tie liikenne - tieyhdistys...ten yksinkertainen ala” ja auringonlasku näkyy jo siintävänä...

PB 6/2015 6/2015 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

62015

Suojateiden turvallisuus huolestuttaa | s. 4

Työturvallisuus Liikenneviraston työmailla | s. 18

Tienpitoon tarvitaan parempaa tiedonhallintaa | s. 24

Kolumni: Huippujohtamisen luvattu maa | s. 27

Punkaharjun Harjutie sai uudet puukaiteet | s. 14

2 6/2015 6/2015 3

TYÖTURVALLISUUS • LOGISTIIKKA

Pääkirjoitus - Murroksessa syntyy timantteja . . . . . . . . . . . . . . . 3

Eduskunnasta - Mirja Vehkaperä: Tieliikennelaki 2020-luvulle . . . . . . . 17

Kolumni - Jorma Mäntynen: Huippujohtamisen luvattu maa . . . 27

Yksityistietolaari - Peruskysymysten äärelläedelleen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Tielehden arkistosta . . . . . . . . . . . . . 34

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Henkilöuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteSentnerikuja 2, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000toimitus(at)tieyhdistys .fietunimi .sukunimi(at)tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Nina RaitanenPuh . 040 744 2996

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 040 503 6669

Sisältö

Kannen kuva: Liisi Vähätalo

PALSTAT • KOLUMNIT

Erikoistoimittaja Jaakko RahjaPuh . 0400 423 871

Ilmoitusmyynti Marianne LohilahtiPuh . 040 708 6640marianne .lohilahti(at)netti .fi

AsiantuntijakuntaHilkka AhdeMiia ApukkaVille Järvinen Jyrki PaavilainenArto Tevajärvi Jarkko Valtonen

Osoitteenmuutokset, tilaukset Tarja FlanderPuh . 040 592 7641toimisto(at)tieyhdistys .fi

Ulkoasu/taitto Tuija Eskolin, Painojussit Oy

Painopaikka Painojussit Oy, Kerava

Tilaushinnat 2015 Kestotilaus 65 €Vuosikerta 76 €8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2015 1/4 s . 1 200 €1/2 s . 1 800 €1/1 s . 2 500 €

ISSN 0355-785585 . vuosikerta

6/2015

s. 28

s. 12

Suojateiden turvallisuus huolestuttaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Lasten liikkuminen kaupunkiympäristössä . . . . . . . . . . 10

Ojaanajot ja suistumiset yleisimpiä vahinkoja yksityisteillä . . . . . . . . . . 12

Punkaharjun Harjutie sai uudet puukaiteet . . . . . . . . . . . . . . . 14

LIIKENNETURVALLISUUS

Työturvallisuus Liikennevirastossa . . . . . . . . . . . . . . 18

Logistiikka tänään – miten huomenna . . . . . . . . . . . . . . . 21

Mittava kuljetustyö Lapissa 1944–1945 . . . . . . . . . . . . . . 22

TIEDONHALLINTA • OPINTOMATKAT

Tienpitoon tarvitaan parempaa tiedonhallintaa . . . . . . . 24

Liikennealan ammattiainekerhot ekskursiolla Englannissa . . . . . . . . . 28

s. 14

2 6/2015 6/2015 3

On hienoa olla töissä tulevaisuuden alalla . Alal-la, joka on mahdollistaja ja kasvun luoja – suo-

rastaan edellytys Suomen kasvulle . Ala ja sen ihmi-set ovat innovatiivisia ja tekevät huippututkimusta ja kehittävät teknologiaa ja ovat maailmalla arvos-tettuja .

Kuitenkin julkisessa keskustelussa tummat pil-vet nousevat taivaalle . Alan vetovoimaisuutta vä-hätellään puheissa ”tämä on yksinkertaisten ihmis-ten yksinkertainen ala” ja auringonlasku näkyy jo siintävänä taivaanrannassa . Keskustelussa pintaan nousevat puuttuvat rahat, korjausvelka ja teiden huono kunto, jotka ovat kieltämättä tosiasioita, mut-ta eivät koko totuus .

Ala elää valtavassa teknologisessa ja ajatukselli-sessa murroksessa . Teknologia tuo mukanaan mal-linnuksen ja koneohjauksen ja niiden myötä väyli-en rakentamisen, ylläpidon ja käytönaikaisen tiedon paremman hallitsemisen . Mitä kaikkia sovelluksia voidaankaan kehittää hyödyntämään tätä tietoa ja mitä kaikkia rajapintoja tähän tietoon voidaankaan luoda eri toimijoiden taholta?

Ala on murroksessa ja väittäisin, että mallinnuk-sen tuoma muutos on jopa isompi rakentamisen ja suunnittelun saralla kuin CAD:n tuleminen 1980-lu-vulla . Uutta teknologiaa voi olla vaikea soveltaa suoraan vanhoihin prosesseihin ja tekemisen ta-paan, joten myös totutut rakenteet ja rajapinnat murtuvat .

Valtava muutos on tapahtunut myös siinä miten liikkumista on alettu ajattelemaan palveluna . Aal-to yliopiston Kestävä liikennejärjestelmä -kurssilla vuonna 2012 ITS Finlandin nykyinen toimitusjohta-ja Sampo Hietanen esitteli tätä palveluajatusta Tu-levaisuuden visioita -otsikon alla . Luennolla vain muutama oppilas vastasi myöntävästi kysyttäessä voisiko tämä olla heidän mielestään mahdollista joskus? Teknologinen ja ajatuksellinen muutos on ollut viime vuosina alalla nopeaa ja sen seuraukse-na uutta osaamista ja samalla osaamistarvetta syn-tyy jatkuvasti .

