hyvinvointiteknologia opas 2011

tämä julkaisu on EDitoR HElsinki oY:n tuottama toimialalEHti

oPas

Huonokuuloisuuden aiheuttamat sairauspoissaolot, työttömyys ja onnettomuudet aiheuttavat vuosittain noin 700 miljoonan euron kulut.

Kokonaisvaltaista kuulonhuoltopalveluawww.oticon.fi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voisi olla kahden kauppa

Syntymärekisteröinti matkapuhelimella vakauttaa sodanjälkeistä Liberiaa

Potilasturvallisuusstrategia haastaa kuntien toiminta-mallit

Kela maksaa valtavia summia turhaan

Puukuitupohjaisia älytuotteita terveyden-huoltoon

s. 3

s. 4

s. 6

s. 14

s. 7

Hyvinvointiteknologia opas | www.editori.fi2

HYVinVointitEknoloGia oPas on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Mia Heiskanen, mH • Maarit Reingoldt, mRG • Eila Aalto, Ea • Päivi Piispa, PP. kuvat: Sami Perttilä • Kuvapankit . Painopaikka: Scanweb. Editor Helsinki oy | 09 4241 2222 | [email protected] | www.editori.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? kysy lisää seuraavista oppaista.

yhteistyössä:

mylab oy Hatanpään valtatie 26 | 33100 Tamperep. 03 316 5165 www.mylab.fi [email protected] s. 8

Cerion solutions oyLäntinen Rantakatu 53 A | 21100 Turkup. 02 230 1212 | [email protected]ö: Laura Laiho s. 9

kymenlaakson ammattikorkeakouluPL 9 | 48401 Kotka | p. 044 702 8426faksi 05 230 2430 | [email protected] Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Sanna Haavisto/KopTeri hanke s. 4

Corame oyKasarmintie 15 | 90130 Oulup. 040 4154253 | [email protected]ö: Mikko Katajamäki

because we care

Tomas HolmströmManaging Director

+358 (0) 40 822 [email protected]

Corame Oy www.corame.fiKasarmintie 15, 90100 Oulu, Finland

Corame OyIlme 27.7.2010Logotyyppi, väri ja käyntikortti

© DARWIN, 2010

s. 13

mikkelin ammattikorkeakouluSavonlinnan terveysala | Savonniemenkatu 657100 Savonlinna | p. 0153 5561www.mamk.fi | etunimi.sukunimi@mamk. fiYhteyshenkilö: Lehtori Sirpa Luukkainen

s. 13

tekonivelsairaala Coxa oyBiokatu 6 b | 33520 Tamperep. 03 311 715 | [email protected]

s. 14

seniortek oyRantavitikantie 33, 2 krs 96300 Rovaniemi | p. 044 540 [email protected]ö: Pasi Nurmela s. 15

Remote analysis oyKonalantie 6-8 B | 00370 Helsinkip. 045 2300 600 | [email protected]ö: Toimitusjohtaja Ossi Tiihonen s. 6

– Suomi on aikuistunut eli emme voi enää ummistaa silmiämme glo-baaleilta konflikteilta ja kriiseiltä. Ne heijastuvat aina jollain tavoin myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tarkoittaa myös että meidän hyvinvointimme on osa globaalia hyvinvointia. Emme voi enää huolehtia pelkästään maan sisäisestä hyvin-voinnista, vaan mei-dän on uskallettava kantaa laajempaa, globaalia vastuuta. Enää ei riitä, että seisomme takari-vissä tarkkailemassa, vaan meidän tulisi olla eturivissä kantamassa vas-tuuta ja linjaamassa. Se on uusi ja vaikea asia, joka vaatii itsetuntoa myös suomalaisilta poliitikoilta.

Tutkimuksen mukaan ihminen voi hyvin silloin kun hän kokee tekevänsä jotain merkityksellistä. Se voi tarkoittaa myös siirtymistä pois mukavuusalueelta, sillä mu-kavuusalueella syntyy harvem-min uutta. Pitää uskaltaa ottaa riskejä ja epäonnistua, sillä kaik-ki ratkaisut eivät välttämättä ole

oikeita ratkaisuja. Kuka uskaltaa kantaa vastuun?

Toivoisin että Suomeen kehit-tyisi vahva antamisen kulttuuri, sillä se luo merkityksellisyyttä. Miten se rakennetaan? Siinä on haasteita, sillä anglosaksisen

maailman evidence based –ajat-telu on haastava ympäris-

tö esimerkiksi CMI:n kaltaiselle järjestölle, jonka työn tulok-set saattavat näkyä vasta kymmenien vuosien päästä. Rau-

hanrakentaminen on useimmiten pitkä

prosessi. Tästä syystä läpinäkyvyys on tärkeää, ja

se että meillä on hankkeissam-me selkeät virstanpylväät ja mit-tarointi kunnossa. Mutta onko meillä todistusaineistoa? Tästä voidaan mielestäni vetää suora aasinsilta sosiaali- ja terveyspuo-len ennakointityöhön. Miten sitä perustellaan? Uuden kehittämi-sen ja antamisen pitäisikin tästä syystä perustua enemmän luotta-mukseen kuin evidenssiin – aivan kuten rauhanrakennus. •

CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie:

Status quo ei vie Suomea ja maailmaa eteenpäin

Meidän hyvinvointimme on osa globaalia

hyvinvointia.

Cmi:n GooB-hanke (Governance out of a box – population registration in liberia)

metropolia ammattikorkeakouluBulevardi 31 | Helsinkip. 020 783 5000 | www.metropolia.fiYhteyshenkilö: Kehityspäällikkö Kari Bjö[email protected] s. 5

oticon oyLaivalahdenkatu 2 b A | 00880 Helsinkip. 09 2786 200 | www.oticon.fiYhteyshenkilö: Pekka [email protected]

s. 6

kehittää Liberiaan matkapuhelimella tehtävää syntymärekisteröintiä, joka on edellytys monien maiden kansalaisoikeuksien toteutumiselle. Vaikeakulkuisessa maassa, jossa hallinnon rakenteet ovat heikkoja, syntymärekisteröinnin tekeminen on usein haastavaa sekä lasten vanhem-mille että julkiselle sektorille.

www.editori.fi | Hyvinvointiteknologia opas 3

Syntymärekisteröinti matkapuhelimella vakauttaa sodanjälkeistä Liberiaakonfliktien ratkaisuun ja rauhanrakennukseen erikoistunut Crisis Management initiative (CMi)-järjestö kehittää yhteistyökumppanien kanssa matkapuhelimella tehtävää syntymärekisteröintiä liberiaan. Hanke tukee valtion-hallinnon kykyä tuottaa peruspalveluja kansalaisille ja vahvistaa rauhankehitystä sodanjälkeisessä liberiassa.

Pitkästä ja raa’asta sisällissodasta toipuva Li-beria on yksi maailman köyhimpiä valtioita. Lapsikuolleisuus tuhatta vastasyntynyttä kohti on 100 ja eliniän odote 58 vuotta. CMI:n näke-myksen mukaan uudella teknologialla voi olla merkittävä rooli köyhyyden vähentämisessä ja vakaampien yhteiskunnallisten rakenteiden synnyttämisessä Liberiaan.

– Konfliktin jälkeisessä tilanteessa on tärkeää, että kansalaiset saavat sodan tilalle jotain uutta ja parempaa. Usein kansalaisten ja valtion suhde on epäluuloinen. Tästä syystä on tärkeää, että val-tio pystyy tarjoamaan kansalaisille hyödyllisiä peruspalveluja. Se on myös syy, miksi CMI ha-luaa tällä hankkeella tukea Liberian valtiota va-kaamman tulevaisuuden rakentamisessa, CMI:n Afrikka-tiimin vetäjä Kirsi Joenpolvi kertoo.

ei teknologia edellä

Matthias Wevelsiep, Advisor ICT for State-building haluaa muistuttaa, että lähtökohta CMI:n toiminnassa ei kuitenkaan ole teknolo-gia, vaan rauhanrakennus.

– Teknologia on työkalu, joka mahdollistaa peruspalveluiden nopeamman saatavuuden kansalaisten ulottuville. Se ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaikka periaatteessa kaik-kiin haasteisiin löytyykin tänä päivänä joku teknologinen ratkaisu. Wevelsiepin mukaan hankkeessa ei ole myöskään haluttu hypätä lii-an nopeasti lopputulokseen.

– Meidän työmme on ymmärtää mitä koko-naisuus vaatii ja vasta sen jälkeen etsiä sopiva teknologia.

