1

Iissä on ideaamyös liikunnassa

Iissä on ideaamyös liikunnassa

Kisaohjelmatakakannessa

Tervetuloa hiihto-suunnistuksen pariin!

Olli Veijola 100 v. muistokilpailu25. - 26.2.2006

IISUN KISALEHTI

2

Suomen Suunnistamisliitonensimmäisen puheenjohtajanOlli Veijolan iiläinen syntyperäselvisi v.1991 Iisun 20v-juhlapu-heen pitäneeltä Osmo Niemeläl-tä. Iissä ei juuri tiedetty mitääntällaisesta valtakunnan urheilu-miehestä..

Kun vielä osoittautui mah-dolliseksi sijoittaa mediarastiOllin syntymäkodin pihalle, niinIisu päätti hakea luvan 2-päiväi-selle muistokilpailulle, jossa rat-kotaan samalla Veteraanisuun-nistajien mestaruudet.

Vaikka Olli Veijolan meriititovatkin kesärasteilta, niin vuo-denajasta johtuen kysymyksessäon hiihtosuunnistuskilpailut. Ii-sulla oli ilo saada kilpailun suo-jelijaksi Suomen Suunnistuslii-ton pitkäaikaisin puheenjohtaja,maanmittausneuvos Osmo Nie-melä.

Lehden sisältöKisalehden etukannen kartta-

kuvassa on historian havinaa.Claes Claessonin piirtämä kart-ta on vuodelta 1648. Yksi Illin-

Olli Veijolan 100-vuotismuistokisa IllinsaaressaIisu kisajärjestäjänä

saaren viidestä talosta näyttää si-jaitsevan Olli Veijolan syntymä-kodin tienoilla.

Kisalehdessä Ollin iiläisiä su-kujuuria valottaa Jouni Kalevankirjoitus ja urheiluhistoriaa Iisunensimmäisen sihteerin Veli-Mat-ti Häkkisen artikkeli.

Monelle meille on tuttua, ettäelämää verrataan vaellukseenkohti tiettyä päämäärää. Elämäon kuin suunnistamista alkupis-teestä loppupisteeseen - - - vaipitäisikö tässä tilanteessa sanoalähdöstä maaliin. Matkalla jou-tuu tekemään ratkaisuja, jokavaikuttavat merkittävästi siihen,että kuinka nopeasti ja sujuvastimatka joutuu ja saavutetaankopäämäärää ollenkaan. Onneksisuunnistuksessa mukana on kart-ta ja kompassi. Ilman niitä olisihyvin hankala, jopa mahdotontalähteä rasteja etsimään. Se, jokaosaa kartan ja tietää suunnat, löy-tää hyvin perille.

Kristillisessä opetuksessa elä-mäntaipalelle on myös annettukartta ja kompassi. Ilman niitämeidän on mahdoton löytää elä-mässämme oikea reittiä - - - Ju-malan tahdon mukaista tietä.Karttana meillä elämän tiellä saaolla Raamatun sana, joka ohjaaoikeaan ja kompassina omatun-to, joka ohjaa meitä tekemäänoikeita ratkaisuja arkisen elämänkeskellä. Niiden avulla me löy-dämme kerran perille - - Isänkotiin.

Iinseurakunnantervehdys

Jumala siunaustasuunnistuskilpailuun

ja koko elämääntoivottaen.

Tapani RuotsalainenIin kirkkoherra

Kirkkoherra Tapani Ruotsalainen

Iiläisen suunnistuksen menes-tystarinaa palautetaan mieliinsekä kirjoituksin että lehtileike-lainauksin. Harmillisen montasuunnistajaa ja talkoolaista jäämainitsematta. Iisun lähihistori-an tarkastelu puuttuu lähes ko-konaan, mutta muutamat viimevuoden tapahtumat kuvaavathyvin Iisun tämän päivän toimin-taa.

Tervetuloa IllinsaareenIisu toivottaa tervetulleiksi

yhtä hyvin kilpailijat kuin ylei-sönkin Illinsaaren hiihtomajalle.Lauantaina 25.2.06 kilpailu al-kaa klo 11.00 ja sunnuntaina klo10.00 ellei pakkasraja –20°Csiirrä kilpailun alkua.

Kuuma kahvipannu ja hiillos-makkarat odottavat myös ylei-söä. Kilpailun ohjelma on Kisa-lehden takakannessa.

Vielä kerran: Tervetuloa!Matti HaatainenKilpailunjohtaja

Matti Haatainen toivottaa sekäkilpailijat että kisayleisön terve-tulleiksi Iin Illinsaareen.

-Urheilusta olen oppinuttavoitteellisuutta, yhteistyö-ja organisointitaitoja ja vie-lä valmentajan tehtävissämotivointia. -Urheilu onantanut lisäksi onnistumisenhetkiä ja opettanut myöstappion kokemisen tuskan.Kodit ovat nuorten tukija,mutta urheiluharrastuksellaon myös suuri kasvattavavaikutus, joita nuori ja ai-kuinen elämässään tarvit-see.

-Liikunnan harrastuksenperuspuitteet ovat Iissä kun-nossa. Reilu kuukausi sittenjärjestetty hiihdon Maakun-taviesti osoitti Iin Illinsaa-ren olevan erinomainenpaikka suurten kisojen jär-jestämiseen talviaikana.

-Monissa liikunta-asi-oissa voimme tukeutuamyös Haukiputaan ja Oulunpalveluihin muun muassauimahalliin Haukiputaalleon Iistä lyhyt matka.

Urheiluharrastuksella kasvattava vaikutus-Urheiluseurojen kasva-

tustyö on tänään entistä tär-keämpää. Nuorten kasva-tuksen parissa työtä tekeväthenkilöt puhuvat nykyäänusein periaatteesta “kokokylä nuorta kasvattamaan”.Tämä periaate on perintei-sessä urheiluseuratyössä ol-lut jo kymmeniä vuosia käy-tössä ja vieläpä hyvällä tu-loksella.

-Iisu ry on tehnyt suurentyön paikkakunnan tunnet-tavuuden eteen. Etenkinmenestyksen vuosikymme-ninä suunnistajat ovat tuo-neet Iin koko Suomen tietoi-suuteen.

-Toivotan seuran toimin-nalle edelleen menestystäsekä onnistumista Olli Vei-jolan syntymän 100 v juh-lakisan järjestelyihin!

Kyösti TornbergIin kunnanjohtaja

Kyösti Tornberg

3

Näinpä Iin Urheilijain suun-nistusjaoston jäsenet ottivat mie-lestäni varsin rohkean askeleenryhtyessään suunnistuksen eri-tyisseuran perustamiseen maa-seutukuntaan. Tuolloin ei nähtä-västi huomattu Iissä 24.2.1906syntyneen – Suomen Urheilulii-ton Suunnistamisvaliokunnanpuheenjohtajana vuodesta 1934alkaen ja vuonna 1945 peruste-tun Suomen Suunnistamisliitonensimmäisen puheenjohtajanOlli Veijolan – “iiläisyyttä”.Tässä yhteydessä otsikkoni“suunnistuksen juurista” on var-sin perusteltu. Haluan tässä yh-teydessä korostaen todeta, ettäIisu on yli kolmessa vuosikym-menessä monin, monin eri tavoinosoittanut seuran perustamisenoikeutetuksi!

Iiläissyntyinen OlliVeijola – urheilun moni-

puolinen pioneeriOlli Veijola – kahden nuoren

urheilumuodon pesäpallon jasuunnistuksen edistäjä – oli sekälajikohtainen taitoniekka ettäseuratoiminnan tärkeyden koros-taja.

Tahko Pihkalan aloitteestasyntyneen suomalaisen urheilu-muodon pesäpallon osalta Olli“Lumppe” Veijola oli LahdenMailaveikkojen lukkarina voit-tamassa viisi Suomen mestaruut-ta 1920- ja 1930-luvulla. Mai-neikkaissa Itä-Länsi-otteluissahän pelasi 7 kertaa. – Lisäksihaluan kertoa, että Olli Veijolaoli arvostetun Suomi–Ruotsimaaottelumarssin marssipäällik-kö vuonna 1941.

Pesäpallon ohella Tahko Pih-kala oli nähdäkseni “syyllinen”myös siihen, että Olli Veijolamenetti sydämensä suunnistuk-selle. Hän nosti Keravan Urhei-lijat yhdeksi maamme parhaistasuunnistusseuroista. Hän saavut-ti yhteensä 9 henkilökohtaistaSM-mitalia ja ankkuroi seural-lensa SM-viestivoitot vuosina1940 ja 1943. Jälkimmäisen kil-pailun järjesti poikavuosieni seu-ra Vilppulan Veto. Tulostaulujen

hoitajana tapasin ensi kerran OlliVeijolan. Ensimmäisessä suun-nistuksen SM-kilpailussa Vih-dissä Olli Veijola sijoittui kah-deksanneksi ajalla 3.11.45 (voit-toaika 2.09.00).

Olli Veijola toimi seuransaKeravan Urheilijoiden järjestä-män ensimmäisen suunnistuksenSM-viestin ratamestarina Kor-son–Hyrylän maastossa 1936.

Olli Veijola Suomen 1940Olympialaisten ratames-

tarinaSuomi oli saanut järjestääk-

seen Olympiakisat 1940, mutta

sodan vuoksi ne saatiin toimek-si sittemmin vasta 1952. Mate-matiikan lehtori Olli Veijola olivalittu 1939 näytöslajina järjes-tettävän suunnistuksen ykkösra-tamestariksi. Ollin johdolla pe-rusteellisesti suunniteltu kilpai-lu oli tarkoitus järjestää Länsi-Uudenmaan Fiskarissa.

Tässä yhteydessä totean, ettäSuomi oli saanut järjestääkseenensimmäisen suunnistuksenMM-kilpailun, joka pidettiinFiskarissa 1.-2.10.1966. Tuol-loin sain kunnian toimia päära-tamestarina. Osan kilpailusta si-joitin samaan maastoon kuin

Olli Veijola oli suunnitellutvuonna 1939.

Iisu on erityisesti menestynythiihtosuunnistuksessa. Lisäksisillä on ollut erityisen hyvin me-nestyneitä huippusuunnistajiamyös sulan maan kaudella.

Iisun menestyksekäs suunnis-tus on vaikuttanut esimerkinmuodossa kahtaalle. 1) Pohjois-Suomen suunnistustoiminta onvoimistunut ja pohjoisen olosuh-teista johtuen on saatu hiihto-suunnistukseen todella hyviä kil-pailuja kuten MM-kisat KittilänLevillä vuonna 2005. 2) Iisunperustaminen ja onnistunut suun-nistustoiminta on rohkaissutmonilla paikkakunnilla erityis-seurojen perustamiseen. Olenitse asiassa Suomen Suunnistus-liiton varhempana puheenjohta-jana kiitoksen velkaa Iisullesuunnistuksen eteen tehdystämerkittävästä harrastepanostuk-sesta.

Veteraanien hiihtosuun-nistusmestaruuskilpailut

Hyvän taustan tälle tapahtu-malle tarjoavat seuran aiemmatsaavutukset, kymmenet huippu-suunnistajat, taitavat suunnistus-kartan tekijät sekä myös Jukolanviestin järjestäminen vuonna1988.

Tämän viikonvaihteen lehdis-törasti Olli Veijolan syntymäko-din pihapiirissä korostakoonmenneiden suunnistajapolvientoiminnan merkitystä.

Iisu syntyi suunnistuksen juurille 28.11.1971. Iisunsyntymän aikaan ei ollut kovinkaan yleistä

yksittäisten lajien erityisseurojen perustaminen.Suunnistuksessa ei näitä vielä ollut montakaan.

Alkupäähän kuuluvat Örnen vuonna 1933, LahdenSuunnistajat 1937, Helsingin Suunnistajat 1943,

Kuopion Suunnistajat 1948 ja Savon Suunta 1955.

Suojelijan tervehdys

Iisu – menestynyt suunnistusseura jaPohjois-Suomen suunnistuksen voimistaja

Onnea ja menestystätärkeälle veteraanien

suunnistustoiminnalle!Iisulle jatkuvaa menestystä

toivottaa

Kilpailun suojelija, veteraani

Osmo Niemelä sauvakävelyllä

4

Olli Veijolan 100 v. muistokilpailun pääratamestari An-neli Vilppola (vas) ja Olli Veijolan synnyinkodin nykyisetomistajat Antti Ylönen ja Kaisa Kerätär rastilla 100.

Onhan Ii ollut itsenäinen seu-rakunta ja emäpitäjä jo 1300-lu-vulta. Tunnetusti jääkauden jäl-keinen maannousu on nopeintatäällä Perämeren pohjukassa.Suunnistajan on helppo tutkail-la kartasta viiden metrin korke-uskäyrää – siinä oli rantaviivavuonna 1500.

Varhaista sivistystäIsäntä Juho Juhonpoika Vei-

jola (1794-1848) lienee ollutaktiivinen ja elämänmyönteinen.Tähän viittaa rippikirjaankinmerkitty titteli “spelmannen” –pelimanni.

Juho oli myös sivistyksen ys-tävä; hän lähetti pojistansa kak-si, Erkin ja Jaakon opintiellekauas Tammelan pitäjään Mus-tialan kartanoon, jonka SuomenTalousseura oli vuonna 1840valinnut maamme ensimmäisek-si maatalousoppilaitokseksi.Opillinen sivistys loi hyvän poh-jan veljesten tulevalle elämälle.

Kunnalliselämän luotto-mies

Erkki Juhonpoika Veijola(1825-1903) oli merkittävä yh-teiskunnallinen vaikuttaja Iissä.Hän hankki omistukseensa

Kauppilan tilan Illinsuvannonrannalta ja kehitti siitä mallike-poisen vauraan talon. Kunnallis-elämässä hänelle kertyi luotta-mustehtävä toisensa jälkeen.Hänet nimettiin 1858 siltavou-diksi ja “rättäriksi”.

Molemmat olivat talonpoi-kien tärkeimpiä luottamustehtä-viä, joihin kuului huolehtia sil-tojen ja teiden kunnosta sekä ta-lonpojille kuuluneen kyyditys-velvollisuuden tasapuolisestatoteutumisesta. KunnankirjuriErkistä tuli 1867 ja kunnallislau-takunnan esimies 1870. Nyky-katsannossa tämä tehtävä voitai-siin rinnastaa kunnanhallituksenpuheenjohtajaan tai kunnanjoh-tajaan. “Sen jälkeen hän 1870-ja 1880-luvulla toimi monet vuo-det kunnan johdossa ottaen te-hokkaasti osaa kunnalliselämänkehitykseen ja ratkaisten asioitamilteipä mielensä mukaan.

Kokemuksensa, hillityn itse-pintaisuutensa ja tarvittaessa lei-killisyytensä avulla hän vei ta-vallisesti tahtonsa läpi, vaikkapäätös ei aina ollutkaan kunnanetujen mukainen, kertoo PekkaAhmavaara (Aulin), hänkin Iinkunnalliselämän merkkihenki-löitä.” (Viljo Nissilä: Iijoen var-

relta. Iin kotiseutuyhdistys r.y.1990. s. 125-126)

Erkki kehitti myös Iin kansa-koululaitosta. Hän lahjoittiomalta tilaltaan rakennuksenKauppilan koulua varten 1880.Tuo koulurakennus paloi talvel-la 2003 ja sen tontille on nytkäynnistynyt iiläisittäin huomat-tava rakennushanke taiteilijata-loa varten. Tästä odotetaan mm.merkittävää matkailukohdetta.

Valtakunnallistavastuuta

Erkki Veijolalla ja hänen vai-mollaan Greta Josefintytär Päk-kilällä oli kahdeksan lasta, joi-den jälkipolvissa on kansallises-tikin merkittäviä vaikuttajia. Esi-merkiksi tytär Iina (MargaretaJosefiina) sai puolikseen arkki-tehti Onni Alcides Tarjanteen,jonka päätyö oli Suomen Kan-sallisteatteri 1900-luvun alku-vuosina. Näiden poika ToivoTarjanne (1893-1988) oli Vaasanläänin maaherra 1943-1944, oi-keuskansleri, sotasyyllisyysoi-keudenkäynnin syyttäjä, Kor-keimman oikeuden presidentti.Hän oli siis Olli Veijolan serk-ku.

Sivistysperinteen jatkoaYksi Erkin pojista oli Kustaa

Reetrikki (Kyösti) Veijola(1853-1940). Hänestä tuli filo-sofian kandidaatti ja virkauran-

sa huipulla Lappeenrannan lyse-on rehtori. Hänen vaimonsa oliInez Heikel (1870-1956), Uta-järven kappalaisen tytär. Tämäpariskunta asui noin 1895 – 1908Iissä, Illinsaaressa.

Täällä syntyi perheen kuusivanhinta lasta, kuudentena OlliVeijola 24.2.1906. Pian tämänjälkeen Illinsaaren talo myytiinsahanomistaja Adolf Koivistol-le ja Veijolan perhe muutti Por-vooseen. Aikanaan Olli antau-tui isänsä uralla, opettajaksi. Ol-lin sisarukset edustavat poik-keuksetta korkeaa opillista sivis-tystä eri elämänaloilla upseeris-ta arkkitehtiin ja insinööristä ap-teekkariin.

UrheilumenestystäUrheilijana Olli Veijola me-

nestyi mainiosti. Hän oli pesä-pallossa SM-sarjassa 1920-lu-vulla Lahden joukkuessa, itä-länsi-pelaaja. Suomalaisen suun-nistuksen uranuurtajia. Suomen-mestaruuksia Keravan Urheili-joissa 1940-luvulla. Uuden,1945 perustetun Suomen Suun-nistamisliiton ensimmäinen pu-heenjohtaja 1945-46. Kauka-metsäläiset r.y. jäsen no 58 vuon-na 1952.

Olli Veijolan 100-vuotismuis-tokisat on järjestetty jokseenkinhänen synnyinsijoilleen.

Jouni Kaleva( Jouni Kaleva on Liedes-suvunsukuyhdistys ry:n puheenjohta-ja. Hän toimii lääkärinä Konne-vedellä)

Olli Veijolan synnyinkoti. Täällä syntyi Vei-jolan perheen kuusi vanhinta lasta, kuu-dentena Olli Veijola 24.2.1906.

Olli Veijolan iiläisiä juuriaVeijolan tila Iijoen pohjoisrannalla nykyistäkirkkoa ja Haminaa vastapäätä on ollut pitäjänvanhimpia ja vauraimpia. Hyvän aseman Veijolantalolle ovat taanneet yhtä hyvin kalastus kuinmaanviljelys. Se tunnetaan asiakirjoistavankkana jo 1500-luvulta eikä ole syytä epäillä,etteikö sen historia ulottuisi keskiajalle saakka.

