kalaallit oqaasiinik atuartitsinermi ilikkagassatut …...sunit aalajangersagaapput...

Kalaallit oqaasiinik atuartitsinermi ilikkagassatut pilersaarutit

***********

A: Anguniagassat paasissutissallu

Kalaalisut - marsi 2003 A2

Kalaallisut - marsi 2003 A3

Kalaallisut atuartitsinerup siunertaa (Atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriarfiit siunertaat aamma atua r-titsissutit siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartus-sat nalunaarutaanni § 5 tunngavigalugu.)

Atuartitsinerup siunertaraa atuartut kalaallisut oqaatsinik allatanillu qularnaatsumik allanngorar-tumillu paasisinnaanngorlutik aamma erseqqissumik allanngorartumillu oqalussinnaasunngorlu-tik allassinnaanngorlutillu ilisimasaqalissasut piginnaasaqalissasullu. Atuartitsinerup atuartut sutigut tamatigut ilikkagassatigut tamatigoortumillu ilikkarniarnerminni qularnaatsumik oqaatsi-tigut oqariartaatsitigullu toqqammavissaminnik pigiliussaqarnissaat qulakkiissavaa. Atuartitsine-rup atuartut maluginiakkatik aallaavigalugit oqalunnikkut oqaasertaqanngitsunillu attaveqaqati-giittarnernut malussarissusertik ineriartortissagaat aammattaaq peqataaffigissavaa. Atuartut ka-laallit oqaasiisa sannai soorluttaarlu atuuffii ilisimasaqarfigilissavaat tassungalu ilisimaarinnin-nertik ineriartortissallugu. Imm. 2. Atuartitsineq atuartut kinaassusaannik imminillu naleqassusaannik nukittorsaaqa-taassaaq. Atuartitsinerup atuartut misigisaqarnermut, naliliinermut, qisuariarnermut isummerfi-ginninnermullu kiisalu misigissutsiminnik, misilittakkaminnik, ilisimasaminnik isummaminnillu oqaatiginninnermut piumassusaat piginnaasaallu siuarsassavai. Atuartut oqaatsitigut ineriartor-nerminnik ilisimaarinninnertik ineriartortissavaat aamma atuartitsinerup atuartut ilikkariartorne-rinut akissussaaqataasinnaanermut piginnaasaqalersissavai. Imm. 3. Atuartitsinerup ilisimasanik misilittakkanillu ingerlatitseqqinnerni, suleqatigiinnerni inuillu akornanni iliuuseqaqatigiinnerni oqaatsit sakkuunerisa pingaassusaanik atuartut misigisa-qarnissaat peqataaffigissavaa. Atuartitsinerup atuartut namminneq inuillu allat atugaannik ilisi-mannilernissamut oqaatsit sakkutut atoqqullugit kajumissaassavai. Imm. 4. Atuartut oqaatsit allakkiallu misigisaqarfiginerisigut ilisimasaqarfiginerisigullu oqaatsitigut kulturitigullu ataqatigiinnerup pingaassusaa sungiusimasaqarfigilissavaat. Atuartitsi-nikkut atuartut kalaallit kulturiannik taassumalu kulturinik allanik ataqateqarneranik paasinnin-nerat ineriartortinneqassaaq. Atuartitsinerup atuartut inuiaqatigiinni oqartussaaqataaffiusuni eqiingasutut soqutiginnittutullu inooqataanissamut ineriartornerat tapersersussavaa.


Siunertaq pillugu oqaaseqaatit Atuartitsissutip siunertaa sisamanut pingaaqatigiinnut immikkoortitigaavoq. Kalaallisut atuarti-taanermi nalunngisassatut pisinnaasassatullu pissarsiariniagassat tunngaviusut imm. 1- imi pine-qarput, imm. 2-mi inuttut kinaassuseqarnermik imminullu naleqartinnerup nukittorsarneqarnera aammalu oqaatsit pillugit piginnaasatigut nammineq ineriartornermik misigisimasaqarnerit pine-qarput, imm. 3-mi inuit akornanni oqaatsit sakkutut atorneqartarneri pineqarput kiisalu imm. 4-mi kultureqaqatigiinnerup oqaaseqaqatigiinnerullu pingaarutai pineqarlutik. Atuartitsissutip atuarfimmi inissisimanera Kalaallisut atuartitsineq alloriarfinni ukioqatigiiaanilu tamani atuartitsissutaavoq. Atuartunut amerlanernut kalaallit oqaasii ilitsoqqussaralugit oqaasiussapput taamattuuner-mikkullu atuartup paasisimasaqassutsimigut nalunngisaqassutsimigullu ineriartorneranut qitiu-sussaallutik. Ilitsoqqussaralugu allatut oqaasillit kalaallit oqaasiinik ilinniartinneqarnissaat pingaartillugu, kalaallisut allamiut oqaasiisut atuartitsineq pillugu immikkut tapiliussaqarpoq (takuuk Tapilius-saq C2). Oqaatsit kulturimut tarraapput kinaassutsimillu ineriartortitseqataasarlutik kinaassuseqarne-rullu inuiaqatigiinnik allanik paasinnissinnaalerneq tunngavilersortarpaa. Oqaatsit inunnit namminerisatut pigineqartut inunnut allanut attaveqaqateqarniarnermi sak-kutut atorneqartarput atorneqarnermikkullu ineriartortinneqartuarlutik. Meeqqat oqaaseqareerlu-tik atualertarput oqaatsitillu peqateqarnerminni ineriartortittuartarpaat, taamatullu ineria rtornermi atuartitaaneq pingaaruteqartorujussuuvoq. Oqaatsit periutsit assigiinngitsorpassuit aqqutigalugit saqqummiuttarput, atuarfimmilu atuar-titsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni tamani tamatigoortumik atorneqarnissaannut periar-fissiisoqartariaqarpoq. Oqaatsit ilinniartitsissutigineqarnerini atuakkiat, atuarneq kiisalu allanneq misigisassarsiorne r-mut, oqaasertusarnermut, oqaatsinik atuinermut ilisimasassanullu ineriartortitsinermut sakkussat-sialaapput. Oqaloqatigiinnikkut allaqatigiinnikkullu atuartut isummersorsinnaalissapput isuma-qalissallutillu taakkuninngalu oqaatiginnissinnaalissapput. Allannerup atuartoq sutigut tamatigut oqaatsiminik, isumaliutersuutiminik ilikkakkaminillu takutitsisinnaalernissamut taamatuttaarlu allannikkut inoqatiminut isumaliutersuutiminik paasisaminillu tunniussaqarsinnaanissamut pe-riarfississavaa. Ilikkagaqarniarnermi isiginnittaatsit suleriaatsillu Atuartut ilikkarniarnerminnut akisussaaqataassappata atuartitsinermi anguniakkat siunertallu erseqqissuullutillu nalorninaatsuusariaqarput. Ilikkagassatut anguniagassat atuartup piginnaasai pisariaqartitaalu aallaavigalugit atuartitsinermi aaqqissuussinissamut ingerlatsinissamullu taa-maalillutik qitiupput. Anguniagassat anguniarneqarnerini atuartoq ilinniartitsisorlu akisussaaffeqaqatigiipput, taa-maakkaluartoq atuartup ilikkarniarnerata pitsaanerpaamik tapersersorneqarnissaa periutsinillu assigiinngitsunik periuseqarluni atuartitsinerup aaqqissorneqarnissaa ilinniartitsisup akisussaaffi-gaa. Atuartitsineq aaqqissorneqartariaqarpoq atuartoq atuartitsissutigineqartorlu aallaavigalugit, taamaaliornikkummi atuartup inuttut inerikkiartornermini atuartitsissutigineqartumilu ineriartor-nermini piginnaasassaminik tamakkiisunik pissarsinissaa tapersersorneqassammat.


Inuit assigiinngitsunik ilikkariartaaseqarput. Pisariaqarpoq atuartitsinermi suleriaatsit atuartitse-riaatsillu assigiinngisitaartut nikerartullu inuup maluginiutaanik tamaginnik misigisaanillu aal-laavillit atorneqartarnissaat atuartut ataasiakkaat atuartinneqarnerminni annertunerpaamik angu-saqarsinnaaniassammata. Assigiinngisitaartunik periuseqarluni atuartitsinermi, inip atuartitsiviu-sup assigiinngisitaartumik nikerartitsiviusinnaasumillu aaqqissorneqarnissaa, piumasaqaatinut ilaatinneqartariaqarpoq taamaaliornermimi atuartut kaammattorneqarlutillu isumassarsisinneqar-sinnaasassammata. Oqaloqatigiinnermi oqaatiginneriaatsit assigiinngitsorpassuupput pingaaruteqarporlu meeq-qap oqaasii atuartup oqaatsitigut ineriartornermini killiffianiit inerikkiartortinneqarnissaat. Pin-gaaruteqarpoq atuartut ilinniartitsisuminnit pitsaasumik nalunaarfigineqartarnissaat taamaalior-nermi atuartut oqaaseqarnerminni tusarnaarneqartutut malugisimasassammata pingaaruteqarpor-lu oqaatiginiagaannik itisilerilluni paasiniaasarnissaq. Atuartunut oqaaseqatigiinnik ilivitsunik atuinikkut oqaluttarnissaq kaammattuutigineqassaaq atuartullu taamaaliortarnissaat aamma kaammattuutigineqartariaqartassaaq. Atuakkersornermi atuakkap imaa pillugu oqalliseqarnissaq isummersornissarlu atuartullu taamaaliortarnerminni ilikkakkaminnik pisutigut allatigut atuisarsinnaanissaat periarfississallugu pingaaruteqarpoq. Atuagaq ilinniartitsisup atugassatut toqqagaa atuartunut siumungaaq ilisima-titsissutigineqartariaqarpoq nassuiaatigineqartariaqarlunilu sooq atuagaq taannarpiaq atuassallu-gu pingaaruteqartuunersoq. Atuartut aamma ilisimatinneqareertariaqarput allariaatsit assigiinngitsut sooq atorneqartarn-ersut. Tunngaviusumik allannermik ineriartortitsineq atuarfimmi ingerlanneqartariaqarpoq anger-larsimaffimmi suliassiissutigineqarani. Suleriaatsini assigiinngitsuni – oqaloqatigiinnerni, atuarnerni, allannerni aalajangersima-sumilluunniit anguniagaqarluni suliaqarnerni - atuartut sulinerminnut atatillugu taperserso-qatigiittarnissaat siunnersoqatigiittarnissaallu ilikkartinniarneqartariaqarpoq taamatullu pingaa-ruteqarpoq atuartut ilinniartitsisullu tapersersoqatigiittarnissaat suleqatigiittarnissaallu. Ussat: “Tusakkat puiorneqartarput, takusat eqqaamaneqartarput, misigisat paasineqartarput.” nassuiaataalu: “Atuartut tigussaasunik suliaqartinneqaraangamik atuartitsinermilu pilersitsior-torsinnaanermut eqqumiitsuliornermullu tunngassuteqartut ilanngussorneqaraangata atuartut ilik-karluarnerusarput,” atuartitsinermi eqqaamassallugit pingaaruteqarput. Pilersaarusiortarnerni aammattaaq eqqaamaneqartariaqartassaaq atuartut kajuminnerat soqutiginninnerallu atua r-titsinermik ingerlatsineq aqqutigalugu pilersinneqartarmat taamatullu ataavartinneqartarluni.

Atuartup ilinniarnera

Atuarneq

Allanneq

Oqaasilerineq

Inuttut inerikkiartorneq

Oqalunneq


Oqalunneq aamma tusarnaarneq Atuartut oqalussinnaanermut piginnaasaqareerlutik atualertarput. Oqaatsinut alapernaannerat paasinnikkusunnerallu ingerlaavartumik kaammattorneqartuassaaq: Atuartut oqaatsinik tusar-naartassapput, atuakkianik atuartassapput, tusaasatik atuakkatillu atortassavaat kiisalu oqaluuser-isarlugillu allattassavaat. Taamaaliortarnermikkut oqaatsit isummamikkut allanngorartuarnerat aaqqissugaanerallu eqqarsaasersorfigisassavaat. Tusarnaaqqissaarneq, atuartunit ilisimaneqartariaqartoq, oqaloqatigiinnissamut isummerso-qatigiittarnissamullu tunngaviusarpoq. Taamatut tusarnaartarneq oqaloqatigiittarnerlu ullut tamaasa atuartunit sungiusarneqartariaqarput taamaaliortarnerlu atuartut ataasiakkaat misigisa-gaat aqqusaartagaallu pillugit oqaloqatiginerini ingerlanneqartariaqarluni. Atuarneq Atuarnerup siunertaraa misigisaqarnissaq ilikkagaqarnissarlu. Atuartut atuarnialeqqaarnerminniit atuarnermikkut pissarsisinnaanerminnik misigitinneqartarnissaat pingaaruteqarpoq taamaat-tumillu atuarneqarsinnaasunik assigiinngitsunik atuarnissamut periarfissinneqartariaqarput, soorlu atuakkanik, naqitaaqqianik, allagartalianik, nammineq allaaserisanik oqaatsinillu ataasi-akkaanik il.il. Taamatullu pingaaruteqarpoq atuartut atuariaatsinik assigiinngitsunik pigiliussitin-niarneqarnissaat. Atuarnermik ilinniarnialeqqaarnermi nipituumik atuarneq ingerlanneqartassaaq atuffarissiar-tornerallu ilutigalugu nipeqanngitsumik atuartarneq pingaartinneqariartuaarneqartussaalluni. Atuarnialeqqaarnermi ilinniartitsisup atuartut ataasiakkaat killiffii malinnaaffigilluinnartariaqar-pai atuartunut ilinniartitsisumullu anguniagassaliortarnerni ingerlariaqqiffissat nalorninaannero-qqullugit. Atuartut ullut tamaasa atuarnissaminnut periarfissinneqartassapput, atuarnerlu ilinniar-titsisup ingerlataanik imaluunniit aqutarinngisaanik, soorlu eqimattani ikittunnguanik inuttalinni ingerlanneqartarsinnaavoq, taamaaliornermi atuartut ataasiakkaat atuarsinnaanermikkut ineriar-tornerat ilinniartitsisumit malinnaaffigineqarsinnaanerussammat. Atuartut oqaatsimikkut ineria rtornerat atuarsinnaassusiisalu pitsanngoriartornerat ilutigalugu atuartut atuakkaminnik paasinnissinnaanissaminnut sakkussaminnik kiisalu atuakkanik atortus-saminnik qinerlersinnaalernissaminnut tamakkuninngalu immikkoortiterisinnaalernissaminnut periutsinik tunngaviusumik pigiliussitinneqarnissaat pisariaqarpoq. Allanneq Pingaaruteqarpoq oqaloqatigiinnerup, atuarnerup allannerullu imminnut ataqatigiinnerisa ikorfar-toqatigiissinnaanerisalu pingaaruteqassusiannik atuartut misigitinneqarnissaat kiisalu pingaa-ruteqarpoq allannerup periarfissarititarpassuinik atuartut paasitinneqarnissaat. Atuartut atuarni-aleqqaarnerminniilli allannikkut nalunaarsinnaanerup nuannissusianik pingaaruteqassusianillu misigitinneqartariaqarput allannikkullu nalunaarsinnaanerminnik ineriartortitsinissaminnut periarfissinneqartariaqarlutik. Ilinniartitsisup allanneq pillugu isumai tamannalu pillugu qanoq atuartitsinera atuartup allannermik nuannarinnilernissaanut ineriartortitsineranullu pingaa-ruteqartupilussuupput. Atuartut ullut tamaasa atuartitsissutissamik atuartitsinermi atuartitsissutis-sallu anguniagassartaannik allanik atuartitsinermi atuartitsissutinilu allani imminnut qanitariis-suni allannermik sungiusarnissaminnut periarfissaqartinneqartariaqarput taamaattumillu aal-laqqaataaniit allannermut periaatsinik pitsaasunik ineriartortitsinissaminnut tapersersorneqar-tariaqarput ilaatigut allannermik ineriartortitsinermik periaaseq atorlugu: Allannermik ineriartortitsineq • Isumassarsiorneq: eqqaaqqaakkanik allattuineq, katiterineq, paasiniaaneq, tunaartaliorneq • Allaqqaarneq – siunnersuut siulleq • Allaqqaakkap imaata misissortinneqarnera


• Aaqqissuineq kiisalu allaqqiineq – suli siunnersuutitut • Allaqqitap kukkunersiorneqarnera – pingaartumik naqinnerit killiffilersuutillu isigalugit • Inaarsaaneq, ilaatigut assitalersuineq • Saqqummiineq • Naliliineq Isumassarsiorneq: Isumassarsiornermi periutsit assigiinngitsut atorneqarsinnaapput, eqqaama-sassarlu pingaarneq tassaavoq atuartup ilinniartitsisullu suleqatigiilluinnarnerisigut ingerlanne-qassammat. Allaqqaarneq, siunnersuut siulleq: Allanneq aallartinneqassaaq isumassarsiornermi eqqartorne-qartut tunngavigalugit. Allaqqaakkap imaata misissortinneqarnera: Allaqqaakkap imarisaa misissoqqaarneqassaaq taa-maalioreernermi aatsaat allannermi kukkunerit allagaqaammillu ilusilersuisimaneq aaqqissuun-neqassapput. Allatap imarisaa pillugu oqaaseqaateqarnermi allattup imarititaa allariaasialu ataq-qineqassapput taamaattumillu allannguutissatut naliliinerit pitsanngoriaatissatut siunnersuutaan-naassallutik. Aaqqissuineq, allaqqiineq inaarsaanerlu: Atuartut allattariarsorluni suliat tunniutinnginneranni tamatigut misissorneqartarnissaat sungiutissavaat, taamaaliortoqareerpat ilinniartitsisup atuartul-lu iluarsisassat pisariaqartut oqaloqatigiissutigissavaat allatamilu aaqqissugassat iluarsartuutas-sallu piareersarlugillu iluarsartuutissallugit (imarisaa ilusilersuisimanerlu eqqarsaatigalugit) - atuartup nammineq allariaasia ataqqiuarlugu. Saqqummiineq: Allattariarsorluni suliat saqqummiussat tamarmik siunertaqartarput periaatsillu assigiinngissitaartut atorlugit saqqummiunneqarsinnaallutik. Inaarutaasumik naliliineq: Naggataasumik ilinniartitsisoq atuartorlu nalileeqatigiissapput, misi-littagarilikkamillu siunissami atorneqarsinnaanissaat anguniarlugu suliap pitsanngoriaatigisin-naasai oqallisigalugit. Sulianik allattaaviit Atuartitsinermi sulianik allattaaviit pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Allattaaviit assigiinngitsut kusanarsaakkanik ungalulersorneqartariaqarput aammalu allatat titartakkallu tamarmik ulluler-sorneqartariaqarlutik. Allattaaviit Atuartut atuartitsinermi atortussatut tapertassanik allattaaveqartinneqarnissaat kaammattuutigisa-riaqarpoq. Atuartut ilisimatinneqassapput qaquguluunniit taakkua piumasaminnik allattuiffigi-sinnaassagaat. Allattaaviit oqaatsinik ataasiakkaanik, oqaatsinik ilisimasariaqakkanik, oqaaseqa-tigiinnik, oqaluttuaaqqanik oqaluttualiaaqqanillu, tissisaarutinik, nalorsitsaarutinik, eqqarsaater-suutinik, titartakkanik, ilisimalikkanik allatassanilluunniit annertunerusunik il.il. allattuiffiusin-naassapput. Allattaaveqarnerup pappiaqqat maangaannartitat ataasiakkaat atuartup sukuluitsuuniarneranut pikallersaataasarnerat pinngitsoortittarpaa. Pisunik allattaaviit (logbog) Ullormiit ullormut imaluunniit sapaatip akunnikkaartumik eqqaamasassanik ullormullu sulerisi-manernik naatsunnguamik allataqartarnissamut atugassiaapput. Logbogini allanneq sungiunne-qarserlugu atuartut ilinniartitsisoq peqatigalugu allatsinneqartassapput kingornalu ilinniartitsisoq minnerpaamik sapaatip akunneranut marloriarluni allaqataasassaaq. Pisunik allattaaviit kukku-nersiorneqartassanngillat. Allattaaviit inissilluarneqartarnissaat pisariaqarpoq atuartut namminneq qupperartagassarimma-tigit.