Mielenkiintoinen toimintaympäristö

Liberia onkin tarjonnut mielenkiintoisen testiympäristön mallille, jota on tulevai-suudessa tarkoitus hyödyntää myös muis-sa konflikteista kärsineissä maissa. CMI:n Liberia-tiimin jäsenet kertovat, että maan terveysministeriö on ollut erittäin avoin uu-sille ratkaisuille ja heillä on ollut ”hinkua” kehittää uudenlaisia palveluja kansalaisil-leen. Vaikka matkapuhelin on jopa luonte-vampi väline Liberiassa kuin tietokone, luo-vat maan ilmasto-olosuhteet ja infra omat erityishaasteensa.

– Syntymärekisteröintiä hoitaville District Health Officereille jaetaan matkapuhelimen

kaveriksi vesitiivis muovipussi, joka suojaa puhelinta sadekausien kosteudelta sekä kam-pilaturi. Sähköä ei nimittäin ole kaikkialla ja se tuotetaan generaattoreilla, hankkeen koordinaattori Mika Metsäniemi kertoo.

CMi sillanrakentajana

Hankkeessa on mukana suomalaisena yritysyh-teistyökumppanina Nokia sekä Liberian valtio.

– Tämä on ollut CMI:lle antoisa hanke, sil-lä olemme voineet toimia sillanrakentajana

suomalaisten teknologiayritysten ja palvelun-tarjoajien sekä paikallisen ministeriön välillä. Olemme oppineet miten tärkeää on käydä kaik-kien osapuolten ajatukset ja ideat tarkkaan läpi. Olemme myös oivaltaneet että meillä tulee olla tarvittaessa joustavuutta muuttaa suuntaa pai-kallisen realiteetin mukaan.

– Toivottavasti tämä hanke on antanut Li-berian kansalaisille toivoa ja konkreettisen esimerkin siitä, että he voivat suhtautua luotta-vaisesti omaan ja maansa tulevaisuuteen, Joen-polvi toteaa. • mH

Crisis Management Initiative – Every Peace MattersCrisis Management initiative (CMi) on itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka tuottaa sekä tietoa että käytännnön ratkaisuja rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisuun. CMi:llä on hankkeita ja toimeksiantoja useille kriisialueille mm. afrikassa, lähi-idässä, Mustanmeren alueella sekä kaakkois-aasiassa ja keski-aasiassa. CMi:n toiminta perustuu laajoihin kansainvälisiin verkostoihin ja se yhdistää tutkimuksen, toiminnan ja vaikuttamisen. presidentti Martti Ahtisaari perusti CMi:n vuonna 2000 ja toimii edelleen järjestön hallituksen puheenjohtajana. www.cmi.fi


metsäteollisuuden osaa-misella voidaan tuottaa aivan uudenlaisia hyvin-

vointituotteita ja -palveluja. Tästä on osoituksena Kymenlaakson ammattikorkeakoulun KopTeri-osaprojekti, joka kehittää älykkäi-tä puukuitupohjaisia älytuotteita terveyden- ja sairaanhoidon tar-peisiin. KopTeri on osa Metsäte-ollisuuden hyvinvointituotteita ja -palveluja kehittävää ÄlyKop-hanketta.

– Lisäksi hankkeen tavoittei-na on muodostaa monialainen ja monitieteellinen verkottunut oppimisympäristö sekä tuotteis-taa ideoita kaupalliseen käyttöön,

kertoo projektipäällikkö Sanna Haavisto.

Projektin tarkoituksena on tuot-taa uutta liiketoimintaa kotimai-selle sellu- ja paperiteollisuudelle.

– Työntekijöinä on koulusta vii-me keväänä valmistuneita entisiä opiskelijoita. Teemme yhdessä opiskelijaryhmien ja eri osaamis-alueiden opiskelijoiden kanssa yhteistyötä; he tekevät myös opin-näytetöitä hankkeeseen.

Hankkeen moniammatillinen opiskelijaryhmä käsittää mm. insinöörejä, muotoilijoita, tuote-suunnittelijoita sekä tradenomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoita.

Kaupallista hyötyä tuottavia tu-

loksiakin on näköpiirissä.– Olemme kehittäneet viisi sai-

raalatuotetta, joista yksi näyttää pääsevän markkinoille, Haavisto myhäilee.

Kolmivuotinen, lokakuussa 2011 päättyvä KopTeri-osahanke on Euroopan aluekehitysrahaston, Kymenlaakson ammattikorkea-koulun, Kouvolan kaupungin ja Cursor Oy:n rahoittama. Mukana hankkeessa ovat myös Kouvola-innovation Oy, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Lappeenranta Innovation Oy.

Kymenlaakson ammattikorkea-koulun sosiaali- ja terveysalan TKI-toimintaa tehdään yhdessä alueen

KopTeri-hanke kehittää puukuitupohjaisia älytuotteita terveydenhuoltoon

työelämän ja tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa keskitytään etenkin uusien palveluja tuotein-novaatioiden kehittämiseen sekä uuden tiedon tuottamiseen tutki-muksen avulla.

Yksi tärkeistä TKI-toiminnan kohteista on infektioiden leviämisen ehkäisy. Kopteri/Älykop sekä juuri käynnistynyt Biotuli-hanke liitty-vät juuri tähän. Näissä hankkeissa yksi tärkeimmistä kumppaneista on Lappeenrannan teknillinen yliopis-to. Mm. materiaalin kehittäminen tapahtuu siellä. • Ea

www.kyamk.fi

Mistä puhtia sosiaali- ja terveyspalveluihin?

julkisen sektorin palveluiden järjestämis- ja tuottamismuo-dot ovat uudistamispainees-

sa. VTT:n seminaarissa 19.1.2011 pohdittiin alan haasteita ja näky-miä. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksiä valotti kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho.

Laihon mukaan perusfakta so-siaali- ja terveysalalla on se että meiltä loppuvat tekijät.

– Vuoteen 2030 mennessä lähes puolet sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä ihmisistä jää eläk-keelle. Jos palvelujen käyttö ja alan tuottavuus kehittyy kuten tähänkin asti, sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin vuoteen 2030 mennes-sä lisää 120 000 työntekijää ja vuo-teen 2040 mennessä 200 000.

Tuottavuuden parantamisella voitaisiin vaikuttaa merkittävästi

alan työvoimatarpeisiin; tuotta-vuuden puolen prosentin vuotui-nen kasvu vähentää alan henki-löstön lisäystarvetta vuoteen 2040 mennessä 200 000 henkilöstä 80 000:een henkilöön. Pohditta-vaa riittää ja ydinkysymys Laihon mukaan onkin se, millä palvelu-konsepteilla tämä yhtälö ratkais-taan? Miten saadaan vähemmällä enemmän?

Miten ratkaistaan osaajapula?

Työnantajilla tulee olemaan myös haasteellista löytää osaavia työnte-kijöitä, mikä puolestaan nostaa esil-le uusia kysymyksiä. Miten uusissa palvelukonsepteissa hyödynnetään teknologiaa? Millä tavalla voidaan vaikuttaa siihen että ihmiset osaa-

vat käyttää uudenlaisia palveluja? Sosiaali- ja terveysalalla on siis pal-jon avoimia kysymyksiä ja kehittä-mistarpeita, jotka liittyvät työrooli-en ja prosessien kehittämiseen.

iäkkäämmät, muistihäiriöiset kansalaiset

Laiho esitteli vaikuttavia lukuja väestön ikääntymisestä ja elin-iän odotteen kasvusta. Tilastojen mukaan meillä on vuonna 2040 lähes 400 000 85-vuotta täyttänei-tä ja 40 000 95-vuotta täyttäneitä. Yksi tähän liittyvä erityispiirre on myös muistisairauksien ja –häi-riöiden määrän lisääntyminen. Laihon mukaan Suomessa on täl-lä hetkellä yli 90 000 vaikeaa de-mentiaa sairastavaa henkilöä ja on arvioitu että kymmenen vuoden kuluttua heitä on yli 120 000. Kui-tenkin tehostetun palveluasumi-sen paikkoja on tällä hetkellä alle 30 000. Kuinka moni heistä makaa terveyskeskusten vuodeosastoilla tai vanhainkodissa? • mH

Miten saadaan vähemmällä enemmän?


metropolia Ammattikorkeakou-lun hyvinvointiteknologian koulutus tuottaa sosiaali- ja ter-

veysalalle insinööriosaamista ja yhdistel-mäosaajia. Koulutus painottuu käytän-töön ja kokonaisnäkemykseen.

Hyvinvointiteknologian koulutusohjel-ma käynnistyi Metropolia Ammattikor-keakoulussa vuonna 2008 ja ensimmäiset osaajat valmistuvat aikataulun mukaan keväällä 2012.

