ilmarinen 2/14

SEMINAARIOPPIAMIKKELIN BETONI & VARHAINEN VÄLITTÄMINEN

15

DEBATTI:MIKSI TYÖ-TERVEYTEEN KAN-NATTAA SATSATA

24

AKI RIIHILAHTI ANTAA

LUOVUUDELLE MAHDOLLISUUDEN

31

2/14ILMARINEN

8

Työnjohtaja Mahdi Khanbaein rakennustyömaalla asiat pysyvät järjestyksessä

“Työn ilon voimin naisyrittäjät jaksavat painaa pitkää päivää. He työskentelevät keskimäärin 48 tuntia viikossa. Omaan ajankäyttöön kannattaakin kiinnittää huomiota” Jouni Vatanen, tutkija Ilmarinen – s. 14

SAMAT SÄÄNNÖT KAIKILLA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

Sisältö

2/14

Eläkkeelljäämisikä ja eliniänodote 6 Kun yksinyrittäjä jää äitiyslomalle 7 Työergonomia säästää rahaa 13 Lyhyesti: Eläkevakuuttamisen niksit, yhä enemmän työeläkekuntoutujia, yhä tyytyväisempiä asiakkaita28

4

5

24POSITIIVISUUSENSINPERTTI LIUKSIALAAUTOALAN YRITTÄJÄ

15HYÖTYÄ SEMINAARISTA

19

Työkokeilu toi avun Pirjo

Kaipaiselle

Mihin kaikkeen YEL-maksut vaikuttavat?

Työterveyteenkannattaa satsata

Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto:

Päivi Hansio,

Eeva Hukka, Kati Huoponen,

Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen,

Milla Kauppila, Jaakko Kiander,

Sari Leppävuori, Heidi Mannio,

Mari Merilampi, Mika Paananen,

Jukka Welling

Palautteet ja juttuvinkit:

Toimitus & ulkoasu:

Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN-L 1239-050X,

ISSN 1239-050X (painettu),

ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu)

Painos: 77 000

Painettu elokuussa 2014.

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:

Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite:

00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat:

010 195 000

Asiakastietojen muutokset:

Ilmarisen yhteistyökumppani on

OP-Pohjola-ryhmä.

lahdun kuluttajana tavattomasti, kun huomaan, että joku on oikeasti

pohtinut mitä tarvitsen ja luonut ratkaisuja arkeni helpottamiseksi.

Tunteeseen liittyy usein myös annos yllättyneisyyttä – tällaistakin voi

palvelu olla!

Ilahtumisen synnyttää usein pieni asia, kuten vaikkapa se, että

minua palvelevasta henkilöstä välittyy halu kuunnella ja ymmärtää.

Kyse ei kuitenkaan ole pienestä asiasta. Se, että jokainen asiakas lähtee jokaisesta pal-

velutilanteesta iloisesti yllättyneenä, vaatii yritykseltä paljon. Tällainen kokemus ei ole

sattumaa, se on johdonmukaisen työn tulos.

Asiakkaan ei tarvitse tietää, kuinka paljon yrityksen kulisseissa on hikoiltu sujuvien

prosessien tai tuotekonseptien eteen. Hänen ei liioin tarvitse vaivata päätään sillä, millä

tavoin yrityksen johto on huolehtinut henkilöstönsä osaamisesta, hyvinvoinnista tai

työvälineiden toimivuudesta. Asiakkaalle tärkeää on se, että hän saa asiansa hoidettua

sujuvasti ja niin että siitä jää hyvä mieli.

Tässä voittavat kaikki: Asiakkaan hyvä mieli heijastuu henkilöstöön, jolle myön-

teinen palaute antaa vahvan energialatauksen. Yrityksen kassavirta vahvistuu, kun

ilahtunut asiakas tulee takaisin. Samanlainen kehä toimii niin suurissa kuin pienissä

yrityksissä toimialasta riippumatta.

Miksi emme sitten saa jatkuvasti ja kaikkialla erinomaista

palvelua? Ehkä siksi, että kyseessä on vaativa joukkuelaji, jossa jo-

kaisen yksilön panos ratkaisee. Palvelukulttuuria ei voi kopioida,

vaan se pitää rakentaa aivan itse. Ja juuri tämän vuoksi se tarjoaa

myös pysyvää kilpailuetua.

Tähän mekin uskomme.

Päivi Sihvolajohtaja, viestintä ja henkilöstö, Ilmarinen

Parempaa elämää, ole hyvä.

Pääkirjoitus

I

ILAHTUNUT ASIAKAS TULEE TAKAISIN

AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ

Mielipiteesi on tärkeä, koska kehitämme lehteä jatkuvasti ja toivomme, että se tarjoaa sinulle arkipäivän työkaluja.

Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa.

Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? Kerro ne sähköpostitse

Maksuttoman verkkopalvelun

käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme

numerosta 010 195 000.

Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville

henkilöille omat tunnukset.

Verkkopalvelu on osoitteessa

ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu

Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit

antaa heille suostumuksen verkkopalvelun

käyttöä varten.

Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökoh-

taisilla verkkopankkitunnuksilla.

Hoida eläkevakuutusasiat netissä – näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi

NOSTETAAN SUUPIELET YLÖS!

Pertti Liuksiala Hämeenlinnalainen autoalan yrittäjä Pertti Liuksiala tekee työtä positiivisella asenteella. Hänen yrityksessään Auto-Ilveksessä etsitään asioista aina niiden hyviä puolia.

KUKA

4 Innostus

TERHI PAAVOLA

KU

VA: X

MISTÄ SAAT INTOA TYÖHÖSI?

”Oma mottoni on, että elämässä on kaksi turhaa

päivää. Ne ovat eilinen ja huominen. Eilistä ei voi enää

muuttaa ja huomisesta ei tiedä, mitä se tuo tullessaan.

Tämä motto on ollut käytössäni sekä työelämässä että yrittäjänä.

Kun ei murehdi huomista ja tekee tänään asiat hyvin ja keskitty-

neesti, se poikii hyvää myös huomiselle.

Ajatus lähtee positiivisesta mielestä. Olen huomannut, että

sitä, miten mielensä asettaa, voi treenata ja harjoittaa. Ihminen voi

päättää, lähteekö sinne työpaikalle suupielet alaspäin vai ylöspäin.

Positiivinen asenne ja hyvien puolien löytäminen on tärkeää. Siinä

on vissi ero, miettiikö sitä, mitä minulla on vai sitä, mitä minulla

ei ole. Myös fyysinen hyvinvointi heijastuu mielialaan. Kun pitää

kropastaan huolta, pää pysyy kunnossa.”

MITEN YRITTÄJÄ JAKSAA HAASTAVALLA AUTOALALLA?

”Kun mieli on positiivinen, jaksaa myös työssä pa-

remmin. Nyt pitää keskittyä siihen, että saadaan oma

toiminta kannattavaksi. On toimittava niin kuin tilanne

olisi pysyvä eikä voivoteltava, että muuttuisipa se parem-

maksi. On oltava myös mittarit, joita seurata, ja reagoitava heti, kun

mittarit heilahtavat.

Johdan yritystäni edestä. Haluan olla ihmisten kanssa ja jutella.

Haluan kuulla, mikä työntekijöiden mieltä painaa ja muistuttaa

keskusteluissa heille, mikä kuitenkin on hyvin ja mistä kannattaa

iloita.”

MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?

”Olen ihmisenä yrittäjämielinen. Kyllä yrittäjän

palkinto on se, että omalla työllään ja toimillaan saa

yrityksen kannattamaan. Viivan alle jäävä summa tuo

mielihyvää ja kannustaa jatkamaan eteenpäin. Samalla

tietysti on hienoa se, että omalla yrittämisellä saa työpaikkoja muille

ja paljon hyvää sitä kautta aikaiseksi.

Yrittäjyydessä miellyttää se, että minua ei sido mikään. On

hienoa olla yrittäjä. Vaikka siihen ei Suomessa kannustetakaan, niin

kyllä se hyvältä tuntuu.”

3

1

2

KU

VA: J

UN

NU

LU

SA

Kysymys & vastaus

5

MARI SORVALI asiantuntijaIlmarinen

WWW.ILMARINEN

.FI

3

4

5

2

1MIKSI YEL-MAKSUA KANNATTAA MAKSAA?YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. YEL-työtulon mukaan

määräytyvät niin eläkemaksut, yrittäjäeläke kuin sairausvakuutuksen

päivärahatkin. Työtulon määrä vaikuttaa myös mahdollisuuteen saada

osa-aikaeläkettä ja työttömyysturvaa.

MIHIN KAIKKEEN YEL-MAKSUT VAIKUTTAVAT?Eläke karttuu kunkin vuoden keskimääräisestä YEL-työtulosta. Osa-aika-

eläke on mahdollinen vain, jos työtulo on vähintään 14 861,18 euroa vuo-

dessa (2014). Kela laskee YEL-työtulosta sairauspäivärahan ja vanhem-

painpäivärahan. Myös työttömyysturvan piiriin pääsy vaatii tänä vuonna

vähintään 8 520 euron työtulon, mutta ensi vuoden alusta laskentatapa

muuttuu. Lisätietoja muutoksesta löydät esimerkiksi osoittesta www.syt.fi.

MITEN YEL-MAKSU VAIKUTTAA ELÄKKEESEEN, SOSIAALITURVAAN JA TYÖKYVYTTÖMYYSTURVAAN?Kun YEL-työtulo on pieni, eläketurva ja Kelan sairauspäiväraha sekä

vanhempainetuudet jäävät pieniksi. YEL-vakuutus antaa eläketurvan koko

elinajaksi vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman

varalle. YEL-eläke taas antaa yrittäjälle toimeentulon silloin, kun yrittäjä-

toiminta olennaisesti vähenee tai päättyy työkyvyttömyyden takia tai kun

eläkkeeseen oikeuttava ikä täyttyy. Jos yrittäjää uhkaa työkyvyttömyys,

hän voi saada ammatillista kuntoutusta. Omaisilla on perhe-eläketurva

yrittäjän kuoleman jälkeen.

MIKSI YEL-MAKSUA KANNATTAA MAKSAA ENEMMÄN KUIN MINIMI?Työtulo on järkevää mitoittaa oikealle tasolle heti yrittäjyyden alussa,

koska työtuloa ei voi korjata takautuvasti. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi

ryhtyvä saa YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden ajan.

Eläkemaksut voi vähentää verotuksessa, mikä helpottaa kustannuksia.

Verovähennyksen jälkeen tosiasiallinen eläkemaksu esimerkiksi 40 000

euron työtulolla on lähes 40 prosenttia pienempi.

MITEN ILMARINEN VOI AUTTAA YEL-ASIOISSA?Vakuutuspalvelu on maksuton verkkopalvelu Ilmarisen asiakasyrityksille

ja yrittäjille. Vakuutuspalvelussa voi hoitaa lähes kaikki YEL- ja TyEL-

asiat, mutta palvelua saa myös puhelimitse. YEL-vakuuttamisen lisäksi

palvelemme yrittäjiä muun muassa eläkeasioissa, työeläkekuntoutuksessa,

työhyvinvoinnissa, rahoituksessa ja toimitila-asioissa.

Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen asiakaspalvelusta

puh. 010 195 000 sekä verkkosivuilta.

MITÄ KAIKKEA YEL-MAKSU KATTAA? YEL-vakuuttamisen asiantuntija Mari Sorvali kertoo, miksi YEL-maksua kannattaa maksaa enemmän kuin minimimaksun verran.

1996

Elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavaa elä-kettä. Jos eläkkeelle siirtyvä haluaa säilyttää sen eläkkeen tason, jonka olisi ansainnut eläkeiän mukaisesti ilman elinaikakerrointa, hänen on työskenneltävä pidempään. Siihen kannustaa myös superkarttuma, joka kerryt-tää eläkettä 63 ikävuoden jälkeen.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa elinaikakertoimen vuosittain. Vuodesta 2009 eteenpäin elinaikaluku joko pienenee tai suurenee kuolevuuden muutoksen mukaan. Elinajan pidentyessä elinaikaluku kasvaa. Jos elinaika lyhentyy, myös elinaikaluku pienenee.

Tänä vuonna elinaikakerroin on 0,97552. Se pienentää vuonna 1952 syntyneiden tänä vuonna tai sen jälkeen alkavia työeläke-lain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin 2,4 prosenttia.

Tämän hetkisten laskelmien mukaan suomalaiset olisivat vuonna 2075 yli kuusi vuotta pidempään eläkkeellä kuin vuonna 2015. Eläkkeellejäämisiän oletetaan nousevan nykyvauhdilla vain vajaa kaksi vuotta, mutta ikää on ker-tymässä noin yhdeksän vuotta lisää.

MITEN ELINAIKAKERROIN TOIMII?KUUSI VUOTTA

6 Tietokulma

WWW.ILMARINEN

.FI

SUOMALAINEN ON ELÄKKEELLÄ PIDEMPÄÄNSuomalaiset elävät yhä pidempään. Se on hieno saavutus! Mutta kun elinajanodote kas-vaa, myös eläkepäiviä kertyy yhä enemmän. Jotta eläkekustannukset eivät tämän vuoksi karkaisi käsistä, on kehitetty elinaikakerroin. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.

ELINAIKAKERROIN OTETTIIN SUOMESSA KÄYTTÖÖN VUONNA 2010. Miten elinaikakertoimen ja eläkeikärajojen käy tulevaisuudessa, se selviää tämän syksyn aikana, kun työmarkkinaosapuolet saavat neu-vottelunsa eläkeuudistuksesta valmiiksi. Nyt valmistellaan vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta.

Lähde: Eläketurvakeskus

* elinajanodote 0-vuotiaalle

** eläkkeellesiirtymisiän odote

25-vuotiaalle

ELINAJANODOTE * JA ELÄKKEELLESIIRTYMISIÄN** ODOTE

2000 2005 2010 20252015

2015

2030 2035 2040 2045 2055 2060 2065 20702020 2050 2075

2075

58,8

76,9

77,7

79,0

80,0

81,2

81,2

82,3

83,3

84,3 87

,7 90,0

90,0

58,8

59,1

60,4

60,9

60,9

61,3

61,5

61,6

62,2

62,4

62,4

KUN YRITYS JÄÄ MAMMALOMALLE

7

KU

VA

: O

UTI L

EH

TIN

EN

TERHI PAAVOLA

Juuri nyt suunnittelen...

”LUOVALLA ALALLA ÄITIYSLOMALLE JÄÄMINEN on sikäli kinkkinen juttu, että

yksinyrittäjän ei kannata palkata sijaista itselleen. Asiakkailla on luottamus

juuri minun työhöni”, Outi miettii.

Outin yritys Aalto photography on toiminut Tampereen alueella vuoden

verran. Valokuvausalan opinnot herättivät Outin kiinnostuksen yrittämiseen,

ja kun hän huomasi, että asuntokuvauksille on markkinarakoa, hän pisti

yrityksen pystyyn.

”Hyville asuntokuville on tarvetta. Olen huomannut, että kun tekee työn-

sä hyvin ja pitää sen minkä lupaa, asiakkaiden ja yrittäjän välille syntyy vahva

luottamus. Asuntokuvausten lisäksi olen tehnyt myös esimerkiksi lapsi- ja

hääkuvauksia. Töitä on ollut tarjolla hyvin ja kalenterini on ollut täynnä.”

Toki tuoretta yrittäjää hieman mietityttää, unohtavatko asiakkaat hänet

äitiysloman aikana.

”En ole murehtinut tätä asiaa. Luotan siihen, että markkinoille paluu

aikanaan onnistuu.”

OUTI ON MYÖS SUUNNITELLUT, että hän tekisi hieman töitä

äitiyslomansa aikana.

”Tiedän, että jotkut yrittäjänaiset

pitävät lyhyen äitiysloman ja tekevät heti

paljon töitä. Tällaista ratkaisua en ole

kuitenkaan ajatellut. Voisin tehdä

töitä muutamana päivänä kuukau-

dessa. Mutta miten se onnistuu,

ratkeaa sitten, kun lapsi on synty-

nyt ja näen, miten arki sujuu.”

TÖITÄ ON OLLUT NYT niin

mukavasti, että pientä pusku-

rirahastoa on kertynyt tulevaa

äitiyslomaa varten. Eikä nuori

nainen ole muutenkaan huolis-

saan toimeentulostaan.

”Olen vähän etukäteen laskenut

tulevaa äitiyspäivärahaani, mutta en ole

ollut huolestunut. Minulle oli heti

yrityksen perustamisvaiheessa selvää,

että maksan YEL-maksut todellisten

työtulojeni mukaan. Yrittämisessä

on omat riskinsä, joten on turha

jättääYEL-maksut minimiin. Haluan

turvata maksuillani sekä eläkepäiväni

että mahdolliset sairastumiset. Ja myös nämä

iloiset perhetapahtumat.”

”Lapsen saaminen on niin onnellinen tapahtuma, että se

menee kaiken edelle. Luotan siihen, että asiat järjestyvät.”

Valokuvaaja-yrittäjä Outi Lehtinen on tulossa äidiksi. Samalla kun hän itse jää äitiyslomalle, pitää myös yritys taukoa.

MONELLA KIELELLÄRakennusyhtiö Muhonen remontoi

alihankkijoineen historiallisia kohteita monikulttuurisella porukalla.

Kun asenne on kohdallaan, syntyperä ei ole mikään juttu.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MATTI IMMONEN

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8

9ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FIILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 9

EDERHOLMIN TALO Helsingin Senaa-

tintorin kupeessa on huppujen ja

rakennustelineiden peitossa. Talo on

kantakaupungin vanhin rakennus,

valmistunut vuonna 1757. Sitä on toki

remontoitu ennenkin, eikä aina järin

onnistuneesti.

Nyt Rakennusyhtiö Muhonen kun-

nostaa sitä entiseen loistoonsa Museo-

viraston tarkkojen ohjeiden mukaan.

Kun kypärät on saatu päähän, työnjohtaja Mahdi Khanbaei

vie kierrokselle remontin keskelle. Ensimmäinen kuukausi talossa

on mennyt lähinnä arvokkaiden ja säilytettävien osien suojauk-

seen. Lattioita peittävät siistit levyt, samoin portaikkoa ja osaa sei-

nistä. Muovia tarvitaan suojaamaan purkutöiden pölyltä.

Iranista kotoisin oleva Khanbaei on ollut Suomessa 15 vuotta

ja puhuu sujuvaa suomea. Suomen lisäksi työmaan läpi kulkeva

kuulee viroa, englantia ja venäjää.

Vain pieni osa rakennuksella nyt olevista ihmisistä on Muho-

sen omaa henkilökuntaa. Valtaosa rakennusmiehistä on alihankki-

joiden palkkalistoilla.

Heistä jokaisella on oltava näkyvissä kulkulupa. Ilman sitä ei

rakennukselle edes pääsisi, sillä sisään töihin tullaan portista, joka

aukeaa kulkuluvalla. Isot kyltit portin ympärillä kertovat, että ”Me

toimimme näin”. Sen alle on kirjattu kymmenen kohdan pelisään-

nöt, joissa mainitaan muun muassa, että töihin tuleva saa ensim-

mäisenä päivänä työnjohdolta kulkuluvan ja perehdytysopin. Kul-

kuväylät on pidettävä vapaina ja turvallisina ja kypärän ja muiden

henkilösuojainten on oltava käytössä.

Samat säännöt kerrotaan myös viroksi, venäjäksi, ruotsiksi ja

englanniksi.

Rakennusyhtö Muhosen toimitusjohtaja Jouni Järvenpää

kertoo, että esimerkiksi purkutöiden aikaan väki on rakennus-

työmailla pääasiassa ulkomaalaista, mutta kun siirrytään erikois-

osaamista vaativiin tehtäviin, vaikkapa lattianpäällystykseen, lähes

kaikki saattavat olla Suomesta.

PORTTIEN SISÄPUOLELLA AULASSA on kulunvalvontalaite, johon

kirjaudutaan. Siitä näkee, ketä on paikalla.

TYÖNANTAJAN MUISTILISTAMaksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi Suo-

men lakisääteiset maksut.

Jos työntekijällä on A1-todistus, mak-

sut maksetaan todistuksen antaneeseen

maahan. A1-todistus osoittaa, minkä maan

sosiaaliturvaan työntekijä kuuluu.

Kysy onko työntekijälläsi muita työnanta-

jia. Se voi ratkaista maan, johon maksut

maksetaan.

Selvitä kyseisestä maasta maksuvelvoitteet

ja maksujen määrät (esimerkiksi Virossa

Maksu- ja tolliametista).

Jos palkkaat työntekijöitä muualta kuin EU-

alueelta, tarkista vakuuttamisvelvollisuutesi.

Lähde: Eläketurvakeskus

1

2

3

4

5

Lauri Rissasen työhuoneen seinille levittyvät Sederholmin talon urakan yksityiskohtaiset piirustukset.

Lämpötila kohoaa ullakolla aurinkoisina päivinä. Vesipullo on pidettävä lähellä.

”Meitä on tässä vaiheessa vasta viitisenkymmentä,

mutta määrä nousee vielä satoihin. Siinä vaiheessa logis-

tiikka on koetuksella”, Khanbaei kertoo.

Helsingin keskusta ei ole logistiikan kannalta koskaan

helppo, mutta Sederholmin talossa tarvitaan tavallistakin

yksityiskohtaisempaa suunnittelua pienen sisäpihan takia.

Sinne saadaan kerrallaan vain pieni määrä rakennustar-

vikkeita ja purkulavoja.

Toimitusjohtaja luottaa väkensä ammattitaitoon tässä-

kin urakassa.

