntemusta, lainmukaisuutta, kansalaistenkuulemista, riippumattomuutta, tarkoituksenmukaisuuttasekä yhdenvertaista kohtelua.

Kun kysytään julkisen hallinnon supistamisesta, vastaa-jien mielipiteet hajoavat. Noin 39 prosenttia katsoo, että julkista hallintoa ei pidä supistaa, 45 prosenttia ei ole samaamieltä väittämän kanssa. 15 prosenttia ei ota asiaan kantaa.

Tutkimuksen tuloksista piirtyvä kuva saa vahvistusta julkisella sektorilla työskentelevien jäsentemme palautteis-ta. Julkista hallintotyötä arvostetaan ja työltä odo tetaan ko-ko ajan enemmän. Samaan aikaan kasvavat erityisesti hal -lintoon kohdistuvat leikkauspaineet ja osin kohtuuton kri-tiikki.

On helppo nähdä tämän yhtälön riskit henkilöstön jaksamiselle ja sitä kautta työn tuloksellisuudelle, hyvällehallintotyölle. Tämä negatiivinen kierre on katkaistava. Suo-mella ei ole varaa säästää julkista hallintoaan henkihie -veriin. *** Mitä on hyvä hallintotyö? Miksi se on tärkeää, mielenkiin-toista ja palkitsevaa ja mitä se vaatii tekijöiltään? Miksi hallinnon korkeasti koulutettu asiantuntija on palkkansa ansainnut?

Toivomme, että tämä julkaisu antaa oleville ja tulevillejäsenillemme, heidän työnantajilleen sekä julkisen sektorinresursseista päättäville näkökulmia näihin kysymyksiin.

Salla LuomanmäkitoiminnanjohtajaAkavan Erityisalat

*) Akavan Erityisalojen TNS Gallupilla 2015 teettämässä tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin käsityksiä julkisesta hallinnosta. Luvussa on laskettu yhteen täysin (37 %) jajokseenkin (45 %) tätä meiltä olleiden osuus. Lue koko raportti: www.akavanerityisalat.fi


J ÄS ENEMME J U LK I S E S S A H A L L I NNOSSA

Kaikkialla ja hajallaanSuomen hallintorakenne muodostuu valtion ylimmistä toimielimistä, tuomioistuimista, valtion-hallinnosta, kunnallishallinnosta, kirkollishallinnosta sekä välillisestä julkisesta hallinnosta. Välil-liseen julkiseen hallintoon kuuluvat itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset kuten yliopistot.

Akavan Erityisalojen jäsenistöä työskentelee varsin hajallaan kaikkialla julkisessa hallinnossa.Yhteensä julkisen sektorin jäsenistöä on 11 000 (vuonna 2015). Jäsenet työskentelevät sekäyleishallinnossa että sitä tukevissa tehtävissä kuten viestinnän ja käännösalan asiantuntijoina.

KoulutustaustatHallintotyössä työskennellään lukemattomilla eri koulutus- ja työkokemustaustoilla. Akavan Erityisalojen hallintotyötä tekevät jäsenet ovat opiskelleet yliopistoissa muun muassa hallinto-tieteitä, kunnallishallintoa, informaatioalaa, viestintää, kasvatustieteitä, humanistisia, talous- jayhteiskuntatieteitä.

Yleisimpiä Akavan Erityisalojen hallintotyöhön johtavia ammattikorkeakoulututkintoja tuleejohdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmasta, kunta- ja informaatioalan koulutusohjelmistasekä viestinnän koulutusohjelmista.

Tutkinnot antavat hyvän hallintotyön edellyttämiä valmiuksia kuten organisointitaitoja, pro-jektinhallinnan taitoja sekä ongelmanratkaisu-, tiedonhaku- ja viestintätaitoja. Näiden lisäksi hal-lintotyöhön valmistavissa oppiaineissa opiskellaan esimerkiksi organisaatioihin, johtamiseen,kulttuuriin, sivistykseen, päätöksentekoon sekä hallintojärjestelmiin liittyviä teemoja. Opintojensisällöissä ja painotuksissa on eroja korkeakoulujen välillä.

Ajan henkiSuomen julkinen hallinto on ollut erityisesti 1990-luvun alusta lähtien voimakkaassa murroksessa.Valtion keskusvirastojärjestelmästä on luovuttu ja useiden virastojen tilalle perustettu liikelai-toksia ja valtionyhtiöitä. Samalla kunnat saivat lisää toiminnallista ja taloudellista itsenäisyyttä.

Maaliskuussa 2007 voimaan astui laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jota on jatkettuvaihtelevalla menestyksellä edenneellä kuntauudistuksella. Valtion uusi aluehallinto aloitti 2010.Samana vuonna yliopistot muuttuivat julkisoikeudellisiksi laitoksiksi.

2010-luvun lopulla muutokset jatkuvat voimakkaina. Taustalla ovat edelleen mm. kansalais-ten kasvava tarve hyvinvointipalveluille, tarve lisätä maan kilpailukykyä ja kiristyvät taloudellisetpaineet. Uudistamista sävyttää kriittinen ja osin asiantuntematon keskustelu julkisen hallinnonroolista ja julkisen ja yksityisen sektorin työnjaosta. Säästökohteita etsittäessä julkinen sektorikaikkineen ja erityisesti siellä tehtävä hallinnollinen työ tuntuu olevan helppo maali osin senvuoksi, ettei sen merkitystä ymmärretä. Ristiriitaista on, että supistamisvaatimusten kanssa samaatahtia lisääntyvät odotukset hallinnon avoimuudesta ja nopeudesta.

Ammattilaiselle ammattilaisen palkkaJulkisella sektorilla hallinnossa ja sen tukitehtävissä työskentelevien jäsentemme palkkaus vaih-telee varsin paljon. Erityisiä palkkausongelmia on naisvaltaisissa asiantuntijatehtävissä, joissapalkkataso on liian alhainen verrattuna muihin korkeastikoulutettuihin. Tämä on ongelma erityi-sesti kuntasektorilla. Yliopistoissa taas haasteena ovat palkkausjärjestelmät, joita työnantaja voitulkita varsin kyseenalaisesti. Valtiosektorilla puutteita on erityisesti palkan kannustavuudessa.


TEKSTI LEENA FILPUS • KUVAT SUSA JUNNOLA

Tieto-palveluOTTAA TWIITISTÄ KOPIN

– Mapittamista on yhä vähemmän, sillä siirrymmesähköiseen arkistointiin vuoden 2015 puolella, sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelu pää l -likkö Outi Örn sanoo.


Arkistoalan ammattilainen on avoimen hallinnonja kansalaisyhteiskunnan toteutumisenedistäjä. Ala on jotain aivan muuta kuin paperin-makuinen ja pölyttynyt.

tiiviinä. Yksittäiset kansalaiset, media sekä viranomaisetoman talon sisällä ja ulkopuolella ovat yhteydessä kirjaa-moon päivittäin.

Yksin sosiaali- ja terveysministeriöön tulee vuodessanoin 1 300 kirjettä kansalaisilta perinteisinä paperisina, säh-köpostitse ja verkkosivujen kautta. Osa myös soittaa suoraanministeriöön.

– Koska volyymit ovat näin suuret, prosessi on saatava su-juvaksi. Me asiakirjahallinnossa pohdimme yhdessä virka-miesten ja it-osaajien kanssa, miten kirjeiden on edettävähallinnossa, jotta kysyjä saa oikealta henkilöltä vastauksenkysymyksiinsä mahdollisimman nopeasti.

Hyvä hallinto on avointaTietopalvelu on yksi hallinnon tukitehtävistä, joihin kohdistuuherkästi säästöpaineita. Outi Örn toivoo, että mahdollistenhenkilöstövähennysten vaikutusta mietittäisiin tarkasti, sillätietopalvelu on keskeinen toimija avoimen hallinnon ja kan-salaisyhteiskunnan kehittäjänä.

– Ilman hyvin hoidettua asiakirjahallintoa hallinto ei voi olla avointa eikä kansalaisyhteis-kunta toteudu. Ihmisten on voita-va vaikuttaa meitä kaikkia koske-viin päätöksiin jo asioiden valmis-teluvaiheessa. Se ei onnistu, josasiakirjat eivät ole nähtävillä jaajantasaisia.

Kansalaisyhteiskunnan ja hal-linnon avoimuuden edistämises-sä on vielä paljon kehittämistä jär-jestelmätasolla. Siinä työssä tarvi-taan asiakirjahallinnon näkökul-maa yhdistettynä it-osaajien tekniseen osaamiseen.

– Iso ongelma on edelleen se, etteivät eri viranomaistenjärjestelmät keskustele keskenään. Julkishallinnossa teh-dään tästä syystä edelleen paljon tuplatyötä. Tämä on työs-sämme äärimmäisen turhauttavaa. Alalla on osaamista ja po-tentiaalia keskittyä paljon pitemmälle meneviin haasteisiin,mutta iso työpanos on laitettava edelleen perusasioihin, OutiÖrn harmittelee.

Kansalaisten, viranomaisten ja median on päästävä jou-hevasti tiedon lähteille. Eikä myöskään riitä, että tieto on ver-kossa löydettävissä. On osattava myös etsiä. Siihen tarvitaanasiakirjahallinnan ammattilaisia.

Ahkerasti tekstareita näpyttävä, twiit-taava ja peukuttava some-ajan minis-teri on ministeriön tietopalvelulle var-sinainen murheen kryyni. Valtioneu-voston kanslian ohjeistus hallitustenasiakirjojen käsittelystä ja arkistoinnis-ta määrää, että valtioneuvoston jäsen-ten kaikki puheet ja kirjoitukset on tal-

tioitava pysyvästi jälkipolville ja tutkijoiden käyttöön.Toisin sanoen kaikki mahdolliset kulovalkean tavoin leviä-

vät twiitit, blogit, fb- ja instagram-päivitykset sun muut uudetviestinnän tavat kommentointiketjuineen ja jakamisineen erialustoille ja päätelaitteille olisi saatava kirjoihin ja kansiin –nykypäivänä sähköisiin sellaisiin – jotta tulevaisuuden histori-antutkijat pääsevät tekemään työtään.

Voi hyvällä syyllä kysyä, miten tämä on edes mahdollista.Vielä nyt kaiken aineiston kerääminen ja taltiointi ei täysin on-nistukaan, mutta järjestelmiä kehitetään koko ajan.

– Täysin aukotonta ratkaisua ei ole olemassakaan, muttamobiiliasiakirjahallinnassa on pyritty löytämään ratkaisuja viime vuosina. Tämä ongelmakenttä kuitenkin osoittaa, ettämonen kuva arkistointialasta on yksipuolinen ja vanhentunut.Työmme ei tosiaankaan ole mitään paperinmakuista ja pö-lyistä, Sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelupäällikköOuti Örn nauraa, mutta muistuttaa, että esimerkiksi arkistolai-toksen tehtävät ovat monenlaisia.

Kaikkea tietoa ei ole vielä digitalisoitu, ja osa alan ammat-tilaisista työskentelee hyvin vanhojen aineistojen parissa.Kaikkia tarvitaan.

1 300 kansalaiskirjettäUusien viestintä- ja julkaisumuotojen ja julkisuuslain vaati-musten lisäksi iso osa sosiaali- ja terveysministeriön tietopal-velun ajasta menee viranomaisten käsiteltäväkseen ottami-en asioiden kirjaamisessa.

– Kaikki vireille tulevat asiat ja asiakirjat rekisteröidään en-nen kuin ne lähtevät käsittelyyn ministeriön sisällä. Varsinai-nen arkistointi sosiaali- ja terveysministeriössä ja monessamuussa julkishallinnon yksikössä on edelleen paperin arkis-tointia. Mapittamista on silti yhä vähemmän. Tarkoituksemmeon siirtyä perinteisestä arkistoinnista viimeistään vuoden2015 aikana sähköiseen arkistointiin, Outi Örn sanoo.

Vaikka arkistoinnin tapa muuttuukin, tietopalveluun olen-naisena osana kuuluva asiakaspalvelu jatkuu vähintään yhtä

”Ilman hyvin hoidettuaasiakirjahallintoa hallintoei voi olla avointa eikäkansalaisyhteiskunta toteudu.”

Oma oksa vaarassaTiedon tulva on nykyisin niin suuri, että jonkun on tehtävä esi-karsintaa.

– Asiakokonaisuudet valtionhallinnossa ovat usein hyvinmonimutkaisia ja moniulotteisia, ja kysyjä tarvitsee avukseenjonkun, jolla on näkemys kokonaisuudesta.

Ihmiset ovat myös jo tottuneet löytämään tietoa netistä.Silloin voi unohtua, ettei kaikkea vanhempaa tietoa ole

suinkaan vielä digitalisoitu etenkään valtiohallinnon ul-kopuolella.

Arkistot ovat täynnä valtavan kiinnostavaa tietoa, muttatutkijoilla ei ole aikaa, eikä aina malttiakaan penkoa niitä.

Tietopalvelulla alana on iso haaste saattaa aineistoja tutkijoi-den saataville. Digitointikaan ei ole ilmaista.

– Joudumme tekemään isoja valintoja, kun mietimme, mi-tä tietoja saatetaan nettiin. Kärjistäen voi sanoa, että arkisto-alan ammattilaiset ohjaavat isosti sitä, mitä tässä maassa tut-kitaan. Emme tietenkään voi päättää tätä yksin, joten teem-me tiiviisti yhteistyötä tutkijoiden kanssa.

Mitä paremmin tietojärjestelmät toimivat ja keskustelevatkeskenään sitä automaattisempaa on myös tietojen arkistoin-ti ja tiedon hakeminen. Se tietää sitä, että asiakirjahallinnossatarvitaan yhä vähemmän manuaalisen perustyön tekijöitä.

– Pitämällä kiinni työmme kehittämisestä tietyt työtehtävätvähenevät. Tekemällä työmme niin hyvin kuin mahdollista sa-haamme omaa oksaamme. Meitä tarvitaan kuitenkin nykyistähuomattavasti laajemmassa roolissa tiedonhallinnan asian-tuntijoina ja esimerkiksi kouluttajina ja järjestelmähankkei-den kehittäjinä. Meitä tarvitaan edelleen. •

Outi Örn on Arkistoalan ammattiyhdistys ry:n jäsen.


H Y V Ä Ä A S I A K I R J A H A L L I N T O A ! Hyvä hallinto on avointa ja läpinäkyvää. Se on myös hyvän

asiakirja hallinnan näkökulma.

@ Tietohallinnon prosesseja ja järjestelmiä ei saa kehittää vainkehittä misen vuoksi. On mietittävä jo etukäteen esimerkiksi,missä uutta järjestelmää käsitellään, missä tietoja säilyte-tään ja miten pitkään.

# Tietojen hallinta on vastuutettava. Kuka esimerkiksi vastaatiedon säilyttä misestä, entä hävittämisestä ja tiedon välittä-misestä eteenpäin.

