Terveyserot ja niiden kaventaminen

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori

Karjalan Lääketiedepäivät, 24.10.2014

Mitä tarkoitetaan terveyseroilla?

•Sukupuolen

– Merkittävin piirre miesten ylikuolleisuus

•Asuinalueen

– Suomessa edelleen eroja pohjoinen-itä vs. länsi-etelä

•Sosioekonomisen aseman

– Eroja kuolleisuudessa, sairastavuudessa, palvelujen tarpeessa,

saannissa ja käytössä, terveyskäyttäytymisessä

•Siviilisäädyn mukaiset erot

– Avio-/avoliitossa olevat eroavat selvästi muista

25.10.2014 2

25.10.2014 3

Eliniän odote Suomessa

Vastasyntyneen elinajanodote Venäjällä

- naisten ja miesten välinen ero 12 vuotta

25.10.2014 4

40

45

50

55

60

65

70

75

80

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Females

Males

WHO Health for All database

Sihvonen ym. 2003

Sairastavuudessa ja toimintakyvyn rajoitteissa sukupuolten väliset erot ovat pääosin pienempiä

65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin

Perustoiminnoista suoriutuminen

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

sairaana / toimintarajoitteisena

terveenä / toimintakykyisenä

miehet naiset

sairaana / toimintarajoitteisena

terveenä / toimintakykyisenä

Ikävakioitu sydäntautikuolleisuus 25-64 -vuotiailla miehillä ja naisilla Suomessa

0

100

200

300

400

500

600

1952

1955

1958

1961

1964

1967

1970

1973

1976

1979

1982

1985

1988

1991

1994

1997

2000

2003

2006

2009

Mortality/

100 000

Miehet

Naiset

Lähde:Tilastokeskus

Kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 1991-2011

25.10.2014 7Lähde:Tilastokeskus

Poikien ja nuorten miesten tapaturmakuolleisuus selvästi tyttöjä ja nuoria naisia yleisempää

25.10.2014 8

Alle 25-vuotiaiden tapaturmakuolleisuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 1972–2010.

Tapaturmaisten kuolemien osuus (%) kaikista kuolemista ikäryhmittäin vuosina 2006–2010.

Itsemurhakuolleisuus 1969–2011

25.10.2014 9Lähde:Tilastokeskus

Miesten ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 1969-2011

Pohjois-Karjalaja koko Suomi 35–64-vuotiaat

Kuolleisuus/ 100 000

asukasta

Pohjois-Karjala projektin alku

Projektin ulottaminen koko maahan

Pohjois-Karjala

Koko Suomi

- 84%

- 82%

Lähde:Tilastokeskus

THL:n sairastavuusindeksi:

• Tavoitteena kuntien välisten

sairastavuuserojen kuvaaminen

mahdollisimman kattavasti

nimenomaan sairauksien

yleisyyttä kuvaavien tietojen

perusteella

• Kokoaa yhteen useiden

kansallisten rekistereiden tietoa

7 keskeisen sairausryhmän

yleisyydestä kunnissa

11THL /ATH 2014

T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys Pohjois-Karjalassa

Laatikainen ym. Suomen Lääkärilehti 2013

Sosioekonomiset terveyserot

•Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien (≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa

•Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä

•Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja

•Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: koettu terveys, toimintakyky, sairastavuus, kuolleisuus

25.10.2014 13

35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri koulutusryhmissä

Tämä ero on kasvanut 1980-luvun alun jälkeen 4,7 vuodesta 6,2 vuoteen pitempään koulutettujen hyväksi

Valkonen T ym., kirjassa Palosuo H ym, toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM Julkaisuja 2007:23

Naisilla vastaava ero on kasvanut 2,7 vuodesta 3,6 vuoteen

Korkeakoulututkinnon suorittanut suomalainen 35-vuotias mies elää keskimäärin lähes 81-vuotiaaksi, mutta enintään perusasteen tutkinnon suorittanut alle 75-vuotiaaksi

4,7 v.

6,2 v.

2,7 v.

3,6 v.

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

1984 1989 1994 1999 2004

Vuosi

Vuott

a

NaisetKorkea-aste

Perusaste

Miehet

Korkea-aste

Perusaste

Keskiaste

Keskiaste

25.10.2014 15

Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. SLL 2011;66:3651-3657

25.10.2014 16

Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. SLL 2011;66:3651-3657

25.10.2014 17

Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. SLL 2011;66:3651-3657

THL / Kaikkonen /2014 18

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.

Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi

kuin korkeasti koulutetut.

THL / Kaikkonen /2014 19

Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla

20THL / Kaikkonen /2014

Terveyskuilu – työttömät ja työlliset

• Työttömillä ja työttömyyttä kokeneilla on selvästi enemmän

terveysongelmia

• Valikoituminen:

– Työttömyys huonontaa terveyttä

– Huono terveys johtaa työttömyyteen

– Tai terveyteen liittyvät psyykkiset, fyysiset ja sosioekonomiset tekijät

lisäävät samanaikaisesti sekä työttömyyden että terveysongelmien

vaaraa

• Vuosina 1996-2000 työttömien 25 –vuotiaiden miesten

odotettavissa oleva elinaika oli 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta

matalampi kuin työllisten (Pensola ym. 2004)

25.10.2014 21

25.10.2014

25.10.2014 22

Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1997-2012koulutusryhmittäin, 25-64-vuotiaat naiset

0

10

20

30

40

50

60

1997 2002 2007 2012

%

naiset

Alin

Keski

Ylin

Tupakoi päivittäin, %

25.10.2014 23

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2000/2001

2002/2003

2004/2005

2006/2007

2008/2009

2010/2011

2013

%

Amis-tytöt

Amis-pojat

Peruskoulun pojat

Peruskoulun tytöt

Lukion tytöt

Lukion pojat

THL: Kouluterveyskysely

Päivittäin tupakoivien osuus sukupuolittain (%).

8.5.2013 24

MAAMU –tutkimuksen perustulokset http://www.julkari.fi/handle/10024/90907

Painoindeksin muutokset koulutusryhmittäin 1997-2012

25-64-vuotiaat naiset

25.10.2014

25.10.2014 25

23,0

24,0

25,0

26,0

27,0

28,0

29,0

1997 2002 2007 2012

kg/m

2

Alin

Keski

Ylin

25.10.2014 26

Lasten ylipaino äidin koulutuksen mukaan

Kehon painoindeksin (BMI) jakauma sukupuolittain (%)

278.5.2013MAAMU –tutkimuksen perustulokset http://www.julkari.fi/handle/10024/90907

Terveyserot alkavat jo kohdusta –koulutusryhmien väliset erot äidin tupakoinnissa raskauden aikana yli kolminkertaiset

THL / Kaikkonen /2014 28

Terveyssuositusten noudattaminen yhteydessä koulutukseen - täysimetys yleisempää pidempään opiskelleilla

29THL / Kaikkonen /2014

Poikia kiusattiin tyttöjä yleisemmin - vähemmän opiskelleiden äitien lapsia yleisemmin kuin enemmän opiskelleiden

THL / Kaikkonen /2014 30

Lasten harrastamattomuus yleistä – yhteyksiä vanhempien sosioekonomiseen asemaan

•ei osallistunut lainkaan kerho- tai harrastustoimintaan

•1.luokan pojista 30 % ja tytöistä 28 %

•5. luokan pojista 21 % ja tytöistä 16 %.

•8.luokan pojista 45 % ja tytöistäkin joka kolmas

• Turkulaisista ensimmäisen luokan oppilaista 17 %, mutta kainuulaisista jopa yli kaksi kertaa suurempi osuus (40 %) ei harrastanut mitään kerho- tai harrastustoimintaa.

• Äidin koulutuksella ja lapsen osallistumisella kerho- ja harrastustoimintaan oli selvä yhteys

– Alle kouluikäiset 56 % vs. 42 %

– Kouluikäiset 36 % vs. 23 %

– Yht. 43 % vs. 30 %

THL / Kaikkonen /2014 31LATE tutkimusaineisto, THL, 2008

THL / Kaikkonen /2014 32

Kansallinen rokotusohjelma vähentää terveyseroja

•Saajalleen maksuttomat rokotusohjelman rokotteet takaavat, että kaikille lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan suojaa useita eri tauteja vastaan tasapuolisesti.

– Valtaosa LATE -tutkimukseen osallistuneista oli saanut kaikki rokotusohjelman mukaiset tutkimuksessa tarkastellut rokoteannokset.

•Rokotusohjelma on esimerkki terveyseroja vähentävästä toiminnasta.

•On siis tärkeätä, että tarpeelliseksi arvioidut rokotteet kuuluvat rokotusohjelmaan.

