ilmoitusliite lapsi ja perhedoc.mediaplanet.com/all_projects/2476.pdflapsen oikeus lapsuuteen lasten...

Sivut 8-9

MannerheiMin laSten-Suojeluliitto:

Ajanmukaista tutkimustietoa lapsen oikeuksista tarvitaan.

Sivu 4

lapSi on aina rakaS Uusia sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti.

Sivu 5

LAPSI JA PERHESyyskuu 2008

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehtiilmoitusliite ilmoitusliite

lapSettoMuuDen hoito

Lapsettomuustutkimuksessa ja hoitomenetelmissä positiivista kehitystä.

Sivu 10

SÄÄStÄMiSeStÄ turvaa

Lapsen tulevaisuuden tarpeisiin on pankkitilin lisäksi myös muita vaihtoehtoja.Sivu 11

lapSi ja allergia: Ruoka-aineallergiat, siedätyshoito, kodin puhtaanapito.

Sivut 6-7

Tutustu runsaaseen valikoimaan: www.lastenparhaat.com

Persoonalliset tuotteet lapsille

helposti!


helposti!

Lapsiperheiden

kauppakeskuksessa

kaupat auki 24h.

Kauppoja lähes 30!

Lapsiperheiden

kauppakeskuksessa

kaupat auki 24h.

Kauppoja lähes 30!

2 lapsi ja peRhe ilmoitusliite

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Laura Sareskoski, [email protected], 09-56584010

TOIMITTAJAT: Päivi Surakka, Tomi Keskinen, Timo Kiiski, Jari Nikkola, Päivi Piispa,

Päivi Remes, Jussi Tiihonen

TuOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Jarmo Perälä, [email protected], 09-56584032

TAITTO: Editor Helsinki Oy, www.editorhelsinki.fi

JAETAAN AAMuLEHDEN LIITTEENÄ: 30.9.2008

LISÄTIETOJA SuOMI MEDIAPLANET Oy:N TEEMALEHDISTÄ: Aslak de Silva, 09-56584025

Suomi Mediaplanet Oy, unioninkatu 18, 00130 Helsinki

helsinki • TUkhOlMA • lOnTOO • zürich • MAdrid • OslO kÖÖPenhAMinA • Berliini • AMsTerdAM • MilAnO • dUBlin TAllinnA • BrYssel • neW YOrk • VArsOVA • MAlMÖ • GeneVe hOnGkOnG • riikA • BrATislAVA

www.MeDiaplanet.CoM

pÄivÄlehDen ulottuvuuS ja aMMattilehDen keSkittYneiSYYS

LAPSI JA PERHE ON MEDIAPLANETIN TuOTTAMA

TEEMALEHTI, JOKA ILMESTyy AAMuLEHDEN LIITTEENÄ

30.9.2008 TAvOITTAEN 313 000 LuKIJAA.

KANNEN KuvA: PETER BOOTH

SiSÄltÖ

Pääkirjoitus ............................................................... 2

Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat

lastensuojeluun ...................................................... 4

rajatkin kuuluvat

lapsen oikeuksiin .................................................... 4

sijaisvanhemmuus vaatii

avarakatseisuutta .................................................. 5

siedätyshoidosta apua allergiaan ................... 6

lapsen ruoka-aineallergiaepäily kannattaa

diagnosoida systemaattisesti ............................ 6

syyssiivouksella raikas koti ................................ 7

luomu-ihonhoitotuotteiden käyttö

yleistyy koko perheen parissa ............................ 7

leikkiä, liikuntaa ja yhdessäoloa ...................... 8

elämyksiä eläintarhassa ...................................... 8

Pienten automatkustajien turvallisuus ......... 9

lapsettomuuden hoito ......................................10

säästämisestä turvaa tulevaisuudelle ......... 11

Lapsettomuushoidot ja -tutkimukset

lapsen oikeus lapsuuteen

Lasten asiat ovat tänä vuonna Tampereella erityisen tärkeitä. Tampere on Unicef-kaupunki, ja esille on nostettu lapsen oikeudet niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisestikin. Ensi vuosi on juhlavuosi, kun YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta. Suomessa on valmisteltu määräaikaisraporttia lapsen oikeuksien toteutumisesta YK:lle. Toteutu-vatko lapsen oikeudet? Kuka huolehtii lapsen edusta?

Vuoden alussa tuli voimaan lastensuojelulaki, joka velvoittaa aikuisia toi-mimaan lapsen edun mukaisesti. Olen saanut yhteydenottoja, jotka saa-vat minut pohtimaan lapsen asemaa ja etua muun muassa vanhempien erotessa. Lapsi on usein välikappale - näin ei kuitenkaan pitäisi olla, lap-sellahan on oikeus molempiin vanhempiin. Kaikissa tilanteissa ja asioissa ensimmäisenä pitäisi olla lapsen etu.

Uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia suunnitelmalliseen työhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2007 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman. Tänä vuon-na valmistellaan lastensuojelusuunnitelmaa, joka täydentää ohjelmaa. Lastensuojelu on lasten suojelua, kaikkia koskevaa lapsen edun mukaan toimimista ja hyvinvoinnin edistämistä. Lastensuojelu on jokaisen aikui-sen asia. Tämä vaatii rohkeutta ottaa asioita esille ja herkkyyttä kuunnel-la lasta. Lastensuojelun tehtävänä on toimia lasten parhaaksi, tukea per-heitä ja vanhemmuutta. Lastensuojelun merkitys korostuu erityisesti kii-reisessä nyky-yhteiskunnassa. Jonkun on nostettava lapsi näkyväksi, kun tilanne sitä vaatii.

Tamperetta pidetään yhtenä edelläkävijäkaupunkina lasten ja nuorten pal-velujen kehittämisessä, esimerkkeinä hyvinvointineuvolan ja osallistumi-sen kehittäminen. Paljon on vielä tekemistä ja pienin askelin edetään kohti parempaa lasten ja nuorten kaupunkia. Järjestöt ovat Tampereen kaupungille arvokkaita kumppaneita, joista moni vanhempi ja lapsi löy-tää vertaistukea ja jaksamista arkeen.

Pysähdymmekö todella kuuntelemaan, mitä lapselle kuuluu? Lapsi tarvit-see yhteistä aikaa perheen ja vanhempien kanssa – myös aikaa, jolloin voi olla tekemättä mitään erityistä. Meidän aikuisten on oltava herkkiä, nau-tittava kaikista hetkistä ja otettava vastuu sekä ennen kaikkea huolehdit-tava, että jokaisella lapsella on oikeus rauhassa olla lapsi. Intoa ja jaksa-mista jokaiselle yhdessä lasten kanssa!

Tiia HeinäsuolapsiasiamiesTampereen kaupunki

SIVUT 8-9

MANNERHEIMIN LASTEN-SUOJELULIITTO:

Ajanmukaista tutkimustietoa lapsen oikeuksista tarvitaan.

Sivu 4

LAPSI ON AINA RAKAS Uusia sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti.

Sivu 5

LAPSI JA PERHESyyskuu 2008

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTIILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE

LAPSETTOMUUDEN HOITO

Lapsettomuustutkimuksessa ja hoitomenetelmissä positiivista kehitystä.

Sivu 10

SÄÄSTÄMISESTÄ TURVAA

Lapsen tulevaisuuden tarpeisiin on pankkitilin lisäksi myös muita vaihtoehtoja.Sivu 11

LAPSI JA ALLERGIA: Ruoka-aineallergiat, siedätyshoito, kodin puhtaanapito.

