hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
TRANSCRIPT
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
Timo Ståhl & Vesa Saaristo , 23.3.2016Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, TEAviisari-tiimi, THL
Miksi kannustava elementti? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen
jälkeenkin kunnille hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-,
ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi
Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan
kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot
kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle
että kansantaloudelle
223.3.2016
Taustaa”Suuressa osassa kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja todettiin myös tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimen käyttöönotolle sekä riittävien resurssien turvaamiselle kunnissa.”- Lausuntoyhteenveto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, STM, Raportteja ja muistioita 2016:10.
”Sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa.”- STM:n ja VM:n asettama selvityshenkilötyöryhmä 14.8.2015
”Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi”- VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, toukokuu 2001
323.3.2016
Periaatteita kannustimen muodostamiselle
1) Laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain
2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa
kannusteeseen (ei sote-indikaattori)!4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen
Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit• Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen• Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen
423.3.2016
Prosessi-indikaattorit – kuntien toimintaan perustuva osio
Prosessi-indikaattorit mittaavat nykytilannetta.
Prosessi-indikaattoreiden määrän tulee olla kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida mahdollisimman laajasti.
Suurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa-optimoinnin mahdollisuutta eli jos indikaattoreita olisi vain muutama, toiminta voisi keskittyä vain muutamaan asiaan.
623.3.2016
Prosessi-indikaattoreiden lähteet• Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit
– Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat– Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin
• Erilliset tiedonkeruut– Haasteena tietojen kattavuus ja tiedonkeruun
jatkuvuus
• Asiakastietojärjestelmät– Haasteena
• tietosisältöjen vertailukelpoisuus• kansallisen tiedonkerääjän puuttuminen esim. koulujen
oppilashallintojärjestelmät
723.3.2016
Prosessi-indikaattoreiden valinta• Johdettu Terveyden edistämisen
vertailutietojärjestelmän kolmesta aineistosta– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
peruskouluissa– Liikunnan edistäminen kunnissa– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
kuntajohdossa• Saatavilla TEAviisarista kuntakohtaisesti
muokattu edelleen asiantuntijatyön ja tilastollisten analyysien perusteella
823.3.2016
Peruskoulut (10 indikaattoria)• Oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärää seurataan.• Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön
hyvinvoinnin edistämisen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein.• Koulupsykologin/psykologin työpanos/100 oppilasta.• Opettajien lukumäärä (väh. 16 h/vko)/100 oppilasta.• Koulukuraattorin/sosiaalityöntekijän työpanos/100 oppilasta.• Koulussa noudatetaan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen
järjestämisessä.• Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit.• Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä
tehtävä yhteistyö ruokailusta vastaavan keittiöhenkilökunnan kanssa.• Oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan.• Koulussa on yhteisesti sovittu käytäntö tai menettelytapa koulutapaturmien
ennaltaehkäisemisestä.
923.3.2016
Liikunta (10 indikaattoria)• Kunnassa on sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää
liikuntaa kokonaisuutena.• Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat valmisteilla olevien
lautakuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointiin (EVA).• Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten yhteiskokouksen.• Viimeksi laadittuun kunnan hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan sisältyy
kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta.• Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain
hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa.• Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan
yhteinen asiantuntijaelin.• Kunta toteuttaa liikuntapaikkojen tai -palveluiden käyttäjille erillisiä
asiakaspalautekyselyjä vähintään joka toinen vuosi.• Kunta seuraa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vähintään kahden vuoden välein.• Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan
ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille.• Kunnassa toimii poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan
edistämistä.
1023.3.2016
Kuntajohto (9 indikaattoria)• Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja
terveystavoitteiden toteutuminen.• Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan
valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen.• Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla
seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista.• Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa • Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka
koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.• Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava
foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevaan päätöksentekoon.
• Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään asiakasraateja/foorumeja.
• Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia.
• Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa.