Portfolio (sulianik katersuiffik) Atuartup sulineranik malittarinninnissamut sakkussaq. Tulluartuussaaq atuartup suliaanut „inger-laartunut“ kiisalu atuartup suliaminut saqqummiukkumasaminut katersuivissaminik peqartinne-qarsinnaanera. Portfolio iluaqutigalugu atuartup nammineq, ilinniartitsisoq imaluunniit angajoqqaat peqatigalu-git, makkua malinnaaffigisinnaavai: - pilersaarutit, anguniakkat - ingerlatat/suliaqarnerit - nammineq suliassanik naliliinerit assigiinngitsut - sulianik inaarsaanerit - sulianik nalilersuinerit - oqaaseqaatit - anguniagassat nutaat. Ilanngullugu takuuk: ”Portfolio Kalaallit Nunaanni – kopigassartalik (Portfolio i Grønland – kopieringsbog)”, Ilinniusiorfik 2002, af Heidi Cortzen, Pierre André Krogh, Oluf Ostermann, Beate Thunberg. Pilersaarusiorneq Ukiup atuarfiusussap pilersaarusiorneqarnerani ilikkagassatut anguniagassat taakkununngalu atatillugit atuartitseriaatsit atuartitsinernilu nalileeriaatsit sorliit siunertamut tulluunnerunersut ilinniartitsisup ilinniartitsinermini tunngavissani eqqarsaatigilluartariaqarpai. Piffissap aalajangersimasup iluani pisussanut piareersarnermi makkua eqqarsaatigisariaqar-put: 1. makkunuunatigut atuartut suut angussavaat:

- ilikkagaqarniarnermi, - isummersorniarnermi, - sulerusussutsimi, - inooqatigiinnikkut ataqatigiinnermi kiisalu - suleriaatsini,

2. ilinniartitsisut allat tapersersuisinnaaneri aammalu ilinniartitsisoqatit allat qanoq suleqatigi-niarneqarsinnaaneri,

3. anguniakkat anguneqarsimanersut qanoq iliornikkut nalilersorneqarsinnaappat. Qulequttamik aalajangersimasumik sammisaqarneq Qulequttanik assigiinngitsunik sammisaqartilluni atortussat allatat allataanngitsullu atortorine-qartarput, soorlu: atuakkat, video-t (filmit, nipilersortunik takutitassiat, titartakkanik filmiliat il.il.), assilissat, ilisarnaatit, ussassaarutit, taalliat, eqqumiitsuliat, radiukkut tusarnaagassiat il.il., qulequttamillu aalajangersimasumik sammisaqartilluni makkua suliarineqartussatut ilanngunne-qartariaqarput: - imarisaasumik paasinninneq - piffissamut sunullu pisunut sanilliussineq - nassuiaaneq - oqaatsinik nassuiaaneq - oqaasilerineq /grammatik - ilikkariikkanik ilanngussineq/sanilliussineq - allaatigisap suunera (aalajangersimasunik allaatiginneriaaseq) - allaatigisap suuneranit (allaatiginneriaatsimut) allamut allaqqiineq.


Atuartitsissutinik akimuilluni atuartitsinerit Piffissat ilaanni atuartitsissutissanik akimuilluni atuartitsissutissat taakkua allat ilikkagassatut anguniagassartaat taputartuullugit atuartitsinermik ingerlatsisarnissaq kaammattuutigineqarpoq. Atuartitsissutissatut siunnersuut uunga ilikkagassatut pilersaarummut tapiliussaavoq (Tapiliussaq C3). Naliliisarneq Atuartut sulinerat periutsit assigiinngitsut atorlugit ingerlaavartumik sulinerup ingerlanerani aammalu ingerlatsinerit/qulequttat/piffissalluunniit aalajangeriikkat naammassinerini nalilersor-tariaqarput. Suliassaq aallartitsinnagu anguniagassat suunersut taamatullu kingusinnerusukkut sutigut nalilerneqassanerlutik atuartut paasereersimasariaqarpaat. Atuartuni nukarlerni ullormut suliassariuakkat, sammisat aammalu anguniagassaagallartut allat-tarfissuarmut allattorneqartarsinnaapput piffissallu aalajangiussap naammassinerani angusat atuartunut eqqartortinneqassapput: Suna anguarput? Qanoq iliorluta ilikkagaqarpugut? Suut in-gerlateqqissavagut? Akullerni angajullernilu piffissami aalajangeriikkami ilikkartitassatut siunniussaagallartut, sulerinissamut suliassanullu pilersaarutit allaganngorlugit nivinngarneqarsinnaapput nalilersor-neqarlutillu, assersuutigalugu piffissarititaasup qiteqqunnerani ingerlatsinerullu naammassinera-ni. Makkua apersuutigeqqunarput: Suut iluatsippat? Qanoq ingerlariaqqissaagut? Inaarutaasumik naliliissagaanni sammisap aallartinnginnerani atuartut suliassat imassaanik tu-naartassanillu allattuiseqqaartariaqarput. Allatukkat suleriaatsinik suleqatigiinnermillu nalilii-nermut peqataatillugit nalilersuinermut tunngaviusinnaapput. Atuartitsinermut atatillugu atuartut suliaat saqqummersinneqartariaqarput. Taamaattumik inimi atuartitsiviusumi – atuartitsinermi atortut nalinginnaasut saniatigut – qiuutit, nipinneqqutit, kartonit, qalipaatit il.il. tigussaajuartariaqarput. Suliat saqqummersitat sapinngisamik qimerlooruminartuulluinnartariaqarput, taamaattumillu nivinngakkat allallu aserfallassimasut piaartumik iluarsineqartariaqarput peerneqarlutilluunniit. Ilikkagassatut pilersaarutit atorneqarnissaannut ilitsersuut Ilikkagassatut pilersaarutit ataani takuneqarsinnaasutut ammukaartunut sisamanut inissitsiterne-qarput.

Ilikkagassatut angunia-gassat

Atuartitsinissamut siun-nersuutit

Naliliinissamut siun-nersuutit

Atortussatut siunner-suutit

Immikkoortut 1-miit 4-mut Immikkoortut 1-miit 4-mut Ammukaartumi uaniip -put pinngitsoorani atuar-titsissutissami ilikkagas-satut anguniagassat im-mikkoortunut sisamanut immikkoortitikkat: • Attaveqaqatigiittarneq • Paasissutissarsiorneq • Kulturi aamma inuu-

niarnikkut atugassariti-taasut

• Aaqqissuussamik o-qaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussi-niarneq

Ammukaartumi uaniip -put atuartitsinermi sulia-rineqarsinnaasut, atuartit-sissutit atuartitseriaatsillu ilikkagassatut angunia-gassanut ataasiakkaanut arlalinnulluunniit tunn-gassuteqartut. Ilikkagassatut angunia-gassat ataasiakkaat qanoq sammineqarsinnaanerinut siunnersuutit malerua-gassiatut siunnersuutaan-naapput.

o o

o o

Ammukaartumi uaniip -put ammukaartumi siu l-lermi ilikkagassatut anguniagassat nalunaar-sorneqarsimasut tunnga-vigalugit naliliinissamut siunnersuutit. Ilikkagassatut angunia-gassat ataasiakkaat tunngavigalugit qanoq naliliinissamik ingerlat-sisoqarsinnaane-ranik siunnersuutit malerua-gassiatut siunnersuu-taannaapput.

Ammukaartumi uaniip -put atuartitsinermi ator-tussatut siunnersuutit – tamatumani eqqarsaati-gineqarput atortussat atuartunit atorneqarsin-naasut ilinniartitsisumil-lu atorneqarsinnaasutut siunnersuutit. Siunner-suutit, atortussat sorliit sulinermi atorneqarsin-naanerinik maleruagas-siatut siunnersuutaan-naapput.


Ilikkagassatut anguniagassat Ilikkagassatut anguniagassat, atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriar-fiit siunertaat aamma atuartitsissutit siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat na lunaarutaanni allaqqapput. Taamaalillutik ilikkagassatut anguniagassat, soorlu alloriarfiit atuartitsissutissallu siunertaat aamma taamaattut, naalakkersui-sunit aalajangersagaapput atuartitsisarnissap imarisaanik pinngitsoorani malitassatut nunalu ta-makkerlugu atuuttussatut aalajangiussaallutik. Ilikkagassatut anguniagassat atuartitsinerup imassaanik aalajangiussiniarnermi aallaaviussap-put, taamatullu atuartitsinermi atuartut pissarsiarisartagaasa nalilersorneqartarnerinut aallaavius-sallutik. Ilikkagassatut anguniagassat alloriarfiit pineqartut naammassinerini angusassatut nalunaarne-qarput oqaaseqatigiinnullu imatut aallaqqaasiutilinnut inaarutaallutik: ” Atuartut akullerni atuar-nerminnik naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq …”. Alloriarfinni tamani ilikkagassatut anguniagassat sisamanngorlugit immikkoortiterneqarput: - Attaveqaqatigiittarneq - Paasissutissarsiorneq - Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut - Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq. Immikkoortut immikkuullarilluinnartuunngillat, atuartitsissutissalli pineqarnerani imarisaasa tamarmiusut assigiinngitsunit aallaaveqarluni qimerloorneqarsinnaaneranik imaqarsinnaaneranil-lu paasinnittariaqarnertut isigisariaqarlutik. Taamaattumik immikkoortut taamatut tulleriiaarne-qarsimanerisa ersersinngilaat tulleriiaarineq tamanna atuartitsissummut pingaarnersiuinerusoq imaluunniit atuartitsissutissap ingerlanneqarnissaanik tulleriiaarinerusoq; ilikkagassatut angunia-gassat tulluuttut immikkoortunit arlariinneersut tunngavigalugit ataatsimut isiginnilluni atuartit-sineq ingerlaavartumik ingerlanneqartuassaaq. Aammattaaq immikkoortut iluanni ilikkagassatut anguniagassat taamatut tulleriiaarneqarnerini ersersinniarneqanngilaq tulleriiaarineq taamaattoq atuartitsissummut pingaarnersiuinerusoq ima-luunniit atuartitsissutissami ajornarsiartuaartitsinissamik tulleriiaarinerusoq. Ilinniartitsisup pif-fissami ingerlatsiviusumi atuartut pisariaqartitaat soqutigisaallu aallaavigalugit oqimaaqatigiis-saarineq tulleriiaarinerlu nammineq qinigassaraa. Attaveqaqatigiittarneq Oqaatsinik atuartitsinermi atuartunik oqaloqateqartarnissaq atuartut oqaasiinik ineriartortitsiniar-nermi pingaaruteqarpoq. Atuartut oqaasertusarneruniarlugit aamma oqaatsinik pigiliussiartor-tuarnerat siuarsartuarniarlugu oqaloqatigiinneq – oqaatsinik paasinninneq, tusarnaarneq, atuarneq allannerlu eqqarsaatigalugit – oqaatsinik ineriartortitsinermi sakkuussapput. Atuartut atualeq-qaarnerminni atuartinneqarsinnaanngoreersimasarput, atuartitsinerlu aaqqissorneqassaaq atuartut oqaatsitigut piginnaasaat tunngavigalugit kiisalu periaatsit atuartitsinermilu periutsit assigiinngit-sut atorlugit. Paasissutissarsiorneq Atuartut namminersuutigalugu paasissutissanik pissarsiorsinnaalernissaat anguniarneqarpoq. Ukiuni makkunani paasissutissarpassuit aviisitigut, fjernsynikkut, internet-ikkut, piseqqusaaruti-tigut, video-kkut, dvd-tigut allatigullu takkussuuttuarput, paasissutissiiffiillu tamakkua atuartut atorsinnaallugillu qinerlerfigisinnaasariaqarpaat.


Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut Nammineq kulturikkut tunulequttat tunngavigisallu paasinissaat pingaaruteqarpoq. Inuiaqatigiit tamarmik sumiiffiillu ataasiakkaat kulturikkut pisuussutaat uummaarissut tunngaviusumik aal-laavigalugit sulisoqassaaq. Atuartitsinermi oqaluttuatoqqat oqalualaallu, sumiorpaluutit allallu paasinninnissamut pingaaruteqartut ilanngussorneqassapput. Nammineq kulturerisamik ilisima-saqarneq tunngaviliissaaq kulturinik allanik paasinnissinnaanissamut tamakkualu pillugit isum-mersorsinnaanissamut. Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq Atuartitsissutissanik ingerlaavartumik ineriartortitsisoqartuarpoq atuartitsinerup ingerlarngani tamani atortussanik; atortullu tamakkua imaqarput oqaatsinik pinnguaatiniit oqaatsit sannaat pil-lugit atortussianik. Tunngaviusumik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussineq atuartut oqalunnermikkut, atuarsinnaanermikkut allassinnaanermikkullu oqallorissartuarnissaannut aal-laaviusutut sulinermi sakkussaapput. Atuartut oqaatsitigut killiffii aallaavigalugit tamatigut suli-soqartariaqarpoq. Atuartitsinermut siunnersuutit Atuartitsinissamut periusaasinnaasunut siunnersuutit aamma atuartitsinermi periusaasinnaasut assigiinngitsut aammalu sammineqarsinnaasut assigiinngitsut ilaatigullu atuartitsissutit naam-massisat siunnersuutaapput ilikkagassatut anguniagassat anguniarneqarnerini atorneqarsinnaasut. Ilikkagassatut anguniagassat atuartitsinermilu periusissatut siunnersuutit tamatigut illugiissi-taanngillat. Ilikkagassatut anguniagassat ilaannut atuartitsinissamut siunnersuutit arlaqarput, ilaa-tigullu atuartitsinissamik siunnersuutit ataasiakkaat ilikkagassatut anguniagassanut arlaqartunut tunngatinneqarlutik. Atuartitsinissamut siunnersuutaasut tamakkiisuunngillat, paasisariaqarlutilli atuartitsinerup qanoq aaqqissorneqarsinnaaneranik assersuutitut isumassarsiorfiusinnaasutullu. Siuliani oqaatigineqareersutut ilikkagassatut anguniagassani nalunaarutigineqarpoq atuartut alloriarfinnik naammassinninnerminni sunik ilisimasassanik piginnaasassanillu pigiliussereersi-manissaat. Atuartitsinissamik siunnersuutit ilusilersugaanermikkut alloriarfinni ataasiakkaani ukioqatigiinnut naapertuuttumik killilimmik nikerartinneqarput. Tamanna isumaqarpoq atuarfiit ilinniartitsisullu ataasiakkaat alloriarfinni assigiinngitsuni atuartitsinermut namminneq pilersaru-siortassasut atuartitsinerup ingerlarnga atuartut ukiuinut piginnaasaannullu naapertuuttunngorlu-gu. Erseqqissaatigineqassaaq siunnersuutit missingersersuutaannaammata, taamaattumillu ilin-niartitsisup nammineerluinnarluni misilittakkani nalilersuutinilu tunngavigalugit nammineq sule-riaasissani aalajangissammagu suleriaasissatut siunnersuutigineqartut malillugit, tigulaariffigalu-git, naleqqussarlugit, ilaartorlugit imaluunniit allarluinnarnik taarserlugit.

Naliliinissamut siunnersuutit Naliliinermi periusissatut siunnersuutaasut atuartitsinermi periusissatulli ilikkagassatut angunia-gassat ilaannut naliliinissamut siunnersuutit arlaqarput, ilaatigullu naliliinissamut siunnersuutit ataasiakkaat ilikkagassatut anguniagassanut arlaqartunut tunngatinneqarlutik ilusilersugaapput. Tulluuttuussaaq immikkoortuni tamani atuartitsinissamut periusissatut siunnersuutit naliliinissa-mullu periusissatut siunnersuutit tamaasa ilisimasaqarfigileraanni taakkualu suliassatut ataatsi-moortutut isigigaanni. Naliliinissamut siunnersuutit ataatsimut isiginninnertut ilaatigut ilusilerneqarsimasinnaapput imaluunniit ilinniartitsissutissamut aalajangersimasumut ataatsimut / aalajangersimasulluunniit arlalinnut tunngatinneqarsinnaallutik. Tamatigulli ilikkagassatut anguniagassanut attuumassute-qarput.


Naliliinermut siunnersuusiat atuartup nammineq suliaminut suleqatigiillu ataatsimoorussamik suliaminnut naliliinissaannut kiisalu ilinniartitsisup atuartut ataasiakkaat atuartullu tamarmik angusaannut naliliinissaanut siunnersuutitaqarput. Naliliinissamut siunnersuutit atuartitsinermi suleriaasissanut siunnersuutitulli missingerser-suutaannaapput isumassarsiorfigineqarsinnaallutillu. Atuartitsinermi atortussatut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit aammattaaq siunnersuutaannartut isigineqartariaqarput. Atuartut nammineq atortoriumasatut siunniussaat sapinngisamik naatsorsuutigineqartariaqarput atortussa-nilli toqqaaneq ilinniartitsisup akisussaaffigaa ilikkagassatut anguniagassat atuartullu piginnaa-saat tunngavigalugit. Atortussat tulluartut nalunaarsorneqarfinniittut atuarfinneereerput (takuuk Atuartitsinermi atortussat allattorsimaffiat, Inerisaavik/Pilersuiffiup Ilinniusiorfimmeersunik allattorsimaffiutaa), Pilersuiffimmi Fælleskatalog atorlugu klassesæt- inik atortussanillu allanik aamma FUI-katalog- imi allaqqasut atortussat qimerloorumallugit atorniartoqarsinnaavoq, allat Atuakkiorfikkoorlugit pisiarineqarsinnaapput sulilu allat internet- ikkut pissarsiarineqarsinnaallu-tik. Tapiliussat Ilikkagassatut pilersaarummut makkua tapiliunneqarput: C1: Ilikkagassanut pilersaarummut tapiliussaq allaqqissaarneq pillugu C2: Ilikkagassanut pilersaarummut tapiliussaq ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaasiliunngitsut kalaallisut atuartinneqartarnissaat pillugu C3: Akullerni kalaallisut atuartitsinermi atuartitsissutit akimorlugit atuartitsissutitut siunne rsuut.