– Koulutusohjelmamme vahvuus syn-tyy siitä että tietotekniikkaa ja sosiaali- ja terveysalaa opiskellaan alusta alkaen rinta rinnan, kehityspäällikkö Kari Björn kertoo.

– Perusopinnoissa perehdytään tieto-tekniikan kautta alan sovelluksiin, kuten etädiagnostiikkaan, etävalvontaan sekä erilaisiin potilastietojärjestelmiin. Elekt-roniikan, mekaniikan ja muotoilun kautta perehdytään laitteisiin ja apuvälinetek-niikan sovelluksiin. Lisäksi opintoihin kuluvat perustiedot anatomiasta ja fysio-logiasta, biomekaniikasta ja biofysiikasta sekä hoitomenetelmistä ja apuvälinetek-

niikasta. Näin hyvinvointiteknologiaan erikoistuneella insinöörillä on hyvät val-miudet työskennellä monialaisten sovel-lusten ja hankkeiden parissa.

käytäntö edellä

Björnin mukaan koulutusohjelman ta-voite on kiteytetty yhteen lauseeseen: tavoitteena on tuottaa tietotekniikkaa soveltavaa kehittämisosaamista väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Hyvinvointiteknologiaan erikoistu-nut insinööri voi valmistuttuaan suun-nitella ja kehittää terveydenhuoltoalan järjestelmiä, laitteita ja uusia palveluja yhteistyössä monialaisen tiimin kanssa, Björn kuvaa. Björnin mukaan koulutus-ohjelmassa tehdään tiimityötä ja projek-teja käytännönläheisesti, ei tekniikka edellä. Myös verkostoituminen alalla toimivien yritysten kanssa on käynnis-tynyt hyvin.

– Yrityksiltä on tullut hanke- ja yhteis-työideoita ja olemme erittäin kiinnostu-neita kasvattamaan yritysyhteistyötä.

positiivisin kokemuksin työelämään

Mika Nikander ja Katja Tiainen ovat edenneet opinnoissaan jo opinnäytetyö-hön. Molemmat ovat tyytyväisiä opinto-jen sisältöön.

– Opintojen laaja-alaisuus ja verkos-toituminen ovat olleet parasta antia. Myös opiskeluvaihto Japaniin oli hieno kokemus, Nikander kertoo. Katja Tiainen haluaisi valmistumisensa jälkeen toimia kehittämistehtävissä ja tuottaa uusia hy-vinvointialan tuotteita markkinoille.

Lopputyönään parivaljakko on kehittä-mässä korvatulehduksen kotidiagnostiik-kaan tarkoitettua mittauslaitetta, joka on tarkoitus tuotteistaa kaupalliseksi tuot-teeksi. • mH

Metropolia suuntaa insinööri osaamista hyvinvoinnin käytäntöön

Metropolia Ammatti-korkeakoulu – yhteisö, uudistaja ja kumppani: Metropolia on pääkaupun-kiseudulla toimiva suomen suurin ammattikorkeakoulu. se kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantunti joita ja kehittäjiä.

www.metropolia.fi

Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa tehdään tiimityötä ja projekteja käytännönläheisesti, ei tekniikka edellä. kuvassa opiskelijat katja tiainen ja Mika nikander sekä kehityspäällikkö kari Björn.

kuva

: sam

i per

ttilä


professori lauri toivonen on ollut mukana kehittämässä Remote analysis oy:n järjestelmää ekg:n pitkä-aikaisrekisteröintejä varten ja on myös yksi palvelun välityksellä etälausuntoja antavista kardiologeista.

www.remoteanalysis.net

Kela maksaa valtavia summia turhaan:Verenpaineeseen määrätystä lääkityksestä 75 % menee hukkaan riittämättömien tutkimusten vuoksi

telelääketieteen palveluja tarjoava Re-mote Analysis Oy on tuottanut 150:lle terveyskeskukselle, lääkäriasemalle

ja sairaalalle jo yli 30 000 erikoislääkärin lau-suntoa. Järjestelmä on kaikilla mittareilla niin hyvä, ettei sitä millään järkiperusteella kannat-taisi olla käyttämättä.

Remote Analysis Oy:n palveluja ovat uniap-nean analysointi suppealla yöpolygrafiatutki-muksella, verenpaineen vuorokausimittaus sekä sydämen 24 tunnin EKG-rekisteröinti, jolla tutki-taan sydämen rytmihäiriöitä. Lopputuote näistä tutkimuksista on erikoislääkärin lausunto.

Joka kolmannelta tutkituista löytynyt uniapnea

– Perusterveydenhuollossa on vanhastaan tur-vauduttu verenpaineen kertamittauksiin, mikä aiheuttaa esimerkiksi sen, että niihin perus-tuvalla verenpainelääkityksellä päästään hoi-

totasolle vain 25 prosentilla potilaista. Kolme neljästä lääkitykseen käytetystä eurosta menee siis hukkaan. Se on jo rahassa huikea summa puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, kertoo Remote Analysis Oy:n toimitusjohtaja Ossi Tiihonen.

Tiihonen perustaa väittämänsä Remoten kardiologien lausuntoihin, joissa lääkitystä on vuorokausimittausten perusteella suositel-tu muutettavaksi. Rytmihäiriötutkimuksissa löydösten määrä on niin ikään suuri. Kolmas huomattava tutkimuskohde on uniapnea. Re-moten tutkimista potilaista joka kolmannelta on löytynyt uniapnea.

– Kun tiedämme, että 6000:sta vuosittain akuuttiin sydäninfarktiin kuolleesta noin kol-masosa menehtyy yön aikana, on ihan perus-teltua olla huolissaan uniapneasta infarktin lau-kaisevana tekijänä. Puhumattakaan siitä, mikä merkitys elämisen tasolle on sillä, että unen laa-tu saadaan paranemaan, toteaa Tiihonen.

laadullisesti erinomainen, muita vaihtoehtoja halvempi ratkaisu

– Käytössämme oleva teknologia on huippu-tasoa ja sen ansiota on pitkälti myös se, että olemme pystyneet hiomaan prosessimme niin täydelliseksi kuin se inhimillisesti on mahdol-lista. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että palvelun käyttäminen voi olla terveyskeskuk-selle jopa puolta halvempaa kuin vastaavan tut-kimuksen tilaaminen keskussairaalalta.

Tällä hetkellä etäanalyysejä Remotelle tekee toistakymmentä oman alansa huippuasiantunti-jaa. Potilaalle se merkitsee sitä, että hän pääsee välittömästi erikoislääkärin tutkimukseen – il-man lähetekäytäntöä ja pitkää odotusta lääkäri-ajan saamiseksi. Potilaan hoito saadaan alkuun nopeasti, mikä myös vapauttaa käyntiaikoja muille terveydenhuollon asiakkaille. • mRG

o ticon Oy on Suomen johtava kuulo-alan yritys, joka tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia kuulonhuolto- ja kuu-

lonkuntoutuspalveluja ostopalveluina kunnille, sairaanhoitopiireille, yrityksille ja yksityisille.

– Kuntoutus tarkoittaa kuulontutkimusta, kuulokojeiden sovitusta ja käytön koulutusta, Oticon Oy:n toimitusjohtaja Pekka Huhtinen kertoo. Hän muistuttaa, että suomalaisilla on subjektiivinen oikeus kuulonkuntoutukseen.

– Kuulo-ongelmat ovat jo nyt Suomessa kas-vava ongelma, mikä aiheuttaa jonoja sairaaloi-hin. Meillä on hyvät resurssit tarjota sairaaloil-le apua ostopalveluna. Erikoisuutena voimme toimittaa paikkakunnalle jopa kuuloauton, jos-sa voidaan paikan päällä tutkia potilaiden kuu-lo ja sovittaa kuulokojeita, Huhtinen kertoo.

kuulo-ongelman laajemmat vaikutukset

Mitä tapahtuu jos kuulo on pitkään huono, eikä sitä kuntouteta ajoissa?

– Kuulo vaikuttaa olennaisesti ihmisen hy-

elämää haittaava kuulon alenema on noin 700 000 suomalaisella. Heistä noin 200 000 on työelämässä. työterveyslaitoksen mukaan huo-nokuuloisuuden aiheuttamat sairauspoissaolot, työttömyys ja onnettomuudet aiheuttavat vuosittain noin 700 miljoonan euron kulut.