Sivut 6-7

Tutustu runsaaseen valikoimaan: www.lastenparhaat.com


helposti!


helposti!

Lapsiperheiden

kauppakeskuksessa

kaupat auki 24h.

Kauppoja lähes 30!

Lapsiperheiden

kauppakeskuksessa

kaupat auki 24h.

Kauppoja lähes 30!

ilmoitusliite lapsi ja peRhe 3

DentoBon-tutti on hyvä hampaille– uusi annostelututti tulossa markkinoille

dentoBon on huvitutti, joka on kehitetty yhdessä ham-maslääkärien kanssa. ensi vuoden alkupuolella se saa seurakseen dentoBon+-annostelututin, jonka imuosassa olevaan taskuun voidaan asettaa vauvan hyvinvointia edistävä ksylitoli-probioottitabletti.

tekSti: tiina Åhlgren

Lasten purentavirheet syntyvät mo-nesti vauvaiässä, jolloin lapset syövät tuttia tai imevät peukaloa.

Tutin vaikutusta purentavikoihin on tutkittu Turun yliopiston ham-maslääketieteen laitoksella jo vuosi-en ajan. Professorien Juha Varrelan ja Pentti Alasen tutkimukset ovat osoittaneet, että tutin imeminen kohdistaa painetta vauvan suulakeen, mikä vaikeuttaa suun ja leuan nor-maalia kehitystä sekä myöhemmin hampaiden luonnollista kasvua.

– On selvästi osoitettu, että tutilla on voimakas osuus lasten ristipuren-nan syntyyn. Turkulaislapsilla teh-dyn tutkimuksen tuloksena todet-tiin, että kahden ja puolen vuoden tutinkäyttö oli riskiraja. Sen jälkeen ristipurennan riski kohosi huomatta-

vasti, professori Juha Varrela toteaa. – Suosittelemme, että neuvo-

lat opastaisivat vanhempia vierotta-maan lapsen tutista noin kaksivuoti-aina, Varrela kertoo.

Muotoiltu hampaiden parhaaksi

Professorit Pentti Alanen ja Juha Varrela ovat kehittäneet DentoBon-tutin, jonka anatomisesti muotoiltu, litteä ja leveä imuosa vähentää tutin painetta vauvan suulakeen ja sallii hampaiden luonnollisen kehityksen.

– Malli on sellainen, että se mah-dollisimman vähän aiheuttaa haittaa purennalle, Varrela selvittää.

Tätä tuttimallia on lähdetty ke-hittämään annostelututiksi, joka tu-lee ensi vuoden alkupuolella markki-noille nimellä DentoBon+.

terveyttä tutin kautta

Kariesbakteerin pesiytymistä suu-hun voidaan mahdollisesti estää an-nostelututin avulla. Tutin imuosan taskuun annostellaan probioottia ja ksylitolia sisältävä puriste.

Ksylitolin kohteena ovat kariesbak-teerit ja probiootit puolestaan edistä-vät edullisen suolistoflooran kehitty-mistä, parantavat immuunijärjestel-mää ja lapsen vastustuskykyä.

Probiootti-ksylitoli-tutilla tehtävää kliinistä tutkimusta johtaa dosent-ti Eva Söderling Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta. Hän on ollut mukana ksylitolitutkimuk-sissa 70-luvun puolivälistä lähtien.

taskututtia tutkitaan keski-Suomessa

Vuodesta 2004 lähtien annostelutu-tin vaikutuksia on tutkittu hammas-lääkäri Teemu Taipaleen johdolla Korpilahden-Muuramen terveyden-huollon kuntayhtymässä. Tutkimuk-sessa on mukana 163 perhettä. Tut-kimuksen tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten hyvin tutti sopii ravintolisäannosteluun, miten aktiiviaineet vapautuvat ja vaikutta-

vat lasten suun terveyteen.Ensimmäiset suolisto- ja

suunäytteiden analyysit val-mistuvat tänä syksynä. Kliinisen tutkimuksen ohella tehtyjen käyttö-mukavuus- ja liukoisuustutkimus-ten tulokset on jo julkaistu.

– Tutti on osoittautunut hy-väksi välineeksi ksylitolin ja probiootin annostelussa. Tas-kuun asennettavasta tabletista aktiiviaineiden liukeneminen alkaa heti ja tabletista vapau-tuu riittävä määrä ksylitolia ka-riesbakteerin aineenvaihdon hi-dastamiseksi, Teemu Taipale listaa.

Tabletin sisältämä probioottiannos on aiemmin julkaistujen tutkimusten mukaan sopiva ja terveyttä edistävä.

Taipaleen mukaan tutkimuksen pii-rissä olleet perheet ovat ottaneet tu-tin hyvin vastaan. Puristetta on per-heiden mielestä ollut helppo annos-tella ja asettaa tutin taskuun.

– Tuttiin asetetun tabletin imemi-nen on osoittautunut toimivaksi rat-kaisuksi vauvoille tarkoitettujen ra-vintolisävalmisteiden annostelussa, Taipale summaa.

Tutkimukset Keski-Suomessa jat-kuvat vielä vuosia, mutta ensimmäi-

siä suun ja suoliston flooraa koskevia tuloksia saadaan jo lähiaikoina.

Probioottien myönteisistä terveysvai-kutuksista mm. atooppisen ihottu-man, allergioiden ja hengitystietu-lehduksien suhteen on saatu hyviä tuloksia Turun yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa.

DentoBon+-annostelututtia saa ensi vuoden alkupuolella apteekeista. •

www.dentobon.fi

Luka ja Elina Hienola taskututtitutkimuksessa.


rajatkin kuuluvat lapsen oikeuksiin

tekSti tiMo kiiSki

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ko-rostaa, että lapsen oikeuksiin kuulu-vat myös vanhempien asettamat ra-jat:

– Se ei tarkoita vain kieltoja ja ra-joituksia, vaan myös terveen kehityk-sen tukemista. On kysymyksiä, joi-hin vanhempien pitää pystyä vastaa-maan selkeästi kyllä tai ei. Kyse ei silti ole lapsen nujertamista.

- Kaiken salliva tunneilmasto voi ol-la hyvin epäterve, jopa lähtökohta nar-sistisen luonnehäiriön kehittymiselle.

Meno perheessä voi olla levotonta ja hektistä, kun yhteistä aikaa ei ole.

Sinkkonen muistuttaakin, että lapsi ei ole pieni aikuinen. Internetin ai-kakaudella tämän muistaminen ko-rostuu entisestään.

- Monet vanhemmat ovat häm-mentyneitä, kun lapset ovat niin näppäriä etsimään tietoa internetis-tä. Silloin unohdetaan helposti, että lapsi ei ole pieni aikuinen.

- Vanhempia ei voi syyttää, koska he tulevat lapsuudesta, jossa interne-tiä ei ollut. Kannattaa kuitenkin ol-la kiinnostunut lapsensa tekemisis-tä myös tietokoneen ääressä. Olen vanhempaintilaisuuksissa korosta-nut, että puhukaa lastenne kanssa. Tärkeintä on, että lapsi voi purkaa ahdistustaan aikuiselle, jos on sattu-

nut esimerkiksi osumaan netissä epä-miellyttäville sivuille.

Sinkkonen näkee, että valtaosa lapsis-ta voi kuitenkin erittäin hyvin.

