Ilmastonmuutos ja ydinvoima

Pohjanmaan piirin kevätkokous 15.3.2008

Leo Stranius

Ilmastovastaava

”Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut

terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana”

”Pääministeri on kertonut käyttävänsä kaikki virkamatkansa edesauttaakseen Kööpenhaminan

ilmastokokouksen onnistumista.”

Lähde: SK 9/2008 29.2.2008

Esityksen sisältö

• Ilmastonmuutos– Kansainvälisen ilmastopolitiikan

ajankohtaiskatsaus– Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka

• Ydinvoima ja ilmastonmuutos

• Fennovoima ja Kristiinankaupunki

Kansainvälisen ilmastopolitiikan ajankohtaiskatsaus

Nicholas Sternin raportti 2006

• Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä.

• Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta.

Stern Review on the Economics of Climate Change

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään

20/30 prosentilla vuoteen 2020

Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20

prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

IPCC:n neljäs arviointiraportti

• Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.

• Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.

• Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

IPCC:n neljäs arviointiraportti

Nobelin rauhanpalkinto 2007

• Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.

• Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

YK:n ilmastohuippukokous syyskuussa 2007

• YK:n pääsihteeri järjesti syyskuussa korkean tason ilmastokokouksen, johon osallitui yli 150 maata.– 80 maata lähetti paikalle valtionpäämiehen

• Tapaamisessa pyrittiin luomaan yhteisymmärrystä päästöjen rajoittamisen kiireellisyydestä ennen varsinaista Balin ilmastokonferenssia joulukuussa.

Balin ilmastokokous

• Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat

• Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020

• Lisäksi neuvottelupaketissa mukana– Teknologian siirto– Metsäkadon hillitseminen– Sopeutumisrahasto

Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008

• Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):

– Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta– Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta

• Suomen osuus: -16%

• Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta– Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä

• Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä

• Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

Eurooppa-neuvosto 14.3.2008

• Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n sitoutumisen päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen sekä kansainvälisten ilmastoneuvottelujen eteenpäinviemiseen.

• Euroopan komission tammikuussa esittämän ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset tulisi hyväksyä viimeistään vuoden 2009 alussa.

• Sopimalla ripeästi omista tavoitteistaan EU haluaa antaa selkeän viestin Kööpenhaminan ilmastokokoukselle joulukuussa 2009.

• Kööpenhaminan kokouksen tavoite on saada aikaan maailmanlaajuinen, kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ilmastosopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus

vuonna 2020, %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

lisäys %

osuus 2005 %

38 %

Uusiutuvan energian tavoitteen taakanjako, %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

14 %

16 %

9,5 %

Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka

Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka

• Ilmasto- ja energiastrategia sekä tulevaisuusselonteko

• EU:n uusiutuvien tavoite ja päästötavoite

• Ydinvoima, Vuotos, turve...

Ilmastoasiat hallitusohjelmassa

• Ilmastoasiat yksi hallitusohjelman keskeisistä, horisontaalisista lähtökohdista.

• Ilmastoasiat esillä ilmasto- ja energiapolitiikan lisäksi myös kehityspolitiikassa, EU-politiikassa, talousstrategiassa, liikenne- ja viestintäpolitiikassa sekä maatalouspolitiikassa ja metsätaloudessa.

Vanhasen II hallituksen meneillään olevat ilmastoprosessit

• Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. – Strategian valmistelua ohjaamaan on perustettu

kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla toimiva ilmasto ja energiapolitiikan ministerityöryhmä

• Hallitus laatii energia- ja ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon.

Strategia ja tulevaisuusselonteko

ilmasto- ja energiastrategia

tulevaisuusselonteko

vastuutaho TEM VNK

aikataulu kevät 2008 kevät 2009

aikajänne –2020(–2050) (2020)–2050(–2100)

alue Suomi + maailma

sisältö torjunta + sopeutuminen

sektorit energia ja muut päästölähteet

ilmastoon vaikuttavat tekijät

Kansalaisten käsitykset ilmastonmuutoksesta

• Ajatuspaja e2 (29.1.2007): Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi.

• Taloustutkimuksen KTM:lle teettämän tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista pitää ilmastonmuutosta tärkeimpänä omaan elämään vaikuttavana asiana. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista asettaa ilmastonmuutoksen kolmelle kärkisijalle, kun heiltä kysyttiin tärkeimpiä omaan elämään vaikuttavia asioita.

• KTM ilmastonmuutosviestintäohjelma 16.3.2007: Tutkimusraportti kansalaisten ilmastonmuutoskäsityksistä

HS Gallup 26.9.2007: Ilmastonmuutosta pidetään merkittävänä uhkana

• Enemmistö suomalaisista pitää ilmastonmuutosta ainakin melko suurena uhkana. Reilu neljännes arvioi ilmastonmuutoksen hyvin suureksi uhkaksi.