Perinteisempääkin osaamista suomalaiselta infra-alalta löytyy ja siinä olisi paljon mahdollisuuk-sia vientiin . Talvihoidon ja kelinhallinnan tietotaitoa voitaisiin tuotteistaa ja konseptoida ja viedä ratkai-semaan kaupunkien ja lentokenttien talvikaaoksia

ympäri Eurooppaa . Suomesta löytyy paljon osaa-mista sorateiden hoidosta ja ylläpidosta sekä esi-merkiksi asfaltin kierrätyksestä . Alan vientiyrityksiä on kuitenkin vähän . Myös tutkimuspuolelta löytyy paljon korkeatasoista tutkimusta tutkimusrahoituk-sen niukkuuden ajoista huolimatta .

Alan positiivisista ilmiöistä, kehittymisestä ja uu-sista ajattelutavoista soisi uutisoitavan nykyistä laa-jemmin myös niin sanotulle suurelle yleisölle ja päättäjille . Minusta olisi jo aika brändätä tämä ala uudelleen . Tieala on bitumintuoksuista huipputek-nologiaa, mahdollistaja, osaamisviejä, kasvun alus-ta . Olemme kaikkea tätä jo nyt mutta pienessä mit-takaavassa .

Alan on alettava puhua itse itsestään uskoen pa-rempaan, jolloin se alkaa houkutella ympärilleen ammattilaisia, nuoria ja yrityksiä, jotka näkevät tässä alassa mahdollisuu-den! On hienoa olla Tienrakenta-ja Suomessa .

PÄÄKIRJOITUS

ISSN 0355-785585 . vuosikerta

”Minusta olisi jo aika brändätä

tämä ala uudelleen.”Murroksessa syntyy timantteja

NINA RAITANEN

4 6/2015 6/2015 5


HANNA REIHE, TERHI SVENNS, ERICA ROSELIUS • RAMBOLL FINLAND OY

KUVAT RAMBOLL

Suojateiden turvallisuushuolestuttaaIso osa suojateistä ei täytä vuonna 2014

julkaistuja uusia ohjeita. Eri puolilla Suomea onkin

ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Suojatieonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä

on vähentynyt . Viime vuonna loukkaantui 229 jalankulkijaa, kun määrä vuonna 2000 oli 400 . Viime vuonna suojatiellä kuoli kahdeksan ja tänä vuon-na elokuun loppuun mennes-sä seitsemän jalankulkijaa .

Suojatieonnettomuudet ovat moninaisia

Suojatieonnettomuuden uh-reista 75 % oli yli 65-vuotiaita, kun taas suojateillä loukkaan-

tuneista 30 % oli alle 25-vuo-tias ja 28 % iäkkäitä .

Tutkijalautakuntahavain-tojen mukaan 81 % onnetto-muuksista tapahtui valo-oh-jaamattomalla suojatiellä . Liikennevalo-ohjatulla suoja-tiellä onnettomuuden taustal-la oli yleensä toisen osapuo-len kulkeminen päin punaista . Onnettomuuksia voi tapahtua myös vihreän valon palaessa molemmille osapuolille, kun ajoneuvo kääntyy risteävän tien suojatielle . Suurimmassa osassa suojatieonnettomuuk-

4 6/2015 6/2015 5


sia vaaraa ei havaittu tai se havaittiin liian myöhään . Ajo-neuvon nopeus oli usein lä-hes 50 km/h nopeusrajoituk-sen ollessa 40 km/h .

Suojatieturvallisuuteen vaikuttaa merkittävästi nope-usrajoitus ja ajonopeudet .

Suojatieonnettomuuksista hieman yli 80 % tapahtui 40–50 km/h nopeusrajoitusalu-eella vuosina 2009–2013 .

Ajonopeuden lisäksi on-nettomuusriskiä kasvattavat olosuhteet . Pimeys, sateinen sää, kulunut tuulilasi, vastaan-

tulevan auton valot tai mata-lalta paistava aurinko voivat vaikeuttaa kuljettajan havain-nointia .

Viime aikoina lisäksi laa-jasti esillä ollut tarkkaamatto-muus on yksi riskitekijä . Sekä auton kuljettajan että jalan-kulkijan keskittyminen liiken-teeseen voi olla riittämätöntä huomion kiinnittyessä toisaal-le, esimerkiksi mobiililaitteen käyttöön .

Suojatieturvallisuuden uudet ohjeet

Nopeusrajoituksiin, suojatei-den turvallisuuteen sekä käve-lyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyen on laadittu uusia oh-jeita ja toimintalinjoja viime vuosina . Suojateiden osalta on määritelty, minkälaisessa ympäristössä ja millä nopeus-rajoitustasolla suojatiet ovat turvallisuuden näkökulmasta hyväksyttäviä . Lisäksi on tar-kennettu, miten suojatie tulee varustaa tietyissä ympäris-

töissä ja tietyillä nopeusrajoi-tustasoilla .

Liikennevirasto julkaisi vuonna 2014 jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitte-luohjeen, jossa on määritelty kriteerit suojateiden toteutta-miselle erityyppisissä ympä-ristöissä . Ohjeessa on esitetty uuden suojatien tarvearvioin-ti ja toteuttamisedellytykset maanteillä sekä nykyisen suo-jatien parantamiseen liittyvät asiat .