– Toisaalta, se huonosti voiva vä-hemmistö, jolla ei mene hyvin, ei kui-tenkaan ole mikään vähäinen vähem-mistö. Haasteet koskevat suurinta osaa perheistä. Voivottelun sijasta pitäisi yhdessä keksiä näihin ajankohtaisiin asioihin lääkkeitä ja ratkaisuja.

Sinkkonen korostaa, että tunteiden il-maisemisessa ei ole mitään pahaa.

– Lapselle pitää antaa siihen lupa, mutta ei tavaroiden heittelylle ja ru-malle kielen käytölle •

viisi tärkeintä:

• rajojen asettaminen luo lapsel-le välittämisen ja turvallisuuden tunteen.

• seuraa lapsesi internetin käyttöä

Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat lastensuojeluunYk:n sopimus lasten oikeuksista täyttää ensi vuonna 20 vuotta. sopimuksen voimassaolon aikana lastensuo-jelutyön painopiste on muuttunut. lasten oikeudet ja hyvinvointi kohtaavat suomessa uudenlaisia haasteita.

tekSti: juSSi tiihonen

Suomi on yhdessä muiden Pohjois-maiden kanssa ollut lasten oikeuksi-en ajamisen edelläkävijämaa. Maail-ma on kuitenkin jatkuvassa muutok-sen tilassa, eikä lasten oikeuksien to-teutuminen ja hyvinvointi ole meil-läkään itsestään selvä asia. Suomessa-kin on muistettava kysyä, toteutuvat-ko lasten oikeudet.

- Suomi on erittäin lapsimyöntei-nen maa. Maailmanlaajuisesti katso-en lasten oikeudet toteutuvat täällä hyvin. Meillä on kuitenkin omanlai-siamme ongelmia, kertoo professori Tuula Tamminen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja.

Perinteisesti on ajateltu, että aineelli-sen hyvinvoinnin kasvu on suoraan verrannollinen ihmisten hyvinvoin-nin kasvuun kokonaisuudessaan.

Enää näin ei ole. Suomalainen yh-teiskunta on murroksessa.

- Myös lastensuojelutyössä näkyvä iso muutos on siinä, että talouskasvu ei merkitsekään enää hyvinvoinnin kasvua. Suomi on kehittynyt valtio, ja lapset kohtaavat täällä kehittyneen valtion elämäntapaongelmia, esimer-kiksi liikalihavuutta sekä unen ja lii-kunnan puutetta. Psyykkisten ongel-mien lisääntyminen viittaa siihen, että nykyään aineellinen hyvinvoin-ti synnyttääkin pahoinvointia, huo-mauttaa Tamminen.

Yhteiskunnan murros vaikuttaa lasten oikeuksien puolustamiseen perusta-vanlaatuisella tavalla. Tammisen mu-kaan on pysähdyttävä arvioimaan lastensuojelun peruskäsitteitä.

- On mietittävä uudestaan sitä, mi-tä lasten hyvinvointi ylipäätään on, mitä se nykypäivänä merkitsee. Ai-

noastaan niin voimme rakentaa yh-teiskuntaa, joka pitää lasten oikeuk-sista huolen jatkossakin.

oikeus suojeluun

Lasten oikeuksien ajaminen on muuttanut luonnettaan 20 vuoden aikana jo senkin takia, että yhteis-kunta kehittyy yhä enemmän koh-ti sirpaloitumista, hajaantumista ja monimutkaistumista. Merkittävä tekijä tässä kehityssuunnassa on yh-teiskunnan yhä voimakkaampi me-dioituminen. Mainokset, televisio ja internet ovat kaikkialla läsnä, ja pi-däkkeetön informaatiotulva vaikut-taa erityisesti lapsiin.

- YK:n sopimuksessakin on tär-keä artikla, joka määrittelee lapsen oikeuden suojeluun, eikä se rajoitu pelkästään fyysiseen turvaan. Medi-an kasvava aggressiivisuus ja raakuus on tässä suhteessa valtava ongelma, ja esimerkiksi internetin osalta ratkai-suehdotukset ovat selvästi uhkateki-jöitä jäljessä, Tamminen kertoo.

Eräs lastensuojelutyötä nykymaa-ilmassa vaikeuttavista tekijöistä on jatkuva, ajanmukaisen tiedon tarve. Tutkimustietoa tarvitaan yhä enem-män.

- Yhteiskunta on nykyään ääret-tömän moniulotteinen, ja erilaisista lapsivaikutuksista on olemassa ko-vin vähän tietoa. Siksi olisi kehitet-tävä uusia seurantamenetelmiä, jot-ta meillä olisi välineitä mitata ja en-nakoida uudenlaisten ilmiöiden vai-kutuksia. Kunnallisesti on jo paikka

paikoin herätty nimittämään lapsi-asiavaltuutettuja, mutta tällainen ta-ho tarvittaisiin myös valtakunnalli-sella tasolla, toteaa Tamminen.

Monikulttuurisuuden haasteet

Kulttuurien kohtaaminen ja sekoit-tuminen on maailmanlaajuinen tosi-asia, minkä vaikutukset näkyvät suo-malaisessakin arjessa. On entistä tär-keämpää pitää mielessä, että lasten oikeudet ovat yleismaailmallisia. Nii-den tulee päteä rodusta, kansallisuu-desta ja kulttuurista riippumatta.

- Kulttuurien muuttuminen vai-kuttaa ennen muuta vanhemmuu-teen. Tämä luo tietysti Suomessakin tarvetta tarkkailla lapsen oikeuksien toteutumista esimerkiksi maahan-muuttajalasten kohdalla, mutta sa-malla on ehdottoman tärkeää, että kulttuurit oppivat toisiltaan. Suo-malainen yhteiskunta on niin homo-geeninen, että monikulttuuristumi-sen prosessiin ja sen hyväksymiseen voi mennä useita sukupolvia, Tam-minen sanoo.

On kuitenkin muistettava, että vaik-ka suomalaista yhteiskuntaa pidetään yhtenäiskulttuurin leimaamana, on Suomessa aina ollut vähemmistöjä, joiden kohtelussa on ollut toivomi-sen varaa.

- Maahanmuuttajien lisäksi suo-malainen enemmistökulttuuri saat-taa olla sokea esimerkiksi romanien ja saamelaislasten oikeuksille, muis-tuttaa Tamminen. •

Kuva: Elina Sinkkonen

• kaiken salliva kasvatus voi mah-dollistaa narsististen häiriöiden synnyn lapsessa.

• Tunteiden ilmaiseminen pitää sal-lia, mutta ei huonoa käytöstä.

• lapsen hyvinvoinnin haasteet koskevat kaikkia perheitä.


Sijaisvanhemmuus vaatii avarakatseisuutta

Tarja ja Tapani Salomäki toimivat nykyään neljän lapsen sijaisvanhempina ja heillä on yksi lapsi lyhytai-kaisessa sijoituksessa. sijaisvanhemmuus on antanut pariskunnalle paljon.

tekSti: pÄivi piiSpa

Tarja ja Tapani Salomäen ensim-mäinen lapsi tuli perheeseen vuon-na 1990. Pariskunta ei voinut saada omaa lasta, mutta Pelastakaa Lapset ry:n kautta he saivat mahdollisuu-den toimia pojan sijaisvanhempina. Myöhemmin he adoptoivat pojan. Vuosien mittaan lapsia on tullut li-sää. Salomäillä riittää siis vilskettä lasten kanssa.