$ Huolehdi erityisesti julkisuuteen liittyvän lainsäädännönvaatimuk sista. Tiedon on oltava mahdollisimman julkista.

% Pidä huoli tietoturvasta. Salassa pidettävän tiedon turvaami-seen liittyen tarvitaan yhä tiukempia vaatimuksia etenkinsähköisen tiedon kohdalla.

– Kaikkea ei voi digi-toida, joten arkistoalanammattilaiset tekevätmerkittäviä valintojapäättäessään, mitä tie-toja saatetaan nettiinja mitä ei, Outi Örn sanoo.


Kielilain mukaan kaksikielisessä suomalaiskunnassakuntalaisille pitää viestiä heidän omalla äidinkielel-lään. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kunta-laisten oikeusturva toteutuu parhaalla mahdollisel-la tavalla.

Kirkkonummen 38 000 asukkaasta ruotsinkieli-siä on noin 17 prosenttia.

– Hallintomme on suomenkielistä, joten suurin osa työajas-tamme menee hallinnollisten asiakirjojen ruotsintamiseen. Senlisäksi huolehdimme tietenkin siitä, että kunnan erilaiset esit-teet, julkaisut ja nettisivut ilmestyvät kahdella kielellä. Ihan kaik-kea ei kuitenkaan keritä kääntää esimerkiksi nettivuilla, vaikkakääntäjiä on minun lisäksi kolme muuta, Kirkkonummen kunnanjohtava kielenkääntäjä Antti Kangasmäki sanoo.

Kielilaki edellyttää, että kunnanvaltuuston kokouskutsu japöytäkirjat on julkistettava kunnan molemmilla virallisilla kielillä.Kirkkonummella halutaan kuitenkin palvella kuntalaisia minimi-velvoitetta laajemmin kääntämällä myös esimerkiksi lautakunti-en ja toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat, kaavaselostukset ja -määräykset.

– Se on Kirkkonummen tapa toteuttaa hyvää hallintotapaa.Haluamme, että kuntalaiset voivat toimia omalla äidinkielelläänmahdollisimman kattavasti.

Ruotsista suomeen -käännöksiä on vähän, mutta ne ovat tär-keä osa kuntalaisten oikeusturvan toteuttamista.

– Jos ruotsinkielisiltä kuntalaisilta tulee esimerkiksi esityksiä,valituksia tai kysymyksiä kunnan hallintoon, siihen liittyvät asia-kirjat suomennetaan toimielinten käsittelyä varten.

Muunkin kuin suomen ja ruotsin kielen kääntämiseen on toi-sinaan tarvetta. Etenkin maahanmuuttajien määrän lisääntyessäon toivottu nykyistä enemmän englanninkielistä materiaalia.

PITÄÄ HALLINNONPYÖRÄT LIIKKEESSÄKääntäjä


Kaksikielisessä kunnassaammattitaitoiset kääntäjätpitävät huolen, että kieli -vähemmistökin tietää, mistä asioista kunnassapäätetään.

– Painetut sanakirjat jamuut kirjalliset lähteetovat pitkälti korvautuneetjo verkon sanakirjoilla jahakukoneilla, Kirkkonum-men kunnan johtava kie-lenkääntäjä Antti Kangas-mäki sanoo.

– Joskus virhe käännöksessä johtuu siitä, ettei meille olemuistettu kertoa käännettävän tekstin muutoksista jossainvalmistelun vaiheissa. Tämä on tietenkin todella ikävää. Liikakiire voi siis tulla kalliiksi ja korjaaminen on hallinnollisestikinraskasta.

Näkymätöntä hallintoaKääntäjien työ on näkymätöntä hallintoa. Työ huomataanyleensä vasta silloin, jos käännös ei valmistu ajallaan tai siitälöytyy virheitä.

– Kaikki hallinnossa eivät valitettavasti ymmärrä työmmeluonnetta ja juuri sen tärkeyttä, että aikatauluista pidetäänkiinni. He eivät ymmärrä, etteivät käännökset valmistu auto-maattisesti.

Hopusta huolimatta työ on antoisaa.– Palkitsevinta on se, kun huomaa onnistuneensa ja teh-

neensä hyvän käännöksen. Sekin ilahduttaa, jos joku kiittäänopeasti tehdystä työstä. Palautetta käännösten laadustaemme yleensä saa, vaikka sitä toivoisimme eniten.

Ruotsin kielen asema on Kirkkonummella hyvin vahva,vaikka ruotsinkielisten osuus on vuosien saatossa pienenty-nyt. Juuri nyt ei näytä siltä, että mahdollinen säästöleikkuriosuisi kääntäjiin.

Riski väen vähentämiseen on aina olemassa. Jo yhdenkääntäjän vajeen merkitys olisi niin suuri, että Kangasmäki eiusko joukkonsa kerkiävän tehdä kaikkea sovittua.

– Silloin kunnassa olisi mietittävä uusiksi, kuinka paljonkielilain vähimmäisvaatimusten yli meillä halutaan tarjota tie-toa kuntalaisille heidän omalla kielellään. Hyvää hallintoa eivoi toteuttaa, jos resurssit ovat alimitoitetut suhteessa vaati-muksiin, Antti Kangasmäki sanoo. •

Antti Kangasmäki on Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n jäsen.

– Yllättävän vähän eng-lanninkielisiä käännöksiäkuitenkin kysytään. Haastee-na on englannin kohdalla se,että kun kieltä tarvitsee har-vemmin, kääntäminenkin vieenemmän aikaa. Toisaalta ai-kamme menee todella tark-kaan virallisten kieltemmekanssa. Töitä on resurssejaenemmän, Kangasmäki sa-noo.

Kallis kiireTietotekniikka on tullut suu-reksi avuksi kääntämiseen.Hakukoneet ja esimerkiksisähköinen lakikirjasto Finlexovat korvanneet painetut sa-nakirjat. Sähköisen käännös-muistin avulla ainakin osiakäännettävistä teksteistä

saatetaan pystyä kopioimaan myös aiemmin käännetyistäteksteistä.

Aikaisemmin samoja tekstipätkiä kaiveltiin tulostetuistakäännösmapeista.

– Kun saimme käännösmuistin käyttöömme vuonna 2005laskimme, että se korvaa yhden kääntäjän työpanoksen.Tekstimassojen määrä on sittemmin lisääntynyt niin valtavas-ti, ettei tilanne ole enää sama. Eikä käännösmuisti korvaakoskaan ihmistä. Jokainen teksti on käytävä läpi yksityiskoh-taisesti.

Kääntäminen ei ole ryhmätyötä, mutta lopputulos on ainaparempi, jos käännöstä voi luetuttaa kollegoilla. Esimerkiksikunnanjohtajan pitämien puheiden on oltava viimeistä fines-siä myöten kohdallaan. Työmäärästä johtuen kääntäjät ehti-vät yleensä tarkistuttaa toisillaan vain jotain hankalia termejätai yksityiskohtia.

– Tekstien luetuttamiseen ei yleensä ole yksinkertaisestiaikaa. Se harmittaa, sillä kääntämisen ammattilaisina haluam-me tehdä työmme niin hyvin kuin mahdollista.

Koska aika on tiukoilla, joudutaan keskittymään lähinnäsiihen, että sisältö ovat käännöksessä oikein. Tyyliseikkojenhiomiseen ei ole aikaa.

Kiire tulee usein siitä, että kaksikielisessä kunnassa suo-men- ja ruotsinkieliset asiakirjat on saatava lähetettyä eteen-päin samanaikaisesti.

– Jos saamme tekstin työstettäväksi sovittua myöhemminkiire lisääntyy entisestään. Etenkään silloin tekstin viilaami-seen ei ole aikaa. Monessa suuremmassa kunnassa käyte-tään ulkopuolisia käännöstoimistoja omien kääntäjien lisäksi,mutta meillä näin tehdään vain äärimmäisessä pakkotilan-teessa.

Kiireestä huolimatta käännöksissä ei saa olla virheitä. Päätösten käännösvirheiden korjaaminen on hankalaa japäätöksenteko hidastuu, jos suomen- ja ruotsinkieliset teks-tit eivät ole yhtäläisiä.


HYVÄN HALLINNON MUISTISÄÄNNÖTKÄÄNTÄJIEN KANNALTA

! Hyvä hallinto nojaa lainsäädäntöön. Resurs -sien on oltava tasapainossa työn vaatimustenja määrän kanssa.

@ Anna arvoa toisen työlle tutustumalla hallin-non eri sektoreiden työn erityispiirteisiin.

# Pidä kiinni sovituista aikatauluista. Hallinnolli-nen työ on usein prosessimaista. Prosessinloppupäässä kiire kostautuu, jos alkupäässäei pidetä aikataulukuria.

$ Kukaan ei ole kaikkien alojen erityisasiantun -tija, eikä voi olla sisällä toisen hallinnonalan finesseistä. Auta siis kollegaa ongelmatilan-teessa.

% Anna rakentavaa palautetta ja myös kiitosta,kun on siihen on aihetta.

– Hyvä hallinto ei toteudu, jos resurssit ovatalimitoitettuja, Antti Kangasmäki sanoo.


Työtä KANSALAISTEN

HYVINVOINNINPUOLESTA

Terveyden ja hyvin -voinnin laitoksenkehittä mis päällikkö Päivi Tapiovaara huolehtii siitä, että kansalaistemme hyvinvointia tutkivat jaedistävät asiantuntijattekevät työtä myön -teisessä ja eteenpäin katsovassa työympä -ristössä.

TEKSTI PETRA NIKKINEN • KUVAT SUSA JUNNOLA

misohjelmaa ja on mukana monissa hallinnonalaa koskevis-sa reformeissa. Meillä tutkitaan miten eri ratkaisut vaikuttavatSuomen valtion ja kuntien talouteen nyt ja tulevaisuudessa.Tätäkin tietoa tarvitaan, jotta voimme tiukkoina aikoina turva-ta taloudellisesti mahdollisimman hyvän lopputuloksen tehtä-ville uudistuksille.

Päivi Tapiovaara haluaa ravistella kuvaa pölyttyneestä tut-kijan työstä.

– Kansalaisten elämään vaikuttava pohjatyö tehdään meil-lä THL:ssä. Tätä työtä tekevän tutkijan työ on ihan supermie-lenkiintoista! Asiantuntijamme ovat mukana niin kansallisissakuin kansainvälisissä verkostoissa ja pääsevät sitä kauttavertailemaan eri maiden käytäntöjä, oppivat ja omaksuvattietoa useista eri lähteistä. Tutkijoilla on käytössään myösTHL:n hallussa olevat ainutlaatuiset aineistot väestön tervey-destä. He ovat myös kovan paineen alla; on osattava keskit-tyä olennaiseen ja löytää sitä varten oikeat yhteistyökump-panit.

Palvelujärjestelmäosaston tukipilariKehittämispäällikön päivittäinen työpanos menee oman työ-yhteisön, palvelujärjestelmäosaston noin 150 asiantuntijanhallinnollisten prosessien ylläpitämiseen, kehittämiseen, arvi-ointiin sekä henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin. Lisäksihän työskentelee läheisesti osaston esimiehen kanssa, jotaavustaa valmistelevissa tehtävissä ja tukee päätöksenteos-sa. Tehtävässä tarvitaan valtionhallinnon ja oman hallinnonalan tuntemusta. Myös muutoksiin sopeutuminen ja uusiinasioihin nopeasti tarttuminen ovat keskeisiä tekijöitä Tapio-vaaran työtehtävässä. Hän itse peräänkuuluttaa vastuunot-toa, projektinhallintaa ja kokonaisvaltaista hahmottamisky-kyä. Tärkeää on luoda myönteisen ja arvostavan tekemisenilmapiiri.

– Tunnen jokaisen meidän ihmisen tällä osastolla, heidänvahvuutensa ja osaamisalueensa. Teen jatkuvasti töitä seneteen, että meillä on työilmapiiri, jossa saamme asiantunti-joistamme parhaan mahdollisen hyödyn irti. Se tarkoittaa tie-tenkin toimivia fasiliteetteja, mutta myös tekemisen ilo, hyväjohtaminen ja motivaatio innostavat huipputuloksiin. Olen to-della ylpeä meidän porukasta.

Huolimatta siitä, että Tapiovaara ei työskentele suoraankansalaistasolla, hän korostaa, että työskentelee kansalai-sille.

– Totta kai minua motivoi tässä työssä terveyteen ja hyvin-vointiin liittyvät kysymykset. Mutta tärkeintä on, että ne asiat,joiden parissa me työskentelemme, koskettavat kaikkiamyös yksilöinä ja ihmisinä.

Täältä taas noustaanVaikka Päivi Tapiovaarasta ei sitä heti huomaa, hänellä on ta-kanaan raskas työviikko. Kolmannet suuret yt-neuvottelut

Istumme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viihtyi sän avarassaaulassa. Jokainen ohikulkija tervehtii Päivi Tapiovaaraa tutta-vallisen iloisesti. Ei ihme – hänen valoisa luonteensa ja positiivi-nen energiansa ei voi olla tarttumatta. Hän on sanojensa mu-kaan unelmatyössään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen(THL) kehittämispäällikkönä.

– Koen, että tehtäväni on sekoitus henkilöstöhallintoasekä toimisto- ja kehittämispäällikön tehtävää. Työtehtäväniliittyvät jokapäiväiseen työntekoon eli pidän huolta siitä, ettäasiat rullaavat eteenpäin.

Jos Tapiovaaran työkenttä henkilöstön ja osaston esimie-hen taustavoimana on laaja, sitä on myös hänen työnantajan-sa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL). Sosiaali- ja ter-veysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos palve-lee valtion ja kuntien päättäjiä, järjestöjä, tiedeyhteisöjä, ter-veys- ja hyvinvointialan toimijoita sekä kansalaisia tarjoamal-la korkeatasoista ja laaja-alaista asiantuntijatietoa päätök-senteon tueksi. Tehtäväkenttä on kriittisen tärkeä; väestönhyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaalisten ongelmi-en ja sairauksien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspal-veluiden kehittäminen.

– Me suomalaiset luo-tamme siihen, että meillekäyttöön valittavat järjestel-mät ja uudistukset ovat toi-mivia, järkeviä ja taloudelli-sia. THL on objektiivinen jariippumaton asiantuntijaor-ganisaatio, joka tutkii ja val-mistelee päätöksenteon tu-eksi erilaisia malleja ja vaih-toehtoja. Asiat mietitään si-ten, että ne hyödyntävätparhaalla mahdollisella ta-valla kansalaisiamme. Ilman

asiantuntijalaitosten korkeatasoista valmistelua poliitikot jakuntapäättäjät joutuisivat tekemään isojakin päätöksiä ja va-lintoja osittain hatarin tiedoin. Haluamme olla mukana vaikut-tamassa rohkeana ja vastuullisena kumppanina suomalais-ten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta – se on tärkein roo-limme.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos syntyi vuonna 2009,kun kaksi asiantuntijaorganisaatiota, Stakes ja Kansanterve-yslaitos, fuusioituivat. Päivi Tapiovaara siirtyi THL:lle Stakesis-ta ja hakeutui aikanaan assistenttitehtävistä asiantuntijateh-täviin laitoksen osastolle, jossa työskennellään palvelujärjes-telmää koskevan tutkimus- ja kehittämistyön parissa.