”Pyrin palkkamaan töihin itseäni fiksumpaa poruk-

kaa, niin yritys pärjää. Khanbaein lisäksi esimerkiksi


11ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Toimitusjohtaja Jouni Järvenpää luottaa väkensä ammattitaitoon.

Rakennustyömaan tärkeimmät pelisäännöt ovat heti sisääntulossa suomeksi, viroksi, englanniksi, venäjäksi ja ruotsiksi.

työmaajohtaja Lauri Rissanen on erittäin kokenut ja pätevä

työssään.”

Käydään moikkaamassa myös häntä. Rissasen toimisto on

siirtynyt remontin ajaksi yhteen Sederholmin talon huoneista,

ja sen seinälle on levitetty rakennuksen piirrokset.

Paperitöitä, niitä riittää. Tilaajavastuu on hyvä juttu,

vakuuttavat Järvenpää ja Rissanen. Rakennusyhtlö Muhosen

kaltaiset isot yhtiöt eivät kerta kaikkiaan voi eivätkä halua ylen-

katsoa velvoitteitaan. Järvenpää toivoo, että säännösten avulla

saataisiin kuriin myös kuitittomat urakoijat.

Tilaajavastuun miinuspuolella on kustannusten kasvu, sillä

se teettää lisää paperitöitä ja vaatii yhä enemmän tietohallinto-

järjestelmältä. Ohjelmia joudutaan uusimaan.

Heinäkuun alussa voimaan tullut rakennustoiminnan tie-

donantovelvollisuus puolestaan velvoittaa jokaista rakentamis-

palvelujen tilaajaa ilmoittamaan kuukausittain verohallinnolle,

keneltä se on tilannut töitä. Myös jokaisesta työmaalla työsken-

televästä on ilmoitettava tiedot työsuhteen laadusta, oli kyse

sitten omasta tai alihankkijan ihmisestä.

”Meidän kuuluu tarkistaa, että jokaisen alihankkijan asiat

ovat kunnossa”, Rissanen kertoo.

SE, ONKO TYÖNTEKIJÄ ULKOMAALAINEN tai suomalainen, ei

rakennuksilla ole mikään juttu. Muhonen käyttää alihankki-

joinaan ainoastaan Suomessa rekisteröityjä yrityksiä. Palkat

ja eläkkeet hoidetaan yhtenäisten sääntöjen mukaan.

Monikulttuurisuus on muutenkin rakennustyömaiden

arkipäivää. Ullakkokerroksessa Meelis Kulbert ja Üllar

Meerbach vahvistavat rakenteiden betonipalkkeja. Khan-

baei kehuu edellisen päivän työtä ja erityisesti sitä, miten

huolellisesti miehet olivat lajitelleet purkujätteet.

Sergei Rodtsenkon kanssa vaihdetaan kuulumisia vasa-

raporaurakassa. Kyllä, lämpötila ullakolla kohoaa ja vettä on

juotava paljon.

Syntyperä ei vaikuta myöskään turvallisuuskysymyksiin.

Työmailla käytetään TR-mittausta, jossa tarkistetaan työ-

suojelun näkökulmasta kaikkien työskentely, telineet, koneet,

kulkusillat, putoamissuojaus, sähköt ja järjestys. Muohosella

on myös Inspectan myöntämä laatujärjestelmän sertifikaatti.

”Meillä on ollut todella vähän tapaturmia suhteutettuna

siihen, että työmaillamme on jatkuvasti 300–400 ihmistä.

Todennäköisesti meitä auttaa myös se, että korjausraken-

taminen ei ehkä ole yhtä riskiherkkää kuin uudisrakenta-

minen. Toisaalta jos asioista ei pidettäisi huolta, meidän-

RAKENNUSYHTÖ MUHONEN

Pääkaupunkiseudun suurin yksityis-omisteinen korjaus rakennusliike.

Korjausrakentamisessa neljän vuosikymmen kokemus, perustettu 1989.

Henkilökunta noin 50 ihmistä.

Oma henkilöstö suomalaisia.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 11

kin työmaalla jotakin raskasta voisi tipahtaa niskaan tai joku voisi

pudota.”

Työmaan siisteys ei siis ole aivan pikkujuttu, ja sitä korostetaan

myös viidellä kielellä sisääntulossa olevissa julisteissa.

”Jokaisen työhön kuuluu jälkien siivoaminen, eikä täällä voida

ajatella, että tuohon en koske, koska se on toisen jälkiä. Kolmen

tytön isänä mieleen tulee toisinaan, että samanlainen meininki

pitäisi ulottaa myös kotona pyöriviin tyttöjen vaateröykkiöihin”,

Järvenpää hymyilee ja virnistää.

MUHONEN PYRKII RAKENTAMAAN hyvien alihankkijoiden kanssa

kumppanuuksia, mutta toisaalta koetetaan pitää pientä kiertoa ja

TILAAJAVASTUU

--

löytää uusia hyviä tekijöitä. Kilpailutukset kuuluvat pelin

henkeen.

Jotta isot urakat saadaan toimimaan, niiden vetäjien

on oltava päteviä ammattilaisia. Järvenpää valitsee työn-

johtajat tarkkaan, sillä heidän roolinsa on ratkaiseva.

”Ei riitä, että lopputulos on kunnossa. Myös varsi-

nainen prosessi on hoidettava hyvin. Esimerkiksi häiriöt,

kuten rakennustyömaalta kuuluva meteli, on pidettävä

kohtuullisina.”

Historiallisissa paikoissa, kuten täällä Sederholmin

talossa, on tietysti aivan omat kommervenkkinsä, kun kat-

selmuksia tehdään yhdessä Helsingin kaupungin edusta-

jien ja Museoviraston kanssa.

Työn palveluluonne on monelle rakennusalaa opiskel-

leelle yllätys.

”Koulussa on opiskeltu rakennusalaa mutta työpai-

kalla huomataan, että ollaan pikemminkin tilausleipo-

mossa, jossa pitää osata palvella.”

Järvenpää toimi aiemmin rakennustarvikkeita maa-

hantuovassa yrityksessä ja loi sitä varten uuden kenttä-

myyntiorganisaation.

”Mietin jo silloin, mikä saa itsenäistä työtä tekevät

ihmiset panemaan parastaan. Tuo pohdinta on siirrettä-

vissä myös tänne. On täysi mahdottomuus valvoa jokaisen

urakan jokaista vaihetta. Tarvitaan siis hyvää työnjohtoa,

joka valuttaa esimerkillään mallia alaspäin.”

Työn jälki ei siis ole kiinni siitä, mistä päin maailmaa

ihminen tulee vaan miten hyvin hänet perehdytetään työ-

hönsä ja miten hän omaksuu työpaikan asenteet.

12

13

TYÖERGONOMIASÄÄSTÄÄ AIKAA Hartiat jumittavat, hiirikäsi vaivaa ja jalkoja jomottaa. Mistä apu? Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo, miten työergonomialla voidaan vaikuttaa seisoma-, istuma- ja päätetyötä tekevien hyvinvointiin.

Ilmarisenratkaisu

TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN

WWW.ILMARINEN

.FI

TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET ovat suurin kipua,

sairaus poissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus-

ryhmä. Jopa yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkä-

aikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Väestön ikääntymisen

myötä sairastamisen riski kasvaa edelleen.

Erilaista työtä tekeviä vaivaavat erilaiset ongelmat. Sei-

somatyötä tekevillä kuormittuvat luonnollisesti eniten ala-

raajat sekä alaselkä. Tyypillisiä vaivoja ovat nivel- ja jännevaivat,

kuten jalkapohjajännekalvon tulehdus. Ylipaino ja nivelrikkoalttius voivat

pahentaa ongelmia.

Istumatyössä kuormittuu alaselän lisäksi erityisesti niska-hartia -seutu. Samat

ongelmat vaivaavat myös päätetyötä tekeviä, koska työ on usein paikallaan olevaa ja

vähän liikettä vaativaa. Päätetyöntekijöiden yleisiä vaivoja ovat myös yläraajavaivat ja

erilaiset jännetulehdukset, kuten hiirikäsi, tenniskyynärpää tai jopa olkapään jäätyminen.

ONGELMA

TYÖPAIKALLA TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA on työterveyshuolto. Jos olet epävarma työpisteesi eli

pöydän, tuolin ja näyttöpäätteen ergonomisesta asettelusta ja säätämisestä, pyydä apua

fysioterapeutilta. Sähköiset työpöydät mahdollistavat työasentojen vaihtelun istumisesta

seisomiseen, ja satulatuoli aktivoi selkälihaksia. Työvälineistä löytyy monia vaihtoehtoja

niin ikään hiirille ja näppäimistöille. Ennaltaehkäisy on parempi vaihtoehto kuin vaivo-

jen hoitaminen, mutta tarvittaessa myös erilaisia tukia löytyy avuksi hiirikäteen tai

tenniskyynärpäähän.

MITÄ TEHDÄ?

JOKAISEN KANNATTAA pitää huolta oman työnsä tauottamisesta, vaikka

ajatustyö vie helposti mukanaan. Työpäivän aikana järjestetyt tauko-

jumpat ovat hyväksi, mutta myös omatoiminen pienikin liikkuminen

kannattaa. Hae esimerkiksi kahvi automaatilta, joka on vähän

kauem pana, rentouta matkalla hartioita, venyttele kevyesti. Joillakin

työ paikoilla järjestetään jo kävelypalavereita, mutta monet työasiat,

kuten puhelut, voi myös usein hoitaa kävellessä. Vapaa-ajan liikkumi-

sesta on aina hyötyä myös työssä jaksamisessa.

LISÄÄ LIIKUNTAA

TYÖERGONOMIAAN SIJOITTAMINEN on tutkitusti kaikkien etu jo pelkästään

siksi, että se säästää turhilta kivuilta ja säryiltä. Työnantajan ja koko yhteis-

kunnan kannalta sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten työkyvyttömyys-

eläkkeiden välttäminen on merkittävä taloudellinen kysymys.

MIKSI?

KU

VA

: S

HU

TTE

RS

TO

CK


ILO TUO VOIMIA 14

Puheenvuoro

JOUNI VATANENtutkijaIlmarinen

ILMARINEN TUKEE PAREMPAA työelämää. Niinpä teimme yhteistyössä Yrittäjänaisten

kanssa kyselyn naisyrittäjille. Kysyimme, millaista on yrittäjän arki ja miten yrittäjä-

nainen jaksaa. Tulokset herättivät minut. Uskon niiden kiinnostavan myös sinua.

KYSELYN MUKAAN naisyrittäjistä suurin osa (84 %) kokee päivittäin työn iloa. Se aut-

taa heitä jaksamaan elämän kuprujen yli. Työn iloa lisää mielekäs työ. Tämä kertoo

siitä, että kannattaa aktiivisesti tehdä innostavia asioita enemmän ja epämieluisia

asioita vähemmän.

