ISBN 978-951-792-666-9

Copyright © Laine Jänes © Finn Lectura

Kustantaja Finn Lectura, 2014 www.finnlectura.fi

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tätä teosta ei saa valokopioida lainkaan. Myös teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Lisätietoja antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi

4

Esipuhe

Kuuntele ja opi viroa -äänioppikirja johdattaa sinut viron kie-leen äänen keinoin, kuuntelemalla ja toistamalla puhuttua kieltä. Voit opiskella viron kielen alkeet nopeasti ja tehokkaasti siellä, missä sinulle parhaiten sopii – vaikka lenkillä tai työmatkalla. Äänikirjan avulla opit hauskasti arkipäivän tilanteisiin tarvittavaa hyödyllistä sa-nastoa ja ilmauksia. Lisäksi tutustut kielen perusrakenteisiin.

Kuuntele ja opi viroa koostuu ääntämiseen ohjaavasta johdantokap-paleesta sekä 11 muusta kappaleesta, joiden tärkeimmät teemat esitellään tämän vihkosen alussa. Kurssin aikana opit mm. terveh-dyksiä, keskeisiä matkailuun liittyviä ilmauksia ja kertomaan itsestäsi sekä perheestäsi. Lisäksi opit aikaan, säähään, ruokailuun, ostoksiin sekä lääkärikäynteihin liittyvää sanastoa. Materiaali on ensisijaisesti kohdennettu itseopiskeluun, mutta se soveltuu myös viron kielen kursseille oheismateriaaliksi.

5

Kuuntele ja opi viroa -kurssin eteneminenAloituskappaleessa opit tärkeitä seikkoja viron kielen ääntämisestä. Erityis-tä huomiota kiinnitetään suomen ja viron kielen ääntämisen erilaisuuksiin.

Kappale 1. Tere tulemast! – Tervetuloa!Tässä kappaleessa opit• tervehtimään ja hyvästelemään• esittelemään itsesi• kysymään kuulumisia• tutustumaan ihmisiin• lukusanat 0–19• persoonapronominien nominatiivin

ja genetiivin sekä olla-verbin taivutuksen

Kappale 2. Kust te pärit olete? – Mistä olette kotoisin?Tässä kappaleessa opit: • kertomaan kansallisuutesi ja

asuinpaikkasi• esittämään kas-kysymyssanalla

alkavia kysymyslauseita• kysymään ja kertomaan ikäsi ja

kielitaitosi• lukusanat kahdestakymmenestä

alkaen • kellonajat

Kappale 3. Minu pere – Minun perheeniTässä kappaleessa opit• kertomaan perheestäsi ja

ammatistasi • epäsäännöllisten verbien

taivutuksen preesensissä • ulkopaikallissijat sekä essiivin.

Kappale 4. Lähme linna! – Mennään kaupunkiin!Tässä kappaleessa opit• kysymään tietä• käyttämään julkisia liikennevälineitä• ostamaan bussilipun • viikonpäivät

6

Kappale 5. Kohvikus – Kahvilassa Tässä kappaleessa opit: • vuodenajat ja kuukaudet • tiedustelemaan vapaata paikkaa• tilaamaan kahvilassa syötävää ja

juotavaa • ruokasanastoa • demonstratiivipronominit

Kappale 6. Head isu! – Hyvää ruokahalua!Tässä kappaleessa opit • varaamaan itsellesi pöydän

ravintolasta• tilaamaan ravintolassa syötävää ja

juotavaa• keskeistä ruokasanastoa• konditionaalin muodostamisen

Kappale 7. Hotellitoa broneerimine – Hotellihuoneen varaaminenTässä kappaleessa opit • varaamaan hotellihuoneen• hotellisanastoa• järjestysluvut• adjektiivin ja adverbin

Kappale 8. Hotellis – HotellissaTässä kappaleessa opit• sanastoa, jota tarvitset hotelliin

majoittuessasi• asioimaan kampaamossa ja

parturissa• varaamaan ajan kosmetologille ja

hierontaan• sanastoa, jota tarvitset käsihoidossa

käydessäsi• tilaamaan taksin• imperatiivin muodostamisen

yksikössä ja monikossa

Kappale 9. Teeme sisseoste – OstoksillaTässä kappaleessa opit• tekemään ostoksia • vaatteiden, jalkineiden ja asusteiden

nimityksiä• värit • kertomaan, mistä pidät ja mistä et

pidä • käyttämään yksikön ja monikon

partitiivia • adjektiivien vertailumuodot eli komparatiivin ja superlatiivin

7

Kappale 10. Huvitavale reisile autoga! – Mielenkiintoiselle matkalle autolla!Tässä kappaleessa opit • vuokraamaan auton • asioimaan matkailutoimistossa• ostamaan lippuja kulttuuri-

tapahtumiin • kertomaan säästä

Kappale 11. Arsti juures – LääkärissäTässä kappaleessa opit• kertomaan harrastuksista • asioimaan lääkärissä, apteekissa,

hammaslääkärissä ja optikolla • kertomaan omasta terveyden-

tilastasi• tilaamaan silmälasit

8

Ääntämisestä

Viron kielen vokaalit a, e, i, o, u, õ, ä, ö, ü.

Suomesta poikkeavia viron vokaaleja ovat õ ja ü.

Õ:ta äännettäessä huulet ovat e-asennossa ja kieli u-asennossa.

rõõmus iloinen, õhtu ilta võõras vieras

Y-kirjain merkitään virossa ü:

Jüri, üheksa, kümme, üksteist.

Kun pitkän üü:n jäljessä on vokaali, üü äännetään üi:nä:

süüa [süia] syödämüüa [müia] myydä.

Viron kielessä ei ole vokaaliharmoniaa kuten suomessa. Õ, ä, ö, ü voivat esiintyä vain sanan ensimmäisessä tavussa:

lõbutseda pitää hauskaa Pärnuhäda hätä ööbik satakieli

9

KonsonantitSeuraavien konsonanttien ääntämisessä on eniten eroja: Viron g, b ja d ääntyvät soinnittomina ja äännetään melkein kuten suomen k, p ja t

mägi [mäki] mäki tai vuori tuba [tupa] huone sada [sata] sata k, p, ta) äännetään sanan sisällä lyhyiden vokaalien välissä puolitoistakertaisina:

kukun [kukkun] kaadun pipar [pippar] pippuri tütar [tüttar] tytär

b) k, p ja t äännetään sanan sisällä pitkän vokaalin, diftongin, ja soinnillisen konsonantin jäljessä kahtena:

sööki [söökki] ruokaa nööpi [nööppi] nappia rääkida [rääkkida] puhua c) Kaksoiskonsonantit kk, pp ja tt äännetään samalla tavalla kuin suomen kielessä

hakkan [hakkan] aloitan appi [appi] apuun võtta [võtta] ottaa

10Vokaalit muodostavat keskenään paljon diftongeja. Vaikeampaa on ehkä ääntää niitä diftongeja, mitkä puuttuvat suomesta.

õed sisaretaeg aikalaud pöytäeile eilenõu pihatõi toijõi joisõi söiõige oikeinpäev päiväkäed kädetnäo kasvojennäukuda naukuasöandada uskaltaa eales ikinä

L-äänne on virossa pehmeämpi kuin suomessa.

Volli tuli Malle talli. Volli tuli Mallen talliin.

Sananalkuista h:ta ei aina äännetä, vaikka se kyllä kirjoitetaan.

hallitus [allitus] homehommik [ommik] aamu

11

AakkosetAakkoset tunnistaa helposti, mutta ääntämisessä täytyy ottaa huomioon, että kaikki tutut konsonantit eivät äänny samoin kuin suomen kielessä.

a aa q kuub bee r err c tsee s essd dee š šaae ee z tseef eff ž zeeg gee t tee h haa u uu i ii v vee j jott w kaksisveek kaa õ õõl ell ä ääm emm ö öön enn ü üü o oo x iksp pee y igrek Kirjaimet c, f, q, š, z, ž, w, x, y esiintyvät vain lainasanoissa ja vierasperäisissä nimissä.

12Suomesta poiketen ääntämisessä on käytössä myös palatalisaatio eli liudennus.

Konsonantit l, n, s ja t äännetään i:n edellä pehmeämmin, aivan kuin äännettäisiin konsonantti ja i-kirjain saman aikaan.

kass: kassi kissa: kissanpall: palli pallo: pallon

Liudennus saattaa erottaa sanojen merkityksenkin:

palk: palga palkka: palkanpalk: palgi hirsi: hirren

-ng äännetään kuten suomen -nk: Helsingi [Helsinki]-nk äännetään kuten suomen -nkk: panka pankkiin

Paino on virolaisissa sanoissa ensimmäisellä tavulla, kuten suomessakin. Vieras-peräisissä sanoissa paino on yleensä kuten alkuperäisessä kielessä, ja nämä sa-nat onkin opeteltava erikseen:

ateljee, detsember, Euroopa, kompliment, remont, valuuta.

13

Yleistä vironkielestäViron kielessä sanajärjestys on aika vapaa.

Virossa nominit taipuvat 14 sijamuodossa. Niistä suurin osa on samoja kuin suomessa. Suomennoksissa ei kuitenkaan käytetä aina samaa sijamuotoa kuin vironkielisissä ilmaisuissa tai toisinpäin.

Hän ajaa autolla. Ta sõidab autoga. Hän näki vanhan ystävänsä. Ta nägi oma vana sõpra. Se miellyttää häntä. See meeldib talle. Sinun täytyy se tehdä. Sa pead selle ära tegema.

Suomeen verrattuna monet viron sanat ovat lyhyitä. Esimerkiksi yksikön nominatiivilla ei ole viron kielessä päätettä:

järv järvituul tuuli silm silmänaine nainen.

