Yva ry opintoretkellä PorissaHyvä-YVA -palkinto Helen Oy:lle

IAIA:n konferenssi Firenzessä

IMPERIA-HAnkE MAAlIssA –

saadaanko YVA-arviointeihin lisää laatua ja tehokkuutta?

YVA Keniassa: kohti kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä

Lauri Tarasti: YVA:n kehittäminen tulollaan

Lehti ympäristövaikutusten arvioinnistayva ry

1·2015

Pääkirjoitus

AntituulivoimalobbaustaErkki ik ähEimo

Vähän ennen tämän vuoden (2015) YVA-päivää sain puhe-linsoiton Energiatutka Oy:stä. Soittaja totesi huomanneen-sa, että Yva ry järjestää YVA-päivän, jossa puhutaan tuuli-voimasta. Hän kehotti minua pyytämään puhujiksi asian-tuntijoita, jotka oikeasti tietävät tuulivoimasta ja kertoi, et-tä tällaisia asiantuntijoita löytyy Tuulivoima-kansalaisyh-distyksestä. Tämän lisäksi hän kertoi vuolaasti tuulivoiman haitoista ja huonoista puolista sekä puutteista tuulivoiman suunnittelussa.

Tapaus jäi vaivaamaan mieltä, mutta onnekseni minulla on Yva ry:ssä Suomen paras ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä osaaminen ja kokemus ympärilläni ja kysyinkin yh-distyksen aktiiveilta, että onko heillä kokemusta tuulivoi-maloiden tai tuulivoiman käytön vastustajista. Sain run-saasti vastauksia, joista ilmeni, että monelle oli kertynyt tällaista kokemusta.

Varsinkin viranomaisena toimivat Yva ry:n aktiivit ovat saaneet tuulivoimalahankkeita vastustavilta kansalaisilta soittoja liittyen useimmiten yksittäisten hankkeiden kaava-prosesseihin tai YVA-menettelyihin. Myös tuulivoimahank-keiden YVA-prosessien kuulemistilaisuuksissa on usein mu-kana aktiivisia kyseistä tuulivoimahanketta vastustavia henkilöitä.

Useammalla Yva ry:n aktiivilla oli kokemusta myös tuulivoi-man käyttöä tai tuulivoimaloita yleisesti vastustavista hen-kilöistä. Samat tuulivoimaloita tai tuulivoiman käyttöä vas-tustavat henkilöt ovat soittaneet joillekin Yva ry:n aktiiveil-le antilobbaus mielessä melko useinkin.

On tietysti täysin ymmärrettävää, että vastustetaan tiettyä tuulivoimalahanketta, jos hankkeella katsotaan olevan hai-tallisia vaikutuksia lähiympäristön asukkaille – varsinkin jos haitat kohdistuvat myös tähän vastustajaan. Mutta mik-si jotkut lähtevät aktiivisesti vastustamaan tuulivoimaloita tai tuulivoiman käyttöä yleisesti?

Tuulivoimaloiden potentiaaliset haitalliset vaikutukset ovat paikallisia ja hyödyt ovat laaja-alaisia tai globaaleja. Tuuli-voiman käytölle on vaikea keksiä laaja-alaisia tai globaale-ja haittoja. Tuulivoimaenergian tuotannosta ei itse energian tuotantoprosessissa synny päästöjä ilmakehään ja se korvaa ilmakehää saastuttavien ja ilmaston lämpenemistä aiheut-tavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä on perus-syy, miksi tuulivoimaa on ruvettu hyödyntämään laajamit-taisesti. Globaalit hyödyt ovat kiistattomat. Miksi vastustaa yleisesti tällaista energian tuotantoa, joka on yksi tärkeä osa ilmastonmuutoksen, joka on suurin ihmiskuntaan koh-distuva uhka, vastaisessa toiminnassa? Monen muun ener-giamuodon käytössä on paljon enemmän kritiikin aihetta.

Tuulivoiman rahoitukseen liittyvät ongelmat, joihin vedo-ten myös vastustetaan tuulivoimaloita, eivät ole itse tuuli-voiman tai –voimaloiden ongelmia vaan rahoitusjärjestel-män ongelmia. Muut ongelmat ovat hyvinkin paikallisia, näistä melu, välkkyminen, osien irtoaminen ja jään irtoa-minen ovat vain joitakin esimerkkejä. Haittojen vähentämi-seksi tai poistamiseksi on kehitettävissä tekniset ratkaisut.

Monet tuulivoiman tai tuulivoimaloiden vastustajien jul-kaisemat tutkimukset, joista mainittakoon ”Tuulivoimaloi-den infraäänien aiheuttama terveysongelma Suomessa” jon-ka on julkaisut Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry, 19.10.2015, eivät todellakaan vakuuta tieteellisyydellään. Toisaalta täy-tyy myöntää, että eivät vastapuolenkaan tutkimukset aina vakuuta tässä suhteessa. Tämän tyylisiä tutkimuksia jul-kaistaan nopealla aikataululla ja alhaisella budjetilla osaksi keskustelua. Kriittisen tieteellisen tutkimuksen tekeminen olisi aikaa vievää ja kallista.

Ensimmäisenä minulle, alussa mainitsemani puhelinsoiton saatuani, tuli mieleen, että ovatko nämä jonkun taloudel-lisen intressiryhmän palkkaamia lobbareita. Tämä olisi tie-tysti yksi mahdollinen selitys asialle. Muita hyviä syitä en ole sitten keksinytkään. Ehkä antilobbaajat tulevat ulos ja vastaavat tähän haasteeseen. Tähän varataan mahdollisuus seuraavassa Impakti-lehdessä.

2 impakti 1·2015

SISÄLTÖ 1/2015

4 YVA:n kehittäminen tulollaan

6 kenian ympäristöhallinto ja YVA – kohti kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä

11 imPEriA-hanke maalissa: Saadaanko ympäristöarviointeihin lisää laatua ja kustannustehokkuutta?

14 Yva ry:n opintoretki Poriin 28.-29.8.2015

18 iAiA 2015 – Terveisiä Firenzestä

21 YVA- ja SoVA-palkinnot jaettiin YVA-päivänä 2015

24 YVA-päivien 2015 esitelmät

35 Annetut lausunnot

35 YVA-julkaisut

JuLkAISIJA YVA rY

PÄÄToImITTAJA Erkki ikähEimo

Erkki.ikAhEimo@gmAil.com

ToImITukSen oSoITe Erkki ikähEimo

kAlAkonTinTiE 1 B 38

02230 ESPoo

ToImITuSneuvoSTo YVA rY:n hAlliTuS

TAITTo hEidi SAlminEn

PAInoSmÄÄrÄ 280

PAInoPAIkkA koPio-niini oY, hElSinki

SeurAAvA LehTI kEVäällä 2015

kAnSIkuvA mArinkA räSänEn näkYmä TAiTA-VuorilTA kEniASTA.

ISSn-L 1238-9757

ISSn 1238-9757

ISSn 2323-1157

mustavalkoinen maailma?

hAnnA hErkkolA

Y VA rY:n VArAPuhEEnjohTA jA

Valitse puolesi! tuntuu eri medioiden otsikointi huutaneen kuluneena syksynä kerta toisensa jälkeen. Vastakkainaset-telua on saatu aikaan milloin mistäkin aiheesta. Keskus-teluohjelmissa haastattelija tivaa sinnikkäästi ”Vastaa nyt vain: kyllä tai ei.” Sosiaalisen median foorumeille tai net-tilehtien kommenttiketjuihin kurkistaminen tuo saman il-miön esiin rajumpana ja kärjistyneempänä. Moni haluai-si maailman, ihmisten ja ilmiöiden olevan joko tai, selkeäs-ti luokiteltavissa. Maalaisjärkinen ”toisaalta, mutta toisaal-ta” -pohdinta tuntuu olevan epämuodikasta - kärjistäminen myy.

En kaipaa enkä puolusta mitäänsanomatonta asioiden kier-telyä ja yrityksiä luikerrella vastuusta väistämällä kysymyk-siä, mutta vierastan voimakasta halua yksiselitteiseen puo-len valintaan ja vain omia näkemyksiä tukevan tiedon tun-nustamiseen. Täydellinen kritiikittömyys harvoin vie asi-oita eteenpäin, mutta kritiikin tulisi olla murskaamisen ja tuomitsemisen sijaan rakentavaa ja ratkaisukeskeistä.

Vaikutusten arvioinnissakin on mielestäni olennaista poh-tia asioita mahdollisimman kattavien, luotettavien ja moni-puolisten tietojen valossa, useista eri näkökulmista. Toivot-tavasti Impaktin lukijoiden valveutunut joukko voi olla niin töissään kuin muussakin elämässään edistämässä myön-teistä, eri näkökulmat ja osapuolet huomioon ottavaa rat-kaisukeskeistä keskustelua.

31·2015 impakti

YvA:n kehittäminen tulollaanl Auri TAr ASTi , miniSTEri , ArVioinTirYhmän PuhEEnjohTA jA

Lauri Tarastin johtaman arviointiryhmän 19 ehdotusta viedään lakeihin tai toimintatapojen muutoksiin.

Ympäristövaikutusten arvioin-nin merkittävä kehittäminen on odotettavissa lähivuosina kah-

desta syystä. 1.Sipilän hallituksen ohjelmaan sisäl-

tyy tärkeänä osana normien purkami-nen ja hallinnon keventäminen. Siinä

ympäristömenettelyjen sujuvoittami-sella on oma osansa. Tältä osin suun-nittelu aloitettiin kuitenkin jo edellisen hallituksen ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen aloitteesta. Hän aset-ti 5.11.2014 arviointiryhmän arvioi-maan ympäristöön kohdistuvien lupa- ja

arviointimenettelyjen sujuvoittamista ja tehostamista koskevia toteuttamis-vaihtoehtoja.

Tämä päätös oli merkittävä, sillä Sipi-län hallitusohjelmaa laadittaessa muu-toin odotettavissa ollut melkoinen puut-tuminen ympäristömenettelyihin ei ol-lut tarpeen, koska käytettävissä oli ar-viointiryhmän punnitut 19 ehdotusta, jotka se esitti raportissaan 13.3.2015. Niiden toteuttaminen tullee etenemään ripeästi. Niihin sisältyy useita ehdotuk-sia YVA:n kehittämisestä.

2.EU:n YVA-direktiivin muutos tu-li voimaan 15.5.2014 ja sen kansalli-sen täytäntöönpanon määräaika on 16.5.2017. Muutos on melkoisen laaja ja vaatii Suomessakin YVA-lainsäädän-nön tarkistamista.

ennakkoneuvottelumenettely tärkein YvA:a koskeva ehdotus Pidän itse tärkeimpänä johtamani arvi-ointiryhmän ehdotuksena ennakkoneu-vottelumenettelyn soveltamista YVA-hankkeisiin. Näin voidaan sovittaa yh-teen nykyistä paremmin erilaisia vaati-muksia ja menettelyjä monilupaisessa hankkeessa ja sopia tarvittavista selvi-tyksistä ja aikataulusta. Tiedonvaihto parantuu ja hankkeesta saadaan parem-pi käsitys. Ennakkoneuvottelu on luon-teeltaan lupa-asiaa ennakoiva ja valmis-televa menettely eikä ole osa lakisääteis-tä lupamenettelyä. Se ei korvaa tai syr-jäytä varsinaisen lupa-asian käsittely-vaiheita kuulemismenettelyineen. Kuu-leminen ja muut laissa säädetyt menette-lyt on järjestettävä normaalisti lupa-asi-an käsittelyssä. Ennakkoneuvottelussa

lauri Tarasti esittelee arviointiryhmän esityksiä vuoden 2015 YVA-päivänä.

4 impakti 1·2015

ovat mukana vain hankkeesta vastaa-va ja ne viranomaiset, joita asia koskee. Ennakkoneuvottelu on epämuodollis-ta eikä siinä välttämättä synny erillisiä asiakirjoja tai tehdä lopullisia päätöksiä. Siinä ei voida sitovasti ratkaista sen pa-remmin aineellisia kuin menettelyllisiä kysymyksiä, mutta siinä sovitaan, mi-ten toimitaan.

Ennakkoneuvottelusta ovat hyvät ko-kemukset pilottihankkeesta, jossa me-nettelyä käytettiin Äänekosken biotuo-tetehtaan lupakäsittelyssä. YVA-menet-tely kesti 5,5, asemakaavamuutos 7,5 ja ympäristölupa 4,5 kuukautta eli reilusti alle puolet normaaleista käsittelyajoista.

Arviointiryhmän ehdotuksen mukaan hakijalla olisi kaikissa hankkeissa, jois-sa YVA on toteutettava, oikeus pyytää ennakkoneuvottelua. Kun YVA-hank-keita oli v. 2013 57 ja vuonna 2014 45, ennakkoneuvottelu on olemassa olevi-en resurssien puitteissa toteutettavissa kaikissa 13 elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukseen jakautuvissa hank-keissa. Arviointiryhmä ei esittänyt mi-tään muutoksia YVA-velvollisten piiriin.

Arvioin tämän ehdotuksen tärkeim-mäksi, koska se muuttaa olennaisesti asennoitumista YVA:an. Kun nykyään YVA:a pidetään usein lupaprosessia han-kaloittavana ja sitä pyritään välttämään jos mahdollista, ennakkoneuvottelun ai-kaansaaman lupamenettelyn huomat-tavan nopeutumisen myötä on odotet-tavissa, että yritykset tekevät parhaan-sa päästäkseen YVA-menettelyyn. Tä-mä on suuri ja YVA:n kannalta positii-vinen muutos. YVA nousee sille kuulu-vaan arvoonsa.

YvA ja hankekaavoitus yhteenYVA:n ja kaavoituksen yhteensovitta-minen nykyistä paremmin on ollut esil-lä monissa yhteyksissä. Ongelmana on erityisesti se, että saman hankkeen ym-päristövaikutusten arviointi saattaa to-teutua sekä kaavan laatimisen että eril-lisen YVA-menettelyn yhteydessä. Kah-denkertainen arviointi ei ole järkevää resurssien tehokkaan käytön eikä mie-lekkään kansalaisosallistumisen näkö-kulmasta.

Arviointiryhmä ehdottaa, että jos kaava laaditaan tai sitä muutetaan tie-tyn hankkeen toteuttamista varten (hankekaava), YVA-menettely yhdiste-tään kaavoitukseen. Yhdistetyssä me-nettelyssä saman hankkeen vaikutuk-sia ei tarkasteltaisi erikseen hankekaa-vassa ja YVA-menettelyssä eikä YVA-me-nettelyyn liittyviä kuulemisia tarvittai-si, ellei ELY-keskus niitä erityisestä syys-tä vaatisi.

Yhdistetyssä menettelyssä YVA-lain mukainen, hankkeesta vastaavan laati-ma ympäristövaikutusten arviointise-lostus olisi kaavaselostuksen osa (sen liite). Kaavaselostukseen voisi sisältyä lisäksi MRL:n edellyttämiä selvityksiä ja arviointeja toistamatta kuitenkaan sa-moja tietoja YVA:n kanssa. Käytännössä YVA-hankkeesta vastaava laatisi sisäl-löltään myös kaavan vaatimukset täyt-tävän arvioinnin. Mikäli kaavoitusta oh-jaava viranomainen katsoisi arviointise-lostuksen täyttävän myös maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset, erillistä osuutta hankkeen vaikutuksista ei kaa-vaselostukseen tarvittaisi.

Käytännössä yhdistetty menettely tulisi esiin jätehuollon, tuulivoima- ja muun energiatuotannon, yksittäisen te-ollisuusrakennuksen yms. YVA:a vaati-van hankkeen yhteydessä.

natura-arvioinnista YvA-menettelyn osaArviointiryhmässä oli esillä useita vaih-toehtoja YVA:an liittyvien menettelyjen yksinkertaistamisesta. Arviointiryhmä ehdotti, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen toiminnanharjoittajan laati-ma Natura-arviointi tehtäisiin YVA-me-nettelyssä, jos Natura-arvioinnin tarve on tiedossa. Tämä vähentäisi eriytynei-den arviointien määrää, selkeyttäisi jär-jestelmää ja parantaisi samalla yleisön tiedonsaanti- ja osallistumismahdolli-suuksia, koska luonnonsuojelulaissa ei ole säädetty kansalaisten osallistumi-sesta arviointiin mutta YVA-laissa on.

Samalla voitaisiin YVA-menette-lyyn yhdistää nykyisin toiminnanhar-joittajan laatimasta Natura-arvioinnis-ta annettava ELY-keskuksen lausunto

(luonnonsuojelulain 65 § 2 mom.). Täl-löin olisi ELY-keskuksen lausunnolle asetettua määräaikaa kuusi kuukautta olennaisesti lyhennettävä, jotta YVA-menettelyn aikataulu ei venyisi. Nykyis-tä määräaikaa onkin pidettävä pitkänä esimerkiksi suhteessa YVA-selostukses-ta annettavan lausunnon määräaikaan.

Arviointiryhmä pohti myös mahdolli-suutta muuttaa YVA-menettely yksivai-heiseksi jättämällä arviointiohjelmavai-he pois. Tämän todettiin kuitenkin hei-kentävän olennaisesti yleisön osallistu-mismahdollisuuksia YVA-menettelyssä ja todennäköisesti heikentävän tehtävi-en selvitysten laatua. Sen sijaan arvioin-tiryhmä ehdotti, että ympäristövaiku-tusten arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipiteiden esittämistä koskevaa enimmäisaikaa lyhennettäi-siin 60 päivästä 30 päivään. Se lyhentäisi hieman arviointimenettelyn keskimää-räistä kestoa. Poikkeuksellisia hankkei-ta varten määräajan pidentäminen tulisi kuitenkin tehdä mahdolliseksi.

Arviointiryhmän työlle annettu mää-räaika oli hallituskauden päättymisen vuoksi vain hieman yli 3 kuukautta. Sii-nä ajassa ei ollut mahdollista laatia eh-dotusten vaatimia lakitekstejä, vaikka Itä-Suomen yliopiston ympäristötutki-jat dosentti Ismo Pölösen johdolla avus-tivat arviointiryhmää. Arviointiryhmän ehdotukset olivat tarkoitetut hallitus-neuvottelujen pohjaksi omalla alallaan.

YvA-menettelyyn vain oleellinen tietoArviointiryhmä totesi, että ympäristö-vaikutusten arviointimenettelyn suju-voittamisen ja laadun kannalta on tär-keää, ettei ympäristövaikutusten arvi-ointiselostukseen sisällytetä vähämer-kityksellisiä tietoja, jotka vievät tarpeet-tomasti resursseja ja vaikeuttavat koko-naiskuvan saamista hankkeen merkit-tävistä vaikutuksista. Voimassa olevat YVA-lainsäädännön määritelmät viit-taavat sanamuodoltaan kaikkien ympä-ristövaikutusten selvittämiseen ja arvi-oimiseen. Tämän vuoksi arviointiryh-mä esitti, että YVA-lakia muutetaan si-ten, että siitä ilmenee selkeämmin tarve

51·2015 impakti

kohdentaa selvitykset niihin tietoihin, jotka ovat tarpeen hankkeen olennais-ten ympäristövaikutusten tunnistami-seksi. YVA-lain yhtenä tavoitteena tuli-si olla hankkeiden todennäköisesti mer-kittävien ympäristövaikutusten tunnis-taminen.

Arviointiryhmä ei ryhtynyt arvioi-maan, millaisin sanakääntein edellä sanottu tulisi YVA-lakiin sisällyttää tai voitaisiinko asiaan vaikuttaa tulkinnal-lisin keinoin. Tämä työ tapahtuu jatko-valmistelussa.

Samoin arviointiryhmä esitti, että YVA-menettelyn ja ympäristölupame-nettelyn suhdetta arvioidaan, jotta YVA-menettelyn tuloksia hyödynnettäisiin entistä tehokkaammin ympäristöllisis-sä lupamenettelyissä.

Jatkovalmistelua ajatellen arviointi-ryhmä viittasi sen toiminta-aikana jo asetettuun YVA-työryhmään.

ehdotukset eteenpäin YvA-työryhmässä Ympäristöministeriö asetti 4.3.2015 työryhmän valmistelemaan ehdotuk-set ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen sekä eräiden muiden säännösten muutoksiksi. Työ-ryhmän puheenjohtajana on ympäris-töministeriön lainsäädäntöjohtaja Riit-ta Rönn, joka oli myös arviointiryhmän jäsen ja siten vaikutti arviointiryhmän yksimielisiin ehdotuksiin. Työryhmässä on 14 muuta jäsentä, pääasiassa julkis-hallinnosta, mutta yksi edustaja Elinkei-noelämän Keskusliitosta ja yksi Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon

1.YVA-lakiin ja –asetukseen ja muu-hun lainsäädäntöön tarvittavat muu-tokset YVA-direktiivin muutosdirektii-vin (2014/52/EU) täytäntöönpanoa var-ten sekä

2.ehdotukset YVA-menettelyn yh-teensovittamiseksi kaavoitukseen ja ym-päristöä koskeviin lupamenettelyihin.

Ehdotukset voivat koskea myös toi-mintatapojen muutoksia vaatimatta lainsäädännön muuttamista.