5

Keravalainen Suomen ykkös-vaikuttajiin kuuluvat SuomenYrittäjien puheenjohtaja, talous-neuvos Eero Lehti innostui ko-vasti kuullessaan yrittäjien pu-heenjohtajien laivaseminaarissahelmikuun alussa Olli Veijolankisoista ja siihen liittyvästä leh-destä.

–Keravalainen opettaja OlliVeijola loi Keravalle pesäpallo-harrastuksen ja kilpailutoimin-nan. Hän oli myös Keravan Ur-heilijoiden pitkäaikainen pu-heenjohtaja. Sen paikan peri hy-vän ystäväni, eversti evp JoukoMattilan isä, Ilmari Mattila.

- TV:stä ja radiosta tuttu Nii-lo Tarvajärvi tunsi Olli Veijolanhyvin. Kysyin kerran Tarvajär-veltä, mikä vei Olli Veijolan tu-hoon. Tarvajärven mukaan senaiheutti suurelta osin työpaikanvaihto.

-Olli Veijola viihtyi hyvin Ke-ravan yhteiskoulun matematii-kan lehtorina. Jossakin vaihees-sa hän vaihtoi työn SuomenGummitehtaan sosiaalipuolenpäälliköksi, jossa tehtävässä hänei viihtynyt ollenkaan. Surua

Olli Veijolan vaikutus Lehden lapsuuteennäkyi vuosia myöhemmin:

tuotti varmaan myös hänen ku-vankauniin vaimonsa MarketanSaksaan, jonne muutti myös hä-nen poikansa 12 -vuotiaana.

-Muistan pojan pelanneentennistä, joka oli myös hänen äi-

tinsä, Marketan, mieliharrastus.Asuimme puolen kilometrinpäässä Veijoloiden kodista jakävimme pojan kanssa yhdessäpartiossa, muistelee Eero Lehti.

Lehti kertoo, että aloitti itse

Eero Lehti toimi Superpesisry:n puheenjohtajana

pelaamaan pesäpalloa 12-vuoti-aana.

-Joukkue oli hyvin lähelläpäästä Suomisarjaan. Ottelumat-kat ajoimme mopoilla. Joskusmatkat olivat yli 100 km.

Olli Veijolan kasvatustyö olivaikuttamassa myös sen, ettävuosikymmeniä myöhemminEero Lehti toimi kolme vuottasuperpesiksen puheenjohtajanavuosina 1993-95.

–Pesäpallo on hieno laji. Seon ainoa pelilaji, jota voi johtaaaidosti. Siinä on paljon erilaisiatehtäviä, joten pieneltäkin kyläl-tä voi nousta menestyvä jouk-kue, kuten superpesiksen paik-kakunnat osoittavat.

Olli Veijola toimi myös Ke-ravan Urheilijoiden suunnistus-porukan johtajana, jonka työntuloksena Väinö Nurminen tulisuunnistuksen Suomen kärkini-miin. Väinö Nurmisen viimeisinmerkittävä tehtävä oli Jukolanviestin ratamestarina toimimi-nen.

Heimo Turunen

Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja, keravalaisella talousneuvok-sella Eero Lehdellä oli paljon muisteltavaa Olli Veijolasta. Niitä hänkertoo paikallisyrittäjien puheenjohtajien laivaseminaarissa Iin Yrit-täjien puheenjohtaja Juhani Salmelalle.

6

Viinamäen Reijo oli ajantasaistanut edellistalven kartan.Radat olivat Annelin suunnittelemat, joita apujoukot ajoivatauki moottorikelkoillaan kisapäiviin saakka. Avoimessa kansallisessa 2-päiväisessä hiihtosuunnistuk-sessa kilpailussa ratkottiin useita mestaruuksia samalla ker-taa:Viestiliigan ja Rapis-Kelteriviestin osakilpailutPohjois-Pohjanmaan aluemestaruuskilpailu normaalimatkallaPohjois-Pohjanmaan aluemestaruuskilpailu viestissä Kilpailuihin osallistuivat myös viikkoa aikaisemmin Le-villä maailmanmestaruudet voittaneet, pikamatkan mestariMatti Keskinarkaus ja normaalimatkan valtias Venäjän Rus-lan Gritsan, joka Iissä edusti keminmaalaista Suunta-2000-seuraa.

Maailmanmestarit SorosenperälläMaaliskuun puolivälissä 2005 kokoontui parisataasuunnistajaa Iin Sorosenperälle kaksipäiväisiinhiihtosuunnistuskilpailuihin. Vilppolan Annelinpihapiiriin oli rakennettu tiivistunnelmainenkilpailukeskus. Kisakanslia ja –ravintola löytyivätAnnelin kotitalosta ja parkkipaikka oli aurattutakapihalle.

Ruslan Gritsan maalissa

Matti Keskinarkaus ankkuroi ounas-vaaralaiset viestivoittoon.

Kahden päivän yhteis-tuloksien perusteellakärkisijat menivätH21A:ssa Jari Sipilälleja D21A:ssa Eija Han-nukselalle.

7

8

Vuoden 1988 Jukolaan sattuitapahtuman 40-vuotisjuhla. Jokuhuomasi, että Lauri “Tahko” Pih-kalan syntymästä kertyi tuolloinsata vuotta. Tahko kehui suun-nistusta niin hauskaksi, että onihme ettei sitä pidetä syntinä.Saisimme hävetä silmät pääs-tämme, jos juhla-Jukola lässäh-täisi tynkä-Jukolaksi.

Moni tuomas pudisteli pää-tään: Ei kuulkaa tänne asti tuleporukkaa, muistakaa minun sa-noneen. Toisaalta tuntui mahta-valta päästä hyppäämään kerranelämässä niin isoille rattaille, ettätapahtumaa voi muistella vielävanhainkodissa. Ja elämähän onriskien ottamista.

Rohkaisusta kävivät Iisunmiesten viestimenestykset: toi-nen sija Ounasvaaran Jukolassa1980 parhaana suomalaisseitsik-kona sekä Suomen viestimesta-ruudet 1979 Kurikassa ja 1980Joensuun takana. Järjestelykoke-musta oli kertynyt mm. KalevanRastiviesteistä ja Pohjois-Suo-men mestaruuskilpailuista. Oliaika hyödyntää referenssit.

Haataisen Matin ja LampelanPekan aivoriihi oli lämminnytvaivihkaa jo vuoden päivät, kunensimmäinen seurojen yhteistoi-mintapalaveri pöytäkirjattiinmaaliskuussa 1984 Syötteellä.Daavid ja Goljat, pieni rastiur-heilun erikoisseura Iisu ja 2 200jäsenen, 9 jaoston ja 12 alaosas-ton yleisseura Pudasjärven Ur-heilijat (PuU) löivät hynttyytyhteen ja päättivät rohkeastianoa vuoden 1988 Jukolan vies-tiä.

Varmalla puheella Jukolantaustayhteisön Kaukametsäläis-ten kanssa polkaistiin järjestelytkäyntiin välittömästi. Ensin pitisaada nyrkkiin luvat maanomis-tajilta. Kartoitusta varten sovit-tiin Ison-Syötteen ja Romevaa-ran ilmakuvaus alan firman kans-

Neljä vuotta Isosyöte-Jukolan tähden

sa. Ilmakuvien ja stereokojekar-toituksen pohjalta tehtävän kil-pailukartan maastotyön ja puh-taaksi piirtämisen sai harteilleenjoensuulainen Pentti Hassinen,joka oli kerännyt kiitosta arvo-kisojen kartoista. Hintaa kartal-le kertyi lopulta 150 000 sillois-ta markkaa.

Tuhat talkoolaistaVuoden 1988 Jukolan järjes-

täjät julkistettiin kesäkuussa1984 Vierumäen Jukolassa. Sin-ne Iisu ja PuU kuskasivat kunti-en edusmiehiä hais-telemaan ensi ker-ran Jukolan henkeä,kokoa ja telttojenkaminansavuja.

Pudasjärven Ur-heilijain ja Iisun 12-kohtainen yhteis-työsopimus syntyiilman isompia kähi-nöitä.

Jonkin verrankeskustelutti mah-dollisen voiton taitappion jakaminen.Lopulta sovittiin,että voitosta PuUsaa 55 ja Iisu 45prosenttia, muttatappio pannaan puoliksi.

Neljän miehen palaveri maa-liskuussa 1984 paisui runsaassaneljässä vuodessa tuhannen ih-misen ja parinkymmenen yhtei-sön talkoiksi: Iisu Iistä, Pudas-järven Urheilijat, Pudasjärven jaIin kunnat, metsähallitus, puo-lustusvoimat, matkailuyrittäjät,

martat, metsästäjät, poromiehet,kylätoimikunta, tie-, palo-, polii-si- ja terveysviranomaiset, Suo-men Punainen Risti, PudasjärvenNäyttämö ja kansalaisopistonpuhallinorkesteri sekä lapsikuo-ro, puolisot, lapset, vanhemmat,työ- ja opiskelukaverit ja tädinkummin kaimat, kaikki halusivatolla mukana järjestämässä maa-ilman suurinta suunnistusviestiäensi kerran Pohjois-Pohjanmaal-la.

Miten kaikki yhteisöt, yksityi-set ja erilaiset etupiirit saatiin

puhaltamaan yhteenhiileen? Siihen tar-vittiin senkin seitse-mänkymmentäseit-semän palaveriasekä paljon muutakuin järjestelytoimi-kunnan puheenjoh-taja iso-Seppo Sam-melvuo (186 cm) jaIso-Syöte (431 m).Teknisenä johtajanatoimi Matti Haatai-nen ja pääratamesta-rina Pekka Lampe-la.

Valiokunnat laa-tivat ja tarkensivatomia budjettejaan

sekä markoissa että arvioitujentyötuntien mukaan. Arvio työ-määrästä läheni yhteensä 30 000talkootuntia. Pelkästään päärata-mestarin osuus siitä oli noin 1200 tuntia eli 40-tuntisina työ-viikkoina peräti seitsemän japuoli kuukautta. Väliin Lampe-la vietti “rastipisteiden valinta-myymälässä” viikkokausia jakeskeneräinen talonrakennustyösai odottaa. Ravintolan palvelu-pisteiden pyörittäminen neljäntunnin vuoroissa reilun vuoro-kauden vaati 300 näppärää nais-ta.

Erilaisia työryhmiä oli kym-

meniä. Osa tehtävistä oli jaettuseurojen kesken. Niinpä Iisukantoi päävastuun tiedotuksestaja tulospalvelusta. Yksi Iisunsuunnistajista sattui olemaan sil-loisen Valtion tietokonekeskuk-sen leivissä suunnittelijana ja saikäyttää puoli vuotta tulospalve-luohjelman tekoon. Ohjelmallahoidettiin myös työläs rastilei-mojen oikeellisuuden tarkistus.Kaukametsäläiset ry osti ohjel-man ja laitteet VTKK:lta seuraa-viakin Jukoloita varten. Me mak-soimme hinnasta viidenneksen.

18 000 karttapussiaPuU oli päävastuussa raken-

nustöistä. Karttateline venyi125-metriseksi. Lisäksi naulat-tiin lähtö- ja vaihtopaikkojenkarsinoita, mainosaitoja, ruoka-loita, ruokapöytiä ja penkkejä.Alueelle nousi myös naisten jamiesten pesupaikkaa, vessaa,roskatelinettä, sähkölinjaa ja tiesmitä.

Rastien jykevät leimasinpuut,jopa 20 metriä rastia kohden, olikiskottu tiettömään tunturiinmoottorikelkoilla jo toista vuot-ta aiemmin hankikelien aikaan.Niiden päälle naulattiin laudat jalautoihin yhteensä 1 400 piikki-leimasinta. Rasteja piileksi Ison-Syötteen ja Romevaaran rinteil-lä 93 ja erilaisia karttoja oli ha-jontamenetelmästä johtuen 325.Pelkästään 18 000 kartan pussi-tus joukkueittain varasti 20 hen-gen työryhmältä kuukauden va-paa-ajan.

Erityisesti Pudasjärven kun-taa pidettiin ajan tasalla. Jossainvaiheessa ilmeni, että kunta saat-taisi sittenkin aikaistaa tulevanhiihtostadionin jonkin huoltora-kennuksen pystytystä ja myösmuutaman viipaleparakin kulje-tus paikalle olisi mahdollista.Kunnanisät olivat jännityksenmestareita, mutta kokonaan tai-vasalle emme jääneet. Kuntien,erityisesti Pudasjärven, tuki olitodella merkittävä.

Ison-Syötteen huipulla kausi-luonteista hotellibisnestä pyörit-tävän Isosyöte Oy:n kanssa neu-voteltiin usein ja lopulta pantiinomat nimet papereihin. Sovim-

Aluksi ajatus tuntui hullun hommalta: viedä nytmaailman suurin viestisuunnistus Pudasjärven

Isolle-Syötteelle! Suomen eteläisimmän tunturinmaastoihin kertyy sentään Iistä yli 150 km ja

Pudasjärven keskustastakin 60 km. Iisunaktiivijäsenet olivat hajonneet opiskelun ja työn

perässä Helsingin ja Sodankylän välille.

Daavid ja Gol-jat, pieni rasti-

urheilun erikois-seura Iisu ja 2200 jäsenen, 9

jaoston ja 12 ala-osaston yleisseu-ra PudasjärvenUrheilijat (PuU)löivät hynttyyt

yhteen ja päätti-vät rohkeasti a-

noa vuoden 1988Jukolan viestiä.

Olli Veijola 100 v.muistokilpailu25. - 26.2.2006

IISUN KISALEHTI

Julkaisja: �������Vastaava toimittaja: ����� � Toimittajat: �������������� �������������Sivunvalmistus: �������������� �!"�##$�%&&Painopaikka: ���'(��� ��))�����

9

me, että järjestämme nimen-omaan Isosyöte-Jukolan. Nykyi-sen hotelliyhtiön nimi on Iso-Syöte Oy.

Rautaruukin johtoa kävimmepokkaamassa toukokuussa 1987sen jälkeen kun asiaa ensin olivalmisteltu melko pitkälle. Toi-mitusjohtaja Mikko Kivimäki to-sin oli siirtymässä iltarasteiltagolfin pariin, mutta väitetään et-tei vanha rakkaus ruostu. Lop-pujen lopuksi arkkitehti piirsi jasuomalainen teräs taipui Rauta-ruukin osaajien käsissä kilpailu-keskuksen porteiksi, ylikulkusil-laksi ja mittavaksi maali- ja se-lostamorakennelmaksi.

Metsäfirmoilta kerjäsimmepuutavaraa, pätkä mainosaitaakelpasi maksuksi. Muutoinkinpyrimme elämään vaihdantata-loudessa ja tarjoamaan ostoksiavastaan mainostilaa kilpailukes-kuksen aidassa, peräti 80 000kappaleen kisalehdessä ja 55-si-vuisessa käsiohjelmassa.

LuonnonsuojeluaMaanomistajille ja tärkeim-

mille sidosryhmille järjestettiininfo juhannuksen alla 1997 Syöt-teen koululla. Moni kuuli kutsun,ja tilaisuus sujui myönteisissämerkeissä luonnonsuojelijoitamyöten.

Paikallisista metsästysseu-roista sata miestä kökötti kilpai-lun aikana rasteilla vapaaehtoi-sina apulaisina, tiettävästi ensikerran Jukolan historiassa. Ilmanheitäkin olisimme merkinneetmaastosta löydetyt linnunpesätkielletyn alueen nauhalla.

Aran luonnonsuojelualueenisäntä metsähallinto asetti myöskilpailukeskuksen ja telttakylänliikenteelle ja paikoitukselleomat rajoituksensa, joita etelänihmisetkin noudattivat, vaikkaaivan kaikki eivät ymmärtäneet.Muutama huoltoporukan rastitu-risti vierasti niin Jukolantien jaEeronsuoran pituutta kuin sisäis-tä bussi- ja taksiliikennettäkin.

Vihdoin kesäkuun puolivälis-sä 1988 lainehti Toukolan telt-takylä Impivaaraksi muuttuneenIson-Syötteen juurella. Lähes 1500 joukkueen 9 000 suunnista-jaa kokoontuivat pääosin Suo-mesta, Ruotsista ja Norjasta,mutta eteläisimmät vieraat Aust-raliasta saakka. Kaikkia odotti-

vat tietön tunturi, yötön yö, suun-nistusmielessä neitseellinenmaasto ja Jukolan ennätykselli-set korkeuserot.

Osa lähes 1 600 ruotsalais- janorjalaissuunnistajasta reissasiomalla 17 vaunun junalla Haa-parantaan ja siitä linja-autoilla.Kaksi ruotsalaisseuraa hurauttiRuotsin armeijan Herkules-kul-jetuskoneella Ouluun. Norjalai-sia tuli myös tilauslennolla Ro-vaniemen kautta.

Pääosa ainakin suomalaisistapihkaniskoista ja huoltoporu-koista körötteli tilausbusseilla.

Teerivaaran harjoituskartallamoni otti pian tuntumaa Syötteentyyppimaastoon.

Kaikki oli valmistunut ajois-sa. Järjestelytoimikunnan pu-heenjohtaja saattoi kertoa kutsu-ja muille vieraille, että viimeinentehtävä oli sään valinta: “Valit-simme kylmän sään ja lämpimänkohtelun.”

Venlat kirmasivat oman nel-jän osuuden viestinsä jo iltalyp-syn aikaan. Sen jälkeisessä Ju-kolan juhlassa tunturin laellapiispa Olavi Rimpiläinen tiesikertoa syyn, miksi tapahtumansuojelijaksi puoli vuotta aiem-min “voimalla seitsemän mie-hen” pyydetty maaherra AhtiPekkala ei ehtinyt paikalle: piis-pa oli Oulusta lähtiessään vihki-nyt maaherran tyttären.

Lauantain koleahko pohjois-tuuli tyyntyi yöksi, taivas selke-ni ja elohopea putosi nollan tun-tumaan. Sääskiä ei näkynyt, eipäivällä eikä yöllä, vaikka tarjol-la oli määrättömästi paksua javierastakin verta. Etelän miehenei tarvinnut huitoa. Jäätelökaup-pa lopahti kokonaan, mutta ruo-kaa ja kahvia meni laskettuaenemmän.

Jotain puuttui Etelä-Suomenviestien tunnelmasta, kun otsa-lamppujen kiiltomadot yöllä jäi-vät näkemättä. Suurelle massal-le, joka ei kamppaillut voitosta,valoisuus oli kuitenkin mieleen.