14

Yksikön genetiiviGenetiivi päättyy viron kielessä aina vokaaliin, joka ei ole sijapääte, vaan kuuluu sanan vartaloon. Viron kieliopista on hävinnyt genetiivin pääte -n.

Kaikki yksikön sekä monikon sijamuodot käyttävät illatiivista alkaen genetiivin vartaloa (paitsi partitiivi) ja ne ovat kaikki samassa asteessa kuin genetiivi:

suure tüdruku (ison tytön) suure/sse tüdruku/sse (isoon tyttöön)suur/te tüdruku/te (isojen tyttöjen) suur/te/sse tüdruku/te/sse (isoihin tyttöihin).

Monikon nominatiiviMonikon nominatiivi muodostetaan yksikön genetiivistä, liittämällä siihen -d-pääte. Ennen vokaalia se äännetään kovana t:nä:

maja/d (talot)tüdruku/d (tytöt)

15

Nominien taivutusSijamuodot yksikkö monikko nominatiiv kes? suur tüdruk suure/d tüdruku/d kuka? iso tyttö isot tytötgenetiivi kelle? suure tüdruku suur/te tüdruku/te kenen? ison tytön isojen tyttöjen partitiivi keda? suurt tüdrukut suuri tüdrukuid ketä? isa tyttöä isoja tyttöjä illatiivi kellesse? suure/sse tüdruku/sse suurte/sse tüdrukute/sse keneen? isoon tyttöön isoihin tyttöihininessiivi kelles? suure/s tüdruku/s suurte/s tüdrukute/s kenessä isossa tytössä isoissa tytöissäelatiivi kellest? suure/st tüdruku/st suurte/st tüdrukute/st kenestä? isosta tytöstä isoista tytöistä

Yksikön partitiiviPartitiivin muodostamiseen ei ole olemassa valmista kaavaa, vaan taivutus on opeteltava jokaisen sanan osalta erikseen. Partitiivi voi yksikössä päättyä d- tai t-kirjaimeen ja se voi olla myös päätteetön (sanan lopussa vartalovokaali).

D-kirjain esiintyy vain pitkän vokaalin ja diftongin jälkeen:

Silvar juo teetä. Silvar joob teed. Hyvää yötä! Head ööd!

16

T-kirjain:

Liina ottaa salaattia. Liina võtab salatit. Odotan taksia. Ma ootan taksot.

Vokaali:

Kadi haluaa kahvia. Kadi tahab kohvi.Näyttäkää tätä mekkoa. Näidake seda kleiti.

Monikon genetiivi Monikon genetiivi muodostetaan yksikön partitiivin vartalosta.

1. Kun yksikön partitiivi on päätteetön tai päätteenä on -d, niin monikon genetiivin tunnus on -de:puud: puude (puiden) ema: emade (äitien)

Puiden alla oli lehtiä. Puude all oli lehti. Menen äitienpäiväksi kotiin. Ma lähen emadepäevaks koju.

2. Kun yksikön partitiivi on t-päätteinen, on monikon genetiivin pääte -te:

naist: naiste (naisien)kohvikut: kohvikute (kahviloiden)

Mitkä ovat näiden naisten nimet? Mis on nende naiste nimed?

173. Kun yksikön partitiivi päättyy vokaalin, monikon genetiivin pääte on -te:

poissi: poiste (poikien)koera: koerte (koirien)Mutta esimerkiksi:

sõbrannat: sõbrannade (ystävättärien)autot: autode (autojen)

Älä päästä häntä koirien luo. Ära lase teda koerte juurde. Ovatko autojen hinnat nouseet? Kas autode hinnad on tõusnud?

Monikon genetiivi muodostetaan joskus myös yksikön genetiivistä:

liige : liikme liikmete jäsenienvõti : võtme võtmete avaimien

Monikon muut sijamuodot muodostetaan samalla tavalla kuin yksikönkin, ja sija-muodot ja niiden päätteet ovat samat. Monikon genetiiviin lisätään vain sijapääte:

kohvikute + sse kohvikutesse kahviloihinsõbrannade + ga sõbrannadega ystävättärien kanssa

Liina kävi ystävättärien kanssa kahviloissa. Liina käis sõbrannadega kohvikutes.

18

Monikon partitiiviMonikon partitiivissa on paljon poikkeuksia ja rinnakkaismuotoja. Kaikkien poik-keuksien oppiminen vaatisi syvempää perehtymistä viron kielen sanatyyppeihin. Siitä syystä onkin parempi opetella kaikki monikon partitiivimuodot erikseen.

Monikon partitiivin päätteitä ovat -id, -sid ja vokaali.

Myydäänkö täällä sanakirjoja? Kas siin müüakse sõnaraamatuid?Näyttäkää noita saappaita! Näidake neid saapaid! Näitkö sisariasi? Kas sa nägid oma õdesid? Virossa on paljon järviä. Eestis on palju järvi. Kaupungissa on paljon turisteja. Linnas on palju turiste. Mitä kieliä sinä puhut? Mis keeli sa räägid?

Monikon partitiivin loppuvokaaleina esiintyvät -e, -i ja -u. Useilla vokaalilop-puisilla partitiiveilla on sid-päätteinen rinnakkaismuoto. Nykyvirossa käytetään enemmän lyhyttä muotoa. Saanko kokeilla näitä hattuja? Kas ma saan proovida neid mütse/mütsisid? Onko teillä näitä sukkia isompaa kokoa? Kas teil on neid sukki /sukkasid suuremat numbrit? Sinne oli rakennettu paljon uusia taloja. Sinna oli ehitatud palju uusi maju/majasid.

19

VerbitPreesensin muodostaminenPreesens muodostetaan siten, että verbin infinitiivistä erotetaan infinitiivin tun-nus -da, -ta, -a ja verbin vartaloon liitetään persoonapääte.

Tietyissä verbeissä ei tapahdu mitään sanan vartalossa:

töötada (työskennellä) töötan (työskentelen) käia (käydä) käin (käyn).

Pekka työskentelee koulussa. Pekka töötab koolis. Me käydään töissä. Me käime tööl.

Joillakin verbeillä pääte on mukautunut vartaloon. Silloin tunnus on -la, -na tai -ra:

tulla (tulla) tulen (tulen) panna (laittaa) panen (laitan) surra (kuolla) nad ei sure (he eivät kuole)

Näissä tapauksissa taivutuksessa vartalon ja päätteen välin tulee e-kirjain:ta tuleb (hän tulee)

Me laitamme kirjeen postiin. Me paneme kirja posti. Tuletko sinä huomenna? Kas sa tuled homme?

Astevaihtelusanoissa vartalon aste taivutuksessa muuttuu. Esimerkiksi:

-pp õppida (opiskella), mutta -p õpin (opiskelen). -k rääkida (puhua), mutta -g räägin (puhun). -k lukeda (lukea), jossa k katoaa: loen (luen).

20Pekka puhuu hyvin viroa. Pekka räägib hästi eesti keelt. He lukevat paljon. Nad loevad palju.

Viron kielessä on muutamia poikkeuksellisia vokaalimuutoksia, joissa esim. üü muuttuu ö:ksi ja uu oo:ksi:

lüüa (lyödä) löön (lyön)süüa (syöda) söön (syön)luua (luoda) loon (luon)

He syövät keittoa. Nad söövad suppi. Silvar juo kaakaota. Silvar joob kakaod.

minna ’mennä, lähteä’ verbin preesens on poikkeuksellinen:

minä menen, lähden ma lähen sinä menet, lähdet sa lähed hän menee, lähtee ta läheb me menemme, lähdemme me läheme te menette, lähdette te lähete he menevät, lähtevät nad lähevad

KieltomuotoKieltomuodossa verbillä ei ole päätettä: minä en tule ma ei tule sinä et lue sa ei loe hän ei mene ta ei lähe me emme vie me ei vii

21Kieltosana ’ei’ ei taivu ja on lauseessa aina verbin edessä.

Hän ei asuu enää Pärnussa. Ta ei ela enam Pärnus.

Ei ole -muodon sijaan voidaan käyttää myös kieltosanaa pole.

En ole häntä nähnyt. Ma ei ole teda näinud. En ole häntä nähnyt. Ma pole teda näinud.

Kieltosanat ’ei’ ja ’mitte’ Mitte-kieltosanaa käytetään aina infinitiivin sekä muiden sanaluokkien kanssa ja ei-kieltosanaa puolestaan verbin persoonamuotojen kanssa.

En halua mennä. Ma ei taha minna. Ei tänään, vaan huomenna. Mitte täna, vaid homme. Ei saa tupakoida! Mitte suitsetada!

Suomen kahden pituusasteen sijaan virossa pituusasteita on kolme. Lyhyt ään-ne kirjoitetaan yhdellä, pitkä ja ylipitkä kahdella kirjaimella. Pitkän ja ylipitkän asteen kirjoitusasu ei välttämättä erotu toisistaan. Ylipitkä äänne äännetään pi-tempänä kuin pitkä äänne. lyhyt: koli (romu), lina (liina)pitkä: kooli (koulun), linna (kaupungin)ylipitkä: kooli (koulua, kouluun), linna (kaupunkia, kaupunkiin)

22

Kaksi astevaihtelutyyppiäLaatuvaihtelussa äänne vaihtuu toiseen äänteeseen tai katoaa.

Huoneeni on toisessa kerroksessa. Mu tuba on teisel korrusel. tuba (huone) – vahva aste Mikä on huoneesi numero? Mis su toa number on? toa (huoneen) – heikko aste Minun täytyy lukea. Ma pean lugema. lugeda (lukea) – vahva aste Mitä sinä luet? Mida sa loed? loen (luen) – heikko aste

Kestovaihtelussa sanan vartalon äänteiden pituus vaihtelee. Vahvassa asteessa sanan sisä-äänteet ovat ylipitkiä, heikossa asteessa pitkiä.