Ohjeen mukaan tulee arvi-oida, onko uudelle suojatiel-le tarvetta ja täyttyvätkö sen toteuttamisedellytykset . Oh-jeessa on esitetty, mikä toteu-tusratkaisu on mahdollinen riippuen ympäristöstä (taaja-massa / taajaman ulkopuolel-la), tien nopeusrajoituksesta, liikennemäärästä ja suojatien tarpeesta .

Nykyisen suojatien paran-tamisen osalta edetään vas-taavalla tavalla eli arvioidaan suojatien tarve ja saadaanko em . turvallisen ratkaisun edel-lytykset täyttymään . Tämän perusteella arvioidaan suoja-tien riskit ja laaditaan tarvitta-vat parantamistoimenpiteet .

Lisäksi vuonna 2010 voi-maan tulleen asetuksen mu-kaan kaikista kävelyn ja pyö-räilyn ylityskohdista ja niiden tiemerkinnöistä tulee käydä selkeästi ilmi, milloin kyse on jalankulkijalle tarkoitetus-ta suojatiestä ja milloin pyö-rätien jatkeesta . Siirtymäaika, jolloin merkinnät tulee muut-taa uuden asetuksen mukai-siksi, on voimassa vuoden 2017 loppuun asti .

Uuden ohjeen ja em . ase-tuksen pohjalta on ryhdyt-ty toimenpiteisiin eri puolilla Suomea, sillä iso osa suoja-teistä ei täytä nykyisiä suun-nittelukriteereitä: esimerkiksi 60 km/h nopeusrajoituksel-la olevat liikennevalo-ohjaa-mattomat suojatiet eivät vas-taa nykyistä ohjeistusta .

Seuraavilla sivuilla on ku-vattu muutamia viime aikoi-na tehtyjä tai käynnistettyjä hankkeita .

6 6/2015 6/2015 7

Hankkeen toteuttajia maastokäynnillä Turengissa.

Turengissa suojatietä korostettiin lisäämällä jalankulku- ja pyörätielle heräteviivat.


Turengissa oli ennen hank-keen käynnistymistä

vuonna 2014 paljon ongel-mia tienylityksissä . Turval-lisuusongelman aiheuttivat pääasiassa ajoneuvojen suu-ret nopeudet ja piittaamatto-muus nopeusrajoituksista eri-tyisesti suojateiden kohdalla . Pilottiprojektissa etsittiin kustannustehokkaita ja mah-dollisuuksien mukaan uuden-laisia suojatieturvallisuutta parantavia toimenpiteitä .

Työ sisälsi nykytila-ana-lyysin, parannuskohteiden

Taajamaliikenteen ja suojateiden turvallisuuden parantaminen Turengissa

Toisaalta yksittäisellä suoja-tiellä harvoin tapahtuu kah-ta onnettomuutta, vaan ne ja-kautuvat sattumanvaraisesti eri suojateille . Onnettomuuk-sille altistaa etenkin ajono-peudet, sanoo Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskuksesta .

- ELY-keskus halusi kokeilla ajonopeuksien rauhoittamista ja suojateiden ja niiden käyt-täjien havaittavuuden paran-tamista taajaman pääväylillä . Turenki sopi tähän tarkoituk-seen erittäin hyvin, sillä sen halkaisee kaksi ristikkäin me-nevää maantietä . Asiaa auttoi myös kunnan aktiivinen mu-kaantulo suunnitteluun sekä toteutukseen ja lisäksi Trafin ja Liikenneviraston aktiivisuus vaikutusten tutkimisessa .

- Turengin suojateiden pa-rantaminen on ollut onnistu-nut projekti huolimatta jois-tain teknisistä ongelmista etenkin nopeusnäyttöjen suh-teen . Myös hidasteet ovat ja-kaneet mielipiteitä puolesta ja vastaan .

- Opittavaa on aina, tässä-kin tapauksessa on vielä ke-hittämisen varaa hidasteiden detaljeissa . Myös tiedottamis-ta tulee kehittää entisestään, vaikka se toimikin hyvin . Vai-kutukset ajonopeuksiin sekä koettuun turvallisuuteen tul-laan näkemään seurantatutki-muksen tulosten myötä, Kelk-ka toteaa .

suunnittelun, toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ennen–jälkeen-no-peusmittauksilla sekä vuoro-vaikutuksen lisäämisen kun-talaisten kanssa ja näiden kannustamisen turvalliseen liikkumiseen . Suojateiden käyttäjiä haastateltiin .

Hankkeessa suunnitellut toimenpiteet toteutettiin ke-sällä 2014 . Toimenpiteet oli-vat perinteisten näkemärai-vausten sekä tiemerkintöjen, viitoituksen ja valaistuksen parantamisen lisäksi pieniä

rakenteellisia parantamistoi-menpiteitä kuten kavennuksia tai korotuksia sekä nopeus-näyttötaulujen asentamisia .

Uudentyyppisiä toimen-piteitä olivat mm . suojatien korostaminen muuttamal-la suojatien kohdalla sijait-sevan valaisimen valon väri valkoiseksi sekä heräteviivo-jen lisääminen jalankulku- ja pyörätielle saavuttaessa suo-jatielle .

Hankkeen vaikutusten ar-viointi on vielä kesken ja jäl-keen-vaiheen nopeusmit-taukset toteutetaan syksyn 2015 aikana . Alustavien mit-taustietojen mukaan toimen-piteet ovat hillinneet ajoneu-voliikenteen nopeuksia . Niin ikään kuntalaiset ovat koke-neet suurimman osan toi-menpiteistä erittäin hyviksi ja koko hankkeen hyödylliseksi .