Työryhmän tulee muun ohella toi-meksiantonsa mukaan ottaa huomioon Lauri Tarastin johtaman ympäristölu-pa- ja arviointimenettelyjen sujuvoitta-mista arvioivan työryhmän ehdotukset sekä ELY-keskusten henkilöstövoima-varojen kehitys.

Työryhmän määräaika on 1 kohdan tarkoittamassa hallituksen esitykses-sä 28.2.2016 ja 2 kohdan tarkoittamas-sa 30.9.2016.

Voin siten luottavaisesti todeta, et-tä arviointiryhmän ehdotusten eteen-päinmeno on jo turvattu. Kun poliitti-set edellytykset näiden ehdotusten to-teuttamiseen ovat olemassa, uskon, et-tä YVA:n kehittäminen on nyt todella tulollaan.

kenian ympäristöhallinto ja YvA – kohti kestävää ja oikeudenmukaista kehitystäTEk STi jA kuVAT mArink A r äSänEn, YmPäriSTöTiE TEEn – jA TEknologiAn SEk ä

k AnSAinVäliSEn kEhiT YSYhTEiST Yön mAiSTErioPiSkElijA, jY VäSk Yl än YlioPiSTo

Kenian YVA-menettely seuraa UNEP:in ohjeita ollen lähes yhtenevä Suomen YVA-menettelyn kanssa. Resurssivajeen, tiedon vähäisyyden ja ympäristötiedon maksullisuuden takia taustatutkimukset ja YVA-menettelyjen laatu jäävät kuitenkin vajavaisiksi.

Kenia on Itä-Afrikan yksi merkittävin ta-loudellisesti kehittyvä maa. Kenian vä-estön eriarvoistuminen ja rikkaan luon-non saastuminen ja kestämätön käyttö, uhkaavat kuitenkin kestävää kehitys-tä. Vahvalla ympäristöhallinnolla onkin siten merkittävä rooli oikeudenmukai-sen ja kestävän kehityksen takaamises-sa. Olin lukukautena 2012 Keniassa Nai-robin yliopistossa vaihto-opiskelijana, jolloin pääsin osallistumaan ympäris-töhallintoa ja lainsäädäntöä, sekä YVA- menetelmää käsittelevälle kurssille.

Pääsin myös tutustumaan konkreet-tisesti Kenian ympäristöhallinnon rakenteisiin ja sen paikallisiin haastei-siin kerätessäni graduaineistoa vuonna 2013 vesivarojen ja vesihuollon hallin-noinnista Taita-Tavetan alueella Kaak-kois-Keniassa1. Kuvaus Kenian ympäris-töhallinnosta sekä YVA:sta perustuu siis omiin havaintoihiini ja haastatteluihi-ni Taita-Tavetan ympäristöviranomais-ten ja ympäristötoimijoiden kanssa sekä verkko- ja tutkimuslähteisiin.

kenian ympäristölaki ja YvAKeniassa ympäristölainsäädännön ke-hitys on pitkälti seurannut kansain-välisten lakien ja sopimusten täytän-töönpanoa. Kuitenkin jo itsenäistymi-sen jälkeen Kenian kehitysraporteissa mainitaan ympäristövaikutusten huo-mioiminen (IELRC 2000). Myös eri sek-torien lainsäädännöissä on sivuttu ym-päristövaikutuksia, mutta ympäristön-vaikutusten arviointimenetelmien in-stitutionalisoiminen ja yhtenäistämi-nen tapahtui kuitenkin vasta vuonna

6 impakti 1·2015

Taita-vuorten isoimmalta vuorisaarekkeelta on upeat näkymät Tsavon tasangoille. Taustalla kasigau-vuori, joka lasketaan myös osaksi Taita-vuoria.

1999 ensimmäisen varsinaisen ympäris-tölain, Environment Management and Coordination Act (EMCA), tullessa voi-maan. Laki vaatii myös YVA menettelyn kehityshankkeille ja YVA-prosessi olikin pitkäli kehitysavun ja Maailmanpankin lainarahojen vaatima edellytys (Marara et al 2011). Tarkemmat YVA:a ja muita ympäristöarviointeja koskevat ohjeis-tukset ja säädökset (Environment Impact

and Assessment Regulations) tulivat voi-maan 2003. Varsinaisen perustuslailli-sen pohjan ympäristölaki ja säädös sai-vat kuitenkin vasta vuonna 2010, jolloin Kenian perustuslaki päivitettiin ensim-mäisen kerran sitten kolonialismin ajoil-ta. Tämä oli merkittävä muutos Keni-an yhteiskunnassa, sillä perustuslakiin on kirjattu kansalaisten oikeus puhtaa-seen ja turvalliseen ympäristöön, sekä

valtion rooli tämän ja luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeuden-mukaisen jaon takaamisessa (Constitu-tion of Kenya 2010).

kenian ympäristöhallinnon rakenneKenian ympäristöhallinnon rakenne määritellään EMCA (1999) laissa, jota päivitetään parhaillaan perustuslain muutosten ja siitä seuranneen alueel-lisen hallinnon uudistusta vastaavak-si. Vuoden 2013 vaalien jälkeen valit-tiin uusi hajautettu, itsenäinen alueelli-nen paikallishallinto, jonka myötä myös alueellinen ympäristöhallintorakenne muuttuu.

Trooppisen vuoristosademetsän jäänteitä Vuria-vuorelta. metsät ovat merkittävä alueen vesivarojen kannalta. on mahdollista, että mm. eukalyptuksen leviäminen on vähentänyt veden imeytymistä maaperään – metsien luonnon monimuotoisuutta ne heikentävät ainakin. helsingin Yliopiston TAiTAWATEr hanke tutkii maankäytön muutosten vaikutusta mm. vesivaroihin (Pellikka 2009).

Pääasiassa EMCA-lain ja säädösten to-teutumisen valvonnasta vastaa kansalli-nen National Environment Management Authority (NEMA). NEMA on erillinen valtion julkinen korporaatio, joka toi-mii ympäristöasioista vastaavan minis-teriön2 sekä ns. National Environment Council:in (NEC) alaisena. NEC koostuu eri ministeriöiden sihteereistä (PJ ym-päristöstä vastaava ministeriö), kansa-laisyhteiskunnan, julkisten yliopistojen ja yritysten edustajista, ja sen päätehtä-vänä on ympäristöä koskevien linjaus-ten ja toimintaperiaatteiden luominen. Oikeudellisesta näkökulmasta kansa-laisten on mahdollista ilmaista tai va-littaa ympäristöä koskevista asioista NEMA:n ohella toimivalle itsenäisel-le ns. Public Claims -komitealle (PCC). NEMA:n toimintaa ja siihen kohdistu-via valituksia puolestaan käsittelee eril-linen National Environmental Tribunal (NET), joka käsittelee mm. YVA-hank-keiden päätösvalituksia ja vastaa kor-keimpaan oikeuteen.

NEMA:n tärkein tehtävä on ympäris-tölupien myöntäminen sekä YVA-proses-sien koordinointi ja ohjaus. Tämän rin-nalla NEMA vastaa myös kansallisen ja

alueellisen tason ympäristöhallinnoin-nin ohjauksesta ja koordinoinnista. Alu-eellisella tasolla ympäristökysymyksiä käsitellään mm. kaupungivaltuuston ympäristövaliokunnissa, mutta myös EMCA- lain perustamissa erillisissä nyt-temmin County (ennen District) tason, ns. ympäristökomiteoissa (County En-vironment Committee), jotka koostuvat paikallisesti edustettujen ministeriöi-den virkamiehistä, kansalais- ja paikal-lisjärjestöjen edustajista sekä paikallis-ten yritysten edustajista. Komitea val-mistelee mm. alueellisen ”Environment Action Plan” suunnitelman. Alueellisel-ta tasolta paikallinen NEMA:n virka-mies kokoaa ja lähettää raportin ympä-ristön tilasta kansallisen tason toimis-toon Nairobiin, jossa valmistellaan val-takunnallinen ympäristön tilaa kuvaava

”State of the Environment” raportti se-kä ”National Environment Action Plan” suunnitelma.

kenian YvA-prosessiKenian YVA-prosessi seuraa ainakin periaatteellisella tasolla YK:n Ympäris-töohjelman UNEP:in asettamia ohjei-ta, jotka ovat lähes yhteneviä Suomen

Y VA-menettelyn kanssa. Keniassa YVA-prosessi koskee lähinnä yksittäi-siä hankkeita, eikä erillistä ns. kaavoi-tuksen vaikutusten arviointimenetel-mää ole tarkkaan määritelty. Keniassa YVA:a vaativat projektit ovat määritelty EMCA-laissa, ja ne jakaantuvat ns. kor-kea- ja matalariskisiin hankkeisiin. Pää-tökset korkeariskisten hankkeiden, ku-ten kaivostoiminnan perustamisen tai tien rakennushankkeiden etenemisestä tapahtuvat NEMA:n päätoimiston koor-dinoimina, ja paikallisen alueellisen ta-son NEMA:n toimisto koordinoi mata-lariskisten paikallisten hankkeiden, ku-ten mm. porakaivojen tai hotellien YVA-prosessia (haastattelu NEMA virkamies Taita Taveta; Funder & Marani 2013). Molemmissa tapauksissa YVA-proses-sin aloittaa toiminnan harjoittaja, joka yleensä palkkaa NEMA:n lisenssoiman konsultin ns. ”lead agent”:iksi, vastaa-maan YVA-menettelyn etenemisestä ja raportin laatimisesta. Ainakin isompi-en hankkeiden osalta, YVA-menettelyyn kuuluvat samat päävaiheet kuin Suo-messa: seulonta (screening), rajaus (sco-ping), dokumentaatio, päätöksenteko ja seuranta. Rajausvaiheessa arvioidaan

Vuorten alamailla on kuivilla kausilla pulaa puhtaasta vedestä, sillä jokien virtaamat ovat pienentyneet. Alueella toimivien hankkeiden tulisikin huomioida, että ihmisille riittää vettä ensin.

8 impakti 1·2015

tutkimuksen laajuus ja hankkeen mah-dolliset sidosryhmät sekä tiedotetaan sidosryhmille ja yleisölle YVA-prosessin käynnistymisestä ja toteutetaan tausta-tutkimus. Dokumentaatiosta eli arvioin-tiraportin kokoamisesta vastaa konsult-ti, joka palauttaa raportin NEMA:lle ar-vioitavaksi. Tämän jälkeen NEMA kier-rättää raporttia lausuntoja varten eri ta-hoilla, myös paikallisen tason ympäris-töhallintoelimissä, sekä tiedottaa rapor-tista julkisissa tiedotteissa. NEMA:n il-moittama varoitusaika YVA-menettelyn kestosta hankkeiden edustajille on Keni-assa vain noin kolme kuukautta.

Kenian ympäristöhallinnossa ja YVA-menettelyn toimeenpanossa on kuiten-kin myös haasteita. Ehkä merkittävin poliittinen haaste on Kenian valtion re-surssivajeesta kumpuava heikko julki-sen hallinnon tila, joka vaikuttaa myös hallinnon ja valvonnan tehokkuuteen. Tämä näkyy erityisesti NEMA:n resurs-seissa, joiden vähäisyys tulee esille eri-tyisesti ympäristön tilaa kuvaavan tie-don keräämisessä ja kokoamisessa. Vaik-ka NEMA:lla on oma ns. ”reserach de-partment”, sen tiedonkeruu- ja jaka-miskapasiteetti ei ole verrattavissa esi-merkiksi SYKE:seen ja tieto jää helpos-ti hajalleen. Vaarana onkin, että YVA:n taustatutkimukset jäävät vaillinnaisik-si jo olemassaolevan tiedon vähäisyyden ja lyhyen tutkimusajan vuoksi. Lisäksi ympäristötieto ei ole Keniassa ilmaista

kansalaisille, vaan siitä tulee maksaa (omat havainnot; Okello et al 2009). Täl-lä on suuri merkitys mm. YVA-menette-lyyn osallistumisen näkökulmasta. Sen sijaan, että tiedon tuottaminen ja jaka-minen rahoitettaisiin ministeriöille bud-jetoitujen tulonsiirtojen kautta, ne peri-tään suoraan kansalaisilta. Tämä aset-taa kansalaiset eriarvoiseen asemaan tulojensa perusteella ja vaikuttaa siten erityisesti maaseudun köyhimpien tie-donsaantiin ja osallistumiseen.

Toinen merkittävä haaste on ympä-ristöasioiden strateginen huomioiminen osana alueellista suunnittelua. Niin sa-nottu Strategic Environmental Assess-ment (SEA), jolla arvioidaan kansallis-ten kehityssuunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia, on huomatta-vasti vähemmän tunnettu ja käytetty menettelytapa Keniassa. Pääasiallises-ti paikallinen alueellinen kehityksen ja maankäytön suunnittelu, eli Suomes-sa kaavoitus, tapahtuu erillisten suun-nitteluprosessien kautta, mikä vaikeut-taa ympäristöongelmia ja ympäristövai-kutuksia käsittelevän toimintasuunni-telman liittämistä alueen kokonaiske-hityksen suunnitteluun (Funder & Ma-rani 2013). YVA-menettelyä ja lainsää-dännön tehokkuutta tai vaikuttavuutta ei voida siis katsoa muun ympäristöhal-linnon tai maan poliittisen tilanteen luo-masta kontekstista irrallaan.

Case – Taita-vuoret ja paikallisen ympäristöhallinnon haasteetTutustuin YVA:n ja ympäristöhallin-non paikallisiin haasteisiin Kaakkois-Keniassa Taita-vuorien alueella erityi-sesti vesivarojen näkökulmasta. Taita-vuoret ovat valtakunnallisesti merkit-tävä, luonnonvaroiltaan (mineraaleja, ti-mantteja, turismi) sekä luonnoltaan ri-kas ns. biodiversiteetin ”hotspot” alue. Korkeimmillaan noin 2000 metriin nou-sevien mahdollisesti muinaisen Eastern-Arc vuorijonoon kuuluvien vuorien hui-puilla on jäljellä vielä vanhoja trooppi-sia vuoristosademetsiä kymmenine en-deemisine lajeineen. Vuoret sijaitsevat Taita-Taveta countyssa, joka käsittää n. 17 000 km2, ja niitä ympäröi n. yli 60% countyn alueesta kattavat Tsavo-kansal-lispuistot. Alueella asuu noin 284 657 ihmistä, joista suurin osa asuu Nairobi-Mombasa tien varrella sijaitsevassa Voin kaupungissa ja sen ympäristössä, mutta myös Tansanian rajalla sijaitsevassa Ta-vetan ja vuorilla sijaitsevan Wundanyin keskuksissa ja niitä ympäröivissä kylis-sä. Kaikista luonnon rikkauksista huoli-matta, suurin osa alueen väestöstä (61%) elää köyhyysrajan alapuolella, joiden-kin nauttiessa paremmista oloista. Alu-een eriarvoisuus onkin silmiinpistävää ja erityisesti vuorten kuivilla alamail-la ihmisillä on pulaa puhtaasta vedestä alkaen. Tätä kontekstia ei voi unohtaa

Taita-vuorilta näkymä itään päin mwataten alamaille kuivana kautena helmikuussa.

myöskään YVA-menettelyjen merkitys-tä arvioitaessa, sillä oikeudenmukainen ja kestävä kehitys tulisi olla myös YVA-menettelyn keskiössä.

Alueen YVA-prosessia hoitaa pääasi-assa yksi virkamies. Hän myöntää luvat matalan riskin projekteille, joista suurin osa koskee erityisesti turistihotelleja ja niiden jätehuoltoa, rakennuksia, tai po-rakaivoja. Tällä tasolla YVA-prosessi ete-nee suunnilleen seuraavasti: konsultti toteuttaa baseline-tutkimuksen ja laatii raportin; raportti toimitetaan NEMA:n toimistolle, josta se kiertää eri virkamie-hille sekä mahdollisesti em. County En-vironment Committeen ad hoc komitean (Technical Advisory Committeen) arvi-oitavaksi. Tässä vaiheessa toteutetaan myös kenttävierailu ja järjestetään han-ketta koskeva yleisötapaaminen. Lopul-lisen päätöksen hankkeen hyväksymi-sestä tekee NEMA:n paikallistoimisto.

Isojen hankkeiden osalta paikalli-nen NEMA virkamies yhdessä ympäris-tökomitean kanssa valmistelee lausun-non, joka lähetetään päätoimistoon pää-töksentekoa varten. Vaikka päätös suu-rista hankkeista tehdäänkin valtakun-nallisella tasolla, hankkeita valvotaan kuitenkin paikallisten NEMA:n virka-miesten toiminnasta, ”itse-ohjatun” au-ditoinnin lisäksi. Merkittäviä suuria toi-mijoita ja hankkeita alueella on mm. Voi-Mwatate -tien rakennus, sisalplantaasi ja kuidun käsittelytehdas sekä kaivos-toiminta. (haastattelu NEMA virkamies Taita Taveta)

Eräs merkittävä haaste paikallisella tasolla on toiminnanharjoittajien val-vonta. NEMA:n virkamies kuvasi, että mm. osa isompienkin hankkeiden, ku-ten kaivosten, toiminnanharjoittajista leikkivät ns. ”piilosta” ja toteuttavat sää-döksiä vain silloin, kun joku on katso-massa, vaikka säädösten rikkomisesta tai toimeenpanemattomuudesta aiheu-tuva sakko onkin melko suuri. Toisaalta Funder & Maranin (2013) alueella toteu-tetun tutkimuksen mukaan vähävarai-sempien, pienten toiminnanharjoitta-jien hankkeiden suunnittelijat tai pie-nemmät yritykset ovat huonommassa asemassa suuriin hankkeisiin nähden

ja joutuvat joskus luopumaan hank-keista, sillä heillä ei ole varaa joko to-teuttaa kallista YVA-prosessia tai ottaa käyttöön optimaalisempia ja usein kal-liimpia varotoimia ja tekniikoita. Monet paikallisjärjestöt ja muut virkamiehet epäilivät myös YVA-käytäntöjen laatua, mm. ns. baseline-tutkimustiedon ja sen systemaattisen kokoamisen puuttelli-suuden valossa. Arvioinnit toteutetaan toisin sanoen melko heppoisella perus-teella ja usein yksittäisten aluetta tunte-mattomien konsulttien toimesta, jolloin myös yleisön konsultaatiot ja osallistu-mismahdollisuudet voivat jäädä puuttel-lisiksi. Ongelmallista on myös se, ettei ympäristövaikutustenarvionti ole osana laajempaa paikallista alueellista suun-nittelua, mikä vaikeuttaa ympäristöon-gelmien, kuten vesistöjen saastumisen, tai eroosion kontrolloimisessa ja kriisiti-lanteiden, kuten esim. yleisen vesipulan ennakoimisessa. Näin ongelmiin puut-tumiseen ei pystytä varautumaan riittä-vällä vakavuudella ja niihin puututaan pikemminkin ”tulen sammutus” -tek-niikalla kuin pitkäntähtäimen toimilla (Funder & Marani 2013).

Positiivista YVA-menetelmän käyt-töönotossa on kuitenkin ollut se, että ympäristövaikutukset ja niiden torjun-ta ovat vähitellen saaneet lain takaamaa painoarvoa hallinnon ja ihmisten tietoi-suudessa. NEMA:n virkamies kertoi, et-tä paikalliset ihmiset soittavat hänelle havainnoistaan mm. vesistöjä saastutta-vista toimista. Ongelmana on vain, ettei hän kykene niihin heti vastaamaan. Kui-tenkin se, että raportteja projekteista tehdään, ja niiden ympräistövaikutuksia yritetään ottaa huomioon, on sinänsä positiivista ja pienetkin teot, joilla pyri-tään vähentämään ympäristön kuormi-tusta, ovat tärkeitä. Parantamisen varaa olisi kuitenkin paikallisten pitkäjäntei-semmässä osallistamisessa, sillä Taita-vuorten kulttuuriperintö sisältää pal-jon ns. hiljaista tietoa ympäristönsuo-jelusta, jota voisi hyödyntää myös ym-päristön tutkimuksessa ja vaikutusten arvioimisessa.

LÄhTeeT:Funder, m. & marani, m. 2013. implementing national environmental frameworks at the local level - A case study from Taita Taveta county, kenya. danish institute for international Studies (diiS) Working Paper 2013: 06.

kameri-mbote, P. 2000. Strategic Planning and implmentation of Public involvement in Environmental decision-making as they relate to Environmental impact Assessment in kenya. iElrc Working Paper. (saatavilla http://www.ielrc.org/content/w0003.pdf).

marara, m., okello, n., kuhanwa, Z., douven, W., Beevers, l. & leentvaar, j. 2011. The importance of context in delivering effective EiA: case studies from East Africa. Environmental impact Assessment review 31: 286–296

okello, n., Beevers, l., douven, W. & leentvaar, j. 2009. The doing and un-doing of public participation during environmental impact assessments in kenya. impact Assessment and Project Appraisal 27 (3): 217-226

Pellikka, P.k., lötjönen, m., Siljander, m., lens, l., 2009. Airborne remote sensing of spatiotemporal change (1955–2004) in indigenous and exotic forest cover in the Taita hills, kenya. international journal of Applied Earth observation and geoinformation 11: 221–232.

