ilo"a haa5 t att e Iu

Teksti Ilona Haahtela Kuvat Janne Aaltonen

Method Putkiston kehittäjä Marja Putkisto elääkuten opettaa. Hän toivoisi, että suomalaisetnaiset oppisivat olemaan armollisempia itselleen.Milloin viimeksi tutustuit itseesi, hän kysyy.

ilona 17

Mikä on tärkein asia hyvinvointisi

kannalta?

- Kehon tasapaino, sillä kehoa ei

voi erottaa muusta elämästä. Tosin

tasapaino ei ole pysyvä tila, vaan se

vaatii jatkuvaa uudelleen arviointia

sen mukaan, millaisessa elämäntilan­

teessa olen tai millainen päivä minulla

on meneillään.Millaiset asiat on vaikeinta pitää

tasapainossa?

- Asun Lontoossa, mutta matk ustan

jatkuvasti Suomeen kurssien, koulut­

tamisen ja eri tapahtumien takia. Kah­

den maan välillä matkustaminen on

joskus rasittavaa. Myös työn, äitiyden

ja perheen välillä tasapainotteleminen

asettaa haasteita.

Mistä huomaat, että tasapainosi on

järkkynyt?

-Huomaan sen ensimmäisenä keho­

ni asennosta, hengityksestäni ja uneni

laadusta. Tasapainoni taas vaikuttaa

dramaattisesti sekä omaan hyvinvoin­

tiini että läheisteni elämään. Kun äiti

voi hyvin, koko perhe voi hyvin.(Jatkuu) »

HAASTATITLUUN saapuva

nainen on hoikka ja

nuorekas ja pukeutunutsporttisen rennosti. Hän

katsoo vastapuoltaan intensiivisesti

silmiin ja keskittyy siihen, mitä sanoo

ja tekee. Vakava hän ei silti ole, vaan

purskahtaa usein vapautuneeseen

nauruun ja kehuu ja kiittelee ym­

pärillään olevia ihmisiä. Hän on

itse parasta mainosta kehit­

tämälleen kehonhallinnan

metodille.

Method Putkisto -me­

netelmän perustaja Marja

Putkisto on valmistautu­

nut haastatte)uumme pe­

rusteellisesti: hän kyselee,

minkälaisia lehtemme lu­

kijat ovat ja mitä he jutulta

odottavat. Kysymykset on

lähetetty hänelle etukäteen

sähköpostilla, ja hän on

myös vastannut niihin

osittain valmiiksi. Kirjai-

lijana hän tietää, että kirjoitettu

teksti on painavampaa kuin puhuttu.

Marja Putkisto:

Merkitsenalmanakkaani

ajan rauhoittua

ilooa haa5 t att eIu

Elämäsi kuulostaa matkustamisen

vuoksi hektiseltä. Miten aikaa riittää

perheelIe ja itsestä huolehtimiselIe?

-Järjestän niille aikaa ihan konk­

reettisesti. Merkitsen almanakkaani

tietyt ajat, jolloin vietän aikaa per­

heeni kanssa ja rauhoitun. Kun asiat

on täsmällisesti hoidettu, aikaa on

enemmän.

Miten onnistut kaiken kiireen kes­kellä olemaan läsnä perheelIesi?

-Suunnittelen aikatauluni pitkälle

eteenpäin, jotta voin rentoutua ja kes­

kittyä sataprosenttisesti siihen, mitä

teen kulloinkin. Rehellisesti sanottuna

en koskaan muista, mitä seuraavana

päivänä tapahtuu. Olen siksi riippu­

vainen tukijoukoistani.

Etkö koskaan sorru stressaamiseen?

- En juurikaan. Stressinsietokykyni

on kova, mutta joskus huolehdin ja

murehdin.Mitä teet, kun murheet ottavat val­

lan?