- Vakavat suojatieonnetto-muudet tapahtuvat pääsään-töisesti taajamien pääväylillä .

”Vakavat suojatie-onnettomuudet tapahtuvat pää-

sääntöisesti taajamien pääväylillä.”

6 6/2015 6/2015 7

Lempäälässä tutkitaan suojateitä sisääntuloväylällä nauhamaisen asutuksen jaksolla.


Suojateiden turvallisuuden parantaminen Lempäälässä

Turengin pilottihankkeen yhteydessä nousi esiin

tarve toteuttaa vastaava tar-kastelu toisentyyppiseen tie-ympäristöön . Ongelmallisia ympäristöjä ovat seututeiden varrella olevat nauhamaisen asutuksen jaksot, joilla suo-jateitä on muutaman sadan metrin välein .

Pirkanmaan ELY-keskus esitti suunnittelukohteeksi nauhamaisen asutuksen jak-soa Tampereentien varrel-la Lempäälässä . Vastaavan tyyppisiä ympäristöjä on Suo-messa paljon, joten työssä esitettävät ratkaisut ovat pää-sääntöisesti monistettavissa myös muualle .

Hankkeessa parannetaan neljäntoista olemassa olevan suojatien turvallisuutta sekä testataan uudenlaisia liiken-neturvallisuustuotteita, työ-menetelmiä ja materiaaleja . Kokeilussa tutkitaan eri mene-telmien vaikutusta alueen ajo-nopeuksiin ja liikennekäyttäy-tymiseen . Lisäksi tarkistetaan jakson nopeusrajoituksia .

ELY-keskus on käynnistä-nyt parantamistoimenpitei-den rakentamisen syyskuun alussa . Hankkeessa kokeillaan mm . LED-valoja, jotka upote-taan jyrsimällä asfalttiin, se-kä liiketunnistimella toimivia vilkkuvia valoja suojatielle . Hanke valmistuu vuoden 2015 aikana .

- Olimme mukana Turen-gin hankkeessa ja tuolloin he-räsi tarve tarkastella suoja-teitä myös kaupunkiseudun sisääntuloväylällä, nauhamai-sen taajaman kohdalla, Suvi Vainio Pirkanmaan ELY-kes-kuksesta kertoo .

- Tampereentien suojatiet Lempäälässä nousivat esiin hyvänä tarkastelukohteena; päätien liikennemäärät ovat suuret (KVL yli 6 .000), suo-jateitä on paljon ja niillä ver-raten runsaasti käyttäjiä, ke-vyen liikenteen väylä menee valtaosalla jaksoa vain toisella puolella, joten ylitystarvetta-

kin on runsaasti . Jakson ym-päristössä on runsaasti asu-tusta ja erityiskohteitakin, kuten koulu ja terveyskeskus .

- Toisaalta jakson geo-metria on varsin hyvä ja no-peustaso uuden jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluohjeen kriteereihin verrattuna varsin korkea (rajoitus 60–50–40) . Uusi ohjehan edellyttäisi näin suurilla liikennemäärillä joko liikennevaloja tai 40 km/h -no-peusrajoitusta ja korotuksia ja

kavennuksia suojateiden koh-dalle .

- Käytännössä liikennevalo-jen asettaminen kaikkien liitty-mien kohdalle ei ole mahdol-lista ja nopeusrajoituksenkin pudottaminen 40 km/h:iin oli-si tällä geometrialla haasteel-lista – varsinkin kun kysees-sä on tärkeä kaupunkiseudun joukkoliikenteen reitti . Halut-tiin selvittää, millä pienemmil-lä toimenpiteillä suojateiden turvallisuutta saataisiin pa-rannettua ja voidaanko näitä toimenpiteitä toteuttaa muu-allakin . Tässä on kyseessä vielä keskeinen suurten eri-koiskuljetusten reitti, joka on asettanut omat lisähaasteen-sa mm . liikennemerkkien si-joittelun ja saarekkeiden muo-toilun suhteen .

- Hanke on vielä kesken, mutta toki odotan hyviä tu-loksia ja autoilijoiden no-peustason putoamista, jota hankkeessa tarkastellaan

ennen–jälkeen-mittauksilla . Siihen voidaan toki vaikut-taa myös nopeusrajoituksen alentamisella (60->50), joka on jo hankejakson pohjois-päässä toteutettu . Alustavien mittausten mukaan nopeudet vaikuttaisivat olevan varsin korkeita ja ylinopeudet yleisiä myös niillä jaksoilla, joissa ra-joitus on jo 40 km/h .

- Suojateiden turvallisuu-teen vaikuttaa ensisijaises-ti autoilijoiden nopeustaso ja se, miten yhteispeli eri käyttä-järyhmien välillä suojateiden kohdalla toimii . Tätä yhteispe-liä pyritään nyt parantamaan vaikuttamalla suojateiden ha-vaittavuuteen ja autoilijoiden nopeuksiin ja siihen, miten autoilijat kunnioittavat suoja-teillä kulkevia kävelijöitä . Pyö-räilijöiden näkökulmastahan nämä ovat pyörätien jatkei-ta – myös tätä merkintätapaa pyritään selkeyttämään, Vai-nio sanoo .

”Käytännössä liikennevalojen

asettaminen kaikkien liittymien kohdalle ei ole mahdollista.”

8 6/2015 6/2015 9

Kaakkois-Suomessa yksi tämän vuoden teemoista on taajamien liikenneturvallisuuden pa-rantaminen. Kuva on Ruokolahdelta.