Pääministeri Harri Holkerinosanotosta emmeetukäteen mekkaloi-neet. Sitä suurempioli pääministerinhuomioarvo kilpai-lupaikalla. Lehdistörepi “maailman ai-noasta suunnista-vasta pääministeris-tä” juttua kuin huip-pu-urheilijasta. Jokukysyi ennen met-sään lähtöä, olikoturvamiehiä tar-peeksi. “Näyttääolevan”, Holkerituumi ja viittasi 20000 hengen yleisö-mereen. Hän tulipaikalle vaivihkaahenkilöautolla kah-den joukkuetoverin-sa kanssa, maksoineljänkympin park-kimaksun ja poistuisamalla kyydillä.

Tarkka ratamestariViestiä vei myös kaksi aitoa

veljesseitsikkoa: Hanhelat Hau-kiputaalta ja Tammelat Laukaal-ta. Oulun Suunnistajien venlak-varteteista yhden muodostivatVasalan sisarukset.

Suomalaisten pihkaniskojenrastivainu ja juoksuvoima eivätIson-Syötteen ja Romevaaranrinteillä riittäneet. Ruotsalaiset javarsinkin norjalaiset kuorivatkerman. Venlojen viestin voitonnappasi Halden SK Norjasta.Miesten ykköseksi suunnisti ni-mivahva oslolainen BäkkelagetSK, jonka veljekset olivat kerän-neet matkarahansa toimimallaviikon järjestysmiehinä paikalli-

sessa diskossa. Ankkurina juok-si kaksinkertainen maailman-mestari Öyvin Thon.

Ratamestarimme Pekka Lam-pelan arvioima tavoiteaika ylit-tyi naisten 25,5 kilometrillä vainvajaalla minuutilla ja miesten 82kilometrin taipaleella puolella-toista minuutilla. Uskomatontarkkuus, mutta Lampelan apu-laisina ja koejuoksijoina olivat-kin muiden muassa releteknikkoTaisto Kemppainen ja revontu-litutkija Esa Turunen, iisulaisialajinsa Suomen mestareita mo-lemmat.

Tiedotusvälineiden edustajiavaivautui paikalle parisataa.

Kohtuullisen hyvinpääsimme esille.Vain se jäi kaivele-maan, että Ylen TVsuostui ainoastaanUrheiluruudun pät-kien ja ruotsinkie-lisen Sportmagasi-netin puolituntisentekoon. Radio Suo-mi sentään valvoija valvotti, kuiska-ukset ikikuustenjuurelta elävöitti-vät kisaa läpi yön.Lauantaina oli ää-nessä myös aluera-dio. Lähetyksiä tuli12 radiotoimittajanvoimin lähes 30tuntia, joista 11ruotsiksi. Yksityi-nen yritys teki kisa-videon, mutta hin-ta karkotti ostajia.

Jukolan kyläelää vain yhden kiihkeän vuoro-kauden lauantaista sunnuntaihin.Sen jälkeen taikayön lumoushaihtuu, Jukola on kertakäyttö-hyödyke. Juuri kun koko kome-us on neljän vuoden uurastuksentuloksena saatu rakennetuksi, sepitää purkaa. Myös purkamisenme teimme yhdessä.

Olo oli haikea ja raukea, mut-ta mieli hyrräsi tyytyväisenä sii-tä, että kaikki pelasi. Ja yhteis-työ toimi loppuun asti eikä jou-tunut edes koetukselle. Me teim-me sen! Ja sen jälkeen olemmeeläneet Isosyöte-Jukolan yhäuudelleen muistoissamme.

Juhani Karjalainen

Jukolan kyläelää vain yhdenkiihkeän vuoro-kauden lauan-taista sunnun-

taihin. Senjälkeen taikayönlumous haihtuu,Jukola on kerta-käyttöhyödyke.Juuri kun kokokomeus on nel-jän vuoden uu-rastuksen tulok-sena saatu ra-kennetuksi, sepitää purkaa.

Myös purkami-sen me teim-me yhdessä.

Juhani Karjalainen

10

Ensimmäisen miesten viestimestaruuden suunnistivat Iisulle 1979 Kurikas-sa Ismo Turunen (vas.), Matti Turtinen, ankkuri Esa Turunen ja Jukka Jun-tunen. Toinen SM-kulta tuli seuraavana vuonna 1980 Joensuussa. SilloinMatti Turtisen tilalla suunnisti Tapio Markki.

Iisun SM-viestimestaruudet 1979 ja 1980

.

Anne Soramäki(vas.),Soili Tolonen ja SariMaijala voittivat hiih-tosuunnistuksen SM-viestin vuosina 1983 ja1985. SM-hopea irtosi1984 ja SM-pronssi onvuodelta 1989, jolloinSari Maijalan tilallasuunnisti Eija Hannuk-sela(Jäppinen).

Hiihtosuunnistus naisten SM-laji

IILÄISTÄ SUUNNISTUSMENESTYSTÄ 1968 ALKAEN

Kuva oik.: Edessä vas. Pekka Lampela, Risto Lie-des, Veikko Pallari ja Veikko Laitinen.Keskellä Olli Laitinen, Sakari Liedes, Reijo Järven-pää ja Toivo Veijola.Takana Pentti Pernu, Seppo Välikangas(varamies),Veli-Matti Häkkinen(huoltaja), ja Matti Haatainen.

Veikko Pallarin ensimmäisenä pohjoissuomalai-sena suunnistajana vuonna 1968 saavuttama Suo-men mestaruus pääsarjassa antoi uskoa koko Iinjoukkueelle sen valmistautuessa vuoden 1969 kym-menen miehen Tiomilaan Tukholman lähistöllä. Tu-loksena oli kaikkien yllätykseksi paras suomalais-suoritus, 13. sija

Alla: Vuoden 1975 kalottimaaottelu suunnistettiinRovaniemellä. Iisulaisia oli kahdeksan eli reilu nel-jännes 31-jäsenisestä Suomen joukkueesta. Iisunsuunnistajien vahvaa panosta voi pitää ennusmerk-kinä vielä paremmista tuloksista lähivuosien aika-na. Kuvassa vasemmalta Jukka Juntunen, TapioMarkki, Matti Turtinen, Matti Paakkola, Esa Tu-runen, Jouko Paaso, Ismo Turunen ja SoiliTurunen(Tolonen).

Kuva oik: Taisto Kemp-paisen paras vuosi oli1986: pitkän matkanSuomen mestari sekäparas suomalainen mo-nimaaottelussa ja maa-ilmancupissa.

Iin Urheilijat paras suomalaisseuraTiomila-viestissä

11

Iisun 35-vuotistaipaleen parhaimpana saavutuksena voitaneen pitää Jukolan viestin kakkossi-jaa Ounasvaaralla vuonna 1980. Viestin voitti tukholmalaisseura OK Ravinen. Iisu juoksujär-jestyksessä oikealta Jukka Juntunen, Jouko Paaso, Matti Turtinen, Ismo Turunen, Tapio Mark-ki, Raimo Tolonen ja ankkurina Esa Turunen.

Monivuotinen leikekirjanhoitaja Lea Kar-jalainen Iisun suurikokoisten (A3) leike-kirjojen “mittatikkuna”. Lea ja hänenisänsä Juhani , Iisun pitkäaikainen tiedot-taja ja seuralehtien toimittaja, ovat tehneetmittavan työn tallentaessaan suunnistus-menestystä.

Iisun pikkupojat: Raimo Turtinen(vas.), Mika Vilppola ja Rauno Haapaniemi Ruot-sin Rastiviikolla lähes 24 vuotta sitten, eli kesällä 1982. Pojat kilpailivat sarjassa H11Bja suuret kilpailunumerot kertovat osanottajien lukumäärästä. Raimo Turtinen onerittäin hyvin menestynyt sotilassuunnistaja ja edustaa tällä hetkellä Hiisirastia.

Ounasvaaran Jukola 1980

Kuvassa Esa Turunen tulossa Jukolanviestin yöosuudelta. Useimmiten Esasuunisti Iisun menestysviestien ankku-rina 70- ja 80-luvuilla. Henkilökohtai-sen Suomen mestaruuden Esa voittivuonna 1979. Kainuun Rastiviikon Esavoitti vuonna 1978 ja PM-kisojen vies-tipronssia tuli vuonna 1984. mainitta-koon, että Esa on suunnitellut Iisun lo-gon.

Iisun vuosituhannen vaihteen pu-heenjohtaja, Toivo Veijola on osal-listunut ainakin 24 kertaa Jukolanviestiin, todennäköiseti useamminkuin kukaan iiläisistä suunnistajis-ta.

12

Iisu järjesti 27.8.2006 pikamatkansuunnistuskilpailut Iin Olhavassa.

Kilpailukeskus oli pystytetty Olhavankoulun pihapiiriin. Reijo Viinamäki olitehnyt kartoitustyötä kahden kesän ai-kana, piirtänyt kartan ja oli myös suun-nitellut radat. Kisoja seuranneella viikol-la kilpailtiin Iin kunnan mestaruuskilpai-lut samoilla rasteilla Oulurastien yhtey-dessä.

Kilpailuissa oli mukana hieman yli200 suunnistajaa. Miesten ja naistenpääsarjojen kärkikolmikot olivat:

H21A: 1. Timo Karppinen SK-Poh-jant, 2. Keijo Parkkinen SK-Pohjant , 3.Pekka Suorsa SK-Pohjant

D21A: 1. Eija Hannuksela SK-Poh-jant, 2. Kaisa Laitinen YlikNM, 3. Ma-ria Laitinen YlikNM

Miesten kärkikolmikko: Pekka Suorsa, Timo Karppinen ja Keijo ParkkinenVilppolan Jori löysi lopulta kaikki ras-tit vaativalla H14-sarjan reitillä.

SK Pohjantähden suunnistajat kärjessäelokuussa pikamatkoilla Iin Olhavassa

Naisten nopeimmat. Vas. Maria Laitinen, Kaisa Laitinen ja Eija Hannuksela.

Best Western Hotel Samantta

Välitie 1, 90830 Haukipudas

Puhelin +358 (0)8 343 424

Faksi +358 (0)8 5627 110

Email: hotel@samantta.fi

www.samantta.fi

Viihtyisä, uusittu ravintola

13

14

Ii ja Kalevan Rastiviestit

Kalevan Rastiviestit on ollutjo 50 vuotta Pohjois-Pohjan-maan merkittävin vuosittainensuunnistustapahtuma. Toki Poh-jois-Suomessa järjestetään mui-takin huomattavia suunnistuskil-pailuja: Kainuussa tuhansiaosanottajia keräävä Rastiviikkoja Lapissa Tunturisuunnistus ja

Lapin Lumirastit. Suhteellisenvaatimattoman alun jälkeen Ras-tiviestit nousi valtakunnallisek-si huippu-urheilutapahtumaksi.Oulaisten Huima järjestää ensikesänä 50. Kalevan Rastiviestitjuhlakilpailuna. Huima järjestimyös ensimmäiset Rastiviestit v.1957.

1968 pidettiin Iin Urheilijain järjestämät Kalevan RastiviestitSyötteen maastoissa. Yllä kuvassa karttaleikekuva kilpailumaastos-ta. Iin Urheilijain järjestämän kilpailun Suunnistusliitto valitsiVUODEN VIESTIKSI.

Iiläisen suunnistuksen panos sekä KalevanRastiviestien järjestämisessä että myösmenestyksessä on ollut merkittävä. Tälle jaseuraavalle aukeamalle kerätyt lehtileikkeet jalainaukset valottavat omalta osaltaan nyt jovuosikymmenten takaisia saavutuksia.

1968: VUODEN VIESTIKalevan Rastiviestit vuonna

1968 Pudasjärven Naamankajär-vellä oli elämys ja yllätys. Iin Ur-heilijain järjestämä kilpailu oliVUODEN VIESTI maaston jaratojen suhteen. Voittaja Gamla-karleby IF. Paras etelän vähäisis-tä osallistujista - ViitasaarenViesti – oli vasta neljästoista.

(Suunnistuksen Tarina 60)Tähän “Vuoden viesti” valin-

taan vaikutti tietenkin ratkaise-vasti kilpailun ratamestareidenEino Virkkulan. Veli-Matti Häk-kisen ja Pentti Pernun työpanos.

Nuorten menestystäIin Urheilijoiden juniorit oli-

vat kärkkymässä sarjavoittoa nytjo kolmannen kerran , mutta vie-läkään se ei onnistunut, vaikkaiiläiset olivat liikkeellä kahdellajoukkueella; hopeaa ja pronssia.Keskinarkausten suunnistajasu-vun taidoista saatiin Naamanka-järvellä vahva näyttö ; veljes-sarja voitti.

(Pohjoisneula/ Ilmari Kvick)Nuoret: 1. Ounasvaaran Hiih-

toseura (Raimo, Seppo ja JouniKeskinarkaus) 2. Iin Urheilijat I(Jouko Moilanen, Toivo Veijo-la, Veikko Laitinen) 3. Iin Urhei-lijat II (Pertti Timonen, SeppoVälikangas, Ilkka Räinä)

Alla lehtileikekuva Kalevasta 30.6.69: Voittajat lähikuvassa.

1969: IIN URHEILIJOILLERASTIVIESTIEN VOITTO

Kaleva 30.6.69:Ensimmäinen voittoPohjois-Suomeen

KOLMANSIENTOISTA Ka-levan Rastiviestien voittaja IinUrheilijat saavutti voiton nyt,kun se maistui makeimmalta,Tiomilan jälkeen koetut epäon-nistumiset alkukesän aikana ovatmasentaneet: kunto ja taito olisipitänyt riittää joihinkin saavu-tuksiin, mutta menestyminenantoi odottaa.

IiU on ensimmäinen Pohjois-Suomen seura, joka on valloit-tanut Rastiviestien voiton pää-sarjassa! Pohjois-Suomen seu-roille ei miesten viestin kärkipai-kan valtaaminen ole onnistunut

15

aikaisemmin.Kuusi kertaa voitto on men-

nyt kokkolalaisseuralle, niistäneljä nyt hopealle päässeelleGIF:lle ja kahdesti KokkolanSuunnistajille. Kolme kertaaXYZ on vienyt kärkipaikan jakerran voitto on mennyt Närpi-öön, Tampereelle ja KalixiinRuotsiin. Iin Urheilijat teki his-toriaa särkemällä lumouksen.

Kaleva 30.6.1969:Nuorten sarjan voitto jäi vie-

läkin saamatta. OH voitti taas jaIiU toisena ja kolmantena kutenvuotta aikaisemminkin. Joukku-eet uudistuivat sen verran, ettämiesten sarjaan siirtyneiden Toi-vo Veijola ja Ilkka Räinän tilal-la suunnistivat Heljo Timonen jaAntti Välikangas.

Ilmari Kvickin ja MarkkuPeuran toimittama POHJOIS-NEULA:

Iiläisen suunnistuksen sie-lun, Matti Haataisen, ideoimasaunaviesti oli heti menestys.Sauna pääpalkintona oli jotainuutta ja niinpä ensimmäisestäsaunasta kamppaili ennätys-mäiset 61 joukkuetta. Näinmiesten pääsarjan osanottoen-nätys koheni parillakymmenel-lä joukkueella. Myös läheskaikki Etelä-Suomen huippu-

seurat olivat tavoittelemassa sau-naa.

Asiaan kuului, että voittaja-joukkue (Ikaalinen) sai heti ank-kurin maaliintulon jälkeen kyl-peä omassa saunassaan. Muilleei saunaherkkua tarjottu, vaan hesaivat virutella itseään kilpailu-keskuksen yleisellä pesupaikal-la.

Saunakauden sankariksi nou-si Ikaalinen vieden kaikkiaankuusi saunaa; ensimmäisen to-

della armottoman kamppailunjälkeen Pikku-Syötteen maise-missa.

Rastiviestien saunakausikesti kaikkiaan 14 vuotta. Suo-mussalmen Rasti voitti viimei-sen saunan vuonna 1984.

Ensimmäinen saunaviestioli samalla myös Iin Urheili-joiden viimeinen, sillä mar-raskuun lopulla Iihin perus-tettiin suunnistuksen erikois-seura Iisu, johon suunnista-jat yleisseurastaan siirtyivät.

1971: Sauna palkintonaPikku-Syötteen viestissä

1974, 1975ja 1976:

Vihdoinkin Iisu

Kauan odotetun voiton Ras-tiviestien nuorten sarjassa toijoukkue; Jouko Paaso, MattiPaakkola ja Raimo Tolonen kol-mena vuonna peräkkäin. Näinkiertopalkintona ollut Rastikilpikatkesi Iisulle.

Vaikka Iisu tuli nuor-ten sarjaan täysin uusitul-la joukkueella, lopputulosoli sama kuin kolmenaedellisenäkin vuonna. JariJurvakainen, Tuomo Paa-so ja Tapio Markki muo-dostivat Iisun uuden voit-toisan nuorten kolmikon.

Pohjoisneula:Iisu johti pitkäänIisun joukkue (Jukka

Juntunen, Esa Turunen,Pauli Toropainen, MattiTurtinen ja Ismo Turu-nen) johtivat pitkäänmiesten sarjaa. Ikaalistenankkuri Erkki Knuuttilajohdatti seuransa kuuden-teen saunavoittoon. Iisuntoinen sija antoi ennus-merkkejä tulevasta.

1977: Aina vain Iisu

Iisu sai ensimmäisen saunansa Sangin-joella 1979 Oulun Suunnistajien järjestä-mässä kilpailussa. Iisu oli omaa luokkaan-sa. Toiseksi noussut Piikkiön Kehitys hä-visi lähes yhdeksän minuuttia.

On syytä mainita , että miesten varjossamyös naisten joukkue menestyi hyvin. ArjaKantola, Outi Markki ja Soili Turunen oli-vat hopeasijalla Hämeenlinnan Tarmon jäl-keen.

1979: Iisunensimmäinensaunavoitto

Kuva alla: Vas. Jukka Juntunen,Ismo Turunen, Tapio Markki,Raimo Tolonen ja Esa Turunen;ylivoimainen ykkönen lähes 9 mi-nuutilla.

Yllä:. Iisulaisia. Kuva lehdessä 1977. Kuvanteksissä pikkuvirhe: Pojat ovat oik. Jari Jur-vakainen, Tapio Markki ja Tuomo Paaso.

16

(Kaleva 4.7.1982)Vahva ennakkosuosikki Iisu

kesti hienosti ennakkosuosikinpaineet Kuusamon Erä-Veikko-jen järjestämissä XXVI kansain-välisissä Kalevan Rastiviesteis-sä Kuusamon Rukalla.