Sijaisperheeseen tulevat lapset ovat avohuollon tukitoimena sijoitettuja tai huostaan otettuja aikaisemmas-ta perheestään. Tavoitteena voi ol-la palaaminen takaisin vanhempien luokse tai pysyvästi sijaisperheeseen jääminen. Salomäille kaikki pysyväs-ti sijoitetut lapset ovat sopeutuneet hyvin.

– Kaikki lapset kutsuvat meitä isäksi ja äidiksi, ja lapsilla on saman-tapainen sisarussuhde kuin missä ta-

hansa perheessä. Se, mistä tai miten lapset ovat tulleet meille, ei vaikuta siihen, etteivätkö lapset olisi kiinty-neet meihin ja tietenkin me kiinty-neet lapsiin, Tarja Salomäki kertoo.

lapsi on aina rakas

Tarja Salomäen kokemusten mu-kaan sijaisvanhemmuus vaatii ennen kaikkea erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemista. Sijaislapsia kan-nattaa ottaa perheeseen, vaikka olisi omiakin lapsia, sillä heidän kauttaan saa avaramman maailmankatsomuk-sen ja ymmärtää toisia vanhempia.

– Kaikki me olemme omanlaisia ja erilaisia, muttei kukaan toistaan parempia. Sijaisvanhempana täytyy nähdä myös lapsen ja hänen per-heensä tilanne, ei vain omaa tilan-netta, eikä ketään saa lähteä arvos-telemaan. Sijaisvanhemmaksi täytyy lähteä avoimin mielin ilman suuria odotuksia, Salomäki sanoo.

Sijaisvanhemmuuteen, kuten muu-hunkin vanhemmuuteen, kuuluu myös vaikeita hetkiä. Voimaa Salo-mäet saavat omasta parisuhteesta ja keskusteluista, mutta joskus myös lapsien vanhemmilta tai isovanhem-milta. Aluksi he kävivät myös Pelas-takaa Lapset ry:n koulutuksen.

– Lapsi antaa henkisellä tasolla niin paljon. Sijaisvanhemmuus on antanut meille mielettömästi voi-mavaroja käsitellä omia menetyksiä ja omaa lapsettomuutta. Oli lapsi si-joitettu tai biologinen, hän on yhtä rakas. •

www.kurikanop.fi

Siirry vakavaraisen, suomalaisenpankin asiakkaaksi!

*Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakas-palvelupalaute -tutkimus 2001–2007.

Meillä hyvän palvelun saaminen ei ole tuurista kiinni. Paikallisosuuspankit on valittu jo seitsemättä kertaa Suomen parhaan asiakaspalvelun pankiksi.*

Hämeenkatu 33, puh. 410 8100Tammelan puistokatu 26–28, puh. 410 8140Siurontie 45, puh. 447 4910

p

*Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakas-palvelupalaute -tutkimus 2001–2007.

saaminen ei ole tuurista kiinni.n valittu jo seitsemättä kertaakaspalvelun pankiksi.*

TALLETUSTARJOUSTALLETUSTARJOUSTALLETUSTARJOUSTALLETUSTARJOUS3 kk 4,95 %6 kk 5,15 %12 kk 5,30 %Minimi 10.000 €Tarjous voimassa 9.10.2008 saakka.

Sijaisvanhemmuus

• Mikäli lapsen oma perhe ei pysty huolehtimaan lapsesta, lapsi voidaan sijoittaa sijais-perheeseen joko väliaikaisesti tai pysyvästi.

• Uusia sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti eri-ikäisille lapsille, myös sisaruksille.

• lisätietoa www.pelastakaalapset.fi

KuvA: ISTOcK


Siedätyshoidosta apua allergiaan

Maahamme on julistettu hiljattain uusi kansallinen allergiaohjelma toteutettavaksi vuo-

sina 2008-2018. sen tarkoituksena on pysäyttää allergioiden määrän jatkuva lisääntymi-

nen. kansallinen allergiaohjelma on koulutus- ja valistusohjelma, joka on suunnattu koko

väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille, terveydenhuollon henkilöstölle ja viranomaisille.

sillä toivotaan olevan vaikutusta yhtälailla asenteisiimme kuin ympäristöönkin.

Ongelmallista on ollut se, että nykyi-sillä allergioiden hoitokäytännöillä ei ole päästy toivottuihin hoitotuloksiin väestötasolla. Aina vain useampi kär-sii allergiaoireista. Pyrkimyksenä on, että allergiaohjelman avulla estetään uusien henkilöiden, ja varsinkin las-ten, sairastuminen allergioihin. Toise-na päätavoitteena on käytettävissä ole-vien, rajallisten resurssien ja voimava-rojen keskittäminen nimenomaan vaikeiden allergioiden hoitoon. Turhat, ”varmuuden vuoksi” toteutet-tavat, allergiadieetit voivat vaarantaa tärkeiden ravintoaineiden saantia ja lisätä vakavien allergiareaktioiden todennäköisyyttä vahinkoaltistu-misien yhteydessä. Siksi on todella tärkeää todentaa ruoka-allergiat lää-kärin valvonnassa, ennen kuin niitä lähdetään hoitamaan omintakeisesti dieettien avulla.

Siedätyshoito on tuloillaan myös las-ten ruoka-allergioiden hoitoon ja totaalinen ruoka-aineen välttämi-nen onkin aiheellista vain, kun ruu-asta aiheutuu vakavaa haittaa. Tilan-teeseen nähden ylimitoitetut allergi-adieetit vääristävät lisäksi lapsen kä-sitystä ruuasta ja voivat johtaa jopa syömishäiriöihin.

Lasten ruoka-allergioiden hoidos-sa noudatetaan Duodecimin Käy-

pä hoito -suositusta, joka painottaa valvottuja ruokakokeiluja ihotestien ja -laboratoriokokeiden sijasta. Ruo-kakokeilut tehdään lapsille turvalli-sesti hoitohenkilökunnan ja lääkä-rin valvonnassa, kun kyse on vaka-vista perusruoka-allergioista. Ny-kyisin uusien ruokien lisääminen allergiaruokavalioon tehdään me-nestyksekkäästi rotaatioruokavalion keinoin. Rotaatioruokavalion suun-nittelu ja toteutuksen neuvonta vaa-tii vankkaa ammattitaitoa ja pitkäai-kaista kokemusta ruoka-allergioiden hoidosta.

Uusi Kansallinen allergiaohjelma ko-rostaa siedätyshoitoa allergioiden ainoana parantavana hoitomuotona ja allergioiden lisääntymisen ehkäi-semisessä. Allergisia on perinteises-ti siedätetty pistoshoidolla siite- ja eläinpölyille sekä pistiäisten myr-kyille ja pölypunkeille. Nyt heinäal-lergisille aikuisille on saatu Suomen markkinoille myös tablettisiedä-tys vaihtoehtona pistoksille, mutta käyttölupaa myös alle 18-vuotiaille odotetaan innolla. •

Kirjoittaja: Kati Holmlääketieteen tohtori, lastenallergologian ja lastentautien erikoislääkäriKoskiklinikka/Junioriklinikka, Tampere

lapsen ruoka-aineallergiaepäily kannattaa diagnosoida systemaattisestisuomessa koottuja lasten ruoka-aineallergiatilastoja tutkiessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota kahteen seikkaan: noin neljäsosalla pienistä lapsista epäillään jotain ruoka-aineallergiaa mutta vain 6-8 %:lla heistä diagnoosi lopulta varmennetaan.

tekSti: pÄivi reMeS

Vanhempien kannattaa nähdä vai-vaa ja konsultoida asiantuntevaa lää-käriä ennen kuin lähtee supistamaan lapsensa ruokavaliota allergiaepäilyn johdosta. Pelkkä ihopistokoe aller-gian toteamiseksi ei riitä: joskus se saattaa antaa jopa aivan väärän tu-loksen.