– Tämä on aivan valtavan mielenkiintoista työtä. Meillä onmoniammatillinen huippuosasto, joka keskittyy mm. terveys-ja sosiaalitaloudellisiin arviointeihin, osallistuu aktiivisesti la-kivalmisteluihin, johtaa useampaa valtakunnallista kehittä-


”Päätöksentekijät tarvitsevatTerveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntemustatyössään varmistaakseensuomalaisten hyvinvoinninnyt ja tulevaisuudessa.”

kuuden vuoden sisällä ovat juuri päättyneet. Neuvottelujentuloksena useita oman osaston kollegoja irtisanottiin.

– Tämä on ollut kammottava viikko meidän henkilöstölle.Viimeisimmät irtisanomiset ovat olleet meille kaikille henki-sesti todella raskaita. Suomessa on totuttu sanomaan, ettävaltion leipä on pitkä ja kapea. Se ei pidä paikkaansa, eikähokema ole enää tätä päivää. Valtionhallinnossakin irtisano-misista on tullut arkipäivää.

Silti Tapiovaara katsoo luottavaisesti eteenpäin ja tuleeaamuisin mielellään töihin.

– Kahlaamme juuri nyt tummissa vesissä, mutta kyllä metaas tästä nousemme. Sen lisäksi, että minulla on mielenkiin-toinen työ, erinomainen esimies ja mahtavat työkaverit, saantyöskennellä aitiopaikalla, missä on mahdollisuus oppia uut-ta ja ymmärtää asioita monesta eri näkökulmasta. Työyhtei-sössä tarvitaan erilaisia tekijöitä. Uskon, että minun tyyppisel-lä ihmisellä on oma ja tärkeä paikkansa hyvinvoivassa jaeteenpäin menevässä asiantuntijaorganisaatiossa. •

Päivi Tapiovaara on Aito HSO ry:n jäsen.


HY VÄÄ AS IANTUNTIJAHALL INTOA

! Tutkittu tieto on riippumatonta ja pitkälle tulevaisuuteenluotaavaa.

@ Asiantuntijat tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi.

# THL:n hallussa olevia ainutlaatuisia tietovarantoja käytetään aktiivisesti väestön terveyden ja hyvinvoinninedistämiseksi.

$ Uusi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä vastaa tehok-kaasti kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeisiin.

% Olemme rohkeita terveyden ja hyvinvoinnin puolustajiaja edistäjiä, joiden työ on vaikuttavaa.

– Teen töitä sen eteen, että meillä on työilmapiiri, jossasaamme asiantuntijoistamme parhaan mahdollisenhyödyn irti, sanoo kehittämispäällikkö Päivi TapiovaaraTerveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.



Monialaista

– Sekin on hyvää hallintoa,kun virkamies laajentaa osaa-mistaan, opetusneuvos Markku Karkama sanoo. Kasvatustieteiden tohtori onmyös merenkulkualan ammattilainen.

Jossain vaiheessa Opetushallituksessa oli tapanasoittaa laivakelloa, kun jonkun koulutusalan uudetammatillisen tutkinnon perusteet saatiin valmiiksi.Se oli juhlahetki, joka kruunasi monipolvisen ja pit-kän projektin.

Markku Karkamalle laivakellon kumahdus oli tuttua myösaiemmasta ammatista. Ennen kasvatustieteilijän uraa ja toh-torinväitöskirjaa hän opiskeli merenkulkualan ammattilaisek-si ja vietti merillä viisi vuotta.

– Alan vaihto tuli eteen vuonna 1985, kun työtilanne meril-lä huononi. Merenkulkualan koulutuksen ja kasvatustieteili-jän taustan ansiosta tulin lopulta valituksi Opetushallitukseenvuonna 2005. Tästä muuten huomaa, ettei koulutus tosiaan-kaan mene koskaan hukkaan, opetusneuvos Markku Karka-ma Opetushallituksen ammatillisen aikuiskoulutuksen yksi-köstä sanoo.

Alkuun Karkaman päätehtävänä oli pitää merenkulkualanperustutkinnon perusteita ajan tasalla ja arvioida alan koulu-tusta Suomessa, jotta se täyttäisi myös kansainväliset vaati-mukset.

Sittemmin työnkuva on laajentunut ja monipuolistunut.Hänen vastuullaan on aikuiskoulutusyksikössä 12 tutkinto -toimikuntaa lähinnä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoalal-la sekä niiden edustamat näyttötutkintojen perusteet. Lisäksihän toimii sihteerinä merenkulku- ja ilmailualojen koulutustoi-mikunnissa.

– Ydintehtävänä on laatia ammatillisen koulutuksen tut -kintojen perusteista riittävän hyvät, työelämälähtöiset ja joustavat. Itse tutkinnon perusteet laaditaan projektiryhmissäyhdessä koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajienkanssa.

Tutkinnon perusteita on uudistettava jatkuvasti, jotta neolisivat ajantasaiset ja ennakoisivat myös tulevaisuuden tar-peita mahdollisimman hyvin. Työelämän ja teknologioidenuudistuminen pitää ottaa koulutusvaatimuksissa huomioon.

Tänä vuonna Opetushallituksessa on lukuisten ammatti-ja erikoisammattitutkinnon perusteiden lisäksi uudistettukaikkien, yli 50 ammatillisen perustutkinnon perusteet.

– Työ on valtava. Tutkintojärjestelmääkin selkeytetään sa-malla muun muassa yhdistämällä tutkintoja saman sateen-varjon alle, Karkama sanoo.

Hyvä hallinto on laatuaValtion tuottavuusohjelman seurauksena Opetushallitukses-takin on vähennetty henkilöstöä, mutta lakisääteiset tehtävätovat silti säilyneet vähintään samalla tasolla.

Tämä tietää sitä, että kiire on lisääntynyt. Työn laadusta eisilti saa tinkiä. Tutkinnon perusteita laadittaessa yksittäisetsanamuodotkin ovat hyvin tärkeitä.

– Tehtäväni ei ole olla tietyn alan asiantuntija, vaan pi-kemminkin innostava ja langat käsissä pitävä projektipäällik-kö. Projektiryhmiin pitää valita kentältä parhaimmat substans-siosaajat.

Ammatillisessa koulutuksessa etenkin työelämälähtöi-syys on äärimmäisen tärkeää. Tutkintovaatimusten ja työelä-män tarvitseman osaamisen on oltava linjassa. Tietyillä aloil-la koulutus on säädeltyä myös kansainvälisesti. Nämäkinvaatimukset on otettava huomioon tutkinnon perusteita uu-distettaessa.

– Työn alla on aina useampia ryhmiä, joten välillä tunnenolevani jonglööri, jolla on monta palloa ilmassa. Ryhmien


Ajantasaiset ammatillisten tutkintojen perusteet takaa vat,että valmistuvien taidot vas taavat työ elämän tarpeita.Yli 370 tutkintoa pitää Opetus-hallituksen hallinto virkamiehetkiireisinä.

yhteistyötä

vetämisen lisäksi on tietenkin myös monenlaista yhteistyötäeri hallinnonalojen ja viranomaistahojen välillä. Se aika onhistoriaa, jolloin virkamiehellä oli tarkkaan rajattu ja selkeärooli tai tehtävä, joka muuttui hitaasti, Karkama sanoo.

Karkama on hypännyt uudenlaisen virkamiehen rooliinvapaaehtoisesti. Hän meni vuonna 2011 reiluksi vuodeksityökiertoon Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin nähdäk-seen, miten koulutus- ja pätevyysvaatimukset nähdään lii-kennehallinnon näkökulmasta.

– Pääsin mukaan säädösvalmisteluun. Sen puolen ym-märtämisestä on paljon apua työssäni Opetushallituksessa.Hyvää hallintoa on mielestäni tämäkin, että virkamies avar-taa osaamistaan.

Pienemmillä resursseillaKoulutuksen on seurattava aikaa, jotta oppilaitoksista valmis-tuvien osaaminen vastaisi säädöksiä ja työelämän tarpeita.Jos tutkintojen perusteet eivät tue tätä, seuraukset näkyvätviiveellä esimerkiksi yritysten menestymisessä. Kilpailukykyi-set yritykset ovat puolestaan olennainen osa koko kansanta-louden menestystä.

Tutkintojen perusteiden uu-distaminen on merkittävää työ-tä. Se ei onnistu ilman riittäviäresursseja.

Aiempien henkilöstövähen-nyksien lisäksi syksyn yt-neu-vottelujen tuloksena 21 henki-lön työsuhteet päättyivät Ope-tushallituksessa.

– Olemme priorisoineet töi-tämme tähänkin asti, mutta ih-metyttää, kuinka lähtemään jou-

tuvien työt jaetaan. Laadusta ei voi tinkiä, joten ehkä asioi-den loppuunsaattaminen viivästyy. Huolta herättää myös se,että säästöpaineet eivät ole hellittäneet.

Opetushallituksessa hyvä hallinto on Karkaman mukaanmoniammatillista yhteispeliä, joka edellyttää hyvää asiakas-palvelua ja verkostoitumista. Se ei onnistu, jos väki väheneekoko ajan.

Mutta miten on, vetääkö meri edelleen puoleensa entistämerimiestä?

– Jossain vaiheessa merille oli ikävä. Pätevyyskirjani pää-si vanhenemaan, joten uusin sen päivityskoulutuksen suorit-tamalla vuonna 1994. Kun tulin valituksi Turun yliopiston Me-renkulkualan koulutuskeskukseen töihin ja perhettäkin oli,merillemeno sitten jäi. Enää ei ole ikäväkään. Sitä paitsi työ-kin on merillä nykyisin vaativampaa ja taitoja pitäisi petrata,Markku Karkama sanoo. •Markku Karkama on Opetushallinnon akateemiset toimihenkilötry:n jäsen.


H Y V Ä H A L L I N T O O N : ! Vanhoja, mutta edelleen valideja hyveitä:

tunnollista, tarkkaa ja sitoutunutta.

@ Säädösten ja määräysten mukaista, avointa jaosallistavaa.

# Tarkoituksenmukaista ja tarkoituksellista.

$ Laadukasta.

% Aktiivisesti uudistushaluista ja tässä päivässäelävää.

”Hyvä hallinto on moniam-matillista yhteispeliä, jo-ka edellyttää hyvääasiakaspalvelua ja verkostoitumista.”

Aikoinaan viisi vuotta merillä työskennellyt MarkkuKarkama ei enää ikävöi laivapestiä.

EDISTÄÄ HYVINVOINTIA


Taidehallinto

Hyvä taidehallinto luo viihtyisää elinympäristöä ja avaa uusia näkökulmia. Kehittämällä taiteilijoiden toimeentuloedellytyksiä alueellinen hyvinvointikin paranee.


– Virkamiehen pitää olla utelias ja kyseenalaistaamyös omat toimintatapansa,Ulla Lassila sanoo.

Taide vaikuttaa tutkimustenkin mukaan ihmisen hyvinvoin-tiin.

– Ihmiset tarvitsevat uusia näkökulmia etenkin nyt mata -lasuhdanteen ja suurten murrosten aikana, Ulla Lassila pai-nottaa.

Taidehallinto ei eroa muista hallinnon aloista. Hyvä hallin-to on toki lainmukaista ja mahdollisimman läpinäkyvää, mut-ta tämä on Lassilan mielestä niin itsestään selvää, ettei sitätarvitse edes mainita.

Hallinnon on oltava asiakkaan parhaaksi toimimista, suju-vaa, nopeaa ja selkeää. Aina nopeuteen ei ylletä, vaikka yri-tetään. Päätöksiä kootaan pienistä paloista. Käytännössäapurahapäätökset ottavat aikansa.

– Se harmittaa minuakin. Asiakkaan, eli taiteilijan kannalta,on todella pitkä aika, kun lokakuussa jätettyyn apurahahake-mukseen saa päätöksen vasta kuukausia myöhemmin.

Huono hallinto on epäselvää, pompottavaa ja ylenkatso-vaa. Mutta eniten Lassilaa harmittaa, jos virkamies puhuu jakirjoittaa niin epäselvästi ja monimutkaisesti, ettei selviä, mi-tä päätetään ja miksi.

– Hallinto tehdään ihmiseltä ihmiselle. Se on virkamiehenpidettävä aina mielessä, Ulla Lassila sanoo.

Muutosten kourissaTaiteen keskustoimikunnan ja alueellisten taidetoimikuntienkorvautuminen Taiteen edistämiskeskuksella aluetoimistoi-neen sujui jälkeenpäin katsottuna suhteellisen vähillä ongel-milla. Henkilöstövähennyksiä on jouduttu tekemään yleisentaloustilanteen vuoksi. Säästöpainetta on myös tulevaisuu-dessa.

Maakunnissa pelättiin, että itsehallinto siirtyy Helsinkiin,jossa ei tunneta maakuntien erityispiirteitä, taidelaitoksia jataiteentekijöitä.

– Osin tämä on totta, olimme aiemmin autonomisempia.Toisaalta kehitystyö oli pirstaloituneempaa, nyt toiminta onyhtenäisempää. Ehkä tämä tuo tehokkuutta.

Organisaatiomuutos on ollut Lassilan mukaan mielenkiin-toinen haaste, vaikka hänenkin ensimmäinen reaktionsamuutokseen oli ei.

Virkamiehelle tekee hyvää joutua kääntämään katseensauuteen suuntaan, opetella vanhoista toimintatavoista pois.Uusi organisaatio antoi työyhteisön, kun aiemmin työskente-ly oli yksinäisempää. Nyt voi aina kilauttaa kaverille ongelma-tilanteessa.

– Paras puoli työstä ei muuttunut mihinkään, nimittäin ihmistenkohtaaminen. Tässä työssä ollaan konkreettisesti tekemisissäeläväisten ihmisten kanssa. Pitkien kehityskaarien seuraaminenon myös hyvin antoisaa. Kun huomaa vaikka, miten pienestä alkanut taidehanke kantaa lopulta omin voimin.

Kun ensimmäinen sana olisi jotain muuta kuin ei!

Tämä on Ulla Lassilan mielestä yksi tärkeim-mistä muistisäännöistä, mitä hallintovirkamiehel-lä voi olla. Taiteen edistämiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimipisteen erityis-asiantuntijan mielestä asenteen kannattaisi olla

lähtökohtaisesti uteliaan positiivinen.Hyvää hallintoa on se, että virkamies kuuntelee avoimin mi-

elin ja edes koettaa innostua toisten ehdottamista ide oista.– Lopputulema saattaa toki olla se ei, mutta ainakin pitää

kuunnella ja pohtia vaihtoehtoja. On aina terveellistä katsoaasioita uusista näkökulmista ja astua toisten saappaisiin. Kunon mieli avoimena, saattaa jopa oppia uutta, Ulla Lassila sanoo.