NAISYRITTÄJÄT TUKEVAT OMAA JAKSAMISTAAN vahvalla panoksella. Ennen kaikkea

naisyrittäjät ajattelevat myönteisesti ja tukeutuvat läheisiinsä. Useimmat myös

muistavat pitää huolta kunnostaan, syövät terveellisesti ja nukkuvat hyvin. Yllättäen

parhaiten jaksavat muistavat kaiken muun lisäksi myös juhlistaa onnistumisiansa.

Muita paremmin jaksavat myös yrit-

täjät, joille jää mielestään tarpeeksi

vapaa-aikaa.

TYÖN ILON VOIMIN naisyrittäjät

jaksavat painaa pitkää päivää. He

työskentelevät keskimäärin 48

tuntia viikossa. On mielenkiintoista,

että yrittäjät, joilla on työntekijöi-

tä, tekevät pidempää päivää kuin

yksinyrittäjät. Omaan ajankäyttöön

kannattaakin kiinnittää huomiota ja

jakaa vastuuta aina silloin, kun se on

mahdollista. Useilla naisyrittäjillä asiat ovat onneksi hyvin ja joka toinen osaa tasapai-

nottaa arkensa työ- ja yksityiselämän välillä. Mutta ikävä kyllä ne, jotka ovat eniten

pulassa, eivät ehdi hengähtää eivätkä panostaa omaan jaksamiseensa.

TUKEA SAA, JOS OSAA OTTAA kädestä kiinni. Maksuttomia tukikeinoja ovat esimerkiksi

Ilmarisen seminaarit ja Yrittäjänaisten kuntoutus. Näistä tukikeinoista moni naisyrit-

täjä haluaisikin tietää enemmän. Eniten tukea

tarvitsevat eivät kuitenkaan löydä tarvitsemaansa

tietoa. Siksi toivon, että jokainen tämän jutun lu-

kenut keskustelisi jaksamisesta yhden kollegan tai

tuttavan kanssa ja pyytäisi häntä jakamaan tietoa

eteenpäin. Laitetaan hyvä kiertämään!

Lisätietoa tutkimuksesta ja seminaareista löydät

Ilmarisen verkkosivuilta.

Parhaitenjaksavatmuistavat

myös juhlistaa onnistumisiaan.

VIISI VINKKIÄ PAREMPAAN TYÖELÄMÄÄN

Huolehdi omasta kunnostasi.

Nauti onnistumisistasi.

Vietä riittävästi vapaa-aikaa läheisten tai harrastusten parissa.

Hae tukea ajoissa.

Tue kaveria ja kannusta. panostamaan jaksamiseen

1

2

3

4

5

15

TEKSTI PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

15

MIKKELIN BETONI PIDENSI TYÖURIA

Mikkelin Betoni lähti pari vuotta sitten kehittämään varhaisen välittämisen mallia. Ideana oli karsia turhat sairauspoissaolot, pidentää

työuria ja lisätä siten yrityksen kannattavuutta. Apua varhaisen välittämisen mallin kehittämisessä saatiin Ilmarisen seminaareista.



ikkelin Betonilla on työntekijöitä

noin 150 ja lisäksi palkataan kausi-

työntekijät. Muutaman vuoden ku-

luttua 50 vuotta täyttävässä yritykses-

sä yksi työntekijöistä on työskennellyt

peräti 41 vuotta Mikkelin Betonilla.

Lisäksi yrityksessä on useita 30, 20 ja 10 vuotta kestänei-

tä työsuhteita.

Kolme vuotta sitten yritys kirjasi ylös viisi arvoa.

Ykkösasiana vaalitaan yhteistyötä asiakkaiden kanssa

kumppanuussopimuksin. Toiseksi parannetaan jatkuvasti

toimintaa, mikä kattaa niin energiatehokkuuden, ekologi-

suuden kuin työturvallisuuden.

”Luomme yhteistyössä työntekijöiden kanssa uuden-

laista kulttuuria, jonka avulla parannamme työturval-

lisuutta ja työssäjaksamista entisestään. Vuoteen 2020

mennessä tavoitteena on 0 tapaturmaa, ja meillä menikin

Mikkelissä jo yksi vuosi ilman tapaturmia”, toimitusjoh-

taja Markku Vähä-Mustajärvi kertoo.

Kolmanneksi yritys kantaa vastuuta eli haluaa enna-

koida ja tiedottaa hyvin. Neljäntenä yritys korostaa pit-

kien työsuhteiden tärkeyttä. Työntekijät saavat kehittyä ja

Parhaimmillaan varhainen välittäminen pidentää työuria ja katkaisee uhkana olleet sairauspoissaolokierteet, mistä syntyy pk-yrityksille myös merkittäviä säästöjä.

MIKKELIN BETONI OY

MIKKELIN BETONI OY TOIMII Mikkelissä, Vierumäellä ja

Nummelassa. Betonielementtejä valmistetaan hissikui-

luista ulkoseiniin ja ontelolaattoihin.

Vuonna 1967 perustetun yrityksen historiassa

näkyvät niin lamat kuin fuusiokin. Keväällä 1996 yritys

siirtyi MBO-kaupalla nykyisille kolmelle omistajalle. Yksi

omistajista, toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi

arvioi, että niihin aikoihin jopa joka 10. asuinkerrostalo

valmistui mikkeliläisyhtiön elementeistä.

”Sinnikkyyttä vaativaa maratonjuoksua tämä on.

Lamat näkyvät vakavaraisenkin yrityksen tuloksessa.

Toisaalta rakentaminen on ikuista ja työpaikat ovat

aika varmoja. Globaalia kilpailua ei ole, sillä betonia ei

kannata tehdä kaukana tai kuljettaa tuoreena yli sataa

kilometriä.”


17

ARJA AIRAKSINEN, KUOPION SETTLE-

MENTTI PUIJOLA RY:

”Draaman keinoin huumorilla päästiin

vastaanottavaiseen tunnelmaan.

Välittäminen on muutakin kuin työajan

seurantaa. Sadan vaihtuvan työntekijän

yhteisössä esimies joutuu laittamaan

itsensä likoon ja oppia tarvitaan aina.”

17

kouluttautua ja heitä myös palkitaan. Työpaikkatyy-

tyväisyyttä tarkkailevat ulkopuoliset asiantuntijat.

”Pidämme huolta osaajistamme, sillä ilman

kokemusta ei synny pitkiä työuria. Jos työsuhteet

ovat lyhyitä, perehdytykseen menee paljon voimia ja

työtapaturmien riski kasvaa.”

Viides arvo eli kannattavuus syntyy, kun muut

palikat ovat kohdallaan.

YRITYKSEN ESIMIEHET OVAT OSALLISTUNEET viime

vuosina joukolla Ilmarisen järjestämiin Varhaisen

välittämisen seminaareihin. Seminaareista saatu

kipinä sai aikaan, että alkuvuonna 2012 yritykseen

valmistui oma Varhainen tukitoimintamalli.

Mikkelin Betonissa ei haluta, että työntekijät

joutuvat sairauslomakierteisiin tai työkyvyttömyys-

eläkkeelle ennen aikojaan. Yritys kehittää turvallista

ja toimivaa työympäristöä, jossa riskit tunnistetaan

ja ehkäistään ajoissa.

Toimitusjohtaja laskee, että turhien tapaturmien

ja sairauspoissaolojen puolittaminen säästää yrityk-

seltä ylimääräisiä vakuutusmaksuja noin 200 000

euroa eli usean ihmisen palkat. Etenkin alle yhdek-

sän päivän poissaolot ovat yritykselle suuri menoerä,

joten niiden syihin halutaan puuttua.

Varhainen puuttuminen edellyttää tiivistä yhteis-

työtä työterveyshuollon, työpaikan esimiesten, ylim-

män johdon, työsuojeluhenkilöstön ja työntekijöi-

den edustajien välillä, eikä työntekijän yksityisyys

saa kärsiä.

”Jos työtekijällä alkaa sairauspoissaoloja olla

tiuhaan, esimies keskustelee tilanteesta työntekijän

kanssa luottamuksellisesti ja keskustelusta tehdään

pöytäkirja. Useimmiten syyt poissaoloihin ovat asi-

allisia. Alussa työntekijät saattoivat ihmetellä, että

mikäs tilaisuus tämä on. Nyt käytäntö on tuttu,

vaikkei montaa keskustelua ole tarvinnut käydä”,

työnjohtaja ja työsuojelupäällikkö Kari Laamanen

sanoo.

Sairauspoissaoloille yritys on määritellyt hälytys-

rajat. Pitkä poissaolo on yli 30 vuorokauden yhte-

näinen jakso. Toistuviksi lyhyiksi lasketaan yli neljä

1–3 päivän poissaoloa neljän kuukauden aikana sekä

erilaisiin diagnooseihin, kuten mielenterveys-, tuki-

ja liikuntaelinsairauksiin, liittyvät poissaolot. Työter-

veyshuolto määrittelee, onko diagnoosin ja sairaus-

lomien määrässä tai pituudessa epäsuhtaa.

Pidämme huolta osaajistamme, sillä ilman kokemusta ei synny pitkiä työuria.

MARKKU VÄHÄ-MUSTAJÄRVI,TOIMITUSJOHTAJA

Ilmarinen järjesti Kuopiossa Varhaisen välittämisen seminaarin toukokuun lopulla. Antoisaa seminaariaamupäivää vauhdittivat Stella Polariksen näyttelijät.

JUKKA NIIRANEN,

FINNPILOT PILOTAGE OY:

”Näytelmän avulla näki, kuinka vaikeita

tilanteita voi käsitellä positiivisen kaut-

ta. Asiat etenevät myönteisessä henges-

sä. Omassa samantasoisten työntekijöi-

den yhteisössä saadut opit on helppo

viedä käytäntöön. Ristiriitojen ratkaise-

minen on osa varhaista välittämistä.”

ANNA-KAISA MUSTAPARTA, OPSET OY:

”Seminaarin keskustelevuus antoi luen-

toa enemmän. Tiedonjako ja vertaistuki

ovat tärkeitä. Positiivisen kautta, ei syyt-

täen -ohje jäi parhaiten mieleeni. Oli

mukava huomata, että olen toiminut

työelämän tilanteissa oikein.”

JUHO HYNYNEN,

SAVON KULJETUS OY:

”Käsittelytapa näyttelijöiden kautta vei

viestin paremmin perille. Näin teoria

vääntyy käytäntöön, vaikka olosuhteet

ovat aina erilaiset.

Tarvitsen työmaapäällikön työssäni

varhaisen välittämisen taitoja nyt vielä

enemmän, kun tulin nimetyksi työsuo-

jeluvaltuutetuksi.”

JAANA SUOMI, CRAMO FINLAND OY:

”Parasta ja työhöni soveltuvinta olivat

Stella Polariksen esimerkit arjen tilan-

teista, miten keskustella vaikeistakin

asioista suoraan. Ei vain sairuslomista,

vaan muustakin, kuten työntekijän

työtyytyväisyydestä. Sillä on varmasti

vaikutuksensa työntekijän motivaatioon

ja jaksamiseen.”