- Pyrin määrittelemään, missä

mennään ja tekemään sen perusteella

valintoja, jotka voisivat parantaa tilan­

netta. Olen jo oppinut hyväksymään,

että tilanteet eivät häviä mihinkään,

vaan ne on kohdattava. Yritän vaikut­

taa niihin asioihin, joihin voin. Myös

intuitio on minulle tärkeä tiennäyttäjä.Mitä olet oppinut omista vastoin-

käymisistäsi?

- Olen oppinut kärsivällisyyttä ja

asennoitumaan niihin niin, että elämä

ei ole mitään velkaa, se vain antaa.

Tähän mennessä vaikeudet ovat olleet

kaiken kasvun pohja ja ne ovat kään­

tyneet uusiksi mahdollisuuksiksi.

Millä tavalla omat vaikeutesi ovat

auttaneet Method Putkiston kehittä­

misessä?- Pystyn eläytymään asiakkaideni

kokemuksiin voimattomuudesta, sillä

oma tasapainoni on järkkynyt mones­

ti. Method Putkisto on syntynyt omien

kokemusteni kautta. Esimerkiksi kun

selkäni tulehtui, kehitin siitä kuntou­

tumiseen MP Huippuliikkuja- ja MP

Kevytohjelman. Selkärankani on nyt

vahvempi kuin koskaan ja tapani liik­

kua kehittyi.Minkälaista elämänvaihetta elät

nyt?

- Ihanaa yksinkertaistamisen aikaa.

Olen vaiheessa, jossa minun ei tarvitse

enää sinkoilla eri suuntiin ja tunnen jo

tehneeni elämän rakennustyön.

Ma hd 011 i5uuks ienLontooMarja kävelee Lontoon Richmond

Parkissa, joka on aivan hänen kotinsa

läheisyydessä. Polkua reunustavat 500

vuotta vanhat, jykevät ja muhkuraiset

puut. Vähän matkan päässä hänen

ohitseen juoksee lauma kauniita kau­

riita. Marja voisi viettää puiston rau­

hassa tuntikausia.

Marja on asunut Lontoossa jo 19

vuotta. Suomessa hän käy lähinnä

työn merkeissä, mutta ehtii silloin

tällöin levähtää suosikkikahvilassaan

Cafe EkbergilJä Helsingissä. Marjan

mielestä se on yksi harvoista paikoista,

jota ei ole menty modernisoimaan.

Vanhaa ei tarvitse muuttaa, jos se

toimii.

Millainen Lontoo on kotikaupunkina?

- Kosmopoliittinen, rento ja inno­

vatiivinen. Rakastan Lontoon his­

toriallisia rakennuksia, teattereita ja

vaatekauppoja. Toisaalta taas kaupun­

ginosa, jossa asun perheeni kanssa, onhyvin kylämäinen ja tyttäreni koulukin

on aivan nurkan takana.

Monet ulkomailla asuneet haluavat

kasvattaa lapsensa Suomessa. Miksi

olet päättänyt toisin?

-Minusta kummassakin on omat

hyvät ja huonot puolensa. Ainoa asia,

mikä minua vähän surettaa on se, että

tyttäreni ei ole vapaa pinkomaan suo­

raan ovesra ulos leikkimään. En päästä

häntä yksin edes postilaatikolle.( Jatkuu) »

KUKA?

Nimi: Marja Kristiina Putkisto

Mitchell

Syntyi: 16. joulukuuta 1959Helsingissä

Asuu: Lontoossa,

Isossa-Britanniassa

Perhe: Aviomies ja tytär

Ura: Method Putkiston kehittäjä jaMP Instituutin perustaja, tuottaja ja

kansainvälinen kouluttaja. Marja on

julkaissut metodeistaan kaikkiaan

10 kirjaa ja työskennellyt 25 vuotta

kehonhallinnan kokopäiväisenä

ammattilaisena. Marja toimii myös

konsulttina ja luennoitsijana yrityk­

sissä ja ammattikoulutuksessa. Häntutkii ja kehittää edelleen aktiivises­

ti menetelmiään, joita opetetaan

MP Instituutissa.