Alloriarfinni tamani pingasuusuni kalaallisut atuartitsinermi ilikkagassatut anguniagassat Atuartut nukarlerni atuarnermin-nik naammassinninneranni naat-sorsuutigineqarpoq

Atuartut akullerni atuarnerminnik naammassinninneranni naatsor-suutigineqarpoq

Atuartut angajullerni atuarner-minnik naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

Attaveqaqatigiittarneq • oqaloqatigiinnermi, suleqatigiin-

nermi saqqummiussisarnernilu oqaatiginiakkaminnik oqaatiginnis-sinnaassasut oqaatsinillu atuisin-naassasut

• oqaluttuarlutik, pisuusaartitsillutik, taalliorlutik, isiginnaagassiorlutik, erinarsorlutik nipilersuutillu atorlu-git akuttoqatigiissaaralutik oqaati-giniakkaminnik saqqummiussisin-naassasut

• oqaluttuarnerminni isiginnaartitsi-nerminnilu iluaqutinik atortulersor-sinnaassasut

• ajornartorsiutinik qaangiiniarner-nut, aliikkusersoqatigiinnerni ilisi-masanillu saqqummiussiniarnerni oqaatsit atorsinnaassagaat

• tusarnaarluarsinnaassasut malitsigi-saanillu paasissutissanik apersui-sinnaassasut, allat allataannik tu-sarnaarsinnaassasut oqaloqatigiis-suteqarsinnaassasullu

• allakkianik oqinnerusunik atuar-sinnaassasut suleqatigiinnilu min-nerusuni namminneq allataminnik atuffassisinnaallutik

• atuakkamik tusakkamillu imaasa pingaarnersaanik oqaluttuareqqii-sinnaassasut, allatallu tunngaviga-lugit isiginnaartitsisuusaarsinnaas-sasut

• allakkiat nalunaariartaatsillu allat, soorlu assilissat, titartakkat, video-t malittariinnillu titartakkiat pillugit isummaminnik oqaatiginnissin-naassasut

• misigisatik annikitsunik allaatigi-sinnaassagaat, kiisalu takorluukkat, assilissat aamma allaatigis anik atuarsimasaminnik, tusarsimasa-minnik takusimasaminnillu tunn-gaveqarlutik allaatiginnissinnaassa-sut

• piffissamik tulleriiaarisunik oqalut-tuarpalaartunillu kiisalu takorluuk-kianik, soorlu oqaluttuanik, oqalut-tualianik oqalualaanillu allaatigin-nissinnaassasut

• oqaloqatigiinnerni, suleqatigiinner-ni, oqallinnerni, saqqummiussiner-ni oqaatiginninniarnernilu oqaatsi-minnik paasinartumik erseq-qissumillu atuisinnaassasut

• oqaluttuartutut, paasissutissiisutut, oqaluttuareqqiisutut, oqaaseqaate-qartutut isummanillu saqqummius-sisutut oqaatiginnissinnaassasut

• takorluukkatik, misigissutsitik, eqqarsaatitik, misilittakkatik ilis i-masatillu ataqatigiissumik oqaluin-narlutik saqqummiussinnaassagaat

• aalajangersimasumik sammisaqar-nerni projekteqarnernilu suliat saq-qummiussinnaassagaat

• attaveqarnermut/saqqummiinermut iluaqutaasinnaasut, soorlu oqaats i-nik ataasiakkaanik allattuineq plan-chialiornerlu, atorsinnaassagaat

• ajornartorsiutinik qaangiiniarner-mut, kimigiisernermut, aliikkuser-suinermut, isummanik tunngaviler-suinermut, ilisimasanik ingerlatit-seqqinnermut sunniiniarnermu llu oqaatsit atorsinnaassagaat kiis alu oqaatsit taalliortorpalaartumik atorneqartarnerat ilisimasaqarfigis-sallugit

• tusarnaarluarsinnaassasut taamaa-liornermikkullu paasiniaaqqissaar-lutik nalilersuillutillu apeqquteqar-sinnaassasut

• atuakkianik aliikkutassianik ima-linnik aamma aalajangersimasunik sammisalinnik nalorninatik naam-maginartumillu sukkassusilimmik atuarsinnaassasut

• atuffassisinnaassasut aamma nam-minneq allataminnik allallu alla -gaannik isiginnaartitserpalaartumik saqqummiussisinnaassasut

• oqaluttuareqqiisumik, nassuiaati-ginnittumik, oqaluttuussisumik, oqaaseqarfiginnittumik tunngavi-lersukkamillu isummanik paasisit-siniaasumik allassinnaassasut

• oqaloqatigiinnerni, suleqatigiinner-ni oqallinnernilu oqaluinnarluni oqaatsinik qularnaatsumik, allann-gorarluartumik isummanillu tunn-gavilersuisunik atuisinnaassasut

• suliat ilusaat pissutsit suunerinut naleqqussakkat ilisimaaralugit saq-qummiussinnaagaat ingerlateqqis-sinnaagaallu aamma qularnaatsu-mik namminersortumillu oqaati-ginnissinnaassasut

• takorluukkaminnik, misigissuts i-minnik, eqqarsaatiminnik, misilit -takkaminnik ilis imasaminnillu ata-qatigiissumik tunaartalerluakkamil-lu oqaatiginnissinnaassasut

• oqaloqatigiinnerni oqaluunnernilu allat oqaluinnarlutik saqqummius-sinerini tusarnaarluarsinnaassasut ammasuullutik, paasiniaasuullutik nalilersuisuullutillu

• allakkianik aliikkutassianik imalin-nik aamma aalajangersimasunik sammisalinnik nalorninatik naam-maginartumillu sukkassusilimmik atuarsinnaassasut

• allakkiat atorlugit namminneq eqqarsarnerminnut namminnerlu siunertaminnut atuarneq atorsin-naassagaat

• atuffassisinnaassasut aamma nam-mineq allallu allagaannik nas-suiaarpalaartumik isiginnaartitser-palaartumillu oqaluttuareqqiisin-naassasut

• oqaluttuareqqiinertut, nassuiaaner-tut, oqaluttuarnertut, oqaaseqarfi-ginninnertut, isummanik saqqum-miussinertut qisuariarnertullu allaa-tiginnissinnaassasut

• takorluukkat, misigissutsit, eqqar-saatit, misilittakkat ilisimasat pe-riarfissamut naleqqussakkanik ata-qatigiissumik, nalorninaatsumik allanngorarluartumillu allaatigisin-naassagaat

• tigusisussamut aalajangersimasu-mik kinaassusileriikkamut toqqar-lutik allagaqarsinnaassasut


Atuartut nukarlerni atuarnermin-nik naammassinninneranni naat-sorsuutigineqarpoq



• titartaanikkut, pisunik allattaavin-nik allannikkut nalunaarusiornik-kullu allallutik ilisimatitsisinnaas-sasut

• qarasaasiamik allassinnaallutillu titartaasinnaassapput e-mailinillu nassitsisinnaassallutik

• ataqatigiissumik piffissamillu tulle -riiaarinnittumik misigisaminnik, misilittakkaminnik, takorluukka-minnik, ilisimasaminnik misigis-sutsiminnillu allaatiginnissinnaas-sasut

• takorluukkianik aamma aalajanger-simasunik sammisalinnik, soorlu naalisakkanik, taallianik, isiginnaa-gassianik, allakkanik allannernik, naliliilluni saqqummiussanik, u l-lorsiutinik, nalunaarusianik atua-gassianullu ilanngutassianik allas-sinnaassasut

• allanneq allanut atatillugu, soorlu logbogini, allapallannerni nalu-naarsuillunilu allattuinerni sakkutut ilisimallugu atorsinnaassagaat

• allat allataat pillugit siunnersuisin-naassasut namminerlu allatatik pil-lugit siunnersortissinnaassasut

• allannissap siunertaanut tulluarner-paamik allatap suunissaanik, takor-luukkiamik imaluunniit aalajanger-simasumik sammisalimmik, siuner-talimmik aalajangiussisinnaassasut

• allanneq isumalimmik utersaartit-sisumillu allanut atatillugu iluaquti-tut, soorlu pisunik allattuinermi sukkasuumillu allattuinermi aamma pingaarnersiuilluni allat-tuinermi atorsinnaassagat

• allat allagaat isummerfigalugit qisuariarfigisinnaassagaat, nam-mineq allatatik allanit oqaaseqarfi-gitissinnaassagaat taamaasiornern-ilu ilikkakkatik sulinerminni eqqumaffigalugit atorsinnaassagaat

• nunarsuaq tamakkerlugu e-mailinik atuisinnaassasut aamma elektron-isk-iusunik saqqummiussas-saliorsinnaas-sallutik, soorlu inter-net-ikkut nittartakkanik

Paasissutissarsiorneq

• atuakkanik atorniartarfimmik atui-sinnaassasut atuakkanillu ujarler-nerminni ikiortissinnaassallutik

• paasissutissanik inuit allat ilisima-saannik, misilittagaannik oqalut-tuaannillu atuarfimmi atuarfiullu avataani katersuisinnaassasut

• qarasaasiakkut progra mminik atu-artitsissummut tunngasunik atuis-innaassasut

• Internet-imi pisariunngitsunik u-jarlersinnaassasut

• atuakkanik atorniartarfik nammi-nersorlutik atorsinnaassagaat paa-sissutissanillu katersisinnaassallu-tik

• qulequtaq aalajangersimasoq pillu-gu paasissutissanik tulluartunik, soorlu atuakkanit, internet-imit, allani tusagassiuutinit aamma i-nunnit allanit katersisinnaassasut, immikkoortiterisinnaassasut atui-sinnaassasullu

• qarasaasiakkut programminik su-liassanut aalajangersimasunut tunngasunik atuisinnaassasut

• ordboginik, ujarlerfissanik paasis-sutissanillu allanik suliamut naleq-quttunik atuisinnaassasut

• paasissutissiiffinnit paasissutissa-nik ujarlersinnaaneq, soorlu atuak-kanik atorniartarfinni, toqqorsivin-ni internet-imilu kiis alu inuit allat aamma paasissutissat apeqquserlu-git namminersuutigalugillu sulia -qarnerminni atorsinnaassagaat

• ordbogit quppersagartai imarisaalu tamaasa atorsinnaassagaat





Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut • allakkiat qangarnisat ullumikkut

allakkianit allaanerussuteqartut il i-simasaqarfigissagaat

• kalaallit oqalualaavinik ilisimasa-qassasut

• kalaallit oqalualaavisa nunanilu allamiut oqaluttualiaasa assigiinn-gissutaat assigiiffiilu ilisimasaqar-figissagaat

• allakkiat allatullu oqaatiginneriaat-sit pillugit misigisatik paasinnittaa-sertillu tunngavigalugit oqaloqati-ginnissinnaassasut

• Kalaallit Nunaanni assigiinngitsu-nik sumiorpaluuteqartoq taakkualu oqaluttuarisaanikkut tunuliaqutaat ilisimassagaat

• atuakkiat piffissap ingerlanerani allanngoriartortarnerat kiisalu atu-akkiap allanneqarnerata nalaani piffissami pisunik takutitsisarnera ilisimasaqarfigissagaat

• oqaluinnarluni aamma allalluni oqaluttuarnerup immikkoorutaat, soorlu kalaallit aamma nunat allat oqaluttualiaataat, oqaluttuaat oqa-luttuatoqaataallu, ilisimasaqarfigis-sagaat

• tussiutit, erinarsuutit taalliallu nutaanerit ilisimasaqarfigissagaat

• sumiorpaluutit allat ilisarnaataat ilisimasaqarfigissagaat

• atuakkiat piffissani assigiinngitsuni allanngorartarnerat kiisalu atu-akkiap piffissaq allanneqarfini er-sersittaraa ilisimassagaat

• kalaallit oqaasiisa atuakkiaasalu oqaluttuarisaanermi taasassartaasa pingaarnersaat ilisimasaqarfigissa-gaat kiisalu oqaatsit allakkiallu kul-turimi inuiaqatigiinnilu pingaarute-qassusaannik ilisimaarisaqassasut

• oqalunnerit allatallu tunngavim-mikkut suussusii ilisimasaqarfigis-sagaat

• kalaallit, inuit allamiullu oqalua-laavini, oqaluttualiaanni oqalut-tuaataannilu oqaluttuariaatsit assi-giinngitsut ilaatillugit imarisaat, ilusaat pingaarnersaallu ilisimasa-qarfigissagaat

• kalaallit sumiorpaluutaat aamma Inuit oqaasii toqqakkat assigiinn-gitsut ilisimasaqarfigissagaat

Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq

• allataminni oqaatsitik, oqaatsinik atuinertik oqaatsillu eqqortuunerat malugisinnaassagaat

• atuarniarnermi tunngaviusumik periutsit assigiinngitsut atorsin-naassagaat

• allakkiat oqaatiginninniutillu allat, soorlu assiliat, video-t malittariin -nillu titartakkiat imaanni pingaar-nersat, piffissat, piffiit pisullu pil-lugit oqaloqataasinnaassasut

• oqaatsit sakkutut atorneqartarnerat tunngaviusumik ilisimasaqarfigis-sagaat atorsinnaassagaallu

• oqaatsit oqalunnermi allannermilu atorneqartarnerisa assigiinngissu-saannik ilisimasaqassasut, aamma namminneq sumiorpaluutimik al-lallunilu oqaatsit assigiinngissutaat malugisinnaassagaat

• oqalunnermi nipit atuuffii, soorlu naggateqatigiiaat taalluartaagassi-allu kiisalu oqaatsinik pinnguaatit paasisimassagaat

• namminneq allataminni allallu allataanni oqaatsinik, oqaatsinik atuinermik oqaatsillu eqqortuuneri-nik ilis imaarinnis sasut

• atuarniarnermi periutsit assigiinn-gitsut: pingaarnersiuineq, immik-koortukkaarineq, atuapallanneq paasiniaalluarlunilu atuarneq - ili-simallugillu atorsinnaassagaat

• allatap pingaarnersaanik attassisin-naassasut oqaasertaasa ataasigut titartuilluni nalunaarsuinikkut, imaqarnersiuinikkut naalisaanik-kullu

• imassanik katersisinnaassasut al-laaserisassallu imassaanik najoqqu-tassiorsinnaassasut kiisalu isumas-sarsiamiit naammassisaqarluni al-laaserinnissinnaassasut

• oqaatsit sakkutut pingaarutaat il isi-massagaat atorsinnaassagaallu

• oqaatsit oqaluinnarluni allallunilu atorneqartut immikkoorutaat assi-giissusaallu paasisimasaqarfigissa-gaat

• nammineq allallu allakkiaanni oqaatsinik eqqorluartuutitsineq oqaatsinillu atuilluarneq qularnaat-sumik isummerfigisinnaassagaat

• atuarnermi periutsit assigiinngiiaar-tut: siunertaq naapertorlugu pin-gaarnersiuineq, immikkoortukkaa-rineq, atuapallanneq paasiniaalluar-lunilu atuarneq atorsinnaassagaat

• allakkiap pingaarnersaanik naleq-qunnerusoq naapertorlugu oqaaser-tanik ataasigut titartuinikkut nalu-naarsuilluni, mindmappiliorluni, imaqarnersiuilluni, oqaluttuareq-qiilluni allattuillunilu attassisin-naassasut

• attaveqaqatigiinnerup siunertaanik angusiniarneranut iluaqutaasinnaa-sumik paasissutissanik katersisin-naassasut, ataatsimut suliamik is i-ginnissinnaassasut imarisassamillu tunaartaliorsinnaassasut

• isumassarsiornermiit naammassi-nermut allanneq aqussinnaassagaat





• nipinik misissuineq katiterinerlu sungiussimassagaat

• naqinnerit nipaat, ilusaat atii atuuf-fiilu paasisimassagaat

• oqaatsit avittarnerini periutsit sun-giussimassagaat

• nammineq allataminni oqaatsit atorneqakulanerit oqaatigineqarnerattut allassinnaassagaat

• naqinnerit mikisut aamma angisuut taakkualu atuuffii paasisimassagaat

• oqaatsit oqaatsinik ataasiakkaanik aamma oqaaseqatigiinnik san-naqarnerat ilis imasaqarfigissagaat, oqaatsillu suuneri ilisimassagaat

• allat suleqatigalugit allatanik al-latigullu oqaatiginneriaatsinik misissueqqissaarsinnaassasut, imaanik paasiniaasinnaassasut, sammivissiuisinnaassasut, nas-suiaasinnaassasut, naliliisinnaas-sasut allatanillu nallersuussisin-naassasut

• allat suleqatigalugit allatat oqaatiginneriaatsillu allatat suunerinik, pingaarnertut imaannik, attaveqaqatigiinnernik, sannaannik, oqaluttuartup inissisimaneranik, saqqummiunnerinik, inuttanik ili-sarisitsinerinik, misissoqqis-saarnerinik, nassuiarnerinik aamma avatangiisinik saqqummiinerinik kiisalu sammisaannik nassuiaasin-naassasut

• aliikkutassiat aamma aalajangersi-masunik sammisallit iluini allatat suunerinik ilisimasaqassasut kiis alu oqaatsit, allatat suunerisa, imaasa aamma pissutsit qanoq issusiisa assersuutigalugu atuakkiat qangar-nisaanerusut nutaaliaanerusullu, oqalualaat oqaluttuatoqqallu, taal-liat, aalajangersimasumik sammis-allit, allakkat assigiingitsut ilusaat, ussassaarutit takoqqusaarutillu ataqatigiissinnaanerinik ilisima-saqarnermik oqaatiginnissinnaas-sasut

• oqaatsit avinneqartarneranni malit-tarisassat ilisimallugillu atorsin-naassagaat

• killiffilersuutit pillugit malittarisas-sat ilisimallugillu atorsinnaassagaat

• taggisit oqaluutillu ilisarnaataat isumaqartillugu: nagguiit, uiggiutit oqaatsillu naggataat, oqaaseqati-giillu sannaat ilisimasaqarfigissa-gaat

• kingulleqqiutit, kinaassusersiutit, uparuartorniutit kisitsisillu ilisima-saqarfigissagaat

• namminneerlutik aamma allanik peqateqarlutik paasiniaaqqissaarne-rit tunuliaqutaralugit allakkianik nalunaariaatsinillu allanik nassui-aasinnaassasut, naliliisinnaassasut nallersuussisinnaassasullu

• nammineerlutik aamma allanik peqateqarlutik allakkiat nalunaa-riaatsillu allat suussusiinik, attave-qateqarnerinik, sannaannik, oqalut-tuartuisa inissisimanerinik, saq-qummiinerinik, sammisaannik tunngaviinillu, oqaatsinik allariaat-sinillu atuinerinik kiisalu isumaan-nik nassuiaateqarsinnaassasut

• kalaallit oqaasiisa ilusilersugaane-risa pingaarnersai, taggisit, oqaluu-tit, kinaassusersiutit, kingulleqqiu -tit, uparuartorniutit, oqaaseeqqat, oqaqqaarniutit aamma taggisit o-qaluutillu uiggiutaat kiisalu oqaa-seqatigiit sannaat ilisimasaqarfigis-sagaat

• allattaasitoqaq atorlugu allatat atu-arsinnaassagaat aamma allattaasi-toqqap aaqqissuussaanera ilisimas-sagaat


***********

B: Ilikkagassatut anguniagassat aamma atuartitsinissamut, naliliinissamut atuartitsinermilu atortussanut siunnersuutit

Kalaallisut – marsi 2003 B2

Attaveqaqatigiittarneq

Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit

• oqaloqatigiinnerni, sule-

qatigiinnerni, oqallin-nerni, saqqummiussi-nerni oqaatiginninniar-nernilu oqaatsiminnik paasinartumik erseqqis-sumillu atuisinnaassasut

• oqaluttuartutut, paasis-sutissiisutut, oqaluttua-reqqiisutut, oqaaseqaa-teqartutut isummanillu saqqummiussisutut oqaatiginnissinnaassasut

• takorluukkatik, misigis-sutsitik, eqqarsaatitik, misilittakkatik ilisimasa-tillu ataqatigiissumik oqaluinnarlutik saq-qummiussinnaassagaat

• Atuartut ulluinnarni inuit naapeqatigiinnerinik nalinginnaasunik isiginnaartitsisuusaarneq

atorlugu oqaatsinik atueriaatsinik assigiinngitsunik suliaqartinneqassapput, (soorlu ataatsi-moorluni samminiakkamik isumaqatigiissuteqarneq, ajornartorsiummik aaqqiiniarneq, ikioqquneq, inummik tamaaniinngitsumik apeqqutilliineq, sumulluunniit qujassuteqarneq): - Atuaqatigiit marluk akornanni oqaloqatigiinneq - Meeqqat angajoqqaallu akornanni oqaloqatigiinneq - Aanakkut ernuttallu akornanni oqaloqatigiinneq - Atuartut ilinniartitsisullu akornanni oqaloqatigiinneq - Atuarfiup pisortaata atuartullu akornanni oqaloqatigiinneq - Inersimasut imminnut ilisarisimanngitsut marluk akornanni oqaloqatigiinneq - Inuit marluk assigiinngitsunik sumiorpaluutillit akornanni oqaloqatigiinneq.