1 gradutyöni on osana helsingin Yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen ohjaamaa TAiTAWATEr – tutkimushanketta.

2 keniassa ministeriöiden vastuualueet ja nimekkeet ovat muuttuneet suhteellisen tiuhaan ja mm. viime vaalien aikana entinen ministry of Environment and mineral resources muutti nimekseen ministry of Water, Environment and natural resources.

10 impakti 1·2015

ImPerIA-hanke maalissa: Saadaanko ympäristöarviointeihin lisää laatua ja kustannustehokkuutta?TEk STi jA kuVA: johTAVA ASiAnTunTijA, imPEriA-hAnkkEEn ProjEk TiPä ällikkö mik A mArT TunEn, SYkE

Imperia-hankkeen uskotaan tuovan kustannussäästöjä valmiiden työkalujen ja ohjeiden, malliesimerkkien ja -asteikkojen sekä korkeamman laadun tuoman ajan säästön ja hankkeen toteutuksen viivästysten vähentämisen kautta.

V uosina 2012-2015 toteutetus-sa IMPERIA-hankkeessa (Mo-nitavoitearvioinnin käytännöt

ja työkalut ympäristövaikutusten arvi-oinnin laadun ja vaikuttavuuden paran-tamisessa, LIFE11 ENV/FI/905) on tun-nistettu ja kehitetty työkaluja ja käytän-töjä ympäristövaikutusten arviointityön tueksi. Hankkeen viralliseen päättymi-seen (31.12.2015) on tätä kirjoitettaessa aikaa kolme kuukautta, joten hankkeen tavoitteiden toteutumista on jo mahdol-lista arvioida.

ristiriitaisiin kehittämistavoitteisiin etsittiin ratkaisujaHankkeessa pyrittiin vastaamaan usei-siin viime vuosina esille nousseisiin YVA-menettelyn osin ristiriitaisiinkin kehittämistavoitteisiin koskien mm. si-dosryhmien osallistumista, vaikutusten merkittävyyden arviointia, raporttien ymmärrettävyyttä ja ympäristöarvioin-tien kustannustehokkuutta. On toivot-tu yhtäältä yksityiskohtaista tietoa vai-kutuksista ja toisaalta kansantajuista, suppeaa raporttia, johon on sisällytet-ty kaikki olennainen. Kansalaisten osal-listumismahdollisuuksia ja arviointien laatua olisi parannettava, mutta kus-tannukset eivät saisi kuitenkaan nousta.

Hankkeessa on käyty läpi perusteel-lisesti kansainvälistä kirjallisuutta se-kä kotimaisia YVA-hankkeita. Mene-telmiä on kehitetty ja testattu muun muassa kolmessa laajassa YVA-hank-keessa (Piiparinmäen-Lammaslam-minkankaan tuulivoimapuisto, Vihdin

jätevesihuollon vaihtoehdot ja Balticcon-nector-maakaasuputki), SOVA-lain mu-kaisissa arvioinneissa (Lapuanjoen tul-vasuojelun suunnittelu ja Pohjois-Poh-janmaan maakuntaohjelma) sekä vuo-rovaikutteisessa ympäristösuunnitte-lussa (Oulun kaupungin vedenhankin-nan varmistaminen ja Turvetuotanto-alueiden vesistövaikutusriskin arvioin-ti Etelä-Pohjanmaalla).

hyviä käytäntöjä tunnistettiin ja testattiin käytännössäSuurimpia onnistumisia ovat mielestä-ni olleet:

• IMPERIA on kuulunut ja näkynyt niin kotimaassa kuin ulkomailla. Eri osapuolilla olevien tarpeiden ja kehittämisajatusten kartoittami-seksi hankkeessa on pyritty laajaan vuoropuheluun ympäristöarvioin-tien parissa eri tehtävissä työsken-televien kanssa. Hanketta on myös esitelty yhteysviranomaisille. Hank-keen ohjausryhmässä on ollut myös yhteysviranomaisten sekä ympäris-töministeriön edustajia. Hanke on ollut näkyvästi esillä myös IAIA:n konferensseissa 2013, 2014 ja 2015.

• Monipuolinen valikoima pilotti-hankkeita ja hyvä yhteistyö hanke-vastaavien ja YVA-konsulttien kans-sa hankkeiden toteutuksessa. Pilo-teista saadut kokemukset ja palaute olivat korvaamattoman arvokkaita kehitettäessä menetelmiä käytän-töön soveltuviksi. Pilottien kautta

konsultit myös perehtyivät parem-min menetelmiin, mikä varmasti alentaa kynnystä soveltaa niitä tu-levaisuudessa.

• Vaikutusten merkittävyyden arvi-ointia koskevan lähestymistavan kehittäminen ja sen tuominen koko YVA-kentän tietoisuuteen useissa tilaisuuksissa. Tähän asti termien käyttö on ollut vakiintumatonta ja arviointikäytännöt kirjavia. IMPE-RIAn ohjeistot tuovat tähän kent-tään pitkään toivottua selkeyttä ja järjestelmällisyyttä. Pilottimme ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten lähestymistapaa voidaan hyödyntää käytännössä. Merkittävyyden arvi-oinnin tueksi kehitetylle ARVI-työ-kalulle löytyy toivottavasti innok-kaita käyttäjiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

• Myönteiset kokemukset monitavoi-tearvioinnin soveltamisesta esimer-kiksi Oulun kaupungin vedenhan-kinnan varmistaminen -yhteissuun-nitteluhankkeessa vaihtoehtotar-kastelussa sidosryhmäosallistumi-sen tukena ja vaihtoehtojen järjes-telmällisessä vertailussa.

• Hyviä käytäntöjä ympäristöarvi-oinneissa -raportti, jonka runsaal-le 100 sivulle on koottu IMPERIA-hankkeessa tunnistettuja, kehitet-tyjä ja testattuja hyviä toiminta-tapoja ja työkaluja. Ohjeita anne-taan myös arviointien ja raporttien

111·2015 impakti

ymmärrettävyyden ja havainnolli-suuden parantamiseksi. Raportti on suositeltavaa lukemista kaikille ym-päristöarviointien parissa työsken-televille.

Vaikka IMPERIAssa painopiste on ollut YVA-menettelyssä, monet menetelmät ja käytännöt soveltuvat myös SOVA-ar-viointeihin ja ympäristösuunnitteluun laajemminkin (Taulukko 1).

menetelmillä parannetaan arviointien kustannustehokkuuttaIMPERIAssa on tähdätty myös YVA-me-nettelyjen kustannustehokkuuden pa-rantamiseen kehittämällä sekä YVA-käytäntöjä että -menetelmiä. Hankkees-sa on kehitetty työkaluja, ohjeita ja mal-liesimerkkejä, jotka nopeuttaisivat ar-viointia ja raportointia. Tällaisia ovat esimerkiksi Harava-kyselypohjat, vaiku-tusten merkittävyyden arviointiin laadi-tut asteikot ja ohjeet sekä malliesimer-kit raportointiin. Vaikutusten merkit-tävyyden arviointia tukevia taulukoi-ta laadittaessa käytiin läpi monia eri-tyyppisiä YVA-hankkeita niin Suomessa kuin ulkomailla. Laaditut asteikot tar-joavat hyvän lähtökohdan hankekohtai-selle räätälöinnille, ja siten helpottavat ja nopeuttavat hankekohtaisten asteik-kojen muodostamista.

Aikaisempaa suuremman huomion kiinnittäminen arviointiohjelmavai-heessa tapahtuvaan sidosryhmäyhteis-työhön, kansalaisten kuulemiseen sekä

IMPERIA-hankkeen tuottama materiaali: materiaalin luonne

Yleis-suunnittelu

YVA SOVA Päätöksen- tekovaihe

Sidosryhmäanalyysi ja –osallistuminen: menetelmiä ja käytäntöjä

+ ++ (+)

Strukturointimenetelmät: menetelmiä ja esimerkkejä

++ + ++

Karttapohjainen Internet-kysely (HARAVA):esimerkkilomakkeet eri hanketyypeille ++ (+)

Vaikutusten merkittävyyden arviointi: menetelmä, ARVI-työkalu ja ohjeisto

(+) ++ + +

Monitavoitearviointi: soveltamisohjeita ja esimerkkejä

+ + + ++

Hyviä käytäntöjä ympäristövaikutusten arvioinneissa: - raportti

++ ++ +

olennaisten vaikutusten ja vaihtoehto-jen järjestelmälliseen tunnistamiseen lisää väistämättä työmäärää ja kustan-nuksia. Toisaalta onnistunut alustava merkittävyyden arviointi kohdentaa sekä selvitysten tekoa että arviointiin käytettyä työtä hankkeen kannalta tär-keimpiin vaikutuksiin, mikä voi olennai-sesti pienentää kustannuksia tarpeetto-mien ja laajojen selvitysten jäädessä pois.

IMPERIAn pilottihankkeista saatu-jen kokemusten perusteella edellä mai-nittu työmäärän lisäys ei välttämättä ole kovin suuri suhteessa koko YVA-me-nettelyn työmäärään. On myös otettava huomioon, että kustannuksia voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Laa-jimmillaan arviointiin voidaan sisällyt-tää hankevastaavan, YVA-konsultin, vi-ranomaisten, sidosryhmien ja kansalais-ten prosessiin käyttämä aika. Mitä laa-dukkaampia YVAssa syntyvät tuotok-set ovat, sitä vähemmän aikaa voidaan olettaa kuluvan esimerkiksi raporttien lukemiseen ja lausuntojen kirjoittami-seen sekä mahdollisista valituksista joh-tuviin viivästyksiin hankkeen toteutu-misessa. Laadukkaasti tehty ympäristö-vaikutusten arviointi myös hyödyttää hankkeen suunnittelua tehokkaammin kuin pelkät minimivaatimukset täyttä-vä arviointi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hyödyntämällä IMPERIAssa kehitetty-jä menetelmiä, työkaluja sekä käytän-töjen kehittämissuosituksia koskevia raportteja voidaan parantaa ympäris-töarviointien laatua ja vaikuttavuutta

monin tavoin. Mikäli IMPERIAssa kehi-tettyjä menetelmiä ja hyviä käytäntöjä halutaan hyödyntää tehokkaasti YVA-prosessin yhteydessä, tulee tämä ottaa huomioon jo hanketarjousvaiheessa so-vittavien tehtävien määrittelyssä. Tämä korostuu etenkin niiden menetelmien kohdalla, jotka laadun lisäämiseksi vaa-tivat myös lisäresursseja.

Tarvitaan tietoa, motivaatiota ja taitoaUusien menetelmien soveltamisen edel-lytyksenä on, että asiantuntijoilla on en-sinnäkin tietoa tarjolla olevista menetel-mistä ja niiden soveltamismahdollisuuk-sista, toiseksi motivaatiota niiden hyö-dyntämiseen eli kykyä nähdä, että niitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa huo-mattavia hyötyjä ja kolmanneksi taitoa soveltaa niitä oikein. Kaikkien näiden tekijöiden toteutumista voidaan edes-auttaa koulutuksella. Konsulteille ja vi-ranomaisille järjestettyjen tilaisuuksi-en lisäksi IMPERIAlaiset ovat toiminet kouluttajina Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kursseilla.

Hankkeessa laaditut raportit, ohjeet ja työkalut löytyvät IMPERIA-hankkeen sivuilta (http://imperia.jyu.fi/) marras-kuusta 2015 lähtien. Hankkeen tuloksia esitellään ja YVAn kehittämisestä ylei-semminkin keskustellaan SYKEssä maa-nantaina 9.11.2015 järjestettävässä pää-tösseminaarissa. Tilaisuuteen voi ilmoit-tautua IMPERIAn etusivulla olevan lin-kin kautta.

kaiken takana osaava hankeryhmäIMPERIA toteutettiin tiiviissä yhteis-työssä SYKEn, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston Thule-instituutin, Ramboll Finland Oy:n ja SITO Oy:n kanssa. Hanke ei olisi onnistunut saa-vuttamaan tavoitteitaan ilman osaavaa ja monialaista projektiryhmää, jossa yh-distyivät vankka käytännön YVA-koke-mus, metodiosaaminen ja palava halu parantaa käytäntöjä. Hankkeen rahoi-tuksesta vastasivat EU, YM ja MMM se-kä hankeosapuolet.

Taulukko 1. imPEriAn keskeisten tuotosten hyödyntämismahdollisuuksia ympäristösuunnittelun eri vaiheissa. [(+) mahdollisesti hyödyllinen, + hyödyllinen, ++ erittäin hyödyllinen]

12 impakti 1·2015

Lopuksi haluan lausua lämpimät kii-tokset kaikille, jotka osallistumisel-laan hankkeen järjestämiin tilaisuuk-siin ovat myötävaikuttaneet hankkeen onnistumiseen sekä niille, jotka ovat an-taneet rohkaisevaa ja kannustavaa pa-lautetta hankkeen eri vaiheissa. On ol-lut erittäin mielekästä johtaa hanketta, jolle on ollut selvästikin tarvetta ja jon-ka tuloksilla on laajempaa yhteiskunnal-lista merkitystä.

jyri mustajoki, Anne Vehmas, Elisa Vallius ja mika marttunen esittelivät imPEriA-hanketta iAiA-konferenssissa Firenzessä huhtikuussa 2015.

SITossa asetettu oppimistavoitteita Imperia-hankkeelle joulukuussa 2012julk AiSTu imPAk TiSSA 2/2012

Siton mukaan lähtemisen motiivina on ollut paitsi halu kehittää menetelmiä, myös parantaa oman vaikutusten arvi-ointiin liittyvän muun toiminnan laa-tua. Me – tässä tapauksessa konsultti-toimistot ja käytännössä niissä olevat hyvin erilaisen taustan omaavat asian-tuntijat teemme pääosan hankkeiden arvioinneista kulloiseenkin suunnitte-lutilanteeseen, hanketyyppiin tai koh-dealueeseen sopivalla tiimillä.

Olemme jutelleet konsulttien kesken siitä, miten opit jalkautuvat käytännön työhön, mikä on yksi hankkeen keskei-nen päämäärä. Meillä työssä on mukana T&K johtajamme, ympäristötoimialan johtaja sekä sosiaalisten vaikutusten ar-vioinnin ja vuorovaikutuksen nouseva asiantuntija. Asiantuntijuus tai koke-mus ei kuitenkaan yksin ratkaise, vaan on oltava sekä kehittämishalua että sel-keät tavoitteet projektissa oppimisesta. Näiden lisäksi olemme kirjanneet ympä-ristötoimialan strategiaan YVA:n kehit-tämisen painopisteeksi monitavoitearvi-oinnin sekä yhdeksi kehittämisen aree-naksi Imperia-projektin.

kokemuksia SITossa Imperia-hankkeen

tavoitteiden saavuttamisesta syyskuussa 2015Pääsimme tavoitteeseemme. Imperiasta tiedetään ja Imperian opit näkyvät työs-sämme vilkkaana keskusteluna merkit-tävyydestä ja arvioinnin kriteereistä muun muassa seuraavasti:

konSulT Ti x, ErikoiSAlAA TiE jA

VoimA johTohAnkkEET:

”Imperia oli vastaus toiveisiin. Imperia on kehittänyt vaikutusten arviointiin liittyvää ilmaisua ja arviointiselostusraportteja jo muutamassa vuodessa paljon. Imperian käsitteet ovat levinneet asiantuntijoiden tietoisuuteen ja sen myötä asiat tulkitaan samalla tavalla. Nyt jokainen pysähtyy pohtimaan, mitä tarkoittaa merkittävä vaikutus. Aiemminkin vaikutusarviot olivat varmasti oikeita, mutta arvion merkitys ei aina välittynyt lukijalle saakka. On ollut kiva huomata, kun asiantuntijat ovat innostuneet asiasta ja kehittäneet Imperian hengen mukaisesti hankekohtaisia määrittelyjä.”

VAnhEmPi konSulT Ti Y, ErikoiSAlAA

VESiSTöhAnkkEET

”Imperia antaa hyvät eväät ja järjestelmällisen lähestymistavan vaikutusten merkittävyyden

arviointiin. Imperia on pakottanut miettimään YVAssa käytettyjä termejä monin tavoin ja määrittämään merkityksiä aiempaa huolellisemmin. Luodut vaikutuskehikot auttavat syy-seuraussuhteiden havainnollistamisessa. Ne toimivat ajattelun apuvälineinä tunnistettaessa vaikutuksia ja seulottaessa niistä keskeisiä vaikutuksia arviointiohjelmavaiheessa.”

johTAVA konSulT Ti Z, ErikoiSAlAA

k AuPunkiEn inFrASTruk TuurihAnkkEET

Ohjeistukset, esimerkit ja ARVI ovat käytettävissä ja niitä voi soveltaa tarpeen mukaan. Imperia on avannut termistön uudella käytännönläheisellä tavalla ja mahdollistaa uudenlaisen täsmällisen keskustelun alueista ja kohteista sekä niihin kohdistuvien muutosten merkityksestä. Imperia ei suoraan sovellu kaikkeen alalla tehtävään vaikutusten arviointityöhön, mutta siitä on tukea monessa tilanteessa. Uuden työn aloittaessani pyrin aina ottamaan esille työryhmissä ja ohjausryhmissä merkittävän vaikutuksen määritelmän, mihin Imperia antaa hyvät eväät.

SAk Ari grönlund, ProjEk TiPäällikkö SiTo

131·2015 impakti

Yva ry:n ekskursio Poriin 28.-29.8.2015TEk STi jA kuVAT: k immo hEikkinEn, Y VA rY:n hAlliTuk SEn jäSEn

Yva ry järjesti 28.-29.8.2015 opintoretken määränpäänä Pori. Pääteemoina olivat tuulivoima sekä tulvatorjunta.

P erjantaiaamulla anivarhain, eri puolella Suomea, ekskursion osallistujat suuntasivat nokkan-

sa kohti Porissa sijaitsevaa Satakunnan maakuntaliittoa. Satakuntaliiton juuri uudistettu toimisto sijaitsee Porille tun-nusomaisessa vanhassa puuvillatehtaas-sa. Tässä uudiskäyttöön otetussa van-hassa teollisuusrakennuksessa ekskur-sion osallistujat pääsivät tutustumaan Satakunnan yleiskaavaan sekä päivän ohjelmaan aloitusperehdytyksien muo-dossa. Satakuntaliiton tarjoamat aamu-kahvit herättivät viimeiset uneliaat ja bussimatkoille mukaan tarjoillut vesi-pullot pitivät joukkion nesteytettynä ko-ko ekskursion ajan, kiitos siitä!

Matkalla Ahlaisten Peittoon tuuli-voimapuistoon osallistujat saivat ensi-makua ekskursion parhaimpaan omi-naisuuteen, nimittäin mukana olevi-en asiantuntijoiden opastukseen. Anne Savola, jonka kutsusta Poriin ekskursio sai alkunsa, oli paikallisasiantuntijoi-den joukossa mukana kertomassa Porin ja Satakunnan saloista.

Itse tuulivoimapuistossa bussimme näytti yhtäkkiä pienoismallilta massii-visten myllyjen kyljessä. Asiantuntijasel-vitystä tuulimyllypuistojen kaavoituk-sesta sekä rakentamisesta kuunnelles-sa osallistujat ehtivät ihmetellä yllättä-vän alhaista melutasoa ja haikailla tar-kan desibelimittarin perään.

”Tutustuminen Peittoon tuulivoimaloiden alueeseen oli kiinnostava. Voimalan ääni ei häirinnyt keskustelua sen juurella, vaikka tuuli oli ehkä 8-10 m/s eli juuri optimi voimaloiden tuotannolle.”

Matkan jatkuessa Yyterin dyynien hellään huomaan lounasta nauttimaan ehtivät nopeimmat napata kuvia tuuli-voimaloista eri etäisyyksiltä sekä kul-mista.

Monet ekskursiolaiset antoivat eri-tyiskiitosta järjestäjille lyhyistä siirty-misistä kohteiden välillä sekä yleisesti hyvin suunnitellusta logistiikasta. Vaik-ka bussiosuudetkaan eivät olleet tylsiä,

Ekskursion osallistujat ja oppaat nauttimassa kesän viimeisistä leudoista tuulista Yyterin sannoilla.

14 impakti 1·2015

koska asiaa riitti paikallisilla oppailla niin tulvatorjunnasta kuin paikallishis-toriastakin.

Lounaan nautittuaan ekskursiojouk-kue oppaineen siirtyi ohjatulle kierrok-selle Yyterin hiekkadyyneille tutustu-maan niiden eheyttämistoimiin.

” Olin ensikertalainen Yyterissä ja meri todella kohisi aivan eri volyymilla kuin Helsingin niemellä.”

”Mieleenpainuvinta oli Yyterissä merenaaltojen 70 desibelin pauhu ja tiedot dyynien nykytilasta sekä pohdinta niiden tulevaisuuden näkymistä.”

Tuulivoimateema jatkui iltapäiväl-lä Hyötytuuli Oy:n opastuskeskuksel-la ja Hyötytuulen merituulivoimapro-jektien esittelyllä. Ekskursio-osallistu-jat saivat kuulla Hyötytuulen edustajil-ta muun muassa tuoreimmat kuulumi-set lintuvahinkojen minimoimisen haas-teista sekä uusista kehitysprojekteista.

