inuttut inerikkiartornermi ilikkagas- satut pilersaartutit...sunit aalajangersagaapput...

Inuttut inerikkiartornermi ilikkagas-satut pilersaartutit

***********

A: Anguniagassat ilisarititsinerlu

Inuttut inerikkiartorneq – september 2002 A 2

Inuttut inerikkiartorneq pillugu atuartitsinermi anguniagassat (Atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriarfiit siunertaat aamma atuar-titsissutit siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartus-sat nalunaarutaanni § 34 tunngavigalugu.) Atuartitsinerup siunertaraa atuartut atuarnerminnut ilinniaqqinnissaminnullu atatillugu periarfis-saminnik nalilersuisinnaaneq, anguniagalersinnaaneq, pilersaarusiorsinnaaneq piukkunnaatilim-millu toqqaasinnaaneq ilinniassagaat. Atuartut tarnikkut timikkullu peqqinnartumik inooriaase-qarnermut tunngaviusunik taamatullu inuulluarniutinik ikiaroornartunillu atornerluinerup ajor-nartorsiutit malittai aammattaaq ilisimasaqarfigilissavaat. Atuartut atuarfimmi, angerlarsimaf-fimmi, inuiaqatigiinni, avatangiisini pinngortitamilu isumannaatsuuneq tunngaviusumik ilisima-saqarfigissavaat. Atuartut ilaqutariinnut, ineqarnermut avatangiisinullu tunngasunut aningaasar-siornermullu ulluinnarni inuunermi inuiaqatigiit killigititaat aamma ilaqutariinni, suliffinni inuia-qatigiinnilu peqatigiinnermi ataatsimoorfiit nalingi pisussaassusiliiffiilu tunngaviusutigut paasisaqarfigissavaat. Imm. 2. Atuartitsinerup atuartut inooqateqarnikkut misigissutsitigullu pisinnaatitaaffitik soor-luttaarlu poqissutsimikkut timimikkullu piginnaassutsitik ineriartortissagaat peqataaffigissavai. Atuartitsinerup atuartut imminnut paasinerannik, imminnut naleqartinnerannik pilersitsisinnaane-rannillu nukittorsassavai aamma eqqarsaqqissaartutut isumaginnittutullu – qanoq iliuuseqaataa-sunik eqqarsaatiginnittut pilersaarusiortullu, imminnut allanillu isumaginnittut siunissaminnilu ilusiliinissamut akisussaasut - ineriartornerinik tapersersussavai. Imm. 3. Atuartitsinerup atuartut inunnik assigiinngitsorpassuarnik suleqateqarsinnaanerat nu-kittorsassavaa aamma allanik soqutiginninnerannik oqaloqatigiinnerullu peqatigiilluni aaqqiinis-samut pingaarutaanik paasinninnerannik peqataaffigissavai. Atuartut inuit allat nalinginik, isu-maannik iliuusaannillu paasinnilissapput. Imm. 4. Atuartut nammineq inuillu allat ilinniarnissaminnut, inuussutissarsiummut qanorlu inuuneqarnissamut tunngatillugu aalajangerneri namminerminnut inuiaqatigiinnullu tamarmiu-sunut qanoq pingaaruteqartiginerat paasissavaat. Atuartitsinerup atuartut inunnut allanut akaarin-ninnertik ineriartortissagaat aamma inuit allat inuiaqatigiinni oqartussaaqataaffiusumi inissisi-maffi pilersueqataanerilu ataqqissagaat aammattaaq peqataaffigissavai.


Anguniagassanut oqaaseqaatit Anguniagassat imatut ilusilerneqarsimapput, atuartut atuarnerat tamaat eqqarsaatigalugu tigus-saasunik nalunngiligassaat piginnaassusigiligassaallu, imm. 1-imi nalunaarneqarsimallutik. Imm. 2-mi eqqartorneqarput, inuttut nammineerlunilu nalunngilikkanik piginnaaffigilikkanil-lu sakkoqarluni, inuttut inerikkiartornermi kinaassuseqarnerup innarligassaanngissutsillu nukit-torsarneqarneranut atuisinnaalerneq, tassa inummi namminermi eqqarsartarnerup inerikkiartorne-ra. Imm. 3-mi eqqartorneqarput, atuartup nalunngilikkaminik piginnaaffigilikkaminillu inunnik al-lanik suleqateqarnikkut inoqatiminik ataqqinnissinnaalernissaminut paasinnissinnaalernissaa, tassa inuit akunnerminni susassareqatigiinnerat. Imm. 4-mi eqqartorneqarput, atuartup nalunngilikkaminik piginnaaffigilikkaminillu, sumiif-fimmi nunarsuarlu tamakkerlugu oqartussaaqataanermut kulturillu akornanni akaareqatigiinner-mut, atuisinnaalernissaminut piginnaassusissai, tassa nunarsuarmiuussuseq. Nukarlerni alloriarfimmi siunertarineqarpoq, atuartut atuartitsissutip susassaqarfiini inuttullu, atuaqqinnissamut anguniagassaqarnermik iluaqutsiisinnaasunik, piginnaassutsinik pisariaqartita-nik anguniakkanillu angusiniarnermi, qanoq iliorsinnaanissamik eqqarsaateqarnermikkut paasin-nikkiartulernissaasa aallartinissarneqarnissaat, taamatullu pilersaarutiminnik naliliisuarlutillu iluarseeqqittuartarnissaat. Ilanngullugu nukarlerni alloriarfimmi atuartut peqqinnartumik inooriaaseqarnerup pisariaqas-susianik, ilaqutariiaarnermi pissutsit assigiinngitsorpassuusinnaasut isumaqassusiinik paasisaqar-tinneqassapput, taamatullu aallaqqaataasumik ulluinnarni inuunerminni assigiinngitsutigut sun-nerneqartarnerminnik paasisaqartikkiartortinneqassapput. Kiisalu atuartut inoqatiminnut paase-qateqarsinnaanerminnik piginnaassusaat ineriartorteqqinneqassapput ulluinnarnilu aaqqiagiinn-gissutinik annikinnerusunik aaqqeeriarsinnaanissamut piginnaassusaasa ineriartortinneqarnerat aallartinissarneqassaaq aallartinissarneqassaarlu isumaginnilluarnermik, asanninnermik kin-guaassiornissamullu piumassuseqarnerminnik nalunngissuseqarnerat. Taamaalilluni nukarlerni alloriarfimmi atuartitsinerup siunertaraa, atuartut inuunerup ataasius-susiata taamaattuuneratalu ataqatigiinnerata takkorliuuttarnerpassuinik, paasinninnissaminnut tunngavissaqaleriartornissaat. Atuartitsissutip susassaqarfiisa inissinneqarnerat Ukiuni atuarfiusuni qulini atuartitsinermi inuttut inerikkiartorneq pinngitsoorani atuartitsissutis-sanut ilaavoq. Atuartitsinermi immikkut atuartitsissutissaavoq, atuartitsissutissanulli atuartitsis-sutissanullu imminnut qanitariissunut allanut atuartullu inuttut inerikkiartorneranni ulluinnarnilu atuarfimmi inooqataanerisa pitsaassusaanut tunngassuteqarluinnarluni. Ingammik atuartitsissu-tissanut imminnut qanitariissunut pinngortitalerinermut inuiaqatigiilerinermullu tunngasunik ilaatigullu sumiiffinni qinigassiissutinik aammalu upperisaq isumalioqqissaarnerlu pillugit atuar-titsissutissanut, inuttut inerikkiartorneq pillugu atuartitsisarneq, pissusissamisoortumik atassute-qarpoq. Taamaattumik pissusissamisoortuussaaq atuartitsinerup ilangaatsiaa, atuartitsissutissani siuliani taakkartorneqartuni atuartitsisarnermi pisartut ikiorsiullugit, atuartitsissutissallu akimor-lugit ingerlatsisarneq atorlugu, aaqqissorneqartassappat, taamaaliornikkut ataatsimut paasinnin-neq atuartitsissutissallu ataasiakkaat imminnullu qanitariissut tunaartarisaannik isiginninnermik qimatsinnginnissaq angujumallugu pigiinnarumallugulu.


Atuartitsissutissaq inuttut inerikkiartorneq ilaatigut nutaajuvoq, ilaatiguinnaavorli, tassami ima-risaasa ilaat, piqqinnissamik, ilaqutariit pillugit, kinguaassiuutit pillugit inuutissarsiutitaarniar-nermilu ilitsersorneqartarneq, manna tikillugu atuartitsissutissat allat ataanni qulequttatut ilin-niartitsissutigineqartarsimammata. Atuartitsissutissami nutaajupput, atuartut imminnut naleqar-tinnerat, inoqatiminnut ataqqinninnerisa ineriartortinneqarnerat, misigissutsiminnik oqalliseqar-sinnaanerat allallu misigissusaat pillugit tusarnaagaqarsinnaanerat, ajornartorsiutinik imminut puigoratik allanillu ataqqinnillutik aaqqiisinnaassuseqarnerat namminerlu ineriartornerminnut, ilikkagaqarniarnerminnut ingerlanissaminnullu pilersaarusiortarnerminnut akisussaaqataanerat. Ilikkagaqarniarnermi isiginnittaatsit suleriaatsillu Atuartitsissutissami inuttut inerikkiartornermi ilikkagaqarniarnermi, meeqqat inersimasullu misi-littagarilikkamikkut, qaammaassamikkut namminerlu qanoq iliuuseqartarnermikkut ilikkagaqar-tarnerannik upperinninneq, isiginnittaatsinut tunngaviulluinnarpoq. Ilikkagaqarniarnermi taama-tut isiginnittaaseq aamma annertunerusutigut ilivitsuusumik inunnik isiginnittaatsimik imaqarpoq – tassa inuup ilivitsuussusaanik isiginninneq, inuit pitsaasunik pitsaanngitsunillu piginnaassuse-qarnerinik kiisalu inuit nakuussuseqarfeqarnerinik sanngiissuteqarfeqarnerinillu nassuerutiginnit-toq. Taamaattumik inuttut inerikkiartorluni ilikkagaqarniarnermi, atuartut inuttut piginnaassusaa-sa nakuussuseqarfiisalu aallaaviunissaat, siunertaavoq. Nukittuffigeriikkat sakkortusarneqarneri-sigut atuartullu naleqassutsimik iluatsitsisarnernillu misigitikkaanni, piginnaasakinneruffiusut nukittorsarneqarnissaannut ineriartortinneqarnissaannullu piumassuseq, qunusuissuseq periarfis-sallu pilersinneqartarput. Inuttut inerikkiartornermi ilinniartitsinerup oqaloqatigiittarneq, inuit akornanni kalluaqatigiittar-neq inuunermilu piviusumi qanoq iliuusissanik ilinniarneq, annertunerusutigut tunngavigai atuar-titsissutissalli taassumap ingerlanneqarnerani aamma ilinniartitsisup oqaluttuartarneri nassuiaa-sarnerilu aqqutigalugit ilinniartitsinivimmik ingerlatsisoqartarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Nu-karlerni alloriarfimmi ilaatigut atuaqatigiit ataatsimoortukkaarlugit eqimattakkaarlugilluunniit immikkoortillugit atuartinneqartarsinnaanissaat pisariaqartinneqartarsinnaavoq atuartunut taama-tut ukioqartunut inunnik amerlasuunik ilaqartilluni ataatsikkut inuttut, piumassusilimmillu isummersorsinnaasarneq ajornaquteqartarsinnaammat. Angajoqqaat akulerutitinneqartarnerat Atuartitsissutissat inuit ataasiakkaat eqqorneqaatigisinnaasaannik , amerlasuunullu annilaanga-lersitsisinnaasunik paqumigineqartunilluunniit imaqarsinnaasarmata, pingaarluinnartuuvoq tama-tigut, atuarfimmi sunik sammisaqalernernik, angajoqqaat ilisimatinneqartuartarnissaat. Angajoq-qaat ilisimassavaat, piffissami aggersumi sunik sammisaqartitsiniartoqarnersoq, sammisassat sunik imaqassanersut atuartitsinerullu qanoq aaqqissuunneqarnissaanik eqqarsaateqartoqarner-soq. Pingaaruteqarluinnartuuvoq, angajoqqaat atuarfimmi susoqarnera atuartitsinerlu pillugit toqqissisimappata aammalu ilaqutariinneq kinguaassiuutillu pillugit ilinniartitsisoqarneranut pis-sutaanersut paasisimappassuk apeqquteqarsinnaanissaminnullu periarfissaqartinneqarsimappata.