• Atuartut eqimattakkaarlutik sulissapput. Eqimattat tamarmik inummik oqallorissutut ilisi-

maneqartumik (sumiiffimminni imaluunniit tusagassiuutitigut ilisimaneqartumik) toqqaas-sapput. Eqimattat inuup taassuma oqalunnermini periusai/timimigut pissusilersuutai allaati-gissavaat oqalunnerminilu oqaatsit oqariartaatsillu atukulasai assersuusiorfigissallugit. Eqi-mattat suliatik saqqummiutissavaat atuaqatigiillu inuk taanna kinaanersoq eqqoriartassavaat.

• Atuartut eqimattakkaarlutik sulissapput. Eqimattat tamarmik inummik (sumiiffimmi ima-

luunniit tusagassiuutitigut nalunnginneqartumik) toqqaassapput inuullu taassuma ilisarnaa-tai tamaasa nalunaarusiarissavaat. Ilisarnaataanik nalunaarusiat oqaluttariarsornikkut atua-qatigiinnut saqqummiussorneqassapput taakkualu inuk taanna kinaanersoq eqqoriartassa-vaat.

• Sapaatit akunneri tamaasa minutsit 15-iniit 20-inut eqimattakkaarluni oqaloqatigiinnissamut

inniminnerneqartassapput. Atuartut eqimattaarakkaarlutik qulequtaq aalajangersimasoq pil-lugu oqallittassapput (soorlu nipilersuutit, filmit, fjernsynimi aallakaatitat, timersorneq, atuakkat imaluunniit ulluni tamakkunani pisimasut oqallisigineqartut). Eqimattat tamarmik eqimattani oqallisaasimasut imarisaanik pingaarnernik saqqummiussisassapput saqqum-miussinerillu tunngavilersorneqartassapput. Naggataatigut atuaqatigiit ataatsimut oqallitsin-neqartassapput. Isumaq ataaseq isummamut tunngavilersuummik malitseqartinneqartassaaq.

• Atuartut eqimattakkaarlutik sulissapput. Eqimattat assinik imaluunniit assinik tulleriiaanik

arlalinnik inuttalinnik tunineqassapput. Eqimattat assimi inuttaasunut oqaasissiorlutik sulia-qassapput: Inuit tamakku qanoq eqqarsaateqarlutillu misigisimappat, qanoq imminnut assi-lineqannginnerminni oqaaseqarpat, assimi qanoq oqaaseqarpat tamatumalu kingorna qanoq oqaaseqarpat. Eqimattat ”isiginnaartitsissut” atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

• Atuartut ataasiakkaartillugit eqqartugassamittut nammineq toqqarsimasaannik piareersartil-

lugillu naatsumik oqaaseqartikkit – eqqartugaq misigisimasaasinnaavoq, apeqqummut eq-qarsaatigisimasamut tunngasuusinnaavoq allamulluunniit tunngasuusinnaalluni.


Attaveqaqatigiittarneq

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Maluginiaruk atuartut pisuni assigiinngisitaartuni oqaatsinik assigiinngissitaar-

tunik atuinersut, attaveqatigeeriaatsinik siunertamut naleqqutinngitsunik atuiner-sut imaluunniit pisumut naleqquttunik oqaatsinik atuinersut.

• Maluginiaruk allaatigisat paasinarnersut aammalu allaatigisat maluginiakkallu

eqqortuunersut. • Maluginiaruk nalunaarusiat paasinarnersut aammalu eqqortunik nalunaarutita-

qarnersut maluginiarsimasallu eqqortuunersut. • Maluginiaruk atuartut tunngavilersuutiminnik oqaasissiornerminni ikioqatigiin-

nersut. Saqqummiussinermi eqqortumik oqaatsinik atuisoqartariaqarpoq.

• Maluginiaruk atuartut oqalutitsinerminni oqaatsinik assilissamilu pisunut naleq-

quttunik nalinginnaasunik atuinersut taamaaliornerminnilu assilissani inuttaasut takorluuisinnaanerat, misigissusaat, eqqarsaataat, misilittagaat nalunngisaallu ersersinneraat.

• Taamatut ilusilimmik saqqummiussineq atuaqatigiinnut nalilersortiguk: Suut

pitsaasumik erseqqissumillu ersersinneqarsimappat? Suut itisilerneqarnerusin-naasimagaluarpat? il.il..

Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 3, Suleqatigiinneq - Aperisaqattaanneq 1-4 - Inuttaliineq 1-4 - Nassuiaatitallit 1-4 - Tammartajaarfik 1-4. Atuakkat, video-t, bånd-it, avii-sit/saqqummersittakkat atortussallu allat ilinniartitsisumit aam-ma/imaluunniit atuartunit siunnersuu-taasimasut. Anna-Lise Kreutzmann: Nivi. Atuak-kiorfik Ilinniusiorfik, 1997. (1109-09) Qaammatisiutitoqqanit assiliartat, allaffissiat assiliartallit, ussassaarutit, titartakkat oqaasertalersorneqanngitsut assigisaallu.



• aalajangersimasumik

sammisaqarnerni pro-jekteqarnernilu suliat saqqummiussinnaassa-gaat

• attaveqarner-mut/saqqummiinermut iluaqutaasinnaasut, soorlu oqaatsinik ataa-siakkaanik allattuineq planchiliornerlu, ator-sinnaassagaat

Atuartut qulequttat eqqartugassallu aalajangersimasut soqutigisaat tunngavigalugit suliaqar-tinneqassapput, soorlu timersorneq, nipilersortartut nuannarineqartut, asanninneq, uumasut, nipilersuutit, umiatsiat timmisartullu. Saqqummiussinernik tamakkualu assigisaannik sulia-qarnerup nalaanni atuartitsissutissat atuartitsissutissallu imminnut qanitariissut allat ilikkagas-satut anguniagassartaat sulinermut nalinginnaasumik taputartuunneqartassapput. • Atuartut eqimattaarakkuutaarlutik nivinngagassiussapput (nivinngagassiat A3-tut angissu-

seqartinneqartut pitsaanerpaapput; anginerit atuartunut puupannarsinnaasarmata). Nammi-nersuutigalugu saqqummiussassaliornerminni atuakkat suliamut tunngassuteqartut assigi-saallu paasissutissarsiornermut, oqaatsinut oqariartaatsinullu aamma assiliartalersuutissanut ujarlerfittut atorneqassapput. Nivinngagassaliaq naammassineqarpat eqimattani suleqatigiit nivinngagassaliaq pillugu apeqqutinik sanaartussapput atuaqataasullu apeqqutinut akissutissaminnik suliaqassapput.

• Alloriarfiup ingerlanerani atuartut qulequttamut imaluunniit eqqartugassamut aalajangersi-

masumut tunngassuteqartumik namminersuutigalugu saqqummiussassiornissaminnut paa-sissutissanik assigiinngitsunik katersinermut sungiusarnermik sulisinneqassapput, soorlu allakkianik naqitanik assigiinngitsunik ujarlernernik, paasissutissiiffinnit elektronisk-iusunit paasissutissarsiornernik, oqaatsinik aamma oqariartaatsinik aammalu assiliartalersuutinik katersinernik. Qulequttamut paasissutissiissummik aviiseeraliortoqassaaq, nivinngagassa-liortoqarluni båndiliortoqarluni assigisaannilluunniit. Atuartut suliaminnik saqqummiissap-put atortussat assigiinngitsut, soorlu nivinngagassiat, assit, immiussat, video aammalu qara-saasiami programmit assigiinngitsut atorlugit. Suliaq naammassineqarpat eqimattani suleqatigiit suliaminnut tunngasunik apeqqutinik sa-naartussapput saqqummiussereernerisalu kingornagut atuaqataasut apeqqutinik akiortuis-sapput.



• Maluginiaruk suliaq paasiuminartuunersoq, assiliartaasut ersarissuunersut, oqaa-

sertalersuutit atuaruminartuunersut apeqqutillu saqqummiussami oqaatiginiakkat tunngavigalugit akiortorneqarsinnaanersut.

• Maluginiaruk atuartut ataasiakkaat suliaminnik saqqummiussiniarnerminni

ikorfartuutinik assigiinngitsunik atuisinnaanersut ikorfartuutinillu atugassamin-nik qinersisarnerat saqqummiunniakkamut naleqquttuusarnersoq. Atuartut ikor-fartuutinik periaatsinillu qinersisarnerat tunngavilersortittaruk.

Suliassaq: Uumasunik allaaserinninneq – assiliortugassanik katersuivittalik.



• ajornartorsiutinik qaan-

giiniarnermut, kimigii-sernermut, aliikkuser-suinermut, isummanik tunngavilersuinermut, ilisimasanik ingerlatit-seqqinnermut sunnii-niarnermullu oqaatsit atorsinnaassagaat kiisalu oqaatsit taalliortorpa-laartumik atorneqartar-nerat ilisimasaqarfigis-sallugit

• "Ikinngutit peqatigisorujussuusarpat ilaatigullu ikinngutivit eqqoqqissaartuunngitsutut

nalunngikkaluakkannik iliuuseqarnissamut kaammattortarpaatit. Inuit assigiinngitsut oqa-luuttarpaatsit ikinngutit peqatigivallaartariaqanngikkit. Kina tusaaniartarpiuk?" Atuartut eqimattanut tallimanut agguarneqassapput makkuusuusaassallutillu: 1. Anaanat 2. Ikinngutiginerpaasat 3. Klasselærerit 4. Ataatat 5. Qatanngutit angut/arnaq Eqimattat tamarmik ikinngutipalaannik peqateqarpallaartannginnissannut pissutaasussanik tallimanik tunngavilersuuteqassapput.

• Ulluni kingullerni pisut ilaat atuartunit oqallisigineqassaaq. Oqallinneq aallartinneqartinna-

gu atuaqatigiinni oqallisigineqassaaq oqariartaatsit taamatut iliuuseqarnermi atorneqartar-tussat tamakkualu allattarfissuarmut allattorneqassapput , soorlu: - isumaqarpunga ……. - ilumoorsorinngilakkit, pissutigalugu …….. - ilumoorsoraara, pissutigalugu …… - oqaatsitit paasinngilakka - sumit tamanna nalunngiliuk? - tamatumunnga tunngassuteqartumik assersuusiorfiginnga Atuartut eqimattanut agguarneqassapput eqimattallu tamarmik eqimattaaqqanut marlunnut avinneqassallutik. Eqimattaaqqap aappaa qulequttamut aalajangersimasumut illersuisuus-saaq eqimattaaqqallu aappaa akerlilersuisuussalluni. Eqimattaaqqat qulequttamut illersuuti-nik akerlilersuutinillu tallimanik oqaasissiussapput. Eqimattat minutsinik qulinik oqallinnis-saminnut piffissalerneqassapput. Oqallinnerup kingornagut eqimattaniit tamaniit atuartoq ataaseq eqimattat oqallisigisaasa inernerisaanik saqqummiussisinneqassaaq: Kina tunngavi-lersuilluarnerpaava? Inuiaqatigiilerinermi atuartitsinermut atatillugu suliaq aaqqissuunneqarsinnaavoq.

• Atuartut nikittaallutik erinarsuummik sapaatit akunneri tamaasa toqqaasassapput. Erinarsuut

tamanit ilikkarneqarserlugu erinarsuutigineqartassaaq. Atuartut eqimattakkaarlutik sulissap-put nalunaarusiorlugillu misigissutsit suut erinarsuutip saqqummersinnerai, oqariartaatsit tamanit pigiliussat suut atorneqarnersut taalliortullu naggateqatigiissaarinerit akuttoqatigiis-saarinerillu suut atorsimanerai il.il..



• Eqimattat tallimat tunngavilersuutiminnik siullermik oqaluttariarsornikkut tama-

tumalu kingorna allattariarsorlutik nivinngagassiornikkut allattarfissuarluunniit atorlugu saqqummiussuissapput. Atuaqatigiit oqaloqatigiissutigissavaat tunnga-vilersuutit sorliit pitsaanerpaanersut sunalu tunngavigalugu tunngavilersuutitut atorluarneqarsinnaanersut.

• Maluginiaruk atuartut oqariartaatsinik innersuutigineqartunik atuinersut tunnga-

vilersuutiminnillu oqaluttariarsornerminni nalunaaruteqarnersut. • Atuartut nassuiaasikkit taalliorneq qanoq paasineraat oqaatiginnitsikkillu taalliaq

pillugu qanoq isumaqarnerinik isumaannillu tunngavilersuisikkit.

Erinarsuutit, Atuakkiorfik 1987.



• tusarnaarluarsinnaassa-

sut taamaaliornermik-kullu paasiniaaqqissaar-lutik nalilersuillutillu apeqquteqarsinnaassa-sut

• Video assersuutigalugu uumasumut tunngassuteqartoq isiginnaarsiuk: Ilinniartitsisup video-

mi takusassiarineqartut tunngavigalugit akineqarsinnaasut apeqqutit sanaartoreersimassavai. (Uumasoq sumi uumasuua? Suut nerisarai? Il.il.). Atuartut video-mik isiginnaalersinnagit apeqqutit taakkununnga agguaanneqassapput isiginnaarnerminni paasissutissat sorliit taku-niarlugillu tusaaniarsinnaaniassammatigit. Atuartut apeqqutinik tamanik akisisinnaalerserlugit video isiginnaaqattaartinneqassaaq.

• Atuartut bånd-imik ilinniartitsisulluunniit atuffassineranik tusarnaassapput (atuartut atuffas-

sissutaasup allanneqarnera tigumiassanngilaat). Ilinniartitsisup suliassatut immersugassaq atuffassissummik tusarnaareernermi immersorneqarsinnaasoq suliarereersimassavaa. Tamatuma kingorna atuartut marlukkaarlutik suliassanik eqqortumik immersuissapput. Naggataatigut atuartut imarisaasumi oqaatsinilu atorneqartuni paasinngisaminnut apeqqute-qarsinnaassapput.

• Atuartut marlukkaarlutik ajornartorsiummik ukiuminnut naleqquttumik suliaqartinneqas-

sapput , soorlu: - ikinngutiginerpaasama alarpaanga nutaanillu ikinngutitaarpunga. - arsartarusukkaluarpunga angajoqqaannilli taamaaliortarnissamut akueriumaneqanngilanga. - unnukkut taartillugu aneernissara annilaangagaara. Suleqatigiit ajornartorsiutitik saqqummiutissavaat atuaqataasullu tusarnaareerunik apeqqu-tinik tamatumunnga tunngassuteqartunik apersuissapput, soorlu: - Sooq? - Sooruna/sooq taamaappa? - Nassuiarnerulaarsinnaanngilisiuk? – il.il.. Apeqqutit paasissutissanik annertunerusumik pissarsiniarnertut apeqqutigineqartassapput apeqqutillu aajalangersimasumik akissuteqarnissamut ilusilerneqassanngillat imaluunniit aperisup isumaanik ersersitsisuussanatik. Paasissutissat tamarmik saqqummiunneqareerpata atuartut nalilersussavaat paasissutissat ataqatigiinnersut imaluunniit paasissutissat imminnut akerlilersuuttuunnginnersut. Taamaalioreernermi atuaqatigiit pisariaqarpat ajornartorsiutip qaangerneqarsinnaaneranut siunnersuuteqassapput.

Ilikkagassatut anguniagassanik suliaqarneq ilaatigut atuartitsissutissanik atuartitsissutissanillu imminnut qanitariissunik allanik atuartitsinermi sulinermut taputartuunneqassaaq.



• Maluginiaruk atuartut apeqqutigineqartunut eqqortumik akissuteqarnersut. • Maluginiaruk atuartut immersugassatut suliassiissutit eqqortumik suliarineraat

atuartullu suna paasiuminaatsinnerlugu malugisimaneraat. • Oqaloqatigiinneq naammassineqareerpat atuartut oqaloqatigi innertik nalilersus-

savaat. Paasissutissat pisariaqartut pissarsiarineqarsimappat? Apeqqutit saq-qummiunneqartut ajornartorsiummik itisilerisitsippat?

Ippernat niviukkallu. Video. KNR, 1990. Pilersuiffiup ataatsimut katersu-gaateqarfianiit. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Oqaasilerineq - Akisassat 1-6.



• atuakkiat aliikkutassia-

nik imalinnik aamma aalajangersimasunik sammisalinnik nalorni-natik naammaginartu-millu sukkassusilimmik atuarsinnaassasut

• atuarnermi periutsit assi-

giinngitsut: pingaarner-siuineq, immikkoortukkaa-rineq, atuapallanneq paa-siniaalluarlunilu atuarneq – ilisimallugillu atorsin-naassagaat (Aaqqissuus-samik oqaatsinik suliaqar-nermit oqaatsinillu pigi-liussiniarnermit)

• allatap pingaarnersaanik

attassisinnaassasut oqaa-sertaasa ataasigut titar-tuilluni nalunaarsuinikkut, imaqarnersiuinikkut naa-lisaanikkullu (Aaqqissuus-samik oqaatsinik suliaqar-nermit oqaatsinillu pigi-liussiniarnermit)

• atuffassisinnaassasut

aamma namminneq alla-taminnik allallu alla-gaannik isiginnaartitser-palaartumik saqqum-miussisinnaassasut

• Atuartut ilikkagassatut anguniagassani taaneqartutut atuariaatsinik atuariaatsinillu allanik

suliaqassapput: - Atuapallanneq: sukkasuumik allagaq imarisaa pingaarnerusoq paasiniarlugu atuapallattar-

neqassaaq. Atuartut fjernsynimi sapaatip akunneranut aallakaatitassat nalunaarsorneqarnerisa assili-neqarnerinik tunineqassapput. Minutsit tallimat ingerlaneranni isiginnaarumasatik tallimat tulleriiaakkatut allattussavaat imaluunniit isiginnaarumanngisatik tallimat aamma tulle-riiaakkatut allattussallugit.

- Misissuineq: paasissutissamik aalajangersimasumik ujarlerneq. Ilinniartitsisoq suliassatut immersugassiamik sanariissaaq atuartullu minutsini aalajanger-simasuni suliaq pillugu allaatigineqarsimasuni soorlu atuakkani nunalerutini uumasuleru-tiniluunniit paasissutissanik ujarlissapput.