– Tutkimus osoitti sen, että jos perheet joutuvat maksamaan rokotteet itse, ne eivät kohdennu tasa-arvoisesti kaikille.

• Rotavirusrokote ei kuulunut ohjelmaan vielä tutkimuksen aikana, rokotesarja imeväiselle maksoi tuolloin (v. 2007-2008) noin 150 e.

• Lapsi sai rotavirusrokotukset sitä todennäköisemmin, mitä helpommin perhe koki tulojen kattavan menot.

• Myös äidin koulutuksella oli yhteys lapsen rotavirusrokotukseen.

Väestöryhmittäiset terveyserot

• Sukupuoli: Suomessa naiset elävät 7 vuotta pidempään kuin miehet, Venäjällä vastaava ero on 12 vuotta

• Siviilisääty: Naimisissa olevat ovat terveempiä kuin muut: Suomessa vältettäisiin noin kolmasosa työikäisten kuolemista, jos kaikkien siviilisäätyryhmien kuolleisuus olisi yhtä pientä kuin naimisissa olevien

• Asuinalue: Suomessa länsirannikon ja Ahvenanmaan asukkaat elävät noin 2-4 vuotta pidempään kuin Koillis-Suomessa asuvat

• Äidinkieli: Suomessa ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin suomenkieliset

• Etninen tausta: Maahanmuuttajien terveydentila eroaa valtaväestöstä, maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja

• Sosioekonominen asema: Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pidempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

25.10.2014 33

34

Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet

(potentiaali)

Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla:

– sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 %

– alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 %

– hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 %

– väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 %

– diabeteksen esiintyvyys n. 30 %

– selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 %

– toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen

avun tarve n. 50 %

Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston

kanslian julkaisuja 4/2007

THL / Kaikkonen /2014 34

Terveyseroihin vaikuttaminen mukana useissa terveyspoliittisissa ohjelmissa

Kansallinen toimintaohjelma (STM 2008)

– Terveyserot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä

– Huono terveys on syrjäytymisen osatekijä

– Kansanterveys kohenee tehokkaimmin, kun onnistutaan parantamaan niiden väestöryhmien terveyttä, joihin terveysongelmat kasaantuvat

– Terveyserojen kaventaminen auttaa turvaamaan riittävät palvelut palvelutarpeen kasvaessa

– Terveyseroja vähentämällä voidaan hillitä kustannuksia

– Terveyseroja vähentämällä voidaan luoda edellytyksiä työllisyysasteen nostamiselle

25.10.2014 35

Vaikka terveyteen liittyvä käyttäytyminen selittää osan terveyseroista, tämä ei kuitenkaan oikeuta sysäämään vastuuta pelkästään yksilölle

- Programme Committee on Socio-Economic Inequalities in Health – second phase, 2001, Netherlands

25.10.2014 36

Terveyserojen kaventaminen

Suorat vaikuttamisen keinot

– Ehkäistään ja hoidetaan tehokkaasti heikossa sosiaalisessa

asemassa olevien sairauksia

– Huolehditaan raskaissa ja riskialttiissa töissä olevien

työturvallisuudesta

– Keskeistä terveyspalvelujärjestelmän toiminta

Epäsuorat vaikuttamisen keinot

– Kohdistuu terveyden sosiaalisiin determinantteihin

– Puututaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen sinänsä

• Tulo- ja varallisuuserojen vähentäminen

• Työn ehtoihin ja työolosuhteisiin vaikuttaminen

25.10.2014 37

THL / Kaikkonen /2014 38

Sosiaaliset determinantit

National strategy to reduce social inequalities in health.

Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007

Terveyserojen vähentäminen: lisätään

mahdollisuuksia, poistetaan esteitä

Lisätietoja:

www.terveytemme.fi

www.thl.fi/kaventaja

39THL / Kaikkonen /2014

Rakenteelliset menetelmät terveyserojen vähentämisessä

•Arvioitu varmimmiksi ja tehokkaimmiksi keinoiksi

•Esimerkiksi:

– Lainsäädäntö

– Saatavuuteen vaikuttavat tekijät

• Kiellot ja rajoitukset (esim alkoholi ja tupakka)

• Joukkoruokailun saatavuuden parantaminen

– Verotukselliset keinot

•Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi päätöksenteossa

•”Terveyttä kaikissa politiikoissa” – ”Hyvinvointia kaikissa politiikoissa”

25.10.2014 40

Kiitos!

www.uef.fi