Ilinniartitsisup akisussaaffii pisussaaffiilu Atuartitsissummi inuttut inerikkiartornermi ilinniartitsinermi, ilinniartitsisoq, angajoqqaanik ili-simatitsisarnissaminut akisussaaffeqarnermi saniatigut, qulequttanik immikkut malussarinnarsin-naasunik ilinniartitsisoqassatillugu, atuarfiup pisortaanut atuaqatigiillu ilinniartitsisuinut allanut kalerriisarnissaminik akisussaaffeqarpoq, taamaaliortarnissaq atuartitsissutissat akimorlugit ilin-niartitsinissaannarmik imaluunniit atuartitsinissap ataqatigiissaarneqarnissaannaanik siunertaqar-tumik tunngaveqanngilaq aammali atuartut qanoq pissuseqalersinnaanissaannut piareersimane-russallunilu maluginninniarnerussaaq. Atuarfimmik aqutsisup ilinniartitsisullu, meeqqanik sumi-ginnagaasimasutut misigisimanerminnik takutitsiniartunut, malussarniartarnissaq pisussaaffigaat aammalu taamaattoqartillugu pisussaaffigaat meeqqanut angajoqqaanullu ataqqinninnissaq meeqqanullu pitsaanerpaassaq anguniarlugu qanoq iliuuseqartarnissaq. Akerlianik ilinniartitsisoq ajornartorsiutinik imaluunniit tarnip pissusai pillugit sullissinissaminut aammalu meeqqap ajor-nartorsiutaanik aaqqiiniartuunissaminut pisussaanngilaq. Atuartitsinermi ilinniartitsisup isumaginnilluarneq, ikorfartuineq minnerunngitsumillu tamati-gut ”pisariaqartinneqarfimmini najuunnissani” pisussaaffigai. Inuttut inerikkiartornermi ilinniar-titsisuussagaanni inuttut tatitussuseqarnissaq, sapiissuseqarnissaq atuartunullu tunniusimasuunis-saq piginnaaneqarfigisariaqarput. Ilikkagassatut pilersaarutit atorneqarnissaannut ilitsersuut Ilikkagassatut pilersaarusiaq ammukaartunngorlugit sisamanut immikkoortiterlugu, ataani taku-neqarsinnaasutut, inississorneqarsimavoq

Ilikkagassatut anguniagassat

Atuartitsinissamut siunnersuutit

Naliliinissamut siunnersuutit

Atortussatut siunnersuutit

Imm. 1-imiit 4-imut Imm. 1-imiit 4-imut Immikkoortumi uani atuartitsissutissami pinn-gitsoorani ilikkagassatut anguniagassat immik-koortunut sisamanngor-lugit tulleriiaarneqassap-put: • Inuttut anguniagassale-

rineq pilersaarusiorner-lu

• Inuttut ineriartorneq • Suleqatigiissinnaaneq

attaveqaqatigiissinnaa-nerlu

• Ilinniartitaaneq isutissarsi

nuus-uteqarnerlu

Immikkoortumi uani atuartitsinermi suliassaa-sinnaasunut, - ingerlatsi-nernut, - periaatsinullu siunnersuutit nalunaar-sorneqassapput, taakkua-lu ilikkagassatut angu-niagassanut ataasiakkaa-nut ilikkagassatullu an-guniagassanut immik-koortukkaartunut tunnga-tinneqassapput. Siunner-suutit ilikkagassatut anguniagassat anguniar-lugit qanoq ingerlatsiso-qarsinnaaneranik asser-suutaapput siunnersuu-taannaallutillu.

o o

o

o

Immikkoortumi uani naliliinissamut siunner-suutit, ammukaartumi siullermi, ilikkagassatut anguniagassat eqqartor-neqartut tunngavigalugit suliarisassat, allattorne-qassapput. Siunnersuutit ilikkagas-satut anguniagassanik tunngaveqarluni qanoq naliliisoqartarnissaanik assersuutaapput siunner-suutaannaallutillu.

Immikkoortumi uani ilinniartitsinermi atortus-saasinnaasunik siunner-suutinik allattuisoqas-saaq – tamatumani eq-qarsaatigineqarput ator-tussat atuartunit atorne-qarsinnaasut ilinniartitsi-sumillu atorneqarsinnaa-sutut siunnersuutit. Siunnersuutit, atortussat sorliit sulinermi atorne-qarsinnaanerinik, ilitser-suutaannaapput.


Ilikkagassatut anguniagassat Ilikkagassatut anguniagassat, atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriar-fiit siunertaat aamma atuartitsissutit siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni (§ 35-37-mi) nassaassaapput. Ilikkagassatut anguniagassat taamaalillutik, alloriarfiit atuartitsissutissallu anguniagassartaattulli Naalakkersui-sunit aalajangersagaapput taamaattuunermikkullu pinngitsoorani, nunalu tamakkerlugu, atuartit-sinerup imarisassaanik assigiissaarissutaallutik. Ilikkagassatut anguniagassat atuartitsinermi imarititassanut toqqartuinermi aallaaviussapput, taakkuuppullu atuartut atuartinneqarnerminni pissarsisarnerinik naliliisarnissamut tunngaviusus-sat. Ilikkagassatut anguniagassat alloriarfinni ataasiakkaani naammassinninnermi piginnaasassat kil-liffissaattut nalunaarsorneqarsimapput oqaasertaliorneqarnerminnilu oqaaseqatigiit siulliit nagga-taattut oqaasertalerneqarsimallutik: Nukarlerni alloriarfimmi naammassinninnerminni, naatsor-suutigineqarpoq atuartut…”. Alloriarfinni pingasuusuni tamani ilikkagassatut anguniagassat sisamanut immikkoortinneqarsi-mapput ukuuppullu: – Inuttut anguniagassalerineq pilersaarusiornerlu – Inuttut ineriartorneq – Suleqatigiissinnaaneq attaveqaqatigiissinnaanerlu – Ilinniartitaaneq inuussutissarsiuteqarnerlu. Inuttut anguniagassalerineq pilersaarusiornerlu Immikkoortoq taanna, atuartut namminneq sulinissartik allanillu akuleruffigineqaratik inuunis-sartik pillugu pilersaarusiortarnissaminnut, ilusilersuisarnissaminnut oqartussaaqataanissamin nullu sunniuteqaqataanissaannik, siunertaqarlunilu aallaaveqarpoq. Inuiaqatigiinni ineriartorne-rup sukkaqisup, inuunerup ingerlanneqarnissaanut anguniagassaqarneq pilersaaruteqarnerlu, aamma anguniakkanik taakkuninnga nutarteriuarnissaq pisariaqartileriartuinnarpaa taamaalior-nermilu imatut inuk imminut pingaartitsigisariaqarpoq upperissallugu qanoq iliuuseqarneq ilua-qutaasoq tamatumalu kingunerisaanik qunugisaqarani qanoq iliuuseqarnissamut piumassuseqar-toqartariaqarpoq. Immikkoortortami tassani ilikkagassatut anguniagassani qitiupput, inuup im-minut upperinera allanillu ataqqinninnera. Inuttut ineriartorneq Immikkoortortap taassuma inuk namminiusoq aallaavigaa. Inuunermik pitsaasumik inuuneqar-nissamut anguniagassaqarnissaq pingaartuuvoq atuartullu qanoq peqqinnartumik inuuneqarsin-naaneq nalunngittariaqarpaat piginnaaneqarfigisariaqarpaallu inoqatinik isumaginnilluarneq isu-magineqarnermillu akuerinnissinnaaneq kiisalu imminut ataqqineq. Inuunerli silarsuarlu kissaa-tigisanit allaanerusinnaammata aamma pisariaqarluinnarpoq ikiaroorniutinik nuannaarniutinillu nalunngisaqarnissaq kiisalu misigissutsinik oqaatiginnissinnaanissaq aammalu uumisaarisarner-nik kiisalu kinguaassiuutitigut atornerluisarnernik nalunngisaqarnissaq. Immikkoortortami tassa-ni ilikkagassatut anguniagassani qitiupput ilaqutariit, peqqinnissaq, asanninneq imminullu psinnaaneq.

aari-


Suleqatigiissinnaaneq attaveqaqatigiissinnaanerlu Immikkoortortap taassuma iluunngartumik tamakkiisumillu inuit akunnerminni susassareqatigiit-tarnerat aallaavigaa. Pitsaasumik inuuneqarnerup ilagivaa, atuartut siunertaqartumik isornartor-siuisinnaanermik piginnaaneqalernissaat kiisalu atorluarsinnaasaminnik isornartorsiorneqarsin-naanermik piginnaaneqalernissaat. Inuit allat susassaqaqatigalugit inooqatiginiaraanni pisaria-qarpoq inuit allat tusarnaarneqarsinnaanerat, naammaginngisanik, nuannaarnermik kamannermil-lu oqaatiginnissinnaaneq kiisalu inuit allat misigissutsimikkut qanorlu iliuutsimikkut takutitta-gaannut isummersorsinnaaneq. Immikkoortortami tassani ilikkagassatut anguniagassani qitiupput suleqatigiissinnaaneq attaveqaqatigiissinnaanerlu. Ilinniartitaaneq inuussutissarsiuteqarnerlu Immikkoortortami tassani atuartut inuiaqataanerminni inuutissarsiorniarnermilu siunissaat aal-laaviupput. Immikkoortortaq una immikkoortortamut siullermut atalluinnarpoq nalunngisassanil-li tigussaasunik siunissami inuutissarsiutitaarniarnermi tunngavilersuutaasinnaasunik qitiutitaqar-luni. Inuutissarsiutiginiakkamik ilinniagaqarfiginiakkamillu qinersiniarluni aalajangerniarnermi pisariaqarluinnarpoq sumiiffimmi nunarsuarmilu allami periarfissanik nalunngisaqarnissaq. Im-mikkoortortami tassani ilikkagassatut anguniagassani qitiupput siunissaq, ilinniagaqarneq aam-ma inuutissarsiutit kiisalu suliumassuseqarneq. Takuneqarsinnaasutut, immikkoortortat immikkoortiterluinnarneqarsimanngillat. Tamarmik inut-tut inerikkiartorneq pillugu atuartitsinermi, sunalu qitiutillugu ilinniartitsinissamut, pisariaqartu-nik ilikkagassatut anguniagassartaqarput. Matumani aamma alloriarfinni ataasiakkaani ilikkagassatut anguniagassat tulleriiaarneqarne-rat atuartitsissutissami pingaarnersiuinermik ajornasiartuaartitsinermilluunniit iqanngillat. Isumagineqanngilaq atuartitsineq, ilikkagassatut anguniagassat tulleriiaaqqissaimmikkoortullu tulleriiaarlugit, isuaniit isuanut ingerlanneqassasoq. Ilikkagassatut anguniagataqatigiissinneqartariaqarsimappata ajornarsiartuaartinneqassappailinniartitsinissamut siunnersuutaasuni ilisimatitsissutigineqarsimasassaaq.

sumaqartinne-arlugit

assat taluunniit taamaaliornissaq

aqin-

Atuartitsinissamut siunnersuutit Atuartitsinissamut siunnersuutini, atuartitsinermi periusaasinnaasut assigiingitsut aamma suliari-neqarsinnaasut ilaatigullu atuartitsinerup naammassillugu ingerlanneqarsinnaaneranik siunner-suutaasut, allaaserineqarsimapput, siunnersuutillu tamakku, ilikkagassatut anguniagassat angu-niarneqarnerini sulinermi, atorneqarsinnaapput. Ilikkagassatut anguniagassat ilinniartitsinermilu periusissat tamatigut illugiissitaanngillat. Ilikkagassatut anguniagassat ilaannut atuartitsinissamut siunnersuutit arlaqarput, ilaatigullu atuartitsinissamik siunnersuutit ataasiakkaat ilikkagassatut anguniagassanut arlaqartunut tunnga-tinneqarlutik. Immikkoortortat allat ilikkagassatut anguniagassartaannik, ilinniartitsinissamut siunnersuummi, atuisoqarsimappat, ilikkagassatut anguniagassat pineqartut equngasunik nnilerlugit, ilikkagassatut anguniagassanut pineqartunut ilaatillugit allanneqarsimassapput immik-koortortanillu sorlernit pissarsiarineqarsimanerat nalunaarneqarsimassalluni. Atuartitsinissamut siunnersuutaasut tamakkiisuunngillat, paasisariaqarlutilli atuartitsinerup qanoq aaqqissorneqarsinnaaneranik assersuutitut isumassarsiorfiusinnaasutullu.


Siuliani oqaatigineqareersutut ilikkagassatut anguniagassani nalunaarsorneqarpoq atuartut allo-riarfinnik naammassinninnerminni nalunngisassanik piginnaasassanillu sorlernik pissarsiaqareer-simanissaat.. Taamaattumik pisariaqarsinnaavoq, ilinniartitsisut ataasiakkaat atuartitsinerminni ilikkagassatut anguniagassat aggulunnerinik namminneq, iluarsartuussisinnaasarnissaat, atuartit-sissutissallu imarisaannik, ajornassusaalli nikerartillugit, uteqqiisarsinnaanissaat, atuartitsinissa-mut siunnersuutit atuartut ukiuinut pisariaqartitaannullu naapertuuttumik taamaaliornikkut aaq-qissuussinnaaniarlugit. Erseqqissarneqassaaq siunnersuutit missingersersuutaannaammata, taa-maattumillu ilinniartitsisup nammineerluinnarluni misilittakkani naliliininilu tunngavigalugit nammineq suleriaasissani suleriaasissatut siunnersuutigineqartunit tigusiffigalugu, naleqqussar-lugu, ilaartorluguluunniit aaqqissorsinnaammagu suleriaasissanilluunniit allarluinnarmik taarser-sinnaammagu. Naliliinissamut siunnersuutit Naliliinermi periusissatut siunnersuutaasut atuartitsinermi periusissat assigalugit ilikkagassatut anguniagassat ilaannut tunngatitanik naliliinissamik siunnersuutinik arlaqartunik ilaqarput, ilaa-tigullu naliliinissamik siunnersuutit ataasiakkaat ilikkagassatut anguniagassanut arlaqartunut tunngatinneqarlutik ilusilersugaapput. Naliliinissamut siunnersuutit ataatsimut isiginninnertut ilaatigut ilusilerneqarsimasinnaapput imaluunniit ilinniartitsissutissamut aalajangersimasumut ataatsimut/ aalajangersimasunulluunniit arlalinnut tunngatinneqarsinnaallutik. Tamatigulli ilikkagassatut anguniagassanut attuumassute-qarput. Naliliinissamut siunnersuutit ilinniartitsinermi suleriaasissanut siunnersuutitulli msuutaannaapput isumassarsiorfigineqarsinnaallutillu.

issingerser-

Naliliinissamik siunnersuusiat ilaat, ilinniartitsisup sunik alaatsinaataqarnissaanik, tulleriiaa-rinikkut taakkartuinerupput ilaalli annertunerusumik atuartut qanoq iliuuseqartarnermikkut apeq-qutinulluunniit akissuteqartarnermikkut il.il. nalunaartarnissaannik piumasaqaatitaqarlutik. Atortussatut siunnersuutit Atuartitsinermi atortussatut nalunaarsorneqarsimasut ilinniartitsisunit atuartunillu atugassaapput. Kalaallit Nunaanni saqqummersinneqarsimasut pisariaqartitat tamarmik ilanngunniarneqarsi-mapput. Tamatumunnga ilanngullugu erseqqissarneqassaaq atortussat toqqartorneqarnerini saq-qummersitanik ataasiakkaanik pitsaassusilersuilluni nalilersuisoqarsimanngimmat. Atortussatut nalunaarsorneqarsimasut taamaalillutik atortussatut atorneqarsinnaasutut ilusilikkatut nalilerne-qarsimapput, taamatullu nalunaarsuisimaneq, saqqummersitap saqqummersitanut allanut naleq-qiullugu pitsaaneruneranik, naliliinerunngilaq. Taamaattumik atortussatut nalunaarsorneqarsimasut tamakkiisutut isigineqassanngillat tamanna-lu tunngavigalugu atuarfiit ilinniartitsisullu kajumissaarneqarput ingerlaavartumik nammineerlu-tik atortussanik ujarlertaqqullugit, taamaaliornermikkut atuarfiup atuartitsissutissamut atortussaa-tai nutarterneqartuaannartooqqullugit.