Kuuleminen on merkittävä osa hyvinvointia

vinvointiin ja terveyteen. Kun kuulo heikke-nee, vaikuttaa se puheenerotuskykyyn sekä tasapainoelimen toimintaan, mikä voi johtaa yleiseen passivoitumiseen. Eikä tämä koske vain ikääntyvää väestöä, vaan on yhä useam-min myös keski-ikäisten ja nuorempien on-gelma. Tästä syystä on tärkeää että hoitoon hakeudutaan ajoissa, jotta jäljellä oleva kuulo säilyy.

enemmän tietoa ja palveluita

Huhtinen toivoisi, että ihmiset saisivat enem-män tietoa kuulonhuoltopalveluista ja mahdol-lisuuksista saada apua kuulo-ongelmiin.

– Ruotsissa sovitetaan n. 100 000 kuuloko-jetta vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on 23 000. Kuinka moni tietää että kuulokojeet ovat tänä päivänä huipputeknologiaa, kuin pie-niä tietokoneita? Ne ovat helppoja ja miellyttä-viä käyttää. Uusimpia kuulokojeita on harvoin saatavissa julkisen terveydenhoidon kautta.

palveluseteli käyttöön

Palveluseteli voisi Huhtisen näkemyksen mu-kaan tuoda uudenlaisia mahdollisuuksia niin asiakkaille kuin julkisen sektorin palveluntar-joajille.

– Asiakkaalla olisi enemmän valinnan va-pautta palveluiden ja kuulokojeiden laadun valinnassa. Sen avulla voitaisiin purkaa julki-sen sektorin kuulonhuoltopalveluiden jonoja. Ja näin kuulo-ongelmasta kärsivillä ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet elää täyttä, ak-tiivista elämää. • mH

www.oticon.fi

kuulo-ongelma ei koske vain ikääntyvää väestöä, vaan on yhä useammin myös keski-ikäisten ja nuorempien ongelma, kertoo pekka Huhtinen.


- Julkinen keskustelu sosiaali- ja tervey-denhuoltopalveluiden haasteista on mie-lestäni jopa turhan negatiivista. On täysin ymmärrettävää, että kunnilla on suuret haasteet tarjota asukkailleen pienenevillä resursseilla ja niukkenevilla verotuloilla uudenlaisia palveluja. Yhtälö on haastava, mutta silti olisi hedelmällisempää keskit-tyä niihin mahdollisuuksiin, joita vaikkapa suomalaiset terveysteknologian yritykset ja teollinen osaaminen voisivat julkiselle sektorille tarjota, Terveysteknologian Liit-to (FiHTA) ry:n toiminnanjohtaja Terhi Kajaste toteaa.

suomessa on vankka pohja

On totta, että terveysteknologian teollinen osaaminen on vuosikymmenten saatossa luonut omalta osaltaan pohjaa sille, että suomalainen terveydenhuollon palvelujär-jestelmä on edelleen yksi maailman par-haista. Ja että suomalaisella osaamisella

on ollut merkitystä jopa terveydenhuollon globaalissa kehityksessä.

– Suomalainen terveydenhuollon palve-lujärjestelmä on vuosikymmenten aikana tarvinnut alan teknologiaa kehittyäkseen tämän päivän tasolle. Se on puolestaan luonut alan yrityksille mahdollisuuden innovoida ja testata uusia tuotteita. Tätä innovaatioyhteistyötä tarvitaan erityisesti nyt kun terveyspalveluiden kehittämiseen tarvitaan vauhdilla innovatiivisia ja kus-tannustehokkaita palvelumalleja ja proses-seja ratkaisemaan käsillä olevia haasteita, Kajaste painottaa.

yhteistyö synnyttää uutta

Kajaste muistuttaa, että vuosien saatossa moni merkittävä terveysteknologian suo-malainen innovaatio on syntynyt tiiviissä yhteistyössä teknologiaosaajien ja tervey-denhuollon ammattilaisten välillä.

– Alan tuotekehitys on valvottua ja pitkä-

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voisi olla kahden kauppaterveysteknologian liitto FiHta kääntää sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishaasteet yhteistyömahdollisuuksiksi julkisen terveyden huollon ja suomalaisten terveysteknologian yritysten välille.

Tiesitkö?

terveysteknologia on kansain-välisesti erittäin suuri teollisuu-denala, suurempi kuin mobii-liteknologia. alan maailman-markkinoiden koko on tänäpäi-vänä noin 200 miljoonaa euroa ja kasvu on keskimääräistä mark-kinoiden kasvua nopeampaa.

vajaa puolet maailmanmarkki-noista on yhdysvalloissa, vajaa kolmasosa eU:ssa ja vajaa kym-menesosa Japanissa. kiinan ja monien muiden vahvasti kehit-tyvien maiden markkinat ovat voimakkaassa kasvussa. suomi vie terveysteknologiaa huomat-tavasti enemmän kuin kulutam-me. alan yritysten viennin arvo vuonna 2008 oli 1025 miljoo-naa euroa. lähde: FiHta

usa

1/31/2Eu

JatkUU seURaavalla sivUlla


FiHTA

terveysteknologian liitto ry:n (FiHta) tehtävänä on huoleh-tia siitä, että suomen terveys-teknologian teollisuudella on menestymisen edellytykset maailmanlaajuisessa avoimessa taloudessa.

toiminta on yleishyödyllistä ja tähtää alan profiilin nostoon ja jäsenyritysten kilpailukyvyn paranemiseen erityisesti glo-baaleilla markkinoilla. liiton tavoitteena on saada suomeen lisää alan yrityksiä, innovatiivisia tuotteita sekä uusia työpaikko-ja. toiminnan pääalueet ovat vaikuttaminen alaa koskeviin kansainvälisiin määräyksiin, osal-listuminen standardisointiin ja tuotekehitysohjelmiin sekä muun kansallisen ja kansainväli-sen sidosryhmäyhteistyön aktii-vinen ylläpitäminen.

FiHta on teknologiateolli-suus ry:n toimialayhdistys sekä eurooppalaisen alan kattojärjes-tön CoCiRin jäsen. lisätietoa: www.fihta.fi

Hoidon aloittamisessa paikalli-sessa sairaalassa ei aikailla. Hoi-topäätöksen tekemiseen tarvitaan kuitenkin paljon tietoa. Sitä potilas tai hänen omaisensa ei aina hädän hetkellä osaa, muista tai huomaa kertoa. Kunpa pääsisin käsiksi Os-mon kotipaikan tietojärjestelmiin, josta voisin tarkistaa hänen lääki-tyksensä, lääkäri huokaa diagnoo-sia tehdessään. Terveydenhuolto on tietointensiivistä ja informaa-tiota pitäisi pystyä vaihtamaan eri yksiköiden välillä mahdollisim-man helposti.

– Lääkäri pääsisi jo nykytek-nologialla tarkastelemaan toisen

Tieto voi liikkua potilaan parhaaksiosmo, 54-vuotias toimi-tusjohtaja, on käymässä mökillään etelä-savossa. Rintaa alkaa pistää eräänä yönä niin kovaa, että hän päättää lähteä päivystyk-seen.

terveydenhuollon yksikön jär-jestelmään talletettua tietoa. Se pystytään toteuttamaan kustan-nustehokkaasti ja turvallisesti, Mylab Oy:n Jukka Kalliosaari kertoo.

Hoitoa nopeammin, varmemmin ja turvallisemmin

Terveydenhuollon tietojärjestel-miä toimittava Mylab on kehittä-nyt tiedonvälityspalvelun, joka vä-

littää eri muodossa olevan tiedon toisesta organisaatiosta toiseen. Yksiköillä on erilaisia järjestelmiä, jotka eivät puhu samaa kieltä: siksi informaationvälitystä, eräänlaista tulkkia, tarvitaan välissä.

– Suomessa on valtava määrä järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Tiedonvälityspalvelun avulla ne saadaan puhumaan sa-maa kieltä, Kalliosaari toteaa.

Mitä hyötyä tästä sitten on? Poti-laalle paljonkin. Esimerkkitapauk-

semme Osmon tilanteessa lääkäri olisi saanut nopeasti tiedon päät-teeltään Osmon aikaisemmista toimenpiteistä tai lääkityksestä. Hoito olisi saatu alkuun nopeasti.

– Potilas saa hoitoa nopeammin, varmemmin ja turvallisemmin, kun tieto liikkuu, Kalliosaari sanoo.

Maantiede ei enää rajaa

Tiedonvaihto tulee kyseeseen myös saman organisaation eri osien välillä. Nykyään myös osa tutkimuksista tehdään toisessa or-ganisaatiossa: esimerkiksi labora-toriotutkimuksia tai kuvantamis-palveluita voidaan ostaa ulkoa.