”Retken mielenkiintoisin asia oli kuulla Hyötytuulen suunnitelmista toteuttaa lintututka Reposaaren edustan merituulivoimahankkeessa. Siinä tutka tunnistaa linnun ja lintuparven lähestymisen ja paraboloidinen tutka tai tutkat ottavat yksittäisen linnun seurantaan, mittaavat linnun kokoa ja siipien liikettä, millä voidaan tunnistaa linnun laji. Tutka tunnistaa linnun lentoradan, ja jos lintu lentää tuulivoimalaa kohti, yksittäisen voimalan lavat voidaan ohjata lepotilaan niin, että lapojen liike hidastuu hyvin hitaaksi ennen kuin lintu on voimalan siipien kohdalla.”

Merituulivoiman sekä iltapäiväkah-vien voimaannuttamina ekskursiolaiset siirtyivät bussin kyytiin, päivän viimeis-tä etappia varten, perehtymään Reposaa-reen ja sen loma-asuntomessualueeseen

sekä Reposaaren historiaan. Illalla oli tarjolla saunomista ja seurustelua rau-hallisissa merkeissä hotellin tiloissa. Il-lallinen nautittiin samassa yhteydessä hyvässä seurassa.

Lauantaina ohjelman fokus oli tulva-torjunnassa sekä kaupunkimaisemassa. Sää suosi ekskursiolaisia heidän seilates-saan Kokemäenjokea pitkin aamupäivän ensimmäisellä ohjelmaosiolla - ristei-lyllä Porin ja Ulvilan välillä. Osallistu-jien väistellessä matalia siltoja risteily-aluksen kattoterassilla saivat he kuulla mitä mainiointa selostusta ohi lipuvas-ta joenrannasta, sen historiasta ja ra-kenteellisesta kestävyydestä tulvan iski-essä. Perjantaiaamun perehdytys Porin

jokisuiston tulvariskeistä ja tulvan muo-dostumisen perusteista Satakuntaliiton liitoissa oli, ainakin kirjoittajan mieles-tä, huomattava apu tulvariskien ymmär-tämiseen joella törmiä töllöttäessä. Mat-kalla kuultiin ranta-alueiden kaavoituk-sen ja asuttamisen ongelmista, paikal-lisesta teollisuushistoriasta, kaupunki-kulttuurista sekä tietenkin tulvariskeis-tä ja torjunnasta. Aina risteilylaivan op-paan hiljentyessä ammensivat paikal-liset asiantuntijat tietoa valtavasta va-rannostaan ja keskustelu soljui sujuvasti opastuksen ohjaamana aiheesta toiseen.

”Esitys Porin tulvavaarasta ja siihen varautumisen suunnitelmista ja

Peittoon tuulivoimapuiston myllyjä toiminnassa.

151·2015 impakti

tarpeista on hyvin kiinnostava. Siihen liittynyt jokilaivaristeily kauniin aurinkoisessa säässä oli mukava ja havainnollisti hyvin niitä toimia, joita Kokemäenjoen rannoilla on tehty tulvaan varautumiseksi.”

”Antoisin osuus itselleni oli risteily Kokemäenjoella. Vaikka käyn melko

usein Porissa, tuo näkökulma oli uutta ja avasi silmiä jokivarren historiaan ja nykypäivään. YVA:n ideaan sopiikin hyvin erilaisten näkökulmien ja arvojen tarkastelu. Joen rantamilla vuoropuheluaan käyvät joen oma geologinen kehityskulku, teollisuus- ja kulttuurihistoria, tulvasuojelu, rantojen rakentaminen

Sää suosi risteilijöitä! kuvassa vasemmalta: Anne Savola (Satakuntaliitto), matti kiiskinen (Suunnittelu- ja konsultointiyritykset Skol ry), Seija rantakallio (Ym), leena ivalo (Pirkanmaan ElY-keskus), heimo Salminen (Porin kaupunki), Anna-leena manner (Syke, ex), liisa nummelin (Satakunnan museo).

ja virkistyskäyttö sekä luonnon- ja vesiensuojelu.”

”Tulvasuojelu oli kiinnostavaa tavallaan, koska se jätti paljon pohdittavaa liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan, varautumiseen, kulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja niiden välisiin suhteisiin. Miten konkreettisesti ilmaston äärevöityminen voikaan näkyä tuolla, ja miten porilaiset ovat tottuneet elämään tulvauhkan kanssa.”

Jokiristeilyn päätyttyä, mainion lo-hikeittolounaan jälkeen, siirtyi iloi-nen ekskursiojoukko kuuntelukävelylle Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kuuntelukävely tarkoitti täysin hiljaa kävelemistä kaupungin läpi ja sinä ai-kana keskittymistä äänimaisemaan ja siihen, miten se muuttui. Kuuntelukä-vely vei Kirjurinluotoon, jossa kävelyn kokemukset purettiin ja keskusteltiin

Supersuosittu Pelle hermannin leikkipuisto on osa kirjurinluodon kansallista kaupunkipuistoa.

16 impakti 1·2015

kaupunkien äänimaisemista ja niiden vaikutuksesta kaupunkilaisten elämään.

”Lyhytkin kuuntelukävely muistutti, kuinka tärkeää on keskittyä ja aistia asioita.”

Kuuntelukävelyn jälkeen kävely jat-kui Kirjurinluodossa keskustelun kera. Opastettu kierros vei Kirjurinluodon puistomaiseman läpi muiden ulkoili-joiden seassa. Kirjurinluodon mahta-vat virkistyspuitteet kiinnittivät mo-nen osallistujan huomion ja leikkipuis-tokin sai hyväksytyn arvosanan pienen kokeilun jälkeen.

Ekskursio saatettiin onnellisesti lop-puun luontotalo Arkissa tutustuen Sa-takunnan luontoon. Ekskursion lopun kiitospuheenvuoroissa tuli selvästi ilmi osallistujien kiitollisuus järjestäjiä koh-taan ja innostus ekskursion mainiosta annista. Innostus ei heti laantunut ja oli huomattavissa vielä seuraavalla viikolla kerätyssä palautteessakin.

”Ekskursion kokonaisuuden kannalta hyvät paikalliset oppaat ja asiantuntijat olivat parasta antia, unohtamatta pj Päivin napakkaa huolenpitoa.”

Vaikutuksen arvioinnin nimissä on kokeiltava. keinulaudalla Sito oy:n Timo huhtinen ja Porin kaupungin kaupunkipuistoasiantuntija heli nukki.

näkymiä kirjurinluodosta.

YVA ry:n ekskursiolla ensikertalaise-na olleena voisin lämpimästi suositella kokemusta kenelle tahansa! Ekskursion kokoon keräämä poikkitieteellinen asi-antuntijaryhmä yhdessä avoimen kes-kusteluilmapiirin kanssa tekivät ekskur-sion jokaisesta hetkestä antoisan ja mai-niosti suunniteltu ja toteutettu logistiik-ka kruunasi kokonaisuuden.

Kiitos siitä ja näkemisiin!

171·2015 impakti

IAIA 2015 – TerveISIÄ FIrenZeSTÄTEk STi jA kuVAT: hAnnA hErkkol A, Y VA rY:n hAlliTuk SEn jäSEn jA nunu PESu, Y VA rY:n ASiAnTunTijA

International Association for Impact Assessment’in (IAIA) vuoden 2015 konferenssin pääteemana oli vaikutusten arviointi digiaikana. Seuraava, vuoden 2016, konferenssi pidetään Japanissa Aichi-Nagoya’ssa.

IAIA:n vuotuinen vaikutusarvioin-tiin keskittynyt kansainvälinen konferenssi pidettiin huhtikuussa

2015 Italian Firenzessä, tai kuten ita-lialaiset itse sanovat Florenzia – the ci-ty of flowers.

ekskursiolla Chiantin alueellaLaskeuduimme lämpimään Italian il-mastoon jo seminaaria edeltävänä vii-konloppuna osallistuaksemme seminaa-riin liittyvälle excursiolle. Monista eri-laisista vaihtoehdoista olimme pääty-neet ottamaan ohjelmaamme vierailun Antinorin ekologiselle viinitilalle. Sun-nuntaiaamupäivällä ekskursiobussim-me starttasi seminaaripaikan, Firenze Fiera Conference Centerin, ovien edes-tä kohti Chiantia, jonka rinteille Anti-norin viinisuku oli rakennuttanut pai-kan yrityksensä uudelle pääkonttorille ja viiniviljelmille. Suvun motiivina oli palata takaisin juurilleen, sinne missä viini saa alkunsa.

Viinitilavierailu teki vaikutuksen ja sen ammatillinen anti oli enemmän kuin etukäteen osasimme odottaa. Pai-kanpäällä ensimmäinen wau-efekti syn-tyi tavasta, jolla viinitilan rakennukset oli sopeutettu ympäristöönsä. Toinen wau-efekti syntyi paikan näkyvästä

arkkitehtuurista. Opastettu kierros tuotti useampia ihastuneita henkäyk-siä osallistujissa, kun pääsimme tutus-tumaan viinintekoprosessiin, säilytysti-loihin rinteen sisässä maan alla ja lopul-ta toki myös maistamaan Antinorin vii-nejä. Kaikessa rakentamisessa oli otet-tu huomioon ekologisuus, energiatehok-kuus, logistiikka, maisema-arvojen säi-lyminen ja käytännöllisyys. Suunnitte-lu- ja rakentamisprosessi oli pitkäjän-teinen, rakennukset ja rakenteet tehty kestämään aikaa eikä laadusta ja eko-logisuudesta oltu tingitty edes kustan-nusten kasvaessa ja aikataulun venyessä.

Tietotulva ja valinnan vaikeusMaanantaiaamuna alkoi itse seminaa-ri. Avajaistilaisuus täytti suuren audi-torion ääriään myöten. Konferenssin puheenjohtaja Giuseppe Magro avasi

Antinorin viinitilan arkkitehtuuria.

Seminaarikeskuksen viihtyisä puutarha. Pääosa tapahtumista sijoittui kuvassa näkyvään vanhaan villaan.

18 impakti 1·2015

tilaisuuden, jonka jännitys, tai Italian lämpö, kävi jo joillekin sietämättömäk-si – ensimmäistä pyörtynyttä virvoitel-tiin heti avajaisten alkumetreillä. Semi-naariesitelmät alkoivat heti avajaisten jälkeen. Maanantaipäivä päättyi terve-tulotilaisuuteen seminaaripaikan veh-reässä puutarhapihassa. Rento puheen-sorina ja kevyt iltapalatarjoilu siivittivät osallistujia verkostoitumaan.

Jo etukäteen olimme huomanneet, et-tä monia mielenkiintoisia esityksiä oli seminaarissa päällekkäin. Kaikkiaan seminaariohjelmassa oli 649 esitystä. Noin kolmeen päivään ja parhaimmil-laan (tai pahimmillaan) viiteentoista rinnakkaiseen sessioon jaettuna tämä aiheutti välillä valinnan vaikeutta. Yk-si selkeistä trendiaiheista oli ekosystee-mipalvelut, johon liittyviä esityksiä eri-tyisesti Nunu kävi seuraamassa. Nunun omakin esitys ”Nature conservation in regional spatial planning” oli osa yhtä ekosysteemipalveluun liittyvien aihei-den sessiota, ”Ecosystem services in SEA for regional spatial planning”.

kaksi esiintymistä yhtä aikaaHannan strategia oli haistella uusia tuulia ja erikoisempia aihepiirejä, mi-kä johdatti mm. kuuntelemaan varsin

nunu hetki ennen omaa esitystään.

kaupunkikuvaa jokivarresta.

herättävää esitystä amerikkalaisten mahdollisten Iranin vastaisten sotatoi-mien terveysvaikutuksista ja Sierra Leo-nen naisten aseman vaikutuksesta vai-kutusarviointien luotettavuuteen ja ta-sapuolisuuteen sekä taiteen hyödyntä-miseen osana vaikutusarviointia. Han-nan oma esitys ”Equality in on-line par-ticipation” käsitteli sähköisen osallistu-minen tasa-arvoisuuden problematiikka. Vuorovaikutus ja osallistuminen olivat esillä monissa eri sessioissa ja erityisesti jo koko seminaarin teemasta ”Impact as-sessment in the digital era” johtuen säh-köiset menetelmät korostuivat.

Hannalla oli alun perin kaksikin esi-tystä, jotka oli kuitenkin aikataulutet-tu ohjelmaan päällekkäisille ajankohdil-le. Onneksi toisen esityksen co-author Kaisa Mustajärvi pelasti tilanteen ja ot-ti yleisönsä aiheella ”Facilitated or spon-taneous participation: case ESS”. Kai-sa olikin ekologina juuri oikea henkilö vastaamaan esityksestä nousseisiin ky-symyksiin ekosysteemipalveluiden nä-kökulmasta.

Seminaarissa oli oma alueensa pos-terinäyttelylle, jossa Suomestakin oli esillä mm. Imperia-hankkeen posteri. Oma tutustumisemme näyttelyyn jäi

hanna (vas.) ja kaisa kertaamassa esityksiään ennen h-hetkeä.

pintapuoliseksi. Seminaariesityksestä toiseen sukkulointi ja tiedon ja verkos-toinnin paljous alkoi seminaarimatkan loppupuolella jo syödä voimia ja omak-sumiskykyä.

kompaktiin Firenzeen oli helppo tutustuaOhjelmaa olisi ollut joka päivälle kirjai-mellisesti aamusta iltaan, joten valinto-ja oli pakko tehdä muutenkin kuin semi-naariesitysten osalta. Nunu aloitti kes-kiviikkoaamunsa reippaasti Fun Run –lenkillä kymmenien muiden osallistu-jien kanssa Parco Delle Cascine -puis-ton maisemissa. Osan järjestetyistä il-taohjelmista korvasimme omatoimisella tutustumisella kaupunkiin. Firenze on onneksi kompaktin kokoinen kaupun-ki, joten jo lyhyelläkin kävelykierroksel-la pääsi näkemään niin Duomon tornin, Arno-joen varren maisemat kuin Ponte Vecchion kuuluisan sillankin.

Osallistuminen seminaaribankettiin Firenzen uudella oopperatalolla oli yksi iltaohjelmista, johon ehdottomasti ha-lusimme mukaan. Banketissa loistavan ruoan ja maukkaiden juomien ohella ver-kostoituminen ja keskustelu kollegoiden kanssa elävän musiikin säestyksellä oli-vat jälleen pääosassa.

Bankettia seuraavan aamun päätös-juhlallisuudet kokosivat jälleen kaikki

reilut 1000 osallistujaa suureen saliin. Tilaisuudessa kuulimme, että seuraava IAIA:n konferenssi järjestetään Japanin Aichi-Nagoyassa 11.-14.5.2016. Abst-raktien jättöaika on 26.8.-30.11.2015 ja ilmoittautumisaika konferenssiin 1.11.2015-31.3.2016.

Kaiken tämän jälkeen totesimme, että olimme (taas) proseccomme ansainneet ja suunnistimme kohti viihtyisää katu-kahvilaa. Kyllä maistui!

LinkkejäiAiAn sivut: http://www.iaia.org/

Firenzen kaupungin matkailusivut: http://www.firenzeturismo.it/en/

Antinorin chiantin viinitilan sivut http://www.antinorichianticlassico.it/en

iAiA15 konferenssin sivut: http://conferences.iaia.org/2015/index.php

iAiA16 konferenssin sivut: http://conferences.iaia.org/2016/index.php

Seuraava iAiA-konferenssi pidetään japanissa.

20 impakti 1·2015

YvA- ja SovA-palkinnot jaettiin YvA-päivänä 2015jAnnA ri ikonEn, Y VA rY: hAlliTuk SEn jäSEn

Yva ry palkitsi vuoden 2015 YVA-päivänä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen YVA-menettelyn sekä Etelä-Karjalan liiton kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin. Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan –YVA-menettely sai kunniamaininnan.

H yvä YVA ja Hyvä SOVA-palkin-not jaettiin vuonna 2014 ansi-oituneille YVA- ja SOVA-menet-

telyille YVA-päivänä 19.3.2015. Palkin-noista päättää Yva ry:n hallitus asetta-mansa palkintoraadin ehdotusten pe-rusteella. 2015 palkintoraatiin kuului-vat Gilbert Koskela, Leena Lusa, Tapa-ni Kauppinen, Janna Riikonen (pj) ja Reetta Suni.

YVA-menettelyjen osalta raati kä-vi läpi kaikki vuonna 2014 päättyneet menettelyt. Tammi-helmikuussa raati sai ilahduttavasti kaksi ehdotusta Hy-vä YVA-palkinnon saajaksi. Molemmat ehdotukset oli saatu yhteysviranomai-silta ja ne otettiin huomioon harkinnas-sa painokkaina suosituksina.

SOVA-menettelyjen arviointi on osoittautunut haastavammaksi, sillä menettelyjä ei ole koottu samalla ta-valla yhteen kuin YVAt. Tästäkin syys-tä ehdotukset Hyvä SOVA –palkinnon saajaksi olisivat erityisen tervetulleita!

Muistathan, että ansiokasta YVA- tai SOVA-arviointia voi ehdottaa tunnus-tuspalkinnon saajaksi ympäri vuoden.

hyvä YvA-palkinto: helsingin energian biopolttoaineiden lisääminenHankevastaava: Helen Oy (v. 2014 vielä Helsingin Energia)YVA-konsultti: Ramboll Finland OyYhteysviranomainen: Uudenmaan ELY-keskusHyvä YVA –palkinto myönnettiin He-len Oy:lle YVA-menettelystä Helsingin

Energian biopolttoaineiden käytön li-sääminen. YVA:ssa arvioitiin kahta pää-vaihtoehtoa: uuden monipolttoainevoi-malan rakentamista Vuosaareen tai bio-polttoaineen rinnakkaispolttoa Hana-saaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Vuoden 2015 aikana esille on noussut kolmas, hajautettu vaihtoehto kivihii-len käytön vähentämiselle ja lopulta kor-vaamiselle. Kolmas vaihtoehto ei ollut mukana YVAssa, mutta tämä ei vähen-nä tehdyn arvioinnin ansioita. Helenin YVAa esiteltiin myös YVA-päivänä 2015,

esitysaineisto löytyy yhdistyksen sivuil-ta osoitteesta http://www.yvary.fi/yva-paivat/.

Biopolttoaineiden YVA-menettelyssä oli vuorovaikutukseen ja sidosryhmä-toimintaan panostettu poikkeukselli-sen ansiokkaasti. Hankevastaavan ta-voitteena on ollut luoda vuorovaikutus-menettelyt, joiden avulla vuorovaiku-tusta voidaan jatkaa YVAn päättymisen jälkeenkin läpi hankkeen koko elinkaa-ren. Tämän varmistamiseksi käytetyt vuorovaikutusmenettelyt suunniteltiin

helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä palkintoa olivat ottamassa vastaan: Sofia gröönroos heleniltä (toinen vas.), leena Eerola uudenmaan ElY-keskuksesta (toinen oik.) ja joonas hokkanen rambollista (oik.). kunniakirjaa ojentamassa palkintoraadin pj. janna riikonen (vas.). kuva: Salla jokela

211·2015 impakti

erityisen huolellisesti. Jo vuorovaiku-tuksen suunnitteluvaiheessa on käytet-ty mm. haastatteluja, joiden avulla on selvitetty, millä tavoilla sidosryhmät ha-luavat tulla kuulluksi. Sidosryhmätyössä on käytetty monipuolisesti eri menetel-miä ja menestyksellisesti tavoitettu laaja joukko osallistujia. Esimerkiksi erilaisis-sa avoimissa yleisötilaisuuksissa ja pien-ryhmätapaamisissa tavattiin lähes 600 henkilöä. Hankkeesta on viestitty aktii-visesti mm. Helenin Uutta voimaa –blo-gissa (http://blogi.helen.fi), joka on edel-leen aktiivinen viestintäkanava.

Ympäristövaikutukset on arvioitu pe-rusteellisesti. Laaja ja monipuolinen ai-neisto on koottu YVA-selostukseksi, jo-ka on yli 500-sivuisena varsin massiivi-nen, mutta kuitenkin havainnollinen ja rakenteeltaan selkeä. Kukin vaikutusten osa-alue on käsitelty omana lukunaan, jossa on kuvattu myös lieventämistoi-mia ja verrattu hankkeen eri vaihtoeh-toja ko. vaikutusten osa-alueen kannalta. Selostuksen rakenteessa raati piti erityi-sen onnistuneena kunkin vaikutusten osa-aluetta koskevan luvun alkuun si-joitettuja koosteruutuja, jotka tiivistä-vät luvun asian ja helpottavat laajan ai-neiston silmäilevää lukemista.

Arviointimenettelyssä panostettiin myös systemaattiseen merkittävyyden arviointiin. Merkittävyys arvioitiin pe-rustuen vaikutusalueen herkkyyteen ja vaikutuksen suuruuteen. Merkittävyy-den arvioinnin menettelytapa on kuvat-tu yleisesti ennen vaikutusarviointiosi-oita. Vaikutusten merkittävyys on pe-rustellen arvioitu jokaiselle vaikutusko-konaisuudelle ja esitetty raportissa yh-denmukaisesti merkitystaulukolla kum-mallekin arvioidulle vaihtoehdolle.

hyvä SovA-palkinto: etelä-karjalan 1. vaihemaakuntakaava – kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikennePalkinnon saaja: Etelä-Karjalan liittoHyvä SOVA -palkinnon sai tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto kauppaa, matkai-lua, elinkeinoja ja liikennettä käsittele-vän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutus-ten arvioinnista.