Kaakkois-Suomen ELY-kes-kuksen alueella toteutet-

tiin 2015 selvitys tiemerkin-nöistä koulujen läheisyydessä sekä suojateiden turvallisuu-desta . Hankkeessa käytiin lä-pi maantieverkolla sijaitsevat peruskoulut ja selvitettiin, on-ko niiden kohdalle tarvetta li-sätä nopeusrajoituksen tie-merkintä . Nopeusrajoituksen ajoratamerkinnällä pyritään hillitsemään ajonopeuksia erityisesti koulujen kohdilla . Merkinnät toteutettiin kesän 2015 aikana .

Lisäksi työssä kartoitetaan maantieverkolla nopeusrajoi-tusosuuksilla 50 ja 60 km/h olevat suojatiet, jotka eivät ole Liikenneviraston uuden ohjeistuksen mukaisia .

Työssä arvioidaan suoja-tien sijainti ja tarve sekä kir-jataan suojatiejärjestelyn tur-vallisuuspuutteet . Suojateille esitetään toimenpiteet niiden turvallisuuden parantamisek-

si . Näitä ovat muun muassa nopeusrajoituksen alenta-minen suojatien kohdal-la, suojatien havaittavuuden parantaminen ennakkovaroi-tusmerkein ja heijastinvarsin, suojatien ylitysmatkan lyhen-täminen, näkemien paranta-minen sekä keskisaarekkeen

toteuttaminen . Mikäli nämä toimenpiteet eivät ole riittä-viä, on yhtenä vaihtoehtona suojatien poistaminen .

- Meillä Kaakkois-Suomes-sa on tänä vuonna yhtenä tee-mana taajamien liikennetur-vallisuuden parantaminen ja siihen liittyen päätimme kar-toittaa alueellamme olevat suojatiet . Sonja Lehtonen Kaakkois-Suomen ELY-kes-kuksesta kertoo .

- Uusien suunnitteluohjei-den mukaan valo-ohjaamat-tomien suojateiden kohdalla suurin sallittu nopeusrajoitus on 50 km/h . Kaakkois-Suo-messa on useita kymmeniä valo-ohjaamattomia suoja-tietä, jopa ilman keskisaare-ketta, nopeusrajoitusalueella 60 km/h . Pyrimme pääsemään näistä eroon . Ts . joko alen-namme nopeusrajoitusta, jos se ympäristö huomioiden on mahdollista ja uskottavaa, tai vaihtoehtoisesti harkitsemme

vähällä käytöllä olevien suoja-teiden poistoa .

- Uusien suunnitteluohjei-den mukaisesti nopeusrajoi-tuksella 50 km/h suojatie tuli-si toteuttaa saarekkeellisena . Koska näitä viidenkympin ta-vallisia suojateitä on nykyi-sellään lukuisia, pyrimme toimenpidelistoissa realisti-suuteen . Harkitsemme toki kohteittain nopeusrajoituksen alentamista ja vilkkaille teil-le kirjaamme työlistalle kes-kisaarekkeet, mutta osittain mennään pienillä ja kustan-nustehokkailla parantamistoi-menpiteillä kuten merkkitäs-mennyksillä, huomiovarsilla, tiemerkinnöillä jne . Toiveiden tynnyriä on turha lähteä kehit-tämään, jos resurssit eivät to-teutuksiin riitä .

- Toivotaan, että selvityk-sen ja tulevien toimenpitei-den myötä suojatieturvalli-suus paranee ja tiedotuksen kautta myös suojateiden kun-nioitus .

- On varsin haastavaa set-viä kaikki kuudenkympin suo-jatiet läpi ja arvottaa, lähde-täänkö rajoitusmuutokseen vai olisiko turvallisempaa poistaa olemassa oleva suoja-tie . Hyvin pitkään joutuu poh-timaan sitä, onko alhaisempi rajoitus kohteeseen uskotta-va ja noudatettaisiinko sitä tai vaihtoehtoisesti: miten pal-jon olemassa olevaa suoja-tietä nykyisellään käytetään ja kuinka paikalliset suhtau-tuisivat sen poistoon . Vaikeita päätöksiä, mutta niitä on pak-ko tehdä, Lehtonen toteaa .

Kaakkois-Suomen suojatieselvitys

”On varsin haastavaa setviä kaikki kuudenkympin

suojatiet läpi ja arvottaa, lähdetäänkö rajoitusmuutokseen vai olisiko turvallisempaa poistaa olemassa oleva

suojatiet.”

8 6/2015 6/2015 9

Espoossa on useita tuhansia suojateitä. Kaupunki inventoi ne kaikki vuoteen 2017 mennessä.


Suojateiden ja hidasteiden inventointi Espoon kaupungin alueella

Espoon kaupunki käynnisti 2013 katuverkon suojatei-

den ja hidasteiden inventoin-tityön . Ajatus työn toteuttami-seen lähti pyörätien jatkeen tiemerkintöjen muuttamises-ta ja laajeni siitä tarkemmak-si suojateiden kartoitukseksi ja inventoinneiksi .

Inventoitavia tietoja ovat mm . suojatien tyyppi (tavalli-nen, keskisaareke, korotettu), suojatien toiminnallinen tyyp-pi (suojatie/pyörätien jatke), valo-ohjaus, suojatien mate-riaali (asfaltti/kivetty), reuna-kivityyppi, korkeus ja kunto, tiemerkinnän tyyppi ja kunto, suojatien liikennemerkkien ti-la ja kunto sekä kasvillisuuden raivaustarve .