Lassilan suvussa on hallintovirkamiehiä kolmessa polves-sa. Alun perin äidinkielenopettajan jo 18 vuotta taidehallin-

nossa kestänyt ura alkoikolmivuotisella pestilläkirjallisuuden läänintaitei-lijana. Lassila toimittimuun muassa Barentsinalueen kirjallisuusantolo-gian, jonka jälkeen hänetvalittiin Oulun läänin tai-detoimikunnan pääsih-teeriksi.

Vuoden 2013 alussa organisaatio muuttui, kun Taiteenkeskustoimikunta korvattiin Taiteen edistämiskeskuksella eliTaikella. Taiken päävirasto on Helsingissä ja aluetoimipistei-tä on kahdeksan eri puolilla maata.

– Olen Taiken ääni pohjoisessa ja toisaalta välitän viestiäomalta alueeltamme muualle maahan. Aluetoimipisteessäm-me työskentelee lisäkseni yksi suunnittelija, ja olen lähiesi-mies myös neljälle läänintaiteilijalle. Käytännössä toimin esit-telijänä taidetoimikunnalle ja olen mukana monella tavoinerilaisissa taiteen kehittämistehtävissä, kulttuuriverkostoissaja pidän yhteyttä taiteilijoihin. Olen sellainen välivouhka.

Prosentti taiteeseenTaiken ja aluetoimipisteiden työtä ohjaa laki ja asetus taiteenedistämisestä. Juuri nyt keskitytään esimerkiksi taiteilijoidentoimeentuloedellytysten parantamiseen. Tarkoitus on saadaentistä paremmin käytäntöön esimerkiksi hallitusohjelmassa-kin mainittu prosenttitaide-periaate. Siinä kunnat tai raken -nus yritykset velvoitetaan käyttämään tietty osa rakennuskus-tannuksista taidehankintoihin.

– Kun taiteilijat saavat työtilaisuuksia, taiteen saavutetta-vuus paranee ja elinympäristöt tulevat viihtyisämmiksi. Näinvaikutamme alueen imagoon ja luomme ylipäätään moni-puolisempaa kulttuuritarjontaa.


”Virkamiehen on terveellistäkatsoa asioita uusista näkö-kulmista ja astua toistensaappaisiin.”

Sitä Lassila toivoo, ettei resurssileikkauksia enää tulisi.Lain ja asetusten määräämät tehtävät pitäisi pystyä hoita-maan. Jos ihmisiä vielä vähennetään, päätösten loppuun-saattaminen ja asioiden selvittäminen viivästyvät entises-tään.

Lassilasta ei ole Helsinginkään etu, jos alueellisia toimis-toja karsitaan ja toimintaedellytyksiä kavennetaan.

– Jos olisin helsinkiläinen, olisin aluepolitiikan vankka kan-nattaja: On pelkästään hyvä, että tuetaan ihmisten elämistämyös muualla Suomessa. Infrastruktuurin rakentaminen tu-lee todella kalliiksi, jos kaikki muuttavat etelään, Ulla Lassilasanoo. •Ulla Lassila on Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsen.


H Y V Ä Ä H A L L I N T O A

! Ole utelias, kuuntele ja innostu. Ensimmäinen reaktio pitää olla joku muu kuin ei.

@ Ymmärrä oman toimesi lainalaisuudet, mutta asetu myös vastapuolen saappaisiin.

# Kyseenalaista tapasi toimia. Oma tapasi ei ole välttämättä aina paras.

$ Jos et pysty auttamaan kysyjää, ohjaa seuraaval-le, mutta älä pompota ja kierrätä tarpeettomasti.

% Hallinto on hyvää, kun se on näkymätöntä. Silloin se toimii.

Taiken erityisasiantuntija Ulla Lassila pitää pohjoisen puolta. Siksihän halusi kuvauttaa itsensä oululaisen galleristin Anna-MaijaKajasteen Helsingin galleriassa, jossa pidettiin sieviläisen MarjutTakasen näyttely.

Hallinto kunt



– Kunnissa on vaihtumassa uusi työn-tekijäsukupolvi, joka pitää nopeaa jajoustavaa tiedonkulkua ja virkamiehenasiakaspalveluasennetta itsestäänsel-vyytenä, Siuntion hallintojohtaja MikkoLöfbacka sanoo.

alaisia varten

Pienen kunnan hallinnossa on helppo huomatakättensä jäljet ja pääsee vaikuttamaan mo-nenlaisiin ja monen tasoisiin asioihin. Se onosa työn mielekkyyttä.

Näin kuvaa vuoden verran Siuntion hallin-tojohtajana työskennellyt Mikko Löfbackatyötään.

Noin 6 200 asukkaan Siuntiossa hallintojohtajan työnteh-tävät ovat laajat.

– Tehtäväni on olla kunnan ylimmän päätöksenteon tuki.Vastaan osaltani kunnanvaltuuston ja -hallituksen päätöksen-teon valmistelusta ja täytäntöönpanosta, Mikko Löfbacka sa-noo.

Hänen luotsaamansa 13 hengen hallinto-osaston vastuul-la ovat myös kunnan taloussuunnittelu, henkilöstöasiat, elin-keinojen kehittäminen, it-asiat ja muu yleishallinto. Vuoden2014 alussa taloushallinto ja palkanlaskenta ulkoistettiin.

Resurssit ratkaisevatMikko Löfbackalla on kokemusta myös toisenlaisista kunnis-ta. Siuntioon hän tuli Kauniaisista sosiaali- ja terveystoimentalouspäällikön tehtävistä. Ennen Kauniaisia hän työskenteliNurmijärvellä taloussuunnittelijana, hankintasuunnittelijana jahallintosihteerinä. Lisäksi hän suoritti korkeakouluopintoihinliittyvän harjoittelun Tampereen kaupungilla.

Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kaikissa kunnissa sa-mat. Monessa pienemmässä työntekijöitä ja usein myös ta-loudellisia resursseja on kuitenkin vähemmän.

– Nurmijärvi on kuntana sen verran isompi, että tehtävätolivat rajatummat verrattuna Siuntioon. Henkilöstöä oli enem-män jakamassa töitä ja tehtäväkuvat olivat erikoistuneempia.


Hallintojohtajan näkökulmasta

kuntalaisilla on oikeushyvään hallintoon.

Jotta oikeus toteutuu,hallintoon on

satsattava riittävästi myös

resursseja.

tua muuttuvaan tilanteeseen. Kunnan työntekijät ovat monenikäistä. On rikkaus, että meillä on sekä kokemusta että tuo-reempaa näkemystä edustettuna. Toisaalta johtamisessa pi-tää myös pystyä huomioimaan eri elämänvaiheessa olevattyöntekijät.

Löfbackan mukaan näkee selvästi, että kunnissa on vaih-tumassa uusi työntekijäsukupolvi. Nuoremmat virkamiehetovat esimerkiksi tottuneet aiempaa nopeampaan ja jousta-vampaan tiedonkulkuun ja ajantasaisiin järjestelmiin. Kyse onniin it-järjestelmistä kuin asenteestakin.

– It-järjestelmät ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina,Siuntion näkökulmasta vähän varkain. Nyt otamme kehitystäkiinni, jolloin pääsemme panostamaan uusilla keinoilla kun-nan eri toimintoihin.

Aiemmin tontit myivät Siuntiossa itse itsensä, nyt seneteen on tehtävä töitä. Kunnan kehittämisen näkökulmaksion otettu elinkeinopolitiikka sekä kunnan palveluiden kehit-täminen asiakkaan näkökulmasta.

– Haluamme kehittää kunnan markkinointia ja edistää ih-misten ja työpaikkojen asettumista kuntaan. Tämä vaatii uu-denlaista otetta ja näkyvyyttä esimerkiksi verkossa. Nuorem-mille virkamiehille vaikkapa aktiivisuus kunnan facebook-si-vuilla on itsestäänselvää. Mutta kyse on kyllä muustakinasenteesta. Hallintovirkamiehen on oltava nykyisin kaikin ta-voin aiempaa asiakaspalveluhenkisempi. Mehän teemme töi-tä kuntalaisia varten ja heitä palvellaksemme.

Kuntalaisia vartenHyvä hallinto on Mikko Löfbackan työn kannalta sitä, ettäkuntalaisten eduksi tehdään oikeudenmukaisia ja hyvin val-misteltuja päätöksiä. Hallintojärjestelmän ja -palvelujen ontoimittava sen osalta kustannustehokkaasti. Työn jäljen on ol-tava laadukasta, lainmukaista ja kuntalaisia kuulevaa.

Pienessä kunnassa hallintohenkilöstöä ei ole liikaa nyt-kään, mutta mahdollisten henkilöstövähennysten vaikutuk-set supistaisivat tekemistä. Töitä pitäisi resursoida uudelleen,sillä kaikkea ei yksinkertaisesti kerittäisi tehdä.

Lakisääteiset tehtävät hoidetaan aina. – Jos lakisääteisten tehtävien päivittäinen pyörittäminen

vie kaiken ajan, ensimmäisenä karsitaan kehittämistyöstä.Kehittämisen ja eteenpäin menemisen laiminlyöminen voipuolestaan johtaa muutamassa vuodessa entistä suurempiinongelmiin. Ojasta allikkoon ei auta mennä.

Pidemmällä aikavälillä vaikutukset kasvavat. – Erityisen tärkeää on, etteivät kuntalaisten mahdollisuu-

det hyvään hallintoon pääse heikkenemään. Hallintoon kan-nattaa tämän vuoksi satsata, Mikko Löfbacka sanoo. •

Mikko Löfbacka on Kuntien asiantuntijat - Kumula ry:n jäsen.

Kauniainen on kooltaan lähempänä Siuntiota, mutta taloudel-liset resurssit ovat vastaavasti paremmat, Löfbacka vertaa.Pienessä kunnassa hallinnon on osattava priorisoida tehtä-viä. Aivan kaikista asioista ei voi tehdä yhtä laajoja selvityksiätai valmistelua kuin suuremmassa kunnassa tehtäisiin.

– Kaikkiin asioihin ei myöskään ole ihan yhtä erikoistunut-ta osaamista kuin isommassa organisaatiossa saattaa olla.Joudumme myös miettimään, mitä kaikkea selvitämme, suun-nittelemme ja kehitämme. Osa asioista saattaa roikkua työjo-non perällä pitkäänkin, sillä lakisääteiset perustehtävät me-nevät kaiken edelle, Löfbacka kuvaa pienemmän kunnan re-surssihaasteita.

Kääntynyt muuttosuuntaVielä 2010-luvun alkupuolella Siuntio oli monen kehyskun-nan tapaan muuttovoittoaluetta. Edulliset pientalotontit, luon-to ja väljyys houkuttelivat lapsiperheitä. Taantuman myötämuuttosuunta on kääntynyt takaisin keskuskuntiin ja väestön-kasvu tyrehtynyt.

Kunnan taloutta painavat myös muun muassa valtiono-suuksien jatkuvat leikkaukset. Siuntiossa taloussuunnitteluamäärittää vuoden 2013 syksyllä tehty talouden tasapainotus-ohjelma. Alijäämä pitäisi olla katettu vuoteen 2017 mennessä.

Siuntio ei ole tilanteessa yksin. Kasvun kannalta vastaa-vanlainen tilanne on monessa muussakin kehyskunnassa.

– Toisaalta meillä on vahvaa pyrkimystä kehittää ja sopeu-


! Kyseenalaista toimintatapasi, äläkä toistele perus -teetta vanhoja toimintatapoja.

@ Kaikkeen tulee käyttää harkintaa ja testata asioita kyseenalaistamalla. Kunnille on helppo myydä kai-kenlaista kehittämisajatuksista it-ohjelmistoihinvallit se vana käytäntönä ja eräänlaisena maan tapa-na. Mittakaavat voivat helposti mennä sekaisin.

# Hallintoa ei tehdä hallinnon vuoksi. Kaikessa teke -misessä ja päätöksenteossa pitää olla arki- ja maa-laisjärkeä mukana.

$ Asenne kuntoon: Jokaisen hallintovirkamiehen työ on lopultakin asiakaspalvelua.

% Kuntatyötä tehdään kuntalaisten hyväksi. He eivät saa olla vain sivustakatsojia.

H Y V Ä Ä H A L L I N T O A –K U N TAV I R K A M I E H E N M U I S T I L I S TA



Kuntaviestintä PALVELEE ASUKASTA

Kunnan viestintä on hyvän hallinnon olennainen tuki pilari.Ilman toimivaa ja osaavaaviestintää tavoitteet avoimestahallinnosta ja osallisuudestaeivät toteudu.

– Kuntaviestijän työssä on haasteena koettaa olla ajan hermolla uusissa tek -nologioissa ja tavoittaa asukkaat heidänomimmalla tavallaan viestiä, Espoon sivistystoimen viestintäpäällikkö HeliHolm sanoo.

On siis oltava monikielisiä, monikanavaisia, tarjottava fyy-sisiä kohtaamisia, perinteistä paperiviestintää ja kaikkea siltäväliltä.

– Tämän vuoksi olemme esimerkiksi vieneet palveluja ku-ten kirjastoja ja yhteispalvelupisteitä kauppakeskuksiin, sin-ne, missä asukkaat liikkuvat. Kirjastoista on tullut nuorisolle-kin eläviä kohtaamispaikkoja ja toimintakeskuksia, joista löy-tää tietoa ja saa apua monenlaisiin ongelmiin. Tilojen fiksullasuunnittelulla kirjastossa viihtyvät kaiken ikäiset, Holm sanoo.

Espoon kaupungin erilaisissa viestintätehtävissä työsken-telee noin 30 henkilöä, heistä osa hoitaa yksikkönsä viestin-täasioita oman toimensa ohella. Konserniesikunnan lisäksiviestintää hoidetaan neljällä toimialalla ja niiden yksiköissä.Viestintää ohjaa Espoon strategia, yhteinen Espoo-tarina.

Ajattelutavan muutosHyvä hallinto on viestinnän kannalta katsottuna Heli Holminmukaan myös entistä vahvemmin kuntalaisten osallisuudentukemista ja mahdollistamista. Kuntalaisten on voitava osallis-tua päätösten suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vai-heessa. On siis rakennettava järjestelmiä, joissa ihmiset pää-sevät seuraamaan päätösten tekemistä, niiden perusteluja jakertomaan oman mielipiteensä asioiden kulusta.

– Haasteellisinta tässä on ehkä se, että vaikka koetammekoko ajan ottaa etukenoa uusiin teknologioihin ja tapoihinviestiä, emme ehkä sittenkään ole riittävän rohkeita ja enna-koivia. Kuntalaiset on saatava suunnitteluun mukaan jo ny-

kyistä varhaisemmassa vaiheessa. Vastasilloin viestintäkin palvelee kaupunkilai-sia täysipainoisesti eikä ole vain päätök-sentekotiedottamista.