- Misigisaqarniarluni atuarneq: oqaluttualianik, oqaluttualiaaqqanik imaluunniit takineru-sunik allakkianik taamaaliornermi atuagaq annertunerusutigut nalunngisaqarfiginiarlugu imarisaalu pingaarneq immikkuualuttullu arlallit eqqaamasinnaanngorlugit. Atuartut eqimattakkaarlutik sulissapput. Taalliat oqaluttualiaaqqallu qiortarneqassapput atuartunullu tunniunneqarlutik. Qulequtaq tunniunneqassanngilaq. Atuartut taalliaq oqa-luttualiaararluunniit namminneq katitissavaat qulequtserlugulu. Taamaalioreernermi eqi-mattat tamarmik taalliaq oqaluttuaaraliarluunniit timitik, nipitik atorlugit imaluunniit alla-tut iliorlutik saqqummiutissavaat.

- Paasiniaalluarluni atuarneq: najoqqutassiat, ilitsersuutit assigisaasaluunniit immikkuua-luttuinik paasisaqarniarneq. Atuartut ilitsersuusiat najoqqutaralugit nerisassiortinneqassapput iffiortinneqarlutilluun-niit.

• Atuakkianik atuartut ukiuinut naleqquttunik suliaqartoqassaaq. Atuartut marlukkaarlutik

eqimattakkaarlutilluunniit suliarissavaat - Paasinninniaqqaarneq: Atuartut allakkiap imarisaanik qulequtaa assiliartalersorneqarne-

ralu tunngavigalugit eqqoriaasinneqartassapput. - Suna pingaarnertut allaaserineqarpa, ersinartuliaava imaluunniit asanninnilersaarutaava? - Atuartut misissussavaat ungaluata tunuani allakkiaasoq imarisaanik qanoq oqaluttuarner-

soq? - Imarisaanik paasinninniarneq assigiinngitsunik suliaqarnikkut: - båndimik tusarnaarnikkut - ilinniartitsisup atuffassineranik tusarnaarnikkut - namminneq nipaqanngitsumik atuarnermikkut - imaluunniit siuliani periutsit assigiinngitsut kattutaarlugit atornerisigut. - Atuakkioqataaneq: - pingaarnertut inuttaatinneqartumut paasissutissat amerlisarnerisigut inummullu tunngasut

nalunngisat annertusisinnerisigut - immikkoortortaq tulluuttoq toqqariarlugu isiginnaartitsissusiaralugu. Atuartut immikkoor-

tortaq toqqagartik isiginnaartitsissutigissavaat - atuakkami pisimasut ilaat annertunerusumik eqqartorneqarsimanngitsoq immikkuualuttui-

nik amerlisaanikkut oqaluttuaq itisilersiuk - oqaluttuaq nangissiuk pisimasup ukiut tallimat qaangiunneratigut oqaluttuanngorlugu

nanginneratigut. Atuartut atuakkioqataanerat inimut atuartitsiviusumut nivinngarneqassaaq tamanit atuar-neqarsinnaanngorlugu.

Imarisaasoq pillugu apeqqutit: Oqaluttualiaq agguarneqassaaq atuartullu eqimattakkaartin-neqarlutik eqimattallu tamarmik namminneq immikkoortortamut suliassaminnut assiliarta-lersukkamut suliassinneqassapput. Suliat assiliortorneqassapput atuaqatigiinnit tamanit su-liarineqarsinnaanngorlugit. Eqimattat suliassiissutiminnik eqimattat allat sulereernerisigut taakkua suliaannik kukkunersiuitinneqassapput.



• Maluginiaruk siunertamut naleqquttumik atuartut periutsinik suliaqarnerminni

sulinersut aammalu atuartut atuagassatut toqqartukkat assigiinngitsut isumaat paasisimaneraat.

• Maluginiaruk atuartut atuakkioqataanerat allaqqaakkamut naapertuuttuunersoq. • Maluginiaruk atuartut isiginnaartitsissusiornerat allagaqaataasup imarisaanik

paasinnissimanermik ersersitsinersoq. • Maluginiaruk atuartut inernerititaat kukkusuunnginnersut.

Fjernsynimi aallakaatitassiat nalunaar-sorneqarfii, telefonbogit, suliaq pillugu atuakkiat, atuartitsissutissatut atuakkiat, taallat, oqaluttuaaqqat, ilitsersuutit nerisassiornissamullu ilitsersuutit. Hans A. Lynge: Allattariarsorneq, Ilinniartitsisup mappersagaa. Ilinniu-siorfik, 1997. Atuagaq allattariarsornermi tamakkii-sumik ilinniartitsinissamut isumassar-siorfissaavoq. Marlukkaarluni atuarneq – assiliortu-gassanik katersuivittaa Regine Gr. Benjaminsen: Ajorani. Atuakkiorfik Ilinniusiorfik, 1994. (6112-03) Tassunga tunngasunik assiliortugassa-nik katersuivittaani suliassiissutitaqar-poq. Astrid Lindgren: Piiaasup pania Ronja. Atuakkiorfik Ilinniusiorfik, 1994. (1144) Tassunga tunngasunik assiliortugassa-nik katersuivittaani suliassiissutitaqar-poq. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 3, Suleqatigiinneq - Erlinnartuutinik ujarlerneq. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Atuarneq - Atuakkanik naliliineq 1-6 - Assilissanik misissueqqissaarneq 1-6.



• Atuartut allattuivimminnut naatsumik atuakkat namminersuutigalugu atuarsimasatik nalu-

naarusiortassavaat. Atuagaq atualersinnagu tassunga tunngasumik nalunngereersinnaasatik allattortassavaat. Tamatuma kingorna ingerlaavartumik makkuninnga allattuisassapput: - quppernerit qassit atuarsimanerlugit, - immikkoortumi atuakkaminni pisut pingaarnerit, - atuakkaminni oqaatsit immikkut maluginiarsimasatik aamma - allaatigisami oqaatsit ajornarnerpaat. Ilinniartitsisoq atuakkami oqaatsit nalunartut isumaasa qanoq iliorluni paasiniarneqarsin-naanerinik nassuiaateqassaaq.

• Ilinniartitsisup at uartut ataasiakkaartillugit eqimattakkaartillugilluunniit nipituumik atuartit-

tassavai. Ilinniartitsisoq taamaaliornermi atuartut ataasiakkaat suleqatiginissaannut periar-fissaqassaaq taamaaliornerminilu suliarissavai atuakkap imarisaanik paasinninniarneq, atuarnermi akuttoqatigiissaarineq oqaatsinillu taaguineq.

• Atuartut eqimattaarakkaarlutik imminnut ikioqatigiissapput atuagassanik toqqartoriikkanik

atuarnissaminnut, soorlu angajoqqaat ataatsimiitinneqarnerini. Taamaaliornermi atuartut namminersuutigalugit allataat ilinniartitsisullu atuagassatut toqqartugai sungiusarneqartas-sapput.



• Maluginiaruk atuartut ingerlaavartumik naammaginartunillu ajornassuseqartunik

namminersuutigalugu atuartarnersut. • Maluginiaruk atuartoq allattuinermi periutsinik pisariaqartunik atuisinnaaner-

soq. Maluginiaruk atuartut naammaginartumik sukkassuseqartumik naammaginaate-qartumillu taaguillutik atuarsinnaanersut.

Birthe Lynge m.fl. Isiginnaagassiat 1 -5. Ilinniusiorfik, 1999. (1163) Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Atuarneq - Isiginnaagassiorneq 1-7. Atuffarissaatit (Atuanermik pikkoris-sarnermi katersuiffik) Assiliortugassanik katersuiffik: Kalaal-lisut II 10.-12. klassini allattariar-sorneq, s. 1-16. Regine Gr. Benjaminsen il.il.: Minit-tornerit 4, Ilinniartitsisunut ilitsersuut. Ilinniusiorfik, 2000.



• oqaluttuareqqiisumik,

nassuiaatiginnittumik, oqaluttuussisumik, oqaaseqarfiginnittumik tunngavilersukkamillu isummanik paasisitsi-niaasumik allassinnaas-sasut

• ataqatigiissumik piffi s-samillu tulleriiaarinnit-tumik misigisami nnik, misilittakkaminnik, ta-korluukkaminnik, ilisi-masaminnik misigissut-siminnillu allaatiginnis-sinnaassasut

• takorluukkianik aamma aalajange rsimasunik sammisalinnik, soorlu naalisakkanik, taallia-nik, isiginnaagassianik, allakkanik allannernik, naliliilluni saqqummius-sanik, ullorsiutinik, na-lunaarusianik atuagas-sianullu ilanngutassianik allassinnaassasut

• allanneq allanut atatillu-gu, soorlu logbogini, al-lapallannerni nalunaar-suillunilu allattuinerni sakkutut ilisimallugu atorsinnaassagaat

• allat allataat pillugit siunnersuisinnaassasut namminerlu allatatik pillugit siunnersortissin-naassasut

• imassanik katersisinnaas-sasut allaaserisassallu imassaanik najoqqutas-siorsinnaassasut kiisalu isumassarsiamiit naam-massisaqarluni allaaser-innissinnaassasut (Aaq-qissuussamik oqaatsinik suliaqarnermit oqaatsinillu pigiliussiniarnermit)

• oqaatsit sakkutut pingaa-rutaat ilisimassagaat atorsinnaassagaallu (Aaqqissuussamik oqaat-sinik suliaqarnermit oqaatsinillu pigilius-siniarnermit)

Atuartut allannikkut nalunaarsinnaanissaminnik ilinniarnermik ullut tamaasa suliaqartin-neqartassapput. Misigisaminnik ullorsiusiornermikkut allattarsinnaapput, suliaminnik nalu-naarsuutiminni (logbog-iminni) namminersorlutik ataatsimoorullugillu suliarisimasatik ilik-karsimasatillu nivinngagassiornermikkut allattortarsinnaavaat. • Tamatumap saniatigut allagaqarnikkut sulianik assigiinngitsunik suliaqartinneqartassapput , soorlu:

- Oqaluttuareqqiinerit, allagaqaammi pingaarnersiukkanik allaatiginneqqittoqartassaaq - Saqqummiussinerit, soorlu nipilersuutit, filmit atuakkallu pillugit inuttut nammineq isigin-

ninnernik saqqummiussuinerit - Taallat, misigissutsinik oqariartaatsit aalajangersimasut atorlugit saqqummiussuinerit - Assinik allaatiginninnerit, assinik takusassiat oqaasinngortiterneqarneri - Allagaqaasiat – aalajangersimasumik tunngaveqarluni nammineq inuttut oqaatiginiakka-

nik allaaserinninneq - Allagaqaatit tunngavilersukkat, nammineq isummanik naliliinernillu allagaqaatit - Paasissutissiissutit, suliaq pillugu oqaaserineqartartunik atuinikkut allaaserisat - Allakkat, inuttut misigisanik eqqarsaatinillu allaaserisat - Oqaatiginiakkamik allaaserinninneq, soorlu oqaluttuariumasamik allaaserinninnerit.

• Allanneq pillugu assigiinngitsunik suliaqartarnerni atuartut siuneqartumik ilivitsunngoriar-

tortitamik allannermik suliaqassapput: - Isumassarsiorneq imaluunniit allanniarluni piareersaaneq isumassarsianik pitsaasunik

imarisassamillu pissarsiniarfiussapput aammalu tamatuma nalaani oqaatsinik oqariartaat-sinillu piareersimatitanik oqaasertaartornissaq eqqarsaatigineqassaaq. Atuartut isumassarsisassapput atuarnermikkut, eqqaaqqaakkanik nalunaarsuisarnermikkut sammineqartorlu pillugu oqaloqatigiittarnermikkut.

- Ilusaa siulleq tuaviortumik minutsini tallimaniit qulinut sivisussuseqartumik allagaqarne-russaaq. Atuartut unigatik allassapput ordboginik qupperaanatik ilinniartitsisumillu aperi-saqaratik. Eqqarsaatitik naammassiniarlugit allagaqassapput.

- Atuartoq aaqqissuussissaaq allaqqillunilu, taamaaliornermi allagarisaq ataqatigiissuliari-neqassaaq. Ikiorsiutinik soorlu ordbogimik atuisoqarsinnaavoq. Atuartut marlukkaarlutik pingasukkaarlutilluunniit suleqatigiissapput.

- Nalunaarfigineqarneq: inuk alla atuassaaq – imaluunniit tusarnaassaaq – allagaqaataasullu imarisaa pillugu oqaaseqaateqartarlunilu apeqquteqartassaaq. Apeqqutit oqaaseqaatillu atuartup ingerlaqqinnissaanut ikiorsiutaasussaapput.

- Allaqqiineq: - inuit, pinngortitaq avatangiisillu pillugit allaatigisat ilanngussorneqassapput - oqaluinnarnerit ilanngussorneqassapput - allaatigisap naanera aallartinneralu allanngorartinneqarsinnaapput - allakkami immikkoortortat paarlaassorneqarsinnaapput - atuartut tunngavilersuutitaqanngitsumik oqaatigisat allatallu ataqatigiinngitsortaannik nas-

saartussapput - naggataatigut kukkusat nalinginnaasut iluarsaanneqassapput: oqaatsitigut allannikkullu - Saqqummersinneqarnera: pingaaruteqarpoq atuartup suliaa saqqummersissallugu, atuar-

tullu nalunngittariaqarpaat qanoq iluseqarluni saqqummersinneqassanersoq taamaaliornik-kut allaatigisaqarnerup siunertaa paasisariaqarmassuk.



• Maluginiaruk atuartut piumasaqaatit ataani eqqartorneqartut eqqortinneraat:

- Saqqummiunneqartut oqaasiliorneri allakkiarineqarnerilu naammattumik eq-qussuseqassapput

- Saqqummiunneqartut imaqarnissamikkut piareersagaareersimassapput saq-qummeeriaatsinilu oqaasilioriaatsinut assigiinngitsunut piumasaqaataasunik eqqortitsissapput: - naalisagaq oqaluttuareqqiinerussanngilaq imarisalli pingaarnersaanik eqqor-

tumik naalisaanikkut saqqummiussinerussalluni - saqqummiussissutit pitsaasuusorisanut pitsaanngitsuusorisanullu inuttut

nammineq isummanik saqqummiussuiffiussapput isummallu tunngavilersor-neqassapput

- taalliat misigissutsinik saqqummiiviussapput – misigissutsinik oqaluttuarne-runatik

- assilialianik nalunaarsuutit oqaluttuarissavaat allariaaseq, sumiiffik, piffissaq, pisut aamma inuit

- allagaaqqiat inuttut misigissutsinik, isummanik eqqarsaatersuutinillu imaqar-tinneqassapput

- isummanik aniatitsilluni allagaqaatit isummanik aalajangiussimasanik nalilii-nernillu imaqartinneqassapput tamakkununngalu tunngavilersuutitaqartinne-qassallutik

- paasissutissiissutitut allakkiat nalunngisanik saqqummiussuiffiussapput - allakkat allakkiatut ilusilersorneqassapput tigusisussaqassallutik allakkiorto-

qassallutillu taamaattumillu inuttut misigissutsinik ataqatigiinnernillu erser-sitsisuussallutik

- oqaatsinik aniatitsinerit allakkiaassapput assersuutigalugu oqaluttualiatut imaluunniit siunissami pisussanik allaatiginninnerullutik naammassisamillu oqaluttualiaassallutik allaatigineqartullu imarisaa tunngavigalugu allagaqaa-teqarnermut piumasaqaataasunik naammassinnissimasuussallultik

• Maluginiaruk atuartut oqaaseqarfiginninniarlutik suliaqarnerminni kinguneqar-

titsiniarlutik allat suliaat namminerlu suliatik pillugit suleqatigiinnersut. • Atuaqatigiinnut tamanut imaluunniit eqimattaarakkaanut atuffassisoqassaaq,

taakkualu suliamut tunngasunik ”isummersuutinik” tallimanik saqqummiussis-sapput.

• Atuakkiortoqassaaq atuaqatigiinnit atuaqatigiinnilluunniit allanit atuarneqarsin-naasumik allaatigisanullu taakkununnga tunngassuteqartunik oqaaseriumasanik oqaaseqaasiortoqassalluni.

Biggi Nielsen: Suliassat, Gummi-Tarzan. Pilersuiffik, 1998. Pilersuiffiup ataatsimut katersugaateqarfianiit. Carsten Scheuer: Aviisiliorta, Atuak-kiorfik Ilinniusiorfik, 1998. (6118) Suliassaq: Uumasunik allaaserinninneq – assiliortugassanik katersuivik. Immeraat atorlugu aalajangersumik sammisalimmik allanneq – assiliortu-gassanik katersuivik. Titartakkat: Jo, suliassartai – assilior-tugassanik katersuivik. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Allanneq - Tunaartassaliorneq 1-7 - Allaaserinninneq 1-7 - Oqaluttualiorneq 1-3 - Pilersaarusiorneq 1-3. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 3, Taalliorneq - Taallalerineq 1-6 - Taalliorneq 1-9 Tusagassiorneq - Paasisassat 1-5 - Paasissutissiineq 1-4. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 4, Ilinniartitsisunut ilitsersuut. Ilinniusiorfik, 2000. Nivinngagassiaq: Allannerup ineriar-tortinnera (1184). Klassip atuagaaqqiaa – assiliortugas-sanik katersuivik. Assiliortugassanik katersuivimmi allattariarsornermut tunngasut.




• atuakkanik atorniartar-

fik namminersorlutik atorsinnaassagaat paa-sissutissanillu katersi-sinnaassallutik

• qulequtaq aalajangersi-masoq pillugu paasissu-tissanik tulluartunik, soorlu atuakkanit, inte r-netimit, allani tusagas-siuutinit aamma inunnit allanit katersisinnaassa-sut, immikkoortiterisin-naassasut atuisinnaassa-sullu

• Atuarfimmi atuakkanik atorniartitsisartoq pikkorissartitsissaaq makkualu pikkorissartitsis-

sutigineqassapput - atuakkat inississorneqarneri sumullu tunngassuteqarnerinik nalunaarsorneqarneri - atortoqarsinnaaneranut tunniussinissamullu malittarisassat - suliassiissutit, taamaaliornermi atuartut nammineerlutik atuakkanik atugassaminnik nas-

saartortinneqarlutillu atuisinneqassapput - Nettimi paasissutissanik ujarlerneq.

• Atuartut qulequttamik suliariumasaminnik saqqummiukkumasaminnillu toqqaasinneqas-

sapput. Qulequtaq tigussaasuunngitsuusinnaavoq (asanninneq, perlilerneq, ikinngutigiinneq) imaluunniit tigusaasuusinnaalluni (timersuut, uumasoq). Ujarlerfiusinnaasuni assigiinngit-suni pisariaqarpat inunnik saaffiginnillutik atuartut tunngavissaminnik ujarlersinneqassap-put. Saqqummiineq imaqartinneqassaaq: - minutsinik pingasunik sivisussusilimmik oqalugiarnermik - nivinngagassiamik paasissutissanik pisariaqartunik imaqartitamik - atuartunut tamanut agguaassassamik imaqarniliamik allakkiamik.

• qarasaasiakkut pro-

gramminik suliassanut aalajange rsimasunut tunngasunik atuisin-naassasut

• Atuartut qarasaasianut programminik nalinginnaasunik soorlu Works-suit-imik saqqum-

miivigineqassapput. Tamatuma saniatigut ilinniartitsisup programmeeqqat immikkut ittut saqqummiussussavai.