Tarkoituksena on koota suojateiden ominaisuuksiin ja kuntoon liittyvä tiedot sähköi-sesti kaupungin rekistereihin, joista niitä voidaan hyödyntää mm . parantamistoimenpitei-tä suunniteltaessa . Inventoin-teja on tehty alueittain vuosi-na 2013–2015 .

- Espoon suojateitä inven-toidaan parhaillaan ja kaikki suojatiet on inventoitu vuo-teen 2017 mennessä . Suoja-tieinventoinneilla halutaan selvittää, miten suuri osa Es-poon suojateistä on uusien normien mukaisia ja kuinka paljon on ”vanhentuneilla” merkinnöillä . Inventoinneilla saadaan tietoa kunnossapi-toa varten, jotta suojateiden merkinnät saadaan päivitet-tyä nykynormien mukaisiksi, Tuomo Saarinen ja Toni Kor-jus Espoon kaupungin Tekni-nen keskuksesta kertovat .

- Suojateitä on Espoos-sa useampi tuhat . Espoo-ta on rakennettu pystymet-sään 1950 luvulta alkaen eli 60 vuotta yhtäjaksoisesti puh-taalta pöydältä . Matinkylän jk- ja pp-verkko alikulkuineen 1960-luvulta toimii edelleen turvallisena ratkaisuna kau-punkirakenteen kannalta . Sa-maa periaatetta on toteutettu kaikissa Espoon aluekeskuk-

sessa menneinä vuosikym-meninä . Tilanne on ollut ja on edelleen liikenneturvallisuu-den kannalta hyvä .

- Vuosina 2005–2014 Es-poossa on tapahtunut kaik-kiaan 191 jalankulkija- ja 209 polkupyöräonnettomuutta . Suojatiellä jalankulkijaonnet-

tomuuksia on tapahtunut 81 ja polkupyöräonnettomuuksia 94 . Suomessa keskimäärin ja-lankulkijoiden suojatieonnet-tomuuksia tapahtuu vähem-män kuin Espoossa – tämä on sinänsä loogista Espoon suo-jateiden suuren määrän ja niiden runsaan käytön takia . Kaikkiaan Suomessa jalankul-kijaonnettomuuksia tapahtuu kuitenkin enemmän kuin Es-poossa .

- Suojatiet ovat normaali tapa rakentaa selkeitä kadu-nylityspaikkoja – usein niissä autoilija kuitenkin ajaa vasten liikennesääntöjä ja toisaalta jalankulkija tai pyöräilijä on yl-lättäen edennyt suojatielle tai päin punaista valoa . Kolmion takaa tuleva tai kääntyvä au-toilija on väistämisvelvollinen ja suoralla tiellä pyöräilijän on väistettävä suojatiellä suo-

raan ajavia autoja . Mutta jos pyöräilijä taluttaa pyörää suo-jatielle on autoilija väistämis-velvollinen . Suoralla tieosalla autoilijat antavat liian helposti tilaa suojatietä ja/tai suojatien jatketta kohti ajavalle pyöräili-jälle . Kaikkien osapuolien tu-lisikin muistaa suojatiekäyt-täytymisen perussäännöt

- Kun Ruotsissa 1990-lu-vulla korostettiin autoilijan vastuuta antaa jalankulkijalle tilaa hänen lähestyessä suo-jatietä, noin 8 .000 suojatietä poistettiin, koska arvioitiin, et-tei autoilijan ole mahdollista reagoida jalankulkijan lähes-tyessä suojatietä . Tätä samaa voitaisiin miettiä Suomes-sa suojatien arvostuksen li-säämiseksi ja suojatieonnet-tomuuksien vähentämiseksi, Saarinen ja Korjus ehdotta-vat .

”Kun Ruotsissa 19 90-luvulla korostettiin autoilijan vastuuta antaa jalankulkijalle tilaa hänen lähestyessä suojatietä, noin 8.000 suojatietä

poistettiin.”

10 6/2015 6/2015 11


Tutkimusten mukaan suo-malaisten nuorten ylipai-

no on kolmessakymmenessä vuodessa kolminkertaistunut . Ylipainon osasyynä pidetään vähentynyttä fyysistä aktiivi-suutta . Lasten liikkumisen ke-vyttä liikennettä käyttäen ja ilman aikuisten seuraa on ra-portoitu vähentyneen kaik-kialla läntisessä maailmas-sa, myös Suomessa . Vaikka ajankäyttötutkimusten mu-kaan suomalaiset lapset har-rastavat liikuntaa aikaisem-paa enemmän, ohjaamaton liikkuminen vapaa-ajalla se-kä matkojen taittaminen jalan tai pyörällä ovat vähentyneet .

Tarvitaankin tietoa siitä, millaiset kaupunkiympäristöt tai yhdyskuntarakenteen piir-teet tukevat lasten ja nuorten aktiivista ja itsenäistä liikku-mista, niin koulumatkoilla, kuin ympäristössä yleisem-minkin . Kysymys liikkumista tukevien yhdyskuntarakentei-den olemassaolosta on kes-keinen, sillä yhä useampi suo-malainen viettää lapsuutensa ja nuoruutensa kaupunkimai-sissa ympäristöissä .