1. vaihemaakuntakaavan vaikutus-ten arvioinnissa raati kiitti sitä, että arvioinnin yhteydessä on arvioitu vai-kutukset kaavaratkaisuittain sekä teh-ty merkintäkohtainen vaikutusten ar-viointi kullekin kaavamerkinnälle erik-seen. Hyvänä toimintatapana pidettiin sitä, että vaikutusten arvioinnin mene-telmät ja tulokset on koottu omaan eril-liseen raporttiinsa. Kaavamerkintöjen ja

Vaikutusten merkittävyyden arviointitaulukko palkitusta helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

-määräysten vaikutusten arviointi on esi-tetty havainnollisesti taulukkomuodos-sa erillisellä liitteellä. Vaikutusten arvi-oinnissa on käytetty selkeää vaikutus-listaa johdonmukaisesti läpi koko arvi-oinnin. Valtakunnallisten alueidenkäyt-tötavoitteiden toteutumista ja huomi-oon ottamista suunnittelussa on käsi-telty vaikutusten arvioinnin yhteydes-sä perusteellisesti.

Etelä-karjalan liiton kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin palkintoa oli ottamassa vastaan: Etelä-karjalan liiton kaavoituspäällikkö marjo Wallenius (oik). kukkaistyttönä Yva ry:n puheenjohtaja Päivi karvinen (vas.). keskellä palkintoraadin pj. janna riikonen. kuva: kimmo heikkinen

22 impakti 1·2015

Vaikutusten arvioinnin erillisrapor-tin laatua ja havainnollisuutta on paran-tanut sen tarkistuttaminen ulkopuoli-sella tarkastajalla, joka esitti kehitys-ehdotuksia ja ideoita raportin selkeyt-tämiseksi.

Kaava on parhaillaan vahvistettava-na ympäristöministeriössä.

kunniamaininta (YvA-sarja): kemira Chemicals oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen SastamalaanHankevastaava: Kemira Chemicals OyYVA-konsultti: ENVIRON Corporati-on Finland Oy (nykyään osa Ramboll-konsernia)Yhteysviranomainen: Pirkanmaan ELY-keskusVarsinaisen Hyvä YVA –palkinnon lisäk-si Yva ry myönsi myös kunniamaininnan Kemira Chemicals Oy:lle YVA-menette-lystä Kemira Chemicals Oy:n märkäluja-hartsin ja selkeytyksen apuaineen tuo-tannon siirtäminen Sastamalaan.

Kunniamaininta myönnettiin ansiok-kaasta riskien arvioinnista ja poikke-ustilanteiden vaikutusten arvioinnista YVA-menettelyn yhteydessä. YVA-me-nettelyssä oli poikkeuksellisen laajas-ti arvioitu suunniteltuun toimintaan,

rakentamisvaiheeseen sekä mahdolli-siin poikkeustilanteisiin liittyviä riskejä. Riskien arvioimiseksi on laadittiin YVA-vaiheelle poikkeuksellisen laajat selvi-tykset, mm. vesistömallinnus, joka antoi uutta merkittävää tietoa. Riskien arvi-oinnissa hyödynnettiin myös YVA-kon-sultin kansainvälisiä osaajia.

Poikkeustilanteiden vaikutusarvi-ointi ulotettiin harvinaisen laajalle

kemira chemicals oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan YVA-menettelyn saamaa kunniamainintaa olivat ottamassa vastaan: Anne nikula-ranne kemira chemicals oy:stä (vas.), lena korkea-Aho Environilta sekä leena ivalo Pirkanmaan ElY-keskuksesta. kuva: kimmo heikkinen

tarkastelualueelle, yli maakunnan ra-jojen. Arvioinnissa tarkasteltiin mah-dollisia poikkeustilanteiden vaikutuk-sia mm. Virttaankankaan tekopohjave-silaitoksella, jossa tuotetaan juomavesi Turun seudulle, sekä Kokemäenjokeen rajoittuvaan Natura-alueeseen. Huolel-lisen arvioinnin avulla tunnistettiin ris-kien hallinnan vaativuus hankkeen jat-kosuunnittelussa.

hyvä YvA ja hyvä SovA –ehdotuksia voi jättää ympäri vuoden!

muistathan, että palkintoehdotuksia voi jättää ympäri vuoden. Yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa http://www.yvary.fi/yva-palkinto/ on jatkuvasti avoinna ehdotuslomake. lomakkeella voi jättää tiedot palkittavaksi ehdottamastaan YVA- tai SoVA-menettelystä tai suositella henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon saajaa. Samalla pyydetään jättämään lyhyt perustelu, jonka lisäksi palkintoraati luonnollisesti tutustuu ehdotettuun menettelyyn. Vinkkejä mahdollisista palkittavista voi myös antaa hallituksen jäsenille sähköpostitse. Erityisen tervetulleita ovat vinkit ansioituneista SoVA-selvityksistä!

YVA-palkinto –sivulla on ehdotuslomakkeen lisäksi nähtävissä kilpailun säännöt sekä aiemmat palkitut. kaikki sivun kautta jätetyt ehdotukset tulevat raadin tietoon, ja ne huomioidaan asianmukaisen vuoden palkintoharkinnassa. Seuraavassa YVA-päivässä keväällä 2016 palkitaan vuoden 2015 aikana päättyneiden menettelyiden parhaimmisto palkintosääntöjen mukaisesti.

http://www.yvary.fi/yva-palkinto/

231·2015 impakti

YvA-päivien 2015 esitelmätkuVAT: Erkki ik ähEimo

YVA-päivä pidettiin Pasilassa Senaattikiinteistöjen auditoriossa 19.3.2015. YVA-päivän avasi Yva ry:n puheenjohtaja Päivi Karvinen. YVA-päivän esitysten lyhennelmät ovat esitetty alla. Useimmat lyhennelmät ovat opiskelijaosallistujien kirjoittamia ja ovat heidän omia tulkintoja eivätkä esitelmien pitäjät ole useimmiten tarkistaneet niitä.

YvA-päivän avausYva ry:n puheenjohtaja Päivi Karvinen toivotti YVA-päivän osallistujat lämpi-mästi tervetulleiksi ja esitteli Yva ry:n hallituksen jäsenet. Hän kertoi, että ensimmäisen kerran YVA-päivässä on myös Twiittaus-mahdollisuus ja toivoi runsaasti twiittejä. Päivi pohti, että voi-siko Yva ry järjestää Suomessa IAIA:n vuotuisen konferenssin. Yva ry on hy-väksytty jäseneksi Tieteellisten Seuro-jen Valtuuskuntaan (TSV). Päivi kertoi myös, että Yva ry järjestää kesällä 2015 ekskursion Poriin ja pääaiheena on tuu-livoiman ympäristövaikutukset. Lopuk-si hän esitteli yleisölle YVA-päivän pu-heenjohtajan Timo Huhtisen.

lYhEnnElmä: Erkki ik ähEimo,

imPAk Tin PääToimiT TA jA

Tieteellisten Seurojen valtuuskunnan (TSv) tervehdysTSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen kiitti Yva ry:tä kutsusta tul-la esittämään TSV:n tervehdys tilaisuu-dessa. TSV:hen kuuluu lähes 270 tieteel-listä seuraa ja 4 tieteellistä akatemiaa. Henkilökuntaa TSV:ssä on n. 30.

Yva ry on yksi TSV:n uusimmista jä-senseuroista. Eräitä TSV:n painopiste-alueita on saada nuoria tutkijoita mu-kaan toimintaan, edistää seurojen yh-teiskunnallista vaikuttavuutta ja edis-tää avointa julkaisutoimintaa. TSV tar-vitsee jäsenyritystensä aktiivisuutta to-teuttaakseen tavoitteitaan. TSV myön-tää myös konferenssiavustuksia seuroil-leen kansainvälisten tieteellisten kon-ferenssien järjestämiseen. Lopuksi Lea toivoi jäsenyrityksiltään yhteydenottoja, ideoita ja aktiivista osallistumista.

lYhEnnElmä: Erkki ik ähEimo,

imPAk Tin PääToimiT TA jA

YvA-direktiivin muutoksen täytäntöönpanoLakimiesharjoittelija Teija Pellikainen ympäristöministeriöstä esitteli Euroo-pan Unionin ja komission yhteistyön tuloksena syntynyttä direktiivimuu-tosta koskien ympäristövaikutusten arviointia. YVA-direktiivi hyväksyt-tiin parlamentissa ja neuvostossa vuo-den 2014 maaliskuussa. Pellikainen ker-toi, että direktiivillä on kolmen vuoden

täytäntöönpanoaika, joten direktiivin tulee olla käytössä viimeistään vuonna 2017. Ympäristöministeriön aikataulu tähtää direktiivin lainvoinmaisuuteen toukokuuhun 2017 mennessä ja direk-tiivimuutoksen valmistelu on parhail-laan käynnissä ympäristöministeriössä.

Pellikainen kertoi, että ympäristö-ministeriö on asettanut maaliskuussa 2015 laajapohjaisen työryhmän valmis-telemaan direktiivin edellyttämiä muu-toksia. Ensimmäisessä työvaiheessa työ-ryhmä valmistelee direktiivin edellyttä-mät lainsäädäntömuutokset ja toisessa työvaiheessa valmistellaan ehdotukset YVA-menettelyn yhteensovittamisek-si kaavoitukseen ja lupamenettelyihin.

Direktiivin myötä lähes kaikkiin sen artikloihin on luvassa muutoksia. Pelli-kaisen mukaan keskeisimpiä muutok-sia ovat esimerkiksi muutokset direk-tiivin sisältämiin YVA-menettelyn mää-ritelmiin. Direktiivimuutoksen jälkeen YVA-menettelyn määritelmään sisältyy arviointiselostuksen laatiminen, kuule-mismenettelyt, viranomaisen tarkastelu arviointiselostuksesta sekä uutena koh-tana viranomaisen laatima perusteltu

24 impakti 1·2015

päätelmä. Perusteltu päätelmä tarkoit-taa viranomaisen antamaa päätelmää hankkeen ympäristövaikutuksista ja se on annettava jo nyt menetelmään lukeu-tuvan viranomaislausunnon lisäksi. Pe-rusteltu päätelmä tulee liittää lupaan ja se on yhteydessä Pellikaisen esittelemän YVA:n ja luvan yhteyden vahvistamiseen. Luvan sisältövaatimuksiin tulee direk-tiivin myötä muun muassa seuraavan-laisia määräyksiä: ympäristöehdot, ku-vaus lieventämistoimista, mahdolliset seurantatoimenpiteet ja tiedottaminen.

Lisäksi YVA:t tulee sovittaa yhteen muiden ympäristöarviointien kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että mukana on esimerkiksi velvollisuus vaikutusten arvioinnin yhteensovittamisesta Natu-ra-arvioinnin kanssa. Uudessa direktii-vissä ympäristövaikutusten arviointise-lostukselle on asetettu yhteisiä muoto-vaatimuksia, mikä helpottaa arviointi-selostusten vertailua keskenään. Sisäl-löllisesti YVA:ssa tulee olla kuvaus hank-keen olennaisista ominaisuuksista, mer-kittävistä vaikutuksista, vaihtoehtojen vertailu sekä kuvaus lieventämistoimis-ta. Arviointiselostuksen on perustutta-va viranomaisen antamaan lausuntoon arviointiohjelmasta ja sen on oltava riit-tävän kattava, jotta perusteltu päätel-mä voidaan antaa. Direktiivin voimaan-tulon myötä asiakirjojen saatavuus ja yleisön osallistuminen itse prosessiin paranee, kun kaikki asiakirjat on ase-tettava julkisesti saataville sähköises-sä muodossa.

lYhEnnElmä: Anni lindholm, mAiSEmA-

ArkkiTEhTi Yo, AAlTo -YlioPiSTo

Imperia-hankkeen kuulumiset ja ArvI-työkaluJyri Mustajoki Suomen ympäristökes-kuksesta esitteli IMPERIA-hankkeen kuulumisia ja ARVI-työkalun tämän-hetkistä tilannetta. Kyse on SYKE:n koordinoimasta EU-osarahoitteises-ta IMPERIA-hankkeesta, jonka tavoit-teena on kehittää menetelmiä, työka-luja ja toimintatapoja hyödynnettä-väksi YVA- ja SOVA-menettelyssä. Ta-voitteena on muun muassa parantaa yleisön osallistumismahdollisuuksia,

vaikutusarvioinnin puolueettomuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vaikutusten mer-kittävyyden arvioinnin johdonmukai-suutta ja vertailukelpoisuutta.

Hankkeen alkuosa on mennyt arvok-kaan tietotaidon ja kokemuksen kerää-miseen ja nyt hankkeessa on meneillään viimeinen vuosi. Mustajoki kertoi, että hankkeen aikana käytäntöjä on testat-tu 8 eri pilottihankkeessa ja edessä on aineiston kokoaminen ja synteesin te-ko, minkä jälkeen hankkeen tuloksis-ta päästään raportoimaan. Päätössemi-naarin päivämääräksi on varmistunut 9.11.2015. Suurimmiksi kysymyksik-si Mustajoki mainitsi olennaisten vai-kutusten ja vaikutusketjujen tunnista-misen, jonka myötä arviointi osataan kohdistaa olennaisiin seikkoihin. Lisäk-si hankkeen tavoitteena on ollut saada selvyyttä selostuksen sisältöön ja siihen, miten tieto saadaan välitettyä lukijalle mahdollisimman hyvin. Hankkeen tu-loksena on syntynyt erilaista aineistoa, jota voidaan soveltaa ohjelma- ja selos-tusvaiheessa. Työn tuloksena ovat syn-tyneet esimerkiksi Hyvät käytännöt-opas, Käytännön esimerkkejä-julkaisu ja erilaisia Internet-kyselypohjia arvi-oinnin tueksi. Kaikki hankeen aikana tuotettu materiaali on löydettävissä Jy-väskylän yliopiston IMPERIA-hankkeen sivuilta (www.imperia.juy.fi).

Arvioinnin kehittämiseen liittyy olen-naisena osana arvioinnin avuksi suunni-teltu ARVI- työkalu. ARVI-työkalu tukee ympäristövaikutusten arvioinnin laa-timista ja sen avulla arvioitavaa tietoa pystytään helposti havainnollistamaan ja kiteyttämään helposti luettavaan

muotoon selostusta varten. Hankkees-sa on pohdittu erilaisia tapoja havain-nollistaa vaikutuksia ja niiden merkit-tävyyttä YVA-selostuksessa ja tultu sii-hen tulokseen, että yksinkertainen kaa-vio on paras tapa havainnollistaa ja ver-tailla eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Työ-kalu toimii Excel-pohjaisena taulukkona, jonne jokainen projektin asiantuntija kirjaa omat arviointituloksensa. YVA-projektipäällikkö kokoaa tiedot ARVI-työkaluun, minkä jälkeen arvioinneis-ta voidaan tuottaa yhteenvetotaulukoi-ta. Työkalua kehitetään edelleen käyttä-jäkokemusten perusteella, mutta se on koettu hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi arviointimenettelyn yhtenäistämiseksi ja vertailun sujuvoittamiseksi.

lYhEnnElmä: Anni lindholm, mAiSEmA-

ArkkiTEhTi Yo, AAlTo -YlioPiSTo

Balticconnector maakaasuputki Inkoo – Paldiski

Gasum Oy:n YVA- ja ympäristölupa-asiantuntija Lauri Erävuori esitti lyhy-esti Balticconnector - maakaasuputki-hankkeen kuulumiset. Erävuori on tuo-nut hankkeen taustoja tarkemmin esille jo edellisvuoden YVA-päivillä.

Suomenlahdelle, Suomen Inkoon ja Viron Paldiskin välille, suunniteltavan maakaasuputken tarkoituksena on pa-rantaa maakaasun alueellista saatavuut-ta sekä toimitusvarmuutta. Tämä Suo-men ja Viron maakaasuverkostot yhdis-tävä Balticconnector on yksi EU:n tuke-ma prioriteettihanke, jonka tavoittee-na on luoda EU-maiden välille toimivat energiamarkkinat.

251·2015 impakti

YVA-hanke on lähtenyt käyntiin tam-mikuussa 2014 yhteysviranomaisille toi-mitetulla arviointiohjelmalla. Suomessa yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-ohjelmasta myöhemmin samana keväänä. Virossa ohjelmaa tarkennet-tiin kaksi kertaa ennen Viron ympäris-töministeriön hyväksyntää heinäkuus-sa 2014. Suomelle ja Virolle sisällöllisesti samat arviointiohjelmat toteutetaan ar-viointiselostusten osalta toisistaan eril-lään ja molemmat hankemaat keskitty-vät omaan alueeseensa. Vaikka YVA-me-nettely onkin hankemaiden kesken eri-lainen, tulevat asiakirjat samanaikaises-ti julkisesti nähtäville. Rajat ylittävistä vaikutuksista laaditaan oma raportti, jo-ka liittyy kansainväliseen kuulemiseen.

Hanke on moniulotteinen sijoittues-saan kahden valtion alueelle. YVA-me-nettelyssä sovelletaan niin Suomen ja Viron välistä sopimusta kuin ns. Espoon sopimusta. Tämä tarkoittaa käytännös-sä esimerkiksi sitä, että Suomi pyytää Virolta lausuntoa ja toisinpäin. Hank-keesta saavat lausua mielipiteensä myös muut valtiot, joihin merkittäviä ympä-ristövaikutuksia voi kohdistua. Ainoas-taan Venäjä on ilmoittanut kiinnostuk-sensa mielipiteen lausumiseen.

Kansainvälinen arviointiselostus käännetään usealle kielelle. Erävuori totesi, että usean sadan sivun pituisek-si kasvanut asiakirja onkin alkukevään aikana käännettävä englannin, ruotsin sekä viron kielille. Lisäksi tiivistelmät käännetään liettuan, latvian sekä ve-näjän kielille. Tavoitteena on saada se-lostus yhteysviranomaiselle vielä touko-kuun 2015 aikana.

lYhEnnElmä: SAllA jokElA,

YmPäriSTöinSinööri (Amk), jY VäSk Ylän

YlioPiSTo

FIr1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston YvA ja jatkotoimetTeknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n johtava tutkija Olli Vilkamo tarjosi kat-sauksen Suomen ensimmäisen ydinlai-toksen YVA:n tilasta ja jatkotoimis-ta. Koulutuksessa, tutkimuksessa, iso-tooppien tuotannossa ja sädehoidossa

hyödynnetty FiR1 -reaktori on toiminut Espoon Otaniemessä vuodesta 1962. Tä-mä TRIGA Mark II -ydinreaktorin käy-töstä poistoa koskeva YVA-menettely päättyi yhteysviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön lausuntoon helmikuussa 2015.

FIR1:n YVA-selostuksessa hankevaih-toehtoina on tarkasteltu välitöntä ja vii-västettyä purkamista. Korkea-aktiivisen ydinjätteen käsittelyvaihtoehtoina on arvioitu palautusta Yhdysvaltoihin se-kä välivarastointia ja loppusijoitusta Eu-rajoelle, Olkiluotoon. Arviointiselostus oli yhteysviranomaisen mukaan riittävä. Lausuntojen mukaan, mikäli ydinpolt-toaine palautetaan Yhdysvaltoihin, on sen turvallisuus ja taloudellisuus tärke-ää. Energiayhtiö huomauttaa lausunnos-saan, että johtuen tiukasta aikataulusta, olisi purkujätettä välivarastoitava Ota-niemessä. Otaniemi voisi mahdollises-ti toimia välivarastointipaikkana noin 20 vuoden ajan, jolloin jätteen aktiivi-suustaso olisi laskenut ja ydinvoimalai-tosten vastaava loppusijoitus toteutuu, Vilkamo toteaa ja lisää, että VTT aikoo ottaa esille tulleita huomautuksia jatko-toimenpiteissä huomioon.

YVA-menettelyssä ja jatkotoimia suunniteltaessa on hyödynnetty vas-taavien tutkimusreaktoreiden purku-hankkeita. Relevanttina vertauskohtee-na on toiminut mm. Tanskan DR-2. TRI-GA -ydinreaktoreita on maailmassa ollut yhteensä 70, joista käytössä on vielä pa-rikymmentä. FIR1:n käytön lopettami-nen on suunniteltu toteutettavaksi mah-dollisesti jo kesällä 2015. YVA:ia varten laadittiin erillisselvityksiä, joita voidaan

myöhemmissä suunnittelu- ja lupavai-heissa hyödyntää. Tavoitteena on aloit-taa mm. Yhdysvaltojen Department of Energy:n ja VTT:n väliset sopimusneu-vottelut sekä purkusuunnittelu vuoden 2015 aikana. Ydinenergialain nojalla jä-tehuoltotoimet velvoittavat Teknologian tutkimuskeskusta kuitenkin vielä pit-kään, Vilkamo huomauttaa.

lYhEnnElmä: SAllA jokElA,

YmPäriSTöinSinööri (Amk), jY VäSk Ylän

YlioPiSTo

YvA:n laatu Suomessa

Fiosofia tohtori Kimmo Jalava esitteli väitöskirjansa tuloksia esityksessään. Hän etsii väitöskirjassaan vastausta ky-symyksiin, mitä on laatu, mitä on YVA ja mitä YVA:n pitäisi olla. YVA:n tarkoi-tus ja tavoitteet ovat kestävän kehityk-sen tukeminen ja haitallisten ympäris-tövaikutusten ennaltaehkäisy.