Pingaaruteqarpoq atuartut arlaleriarlutik programminik assigiinngitsunik misileraasinneqar-nissaat taamaaliornerminni qarasaasiaq atorlugu sulinermik sungiussisinnaaqqullugit taamaa-lioreernermilu suliamik imarisaa kisiat aallussinnaaqqullugu. Taamatuttaaq pingaaruteqarpoq atuartut nalilersinnaassagaat suliartik qarasaasiaq atorlugu periaatsilluunniit allat atorlugit naammassiniarsinnaanerlugu.

• ordboginik, ujarlerfis-

sanik paasissutissanillu allanik suliamut naleqquttunik atuisin-naassasut

• Ordboginik aaqqissuussamik atuineq unammissuteeqqat atorlugit ilisaritinniarneqassaaq:

Qupp. XX takuuk nanillugulu: - quppernermi oqaatsit takinersaat. - quppernermi oqaatsit naannersaat. - oqaatsit “k”-mik naggatillit naannersaat (imaluunniit naqinneq alla). - oqaatsit “m”-imik aallartittut takinersaat (imaluunniit naqinneq alla). - oqaatsit “t”-imik naasut pingasut (imaluunniit naqinneq alla). - quppernermi “ataata” sorlermiippa? (imaluunniit oqaaseq alla). - Oqaatsip ”narsaq”-p, ”angut”-ip (oqaatsilluunniit allap) kinguninnguaniittoq oqaaseq na-

niuk. Atuartoq oqaatsimik nassaaqqaartoq allattarfissuarmut arpassaaq oqaaserlu allallugu.

Alloriarfiup ingerlanerani kingusinnerusukkut atuartut ingerlaavartumik oqaatsit paasinngi-samik isumaannik ordbogit imaluunniit soorlu ilaquttanut apersuinerit atorlugit paasiniaasin-neqartassapput. Oqaatsit nassuiaatitaat allallugit nivinngaassorneqartassapput tamanit atuar-neqarsinnaanngorlugit. • Atuartut qupperartakkani nuannarineqartuni paasissutissanik tigussaasunik qallunaatuunik

(pisariaqarpallu alloriarfiup naalernerani tuluttuunik) pissarsiniarnermut nassuiaavigineqas-sapput. Paasissutissat taamaaliornermi pissarsiat kalaallisut atuartitsinermi suliaqartarnermi atorneqartassapput.

• Atuartut rekortiliineq soqutigisartik toqqassavaat. Paasissutissat tamatumunnga tunngassu-

teqartut assigiinngitsut nassaariortorneqassapput ataatsimoortumillu ataannartunngorlugit allaaserineqassallutik. Atuaqatigiit kalaallisuumik "Rekordbog"-iliussapput amerlisariarlu-gulu atuaqatigiinnut allanut agguaallugu.




• Atuartut ataasiakkaartillugit eqimattakkaartillugilluunniit aalajangersimasumik

killilimmik suliassikkit soorlu qajaq pillugu, imarmiutarsuaq pillugu assigisaan-nilluunniit. Atuartut naammassisatik saqqummiutissavaat nassuiaatigalugulu paasissutissat pisariaqartut qanoq pissarsiarisimanerlugit. Maluginiaruk atuartut paasissutissat pisariaqartut pissarsiarisimaneraat, qiner-tuarsimaneraat atorsimaneraallu.

• Atuartut qanoq iliornermikkut sumilu paasissutissanik pisariaqartitaminnik

nassaartorsimanerinik nassuiaasikkit nassuiaasikkillu sooq paasissutissat taak-korpiaat atorlugit qulequtaq saqqummiunniarsimaneraat.

Christian Mei-Lien Bonde allallu: Sådan finder du materialer på skole-biblioteket. Bibliotekscentralens For-lag, 1990. Pilersuiffiup ataatsimoortu-mik katersuiffia.

• Atuartut programmini toqqarneqartuni suliassanik killilersukkanik tunngaviusu-

nillu ingerlatseriaasissartalinnik suliassikkit qanorlu iliorlutik suliassaminnik naammassinnissimanerinik nassuiaateqartillugit.

Ingerlaavartumik maluginiartaruk atuartut programminik atuisarnerminnik sun-giussiartuaarnersut. Ingerlaavartumik atuartut qinnuigisakkit nassuiaateqaqqullugit sooq programmi aalajangersimasoq suliassamut aalajangersimasumut atorneraat nassuiaateqaqquk-killu suliassaq allatut iliornikkut naammassineqarsinnaagaluarnersoq.

CD Pilersuiffimmiit (6501) makku-ninnga programmertalik: Sandt & Tolk Atuagaq Oqaluttuartoq Kalaallisooq Oqaatsit assiliartallit Pulateriaq Assit isumaat Atuakkialerissut Titartakkat Allalluni sullivik Ordbogi assitalik.

• Maluginiaruk atuartut naqinnerit tulleriiaarnerinik nalunngisaqarnersut oqaatsil-

lu nassaariniakkatik pilertortumik nassaarisinnaaneraat. • Maluginiaruk atuartut quppersakkat pisariaqartitat toqqartorsinnaasarneraat.

Qeqertaq – assiliortugassanik katersui-vik. Paasissutissarsiorfissat: - qulluttakkat, - ussassaarutit, - ilisimasassanik qinerlerfissiat, - ordbogit, - paasissutissarsiornermi qupperartak-

kat. Guinness' Rekordbog.


Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut


• atuakkiat piffissap in-

gerlanerani allanngo-riartortarnerat kiisalu atuakkiap allanneqarne-rata nalaani piffissami pisunik takutitsisarnera ilisimasaqarfigissagaat

• oqaluinnarluni aamma allalluni oqaluttuarne-rup immikkoorutaat, soorlu kalaallit aamma nunat allat oqaluttua-liaataat, oqaluttuaat oqaluttuatoqaataallu, ilisimasaqarfigissagaat

• tussiutit, erinarsuutit taalliallu nutaanerit ili-simasaqarfigissagaat

• Atuartut atuakkiat nalinginnaasut piffissanilu assigiinngitsuni atuakkiaasut imarisaannik

suliaqarnerminni oqaatsinik apersuiniutinik atuinermut suliaqartinneqassapput: - kina? – inuit pillugit: ateq, ukiut, isikkoq, piginnaassutsit, inunnut allanut attaveqaateqar-

sinnaaneq - sumi? - sumiiffimmut: nunami sumi, illoqarfimmi/nunaqarfimmi, silami/illup iluani - qanga? – piffissaq pillugu: qangaanerusoq/maannakkut/siunissami, ukioq, ullup qanoq

ilinerani - suna? – imarisaasoq pillugu: aporaannerit, asanninneq, inuiaqatigiinni pissutsit - sooq? – qanoq iliuuseqarumaneq pillugu: oqaatigiumasaq, aliikkusersuineq. Atuartut allakkami aalajangersimasumik tunngavilersuuteqarsinnaasariaqarput.

• Atuartut Kalaallit Nunaaneersunik nunanilu allaneersunik oqaluttuanik oqalualaanillu atua-

gaqassapput sunalu pineqartoq tunngavigalugu immikkoortiterissallutik soorlu oqaluttuat makkununnga tunngassuteqartut: - inuunermik isiginnittaaseqarneq - pinngortitamik isiginnittaaseqarneq - uumasut inorroortinneqartarnerannut tunngassuteqartut - inuit immikkut ittut - toqutsisarnerit akiniaasarnerillu pillugit oqaluttuat - oqaluttuat eqqumiitsut - takornartanik naapitsineq.

• Atuartut H. C. Andersen-ip oqaluttualiaanik atuassapput ilinniartitsisullu atuartut nassuiaa-

teqarfigissavai inuiaat akornanni oqaluttuat nalunnginneqartut aammalu oqaluttualiat atuak-kiortumit nalunnginneqartumit oqaluttualiaasut assigiinngissutaannik.

• Atuartut eqimattakkaarlutik ullumikkut pisumik oqaluttualiussapput oqaluttualiamilu tek-

nikkimik nutaasumik atortoqarneq ilaatinneqassaaq. Oqaluttualiat assiliortorneqassapput tamanit atuarneqarsinnaanngorlugit. Atuaqatigiit oqallisigissavaat oqaluttualiaq sorleq ”oqa-luttualiarpalaarnersaanersoq”.

• Atuartut taallianik oqaatsit apersuiniutit apeqqutillu aalajangersimasut atorlugit suliaqartin-

neqassapput: - taalliami kina pineqarpa? - suna taalliarineqarpa? - eqqarsaatit oqaluttuussinerilluunniit ersersinneqarpat? - misigissutsit sorliit ersersinneqarpat? - oqariartaatsinik aalajangersimasunik atuisoqarpa (assiliarpalaartunik)? - suna anguniarneqarpa? - naggatigiissaarineq suna atorneqarsimava – oqaatsit assigiimmik naanillit, naqinnerit assi-

giit? - erinaqarpa, akuttoqatigiissaarneqarpa?

• Ilinniartitsisup atuartut peqatigalugit taalliat tulluuttuutinneqartut toqqartussavai, soorlu - tussiutit - erinarsuutit – soorlu pinngortitamik oqaluttuartuusut - taalliat – naalakkersuinermut tunngassuteqartumik imaqartitat - erinarsuutit nutarfasinnerit nuannarineqartunik taallallit. Suliarineqassapput imarisaasut, oqariartaatsit aalajangersimasut, naggateqatigiissaarinerit aamma akuttoqatigiissaarinerit il.il..


Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut


Atuartut qinnuigikkit allanneqartup imarisaata qanga allagaasimaneranut oqaatsit oqariartaatsillu ersiutaasut nassuiaateqarfigeqqullugit. • Allagaqaataasoq tunngavigalugu agguaasimaneq atuartunut tunngavilersortiguk. • Atuartunut allagaqaataasutut oqaatsillu atorlugit oqaluttuarinninnikkut saqqum-

miunneqartartut oqaatsitigut ilisarnaataat immikkuullarissut nassuiaateqarfigi-tikkit.

• Allagaqaatini toqqarneqartuni aalajangersimasumi oqariartaatit, naggateqatigiis-

saarinerit akuttoqatigiissaarinerillu atuartunut nassuiaqqukkit. • Atuartunut oqaluttuareqqujuk taalliat, erinarsuutit tussiutillu toqqartorneqartut

qanoq malugisimaneraat oqaasertaallu tunngavigalugit tamakkua taamatut misi-gititsinerat nassuiaateqarfigeqqujuk.

Qanga aamma ullumi – assiliortugas-sanik katersuivik. Video-t, CD-t, erinarsuutit, tussiutit. Kirsten Thisted aamma Gâba Thorning: Oqalualaartussaqaraluarnerpoq. Atuakkiorfik, 1996. Sineriammiut oqaluttuaat. Atuakkior-fik, 1999. Karl Kruse: Atuaqatigiit Annakkut. Kalaallit Nunaanni Naqiterisitsisarfik, 1981. Regine G. Benjaminsen: Takornartaq susoruna? Atuakkiorfik, 1995. Jokum Nielsen allallu: INUK qallu-naatsiaallu puigukkat. Atuakkiorfik, 2000. Aliortukkat – inuusuttuaqqanut alior-tualersaarutit. Nunatta Atuagaateqar-fia, 2000. Atuakkiortunit arlalinnit: suliassanut atortussiat ”Sunaaffa”. Atuakkiorfik, 1992 - 2002: - Uagut - atuagartaa (1109-02) - Uagut – Suliassat (1109-02-01/02) - Uagut: Aanaa oqaluttuarpoq - Uagut: Anaana oqaluttuarpoq - Uagut: Aanaqqii oqaluttuarpoq - Uagut: Atuaqatigiit - Uagut: Ikinngutigiit - Ulloq - atuagartaa suliassartaalu - Piffissaq - atuagartaa suliassartaalu. Knud Rasmussen-imit oqaluttuat kater-sat (Avannaaniit, Kitaaniit, Kujataaniit Tunumiillu). Hans. A. Lynge: Qujaavaarsukkormiut inuunerannik oqaluttuaq. Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 1996. Oqaluttuatoqqat & Oqaluttualiat – assiliortugassanik katersivik. Villads Villadsen (aaqqissuisoq): Meeqqanut oqaluppalaat. Ministeriet for Grønland, 1976. Aage Bugge aamma A. Lynge: Atuaa-niutitaat I. Atuakkiorfik, 1991. Aage Bugge allallu: Atuaaniutitaat II. Atuakkiorfik, 1992.



• sumiorpaluutit allat

ilisarnaataat ilisimasa-qarfigissagaat

• Atuartut eqimattakkaarlutik qulequttanik makkuninnga suliaqassapput:

- Sumiorpaluutit assigiinngitsut qassit atuaqatigiinni nalunngilagut? - Sumiorpaluutit assigiinngitsut suna ilisarnaatigaat? - Sumiorpaluutit tamakkua assigiinngitsut Kalaallit Nunaata suani atorneqarpat? - Sumiorpaluutini oqaatsit oqariartaatsillu nalinginnaasut tulleriiaarlugit allattorsigit.

• Sumiorpaluutinik tunngaveqartunik allakkiat ilinniartitsisup assiliortussavai atuartullu

tamakkua atuarniarsarissavaat. • Atuartut sumiiffimmi sumiorpalunnermik aamma/imaluunniit sumiiffimmi allami sumiorpa-

luutinik inunnik atuisunik apersugaqassapput immiussillutillu.



• Atuaqatigiit Kalaallit Nunaata assinganik pisariaqartitanik nunaqarfinnik illoqar-

finnillu nalunaarsuiffiusimasumik sanassapput. Sumiiffinnut pineqartunut su-miorpaluutit nassaarineqartut nipitissortikkit. Nunap assinga tamanit takuneqar-sinnaanngorlugu nivinngarneqassaaq.

• Ilinniartitsisup sumiorpaluutinik assigiinngitsunik immiussat pissarsiarissavai.

Atuartunut tusarnaartinneqassapput taakkualu allassavaat sumiorpaluut suminn-gaaneernersoq. Atuartut akissutitik marlukkaarlutik misissussavaat taamaalioree-runillu atuaqatigiit ataatsimoorlutik akissutitik misissussavaat.

• Atuartunut immiussat misissortikkit taamaaliornermilu atuartut allaaserissavaat

sumiorpaluutit immikkoorutaasa pingaarnersaat.

Mads Lidegaard: Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera 1. Pilersuiffik, 1985. Mads Lidegaard: Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera 3. Atuakkior-fik/Undervisning, 1995. Elisa Maqe: Tunumiit mersertini oqalit-tuaat, Atuakkiorfik 1994 Atuartut namminersuutigalugit båndi-mut immiussaat.




• namminneq allataminni

allallu allataanni oqaat-sinik, oqaatsinik atui-nermik oqaatsillu eqqor-tuunerinik ilisimaari n-nissasut

• Ilinniartitsisoq allakkiat nalinginnaasut akornanni naammattunik amerlassusilinnik asser-

suutinik allakkianik katersissaaq: aviisini allaatigisat, atuartartut allaatigisaat, ussassaarutit, piseqqusaarutit, atuakkiat nalinginnaasut, taalliat, atuakkiat suliamut tunngassuteqartut, al-lakkat, e-mail-it, titartakkat aamma isiginnaartitsissusiat. Ilinniartitsisup allagaqaataasut assigiinngitsut oqaasertalersorneqarnermikkut ilisarnaataat nassuiaateqarfigissavai: - aviisini allaatigisaq: paasissutissiisoq, atuaruminartoq - atuartartut allagaat: isummamik saqqummiisoq - ussassaarut: kaammattuisoq, paasissutissiisoq, naatsoq - piseqqusaarut: ingasaassisoq, nersualaarisoq - atuakkiat nalinginnaasut: atuakkiortup suniarnera tunngavigalugu allatat - taalliat: oqaatsit ataqatigiit, naggateqatigiissaarutit, akuttoqatigiissaarutit aalajangersima-

sumillu oqariartaatsit - atuakkiat aalajangersimasumut tunngassuteqartut: paasissutissat, paasissutissiissutit - allakkat: inuit ataqatigiinnerat, misigissutsit - e-mail-it: naatsukullaliat - titartakkat: titartakkat, oqaluinnarpalaarneq - isiginnaartitsissusiat: oqaluinnarpalaartuliat, isiginnaartitsinermi atortorineqartut pillugit

oqaatsit. Atuartut eqimattakkaarlutik sulissapput. Eqimattat tamarmik allaatiginneriaatsimik aalajan-gersimasumik toqqaassapput assersuummillu eqqortunik oqaasertalersukkamik sanaaqassal-lutik.

• atuarniarnermi periutsit

assigiinngitsut: pingaar-nersiuineq, immikkoor-tukkaarineq, atuapal-lanneq paasiniaalluarl u-nilu atuarneq ilisimallu-gillu atorsinnaassagaat

• allatap pingaarnersaanik attassisinnaassasut oqaa-sertaasa ataasigut titar-tuilluni nalunaarsuinik-kut, imaqarnersiuinik-kut naalisaanikkullu

Kalaallisut atuartitsinermi atuartitsissutinilu allani ilikkagassatut anguniagassanik suliaqarneq atuarnermik ilinniartitsilluni sulianut ingerlaavartumik ilaatinneqassaaq. Assersuummik takusaqarumaguit takuuk Attaveqaqatigiittarneq.

• imassanik katersisin-

naassasut allaaserisassal-lu imassaanik najoqqu-tassiorsinnaassasut kiisa-lu isumassarsiamiit naammassisaqarluni allaaserinnissinnaassasut

Kalaallisut atuartitsinermi atuartitsissutinilu allani ilikkagassatut anguniagassanik suliaqarneq allannermik ilinniartitsilluni sulianut ingerlaavartumik ilaatinneqassaaq. Assersuummik takusaqarumaguit takuuk Attaveqaqatigiittarneq.




• Atuartut allakkiartik saqqummiullissuk nassuiaateqarfigalugulu allakkiap imari-saani suut allariaatsimut toqqakkamut ilisarnaataanersut.

Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 4 Atuagartaa. Ilinniusiorfik, 2000. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 4 Suliassartaa 1 aamma 2. Ilinniusiorfik, 2000. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 4 Ilinniartitsisunut ilitsersuut. Ilinniusiorfik, 2000. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 5 Atuagartaa. Ilinniusiorfik, 2001. Pilunnguaq Olsen allallu: Minittornerit 5 Suliassartaa 1 aamma 2. Ilinniusior-fik, 2001. Pilunnguaq Olsen allallu: Minittornerit 5 Ilinniartitsisumut ilitsersuut. Ilin-niusiorfik, 2001. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Oqaasilerineq - Oqaasilerineq (immersuineq, kukkun-aveersaarneq, oqaasilerineq) 1-14. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik)

Mappi 3, Titartakkat. Atuartut namminersuutigalugit allat-tariarsornermi suliaat.