Kyse on Holmin mukaan oikeastaankoko ajattelutavan ja toimintakulttuurinmuutoksesta kautta koko kunnan: Kunta-laiset, virkamiehet, palvelujen tuottajat,kunnassa toimivat yrittäjät, kolmas sekto-ri ja kaikki muut kunnassa vaikuttavat oli-si nähtävä tasavertaisina toimijoina. Heil-lä on tärkeää käytännön osaamista ja tie-toa, joka olisi syytä ottaa huomioon kun-taa kehitettäessä. Siksi heidät ovat hyväsaada mukaan myös päätöksentekoon.

– Palveluita ei voi enää tänä päivänä kehittää kuulemattapalvelujen käyttäjiä. Tämä on korostunut entisestään. Kokomaailma on muuttunut horisontaaliseksi verkostoksi, jossa ih-miset ovat aktiivisia, Heli Holm painottaa.

Viestintä luo vetovoimaaOsa viestinnän tehtävää on rakentaa kaupungin tarinaa ja mai-netta ja tätä kautta kunnan vetovoimaa. Tarinaa ja mainetta

Hyvä hallinto on kunnan viestinnän nä-kökulmasta sitä, että asukkaat saavattietoa kunnan tarjoamista palveluista,päätöksenteko on läpinäkyvää jakeskusteluun on mahdollista osallis-tua ja valmisteluun vaikuttaa. Viestin-nän on oltava aktiivista, luotettavaa,ajantasaista ja ymmärrettävää.

– Kuntaviestintään tuo oman lisämausteensa kunnan kai-kenikäiset asukkaat. Erilaisille vastaanottajille on viestittäväeri tavoin, eikä eri asukasryhmiä tavoita enää samoilla väli-neillä kuin ennen, Espoon kaupungin sivistystoimen viestintä-päällikkö Heli Holm sanoo.

Merkittävin muutos on viestinnän sähköistyminen. Uudes-sa, ensi vuonna voimaan tulevassa kuntalaissakaan ei enääpuhuta kunnan virallisesta, fyysisestä ilmoitustaulusta. Viralli-set asiat löytyvät jo nyt pitkälti verkosta, mutta jatkossa säh-köisiä toimintatapoja voidaan hyödyntää entistä monipuoli-semmin.

Ilman hyvää viestintää organisaation tavoitteita ei saavu-teta – ainakaan niin hyvin kuin se olisi mahdollista. Hyvä vies-tintä lisää myös yhteisöllisyyttä ja luottamusta organisaationtoimintaan.

Viestintää monenlaisiin tarpeisiinEspoo on Suomen toiseksi suurin, yli 260 000 asukkaan kau-punki. Lasten, ikäihmisten ja maahanmuuttajien määrä kas-vaa koko ajan. Väestö moni-puolistuu ja tiedon tarpeet pirs-taloituvat.

Espoossa viestitään pääasi-assa suomeksi ja ruotsiksi. Li-säksi monista asioista tiedote-taan myös englanniksi. Vuoden2013 alussa 11,3 prosenttia es-poolaisista puhui äidinkiele-nään muuta kuin suomea tairuotsia.

Vuonna 2030 Espoossaasuu arviolta lähes 65 000 vie-raskielistä kaupunkilaista, japääkaupunkiseudun työikäisis-tä noin neljäsosa on maahanmuuttajia, siis vaivaisen 15 vuo-den kuluttua.

– Mietimme paljon sitä, miten tavoitamme eri ryhmät hei-dän omimmalla tavallaan viestiä. Meidän on tärkeä mennäsinne, missä ihmiset ovat. Esimerkiksi nuorten kohdalla setarkoittaa sosiaalista mediaa, facebookia, twitteriä, instag-rammia. Nuoremmat asukkaat etsivät tietoa mobiililaitteilla,vanhemmat arvostavat yhä usein painettua viestintää, HeliHolm sanoo.


”Osa viestinnän tehtävää on rakentaa kaupungin tarinaa ja mainetta ja tätäkautta kunnan vetovoi-maa. Tarinaa ja mainetta rakennetaan ihan arkisellatyöllä.”

rakennetaan ihan arkisella työllä. Kohtaamiset virkamiestenkanssa muovaavat mielikuvaa kaupungin toiminnasta.

– Siitä, mitä ja miten teemme, riippuu miltä kaupungin toi-minta näyttäytyy. Näin jokaisella työntekijällä on osaltaan vas-tuu hyvistä kohtaamisista, hyvästä työstä ja maineesta, Holmsanoo.

Viestintä kertoo myös vaikkapa matkailijoille, muuttoasuunnitteleville tai yrityksille kunnan tarjoamista mahdollisuuk-sista. Onnistunut viestintä ja hyvä maine voivat synnyttää kas-vavan hyvän kierteen ja vaikuttaa näin kunnan tulevaisuuteen.

Äkkiseltään ajatellen väkirikkaassakin kunnassa 33 vies-tintätyötä tekevää voi kuulostaa isolta määrältä. Heli Holm va-kuuttaa, ettei vähennysvaraa ole.

Lyhyellä tähtäimellä viestinnän säästövaikutukset eivät oli-si dramaattisia, mutta pitkällä tähtäimellä tilanne on toinen.

– Lopulta kuntalaiset, etenkään heikoimmassa asemassaja apua eniten tarvitsevat, eivät välttämättä löytäisi palvelui-den ääreen. Se puolestaan vaikuttaa kuntalaisten hyvinvoin-tiin. Siihen meillä tuskin olisi varaa, Heli Holm sanoo. •Heli Holm on Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:njäsen.


! Viestintä on palveluiden käyttäjiä varten. Kerro mitä suun-nittelet, valmistelet, mitä asioista päätetään ja mitä vaiku-tuksia päätöksillä on ihmisten arkeen.

@ Kuuntele palveluiden käyttäjiä. Heillä on arvokasta tietoatoimivista käytännöistä ja päätösten vaikutuksesta ar-keen.

# Kokeile rohkeasti uusia välineitä – miten voisit hyödyntää työssäsi esimerkiksi sosiaalista mediaa.

$ Olemme kaikki organisaatiomme mainelähettiläitä. Vah-vistatko myönteistä kuvaa työstäsi ja organisaatiosi pal-veluista kaikissa kohtaamisissa – tapahtuivatpa ne kas-vokkain, puhelimitse, kirjoitettuna tai verkon välityksellä.

% Viesti aktiivisesti. Jos et niin tee, viestii joku muu puolestasi.

H Y V Ä Ä H A L L I N T O AV I E S T I N N Ä N K A N N A LTA

– Viestinnän on oltava monikielistä, monikanavaista, tarjottava fyysisiä koh-taamisia, perinteistä paperiviestintää jakaikkea siltä väliltä, Entressen kirjas -tossa kuvattu Heli Holm sanoo.

– Opiskelijat tekevät hopsinsa itsenäisesti, mutta tarvitta-essa neuvon heitä. Tarkistan, että opiskelijat ovat listanneetoikeita kursseja riittävästi ja aikatauluttaneet ne realistisesti,Rimminen sanoo.

Etenkin suoraan lukiosta tuleville hops on yksi tapa ope-tella itseohjautuvuutta ja ottamaan vastuuta opinnoistaan.

KanssakulkijanaOpintoasiainsuunnittelija ei ole opintopsykologi tai uraneu-voja, vaikka neuvookin opiskelijoita erilaisissa opiskeluunliittyvissä kysymyksissä. Moni menee hänen juttusilleen sil-loin, jos opinnot ovat solmussa.

– On tärkeää, että joku kuuntelee ja opastaa eteenpäin.Ongelmia ei tarvitse ratkaista yksin. Yksi antoisimmista puo-lista tässä työssä onkin se, kun näkee opiskelijan lähtevänluotaan mieli kirkastuneena, Anni Rimminen sanoo.Toisaalta opintoasiainsuunnittelija työskentelee myös ope-tus- ja tutkimushenkilökunnan kanssa.

Anni Rimminen on yksi kolmesta Hel-singin yliopiston metsätieteiden laitok-sen opintoasiansuunnittelijasta. Hei-dän tehtävänsä on muun muassa met-sien ekologian ja käytön perustutkin-to-opiskelijoiden ohjaaminen sekäopetukseen liittyvien käytännön asioi-den hoitaminen.

– Tarkistan esimerkiksi opiskelijoi-den henkilökohtaisia opintosuunnitelmia eli hopseja. Lisäk-si päivitän opetusaika- ja paikkatietoja opinto-ohjelmaan jatiedotan opiskelijoita muutoksista, Anni Rimminen sanoo.

Yliopisto-opintoihin liittyvä akateeminen vapaus onmuuttunut, sillä esimerkiksi tutkintojen suorittamisaikoja onrajattu. Kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika onkaksi ja maisterin tutkinnon kolme vuotta.

Jotta opiskelijat valmistuisivat ajallaan, he saavat tukeaopintojen suunnittelemiseen. Hops on yksi suunnittelunapuväline.


Opintoasiainsihteeri pitää huolen, että yliopisto-opiskelijat saavat tutkintonsa suoritettua ja tutkijoille jää aikaa tutkimukseen. Ilman heidän työpanos -taan monen opinnot viivästyisivät.

Opinnotputkeen



– Opintoasiantoimisto on tukipalvelu jaosa tiimiä, jota ilman tiedekunnan arkipyörisi huomattavasti jähmeämmin,opintoasiainsuunnittelija Anni Rimminensanoo.

– Sääntöjen on oltava kaikille samat. Näin varmistetaanopiskelijoiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu jaoikeusturvan toteutuminen. Onneksi monet ymmärtävät, ettäopintoasiaintoimisto myös palvelee ja haluaa palvella sekäopiskelijoita että muuta henkilökuntaa. Olemme tukipalveluja osa tiimiä, jota ilman homma pyörisi huomattavasti jähme-ämmin, Anni Rimminen sanoo.

Myös yliopistoon kohdistuu säästöpaineita. Metsätietei-den laitoksella aloittaa joka syksy satakunta uutta kandidaat-tija maisteritason opiskelijaa. Lisäksi se on lähes 80 profes-sorin, tutkijan ja opettajan sekä noin 80 tohtorikoulutettavantyöpaikka. Jos opintoasiansuunnittelijoiden määrää vähen-nettäisiin, opettajat ja tutkijat eivät voisi keskittyä kunnolla perustehtäviinsä. Silloin opetuksen ja tutkimuksen laatu kär-sisi.

– Töitä on jo nyt paljon. Jos meitä olisi vähemmän, emmeehtisi ohjaamaan kaikkia opiskelijoita. Moni juokseva asia jäi-si hoitamatta.

Isossa yhteisössä järjestelyihin tulee koko ajan muutok-sia, jonkun on otettava niistä koppi.

Rimminen muistuttaa, että yliopiston ensisijainen tehtäväon tutkia ja opettaa ja olla näin hyödyksi esimerkiksi työelä-mälle. Laadukkaasta yliopistosta hyötyy lopulta koko yhteis-kunta.

Yksi kauaskantoisimmista henkilöstövähennysten vaiku-tuksista olisi opiskelijoiden valmistumisen hidastuminen. Josopintoasiansuunnittelijat eivät ehdi tarkistaa opiskelijoidensuorittamia tai vielä suoritettavia opintoja, viedä tutkintotodis-tuspyyntöjä eteenpäin tai päivittää muutoksia opinto-ohjel-massa, opiskelijoiden valmistuminen viivästyisi.

Osalla opinnot saattaisivat myös keskeytyä kokonaan.– Moni opiskelijoista menestyy hyvin. Aina on kuitenkin

myös niitä, jotka tarvitsevat enemmän apua ja tukea, AnniRimminen sanoo. •Anni Rimminen on SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

ry:n jäsen.– Vastaan esimerkiksi opetusohjelman ylläpidosta ja päi-vittämisestä aina uudelle vuodelle. Varmistan, että kurssitmahtuvat opetusperiodeihin, aikataulutan ja varaan opetus -tilat. Me opintoasiainsuunnittelijat, professorit, lehtorit ja tut -kijat kehitämme yhdessä tutkintorakenteita ja -vaatimuksia sekä opinto-opasta.

Tärkeä tukitoimintoYliopiston toimintaa ja opetusta ohjaavat monet säädökset jamääräykset. Koska toiminta on niin raamitettua, se on useinmyös jäykkää ja byrokraattista.

Jotkut saattavat mieltää opintoasiaintoimiston ”hallinnolli-seksi pahaksi”, joka vaatii esimerkiksi täyttämään tämän jatuon lomakkeen. Ilman tiettyjä käytäntöjä asiat eivät etenisi,aina ei voi toimia yksilöllisesti.


H Y V Ä H A L L I N T O . . . ! joustaa määräyksien ja säädöksien puitteissa.

@ on tasapuolista ja yhdenvertaista.

# pyrkii kehittämään käytäntöjä.

$ tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa.

% toimii huolellisesti ja nopeasti.

– Opintoasiansuunnittelija on myös opiskelijoiden kanssakulkija, jos opinnot eivät etene toivotulla tavalla, Anni Rimminen sanoo.


Hyvä hallinto on toimivankansalais yhteiskunnan avain.Sitä toteuttamaan tarvitaan riittävästi hallinnon ja sitä tuke-vien toimintojen ammattilaisia, joiden palkkaus ja työehdotovat kunnossa.

Hallinnontyöehdot kuntoon!


Jaakko Korpisaari (vas.), Kari Eskola ja Sonja Mikkola hoita vat Akavan Erityisaloissa julkisella sektorilla työskentelevien jäsenten edunvalvontaa.


Palkkausjärjestelmän vääristynyt soveltaminen, määrä-aikaiset työsuhteet ja hallintotyötä vähättelevä asenne.Nämä ovat korkeakoulusektorin edunvalvonnan kes-keisimmät haasteet sopimus- ja neuvottelutoiminnanasiamiehen Sonja Mikkolan mielestä.

– Monen hallintotehtävissä työskentelevän työtehtävät muut-tuvat vuosien myötä vaativammiksi ja vaativammiksi, mutta hei-dän palkkansa saattaa pysyä samalla tasolla. Syynä tähän onmuun muassa korkeakoulujen palkkausjärjestelmä, jota työnan-

taja soveltaa usein niin, ettei palkka juuri-kaan nouse. Työn vaativuustason muuttu-essa työnantaja tulkitsee, että laatutasolaskee, jos tehtävä on tekijälle uusi. Tämäon iso epäkohta, Sonja Mikkola AkavanErityisaloista sanoo.

Hankaluutensa tuo myös se, jos työmuuttuu pikku hiljaa.

– Kun työtehtävät muuttuvat hiipien, nii-tä ei useinkaan merkitä työsopimukseen.Silloin voi olla vaikea osoittaa työnantajalle

vaatimustason nousua. Jokaisen kannattaisikin kirjata työtehtä-vänsä vaikka vuosittain ja pyytää esimieheltään kuittaus niihin.Näin on vahvemmilla palkkaneuvotteluissa.