Iisu johti viisiosuuksista 66km:n kilpailua jokaisessa vaih-dossa. Joukkue Taisto Kemppai-nen, Matti Hautala, Arhi Tervo,Ismo Turunen ja Esa Turunennujersi muut tasaisuudellaan javarmuudellaan. Viestin jännityshuipentui ankkuriosuudelle, jon-ka väliaikarastilla VeMu:n Rai-mo Tolonen ja KoskRi:n SeppoKeltamäki saivat Esa Turusenkiinni.Loppukilometreillä EsaTurunen näytti taitonsa ja kestä-vyytensä. Hän jätti selvästi niinTolosen kuin Keltamäenkin. Voi-ton ratkaisi Turusen mahtavajuoksuvoima.

Kuusamo 1982: IISU KESTI SUOSIKKIPAINEET

Kuva Pohjoisneula s.116

Viereinen kuva (oik.) kertoopaljon. Iisu järjesti vuonna 1981ikään kuin seuran 10-vuotisjuh-lakilpailuna 25. Kalevan Rasti-viestit Olhavan kalliomaastois-sa.

Saunapalkintoa nikkaroivatseuran puheenjohtaja MaunoHautala ja Osmo Annunen.

IiU:n 1971 aloittama sauna-perinne kesti vuoteen 1984, jon-ka jälkeen “saunaviesti” muuttuivuonna 1989 “rahaviestiksi”

Vuoden 1992 RastiviestistäJuhani Karjalaisen toimittama

Vuoden 2006 huomio:

Raimo Tolonen palasi parin välivuo-den jälkeen Iisuun ja toimii nyt Länsi-rajan Rastissa. Raimo on Olli Veijolan100v-muistokilpailun valvoja.

Seppo Keltamäki on edustanut usei-ta vuosia Iisua saavuttaen useita SM-mitaleita. Viesteissä hänen kanssaa SM-tasolla ovat suunnistaneet useimmitenEsko Udd ja Ansa Määttä. Seppo on täl-lä hetkellä Iisun puheenjohtaja. Niin jaEsa Turunen on jo toistakymmentä vuot-ta ollut Lapin Veikkojen kantavia suun-nistusvoimia.

1981 ja 1992:Rastiviestit Olhavassa

Iisu osti onnikan V. Alamä-ki Oy:ltä 1970 luvulla. Täs-sä ollaan lähtöpuuhissavuoden 1980 TiomilaanRuotsiin.

Iisun 20-vuotisjuhlanumero en-nakoi seuraavasti:

“36. Rastiviestien kilpailun-johtajana on ensi kertaa nainen,Iisun rautarouva Anneli Vilppo-la, jolla on palkintokaapissaankuusi SM-mitalia. Radat laatiiEino Virkkula, vuoden ratames-tariksi Pohjois-Pohjanmaalla1989 nimetty. Vankkana apunaanhänellä on Reijo Viinamäki, mai-nio kartantekijä. Valvojana toi-mii Iso-Syöte-Jukolan ratames-tari Pekka Lampela Pudasjärvel-tä”

17

Ja miten tähän päädyttiin:Syksyllä 2003 järjestettiin Iis-

sä Haipakka suunnistus jossakoko Iin koulut olivat innollamukana. Siellä saatiin pieni alkumaastossa tapahtuvasta rasti-työskentelystä. Emit leimausopetettiin suhteellisen hyvin,myös Ylirantalaiset oli joukollamukana.

Sitten keväällä 2004 Yliran-nan ja Aseman koulun oppilaatjärjestivät retkipäivän Illinsaa-reen, jossa päivä vietettiin rasti-reitti ja oikean suunnistuksenparissa. Päivä oli aurinkoinen jareissu oli onnistunut.

Keväällä 2005 Seppo käviYlirannalla opastamassa ja ker-taamassa suunnistusmerkit jaemit leimausten hehkuttamanalapsia suunnistaan ja siinä sittentuli ajatus kisan järjestämiseksi,mutta millainen? Sovittiin syk-sy ajankohdaksi opettajan kans-sa. Sitten kouluilla tapahtui opet-

tajan vaihdos. Tolosen Eero tuli Yli-rannalle ja Eeron kanssa sovittiinopetustunti ja sitten päivä kisatapah-tumalle oppilaiden kanssa. Suunnitel-tiin paikkaa ja päädyttiin koulun pi-hapiiriin noin 60 sekunnin rata, jon-ka jokainen oppilas kiersi kolme ker-taa ja paras aika hyväksyttiin tulok-seksi.

Kun kisa-aamu koitti, huomasi

Iiläistä koulusuunnistushistoriaa

Kiitokset oppilaille ja opettajille tästä tapahtumasta ja myösmuut koulut: Ottakaa iisulaisiin yhteyttä! Puh. 0400 725 467.

Kiitoksin ja terveisin Seppo Keltamäki

1.lk

1. Lilja Klasila 1.12

2. Adele Kiuru 1.15

3. Anna-Leena Pakanen1.17

4. Janina Klasila 1.19

5. Sara Klasila 1.22

6. Martta Mertaniemi 1.33

7. Anna-Riina Paukkeri 1.33

8. Matti-Valtteri Vanhala 1.47

9. Viljami Pakanen 1.49

2. lk

1. Tommi Klasila 1.10

2. Klaus Myllylä 1.11

3. Vili Pakanen 1.12

4. Veli-Matti Kantola 1.17

5. Samu Kukkola 1.20

6. Elina Pakanen 1.26

7. Antti Koivuvaara 1.28

8. Joona Sassi 1.29

3. lk

1. Petri Mertaniemi 1.11

2. Veeti Kiuru 1.13

3. Sirkku Pakanen 1.16

4. Suvi Kukkola 1.17

5. Jonna Klasila 1.18

6. Väinö Pakanen 1.22

7. Markus Kyröläinen 1.26

4.lk

1. Mikael Myllyneva 0.57

2. Niilo Klasila 1.04

3. Tia Heinonen 1.06

4. Viljo Klasila 1.07

5. Roosa Kaleva 1.09

6. Aleksi Klasila 1.17

7. Salla Kellokumpu 1.19

8. Arttu Paukkeri 1.26

5. lk

1. Senja Klasila 1.04

2. Petri Paakkola 1.05

3. Sanna Kyröläinen 1.06

Taru Pakanen 1.06

Ossi Kiuru 1.06

Niko Klasila 1.06

7. Elias Kellokumpu 1.07

JonneKlasila 1.07

9. Ville Mertaniemi 1.13

10. Kaisu Pakanen 1.14

6. lk

1. Valtteri Kellokumpu 0.59

2. Satu Paakkola 1.06

3. Kullervo Pakanen 1.12

4. Meri Juntunen 1.18

Henri Myllyneva 1.18

YLIRANNAN KOULUN SUUNNIS-

TUSKILPAILUT 2005 TULOKSET:

Ylirannan koulun oppilaat opettajansa Eero Tolosen (edessä vas.) ja Iisun pu-heenjohtajan Seppo Keltamäen kanssa

lapsissa jännityksen tuomaa lisätun-nelmaa. Oli kaikenlaisia kyselyjä jaepäselvyyksiä vaikka itse leimaus jarastit oli tuttuja, myös opet oli hom-massa mukana ja kannustus oli kova.Pitipäs ottaa lopussa komea potretti-kuva, jossa ajanottaja ope myös po-seeraa. Kaikille jäi suunnistuksestahyvä mieli. Lopuksi kaikki palkittiinja kuvattiin. (sk)

Rastiralli on uusi lasten osal-listumismuoto kansallisten kil-pailujen yhteydessä. Viime ke-sänä Rastirallin toteutti kaikki-aan 39 kisajärjestäjää. Näissätapahtumissa osallistujia oli yh-teensä 2 123!

Joissakin kisoissa Rastirallinosallistujia oli jopa 10 % kokokisan osallistujamäärästä. Erään

seuran edustaja puolestaan ker-toi, että Rastirallissa oli enem-män osallistujia kuin miestenpääsarjassa.

Rastirallin suunnistustehtävätoteutetaan kulloinkin käytettä-vissä olevan maaston olosuhtei-siin parhaiten sopivassa muo-dossa. Toteutusmuotoina voi ollaesim. jokin seuraavista:

Rastirallit suosittuja• Johdettu karttaretki• Leimausrata• Suunnistusbingo• Reittiviiva• Pistesuunnistus• Viuhkasuunnistus• Toiminta- tai tehtävärata• Mahdollisuus kiertää

kilpasarjojen radat

Rastiralli voi myös koostuauseammasta erilaisesta suunnis-tustehtävästä. Tapahtumaan voiilmoittautua paikanpäällä jaosallistua voi yksin, pareittain tairyhmissä. Aikaa ei oteta eikä tu-losluetteloa ole. Kaikki osallis-tujat palkitaan pienellä palkin-nolla maalissa. Tärkeintä on, ettätoiminta on hauskaa, jonka kaut-ta suunnistustapahtumasta jää

lapsen mieleen myönteinen mie-likuva: Lisää tällaista, haluantulla toistekin mukaan!

Seurat voivat järjestää rasti-ralleja myös oman toimintansapuitteissa tai esim. paikkakunnanperhetapahtuman yhteydessä.

Vinkki: Pyydä seuran nuoria/nuorten ryhmää ideoimaan jatoteuttamaan Rastirallia. Koke-mukset viime kesältä osoittivat,että Rastiralli onnistuu erinomai-sesti nuorten järjestämänä.

Rastiralli-tapahtumia järjestä-vät seurat saavat liitosta Rasti-ralli –logon sähköisessä muo-dossa käyttöönsä sekä veloituk-setta Rastiralli –tarroja.

Tiedustelut SSL/Anneli Mietti-nen, anneli.miettinen@ssl.fi“Kun ei oteta aikaa, on aikaa suunnistaa!”

Ylirannan koulu järjestiIiläisen suunnistus-historian teon syksyllä2005, kun se järjestisprintin koulunmestaruuskisat.

18

• Isännöitsijä, MIS

• ECOWAY -tuotteet

• Kerkes kiuaskivet

Lanssitie 7, 91100 Ii

Puh/fax (08) 817 6177, gsm 0400 286 650

reino.haverinen@pp.inet.fi

Laksontie 1, 91100 Ii, puh. 817 4905

Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13

Iin KukkakauppaIin hautaustoimisto

Haminantie 1, 91100 Iipuh. 817 6100

IIN SILLAT

Moottorimajat

�*� ���#+��,%%!!�����- �!"�"%.�##!!

IIN VÄRISILMÄ

Kauppatie 12,91100 Ii

myynti@iisinetti.fi

��- �!+!�.&%�,!..��)/�!+!�.&%�,!."000 ���� �� )�

Kampaamo HTS

Kirkkotie 8, 91100 Ii

puh. 08-817 3726

AA, VT Markku Koskela 08-817 6355

AA, VT Matti Tolonen 08-882 1820

Puh. 882 1820

Ii Sähkötie, puh. 817 6355

ÄLÄ ÄLÄ ÄLÄ ÄLÄ ÄLÄ TINGI LAADUSTTINGI LAADUSTTINGI LAADUSTTINGI LAADUSTTINGI LAADUSTA A A A A TINGI HINNTINGI HINNTINGI HINNTINGI HINNTINGI HINNASTASTASTASTASTA!A!A!A!A!

Kirkkotie 1, 91100 Ii

Puh. 08-817 6655

OptigOptigOptigOptigOptigooooo

Iin NäkIin NäkIin NäkIin NäkIin Näkööööövinkkivinkkivinkkivinkkivinkki

K-market IiKisatie 1, Ii

Puh. 5628 100www.k-market.com

Kirkkotie 8, 91100 Ii p. 817 4384

Avoinna: ma-to 9-18

Seurakuja 2, Iip. 08-817 6255050 - 343 1550

Helena Pietilä Takakatu 29, Ii

IIN KEMIKALIO JA TEKSTIILI KY

IIN LUONTAISTUOTE

Haminantie 8 Ii, puh/fax 08-817 3360

Takakatu 6, 91100 Ii

Puh. 08-817 4737, 0400 281 043

Kauneushoitola

Mailis

Kauppatie 14, Ii

puh/fax (08) 817 4567, 0400 725 467

IDEAVAKKA/

MATKAHUOLTO

Sähkötie 3, 91100 Ii

puh. 08-819 8450

fax 08-819 8452

Puh. 08-817 4466

Autohuolto

TERVONEN

Lieksentie 2, 91100 Ii

p. 08-817 3716, 040 535 5161

www.lisenssi.info

Neste Ii Haminantie�*� ���+��� �!"�"%.#�"#1

IIN PUTKIASENNUS

GOMANPuh. 08-817 3078

Maanrakennustyöt

T:mi Hannu Huovinen

Kirstinharjuntie 191100 IiPuh. 040 738 0052

Samuli Paakkola

040 756 9006

Kaivinkonetyöt

Koneurakointi

• talonpohjat • vesijohdot • viemäröinnit

• mätästykset • ojitukset • yms.

Paavo Jäppinen Ky

23��32��������3�3����3����3443��3����3

EERON KAUPPA Oy91100 Ii

Puh. (08) 817 3046

Fax (08) 817 4626

Avoinna: ark. 9-18, la 9-14

Asianajotoimisto

Koskela & Tolonen Oy 12 B2

Autohuolto P Tervonen 18 B4

Autokoulu Lisenssi 14 A2

Eeron kauppa 15 B3

Hannu Huovinen 19 A3

Hotelli Gasthaus 1 A2

Ideavakka / Matkahuolto 13 B2

Iin kemikalio ja Tekstiili Ky 6 B2

Iin kotikaluste 17 B3

Iin kukkakauppa Kova 5 B2

Iin putkiasennus Goman 21 A2

Iin Sillat 2 B2

Iin Värisilmä 16 B3

Juhlapalvelu Helena 11 A2

Kampaamo HTS 4 B2

Kauneushoitola Mailis 23 B2

K-market Ii 10 B2

Kulta-Aalto 7 B2

Neste Iin Hamina

Neste Paavo Jäppinen Ky 23 B2

Oikea Ostorasti 24 B3

Optigo Iin Näkövinkki 8 B2

Par turiliike Ritva Aalto 3 B2

Paulikki 9 B3

Reino Haverinen myynti-

edustus ja isännöinti 20 B3

Samuli Paakkola 22 A3

Karttaselitykset

OIKEA

OSTOSRASTI

19

20

Ruudun sivu 1km

21

Ii08-817 6180

Oulu08-371 006

LIEKSENTIE 4,Puh. 0400 389 799, fax 08-8173 842

SEO Ii

V.M. HÄYRYNEN KY

Kemintie 281, Ii, p. 08-817 3240

NESTE IiJuhani Nenonen OyKauppatie 4, (08) 817 3753

Aallon kaluste

Iilaakso 1 C4

Annanpalon konepaja

Timpurintie 3 7 C3

Höyläämö Huhtala

Sorosentie 47 8 C6

Iin autopurkaamo

Iilaakso 2 C4

Iin ikkunat ja ovet

Iilaakso 3 C4

Iin Urheilu ja Kone

Sorosentie 2 5 C6

Karttaselitykset

(08) 887 1700, fax (08) 887 1750

040 516 4180 Susanna Aalto

susanna.aalto@aallonkaluste.fi

www.ii-ikkunatjaovet.com

Myynti:

Piisilta 1, 91100 Ii

puh. 08-553 6281

Tehdas:

Iilaakso, 91100 Ii

puh. 08-817 4910

Sorosentie 47, Ii

Puutavaran sahaus, kuivaus,

höyläys ja myynti

Puh. (08) 817 4949, 040 541 4093

Leipojantie 4 91100 Ii

p. 08-817 3070

fax 08-817 3071

www.pmpoy.com

POHJATUTKIMUS- JAMITTAUSPALVELU OY

Timpurintie 3, 91100 Ii

Puh/fax 08-8176 364

www.annanpalonkonepaja.fi

Iin

Autopurkaamo

Takakatu 37, 91100 Ii • Puh. 0400 599 358o

Myydään II-varaosiapuretuista autoista.Ostamme epäkuntoisia,noudamme hylätytromut.o

Kalaliike Kuha

Konintie 4 A 4 C1

LVI asennus

Jouko Kontio

Lieksentie 4 10 C4

Neste Ii Juhani

Nenonen Oy

Kauppatie 4 6 C3

Pohjatutkimus ja Mit-

tauspalvelu Oy

Leipojantie 4 9 C4

SEO Ii V.M. Häyrynen

Kemintie 281 12 B0

Seppo Keltamäki p. 040 725 467, Anneli Vilppola, Matti Haatainen,

Esa-Matti Hapuoja, Osmo Liedes, Jari Vilppola, Pekka Ylitalo

Iisun johtokunta 2006

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien liikun-tapäivätapahtuma järjestettiin lauantaina11.6 Iin Illinsaaressa. Mukaan oli uskal-tautunut reipas joukko urheita samoilijoitaympäri Pohjois-Pohjanmaata. Ennen Iisunlaatimalle reitille lähtöä oli reipas alku-jumppa sekä Iisun järjestämää opastusta,olihan mukana sellaisia, jotka eivät tien-neet suunnistuksesta juuri mitään. Reitinvarrella kuuluikin viestejä, että kakkosras-

Maakunnallinen yrittäjien liikuntapäivä Iissä

ti tuli ensin vastaan ja vasta sitten löytyi yk-könen, samoin jostakin syystä neljäs rasti oliensin ja sitten vasta löytyi hieman vaikeaanpaikkaan laitettu kolmonen. Rastien löyty-misen vaikeudesta huolimatta kaikki saivatkokea liikunnan riemua. Toki oli joukossa“alan ammattilaisiakin”, jotka olivat löytä-neet rastit kuin leikiten. Suunnistuksen jäl-keen järjestettiin vielä kävelyviesti, jossa IinYrittäjät olivat ylivoimaisia.(ht)

Iisun ja yrittäjien yhteistoimintaa

Suunnistuksen salojen opastusta antamassa Iisun pitkäaikaisiin aktiivihenkilöihin kuuluvaAnneli Vilppola

www.frii.fi

22

“Rata oli kaikin puolin lois-torata, mutta ensimmäinen ase-ma oli jonkin verran sivussa kar-tan osoittamasta paikasta, jostajohtui useita hauskoja tilanteis-ta. Niinpä esim. Veijola johti isoarivistöä, jonka toinen pää meniaina hivenen verran tarkastuspai-kan ohitse. Jos osasi lähteä suo-raan, tuli helposti paikan päälle,mutta jos esim. kiersi mäen, olilöytäminen vaikeampi.”

Näin kirjoitti Suomen Urhei-lulehti 28. lokakuuta 1935. Si-taatti paljastaa monta 1930-lu-vun suunnistuksen piirrettä: on-gelmat rastien sijainnissa, kilpai-lijoiden avoin yhteistyö ja Vei-jolan johtajuus. Tämä tapaus sat-tui Espoossa järjestetyissä aka-teemisissa “suunnistautumis-mestaruuskilpailuissa”, joissa olimuuten yli 400 osanottajaa.