- Pelkkä allergiatesti ei yksinään kerro, onko lapsi allerginen vai ei: lisäksi on selvitettävä, missä mää-rin lapsi on allerginen. Tarvitaan kokonaistilannearvio ja altistus-koe, jottei lapsen ruokavalio su-pistu turhaan tai turhan pitkään, vahvistaa Peter Csonka, LT, lasten allergologi Suomen Terveystalosta, Tampereelta.

Suhtautuminen allergiaan muuttunut hiljattain

- Allergian hoidon ajatusmalli on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut maassamme täydellises-tä allergeenin välttämisestä sietoky-vyn parantamisen suuntaan, Cson-ka kertoo.

Peter Csonka haluaa korostaa myös sitä, kuinka hiljattain julkistettu uu-si kansallinen allergiaohjelma pyrkii muuttamaan asennoitumista aller-gioihin.

- Ohjelmassa korostetaan sietoky-vyn lisäämistä. Tällä hetkellä tutki-musasteella on hoito, jossa laborato-riotutkimuksissa todetuille, vahvas-ti oireileville yli viisivuotiaille mai-

toallergikkolapsille annetaan siedä-tyshoitoa tarkassa lääkärin valvon-nassa hyvin pienillä maitomäärillä, aluksi jopa pisaraakin pienemmällä määrällä, Csonka kuvailee ja jatkaa samaan hengenvetoon:

- Tämä hoitosuuntaus ei kuiten-kaan missään nimessä tarkoita sitä, että lähdettäisiin väheksymään voi-makasta, allergista syy-seurausyhte-yttä. Tällöin hoito on edelleen vält-tämätöntä.

Csonka haluaisi myös muistuttaa pienten lasten vanhempia siitä, että suurin osa imeväisikäisten ruoka-ai-neallergioista väistyy iän myötä.

- Maito-, muna- ja vehnäallergiat häviävät usein kolmeen-neljään ikä-vuoteen mennessä. •

KuvA: MARIA BIBIKOvA


Syyssiivouksella raikas kotikun siivoaa roskat ja liat pois heti ne nähdessään, suursiivo-uksen kaltaista urakkaa ei tarvitse tehdä edes jouluna.

tekSti: johanna oriS

– Kun siivousväline on kivan näköi-nen sitä ei tarvitse piilottaa kaappiin. Näin välineet ovat käden ulottuvil-la ja niitä tulee myös käytettyä. Siivo-uksen tulee olla helppoa ja välineiden paitsi kivan näköisiä, myös toimivia. Sinituotteen varatoimitusjohtaja Aino Määttä kehottaa kaikkia hankkimaan silmiä miellyttäviä siivousvälineitä.

Allergiaperheessä huomio kiinnittyy erityisesti pölyyn. Staattisesti latau-tuvat mikrokuituliinat ja –mopit ovat hyviä pölynkerääjiä, ja kertakäyttölii-noja käytettäessä pöly menee varmas-ti roskikseen eikä jää asuntoon lei-jumaan. Määtän mielestä lattioiden imurointi kannattaakin korvata mop-pauksella.

- Villakoirat eivät ole niin vaarallisia kuin mikropöly, joka nousee imuroita-essa ilmaan. Parasta olisikin mopata esi-merkiksi aikaisin aamulla, kun kotona ei vielä ole liikettä ja pöly on laskeutu-neena lattiaan.

päästä valo sisään!

Syksy on muutenkin kodin perushuollon aikaa huolettoman kesän jälkeen. Määttä kehottaa kiinnittämään huomiota pesu-tiloihin ja siellä erityisesti lattiakaivoon.

– Likainen lattiakaivo ei toimi oi-kein, vaan tyhjenee vedestä. Silloin pa-hat hajut ja bakteerit pääsevät leviä-mään huoneilmaan.

Kylpyhuoneessa myös kaakeleiden sau-mat on hyvä putsata ajoittain. Joulua kohti mentäessä myös saunan pesu käy ajankohtaiseksi.

– Kunnon välineillä hankalatkin pai-kat, kuten laudelautojen raot, saa hel-posti puhtaiksi.

Syksyllä kannattaa huomio kiinnittää myös ikkunoihin. Ennen pakkasia on ikkunoista hyvä pestä sateisen kesän roiskeet ja siitepölyt, sillä likainen ik-kuna pidättää valoa.

– Tässä asiassa ei kannata pihtailla, sillä talvella valoa on muutenkin vähän, Määttä muistuttaa. •

luomu-ihonhoito-tuotteiden käyttö yleistyy koko perheen parissa

euroopassa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan luomu kas-vattaa jalansijaa nopeasti myös ihonhoitotuotemarkkinoilla. Yksi syy tähän on se, että sertifioidut luonnonkosmetiikka-ihonhoitotuotteet valmistetaan valvotusti ilman eläinkokei-ta tai ylimääräistä ympäristörasitusta.

tekSti: pÄivi reMeS

Saamme jatkuvasti lisää tietoa erilaisten kemiallisten aineiden terveysriskeistä sekä allergioiden ja yliherkkyyksien li-sääntymisestä.

- Luonnonkosmetiikan käyttö vä-hentää kehon kemikaalikuormitusta huomattavasti. Tuotteet sopivat myös monille, jotka ovat allergisia synteet-tiselle kosmetiikalle, sillä luonnolli-set raaka-aineet eivät ärsytä niin hel-posti, kertoo Liisa Seppälä-Cohen Naturellement´sta.

- Aito luonnonkosmetiikka ottaa huomion paitsi käyttäjän, myös luon-non hyvinvoinnin koko tuotteen elin-kaaren ajalta, aina valmistusolosuh-teista pakkausten kierrätettävyyteen ja kosmetiikan luontoon paluun suh-teen. Kosmetiikkatuotteethan päätyvät käytön jälkeen useimmiten vesistöön,

huomauttaa kosmetiikka-asiantuntija ja kouluttaja Minna Viinikallio.

Luomutuotteiden käyttöön voi kasvaa jo kotona.