Todellisuudessa moni hallinnon alan työpaikka korkeakou-luissa on määräaikainen. Silloin epävarmuus työn jatkumisestanostaa kynnystä ottaa palkka-asioita esiin.

– Monella ensisijaisena huolena on työn säilyminen. Palkantarkistamista ei silloin uskalla ottaa puheeksi. Määräaikaisten työ-suhteiden työehtoihin ja perusteettomaan ketjutukseen tulisi jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Asenteet ongelmanaMoni korkeakoulussa hallintotyötä tekevä kokee myös muidenhenkilöstöryhmien asenteet ongelmallisena. Hallinto saatetaannähdä byrokraattisena hidasteena ja välttämättömänä pahana,josta voi nipistää, kun etsitään säästökohteita.

– Usein säästöt ovat kohdistuneet korkeakouluissa hallintoon,sillä ydintehtävään, eli opetukseen ja tutkimukseen, ei haluta kos-kea. Tämä on hyvin lyhytnäköistä, sillä silloin opettajat ja tutkijatjoutuvat tekemään hallintotyöt varsinaisten tehtäviensä ohessa.Se vasta resurssien tuhlausta onkin, etenkin kun hallinnon alanasiantuntijat tekisivät työt myös nopeammin ja laadukkaamin.

Sonja Mikkola toivoisikin, että korkeakouluissa ymmärrettäi-siin koko sektorin voivan paremmin, kun hallintokin toimii hyvin.Jatkuvat rakenteelliset uudistukset ja organisaatiomuutokset, esi-merkiksi ammattikorkeakoulujen toimilupahaut sekä korkeakou-lujen yhdistäminen ovat johtaneet siihen, ettei henkilöstö saa teh-dä työtään rauhassa. Hallintohenkilöstö kun on usein juuri se taho,joka toteuttaa uudistukset käytännössä.

Hallinnon alan henkilöstö on tutkimusten mukaan hyvin mo-tivoitunutta, sopeutuvaista ja joustamaan tottunutta. Nyt he alka-vat kuitenkin olla väsyneitä jatkuvaan muutokseen.

Nyt onasennemuutoksen aika!KO

RKEA

KOUL

USEK

TORI

”Vaaditaan enem-män osaamista,mutta vuosikausi-enkaan kokemusei näy palkassa.”

Koko yhteiskunta hyötyy, kun korkea-koulusektori toimii tehokkaasti. Siihenei riitä, että resurs seja laitetaan ope-tukseen ja tutkimukseen. Tarvitaanmyös riittävästi osaavia hallinnon alanammattilaisia.

– Jokaisen kannattaisikin kirjata työtehtä-vänsä vaikka vuosittain ja pyytää esimie-heltään kuittaus niihin. Näin on vahvemmil-la palkkaneuvotteluissa, korkeakoulusek-torin sopimus- ja neuvottelutoiminnan asia-mies Sonja Mikkola.


K O R K E A K O U L U S E K T O R I N H A A S T E I TA

• PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMINEN:Tehtävät vaikeutuvat, mutta palkka säilyy ennallaan.

• MÄÄRÄAIKAISUUDET: Kun työpaikan säily -minen pelottaa, työsuhteen ehtoja ei uskalla kyseenalaistaa.

• MAHDOLLISUUS ETÄTÖIHIN: Työn joustot parantaisivat myös työhyvinvointia.

Kuntien lisääntyneet tehtävät, liian vähäiset resurssitsuhteessa työtehtävien määrään ja etenkin osassakuntia alhainen palkkataso. Akavan Erityisalojen so-pimus- ja neuvottelutoiminnan asiamiehen JaakkoKorpisaarenmielestä nämä ovat kuntasektorin edun-

valvonnan keskeisimpiä haasteita.– Tekemämme jäsenkyselyn mukaan hallinnon alan asiantun-

tijat pitävät julkista hallintoa pääosin hyvin ja lainmukaisesti toteu-tettuna. Sen sijaan hallinnon työntekijät eivät koe ehtivänsä teke-mään työtään aina riittävän hyvin. Pelkona on, että kansalaistentasapuolisesta kohtelusta joudutaan tinkimään, Jaakko Korpisaa-ri sanoo.

Hyvä julkinen hallinto on ammattimaista, avointa ja riittävästiresursoitua. Se on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edelly-tys. Julkisten palvelujen järjestäminen vaatii ammattimaista hal-linnollista valmistelua.

Yksi työelämän uudistus on jäänyt hallinnon alalla työnteki-jöiden mielestä toteutumatta: Työaikojen joustot.

– Työntekijät toivovat, että heillä olisi mahdollisuus etätöihinja hyödyntää paremmin kertyneitä plussatunteja. Vanhastaan ontotuttu, että hallintohenkilöstö istuu aina toimistossa. Tänä päivä-nä monia työtehtäviä voi kuitenkin hoitaa myös etänä, sillä iso osavaikkapa opiskelijoiden kysymyksistä tulee sähköpostitse. Työnjoustot olisivatkin kustannustehokas tapa lisätä työhyvinvointia,Sonja Mikkola sanoo.

Tasa-arvoa asiantuntijoiden palkkoihinKU

NTAS

EKTO

RI

Kuntalaisten kasvavaan palvelu -tarpeeseen ei voi vastata, jos hallinnossa ei ole riittävästi resurs-seja. Yhä avoimempi kunta hallinto edellyttää asiantuntevia tekijöitä.

– On haasteellista soveltaa samaa tessiä hyvin erikokoi-siin kuntiin, kun palkkauspolitiikat ja palkanmaksukyky-kin vaihtelevat kunnittain, kuntasektorin sopimus- janeuvottelutoiminnan asiamies Jaakko Korpisaari sanoo.


Jopa vuosikausia jatkuvat määräaikaiset virka- tai työsuh-teet, ja siitä johtuva epävarmuus sekä toinen toistaan seu-raavat organisaatiomuutokset. Muun muassa nämä ovatvaltiosektorin edunvalvonnan haasteita.

– Osalla määräaikaiset tehtävät saman työnantajan pal-veluksessa ovat jatkuneet jopa 10–15 vuotta. Elämän suunnitte-leminen on silloin hankalaa. Määräaikaisuuksista johtuva epävar-muus on suurin työhyvinvointia vähentävä asia valtionhallinnontehtävissä, valtiosektorin sopimus- ja neuvottelutoiminnasta vas-taava työmarkkina lakimies Kari Eskola sanoo.

Valtionhallinto pyörii määräaikaisten varassaVuosikausien joustaminen määrä ai -kaisissa tehtävissä käy työntekijälleraskaaksi. Kun päälle tulevat vielä jat-kuva organisaatiomuutos ja vaateet tehokkaammasta ja tuottavammastatyöstä, työntekijä on ahtaalla.

K U N TA S E K T O R I N H A A S T E I TA

• RESURSSEJA LISÄÄ: Saman porukan työtehtä-viä ei voi lisätä loputtomiin.

• PALKKAUSPOLITIIKKAAN TASA-ARVOA: Nais-valtainen asiantuntijatehtävä ei saa olla auto-maattisesti huonommin palkattua kuin yleishal-linnon työ.

• KANSALAISYHTEISKUNTA: Yhteisöllisyyden jakansalaisten osallisuuden parantaminen vaati-vat aiempaa avoimempaa hallintoa. Avoin hal-linto ei synny itsestään, sen tekevät hallinnonalan ammattilaiset.

Yhä kasvava vaatimus hallinnon avoimuu-desta, kansalaisten kuulemisesta, nopeasta lu-pa-asioiden käsittelystä ja kaikesta muustakansalaisyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvas-ta kysyy myös käsipareja toteuttajiksi. Kasva-vaan palvelutarpeeseen ei voi vastata jos hal-linnossa ei ole riittävästi resursseja. Eikä toi-saalta tehostaminenkaan voi olla pelkästäänhenkilöstön vähennysohjelma.

– Tietotekniikka on kehityksen nopeuttaja ja myös mahdollis-taja. Ajatellaan vaikka kunnanvaltuuston kokousten seuraamistareaaliajassa tai vaatimuksia siitä, että pöytäkirjat ovat heti koko-usten jälkeen kansalaisten käytettävissä. Kaikki tämä vaatii toteu-tuakseen tekijöitä.

Samat ihmiset, jotka aiemmin valmistelivat päätöksiä, joutuvattekemään nykyisin myös nämä kansalaisyhteiskunnan toimivuu-teen liittyvät tehtävät. Heidän työtaakkaansa ei voi loputtomastilisätä.

Arvostus kateissaKorpisaaren mukaan osassa kuntia hallintoa ei nähdä kokonai-suutena, jossa ovat yhtä lailla kunnan ylin johto ja kaupungin kes-kusviraston päälliköt kuin monet erilaisissa hallinnon tukitehtävis-sä työskentelevät viestinnästä käännöstoimintaan ja kirjastoihin.Koko hallinnon kokonaisuus vaikuttaa kunnan toimintaan ja sentarjoamien palvelujen sujuvuuteen.

– Näihin yleishallintoa tukeviin asiantuntijatehtäviin vaaditaanesimerkiksi viestinnän tai kääntämisen korkeakoulututkinto ja

alat ovat usein naisvaltaisia. Tehtävien palkkaus saattaa vaihdellakunnittain. Palkkauksen tasoon voi vaikuttaa myös alan arvostus.

Kuntien työehtosopimusten haasteena on niiden soveltami-nen hyvin erikokoisiin kuntiin aina Helsingistä ja Utöhön. Eri kun-nissa on erilaiset palkkauspolitiikat ja palkanmaksukyky. Samallanimikkeellä työtehtävät saattavat myös olla erilaisia.

– Työehtosopimus määrittää kansallisen alarajan palkoille. To-delliset palkat ovat usein merkittävästikin tätä korkeampia. Edun-valvonnan kannalta on hankalaa saada korjauksia matalan tasonpalkkapolitiikkaa noudattaviin kuntiin, Jaakko Korpisaari sanoo.

”Henkilöstönmäärä on pysy-nyt ennallaan,

vaikka tehtäviäon tullut lisää.”

VALT

IOSE

KTOR

I


VA LT I O S E K T O R I N H A A S T E I TA

Arvostusta hyvälle hallinnolleHallinnon alan tehtävät ovat usein vaativia ja niitä tehdään paineenalla. Asiat on valmisteltava ja ratkaistava lainmukaisesti ja oikein.Usein kansalaiset kokevat päätökset ikävinä ja valittavat niistä.Esimerkiksi verotarkastuksissa tai ulosotossa oikeusturvavaati-mukset ovat tiukat samanaikaisesti, kun hallinnon odotetaan tor-juvan tuloksellisesti harmaata taloutta.

Valtionhallinnon hyvä suunnittelu, oikea-aikainen viestintä taivaikka arkistotoimi saavat harvoin kiitosta. Kun hallintotyöhön yh-distyy vielä poliittinen ohjaus, hallinnon tehtävissä riittää yhteen-sovittamista.

– Juuri tämän vuoksi hallinnon työntekijän osaamista pitää ar-vostaa korkean koulutustason mukaisesti. Hyvän työnteon edel-lytyksiin on panostettava, sillä hyvä hallinto on keskeinen edellytystoimivalle yhteiskunnalle, Kari Eskola sanoo.

Suurin osa määräaikaisista on alle 40-vuotiaita naisia asian-tuntijatehtävissä.

– Mitä korkeampi koulutus sitä suuremmalla todennäköisyy-dellä asiantuntija on määräaikainen. Ja kun työpaikka on aina

katkolla, omia virka- tai työsuhtee-seen liittyviä asioita ei uskalla ottaapuheeksi, kyseenalaistaa esimerkiksipalkkaansa.

On myös kuluttavaa, kun määrä-aikaisena ei oikein tiedä, mitä työssäpitäisi tavoitella ja kannattaako työteh-täviin panostaa. Kollegat ja esimiehet-kin voivat vaihtua hetken päästä.

Monet määräaikaisista tehtävistäovat aidosti sijaisuuksia tai tietyn mit-taisia projekteja. Niiden määrä on li-

sääntynyt Euroopan unionin myötä. EU on myös merkittävä ke-hitysrahan lähde.

– Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- japalveluorganisaatio Cimo koordinoi apurahaohjelmia ja vastaaohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta. Myös monet Cimontyöntekijät ovat määräaikaisia. Vastaavalla tavalla määräaikaisiatyösuhteita on esimerkiksi museoalalla, työhallinnossa, elinkei-notoimistoissa ja aluehallintovirastoissa.

Oma työ tarpeettomaksiTalouden alamäki on johtanut muutospaineisiin myös valtionhal-linnossa. Yksiköitä lakkautetaan ja organisaatioita yhdistetäänsellaista vauhtia, ettei edellistä muutosta keritä panna kunnollatoimeen, kun uusi muutos jo iskee päälle.

– Samaan aikaan, epävarmana omasta työpaikastaan, työn-tekijöiden pitää pystyä tekemään perustyötään, toteuttamaan hyvää hallintoa.

Kari Eskolan mukaan valtion kehittämishankkeet tähtääväthenkilöstön vähennyksiin myös tuottavissa ja verotuloja tuovissayksiköissä, kuten vaikka verohallinnossa. Kun yksikkö tekee tu-losta ja toimii eri mittareilla arvioiden hyvin, muutokset tuntuvatepäoikeudenmukaisilta.

– Hyvin toimivaa ei pidä särkeä.

Palkka vaatimusten mukaanJos valtionhallinnon vessiä ja tessiä sovelletaan oikein, työteh-tävien ja toimenkuvan pitäisi heijastua palkkaan. Usein ongelma-na on työn vaativuuden määritteleminen. Kun tehtävät monipuo-listuvat ja työn määrä lisääntyy, sen pitäisi näkyä myös palkassa.

Vastaavasti olisi kohtuullista, että hyvin hoidetusta työstä seu-raisi parempi palkka. Tämä ei läheskään aina toteudu, ja henki-löstö kaipaakin valtion palkkapolitiikkaan kannustavuutta.

– Omalla työsuorituksella pitäisi valtionhallinnossakin voidavaikuttaa palkkaansa, ei vain yksityisellä. Palkkausjärjestelmänkäyttämättömyys ei tuo aitoa säästöä, Kari Eskola sanoo.

• EPÄVARMUUS: Vuosikausien määrä aikaiset teh-tävät vievät pohjan oman elämän suunnittelulta.

• PALKAN KANNUSTAVUUS: Hyvästä työstä ja tuloksesta pitäisi valtiollakin palkita samalla tavoin kuin yksityisellä.

• MALTTIA MUUTOKSIIN: Onko hyvin toimivaa jatuottavaa syytä särkeä? Kehittämishankkeidenvaikutusta tulisi arvioida ennen kuin uusi hankepistetään alulle.

”Myös mediansuhtautuminen

viranomais -työhön on usein

jo lähtökohdil-taan kriittistä.”

– Omalla työsuorituksella pitäisi valtionhallin-nossakin voida vaikuttaa palkkaansa, ei vainyksityisellä, työmarkkinalakimies Kari EskolaAkavan Erityisaloista sanoo.