Ajankohtaista: Method Putkisto 3D

Luonnollinen kasvoklinikka -kirja

ilmestyi alkusyksystä.

18 ilolla

iloDO haast att e Iu

ilona 21

Tunnenjotehneenielömönrakennus­työn.

paljon ihmisiä, jotka ovat tästä syystäuupuneita.

Kuinka kauan ihminen voi pärjätätällaisessa käymistilassa?

- Täysillä kierroksilla voi elää pa­rikin vuotta, kunnes yhtenä aamunahuomaa, ettei enää jaksakaan.

Mistä merkeistä pitäisi huomata,että nyt on aika pysähtyä ja kuunnellaitseään?

- Jos pystyy tällaisen hetken tie­dostamaan, asiat ovat hyvin. Yleensäterve järki kertoo, milloin pitää pysäh­tyä. Merkkejä ovat esimerkiksi kivut,säryt, unettomuus, stressi, ahdistus taiihmissuhteiden rikkoutuminen.

Miten neuvoisit naisia tekemäänolostaan paremman?

- Mitä paremmin tunnet itsesi, sitäparemmin pystyt itseäsi auttamaan.Oman kropan tunteminen on MethodPutkistonkin ydinajatus. Uskon vil­pittömästi, että naisten ja miestenkinolo voi olla parempi, kun he seuraavatnäitä oppeja.

Uusin kirjasi on nimeltään MethodPutkisto Luonnollinen Kasvoklinikka.Miten ihmeessä naisella voi olla aikaajumpata kaiken lisäksi vielä kasvo­jaankin?

- Kasvoklinikka opettaa tuntemaanja tunnistamaan omat kasvolihakset jakorjaamaan pään asentoa. Näin ollenMP-harjoitteet siirtyvät lihasmuistiinja osan harjoitteista voit tehdä suhteel­lisen huomaamattomasti pitkin päivää.Toivon harjoitteiden siirtyvän ihmistenarkeen loppuelämäksi.

Lupaatko, että näillä harjoitteillasuorastaan kaunistuu?

- Ehdottomasti.Tavoitteeni kaikessatyössäni on se, ettäihmiset lähtevät poiserilaisina kuin tuli­vat. n

Arvaa kuka? Vihje: hänsaa meidät tanssimaanpitkälle yöhön. Käännä

sivua.

Kuulostaa siltä, että haluat olla kai­kessa hyvä. Oletko täydellisyydentavoittelija?

-Mielessä täytyy ainakin hetkelli­sesti olla visio täydellisyydestä, muttaelämään kuuluu myös rosoisuus. Liikatäydellisyys on tylsää. Nautin siitä,että laitan itseni tilanteisiin, joissaolen oman mukavuusalueeni ulko­puolella. Tällä en nyt tarkoita mitäänextreme-lajeja, vaan sitä, että löydänarkipäivästäni haasteita, jotka antavatmahdollisuuden kehittyä.

Minkälaisia haasteita annat tyttä­rellesi?

- Haluan tutustuttaa tyttäreni asioi­hin, joihin voi keskittyä kerralla pit­kään, kuten leipomiseen tai valokuva­albumien katselemiseen. Olen pyrkinytvähentämään virikkeitä ja huomannut,että tyttäreni alkaa nopeasti osoit-taa omaa luovuuttaan: käyttämäänmielikuvitustaan ja keksimään omialeikkejään.

Millaisia onnen hetkiä koet arjessa?-Onni on ikään kuin mielen poh­

javäri, joka tulee yksinkertaisista asi­oista: lapsen hymystä, toisen ihmisenkohtaamisesta tai hetkestä työkaverinkanssa. Olen kiitollinen ja onnellinenasioista, joita elämä on minulle anta­nut.