Tämän vajan ovi on rikki. Selle kuuri uks on katki. selle kuuri – heikko aste Työnnä sitä vajan ovea. Lükka seda kuuri ust. seda kuuri – vahva aste

KonditionaaliKonditionaalin preesensin tunnus on -ksi tai -ks.

Tunnus -ksi liitetään preesensin vartaloon ja siihen lisätään persoonapääte:

sooviksin haluaisin

23Tunnus -ks liitetään myös preesensin vartaloon ja sitä käytetään hän-muodossa sekä kieltomuodossa:

ta sooviks hän haluaisita ei sooviks hän ei haluaisi -ks-päätettä, lyhyttä rinnakkaismuotoa voidaan käyttää myös muissa tapauk-sissa, mutta silloin täytyy muistaa käyttää persoonapronominia. Muuten asia voidaan ymmärtää väärin.

Minä ottaisin ruokalistan. Ma võtaks menüü. Me haluaisimme tilata. Me sooviksime tellida. Minä en haluaisi. Ma ei tahaks.

Konditionaalin perfekti muodostetaan olla-verbin konditionaalin preesensistä ja pääverbin nud-partisiipista:

oleksin lugenud Olisin lukenut.Ma oleks(in) tellinud. Olisin tilannut.

ImperatiiviYksikön 2. persoonan (sinä-muoto) saamme 1. persoonasta jättämällä pois n-päätteen. Kieltomuoto muodostetaan ära (älä) sanan avulla.

ma võtan Võta! (Ota!) Ära võta! (Älä ota!)

24minna-verbi on poikkeus, sen 1. persoona on ma lähen, mutta imperatiivi on:

Mine! (Mene!/ Lähde!) Ära mine! (Älä Mene!/Älä lähde!)

Ole hyvä, ota yksi olut! Palun võta üks õlu! Osta liput! Osta piletid! Mene pois! Mine ära! Monikon 2. persoonassa (teitittelymuoto) on imperatiivin tunnus -ge, -ke. Im-peratiivin monikko muodostetaan da-infinitiivin vartalosta. Kieltosana on ärge, ’älkää’. Jos infinitiivin tunnus on -ta, liitetään vartaloon -ke:

vaadata vaatake (katsokaa)

Jos da-infinitiivin tunnus on -da tai -a, liitetään vartaloon -ge:

tellida tellige (tilatkaa),viia viige (viekää)

Tilatkaa minulle taksi! Tellige mulle takso! Ottakaa lasku! Võtke arve! Tulkaa tänne! Tulge siia! Verbien da-infinitiivi ja kaikki preesensmuodot ovat keskenään päinvastaisessa asteessa.

rääkida räägin, räägid, räägib, räägime, räägite, räägivad, ei räägi hakata hakkan, hakkad, hakkab, hakkame, hakkate, hakkavad, ei hakka

25

Maita ja kansallisuuksia • Maa ja rahvus

Ameerika ühendriigid (USA) ameeriklane Yhdysvallat, amerikkalainen (USA)Eesti eestlane Viro, virolainen Inglismaa inglane Englanti, englantilainen Itaalia itaallane Italia, italialainenLäti lätlane Latvia, latvialainenPrantsusmaa prantslane Ranska, ranskalainen Rootsi rootslane Ruotsi, ruotsalainenSaksamaa sakslane Saksa, saksalainenSoome soomlane Suomi, suomalainen Taani taanlane Tanska, tanskalainen Venemaa venelane Venäjä, venäläinen

Monikkomuoto: eestla/ne – eestla/sed soomla/ne – soomla/sed

Kielet • Keeled Kieli ja maan nimi ovat yleensä samat.

englannin kieli inglise keel suomen kieli soome keel viron kieli eesti keel

Minä puhun ruotsia. Ma räägin rootsi keelt. Puhutko sinä ranskaa? Kas sa räägid prantsuse keelt?

26Maan nimi esiintyy adjektiivina:

Margo on virolainen mies. Margo on eesti mees. Tallinnassa on ravintoloita, missä Tallinnas on restorane, kustarjotaan kiinalaisia, kreikkalaisia ja pakutakse hiina, kreeka jaitalialaisia ruokia. itaalia toite.

Persoonapronominit Persoonapronomineilla on virossa pitkä ja lyhyt muoto.

minä olen mina = ma olen sinä olet sina = sa oled hän on tema = ta on me olemme meie = me oleme te olette teie = te olete he ovat nemad = nad on

minun minu/mu minua mind sinun sinu /su sinua sind hänen tema/ta häntä tedameidän meie/me meitä meidteidän teie/te teitä teidheidän nende heitä neid

27

Virossa käytetään omistajan osoittamiseksi persoonapronominiengenetiivimuotoja. Toisin kuin suomessa, kielestä puuttuvat possessiivisuffiksit.

Ystäväni nimi on Mikko. Mu sõbra nimi on Mikko. Tuleeko veljesi? Kas su vend tuleb? Onko tämä poikanne? Kas see on teie poeg?

Demonstratiivipronominit

tämä see tämän selle tätä seda nämä need näiden nende näitä neid Kuka tämä on? Kes see on? Kuka nämä ovat? Kes need on? Oletko tätä ennen syönyt? Kas sa oled seda enne söönud?

28

Viikonpäivät • Nädalapäevadmaanantai esmaspäev tiistai teisipäev keskiviikko kolmapäev torstai neljapäev

heinäkuu juuli elokuu august syyskuu september lokakuu oktoober marraskuu november joulukuu detsember

perjantai reede lauantai laupäev sunnuntai pühapäev

viikko nädal päivä päev

Maanantaina ja perjantaina olen töissä. Esmaspäeval ja reedel olen tööl.Keskiviikkoisin ja perjantaisin käyn Neljapäeviti ja reedeti käintreeneissä. trennis. Työskentelen maanantaista perjantaihin. Ma töötan esmaspäevast reedeni.

Kuukaudet • Kuud tammikuu jaanuar helmikuu veebruar maaliskuu märtshuhtikuu aprill toukokuu mai kesäkuu juuni

Tammikuussa minä olin Lapissa. Jaanuaris ma olin Lapis. Minulla on heinäkuussa loma. Mul on juulis puhkus.

29

Vuodenajat • Aastaajad talvi talv talvella talvelkevät kevad keväällä kevadelkesä suvi kesällä suvelsyksy sügis syksyllä sügiselvuosi aasta

Tänä vuonna valmistun lukiosta. Sel aastal ma lõpetan gümnaasiumi.Ensi kuussa menemme Pärnuun. Järgmisel kuul sõidame Pärnu. Viime kesänä kävimme Virossa. Eelmisel suvel me käisime Eestis.

Lukusanat • Numbrid 0 null 1 üks 2 kaks 3 kolm 4 neli 5 viis 6 kuus 7 seitse 8 kaheksa 9 üheksa 10 kümme

11 üksteist 12 kaksteist 13 kolmteist 14 neliteist 15 viisteist 16 kuusteist 17 seitseteist 18 kaheksateist 19 üheksateist20 kakskümmend

3021 kakskümmend üks22 kakskümmend kaks23 kakskümmend kolm 24 kakskümmend neli25 kakskümmend viis26 kakskümmend kuus27 kakskümmend seitse28 kakskümmend kaheksa29 kakskümmend üheksa30 kolmkümmend

40 nelikümmend 50 viiskümmend 60 kuuskümmend 70 seitsekümmend80 kaheksakümmend90 üheksakümmend100 (üks) sada 1000 (üks) tuhat 1 000 000 (üks) miljon

Järjestysluvut • Järgarvud Järjestysluvut muodostetaan peruslukujen genetiivistä (paitsi partitiivi) lisämääl-lä siihen tunnus -s, joka muuttuu genetiivissä tunnukseksi -nda:kolmais kolmas, kolmannen kolmanda.

Poikkeuksellisia lukuja ovat ensimmäinen esimene, toinen teine.

Järjestysluvut 11–19 muodostetaan perusluvun genetiivistä. Genetiiviä muo-dostettaessa sanan ensimmäinen osa taipuu, -teist ei taivu ja nominatiivissa pois jäänyt -kümmend esiintyymuodossa -kümne.

31Kymmen- ja sataluvuissa liitetään järjestyslukujen johdin -s vain viimeiseen osaan.

1. esimene 2. teine 3. kolmas 4. neljas 5. viies 6. kuues 7. seitsmes 8. kaheksas 9. üheksas 10. kümnes

12. kaheteistkümnes20. kahekümnes 22. kahekümne teine 30. kolmekümnes 31. kolmekümne esimene 43. neljakümne kolmas57. viiekümne seitsmes

Ensimmäisessä kerroksessa on kahvila. Esimesel korrusel on kohvik.Toinen toukokuuta me menemme Teisel mail me läheme Eesti.Viroon. Hän on syntynyt kolmas (päivä) Ta on sündinud kolmandalmaaliskuuta. märtsil.

32

Kysymyssanoja-ko, -kö Kas? Kenen? Kelle? Kenen kanssa? Kellega? Kuka? Kes? Minne? Kuhu? Kuinka kauan? Kui kaua? Paljonko? Kui palju? Miten? Kuidas? Kumpi? Kumb? Missä? Kus? Mistä? Kust? Mitä? Mida? Miksi? Miks? Milloin? Millal? Millä? Millega? Millainen? Milline? Missugune? Monelta? Mis kell? Mikä? Mis? Monta? Mitu?