YVA:n laatututkimuksia on tehty noin 45 vuoden ajan ja ne ovat saaneet alkun-sa USAssa. Nykyisin noin 190 valtiossa on jonkinnäköinen YVA käytössä.

Väitöskirjan taustalla olevat läh-tökohdat ovat: tutkimuskohteena on YVA-menettely Suomessa, laatua ja sii-hen vaikuttavia elementtejä tutkitaan usealla eri lähestymistavalla, laatu on suhteellinen käsite ja sitä on arvotet-tava suhteessa YVA:n vaikuttavuuteen, YVA:n vaikuttavuutta ei voi mitata, py-ritään tutkimaan miten YVA:a käytän-nössä käytetään ja tulkitaan, tavoittee-na on sanoa kuinka asiat voisivat olla ei-kä sitä kuinka ne ovat, YVA on tapaus-kohtainen ja päätökset tehdään tilan-nesidonnaisesti ja YVA:ssa joudutaan

26 impakti 1·2015

tasapainottelemaan varovaisuuden ja tehokkuuden välillä.

Väitöskirja sisältää useita osatutki-muksia. Nämä ovat: YVA:n sisältö ja me-nettelyn laatu, epävarmuuksien ja riski-en tarkastelu YVA:ssa, arviointitulosten kuvaaminen ja kommunikointi, vaiku-tusten seuranta YVA:an liittyen ja Suo-malainen YVA-järjestelmä.

Väitöskirjassa tehdään seuraavia pää-telmiä: YVA-järjestelmä on vakiinnutta-nut asemansa Suomessa ja menettelyl-lisiä vaatimuksia noudatetaan ja toimi-jat tuntevat ne; yhteisviranomaisjärjes-telmä on suomalaisen YVA:n vahvuus; YVA-menettelyssä tuotetaan laaja-alai-sesti erilaista ympäristötietoa; yksittäis-ten YVA-menettelyiden suhteen laadus-sa on vaihtelua ja vaatimuksiin nähden huonojakin tapauksia löytyy; menette-lyissä tunnistettujen hankaluuksien voi-daan usein katsoa liittyvän näkökulmi-en valintaan ja asioiden merkityksien riippuvuuteen tarkastelurajauksesta ja lähtökohdista; YVA-menettelyt kuiten-kin näyttivät tukevan mahdollisuutta useiden erilaisten tulkintojen esittämi-seen hankkeiden mahdollisista vaiku-tuksista ja hankkeiden merkityksestä.

Muita väitöskirjassa esitettyjä pää-telmiä olivat: YVA-selostuksissa esite-tään suhteellisen vähän tarkkoja vaiku-tusennusteita; YVA:t kuitenkin palvele-vat hyvin sen kuvauksessa, minkä tyyp-pisiä vaikutukset mahdollisesti ovat ja kuinka todennäköisiä ne ovat; erilaisia tulkintoja vaikutuksista esitettiin vä-hän; sekä seurantatuloksia ei käytetty arviointien oikeellisuuden tarkasteluun, vaan hankkeen vaikutusten arviointiin ja seuranta määrittyi yleensä erilaisten seurantahankkeiden varaan.

YVA ei ole päätöksen teon väline, vaan sitä on tarkoitus käyttää päätöksenteon tukena. Tämä korostaa dokumentoinnin tärkeyttä. YVA on yksi laadunvarmis-tuksen elementti ja siinä tulisi tuottaa mahdollisimman laaja tietopohja. On varottava tiedon integrointia, koska se lisää erilaisten tulkintojen mahdolli-suuksia.

Lopuksi Kimmo Jalava totesi, et-tä laatututkimukset, jotka keskittyvät

vaatimusten noudattamiseen, antavat vain vähän uutta itse YVA:n tekemiseen. Sen sijaan tapauskohtaiset tutkimukset siirtävät tietoa YVA:n tekijöille muiden tekemistä YVA-menettelyistä.

lYhEnnElmä: Erkki ik ähEimo,

imPAk Tin PääToimiT TA jA

Teollisuuspäästödirektiivin edellyttämä perustilaselvitys

Mikä on teollisuuspäästödirektiivin perustilaselvitys? Mikä on sen suhde YVA:an? Tästä kertoi Pirjo Tuomi, joka on ollut tekemässä kätevää opasta asi-asta.

Perustilaselvityksessä ei ole kysymys radikaalista mullistuksesta. Meillä Suo-messa maaperän ja pohjaveden pilaamis-kiellot ovat olleet voimassa ennenkin. It-se asiassa Suomi on näissä asioissa EU:ta paljon edellä.

EU:n teollisuuspäästödirektiivi mää-rittelee nyt vähimmäissäännöt isojen ns.

”direktiivilaitosten” maaperän ja pohja-veden perustilan arviointiin ja tarvitta-essa sen palauttamiseen. Meillä nämä pelisäännöt on kirjoitettu selvällä Suo-men kielellä uuteen ympäristönsuojelu-lakiin. Uusi YSL tuli voimaan 1.9.2014.

Ympäristöministeriö tilasi perusti-laoppaan konsultilta nimeltä Golder As-sociates Oy. Kirja on julkaistu sarjassa ympäristöhallinnon ohjeita. Se on oh-je toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Kuten aina, mi-nisteriö korostaa että ohje ei ole sitova siinä missä laki tai asetus. Opas on kui-tenkin hyvä ja selkeä. Kukaan tervejär-kinen suunnittelija ei jätä sitä lukematta.

Mitä YVA:an tulee, Pirjo Tuomi ker-toi että sen ja teollisuuspäästödirektii-vin laitosluetteloissa on eroja. Nyrkki-sääntö on, että jos YVA tarvitaan, niin perustilaselvitystä koskevat pykälätkin kannattaa tarkistaa.

Perustilaselvitykset eivät ole iso bis-nes vaan harvinaista herkkua. Esimer-kiksi vuonna 2014 loppui 45 yvaa. Niis-tä vain 9 olisi koskenut direktiivilaitok-sia: 3 voimalaa, 3 teollisuuslaitosta, 2 jä-tehuoltolaitosta ja 1 kanalan laajennus.

Perustilaselvitys on näköalaltaan suppeampi kuin YVA:n nykytilan kuva-us, mutta maaperä- ja pohjavesiasiois-sa puolestaan YVA:a syvällisempi. Tark-kuutta tarvitaan varsinkin vaarallisissa aineissa, kemikaaleissa, jätteissä ja ra-vinteissa. Jos niitä on ja ne voivat men-nä maahan tai pohjaveteen, selvitystä tarvitaan. Jos niitä ei ole, selvitystä ei tarvita, mutta tilanne tulee kertoa ym-päristölupahakemuksessa.

Perustilaselvityksiä tehdään kun ym-päristölupaa haetaan uudelle direktiivi-laitokselle tai sen luvan ensimmäiselle uusimiselle. YVA:a voi hyödyntää perus-tilaselvityksessä: siinä voi jo koota ison osan tarvittavista asioista. Jos teet laa-jennushankeen YVA:a, vilkaise opasta! Ja muista, että oppaasta saa hyviä vink-kejä muihinkin YVA-prosesseihin – siis vaikka lain vaatimaa perustilaselvitys-tä ei tarvittaisikaan.

Perustilaselvityksessä kysytään pe-rusjuttuja: Mikä on kohteen teollinen historia? Mitkä ovat päästölähteet, ym-päristön olosuhteet, maaperän ja poh-javeden kemiallinen tila? Näitä tarvi-taan yleensä muutenkin YVA:a ja tek-nistä suunnittelua varten. Hyvä vinkki oli kuvien teettäminen havainnollista-maan kohteen geologiaa ja hydrogeolo-giaa. Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Usein tärkeä kysymys on: Ovatko maaperän ja pohjavesien haitta-ainetut-kimukset riittäviä ja ajan tasalla? Niis-tä on syytä esittää numeroita ja fakto-ja. Pelkällä ainekirjoituksella asiasta ei selviä.

Perustilaselvityksen kauneus on siinä, että se tehdään sekä hankkeen alussa

271·2015 impakti

että lopussa. Kun laitoksen toiminta loppuu, perustilaselvitys uusitaan. Jos maaperässä ja pohjavesissä havaitaan eroja, perustila palautetaan. Ei retkeili-jäkään saa jättää jälkeensä roskia.

Lue lisää: Ympäristönsuojelulain mu-kainen perustilaselvitys. Ympäristöhal-linnon ohjeita 8/2014.

https://helda.helsinki.fi/handle/ 10138/136558

lYhEnnElmä: TAPAni VEiSTolA,

EriT YiSASiAnTunTijA, SuomEn

luonnonSuojEluliiT To

YvA-yhteysviranomaistoiminnan kehittäminen, YvAkeLA-työryhmä

Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamies Seija Rantakallio esitteli reilut kaksi vuotta koossa olleen työryhmän ajatuksia siitä, miten YVA-lain sovelta-minen saataisiin taatusti yhteneväiseksi jokaisessa ELY-keskuksessa. Työryhmän nimi lyhentyy YVAKELAksi, kehittämi-sen ja laadun mukaan.

Työryhmässä pohdittiin nimensä mu-kaisesti YVA-menettelyn laadunvarmis-tusta ja yhteysviranomaisten keskinäi-sen yhteistyön lisäämistä, jolloin yksit-täisten hankkeiden yhteisvaikutukset tulisivat otettua huomioon sujuvasti jo YVA-menettelyn alusta alkaen. Tä-mä edellyttää viranomaisten ja han-kevastaavien välistä kommunikaatio-ta heti menettelyn alkumetreiltä alka-en. Lisäksi työryhmä nosti esiin osallis-tumismahdollisuuksien moninaistami-sen ja paremman tiedottamisen, etenkin

sähköisiä osallistumismahdollisuuksia tulisi parantaa. Tavoitteena onkin ke-hittää mahdollisimman sujuva YVA-me-nettelypolku, joka tukisi YVA-menette-lyä edellyttävän hankkeen suunnittelua, eikä olisi vain irrallinen, lakisääteinen paperisota.

Työryhmä kartoitti ELY-keskusten välisiä eroja, joita esiintyy sekä tehtä-vämäärien että etenkin tehtävien si-sältöjen välillä. Esimerkkinä Rantakal-lio mainitsi Pohjanmaan tuulivoimala-hankkeet, joiden suuren määrän takia Pohjanmaan ELY-keskukset tuntuvat ta-hattomasti ”erikoistuneen” tuulivoima-hankkeiden YVA-menettelyyn. YVAKE-LA-työryhmä esittikin joidenkin ELY-keskusten erikoistumista, jos tämä on otollista. Näin tietyntyyppisten hank-keiden asiantuntijuus keskittyisi yhteen ELY-keskukseen ja päätökset olisivat tä-ten yhtenevästi tehtyjä. Lisäksi työryh-mä esittää, että viranomaiset voisivat pitää yhteyttä toisiinsa vaikkapa video-kokouksin, ja jakaa näin asiantuntijuut-taan toisilleen. Opiskelijan mieltä läm-mitti kuulla, että yhteysviranomaisen käsikirjan laatiminen sekä tukiaineis-ton kehittäminen ja ajantasaistaminen on myös asialistalla. Tämä lienee YVA:n työkaluja käyttävillekin helpotukseksi, mene ja tiedä. Niin ikään toive tiiviis-tä ja selkeistä selostuksista kuulostaa erittäin hyvältä.

Työryhmä esittää siis yhteysviran-omaistoiminnan tarpeiden mukaan uu-delleenjärjestelyä valtakunnallisella ta-solla, sekä jatkuvaa viranomaisten kou-luttamista ja keskinäistä kommunikoin-tia. Sen lisäksi, että yhteysviranomaiset kommunikoivat keskenään, tulisi han-kevastaavan kanssa tehdä yhteistyötä heti alusta alkaen. Näin myös muut me-nettelyt, kuten kaavoitus ja luvitus, li-mittyisivät luontevasti YVA-menettelyn kanssa yhteen.

kommenttipuheenvuoroTyöryhmän mietintöön oli sanansa sa-nottavana EPV Tuulivoima Oy:n edus-taja Sami Kuitusella, joka oli huolissaan siitä, että YVAKELA-työryhmän ehdo-tukset saattaisivat pidentää menettelyn

kestoa. Kuulemisaikoja tulisi supistaa tiedottamista tehostamalla, jotta haluk-kaat ehtisivät reagoida, kuitenkaan me-nettelyä pitkittämättä. Lisäksi Kuitu-nen jatkojalosti työryhmän ideaa han-kevastaavan ja YVA-viranomaisen yh-teistyöstä ohjauskokoukseksi, joka var-masti helpottaisi molempien osapuolien työtä suuntaviivojen selventyessä heti menettelyn alkumetreillä. Menettelyä varmasti jouhevoittaisi myös Kuitusen ajatus siitä, että viranomainen ja hanke-vastaava tekisivät tiiviimpää yhteistyö-tä koko menettelyn ajan ja pystyisivät kommunikoimaan läpi menettelyn, ei-kä vain kuulemisten ja lausuntojen yh-teydessä. Yksi nurinkurinen ongelma on Kuitusen mukaan se, että YVA-me-nettelyä varten kerätään valtava määrä tietoa, mutta tiedon jakaminen takkuaa. Siksi hänkin suosittelee ELY-keskusten

”erikoistumista” tai ainakin viranomais-ten välistä kommunikaatiota.

Jotta YVA-menettelyssä säästyttäi-siin turhalta työltä, korosti Kuitunen arviointivaiheen tärkeyttä. Tämän li-säksi hän esitti ajatuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä arvioin-tiohjelman yhdistämisestä sijoittamis-hankkeissa. Tämä, sekä kuulemisaiko-jen muuttaminen kuitenkin vaatisi lain-muutoksia, joten Kuitunen heitti YVA-pallon ympäristöministeriön seuraaval-le työryhmälle, joka onkin jo työn tou-hussa YVA-direktiivin päivittämisen ja käytäntöönpanon parissa. Lopuk-si hän tiivisti varmasti monen allekir-joittaman toiveen; YVA-menettelyn tu-lisi olla ennakoitava, ketterä ja joustava

28 impakti 1·2015

työkalu sekä viranomaisille että hanke-vastaaville.

lYhEnnElmä: johAnnA hirVik Allio,

YmPäriSTönSuojEluTiETEEn oPiSkElijA,

hElSingin YlioPiSTo

YvA-menettelyn ja tuulivoimayleiskaavan yhteensovittaminen

”Parhaimmillaan YVA ja kaavoitus kes-kustelevat hyvin keskenään ja kuulemi-set toteutetaan yhtäaikaisesti”, totesi Tuukka Pahtamaa, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta YVA-päi-vän esityksessään.

Ympäristövaikutusten arviointime-nettelyn ja kaavoituksen yhteensovit-tamisen perusteet löytyvät YVA-lain yh-teistyöedellytyksestä. Yhteensovittami-sen vuoksi vaikutusten arvioinnissa ja menettelyissä on huomioitava kumman-kin prosessin vaatimukset. Pahtamaa totesi, että yhteensovittamista toteute-taan paraikaa monessa kunnassa.

YVA- ja kaavoitusprosessien vaihei-den ajoittumista Pahtamaa havainnol-listi kuviolla, jossa kaavoituksen vaiheet seuraavat välittömästi YVA-menettelyn vaiheita. Koko prosessi YVA:n aloitta-misesta kaavan valmistumiseen asti on Pahtamaan mukaan mahdollista toteut-taa 1,5–2 vuodessa. Käytännössä tähän on pystytty joissain hankkeissa.

Vuorovaikutukseen ja kuulemiseen liittyvät säännökset ovat YVA- ja kaavoi-tuslainsäädännössä keskeisiltä osin sa-manlaisia, mikä tukee yhteensovittamis-ta. YVA-selvitykset ovat kaavoitukseen tarvittavia selvityksiä perusteellisempia

ja palvelevat kaavaa sellaisinaan. YVA tuo kokonaisuuteen mukaan vaihtoeh-totarkastelun, jonka merkitys korostuu tuulivoimahankkeissa.

Tuulivoimahankkeisiin saadaan mo-nilta tahoilta lausuntoja, joita voidaan hyödyntää sekä YVA:ssa että kaavoituk-sessa. Tuulivoimahankkeet aiheuttavat monenlaisia vaikutuksia, joista Pahta-maa korosti ihmisiin kohdistuvia vaiku-tuksia niiden osoittauduttua olennaisik-si kaavan hyväksyttävyyden kannalta. Pahtamaan mukaan hankkeiden toteut-tajien tekemien riskiarviointien pohjalta hankkeet pitäisi pystyä muotoilemaan siten, että vaikutukset eivät muodostui-si pysyviksi esteiksi hankkeiden toteut-tamiselle.

YVA:n ja kaavoituksen yhteensovitta-misen lisäksi ELY-keskusten tavoitteena on lausua yhtäaikaisesti YVA-suunnitel-masta ja Natura-arvioinnista.

Pahtamaa kannusti hankkeiden to-teuttajia ottamaan ympäristönäkökul-mat huomioon riskienhallinnassaan: korkealaatuiset ympäristöselvitykset, asianmukaiset kuulemiskäytännöt ja sopiva voimalaitosten sijoittelu luovat pohjan sosiaaliselle toimiluvalle.

lYhEnnElmä: hAk AlA ouTi, k Tm, mmk (hY),

hElSingin YlioPiSTo

Ympäristöhallinnon lupaprosessien sujuvoittamistyöryhmän tulokset

Ministeri Lauri Tarasti esitteli pu-heenvuorossaan johtamansa arviointi-ryhmän työn tulokset, jotka sisälsivät

kaikkiaan 19 ehdotusta ympäristölupa-menettelyiden sujuvoittamiseksi. Taras-ti puhui ympäristölupamenettelyn mo-nimutkaisuudesta ja sen sujuvoittami-sen tarpeesta. Esityksessään hän kes-kittyi YVA:n kannalta keskeisimpiin eh-dotuksiin.

Arviointiryhmä ehdottaa ensinnäkin, että erillisten ympäristöllisten lupame-nettelyjen yhdistämisen hyödyt ja hai-tat selvitetään perusteellisesti. Tämä to-teuttaisi niin sanottua yhden luukun pe-riaatetta. Tarastin mukaan tällaisen pe-riaatteen varsinainen toteuttaminen voi olla liian monimutkaista, mutta taus-talla olevaa ajatusta voidaan hyödyntää.

Arviointiryhmän selvityksessä ehdo-tetaan myös kaavoituksen ja YVA-me-nettelyn tehokkaampaa yhteensovitta-mista. Lisäksi ehdotetaan Natura-arvi-oinnin tekemistä YVA-menettelyn yhte-ydessä. Tämä tarkoittaisi, että lausun-not edellä mainituista yhdistettäisiin ja näin päästäisiin vain yhdellä lausunnol-la. Arviointiryhmä pohti myös YVA:n ja ympäristölupamenettelyn yhdistämisen mahdollisuutta. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarpeeksi, jotta varsinais-ta yhdistämistä voitaisiin vielä ehdottaa. Yhdistämistä on tarkoitus tarkastella lähemmin ympäristöministeriön aset-tamassa YVA-työryhmässä.

Edellä mainittujen lisäksi Tarasti nos-ti esille ehdotuksen, jonka mukaan ym-päristövaikutusten arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipiteiden esittämistä koskeva määräaika lyhentyi-si 60 päivästä 30 päivään. Lisäksi poh-dittiin arviointiohjelman tärkeyttä ko-konaisuuteen nähden.

Yksi tärkeimmistä arviointiryhmän ehdotuksista koskee ennakkoneuvotte-lua. Arviointiryhmä ehdottaa, että en-nakkoneuvottelua koskevat säännökset lisättäisiin YVA-lakiin, jotta sekä hank-keesta vastaavalle että eri viranomai-sille muodostuisi selkeä kokonaisku-va hankkeeseen liittyvistä prosesseis-ta. Tämä edesauttaisi prosessien etene-mistä. Tarasti nosti esille tällä hetkellä merkittävimmän tapauksen, Äänekos-ken biotuotetehtaan, jonka yhteydessä testattiin ennakkoneuvottelua ja sen

291·2015 impakti

vaikutuksia lupaprosessiin. Äänekos-ken tapauksessa menettely osoittautui varsin tehokkaaksi. Tämä antoi viitteitä siitä, että menettely voitaisiin yleistää. Menettelyä ei Tarastin mukaan kuiten-kaan voida resurssikysymysten vuok-si soveltaa kaikkien hankkeiden yhtey-dessä. Arviointiryhmä ehdottaakin, et-tä ennakkoneuvottelu liitettäisiin YVA-hankkeisiin.