Tärkeimmät asiat ovat kunnossa! Näin arvioivathallinnollista valmistelua tai sitä tukevaa työtätekevät jäsenemme kunnissa, valtiolla ja kor-keakouluissa. Lainmukaisuudesta pidetäänkiinni ja hallinto on asiantuntevaa. Hyvässäkuosissa ovat vastaajien mielestä myös hal-linnon riippumattomuus, taloudellisuus, ym-märrettävyys, yhdenvertaisuus ja tarkoituk-senmukaisuus.

Valmistelun nopeutta, laaja-alaisuutta ja avoimuutta arvioi kriit-tisesti jo kolmannes vastaajista. Kaikkein eniten vastaajia jakoikäsitys siitä, ehditäänkö hallinnon päätösten vaikutuksia arvi-oida riittävästi sekä siitä, onko hallinto riittävästi resursoitua

Suurimmat ongelmat liittyvät vastaajien mielestä resurssei-hin. Riittävää resursointia pidetään tärkeänä hyvän hallinnontunnusmerkkinä, mutta puolet on sitä mieltä että se toteutuuheikosti.

JÄSENKYSELY:Hyvä hallinto toteutuu pääosin, riittämättömät resurssit suurin uhka

Jäsenet pitivät tärkeinä kaikkia tutkimuksessa lueteltuja hyvän hallinnollisen valmistelun tunnusmerkkejä. Lain-mukaisuus toteutuu vastaajien mukaan niistä parhaiten omalla työpaikalla, eniten puutteita on resursoinnissa.

Lainmukaisuus

Asiantuntemus ja osaaminen

Riippumattomuus

Taloudellisuus

Ymmärrettävyys

Yhdenvertaisuus

Tarkoituksenmukaisuus

Valmistelun nopeus

Eri näkökulmien huomioiminen, laaja-alaisuus

Avoimuus, eri sidosryhmien kuuleminen

Vaikutusten arviointi

Riittävä resursointi

ERITTÄIN HYVIN KOHTUULLISEN HYVIN HEIKOSTI EI OLLENKAAN

% % % % % 1 %

HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNTOMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMALLATYÖPAIKALLA (% valtiolla, kunnissa ja korkeakouluissa työskentelevistä), n=2421

48 1

1

2

2

1

3

3

3

5

4

4

3

62

58

65

66

56

60

60

56

50

49

46

45 6

12

16

18

24

23

25

30

32

34

41

47

24

24

15

9

18

12

7

8

12

6

3


Vastaajajoukko oli varsin yksimielinen hyvästä hallinnosta jasen toteutumisesta omalla työpaikalla. Merkitseviä eroja löytyipari. Valtiolla arvioitiin avoimuuden ja sidosryhmien kuulemisentoteutuvan paremmin kuin korkeakouluissa. Valtiolla työsken-televät näkivät yhdenvertaisuuden ja riippumattomuuden to-teutuvan paremmin kuin kunnissa työskentelevät.

Kritiikki hiertää – tai sitten ei Entä miten jäsenemme kokevat hallinnon arvostelun? Miten ar-vostelu mahdollisesti vaikuttaa omaan työntekoon? Erityisestikyselyssä viitattiin tässä kritiikkiin, jota poliitikot, media ja kan-salaiset kohdistavat hallinnon tuottavuuteen ja tehokkuuteen.Tätä tutkittiin väittämien avulla.

Suhtautuminen kritiikkiin jakoi voimakkaasti vastaajien kä-sityksiä. Melkein jokainen väite tuotti käytännössä yhtä paljonsamaa ja eri mieltä olevia.

1 = Täysin eri mieltä , , = Täysin samaa mieltä

1

Hallinnon arvostelua koskeviin väittämiin otettiin käytännössä kantaa yhtä vahvasti puolesta ja vastaan.

Kritiikin kokee ahdistavana yli 40 prosenttia vastaajistaja yli 30 prosenttia katsoo jopa työilmapiirin huonontuneenarvostelun vuoksi. Toisaalta noin neljännes valtiolla sekäkunnissa ja korkeakouluissa jopa 38 prosenttia näkee, etteiarvostelu vaikuta omaan työhön.

Näin tutkimus tehtiin:Akavan Erityisalat kysyi hyvästä hallinnosta kunnissa, valti-olla ja korkeakouluissa työskenteleviltä jäseniltään. Aineis-to kerättiin vuoden 2014 marras-joulukuussa. Vastausaktii-visuudeksi muodostui 25 prosenttia. Tutkimuksen toteuttiTNS Gallup.

Koen arvostelun ahdistavana

Työyhteisömme yhteishenki on lujittunut

Työilmapiiri on huonontunut

Työnteko on tehostunut

Työhöni kohdistuu määrällisiä ja/tai laadullisia vaatimuksia,joihin en pysty vastaamaan

Työni ei uskota tuottavan tulosta

Koen olevani epätasa-arvoisessa asemassamuihin palkansaajiin verrattuna

Koen, ettei asiantuntijuuttani arvosteta

Arvostelu ei vaikuta työhöni

Koen että työhöni kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia

3,19

3,08

3,07

3,05

3,01

2,99

2,95

2,78

2,58

2,18

HALLINTOON KOHDISTETUN ARVOSTELUN VAIKUTUKSET OMAAN TYÖHÖN JULKISELLA SEKTORILLA (asteikkokeskiarvotarkastelu – valtiolla, kunnissa ja korkeakouluissa työskentelevät), n=2421

TEKSTI ANNA JOUTSENNIEMI


JOS HYVÄSTÄHALLINNOSTA TINGITÄÄN..

Kysyimme kuudelta tutkijalta, mitävoisi olla hyvä julkinen hallinto. Painotukset vaihtelivat, mutta kaikkiolivat yhtä mieltä siitä, että ilman hyvää hallintoa Suomi ei menesty eivätkä suomalaiset voi hyvin.

Miten Suomen käy?

Jenni AiraksinenHT, yliopistonlehtori, kunta- ja aluejohtaminenTampereen yliopisto

Jenni Airaksinen tutkii ja opettaa Tampereenyliopiston Johtamiskorkeakoulussa kunta-johtamista ja hallinnon uudistamista etenkinpaikallis- ja aluetasolla. Hän on tutkinut ja sel-vittänyt lukuisissa tutkimushankkeissa mm.met ropoli hal lin toa, kaupunkien hallintomal-leja, Kainuun maakuntakokeilua, seudullisiasosiaali- ja terveydenhuollon malleja sekäkuntaliitoksia.

➊ Tarvitsemme luotettavaa, juurevaa ja demokraattista julkistahallintoa.

➋ Tällaiseen hallintoon päästään:

• Pitämällä kiinni hyvistä toimivista perinteistä ja samalla suhtau-tumalla avoimesti ja kuunnellen maailman muutokseen sekäesimerkiksi osallisuuden uusiin muotoihin.

• Välttämällä tarkoitushakuista vastakkainasettelua ja luot tamal -la moniarvoisen yhteiskunnan toimintakykyyn.

• Käymällä asiantuntevaa, laajaa ja värikästä julkista keskusteluaintohimoisesti mutta kunnioittavasti.

Kun arvioidaan hyvää hallintoa, on kysyttävä, kenen hyvää? Jul-kisen hallinnon hyvyyden yksiselitteinen määrittely on vaikeaa,koska loppujen lopuksi kyse on siitä, mitä yhteiskunnassa kukinarvostaa.

Luotettava julkinen hallinto edellyttää byrokratiaa ja voi joidenkinmielestä vaikuttaa tehottomalta. Juureva julkinen hallinto edellyt-tää perinteiden kunnioittamista, mikä saattaa vallankumouksel-listen ajattelijoiden mielestä olla takapajuista. Demokraattinen julkinen hallinto edellyttää kansanvaltaista päätöksentekoa mo-nella eri tasolla, mikä joidenkin näkemysten mukaan vie liiaksikinaikaa ja resursseja.

Omasta mielestäni meillä on maailman mittakaavassa hieno hal-lintojärjestelmä, jonka uudistaminen edellyttää sekä nykyisen jär jestelmän menestystekijöiden ymmärtämistä että radikaaleja-kin uudistuksia.

➌ Jos hallinto ei ole luotettavaa, uhkakuvat liittyvät tietenkin kor ruptioon ja sitä kautta myös tehottomuuteen. Resurssit jokova lu vat järjestelmän ohi tai niitä joudutaan käyttämään laa ja mit -taisesti toiminnan kontrollointiin, mikä on pois varsinaisesti ihmi-sille hyötyä tuottavista toimista.

Jos hallinto ei ole juurevaa tai jos se ei perustu demokratiaan,saat taa se toimia hyvinkin tehokkaasti, mutta aivan väärissä asioissa.

➊ Millaista julkista hallintoa tarvitaan? Kolme adjektiivia.

➋ Miten tällaiseen julkiseen hallintoon päästään Suomessa?

➌ Miten Suomen ja suomalaisten käy ilman hyvää julkista hallintoa?


Jenni Airaksinen

Anita KangasKulttuuripolitiikan professoriJyväskylän yliopisto

Anita Kangas on tutkinut viimeaikoina erityisesti paikallistakulttuuripolitiikkaa ja kulttuu-riin osallistumista. Hän on yksiäskettäin ilmestyneen Taiteenja kulttuurin kentät teoksenkirjoittajista.

➊ Tarvitaan julkista hallintoa, joka on tasavertaisesti ihmisiä kohtelevaa, avointa, asioita tuntevaa, kansalaisia kuulevaa jasektori rajat ylittämään kykenevää.

➋ Monia asioita tulee mieleen: Ennen kuin kuullaan kuntalaisia,hallinnon olisi hyvä miettiä, mihin kuntalaisten mielipide voi oike-asti vaikuttaa. Ylhäältä tapahtuvan osallistamisen tulokset jäävätusein vain kysyjän mappiin. Mahdollistetaan sisällöllisen asian-tuntijuuden kasvu ja suojellaan hallintoa joka toinen vuosi vaih-tuvilta, usein konsulttien sisään ajamilta johtamis-, kehittämis-,markkinointi- jne. ismeiltä.

Tulosyksikkökäytännöt mittareineen tulee arvioida uudelleen, jotta hallintosektorien välinen yhteistyö mahdollistuisi ja siitä jopainnostuttaisiin. Käyttäjälähtöisen teknologian kehittämisessä tu-lee siirtyä konkreettisiin ja toimiviin ratkaisuihin.

➌ Muistan määrittelyn, että julkisen hallinnon tehtävänä on vas-tata peruspalvelujen riittävästä ja tasapuolisesta saatavuudestaja laadusta sekä oikeusturvasta. On välttämätöntä, että peruspal-velut ymmärretään lähipalveluiksi ja että ne vastaavat ihmistentarpeisiin hyvinvoinnin eri osa-alueilla.

Sami MoisioFT, YTTAluesuunnittelun ja -politiikan professori Helsingin yliopisto

Sami Moisio on tutkinut valtio-muutoksen alueellisuutta ja ti-lallisuutta. Hän kirjoittaa parhail-laan teosta Geopolitics of theknowledge-based society, jo-ka ilmestyy Routledgen kustan-tamana vuonna 2016.

➊ Mielestäni tarvitaan systemaattisen koulutuksen pohjalta ope-roivaa sivistynyttä ja valtiollisen kehityshistorian tuntevaa julkistahallintoa, joka tavoittaa kansalaiset kaikilla alueilla ja kaikista sosiaaliryhmistä.


Paavo JärvensivuTalouskulttuurin tutkijaAalto-yliopisto (CESR)Mustarinda-seura

Paavo Järvensivu on tutkinuterityisesti kasvutalouden vaih-toehtoja. Hän on yksi teoksenTalouden uudet muodot kirjoit-tajista (toim. Mikko Jakonen &Tiina Silvasti).

➊ Tarvitaan tavoitteellista, avointa ja rajat ylittävää julkista hallintoa.

➋ Jotta tähän päästään, julkishallinnon taloudellistamisesta onluovuttava. Kapeakatseinen tulosyksikköohjaus ei toimi julkishal-linnossa, joka väistämättä sisältää erilaatuisia ristiriitaisiakin sisäl-löllisiä tavoitteita. Julkishallinnon organisointia on kehitettävä si-ten, että työntekijät voivat keskittyä erilaisten mittareiden sijaanhoitamaan oman alansa sisällöllisiä asioita avoimesti ja yhteisty-össä muiden alojen kanssa.

➌ Ilman hyvää julkista hallintoa yhteiskunnan tasa-arvoinen jaennakoiva kehittäminen fossiilitalouden jälkeiselle aikakaudelleon mahdotonta: tarvitaan näkemyksellisyyttä sekä kykyä yhdistääja ohjata eri toimijoita ja toimialoja.

Paavo Järvensivu

Sami Moisio

Anita Kangas

➊ Millaista julkista hallintoa tarvitaan? Kolme adjektiivia.

➋ Miten tällaiseen julkiseen hallintoon päästään Suomessa?

➌ Miten Suomen ja suomalaisten käy ilman hyvää julkista hallintoa?


➋ Tähän päästään kehittämällä olemassa olevaa julkisen hallin-non järjestelmää. Seuraan kiinnostuneena, millaisia kokeiluja julkisen hallinnon osalta tehdään alueellisesti sangen erilais -tuneen valtion eri osissa. Esimerkiksi Lapissa mietitään juuri nytaktiivisesti uusia ratkaisuja. On mielestäni erittäin tervetullutta, että esityksiä julkisen hallinnon kehittämisestä saadaan nimen-omaan valtion keskushallinnon ulkopuolelta. Poliittisten päättä -jien on myös tärkeää ymmärtää yliopistoissa opetettavien huma-nististen, yhteiskuntatieteellisten ja aluetieteellisten tieteen alojenkeskeismerkitys julkisen hallinnon uusien ammattilaisten kas vat -tami sessa.

➌ Toimiva julkinen hallinto lisää yhteiskuntaryhmien välistä luot-tamusta ja on hyvinvointivaltion keskeinen edellytys. Huono taik-ka heikentyvä julkishallinto olisi suomalaisten kannalta onnetonasia.

Olli MäenpääOTT Hallinto-oikeuden professori Helsingin yliopisto

Olli Mäenpää on tutkinut julkis-hallintoa erityisesti oikeudelli -selta kannalta. Hän on julkaissut hyvää hallintoa, julkisuutta ja oi-keusturvaa koskevia teoksia.

➊ Tavoitteena tulisi olla luotettava, julkinen ja turvallinen hallinto.

➋ Luotettava hallinto toimii objektiivisesti, ennakoitavasti ja ta -sapuolisesti. Tärkeää on myös luottamus hallinnon puolueet -tomuuteen. Luotettavuus pysyy edelleen korkealla tasolla, kunhallinnossa panostetaan laatuun, tehokkuuteen ja yleisen eduntoteuttamiseen lainsäätäjän määrittelemissä puitteissa. Myös hy-vän hallinnon takeet ovat luottamuksen välttämätön edel lytys.