33

Yleisiä fraaseja teemoittainAloitusosioPäivää! / Hei! Tere!Kyllä Jah/Jaa. Ei. Ei.Mitä kuuluu? Kuidas läheb?Kiitos, hyvin Aitäh, hästi! Hauska tavata! Meeldiv kohtuda!Olkaa hyvä / Ole hyvä. Palun. Anteeksi! Vabandust!Anteeksi, kuinka? Kuidas, palun? Puhun hieman viroa. Ma räägin natuke eesti keelt. Toistakaa, olkaa hyvä! Palun korrake! Puhutteko englantia? Kas te räägite inglise keelt? Hetkinen. Üks hetk. Kappale1. Tervetuloa! – Tere tulemast! Päivää! Tere! Hei, Silvar! Tervist, Silvar!Hyvää huomenta! Tere hommikust! Hyvää päivää! Tere päevast! Hyvää iltaa! Tere õhtust!Näkemiin! Nägemist! Nägemiseni! Head aega!Hyvää yötä! Head ööd!

34

Tapaamisiin! Kohtumiseni!Hyvää matkaa! Head reisi!Voikaa hyvin! Elage hästi! Nähdään pian. Näeme varsti.Huomiseen! Homseni! Miten menee? Kuidas läheb?Kiitos, hyvin. Tänan, hästi! Tämä on vaimoni. See on mu naine.Tämä on mieheni. See on mu mees.Tässä on puolisoni. Siin on mu abikaasa. Kappale 2. Mistä olette kotoisin? – Kust te pärit olete? Oletteko te suomalainen? Kas te olete soomlane? Kyllä, olen suomalainen. Jah, olen soomlane.Oletko sinä suomalainen? Kas sa oled soomlane?Ei, en ole suomalainen. Ei, ma ei ole soomlane.Mistä olet kotoisin? Kust sa pärit oled?Minä olen Suomesta. Ma olen Soomest.Oletteko te Virosta? Kas te olete Eestist? Kyllä, olen Virosta. Jah, olen Eestist.Asutteko te Helsingissä? Kas te elate Helsingis?Kyllä, asun. Jah, elan küll.Puhutteko te suomea? Kas te räägite soome keelt?Puhun hieman viroa. Ma räägin natuke eesti keelt.Kati on suomalainen. Kati on soomlane.Kati on suomalainen nainen. Kati on soome naine.

35

Kappale 3. Minun perheeni – Minu pereOletteko naimisissa? Kas te olete abielus?Minä olen naimisissa. Ma olen abielus Me olemme eronneet. Me oleme lahutatud.Onko teillä lapsia? Kas teil on lapsi?Minulla on kaksi lasta, tytär ja poika. Mul on kaks last, tütar ja poeg.Tyttäreni nimi on Liina. Mu tütre nimi on Liina.Poikani nimi on Silvar. Mu poja nimi on Silvar. Mikä on ammattinne? Mis teie amet on? Olen hammaslääkäri. Ma olen hambaarst.Mitä sinä opiskelet? Mida sa õpid?

Kappale 4. Mennään kaupunkiin! – Lähme linna! Anteeksi, voisitteko sanoa…? Vabandage, kas te võiksite öelda…?Tiedättekö, missä on taksipysäkki? Kas te teate, kus on taksopeatus?Anteeksi, missä on linja-autopysäkki? Vabandage, kus on bussipeatus?Minkä numeroinen linja-auto menee Mis number buss sõidabsatamaan? sadamasse?Missä on linja-auto-asema? Kus on bussijaam?Mihin aikaan lähtee juna Tarttoon? Mis kell rong väljub Tartu?Kaksi lippua Tarttoon, kiitos. Palun kaks piletit Tartu.Meno-paluulippu. Pilet edasi tagasi.Paljonko lippu maksaa? Kui palju pilet maksab?

36

Kappale 5. Kahvilassa – KohvikusAnteeksi. Vabandage.Onko teillä vapaata pöytää? Kas teil on vaba lauda?Onko tämä pöytä vapaa? Kas see laud on vaba?Se on varattu. See on kinni.Minulle yksi kahvi. Mulle üks kohv. Mitä teille? Mida teile?Haluan tilata. Ma tahan tellida. Juotteko jotakin? Kas te joote midagi?Syöttekö jotakin? Kas te sööte midagi? Paljonko nämä leivokset maksavat? Kui palju need koogid maksavad?Haluatteko muuta? Kas soovite veel midagi? Ei, kiitos. Ei, aitäh. Saisinko laskun? Kas ma saaksin arve? Maksatteko erikseen vai yhdessä? Kas maksate eraldi või koos? Kappale 6. Hyvää ruokahalua! – Head isu! Haluaisin varata pöydän. Ma sooviks reserveerida laua.Haluaisin varata neljä paikkaa. Ma sooviks reserveerida neli kohta.Lauantaiksi. Laupäevaks. Moneltako? Mis kellaks? Kello kuudeksi. Kella kuueks. Onko teillä jotakin gluteenitonta? Kas teil on midagi gluteenivaba? Onko teillä jotakin laktoositonta? Kas teil on midagi laktoosivaba?Onko teillä jotakin kasvissyöjille? Kas teil on midagi taimetoitlastele?

37Mitä suosittelette? Mida te soovitate?Alkuruuaksi Eelroaks Pääruuaksi PõhitoiduksLisukkeeksi Garneeringuks Jälkiruuaksi Magustoiduks Juotavaksi Joogiks Kappale 7. Hotellihuoneen varaaminen – Hotellitoa broneerimineOnko teillä vapaita huoneita? Kas teil on vabu tube?Haluaisin varata Ma tahaksin broneerida ... yhden hengen huoneen ... üheinimesetoa ... kahden hengen huoneen ... kaheinimesetoaSisältyykö aamiainen hintaan? Kas hinna sisse kuulub hommikusöök?Paljonko maksaa vuorokausi? Kui palju maksab ööpäev?Mikä vuosi? Mis aasta? Minä vuonna? Mis aastal?Mikä kerros? Mitmes korrus? Kappale 8. Hotellissa – HotellisOlen varannut huoneen. Ma olen broneerinud toa. Täyttäkää hotellin majoituskortti, kiitos. Palun täitke hotellikaart.Haluaisin tilata taksin. Sooviksin tellida takso.Mihin haluatte ajaa? Kuhu te soovite sõita?keskustaan, satamaan, hotelliin kesklinna, sadamasse, hotelli

38Onko teillä vapaata aikaa tänään? Kas teil on vaba aega tänaseks?Haluaisin varata ajan hierontaan. Tahaksin broneerida aja massaaži.Haluaisin leikkauttaa hiukseni lyhemmäksi. Tahaksin lasta juukseid lühemaks lõigata. Muotoilla partaa ja viiksiä. Piirata habet ja vuntse.Ottaa käsi- ja jalkahoidon. Lasta teha maniküüri ja pediküüri.

Kappale 9. Ostoksilla – Teeme sisseosteKuinka voin auttaa? Kuidas ma võin aidata?Tarvitsen uuden kännykän. Mul on vaja uut mobiiltelefoni.Mitä kokoa? Mis suurust?Käytän kokoa 40. Ma kasutan suurust nelikümmend.Minkä värinen? Mis värvi? Voinko sovittaa tätä? Kas ma võin seda proovida? Missä ovat sovituskopit? Kus on proovikabiinid? Sopiiko se? Kas see sobib?Ei, se on liian iso. Ei, see on liiga suur.Onko teillä pienempää? Kas teil on väiksemat?Onko teillä isompaa? Kas teil on suuremat?Tämä on hyvä! See on hea! Kappale 10. Mielenkiintoiselle matkalle autolla – Huvitavalle reisile autoga Mielenkiintoinen matka Huvitav reisHaluaisin vuokrata auton. Ma sooviksin rentida auto.Paljonko on vuokra päivältä? Kui palju on päevarent?

39vuokrauksen alkupäivä broneeringu algusvuokrauksen loppupäivä broneeringu lõppMissä on lähin huoltoasema? Kus on lähim autohooldusjaam?Missä on lähin bensa-asema? Kus on lähim bensiinijaam?Saisinko kaupungin kartan? Kas ma saaksin linnakaardi?Millainen sää tänään on? Milline ilm täna on? Asutko Etelä-Virossa? Kas sa elad Lõuna-Eestis? Haluaisin varata kaksi lippua esitykseen. Sooviksin broneerida kaks piletit etendusele.Milloin liput pitää noutaa? Millal piletid peab välja ostma?

Kappale 11. Lääkärissä – Arsti juuresVoisitteko kutsua minulle lääkärin? Kas te võiksite kutsuda mulle arsti?Haluaisin varata ajan lääkärille. Tahaksin aja kinni panna arsti juurde. Onko tälle päivälle aikaa Kas tänaseks on aegahammaslääkärille? hambaarstile? Haluaisin varata ajan suuhygienistille. Sooviksin broneerida aja suuhügienistile.Haluaisin puudutuksen. Sooviksin tuimestust. Haluaisin peruuttaa ajan. Sooviksin aja tühistada. Haluaisin hampaiden tarkastuksen. Sooviksin hammaste kontrolli. Tarvitsen laastaria. Mul on vaja plaastrit.Tarvitsen särkylääkettä. Mul on vaja valuvaigistit.Tarvitsen uudet silmälasit. Mul on vaja uusi prille.Mitä sinä harrastat? Millega sa tegeled?