Uusi lajiSuunnistus oli 1930-luvun

uusia urheilulajeja. Nimikään eiollut vielä muotoutunut nykyi-seksi. Puhuttiin suunnistautumi-sesta tai suunnistamisesta ja suo-jeluskuntajärjestössä tiedustelu-juoksusta. Tyypillinen eturivinsuunnistaja tuolloin oli Etelä-Suomessa asunut suomenruotsa-lainen akateeminen mies. Suun-nistus sai vaikutteita Ruotsista,jossa se oli harrastuksena Suo-mea vanhempaa ja laajempaa.Ruotsalaisvaikutteet selittänevätsuomenruotsalaisten vahvan ase-man 1930-luvulla. Suomenruot-salaiset olivat edelläkävijöitäsuunnistajien järjestäytymisessä:vuonna 1931 Helsingin IFK ottiensimmäisenä urheiluseuranasuunnistuksen ohjelmaansa,vuonna 1933 perustettiin ensim-mäinen suunnistuksen erikois-seura IK Örnen ja vuotta myö-hemmin SFI otti suunnistuksenohjelmaansa. Suomalaisella kie-lialueella puolella tultiin vastaa-vissa asioissa hieman perässä:1932 Tampereen Pyrintö, 1935SUL:n suunnistamisvaliokuntaja 1937 Lahden Suunnistajat-37.

Sama oli järjestys myös kil-pailuissa. HIFK:n, IK Örnenin ja

GrIFK:n suunnistajat veivätSuomen mestaruuden henkilö-kohtaisissa kilpailuissa neljälläensimmäisellä kerralla ja hallit-sivat 1930-luvun puolella myösviesti- ja joukkuekilpailuja. En-simmäinen suomenkielinen voit-taja henkilökohtaisessa kilpai-lussa saatiin vuonna 1939 (Paa-vo Hytti Anjalan Liitto) ja vies-tissä 1940 (Keravan Urheilijat).

SM-tasolleSuunnistus nousi SM-tasolla

kilpailtavaksi urheilulajiksivuonna 1935, jolloin järjestettiinensimmäiset mestaruuskilpailut.Vihtiin oli kokoontunut alun tois-ta sataa kilpailijaa,joista yleisessä elimestaruussarjassa oliyli 70. Voiton veiHIFK:n Kaj Englundja toiseksi tuli hänenveljensä Bengt.

Englundin Oulus-sa syntynyt veljessar-ja voitti kaksi viesti-mestaruutta. Niitäolivat voittamassamyös Dag ja talviso-dan viimeisissä tais-teluissa Viipurinlah-della kaatunut Göran.Suunnistuskärpänenoli iskenyt veljeksiinGotlannissa, missähe olivat viettäneetkesiään. Kaj Englund oli tunnet-tu arkkitehti. Viime vuonna hä-nen syntymästään tuli kuluneeksisata vuotta. Sitä kunnioitettiinjärjestämällä Suomen rakennus-taiteen museossa hänen tuotan-toaan käsittelevä näyttely. Myöshänen vuotta nuorempi veljensäDag oli arkkitehti. Hänen käden-

jälkensä näkyy muun muassaMalmin lentoaseman terminaa-lissa.

Jo Vihdin SM-kisassa olimukana silloin vielä LahdenAhkeraa edustanut Olli Veijola.Hän oli tutustunut suunnistuk-seen puolenkymmentä vuotta ai-emmin ja oli vuonna 1934 sijoit-tunut ensimmäisissä akateemi-sissa mestaruuskilpailuissa kol-manneksi.

Vihdin rastit (silloin puhuttiinvielä asemista) tuottivat Ollillehieman vaikeuksia. Aikaa run-saan 13 kilometrin reitillä kuluipitkälti yli kolmen tunnin ja tap-piota Kaj Englundille kertyi tois-

ta tuntia. Sijoitus olisiitä huolimatta kuu-des. Kisoja oli seuraa-massa silloinen Suo-men Urheiluliiton pu-heenjohtaja UrhoKekkonen. Hän ih-metteli sitä, kuinka tu-hottoman kauan mie-het metsässä viipyi-vät: “Kävellen minätuollaisia aikoja olisinsaavuttanut.”

Seuraavana syksy-nä Kangasalla tilanneoli jo toinen. Aikaero-ja ei enää laskettukymmenissä minuu-teissa, vaan minuu-teissa. Tällä kertaa

Kekkonen ei tainnut olla palkin-toja jakamassa. Kangasalan ki-sassa Olli otti ensimmäisen SM-mitalinsa sijoittumalla kolman-neksi. Vuonna 1937 Keravallapronssi kirkastui hopeaksi. Seyllätti miehen: “En löytänyt yh-tään asemaa kivuttomasti. Noin15 minuuttia parempi aika radal-

la pitäisi saavuttaa.”Veijolan toinen vahva laji oli

pesäpallo, jossa hän voitti viisiSuomen mestaruutta joukkuein-aan Lahden suojeluskunta(1925) ja Lahden Maila-Veikot(1929-1932). Lisäksi Veijolapelasi vuosina 1932-1938 seit-semän Itä-Länsi -ottelua. Luku-määrä olisi voinut olla suurem-pikin, sillä ottelut aloitettiin vas-ta vuonna 1932. Vuosina 1935-1938 Olli Veijola osallistui sekäsuunnistuksen SM-kisoihin ettäItä-Länsi -otteluihin. Joskus näi-den tapahtumien väliä vain viik-ko. Vuonna 1939 SM-suunnis-tukset ja Itä-Länsi -ottelu olivatsamana päivänä, mutta se ei Ol-lia häirinnyt. Hänen palveluksi-aan ei lukkarin tontilla Olympia-stadionilla enää tarvittu, jotenhän suunnisti SM-kisoihin Lah-teen.

Yksitoista SM-mitaliaOlli Veijolan suunnistusura

SM-rasteilla (1935-1951) tuottikaikkiaan 11 mitalia. Mestaruuk-sia niistä oli kaksi, molemmatviesteistä Keravan Urheilijoidenjoukkueen ankkurina vuosina1940 ja 1943. Jälkimmäinenviesti kirvoitti Suomen Urhei-lulehden otsikoimaan: “Poruk-kapeliä Ruoveden korpimaastos-sa”. Keravan Urheilijoilla olikolme joukkuetta, jotka suunnis-tivat hyvässä yhteisymmärryk-sessä ja pääsivät toisella osuu-della karkumatkalle. Kolmasosuus oli vain voiton varmiste-lua, kun “hyökkäystä johti itseOlli Veijola”. Kerava otti kol-moisvoiton, ja tulosluetteloonkirjautui kaikille kolmelle jouk-kueelle sekunnilleen sama aika.Ruotsissa tällainen porukkapelioli kiellettyä, mutta Suomensäännöt eivät vielä puhuneet sii-tä mitään. Seuraavana vuonna nepuhuivat: porukkapeli kiellettiin.

Veijolan - reservin kapteeni -menestyksiin kuuluu myös kol-me Reserviupseeriliiton maasto-mestaruutta. Myös yksi maaot-teluedustus hänen uraansa mah-tui. Vuonna 1946 - jo 40-vuoti-

Yksitoista vuotta suunnistusjohtajana, yksitoista kertaa SM-mitaleilla

Olli Veijola - “suunnistusprofessori”Suunnistus nousi SM-tasolla kilpailtavaksi

urheilulajiksi vuonna 1935, jolloin järjestettiinensimmäiset mestaruuskilpailut. Vihtiin oli

kokoontunut alun toista sataa kilpailijaa, joistayleisessä eli mestaruussarjassa oli yli 70. Voiton veiHIFK:n Kaj Englund ja toiseksi tuli hänen veljensä

Bengt. Jo Vihdin SM-kisassa oli mukana silloinvielä Lahden Ahkeraa edustanut Olli Veijola.

Kisoja oliseuraamassa

silloinen SuomenUrheiluliiton

puheenjohtajaUrho Kekkonen.

Hän ihmettelisitä, kuinkatuhottoman

kauan miehetmetsässäviipyivät:

“Kävellen minätuollaisia aikoja

olisinsaavuttanut.”

23

aana - hän oli mukana Boråsissajärjestetyssä ensimmäisessäkolmimaaottelussa Ruotsi-Suo-mi-Norja.

Väärässä paikassa?Rastien sijoittelussa epätar-

koilla ja huonosti paikkansa pi-tämättömillä, venäläisten jo en-nen vuotta 1917 tekemillä kar-toilla oli ratamestareilla omatongelmansa, jotka aiheuttivatprotesteja ja “turpakäräjiä” kisanjälkeen, myös SM-kisoissa.

Vuoden 1937 SM-kisassaGrIFK:n miehet tekivät protes-tin kolmosrastin (“C-pesän”) si-jainnista ja vaativat valantehnyt-tä maanmittaria tekemään tarkis-tusmittauksen. Jos rasti olisi ol-lut yli sata metriä väärässä pai-kassa, kilpailut oli pitänyt uusia.Mittaus suoritettiin ja virhe to-dettiin 30 metriksi. Ylituomari L.O. Viitasen mukaan tuon suurui-sella virheellä ei käytännössäpitäisi olla mitään merkitystä.Niinpä protesti hylättiin.

Rastien sijoittelut saivat OlliVeijolankin silloin tällöin puus-kahtamaan tyytymättömänä.Näin kävi esimerkiksi SM-ki-soissa 1940 Hyvinkäällä: “Kirot-tua! Ensimmäinen asema oli si-vussa, mutta voittihan Keravanmies.” Ratamestarilla oli tosinasiasta tosin toisenlainen käsitys:“Lähden vaikka itse heti mittaa-maan uudelleen ensimmäisenaseman ja se on paikallaan.”Kaksi vuotta aiemmin ViipurinSM-kisassa Veijola harhaili maa-lia etsiessään puoli tuntia ja miesoli vihainen: “Maalin sijoitustaen voi hyväksyä. Se oli liian epä-määräisessä paikassa.” Samanasyksynä akateemisissa mesta-ruuskilpailuissa Hyvinkäällähuhu tiesi kertoa, että kakkos- jakolmosrasti olivat väärissä pai-koissa, mutta ohi kulkiessaanVeijola siirsi ne oikeaan paik-kaan.

“Suunnistusprofessori”Olli Veijola ei ollut ainoas-

taan aktiivikilpailija, vaan myöslajin kehittäjä, kouluttaja ja joh-taja. Häntä kutsuttiin jo 1930-luvun suunnistusprofessoriksi.Suomen Urheiluliiton yhteyteenoli vuonna 1935 perustettu suun-nistamisvaliokunta. Sen puheen-johtaja Veijola oli alusta alkaen.Samaan aikaan hän kuului myös

Pesäpalloliiton johtokuntaan.Oman liiton perustamista

Suomen Urheilulehti uteli syk-syllä 1937 Olli Veijolalta. Silloinhän kertoi, että asiasta ei ole ol-lut edes puhetta ja Ruotsissakinse oli jäänyt perustamatta. Ruot-sissa liitto perustettiin seuraava-na vuonna, ja nyt asiasta oli kes-kusteltiin myös Suomessa. OlliVeijola totesi nyt haastattelussa:“Onhan sitä harkittu, mutta tois-taiseksi tyydymme olemaan eri-koisena valiokunta Suomen Ur-heiluliiton alaisena. Suunnista-misella ja yleisurheilulla on kui-tenkin yhteisiäkin kosketuskoh-tia, vaikka niiden intressit eivätaina lyökään yhteen. Suunnista-minen on yleisurheilijoiden poh-jakunnon luomiselle tärkeä val-mennusmuoto.”

Suunnistuksella ei vielä olluttäysin omaa itseisarvoa, vaan seoli alistettu yleisurheilulle. Senäkyi myös siinä, että suunnis-tuksen kilpailukausi keväälläpäättyi, kun yleisurheilukausialkoi. Syksyllä asiat olivat päin-vastoin. Niinpä SM-kisat olivatyleensä syyskuun lopussa ja SM-

viestit lokakuun lopussa tai jopamarraskuun alussa. Tosin alettiinjo kysyä, miksi suunnistuskilpai-luja ei järjestetä kesällä.

Suunnistus sai oman liittonsaMarianpäivänä 1945, jolloin pe-rustettiin Suomen Suunnistamis-liitto. Sen ensimmäiseksi pu-heenjohtajaksi valittiin Olli Vei-jola. Varmaankin liiton perusta-minen olisi tapahtunut jo aiem-min, elleivät sotavuodet olisi tul-leet väliin. Harrastus oli laajen-tunut jo niin paljon, ettei se enääoikein sopinut vain Urheilulii-ton “välipalaksi”.

Veijola toimi myös ratames-taritehtävissä, muun muassa en-simmäisissä SM-viesteissä 1936ja ensimmäisissä Poikaurheilu-liiton mestaruuskilpailuissa1944. Hänelle oli varattu rata-mestarin tehtävä myös Helsinginolympialaisten yhteydessä 1940toteutettavaksi suunnitellussaSuomen, Ruotsin ja Norjan maa-ottelussa. Tämä suunnitelma jäikuitenkin maailmansodan jalkoi-hin niin kuin itse olympialaiset-kin.

Suunnistamisvaliokunta aloit-

Suunnistajana Olli Veijolan menestys perustui taitoon. Taitavuus ko-rostui myös hänen toimiessaan kilpailujen järjestäjänä. Kiitosta tuliesimerkiksi vuonna 1936 Keravan Urheilijoiden järjestämistä ensim-mäisistä SM-viesteistä: “Järjestely oli mainio, josta suurin kiitos lan-keaa Olli Veijolalle, kilpailujen sielulle ja ylituomarille.”

ti heti alusta pitäen koulutustoi-minnan järjestämällä Vierumäel-lä kursseja. Olli Veijolalla oliusein kurssien johtajana keskei-nen asema. Tärkeä osa oli rata-mestareiden kouluttaminen. Ta-voitteena oli saada kaikkiin kil-pailuihin rekisteröity ratamesta-ri. Tämä alkoikin toteutua, sillävuonna 1939 rekisteröitiin en-simmäiset ratamestarit.

Myös kilpailujen muussa jär-jestämisessä oli paljon opittavaa.Siinä tarkoituksessa Veijola osal-listui vuonna 1938 Ruotsin mes-taruuskilpailuihin. Sen sijaanvalmennustoimintaa suunnistuk-sella ei ennen sotia vielä ollut.Kun Urheiluliiton puheenjohta-ja Urho Kekkonen kaipasi 1930-luvun lopulla valtiolta miljoonaamarkkaa yleisurheilun valmen-nukseen, ei liiton alainen suun-nistamisvaliokunta ollut vielätunkemassa saaliinjaolle.

Ennen jatkosodan puhkea-mista vuonna 1941 Olli Veijolaennätti olla mukana kahdessamerkittävässä hankkeessa. Huh-tikuussa 1941 ilmestyi WSOY:nkustantamana kirja Suunnistami-sen alkeet. Sen Veijola laati yh-dessä Kauko Kaikusaaren jaVäinö Sepän kanssa. Kirjalle olisuunnitelmissa myös jatkoa,Suunnistamistaito. Siinä olisikäsitelty muun muassa suunnis-tusvalmennusta. Kirja jäi kuiten-kin kirjoittamatta, sillä syttynytsota antoi muuta mietittävää.

Kevät 1941 oli Olli Veijolal-le kiireistä aikaa. Ruotsin käve-lyliitto oli haastanut Suomenmarssimaan. Niinpä toukokuus-sa 1941 toteutettiin maaottelu-marssi. Käytännön organisointiaSuomessa johti marssipäällikköOlli Veijola. Marssi sai suunnat-toman innostuksen ja julkisuu-den. Liikkeellä oli puolitoistamiljoonaa suomalaista.

Niin oululaissyntyiset Eng-lundin veljekset kuin iiläissyntyi-nen Olli Veijola olivat muutta-neet perheidensä mukana synty-mäpaikkakunniltaan pois jo var-hain ja löytäneet suunnistusreit-tinsä uusilla kotiseuduillaan.Pohjoiseen suunnistus levisi hi-taasti, oikeastaan vasta sotienjälkeen. Vain Kainuun piirissäjärjestettiin mestaruuskilpailutennen sotia.

Veli Matti Häkkinen

24

Asuin, liike- ja teollisuuskohteiden

uudis- ja korjausrakentamista Oulun läänissä

KORJAUSRAKENTAMISEN ERIKOISLIIKE

Puh: (08) 3120 070

Fax: (08) 3121 970

email: etunimi.sukunimi@oulunapsilon.fi

www.oulunapsilon.fi

Mallastie 1, 90520 Oulu

Iin seurakuntawww.iiseutu.fi/ii_kunta/seura/srk.htm

Veijola lienee saanut suunnis-tuskärpäsen pureman jo varhai-sessa nuoruudessaan suojelus-luskunnan riveissä.

Hänet huomattiin valtakun-nan tasolla jo kaksikymmentäyh-deksän vuotiaana. Kun Suomeenperustettiin vuonna 1935 maanensimmäinen suunnistuksen la-jiliitto – silloiselta nimeltäänSuomen Urheiluliiton suunnista-misvaliokunta, Olli Veijola kut-suttiin sen ensimmäiseksi pu-heenjohtajaksi.

50- luvulla suunnistuksen har-rastus lisäntyi koko maassa janiinpä Iissäkin laji kokosi huo-mattavan paljon harrastajia. Tä-män metsien urheilun todellisiaiiläisiä pioneereja Olli Veijolanjälkeen ovat olleet mm PauliPuolakka, Toivo ja Aarne Laiti-nen, Eino Virkkula, Heimo Iso-pahkala, Erkki Sarkkinen, MattiHaatainen, Rakel ja HeikkiMarkki, Anneli Kantola ja IrmeliAnnunen. 1970- luvulta alkaenIisu, jonka nimisenä suunnista-jat perustivat oman erikoisseu-ran Iin Urheilijoista eronneena,on kehittynyt yhdeksi Pohjois-Suomen voimakkaimmista suun-nistusseuroista. Onpa Iisu muu-ta -mana vuonna soitellut ensi-viulua koko valtakunnan ran-king-listoillakin.

Erityisesti hiihtosuunnistuson ollut todellinen “kultakaivos”niin Suomen, Pohjois-Suomenkuin piirin aluemestaruuskilpai-luissa.