Julkinen hallinto on avointa, kontrolloitavaa ja vastuullista. Kunhallintoa halutaan aidosti kehittää, tarvittaisiin lisää julkisuutta –eikä päinvastoin. Sitä voidaan vahvistaa laajentamalla toiminnanavoimuutta ja ihmisten osallistumismahdollisuuksia.

Yleisen edun toteuttaminen on julkisen hallinnon olennainen eri-tyispiirre. Sitäkin pitäisi korostaa eikä heikentää erilaisilla yrityis-tämismalleilla. Hallinnon kontrollia ja vastuuta on jo riittävästi, nytvoisi kannustaa myös innovaatioihin ja luovuuteen.

Turvallinen hallinto turvaa peruspalvelut, turvallisuuden ja terveel-lisen ympäristön samoin kuin edellytykset tehokkaalle kilpailulleja yksilön vapauksien toteutumiselle. Sen toimivuus edellyttää

ennen muuta ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilöstöä, sel -keää lainsäädäntöä ja myönteisiä tavoitteita.

Turvallinen ja turvaava hallinto vaatii toimiakseen myös riittävätresurssit. Sääntely pitäisi kohdistaa olennaisiin riskeihin ja uhkiin,jolloin turhaa normitusta ja valvontaa voidaan myös purkaa.

➌ Hyvä, ennakoitava ja luotettava hallinto on kaikkien etu. Seon globaali kilpailuvaltti, ja voisi olla vientituotekin. Huono hallintoli säi si byrokratiaa, heikentäisi toimivuutta, rajoittaisi julkisuutta javahvistaisi mielivaltaa.

Matti WibergVTTvaltio-opin professoriTurun yliopisto

Matti Wiberg on tutkinut laajastiSuomen poliittista järjestelmääja julkaissut 50 teosta sekä 230tieteellistä artikkelia. Hän on vii-me vuonna julkaistun pamfletinJulkea sektori. Näin by ro kra tiavaalii omia etujaan kirjoittaja.

➊ Tarvitaan kustannustehokasta (nykyisen tuhlailun ja jatkuvanitalialai sen lakkoilun sijaan), ratkaisukeskeistä (nykyisen ongel-makeskeisyyden tilalle), olennaisuuksiin keskittyvää (nykyisennäpertelyn sijaan) julkista hallintoa.

➋ Tähän päästään asettamalla byrokraattien toimintaa olennai-silta osin mittaavat mittarit ja valvomalla hallinnon todellisen toi-minnan ja sille asetettujen tavoitteiden yhdenmukaisuutta.

On myös sovellettava nykyistä oleellisesti enemmän modernejaarviointimenetelmiä, kuten esimerkiksi kustannushyöty -analyy-sia (cost-benefit analysis).

Virkamiehet on myös koulutettava kykeneviksi itse soveltamaannäitä menetelmiä. Tämä tehtävä on nyt jokseenkin laiminlyöty. Jatästä virheestä maksamme valtavaa hintaa hallinnon yleisenä tehottomuutena ja aikaansaamattomuutena. Hukkaamme valta-vasti voimavaroja. Saisimme näillä menetelmillä nykyistä parem-pia tuloksia ja nykyistä halvemmalla.

➌ Ilman hyvää hallintoa Suomi näivettyy ja joutuu mielivaltaisuu-teen. Mikään maa ei kukoista ilman tehokasta hallintoa.

Hallinnon on kuitenkin pysyttävä tehtävässään eikä passiivis- aggressiivisella taktiikalla jatkuvasti haastettava edustuksellistapoliittista järjestelmää. Hallinnon oikea rooli on tukiorganisaatioeikä päätösten ylin komentokeskus.

Matti Wiberg

Olli Mäenpää

Valvomme etujasityöelämässä

Monet työelämän tärkeät uudistukset ovat am-mattiliittojen ansiota. Näihin kuuluvat mm. neljänviikon kesäloma ja ansio sidonnainen työttö-myysturva.

Ammattiliittojen neuvottelemat sopimuksettakaavat lakia paremmat työn ehdot. Monien asioiden kuvitellaankuuluvan lainsäädännön piiriin, vaikka ne ovat työehtosopimustentuomia oikeuksia. Tällainen oikeus on esimerkiksi lomaraha.

Akavan Erityisalojen edunvalvonnan neljä väylää:

YKSILÖEDUNVALVONTAAutamme ja neuvomme Sinua henkilökohtaisesti työelämän arjessa, ongelmatilanteissa ja urasi eri vaiheissa. Saat meiltä asiantuntevaa apua esimerkiksi työsopimukseen, irtisanomis -tilanteisiin ja työlainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Voit esim. pyytää lakimiestä tarkistamaan työsopimuksesi ennen sen alle-kirjoittamista.

TYÖMARKKINAEDUNVALVONTANeuvottelemme työ- ja virkaehdoistasi yhteistyössä Akavan jasen neuvottelujärjestöjen kanssa:

• yksityisen puolen neuvottelujärjestö on Ylemmät ToimihenkilötYTN

• julkisesta alasta vastaa Julkisalan koulutettujen neuvottelu -järjestö JUKO.

Työpaikoilla tukenasi ovat akavalaiset luottamusmiehet.

AMMATILLINEN EDUNVALVONTANostamme ammattialasi tunnettuutta ja arvostusta yhdessä jä-senyhdistysten kanssa. Osallistumme myös edustamiemme alo-jen koulutuksen kehittämiseen.

YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTAVaikutamme suomalaisen työelämän ja koulutusjärjestelmän kes-tävään kehitykseen.

Julkisen sektorin toimielimet:Jäseniämme on kuntasektorilla noin 6 200, valtiosektorilla 3 100ja korkeakoulusektorilla 1 700. Näiden ryhmien edunvalvontaakoordinoivat kunnan neuvottelukunta, valtion neuvottelukuntaja korkeakoulutoimikunta. Viime mainittu vastaa yliopistojen lisäk-si myös ammattikorkeakouluissa työskentelevien jäsenten edun-valvonnasta.


Ammattiliitot valvovat oikeuksiasi työ -elämässä. Liitot neuvottelevat puolestasikaikista tärkeistä kysymyksistä: oikeu -denmukaisesta palkasta, työajasta, vapaista, tasa- arvosta, työturvallisuudestaja työ terveyshuollosta.


”Kattava ja laadukas jäsenistön edun valvontaon toimintamme ydin.”Helena Lamponen, edunvalvontayksikön päällikkö,

Akavan Erityisalat.

KUVA

: UZI

VAR

ON

KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJKäännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenet työskentele-vät valtionhallinnossa ja kunnissa esimerkiksi kääntä -jinä, tulkkeina, terminologeina tai kielenhuoltajina.Monikielisen viestinnän asiantuntijoina he varmista-vat, että viestit kulkevat eteenpäin sellaisina kuin neon tarkoitettu sekä vierailla kielillä että kotimaisilla kie-lillä. Kieliasiantuntijat pitävät yllä hyvää hallinnon kiel-tä ja tukevat virkamiehiä ilmaisussaan. Kunnissa työs-kentelevät kääntäjät ovat varmistamassa kuntalaistenyhdenvertaista tiedonsaantia omalla kielellään. Moni-kielisen viestinnän asiantuntijat ovat substanssiosaa-jan korvaamaton yhteistyökumppani.

Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäseniä yhdistääkäännöstieteen tai kielen ja kulttuurin korkeakoulutus.

www.kaj.fi


ARKISTOALAN AMMATTIYHDISTYSArkistoalan ammattiyhdistyksen jäsenet työskentele-vät arkisto- ja asiakirjahallintoalalla yhteiskunnan erisektoreilla valtionhallinnosta kuntiin, seurakuntiin, järjestöihin ja yrityksiin.

Jäsentemme tehtäväkenttä on laaja ja ulottuu pääte-arkistotehtävistä sähköisen tiedonhallinnan haastei-siin. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi tutkija, arkis-tonhoitaja, kehittämispäällikkö, asiakirjahallinnonsuunnittelija ja asianhallintapäällikkö.

Jäseniämme yhdistää historian, arkisto- ja asiakirjahal-linnon ja informaatiotutkimuksen koulutus.

www.aay.fi

KUNTIEN ASIANTUNTIJAT – KUMULAKumula kokoaa yhteen kunta-alalla työskentelevätasiantuntijat ja esimiehet sekä alaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat. Jäsenemme työskentelevätkuntasektorilla eli kunnassa, kuntayhtymässä, seutu-kunnassa tai kuntaenemmistöisessä osakeyhtiössä.

Edustamme yli kolmeasataa ammattinimikettä. Jäsen-temme työpaikat löytyvät hallinnosta, kirjastoista, sivistystoimesta tai vaikkapa ruokapalvelualalta.

www.kumula.fi

AITO HSOAito HSO yhdistää tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit yliammatti- ja toimialarajojen. HSOt toimivat usein vank-kaa asiantuntemusta vaativissa assistentti- tai sihteeri-tehtävissä. Näiden lisäksi monet HSOt työskentelevätorganisaatioiden asiantuntija- tai esimiestehtävissä, ku-ten viestintä- talous- tai hallintopäällikköinä.

Vaativan HSO-tutkinnon suorittaneet jäsenemme ovattyöllistyneet erinomaisesti opintojensa jälkeen. Koulu-tusohjelmaa on kehitetty pitkäjänteisesti jo usean vuo-sikymmenen ajan ja HSO on ammattinimikkeenä tun-nettu ja arvostettu.

www.aitohso.fi

Akavan Erityisalat on 29 000 jäsenen monialainen ammattiliitto, johon kuuluu 24 itsenäistä yhdistystä.Tässä julkaisussa on mukana jäsenyhdistyksistä kahdeksan.


VIESTINNÄN ASIAN TUNTIJOIDEN AMMATTIJÄRJESTÖ VIESTIViestin jäsenet työskentelevät viestinnän, tiedotuk-sen, markkinointiviestinnän ja erilaisissa sisällöntuo-tannon tehtävissä. Noin kolmannes Viestin jäsenistätyöskentelee kunnissa ja valtiolla muun muassa tie-dottajan, viestintäsuunnittelijan tai viestintäpäällikönja -johtajan tehtävissä.

Viestinnän ammattilaisten yleisin tutkinto on filosofianmaisteri. Myös yhteiskuntatieteen, valtiotieteen jakauppatieteen tutkinnot ovat yleisiä. Yli 90 prosentillajäsenistämme on korkeakoulututkinto, ja viestintätie-teet joko pää- tai sivuaineena.

www.viesti.fi

SPECIA – ASIANTUNTIJAT JAYLEMMÄT TOIMIHENKILÖTSPECIA ry on asiantuntijoiden ja esimiesten ammatti-yhdistys. Tyypillinen koulutustausta on humanistinentai kasvatustieteellinen korkeakoulututkinto. Specia -laisia on yli 6 500. Jäsenet työskentelevät sekä yksi-tyisellä että julkisella sektorilla. Ammattinimikkeitäovat esimerkiksi henkilöstöpäällikkö, suunnittelija, kehittämispäällikkö, asiantuntija ja projektipäällikkö.

www.specia.fi

OATOPETUSHALLINNON AKATEEMISET TOIMIHENKILÖT– UTBILDNINGSFÖRVALTNINGENS

AKADEMISKA TJÄNSTEINNEHAVARE RY

OAT:n jäsenet toimivat opetushallinnon ja koulutuk-sen vaativissa asiantuntijatehtävissä. Jäsentemmetyönä on koulutusjärjestelmän ja osaamisen kehittämi-nen, johtaminen, kouluttaminen sekä näitä edistävähyvä hallinto. Työnantajina ovat valtio, kunnat, kunta-yhtymät, alueorganisaatiot, oppilaitokset ja korkea-koulut. Jäsenemme ovat korkeakoulututkinnon taivastaavan koulutuksen suorittaneita sekä alalle val-mistuvia opiskelijoita. Jäseniämme yhdistää tahtohuolehtia suomalaisen osaamisen korkeasta tasosta.

www.oat-ry.fi

TAIDE- JA KULTTUURIALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TAKUTAKU:n jäsenet työskentelevät taide- ja kulttuurialalla sisällön tuottajina, välittäjinä, hallinnossa ja asiantunti -joina. Tyypillisiä nimikkeitä hallinnon alueella ovat mm.asiantuntija, erityisasiantuntija, pääsihteeri, suunnittelija,projektityöntekijä ja koordinaattori. Suurimpia työnanta-jia ovat järjestöt ja yritykset, valtio sekä kunnat. jäse -nistön tutkintoja ovat AMK- ja yliopistotutkinnot mm. taide- , kulttuuri- ja humanistiselta alalta.

www.taku.fi

ArvommeAkavan Erityisalat perustettiin vuonna 1972,jotta pienetkin akavalaiset ammattialat saisi-vat äänensä kuuluviin työehto sopimuksista neuvoteltaessa.

Toiminta on jatkunut menestyksekkäästi, ja jäsenmäärä nousee koko ajan. Akavan 35 jäsenliitosta Akavan Erityisalat on kuuden-neksi suurin.

Akavan Erityisalojen päämääränä on olla jatkuvasti kehittyvä ja esimerkillisesti toimivaammattiliitto – vahva, vakaa ja vaikuttava.

Liiton arvot tiivistyvät neljään perusasiaan:

➀ Työelämän kestävä kehitysKehitämme työelämää ja yhteiskuntaa kestävän kehityksen ja eettisten periaat -teiden mukaisesti.

➁ Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoEdistämme jäsentemme oikeudenmukaisiaja tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutuk-sessa ja työelämässä.

➂ InhimillisyysEdistämme kaikessa toiminnassamme inhimillisyyttä työelämässä.

➃ Avoimuus ja luottamusKorostamme päätöksenteossamme ja toiminnassamme avoimuutta ja luottamusta.

YhteystiedotSalla LuomanmäkiToiminnanjohtaja Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteetPuhelin 0201 235 [email protected]

Helena LamponenEdunvalvontayksikön päällikkö Yksityissektorin edunvalvonta, av-käännösalan sopimus- ja neuvottelutoimintaPuhelin 0201 235 352 [email protected]

Kari EskolaTyömarkkinalakimiesValtiosektorin ja kirkon sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta,yksityinen museoala, YTN:n järjestö sektorin edunvalvonta Puhelin 0201 235 367 [email protected]

Jaakko KorpisaariAsiamies Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta Puhelin 0201 235 363 [email protected]

Sonja MikkolaAsiamies Yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelu toiminta, koulutuspolitiikka, tilastollinen palkkaneuvonta Puhelin 0201 235 368 [email protected]

Julkisen sektorin työsuhdeneuvontaPuhelin 0201 235 380Puhelinaika arkisin klo 9–14

Akavan ErityisalatMaistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 HelsinkiP. 0201 235 340www.akavanerityisalat.fi

hyvÄ hallintotyö!...päättäessään, mitä tie-toja saatetaan nettiin ja mitä ei, outi Örn...

Documents