Yhdyskuntarakenteen ja ylipainon yhteys

Tämän kaltaiset tutkimusky-symykset ovat askarruttaneet tutkijoita myös kansainväli-sesti, erityisesti Pohjois-Ame-

ANNA BROBERG

Lasten ja nuorten liikkuminen erilaisissa kaupunkiympäristöissäLiikkuminen vaikuttaa positiivisesti nuorten terveyteen sekä sosiaaliseen,

emotionaaliseen ja kognitiiviseen kasvuun. Ohjattuun liikuntaan osallistuvat vain

harvat, joten koulumatkaliikkumisen, kävelyn tai pyöräilyn, merkitys korostuu.

rikassa, Isossa-Britannias-sa sekä Australiassa . Etenkin Yhdysvalloissa roihahtanut lihavuusepidemia on saanut tutkijat, päättäjät ja yhdys-kuntasuunnittelijat kysymään, onko yhdyskuntarakentees-sa jotain sellaista, joka tuot-taa passiivista elämäntapaa ja ylipainoa .

Yhdysvaltalaisissa tutki-muksissa havaitut yhteydet massiivisen esikaupungistu-misen ja kansalaisten lisään-tyvien ylipaino-ongelmien se-kä kakkostyypin diabeteksen

välillä kertovat karua tarinaa yksityisautoilun varaan raken-nettujen yhdyskuntien vaiku-tuksista ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen . Palvelut, työ-paikat ja koulut ovat kaukana, eikä yksipuolinen, mattomai-sesti leviävä omakotiasutus houkuttele liikkumaan .

PehmoGIS tutkimusmenetelmänä

Tuoreessa väitöstutkimuk-sessa tarkasteltiin lasten liik-kumista pääkaupunkiseudul-

la sekä Turussa, ja tutkittiin, mitkä yhdyskunnan raken-teelliset piirteet mahdollis-tavat itsenäisen liikkumisen kevyttä liikennettä käyttäen . Tutkimuksessa käytettiin paik-kaan sitoutuvaa pehmoGIS-menetelmää, joka mahdol-listaa aineiston keräämisen tutkimuksen kohteilta, lapsil-ta ja nuorilta .

PehmoGIS on verkossa toimiva karttapohjainen ky-selymenetelmä, jonka avul-la lapset ja nuoret pääsevät kertomaan koulumatkastaan,

Lasten ympäristökokemuksia tutkittiin karttapohjaisella pehmoGIS-menetelmällä.

10 6/2015 6/2015 11


määrittelemään itselleen mer-kitykselliset paikat sekä kerto-maan liikkumisestaan näihin paikkoihin . Kun vastaukset tehdään suoraan kartalle, jol-loin ne kytkeytyvät tarkasti tiettyyn sijaintiin . Tällöin niitä voidaan analysoida yhdessä muun ympäristöstämme ker-tovan datan kanssa .

Matkan pituus vaikuttaa eniten

Tulosten perusteella liikku-mistavan valintaan vaikuttaa eniten kuljettavan matkan pi-tuus . Lapset kävelevät mielel-lään noin kilometrin matkan kouluun, pyörällä taittuu hy-vin kolme kilometriä . Jos mat-ka pitenee, myös into yleen-sä laantuu . Siksi rakennetun ympäristön tiiviys monissa muodoissaan näyttäytyy kes-keisenä liikkumisen tapaa ja it-senäisyyttä ennustavana teki-jänä . Erona moniin vastaaviin kansainvälisiin tutkimustulok-siin on se, että Suomessa lii-kutaan aktiivisemmin väljillä esikaupunkialueilla kuin mo-nissa muissa maissa . Kohtuullisen tiivis ympäris-tö tukee itsenäistä ja aktiivis-ta liikkumista . Kaikkein tiiviim-piin kaupunkiympäristöihin lapset ja nuoret eivät kulje käyttäen kevyttä liikennettä . Kulkuvälineenä ei silti tyypil-lisesti ole henkilöauto, vaan lapset ja nuoret käyttävät ah-kerasti julkisia liikennevälinei-tä silloin, kun kaupunkiympä-ristö tämän mahdollistaa .

Nuorten itsenäinen liikkuminen

Vanhempien seurassa nuoret liikkuvat matkoillaan niin kou-luun kuin muihinkin tärkeisiin paikkoihinsa harvoin, koulun ulkopuolisista tärkeistä pai-koistaan vain noin joka kym-menenteen .

Kulkureitin katkaisevat isot liikenneväylät vähentä-vät omaehtoista ja itsenäistä liikkumista . Esimerkiksi Hel-singin kantakaupungissa las-ten aktiivinen liikkuminen jää verrattain vähäiseksi, mutta lapset ja nuoret ovat kuiten-

kin itsenäisiä joukkoliikenteen käyttäjiä . Kaupunkikeskusta tarjoaa myös lapsille moni-puolisia mahdollisuuksia ko-kemiseen ja tekemiseen .

Tulosten perustella voi-daan sanoa, että kaupunki-suunnittelussa ja liikunnan-edistämisessä ei tul is i ra joit tua vain erityisesti lapsil-le ja nuorille suunnattuihin ym päristöihin, kuten leikki-puistoihin, urheiluhalleihin ja -kenttiin, vaan käsitellä koko kaupunkia mahdollisesti liik-kumaan kannustavana ym-päristönä . Huomiota tulisi suunnata lasten ja nuorten merkityksellisinä kokemiin paikkoihin . Uudet asuinalueet tulisi kytkeä osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta, jotta itsenäisen liikkumisen mahdollistavan joukkoliiken-teen järjestäminen on mah-dollista .

Aikuisten asenteet vaikuttavat

Kaupunkisuunnittelu on kui-tenkin vain yksi monista te-kijöistä, jotka vaikuttavat las-ten ja nuorten liikkumiseen .