Ilinniartitsinermi ingerlatsinissamik aaqqissuussineq Pissusissamisoortuussaaq, immikkoortunit arlalinnit ilikkagassatut anguniagassanik katiterinik-kut, atuartitsinermi ingerlatsinissamik aaqqissuussinissaq taamaaliornikkut ilinniartitsissutissat ataqatigiinnerat ilivitsuussusaallu ersersinneqarsinnaammat. Atuartitsissutissamut, atuartitsissutissat atuartitsissutissallu imminnut qanitariissut allat, attuu-massuteqarmata aammattaaq pissusissamisuussaaq, atuartitsinissamik ingerlatsinissaq, atuartit-sissutissat arlallit ilikkagassatut anguniagassartaannik toqqakkanik imaqartillugu, pilersaarusius-sagaanni. Atuartitsinissamik taamaattumik ingerlatsisinnaanissaq imatut isikkoqarsinnaavoq:

India


Atuartitsinissamut siunnersuutit Naliliinissamut siunnersuuutit

Inuttut ineriartorneq • ilaqutariinneq assi-

giinngitsorpassuar-tut aaqqissugaasin-naasoq, tamannalu kulturit assigiinngit-sut akornanni aam-ma kulturip iluani allanngorartuusoq ilisimassagaat

Inuiaqatigiilerinermi • nunani allani meeq-

qat ulluinnarni inuunerat inuuniar-nikkullu atugassari-saat ilisimasaqarfi-gissagaat

Upperisalerinermi isumalioqqissaar-nermilu • aallarnisaataasumik

upperisani allani inummik inuuner-millu isiginnittaatsit kiisalu inuunermik paasinnitaatsit allat ilisimasaqarfigissa-gaat

• Atuartut assinik filminillu assigiinngitsu-nik Indiameersunik, ulluinnarnilu nu-naannarmi illoqarfinnilu inuunermik up-perisarlu tunngavigalugu assigiinngitsu-nik iliuutsinik ersersitsisunik, qimerluui-sikkit. Atuaqatigiit ilinniartitsisunut sule-qatigiissunut, meeqqap indiamiuusup ul-luinnarni ilaquttaminik inooqateqarnera-nik ersersitsisumik, isiginnaartitsisikkit. Taamaalioreernermi atuartut, ulluinnarni Indiami inuunerup qanoq inneranik ili-magisaannik, oqaloqatigikkit. Inuttut inerikkiartornermi ilinniartitsisup pingaartippai ilaqutariinni inooqataasut amerlassusaasa assigiinngissinnaanerat, sunik akisussaaffeqarnerat sutullu inissi-simanerat ilaqutariillu iluanni qanoq ilior-figeqatigiittarneq. Inuiaqatigiilerinermi ilinniartitsisup pin-gaartippai meeqqat inuunerminni atugari-saat, ilaat atuartarmata ilaallu sulisarlutik, ilaat pisoorujussuummata allallu ”kitaa-miut isiginnittarnerat naapertorlugu” piit-suummata. Upperisalerinermi ilinniartitsisup pin-gaartippai upperisaq tunngavigalugu pis-susilersuutigineqartartut, taamaaliortar-nermullu inuunermik isiginnittaatsitut tunulequtaasut.

• Maluginiaruk atuartut, ilaqutariit katiti-gaanerisa assigiinngitsorpassuusinnaane-rinik, meeqqat assigiinngitsunik inuusaa-seqarnerinik inuunermillu assigiinngit-sumik paasinnittaatsinik, paasinnissima-nerminnik oqaatiginninnersut. Makkua apersuutigikkit: Ilaqutariit indiamiut ta-kusassi maanilu ilaqutariit nalunngisassi suna assigiinngissutigaat? Assigiissute-qarpat? Ilaqutariinni illoqarfimmeersuni nunaannarmeersunilu oqartussaassuse-qarnerusut kikkuuneri assigiinngissuse-qarpat? Suna assigiinngissutigaat? India-mi meeraaneq Kalaallit Nunaanni mee-raanermit allaassuteqarpa? Qanoq allaa-nerussuteqarpa? Indiami meeqqatut inuu-neq sukkut pitsaaquteqarlunilu ajoqute-qarpa? Inunnik inuunermillu isiginnittaa-siat qanoq isumaqarfigaasiuk? Sooq taa-matut isumaqarpisi? Eqqortunik eqqunngitsunilluunniit akis-suteqartoqarsinnaanngilaq. Pingaarner-paavoq atuartut, inuit assigiinngitsorpas-suarnik pissuseqarlutik inuuneqartarne-rannik inuunerminnillu ingerlatsisarne-rannik, aallaqqaataasumik paasinnigiartu-lersimassappata.


Alloriarfinni pingasuusuni tamani inuttut inerikkiartornermi ilikkagassatut anguniagassat Atuartut nukarlerni atuarnermin-nik naammassinninneranni naat-sorsuutigineqarpoq

Atuartut akullerni atuarnerminnik naammassinninneranni naatsor-suutigineqarpoq

Atuartut angajullerni atuarner-minnik naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

Inuttut anguniagassaliornermi pilersaarusiornermilu • namminneq kissaatitik takorluukka-

tillu ersersissinnaassagaat • inuttut namminneq pissutsitik,

soqutigisatik piginnaasatillu oqalut-tuarisinnaassagaat

• pissutsit, inuttut namminneq piler-saarusiornerminnut sunniuteqarsin-naasut maluginiarsinnaassagaat

• namminneq aalajangiiffigisinnaa-samik aamma aalajangigassat alla-nit akisussaaffigineqartut immik-koortissinnaassagaat

• siunertalersornerup pingaassusianik paasinnissinnaassasut

• siunertalersornerup ingerlarngi assigiinngitsut ilisimasaqarfigissa-gaat

• nalinginnaasumik atuarnerminnut siunertalersinnaassasut suleriaasis-sanillu pilersaarusiorsinnaassasut

• namminneq siunertatik suleriaasis-satullu pilersaarutitik allanut oqa-luttuarisinnaallugillu oqallisigisin-naassagaat aamma allat siunertaat suleriaasissatullu pilersaarusiaat isummerfigisinnaassallugit

• namminneq kissaatigisanut takor-luukkanullu periarfissat aporfigi-sinnaasallu ilisimaarissagaat

• inuttut piginnaassutsit, soqutigisat piginnaasaqarfigisallu allannguu-taat ilisimaarissallugit

• namminneq ilinniagaqarnerminnut, inuussutissarsiutissaminnik toqqaa-niarnerminnut inuttullu pilersaaru-siornerminnut sunniuteqarsinnaasut nalilersorsinnaassallugit, taamaalil-lutik siunertaminnut naleqquttunik toqqaasinnaaniassagamik

• namminneq atuarnermik ingerlaq-qinnissaa inuttullu pilersaarusior-nerminni siunertassatik anguniak-katillu pilersaarusiorsinnaassagaat

• siunertat anguniakkallu ingerlaavar-tumik nalilersorsinnaassagaat iluar-sartuuteqqissinnaassallugillu, taak-kulu piviusunngortinniarlugit aala-jangernissat pisariaqartut alloriarfi-gisinnaassagaat

• siunertamik angunissaannut ikiuu-taasinnaasut ilisimasareriikkallu inuiaqatigiinni pioreersut ujartorlu-gillu atorsinnaassagaat

• allat suleqatigalugit anguniakkamik ilaat assigiinngitsut anguniarlugit ujartuisinnaassasut, allallu suleriaa-sissatut pilersaarusiaat qisuariarfi-gisinnaassallugit kiisalu nammin-neq pilersaarusiamik allanit qisua-riarfigineqarsinnaanerannik tigusi-sinnaasassasut taakkununngalu pi-viusumik iliuuseqarsinnaassallutik

inuttut anguniagassalerinermi piler-saarusiornermilu • nammineq inuttut piginnaasat pi-

ginnaassutsillu piviusorsiortumik isiginnittaaseqarnissaq

• namminneq ilinniagaqarnissamin-nik suliffissaminnillu piviusorsior-tumik angusassaminnik siunniussi-sinnaassasut, inuttullu nammineq pilersaarusiorsinnaassasut piviu-sunngornissaanullu alloriarnerit pisariaqartut aalajangiusinnaassa-gaat

• inuiaqatigiinni ineriartorneq pisa-riaqartitsinerlu malillugit siunerta-nik allannguisinnaanissaq naleq-qussarnissarlu, nammineq pigin-naasat soqutigisallu pillugit inger-laavartumik nalilersuisinnaanissaq naatsorsuutigissallugu

• ilinniagaqarneq suliffeqarnerlu ingerlaavartumik ineriartortuarma-ta, tassani nammineq ilisimasat pi-ginnaasallu pisariaqartut ataavar-tumik ineriartortinneqartuarnerat ilisimaarissallugu


Inuttut ineriartornermi Nammineq naleqassutsiminni • imminnut nuannersumik oqaluttua-

risinnaassasut • ikinngutigiinnerup naleqassusaanik

paasinnissinnaassasut

Nammineq naleqassutsiminni • pissutsit imminut paasinninnermin-

nut sunniuteqartut eqqumaffigissa-gaat

• inuttut namminneq peroriartorner-tik naleqassusertillu qanoq nukit-torsarsinnaanerlugu eqqumaffigis-sagaat

• ikinngutitaarnissartik ikinngute-qaannarnissartillu peqataaffigissa-gaat

Nammineq naleqassutsiminni • siunniussat naammassisallu tunn-

gavigalugit naleqassutsimik immi-nullu tatiginermik takutitsisinnaa-nissaq

• inuit akunnerminni pissusiisa assi-giinngitsuusut ineriartortinneqar-nissaannut inuppalaartumik pigin-naasassat pisariaqartut piginissaat

Peqqissutsimi • nerisat peqqinnartut inuup peqqis-

susaanut qanoq pingaaruteqartigi-nersut aamma peqqinnartunik atuarfimmi nerisassanik imaluun-niit taqualiorsinnaaneq ilisimassa-gaat

• peqqissumik inooriaaseqarneq pillugu namminneq isummersima-nerminnut ilaquttamik, ikinnguti-mik tusagassiuutillu qanoq sunniu-teqarnersut assersuusiorfigisinnaas-sagaat

• nammineq eqqiluisaarnerup pingaa-rutai pillugit ilisimasaqassasut

Peqqissutsimi • peqqinnartunik nerisaqarnissap

inooriaaseqarnissallu siuarsarnissaa anguniarlugu namminneerlutik iliuuseqarnissartik eqqumaffigalu-gulu nalilersorsinnaassagaat

• nerisassat imigassallu peqqinnartut peqinnaannerusullu ilisimasaqarfi-gissagaat, nerisassallu kissartut sa-nasinnaassallugit ukiup qanoq iline-rani nutaartugassat ilanngullugit

• nalilersorsinnaassavaat ilaquttat, peqatit inuiaqatigiillu peqqinnartu-mik inooriaaseqarnermut sunniute-qarsinnaanerat

Peqqissutsimi • timip nammineq kalerrisaarutaanik

maluginninniarsinnaaneq nammi-nerlu peqqissuunissap akisussaaffi-ginerata tigusinnaanissaa

• tusagassiuutit tusarliussaannik nassuiaataannillu peqqinnissamut tunngatillugu tunngavilersukkamik isorinnissinnaanissaq taakkulu sun-niutai suunersut


Atuartut nukarlerni atuarnermin-nik naammassinninneranni naat-sorsuutigineqarpoq



Ilaqutariinni • ilaqutariinni pisussaaffiit aamma

akisussaaffiit agguataarneqarneri assigiinngitsut pillugit nassuiaasin-naassasut

• ilaqutariinneq assigiinngitsorpas-suartut aaqqissugaasinnaasoq, ta-mannalu kulturit assigiinngitsut akornanni aamma kulturip iluani allanngorartuusoq ilisimassagaat

Ilaqutariinni • ilaqutariit akornanni inuit ataasiak-

kaat tamarmik inuttut pissusilersor-nerat ilaqutariinnermut tamarmut qanoq sunniuteqartarnersoq ilisi-maarissallugu,

• ilaqutariit akornanni angutaaneq arnaanerluunniit aallaavigalugu isummersuutit akisussaaffinnillu agguataarisimanermut tunngatillu-gu sutigut ilaqutariit ulluinnarni inuunerannut sunniuteqartarnersut ilisimassallugu

Ilaqutariinni • ilaqutariit ineqarnermikkut avatan-

giisillu sutigut pingaaruteqarnerat ilisimasaqarfigissallugu

• ilaqutariit ulluinnarni inuunerat aningaasaqarnerup suliffeqarnerullu qanoq sunnertaraa ilisimasaqarfi-gissallugu tamatumunngalu ilann-gullugu ilaqutariit meerartallit ajor-nartorsiutaasa immikkuullarissusaat

• ilaqutariinnermi ingerlanerlioriaat-sit assigiingitsunik ilisimasaqarfi-gissallugit

• inuiaqatigiit avatangiisaasut tusa-gassiuutillu ilaqutariinneq pillugu isiginnittaatsitsinnut qanoq sunniu-teqarnerat ilaqutariinnillu nammi-neq pilersitseriaatsitsinnut sunniu-teqarnersut ilisimasaqarfigissallugu

• inuttut piginnaatitaaffiit pillugit inuiaqatigiillu inatsisaasa innuttaa-sunut piumasaqaataasa ilisimasa-qarfiginissaat ilaatigut, soorlu erni-nermut, katinnermut, avinnermut toqumullu tunngasut ilisimasaqar-figissallugit





Asanninnermi, isumaginninnermi kinguaassiuutinullu tunngasuni • meeqqat asaneqarnissamik asan-

ninnissamillu aamma soqutigine-qarnermik soqutiginninnissamillu pisariaqartitsisarnerat ilisimassa-gaat

• inersimasut meeqqallu annerit kin-guaassiuutit tungaasigut meeqqanut imminnut killilersinnaanngitsunik naapitassaqartoq ilisimassagaat