• Suomalaiset ovat periaatteessa valmiita esimerkiksi tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

• Enemmistö kuitenkin torjuu hintoihin lisättävän niin sanotun ilmastoveron.

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Teesit ydinvoimakeskusteluun

• TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos• TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat• TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat• TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen• TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta• TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3

TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos

• Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana.

– Tavoitteena on pikemminkin perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat

• Ydinvoima syrjäyttää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja lisäämisen– Suomessa ei ole rakennettu juuri lainkaan

tuulivoimaa tai panostettu energiansäästöön.

• EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle.

TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat

• Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta.

• Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle.

• Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia.

• Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä.

• OECD arvioi, että nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella hinnalla voidaan tuottaa uraania 30 vuodeksi nykykulutuksella

TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen

• Ydinvoima levittää ydinaseita

• On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen.

• Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia.

TEESI 5:Ydinjätekysymys ratkaisematta• Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään

kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta.– Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa.– Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta.– Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä.

• Lisäksi jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua.

TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2)

• Kustannukset karanneet käsistä – 2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa

• Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta– Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7

vuotta.

• Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen– Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa

itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan.

TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2)

• Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa– Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001)

päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa.

– Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista.

• Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen laiminlyöty.– Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten

houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

• Jos ydinvoimaa ei rakenneta vapautuu 3000 miljardia euroa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.

Ihmiset lottoavat, koska uskovat voittavansa.

Todennäköisyys vakavaan ydinturmaan Suomessakin on paljon suurempi kuin

lottovoittoon.

Ydinvoima: Muutamia argumentteja

• Näitä muutkin tuovat esille:– Olkiluoto 3 ongelmat– Uraanikaivokset– Useat hakemukset syövät toisiaan

• Näitä meidän pitää tuoda esille:– Uusiutuvien potentiaali– Ydinaseiden leviäminen / terrorismi– Onnettomuudet ja ongelmat muualla– Olkiluoto ei vähennä hiilidioksidipäästöjä eikä auta Kioton

tavoitteisiin pääsemistä– Mitä tarkoittaa kun ydinvoimalla vähennetään 2-3 prosenttia

päästöjä

Tuulivoima kasvaa• Tuulivoima maailman nopeiten kasvava

energiantuotantomuoto• Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto

• Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia)

– Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä)

– Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna

Tuulivoima kilpailee ydinvoiman kanssa

• Molemmista saadaan vain sähköä• Huono säädettävyys - Tarvitsee säätövoimaa• Kalliita rakentaa – halpoja käyttää• Tuulivoimalan rakentaa alle vuodessa –

purkaminen yksinkertaista eikä jäteongelmaa ole

• Tuulivoiman paikalle voi myöhemmin rakentaa isomman voimalan.

Fennovoima ja Kristiinankaupunki

Fennovoiman hakemuksen mahdolliset heikkoudet

• Suunniteltu voimala sijaitsee luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä.

• Voimalan suoja-alueelle jäisi mm. osa Skaftungin kylää.

• Merenpinnan mahdollinen äkillinen nousu tuo omat riskitekijänsä.

• Voimalan rakennusaikaisen ja vuosihuoltojen liikenteen vaikutukset ovat merkittäviä.

• Epäonnistuneet maakaupat• Ydinjätteen loppusijoitus auki

Fennovoiman maahankinnat

• Fennovoima hankki 11.3.2008 200 hehtaarin verran maata Simosta.

• Yhtiö hankki jo ennen joulua 600 hehtaaria maata Ruotsinpyhtäältä.

• Kristiinankaupungissa maanomistajat ovat kieltäytyneet myymästä maata.

• YVA-menettely valmistuu ensi vuoden helmikuussa, jonka jälkeen yhtiö aikoo jättää ydinvoimalahakemuksen valtioneuvostolle.

Fennovoima pelkää selkäsaunaa

• Fennovoima teki rikosilmoituksen mielipidekirjoituksesta, kertoo sanomalehti Hufvudstadsbladet verkkosivuillaan.

• Rikosilmoitus koskee sanomalehti Vasabaldetissa ilmestynyttä kirjoitusta, jonka kirjoittaja Rita J. Bertils vaatii Fennovoimalle selkäsaunaa.

• “Pelkäävätkö he vanhaa eukkoa ja kolmea pientä sanaa? Tässä nähdään kynän mahti,” Bertils toteaa.

Lisätietoja• SLL:n Energia- ja ilmastoviestit:

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit

• Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf

• Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050

KIITOS!Leo Straniusleo.stranius@sll.fiPuh. 040-754 7371