Arviointiryhmä ehdotti lisäksi toi-minnanharjoittajan ja lupaviranomai-sen vuorovaikutuksen parantamista myös muissa hankkeissa. Tämä onnis-tuisi sähköisen neuvonnan avulla. Eh-dotuksen mukaan ympäristönsuojelula-kiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan hakijan on mahdollista pyytää valtion ympäristönsuojeluviranomaiselta täy-dellisempää neuvontaa mitä hallinto-lain 8 § edellyttää.

Nämä ehdotukset Tarasti nosti pu-heessaan esille. Arviointiryhmän raport-ti sisälsi myös monia muita ehdotuksia koskien ympäristölupamenettelyjen su-juvoittamista ja tehostamista. Nähtä-väksi jää, mitkä ehdotukset viedään to-teutukseen asti.

lYhEnnElmä: Sini hAuTAlA,

hAllinToTiETEidEn mAiSTErioPiSkElijA, iTä-

SuomEn YlioPiSTo

metsä-Fibren Äänekosken biotuotetehdas, YvA

Metsä-Fibre Äänekosken biotuoteteh-dasta ja sen ympäristövaikutusten arvi-ointia olivat esittelemässä Project Mana-ger Johanna Harjula Metsä-Fibre Oylta, sekä ympäristöasiantuntija Sirpa Tork-keli Sweco Industry Oylta.

Harjula aloitti esityksen kertomalla biotuotetehtaasta, joka on Suomen met-säteollisuushistorian suurin investointi. Biotuotetehtaan tuotteiden ydin muo-dostuu nykyisen olemassa olevan teh-taan tuotteista, mutta sillä on myös po-tentiaalia uusille tuotteille. Kyseisellä biotuotetehtaalla on lukuisia etuja, ku-ten korkealaatuisen sellun tuottaminen huipputehokkaasti, uusien biotuottei-den integroitu valmistus, sekä teolli-suusprosessissa muodostuvien sivuvir-tojen tehokas hyödyntäminen. Biotuote-tehdas tukee vahvasti omalta osaltaan Suomea uusiutuvan energian tavoittei-den saavuttamisessa. Se myös mahdol-listaa yli 2 500 työpaikkaa koko arvoket-jussaan Suomessa. Metsä-Fibren biotuo-tetehtaalla on myös merkittävät talou-delliset vaikutukset koko Suomelle esi-merkiksi monipuolistamalla maamme metsä- ja biotalouden rakennetta, sekä laajentamalla tuotevalikoimaa.

Kyseisen hankkeen YVA-prosessi aloi-tettiin toukokuussa 2014, ja se saatiin päätökseen lokakuussa 2014. Ympäris-tölupaprosessi puolestaan saatiin pää-tökseen tammikuussa 2015, jolloin ky-seiselle projektille myönnettiin ympä-ristölupa.

YVA-menettelystä kertoi tarkemmin Sirpa Torkkeli, Sweco Industry oy:stä. Hän aloitti kertomalla YVA:n toteu-tuneesta aikataulusta ja siirtyi tämän jälkeen kertomaan YVA:ssa arvioidut vaihtoehdot sekä näiden vaikutukset. Hän esitteli myös vaikutusten arvi-oinnin toteuttaneet asiantuntijat sekä hankkeen seurantaryhmät. Hankkeen

erityispiirteenä mainittiin olemassa oleva tehdasalue sekä toiminnassa ole-va laitos suunnittelualueella. Kyseiselle tehdasalueelle aikaisemmin suunnitel-lulle hankkeelle oli tehty YVA vain muu-tama vuosi aiemmin.

YVA:n selostuksen johtopäätöksien esittelyssä nousi esille merkittävänä myönteisenä vaikutuksena hankkeen toteutuksen positiivinen vaikutus alu-een teollisuuteen painottuneeseen elin-keinoon, erityisesti välillisten vaikutus-ten kautta. Tämä puolestaan vaikuttaa positiivisesti ihmisten elinoloihin, ku-ten toimeentuloon. Asukkaat ja sidos-ryhmät olivatkin kokeneet hankkeen pääasiallisesti hyvin positiivisena. Posi-tiivisena vaikutuksena nousi esille myös alueen liikenneyhteyksien ja liikenteen toimivuuden paraneminen. Lisääntyvä liikenne ja sen vaikutukset nousivat esil-le myös kielteisesti merkittävimmissä vaikutuksissa. Niissä nousi esille myös vesistöihin kohdistuvan rasitteen mer-kittävä kielteinen vaikutus. Kuitenkin YVA:ssa oli löydetty keinot minimoida näitä kielteisiä vaikutuksia. YVA:n joh-topäätöksien mukaan hankkeella on mahdollisuus edistää biotalouden lii-ketoiminnan kasvua Suomessa.

Haasteiksi kyseisen hank keen YVA:ssa oli Torkkelin mukaan noussut YVA-prosessin ja luvituksen aikataulu sekä hankkeen tekninen kuvaus ja hank-keen määrittely, joka kuitenkin oli tar-kentunut YVA-prosessin kuluessa. Haas-teeksi oli osoittautunut myös ympäris-tövaikutusten arvioinnin teko riittävän kattavasti nopeahkolla aikataululla.

30 impakti 1·2015

Lopuksi käytiin läpi Keski-Suomen ELY-keskuksen edustajan Esa Mikko-sen esittämänä yhteysviranomaisen lau-sunto ja biotehtaan ympäristölupa se-kä näistä seuraavat jatkotoimenpiteet, kuten vaelluskaloille mahdollisen toi-sen nousuväylän avaaminen Keiteleel-le sekä tämän tarpeellisuuden selvitys-velvollisuus.

lYhEnnElmä: Sil jA nokSo -koiViSTo,

mAiSEmA-ArkkiTEhTi Yo, AAlTo -YlioPiSTo

Yhdistyneen Jyväskylän yleiskaava

Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi kertoi yleiskaavaprosessista, joka vaati ehkä tavallistakin enemmän vuo-rovaikutusta ja ”varuttelua” eli vaiku-tuksia arvioivaa suunnittelua. Esitelmä oli sävyltään mukavan humoristinen.

Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yh-distyivät vuonna 2009. Kuntien yhdis-tyttyä laadittiin uuden yleiskaavan tar-peellisuudesta esiselvitys, lempinimel-tään “elvis”, johon koottiin tarvittavat lähtökohdat sekä yleiskaavaan kohdis-tuvat odotukset ja tarpeet. Esiselvityk-sen johtopäätöksenä todettiin, että uu-si strateginen yleiskaava on tarpeen kol-men yhdistyneen kunnan yhdyskunta-rakenteen yhteensovittamiseksi.

YVA-prosessi kaavoituksessa eroaa hanke-YVA:sta. Prosessi eteni elävänä ryhmätyönä, jossa oli mukana paljon nuorta väkeä ja ensikertalaisia. Rossin mukaan Jyväskylässä haluttiin integroi-da vaikutusten arviointi tiiviisti osaksi kaavoitusprosessia.

Esiselvityksestä edettiin raamivaihee-seen, jossa määriteltiin nykytilanne ja

vaihtoehtoiset kehityssuunnat. Yleis-kaavan alue jaettiin raamikartassa kol-meen kehään:• OLLI eli olemassaolevan kaupunki-

rakenteen kehä• LALLI eli laajenevan kaupunkira-

kenteen kehä• MASSU eli maaseutuelinkeinojen

kehäYleiskaavan tavoitteet kirjoitettiin

auki ”raamilauseisiin”. Raamivaiheessa laadittiin myös vaikutusten arvioinnin ohjelmointi. Vuorovaikutuksen työkalu-na toimi kansalaisraati, johon haettiin oman alansa asiantuntijoita keskustele-maan ja kommentoimaan raamivaihetta.

Vaikutusten arviointi eteni rinnak-kain yleiskaavan luonnos- ja ehdotusvai-heen kanssa. Luonnosvaiheessa laadit-tiin runsaasti erilaisia selvityksiä yleis-kaavan pohjaksi, esim. ekologinen viher-rakenneselvitys. Tässä vaiheessa nou-si esiin se, ettei yleisölle aina ole selvää mikä on selvitysaineistoa ja mikä oike-usvaikutteista kaava-aineistoa. Viherra-kenneselvitys herätti pahennusta eten-kin metsänomistajien taholta, vaikka selvityskartan oli vain tarkoitus esittää alueen nykytilanteen metsäisyyttä.

Luonnosvaiheen valmistuttua vaiku-tusten arviointi toteutettiin eri teemoi-hin keskittyneiden asiantuntijatyöpajo-jen avulla. Nissä keskustelujen pohjana olivat selvitykset ja yleiskaavaluonnos. Eri teemoihin keskittyneiden työpajojen jälkeen järjestettiin kokoavia keskuste-luja, joissa pyrittiin ratkaisemaan työ-pajoissa esiin tulleet seikat. Tavoittee-na oli holistinen käsittelytapa.

Strategisesti merkittävää oli yleiskaa-van pohjautuminen joukkoliikenteeseen. Säilyttämisen arvoiseksi nousivat alu-eelle tyypillinen kumpuileva maisema ja Alvar Aallon rakennus- ja maisema-perintö.

Hyväksymisvaiheen jälkeen lopputu-loksena oli seitsemän oikeusvaikutteista yleiskaavakarttaa eri teemoista.

1. Y hdyskuntarakenteen ohjaus (pääkartta)

2. Luontoarvojen verkottuminen3. Maisema ja virkistys4. Vesitalouden suojelu

5. Kulttuuriympäristön vaaliminen6. Täydennysrakentaminen ja kestävä

liikkuminen7. Lainvoimaisista maakuntakaavois-

ta siirtyvät merkinnät ja määräykset Rossin mukaan meneillään on “yleis-

kaavojen renessanssi”: kaavoitusproses-sia, vuorovaikutusta ja esitystapoja ke-hitetään monella taholla. Yhdistyneen Jyväskylän yleiskaavan tavoitteena oli strategisuus, joten yleiskaavan esitysta-vaksi valittiin ”pikselöinti” eli ruutuja-ko 22 000:een 125m x 125m kokoiseen ruutuun. Jokaiselle ruudulle on määri-telty pääkäyttötarkoitus tarkan alue-rajauksen sijaan. Toisena esimerkkinä uudenlaisista esitystavoista Jyväskyläs-sä valittiin tärkeimmät linja-autoreitit raamivaiheen pohjakarttaan totuttujen moottoriteiden sijaan. Pyrkimys strate-gisuuteen vaatii epätarkkuuden ja epä-varmuuden sietokykyä.

MRL 9 § määrää, että kaavan tulee pe-rustua vaikutuksia arvioivaan suunnit-teluun. Kuitenkin käytännössä kavoitus-prosessiin sisälytyy yleensä enemmän selvityksiä kuin suunnittelua tai vaiku-tusten arviointia. Rossi nosti esiin ky-symyksen tarvitaanko selvityksiä ja ra-portteja, jos asiat voidaan tuoda esiin keskusteluissa argumentoimalla. Tieto, jota ei jaeta ja käytetä, ei ole arvokasta.

lYhEnnElmä: Aino k ArilAS, mAiSEmA-

ArkkiTEhTi Yo, AAlTo -YlioPiSTo

Biopolttoaineiden käytön lisääminen helsingin energiatuotannossa, Ympäristövaikutusten arviointi 2013 - 2014

311·2015 impakti

Johtava asiantuntija Joonas Hokkanen Ramboll Finland Oy:stä esitteli Helsin-gin Energian (nyk. Helen Oy) biopoltto-aineiden käytön lisäämisen YVAn. Suun-nitelma on pääkaupunkiseudun kannal-ta merkittävä hanke, jonka taustalla on Helsingin energian tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 %:lla vuo-den 1990 tasosta. Hankkeen tarkoituk-sena oli arvioida vaihtoehtoisia keinoja kasvihuonepäästöjen vähentämisen to-teuttamiseksi.

Arviointiryhmän muodostivat Ram-boll ja Helsingin Energia sidosryhmi-neen. Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuosina 2013–2014 - samanai-kaisesti asemakaavan valmistelun kans-sa. Vaikutusten arviointia oli kaikilla sektoreilla paljon, ja ilmasto oli arvioi-duissa vaikutuksissa keskeinen teema. Tiedon suuren määrän johdosta olen-nainen haaste oli, miten tieto saadaan nopeasti ja helposti löydettäväksi. SY-KEn tarjoamalla menetelmällisellä tu-ella YVAssa oli mukana myös Imperia-hanke.

Helsingin Energian halu panostaa hankkeeseen näkyi muun muassa yh-teydenpitoon ja viestintään panostami-sessa. Ympäristövaikutusten arviointi toimi areenana myös eri tahoille koh-data ja tuoda oman asiantuntijatietonsa mukaan hankkeeseen. Kaikille tahoille

Ajankohtaiskatsauksen pitäjien kyselyhetki , vasemmalta Teija Pellikainen, jyri mustanoja, lauri Erävuori, olli Vilkamo ja YVA-päivän puheenjohtaja Timo huhtinen.

haluttiin antaa mahdollisuus osallistua niin aktiivisesti kuin ne itse sitä edellyt-tivät. Vuorovaikutuksen toimivuudesta osaltaan kertoo se, että hanketta var-ten perustettuun blogiin kommentoitiin osallistumisen olleen hauskaa!

Myös YVA toimi prosessina kuten pitääkin. Arvioinnissa löytyi kokonai-suuksia, joilla oli merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jolta osin hanke oli toteut-tamiskelvoton. Hankevastaavana toimi-nut Helsingin Energia muutti suunnitel-mia huolellisesti esitettyjen vaikutusten perusteella. Alkuperäisessä aikataulus-sa kuitenkin pysyttiin suunnitelmamuu-toksista huolimatta.

kommenttipuheenvuoroProjekti-insinööri Sofia Grönroos He-len Oy:stä kiitteli kommenttipuheen-vuorossaan hanketta kokonaisuutena yhtäaikaisesti onnistuneen kaavoituk-sen ja vuorovaikutukseen panostamisen ansiosta. Asiantuntija oli alusta lähti-en koordinoimassa vuorovaikutusta int-ressiryhmien, kansalaisten ja Helsingin Energian kanssa. Lisäksi Ramboll teki vaativasta hankkeesta ja sen vaihtoeh-doista hyvän ja selkeän kokonaisuuden.

Alussa päätetty kunnianhimoinen tavoite käyttää arvioinnin selvityk-set hyödyksi lupaprosessissa osoittau-tui haasteelliseksi. Lupaprosessien

yksityiskohtaisuus on vaativaa, ja suun-nitelman muuttumisen vuoksi osa sel-vityksistä ei ole enää riittäviä. Toisaal-ta tietyt selvitykset olisi jouduttu uusi-maan muutenkin.

Onnistunut ympäristövaikutusten arviointi vaatii kokeneen konsultin ja asiantuntemusta myös tilaajan puolel-ta. Iso-Britanniassa, missä kansalaisjär-jestöt ja eri alat taistelevat keskenään, on yleinen mielipide että järjestöjen tu-lee oppia taistelemaan toisiaan vastaan. Grönroos päinvastoin huomioi, että sen sijaan on mahdollista kommunikoida ja kuunnella, mistä todisteena on nyt tehty YVA.

lYhEnnElmä: BEATA WillmAn, mAiSEmA-

ArkkiTEhTi Yo, AAlTo YlioPiSTo

ilman Tapani Veistolan esiintyjille esittämiä teräviä kysymyksiä, olisi YVA-päivä paljon värittömämpi tapahtuma

– väriä sekä kysymyksessä että asussa.

32 impakti 2·2014

opiskelijoilla oli mahdollisuus esitellä opinnäytetöitään posterinäyttelyssä YVA-päivänä. Elina Yli-outinen esittelee pro gradu -tutkielmaansa ”Seuranta YVA- ja ympäristölupamenettelyssä”.

Vuoden 2015 YVA-päivän pääkokokit vasemmalta alkaen: Timo huhtinen – YVA-päivän puheenjohtaja, Päivi karvinen – Yva ry:n puheenjohtaja ja Erkki ikäheimo – YVA-päivän pääjärjestäjä.

YVA-päivän 2015 yleisö.

34 impakti 1·2015

YvA-julkaisut

Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamallaYmpäristöhallinnon ohjeita 3 | 2014

Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessaYmpäristöhallinnon ohjeita 4 | 2014

Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muus-ta ympäristömelusta. Voimaloiden ääni voi sisältää erityispiirteitä, mitkä lisää-vät melun häiritsevyyttä. Voimalat toi-mivat vain osan ajastaan nimellistehol-laan, jolloin niiden melupäästö on suu-rin. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni ja äänenvoimakkuus vaihtelevat merkittä-västi sääoloista riippuen melulle altistu-vassa kohteessa.

Ohjeessa esitetään menettelytavat tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melupäästön (äänite-hotason) mittaamiseksi ja arvioimiseksi melulle altistuvassa kohteessa.

Ohjeessa on annettu tietoja mittaus-menettelyistä, mittauksissa käytettävis-tä laitteista ja tulosten esittämistavas-ta. Mittaukset voidaan tehdä kaikissa

suunnissa tuulivoimalan (tai tuulivoi-malaryhmän) ympärillä.

Ohjeen menettelytavat mahdollista-vat ääniteknisen suunnittelun liittämi-sen tuulivoima-alueiden muuhun suun-nitteluprosessiin ja hyväksymismenet-telyyn.

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys – ohje toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisilleYmpäristöhallinnon ohjeita 8 | 2014

Y va ry on antanut seuraavat lau-sunnot vuoden 2014 alun jäl-keen, jolloin Impakti-lehdessä

”Yva ry:n historia” 1/2014 julkaistiin edellisen kerran lista Yva ry:n antamis-ta lausunnoista. Lausuntojen juokseva numerointi on jatkoa 1/2014 lehden lau-suntojen numeroinnista. Tästä lähtien jokaisessa Impakti-lehden numerossa tullaan julkaisemaan lista lausunnois-ta, joita yhdistys on antanut edellisen lehden valmistumisen jälkeen.

Annetut lausunnot14. lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulain muuttamiseksi, 2014.

15. lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (elinkeinoelämän edistäminen), 2014.

16. lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista, 2014.

17. lausunto helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksista, 2014.

18. lausunto ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen –raportista, 2015.  

19. lausunto sova-asetuksen 1 §:n muuttamisesta, 2015.

20. lausunto hallituksen esityksestä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (maakuntakaavojen hyväksyminen), 2015.

21. lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (poikkeamistoimivallan siirto) ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta, 2015.

351·2015 impakti

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan 1.9.2014. Lailla on toi-meenpantu ns. teollisuuspäästödirek-tiivi, joka sisältää direktiivilaitoksia kos-kevan maaperän ja pohjaveden perusti-lan arviointia ja perustilan palauttamis-ta koskevan menettelyn. Tässä ohjeessa esitellään ympäristönsuojelulain 82 §:n mukaisen perustilaselvityksen tarpeen arviointia ja selvityksen laatimista. Oh-je on tarkoitettu ympäristönsuojelulain toimeenpanon avuksi niin viranomai-sille kuin toiminnanharjoittajille. Oh-je ei ole sitova.

Turvetuotanto- ja kaivoshankkeiden YvA-selostusten laadunvalvonta ja oikeudelliset laadunvarmistuskeinotYmpäristöministeriön raportteja 25/2014

Selvityksessä analysoitiin 1.1.2007–31.3.2014 päättyneiden turvetuotan-to- ja kaivoshankkeiden ympäristövai-kutusten arviointien laadunvalvontaa yhteysviranomaisten (ELY-keskukset) lausuntojen perusteella. Lisäksi tarkas-telun kohteena olivat YVA-menettelyn laadunvarmistuskeinot ja niiden kehit-tämismahdollisuudet. Empiirinen ai-neisto koostui 31 turvetuotantohank-keen ja 14 kaivoshankkeen YVA-selos-tuksesta annetusta yhteysviranomaisen lausunnosta.

Turvetuotantohankkeiden ympäris-tövaikutusten arviointiselostuksissa kahdeksassatoista ja kaivoshankkeis-sa viidessä ilmeni eriasteisia puutteel-lisuuksia. Molemmissa hanketyypeis-sä eniten täydennys- ja korjaustarpeita

liittyi vesistövaikutuksiin. Turvetuotan-tohankkeissa vesistövaikutusten arvi-ointiin tai vesipäästöjen hallinnan kuva-ukseen liittyi erityyppisiä puutteita lä-hes kahdessa kolmasosassa tapauksista. Myös kaivoshankkeissa vesistövaikutus-ten arvioinneissa oli täydennystarpeita, mutta puutteet olivat pääosin turvetuo-tantohankkeita vähäisempiä.

Turvetuotantohankkeissa puutteita ilmeni usein myös vaihtoehtotarkaste-luissa. Vaihtoehtotarkasteluissa lähtö-kohtana oli pääsääntöisesti esiintymän mahdollisimman kattava hyödyntämi-nen ja vaihtoehtoja, jossa esimerkiksi ojittamattomat suoalueet olisi jätetty kokonaan tai osittain tuotannon ulko-puolelle, ei juuri tarkasteltu. Sen sijaan kaivoshankkeissa vaihtoehtoja oli muo-dostettu monipuolisesti.