Näytelmän keinoinVarhaiseen välittämiseen


MIKKELIN BETONIN ESIMIEHET ovat kouluttautuneet varhaiseen välittämiseen muun muassa Ilmarisen järjestämissä seminaareissa.

Ilmarinen järjestää työhyvinvointiin liittyviä semi-naareja ympäri Suomen. Tilaisuuksien anti on suun-niteltu niin, että siitä on käytännön hyötyä erikokoisil-le yrityksille. Varhaisen välittämisen seminaari on ollut

yksi suosituimmista seminaareista, mutta aiheita on myös muita. Esimerkiksi tänä syksynä voi opiskella ihmisten johtamisen perusteita, ajankäytön tehosta-mista ja yhteisöllisyyttä.

Seminaarit ovat Ilmarisen asiakkaille maksutto-mia. Tietoa seminaareista löydät osoitteesta:

”Sairausloman aikana esimies soittelee poissa-

olijalle ja kyselee, koska tulet kuntoon. Kysymys on

aidosta kiinnostuksesta, ei vahtimisesta. Aiempina vuo-

sina meillä ei ollut tällaista yhteydenpitoa ja työnjohta-

jien ja työntekijöiden välinen yhteys oli välillä poikki”,

toimitusjohtaja tuumii.

”Vaatii suomalaisille tyypillisen ajattelutavan muu-

tosta, kun on puututtava syvemmältä toisen asioihin.

On tärkeää, että toinen osapuoli aistii, että kyse on

välittämisestä. Täällä tämä on onnistunut hyvin”, teh-

daspäällikkö Eero Niskanen kertoo.

JOS TERVEYSHAITTOJA ILMENEE, pyritään etsimään

uusia työtehtäviä.

”Yksi työntekijöistämme huomasi, ettei tehdashal-

lin pöly sovi hänelle. Ilmarisen kanssa yhteistyössä hän

kouluttautui nosturikuskiksi.”

Pekkasen perheestä Mikkelin Betonille tuli ensin

isä ja sitten hänen poikansa, kaksoisveljet. Vuonna1996

elementtityöntekijänä aloittanut Marko Pekkanen

sairastui viime vuoden lopulla ja joutui kahden kuu-

kauden sairauslomalla. Herkistyminen pölylle esti

paluun elementtihalliin. Pekkaselle löytyi töitä pyörä-

kuormaajan kuljettajana, joten hän hankki trukkikor-

tin.

”Viimeisten kahden vuoden aikana tämä on

muuttunut työyhteisönä. Johto on tullut työntekijöitä

lähemmäs, vuorovaikutusta on paljon ja tieto kulkee”,

hän sanoo.

Mikkelissä työsuhteet ovat perinteisesti pitkiä ja

henkilöstö motivoitunutta. Elementtien tekoa ei ope-

teta koulussa, vaan työ opettaa. Mikkelin Betoni val-

mistaa nykyään graafista betonia ja väripintabetonia,

johon voi siirtää erilaisia kuvia.

”On tärkeää saada nuorille viestiä, että tälläkin

työllä voi elää. Oppisopimuskoulutuskin voisi lisätä

kiinnostusta alaan”, toimitusjohtaja tuumii.

Kysymys on aidosta kiinnostuksesta, ei vahtimisesta.

EERO NISKANEN,TEHDASPÄÄLLIKKÖ

OPPIA ILMARISEN SEMINAAREISTA


19

Ajojärjestelijä Pirjo Kaipainen ja toimitusjohtaja Timo Lahti kiittävät kilpaa työkokeilua. Sen avulla Pirjo palasi pitkältä sairauslomalta takaisin työhönsä.

Työkokeilu auttoi työhön paluussa

KESTÄÄKÖ SELKÄ?

TEKSTI TUULEVI ASCHAN KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

ikkelin Autokuljetus Oy tuottaa ja myy osakkaina olevien kul-

jetusyrittäjien kanssa asiakkaille erilaisia kuljetuspalveluita sekä

tekee maa- ja kiviaineskauppaa. Pirjo Kaipainen hoitaa yrityksen

ajovälitystä ja päivittäistä asiakaspalvelua.

Pirjon selkävaivat alkoivat vaivihkaa keväällä 2013. Ensin selkä

vihloi vähän. Ongelma paheni viikko toisensa perään ja lopulta

tuolista nouseminen kävi mahdottomaksi. Työkaverin vuosiloman

aikana Pirjo yritti sinnitellä töissä hammasta purren, kipulääkkeiden voimin. Lopulta

kivut veivät myös yöunet. Pirjo varasi ajan työterveyteen. Lääkäri tutki selän, määräsi

kipulääkkeet ja kirjoitti viikon sairauslomaa. Vaivan vain pahetessa Pirjo haki sairauslo-

maa viikko kerrallaan lisää.

MMikkelin Autokuljetus Oy:n ajojärjestelijä Pirjo Kaipainen palasi keväällä töihin pitkältä sairauslomalta.


Vaikka lääkkeet kovenivat, olo paheni. Kivut viilsivät lanneran-

gan korkeudelta vasenta jalkaa pitkin isovarpaan tyveen.

”Lopulta köpötin kotona villasukat jalassa ja vedet silmissä.

Kipu ei hellittänyt, vaikka popsin vahvoja kipulääkkeitä kuin

nameja”, kuvaa Pirjo tuskaisia kesäkuukausia.

Kun syy ei selvinnyt röntgenkuvista, Pirjo meni fysiatrian

erikoislääkärille. Hän tunnisti oireet ja laati lähetteen magneet-

tikuviin. Niistä selvisi tuskaiset hermosäryt aiheuttanut välilevy-

prolapsi. Lannerangan välilevyn pullistumana tunnettu harmi on

selkärangan alempien nikamien välissä olevan rakenteellinen vaiva,

jossa välilevyn pehmeä sisältö pullistuu selkäydinkanavaan ja aihe-

uttaa hermokipua.

PIRJO KAIPAINEN EI TYYTYNYT pelkkään kivunhoitoon, vaan alkoi

kuntouttaa itseään ammattilaisten ohjeilla. Kun kolmiolääkkeet

estivät ajamisen, hän kutsui veljensä kyytimieheksi. Fysioterapiasta

ei ollut juuri apua. Selkärankaa rentouttavissa nikamatuolihoidois-

sa Pirjo kulki kahdesti viikossa. Kun sekään ei auttanut, fysiatri

lähetti Pirjon luu- ja tukielinsairauksiin erikoistuneen ortopedin

juttusille. Lääkäri teki leikkauspäätöksen. Vaikka operaatiota olisi

voinut odottaa tekemättä mitään, Pirjo lisäsi ohjelmaansa fysiote-

2013HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS

Pirjon selkävaivat alkoivat Pirjo jatkoi kipulääkkeiden voimin

Diagnosoitiin välilevyprolapsi

P

rapeutin suositteleman, lihaskuntoa ylläpitävän ohjatun

vesijuoksun kahdesti viikossa. Se helpotti oloa. Akupunk-

tiokin auttoi.

”Sitten huomasin, ettei enää tarvinnutkaan vahtia kel-

losta, koska saisin ottaa seuraavan kipulääkkeen. Unikin

alkoi löytyä”, muistelee Pirjo.

Hän alkoi epäillä leikkauksen mielekkyyttä ja otti

asian puheeksi lääkärin kanssa. Tämä ehdotti tilanteen

tarkkailua ja veti Pirjon pois leikkausjonosta. Lopulta tus-

kainen vaiva parani pikkuhiljaa konservatiivisilla hoidoilla

eli kipua lääkitsemällä ja lihaskunnosta huolehtimalla.

Myöhemmin Pirjo aloitti vielä fysiopilateksen kerran vii-

kossa.

PIENESSÄ, VIIDEN TYÖNTEKIJÄN YKSIKÖSSÄ pitkä sairauslo-

ma sekoitti pakkaa siitäkin huolimatta, että työkaverit ot-

tivat vastuuta Pirjon työtehtävistä. Pystymetsästä sijaista

oli vaikea löytää kokemusta vaativaan tehtävään.

Toimitusjohtaja Timo Lahti ja Pirjo Kaipainen ovat tehneet yhdessä töitä yli 30 vuotta. Niinpä hiljainen tieto ja hioutuneet rutiinit saavat hommat luistamaan.


21

”Tilanne yllätti meidät kaikki, sillä olemme säästyneet

pitkiltä sairauslomilta”, kertaa toimitusjohtaja Timo Lahti

reilun vuoden takaisia tapahtumia.

Marraskuussa 2013 neljä kuukautta sairastanut ja koko

sen ajan itseään kuntouttanut Pirjo palasi työterveyslääkärin

pakeille. Vaikka selkä oli parempi, kunnossa se ei kuitenkaan

ollut. Töihin palaaminen sairaus- ja vuosiloman jälkeen

arvelutti ankarasti.

”Kun työterveyslääkäri mainitsi työkokeilusta, aloin

itsekin selvittää asiaa. Soitin Ilmarisen asiantuntijalle ja sain

saman tien selkeät ohjeet ja kehotuksen lähettää hakemus.”

Työterveyslääkäri Susanna Siitari kirjoitti lausunnon

hakemuspapereiden liitteeksi. Päätös tuli kahdessa viikossa.

”Se oli hirmuisen iso helpotus”, 32 vuotta saman

työnantajan palveluksessa työskennellyt Pirjo hymyilee ja

muistuttaa moneen kertaan ”Olen tästä mahdollisuudesta

todella kiitollinen!”

ENSIMMÄISELLÄ TYÖVIIKOLLA JÄNNITTIVÄT niin Pirjo kuin

työkaveritkin.

”Alussa hermostutti niin, että hartiatkin menivät

jumiin”, muistelee helmikuussa 2014 töihin palannut nai-

nen.

Vaikka työpaikka ja tehtävät olivat tuttuja, selän kestämi-

sen kertoisi vasta arki.

”Jos olisin kotona istunut työtuolissa seitsemän tun-

tia päivässä, en olisi saanut selvitettyä jaksamistani samalla

lailla. Varsinkin kiire ja stressi pahentavat kipuja”, Pirjo tie-

tää.

Pirjon paluu huoletti myös Timo Lahtea. Hän ei

halunnut luottoihmisen tulevan sairaana töihin ja päätyvän

uudelle sairauslomalle. Pirjon pitikin toipua kunnolla, sillä

pienen yrityksen toiminnalle kouliintuneen ammattilaisen

taidot merkitsevät paljon. Hiljainen tieto ja hioutuneet rutii-

nit saavat hommat luistamaan.

”Työtä helpottaa, kun tietää kuinka toinen toimii”,

kiteyttää Timo, joka on työskennellyt Pirjon kanssa yli kol-

mekymmentä vuotta.

TIMO LAHTI HYMÄHTÄÄ TIEDON PUUTTEEN vuoksi epäilleensä

työkokeilua aluksi. Käytäntö yllätti positiivisesti. Pirjo aloitti

työkokeilun nelituntisella päivällä. Kuukauden jälkeen päi-

vää pidennettiin kuuteen tuntiin, jota jatkettiin kuukauden

verran. Siitä Pirjo siirtyi normaalimittaiseen työpäivään.