• misigisat nuanniitsut pisullu uloria-nartut ingalassimaniarsinnaassagaat

• kinguaassiuutitigut atornerlugaa-nermik misigisaqarsimagunik ima-luunniit taamaattoqarsimaneranik pasitsaassaqarsimagunik sumut saaffiginninnissartik, ikiortissar-siornissartik tapersersorneqarnissar-tillu ujartussallugu ilikkarsimassa-gaat

Asanninnermi, isumaginninnermi kinguaassiuutinullu tunngasuni • inuttut nammineq inuillu allat

akornanni asanninnermik isumas-suinermillu tunisisinnaanermik tu-nineqarsinnaanermillu pisariaqartit-sisarneq ilisimaarissallugu

• inuit akornanni pissutsit nammi-nermut peqqinnartutut misigisat, pissutsillu nammineq killigisanik qaangiinertut misigisat immikkoor-tissinnaanissaat ilikkarsimassallugu

• isumassuinissamik sumiginnaanerit ilusii assigiinngitsut, tassunga ilanngullugu meeqqat kinguaas-siuutitigut atornerlugaasinnaanerat eqqumaffiginiarsinnaallugulu ilisi-masaqarfigissallugu

• ilisimassagaat inuit nalinginnaasu-mik kinguaassiuutitigut atoqatigiit-tarnerat tamatumallu kingunerisaa-tigut nappaatit kiisalu naartuna-veersaatit

Asanninnermi, isumaginninnermi kinguaassiuutinullu tunngasuni • isumassuinermik sumiginnaaneq

meeqqanut qanoq sunniuteqartar-nersoq, tassunga ilanngullugu kin-guaassiuutinik atornerluineq taama-tullu pisoqarsimatillugu ersiutaa-sinnaasunik assigiinngitsunik ma-lussarniarsinnaanermik paasisima-saqalernissaq

• atoqatigiinnermi ileqqut assigiinn-gitsut, soorlu angutit anguteqati-minnik ilaqartarnerat, arnanik angu-tinillu tamanik atoqateqartarneq aamma atoqateqarnissamik piumas-suseeruttarneq

Aangajaarniutit inuulluarniutillu • angerlarsimaffimmi atuarfimmilu

aangajaarniutit inuulluarniutillu nassaassaasut assigiinngitsut pillu-git ilisimasaqanissaq

• aangajaarniutit inuulluarniutinillu atuineq atornerluinerlu ingalassi-maniarlugit pinaveersaartinniarlu-gillu periusaasinnaasunik assersuu-siorsinnaanissaq

Aangajaarniutit inuulluarniutillu • aangajaarniutinik atornerluinerup

namminermut, ilaquttanut, qanigi-saannut, inuiaqatigiinnullu piffissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu isi-galugit timikkut, tarnikkut inooqa-tigiinnermullu kingunipilugisinnaa-sai ilisimasaqarfigissallugit

• aangajaarniutit inuulluarniutillu atornerluinermut tunngatillugu pqatit, ilaquttat, tusagassiuutillu sunniisinnaasarnerat ilisimaarissal-lugu

e-

Aangajaarniutit inuulluarniutillu • katsorsaariaatsit matumanissaaq

tupanik, imigassamik aalakoornar-tumik, ikiaroorniutinik allanillu atornerluineq aamma katsorsaaviit peqatigiiffiillu nunami maaniittut ilisimasaqarfigissallugit

Isumannaallisaanermi • nammineq angerlarsimaffimmi,

atuarfimmi avatangiisinilu imminut allanullu isumannaallisaaniarluni inatsisinik atuisinnaanissaq, tassun-ga ilaatillugu aqqusinerni avatan-giisinilu angallannerit

• angerlarsimaffimmi, atuarfimmi pinngortitamilu ikiueqqaarnermi periusissat ilisimasaqarfigissallugit

Tarnikkut timikkullu innarluutillit • nalinginnaasumik tarnikkut t

kullu innarluutinik ilisimnissaq sumiiffinnilu ataasiakkaani inuiaqatigiit akornanni timikkut tarnimikkullu innarluutillit qanoq pissuseqarfigissanera

imi-asaqarler-

at

Tarnikkut timikkullu innarluutillit • nalinginnaasumik ilisimasaqarnis-

saq taamatullu innarluuteqarneq ilaqutariinnut qanoq sunniuteqar-tarnersoq kiisalu inuiaqatigiit akor-nanniit taamatut innarluutillit ikior-niarniarlugit qanoq iliuuseqartar-nersut





Inuunermi nalaatat • inuit inuuneranni pisartuni pingaa-

rutillit pillugit eqqarsaatiminnik ersersitsisinnaanerat

Inuunermi nalaatat • sammineranni inuuneq toqulu oqa-

luuserisinnaassallugit, annaasaqar-nissamut ernumaneq, inuunermik nuannaarutiginninneq aamma toqu pillugu ernumassuteqarneq oqaluu-serisinnaassallugu

Inuunermi nalaatat • pissutsit suut pissutigalugit inuit

imminortarnersut qanorlu iliorluni inoqatit taamatut inuunerminnik kipititsiniartut ikiorneqarsinnaaner-sut

Suleqatigiissinnaanermi attaveqa-tigiissinnaanermilu

• misigissutsit ajunngitsut ajortullu immikkoortillugit ilisarisinnaassa-gaat oqaluttuarisinnaalerlugit qisua-riarfigisinnaalerlugillu inooqati-giinnerup iluani akuerineqarsinnaa-sumik

• allat oqaluttut ingiaannarnagit tu-sarnaarsinnaassalluni

• allat oqaaserisaat qisuariarfigisin-naassallugit

• allat misigissusaat iliuusaallu qisua-riarfigisinnaassallugit, pisullu assi-giinngitsut inuit assigiinngitsumik misigisaqarsinnaanerat paasinnin-nermik takutitsisinnaassasut

• nammineq pakatsissutigisat ima-luunniit kamassutigisat oqaasinn-gorlugit allanut oqaatigisinnaassa-gaat

• ajornartorsiutit assigiinngitsunik periuseqarluni qisuariarfigineqar-sinnaanerat iluarsiniarneqarsinnaa-nerallu atorsinnaassagaat

• eqimattani minnerusuni suleqati-giissinnaaneq ilikkarsimassagaat sulinermilu nammineq peqataasin-naanissaq ilisimaarissagaat allallu inissaqartinnissaat eqqumaffigiler-simassagaat

• klassimi atuaqatigisat ilinniartitsi-sorisallu suleqatigalugit imminut qanoq pissuseqarfeqatigiinnissa-minnik isumaqatigiissusiorsimassa-sut, tassanilu qinngasaarinermut uumisaarinermullu maleruagassior-simassasut klassimi suleqatigiin-nermi ataatsimoornermilu ajornar-torsiuteqartoqalerpat

• paasiniaallutik tusarnaarsinnaas-sapput

• allat oqaasiinut, iliuusaannut su-liaannullu nersualaarinnissinnaaneq tunngavilersukkamillu isiuisinnaanissaq

sornartor-

tuisin-

tuisin-

• nammineq oqaaserisanut, iliuuseri-sanut suliarisanullu nersualaarutaa-sunik tunngavilersukkanillu isor-nartorsiutaasunik tigusisinnaanissaq ilikkarsimassallugu, taakkununnga-lu ammasumik tunngavilersorluak-kamik siumullu isigisunik anaanissaq

• allat akornanni aamma allat nam-minerlu akunnermi akerleriissutinik pinngortoqarsimatillugu taakku-nannga aaqqiissutissianik anaanissaq

• eqimattani mikisuni angisuunilu suleqataasinnaaneq aamma nammi-neq isummat allallu isumaannik pingaartitaannillu inissaqartitsinis-saq

Suleqatigiinnermi attaveqaqatigiin-nermilu • oqaloqatigiittarnerminni, akerariis-

sutinik aaqqiiniartarnerminni sule-qatigiillutillu periutsit piginnaassu-titik suli ineriartortittuassagaat ili-simaaralugillu

• eqimattat peqataaffigisamik pitsaa-sumik ingerlanissaanut akisussaa-qataassallutik


Ilinniartitaanermi inuutissarsiute-

qarnermilu

• sumiiffinni ataasiakkaani suliffe-qarfiit assigiinngitsut arlallit ilisi-masaqarfigissagaat

• inuussutissarsiuteqariaatsit assi-giinngitsut arlallit ilisimasaqarfigis-sagaat, tassunga ilanngullugit akis-sarsiat aamma nammineq piumas-suseq malillugu sulisinnaaneq

• ilaqutariinnerup, atuarfeqarfiup inuiaqatigiinnerullu iluini inuit ilik-karsimasatik piginnaasatillu qanoq atortarneraat ilisimasaqarfigissallu-gu

• ilisimasaqarfigissagaat iluatsittumik atorfeqarnissamut periarfissat, su-miiffimmi inuiaqatigiinni, nuna tamaat ataatsimut isigalugu nunani-lu allani periarfissat piunerat ilisi-massallugu

• sumiiffinni ataasiakkaanni nunar-suarlu tamaat isigalugu sumi sunil-lu sulisussat ilinniarsimasut atorfis-saqartinneqarnerpaanersut inuussu-tissarsiutillu sorliit atorfissaqar-tinnginneqarnerunersut ilisimassal-lugu

• nammineq toqqaaneq tunngaviga-lugu inuussutissarsiummik misilii-simanissaq misilittagaqarfigissallu-gu, pissarsiarineqartunillu naliliisi-massalluni taassumannga suli soqu-tiginninnerluni.

• namminneq ilinniagaqarnissamik inuussutissarsiuteqarnissamillu kis-saatigisaminnut tunngatillugu pe-riarfissatik killissatillu eqqumaffi-gissagaat

• minnerpaamillu inuussutissar-siummik allamik namminneq toq-qakkaminnik suli misileeqqinnis-saat, tassanngalu pissarsiaminnik nalilersuillutik tamatumunngalu suli soqutigisaqarnissartik

• namminneq ilinniagaqarnissartik aamma inuussutissarsiutissaminnik toqqaaniassallutik, tamatumunnga-lu alloriarneq pisariaqartoq tigusi-massallugu, taamaalilluni tamanna aallarnisarneqarsinnaalerluni


Inuttut inerikkiartornermi ilikkagassatut pilersaarutit

***********

B: Ilikkagassatut anguniagassat aamma

atuartitsinissamut, naliliinissamut atortussatullu siunnersuutit

Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu pilersaarusiorneq



• namminneq kissaa-titik takorluukkatil-lu ersersinnaassa-gaat

Pineqartumi matumani atuartitsinermut siunnersuutit annersaasa imarivaat imminut oqaluttuarineq, nammineq kissaatigisat siunertarisallu oqaluttuarinerat aammalu inoqatinik tusarnaarsinnaaneq. Tamatuma klassini angisuuni ingerlanneqarsinnaanera ajornakusoorsinnaammat siunnersuutigine-qarpoq sapinngisamik klassi gruppinut annikinnerusunut agguataarneqassasoq soorlu atuartunut 5-6 missinginut. Atuartitat toqqissisimanissaat anguniarlugu isumassarsiatsialaavoq atuartitsineq erinarsornermik, inuusianik isiginnaartitsinermik assigisaannilluunniit aallartissallugu, tamanna ataatsimoornermik piumassuseqarnermillu malitseqartarmat. Ajornanngippat atuartitat natermi tæppe-nik akisaasanilluunniit allequtserlugit ningalilinngorlugit issiaqatigineqassapput. Iluaqutaasussatut isigineqarpat atuartut nuannarisaminnik ”uumasuusaati-minnik” tigummiaqarsinnaapput. • Atuartut ataasiakkaarlugit aperineqassapput inuunerminni suut anguniagassatut takorloorneraat

qanorlu suliffigiligassamittut namminerlu inuttut inuunerminnut kissaateqarnersut. Kissaatigisin-naasat sinnattuaqissutillu tamarmik eqqaaneqarsinnaapput, soorlu miliuuneerinngorusunneq, ar-saattartutut tusaamasanngorusunneq, isiginnaartitsisartunngorusunneq imalt. pisoorsuarmut katis-sinnarluni angerlarsimaannartunngorneq meeqqallu tamaasa paarisarilerlugit. Ilinniartitsisup an-nikitsualunnguit eqqaamasitsissutissatut atuartup logbog-ianut allattussavai, mappiinut kingusin-nerusukkut ilanngutassat.

• inuttut namminneq pissutsitik, soqutigi-satik piginnaasatillu oqaluttuarisinnaas-sagaat

• imminut nuannersu-

mik oqaluttuarisin-naaneq

• allat oqaluttut in-

giaannarnagit tusar-naarsinnaassalluni

• allat misigissusaat

iliuusaallu qisuariar-figisinnaassallugit, pisunullu assigiinn-gitsunut inuit assi-giinngitsumik misigi-saqarsinnaanerannik paasinninnermik ta-kutitsisinnaassasut

• Atuartut qinnuigikkit ilamik oqaasii oqaaseqaratik tusarnaarluaqqullugit. Atuartut ataasiakkaarlu-tik nammineerlutik suna piginnaaneqarfiginerlugu oqaluttuarissavaat – soorlu qatanngumminnik mikinerusunik paarsillaqqinnertik, erinarsortarnertik assigisaanilluunniit- soqutigilluagartik suli annertunerusumik paasisaqarfigerusutartik imaluunniit pikkorinnerulerfigerusutartik. Taakkunani assersuutini pineqartoq ataasiinnaq pineqarsinnaavoq. Oqaluttuarnermi pisinnaasakiffiit eqqaa-neqassanngillat. Ilinniartitsisup pisussaaffigaa oqaluuserisap neriunnermik nipeqartuarnissaa.

• Atuartut tulleriiaarlugit ”Issiavitsialammut” ingeqquneqassapput. Atuaqataasut, ilinniartitsisup

atuartullu issiavimmi issiasup, issiasup pikkoriffigisaa eqqartussavaat. Pikkoriffigisaq suusinnaa-voq, soorlu quianartunik oqaluttuartarneq, ullaakkut qiimasuusarneq ilassiortarnerlu, arsallaqqin-neq imaluunniit guitarillaqqissuuneq. Ajorsinnaasut oqaatigeqqusaanngillat ilinniartitsisullu aki-sussaaffigaa taamatut oqaloqatigiinnerup torersumik ingerlanneqarnissaa. Ilinniartitsisup oqaase-rineqartut tamaasa allattussavai atuartullu allanneqarsimasut nivinngaavimmut nivinngartussa-vaat, assiminnik imalt. imminik titartakkamik ilisarnaaserlugit. Nivinngakkat sivisujaamik nivin-gatinneqassapput atuartullu allattaaviinut nivingareerpata ilineqarlutik.