Y hteysv iranomaisten lausunto-käytännössä YVA-menettelyn puuttei-ta edellytettiin korjattavan tyypillises-ti arvioinnin jälkeisissä lupavaiheissa. Tällaisia mainintoja sisältyi lähes kaik-kiin selvityksessä tarkasteltuihin yhte-ysviranomaisten lausuntoihin. Kahdes-sa turvetuotantotapauksessa yhteysvi-ranomaiset edellyttivät kokonaan uu-den arviointiselostuksen toimittamis-ta merkittävien puutteiden vuoksi. Yh-dessä kaivoshankkeessa osa hankevaih-toehdoista edellytti yhteisviranomaisen mukaan uutta arviointia.

Nykytilanteessa YVA:n laadunvar-mistuksen toteutumista heikentää osit-tain arviointiselostuksen täydentämistä ja korjaamista koskevan sääntelyn puut-teellisuus. YVA-menettelyn laadunvar-mistusta on mahdollista vahvistaa kir-jaamalla uuden arviointiselostuksen edellyttämisvelvollisuus YVA-lainsää-däntöön niitä tilanteita varten, joissa arviointimenettelyn puutteet ovat koko-naisuutena arvioiden merkittäviä.

YvA-yhteysviranomais- toiminnan kehittäminen

–Työryhmän raporttiYmpäristöministeriön raportteja 8 | 2015

Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on käsitellyt YVA-yhteysviranomais-toiminnan yhtenäistämistä ja kehittä-mistä. Työryhmän keskeiset ehdotuk-set koskevat yhteysviranomaistoimin-nan järjestämistä ja voimavaroja, yhte-ysviranomaisen työkaluja ja koulutusta, hankkeesta vastaavan ohjausta ja YVAl-le asetettavaa vaatimustasoa, osallistu-mista YVAmenettelyssä, YVAn ja mui-den menettelyiden yhteensovittamista sekä lainsäädännön kehittämistarpeita.

Työryhmä katsoo, että elinkeino- lii-kenne – ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinoministeriön, jotka vastaavat yhteysviranomaistoiminnasta, on otet-tava huomioon tehtävän resursoinnissa riittävä joustovara, jotta YVA-menette-ly voidaan hoitaa määräaikojen puitteis-sa, vaikka hankkeiden määrät vaihtele-vat vuosittain. Lainsäädäntö asettaa yh-teysviranomaisen toiminnalle ehdotto-mat määräajat.

YVA-menettelyn prosessuaalinen osaaminen on yhteysviranomaisen teh-tävän hoitamisessa keskeistä, mutta on tärkeää, että työssä on aina tukena usei-ta hanketyypin ja vaikutustyyppien asi-antuntijoita ELY-keskuksen eri yksiköis-tä ja vastuualueilta. Tehtävässä koros-tuu laaja paikallistuntemus ja työryhmä katsoo, ettei tehtävä sovi valtakunnal-lisesti keskitettäväksi tai erikoistumis-tehtäväksi. YVAn suoritemaksujen koh-dentamisen tehtävän hoitamiseen tuli-si olla mahdollista. Erillisrahoituksen

36 impakti 1·2015

mahdollisuus on tärkeää tilapäisissä ruuhkatilanteissa, kuten viime vuosi-na tuulivoimahankkeissa.

Työryhmä katsoo, että YVAn arvi-ointiohjelmavaihetta on vahvistetta-va. YVA-ohjelman tulisi olla tarpeeksi täsmällinen, jotta suunniteltuihin sel-vityksiin, niiden laajuuteen ja tarkkuu-teen sekä arvioinnissa käytettäviin me-netelmiin on mahdollisuus ottaa kantaa yhteysviranomaisen ohjelmalausunnos-sa. Yhteysviranomaisen lausunnon tu-lee olla tiivis, keskittyä olennaiseen ja sisältää selkeä johtopäätösosa. Arvioin-tiselostuksesta annettavassa lausunnos-sa tulee yksiselitteisesti esittää vaiku-tusarviointien olennaiset puutteet eril-lään suositusluontoisista asioista. Yh-teysviranomaistoiminnan yhtenäisyy-den varmistamiseksi tarvitaan hanke- ja vaikutustyyppikohtaista ohjeistusta. Myös yhteysviranomaisten työtä tuke-vat työkalut tulee ajantasaistaa, ja niitä tulee jatkossakin kehittää laadukkaan ja yhtenäisen toimintatavan tukemiseen. Yhteysviranomaistehtävien hoitamista koskevaa koulutusta tulee kehittää. Eri-tyisesti tulee huomioida uusien yhteys-viranomaistehtäviä hoitavien perehdyt-tämiskoulutus ja tiettyihin hanketyyp-peihin keskittyvä syventävä koulutus.

Osallistumisessa ja kuulemisessa tuli-si kehittää ja ottaa käyttöön uusia kuu-lemistapoja ja vuorovaikutusmentelmiä. Yhteysviranomaisen tulee edesauttaa asukkaita ja muita tahoja hahmotta-maan hankkeen YVA-menettelyn, kaa-voituksen sekä lupa- ja muiden menet-telyjen kokonaisuus osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuuksien kannalta.

YVA-lainsäädäntö luo jo nykyisel-lään hyvät edellytykset YVA-menette-lyn ja muiden lakien mukaisten menet-telyiden yhteensovittamiselle, mutta yh-teensovittamisen varmistamiseksi ja te-hostamiseksi vastaava velvoite tulee si-sällyttää myös muihin lakeihin, kuten maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä ym-päristönsuojelulakiin. YVA-lainsäädän-töön tulisi lisätä säännökset riittämät-tömän YVA-selostuksen täydentämis- menettelystä, velvoite yhteisvaikutus-ten arviointiin sekä yhteisvaikutusten

käsitteen määritelmä.Työryhmä katsoo, että ympäristömi-

nisteriön tulisi laatia työohjelma yhteys-viranomaistoiminnan kehittämistä kos-kevien ehdotusten toimeenpanemiseksi.

Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi eLY-keskuksissa

– SovA-tehtävien hoitamisen nykytilanne ja kehittämistarpeetYmpäristöministeriön raportteja 10 | 2015

Selvityksen tavoitteena on kartoittaa ELY-keskusten SOVA-tehtävien sisäl-töä, tehtävien hoitamisen laatua ja yh-tenäisyyttä, tehtäviin liittyvää yhteis-työtä sekä tuoda esiin hyviä käytäntöjä, tunnistaa kehittämistarpeita ja esittää ehdotuksia kehittämistoimista. Selvi-tykseen kerättiin tietoa kahden kyselyn avulla. Vastausten alustavan analysoin-nin jälkeen tehtiin lisäksi täydentäviä haastatteluja, joissa keskityttiin hyviin SOVA-käytäntöihin.

ELY-keskusten käytännöt SOVA-teh-tävien hoitamisessa ovat muotoutuneet lain voimassa olon aikana. Vuonna 2010 toteutettu ELY-keskusten perustaminen on myös osaltaan muovannut käytän-töjä. Käytännöt tehtävien hoitamisessa vaihtelevat jonkin verran ELY-keskus-ten välillä. SOVA-tehtävien hoitamisen yksi keskeisimmistä haasteista on, et-tä siihen varatut resurssit ovat pienet. Tehtävien sujuva hoito edellyttää myös yhdessä sovittuja toimintamalleja. Tie-donkulku SOVA-tehtävistä ELY-keskus-ten sisäisesti toimii valtaosassa ELY-kes-kuksista hyvin, mutta parannettavaakin

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Ympäristöministeriön raportteja 10 | 2015

isBn 978-952-11-4393-9 (pDF)issn 1796-170X (verkkoj.)

Ym

pä

ris

tö

min

ist

er

iö

Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi ELY-keskuksissasoVa-tehtävien hoitamisen nykytilanne ja kehittämistarpeet

tiina jääskeläinen ja jorma jantunen

su

un

nit

el

mie

n ja

oh

jel

mie

n Y

mp

är

ist

öV

aik

ut

us

te

n a

rV

ioin

ti e

lY

-ke

sk

uk

sis

sa

on. Yhteistyö ELY-keskusten ja maakun-tien liittojen välillä SOVA-tehtävissä on kiinteää ja siihen löytyy lähes kaikkien maakuntien alueella yhteiset käytännöt. Selvityksessä tuodaan nykykäytäntöjen lisäksi esille kehittämisehdotuksia SO-VA-tehtävien organisoinnista ELY-kes-kuksissa, maakunnallisesta yhteistyös-tä, koulutuksesta ja tukiaineistoista.

Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen. Arvio toteuttamisvaihtoehdoistaYmpäristöministeriön raportteja 13 | 2015

Ympäristöministeriön asettama ryhmän tarkoituksena oli arvioida ympäristöme-nettelyjen sujuvoittamisen ja tehosta-misen toteuttamisvaihtoehtoja. Tavoit-teena on, että investointi- ja elinkeino-hankkeet voivat edetä sujuvasti ja tehok-kaasti ympäristönsuojelun tavoitteista tinkimättä.

Arviointiryhmän työtä on tukenut Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä, joka on tuottanut arviointiryhmälle tie-toperustaa ympäristöllisten arviointi- ja lupamenettelyjen kokonaisuuden suju-voittamiseksi siten, että sääntely tur-vaa samanaikaisesti ympäristönsuoje-lun korkean tason ja riittävät osallistu-misoikeudet.

Arviointiryhmä esittää 19 ehdotusta ja kannanottoa ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi ja kehittämiseksi. Osa toimenpiteistä on toteutettavissa lyhyel-lä aikataululla ja osa edellyttää tarkem-paa selvittämistä.

Ympäristövaikutusten arviointime-nettely (jäljempänä YVA-menettely) ja

371·2015 impakti

kaavoitus ehdotetaan sovitettavaksi yhteen nykyistä tehokkaammin. YVA-menettelyn ja ympäristölupamenettelyn välistä suhdetta arvioidaan ympäristö-ministeriön asettamassa työryhmässä. Raportti sisältää myös muita YVA-me-nettelyä sujuvoittavia ehdotuksia.

Ympäristövaikutuksiltaan merkittä-vissä hankkeissa ehdotetaan otettavaksi käyttöön toiminnanharjoittajan ja kes-keisten viranomaisten väliset ennakko-neuvottelut, joista tulisi säätää YVA-lais-sa. Ennakkoneuvottelun kautta toimin-nanharjoittajalle ja viranomaisille muo-dostuisi kokonaiskuva hankkeeseen liit-tyvistä prosesseista ja hankkeiden ete-neminen nopeutuisi. Myös muissa ym-päristölupaa edellyttävissä hankkeissa parannettaisiin toiminnanharjoittajan ja viranomaisten välistä vuorovaikutus-ta lisäämällä ympäristönsuojelulakiin neuvontaa koskeva säännös. Arviointi-ryhmä korostaa, että sähköisten menet-telyjen käyttöönotto tehostaisi merkit-tävästi menettelyjä.

Arviointiryhmä kannattaa luvantar-vekynnyksen edelleen kehittämista ja lupamenettelyn korvaamista rekiste-röintimenettelyllä erityisesti eläinsuo-jien osalta.

Hallintomenettelyjen ohella arvioin-tiryhmä on tarkastellut muutoksenha-kuvaiheen kehittämismahdollisuuksia. Valituslupajärjestelmä tulisi laajentaa koskemaan kattavasti ympäristön käyt-töä koskevaa lainsäädäntöä.

Arviointiryhmä nostaa esille myös uu-siutuvan energian pientuotannon lupa-käytäntöjen keventämisen, nopeuttami-sen ja yhtenäistämisen.

kokemuksia metsä Fibre oy:n Äänekosken Biotuotetehtaan viranomaisprosessien sujuvoittamisestaYmpäristöministeriön raportteja 21 | 2015

Keväällä 2014 Metsä Group ilmoitti, et-tä siihen kuuluva Metsä Fibre Oy val-mistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alu-eelle. Toteutuessaan noin miljardi euroa

maksava tehdas tulisi olemaan metsäte-ollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Biotuotetehdas pyritään saa-maan käyttöön vuonna 2017. Biotuote-tehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoo-naa tonnia vuodessa. Kyseessä on maa-ilman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas, joka mahdollistaa puu-raaka-aineen jalostamisen monipuoli-seksi tuotevalikoimaksi. Korkealaatui-sen sellun ohella tehdas tuottaa resurs-sitehokkaasti bioenergiaa ja erilaisia bio-materiaaleja.

Ympäristöministeriö asetti päätök-sellään 29.4.2014 nro YM019:00/2014. Metsä Fibre Oy:n suunnitellun biotuo-tetehtaan lupamenettelyiden pilotti-hankkeen yhteistyöryhmän toimikau-deksi 1.5.2014 lukien hankkeen lupame-nettelyiden päättymiseen saakka.Hank-keen päätavoitteena oli edistää lupame-nettelyiden sujuvuutta. Pilottihankkeel-la toteutettiin näin ollen myös hallituk-sen 29.8.2013 tekemässä rakennepoliit-tisessa ohjelmassa tavoitteeksi asetet-tua lupa- ja valitusmenettelyiden suju-voittamista.

Biotuotetehtaan perustamisessa tar-vittiin useita ympäristölainsäädäntöön perustuvia lupa- ja muita hyväksymis-menettelyitä. Lisäksi menettelyihin liit-tyi alueen kaavoitustilanteen sekä lii-kenteellisten ratkaisujen toteaminen se-kä tarvittavien muutosten huomioon ot-taminen. Tehtaan perustaminen edellyt-ti myös ympäristövaikutusten arvioin-timenettelystä annetun lain mukaista YVA-menettelyä.

Pilottihankkeen yhteistyöryhmän tehtävänä ja tuloksena oli:

1) edistää luvanhakijan ja lupame-nettelyistä vastaavien viranomaisten

yhteistyötä. Työryhmän työn perusteel-la yhteistyötä edistäviä toimintatapoja olivat ennakkoneuvottelut (mm. sovitut aikataulut, osallistamis- ja tiedotuskäy-tänteet), viranomaisten ja hakijan tiivis yhteistyö prosessin aikana, ELY-keskuk-sen ja AVI:n yhteistyö, toiminnanhar-joittajan kokoon kutsuman seurantaryh-män työskentely, ELY-keskuksen eri vas-tuualueiden yhteistyöryhmä ja sisäiset asiantuntijaneuvottelut, eri viranomais-ten keskinäinen tietojen vaihto (mm. pi-lottihankkeen yhteistyöryhmässä).

2) parantaa suunnitellun hankkeen lupamenettelyiden kokonaisuuden hal-lintaa, tehostaa tiedonkulkua keskeisten tahojen välillä ja edistää lupaprosessien etenemistä sujuvasti tavoiteaikatauluis-sa. Sujuvoittamisessa auttoi erityisesti toiminnanharjoittajan (MF) oma osaa-minen ja ammattitaito (mm. asiakirjojen ja selvitysten laadukkuus, laaja ja moni-puolinen tiedottaminen) sekä aktiivi-suus hallintomenettelyissä (mm. ripeä asiakirjojen täydentäminen), valmius uusien toimintatapojen kehittämises-sä (mm. sidosryhmien osallistaminen) sekä yhteistyö eri viranomaisten kans-sa. Viranomaisten taholta hallintome-nettelyjen sujuvoittamista edisti valmi-us tiiviiseen yhteistyöhön toisten viran-omaisten sekä toiminnanharjoittajan ja konsulttien kanssa. Lisäksi myös pro-sessin nopeuttaminen lainsäädännön mahdollistamilta osin (esim. kuulemis- ja lausunnonantoajat YVA-prosessissa).

3) koota hankkeen aikana kokemuk-sia hyvistä käytännöistä ja julkaista niis-tä yhteenveto lupamenettelyiden pää-tyttyä.

Tämä listaus sisältyy raporttiin.Pilotissa saatiin koottua hyvin koke-

muksia Äänekosken biotuotetehtaan in-vestointipäätöksen tekemisen kannalta keskeisten prosessien yhteensovittami-sesta. Näitä prosesseja olivat kaavoitus, YVA-menettely ja ympäristölupaproses-si. Kaavoituksen pullonkauloista hank-keessa ei varsinaisesti saatu kokemuk-sia, koska aluetta ei tarvinnut kokonaan kaavoittaa.

38 impakti 1·2015

Yva ry: hallitus

Päivi karvinen puheenjohtaja etunimi.sukunimi(a)jippii.fi +358 44 599 4706

hanna herkkola, varapuheenjohtaja ramboll Finland oy etunimi.sukunimi(a)ramboll.fi +358 50 351 4552

juha korhonen, sihteeri, helsingin kaupunki etunimi.sukunimi@hel.fi +358 (0)40 509 7707

kimmo heikkinen etunimi.sukunimi@helsinki.fi

riitta kankaanpää-Waltermann kankaanpaaw@gmail.com +358 (0)45 880 2244

leena lusa, Pirkanmaan ElY-keskus etunimi.sukunimi(a)ely-keskus.fi +358 (0)40 594 4475

janna riikonen, golder Associates oy etunimi_sukunimi(a)golder.fi +358 40 455 9620

Anna-katri räihä, Pöyry Finland oy etunimi.sukunimi@poyry.com +358 50 409 4934

reetta Suni, ramboll Finland oy etunimi.sukunimi@gmail.com +358 41 447 2214

Toimihenkilöt

Timo huhtinen, taloudenhoitaja, Sito oy etunimi.sukunimi(a)sito.fi +358 40 542 5291

Erkki ikäheimo, impakti-lehden päätoimittaja etunimi.sukunimi(a)gmail.com +358 40 591 1087

Asiantuntijajäsenet

Pekka hokkanen, ympäristöpolitiikka Työ- ja elinkeinoministeriö etunimi.sukunimi@tem.fi tel. +358 50 5980661

Vesa-matti honkanen, koulutus, Vaasan ammattikorkeakoulu etunimi.sukunimi@vamk.fi tel. +358 40 5818838

jorma jantunen, YVA-lainsäädännön kehittäminen Suomen ympäristökeskus SYkE etunimi.sukunimi(a)syke.fi tel. +358 40 517 3446

Anne kangasaho, Ympäristön melu- ja tärinävaikutukset Sito oy anne(a)kangasaho.fi +358 44 7500876

Tapani kauppinen, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Thl etunimi.sukunimi(a)thl.fi +358 29 524 7053

gilbert koskela, lausuntojen valmistelu Vantaan kaupunki, kivistö-projekti etunimi.sukunimi(a)vantaa.fi +358 (0)9 8392 2739

Tiina kähö, Yvan soveltaminen, kansainväliset asiat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra etunimi.sukunimi(a)gmail.com +358 40 591 3847

Sakari niemelä, ympäristöjuridiikka, Asianajotoimisto Ympäristölaki oy etunimi.sukunimi(a)ymparistolaki.fi +358 40 505 8064

nunu Pesu, vaikutusten arviointi kaavoituksessa Ympäristöministeriö sukunimi.etunimi(a)gmail.com

ismo Pölönen, ympäristöjuridiikka, itä-Suomen yliopisto etunimi.sukunimi(a)uef.fi

Tapani Veistola, ympäristöjärjestöt, Suomen luonnonsuojeluliitto etunimi.sukunimi(a)sll.fi +358 400 615 530

391·2015 impakti

YvA rY:n kAnnATuSJÄSeneT

ovatko sähköpostitietosi kunnossa?

Yva ry:n jäsentiedotteet lähetetään vain sähköpostitse. jos olet yhdistyksen jäsen, mutta et ole saanut yhdistyksen jäsenkirjeitä, ilmoita sähköpostiosoitteesi Yva ry:n sähköpostiin mail@yvary.fi.

Liity Yva ry:hyn

Yva ry toimii yhdyssiteenä ja keskustelufoorumina alalla toimivien kesken, tiedottaa jäsenilleen YVAn kehityksestä ja järjestää alaan liittyvää koulutusta. Yhdistyksen jäsenenä saat tämän impakti-lehden 1–2 kertaa vuodessa, jäsenkirjeitä, sähköpostitiedotteita sekä voit osallistua yhdistyksen jäseniltoihin ja opintoretkiin.

jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa, kannatusjäseniltä 150 euroa. Voit liittyä jäseneksi maksamalla jäsenmaksun Yva ry:n tilille danske Bank Fi28 8000 1170 3337 78. merkitse tiedonantoihin osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi.

jäsenrekisteriin voit antaa itsestäsi seuraavia tietoja: nimi, kotiosoite, kotipuhelin, työpaikka, työosoite, työpuhelin, sähköposti sekä lyhyt kuvaus koulutuksestasi ja taustastasi. jos et halua, että tietojasi jaetaan yhdistyksen jäsenille tai YVAan liittyviin kaupallisiin tarkoituksiin (esim. koulutustilaisuuksien markkinointi), ilmoita asiasta sihteerille.

Tietosi (tai tietojesi muutokset) voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen mail@yvary.fi.

YvA-päivä Pasilassa keskiviikkona 6.4.2016

Vuoden 2016 valtakunnallinen YVA-päivä pidetään 6.4.2016 perinteiseen tapaan Senaatti-kiinteistön auditoriossa, ratapihantie 9, Pasila, helsinki.

Varaa ajankohta kalenteriisi. lisätietoa YVA-päivästä lähetetään sähköpostitse yhdistyksen jäsenille. Tiedot tulevat lähempänä myös Yva ry:n nettisivuille

http://www.yvary.fi/

Asianajotoimisto Ympäristölaki oy