40

Suomi–viro-sanasto

a

b

e

aamiainen hommikusöö/k, -gi,-ki

aamu hommik, -u, -ut aamupäivä hommikupoolik,

-u, -ut aamutakki hommikumant/el,

-li,-litaika aeg, aja, aega airo aer,-u, u ajaa sõi/ta, -dan ajokortti autojuhi/luba, -loa,

-luba alennus myynti soodusmüü/k, -gi, -ki alku algus, -e, -t alkuruoka eelro/og, -a, -rooga allekirjoittaa alla kirjuta/da, -n alla alusvaatteet aluspesu, -, - ammatti amet, -i, -it ambulanssi kiirabi, - antaa an/da, -nan anteeksi

(sinuttelu) vabanda

anteeksi (teitittely)

vabandage

apteekki aptee/k, -gi, -ki appelsiini apelsin,-i, -i asiakas klien/t, -di, -ti asua ela/da, -n auto auto, -, -t automaatti-

vaihteet automaatkäigukast, -i, -i

auton vuokraus autoren/t, -di, -ti auttaa ai/data, -tan avain võt/i, -me, -it avata ava/da, -n avioliitto abielu, -, -u aviomies me/es, -he, -est avoinna lahti avoliitto vabaabielu, -, -

beige beez, -i, -i bensa-asema bensiinijaam, -a, -a bleiseri bleiser, -i, -it

edessä ees edullinen sood/ne, -sa, -sat ei eieilen eile

41

f

g

heipä kestä pole tänu väärt elokuu august, -i, -it eläkeläinen pensionär. –i, -i englannin kieli inglise keel, -e, -t Englanti Inglismaa, -, -densi kuussa järgmisel kuul ensiapu esmaabi, -, - ensimmäinen esime/ne, -se, -st erikseen eraldi erinomainen suurepära/ne, -se, -st erittäin eriti eronnut lahutatud esite broźüür, -i, -i esittäytyä esitle/da, -n esitys etendus, -e, -st etelä lõuna, -, -t että etetunimi eesnimi, -e, -e euro euro, -, -t

farkut teksa/d, -de, -seid festivaali festival, -i, -i fetajuusto fetajuust, -u, -u

gluteenitonta gluteenivabagolf golf, -i, -i

haarukka kahv/el, -li, -lit haloo halloo halpa odav, -a, -at haluta soovi/da, -n hame seelik, -u, -ut hammas ham/mas, -ba, -mast hammas-

lääkäri hambaarst, -i, -i

hammassärky hambavalu, -u, -u hammaspaikka hambaplomm, -i, -i harmaa hall,-i, -i harrastaa tegele/da, -n hattu müts, -i, -i hauska tutustua meeldiv tutvuda he nemad, nad hedelmä puuvil/i, -ja, -ja hei tervist heinäkuu juuli, -, -t helmikuu veebruar, -i, -it henkilöauto sõduauto, -, -t herra härra, -, -t hetkinen üks hetk hieman natuke(ne) hieronta massaaž, -i, -i hiihto suusatami/ne, -se, -st hiilihapollinen gaasiga

42

i

j

hiilihapoton gaasitahinta hin/d, -na, -da hissi lift, -i, -i historiallinen ajalooli/ne, -se, -sthiukset juu/ksed, -ste, -kseid homejuusto hallitusjuust, -u, -u hotelli hotell, -i, -i housut püks/id, -te, -e huhtikuu aprill, -i, -i huimata pea käib ringi huoltoasema hooldusjaam, -a, -a,

autohooldusjaam, -a, -a

huomenna homme huone tuba, toa, tuba huono hal/b, va, -ba hyvin hästi hyvä hea, -, -d hän tema, ta

ikä vanus, -e, -t illallinen õhtusöö/k, gi, -ki ilmainen tasuta ilmastointi kontitsoneer, -i, -i ilta õhtu, -, -t iltapuku õhtutualet/t, -i, -ti

iltapäivä õhtupoolik, -u, -ut insinööri insener, -i, -i iso suur, -e, -t isoisä vanaisa, -, - isoäiti vanaema, -, - isä isa, -, - itä ida, - -

jakku jak/k,-i, -ki jalkahoito pediküür, -i, -i jalkineet jalats/id, -ite, -seid jogurtti jogurt, -i, -it jooga jooga, -, -t jos kui jotain midagi jotta etjoulukuu detsemb/er, -ri, -ritjuna rong, -i, -i juosta joosta, jooksen juoda juua, joon juotava joo/k, -gi, -ki juusto juust, -u, -u jälkiruoka magustoi/t, -du,-tu jääkaappi külmutuskap/p, -i, -pi jääkiekko jäähok/k, -i, -it jäätelö jäätis, -e, -t

43

k kaakko kagu, -, - kahden hengen

huone kaheinimese/tuba, -toa, -tuba

kahvila kohvik, -u, -ut kaksi ka/ks, -he, -ht kallis kalli/s, -, -st kampaaja naistejuuksur, -i, -it kana kana, -, - kartano mõis, -a, -at kastike kast/e, -me, -et kasvissyöjä taimetoitla/ne, -se, -st katsoa vaa/data, -tan katu tänav, -a, -at kaupungin

kartta linnakaar/t, -di, -ti

kaupunki linn, -a, -a keitto sup/p, -i, -pi kenen kelle kello kell, -a, -a keltainen kolla/ne, -se, -st kengät kingad, -e, kingi kerma koor, -e, -t kerros korrus, -e, -t keskiviikko kolmapäev, -a, -a kierros ekskursioon, -i, -i kiertoajelu ekskursioon, -i, -i

kiinni kinni kinkku sin/k, -gi, -ki kirjakauppa raamatukauplus, -e, -t kirkko kirik, -u, -ut kivennäisvesi mineraalve/si,-e, -tt koillinen kir/re, -de-, retkokki kok/k, a, -ka koko suurus, -e, -t kolmas kolma/s, -nda, -ndat konsertti kontser/t, -di, -ti kortti kaar/t, -di, -ti kuinka kuidaskuka kes kulma nur/k, -ga, -ka kun kui kuppi tass, -i, -i kurkku kur/k, -gi, -ki kutsua kutsu/da, -n kuudes kuue/s, -nda, -ndat kuukausi kuu, -, -d kuulua

(hintaan) kuuluda (hinna sisse)

kuuma kuum, -a, -a kuume palavik, -u, -ku kylmä külm,-a, -a

44

l

kylpytakki hommikumant/el, -li,-lit

kysyä küsi/da, -n käsihoito maniküür, -i, -i käydä käi/a, -n,käydä kalassa kalal käia käyttää kasuta/da, -n käytävä koridor, -i, -i kääntyä pööra/ta, -n

laastari plaast/er, -ri, -rit laiva laev, -a, -a laktoositon(ta) laktoosivaba lapsi laps, -e, last lasi klaas, -i, -i laskettelu mäesuusatami/ne,

-se, -st lasku arve, -, -t lauantai laupäev, -a, -a lautanen taldrik, -u, -ut leikkauttaa lõigata lasta leipä lei/b, -va, -ba leivos koo/k, gi, -ki lenkkarit toss/ud, -ude, -e lentokenttä lennuväljak, -u, -ut lentokone lennuk, -i, -it

levätä puh/ata, -kan liha liha, -, - liikaa liiga liila lilla, -, -t linja-auto asema bussijaam, -a, -a linja-auto buss, -i, -i linja-auto-

pysäkki bussipeatus, -e, -t

linna kindlus, -e, -t, los/s, -i, -si

lippu pilet, -i, -it lisuke garneering, -u, -ut lisävuode lisavoodi, -, -t lokakuu oktoob/er, -ri, -rit loppu lõp/p, -u, -pu lounas edel, -a, -at, lõuna, -, -t luistella uisuta/da, -n luistimet uis/ud, -kude, -ke lukea luge/da, loen luode loe, loode, loet luostari kloost/er, -ri, -rit luottokortti krediitkaar/t, -di, -ti luumu ploom, -i, -i lyhyt lühike, -se, -st lähteä minna, lähen lämmin so/e, -oja, -oja

45

m

länsi lää/s, -ne, -nt lääkäri arst.-i, -i

maa maa, -, -d maa(valtio) rii/k, gi, -ki maaliskuu märts, -i, -i maanantai esmaspäev, -a, -a maila hokikep/p, -i, -pi maistaa maits/ta, -en maito piim, -a, -a majoituskortti hotellikaar/t, -di, -ti makaronit makaron/id, -ide -e makkara vorst, -i, -i maksaa maks/ta, -an marraskuu novemb/er, -ri, -rit matka reis, -i, -i matkailu-

nähtävyydet vaatamisväärsus/ed, -te, -eid

matkalaukku reisikot/t, -i, -ti matkapuhelin mobiiltelefon, -i, -i matkustaa n reisi/da, -me meie, me mehu mahl, -a, -a mekko klei/t, -di, -ti meno-paluu edasi tagasi meri mer/i, -e, -d

mielenkiintoinen huvitav, -a, -atmies me/es, -he, -est miesten puku ülikon/d, -na, -da mihin kuhu miksi miks mikä kerros mitmes korrus mikä mis millainen milli/ne, -se, -st,

missugu/ne, -se, -st milloin millal millä millega minun minu, mu minuutin päästä minuti pärast minuutti minut, -i, -it minä mina, ma minä vuonna mis aastal missä kus mistä kust miten kuidas mitä mida monelta mis kell muki kruus, -i, -i muotoilla piira/ta, -n museo muuseum, -i, -it musta must, -a, -a mutta aga

46

o

myrsky torm, -i, -i myydä müü/a, -n myyjä müüja, -, -t myynnissä müügil myös ka

naimisissa abielus naudanliha veiseliha, -, - neljä nel/i, -ja, -ja neljäs nelja/s, -nda, -ndat nettiyhteys internetiühendus,

-e, -t neuvonta infopunkt, -i, -i niitä neid nimi nimi, -e, -e nolla null, -i, -i noutaa (liput) välja osta, -n välja