”Alussa se oli sellaista tunnustelua puolin ja toisin.

Seurasimme kaikki, miten Pirjon selkä reagoi ja mitkä työt

onnistuvat. Kukaan meistä ei tiennyt, voisiko hän jatkaa

aiempia tehtäviään”, kuvailee Timo Lahti.

Hän muistuttaa työkokeilun olevan työnantajalle riskitön

tapa testata työkuntoa pitkän sairausloman jälkeen. Työolot

ja -paineet ovat vain työpaikalla ja siellä niiden vaikutus pitää

myös selvittää. Työkokeilu antaa siihen rauhan.

”Pitkän sairastamisen jälkeen heti alkava kokopäivätyö

voi johtaa sairauslomien ja työnteon kierteeseen. Paitsi työn-

tekijälle myös työnantajalle se on raskasta sekä henkisesti

että taloudellisesti”, huomauttaa Timo.

Timo Lahti suosittelee työkokeilua lämpimästi.

”Nykyisessä taloustilanteessa tunnollinen työntekijä saat-

taa venyä liikaa ja ryhtyä puolikuntoisena töihin työpaikan

menettämisen pelossa. Se ei palvele ketään”, hän muistuttaa.

Työterveyshuollon, vakuutusyhtiön ja työntekijän välisen

saumattoman tietojen vaihdon merkitystä Timo korostaa.

Työterveyshuollon lausunnolla on iso rooli. Vakuutusyhtiö

taas tarjoaa työnantajalle ja työntekijälle taloudellisen mah-

dollisuuden toteuttaa sairastamisen jälkeinen työhön paluu

inhimillisesti ja ihmisen kokoisesti.

Seurasimme kaikki, miten Pirjon selkä reagoi.TIMO LAHTI

MIKÄ TYÖKOKEILU?

Työkokeilu on työpaikalla tapahtuvaa työeläke-kuntoutusta. Se toimii pehmeänä laskuna takaisin työelämään pitkän sairausloman jälkeen. Työkokeilu kestää yleensä 1–3 kuukautta, mutta harkinnanva-raisesti sitä voidaan jatkaa jopa 6 kuukautta.

Työkokeilun ajalta Ilmarinen maksaa työko-keilijalle kuntoutusrahaa, joka on työkyvyttö-myyseläke 33 prosentilla korotettuna. Ilmarinen ottaa työkokeilijalle myös tapaturmavakuutuk-sen. Jos työnantaja maksaa palkkaa työko-keilun ajalta, kuntoutusraha voidaan maksaa myös työnantajalle.

Jos työsuhde on voimassa, ensisijaisesti omalla työpaikalla selvitetään mahdollisuutta vaihtaa työtehtäviä tai muokata toimenkuvaa. Jos työsuhdetta ei ole, työkokeilu voidaan järjestää myös uudessa työpaikassa. Sopivan työkokeilupaikan etsiminen edellyttää työnteki-jän omaa aktiivisuutta.

Apua ja lisätietoja saat Ilmarisen verkkosivuil-ta ja asiakaspalvelusta puh. 010 195 000 tai

Pirjo siirtyi normaaliin työaikaan

2014TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKOLOKA MARRAS JOULU

Pirjo palasi töihin ja teki nelituntista päivää

Pirjo siirtyi kuusi-tuntiseen työpäivään

irjo kuntoutti itseään

Tehtiin päätös työkokeilusta


22

Prosessi

Heli Satuli

VAIHTUUKO VUOSILOMA SAIRAUSLOMAKSI?

LEIPURI ILKKA päättää lomailla Portugalin auringon alla tennistä pelaillen.

ILKAN SORMI menee sijoiltaan kesken tennispelin. Ilkka hakeutuu viipymättä lääkärille. Lääkäri määrää Ilkalle kaksi viikkoa sairauslomaa.

ILKKA SOITTAA ESIMIEHELLEEN. Hän pyytää vuosilomansa keskeytystä. Lain mukaan työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään lakisääteinen vuosilomansa siirrettyä jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien. Oikeus keskeyttää loma ilman karenssipäiviä koskee vain lakisääteistä vuosilomaa eli 24:ää tai 30:tä lomapäivää vuodessa. Muiden lomapäivien ja lomarahavapaiden osalta voidaan noudattaa seitsemän vuorokauden karenssia.

ILKKAA SKANNAA lääkärintodistuksen ja lähettää sen esimiehelleen sähköpostitse. Työnantaja tekee todistuksen pohjalta lopullisen päätöksen työkyvyttömyydestä suhteessa työntekijän työtehtäviin. Jos työnantaja päättää vastoin lääkärinlausuntoa, täytyy tähän olla painavat perusteet. Mikäli on syytä epäillä esimerkiksi ulkomaisen lääkärintodistuksen luotettavuutta, esimies voi ohjata työntekijän työterveys- tai erikoislääkärin vastaanotolle Suomessa. Nyt lisäselvityksiä ei tarvita.

ESIMIES TARKISTAA palkanlaskennasta, että Ilkka on lakisääteisellä vuosilomalla. Asia on helppo varmistaa, sillä Munkkisen leipomossa työntekijöiden vuosilomalain perusteella ansaitut lakisääteiset lomat pidetään lomakirjanpidossa erillään muista lomapäivistä.

ESIMIES SOITTAA Ilkalle ja ilmoittaa vuosiloman keskeytyneen. Työnantaja maksaa Ilkalle sairauspäiviltä sairausajan palkkaa työsopimuslain ja työehtosopimusten säännösten perusteella.


23

Munkkisen leipomossa on lomasesonki. Yrityksen työntekijät Irmeli, Mikko ja Ilkka rentoutuvat kukin tahoillaan. Mutta miten menetellään, kun sairaus tai loukkaantuminen yllättää kesken loman? Munkkisen leipomossa käytännöistä on sovittu seuraavasti.

NÄISSÄ TAPAUKSISSA VUOSILOMAA EI SIIRRETÄ

Osa vuosilomasta siirtyy pidettäväksi myöhemmin.

TYÖNANTAJALLA ON OIKEUS määrätä, milloin siirretty loma pidetään. Ilkka sopii yhdessä esimiehensä kanssa siirretyn vuosiloman ajankohdasta. Nyt Ilkkaa odottaa kaksi viikkoa vuosilomaa lokakuussa, mutta tällä kertaa ilman tennistä.

ILKKA PALAA TÖIHIN

sairauslomansa loputtua. Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa, vaan vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi myöhemmin.

MUNKKISEN MYYMÄLÄSSÄ TYÖSKENTELEVÄ IRMELI lomailee Virossa. Hän sairastuu migreeniin. Irmeli ei ota yhteyttä esimieheensä eikä mene lääkäriin. Lain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän pyyntö, joka on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä. Pyynnön lisäksi työnantaja edellyttää aina lääkärintodistusta. Irmeli jatkaa näin ollen vuosilomaansa normaalisti ja palaa sen jälkeen töihin.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ MIKKO puuhastelee mökillään Paraisilla. Hän nyrjäyttää nilkkansa. Mikon esimieskin on lomalla. Leipomossa on kuitenkin sovittu esimiesten kesken loma-aikojen päivystysvuoroista. Lisäksi jokainen työntekijä tietää, miten ja kenelle lomalla sairastumisesta ilmoitetaan sekä minkälaista selvitystä edellytetään. Mikko soittaa päivystävälle vastuuhenkilölle, joka neuvoo Mikkoa menemään lääkäriin. Lääkäri ei määrää Mikolle vamman vuoksi sairauslomaa. Mikko ilmoittaa asiasta esimiehelle. Mikon loma ei keskeydy. Esimies toivottaa pikaista paranemista.



TYÖ-TERVEYTEENKANNATTAA SATSATA


TEKSTI SARI OKKO

KUVAT OLLI URPELA

KUVITUS SHUTTERSTOCK

Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Tarvitaanko lakisääteisen perusturvan lisäksi myös vakuutuksia? Ovatko työterveyteen satsatut eurot pelkkä kuluerä vai todellinen investointi?


ÄNÄÄN PUHUTAAN SIITÄ,

miten ja miksi pien-

ten ja keskisuurten eli

pk-yritysten kannattaa

järjestää työterveys-

huoltonsa. Se ei ole

samantekevää, koska

pk-yrityksissä toimivien

ihmisten määrä on Suomessa suuri: pienten ja

keskisuurten yritysten osuus liki 264 000 yrityk-

sestä on lähes 99 prosenttia. Ei siis ole samanteke-

vää, miten työterveyshuolto hoidetaan.

”Työterveyshuollon palvelujen ulkopuolelle jää

tällä hetkellä runsas kolmannes pienistä eli alle 50

henkilöä työllistävistä yrityksistä sekä kaksi kolmas-

osaa yrittäjistä”, Anja Koho tietää.

”Koska Suomen yrityskanta on jatkossakin

mikroyritysvaltaista, työterveyshuollon tarjoajien

kannattaa panostaa pienyrittäjien työterveyshuol-

toon nyt ja myös tulevaisuutta ajatellen. Yritykset,

joilla on tarjota työterveyspalvelut työntekijöilleen,

ovat kilpailukykyisiä, menestyviä ja haluttuja työn-

antajia.”

Miksi sitten työterveyteen liittyvät asiat jäävät

usein huonolle tolalle? Kyse voi olla joko resurssien

tai tiedon puutteesta – tai molemmista.

”Pienissä yrityksissä ja yrittäjien keskuudessa

ei välttämättä olla tietoisia työntekijöiden työter-

veyteen, työturvallisuuteen ja työkyvyn turvaami-

seen liittyvistä velvollisuuksista. Yrityksissä ei ole

aina riittävästi tietoa myöskään siitä, mitä työter-

veyshuollolla

T

Musiikkitalon valoisan kahvilan pöytään istuu kolme alansa asiantuntijaa. Omassa yrityksessään KOHO Consultingissa konsulttina toimiva Anja Koho on tehnyt pitkän uran työterveyspalvelujen johtajana. Hän on myös kirjoittanut teoksen Vaikuttava työterveystoiminta – opas yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Sirpa Nygrén toimii hallintojohtajana potilasturvallisuuteen ja terveydenhuollon laatuun keskittyvässä Labquality Oy:ssä. Yrityksen 40 työntekijän työterveyshuolto on keskitetty Lääkärikeskus Aavaan, minkä lisäksi yrityksellä on laaja terveysturvavakuutus Pohjola Vakuutus Oy:ssä, jota pöydänpäässä istuva yhteyspäällikkö Jyrki Vähämäki edustaa.

Kaikilla työntekijöillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet työterveyshuoltoon.

ANJA KOHO


oikeasti tavoitellaan, mitä hyötyä siitä on ja minkälaista

osaamista palvelujen ohjaamisessa ja ostamisessa tarvi-

taan. Myös ajan ja rahan puute koetaan haasteeksi”, Koho

sanoo.