- Kun lapsesta asti käyttää luonnolli-sia ja luontoystävällisiä tuotteita, kan-taa se hedelmää aikuisenakin, Seppälä-Cohen lisää. •

sertifioidussa luomukosmetiikassa syn-teettisiä ainesosia saa olla korkeintaan viisi prosenttia lopputuotteesta. syn-teettiset hajusteet, väriaineet ja säilön-täaineet ovat kokonaan kiellettyjä. sen paremmin tuotetta kuin sen raaka-ai-netta ei testata eläinkokeilla. kasvipe-räisistä aineista mahdollisimman suu-ri osa on tuotettu luomuna tai kerätty luomusertifioidulta alueelta.

lähde: Finfood luomu


Koskikeskus • Hatanpään valtatie 1

Lastenlääkärienvastaanottojoka päivä

Nyt myöslastenkardiologi

www.koskiklinikka.fi

Ajanvarauspuh. 2506 506

tai

leikkiä, liikuntaa ja yhdessäoloaleikki-ikäisen tulisi liikkua päivittäin vähintään kaksi tuntia, jotta hän kasvaa ja kehittyy normaalisti. sisäleik-kipuisto tuo vaihtelua lasten arkiseen liikuntaan.

tekSti: pÄivi piiSpa

Leikki-ikäinen lapsi ei liiku pitääkseen kuntoaan yllä, vaan oppiakseen moto-riikan ja perustaidot, joiden avulla hän selviää itsenäisesti elämässä. Perustai-dot, jotka jokaisen pitäisi oppia ennen kouluikää, ovat käveleminen, juokse-minen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöntiliike ja potku-liike. Kouluiässä lapsi voi perustaitojen ollessa hallussa suunnata energiansa ja havaintokapasiteettinsa oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Lapsella on sisäsyntyinen tarve liikkua. Jo pieni vauva liikkuu paljon, jotta hän oppii aikanaan seisomaan, kävelemään ja tekemään erilaisia asioita. Pientä las-ta ei siis tarvitse erikseen motivoida liik-kumaan, vaan kannustaa ja antaa mah-dollisuuksia liikuntaan leikin lomassa. Alle kouluikäisen tulisi liikkua vähin-tään kaksi tuntia päivässä, koululaisten 1-2 tuntia päivässä. Liikunta-annos voi koostua lyhyistäkin hetkistä.

Liikuntatieteiden tohtori Arja Sääks-lahti Jyväskylän yliopistosta kannus-

taakin vanhempia tarkastelemaan kriit-tisesti, liikkuuko oma lapsi suositusten mukaisesti.

– Jos esimerkiksi kouluikäinen lapsi kävelee tai pyöräilee koulumatkansa, liik-kuu välitunnilla ja käy vielä illalla ulkona pelailemassa, liikuntaa kertyy tarpeeksi. Tällöin jää aikaa viihdemediankin käyt-töön luvan kanssa, Sääkslahti sanoo.

Aikuisilla ei Sääkslahden mukaan ole kuitenkaan varaa suhtautua asiaan huoli-mattomasti, niin paljon nykyisin on hou-kuttimia passiivisen tekemisen puolelle.

– Onko lapset pakko viedä autolla kouluun? Voisiko perhe lähteä leikki-puistoon yhdessä television katselun si-jaan? Lasten liikunta on helposti järjes-tettävissä: kalliita välineitä ei tarvitse, ja lähiliikuntapaikkoja kuten leikkikent-tiä on usein sopivan matkan päässä ko-toa. Varhaiset vuodet ovat tärkeitä liik-kumisen kannalta - tietoteknisiä taitoja on aikaa opetella loppuelämä.

liikunnan riemua ja perheen yhdessäoloa

Leikkiviä lapsia katsellessa voi aistia rie-

mun, jonka lapset saavat liikunnasta. Kokeillessaan uusia pieniä haasteita – kiven päälle kiipeämistä tai kävyn heit-tämistä yhä pidemmmälle – lapsi aistii ja kokee elävänsä ja tekevänsä.

Vanhempien osallistuminen lapsen leikkiin ja liikuntaan maksaa ajan ta-kaisin lämpiminä ihmissuhteina ja toi-sen arvostamisena. Leikki-ikäiselle on tärkeää, että isä tai äiti antaa omaa ai-kaansa ja haluaa olla lapsen kanssa. Vanhemmat voisivatkin yhä enemmän lähteä lapsen kanssa liikkumaan ja heit-täytyä mukaan leikkiin. Samalla he nä-kisivät, mitä lapsi osaa ja uskaltaisivat antaa lapsen leikkiä vapaasti.

– Lasta kielletään helposti liikaa. Ai-kuisten pitäisi pysähtyä miettimään, mi-kä on oikeasti tarpeellista kieltämistä vai kielletäänkö automaattisesti. Viettäessä enemmän aikaa lapsensa kanssa ja seu-ratessa lapsensa liikkumista, vanhemmat huomaavat, että lapsi osaa itse valita so-pivan tasoisia tehtäviä. Vain harvoin lap-si yliarvioi taitonsa, Sääkslahti sanoo.

Liiallisten kieltojen myötä lapselta voi jopa kadota käsitys siitä, mitä hän pystyy tekemään. Tällöin haavereitakin sattuu.

– Lapsi, jota kielletään koko ajan, menee kielletyn hedelmän perään kui-tenkin heti kun vanhempien silmä vält-tää, eikä hänellä ole käsitystä, pystyykö hän tekemään haluamansa asian. Lap-

sen täytyy oppia tunnistamaan omien taitojensa rajat, Sääkslahti sanoo.

vaihtelua arkiseen liikuntaan

Vanhempien osallistumisen tärkeyden on huomannut myös sisäseikkailupuis-to HopLopin toimitusjohtaja Maarit Pulkki. HopLopissa lapset pääsevät leikkimään omien vanhempiensa kanssa muun muassa seikkailulabyrintissä, liu-kumäissä, pallomeressä, pomppulinnas-sa ja kiipeilyseinillä.

– Liikunta tulee HopLopissa leikin ohessa. Näin saadaan lapset parhaiten liikkumaan. Myös moni vanhemmis-

ta innostuu liikkumaan, vaikkei yleensä harrastaisikaan liikuntaa, Pulkki kertoo.

HopLopin laitteet ovat motorisesti ke-hittäviä ja sellaisia, että lapsi tekee itse. Pelkkää nappulan painamista tai peli-konsoleita puistosta ei löydy. Uusi las-ten liikuntapaikka herättikin aluksi ky-symyksiä vanhemmilta leikin turvalli-suudesta.

– Pohdimme turvallisuutta hyvin tarkkaan. Paitsi että lasten leikkiminen tehty turvalliseksi, puisto on suunniteltu liiketilan sijainnista ja pohjapiirroksesta alkaen aina henkilökunnan ensiaputai-toihin asti turvalliseksi, HopLopin Tomi Pulkki kertoo. •

tekSti: jari nikkola

Korkeasaaren suosio perustuu uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Ke-hitystyötä tehdään vahvasti lapsiper-heitä ajatellen.

- Lapsille on jo kolmena kesänä järjes-tetty viikon kestäviä päiväleirejä. Ne ovat

olleet erittäin suosittuja. Mukavan teke-misen varjolla viesti luonnonsuojelusta-kin menee tehokkaasti perille, tiedottaja Taru Vuori uskoo.

Eläimiin tutustumisen ohella Korkea-saari tarjoaakin mahdollisuuden luon-totietouden ja luonnonsuojelullisten

elämyksiä eläintarhassahelsingin korkeasaari on pitänyt asemansa luontoai-heisten nähtävyyksien joukossa. kaiken ikäisille sopiva matkailukohde löysi uuden nousun kävijämääriinsä 90-luvun puolivälissä Amazonia- ja Africasia-talojen lanseeraamisen myötä.

arvojen kohentamiseen.- Tavoitteena on, että lapset saavat li-

sää tietoa elämistä. Tuomme tarvittaes-sa asioita esiin toiston kautta, jotta uu-sia oivalluksia syntyisi.

Opastavaa henkilökuntaa on käytös-sä mahdollisimman paljon kertomassa esimerkiksi, että: ”Hei, tuolta se piilo ja pesä löytyy, katsokaapa tuonne”, Vuo-ri naurahtaa.