Suunnistusperinteet Iissä

Huippunimiä ovat olleet mmVeikko Pallari, Raimo Tolonen,Jukka ja Olli Juntunen, Olli Lai-tinen, Risto Liedes, Toivo Vei-jola, Matti Turtinen, Esa ja IsmoTurunen, Tapio Markki, Taisto

Kemppainen, Matti Juutinen,Juha Karstunen ja Ari-PekkaLiedes miehissä sekä naisissaAnne Soramäki (Tiiro), Soili To-lonen (Turunen), Sari Heikkinen(Maijala), Outi Markki, TiinaHaapalainen, Eija Hannuksela(Jäppinen), Kaisu Liedes, Min-

na Karstunen ja Kati Sergejeff.Parin viimeisen vuosikymme-

nen mitalirunsaimmasta tulok-sesta ovat vastanneet seuran tun-netut vanhimpien sarjojen edus-tajat varsinkin hiihtosuunnistus-

viesteissä. Naisjoukkueeseenovat kuuluneet Anneli Vilppola–ainoana iiläisenä, Anneli Mat-tila ja Liisa Turunen Kemijärvel-tä, Marjatta Vauhkonen Sodan-kylästä ja Anna-Liisa HankonenRantsilasta.

Kyösti Jäppinenja Osmo Nieme-lä Iisun 20 -vuo-tisjuhlassa vuon-na 1991.

Veteraanisuunnistuspiireissävarsin tunnetun Martti Kaikko-sen joukkuekavereina ovat olleetIihin kotiutunut Kyösti Jäppinen,Pateniemessä asuva Turusen si-sarussarjan Viljo-isä, ja oulujo-kinen Jussi Turkka. Onpa kitee-läinen Lauri Piiroinenkin kerranollut hankkimassa Iisulle SM-kultaa hiihtosuunnistusviestissä.Ulkopaikkakuntalaisten runsasluku osoittaa, että Iisun jäsenyyson ollut haluttu.

Edellä mainittujen pihkanis-kojen toimesta on tuomisina ker-tynyt kymmenien henkilökoh-taisten Suomen mestaruuksien jamuiden mitalien lisäksi viestis-sä yleisen sarjan Suomen mes-taruudet kesällä vuosilta 1979 ja80.

Naiset voittivat hs-viestinSM:n vuosina 1983 ja 1985.Nuorten sarjoissa hiihtosuunnis-tuksessa pojilla 1998 joukkueel-la Olli Puurunen, Kimmo Kelta-mäki ja Matti Juutinen sekä ty-töillä 2002 joukkueella KaisaLiedes, Kati Sergejeff ja NinaKarstunen. Vanhempien naistensaaliina on tullut puolen kym-mentä ja miesten saaliina kuusiSM-kultaa. Iisun nykyisen pu-heenjohtajan Seppo Keltamäenviestikavereina SM-kultaan ovatyltäneet Esko Udd ja Anse Määt-tä.

Kyösti Jäppinen

Tämän kuun 25. ja 26. järjestettävät Veteraanienhiihtosuunnistusmestaruus- ja samalla kansallisetkilpailut on Iisun toimesta omistettu Olli Veijolan

100-vuotis-muistokilpailuiksi.Harva tämän päivän iiläinen tietää kuka oli Olli

Veijola. Hän syntyi Iissä 24. 2. 1906

25

Kisoihin oma lehti

Kisojen järjestämispäätöksen jälkeen nähtiin tärkeänä to-

teuttaa myös oma lehti, johon pääsisällöksi on muodostu-

nut Olli Veijolan historia sekä Iisun suunnistusmenestyk-

sestä kertominen vuosikymmenien ajalta -70 luvulta lähti-

en.

Omien lehtien tekeminen oli etenkin seuran alkuvuosi-

na 70-luvun lopulla ja -80 luvun alussa tuttua, jolloin Iisu

lehti ilmestyi vuosittain yli 20 vuoden ajan. Jonain vuosina

tehtiin useampikin lehti ja lisäksi on ilmestynyt muun mu-

assa 20-v ja 30-v juhlanumero. Seuran huippuvuosien aika-

na lehtien toteuttamisesta kantoi vastuun silloinen seuran

pitkäaikainen sihteeri ja tiedottaja Juhani Karjalainen.

Tämän lehden tekemisestä päävastuun ovat kantaneet

kilpailun johtaja Matti Haatainen, tiedottaja Lea Alakorva-

Pernu ja aikaisemmin sihteerinä toiminut Ritva Liedes.(ht)

Lehden tekijät haluavat kiittää kaikkia ilmoittajia, tukijoita, yhteistyökumppaneita jalehden tekemiseen osallistuneita henkilöitä.

RitvaLiedes

LeaAlakorva-Pernu

MattiHaatainen

Iissä Illinsaaren hiihtomajallaOlli Veijola 100 v. muistokilpailu 25. - 26.2.2006

hiihtosuunnistuksen parissa.Järj. IISU

Reilua peliä rasteilla on SSLn eettinen ohjelma,joka kannustaa meitä kaikkia arvioimaan omia reitin-valintojamme. Seurassa lasten ja nuorten ohjaajatvoivat yhdessä pohtia valintoja seuran nuorisotoimin-nassa.

Reitinvalintojen pohdintaa helpottamaan on tehtyhaastekortit, joiden kysymyksillä on helpompi avatakeskustelu. Kysymyskortit ovat ladattavissa osoittees-sa www.ssl.fi - materiaalisalkku - Reilua peliä ras-teilla. Samaisessa osoitteessa on Power point -diat,joissa esitellään ohjelmaa.

Suunnistusväki on ottanut haasteen vastaan mie-lenkiinnolla ja innostuksella.

Nämä ovat hyvin tärkeitä aiheita käsiteltäviksi seu-rassa, sanoo Rita Wickholm, IF Sibbo-Vargarna.Konkreettisten esimerkkien ja keskustelujen kauttasaadaan todellista sisältöä eettisiin julistuksiin, jotkamuuten saattavat jäädä hyvin abstraktiselle tasolle.Tulemme käsittelemään sääntöjä visailun muodossajuniorien leirillä keväällä. Ohjaajien kesken tulemmekäsittelemään ainakin aihealueen 1 arvokysymyksiä.

Palautetta ja keskustelukokemuksia voi lähettääosoitteeseen info@ssl.fi. Samasta osoitteesta onnis-tuu Reilua peliä rasteilla -materiaalien tilaus veloi-tuksetta. Materiaaleja ovat postikortit, tarrat, julisteet,haastekorttisarjat ja esitteet.

Kuusikko kuiskailee 1/2005

Reilua peliä rasteilla- suunnistuksen eettiset

reitinvalinnatVoiko ohjelma suunnata

seuran nuorisotoimintaa?

www.ssl.fi- Reilua peliä rasteilla

�������������'��((�5������

VAKUUTUS- JAMETSÄPALVELU

SALMELA���������%��,%%!!���

� �"%.�,$&$!$!�1""�"#&!

000 ���� ��� 6�*

26

HAUKIPUDAS: Jokelantie 3, puh. 08-547 2407, fax 547 2674

Väiskin Tv- ja kone

Palvelemme: ma-pe 9-18, la 9-14

Tilaa Tiiviltä

Ikkunat ja ovet asennettuna

IKKUNA-REMONTTI

Helmikuussa tilauksen tekeville hyvät talviehdot!�������������'���+#!!��7���� 4��*�5������ ���* ��-���� �� 2�����-��������'(��������(�����

���2���3���3���3�����3�3��38

Tiivituote OyOulu eteläinen: � -���!+!�.&,!�$+%Oulu pohjoinen: ������*��!+!�.&,!�$#+Kemi-Tornio: ���(���!+!�.&,!�$++Kuusamo: 25�*( � �!+!�.&,!�$+,Suurkohteet: 4(�-��!+!�.&,!�$$#�'

� ������!+!�.&,!�$$1Ilmanvaihto: �����!+!�.&,!�$$,Huoltopalvelu: ��5�(�(�!+!�.&,!�$$"

Tehdas, Haapajärvi:�!+!�.&,!�%%%

Oulunkaaren seutukunnankehittämisohjelmassa hyvin-vointi ja palvelut – toimintalin-jan visiossa on erääksi tavoit-teeksi asetettu, että seutukuntatunnetaan hyvän olon alueena.Valmistuvassa seudullisessa hy-vinvointistra-tegiassa on tu-levaisuudenn ä k y m ä n ä“hyvinvoivat,itsestään ja lä-heisistään huo-lehtivat kunta-laiset, jotkaelävät viihtyi-sässä ja turval-lisessa elinym-päristössä. Hy-v i n v o i n t i aedistävät pal-velut halutaanolevan moni-puolisia, asia-kaslähtöisiä, tehokkaasti tuotet-tuja ja helposti saatavilla. Palve-luita toteuttaa ammattitaitoinen,osaava ja motivoitunut henkilös-tö.”

Kuntalaisten hyvinvoinninperustan luovat tietyt asiat, ku-ten työ, toimeentulo, terveys, toi-mintakykyisyys, turvallisuus,viihtyisä asuin- ja elinympäristösekä vahva sosiaalinen verkos-to. Hyvinvointi ilmenee tyyty-väisyytenä elämään, onnellisuu-tena ja mahdollisuutena toteut-taa ja kehittää itseään. Hyvätkunnalliset peruspalvelut ehkäi-sevät hyvinvointivajeiden synty-mistä ja pyrkivät korjaamaan jalieventämään jo syntyneitä vajei-ta.

“Oman hyvinvointini perusta-na on viihtyisä koti rauhallisellaja miellyttävällä paikalla, sopi-van lähellä keskustaa”, kertooiiläinen Anu Suotula. “Muuta-man kaupungissa asutun vuodenjälkeen oli ihana muuttaa Iihin.Täällä on hyvät peruspalvelut jamikä parasta, kaikki on lähelläja helposti saavutettavissa. Tääl-lä voi hengähtää ja rauhoittua,kun tietää missä asiat hoidetaaneikä matkoihin ja paikkojen et-

Sisun perhe

voi hyvin Iissä

simiseen tarvitse kuluttaa aikaakuin korkeintaan viisi minuuttia.Kaupassa, postissa ja terveysase-malla asioiminen sujuu siten kä-tevästi. Myös isommat kaupun-git (Oulu, Kemi) ovat lähellä jasiirtyminen niihin on nopeaa

omalla autol-la tai julkisil-la kulkuneu-voilla. Omanalan työn löy-tyminen Iistäkummallekinperheen ai-kuiselle onvahvistanutkäsitystä sii-tä, että myösoma kuntat y ö l l i s t ä ä ,eikä ole tar-vetta muuttaamuualle. Iis-sä on työ-

paikkoja mm. huipputeknologi-an, teollisuuden ja palvelunaloilla. Jos töitä ei aivan heti olelöytynyt, apua on voinut kysyätyövoimatoimistosta, josta onsitten ohjattu eteenpäin, neuvot-tu ja rohkaistu. Työssäkäynninedellytyksenä oli saada perheenlapselle hoitopaikka, joka onkohdallamme järjestynyt nope-asti ja toivomusten mukaisesti.

Vapaa-ajan viettoon on Iissämonia eri mahdollisuuksia. Mei-dän perheessämme harrastetaaniltaisin ja viikonloppuisin, jotenharrastusmahdollisuuksien onoltava lähellä. On tärkeää, ettäeri vapaa-ajan seurojen toimin-ta on aktiivista ja liikuntapaikatpysyvät käyttökelpoisina. Kir-jastopalvelut toimivat Iissä to-della hyvin; kirjoja ja muita teok-sia on monipuolinen valikoimaja niiden varaaminen on maksu-tonta. Sosiaalinen verkosto su-kulaisten ja tuttavien muodossaon edesauttanut perhettämme so-peutumaan kaikin puolin iiläi-seen kulttuuriin ja luomaan kun-taan “henkiset juuret”. Iissä onhelppo voida hyvin!.”

Sisu nauttii kesästä Illinsaaressa.(Kuva: Anu Suotula)

www.tiivi.com

27

Legendaarinen suunnistustoi-mittaja Imppa (Ilmari Kvick)kirjoitti Syöte-Jukolan kisapäi-vänä lauantaina kesäkuun 11.päivänä 1988 ilmestyneessä Ka-levassa:

“Syöte-Jukolaan on valmistu-nut Jarmo Heikan, VTKK:n jaKaukametsäläisten myötävaiku-tuksella oma ATK-ohjelma väli-aika- ja tulospalvelua varten.Napin painallus maalissa kulle-kin juoksijalle on alku ketjulle,jonka päässä on tulos ynnä pal-jon muuta.”

Seuraavassa lainaus Jukolaviestin tarina-kirjasta, päätoimit-tajana Matti Salmenkylä:

“Kansainvälinen olympiako-mitea otti vuoden 1987 Jukolanviestin suojelukilpailukseen jalahjoitti samalla merkittävänsumman kilpailun kehittämiseen.Kaukametsäläiset päätti sijoittaanämä rahat viestin tietojärjestel-mään, jonka toimitti Valtion tie-tokonekeskus. Sitä käytettiinensimmäisen kerran Isolla Syöt-teellä 1988. Järjestelmään on tal-lennettu organisaatio, lähtöluet-telot, hoidetaan erilaiset varauk-set ja tuotetaan kaikki tulospal-velun vaatimat tiedot. Järjestel-mä hoitaa jatkuvan tulosseuran-nan, tekee väliaikatiedoston javarmistaa mm. vielä maastossaolevien määrän. Tulevat kisajär-jestäjät osallistuvat järjestelmänkustannuksiin sen ajantasalla pi-tämiseksi. Järjestelmä voidaantoimittaa minkä tahansa pitem-män viestiin käyttöön.”

Tulospalvelujärjestelmän toi-mittanut Valtion tietokonekeskusmyytiin sittemmin Tieto Oy:lle,joka tänä päivänä tunnetaan pa-remmin nimellä TietoEnator.TietoEnator on pohjoismaidensuurin tietotekniikan palveluyri-tys.

Haatainen ja Lampelapelkäsivät vain pahaa

ilmaaKaleva kirjoittaa ennen Syö-

te-Jukolaa:“On Jukolan kenraaliharjoitus

ja mielet ovat muuten kylmänrauhalliset. Iiläinen Iisu ja pudas-järvinen Urheilijat pelkäävätvain pahaa ilmaa. Järjestelytasonmöhläyksiin nämä kokeneet jär-

jestävät eivät usko: jos se heistäon kiinni, niin 40:s Jukola onnis-tuu. Onnistuu, vaikka se onkinosanottajamäärältään kaikkienaikojen suurin, 1436 joukkueenJukola.” Edellisessä lainaukses-sa toimittaja haastatteli Jukolanteknistä johtajaa Matti Haatais-ta ja ratamestari Pekka Lampe-laa. He pelkäsivät vain pahaa il-maa, mutta oikeasti tulospalve-lun toimivuus oli todellinen pe-lon aihe. Riskit epäonnistua oli-vat suuret, koska ohjelmistoakäytettiin Syöte-Jukolassa en-simmäistä kertaa. Jukolan vies-tin tulospalvelu ei tänä päivänä-kään ole mikään läpihuutojuttu.Sitä se ei ollut Syöte-Jukolassa-kaan v. 1988.

Kaikki tehtiin ennak-koon, mitä voitiin

Syöte-Jukolan tulospalvelu-järjestelmää olisi tietysti pitänytkäyttää koemielessä ennakkoonjossakin pienessä suunnistus-viestissä, mutta tähän ei ollutmahdollisuutta. Niinpä ainoavaihtoehto oli panostaa testauk-seen, koulutukseen ja kenraali-harjoitukseen. Koulutukset jär-jestettiin Oulussa , mutta kenraa-liharjoitus oli paikan päällä Ro-mekievarissa viikkoa ennen ki-saa. Kenraaliharjoitus oli massii-vinen. Molempien viestien jo-kainen osuus ajettiin tulospalve-lussa läpi edellisen vuoden kil-pailija-aineistolla. Tämän jäl-keen tehtiin vielä lopulliset kor-jaukset ja tulospalvelukoneistoja sen 34 henkilöä olivat valmii-na H-hetkeen.

Kaikki onnistui yliodotusten

Syöte-Jukolan tulospalveluonnistui erinomaisesti ja se saipaljon kiitosta kisan jälkeen. Ju-kolan tulospalvelu on monessa

suhteessa haastava eikä haasteole vain tekninen. Tulospalvelus-sa oli silloin ja on edelleenkinmanuaalista työtä, joten inhimil-lisen virheen mahdollisuus onaina olemassa. Jukolassa tämävielä korostuu, koska tulospal-velun urakka on poikkeukselli-sen pitkä alkaen perjantaista japäättyen sunnuntaina, kun vii-meinen suunnistaja tulee maas-tosta. Syöte-Jukolassa viimeinenkilpailija tuli maastosta muistinimukaan joskus sunnuntai-ilta-päivänä n. 10 tuntia voittajajouk-kueen perässä. Tulospalveluntyö ei loppunut vielä kisapäivä-nä, vaan seuraavana päivänämaanantaina ajettiin virallisettulokset Suunnistusliitolle.

Tulospalvelussa käytettiinensimmäistä kertaa Jukolan his-toriassa lähiverkkoratkaisua.Yhdeksän tietokonetta oli sa-massa lähiverkossa, joka tänäpäivänä on arkipäivää, mutteisuinkaan silloin. Ajat rekisteröi-tiin reaaliajassa näppäimen pai-nalluksella maalilinjalla, mikäoli myös uutta. Tulospalvelu olimyös huomattavasti nopeampikuin aikaisemmissa Jukoloissaoli ollut.

Jukolan ja Tiomilan legen-daarinen selostaja Asser Kimpitoimi selostajana myös Syöte-Jukolassa. Kuullessaan perjan-

taina päivää ennen viestin H-het-keä, että kuulutus saa väliajat tie-tokoneen ruudulle ja sen perus-teella pitäisi kuuluttaa, kauhistuiKimpi. Asser suhtautui hyvinskeptisesti ATK:n käyttöön jasen toimivuuteen väliaikapalve-lussa. Hän oli tottunut suoriinradioyhteyksiin kuuluttamostaväliaikarastille. Mutta kisan jäl-keen Asser antoi vuolaasti kiitos-ta ATK:n toimivuudesta ja sanoi,että pojat nyt mennään oikeaansuuntaan.

Leimantarkastus tehtiin myössamalla järjestelmällä ja ensikertaa Jukolassa tietokoneenavulla.