(piletid) nouto väljastamine numero numb/er, -ri, -rit nähdä nä/ha, -en näkemiin head aega, nägemiseni nämä need

oikealle paremale ole hyvä palun

oletteko kas olete olkaa hyvä palunolla olla, olen olut õlu, õlle, õlut omena õun, -a, -a onki õng, -e, -e opiskella õppida, õpin oranssi oranž, -i, -i osoite aadress, -i, -i ostos ost, -u, -u ottaa võt/ta, -an

paikka koh/t, -a, -ta paisti pra/ad, -e, -adi palauttaa tagasta/da, -n palautus tagastaminepaljonko kui palju palvella teeninda/da, -n pankki pan/k, -ga, -ka pankkiauto-

maatti pangaautomaa/t, -di, -ti

parempi parem parta habe, -me, -t parveke, parvi rõdu, -, - pasta pasta, -, -t patja madrats, -i, -it

p

n

47

peitto tek/k, -i, -ki pelata golfia mängi/da, -n golfi perhe pere, -, -t perjantai reede, -, -t peruna kartul, -i, -it peruuttaa aika aeg tühista/da, -n aja pian varsti pieni väike, -se, -st pihvi pihv, -i, -i piilolinssit kontakt/läätsed,

-läätste, -läätsi piirakka piruka/s, -, -t pikkutakki pintsak, -u, -ut pippuri pip/ar, -ra, -art pohjoinen põh/i, -ja, -ja poika (oma) po/eg, -ja, -gapoika (lapsi,

nuori mies) pois/s, -i, -si

poistaa (hammas)

hammas välja tõmmata

polkupyörä jalgrat/as, -ta, -ast puhelin-

numero telefoninumb/er, -ri, -rit

puhua rää/kida, -gin pukea ylleen selka pan/na, -en

selga

pulla sai, -a, -a pullo pudel, -i, -it punainen puna/ne, -se, -st punaviini punane vein, -i, -i puoliso abikaasa, - ,-t purjehtia purjeta/da, -n pusakka jope, -, -t puudutus tuimestus, -e, -t pysäkki peatus, -e, -t päivä päev, -a, -a Päivää! Tere! päällystakki mant/el, -li, -lit päänsärkylääke peavalutablet, -i, -ti pääruoka põhitoi/t, -du, -tu pöytä lau/d, -a, -da

rahka kohupiim, -a, -a raitiovaunu tramm, -i, -i rautatieasema rongijaam, -a, -a ravintola restoran, -i, -i rengas kumm, -i, -i resepti retsept, -i, -i risteys ristmik, -u, -ut rivi rida, rea, rida roosa roosa, -, -t rouva proua, -, -t

r

48

ruokalista menüü, -, -d ruskea pruun, -i, -i rypistyä kortsu/da, -n

saada saa/da, -n saappaat saa/pad, -baste, -paid sairaala haigla, -, -t salaatti salat, -i, -it sandaalit sandaal/id, -ide, -e sanoa üt/elda, -len sataa vettä sajab vihma satama sadam, -a, -at sateenvarjo vihmavar/i –ju, -ju sauvakävely kepikõn/d, -ni, -di sauvat kepid, -keppide,

keppe se sopii see sobib silmälasit prill/id, -e, -ide sininen sini/ne, -se, -st sinä sina, sa sisko õde, õe, õde sisältyä hintaan kuuluda hinna sissesitten siis soittaa (pianoa) mängida, -n (klaverit) sokeri suhk/ur, -ru, -rut sopia sobi/da, -n

soutaa aeruta/da, -n sovittaa proovi/da, -n sovituskoppi proovikabiin, -i, -i suihku duš/š, -i, -ši sukset suus/ad, -kade, -ki sukunimi perekonnanim/i, -e, -e sunnuntai pühapäev, -a, -a suola sool, -a, -a suomalainen soomla/ne, -se, -st suomen kieli soome keel, -e, -t Suomi Soome suoraan eteen-

päin otse edasi

suositella soovita/da, -n syyskuu septemb/er, -ri, -rit sänky voodi, -, -t särkylääke valuvaigisti, -, -t

tahtoa tahta, tahan taidegalleria galerii, -, -d taidemuseo kunstimuuseum,

-i, -it taidenäyttely kunstinäitus, -e, -t takana taga taksi takso, -, -t taksipysäkki taksopeatus, -e, -t

t

s

49

talvi talv, -e, -e tammikuu jaanuar, -i, -it tapaamisiin kohtumisenitarjoilija ettekandja, -, -t tarjota pak/kuda, -un tarjous pakkumi/ne, -se tarkistus kontroll, -i, -i tarkka täpne tarvita vaja/da, -n tasaraha täp/ne, -se, -set

raha, -, - tavaratalo kaubamaja, -, - tavata kohtu/da, -n teatteri teat/er, -ri, -rit tee tee, -, -d tehdä teha, teen teidän teie, te teitä teid tie tee, -, -d tietää tea/da, -n tiistai teisipäev, -a, -a tilata telli/da, -n tilaus tellimus, -e, -t toinen tei/ne, -se, -st toissapäivänä üleeiletoistaa kor/rata, -dan

toivoa soovi/da, -n tomaatti tomat, -i, -it tori tur/g, -u, -gu torstai neljapäev, -a, -atoukokuu mai, -, -d t-paita t-sär/k, -gi, -ki tulkki tõl/k, -gi, -ki tulla tul/la. -en tuntea tun/da, -nen tunti tun/d, -ni, -di tuoli tool, -i, -i tupakoida suitseta/da, -n turisti turist, -i, -i tuuli tuul, -e, -t tyttö tüdruk, -u, -ut tytär tüt/ar, -re, -art tyyny pad/i, -ja, patja työ töö, -, -d työskennellä tööta/da, -n tämä see tänä vuonna sel aastal tänään tänä tässä siin tätä seda täyttää täi/ta, -dan täytyy pidada, pean

50

uida uju/da, -n ukkonen äik/e, -se. -est uloskäynti väljapääs, -u, -u urheilu spor/t, -di, -ti uusi uus, -e, -t

vaikka kuigi vaimo nai/ne, -se, -st vakuutus kindlustus, -e, -t valitettavasti kahjuksvalkoinen valge, -, -t valkoviini valge vein, -i, -i vanha vana, -, - vanhemmat vanema/d, -te, -id vapaa vaba -, - varata broneeri/da,-n,

reserveeri/da, -n varaus broneering, -u, -ut varausnumero broneeringunumb/

er, -ri, -rit vasemmalle vasakule vasen vasak, -u, -utvastaanotto vastuvõt/t, -u, -tu veitsi nuga, noa, nuga vene paa/t, -di, -ti

vesi vesi, vee, vett vihannekset juur/viljad, -viljade,

-viljuvihreä roheli/ne, -se, -st viikko nädal, -a, -at viikonloppu nädala lõp/p, -u, -pu viikonpäivä nädalapäev, -a, -a viikset vunts/id, -ide, -eviime vuonna eelmisel aastal viisitoista

vaille viisteist minutit puudub, kolmveerand

viisitoista yli viisteist minutit läbi, veerand

villapaita villa/ne, -se, -st kampsun, -i, -it

violetti violet/t, -i, -ti Viro Eesti virolainen eestla/ne, -se, -st viron kieli eesti keel, -e, -t voi või voida saa/da, -n või/da, -n vuodenaika aasta/aeg, -aja, -aega vuokra ren/t, -di, -ti vuokraaja rentija, -, -t, üürnik,

-u, -ut

u

v

51

y ä

vuokrata ren/tida, -din vuorokausi ööpäev, -a, -a vuosi aasta, -, -t vyö vöö, -, -d väri värv, -i, -i

yhden hengen huone

üheinimese/tuba, -toa, -tuba

yhdessä koos yksi üks, ühe, ühte

yli üle ylihuomenna ülehom/me, -se, -setymmärtää aru saa/da,-n aruyskänlääke köharoh/i, -u, -tu yö öö, -, -d

äiti ema, -, - älä (tee) ära (tee)

52

Viro–suomi-sanastoSanastosta löytyy substantiivien kohdalla sanan perusmuodon lisäksi sen gene-tiivi- ja partitiivimuodot (amet, -i, -it ammatti, ammatin, ammattia). Verbien kohdalla on perusmuodon lisäksi niiden ensimmäinen taivutusmuoto.

aadress, -i, -i osoite aasta, -, -t vuosiaasta/aeg, -aja,

-aega vuodenaika

abielu, -, -u avioliitto abielus naimisissa abikaasa, - , - puoliso aeg tühista/da, -n peruuttaa aika aeg, aja, aega aika aeru/d, -de, -sid airot aeruta/da, -n soutaa aga mutta ai/data, -tan auttaa ajalooli/ne, -se, -st historiallinenalgus, -e, -t alkualla kirjuta/da, -n allekirjoittaa aluspesu, -, - alusvaatteet amet, -i, -it ammatti an/da, -nan antaa apelsin,-i, -i appelsiini

aprill, -i, -i huhtikuuaptee/k, -gi, -ki apteekki arst.-i, -i lääkäri aru saa/da,-n ymmärtää arve, -, -t lasku august, -i, -it elokuu auto, -, -t auto autohooldusjaam,