• oqaatsit sakkutut pin-

gaarutaat ilisimassagaat atorsinnaassagaallu

Oqaatsit atorlugit ersersitsiniartarnermut ilinniartitsineq ingerlaavartumik, atuartut suliaqar-tinneqarnerisigut, suliassamut tunngasunik atuakkanik atuakkanillu nalinginnaasunik atuar-tarnerisigut atuartullu allattariarsornermik suliaqartinneqarnerisigut ingerlanneqassaaq. As-sersuummik takusaqarusukkuit takuuk immikkoortoq Attaveqaqatigiittarneq. Pineqartut pillugit paasisitsiniaanermi ilinniartitsissutit naatsukullaat ingerlanneqartassapput , soorlu matuma kingornagut assersuutitut. • Ilinniartitsisup allattarfissuarmut oqaaseqatigiit arlaannut sammiveqartinneqanngitsut allas-

savai assersuutigalugu: Angut aqqusinikkoorpoq. Umiatsiaminukarpoq. Atuartut eqimattakkaarlutik oqaaseqatigiit allanngortiterlugit suliaqassapput. Eqimattat ataasiakkaat oqaaseqatigiit ilaatigut arriitsunngorsassavaat, ulorianartunngorsarlugit, ersi-nartunngorsarlugit, qanganisanngorsarlugit, tissinartunngorsarlugit, ... imaluunniit assersuu-tigalugu - ”tuaviortunngorsarlugit”:

Angut anernikululluni aqqusinikkut arpappoq tuaviorlunilu umiatsiaminukarluni - ”oqaluttuarpalaartunngorsarlugit”:

Angussuaq pualasooq aappaluttunillu nujalik aqqusinikkut amitsukkut apisimasukkut al-lornertulluni umiatsiaminut nutaamut aappaluttumut ingerlaarpoq.

• oqaatsit oqaluinnarluni

allallunilu atorneqartut immikkoorutaat assigiis-susaallu paasisimasaqar-figissagaat

• Ilinniartitsisup atuakkiani nalinginnaasuni inuit imminnut oqaluunnerannik allaatigisaasut

pisariaqartitat toqqartussavai. Atuartut eqimattakkaarlutik allaatigisaasoq suliassiissutigineqartoq ullutsinni oqaluttaatsi-mut naleqquttunngorsarlugu allaqqissavaat. Atuartut allakkiatik isiginnaartitsissutigalugil-luunniit atuffassissutigissavaat.

• Ilinniartitsisoq misigisimasaminik quianartumik naatsumik oqaluttuassaaq oqaluttuarnermi-

nilu oqaluttuaq ersersilluarniarlugu kiinnani iloqissiortillugulu assamminik ussersorluas-saaq. Atuartut eqimattaarakkaarlutik oqaluttuamik oqaluttuareqqiillutik allagaqassapput.



• Atuartut allakkiaannik saqqummiisikkit sunniiniarnerminnilu oqaatsinik atugas-

samittut toqqartorsimasaat nassuiaateqarfigitikkit.

• Maluginiaruk atuartut oqaluinnarpalaartumik oqalunnersut. • Maluginiaruk atuartut allagaqaatiminni iloqissiuutit ussersuutillu allaatigisinnaa-

simaneraat.

Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Oqaasilerineq - Assilissat oqaaseqatigiillu 1-2. Mâliâraq Vebæk: Tusarn. Atuakkiorfik 2001.



• allat suleqatigalugit

allatanik allatigullu oqaatiginneriaatsinik misissueqqissaarsinnaas-sasut, imaanik paasi-niaasinnaassasut, sam-mivi ssiuisinnaassasut, nassuiaasinnaassasut, naliliisinnaassasut alla-tanillu nallersuussisin-naassasut

• allat suleqatigalugit allatat oqaatiginneriaat-sillu allatat suunerinik, pingaarnertut imaannik, attaveqaqatigiinnernik, sannaannik, oqaluttuar-tup inissisimaneranik, saqqummiunnerinik, inuttanik ilisarisitsineri-nik, misissoqqissaarne-rinik, nassuiarnerinik aamma avatangiisinik saqqummiinerinik kiisa-lu sammisaannik nas-suiaasinnaassasut

• aliikkutassiat aamma aalajangersimasunik sammisallit iluini allatat suunerinik ilisimasaqas-sasut kiisalu oqaatsit, allatat suunerisa, imaasa aamma pissutsit qanoq issusiisa assersuutigal u-gu atuakkiat qangarni-saanerusut nutaaliaane-rusullu, oqalualaat oqa-luttuatoqqallu, taalliat, aalajangersimasumik sammisallit, allakkat assigiingitsut ilusaat, ussassaarutit takoqqu-saarutillu ataqatigiissin-naanerinik ilisimasaqar-nermik oqaatiginnissin-naassasut

• Atuartut atuakkianik nalinginnaasunik suliaqarnerminni oqaatsinik apersuiniutinik atuisin-

neqassapput: - kina? – inuit pillugit: ateq, utoqqaassuseq, isikkoq, piginnaassutsit, inunnut allanut attave-

qaateqarsinnaaneq - sumi? - sumiiffimmut: nunami sumi, illoqarfimmi/nunaqarfimmi, silami/illup iluani - qanga? – piffissaq pillugu: qangaanerusoq/maannakkut/siunissami, ukioq, ullup qanoq

ilinerani - suna? – imarisaasoq pillugu: aporaannerit, asanninneq, inuiaqatigiinni pissutsit - sooq? – qanoq iliuuseqarumaneq pillugu: oqaatigiumasaq, aliikkusersuineq. Atuartut allakkami aalajangersimasumik tunngavilersuuteqarsinnaasariaqarput.

• Atuartut atuakkianik nalinginnaasunik itisilerillutik suliaqartillugit tulleriiaarineq tunngavi-

galugu suliaqartikkit: - atuakkiortoq: atia, ukioq suna, najugaqarfia, suliai allat - atuakkiap imarisaa: oqaluttualiaq, naatsumik oqaluttualiaq, taalliaq, oqalualaaq, meeqqa-

nut oqaluttualiaq - piffissaq, sumiissuseq, avatangiisit - inuttaasut: inuttaasut pingaarnerit, inuttaasut allat: inuttut pissusaasa allaatigineqarneri,

qallikkut, ilorlikkut, inunnut allanut pissusaat - sammisaq: inuttut inerikkiartorneq, asanninneq, siunissamut takorluukkersaarneq il.il. - pisut: naatsumik allaatigalugit - anguniagaq: oqariartuut, aliikkutassiuineq - allaatigineqarnerata pissusaa: oqaluttuartumit isiginninneq - oqaatsit atorneqartut: paasiuminartut/-siuminaatsut, qangarnisarpalaartut/nutaarpalaartut - allaatigisamik qimerluuiniarneq: allaatigisaq annertunerusumit isigalugu.

• Atuartut suliamut tunngassuteqartunik allaatigisanik itisilerisillugit suliaqartikkit makkualu

suliaqarnerini tunngavigitikkit: - sammisaq: aviisimi allagaq, suliaq pillugu atuakkiaq, piseqqusaarut il.il. - sammisamut ilisarnaatit nalinginnaasut - allaatiginnittoq: tusagassiortoq, atuakkiortoq, tusagassiorfik il.il. - imarisaa pingaarneq - anguniagaq: nutaarsiassaq, nalunngisassaq, piseqqusineq il.il. - oqaatsit: oqarluartaarnerpalaartut, suliamut tunngassuteqartut il.il. - saaffiginiakkat: meeqqat, inersimasut, inuit immikkut ittunik inuutissarsiutillit imaluunniit

atorfissaqartitsisut .



• Atuartut suliaqarnerminni allagaqaatiminnut innersuussuteqaqqullugit qinnuvi-

gikkit. • Atuartut suliaqarnerminni allagaqaatiminnut innersuussuteqaqqullugit qinnuvi-

gikkit.

Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 1-3. Titartakkat: Jo, suliassartai – assilior-tugassanik katersivik. Erinarsuutit assigiinngitsut. Inuusuttut taalliaat katersat. Pilersuif-fik. Aage Bugge aamma A. Lynge: Atuaa-niutitaat I. Atuakkiorfik, 1991. Aage Bugge allallu: Atuaaniutitaat II. Atuakkiorfik, 1992.



• oqaatsit avinneqartarne-

ranni malittarisassat ilisimallugillu atorsin-naassagaat

• killiffilersuutit pillugit malittarisassat ilisimal-lugillu atorsinnaassagaat

• Atuartut pappiaqqanik igalaasartuunik amitsunnguanik tunineqassapput. Ilinniartitsisup

allagaq oqaatsinik sulinermi atorumasaminik imaqartitani atuassavaa. Atuartut ilinniartitsi-sup atuarnera naapertorlugu pappiaqqamut oqaatsinik allattuissapput taamaaliornerminnilu oqaatsinik avitsisariaqartassallutik pappiaraq allaffigisartik amitsunnguummat. Atuartut marlukkaarlutik allataminnik paarlaateriarlutik arlamik allagaat kukkunersiussavaat. Nagga-taatigut atuaqatigiit ataatsimoorullugu allagarineqartoq suliarissavaat oqaatsinillu avitsisar-nermut maleruagassat pisariaqartinneqartut suliarissallugit. Suliaq alloriarfiup ingerlanerani nangeqqinneqartassaaq taamaaliornermi oqaatsinik avitsi-sarnerup maleruagassartai tamarmiusut suliarineqarsinnaaqqullugit.

• Ilinniartitsisup allakkiaq siunertamut naleqquttoq killerfilersuusersorneqarsimanngitsoq

(soorlu naggasersorneqaranilu uniffilersorneqanngitsoq) suliarissavaa. Atuartut allagaq assi-lissavaat allannertillu ilutigalugu killiffilersuusersussallugu. Suliaq alloriarfiup ingerlanerani nangeqqinneqartassaaq taamaaliornermi killiffilersuutit tamarmiusut suliarineqarsinnaaqqullugit. (Imaattuut, isaasat, ungaluutit, apeqqut, torluut, uniffik anneq).

• taggisit oqaluutillu ili-

sarnaataat isumaqartil-lugu: nagguiit, uiggi utit oqaatsillu naggataat, oqaaseqatigiillu sannaat ilisimasaqarfigissagaat

• kingulleqqiutit, kinaas-susersiutit, uparuartor-niutit kisitsisillu ilisima-saqarfigissagaat

Oqaatsit oqaaseqatigiillu ilusaasa ilinniartitsissutigineqartarnerat annertunerusutigut oqaat-sinik issuaalluni allagaqarneq allattariarsuutillu allat tunngavigalugit suliaqarnermi inger-lanneqartassaaq – ingammillu – allaaserinninnermi taamaaliornermi atuartut namminneq allakkiaminnik iluarsaassinermik suliaqarsinnaasarmata. Oqaasilerinermi siunertarineqar-tussat pingaarnersarissavaat oqaatsinik ilusilersuisarnermi eqqortuliortarnissaq aammalu oqaatsit ilusaasa oqaatiginninniartarnerni periarfissaannik nalunngisaqalersinnaanissaq.

• Atuartut assilissamik tamarmik tunineqassapput. Assiliaq oqaatsinik tamanik ”imaassavaat”

taggisit oqaluutillu pappiaramut ammukaartunik allattuivissalimmut tamaasa allattornerisi-gut. Oqaatsinik taakkuninnga assigiingitsunik marlukkaarilluni tamanik atuinikkut pisaria-qarpallu uiguusersuinikkut, taggisinillu oqaluutinngortiterinikkut aammalu oqaluutinik tag-gisinngortiterinikkut, eqqortunik oqaaseqatigiiliortiterisoqassaaq. Oqaatsit oqaaseqatigiillu ilusaasa allanngortiternerisigut uparuartorniutinik taggisaasanillu ilanngussuinikkut aamma uiguutinik assigiinngitsunik ilaartuinikkut aammalu kisitsiniutinik piginnittorsiutinillu kiisa-lu taggisaasanik atorneqartunik allanngortiterinertigut aammalu oqaluutini piginnittut al-lanngortiternerisigut, oqaatsit oqaaseqatigiillu annertusarneqarlutillu allaqqinneqarsinnaap-put. Assit oqaaseqatigiinnik allattuiffiusimasut nivinngarneqassapput tamanit atuarneqarsin-naanngorlugit.

• Ilinniartitsisoq oqalunnermigut oqaaseqatigiiliussaaq. Atuartut marlukkaarlutik oqaaseqati-

giiliap imarisaanik oqaatsinik ataasiakkaanik tamakkiiniarsaralutik allagaqassapput. Taa-maalioreernermi imarisaasoq allanngortiterlugu oqaasertalersorneqassaaq oqaasertalersueq-qinnermilu oqaatsinik ikinnerpaanik takisuunik katitikkanillu atuiniarsarisoqassaaq. Naggataatigut marlukkaat oqaaseqatigiiliaminnik atuaqatiminnut nipituumik atuffassissap-put.



• Maluginiaruk atuartut suliaqarnerminni oqaatsinik avitsisarnernut maleruagassa-

nik suliarineqartunik paasinnillutik eqqortitsinersut. • Maluginiaruk atuartut suliaqarnerminni killiffilersuutit pillugit maleruagassanik

suliarineqartunik paasinnillutik eqqortitsinersut.

Hans Møller: Aappersarissat. Ilinniu-siorfik, 2001. (1101) Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Oqaasilerineq - Killiffilersuutit 1-9. Oqaasiliortut, Oqaasileriffik: Killiffiler-suutit - Atuuttarfii nassuiaataat asser-suuterpassuillu. Atuakkiorfik Ilinniu-siorfik 2000.

• Maluginiaruk oqaaseqatigiit oqaasertaasa ilusaat kinaassusersiutimikkut, oqaatsit

nagguiinik uiguusersuinikkut naggasersorneqarnerminnilu allanngorartinneqar-nermikkut eqqortuunersut.

Qaammatisiutit tamakkualuunniit assigisaasa assiliartaat. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 4 Atuagartaa. Ilinniusiorfik, 2000. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 4 Suliassartaa 1 aamma 2. Ilinniusiorfik, 2000. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 4 Ilinniartitsisunut ilitsersuut. Ilinniusiorfik, 2000. Regine G. Benjaminsen allallu: Minit-tornerit 5 Atuagartaa. Ilinniusiorfik, 2001. Pilunnguaq Olsen allallu: Minittornerit 5 Suliassartaa 1 aamma 2. Ilinniusior-fik, 2001. Pilunnguaq Olsen allallu: Minittornerit 5 Ilinniartitsisumut ilitsersuut. Ilinniu-siorfik, 2001. Ajoranip suliassanik assiliortugassar-taani oqaasilerinermut suliassat. Gummi-Tarzanip assiliortugassartaani oqaasilerinermut suliassat. Piiaasup pania Ronjap assiliortugas-sartaani oqaasilerinermut suliassat. Kalaallisut sulliviit (Pilersuiffik) Mappi 2, Oqaasilerineq - Immersugassat 1-6. Lone Kokholm: Qanoq oqassaagut? Ilinniusiorfik 2001.


***********

C: Tapiliussat

Kalaallisut – marsi 2003 C2


Tapiliussaq C1 – Allaqqissaarnermik ilinniartitsineq (tapiliussaq maannakkut suliarineqarpoq kingusinnerusukkullu nassiunneqassalluni)


Tapiliussaq C2 – Atuartunut ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaaseqanngitsu-nut kalaallisut ilinniartitsineq (tapiut maannakkut suliarineqarpoq kingusinnerusukkullu nassiunneqarumaarluni)


Tapiliussaq C3 – Akullerni kalaallisut atuartitsinermi atuartitsissutissat aki-morlugit atuartitsinermik ingerlatsinissaq Atuartitsissutissat akimorlugit atuartitsinermik ingerlataqarnissamut siunnersuusiap matuma ataani allaatigineqartup, atuartitsissutissamut kalaallit oqaasiinut, atuartitsissutissat atuartitsissu-tissallu imminnut qanitariissut makkuusut ilikkagassatut anguniagassartaasa ilaanniit tapertuiso-qarsimavoq: Pinngortitalerinermiit Qallunaat oqaasiiniit Atuartitsissutissaniit eqqumiitsuliornermut tunngassuteqartuniit (ilusilersuinermiit, erinarsor-nermiit, timersornermiit) Inuttut inerikkiartornermiit Sumiiffinni qinigassiissutiniit Matematikkimiit Qulequtaq: Uumasumik allaaserinninneq, kalaallisut projekti (uumasumik ataatsimik allaase-rinninneq – kalaallisut projekti) Siunertat: – atuartitsissutissani atuartitsissutissanilu imminnut qanitariissuni nalunngisassanik pisinnaa-

sassanillu tapertuiumalluni atuartut atuartinneqarnissaat, – atuartut taamatut atuartinneqarnerminni suleriaasissaminnik assigiinngitsunik pissarsisinne-

qarnissaat, – atuartut takorluukkanik pilersitsisinnaalernissaat, qulequttanik aalajangeriikkanik anguniaga-

qarluni sulisinnaalernissaat ilisimasaqassusertillu naapertorlugu suliareqqusanik naammas-sinnissinnaalernissaat,

– atuartut suliaminnik nalilersuinerminnillu tamakkununngalu tunngatitanik saqqummiisinnaa-lernissaat,

– atuartut ingerlatseqqinnissaminnut siunnersuuteqarsinnaalernissaat aammalu – atuartut nalilersuinernik inaarutaasunik ingerlataqarsinnaalernissaat. Anguniakkat: – atuartut suliassamut tunngassuteqartumik, atuakkat suliassamut tunngassuteqartut imarisati-

gut nalunaarsuutitaannik, oqaatsinut ujarliutitaannik, assiliartaannik, qulequtaannik oqaaser-talersuut itaannillu suliaqarnerminni atuinermikkut, atuagarsornermi pitsaanerusumik sulia-qarsinnaalernissaat,

– atuartut atuarfiup atuakkanik atorniartarfiani atuakkanik qupperartakkanik atuarfimmilu atuartitsissutissat pillugit atuakkanik piusunik atuinermikkut, qulequtaq aalajangersimasoq pillugu paasissutissanik ujarlersinnaalernissaat,

– atuartut qulequtaq aalajangersimasoq pillugu net- imi ujarliut atorlugu paasissutissanik pissar-siorsinnaalernissaat,

– atuartut web-eqarfinnik nalunngisaqalernissaat, ilaatigullu Lademann Online Leksikon- imik atuisinnaalernissaat,

– atuartut aalajangersimasumik anguniagaqarlutik sulinerminni paasissutissat piviusut paasis-sutissallu pisimasuviunngitsut immikkoorutaannik maluginnissinnaalernissaat,

– allaatiginneriaatsimik nalinginnaasumik atugaqarsinnaalernissaat, – atuartut piffissami aalajangersariikkami suliaqarsinnaalernissaat taamaaliornerminnilu kisi-

miillutik, eqimattakkaarlutik ilinniartsisisortilluunniit peqatigalugu suliassaminnik ingerlatsi-nissaminnut piareersaasiorsinnaalernissaat, aammalu

– atuartut paasissutissanik katiterinermikkut katitikkatillu tunngavigalugit allatamik nalunaaru-siorsinnaalernissaat.


Naammassisassat: - Atuartut, atuartitsissutissamut tunngassuteqartunik oqaasertalersukkamik uumasullu nam-

minneq toqqakkamik assitaanik assitalersukkamik, assaannarmik allatamik qarasaasiarluun-niit atorlugu aallatamik nalunaarusiussapput. Paasissutissat atuartitsissutissaq pillugu atuak-kianit Internet- imillu katersorneqassapput.

- Nalunaarusiaq makkuninnga imaqartinneqassaaq: saqqaa, imarisaasunut nalunaarsuutit, na-lunaarusiap tunuani allagaqaatit, paasissutissanik pissarsiffiit nalunaarsorneqarfiat, assilissat.