Järjestelmää käytettiinviidessä Jukolassa

Syöte-Jukolan tulospalvelu-järjestelmää käytettiin menes-tyksellä vielä kolmessa seuraa-vassa ja osittain vielä myös Veh-kalahden Jukolassa 1992. Iisuhoiti tulospalvelun samalla jär-jestelmällä järjestäessään Kale-van Rastiviestit Olhavassa v.1992. Viimeisen kerran järjestel-män ratojen hajontasuunnitteluakäytettiin vuoden 1998 Juhla-Jukolassa Siuntiossa. Järjestel-mästä ’sammutettiin sähköt’ täy-sin palvelleena v. 1998. Syöte-Jukolan tulospalveluohjelmistoon ollut pohjana, sen ominai-

suuksia ja siitä saatujakokemuksia on hyödyn-netty myöhemmin uudenJukolan tulospalvelujär-jestelmän kehittämisessä.Hyvällä syyllä voidaansanoa, että Syöte-Jukolantulospalvelussa otettiiniso kehitysaskel.

Markku Heikka

Syöte-Jukolan tulospalvelussa tehtiin historiaa

28

HAUKIRAUTA

Revontie 47, 90830 HAUKIPUDASpuh. 08-5632 600, fax 08-5632 610

IIN KONEPAJA OY

������� ���%,!11!�����!"�1&#�,#!!

Seuran menestys oli 1970-1980 lu-kujen taitteessa todella mittavaa ja kun-taan saatiin useita Suomen mestaruuk-sia viestisuunnistuksessa ja hiihtosuun-nistuksessa. Koko 1980 luvun seura saipurjehtia menestyksen tuulissa ja 1988seuralla oli kunnia yhdessä Pudasjär-ven Urheilijoiden kanssa järjestää iki-muistoinen Jukolan Viesti Syötteenupeissa maisemissa. Muistan elävästitapahtuman ja ne mittavat valmistelut,joissa sain pieneltä osin olla mukana.

1990 luvun alku oli seuran toimin-nassa suvantovaihetta, jonka jälkeenmenestys varsinkin hiihtosuunnistuk-sessa on ollut jälleen loistavaa.

Kunnan mahdollisuudet tukea urhei-luseuroja ovat vuosien kuluessa heiken-tyneet ja tämä on vaatinut seuroilta en-tistä voimakkaampaa talkootyötä toi-minnan pyörittämiseen. Useasti on kun-nan virkamiehenä joutunut toteamaanvoimattomuutensa avustaa perustelluis-sakaan hankkeissa ja joskus sen ymmär-täminen on varmaan ollut seuratasolla-kin vaikeaa.

Vuoden 2005 alussa toteutettu va-paa-aikapalvelujen yhdistäminen naa-purikuntien Kuivaniemen ja Yli-Iinkanssa toi myös omat haasteensa seu-rojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Suunnistus lajina vaatii aivan erilais-ta panostusta sitä harrastavilta seuroil-ta verrattuna moniin muihin lajeihin.Hiihtäjille kunta pystyy tarjoamaan

IISU TÄRKEÄ OSA II-LÄISTÄ KULTTUURIA

valmiit, valaistut suorituspaikat. Sa-moin löytyy kentät yleisurheilijoille,pesäpalloilijoille, jalkapalloilijoille jakaukalopalloilijoille sekä salit lento-palloilijoille. Entäpä suunnistajille?Suunnistajien on aloitettava liikunta-paikkansa rakentaminen joka kerranalusta, usein neitseellisestä maastostaja sen kartoituksesta alkaen. Tämävaatii paljon aikaa ja innostusta ja tie-tenkin myös rahaa karttojen painatta-miseen ym.

Kunta pyrkii mahdollisuuksiensamukaan avustamaan näissä kuluissa,mutta aiemmin talousarviossa olluttavuotuista karttamäärärahaa on useintullut ikävä. Lama söi tämänkin avus-tusrahan ja sen palauttaminen näyttääolevan yhtä tuskaa. Tästä huolimattakartoitusyhteistyö on ollut etenkinkunnan kannalta hedelmällistä jaolemme mahdollisuuksien mukaanolleet toimintaa taloudellisestikin tu-kemassa. Vastaavasti kuntalaiset ovatsaaneet upeita suunnistuskarttoja käyt-töönsä ja seura-aktiivit ovat opastaneetkoululaisia suunnistuksen saloihin.

Nyt toteutettavat Olli Veijolan 100vmuistokisat ovat osoitus Iisun voimas-ta kilpailujen järjestäjänä. Lukuisattalkoolaiset ovat puurtaneet kilpailu-jen aikaansaamiseksi erilaisissa tehtä-vissä. Illinsaaren kartoitus on jälleenkerran saatu ajan tasalle, suunnistus-uria on ajettu lukematon kilometri-määrä jne.

Yksi Iin menestyneimmistä urheiluseuroista, Iisu ry,järjestää lukuisia liikkumismahdollisuuksia niin

kilpailijoille kuin kuntoilijoillekin. Iisu on vaikuttanutvoimakkaasti ja näkyvästi iiläiseen liikuntakulttuuriin

koko sen 25 vuotta, jonka olen Iin kunnassatyöskennellyt Nyt toteutettavat Olli Veijolan 100v

muistokisat ovat osoitus Iisun voimasta kilpailujenjärjestäjänä. Lukuisat talkoolaiset ovat puurtaneetkilpailujen aikaansaamiseksi erilaisissa tehtävissä.

Tapio RissanenVapaa-aikajohtaja

Toivotan onnea ja menestystä kilpailuviikonloppuunsekä järjestäjille että kilpailijoille.

10 pisteen JT-TALO

Ota yhteyttä!

Puutuomela Oy

Uusikatu 57-59

90120 Oulu

p. 08-311 7126

0400 687 502

0400 922 902

- turvallinen ja laadukas koti perheellesi!www.jt-talo.com

• Sadevesikourut • Lumiesteet • Kattosillat

Puh. Mika 0400 553 867 • Fax 817 4000

www.talovarustepojat.fi

29

Tehdas:Iilaakso, 91100 Iipuh. 08-817 4910fax. 08-817 4914

Myynti:Piisilta 1, 91100 Iipuh. 08-553 6281fax. 08-553 6280

info@ii-ikkunatjaovet.comwww.ii-ikkunatjaovet.com

EERON KAUPPA Oy91100 Ii

Puh. (08) 817 3046 • Fax (08) 817 4626

Avoinna: ark. 9-18, la 9-14

HAUKIPUTAAN

SÄHKÖOSUUSKUNTA

MarMarMarMarMartinniementie 31,tinniementie 31,tinniementie 31,tinniementie 31,tinniementie 31, puh. puh. puh. puh. puh. (08) 5612 600 (08) 5612 600 (08) 5612 600 (08) 5612 600 (08) 5612 600

Sähköasennuksialaskutyönä

• vikatyöt, korjaus- ja huoltotyöt• saneeraus- ja muutostyöt

Tarvikevarastommepalvelee

Arkisin klo 7.00 - 15.30

1990 Nyby, Olhava 1:15 000

13. Iisun kartta, pikamatka 1990 ja pm-viestit 1991

1991 Meriänjärvi, Jakkukylä 1:15 000

Iisun 20-vuotisjuhlakilpailu

1992 Alimmainen Pihlajajärvi, Väli-Olhava 1:15 000

36. Kalevan Rastiviesti

1992 Pihlajaoja, Väli-Olhava 1:10 000

Kansallinen ja pm-pikamatka

1993 Illinsaari, Ii 1:10 000

Pm-hiihtosuunnistus ja pm-yö

1994 Keskimmäinen Pihlajajärvi, Väli-Olhava 1:10 000

Kansallinen ja pm-pikamatka

1994 Tapio, Ii 1:15 000

Veteraanisuunnistajat ry:n hs-mestaruuskilpailu ja

Viestiliigan päätösosakilpailu

1994 Alaranta, Ii 1:10 000

Opetuskartta, Oulu-rastit

1995 Vuosioja, Väli-Olhava 1:10 000

Kansallinen pikamatka ja Suomenmaan suunnistuscup-95:n

päätöskilpailu

1996 Olhava, Olhava 1:10 000,

PSM-pikamatka ja 25-vuotisjuhlakilpailu

1996 Kiuttula, Väli-Olhava 1:10 000,

Sotilaiden SM (+1997 pika ja Kelterin viesti)

1996 Soronen, Ii 1:10 000,

hiihtosuunnistuskartta

1997 Asema, Ii

1:10 000, opetuskartta

1997 Asema, 1:15 000

hiihtosuunnistus (1998)

1999 Sulajärvet, Olhava 1:10 000

Kansallinen ja viesti

2001 Vuornos, 1:10 000,

hs-tuloste PSM- ja Aluemestaruushiihtosuunnistus

2001 Vuornoskangas, 1:10 000,

Iin Yrityksen juhlakilpailu

2002 Illi, 1: 10 000,

opetuskartta

2003 Olhavanjokisuu, 1:10 000,

keskimatka ja pika, kansallinen

2004 Piukkunen, 1:10 000,

2-päiväinen hs-kilpailu

2004 Jakkukylä, 1:10 000,

pm-aluemestaruuskilpailut

2004 Iin Urheilukenttä, 1:2000,

opetuskartta

2004 Alaranta ja Illi, 1:10 000,

opetuskartat

2005 Sorosenperä,

1:10 000 ja 1:7500,

2-päiväinen hs-kilpailu,

Viestiliigan osakilpailu

2005 Olhavan koulu,

1:7500, kansallinen

pikamatka

2006 Raasakka,1:10 000

ja Illinsaari, 1:7500,

Olli Veijolan 100 v-muisto-

kilpailu ja Veteraanisuun-

nistajat ry:n hs-mesta-

ruuskilpailut

1990-ja 2000-luvullavalmistuneet Iisun kartat:

Myynnissä olevat kartat: Sulajärvet,

Olhavanjokisuu, Jakkukylä, Iin Ur-

heilukenttä, Illi ja Olhavan koulu.

Tiedustelut:

Reijo Viinamäki 05-5752304

Kartantekijä Reijo Viinamäkiehtii myös suunnistusrasteille.

30

Lieksentie 5, 91100 Ii

puh. 08-817 4400, fax 08-817 4401

tuulesta, puusta ja auringostaSähköä ja lämpöä vedestä

Iin Energia Oy

Asematie 1391100 Iiwww.iinenergia.fi

Puh. (08) 8180 220Vikapäivystys työajanulkopuolella 0400 382 989

• takymetri- ja RTK GPS-mittaukset

• pohjatutkimukset, perustamistapalausunnot

• kunnallistekninen suunnittelu

• jätevesijärjestelmien selvitys ja suunnittelu

• maarakentamisen laadunvalvonta

Aito, ihmisten pankki.

www.optia.fi

POHJATUTKIMUS- JA

MITTAUSPALVELU OY

Paulaharjuntie 22 90530 OULU

p. 08-347019 fax. 08-347024

Leipojantie 4 91100 Ii

p. 08-8173070 fax 08-8173071

www.pmpoy.com

Kiimingintie90830 HAUKIPUDASPuh. (08) 547 2987fax 547 2221

Veteraanisuunnistajat-Vete-ranorienterare ry on toiminutpian 30 vuotta. Yhdistys perus-tettiin 37 innokkaan veteraaninvoimin Mikkelissä 9.10.1976.

Veteraanien keskeistä toimin-taa oli ollut jo aikaisemminkin,sillä joukko veteraaneja perusti7.11.1943 kerhon, joka toimiHelsingin seudulla. Myös Varsi-nais- Suomessa ja Keski-Suo-messa oli toimintaa 1960-luvul-la. Hämeessä veteraanitoimintaaoli Savisuku-yhdistyksen puit-teissa.

Veteraanien ikäAluksi veteraanien alin ikära-

ja oli miehillä 50 ja naisilla 40vuotta. Sittemmin 1990-luvullaalaikärajaksi otettiin kansainvä-lisen käytännön mukaan 35 vuot-ta. Lieneekö asiaan ollut vaikut-tamassa vuoden 1991 MM-tapah-tumat. Silloinhan ruotsalainenJörgen Mårtensson voitti ensinkeväällä veteraanien H35-sarjanja elokuussa Tshekkoslovakiassanormaalimatkan MM:n

Miten yhdistys toimii?Vuosittain järjestetään yhdis-

tyksen mestaruuskilpailut kesä-ja hiihtosuunnistuksessa normaa-li- ja pikamatkalla. Yhdistys te-kee seurojen kautta tai suoraanSuomen Suunnistusliitolle ja alu-eille veteraaneja koskevia esityk-siä sarjoista ja ratojen vaativuu-desta. Se muistuttaa myös seuro-ja veteraanisarjojen tarpeellisuu-desta kansallisessa kilpailutoi-minnassa. Nykyisin yhdistykses-sä on noin 900 jäsentä.

VETERAANISUUNNISTAJAT RYJäseneksi liittyminenVeteraanisuunnistajien jäse-

neksi voi liittyä jokainen ko.vuonna vähintään 35 vuotta täyt-tävä suunnistusta harrastava taikannattava henkilö. Vuonna2006 jäsenmaksu on 8 euroa.

Jäsenilmoittautuminen tapah-tuu maksamalla jäsenmaksu Ve-teraanisuunnistajat ry:n tilille n:o800012-1670552. Viestiin täy-dellinen nimi, syntymäaika, tark-ka osoite ja seura. Jäsentiedostoahoitava Sampo-pankki lähettääkunkin vuoden alussa vanhoillejäsenille jäsenmaksulomakkeen.

Nuorten tukeminenVarsin merkittävää on veteraa-

nien antama tuki nuorille suun-nistajille. Yhdistys jakaa vuosit-tain neljä stipendiä menestyvillekesä- ja hiihtosuunnistajille. Tä-hän mennessä stipendin saaneitaon noin 70 ja tuki katetaan saa-duilla jäsenmaksutuloilla.

Useat stipendin saaneista ovatmyöhemmin yltäneet MM-kilpai-luissa mitaleille ja muutama jopamestaruuteen asti Mainittakoon,että viime talven hiihtosuunnis-tuksen maailmanmestari MattiKeskinarkaus ja viimeisimmänkesäMM.n Tampereella voitta-nut Pasi Ikonen ovat molemmatsaaneet stipendin kaksi kertaa.Kaksinkertaisia stipendin saajiatämän vuoden edustussuunnista-jista ovat lisäksi Minna Kauppi,Jani ja Jonne Lakanen, Katja Ra-janiemi, Hannele Valkonen. Lii-sa Anttila on palkittu jopa kolmekertaa. (mh)

Iisun veteraanit: Oulun Tarmon kansallisissa vuonna 1986. HeimoIsopahkala (vas.), sinnikäs suunnistaja, täytti viime joulun aikaan 90vuotta. Heimo on joutunut lonkkatekonivelten vuoksi jättämään ras-tit jo vuosia sitten. Erkki Sarkkinen, ensimmäinen pohjoissuomalai-nen suunnistuksen SM-mitalisti, Erkki ei aivan ehtinyt täyttää 90 vuot-ta, vaan nukkui pois omaan keinutuoliin kodissaan vuonna 1993.Martti Kaikkonen on Iisun menestyksekkäin veteraanisuunnistaja.Vieläkin 83 vuotiaana Martin juoksuaskel on kadehdittavan keveää.

AUTOHUOLTO P. UKKOLA KY

31

Seuran Päihdepelisäännöt ovat ajankohtaisia ainakin seuraavis-sa tilanteissa:- Kun seura järjestää matkan ulkomaille- Kun matkalla tai leirillä on mukana alaikäisiä- Seuratoiminnassa, jossa on mukana lapsia ja nuoria

UlkomaanmatkaSuositus seuroille:Kun matkaan lähtee alle 18-vuotiaita sovitaan aina päihdepeli-säännöt ennen matkaa. Suosituksena on sopia, ettei kukaan mat-kalle osallistuva käytä alkoholia (poikkeuksena täysi-ikäistenkohtuullinen käyttö ruokailun yhteydessä laivalla, jos tämä poik-keus halutaan).Matka tai leiri, erityisesti kun mukana on alaikäisiäSeurojen päihdepelisääntöjä, esimerkkejä:• Seuran asu päällä ei nautita alkoholia. Seuran matkassa ei

nautita alkoholia.• Kun matkalla tai leirillä on alle 18-vuotiaita, ei matkan tai

leirin aikana kukaan nauti alkoholia.• Matkan tai leirin aikana ei esiinny tupakointia tai nuuskan

käyttöä.Lasten ja nuorten seuratoimintaYleisiä käytäntöjä seuroissa:• Kun ollaan lasten tai nuorten ohjaajana, ei nautita lainkaan

alkoholia, edes ruokajuomana.• Lasten ja nuorten harjoituksien yhteydessä ei tupakoida eikä

nautita alkoholia.Hyviä toimintatapoja päihdepelisääntöjen sopimiseksi• Kootaan matkalle tai leirille lähtijät yhteen ennen lähtöä ja

sovitaan asiasta.• Sovitaan ennen kauden alkua ohjaajien kesken pelisäännöt

ja päihdepelisäännöt, joita noudatetaan koko kauden ajan.• Sovitaan lasten vanhempien kanssa päihdepelisäännöistä ja

tupakointitavoista. Sopiminen tapahtuu pelisääntökeskustelussa tai vanhempainillassa.

• Sovitaan lasten ja nuorten kanssa ennen matkalle tai leirillelähtöä, miten matkalla toimitaan. Joka kerta.

Perusteluita:• Tutkittua tietoa: Mitä myöhemmäksi ensimmäiset alkoholi

kokeilut siirtyvät, sitä pienempi on mahdollisuus, että alkoholi hallitsee elämää joskus myöhemmin.

• Alle 18-vuotiaan elimistö, erityisesti aivot, eivät kestä alkoholia.

• Alkoholi ei kuulu liikuntaan ja urheiluun.• Etukäteen sopiminen on helpompaa, kuin vasta tapaukseen

puuttumineen.• Alkoholin myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle on

lain mukaan kiellettyä.Lisätietoa:

Reilua peliä rasteilla -hankevastaavaKatri Lilja p. (03) 3676 308, email: katri.lilja@elisanet.fiwww.nuorisuomi.fi/paihteetonpelikentta/

Ehdotuksia suunnistusseuroille

Suomen Suunnistusliitto

PÄIHDE-

PELISÄÄNNÖT

Jokakesäinen ykkösharras-tukseni marjastuksen ohella onsuunnistus. Käyn iltarasteillakaksi kertaa viikossa toukokuus-ta syyskuun loppuun. Vain kiih-keimpänä hilla-aikana suunnis-tus jää vähemmälle. Löysin Oulu- rastit kuntoilumuodokseni kunjuokseminen alkoi tuntua puur-tamiselta. Metsässäkin juoksen,mutta haastavan radan selvittä-minen suunnistamalla on palkit-sevampaa, kuin pelkkä juoksu.Kun ikää on kertynyt yli 60 vuot-ta, maisemat vaihtuvat entistäkinhitaammin. Joskus kuitenkinhuomattavasti nuoremmatkinharrastajat jäävät tuloksissa jäl-keeni, sillä vauhti ei yksin rat-kaise; on myös löydettävä rastit!