-a, -a huoltoasema

autojuhi/luba, -loa, -luba

ajokortti

automaatkäigu-kast, -i, -i

automaatti-vaihteet

autoren/t, -di, -ti autonvuokraus ava/da, -n avata

beez, -i, -i beige, beesi bensiinijaam, -a, -a bensa-asema bleiser, -i, -it bleiseri broneeri/da,-n varata

a

b

53

broneering, -u, -ut varausbroźüür, -i, -i esite buss, -i, -i linja-autobussijaam, -a, -a linja-autoasema bussipeatus, -e, -t linja-autopysäkki

coca-cola, -, -t coca-cola

detsemb/er, -ri, -rit joulukuu duš/š, -i, -ši suihku

edasi tagasi meno-paluu edel, -a, -at lounaseel/roog, -roa,

-rooga alkuruoka

eelmisel aastal viime vuonna ees edessäeesnimi, -e, -e etunimieesti keel, -e, -t viron kieli Eesti Viro eestla/ne, -se, -st virolainen ei eieile eilen ekskursioon, -i, -i kiertoajelu ela/da, -n asua ema, -, - äiti

eraldi erikseen eriti erittäinesime/ne, -se, -st ensimmäinenesitle/da, -n esittäytyä esmaabi, -, - ensiapu esmaspäev, -a, -a maanantai et että, jotta etendus, -e, -t esitys ettekandja, -, -t tarjoilija euro, -, -t euro

festival, -i, -i festivaali

gaasiga hiilihapollinen gaasita hiilihapoton galerii, -, -d taidegalleria garneering, -u, -ut lisuke gluteenivaba gluteenitontagolf, -i, -i golf

habe, -me, -t parta haigla, -, -t sairaalahal/b, va, -ba huono hall,-i, -i harmaa halloo haloo

c

d

fe

h

g

54

ham/mas, -ba, hammast

hammas

hambaarst, -i, -i hammaslääkäri hambaplomm, -i, -i hammaspaikka hambavalu, -u, -u hammassärkyhea, -, -d hyvä head aega näkemiin hin/d, -na, -da hinta hokikep/p, -i, -pi maila homme huomennahommik, -u, -ut aamu hommikumant/el,

-li,-it kylpytakki

hommikupoolik, -u, -ut

aamupäivä

hommikusöö/k, -gi, -ki

aamiainen

hooldusjaam, -a, -a huoltoasema hotell, -i, -i hotelli hotellikaar/t, -di, -ti majoituskortti huvitav, -a, -at mielenkiintoinen härra, -, -t herra hästi hyvin

ida, -, - itä infopunkt, -i, -i neuvonta

inglise keel, -e, -t englannin kieli insener, -i, -i insinööri internetiühendus,

-e, -t nettiyhteys

isa, -, - isä

jaanuar, -i, -it tammikuu jak/k,-i, -ki jakku jalats/id, -ite, -seid jalkineet jalgrat/as, -ta, -ast polkupyörä jogurt, -i, -it jogurttijoo/k, -gi, -ki juotava jooga, -, - joogajoosta, jooksen juosta jope, -, -t pusakka juu/ksed, -ste, -kseid hiukset juua, joon juoda juuli, -, -t heinäkuu juur/viljad, -viljade,

-vilju vihannekset

juust, -u, -u juusto järgmisel kuul ensi kuussa jäähoki, -, -t jääkiekkojäätis, -e, -t jäätelö

ka myös

i

j

k

55

ka/ks, -he, -ht kaksi kaar/t, -di, -ti kortti kagu, - kaakko kaheinimese/tuba,

-toa, -tuba kahden hengen huone

kahjuks valitettavasti kahv/el, -li, -lit haarukka kalli/s, -, -st kallista kana, -, - kanakartul, -i, -it peruna kas olete oletteko kast/e, -me, -et kastikekasuta/da, -n käyttää kaubamaja, -, - tavaratalo keel, -e, -t kielikell, -a, -a kello kelle kenenkepikõn/d, -ni, -di sauvakävely kes kuka kiirabi, -, -t ambulanssikindlus, -e, -t linna kindlustus, -e, -t vakuutuskingad, -e, kingi kengät kinni kiinnikir/re, -de koillinenkirik, -u, -ut kirkko

klaas, -i, -i lasi klei/t, -di, -ti mekko klien/t, -di, -ti asiakaskloost/er, -ri, -rit luostari koh/t, -a, -ta paikkakõharoh/i, -u, -tu yskänlääke kohtu/da, -n tavata kohtumiseni tapaamisiin kohupiim, -a, -a rahka kohvik, -u, -ut kahvila kok/k, -a, -ka kokkikolla/ne, -se, -st keltainen kolma/s, -nda, -ndat kolmas kolmapäev, -a, -a keskiviikko kontaktläätsed,

-läätste, -läätsi piilolinssit

kontitsoneer, -i, -i ilmastointi kontroll, -i, -i tarkistus kontser/t, -di, -ti konserttikoo/k, -gi, -ki leivos koor, -e, -t kerma koos yhdessä kor/rata, -dan toistaa koridor, -i, -i käytävä korrus, -e, -t kerroskortsu/da, -n rypistyä

56

krediitkaar/t, -di, -ti luottokortti kruus, -i, -i muki kuhu mihinkui jos, kun kui palju paljonko kuidas kuinka, mitenkuigi vaikka kumm, -i, -i rengas kunstimuuseum,

-i, -it taidemuseo

kunstinäitus, -e, -t taidenäyttely kur/k, -gi, -ki kurkku kus missäkust mistä kutsu/da, -n kutsuakuu, -, -d kuukausi kuue/s, -nda, -ndat kuudes kuuluda hinna

sisse sisältyä hintaan

kuum, -a, -a kuuma külm, -a, -a kylmä külmutuskap/p, -i, -i jääkaappi küsi/da, -n kysyä käi/a, -n käydäkäia kalal käydä kalassa

laev, -a, -a laiva lahti avoinnalahutatud eronnutlaktoosita laktoositonta laps, -e, last lapsi lasta lõigata leikkauttaa lau/d, -a, -da pöytä laupäev, -a, -a lauantailei/b, -va, -ba leipä lennuk, -i, -it lentokone lennuväljak, -u, -ut lentokenttä lift, -i, -i hissi liha, -, - lihaliiga liikaa lilla, -, -t liila linn, -a, -a kaupunki linnakaar/t, -di, -ti kaupungin kartta loe, loode luodelõp/p, -u, -pu loppu los/s, -i, -si linna lõuna, -, lõunat etelä, lounas

(ruokatauko)luge/da, loen lukealühike, -se, -st lyhyt lää/s, -ne, -nt länsi

l

57m maa, -, -d maa

madrats, -i, -it patjamagustoi/t, -du,-tujälkiruoka mahl, -a, -a mehu mai, -, -d toukokuu maits/ta, -en maistaamakaron/id, -ide, -e makaroonimaniküür, -i, -i käsihoito mant/el, -li, -lit päällystakki massaaž, -i, -i hieronta meeldiv tutvuda hauskaa tutustua mees, -mehe,

meest mies, aviomies

meie, me me menüü, -, -d ruokalista mer/i, -e, -d meri mida mitä midagi jotain miks miksimillal koska, milloinmillega millä milli/ne, -se, -st millainenmina, ma minä mineraalve/si,-e, -tt kivennäisvesi minna, lähen lähteäminu, mu minun

minut, -i, -it minuuttiminuti pärast minuutin päästämis aastal minä vuonna mis kell monelta mis mikä missugu/ne, -se millainen mitmes korrus mikä kerros mobiiltelefon, -i, -i matkapuhelin mõis, -a, -at kartano must, -a, -a musta muuseum, -i, -it museo müts, -i, -i hattu müü/a, -n myydä müügil myynnissä müüja, -, -t myyjä mäesuusatami/ne,

-se, -st laskettelu

mängi/da, -n golfi pelata golfia mängida klaverit soittaa pianoamärts, -i, -i maaliskuu

naarkoos, -i, -i puudutusnai/ne, -se, -st vaimo naistejuuksur, -i, -it kampaaja natuke(ne) hieman need ne, nämä

n

58

neid niitä nel/i, -ja, -ja neljänelja/s, -nda, -ndat neljäsneljapäev, -a, -a torstainemad, nad he nimi, -e, -e nimi novemb/er, -ri, -rit marraskuu nuga, noa, nuga veitsinull, -i, -i nolla numb/er, -ri, -rit numero nur/k, -ga, -ka kulma nä/ha, -en nähdä nädal, -a, -at viikko nädala lõpp viikonloppunädalapäev, -a, -a viikonpäivänägemiseni näkemiin

odav, -a, -at halpa olla, olen ollaoranž, -i, -i oranssi ost, -u, -u ostos otse edasi suoraan eteenpäin

paa/t, -di, -ti vene pad/i, -ja, patja tyyny pak/kuda, -un tarjota

pakkumine, -se, -st tarjous palavik, -u, -ku kuume palun olkaa hyväpan/k, -ga, -ka pankki pangaautomaa/t,

-di, -tipankkiautomaatti

parem oikea paremale oikealle pasta, -, -t pastapea käib ringi huimata peatus, -e, -t pysäkki peavalutablet, -i, -ti päänsärkylääke pediküür, -i, -i jalkahoito pensionär. –i, -i eläkelänen pere, -, -t perhe perekonnanim/i,

-e, -e sukunimi

pidada, pean täytyä, pitää pihv, -i, -i pihvi piim, -a, -a maito piira/ta, -n muotoilla pilet, -i, -it lippu pintsak, -u, -ut pikkutakki pip/ar, -ra, -art pippuri piruka/s, -, -t piirakka plaast/er, -ri, -rit laastari

o

p

59

ploom, -i, -i luumu po/eg, -ja, -ga poika (oma) põh/i, -ja, -ja pohjoinen põhitoi/t, -du, -tu pääruokapois/s, -i, -si poika pole tänu väärt eipä kestä pra/ad, -e, praadi paistiprill/id, -ide -e, silmälasit proovi/da, -n sovittaaproovikabiin, -i, -i sovituskoppi proua, -, -t rouva pruun, -i, -i ruskea pudel, -i, -it pullo puh/ata, -kan levätä puna/ne, -se, -st punainen punane vein, -i, -i punaviinipurjeta/da, -n purjehtia puuvil/i, -ja, -ja hedelmäpühapäev, -a, -a sunnuntai püks/id, -te, -e housut päev, -a, -a päivä pööra/ta, -n kääntyä

raamatukauplus, -e, -t

kirjakauppa

reede, -, -t perjantai

reis, -i, -i matka reisi/da, -n matkustaa reisikot/t, -i, -ti matkalaukku ren/t, -di, -ti vuokraren/tida, -din vuokrata rentija, -, -t vuokraaja reserveeri/da, -n varatarestoran, -i, -i ravintola retsept, -i, -i resepti rida, rea, rida rivi rii/k, -gi, -ki maa (valtio) ristmik, -u, -ut risteys rõdu, -, - parveke, parviroheli/ne, -se, -st vihreä rong, -i, -i juna rongijaam, -a, -a rautatieasema roosa, -, -t roosa rää/kida, -gin puhua

saa/da, -n saada saa/pad, -baste,

-paid saappaat

sadam, -a, -at satama sai, -a, -a pulla sajab vihma sataa vettä salat, -i, -it salaatti

r

s

60

sandaal/id, -ide, -e sandaalitseda tätäsee sobib se sopii see tuo, tämä seelik, -u, -ut hame sel aastal tänä vuonna selga pan/na, -en pukea ylleenseptemb/er, -ri, -rit syyskuu siin tässäsiis sitten sin/k, -gi, -ki kinkku sina, sa sinä sini/ne, -se, -st sininen sobi/da, -n sopia sõduauto, -, -t henkilöauto soe, sooja, sooja lämmin sõi/ta, -dan ajaa sood/ne, -sa, -sat edullinen soodusmüü/k, -gi,