- Nalunaarusiaq naammassisaq atuaqatigiinni saqqummiunneqassaaq, nalilerneqarnissaalu siunertaralugu ilinniartitsisunut tunniunneqassalluni.

Atuartut pisinnaariigassaat: Atuartitsissutissani allannermi atuarnermilu atuartut, atuartitsissutissaq pillugu allakkianit na-lunngisassanik nammineerlutik pissarsiaqarsinnaalereersimassapput allagaqarnerminnilu allak-kaminnik nammineerlutik kukkunersiuisinnaanissartik piginnaasaqarfigilereersimassallugu. Atuartut: - Mikroværksted skoleaftale 10-finger 2.0-mik ingerlatsereersimassapput, - Word-imi allakkianik annertunngitsunik allagaqareersimassapput, - perorsaanermut tunngassuteqartunik qarasaasiami pinnguaatinik pinnguaateqareersimassap-

put, - atuarfiup qarasaasianut atassuteqarfianut isersinnaalereersimassapput tassungalu atatillugu

oqaatsinik matuersaatitut isissutissanik atuisinnaalereersimassapput namminerlu qarasaasia-mi toqqorsivimminnut allakkiaminnik, assilissanik assigisaannillu toqqorterisinnaalereersi-massapput.

Piffissamik atuinissaq: Qulequtaq ”Uumasumik allaaserinninneq” sapaatit akunnerini sisamani ingerlanneqartussann-gorlugu piareersarneqassaaq nalunaaquttallu akunneri atuaqatigiinni atuartitsiviusussatut kal-luarneqartussat atuartitsissutissani makkunaneersuussapput; pinngortitalerineq, kalaallisoorneq, qallunaatoorneq, matematikki, assassorneq/ilusilersuineq aammalu eqqumiitsuliorneq illussanillu titartaaneq. Atuartut IT-p iluani sammisassanik nutaanik ilinniartitsisunit nassuiaaffigineqarnissaat atuartullu tamakkuninnga misiligaanissaat piffissaqartinneqarluartariaqarmat, tamannalu pingaaruteqarmat, Internet- i pillugu nassuiaanissaq anguniarlugu atuartut nalunaaquttap akunneri atuartinneqarfis-saat marlukkaartunngorlugit inilu atuarfiup qarasaasiatigut ilinniartitsivia pingasoriarluni atorne-qartussanngorlugu inniminnereerneqassaaq.

Aalajangeriikkamik anguniagaqarluni suliaqarnissami atuarfiup qarasaasialeriffia ullormut nalu-naaquttap akunnerini marlunni atorneqarsinnaanngorlugu inniminnerneqassaaq taamaaliorne rmi atuartut tamanut naammaginartumik itisilerinikkut suliaminnut tunngassuteqartunik ujarlersin-naanngorlugit nalunaarusiorsinnaanngorlugillu.

Atuartitsissutissat akimorlugit ingerlataqarnermi atuartitsissutit ataasiakkaat imarisaat: Aallaaviupput atuartitsissutissat pinngortitalerineq, kalaallisoorneq qallunaatoornerlu suliassallu ataqatigiissinneqassapput. Pissusissamisuussaaq aamma matematikkip, eqqumiitsuliorne-rup/illussanik titartaanerup taputartuunneqarnissaat. Atuartitsissutissani paasisassat suleriaatsillu sulinermi anguniakkat imarisaasa assigiinngitsut paasineqarnissaannut ilapittuutaassapput. Sule-riaatsit tamakkua, atuartut eqqarsartaatsimikkut piginnaasaat kisiisa pinnagit aammali atuartut pilersitsisinnaassutsiminnik, eqqumiitsuliornermik, inooqatigiinnermik assassoriaatsillu pillugit suleriaatsinik piginnaasassanillu paasinninnissaannut, ilanngussorneqarlutillu periarfissiissapput.


Ilikkagassatut anguniagassat atorneqartut: Kalaallisut atuartitsinermiit: Attaveqaqatigiittarnermit – paasinartumik erseqqissumillu oqaloqatigiinnermi, suleqatigiinnermi, oqalliseqarnermi, saq-

qummiussuinerni takutitsinernilu oqaatsit atorsinnaassagaat, – qulequttamik aalajangersumik anguniagarlu aalajangereerlugu suliaqarnermi sulianik saq-

qummiussisinnaassasut, – eqqarsaatersuutaannaat piviusullu sammivigalugit soorlu oqaluttuareqqiineq, taalliat, isigin-

naartitsissutit, allakkat, allariikkanik saqqummiineq, ullorsiutit, nalunaarutit aviisitigullu al-lagaqaatinik allassinnaassasut,

– allatigut allanneq eqqarsaatigilluakkamik atortutut atorsinnaalersimassagaat soorlu pisunik allattaavitsigut, allakkasuarnikkut eqqaamasassanillu allattuinikkut aammalu

– allat allakkiaannut isummersinnaassasut allallu nammineq allakkiaq pillugu isumaannik akuerinnissinnaassasut.

Paasissutissarsiornermit – nammineerlutik atuakkanik atorniartarfik atorsinnaassagaat namminersorlutillu paasissutis-

sanik ujarlersinnaassasut, – aalajangersimasumik qulequttamik tunngaveqarluni soorlu atuakkatigut, internet-ikkut nalu-

naartarfitsigullu allatigut inunnillu allaniit paasissutissanik tulluartunik katersisinnaassasut atuisinnaassasullu,

– atuartitsissutissanut tunngasunik qarasaasiat takussutissiaannik atuisinnaassasut aamma – ordbogit, quppersakkat paasissutissiiffiillu allat pisariaqartut atorsinnaassagaat. Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarnermit oqaatsinillu pigiliussiniarnermit – namminneq allataminni allallu allataanni oqaatsinik oqaatsillu atorneqarnerinik taakkulu

ajunngitsumik atorneqarnerinik paasisimasaqassasut, – atugassanik katersisinnaassasut allakkiassamilu imassamik piareersaasinnaassasut kiisalu

isumassarsinermiit naammassisamik allakkiorsinnaassasut, – piviusut piviusuunngitsullu tunngavigalugit allakkiani sammiviusunik assigiingitsunik na-

lunngisaqassasut kiisalu oqaatsit, sammiviit, imarisat pisullu, assersuutigalugu atuakkiatoq-qani atuakkianilu nutaanerusuni, oqaluttuarsiani oqalualaanilu, taalliani suliamut tunngatit a-nik allakkiani, allagaqaatini assigiinngitsuni, piseqqusaarutini allagarsiussaniluunniit, ataqa-tigiittarnerannik nalunngisaminnik oqaatiginnissinnaassasut,

Qallunaatut atuartitsinermiit: Paasissutissarsiornermit – qallunaatut oqaasilinni ujarlerfiit, soorlu allaaserisat, naqitat, tusagassiuutit elektronisk- iusut

il.il., paasissutissanik pissarsiorfigisinnaassagaat, – paasissutissat sammisamut isumaqatigiissutigisamut ersarissaataasinnaasut nassaarisinnaas-

sagaat, immikkoortitersinnaassagaat ataqatigiissaarsinnaassagaallu aamma – apeqqarissaarnermik allatullu apersuinikkut misissuinermik pilersaarusiorsinnaassasut taak-

kunanilu paasissutissat pissarsiatik qulequttanik isumaqatigiissutaareersunik suliaqarnermin-ni atorsinnaassagaat.

Pinngortitalerinermiit: Uumassusillit pinngortitamillu atueqatigiinnerup samminerinit – najukkaminni uumassusillit ilisarnartut misissorsimassagaat, – Kalaallit Nunaanni nunami uumassusillit assigiinngitsut sammisimassagaat, – Kalaallit Nunaanni uumasut nungutaasimasut nungutaaqqajaasullu ilisimasaqarfigissagaat,


– klima kialaartoq kiattorlu toqqarneqarsimasut, pinngortitami atueqatigiinnerit pingaarnerit,

naasut miluumasullu nalinginnaasut, silap pissusai nalinginnaanerit kiisalu inuit atisaat sam-misimassagaat aamma

– uumasut naasullu uumaffigisanut assigiinngitsunut naleqqussartarnerat assersuusiorfigisin-naassagaat.

Inuttut inerikkiartornermiit: Suleqatigiissinnaanermit attaveqaqatigiisinnaanermiillu – paasiniaallutik tusarnaarsinnaassasut, – allat oqaasiinut, iliuusaannut suliaannullu nersualaarinnissinnaassasut tunngavilersukkamillu

isornartorsiuisinnaassasut. Sumiiffinni qinigassiissutiniit: Ilusilersuinermit, erinarsornermit timersornermiillu. Manna annertunerusutigut atuartitsissutissamut anguniagassaasunit issuagaavoq: – atuartut atuartitsissutit susassaqarfiini sisamani, makkunani assassorneq ilusilersuinerlu, eq-

qumiitsuliorneq illussanillu titartaaneq, timersorneq silamiinnerlu kiisalu nipilersorneq, eri-narsorneq, timip aalatinnera isiginnaartitsinerlu – paasisaqarfigissagaat tamatigoortumillu pi-ginnaasaqarfigilissagaat.

Matematik- imiit: Kisitsisilerinermit algebramillu. – kisitsisinik paasinninnertik – tassunga ilaatillugu kisitseriaatsit sisamaasut atornissaat – ul-

luinnarni misilittakkaminnut ataqatigiississinnaassagaat, – uuttortaanermi naatsorsuinermilu angissutsinik aalajangiussineq ilikkarsimassagaat, Geometri-mik suliaqarnermit. – suliani aalajangersimasuni kaajallannerit, annertussutsit initussutsillu uuttortarsinnaallugillu

naatsorsorsinnaassagaat. Atuartitsinissamik ingerlatsinissaq takuneqarsinnaavoq: ”Ilinniartitsisumiit ilinniartitsisumut/Fra lærer til lærer”, Kalaallisut assiliortugassani ilineqarsimasumi: Uumasumik allaaserinninneq, kalaallisut projekti, Pilersuiffik 2001. Atuartitsineq aalajangersimasumik anguniagaqarluni suliaqartitsinertut ingerlanneqassaaq. Maskiinanut ujaasissutinut web-eqarfinnullu assersuutit:

- www.AltaVista.dk/billede - www.lademann.dk - www.dyrebrevkassen.dk


Atuartut web-eqarfinnik naliliiniarnerminni sianigisassaannik aalajangersimasunik nalu-naarsuiffik: - Qulequtsiussaq erseqqissuua imarisaanik oqaatiginnilluni? - Aallarniutaasumik quppernerni sunik nassaassaasunik oqaatiginnittumik (ilisarititsissummik)

allaatiginnittoqarpa? - Imarisaasut naammaginartunik pineqartunullu tunngassuteqartunik oqaatiginiakkamikkut

paasissutissiippat? - Quppernerni allani ujarlernissaq pisariaqarpa? - Allaatigisanut allanut paasissutissanik ujarlerfiusinnaasutut innersuutaasunik nalunaarsuut i-

taqarpa? - Quppernermi atuaannagassaanngitsunik allanik suliaqartitsisoqarpa (ingerlaqatigiissitsineq)? - Web-imi paasissutissat qanoq pisoqaatigippat? - Qupperneq kimit sananeqarsimava? - Maluginiaruk qupperneq ussassaarutaanersoq paasissutissalluunniit pillugit qupperneruner-

soq - Qupperneq atorsinnaaviuk? - Qupperneq assiliartaqarpa kisitsisilluunniit tunngavigalugit il.il. nalunaarsuutitaqarpa.? - Paasissutissanik allanik pissarsivigisinnaasannut, quppernernut ujarlerfiusinnaasunut allanut

innersuussutitaqarpa? Atuartut web-eqarfinnik naliliiniarnerminni aalajangersimasunik sianigisassaannik allas-simaffimmut perorsaaneq pillugu isummersuutit: Atuartut, qulaani web-eqarfiit maskiinallu ujarliutit paasissutissiissutaannik nalilersuisarnissa-minnut ilikkagaqarnissaat pingaartinneqassaaq. Atuartut piginnaassusaat aallaavigalugit paasis-sutissallu amerlassusaasa ikilisarniarneqarnerat paasiuminartuutinniarneqarnerallu tunngavigalu-git, web-eqarfiit qulaani eqqartorneqartut pingasut atorneqassapput. Atuartut ujarlerfinnik sulissussiffiit atorneqartarnerinik ilinniartinneqalersinnagit, Afrikami uu-masut ilaannik toqqaasinneqareersimassapput atuakkanilu atuartitsissutissamut tunngassuteqar-tuni paasissutissat uumasumut tunngassuteqartut atuareersimassavaat nassaariortoreersimassallu-gillu. Inip qarasaasialeriffiup aaqqissorneqarnera: Atuarfiup inimi qarasaasialerinermik atuartitsiviani seqersitsissummik, qarasaasiat ilaannut atas-suserneqarsimasumik peqassaaq. Nalunngisassanik IT-mut tunngassuteqartunik nutaanik nas-suiaanermi ilinniartitsisut tamarmik seqersitsissut atorsinnaassavaat. Atuartut nammineerlutik suliassaminnik ingerlatsilinnginnerini ilinniartitsisup, seqersitsissut taanna atorlugu, maskiinat ujarliutaasut pillugit atuartitsinissap ingerlanneqarnissaa saqqummiutissavaa taamaaliornerlu atuartunit tamanit erseqqissumik malinnaaffigineqarsinnaassaaq. Immikkoortut ataasiakkaarlugit ilinniartitsisup saqqummiussussavai taamaalioreernerullu kingorna atuartut namminneq qarasaa-siaminni saqqummiunneqartoq misiligassavaat. Atuartut sulinissaannik aaqqissuussinerit: Atuartut qarasaasiaq ataaseq marluuttassavaat maskiinat ujarliutaasut atorneqartarnerinik sungiu-sagaqarnerminni imminnut tapersersoqatigiissinnaaniassagamik. Atuartut immikkut tamarmik pikkoriffeqarput suliaqarnermilu marluuneq atuartunut ataasiakkaanut, maskiinat ujarliutit ator-toqarnerinik paasinnissinnaanermut taakkuninngalu atugaqarnermik ilikkagaqarniarluni suliaqar-nermut, oqilisaataallunilu pitsanngorsaataasinnaavoq. Marlukkaarluni sulinerup ingerlanneqarne-ratigut, atuartut sulinerminni kukkunerisatik annikillisissinnaavaat iluarsiuminarnerulersissin-naallugillu; atuartut taamatut akunnerminni oqaloqatigiinnermikkut oqalliseqarnermikkullu kuk-kunerit qanoq iluarsineqarsinnaaneri pilertortumik paasisinnaavaat taamaaliornermikkullu atua r-tut aamma allat nalunaarutaannik namminneq nalunngisaminnut ilanngussuisinnaanngussapput.


Nalunaarusiornermi atuartut namminersorlutik suliaqassapput taamaaliornermi pisariaqanngit-sumik utaqqisaqattaannissaq pinngitsoorneqarsinnaammat taamaakkaluartoq maskiinanik ujarliu-tinik suliaqarnermi suleqatigisaq isumassarsioqatigineqartuassaaq, ilinniartitsisup pisinnaanngif-fiani, atuaqammik aperisaqarsinnaanermik ilitsersorneqarsinnaanermillu periarfissaqarneq tama-tigut atuartunit ataasiakkaanit ilisimassallugu pitsaasuummat. Ujarlernermi suliassanut assersuutit: Atuartut web-eqarfinnik naliliiniarnerminni aalajangersimasunik sianigisassaannik allassimaf-fimmik saqqummiinermut atatillugu, atuartullu namminersorlutik suliaqalinnginnerini, www.dyrebrevkassen.dk atuartunut ilisaritinneqassaaq. Siullermik web-eqarfik oqallisigineqas-saaq tulliullugulu quppernermi aallarniutaasumi paasissutissat nassaarineqarsinnaasut nassaarior-torneqassapput. Tamatuma kingorna atuartut tamarmik ”elg”- imik ujaasitinneqassapput taamaa-liornermilu sianigisassat sinneri tulleriiaarlugit eqqartorneqassapput. www.lademann.dk-p ilisaritinneqarnerani, quppernerup web-eqarfiup taassuma atuartitsissutis-samut tunngasunik imarisai pingaarnerutinneqarsinnaapput. Atuartut suliassaq imatut tulleriinni-lik ingerlatissavaat:

a. Elsdyr ujaruk. b. Tuttorsuaq ilinniartitsisunnit portunerulersinnaava? c. Tuttorsuaq kulavak nassoqarpa? d. Tuttorsuaq panneq qanoq taaneqartarpa? e. Qanga Qallunaat Nunaanni tuttorsuit nujuartat uumasuusimappat? f. Qallunaat Nunaata sortaani tuttorsuarmik nujuartamik immaqa naammartoorsisinnaa-

vit/takusaqarsinnaavit? Suliaqarneq, quppernermik suliaqarnermi paasissutissanik nassaarniarnerup qanoq ajornaatsigi-neranik, allanngorartigineranik, quppernerup imaqassusaanik quppernermilu imarisaasut eqqus-susaannik ataatsimoorullugu oqalliseqarnermik malitseqartinneqassaaq. Naggataatigut maskiinami ujarliummi www.AltaVista.dk.-mi assinik ujarlerneq ilisaritinneqas-saaq. Tuttorsuaq pillugu suliaqarneq assersuutigineqaqqissaaq atuaqatigiinnilu oqallinneq siun-nersuutinik aalajangersimasunik aallaaveqartinneqassaaq. Atua rtut asseq assilisassiareriarlugu Word-imi allakkiamut ivertissavaat. Ilisarititsinerit kingornagut atuartut uumasumut namminneq toqqakkaminnut tunngassuteqartu-nik paasissutissanik ataasiakkaanik assinillu ujarlertinneqassapput. Sulinermi tassani atuartut, maskiinani ujarliutini assigiinngitsuni ujarlernissaminnut taamaaliornermilu paasisaqarniarnis-saminnut pisinnaasaqalereersimassapput. Maskiinat ujarliutit amerlasoorpassuupput. Maskiinat ujarliutit pingasut atuartut ujarlerfigisinnaasaat: www.google.com www.altavista.com www.kvasir.dk Naliliineq: Ingerlatsinerup naammassineqarnerani naliliinermi makkua ilanngussorneqarsinnaapput:

• Sulinerup ingerlanneqarnera • Nalunngisassat ilanngussuunneqartut • Naammassisaq • Suleqatigiinneq • Saqqummiussineq • Sulinermi anguniakkat anguneqarpat?


Atuakkat atorneqarsinnaasut :

• Biologik. Ilinniusiorfik • Uumasulerineq. Ilinniusiorfik • Vi arbejder med Afrikas dyr Lillemor Andersen- imit. Forlaget Spiren • Ideer på tværs bog 23 Lillemor Andersen- imit. Forlaget Spiren • Lette Flachsbøger – Vilde dyr. Forlaget Flachs • Naturens verden. Forlaget Flachs • Solstrålebøger: Tæt på. Maaholms Forlag • I gang med kunst. Dyr. Sue Lacey-mit. Thaning & Appel • I gang med kunst. Landskaber. Sue Lacey-mit. Thaning & Applel • Kunst for børn Heather Whelan- imit. Kroghs Forlag

kalaallit oqaasiinik atuartitsinermi ilikkagassatut …...sunit aalajangersagaapput...

Documents