Suunnistus on kuntoilulajinamahtava. Se kehittää elimistöä

monipuolisesti: kestävyys, kette-ryys, keskittymiskyky, tasapaino,arviointikyky väsyneenä ja on-gelmanratkaisukyky kehittyvät.Parasta suunnistuksessa on kui-tenkin rastien löytäminen. Toisi-naan suunnistus sujuu kuin unel-ma, joskus taas rastit ovat todel-la hukassa. Maalissa on muka-vaa pohtia toisten suunnistajienkanssa reitinvalintoja, rastiväli-en aikaeroja ja mahdollisia on-gelmakohtia reitillä.

Internetissä voin verrata suo-ritustani kaikkiin saman radankiertäneisiin suunnistajiin. Emit-kilpailukortti tallentaa jokaisensuunnistajan kaikki rastivälit tu-loksiin, joita voi katsella netistäosoitteesta: www.oulurastit.net

JärjestäjätOulun seudun suunnistusseu-

ratLähdöt

Tiistai- ja torstai-iltaisinmaastoon pääsee klo 17.00-19.00 ja syyskuussa klo 16.30-

18.00. Seurat järjestävät myösjoinakin lauantaina Oulu-raste-ja.

RadatA: 6-8 km vaativa, B: 4-5 km

keskivaikea, C: 3-4.5 km helpoh-ko, D: 2-2.5 km helppo. Rasti-reitti (RR): 1.5-2.0 km helppo.Rastireitti järjestetään touko-ke-säkuussa tiistaisin ja loppukesäl-lä järjestäjän ilmoituksen mu-kaan. Ilmoitukset Kalevassamuutamaa päivää ennen tapah-tumaa ja Pohjois-Pohjanmaansuunnistuksen verkkosivuilla.

MaksutAikuiset 4 e. Lapset (alle 16

v.), eläkeläiset ja opiskelijat 2 e.Alennukseen oikeuttava todistusesitettävä. Perheet 8 e. Emit-kil-pailukortin vuokra 0,50 e.

TiedotusOpastustiedot Kalevan seura-

toimintapalstalla, tiistain tapah-tumasta sunnuntain ja torstaintapahtumasta keskiviikon leh-dessä. Netistä tiedot löytyvätOulun kaupungin sivuilta ja Poh-jois-Pohjanmaan suunnistuksensivuilta, sekä suunnistusliitonsivuilta.

YhteyshenkilöAlueen harrastesuunnistus-

vastaava Keijo Ruotsalainen,Itikkatie 17, 90550 Oulu. Puh.040-7076417.Sähköposti: keijo.ruotsalainen@ee.oulu.fi Tulosasiat: Olli Puurunen (olli.puurunen@ouluntarmo.fi)

MuutaKaikissa tapahtumissa käyte-

tään Emit-leimausjärjestelmää,jolloin jokaisella suunnistajallatulee olla käytössä kilpailukort-ti. Oman kortin puuttuessa kor-tin voi vuokrata järjestäjiltä.

Auvo Kaimio

Oulu-rastit Parasta suunnistuksessaon rastien löytäminen.

32

T:mi SEPPO KELTAMÄKIseppo.keltamaki@ostosrasti.inet.fi

puh/fax (08) 817 4567, 0400 725 467

OIKEA

OSTOSRASTI

Nettikauppa:www.aries.fi

UUTUUS Ruotsista:Multirun, nastoitettujuoksukenkä maastoonja talviliukkaille!

• HIIHTOKAUSI MENOSSA!• Suksista PARHAAT mallit HISU laduille!• Vähän käytettyjä TALLISUKSIA edullisesti, hintatietoisen valinta!• HIONTAPALVELU uudella koneella!• Tiedustele tuulipukuja ja hiihtoseura-asuja• Nordenmark markkinajohtajatelineet karttatelineet• Voiteet, siteet, monot, sauvat, voitelutelineet, KAIKKI MITÄ TARVITSET, myös postimyyntiä!

Terveisin Seppo

Vilintie 2, 91100 Ii

Iistä, Oulun, Raahen, Mikke-lin ja Porin kautta Lohjalle muut-taneena on matkalla kertynyt aja-tuksia Iistä ja iiläisestä suunnis-tuksesta.

On todella mielenkiintoistaIissä käydessä kierrellä tutuissapaikoissa ja havaita voimakasomakotitalorakentaminen. Uusiataloja nousee ja väestönkasvunäyttää olevan hyvällä kasvu-uralla. Entäpä perheiden harras-tusmahdollisuudet?

Suunnistuksesta per-heen yhteinen harrastus

Helmikuussa on jo lapsiper-heiden vanhempien hyvä pohdis-kella tulevan kesän yhteistä va-paa-ajankäyttöä. Olisiko suun-nistus mielekäs ja edullinen har-rastus koko perheelle? Iissä ontähän erittäin hyvät mahdollisuu-det. On aloittelijoiden opastustakuin monipuolisia maastoja, Il-linsaaren ja Aaltokankaan help-pokulkuisista aina Olhavan huip-pusuunnistusmaastohin saakka.Ii tarjoaa mahdollisuudet niinhuippu- kuin elämäntapasuun-nistukseen.

Nuorille uusia taitojaja kokemuksia

Oman suunnistussuorituksenlisäksi monipuolisia taitoja ke-hittää myös erilaisten suunnis-tustapahtumien järjestäminen.Kasvaville nuorille avautuumahdollisuus olla mukana järjes-tämässä ja ottamassa vastuutaniin kuntosuunnistustapahtumankuin kansallisen kilpailun onnis-tumisesta. Kenellekään ei anne-ta ylivoimasta tehtävää eikä ku-

kaan jää yksin. Iisulaisten taitoja kokemus kilpailujen järjestä-jinä antaa myös ensimmäisiäkertoja mukana olevalle turval-lisen tavan lähteä mukaan. Suun-nistuskilpailujen järjestämisessämukana olo antaa hyvät eväätmyös tulevaisuuden työelämänerilaisiin projektitehtäviin.

Suunnistuskilpailun järjestä-minen kartanvalmistuksesta, ra-tasuunnittelusta, kilpailupäiväänaina kisakeskuksen purkamiseensaakka on projekti. Tämän pro-jektin suunnittelussa ja toteutuk-sessa nuoret kokevat onnistumi-sen iloa ja saavat tervettä itse-luottamusta sekä rohkeuttaomiin tekemisiin.

Mistä Ii tunnetaan?Eri puolilla Suomea asunee-

na olen tavannut runsaasti ihmi-siä. Ihmiset tuntevat Iitä muuta-masta asiasta: Iin silloista, ly-hyestä nimestä, pesäpalloilustaja suunnistuksesta.

Erityisesti suunnistus tarjoaaOlhavan hienojen maastojen an-siosta Iille tunnettavuutta.

Hyödynnetäänkö Olhavan –Kuivaniemen Merihelmen maas-tojen tarjoamat mahdollisuudet.Olisiko paikallaan Iin ja Kuiva-niemen elinkeino- ja liikuntalau-takuntien myös pohtia löytyisi-kö suunnistusväen kanssa yhteis-tä intressiä hankkia 500 – 1500kilpailijan tapahtumaa juhlista-maan vaikkapa tulevaa uuttakuntaa. Kisaa jossa medianäky-vyys myös olisi hyvä ja taattu.Matkailunäkökulma tulisi myösuudella tavalla huomioida.

Tuomo Paaso

Ajatuksia Lohjaltaiiläisestä suunnistuksesta

Ii tarjoaa mahdollisuudet niin huippu-kuin elämäntapasuunnistukseen.

Tuomo Paaso onlänsi-uusimaa-lainen pankin-johtaja ja entinenIisun pitkäaikai-nen puheenjoh-taja.

33

KIINTEISTÖHUOLTO

KURTTILA

• Kiinteistöjen kokonaishuolto

• Traktoriurakointi

• Talvella auraukset ja hiekotukset

• Kesällä viherrakentaminen

• Myös nurmikoiden leikkaus

KONINTIE 67, 91100 II

P. 0400 947 815

34

KODINKONE-MARKUS OY

RRRRReeeeevvvvvontie 17,ontie 17,ontie 17,ontie 17,ontie 17, 90830 Haukipudas p 90830 Haukipudas p 90830 Haukipudas p 90830 Haukipudas p 90830 Haukipudas p..... 08-5611900 08-5611900 08-5611900 08-5611900 08-5611900

PAIKKAKUNTASI PALVELEVA ERIKOISLIIKE

Mennään taksilla tai bussilla

LEON kanssa

RYHMÄMATKAT

50-paikkaisella

bussilla

Pirkko Hirvasniemi

(08) 817 5517

0400 166 316

Leo 0400 671 255

II

YLI-OLHAVA

Palukantie 22, 91100 Ii

08-817 34960400 388 6220400 689 818

IIN KIINTEISTÖ- JA JÄTEHUOLTO

TARJOAMME TEILLE:

- likakaivojen tyhjennys

- viemärien avaus/sulatus

- kiinteistöjen jätehuolto

- jäteastiat/säiliöt

- vaihtolavat

- talvella lumen auraukset

V. PAAKKOLA

Teemme puhdasta jälkeä. Soita toki 817 3496

Urakointi & Myynti

Jouko Ukkola puh. 0400 282 963

Oijärventie 1144

91150 Yli-Olhava

Peltolantie 8 A 1, 90210 Oulu

Puh. (08) 535 3700

Fax (08) 535 3722

arkins.oulu@arkins.fi

www.arkins.fi

Taiteilija mieltää tilaustyön luotta-muksen osoituksena tilaajatahon puo-lelta. Muotokuvia taiteilija on tehnyt eritekniikoilla mm. piirtämällä, maalaa-malla, sekä muovailemalla.

Tilaajan toiveet, sekä lopullinenteoksen sijoituspaikka, mikäli se ontiedossa, ovat lähtökohdat tilaus-työssä. Tietyn kurinalaisuuden hänottaa antoisana haasteena, jossa ku-vattavan karaktäärin tavoittaminenon yksi oleellinen tekijä kokonai-suuden hallinnassa.

Teokseen Sanna valitsi Veijolankasvokuvan lisäksi hänen syntymä-kodin Iin Illinsaaresta, alueen van-han kartan 1600-luvulta, rastilipunsekä luontoefektejä rikastuttamaan ko-konaisuutta.

Jokainen teos on kuin oma matkan-sa. On uskallettava heittäytyä myös in-tuition varaan ja luotettava että sekantaa…Näin tässäkin tapauksessa.

Olli Veijolan muistoteosSanna Koivistolta

Iisu halusi muistaa SuomenSuunnistusliittoa lahjoit-tamalla liitolle sen ensimmäi-sen puheenjohtajan Olli Veijo-lan muotokuvan. Teoksesta onteetätetty myös julisteita pal-kintokäyttöön. Taideteos ti-lattiin Iiläiseltä kuvataiteilijaSanna Koivistolta.

Jokai-nenteosonkuinomamat-kansa.

teksti: lap

Muotokuva, kuten ei mikään muu-kaan teos synny hetkessä, vaan siihentarvitaan aikaa ja osaamista, kuten ur-heilussakin hyvän suorituksen aikaan-saamiseksi.

Sanna haluaa tehdä yhteistyötä eten-kin lasten kanssa. Lasten ennakkoluu-lottomuus ja avoimuus ovat tärkeitäominaisuuksia, joita ei enää välttämättä

järkevillä aikuisilla ole paljoajäljellä. Lasten luontainen kykyottaa uusia haasteita avoimestivastaan tarvitsee aikuisia, jot-ka mahdollistavat lapsille on-nistumisen elämyksiä mahdol-lisimman paljon, onpa kysymyssitten liikunnasta, kuvataitees-ta jne. Onnistumiset vahvista-vat itsetunnon kehitystä ja kan-tavat lasta aikuisuuteen ja elä-mään.

Sannan omat suunnistuskokemuksetliittyvät lapsuuteen, jääden mieleenpositiivisina kokemuksina, joissa mu-kana olivat luonto tuoksuineen ja on-nistumisen ilo rastien löydyttyä.

T:mi LUMIMETSÄAJOT

Matti Turtinen

Ojakyläntie 132 B, 91100 Ii

puh. 0400 284 195

Sanna Koivisto

Olli Veijolan muistoteosSanna Koivistolta

35

Monipuolinen lounas

ma-pe klo 11-14, hinta 7,50 e

viikonloppuisin Gasthaus-lounas

tai a´la carte-lista

18.-19.2. Pihviviikonloppu

Kaksi yhden hinnalla

Pariloitu pippuripihvi 18 e

tai Häränpihvi 22 e

25.2. avaamme tiloihimme uutuutena

GASTHAUS PUBIN; GASTPUBIN

savuton, erikoisoluet, laaja valikoima pullo-oluita

25. -26.2. päivälounaana

Suunnistajan lounas Olli Veijolan

100 v-muistokilpailun kunniaksi, hinta 10,50 e

• Korkeatasoinen majoitus

• Kokoustilat poliisilaitoksen alakerrassa

• Pitopalvelu omissa tai asiakkaan tiloissa

Avoinna:

ark 11-14, seisova pöytä 7,50 e

pe 11-24 (02),

la 13-02, seisova pöytä13-17; 8,90 e

su 13-18 a´la carte

Tilauksesta myös muina aikoina

Seurakuja 2 Ii ,puh. 08-8176255, 050 - 343 1550

saapuu

kevään

aikana !

Tunturisuunnistuksensuosio kasvaa

Levi-Kätkätunturi 1992, Sakari Liedesja Pentti Pernu vauhdissa.

Ensimmäinen tunturisuunnistusvuonna 1984 Luostolla keräsi 59 suun-nistajaa ja siitä ovat osallistujamäärätkasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna2005 Saariselällä kilpailijoita oli noin600. Kilpailu juostaan parisuunnistuk-sena. Parisuunnistuksen voi suorittaamyös sekasarjassa tai kuntosarjassa.Lisäksi pääsarjassa on mahdollistasuunnistaa yksin. Ensimmäisen päivänlähtö tapahtuu yhteislähtönä ja toisenapäivänä takaa-ajo lähtönä puoleen tun-tiin saakka. Yli puoli tuntia ensimmäi-senä päivänä hävinneet lähtevät yhteis-lähtönä.

Tunturisuunnistus on tärkein vuosittainen suunnistuskilpailuLapissa. Ensimmäinen tunturisuunnistus vuonna 1984Luostolla keräsi 59 suunnistajaa ja siitä ovat osallistujamäärätkasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2005 Saariselälläkilpailijoita oli noin 600

Ylläs Äkäskero 2000, Pentti Pernu, Ritva ja Risto Liedes

Tunturisuunnistus on tärkein vuosit-tainen suunnistuskilpailu Lapissa. Eni-ten keskustelua ovat aiheuttaneet mat-kojen pituudet ja ikähyvitykset seka-sarjoissa. Varsinkin HDB:ssä suunnis-taa lähes huippusuunnistajia, joka onihmetyttänyt monia kanssakilpailijoi-ta. Matkat vaihtelevat 10 km:stä lähes30 km:iin riippuen sarjoista ja maas-ton kulkukelpoisuudesta. Reitinvalin-noista johtuen matkoista tulee useita ki-lometriä pitempiä.

Tunturinvalloittaja-mitalin saa hy-väksytyn suorituksen tehtyä seuraavas-ti: pronssinen mitali kymmenestä hy-väksytystä suorituksesta, 20 tunturi-suunnistusta antaa hopeisen ja 25 kul-taisen mitalin.

Iisulaisista on pronssisen mitalinsaanut ainakin seuraavat henkilöt: Sep-po Keltamäki (17), Anneli Mattila (16),Anneli Vilppola (16), Pentti Pernu(12), Pasi Karjalainen (11), KimmoKakko (10).

Tunturisuunnistus järjestetään vuo-rovuosin viidellä eri tunturialueellaPyhä-/Luosto-/Sallatunturit, Olos-Pal-las alue, Levin alue, Ylläksen alue jaSaariselän alue. Vuonna 2006 tunturi-suunnistus järjestetään 5.-6.8. SallanNaruskalla 30 km kauempana kuinvuonna 2002 järjestetty tunturisuunnis-tus. Kilpailualueen läpi virtaa Tuntsajo-ki ja alueella on riehunut metsäpalo1960-luvulla. (pp)

36

KILPAILUOHJELMA

Lauantai 25.2.2006

klo 10.30 Kilpailujen avaus

Kilpailun johtaja Matti Haatainen

klo 10.45 Ratamestarien ja valvojan puheenvuorot

klo 11.00 Lähtö

klo 13.30 Veteraanisuunnistajien mestaruusmitalien jako

Sunnuntai 26.2.2006

klo 9.30 Ratamestarien puheenvuoro

klo 9.45 Kilpailun suojelijan tervehdys

Maanmittausneuvos Osmo Niemelä

klo 10.00 Lähtö

klo 12.30 Olli Veijola- taulun luovutus Suunnistusliitolle

Veteraanisuunnistajien mestaruusmitalien jako

Palkintojen jako

Huom! Kilpailun alkamisajat voivat siirtyä pakkasrajan –20C vuoksi

Tiedoksi yleisölle:

Kilpailukeskuksessa kisaravintola

Illinsaarentiellä ja Illinkoskentiellä kilpailun aikana 30 km:n nopeusrajoitus

Illinsaaren uusi suunnistuskartta myynnissä kisainfossa sunnuntaina klo 12 alkaen

Kilpailun päätoimihenkilöt:

-kilpailun johtaja Matti Haatainen, 0400 416 563

-ratamestariryhmän johtaja Anneli Vilppola

-valvoja Raimo Tolonen, Länsirajan Rasti

-tiedottaja Lea Alakorva-Pernu, 040 588 3518

-kilpailukeskuspäällikkö Toivo Veijola, 040 589 8951

-opasteet: Jari Vilppola

-liikenne ja paikoitus: Esa Hapuoja

-info: Anneli Mattila

Olli Veijolan 100v-muistokilpailu

Hiihtosuunnistuskisa Iin Illinsaaressa

Iisu ry

-lähtö: Risto Liedes

-maali: Osmo Liedes

-tuloslaskenta: Kimmo Kakko

-tulostaulu: Ritva Liedes

-kuuluttaja Hannu Karstunen

-majoitus: Jouni Välipakka

-ravintola ja aamupalat:

Ritva Liedes, Eila Keltamäki

-ensiapu: SPR-ryhmä

Tervetuloa seuraamaan hiihtosuunnistuskilpailua Illinsaaren hiihtomajalle!