Sirpa Nygrén on samaa mieltä. ”Pk-yrityksissä ei

aina ole omaa HR-henkilökuntaa, joka hoitaisi työtervey-

teen liittyvät asiat, vaan joku hoitaa ne oman työn ohessa.

Vaikka kiinnostusta ja halua kehittää asioita olisikin, aika ja

osaaminen eivät välttämättä riitä asioiden selvittämiseen,

vertailuun ja perusteltuun päätöksentekoon.”

MENNÄÄN VIELÄ PERUSASIOIHIN. Työterveyshuollon järjestä-

minen työntekijöille on työantajan lakisääteinen tehtävä.

Työantajina toimivat yrittäjät ovat velvollisia järjestämään

vähintään laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut, jotka

määräytyvät yrityksessä tehtävän työn, työolosuhteiden

ja työjärjestelyiden sekä henkilöstöön liittyvien tekijöiden

perusteella.

Työterveyshuolto auttaa yrittäjää huolehtimaan omasta

ja henkilöstönsä terveydestä ja työkyvystä sekä tukee yri-

tyksen menestymistä. Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto

on vapaaehtoinen.

”Lakisääteisiin vakuutuksiin kuuluvat tapaturmavakuu-

tus ja työeläkevakuutus. Tämän lisäksi tulevat vapaaehtoi-

set vakuutukset esimerkiksi sairauksien, työkyvyttömyy-

den ja matkustamisen varalle”, Jyrki Vähämäki Pohjolasta

muistuttaa.

”Henkilöstö on yrityksen voimavara ja uhka. Vakuutta-

minen kannattaa, sillä suurin osa eli 82 prosenttia sairaus-

poissaoloista johtuu nimenomaan sairauksista. Vapaa-ajan

tapaturmien osuus on 14 ja työtapaturmien 4 prosenttia.

Siksi vain lakisääteinen vakuutus ei yksinään tuo riittävää

tehokkuutta.”

Vähämäen mukaan yrityksillä on poissaolopäiviä vuo-

dessa henkilöä kohti keskimäärin 11, mikä aiheuttaa noin

3 300 euron kustannukset. ”Henkilökunnan sairastami-

nen tulee kalliiksi, mutta tehokas hoitoketju nopeuttaa

26 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

On järkevää, että sairaudet saadaan hoidettua nopeasti ja tehokkaasti.

SIRPA NYGRÉN


töihin palaamista. On myös huomioitava, että vakuutukset

kattavat muutakin kuin vain fyysiset sairaudet, esimerkiksi

psykoterapian.”

Nygrén peräänkuuluttaa hyvää ja pitkäjänteistä kump-

panuutta työterveyshuollon kanssa. Hän suosittelee työ-

paikkaselvitystä, joka toteutetaan työnantajan ja työterveys-

huollon ammattilaisten yhteistyössä ja jonka perusteella

tehdään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työ-

kykyyn vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tarpeista.

”Meillä on lakisääteistä laajempi työterveyshuolto sekä

vapaaehtoiset terveysturvavakuutukset. Olemme tähän rat-

kaisuun tyytyväisiä, sillä on niin työnantajan kuin työnte-

kijänkin kannalta tärkeää, että sairaudet saadaan hoidettua

nopeasti ja tehokkaasti.”

VÄHÄMÄKI OTTAA ESIMERKIN. ”Jos työntekijä tarvitsee olka-

pääleikkauksen, hän ei ole työkykyinen, ennen kuin asia

on saatu kuntoon. Jono kunnalliseen hoitoon voi kestää

jopa puoli vuotta. Vakuutuksen ansiosta työntekijä pääsee

27ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

nopeasti erikoislääkärin leikattavaksi. Työn tehokkuuden

kannalta vakuutus on investointi, ei kustannuserä.”

”Vakuutuksella on sekin käytännön merkitys, ettei

työntekijä tarvitse esimerkiksi työmatkalla sairastuessaan

omaa rahaa, kun lääkäripalvelut voi maksaa kortilla. Toimi-

vat ratkaisut korostuvat niin ikään yrityksissä, joissa on pal-

jon ikääntyvää henkilökuntaa. On huomioitava sekin, että

vakuutuksen käyttöönotosta seuraa usein kustannuspiikki,

kun hoidetaan niin sanotusti vanhat vaivat pois. Pitkällä

aikavälillä tämä on kuitenkin etu”, Nygrén lisää.

”Monissa pk-yrityksissä raha on tiukassa, joten perus-

terveydenhuollon pitäisi pystyä tarjoamaan riittävät palve-

lut. Työpaikan tarjoamat vapaaehtoiset palvelut ovat hieno

lisäetu, mutta usein vain etuoikeutetuille mahdollisia.

Myös valtakunnallisesti mahdollisuudet vaihtelevat. Pää-

kaupunkiseudulla tarjontaa on muuta maata enemmän, ja

sen mukana myös kysyntää. Kaikilla työntekijöillä pitäisi

olla yhtäläiset oikeudet työterveyshuoltoon”, Koho toteaa.

”Koska moni pienyritys jää työterveyshuollon ulko-

puolelle, alle 20 henkilön yrityksille on kehitetty sosiaali- ja

terveysministeriön, työmarkkinaosapuolten, Työterveys-

laitoksen, Kelan ja muiden asiantuntijoiden toimesta koh-

dennettu työterveyshuollon toimintamalli, jonka avulla

selkeytetään työterveyshuollon hankintaa, sisältöä ja toi-

mintaprosesseja. Malli on hyvä askel oikeaan suuntaan.”

KOHO, NYGRÉN JA VÄHÄMÄKI ovat samaa mieltä siitä, että

työterveyshuollon ja vakuuttamisen järjestämisessä tulee

aina lähteä kunkin yrityksen kannalta kustannustehok-

kaimmasta palvelukokonaisuudesta.

”Aina kannattaa selvittää, mitä perustyöterveyshuolto

korvaa ja mihin vakuutuksia tarvitaan. Päällekkäisyyksiä

pyritään välttämään. Vakuutuksissa on eroja, joten vertailu

kannattaa. Halvin vaihtoehto ei välttämättä ole se paras

mahdollinen”, Vähämäki toteaa.

”Työntekijöiden taholta voi tulla villejäkin toiveita työ-

terveyshuollon suhteen. Työnantajan kannattaa miettiä,

kuinka järkevää on ottaa mukaan vaikkapa kattava ham-

mashoito tai monetko silmälasit vuodessa korvataan. Suo-

sittelen työterveyshuoltoon panostettujen eurojen vaikutta-

vuuden arviota”, Nygrén sanoo.

”Käytäntö on varsin kirjava ja vaihtoehtoja on paljon.

Aina työnantaja ei voi tietää, mitä ostaa. Perusasiat kan-

nattaa laittaa kuntoon vaikka asiantuntijan avulla ja sitten

hankkia päälle vaikka mitä kivaa, jos yrityksen bisnes sujuu

ja budjetti kestää”, Koho hymyilee.

Perusasiat kannattaa laittaa kuntoon vaikka asiantuntijan avulla.

ANJA KOHO

Sairastaminen on kallista. Jokainen poissaolopäivä maksaa työnantajalle 300 euroa.

JYRKI VÄHÄMÄKI

ELÄKEVAKUUTTAMINEN

MITÄ SE ON TYÖNANTAJALLE?

MITÄ SE ON YRITTÄJÄLLE?

ILMOITUS- JA MAKSUTAVAT

Yrityksellä on kaksi vaihtoehtoista tapaa maksaa työeläkemaksut ja ilmoittaa ansiot:

1. Palkat ilmoitetaan kuukausittain ja TyEL-maksut maksetaan kuukausittain toteutu-neiden palkkojen mukaan. Tämä tapaa sopii hyvin yrityksille, joiden palkanmaksu vaihtelee kuukausittain.

2. Palkat ilmoitetaan kerran vuodessa ja TyEL-maksut maksetaan ennakkomaksuina palkkasumma-arvion mukaan. Tämä sopii hyvin yrityksille, joilla toiminta on tasaista ja ennustettavaa läpi vuoden.

VUOSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-vakuukseenne ansiot vuosi-ilmoituksella, ilmoitatte tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden toteutuneet ansiot ja työsuhteet eli teette vuosi-ilmoituksen. Vuosi-ilmoituksella varmistatte, että työntekijöillen-ne kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksenne vakuutusmaksut ovat oikean suuruisia.

KUUKAUSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-va-kuutukseenne ansiot kuukausi-ilmoituksella, ilmoitatte seuraavan kuukauden 5.päivään mennessä edellisen kuukauden toteutuneet ansiot.

VUOSILASKELMA

Edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen perusteella teille lasketaan lopullinen maksu eli tehdään vuosilaskelma. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.

ENNAKKOPALKKASUMMA

Ennakkopalkkasumma on yrityksenne työntekijöiden vuotuinen palkkasumma. On tärkeää pitää ennakkopalkkasumma oikealla tasolla, jotta saatte laskunne oikean suurui-sena ja vältytte vuosi-laskennan yhteydessä mahdolliselta lisämaksulta. Ennakkopalkka-summan voitte tarkistaa ja muuttaa tarvitta-essa verkkopalvelussa.

PALKKAATKO KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ?

Kesätyöntekijöiden palkat vaikuttavat ennak-kopalkkasummaan. Ilmoittakaa kesätyönte-kijöiden työsuhteet ja palkat vakuutukseenne ja tarkastakaa samalla ennakkopalkkasum-ma verkkopalvelussamme.

TYÖELÄKEOTE

Työeläkeotteella on yksityisen ja julkisen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva työeläkkeen määrä. Siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voi katsoa ja tarkastaa osoitteessa

.

TYÖTULO

Yrittäjän sosiaaliturvan perustan muodostaatyötulo. Se on työpanoksesi arvo eli se kuin-ka paljon palkkaa maksaisit henkilölle, jokatekisi oman työsi. Työtulon perusteella mää-räytyy muun muassa. Kelan sairauspäiväraha sekä aikanaan sinulle maksettavan eläkkeen määrä. Eläkkeen määrään vaikuttavat myös yrittäjänäoloaika sekä maksetut vakuutus-maksut. Tietoa työtulon määrittämiseenlöydät .

YEL-MAKSUT JA VEROVÄHENNYS

YEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia omassa, puolison tai yrityksen verotuksessa. Lue lisää

.

TYÖNTEKIJÄT

Kun palkkaat vakituisen työntekijän, sinun pitää ottaa TyEL-vakuutus. Lue lisää

. Jos palkkaat kausityöntekijöitä, voit vakuuttaa heidät tila-päisesti .

TYÖELÄKEOTE

Työeläkeotteella on koottu yksityisen ja julki-sen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näi-den perusteella lasketaan tuleva työeläkkeesi ja siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voit katsoa ja tarkastaa osoitteessa

.

TYÖHYVINVOINTI

Huolehdi itsestäsi, että jaksat paremmin. Hy-vinvointi syntyy innostuksesta, hyvästä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Työhyvinvoinnintyökalut löydät . Osallistu työhyvinvointiseminaareihin

.