• Pikkoriffiit amerlasuut pillugit ilisimatusaatit atuartunut ilinniartitsissutigilikkit atuartullu taak-

kua pillugit oqaloqatigalugit oqaatsitigut paasinnissinnaanerat aallaavigalugu. Natermi ningali-linnik pingasunik titartaagitsi, ataaseq isigisat misigissitsinerannut tunngasuussaaq, tullia tusaasat pingajuallu misigissutsit misigisaqartsitsisarnerannut tunngasuussapput. Oqaatsit assigiinngitsut soorlu juulli, atuanngiffeqarneq, nittaalaq, taaneqassapput, atuartullu qinnuigineqassapput ninga-lilimmut oqaatsip taaneqartup misigititsineranut tulluartumut inisseqqullugit, tassa takorluugaqa-lersimagunik, soorluluunniit tipimik juullisunnitsumik naasaqarsimagunik imaluunniit nuannaa-jallannartumik misigisaqarsimagunik taakkununnga tulluartumut inississapput.

Inuttut inerikkiartorneq – september 2002 B 2

Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu pilersaarusiorneq Ilikkagassatut anguniagassat


• inuttut namminneq pissutsitik, soqutigi-satik piginnaasatillu oqaluttuarisinnaas-sagaat

• imminut nuannersu-

mik oqaluttuarisin-naaneq

• allat oqaluttut in-

giaannarnagit tusar-naarsinnaassalluni


iliuusaallu qisuariar-figisinnaassallugit, pisunullu assigiinn-gitsunut inuit assi-giinngitsumik misigi-saqarsinnaanerannik paasinninnermik ta-kutitsisinnaassasut

• Atuartut qinnuigikkit ilamik oqaasii oqaaseqaratik tusarnaarluaqqullugit. Atuartut ataasiakkaarlu-tik nammineerlutik suna piginnaaneqarfiginerlugu oqaluttuarissavaat – soorlu qatanngumminnik mikinerusunik paarsillaqqinnertik, erinarsortarnertik assigisaanilluunniit- soqutigilluagartik suli annertunerusumik paasisaqarfigerusutartik imaluunniit pikkorinnerulerfigerusutartik. Taakkunani assersuutini pineqartoq ataasiinnaq pineqarsinnaavoq. Oqaluttuarnermi pisinnaasakiffiit eqqaa-neqassanngillat. Ilinniartitsisup pisussaaffigaa oqaluuserisap neriunnermik nipeqartuarnissaa.

• Atuartut tulleriiaarlugit ”Issiavitsialammut” ingeqquneqassapput. Atuaqataasut, ilinniartitsisup

atuartullu issiavimmi issiasup, issiasup pikkoriffigisaa eqqartussavaat. Pikkoriffigisaq suusinnaa-voq, soorlu quianartunik oqaluttuartarneq, ullaakkut qiimasuusarneq ilassiortarnerlu, arsallaqqin-neq imaluunniit guitarillaqqissuuneq. Ajorsinnaasut oqaatigeqqusaanngillat ilinniartitsisullu aki-sussaaffigaa taamatut oqaloqatigiinnerup torersumik ingerlanneqarnissaa. Ilinniartitsisup oqaase-rineqartut tamaasa allattussavai atuartullu allanneqarsimasut nivinngaavimmut nivinngartussa-vaat, assiminnik imalt. imminik titartakkamik ilisarnaaserlugit. Nivinngakkat sivisujaamik nivin-gatinneqassapput atuartullu allattaaviinut nivingareerpata ilineqarlutik.

• Pikkoriffiit amerlasuut pillugit ilisimatusaatit atuartunut ilinniartitsissutigilikkit atuartullu taak-

kua pillugit oqaloqatigalugit oqaatsitigut paasinnissinnaanerat aallaavigalugu. Natermi ningali-linnik pingasunik titartaagitsi, ataaseq isigisat misigissitsinerannut tunngasuussaaq, tullia tusaasat pingajuallu misigissutsit misigisaqartsitsisarnerannut tunngasuussapput. Oqaatsit assigiinngitsut soorlu juulli, atuanngiffeqarneq, nittaalaq, taaneqassapput, atuartullu qinnuigineqassapput ninga-lilimmut oqaatsip taaneqartup misigititsineranut tulluartumut inisseqqullugit, tassa takorluugaqa-lersimagunik, soorluluunniit tipimik juullisunnitsumik naasaqarsimagunik imaluunniit nuannaa-jallannartumik misigisaqarsimagunik taakkununnga tulluartumut inississapput.

• namminneq aala-jangiiffigisinnaasat aamma aalajangi-gassat allanit aki-sussaaffigineqartut immikkoortissin-naassagaat

• Allattarfimmi kolonnit pingasut titartakkit ima qulequtserlugit: Atuarfik, angajoqqaat aamma ”uanga". Taava "brainstorm" ingerlanneqassaaq, atuaqatigiit tamarmik akuuffigisaat. Nammin-neq suut aalajangersinnaavaat, akisussaaffik qanoq atsigisoq atuarfimmiippa/ilinniartitsisuniippa, qanorlu atsigisoq angajoqqaaniippa? Taanna "brainstorm"-imik taasaammat akisussaaffiullu su-mut killeqarnissaanik ilinniutaasussaammat, makku tassani eqqartorneqarsinnaapput; ullaakkut takkuffissaq, qallunaatoornermut/kisitsinermut/eqaarsaarnermut pikkorinnerulernissaq, unnukkut sivisunerusumik aneersinnaanissaq, ullut tamaasa taquartarnissaq il.il. Ilinniartitsisup taagorne-qartut oqaatsit ataasiakkaat eqqaamasassat kolonninut allattussavai imalt. titartaganngorlugit ta-kusassiarissavai.


Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu pilersaarusiorneq

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Maluginiaruk atuartut tamarmik kissaatigisatik takorluukkatilluunniit saqqum-

miunneraat. Imatut aperisoqarsinnaavoq: Sapernanngila/sapernarpa ilumi eqqar-saatigisartakkat oqaasertalersornissaat? Nuannerpa/ajornakusuulaarpa nammineq takorluukkat allanut saqqummiutissallugit?

Akisaasat imalt. tæppit.

• Maluginiaruk atuartut imminnut tusarnaassallutik piumassuseqarnersut oqaluttoq kipisittaqattaarnagu. Ima aperisoqarsinnaavoq: Allanik tusarnaarneq ajornaku-soorpa nammineq oqaqqusaanani/unitsitsisinnaanani? Qanoq misigisimanarpa pikkoriffigisatit unitsinneqarnak oqaluttuaralugit ? Ajornartorsiutigaajuk saperne-rusatit oqaluttuarisinnaanagit? Taamatut misilitaqarninni suna ilikkarpiuk? Suna pikkorinnerulerfigerusuppiuk?

• Maluginiaruk atuartut atuaqatiminnut pitsaasunik oqaaseqarnissaminnut piumas-

susaat . Pitsaasuinnarnik oqarsinnaatitaaneq ajornakusoorsimanersoq aperineqas-sapput, taamaattoqarpat suna tamatumani ajornakusoorutaanersoq. Atuartut ataasi-akkaarlugit aperikkit ”Issiavitsialammi" issianeq qanoq misigisaqarfigisimaneraat, aammalu imminut tunngasunik pitsaasuinnarnik tusagaqarnertik qanoq igineraat. Aamma aperineqassapput periutsimi atorneqartumi sunik ilikkagaqarsimanersut.

• Atuartut takusaannik oqaloqatigikkit, tassalu tamatta pisoq (oqaaseq) ataasiinnaa-

galuartoq assigiinngitsunik eqqarsaatigisaratsigu misigisaqarfigalugulu. Aperin-eqassapput paasisinnaaneraat allat ”juulli” eqqarsaatingigaangamikku nerisassat tipillu eqqarsaatigisaraat nammineq ullorissat niisimaallu eqqarsaatigigitik – imalt. paarlattuanik. Aperikkit sumi qanorlu ilikkakkatik atorsinnaaneraat.

Ilinniartitsisumut

Svend Erik Schmidt og Susaanne AAbrandt: De mange intelligenser - i praksis. Forlaget Dafolo.

Pilersuiffik, infosamlingen Gunilla Ladberg: Tarnikkut ineriar-torneq . Pilersuffik, infosamlingen. Jesper Juul: Selvfølelse og selvtillid. The Kempler Institute, 1992. Video. Pædagogisk udd. Pilersuiffik, fælles-samlingen.

• Maluginiaruk atuartut tamarmik saqqummiisoqarnerani ilaanersut, apeqqutigalu-gulu eqimattakkuutaarlutik oqallinnerminni atuaqatimillu saqqummiussinerini suna ilikkarsimaneraat. (Siumut isummiuteriikkat, suna "mutiunersoq" il.il., aam-malu nammineerluni sunngornissamut pilersaarusiornerat sukkut sunniuteqarfigi-sinnaaneraat)

Aviisit, atuagassiat aqerluusat qali-paatillit il.il..

• Maluginiaruk atuartut allat namminnerlu akisussaaffigisatik piviusorpalaartumik paasisimaneraat. Aperikkit: Sooq pisariaqarpa paasissallugu kina pisuni assigiinn-gitsuni akisussaasuunersoq? Sukkut ilissi nammineerlusi sunneeqataasinnaavisi akisussaaqataallusilu? (Soorlu nammineerlusi ilinniagassassinnik aaqqissueqataal-lusi).

Pisussaaffiit,Atualerlaat piginnaasaat pillugit pinnguat. Pilersuiffik info-samlingen. (atuarfinni tamani pigi-neqarput)

Siunnersuutigineqassaaq nammineq periarfissamik titartaanissaq taallugu "uanga"




• siunertalersornerup pingaassusianik paasinnissinnaassa-sut

• siunertalersornerup

ingerlarngi assi-giinngitsut ilisima-saqarfigissagaat

• Atuartut aperikkit namminneq anguniakkatik sukkut angusimanerlugit nalilerneraat. Suusin-naappulluunniit sikkilertaleqqaarnermit, sisorartaleqqaarnermit imalt. rulleskøjtertalernermit il.il. .

• Ilinniartitsisup inuunini titarnertut allattarfimmi titassavaa oqaluttuaralugulu ”nammineq inuune-

ra” - uani (ukiumi) atuarfimmi naammassivunga, katippunga, ilinniartitsisunngorpunga il.il. Taava atuartut inuunermik titarnerannik titarsissapput ullumi inuunerannit aallartittumik, ukiut marluk qaangiuppata pisussanut, ukiut tallimat qaangiuppata piumaartussanut il.il.. Oqaloqati-gikkit ukiut taakku marluk tallimallu qaangiuppata suna pingaaruteqassanersoq.

• nalinginnaasumik atuarnerminnut siunertalersinnaas-sasut suleriaasissa-nillu pilersaarusior-sinnaassasut

• allat oqaaserisaat

qisuariarfigisinnaas-sallugit

• Oqallitsitsigit klassimi pisariaqartitat soqutigisallu pillugit, soorlu eqqissisimanerunissaq, ta-marmik piffissaq eqqorlugu takkuttarnissaat, atuartutut sanilitsitulli nuannertigisumik pinissar-put imalt. inimi atuarfigisamit qimagussimanerunissaq pillugit. Oqallinneq aqunneqassaaq peqa-taasut tamarmik kissaatigisatik saqqummiunniassammatigit aammalu ilamik saqqummiussaat oqaaseqarfigisarniassammatigit. Pisariaqartitat suunersut paasineqareerpata anguniagasaq aala-jangiunneqassaaq, atuaqatigiillu aqqutit suut atorlugit anguniagaq anguniarneqassanersoq oqalli-sigissavaat.

• Atuartut ataasiakkaarlugit aperineqassapput nammineerlutik qanoq iliuuseqarumanersut pikko-

rinnerulernissaminnut/pitsanngornerunissaminnut. Atuarnermut tamarmik tunngasuusinnaapput, soorlu atuarnermik ilinniarneq, ullaakkut makiaartarnerunissaq, taquartarnissaq imalt. ilinnia-gassanik suliaqartarnissaq. Atuartut siunertarisamik allanneranni ikiorneqassapput aammalu qanoq iliorluni siunertap angunissaanut siunnersuutiminnik allanneranni. Atuartut siunertaat tamakkulu angunissaannut pilersaarutaasa allattorneri mappersagaannut ilineqarsinnaapput.

• namminneq siuner-tatik suleriaasissa-tullu pilersaarutitik allanut oqaluttuari-sinnaallugillu oqalli-sigisinnaassagaat aamma allat siuner-taat suleriaasissatul-lu pilersaarusiaat isummerfigisinnaas-sallugit

• Atuartut ataasiakkaarlugit piumaffigineqassapput ilatik atuarnerminni anguniakkaminnik oqalut-tuuteqqullugit, aammalu qanoq iliuusissaminnik isummersorsimanerminnik aammalu siunerta-mik angunissaanut iliuusereriikkaminnik. Atuaqatigiit oqaaseqartinneqassapput oqallitsinneqas-sallutillu ilamik ataasiakkaat anguniagaat qanorlu anguniarlugit iliorniarneri pillugit . Oqallin-neq aqunneqassaaq, tamanut iluaqutaasumik kinguneqarnissaa anguniarlugu.

Inuttut ineriartorneq Ilikkagassatut anguniagassat


Imminut naleqassuseq • imminut nuanner-

sumik oqaluttuari-sinnaaneq

• ikinngutigiinnerup

naleqassusaanik paasinnissinnaassa-sut

• Takuuk Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu aaqqissuussineq, ilikkagassatut anguniagas-sat , immikkoortoq siulleq

• Atuartut inummik ikinngutiginerpaarusutamittut takorluugaannik titartaatinneqassapput. Qin-

nuigikkit titartakkami allassagaat imalt. uummataasanik, ulloriaasanik kallernillu nalunaaqutsiis-sasut ikinngutigerusutamik ilisarnaataanik pisinnaasaanilluunniit takussutissiisunik. Qinnuigik-kit oqaluttuaqqullugit ikinngutinnaaqarnermi suna pingaarnerunersoq. Atuaqatigiit pitsaasunik ikinnguteqarnerup namminerlu ikinngutaalluartuunerup pingaaruteqarnerinik oqallitsikkit.