- Myös saaren opaskylttejä seuraa-malla käy selväksi, että jotain on tekeil-lä luonnonsuojelunkin saralla.

Vuosina 2008-09 Korkeasaari osallis-tuu kansainväliseen sammakoiden suo-jelukampanjaan. Myös amurintiikerin ja -leopardin suojeluun kerätään varoja.

Samalla eläintarha osallistuu tavoittei-ta tukevaan tuki- ja tiedotustyöhön.

- Sammakkoeläimiä uhkaa sukupuut-to tai sukupuuttoaalto, joka on tuhovoi-maltaan yhtä paha kuin se, joka hävitti dinosaurukset maapallolta.

- Kampanjoinnilla ja tukityöllä py-rimme tuomaan esille tärkeitä asioita. Olemme järjestäneet jo erilaisia sam-makkotapahtumia ja jatkoa seuraa

myös ensi vuonna.

Korkeasaari tuo esille myös globaalilla tasolla tärkeitä asioita, kuten ilmaston lämpenemisen.

- Etsimme ja esitämme lapsille po-sitiivisia ratkaisuja vaikeisiinkin on-gelmiin, Vuori ennakoi. •

KuvA: JARMO PERÄLÄ


pienten automatkustajien turvallisuus

Usein vanhemmat miettivät turvalaitteen osta-mista käytettynä. Käytetyssä turvalaitteessa on kuitenkin riskinsä, varsinkin jos ostaja ei voi täy-sin varmistua laitteen käyttöhistoriasta.

– En suosittele vanhan istuimen ostamista, koska osia saattaa puuttua ja istuimet kuluvat normaalissakin käytössä siten, että jo 5–7 vuot-ta vanha istuin saattaa olla huonossa kunnossa. Uusi istuin on aina turvallisin vaihtoehto, pai-nottaa ajoturvallisuuteen erikoistuneen Oy Pre-mier Events Ab:n liikenneturvallisuusasiantun-tija Jukka Sundberg.

vanhempien vastuulla

Suurimmat riskitekijät lasten turvallisessa mat-kustamisessa ovat vanhempien tekemät käyt-tövirheet. Turvalaitetta ei koskaan tulisi asettaa etupenkin turvatyynypaikalle. Toinen tyypil-linen virhe on lapsen ja turvalaitteen puutteel-linen tai väärä kiinnitys. Ajon aikana lapsen ja turvaistuimen kiinnitystä pitäisi myös muistaa jatkuvasti tarkkailla, varsinkin jos lapsi osaa jo itse avata turvaistuimen tai turvavöiden kiinni-tyksiä. Usein vanhemmat myös luopuvat turva-laitteiden käytöstä liian aikaisin.

– Selkä menosuuntaan istuttavaa turvaistuin-ta pitäisi käyttää niin pitkään kuin mahdollista, mutta vähintään kolmevuotiaaksi asti. Vasta yli kymmenvuotias lapsi voi alkaa käyttää pelkkää turvavyötä ilman mitään muuta turvalaitetta, Sundberg muistuttaa. •Lisätietoa ja turvalaitetestejä:www.autoliitto.fi, www.liikenneturva.fi

tekSti: toMi keSkinen

Autolla matkustettaessa lapset tarvitsevat parem-man suojauksen törmäyksiltä kuin aikuiset. La-ki velvoittaakin alle 135cm pitkän lapsen käyt-tämään autossa matkustettaessa painon mukaan määräytyvää turvalaitetta. Turvalaitteella täytyy olla myös E-hyväksyntä.

turvalaitteen valinta

Turvalaitteet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: turvakaukaloihin, turvaistuimiin sekä turvavyöistuimiin ja istuinkorokkeisiin. Kaikista pienimmille lapsille eli yleensä alle 13 kg painoi-sille vauvoille soveltuu parhaiten turvakaukalo. Turvaistuimet ovat puolestaan tarkoitettu yleen-sä noin 9–25 kg painoisille pikkulapsille. Tätä suurempien lasten tulisi matkustaa turvavyöis-tuimessa tai istuinkorokkeella aina noin kym-menenvuotiaaksi asti.

Pään vaivaa vanhemmille aiheuttaa erilaisten turvaistuinten runsas valikoima ja päällekkäiset painoluokitukset. Vanhemmilla on usein täysi työ yrittäessä selvittää, mikä turvalaitemalli so-pii parhaiten juuri heidän lastensa turvalliseen matkustamiseen.

– Kun turvaistuinta ollaan ostamassa, niin liik-keeseen kannattaa mennä sillä autolla mihin tur-vaistuinta ollaan suunnittelemassa ja ottaa lapsi mukaan. Liikkeessä asiantuntijat osaavat auttaa so-pivimman mallin valitsemisessa, opastaa Liikenne-turvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara.

KAUPAN PÄÄLLE

pehmuste + 5 kpl SINI Pölyliinoja laminaatille

SINI Laminaattisetti – kehitetty erityisesti laminaattilattian hoitoon

Mikrokuituinen SINI Laminaattimoppi puhdistaa sopivan nihkeänä, eikä jätä pisarajälkiä lattiaan.

SINI Pölyliina laminaatille varautuu sähköisesti ja imee pölyn ja karvat tehokkaasti itseensä.

SINI Laminaattimopille on myönnetty Joutsenmerkki.

Sinituote Oy, puh. (019) 7600 200, www.sini.fi

Hoida laminaattilattiaasi

oikein

S I N I L L Ä S I I V O U S S U J U U

483 005

KuvA: cHENg cHANg


lapsettomuuden hoitolapsettomuus on yleistynyt suomessa 2000-luvun ajan eikä suunnan odoteta muuttuvan. - Tällä hetkellä jo-ka kuudes tai seitsemäs pari tarvitsee apua raskauden käynnistämisessä, mutta viiden vuoden sisään luku saat-taa nousta jopa joka neljänteen pariin, kertoo ylilääkäri Eero Varila Väestöliiton Tampereen klinikalta.

tekSti: pÄivi Surakka

Lapsettomuuden yleistyminen liittyy vahvasti länsimaisen yhteiskunnan kehitykseen sekä elintapoihin. Syn-nyttäjien keski-ikä nousee edelleen ja ylipaino vaivaa yhä useampaa. Biolo-ginen fakta on kuitenkin se, että he-

delmällisyys lähtee laskuun naisen ollessa 30-vuotias, ja 35 - 40-vuoti-aan on jo huomattavasti vaikeampi tulla spontaanisti raskaaksi.

- Tutkimusten valossa myös mie-hen hedelmällisyys näyttää käänty-vän laskuun 35 ikävuoden jälkeen, lisää Tampereen AVA-klinikan vas-

taava lääkäri Liisa Häkkinen.

Ylipaino vaikuttaa merkittävästi ras-kauden alkamiseen ja pysymiseen.

- Liikalihavuus vaikuttaa aineen-vaihduntaan ja hormonitoimintaan eri tavoin, mikä vähentää hoitojen onnistumismahdollisuuksia sekä li-sää keskenmenoja, Häkkinen huo-mauttaa, mutta lisää: -Toisaalta jos painoa saadaan edes hieman pudo-tettua, niin tilanne kohenee nopeas-ti. Jo viiden kilon painonpudotuksel-la on vaikutusta aineenvaihdunnan normalisoitumiseen.