Kuulostaa hyvältä. Useimmat meis­tä vain tuntuvat olevan liian kiireisiänauttimaan pienistä onnen hetkistä.

-Se on ikävä kyllä totta. Viime vuo­sina olen huomannut suomalaisissanaisissa muutoksen. Koska kiire jastressi ovat heidän elämässään niinvallitsevia, heitä voi helposti tulkitajopa koviksi. Tunnen kuitenkin omankansani ja tiedän, että todellisuudessaolemme kaukana siitä. Sisältä päinolemme tunneherkkiä. Vaarana vainon, että ulkoinen kovuus siirtyy myössuhtautumiseen omaa kehoa kohtaan.

Mikä on suurin este suomalaisnais­ten onnellisuudelle?

-Krooninen stressi. Stressin laatu onmuuttunut, koska virikkeitä on aikai­sempaa enemmän ja tiedon määrä onlisääntynyt huimasti. Ihminen jää liianusein ikään kuin käymistilaan, jostakeho ei enää palaudu esimerkiksi yö­unien tai loman aikana. Näen työssäni

ole pysähtynyt tutkimaan sateen­kaaria. Hän päättää saman tien, ettälähiaikoina hän opettelee piirtämäänpaljon hienomman sateenkaaren.

Onnellisuuden eväätIlta-aurinko paistaa ikkunan läpi, kunMarja leikkii tyttärensä kanssa puisenkeittiön pöydän ääressä. Pöydällä onpuukyniä ja vesivärejä ja tytär pyytäääitiään piirtämään sateenkaaren. Mar­ja aloittaa piirtämisen, mutta havah­tuu pian, ettei siitä ole tulla mitään.Sateenkaaressa ei oikein ole henkeä.Marja ei ole piirtänyt aikoihin ja hänhuomaa, ettei viime aikoina myöskään

Miksi asuinpaikaksesi valikoitui juu­ri Lontoo?

-Sain nuorena stipendin koreografi­an opiskeluun ja jäin sille tielle. AvasinMethod Putkisto -tunnin kollegoillenija tajusin, että Lontoossa kehittämäl­leni menetelmälle oli suunnaton tilaus.Isossa-Britanniassa on pitkä kehonhal­linnan kulttuuri ja hyvät markkinat.Lisäksi halusin opiskella Lontoossavielä pilatesta, jonka toin Suomeen1980-luvun lopussa.

Oliko Lontoo myös helpompi vaih­toehto uuden tien raivaajalle?

- Kyllä. Tiesin ainakin alitajuisesti,että minulle ei ollut Suomessa tar­peeksi henkistä kasvualustaa. Minustatuntuu edelleen, että liikun hieman eriajassa kuin muu Suomi.

Mikä tekee Lontoosta esimerkiksiHelsinkiä avoimemman uusille asioil­le?

-Kaikissa suurkaupungeissa onenemmän henkistä tilaa kuin pikku­kaupungeissa. Siellä voi valita, missäajassa elää, koska erilaisia ihmisiä jaelämäntapoja on niin paljon. Lontoos­sa on myös aktiivisempi keskustelu­kulttuuri kuin Suomessa, jossa hyvinäkkiä päädytään yksinkertaistaviinvastakkainasetteluihin. Lontoossa uu­den yrittäjiä ei kyseenalaisteta, vaanpikemminkin kannustetaan.

Onko Suomi sitten lainkaan muuttu­nut viime vuosina?

- Varsinkin Helsingistä on tullutentistä kauniimpi ja kansainvälisempikaupunki. Silti kehotan nuoria lähte­mään maailmalle. Kun näkee toisen­laista elämää, saa enemmän keinojaongelmanratkaisuun.

Mitä sinä olet oppinut ulkomaanvuosinasi?

-Olen nykyään suvaitsevampi, mu­kavampi ja joustavampi kuin ennen.Olen kiitollinen kulttuurisesta vuoro­vaikutuksesta, jota olen saanut kokea.