• Aperikkit anguniakkaminnik angusaqarnerannut suna peqqutaasimanersoq. Malu-giniaruk ikiorlugillu aalajangersimasunik aperisarlutit, arlaannik soqutigisaqarne-rup pingaaruteqassusia paasisimaneraat, sungiusarneq immikkullu ittumik iliuuse-qarneq anguniakkamik angunisaqarniarnermi.

• Makkuninnga aperigit: Qanoq iliuuseqartariaqarpit (pikkorinnerusariaqarpit) ukiut marluk qaangiunnerini angorusutatut allassimasatit angussangukkit,? Ukiut mar-lussuit qaangiuppata suna siulliullugu iliuusereqqaassaviuk anguniakkatit tulliuttut ukiut tallimaanni allassimasatit angussangukkit?

• Maluginiakkit atuartut ataasiakkaat ajornartorsiutinik atuaqatigiinnut tamarmiusu-nut tunngasunut oqallinnermut qanoq piumassuseqartiginerat, aaqqiissutaasinnaa-sunik nassaarsinnaanerat ataatsimoorlutillu anguniagassaminnik aalajangiisinnaa-tiginersut.

• Maluginiaruk atuartut ataasiakkaat anguniakkanik aalajangiussiniarnermut qanoq

paasinnitsiginerat, aammalu anguniakkat anguniarnerini aqqutissanik arlalinnik qanoq nassaarsiullaqqitsiginerat. Aperikkit pissanganartuutinneraat, nuannarinn-ginneraat imalt. soqutaanngitsutut isigineraat, taamaattoqarpallu sooq taama isu-maqarnersut.

• Ima aperigit: Isumaqarpit atuaqativit oqaaseriumasaat atorsinnaallugit? Ajunngila imalt. ajorpa nammineerluni angorusutat taakkualu angunissaannut pilersaarutit oqallisigineqarmata? Qanoq ippa allat anguniagaat qanorlu angorusuinerat tusar-naassallugit oqaaseqarfigissallugillu? Qanoq taamatut iliornerput ilinniagaqarfigi-simallugu isumaqarfigaajuk?

Inuttut ineriartorneq Naliliinermut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Tusaaniaruk atuartut paasisimaneraat oqaloqatissaqarneq qanoq pingaartigisoq

nuannaarutissaqaraanni nuannaanngikkaannilu. Takusinnaaviuk pitsaasumik ikinnguteqarnerup ikinngutaanerullu ataqatigiinnerat. Ataasiakkaat arlallilluunniit ikinnguteqannginnerminnik eqqaasaqarpata, ikinnguteqarnissartilli kissaatigalugu, tamanna aallaavigalugu inuttut naleqassusermik, qinngasaarisarnermik taakku-nunngaluunniit assingusunik allanillu ikiuisarnermik ilinniartitsisoqassaaq.




Peqqissuseq • nerisat peqqinnar-

tut inuup peqqissu-saanut qanoq pin-gaaruteqartiginer-sut aamma peqqin-nartunik atuarfim-mi nerisassanik imaluunniit taqua-liorsinnaaneq ilisi-massagaat

• peqqissumik inoo-

riaaseqarneq pillu-gu namminneq isummersimaner-minnut ilaquttamik, ikinngutimik tusa-gassiuutillu qanoq sunniuteqarnersut assersuusiorfigisin-naassagaat

• nammineq eqqilui-

saarnerup pingaa-rutai pillugit ilisi-masaqassasut

Siunnersuutigineqassaaq peqqissuseq pillugu ilinniartitsineq pinngortitalerinermik aamma anger-larsimaffimmik ilisimasassanik atuartitsinerit peqatigalugit ingerlanneqassasoq. • Allattarfissuup affaani meeraq titartaruk illuatungaanilu nerisassanut siunnersuut (kostpyrami-

den) nivinngarlugu. Naatsumik nassuiaruk alliartornitsinni peqqissuunissatsinnilu suut pisaria-qartikkigut: protein-it nerisassanilu sorlerniinnersut, vitamiinit qanoq pingaaruteqartigisut nut-sanut kukinnullu il.il. Atuartut aperikkit nerisassanut siunnersuut aallaavigalugu nerisassanik allanik ilisimasaqarnersut protein-inik, kalk-inik il.il. akulinnik. Eqqaamaneqassaaq pisiniar-fimmi suut pisiarineqarsinnaanersut.

• Atuartut ullup qeqqani nerisassanik assigiinngitsunik siunnersuuteqartikkit siunnersuutillu peq-

qinnassusaannik oqaloqatigalugit. Pisiassanik allattuigitsi siullermik allattarfissuarmi atuartut ataatsimoorlutik isumaqatigiissutigisinnaasaannik. Pisiniarfiliaritsi tamatumalu kingorna ullup qeqqasiutissassinnik piareersaallusi. Atuartut nerisassalerinnginnerini erroqquneqassapput, oqa-loqatigalugillu sooq assaat errornissaat tamatumani pingaaruteqarnersoq.

• Atuartut oqaluttuutikkit peqqinnartumik inuuneq sunik nassataqartarnersoq : nerisassat peqqin-

nartut, silaannaq minguitsoq, aalasarneq, unnuami sinilluartarneq il.il.. Allattarfissuarmi immik-koortunik pingasunik titartaagit: "ilaquttakka", "ikinngutikka" aamma "fjernsyn, aviisit ussas-saarutillu". Atuaqatigiit aperikkit: ilaqutariillusi minnerpaamik ataaseq annerpaamillu pingasut iliuuserisartakkasi nerisartakkasiluunniit taakkit, taamatullu ikinngutitillu, ussassaarutillu min-nerpaamik ataaseq annerpaamik pingasut peqqinnartumik inuunissamut tikkuussisut. Atuartut oqaasii immikkoortunut allanneqassapput oqaloqatigiissutigineqassaarlu peqqittuunissaq siuar-sarniarlugu qanoq iliuuseqartoqarsinnaanersoq.

• Peqqissaasoq imalt. peqqinnissamik suliaqartoq alla aggersariarlugu eqqiluisaarnerup pingaaru-

teqarneranik nassuiaatiguk.

Ilaqutariit • ilaqutariinni pisus-

saaffiit aamma aki-sussaaffiit aggua-taarneqarneri assi-giinngitsut pillugit nassuiaasinnaassa-sut

• ilaqutariinneq assi-

giinngitsorpassuar-tut aaqqissugaasin-naasoq, tamannalu kulturit assigiinngit-sut akornanni aam-ma kulturip iluani allanngorartuusoq ilisimassagaat

Siunnersuutigineqassaaq atuartitsineq inuiaqatigiinnut kultuurimullu tunngasunik atuartitsineq peqatigalugit ingerlanneqassasoq. • Allattarfissuaq immikkoortuleruk titartakkanillu ima qulequtserlugit: angajoqqaat, aanaakkut

aataakkut, meeqqat allallu. Qinnuigikkit oqaluttuareqqullugu kiap makku akisussaaffiginerai erruineq, nerisassiorneq, pisiniarfilerineq, errorsineq meeqqanillu angerlarsimaffimmi nakkuti-ginninneq immikkoortunullu allattorlugit. Ilaqutaasut assigiinngitsut qanoq inissisimanerat oqal-lisigisiuk, aammalu angutit arnallu inissisimanerisa assigiinnginnerat eqqartorlugu. Atuartut eqqartuisinneqassapput qanoq isumaqarnersut meeqqat ilaqutariinni qanoq inissisimanersut, suut akisussaaffigineraat, pisussaaffigineraat pisinnaatitaaffigineraallu.

• Atuaqatigiit eqimattakkuutaarlugit aggulunneqassapput, eqimattallu qinnuigineqassapput akun-

nerminni "ilaqutariit nalinginnaanerpaat” titartassagaat. Titartaareerpata titartakkat nivinngarne-qassapput eqimattallu tamaasa ”ilaqutariit nalinginnaanerpaani” akisussaaffiit agguataarsimane-rinik oqaluttuartillugit. Atuartut siuliani siunnersuutigineqartut pillugitoqaloqatigineqassapput.

• Filmit assigiinngitsut ilaqutariinnut tunngasut nunanit arlalinneersut isiginnaarneqassapput,

atuartullu oqaloqatigalugit uagut ilaqutariinnitsinni pissutsitsinnit suut assigiinngissutaanersut suullu assigiissutaanersut.

• Film-inik assinilluunniit Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuneersunik isiginnaaritsi,

avannaani, kujataani, tunumillu illoqarfinnit nunaqarfinniillu,uanilu aamma atuartullu assigiis-sutsit assigiinngissutsillu eqqartorneqassapput.



• Maluginiaruk atuartut nammineerlutik nerisassanik taasisinnaanersut assersuutiga-

lugu nutsanut kukinnullu peqqinnartunik, aammalu peqqinnartunik nerisaqarnerup pingaaruteqarneranik annertunngitsumilluunniit paasinnissimanersut.

• Ima aperisinnaavutit: ullup qeqqasiutissat allanngorartut sananissaat sapernarpa?

Isumaqarpisi akisunerusoq iffiorfimmi wienerbrødinik pisinermit? Nerisassat peq-qinnartut peqqinnarpallaanngitsutulli mamartigisinnaappat? Nerisassat peqqinnar-tut takujuminartunngorlugit pissanganartunngorlugillu sananeqarsinnaappat?

• Ajunngilaq nerisassat iliuutsillu peqqinnarpallaanngitsut eqqaanissaat. Nuanni-

saarnissamut aamma periarfissaqartariaqarpoq. Uani pingaarnerpaavoq atuartut inuusaatsimik peqqinnartumik ilisimasaqarnerulernissaat.

• Atuartut aperikkit: Peqqinnissamik isumaginnittoq soorlu uffartarneq assaallu

errortarnissaat pillugit qanoq oqarpa? Peqqinnissamik isumaginnittoq qanormaa oqarpa kigutit errortarneri, qulittarneq atisallu eqqiluitsuunissaat pillugit? Isuma-qarpisi tamakkua eqqortuusut - sooq taamaappa?

Brugsenimit kostpyramide. Ilinniartitsisumut Peqqinneq tassaaginnanngilaq gule-rødit, Video 54 min. Pilersuiffik. Isiginnaagassiap oqaluttuaraa isum-mat ilioriaatsillu suliami taasami "Den sundhedsfremmende skole". Eqqartorneqarput ingerlasimanerit assigiinngitsut 1. klassimiit qummut. Internettet.

• Maluginiaruk atuartut ilaqutariit iluanni inuit assigiinngitsumik inissisimaneri

paasisimaneraat, assigiinngitsunik akisussaaffeqarlutik, pisussaaffeqarlutik pigin-naatitaaffeqarlutillu. Ima aperigit: Qanoq isumaqarpisi kina nerisassiortariaqartoq? Sooq? Ilaqutariit iluanni inuk aalajangersimasoq eqqiaanermik isumagisaqassaner-soq, sooq / sooq taamaassanngila? Qanoq isumaqarpisi suna angerlarsimaffimmi meeqqat akisussaaffigissaneraat, pisussaaffigissaneraat piginnaatitaaffigissaneraal-lu?

• Maluginiaruk atuartut paasineraat Kalaallit Nunaanni nunalilu allani ilaqutariit

iluini assigiinngissuteqaraluaqisoq aamma assigiissutsit amerlasuujummata.

Ilinniartitsisumut Jesper Juul : Familiens udvikling: Nye værdier i familiens samspil. The Kempler Institute, 1992. Video. Pædagogisk udd. Pilersuiffik, fælles-samlingen. www.kultur.gl.


http://www.kultur.gl/



Asanninneq, isuma-ginninneq kinguaas-siuutinullu tunngasut

• meeqqat asaneqar-nissamik asannin-nissamillu aamma soqutigineqarner-mik soqutiginnin-nissamillu pisaria-qartitsisarnerat ili-simassagaat

• inersimasut meeq-

qallu annerit kin-guaassiuutit tungaa-sigut meeqqanut imminnut killiler-sinnaanngitsunik naapitassaqartoq ilisimassagaat

• misigisat nuanniit-

sut pisullu uloria-nartut ingalassima-niarsinnaassagaat

• inguaassiuutitigut

atornerlugaanermik misigisaqarsimagu-nik imaluunniit taamaattoqarsima-neranik pasitsaas-saqarsimagunik sumut saaffiginnin-nissartik, ikiortis-sarsiornissartik ta-persersorneqarnis-sartillu ujartussal-lugu ilikkarsimassa-gaat

• Meeqqat filminik naatsunik arlalinnik isiginnaaqatigineqassapput, meeqqanik sumiginnagaasi-masunik paarilluakkanillu takutitsisunik imalt. tamaginnik imaqartunik, soorlu Oliver Twist. Isiginnaakkat pillugit oqaloqatigiigitsi aalajangersimasunillu aperisarlugit, soorlu: Sooq Oliver filmip aallartinnerani ajornartorsiorpa, suna ajornartorsiutaava, qanoq isumaqarpisi, sunaana amigaatigisimagaa, sunalu peqqutaava filmip naajartulernerani nuannaalerneranut?