– Tiedonvälityspalvelu on te-hokkaimmillaan silloin, kun tut-kimustieto voidaan tuottaa nu-meerisesta aineistosta. Maantiede ei rajaa samalla tavoin palvelun tuottajan ja tilaajan suhdetta, Kal-liosaari summaa. • PP

www.mylab.fi

jänteistä työtä: se vaatii aikaa, resursseja, rahaa ja osaamista. On vaikea kuvitella yhtään alan tuotetta tai järjestelmää, joka olisi voitu tuottaa markkinoille ilman tiivistä keskusteluyhteyttä yritysten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

Erityisesti pienten yritysten haaste on pääs-tä tekemään kaupallistettavia ratkaisuja, jotka voisivat toimia ponnahduslautana kansainvä-lisille markkinoille.

– Tähän tarvittaisiin joustavampia rakentei-ta myös julkiselta puolelta, jotta yritykset saisi-vat hyviä referenssejä Suomen markkinoilta.

Julkinen hankinta menettely esteenä

Kajaste nimeää yhdeksi suurimmista haasteis-ta kuntien julkisen hankintamenettelyn, joka vaikeuttaa yhteistyötä suomalaisten terveys-teknologiayritysten ja kunnallisen terveyden-huollon välillä.

– Valitettavasti se on raskas kilpailutusjär-jestelmä, joka ei useinkaan mahdollista luotta-mukseen pohjautuvaa partnerointia tai yhteistä innovointia.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka yksittäinen terveydenhoitoyksikkö kehittäisi yhteistyössä yrityksen kanssa uuden inno-

vaation tai ratkaisun, ei kyseinen yksikkö voi hankkia kehittämäänsä ratkaisua ilman julkis-ta kilpailutusta.

– Tähän tarvittaisiin mielestämme jousta-vampia prosesseja ja hallintomalleja. Kajaste kertoo, että EU:n PreCo –hankkeessa, jota vetää suomalainen Culminatum Innovation Oy, onkin kehitteillä palveluinnovaatioiden hankintamalli, joka ei ole ristiriidassa julkisen hankinta- ja kilpailulainsäädännön kanssa.

– Sen avulla voitaisiin lisätä yhteistoimintaa ja auttaa turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

Muutosjohtamista tarvitaan

Kajaste myöntää, että pelkillä teknisillä rat-kaisuilla ja innovaatioilla ei ratkaista kaikkia julkisen terveydenhuollon haasteita. Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän uudistus on niin mittava hanke, että sen läpivieminen tulee kes-

JatkUU eDelliseltÄ sivUlta

Julkinen sektori kaipaisi visionäärisiä johtajia, joilla on kykyä ohjata tekemistä

oikeaan suuntaan ja ennen kaikkea innostaa ihmiset mukaan.


Cerionin toiminnan ja tie-donhallinnan kehittämis-palvelut auttavat erityises-

ti sosiaali- ja terveysalan kenttää hanskaamaan haasteellisia koko-naisuuksia.

– Johtaminen ja tietojohtamisen kehittäminen on ydinosaamistam-me. Siihen liittyy olennaisena osa-na tuotannon ja toiminnan ohjaus. Suunnittelemme liiketoimintapro-sesseja ja organisaatiorakenteita. Johdamme muutosprojekteja ja toteutamme toiminnanohjauksen järjestelmähankkeita, liiketoimin-tajohtaja Laura Laiho täsmentää.

kokemusta haasteista

Cerion on toiminut aktiivisesti julkisen sektorin muutos- ja kehit-tämishankkeissa.

– Näkemyksemme mukana kunnissa on ryhdyttävä mietti-mään kokonaisuuksia prosesseina. Tähän olemme kehittäneet erilai-

sia tietojohtamisen malleja, joiden avulla voidaan konkretisoida mitä tietojohtamisen kehittäminen tar-koittaa ja miten sen ympärille pi-tää organisoitua.

– Tarve kunnissa on suuri jo pel-kästään sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstön eläköitymisen myötä, kun kentältä poistuu paljon tietoa ja osaamista. On haasteellinen yh-tälö palvella yhä kasvavaa asiakas-kuntaa pienenevillä resursseilla.

sote-ohjaamo – kokonaisuus hallintaan

Oman lukunsa haasteelliseen pe-likenttään tuovat palveluiden ul-koistamiset, monituottajamallit ja palvelusetelit.

– Tästä syystä olemme luoneet erityisesti sosiaali- ja terveyspal-veluiden johtamiseen tarkoitetun SoTe-ohjaamon eli keskitetyn joh-tamisportaalin. Sen kautta voi yh-den näkymän kautta hallinnoida www.cerion.fi

SoTe-ohjaamon hyödyt• voit keskittyä olennaiseen

eli johtamismallin kehittämiseen• vältyt teknisten ratkaisujen

pohtimiselta• saat keinot uuden toimintamal-

lin sisäiseen markkinointiin• Hallitset toimintasi riskejä

tehokkaammin• saat enemmän raportoinnistasi

irti, kun hyödynnät parhaita käy-täntöjä

• saat alalla testatun ja hyväksi havaitun kokonaisuuden

Cerionin ratkaisut tukevat sosiaali- ja terveysalan muutosta

Cerionin liiketoimintajohtaja laura laiho.

johtamisen suunnittelua, rapor-tointia ja mittarointia. Laiho ker-too, että jatkossa portaalin kautta on mahdollista hallinnoida myös ulkoisia palveluntuottajia.

– Elinkeinopoliittisesti olisi tär-keää, että kunnat ostaisivat palvelu-ja paikallisilta yrittäjiltä. Ja jos laa-jojen kokonaisuuksien hallinnointi tapahtuu helposti ja luotettavasti, voi se antaa yrittäjille paremmat mahdollisuudet tarjota palvelujaan kunnalliselle SoTe-puolelle.

sisältö edellä

Laihon mukaan johtamisportaalin on luonnollisesti vastattava asiak-kaan tarpeita.

– Organisaatiossamme on sosiaa-li- ja terveysalan asiantuntijoita, jot-ka rakentavat työkalusta toimiala- ja organisaatiospesifin. Näin voidaan varmistaa että sisältö soveltuu ym-päröivään todellisuuteen. • mH

tämään pitkään. – Viimeistään nyt on nähtävä se, että pie-

nillä muutoksilla julkinen terveydenhuolto ei enää selviä tulevaisuuden haasteista. Se puo-lestaan edellyttää rohkeutta yrittää ja erehtyä, sillä vain siten syntyy uutta. Tästä syystä jul-kinen sektori kaipaisi visionäärisiä johtajia,

joilla on kykyä ohjata tekemistä oikeaan suuntaan ja ennen kaikkea innostaa

ihmiset mukaan. Kuten kaikissa muu-toksissa, kyse on kuitenkin viime kädessä ihmisten halusta liputtaa muutoksen puolesta.

positiivista kehitystä tapahtuu

Kajaste on ilolla seurannut sairaanhoito-piireissä tapahtuvaa positiivista kehitystä.

– Eri puolilla Suomea on meneillään paljon hankkeita, joissa hyödynnetään ja sovelletaan monipuolisesti olemassa olevaa teknologiaa. On hienoa, että yritystä ja tekemisen meinin-kiä löytyy niin julkiselta puolelta kuin yrityk-sistäkin.

– Se antaa hyvän pohjan FiHTAlle jatkaa keskustelua eri osapuolten välisistä yhteistyö-mahdollisuuksista. • mH

kuva

: sam

i per

ttilä

healthymagination on GE:n visio tuottaa parempi elämänlaatu entistä useampien ihmisten ulottuville.

healthymaginationin tueksi GE on tehnyt 3 miljardin dollarin lisäinvestoinnin tervey-denhuollon tuotekehitykseen.

Nyt on aika paremmalle ja sujuvam malle ter-veydenhuollolle. Sellaiselle, jossa inno vaatiot auttavat supistamaan hoidon kustannuksia ja parantamaan hoitotuloksia. Sellaiselle, jossa terveydestä huolehtiminen on kes-tävällä poh jalla. Sellaiselle, jossa tekniikka sekä pitkälle mietityt hoitokäytännöt ja prosessit auttavat lisäämään tehokkuutta ja parantamaan kaikkien ihmisten terveyttä ja elämänlaatua.

Tämä on GE Healthcaren visio maailman-laajuisesta hyvinvoinnista. Uusien innovaa-tioiden avulla se luo yhteyksiä terveyden -huollon eri alueiden välille – laadun kehittämiseksi, hoidon saatavuuden paran-tamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi.

Koska tavoitteenamme on paremmat ja sujuvammat terveydenhuollon ratkaisut, olemme tehneet vahvan sitoumuksen lisäämällä tutkimus- ja kehitysinvestoin-tejamme hoidon laadun, saatavuuden ja kustannusten saralla. Olemme investoineet kolme miljardia dollaria sadan uuden innovaatiotuotteen luomi seen. Näkemyk-semme mukaan se on sijoitus maailman, asiakkaittemme ja koko toimialan tulevaisuu-teen.