Vanha nyrkkisääntö raskautta yrittä-ville on hakeutua tutkimuksiin, mi-käli raskaus ei ala vuoden sisällä yrit-tämisen aloittamisesta. Aina ei kui-tenkaan kannata odottaa vuotta.

- Jos on tiedossa oleva syy tai kor-kea ikä, niin tutkimuksiin voi lähteä

vaikka saman tien. Perustutkimukset pystytään tekemään helposti ja pie-nillä kustannuksilla, Varila kertoo.

Jos hoidoille on tutkimusten jälkeen tarvetta, aloitetaan avustaminen mahdollisimman kevyesti. Mikäli ovulaation edistäminen tai insemi-naatio eivät auta, voi seuraava askel olla koeputkihedelmöitys.

- Koeputkihedelmöityshoidot li-sääntyvät koko ajan, sillä niillä saa-daan parhaat tulokset. Ne ovat myös haastavin hoitomuoto, Varila huo-mauttaa. Tärkeintä kuitenkin hoi-don valinnassa on löytää jokaiselle parille sillä hetkellä sopivin apu ras-kauden alulle saattamisessa.

Lapsettomuustutkimuksessa ja erilai-sissa hoitomenetelmissä on tapahtunut viime aikoina positiivista kehitystä.

-Kaksi asiaa nousee kehityksestä sel-

keästi esiin. Ensinnäkin, keinohedel-möityshoidoissa siirretään nykyään en-sisijaisesti yksi alkio kerrallaan, Häkki-nen kertoo. Tällä on saatu kaksosras-kauksien määrä vähenemään merkittä-västi ja raskaustulokset pysymään silti hyvinä. Varila huomattaa myös fyysi-sen rasituksen vähentyneen.

-Aiemmin harjoitetut aggressiiviset hoidot perustuivat siihen, että kerral-la kerättiin paljon munasoluja. Lempe-ämpi hoito on kuitenkin kustannuksis-sakin mitattuna tehokkaampaa ja en-nen kaikkea riskittömämpää.

- Toinen merkittävä tekijä on hoi-tojen kehittyminen potilasystävälli-semmiksi, Häkkinen jatkaa. Hormo-nipistokset ovat teknisesti helpompia käyttää ja hoitojaksot ovat lyhenty-neet niin, että hoito on monella ohi jo kahdessa viikossa.

- Lääkemäärät ovat pienempiä ja hoidot turvallisempia. •

www.terveystalo.com

Terveystalo TampereRautatienkatu 27 | 33100 Tampere

Apua pienten korvilleKorvatulehdukset aiheuttavat kärsimystä niin lapsille kuin aikuisille. Tulehdusten aiheuttama korvakierre on kuitenkin mahdollista katkaista.

Varaa aika asiantunteville erikoislääkäreillemme

Juha Erkinheimo, Janne Kääriäinen, Jussi Laranne, Kirsi Lähde, Jura Numminen, Matti Penttilä, Juhani Pukander, Tapani Rahko, Lassi Raittinen, Heikki Rantala, Markus Rautiainen, Markku Sipilä, Anja Sohlberg, Mikko Suvinen

Korvalääkäripäivystys Tampereella lauantaisin ja sunnuntaisin. Ajanvaraus klo 9-15.

Ajanvaraus 0203 40036 tai www.terveystalo.com

Karité Soft -luomuvoideRavitseva voide kasvoille ja vartalolle. Suojaa, ravitsee, rauhoittaa, kos-teuttaa ja pehmentää erityisesti kuivaa ihoa. Sopii loistavasti myös vau-van ihonhoitoon.

Arganiaöljy auttaa hidastamaan ihon vanhenemista ja korjaamaan esi-merkiksi akneihon arpia ja auringon polttamaa ihoa. Karité Softilla voi ehkäistä ja hoitaa myös raskausarpia.

Lisäaineettomalla voiteella on Cosmebio-luomusertifikaatti.

Luonnollista kauneutta suoraan luonnon sydämestä

Maahantuoja: Naturellement Oy, puh. 09-680 2462, www.naturellement.fi

Koko perheen unelmatuote!

KuvA: ANN MARIE KuRTz


Säästämisestä turvaa tulevaisuudellekun vauva saapuu perheeseen, muuttuu kaiken muun ohella myös taloudenpito. Tulevaisuutta voi kuitenkin turvata monella tapaa.

tekSti: pÄivi Surakka

- Vauvahan ei kuluta samalla taval-la kuin vanhempi lapsi, joten vau-vaiän aikana voi sijoittaa tulevaisuu-den varalle, kertoo myyntipäällikkö Kati Helander Kurikan Osuuspan-kin Tampereen konttorista. Lapsen iän karttuessa kuvioihin tulevat mu-kaan hintavammat harrastukset se-kä vapaa-ajan vietto, joiden toteut-taminen on huomattavasti helpom-paa mikäli kulutuksen muutokseen on varauduttu. Tutkimusten valos-

sa suurin muutos lapsen kulutukses-sa tapahtuu 14-vuotiaana. Lisäänty-neet kulut vaikuttavat myös säästä-miseen.

- Vanhemmat säästävät yleensä lap-silleen silloin kun lapset ovat pieniä. Kasvun myötä kulutus kasvaa usein kuitenkin niin paljon, ettei rahaa jää säästettäväksi asti, Nordean kuluttajae-konomisti Tarja Svartström toteaa.

Vauvan tulevaisuuden tarpeita mietit-täessä kannattaa tilin rinnalla huomi-oida muutkin vaihtoehdot. Käyttöti-

liin verrattuna esimerkiksi 50 euron kuukausittainen säästäminen rahas-toon kartuttaa tuhansia euroja enem-män (8 prosentin tuottoennusteella laskettuna). Pankit tarjoavat laajan valikoiman säästämisvälineitä jokai-sen riskinsietokyvyn puitteissa.

Vanhempien on tärkeä säästää myös itselleen ja pitää yllä esimerkiksi pa-rin kuukauden palkan kokoista pus-kuria, jolla yllättävistäkin menoista selvitään kalliisiin käyttöluottoihin turvautumatta.

- Taloudenhallinta lähtee suunni-telmallisuudesta. Kyllähän rahoilla on tapana vaan kulua johonkin, jos tilannetta ei seuraa, Svartström huo-mauttaa. Vanha kunnon kynä ja pa-peri -metodi auttaa suunnitelussa al-kuun. Kun kirjaa kuukausittaiset tu-lot ja menot, saa paremman käsityk-sen paljonko rahaa jää käytettäväksi.

Jäljelle jäävästä osuudesta voi omien tavoitteiden mukaisesti siirtää sopi-van osuuden säästöön .

Suunnitelmallisuus rahan käytössä opettaa myös lapselle rahan arvon.

- Yksi mahdollisuus on, että van-hemmat avaavat lapselle oman ti-lin, jolle talletetaan hänen viikko- tai

kuukausirahansa, Helander neuvoo, ja kertoo että tiliin voidaan myös liit-tää Visa Electron -kortti, jolloin lapsi pääsee opettelemaan vastuullista kor-tin käyttöä.

-Annamme lapselle kortin mukana tilimuistion, johon opastetaan mer-kitsemään nostot ja maksut, jotta ra-hatilanne on aina selvillä •

KuvA: LuIS PEDROSA


LAATUA VUODESTA 1968

ilmoitusliite lapsi ja perhedoc.mediaplanet.com/all_projects/2476.pdflapsen oikeus lapsuuteen lasten...

Documents