Pingaaruteqarpoq atuartitsinermut siunnersuutigineqartut pingasut ataani taaneqartut imminut ataqatigiissumik atuartitsissutigineqarnissaat • Aallarniutigalugu filmimik meeqqanik inuttalimmik isiginnaartoqassaaq taakku imminnut ka-

jungernartinnerannik imalimmik, atuartullu oqaloqatigalugit taama pissuseqarneq nalinginnaa-suusoq pissusissamisoortorlu. Taamaasioreernerup kingorna ilinniartitsisup makku oqaluttuaris-savai:

- inersimasut kinguaassiuutitigut piumassuseqarnerat imminnullu attuuasarnissaminnik pisariaqar-titsinerat, tamannalu ilaatigut asannilernerup nassatarisaraa, asaqatigiinnermut meerartaarusun-nermullu aamma attuumassuteqartoq,

- inersimasut taamaattarnerat aammalu inersimasut taamaasiorsinnaanerat, - kisiannili, inersimasut ilaat meeqqallu annerit ilaat meeqqanik ajoqusiisinnaasut / ajortorujus-

suarmik pinnissinnaasut meeqqat kinguaassiuutitigut piumassuseqarnerminnut atornerlukkaan-gamikkit,

- taamaalioqqusaanngitsut - tamanna inertequtaasoq, - meeqqanut ajornakusoorsinnaavoq naaggaarneq, inersimasoq taamaaliortoq sallusarmat meeq-

qallu pinngitsaalillugillu qunusaartarlugit, - inersimasut tassaammata meeqqanut akisussaasut, - aammalu, meeqqat PISUUNNGISAANNARMATA. • Atuartut oqaluttuutikkit taamaattunik misigisaqassagunik - angerlarsimaffimmi, ilaquttani,

ikinngutini inersimasuni, kammalaatini imalt. timersornermi, ”naagga” tassaammat ”naagga” aammalu naammattuugartik taamaattoq qimanniartassagaat. Inersimasumik tatigisaminnik ujaasisassasut oqaluttuullugulu suna pisimanersoq imalt. pingajalluinnarsimanersoq. Imaassin-naavoq sanilit arlaat, ilinniartitsisoq, ilaquttat ilaat, ikinngutit anaanaat ataataalluunniit oqalut-tuunneqartoq.

• Atuartut oqaluttuutikkit, meeraqatiminnik atornerlunneqartumik paasisaqarunik imalt. nammin-neq atornerlunneqarsimagunik atuarfimmi ilinniartitsisuminnut saaffiginnittuaannarsinnaaner-annik. Ilinniartitsisup pisussaaffigaa tapersersuillunilu ikiuinissaq. Inunnik isumaginnittoqarfik sulerisarnersoq oqaluttuariuk taassumalu akisussaaffia meeqqat atugarisaat pilluartuunissaallu eqqarsaatigalugit.




Aangajaarniutit inuul-luarniutillu

• angerlarsimaffimmi atuarfimmilu aan-gajaarniutit inuul-luarniutillu nassaas-saasut assigiin-ngitsut pillugit ilisimasaqanissaq

Alloriarfiup ingerlanerani ilinniartitsisup nuan-naarniutit assigiinngitsut oqaluttuassartaat oqaluttuarissavaa:

Kaffe - orpikkat paarnaat- koffein - Arabia, "Islams vin", ilisimasassarsiortut - 1700-kkunni Europami pisuut akornanni - 1700-1800-kkunni: Kaffisorniartarfiit Londo-

nimi Wienimilu aammalu illoqarfissuarni allani: politik, eqqumiitsuliorneq, kulturi niuertullu arnanullu inerteqqutaanera

- 1800-kkunni angerlarsimaffinni atugaalerpoq: ullaakkut ualikkullu kaffisorneq

- 1900-kkunni:kaffisoqatigiinnerit tamatumuu-na arnat ilaallutik

Te - orpikkat pilutaat - tein - Kina - 1800-kkunni: Tuluit Nunaanni tiitortalerput

Sukkulaatit - orpikkat paarnartaat: kakao - Mexico - Suukulaatit ”piviusut” makkuninnga akoor-

neqarsimapput kakao, sukkut, kanel-it aamma vanille. Kipparissuullutik imalt. kissartutut imigassaallutik

- 1600-kkunni: Spania Europami kisermaassi-suuvoq. Katuullit iisinnginniarfianni sukku-laaq imeqqusaavoq

- 1700-kkunni: Illut sukkulaaveerniarfiit ajortuliorfittut isigineqarput

- 1900-kkunni: kakao meeqqanut imigassaa-

voq, sukkulaatit kipparissunngorlugit im-mummillu akullugit nassaassaalerput

- - Tupa - Orpikkat pilutai: nikotin - Amerika - 1600- aamma 1700-kkunni: pujortaat -

angutaannarnut - 1700-kkunni: sukulooq, pisuut atortarpaat –

angutit arnallu - 1800-kkunni: sikaat - angutaannarnut, arnat

”mutiusut” pujortartarput. - 1900-kkunni: sikaritsit

Imigassaq - naasut qappiortinneqarsimasut –Nipituumik

atuarneqassaaq: Emil Lønneberg-imiu: Kapi-tali taamanikkut puulukip Emil-illu aala-koorneranni imalik.

- Nunarsuarmi tamarmi - Ukiut akulliit: Viinni immiaararlu, immia-

mik suppaliaq, ullaakkorsiutitut – imeq min-gutsitaq. Silaarunnartoq nakorsaatitut ator-neqartoq

- 1600- aamma 1700-kkunni: Europami sak-kutuunut silaarunnartoq ullormut aalajanger-simasoq tunniunneqartarpoq

1800-kkunni: Imerniartarfiit imigassallerfiu-sut.



• Maluginiaruk, atuartut takusinnaaneraat amigartumik isumagineqarneq, inersima-

sunut pitsaasumik attaveqarneq, kiserliorneq, persuttaaneq aammalu pingaarute-qanngitsutut isigineqarneq, aammalu takusinnaaneraat isumagineqarneq tassaasin-naammat kunissuineq eqitaarinerlu, soqutiginninneq aammalu tigussaanerusut, tassa atisat ipeqanngitsut nerisassallu. Aperigit: Illuaqqami pilluartoqarsinnaava illussaarsuarmilu pilluanngitsoqarsinnaava – taavalu sooq?

• Eqeersimaarfiguuk meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut imalt.

kinguaassiuutinut tunngasunik misigisaqapilussimasut imminnut pisuutittarmata kanngusullutillu, taamaammallu paasisaqarniarneq ajornakusoorsinnaallunilu iki-lerneqarnertullusooq issinnaammat. Ilinniartitsisup matumani qaammarsaasuullu-nilu alaatsinaattuussaaq. Atuartut ataasiakkat apersornaveersaakkit, namminnerlu oqaluttuarusuttut oqalutsiinnarlugit.

Grethe Faggestrøm aamma Gunille Hansson: Per, Ida Minimummilu. Pilersuiffik, fællessamlingen Ilinniartitsisumut Eva Hildebrand og Else Christensen: Familier med seksuelt misbrug af børn - forståelse og handlemulighe-der. Udgivet på Hans Reitzels For-lag.

• Atuartut ingerlaavartumik aperisakkit, soorlu: Qaqugukkut kaffisortoqartarpa?

Sumi kaffisortoqartarpa – angerlarsimaffimmi, ilaquttanut pulaarnermi il.il.? Qa-qugukkut oqartoqarsinnaava kaffisortarneq ”ulorianarpoq”/peqqinnanngilaq – qa-qugukkut ingasappallaarpa?

Wolfgang Schivelbusch: Paradiset, smagen og fornuften – nydelsesmid-lernes historie, Politisk revy 1992 Leksika-t assigiinngitsut Astrid Lindgreen, Emil Lønneberg-imeersoq




• aangajaarniutinik inuulluarniutinillu atuineq atornerlui-nerlu ingalassima-niarlugit pinaveer-saartinniarlugillu periusaasinnaasunik assersuusiorsinnaa-nissaq

• Atuaqatigiit mamakujuttutortarnertik assigisaannillu atuisarnertik brainstorm-issavaat, soorlu: - Qasseriarluta mamakujuttutortarpugut? Ullut tamaasa, sap.ak. ataasiarluta il.il.. - Suut mamakujuttutuutigisarpagut? Vingummit, franske kartoflit, lakrids-it il.il. - Aningaasat qanoq annertutigisut atortarpavut? Oqaatigineqartut nivinngaavimmut titartarlugillu allattorneqassapput. Atuaqatigiit oqallisigissavaat qaqugukkut atornerluisoqartarnersoq nalinginnaasumillu nuannaar-niutinik atuisoqannginnersoq, mamakujunnillu naatsiallu panertunik atuipilunnerup suut kingune-risarneraat. Atuartut perusuppata isumaqatigineqassapput qanoq mamakujunnik atuisoqarsinnaanersoq, soor-lu: piffissami aalajangersimasumi, pisinermi aningaasat atugassat amerlanerpaaffissaatil.il.

Isumannaallisaaneq • nammineq anger-

larsimaffimmi, atuarfimmi ava-taangiisinilu immi-nut allanullu isu-mannaallisaaniar-luni inatsisinik atui-sinnaanissaq, tas-sunga ilaatillugu aqqusinerni avatan-giisinilu angallanne-rit

• angerlarsimaffimmi

atuarfimmilu ikiueqqaarnermi periusissat ilisima-saqarfigissallugit

• Ilinniartitsisup sikkilernermi malittarisassat ilinniartitsissutigissavai: - aqquserngup talerpiata tungaatigut sikkilernissaq - tunummut qiviartarneq - qaqugukkut unittarnissaq - assaap sangulernermi takutittarnissaa - assaap uninnermi qullartarnissaa - biilit uniffigisarnissaat • Politiimik ilalerluni illoqarfimmi sikkilerfissamik qulaani taaneqartut tamaasa atorneqarsinnaaf-

fiannik pilersaarusiortoqassaaq. Atuartut qalipaatilinnik aaqanngitsulerneqassapput (eqaarsaar-tarfimmit) sikkilerfissaliussarlu tulleriiaarlutik sikkilerfigissavaat. Atuartut sikkileqanngitsut ilamik piinik atortinneqassapput. Sikkilerfissaliussami pingaarutillit misissuisulerneqassapput, taakkua misissussavaat atuartut maleruaqqusat eqqortumik atorneraat maleruaqqusallu malillugit sikkilernersut.

• Atuartut qaqqami aneeqatigineqassapput tassanilu ungasiliartarnerup, sivingasukkut innartortar-

nerup naammattumillu issussuseqanngitsumi sikusiornerup navianartorisinnaasaannik oqaloqa-tigalugit.

• Peqqinnissaqarfimmi attavigisartagaq qaaqquneqassaaq, oqaluttuartinneqassallunilu annernerit

annikitsut qanoq iliorneqarsinnaanersut, soorlu uunerit annikitsut, seeqqukkut amiialakatsinnerit il.il.

• Qatserisartoqarfiup pisortaa oqaluttuartinneqassaaq atuarfimmi ikuallattoqalissagaluarpat malit-

tarisassanik: sumi katersuuttoqassanersoq, qanoq iliortoqassannginnersoq il.il. • Atuartut ataasiakkaarlutik eqqarsaatigalugulu oqaasertalersussavaat, sumut saaffiginninnissartik

angerlarsimaffimminni ikuallattoqalissagaluarpat.




Inuunermi nalaatat

• inuit inuuneranni pisartuni pingaaru-tillit pillugit eqqar-saatinik ersersitsi-sinnaaneq


iliuusaallu qisuariar-figisinnaassallugit, pisunilu assigiinngit-suni inuit assigiinn-gitsumik misigisaqar-sinnaanerannik paa-sinninnermik takutit-sisinnaassasut

• Allattarfissuarmi titarsigit taallugulu inuunerup titarnera oqaatsillu illuatungaani inunngorneq illuatungaanilu toqu allallugit – tassa taakku inuup inuunerani kisimik qularnaatsut. Ilinniartitsi-sup nammineq titarnermi inuunermini pisimasoq pingaartoq titartassavaa atuartullu qinnuigalu-git inuunerminni pisimasumik pingaartumik taaseqqullugit. Taasaat sunaasinnaappulluunniit, soorlu nuersaanermik ilinniarneq, nukartaarneq atualeqqaarnerluunniit, tassa pisimasoq pingaa-rutilik, taamaallaat ullut tamaasa pisartut nalinginnaasut, soorlu qinngarisartagaat, pinnagit. Ti-tarnermi oqaatsinik ataasiakkaanik titartakkanilluunniit allattoqassaaq. Qinnuigikkit oqaluttua-rissagaat sooq taanna pisimasoq pingaaruteqartutut isigineraat. Oqaloqatigikkit pisimasut ataa-siinnaagaluartut assigiinngitsunik misigisaqarfiusarmata, soorlu qatanngutitaarneq pisuunngual-laataasarpoq aammali isigisaanermik annaasaqarnermik (sinnganermik) misigiffiusinnaalluni. Taamaasioreernerup kingorna atuartut aperineqassapput, ukiumi tulliuttumi pisussanik pingaaru-tilinnik eqqarsaasersuutaannik, eqqaamassutissat allattukkit atuartullu mappersagaannut toqqor-lugit. Ukiup qaangiunnerani saqqummersissingit sunillu pisoqarsimanersoq misissuataarlugu.



• Maluginiaruk atuartut paasineraat sunilluunniit nuannaarniutinik killilimmik atui-neq ajunngitsuusoq, kisiannili sippulissuarmik atuineq atuinerlunnerusoq, suul-luunniit eqqarsaatigalugit.

• Atuartut sikkilerfigeqqusaq politiit ilagalugit kukkuneqanngitsumik aqqutigisi-

mappassuk cykelkørekortimik politiinit atsiorneqarsimasumik tunineqassapput. • Atuartut apersorneqassapput annernerit annikitsut qanoq suliarisarnerinik. • Qatserisartut peqatigalugit sammisaqartitsinermit sapaatip akunnera qaangiuppat

ikuallattoornernut annikitsumik sungiusartoqassaaq atuarfik tamakkinngikkaluar-lugu atuaqatigiilli pineqartut eqqarsaatiginerullugit.

Cille og Kolli, Dansk Røde Kors, 1987, Video, Pilersuiffik, fællses-samlingen, 2. klasse-mit

• Maluginiaruk atuartut paasinninnerminnik oqaatiginninnersut pisut pingaarutillit

tassaammata inuunerannik arlaatigut allanngortitsisut. • Maluginiaruk, atuartut inoqatit misigissusaat ilioriaasiilu akuersaarneraat aammalu

inuit assigiinngitsut pisut assigiinngitsumik misigisaqarfigisarmatigit paasineraat. Ima aperisoqarsinnaavoq: Paasisinnaavisiuk Naja aqqaluartaarami nuannaartoq? Sooq? Paasisinnaavisiuk aqqaluartaarnermi aamma nuannaanngittoqarsinnaanera? Sooq?