GE Healthcare

Olemme tunnistaneet kolme keskeistä muu-tostarvetta. Niiden avulla voidaan tehostaa terveydenhuollon järjestelmiä kaikkialla maa-ilmassa, ja teemme kaikkemme kehityksen edistämiseksi. Healthymagination-ohjelman pohjana on liiketoimintastrategia, joka hyö-dyntää GE Healthcaren ainutlaatuisia vah-vuuksia: teknistä laaja-alaisuutta, globaalia markkina-asemaa ja taloudellista kapasi-teettia. Niiden avulla syntyvät konkreettiset toimet, jotka ammentavat voimansa muu-tostekijöistä. Uskomme vakaasti, että nämä toimet ja innovaatiot tuovat monia oleellisia etuja sidosryhmillemme.

Laadun kehittäminen: osallistumme poti-laiden hoidon kehittämiseen yhteistyössä lääkäreiden ja muiden sidosryhmien kanssa – keskitymme innovaatioihin, jotka kehittävät ja hiovat terveydenhuollon menettelytapoja ja tehostavat käypä hoito –suosituksia.

Hoidon saatavuus: toimimme sen puolesta, että terveydenhuollon palvelut ja tekniikat sekä terveyskasvatus olisivat entistä use-ampien ihmisten saatavilla – tuomme jotain uutta ainakin 100 miljoonan ihmisen elämään joka vuosi.

Kustannusten supistaminen: tavoitteemme on merkittävästi supistaa monien toimen-piteiden ja prosessien kustannuksia GE:n teknisten ratkaisujen ja palvelujen avulla.

Entä jos numerot ratkaisevat?

Numerot puhuvat puolestaan

GE Healthcarella on- 1 visio paremman terveydenhuollon puolesta- 100 tuoteinnovaatiota vuoteen 2015 mennessä- 50133 osaavaa työntekijää maailman laajuisesti- 850 työntekijää Suomessa anestesia ja tehohoidon osaamiskeskuksessa- 2800 tutkijaa- 1000 tohtoritason asiantuntijaa- 100 vuotta toimintaa terveydenhuollon alalla - 300 toimipistettä 100 maassa- 3 miljardin dollarin lisäinvestointi tutkimus- ja kehitystoimintaan

GE healthymagination-ohjelma

GE Healthcare luo 100 innovaatiotuotetta vuoteen 2015 mennessä. healthymagina-tion-ohjelmassa varmistetaan, että nämä tuotteet täyttävät kolme avainkriteeriä: supistavat kustannuksia, parantavat hoidon saatavuutta ja parantavat laatua mitattavasti – 15 prosentilla. Yhteistyössä kumppaniensa kanssa GE Healthcare keskittyy neljään pääalueeseen: tehok-kaampaan teknologiaan, terveydenhuol-lon tietojärjestelmien kehittämiseen, saatavuuden parantamiseen kehittyvillä alueilla sekä potilaskeskeiseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

healthymagination - sitoumuksemme paremman terveydenhuollon puolesta

Muutoksen tarpeesta syntyi visiomme healthymagination

GE Healthcare Finland OyKuortaneenkatu 2, 00510 HelsinkiPuh. 010 394 11

GE Healthcarella on resurssit tehdä numeroista totta.

healthymagination ohjelmaan voit tutustua lähemmin

www.countongehealthcare.com

Healthcare IT

PandemicDiseases

Primary Care

HomeHealth

CardiologyWomen’s

Healthcare

Oncology

Neurology

PerioperativeCare

PerformanceSolutions

CriticalCare

Hospital &HealthcareSolutions

Rheumatology

Drug Discovery& Development


suomen telelääketieteen ja e-Health seura on sitä mieltä, että terveydenhuollon ohjelmistot pitäisi si-sällyttää laajemmin terveydenhuollon laitteita kos-kevaan eU-direktiiviin ja sitä koskevaan kansalliseen lakiin suomessa.

Direktiiviin liittyvissä keskusteluissa on poh-dittu mm. potilastietojärjestelmien, erilaisten ter-veysportaalien, omahoitojärjestelmien, päätöksen-teon tukijärjestelmien ja kotihoidon toiminnanoh-jausjärjestelmien suhdetta direktiiviin. näkökulmas-ta riippuen ne voidaan kaikki määritellä lääkinnäl-lisiksi laitteiksi.

– näiden sisällyttäminen direktiivistä johdetun lainsäädännön piiriin takaisi sen, että myös ohjel-mistojen turvallisuus ja laatu tulisivat valvonnan piiriin. kuitenkin direktiivin vaatimusten tulkinnas-

sa on syytä noudattaa tervettä järkeä: esimerkiksi potilaskertomusohjelmistot pitäisi sisällyttää direk-tiivin ensimmäiseen riskiluokkaan, jossa vaatimuk-set ovat kohtuullisia sekä toimittajille että käyttä-jille, sanoo seuran puheenjohtaja, ylilääkäri Jarmo Reponen.

kysymys siitä, kuuluvatko ohjelmistot direktiivin ja lainsäädännön piirin vai eivät, ei ole vähäpätöi-nen asia, sillä ohjelmistojen merkitys hoitotyössä lisääntyy nopeasti. yksi näkökulma on potilastur-vallisuus, jota suomen telelääketieteen ja e-Health seura pohti hiljattain 15-vuotisseminaarissaan.

sosiaali- ja terveysministeriön (stM) mukaan hoidon laatuongelmat ja potilasturvattomuus aiheutt avat suomessa puolesta yhteen miljardiin euron suuruiset kustannukset vuodessa.

lääkäriliiton eHealth-valiokunnan puheenjohtajan, sisätautien erikoislääkärin, Tinja Lääverin mukaan suurin potilasvahingoille altistava tekijä on tiedon hyödyntämättömyys. ongelma koskee sekä pape-rista että sähköistä maailmaa. sähköistä potilasker-tomusjärjestelmää voitaisiin hänen mukaansa hyö-dyntää potilasturvallisuuden lisäämisessä, mutta se edellyttää älyn saamista järjestelmiin. pelkästä tietojen sähköisestä kirjaamisesta ei ole tässä suh-teessa hyötyä. tiedon jatkuva lisääntyminen ilman järjestelmän älyä voi jopa heikentää potilasturval-lisuutta, kun suuresta tietomäärästä ei löydy oleel-lista tietoa.

lähde: suomen telelääketieteen ja e-Health seuran lehdistötiedote 3.5.2010

Missä mennään e-Health-alueella?suomen telelääketieteen ja e-Health seuran varapuheen-

johtaja arto Holopainen valottaa e-Health-alueen suuntauksia, haasteita ja mahdollisuuksia.

suomen telelääketieteen ja e-Health seura on tieteelli-nen seura, joka informaa-

tio- ja kommunikaatioteknologian kautta edistää väestön terveyttä ja terveydenhuollollisen asian-tuntemuksen levittämistä. Seura järjestää seminaareja, luento- ja esitelmätilaisuuksia, kursseja ja symposiumeja, harjoittaa julkai-sutoimintaa, tukee alan tutki-mustyötä, antaa lausuntoja tele-lääketieteen kysymyksissä sekä ylläpitää suhteita ulkomaisiin alan järjestöihin.

– Seuramme tarjoaa puolueet-toman foorumin alan ammattilai-sille, laitevalmistajille ja tutkijoille vaihtaa käytännön kokemuksia ja verkostoitua, sillä vain yhteistyöl-lä saavutetaan tuloksia, Holopai-nen toteaa.

Holopaisen mukaan on nähtä-vissä että painopiste terveyspal-veluiden kehityksessä menee sen mukaan missä on suurin tarve.

– Julkisten palveluiden puolella suurin vaikuttamismahdollisuus on tällä hetkellä vanhuspuolella ja

omaehtoisten, ennaltaehkäisevien toimintatapojen edistämisessä.

mHealth tulee

Terveysteknologian seuraava suuntaus on Holopaisen mukaan mHealth (Mobile Health), joka on saanut maailmalla jopa hypen kal-taisia tunnusmerkkejä.

– Se näkyy mm. siten että mo-biilien terveyspalveluiden kehittä-minen kehitysmaihin on kasvanut voimakkaasti. Suomessakin muu-tama suuri kaupunki on jo kilpai-luttanut kotihoidon mobiilit järjes-telmät, joiden avulla kotihoitajien työtä voidaan ohjata langattomien teknologioiden avulla. Samalla voidaan kerätä kentän asiakastie-toa, mikä puolestaan parantaa pal-velun laatua kautta linjan.