Muista nämä28

JOS TILITOIMISTO HOITAA ELÄKEVAKUUTUSASIANNE, voitte antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. Suostumuslomakkeen saa osoitteesta . Lisätietoja saatte myös asiakaspalvelustamme 010 195 000.Lue lisää aiheesta sivulta 13.

Verkkopalvelumme löydät osoitteesta .

29LyhyestiLyhyestiLyhyesti

TYÖELÄKEKUNTOUTUJIEN MÄÄRÄ KASVOI vuonna

2013. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan viime

vuonna 62 prosenttia kuntoutujista palasi takaisin

töihin ja 14 prosenttia siirtyi eläkkeelle.

Kuntoutujien keski-ikä on vuosien mittaan nous-

sut. Viime vuonna se oli 47 vuotta. Diagnoosina oli

useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairaus.

Työeläkekuntoutujia oli viime vuonna noin

13 000. Heitä oli lähes 2 000 enemmän kuin vuonna

2012. Kokonaiskustannukset olisi 106 miljoonaa

euroa.

Työeläkekuntoutuksen tehtävänä on edistää työ-

hön paluuta tai työssä suoriutumista.

YHÄ ENEMMÄN TYÖELÄKEKUNTOUTUJIA

ROHKEAN TEHOKAS 925 FESTIVAL

LAPIN YLIOPISTOSSA ALKAA kolmen vuoden tutkimushanke ”Henki-

löstötuottavuus ja älykäs, hyvinvoiva työelämä”. Hankkeen painopiste

on hyvinvointi ja muuttuva työ. Tutkimuspäällikkönä toimii dosentti

Marko Kesti. Hän uskoo, että tutkimushankkeesta seuraa paljon

konkreettista hyötyä yrityksille.

”Suomessa ei vielä täysin ymmärretä henkilöstövoimavarojen ja –

tuottavuuden merkitystä liiketoiminnalle”, Marko Kesti sanoo.

Ilmarinen tukee tutkimushanketta. Ilmarinen on myös aikaisem-

min tehnyt yhteistyötä Marko Kestin kanssa. Yhteistyössä on syntynyt

esimerkiksi laskentamalli sairauspoissaolojen ja työelämän laadun

liiketoimintavaikutusten analysointiin.

62%KULTTUURI & LIIKETOIMINTA

PAREMMAN TYÖELÄMÄN

PUOLESTASAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT ON KÄYNNISTÄNYT uuden kulttuurin ja liiketoiminnan yhteisliittymän, Inspired in Finlandin. Se on nelivuotinen ohjelma, jossa luovuus ja liike-elämä kohtaavat paremman työelämän puolesta. Ohjelma huipentuu Suomen sata-vuotisjuhlavuoteen.

Ilmarinen on mukana ohjelmassa, joka keskittyy ensimmäisenä vuotenaan aktivoimaan nuoria, jotta he pohtisivat digitaalisuutta liike-elämän mahdollistajana.

Henkilöstötuottavuutta TUTKIMAAN

ILMARISEN VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN NIMET löytyvät nyt Ilmarisen verk-

kosivuilta. Sivuilta löytyvät työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutuspäätök-

siä tekevien vakuutuslääkäreiden nimet.

Ilmarisessa toimii kokopäiväisesti ylilääkäri ja kuntoutuslääkäri,

lisäksi päätöksiä tekee kahdeksan sivutoimista lääkäriä.

Korkein hallinto-oikeus päätti toukokuussa, että vakuutuslääkä-

reiden nimet ovat julkista tietoa.

Vakuutuslääkäreiden nimet verkkosivuilla VIIME SYKSYNÄ SUOSION

SAANUT 925 Festival saa jat-

koa. Syyskuussa Korjaamolla

Helsingissä keskitytään luo-

vaan ajatteluun, tehokkaam-

piin työtapoihin ja aktiiviseen

johtamiseen. Festivalin teema

onkin ajattele rohkeasti, työs-

kentele tehokkaammin.

Puhujina seminaarissa

kuullaan muun muassa Heidi

Grant Halvorsonia Colum-

bian yliopistosta ja Jason Foxia, joka on pelillistämisen

asiantuntja. Mukana ovat

myös muun muassa Pentti Korhonen Outotecistä, Atte Jääskeläinen Ylestä ja aivo-

tutkija Ville Ojanen.

Seminaarin järjestää 925

Desing. Ilmarinen toimii semi-

naarin yhteistyökumppanina.

30 LyhyestiLyhyesti

ELÄKEUUDISTUKSEN 2017 SISÄLTÖ RAT-

KEAA TODENNÄKÖISESTI TÄNÄ SYKSYNÄ.

SEURAA UUDISTUKSEN ETENEMISTÄ VER-

KOSSA WWW.ELAKEUUDISTUS.FI.

ELÄKEUUDISTUS – MITÄ TAPAHTUU?

3,4%ELÄKEVAROILLE 3,4 PROSENTIN SIJOITUSTUOTTO

Harri Sailas

TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINTIIN

VOIT TULOSTAA tarvitsemasi vakuutustodistukset helposti. Ilmarisen

verkkosivujen Vakuutuspalvelut-osiosta voi tulostaa seuraavat todis-

tukset:

TULOSTA TODISTUKSET VERKOSTA

KEHITYSKESKUSTELULOMAKKEITA,

YEL-VAKUUTUKSEN TYÖTULO kannattaa muut-

oikealla tasolla.

-

-

palveluun omilla verkkopankkitunnuksilla.

-

http://vuosikertomus.ilmarinen.fi

Työtulon muutos


ITÄ TEKISIT, JOS YRITYKSESSÄSI käytettävän rahan määrä

puolittuisi? Mitä toimialaa kukaan ei ole vielä sekoitta nut

omaasi? Montako tyhmää ideaa sinulta tulee viikossa?

Luovuuden piikkiin pannaan usein epämääräisesti

selityksiä, haasteita tai mahdollisuuksia. Miten voit herät-

tää sisäisen jäbäleissönisi vai pitääkö työnantajan ulkois-

taa tämä osaaminen työpaikan outohiuksisille vihreän teen juojille nurkka-

pöydässä? Totuus on, että luovuus ei ole vain luoviksi julistettujen etu-oikeus,

kunhan annamme sille mahdollisuuden. Tässä muutamia keinoja:

1. DON’T DIE WITH THE MUSIC STILL IN YOU.

2. ET VOI ONNISTUA, JOS ET USKALLA EPÄONNISTUA. Virheettömyys ei ole

edes tavoiteltavaa, sillä onnistuminen syntyy usein epäonnistunei-

den yritysten ansiosta. Suomen menestyneimmistä yrityksistä

Supercell juhliikin samppanjalla tällaista oppimisprosessia.

3. SUOSI AVOIMEMPIA TYÖTEHTÄVIÄ

Vastuu kasvattaa. Ihmisten osaamista ja työyhteisön poten-

tiaalia ei saada koskaan täyteen käyttöön, jos työnteko

menee rutiinien, mittareiden ja rajoitettujen tehtävien suo-

rittamiseksi. Todennäköisesti etulinjasta löytyy enemmän

ratkaisuja ja mahdollisuuksia kuin strategiasta.

4. TUTUSTU OMITUISIIN IHMISIIN

Oletko omasta mielestäsi hieman omituinen? Hyvä, jos

olet. Omituisuudet kannattaa kohdata, eikä vain vältellen

kerätä ympärille samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Hyvät

työyhteisöt koostuvatkin erilaisista ihmisistä, osaamisista ja

ennen kaikkea niiden roolittamisesta.

5. JAA JA VERKOSTOIDU

Luovuus ei ole soolosuoritus. Ideoiden jakamisessa on

läpimurron siemen. Kaikkea ei kannata tehdä itse, vaan ver-

kostoitua erilaisten osaajien kanssa. Eikä kannata kainostel-

len rajoittua oman mielen tai toimialan vangiksi. Kasvu tulee

usein täysin oman alan ulkopuolelta.

6. RUTIINIEN RIKKOMINEN

Mukavuudenhalu tylsistyttää. Kalenterin täyttäminen ru-

tiineilla voi ajaa autopilotille, joka ohjaa väärään suuntaan.

Kannattaa satsata jatkuvaan uuden oppimiseen ja haastaa

itseään arjessa. Tärkeää on katsoa uteliaana, mitä tapahtuu

ympärillä, ja jättää aikaa ajattelulle.

Luovuus työyhteisössä ja henkilökohtaisessa elämässä

on mahdollisuus sekä itselle että työantajalle. Ollakse-

si luova sinun ei tarvitse siirtyä vihreä tee ja kampaus

-osastolle, vaan voit aloittaa arjessa vaikkapa tekemällä

tekstin alussa esitettyjä häiriintyneitä kysymyksiä.

Luovuus kuuluu kaikille

31Aki Riihilahti

M

Ideoiden jakamisessa on läpimurron siemen.

Kirjoittaja on Sonera Stadiumin ja HJK:n toimitus-

johtaja ja entinen ammattilaisjalkapalloilija.

KU

VA

: V

ILLE

JU

UR

IKK

ALA

TULEVAISUUDEN TYÖ TEHDÄÄN NYT

Tilaisuudet

Mitkä ovat tulevaisuuden työntekijän avaintaitoja? Millä tavoin omaa ajattelua voi kehittää? Entä miten saada aikaan enemmän, mutta väsyä vähemmän. Näitä kysymyksiin saa vastauksen Ilmarisen Tulevaisuuden työ tehdään nyt -seminaarissa. Seminaarin asiantuntijoina toimivat Katri Saarikivi ja Saku Tuominen tai Pekka Pohjakallio.

TULEVAISUUDEN TYÖ TEHDÄÄN NYT

18.11. Turku20.11. Helsinki

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

TUTKIJA KATRI SAARIKIVI TYÖSKENTELEE HELSINGIN YLI-OPISTOSSA Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Katri on tehnyt pitkään töitä työ- ja organisaatiopsykologian alalla. Hänen tavoitteena on yhdistää tutkimustietoa oppimisen neurotieteen alalta näkemyk-seen siitä, millaiseksi työelämä tulevaisuudessa kehittyy.

Saku Tuominen on tunnettu luovuuden ja innovoinnin puolestapu-huja sekä 925 Designin perustaja. Hän on kirjoittanut luovuudesta ja innovoinnista useita kirjoja.

Pekka Pohjakallio on 925 Designin toimitusjohtaja. Hän on kirjoitta-nut yhdessä Saku Tuomisen kanssa kirjan Työkirja – työelämän vallan-kumouksen perusteet.

TUTUSTU ILMARISEN MONIPUOLISEEN TAPAHTUMATARJONTAAN!

TIESITKÖ!

Ilmarinen järjestää ympäri Suomea työ-hyvinvointiseminaareja ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet on suunnattu ensi-sijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asi-akkaille maksuttomia ja yhteen tilaisuuteen voi osallistua yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.

ilmarinen 2/14

Documents