-ki alennusmyynti

sool, -a, -a suola soome keel, -e, -t suomen kieli Soome Suomisoomla/ne, -se, -st suomalainensoovi/da, -n toivoa, haluta soovita/da, -n suositella

spor/t, -di, -ti urheilusuhk/ur, -ru, -rut sokerisuitseta/da, -n tupakoida sup/p, -i, -pi keittosuur, -e, -t iso suurepära/ne, -se,

-st erinomainen

suurus, -e, -t kokosuus/ad, -kade, -ki sukset suusa/kepid,

-keppide, -keppe sauvat

suusatami/ne, -se, -st

hiihto

taga takana tagasta/da, -n palauttaa tagastamine palautus tahta, tahan tahtoataimetoitla/ne,

-se, -st kasvissyöjä

takso, -, -t taksi taksopeatus, -e, -t taksipysäkki taldrik, -u, -ut lautanen talv, -e, -e talvi tass, -i, -i kuppi tasuta ilmaisia

t

61

tea/da, -n tietää teat/er, -ri, -rit teatteri tee, -, -d tee, tie teeninda/da, -n palvella tegele/da, -n harrasta teha, teen tehdä tei/ne, -se, -st toinen teid teitäteie teidän teisipäev, -a, -a tiistaitek/k, -i, -ki peitto teksa/d, -de, -seid farkut telefoninumb/er,

-ri, -rit puhelinnumero

telli/da, -n tilata tellimus, -e, -t tilaus tema, ta hän tere päiväätervist hei tõl/k, -gi, -ki tulkki tomat, -i, -it tomaatti tool, -i, -i tuoli torm, -i, -i myrskytoss/ud, -ude, -e lenkkarittramm, -i, -i raitiovaunu t-sär/k, -gi, -ki t-paita

tuba, toa, tuba huonetul/la. -en tullatun/d, -ni, -di tunti tun/da, -nen tuntea tur/g, -u, -gu tori turist, -i, -i turisti tuul, -e, -t tuuli tüdruk, -u, -ut tyttö tühista/da, -n aeg peruuttaa aika tüt/ar, -re, -art tytär täi/ta, -dan täyttää tänav, -a, -at katu tänä tänääntäp/ne, -se, -set

raha tasaraha

täpne tarkka töö, -, -d työ tööta/da, -n työskennellä

uis/ud, -kude, -ke luistimet uisuta/da, -n luistella uju/da, -n uida uus, -e, -t uusi

vaa/data, -tan katsoa

u

v

62

vaatamisväärsus/ed, -te, -i

matkailunähtä-vyydet

vaba, -, - vapaa vabaabielu, -, - avoliittovabanda anteeksi

(sinuttelu)vabandage anteeksi

(teitittely)vaja/da, -n tarvitavalge vein, -i, -i valkoviinivalge, -, -t valkoinenvaluvaigisti, -, -t särkylääke vana, -, - vanhavanaema, -, - isoäiti vanaisa, -, - isoisä vanema/d, -te, -id vanhemmat vanus, -e, -t ikävarsti pianvasak, -u, -ut vasenvasakule vasemmalle vastuvõt/t, -u, -tu vastaanottoveebruar, -i, -it helmikuu veiseliha, -, - naudanliha vesi, vee, vett vesivihmavar/i –ju, -ju sateenvarjo

viieteist minuti pärast

viisitoista vaille

villa/ne, -se, -st kampsun, -i, -it

villapaita

violet/t, -i, -ti violetti või voi, tai või/da, -n voida, saada voodi, -, -t sänky vorst, -i, -i makkara võt/i, -me, -it avainvõt/ta, -an ottaa vunts/id, -ide, -e viikset väike, -se, -st pieni välja osta, -n

(piletid) noutaa (liput)

välja tõmmata vetää ulos, pois-taa (hammas)

väljapääs, -u, -u uloskäynti väljastamine nouto värv, -i, -i väri vöö, -, -d vyö

õde, õe, õde siskoõhtu, -, -t ilta õhtupoolik, -u, -ut iltapäivä

õ

63

ä

ö

üõhtusöö/k, -gi, -ki illallinenõhtutualet/t, -i, -ti iltapukuoktoob/er, -ri, -rit lokakuu õlu, õlle, õlut olut õng, -e, -e onki õppida, õpin opiskella õun, -a, -a omena

äike, -se, -st ukkonen ärä älä, pois

öö, -, -d yöööpäev, -a, -a vuorokausi

üheinimese/tuba, -toa, -tuba

yhden hengen huone

üks hetk hetkinen üks, ühe, ühte yksi üle yli üleeile toissapäivänäülehom/me, -se,

-set ylihuomenna

ülikon/d, -na, -da miesten pukuüt/elda, -len sanoaüürnik, -u, -ut vuokraaja

64

CD-levyjen sisältö

CD 1

1 Johdanto 2 Viron ääntämisestä 3 Vokaalit 4 Konsonantit 5 Aakkoset 6 Joko osaat… Kerrataan johdantokappaleessa opittuja asioita. 7 Kappale 1. Tere Tulemast! 8 Virolaisia nimiä. Esittäytyminen 9 Olla-verbin taivutus. 10 Toisten esitteleminen 11 Nominatiivi ja genetiivi 12 Lukusanat 0–19 13 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 1 opitut asiat. 14 Kappale 2. Kus te pärit olete? 15 Kas-kysymykset 16 Maita ja kansallisuuksia 17 Verbit

CD 2 1 Kieltosanat 2 Kielitaidosta kertominen 3 Sõita-verbi 4 Lukusanat 20–1 000 000 5 Näin kerrot ikäsi 6 Kellonajasta kertominen 7 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 2 opitut asiat. 8 Kappale 3. Minu pere 9 Ammatista kertominen10 Mennä- ja tulla-verbit11 Juoda- ja syödä-verbit12 Haluta- eli soovida-verbin taivutus. Kysymyssanat13 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 3 opitut asiat

65

CD 3 1 Kappale 4. Lähme linna 2 Näin ostat lipun 3 Liikennevälineiden nimet 4 Tärkeitä paikkoja 5 Viikonpäivät 6 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 4 opitut asiat. 7 Kappale 5. Kohvikus (Viikonpäivät, kuukaudet) 8 Näin teet tilauksen kahvilassa 9 Laskun maksaminen 10 Võtta-verbin käyttö 11 Demonstratiivipronominit 12 Astioiden ja ruokailuvälineiden nimet 13 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 5 opitut asiat.

CD 4 1 Kappale 6. Head isu! 2 Ruoka-aineet 3 Näin teet tilauksen ravintolassa 4 Mennään syömään 5 Konditionaalin muodostaminen 6 Persoonapronominien taivutus 7 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 6 opitut asiat. 8 Kappale 7. Hotellitoa broneerimine 9 Järjestysluvut 10 Päivämäärät 11 Missä kerroksessa 12 Hotellihuone 13 Adjektiivit ja adverbit14 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 7 opitut asiat.

66

CD 5 1 Kappale 8. Hotellis 2 Kampaamossa ja parturissa 3 Erilaisissa hoidoissa. 1. dialogi 4 Erilaisissa hoidoissa. 2. dialogi 5 Erilaisissa hoidoissa. 3. dialogi 6 Erilaisissa hoidoissa. 4. dialogi 7 Taksin tilaaminen 8 Imperatiivi 9 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 8 opitut asiat. 10 Kappale 9. Teeme sisseoste 11 Värit 12 Näin kerrot, mistä pidät tai et pidä

CD 6 1 Adjektiivien vertailumuodot 2 Näin teet ruokaostoksia 3 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 9 opitut asiat. 4 Kappale 10. Huvitavale reisile autoga! 5 Ongelmia auton kanssa 6 Matkailutoimistossa tarvittavia ilmaisuja 7 Näin varaat lipun kulttuuri- tapahtumaan 8 Soita kassalle! 9 Ilmansuunnat 10 Levätä- eli puhata-verbin taivutus 11 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 10 opitut asiat. 12 Kappale 11. Arsti juures 13 Mennään lääkäriin

67

CD 7 1 Ajan varaamisen verbit 2 Näin asioit apteekissa ja optikolla 3 Ma-infinitiivi 4 Dialogi Optikas – Optikolla 5 Joko osaat… Kerrataan kappaleessa 11 opitut asiat.

Lukijat: Grete Ahtola, Hanna Hiiesalu, Indrek Kotsar, Elina Latva ja Risto Pukki

Äänitys ja editointi: Erno Lindahl