Hoidon laatu ja potilasturvallisuus keskiöön

– Hoidon laatu ja sen myötä poti-lasturvallisuus ovatkin erityisesti vanhuspuolella kovasti tapetilla.

Ohjelmistot lääkintä laitedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön piiriin


R iittääkö teidän terveyskes-kukseenne tai sairaalaan-ne asiakkaita, jos potilaat

saavat itse valita, miltä paikka-kunnalta palvelunsa hakevat? Jotta palvelujen kysyntä ja oman toiminnan laatu varmistetaan, sosiaali- ja terveysalan yksiköiden kannattaa mitata ja tuoda esille omien palvelujen toteutustapaa ja vaikuttavuutta. Corame Oy auttaa mittaamisessa.

Keväällä voimaan tuleva uusi terveydenhuoltolaki tuo lisää va-linnan vapautta terveydenhuollon asiakkaille. Potilaat voivat jatkossa päättää itse, missä terveydenhuol-toyksikössä he omalla paikkakun-nallaan haluavat asioida.

– Lisäksi yksiköt velvoitetaan valvomaan toimintansa laatua. Sitä, miten laatua valvotaan, ei ole kirjattu lakiin, Corame Oy:n toi-mitusjohtaja Mikko Katajamäki valottaa.

Vuoden 2014 alusta potilas voi matkustaa myös toiselle paikka-kunnalle hyvän erikoissairaan-hoidon perässä. Tuolloin potilas voi valita vapaasti, missä erikois-sairaanhoidon yksikössä toimen-pide tehdään.

erikoisosaamisesta mahdollisuus

Koska potilaat liikkuvat yhä enem-män laadukkaan sairaanhoidon pe-rässä, he haluavat tietää, miten on-nistuneesti eri yksiköissä potilaita hoidetaan. Sairaaloille avautuu mahdollisuus markkinoida omaa erikoisosaamista oman alueen ul-kopuolelle, sillä on todennäköistä, että potilas lähtee pitkänkin mat-kan päähään hoitoon erinomaisesti menestyneeseen yksikköön.

Corame Oy, johon ovat yhdis-tyneet tutut Coronaria Impact, ja Coronaria Feedback, toimittaa

Tarvitseeko terveyskeskus laadun-valvontaa ja markkinointia?

www.corame.fi

tietojärjestelmiä sosiaali- ja terveys-alan laatutiedon kerää-miseen. Tietoa keräämällä täytetään paitsi lain vaatima laa-dunvalvonta, tuotetaan myös tie-toa, jota voidaan hyödyntää mark-kinoinnissa.

– Tietojärjestelmämme on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Laadun-valvontaan on olemassa jo useita tuotteita, kuten asiakastyytyväi-syysmittari, 15D-elämänlaatumit-tari sekä sovellus hoidon vaikut-tavuuden seurantaan, Katajamäki sanoo.

Coramen tuotteet mahdollista-vat tulosten helpon vertailtavuu-den eri yksiköiden välillä. Siksi niiden käyttäminen on hyödyllis-tä myös sellaisille toimijoille, joil-la on useita toimipisteitä tai toi-mijoille, jotka tekevät keskenään yhteistyötä. • PP

because we care

Tomas HolmströmManaging Director

+358 (0) 40 822 [email protected]

Corame Oy www.corame.fiKasarmintie 15, 90100 Oulu, Finland

Corame OyIlme 27.7.2010Logotyyppi, väri ja käyntikortti

© DARWIN, 2010

Potilaat voivat jatkossa päättää itse, missä

terveydenhuoltoyksikössä he omalla paikkakunnallaan haluavat

asioida.

Mobiiliteknologia turvaa yksin asuvaa

Hoivapalvelui-den resurssi-en vähenty-

essä ja palvelujen tarpeen lisäänty-essä tarvitaan tek-nologiaa avuksi.

Suomessa kaiva-taan uusia, kustan-nustehokkaita ratkaisuja kotihoitoon. Mikkelin ammat-tikorkeakoulussa (MAMK) on kehitetty mobiiliteknologiaan pohjautuva ratkaisu, jolla voidaan lisätä vanhuksen elämänlaatua ja turvallisuuden tunnetta. Samalla parannetaan kotihoidon tehok-kuutta.

MAMK on tutkinut EAKR-rahoitteisessa Mobiilihoiva tur-vallisen kotihoidon tukena -hank-keessa, miten erilaisia antureita ja mobiilisovelluksia voidaan käyt-tää kotihoidossa.

– Teknologia on sovellettavissa kaikenikäisille yksin asuville, Sirpa

Luukkainen MAMKista kertoo.

MAMK yhdistää turvalaitteita ja antu-reita, jotka kertovat tietoa siitä, onko hen-kilö esimerkiksi vuo-

teessa tai televisio auki. Näin seurataan, toimiiko

henkilö tavanomaisen päi-väjärjestyksensä mukaan ja onko kaikki hyvin. Kotihoidon tarkis-tuskäynnit vähenevät ja resurssit voidaan suunnata asukkaan hoi-toon.

– Enää naapurit eivät seuraa, että vanhus voi hyvin. Siksi tarvit-semme teknologiaa huolenpitoon, Luukkainen sanoo. • PP

www.mamk.fi

Missä mennään e-Health-alueella?Tässä teknologia voi auttaa to-dentamaan että kaikki tarvitta-va työ on tehty, kun hoitaja kirjaa työt vaikkapa älypuhelimeen tai sähköiseen mediaan. Kun tehty työ kirjautuu suoraan järjestel-mään, saadaan toiminta läpinä-kyväksi. Holopaisen mukaan se on tärkeää myös omaisille, joita kiinnostaa tietää mistä he mak-savat.

– Mobiiliteknologian avulla omaisilla on myös mahdollisuus varmistaa potilaan tila ja seurata hoitotyötä missä he ikinä liikku-vatkin.

Digityö on kaksiteräinen miekka

Holopaisen mukaan digityön yleistyminen on alan ammat-

tilaisille kaksiteräinen miekka. Seuran näkemyksen mukaan teknologian tulisi sulautua osak-si prosessia ja toimintatapaa.

– Mielestämme ei ole itsetar-koitus kehittää palveluja pelkän teknologian vuoksi. Parhaim-millaan teknologia järkevöittää prosesseja ja pahimmillaan se voi viedä huomion potilaasta ja hoidosta. Huonosti suunnitellut uudet järjestelmät voivat tut-kimusten mukaan viedä lähes puolet lääkärin vastaanottoajas-ta jos tekninen järjestelmä ei sulaudu osaksi normaalia hoito-työn prosessia (Oulun yliopiston FinnTelemedicumin tutkimus). Tästä syystä onkin tärkeää, että hoitotyön ammattilaiset osallis-tuvat suunnitteluprosessiin. • mH

Enää naapurit eivät seuraa, että vanhus voi

hyvin. Siksi tarvitsemme teknologiaa

huolenpitoon.


Potilasturvallisuusstrategia haastaa kuntien toimintamallitpotilasturvallisuuden systemaattinen kehittäminen on maassamme tunnis-tettu vältämättömäksi kehityskohteeksi. lisävauhtia antavat sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategia sekä uusi terveyden-huoltolaki, jotka patistavat – ja jopa velvoittavat sairaanhoitopiirejä ja yksityisiä palveluntarjoajia potilasturvallisuuden suunnitteluun ja sen laadukkampaan toteuttamiseen.

kansallisen potilasturvallisuus-strategian tarkoituksena on ohjata suomalaista sosiaali-

ja terveydenhuoltoa kohti yhtenäistä potilasturvallisuuskulttuuria ja edistää sen toteutumista. Potilasturvallisuus-strategian tavoitteena on, että vuonna 2013 potilasturvallisuus on ankkuroitu orga-nisaatioiden toiminnan rakenteisiin ja toiminta-tapoihin sekä hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Uusi terveydenhuoltolaki puolestaan edellyttää että terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja po-tilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Mitä se kunnissa käytännössä tarkoittaa?

valvonta paljastaa vain osan epäkohdista

Terveydenhoito on Suomessa yleisesti ottaen erittäin laadukasta ja luotettavaa. Siitä huoli-

matta potilasvahingot, hoi-tovirheet, epäpätevyydet ja

muut hoidon ei-toivotut seuraukset ovat arki-päivää niin sairaalois-sa, terveyskeskuksissa

kuin yksityisillä lääkäriasemillakin. Suomessa arvioidaan kuolevan hoidos-

ta aiheutuviin haittohin vähintään 700 ja mahdollisesti jopa 1700 henkeä vuosittain.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virasto Valviran saamat selvityspyynnöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Se on entistä enem-män paljastanut epäkohtia ammatinharjoitta-jien, organisaatioiden ja palvelujärjestelmien toiminnassa – ja näin osaltaan voinut vaikuttaa asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä palvelu-jen laatuun.

Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuonna 2009 yli 7200 vahinkoilmoitusta. Vaikka kaikki potilasvahingot eivät edes tule tietoon, tuottavat

www.coxa.fi

laatu näkyy potilaalle luotet-tavuutena kun sairaalan tie-dot, taidot ja prosessit keskit-

tyvät tiettyyn osaamisalueeseen. – Laatu on tärkein asia: kun

sairaalamme kirurgit ja ortope-dit tekevät riittävän paljon samaa leikkausta, kumuloituu osaaminen koko henkilöstön käyttöön. Potilas hyötyy paremmasta leikkaustulok-sesta ja yhteiskunta lyhentyneistä leikkausjonoista, tekonivelsairaala

Tekonivelsairaala Coxan malli toimii – laatua ja kustannussäästöä keskittämällä

rä kasvaa tulevaisuudessa. Uusi terveydenhoitolaki antaa myös suomalaisille potilaille enemmän vapautta valita leikkaava sairaala, ja toivottavasti myös mahdollisuu-den arvioida sairaaloiden hoidon laatua.

osaamisen ytimessä

Coxassa tehdään aktiivista tutki-mus- ja kehitystyötä ja huolehdi-taan siitä että henkilöstöllä on tut-kimustyön kautta aina uusin tieto käytettävissä. Vaikeimpia tekoni-velleikkauksia keskitetäänkin yhä enemmän Suomessa Coxaan.

– Olemme uusintaleikkauksissa jo Euroopan johtava sairaala. Ase-ma on saavutettu toimintojen kes-kittämisellä.

konsepti kiinnostaa euroopassa

Martikainen kertoo, että Coxan toimintamalli onkin herättänyt kiinnostusta eurooppalaisissa sairaaloissa.

– Toimintatapaamme on jo käy-nyt tutustumassa useiden euroop-palaisten sairaaloiden edustajia. Uusia vierailijaryhmiä on tulossa myös tänä vuonna. • mH

Coxa Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Martikainen kiteyttää.

potilaita meiltä ja muualta

Tampereella sijaitseva tekonivel-sairaala Coxa hoitaa etupäässä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin te-konivelleikkauksia, mutta potilai-ta tulee myös ympäri Suomen – ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Ulkomaisten potilaiden mää-


seniortek Oy:n joustavat ja luotettavat turvallisuus- ja hälytysjärjestelmät soveltu-

vat erilaisiin palveluasumiskoh-teisiin ja -tarpeisiin. Tampereen kahteen Linnea Kotiin asennet-tiin Seniortekin turvajärjestelmät syksyllä 2010, ja ne osoittautuivat nopeasti hyödyllisiksi sekä asuk-kaille että henkilökunnalle.

Seniortekin liiketunnistami-seen perustuvat turvajärjestelmät korvasivat aiemmin käytetyt tur-varannekkeet ja -matot.

– Meidän asukkaamme ovat pääsääntöisesti muistisairaita, joten liiketunnistus on parempi keino havaita avun tarpeet kuin turvaranneke. Asukas ei välttä-mättä muista, miksi ranneke on olemassa ja painaa nappia ilman aihettakin. Tunnistimen avulla hoitaja voi tarkkailla asukkaan liikehdintää ja reagoida heti, kun

apua tarvitaan, kertoo Linnea Ko-tien johtaja Leena Laranne.

– Myös yövuorossa työskentele-viltä hoitajilta säästyy aikaa muu-hun työhön, kun heidän ei tarvitse kurkkia huoneisiin, joissa asukas jo nukkuu.

Tärkeintä on kuitenkin asukkai-den turvallisuuden paraneminen.

– Jos asukkaan kulku on heive-röistä, hoitaja osaa mennä paikalle heti, kun hän havaitsee turvajär-jestelmän kautta liikehdintää. Jos asukas pääsee kaatumaan, pai-kalle päästään nopeasti, Laranne sanoo.

Linnea Kodin henkilökuntaa huolestutti aluksi, miten järjestel-mät sopivat kodinomaiseen ympä-ristöön. Suhtautuminen muuttui kuitenkin nopeasti myönteiseksi – varsinkin, kun järjestelmän käyt-täminen osoittautui helpoksi.

– Senioritekin myyjät antoivat

Seniortek luo turvaa ikäihmisten palveluasumiseen

www.seniortek.fi

meille koulutusta käyttöön. Hoi-tajat omaksuivat järjestelmän no-peasti, toteaa Laranne.

Kamerajärjestelmän avulla on myös helppo valvoa, että asukkaat ovat paikalla eikä ulkopuolisia pääsee taloon.

– Olemme toimittaneet turva-järjestelmiä jo kuuden vuoden ajan yhteensä 24 palvelutaloon. Viranomaiset ovat olleet järjes-telmään tyytyväisiä, koska tur-

vallisissa taloissa karkaamiset ja kaatumiset sekä näiden myötä sairaalakäynnit ovat vähentyneet ja henkilökunnalla on enemmän aikaa varsinaiseen työhön, kertoo Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela. • Ea

seniortekista saa kaikki turvalliseen palvelutaloasumiseen liittyvä palvelut avaimet käteen -periaatteella. seniortek hoitaa kokonaistoimitukset turvajärjestelmän suunnittelusta toteutukseen, koulutukseen ja käyttäjätukeen saakka. kuvassa sami nurmela ja pasi nurmela.

Arvioiden mukaan huonon laadun ja potilasturvatto

muuden kustannukset ovat Suomessa jopa 5001000

miljoonaa euroa vuodessa.

kunnissa tehdyt panostukset jo nyt kannustavia tuloksia. Vahinkojen määrä on kymmenisen prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvoa pienempi. Hoitopaikkojen potilasturvallisuutta on viime vuosina edistetty muun muassa vaa-ratapahtumien systemaattisella raportoinnilla ja esiin tulleiden tapahtumien käsittelyllä yksi-köissä. Hoitohenkilöstö myös käsittelee potilaan kanssa toimenpiteen riskejä ja seurauksia aikai-sempaa perusteellisemmin.

strategia on, ohjeet puuttuvat

Yhteistä työsarkaa on kunnissa vielä paljon, ja lisää pontta haetaankin nyt kansallisen poti-lasturvallisuusstrategian kautta. Vuoteen 2013 mennessä kunnilla tulee olla potilasturvalli-suustyöhön yhtenäiset toimintamallit ja -kritee-rit sekä turvallisuussuunnitelmat. Uudenlaista osaamista turvallisuusjohtamisesta ja riskien-hallinnasta tarvitaan, samoin selkeät menette-lytavat poikkeamien ja vaaratapahtumien rapor-tointia, seurantaa ja käsittelyä varten.

– Uusi strategia on suuri velvoite kuntakentäl-le, kun heillä ei ole vielä mallia tai ohjetta, miten asia tulisi hoitaa. VTT on toteuttanut useita po-tilasturvallisuuteen liittyviä hankkeita. Olemme juuri ottaneet kopin myös potilasturvallisuuden johtamismallin sekä tarvittavien työkalujen ke-

hittämisestä yhdessä kuntien ja muiden hanke-kumppanien kanssa, sanoo VTT:n Hyvinvoin-ti- ja terveyspalvelut –yksikön asiakaspäällikkö Erja Wiili-Peltola.

potilasturvallisuuden isompi kuva

Potilaalle potilasturvallisuus tarkoittaa laa-dukasta hoitoa mahdollisimman vähäisin hai-toin. Yhtenäinen potilasturvallisuuskulttuuri, johon uusi strategia tähtää, kattaa monta osa-aluetta.

Turvallisuutta voidaan tarkastella myös hoi-don turvallisuuden, lääkityksen ja vaikkapa laiteturvallisuuden näkökulmasta. Kokonai-suuteen kuuluvat myös mm. tietojärjestelmät, logistiikka, tutkimus ja koulutus. Ammatillinen osaaminen on turvallisen hoidon keskeinen edellytys.

Myös potilas osallistuu

Potilasturvallisuuden keskeinen elementti on, että myös potilas itse ja hänen läheisensä ote-taan mukaan hoidon turvallisuuden edistämi-seen. Potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, häntä kuunnellaan ja hän saa mahdollisuuden osallistua hoitonsa suunnitte-luun ja toteutukseen. • mH

205x270mm_hyvinvointiteknologia.indd 1 27.1.2011 15:08:24

hyvinvointiteknologia opas 2011

Documents