1123.3.2016
Tulosindikaattorit – tuloksellisuuteen väestötasolla perustuva osio
Jotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila (ikärakenne, sairastavuus)
Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan
1323.3.2016
Tulosindikaattoreiden lähteet• Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit
– Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat– SOTKAnetissä 2095 kpl
• Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin• Kyselypohjaiset indikaattorit
– Pienten kuntien kattaminen haastavaa• Pienessä kunnassa pienetkin todelliset muutokset
voivat näyttäytyä suurina– Kouluterveyskysely, Aikuisväestön terveys- ja
hyvinvointitutkimus ATH Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat
indikaattorit perustuvat usein kyselyihin
1423.3.2016
Tulosindikaattoreiden valinta• Johdettu talousarvioesityksessä käytetyistä
strategisten tavoitteiden seurantatunnusluvuista– Hyvinvoinnille vahva perusta– Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin– Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia
• Saatavilla SOTKAnetistä kuntakohtaisesti
muokattu edelleen asiantuntijatyön perusteellatäydennetty alkuperäisistä aineistoista
1523.3.2016
TulosindikaattoritSotkanet indikaat-torin nro
Indikaattorit
189 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta
234 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
286 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista
288 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista
306 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
3219 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
3906 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista
3959 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä
1623.3.2016
Työkyvyttö-myyseläke
Peruskoulut (10)
PROSESSI
Kunnan toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseksi
Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin
TULOS
Kunnan väestön terveys ja hyvinvointi
Koettu terveys
Toimeen-tulotuki
Liikunta (10) Kuntajohto (9)
Tupakointi
18
Nuoriso-työttömät
Koulu-pudokkaat
YlipainoKaatumis-hoitojaksot
23.3.2016
Lähtökohtia HYTE-kertoimen laskentaan• Ahvenanmaa pudotettu pois aineistoista• Vuoden 2015 kuntarakenne = 301 kuntaa
– Keskimääräinen väkiluku 6616 (31.12.2014)– Alle 5000 asukkaan kuntia 122 = 41 %
1923.3.2016
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskertoimen laskenta
• HYTE-kerroin = (PROSESSI+TULOS)/2
• PROSESSI = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA kuntajohto)/3
• TULOS = (toimeentulotuki + koettu terveys + tupakointi + työkyvyttömyyseläke + koulupudokkaat + nuorisotyöttömät + ylipaino + tapaturmahoitojaksot)/8
2123.3.2016
Tuloskertoimen laskenta• Indikaattoreista otettiin kahden viimeisimmän vuoden
erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta• Jos kuitenkin indikaattorin arvo on jo tavoitetilanteessa,
otetaan tämä huomioon laskennassa siten, että kunta saa kyseisen indikaattorin osalta maksimipisteet
• Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria eroja
• Erojen poistamiseksi kaikki erotukset skaalattiin ja keskistettiin niin, että vaihteluväliksi tuli 0–100
• Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin prosessi-indikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja
• Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo
2223.3.2016
Viimeisimmät mittauskerrat ja tavoitteen saavuttaneiden kuntien lukumäärä
Erotus Tavoitetilassa
(taso 0/alle 5 %)Toimeentulotuki 2013-2012 1Koettu terveys 2013-2010/11 1Tupakointi 2013-2010/11 22Työkyvyttömyyseläke 2013-2012 6Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 2013-2012 10Nuorisotyöttömät 2014-2013 4Ylipaino 2013-2010/11 1Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 2013-2012 2
2323.3.2016
Muutos kahden viimeisimmän mittauksen välillä
Minimi Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili MaksimiToimeentulotuki -2,3 -0,2 0,0 0,1 1,6
Koettu terveys -23,5 -2,4 0,0 2,7 22,1
Tupakointi -38,0 -2,1 1,4 4,9 31,8
Työkyvyttömyyseläke -1,1 0,1 0,2 0,4 1,9
Koulupudokkaat -8,3 0,3 1,3 2,1 7,2
Nuorisotyöttömyys -15,8 -3,3 -1,5 -0,1 13,9
Ylipaino -37,4 -3,7 -1,2 1,9 24,5
Kaatumishoitojaksot -143,9 -18,7 9,8 40,2 209,9
2423.3.2016
Yhteenveto Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen
jälkeenkin kunnille Kannustava elementti osaltaan edistää riittävien voimavarojen
turvaamista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoihin
Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan
kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot
kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle
että kansantaloudelle
2523.3.2016