Suleqatigiinneq attaveqaqatigiinnerlu



• misigissutsit ajunn-gitsut ajortullu im-mikkoortillugit ili-sarisinnaassagaat oqaluttuarisinnaa-lerlugit qisuariarfi-gisinnaalerlugillu inooqatigiinnerup iluani akuerineqar-sinnaasumik

• Assilissanik titartakkanilluunniit meeqqanik nuannaanngitsunik, kamattunik, nuannaartunik, annuttunik, il.il.assiliartalinnik nivinngaagit. Atuartut isumaannik aperikkit meeqqat assilissa-niittut sunik misigisaqarsimasorineraat. Siunnersuutit tamarmik ajunngillat. Atuartut misigisi-masaannik saqqummiitikkit assimiittutut misigisaqarsimanerannik, aammalu illit nammineq misigisimasannik eqqaasaqarit. Atuartut aperikkit nuannaannginnerminni kamassimanerminnilu sulerisimanersut il.il. Avatangiisaat (anaana, ataata, ikinngutit) taamaanneranni qanoq qisuariar-simanersut?

• allat oqaluttut in-giaannarnagit tu-sarnaarsinnaassal-luni

• Takuuk Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu aaqqissuussineq, ilikkagassatut anguniagsat, immikkoortoq siulleq.

as-

• allat oqaaserisaat qisuariarfigisin-naassallugit

• Takuuk Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu aaqqissuussineq, ilikkagassatut anguniagas-sat immikkoortoq 7.

• allat misigissusaat iliuusaallu qisua-riarfigisinnaassallu-git, pisunilu assi-giinngitsuni inuit assigiinngitsumik misigisaqarsinnaa-nerannik paasin-ninnermik takutitsi-sinnaassasut

• Takuuk Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu aaqqissuussineq, ilikkagassatut anguniagas-sat immikkoortoq siulleq aamma Inuttut ineriartorneq, inuunermi nalaatat.

• nammineq pakatsis-sutigisat imaluunniit kamassutigisat oqaasinngorlugit allanut oqaatigisin-naassagaat

• ajornartorsiutit

assigiinngitsunik periuseqarluni qi-suariarfigineqarsin-naanerat iluarsi-niarneqarsinnaane-rallu atorsinnaassa-gaat

Ilikkagassatut anguniagassat tulliuttut marluk imminnut ataqatigiissillugit ilinniartitsinissaq siun-nersuutigineqassaaq, atuartunut paaseqqullugu ilinniartitsissutip ilivitsuunera pinngoriartorsima-neralu. Innersuutigineqassaaq ilinniartitsineq alloriarfiup naalernerani ingerlanneqassasoq. • Atuartut marlukkuutaarlutik aaqqiagiinngissummik piviusumik piviusuusaartitamilluunniit

isiginnaartitsissuteeraliussapput. Oqaaseqatigiit allakkit: Misigisimavunga/ imaasisarpun-ga............imaasigaangavit/oqaraangavit............. Atuartut qinnuigikkit iluaagisartik imalt. kamaa-tigisartik oqaaseqatigiinnut inisseqqullugu, aapparisamullu oqassasoq, soorlu: Aliasulersarpunga oqaraangavit pualasuujusunga imalt. kamattarpunga akornusersoraangamma eqqissillunga atuar-niarninni. Atuartut imminnut pillutik aallartittuarnissaat eqqaasitsissutigiuaruk, imannak aallar-teqqunagit "illit….…", kisiannili "uanga........."

• Isiginnaartitsissuteeraq ingerlateqqissiuk, maannakkulli isornartorsiorneqarnermi qisuariaatsi-

nutsammisunngorlugu. Atuartut ima akeqqukkit: "Paasisinnaavara....." imalt. " Paasisinnaanngi-lara, kisianni......." Ajornartorsiutip iluarsinissaanut iliuusissaannik nassaarsioqqukkit marluullu-tik akuerisinnaasaannik.

Siunnersuutigineqassaaq isiginnaartitsissuteeqqat taamaattut piffissami takkajaami ingerlanneqar-nissaat, taamaalilluni atuartitsineq ”ullumikkut isiginnaartitsissummik” aallartinneqartarsinnaa-voq.


Suleqatigiinneq attaveqatigiinnerlu


• Maluginiaruk atuartut soorlu makku immikkoortissinnaaneraat: kamanneq, alia-sunneq annuataarneq. Ima soorlu aperigit: Nuannaaraangavit allat qanoq iliussasut kissaatingaajuk, nuannaanngikkaangavit imalt. annuataaraangavit? Illit nammineq qanoq iliuuseqarsinnaavit perusutatit allaniit perusullugit, aammalu allat nuannaa-lersikkusullugit, ilinnut isumassueqqullugit ilinnullu paasinneqqullugit?

Ilinniartitsisumut Bogen om Trin for Trin - en artikel-samling om et undervisningsmateria-les teori og praksis. Redigeret af Lone Gregersen. Pilersuiffik, info-samlingen. Trin for Trin, materialesamlingen, Pilersuiffik. Malugiuk! Ilinniartitsisut ’Trin for Trin’-ip atornissaa sioqqullugu kursuserfigereersimassavaat. Anna-Lise Kreutzmann: Nivi. Piler-suiffik, infosamlingen.

• Takuuk Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu aaqqissuussineq, ilikkagassatut anguniagassat, immikkoortoq siulleq.

• Takuuk Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu aaqqissuussineq, ilikkagassatut anguniagassat, immikkoortoq 7.

• Takuuk Nammineq anguniagarisat, anguniarlugillu aaqqissuussineq, ilikkagassatut anguniagassat, immikkoortoq siulleq aamma Inuttut ineriartorneq, inuunermi na-laatat.

• Atuartut aperikkit, qanoq misigisimanarnersoq isornartorsiuilluni nammineq misi-

gissutsit aallaavigalugit, aammalu qanoq misigisimanarnersoq isornartorsiortilluni, isornartorsiuisoq namminerminit aallaaveqaraangat. Aperigit: Isumaqarpit isornar-torsiorneqarneq akueriuminarnerusoq paasinarnerullunilu isornartorsiuisup misi-gissusai paasisimaleraanni? Ajornarpa ajornanngilaluunniit illit imminut aallaavi-gingaangavit? Isumaqarpit paaseqatigiinnissaq aaqqiinissarluunniit ajornannginne-rusoq taama ilioraanni? Suna pikkorinnerulerfigerusuppiuk?

• Maluginiaruk atuartut pimoorullugu ataatsimut aaqqiiniuteqarnersut ilamillu misi-

gissusaannik paasinninnertik takutinneraat. Tamaasa aperikkit: Qanoq isumaqar-pit, misiliinermi suna ilikkarpiuk? Ilikkarsimasatit allami, maaniinnaanngitsoq, atorsinnaavigit?

Ilinniartitsisumut Gunnar Höistad: Mobning – fore-byggelse og løsninger. Pilersuiffik, Pæd./psyk.samlingen




• eqimattani minne-rusuni suleqatigiis-sinnaaneq ilikkar-simassagaat suli-nermilu nammineq peqataasinnaanis-saq ilisimaarissa-gaat allallu inissa-qartinnissaat eqqu-maffigilersimassa-gaat

• klassimi atuaqatigi-

sat ilinniartitsisori-sallu suleqatigalugit imminut qanoq pis-suseqarfeqatigiin-nissamininnik isu-maqatigiissusiorsi-massasut, tassanilu qinngasaarinermut uumisaarinermullu maleruagassiorsi-massasut klassimi suleqatigiinninner-mi ataatsimoorner-milu ajornartorsiu-teqartoqalerpat

Ilikkagassatut anguniagassat tulliuttut marluk tulleriissiinnarlugit ilinniartitsissutigineqassapput, ataqatigiimmata ataatsimoortillugillu ilinniagassaammata. Siunnersuutigineqassaaq ilinniartitsi-neq upperisalerinermi isumalioqqissaarnermilu ilinniartitsinerit peqatigalugit ingerlanneqassasoq. • Atuartunut oqaluttuareqqilluguluunniit atuaruk atuagaq qinngasaarisarnermik imalik. Oqaloqati-

gikkit qinngasaartittartuulluni qanoq innersoq, aammalu suna nassuiaataasinnaanersoq ilatta qinngasaarisarnerannut. Atuaqatigiit agguataakkit pingasukkaarlugit / sisamakkaarlugit apeqqu-tinillu makkuninnga sulisillugit: Qanoq inooqatigeerusuppugut? Aammalu qanoq iliussaagut, ajornartorsiuteqalerutta, soorlu qinngasaarinernik assigisaannilluunniit? Eqimattakkuutaat su-liaminnik imminnut saqqummiussissapput ilinniartitsisullu oqaatsit pingaarutillit allattarfis-suarmut allattussavai.

• Atuartut peqatigalugit malittarisassanik makku pillugit sanasoqassaaq: 1) Qanoq immitsinnut pissuseqarfigissaagut? 2) Qanoq iliussaagut suleqatigiinniarneq/attaveqatigiinniarneq ajornartorsiortitsilerpat 3) Qanoq iliussaagut qinngasaarisoqarlersillugu. Malittarisassat A3-planchemut allattorneqassapput, atuartullu pinnersassavaat soorlu sinilerlugu, atsiorfigalugu titartaaffigalugulu. Klassimi nivinngarneqassaaq eqqaaneqartassallunilu pisariaqar-fiatigut.


Ilinniartitaaneq inuutissarsiutillu



• sumiiffinni ataa-siakkaani suliffeqar-fiit assigiinngitsut arlallit ilisimasaqar-figissagaat

Alloriarfiup naalernerani Ilinniartitaaneq Inuutissarsiutillu atuartitsissutiginissaat tulluartuuneru-voq. • Illoqarfimmi suliffeqarfiit assigiinngitsut marluk arlaqarnerusulluunniit isumaqatigiissuteqarfi-

gikkit. Pulaalinnginnermi klassi pulaagassat amerlaqataannut agguataarneqassaaq, taakkualu ilinniartitsisumik ikiortilerlutik oqallisigissavaat suliffeqarfimmi pulaagassaminni suut paaseru-sunnerlugit. Ilinniartitsisup apeqqutissaat allattussavai. Eqimattat ilinniartitsisumik ilaqarlutik suliffeqarfik toqqarsimasartik pulaassavaat pulaareernermillu kingorna pulaakkaminni paasisatik misigisatillu arlaminnut saqqummiutissavaat. Suliffeqarfiit assigiissutaat assigiinngissutaallu oqaluuserineqassapput.

• Siunnersuutigineqassaaq, atuartitsineq inuiaqatigiilerinermi aningaasarsiornermik, inussutis-salerinermik teknologi-millu atuartitsinermut ilagitillugu piareersarneqarlunilu ingerlanneqas-sasoq.

• inuussutissarsi-uteqariaatsit assigi-inngitsut arlallit ilisimasaqarfigissa-gaat, tassunga ilanngullugit akis-sarsiat aamma nammineq piumas-suseq malillugu su-lisinnaaneq

• Inuk arlallilluunniit assigiinngitsunik suliffeqartut klassimut aggertissigit suliffimminnilu ullup qanoq ingerlasarneranik oqaluttuartillugit. Aamma inummik nammineq piumassutsiminik su-liaqartumik qaaqqusigit suliaanillu oqaluttuartillugu, sooq akissarsiaqannginnersoq soorlu akis-sarsiaqarani sulisarnersoq. Pulaartoqalinnginnerminni atuaqatigiit ilinniartitsisoq isumasioreer-lugu suut apeqqutigerusutatik piareersaatigeriissavaat. Najukkami nammineq piumassutsiminik-sulisoqanngippat ilinniartitsisup tamatuma suusinnaanera oqaluttuarissavaa.

• ilaqutariinnerup, atuarfeqarfiup inuiaqatigiinnerullu iluini inuit ilikkar-simasatik pigin-naasatillu qanoq atortarneraat ilisi-masaqarfigissallugu

• Ilaqutariit iluanni inuit marluk titartakkit soorlu aanaa ataatalu, inuit marluk atuarfeqarnermut attuumassuteqartut, soorlu ilinniartitsisoq pedel-ilu inuillu marluk inuiaqatigiinnik sullitaqartut, soorlu politikkeri isiginnaartitsisartorlu. Atuartut assersuusioqqukkit inuit taakku pineqartut namminneq piginnaanitik suliffimmi iluani qanoq atorneraat. Oqallisigisiuk piginnaasat pik-koriffiillu taakkua suliffinni allani sulianullu allanut aamma atorneqarsinnaanersut.


• Maluginiaruk atuartut qinngasaarisarneq suunersoq paasiartuaalerneraat. Eqimat-

takkuutaarluni suliaqareernerup kingorna makku apeqqutigineqassapput: Isu-maqarpit suleqatigiinnissinni isummannik anitsinissannut periarfissinneqarlutit? Suna ajunngitsumik ingerlava/ajutoorpa? Isumaqarpit ilavit isummersornissaannut periarfissiillutit - qanoq periarfissippigit? Suna suleqatigiinnissinnit ilinniarpiuk?

• Maluginiaruk tamarmiusut peqataallutillu paasineraat imminnut qanoq iliuuseqar-

tarnissaminnut ataatsimoorussanik malittarisassanik sananerup siunertaa .

Linda Lassen: Louise. Udgivet på forlaget Alrune.


Ilinniartitaaneq inuutissarsiutillu


• Maluginiaruk atuartut paasineraat suliffeqarfiit assigiinngitsuunerat soorlu assi-giinngitsuunersut. Makku apeqqutigikkit: suliffeqarfiit pulaakkat arlaanni suleru-sunneruit? Sooq? Sumi sulerusunnginneruit? Sooq?

• Atuaqatigiit brainstorm-issapput iluarinngisaminnik iluarisaminnillu suliffeqarfin-nut tusarsimasaminnut, piumassutsimillu sulinermut tunngatitaminnik. Maluginia-ruk tamarmik takusinnaaneraat ajunngigisat ajorisallu suliffinnut assigiinngitsunut piumassutsimillu sulianut tunngasut, aammalu sulliviit assigiinngitsut assigiinngit-sunik nalilersorneraat. Taamaattoqassappat oqallisigisinneqassaaq "sooq".

• Maluginiaruk atuartut eqeersimaarfigineraat piginnaasat pikkoriffiillu sumiiffin-niassigiinngitsorpassuarni atorneqarsinnaanerat aammalu pitsanngorsarneqarlutillu ineriartortinneqarsinnaanerat. Maluginiaruttaaq soqutigisat/piumassutsillu pingaa-ruteqarnerat eqeersimaarfigineraat.


inuttut inerikkiartornermi ilikkagas- satut pilersaartutit...sunit aalajangersagaapput...

Documents