Myös aikuisten asenteet ovat ratkaisevan tärkeitä . Tuorees-sa kansainvälisessä vertailu-tutkimuksessa suomalaisilla lapsilla todettiin olevan eni-ten maailmassa vapautta liik-kua itsenäisesti, joskin lasten vapaudet olivat vähentyneet myös Suomessa kahden vuo-sikymmenen aikana, kansain-välisesti verrattuna suuresta vapauden asteesta huolimat-ta .

Kun vanhemmilta on tie-dusteltu syitä rajoittaa lasten-sa liikkumisen vapauksia, nousee tärkeimmäksi syyksi usein huoli liikenteeseen liit-tyvistä riskeistä . Kaupungis-tumisen mukanaan tuoma li-sääntyvä liikenne saa aikuiset usein kuljettamaan lapsensa kouluun ja harrastuksiin au-tolla, mikä osaltaan lisää lii-kenteen määrää ja heikentää siten turvallisuustilannetta ka-duilla entisestään . Myös tun-temattomat ihmiset koetaan joskus uhkana, joskin Suo-messa ja muualla pohjois-maissa harvemmin kuin lii-kenne .

Siirtyminen omaehtoisesta kävelemisestä ja pyöräilemi-

sestä autossa kuljetettavaksi vaikuttaa lasten arkiliikku-misen määrään ja sitä kaut-ta terveyteen ja hyvinvointiin . Itsenäisen liikkumisen hyö-dyt eivät kuitenkaan rajoitu pelkäs tään näihin positiivisiin terveysvaikutuksiin, vaan va-paalla kulkemisella on myös merkitystä lasten ja nuorten sosiaaliselle, emotionaalisel-le ja kognitiiviselle kasvulle . On hyvä myös huomata, että ohjattuun liikuntaan osallistu-vat vain harvat ja valitut . Tär-keintä olisi aktivoida ne lap-set ja nuoret, jotka eivät liiku lainkaan tai vain hyvin vähän . Tämä korostaa koulumatka-liikkumisen, kävelyn tai pyö-räilyn, merkitystä .

Artikkeli perustuu kirjoittajan Aalto-yliopiston maankäyttö-tieteiden laitoksella tekemään väitöstutkimukseen Lasten ja nuorten itsenäisen ja aktiivi-sen liikkumisen monet ympä-ristöt.

Väistökirjan verkko-osoite: https://aaltodoc .aalto .fi/han-dle/123456789/17246

Ruoholahdessa ja Helsingin keskustassa lapset liikkuvat tärkeisiin paikkoihinsa usein ka-vereiden seurassa.

12 6/2015 6/2015 13


Vakuutusyhtiön tai poliisin tilastojen ulkopuolelle jää-

viä pienempiä vahinkoja sat-tuu lähes jokaisella tiellä vuo-sittain . Kaikki eivät tule edes tienpitäjän tietoon . Joissakin tapauksissa tienpitäjältä vaa-ditaan korvauksia . Yleinen kä-sitys on ollut, että ojanpäälle auraaminen eli ns . yliauraus olisi tavallisin korvauksiin joh-tava vahinkotyyppi .

ESKO HÄMÄLÄINEN

Ojaanajot ja suistumiset yleisimpiä vahinkoja yksityisteilläTieyhdistyksen tiekuntakyselyssäkin muutamia vahingonkorvauksia

Yksityisteillä tapahtuu vuosittain noin 700 liikennevakuutuksesta korvattavaa onnettomuutta, joista

vajaa 200 henkilövahinko-onnettomuuksia. Myös kuolemantapauksia yksityistellä sattuu vuosittain

parikymmentä. Useimmiten nämä vakavammat onnettomuudet johtuvat tienkäyttäjästä itsestään.

Tapauksia, joissa tienpitäjä olisi todettu korvausvelvolliseksi, on vähän.

Suomen Tieyhdistys kysyi jäsentiekunniltaan tapahtu-neista vahingoista ja mahdol-lisesti maksetuista korvauk-sista . Kyselyyn saatiin hieman yli 200 vastausta, joten miten-kään tieteellisinä tai kattavina ei tuloksia voida pitää, suun-taa-antavina kyllä .

Yli puolet vastanneista tie-kunnista toteaa, että vahin-koja ei ole sattunut tai aina-

kaan ei ole tiedossa . Yleisin vahinkotyyppi on ojaanajo tai yleensäkin suistuminen pois ajoradalta, niitä on vastauk-sissa yhteensä noin 70 eli jo-ka kolmannella vastanneel-la tiellä . Yliauraus ojaanajon syynä mainitaan vain muu-tamassa vastauksessa . Hen-kilövahinkoon johtaneita on-nettomuuksia ei erikseen kysytty, osa voi sellaisia olla .

Yksi yliajo vastauksissa erik-seen mainitaan .

Kymmenkunta vastaajaa mainitsee rengasrikot terävän tai suurikokoisen murskeen aiheuttamana . Rengasrikois-ta vaaditaan yleisimmin myös korvauksia . Ojaanajot mene-vät yleensä suosiolla vahin-gonkärsijän omaan piikkiin . Ojaanajojen tai suistumisten syinä mainitaan useimmiten liian suuri tilannenopeus ja/tai piittaamattomuus keliolosuh-teista . Alkoholikin haiskahtaa muutamassa tapauksessa .

Korvattuja vahinkoja oli vain muutama . Niitossa len-tänyt kivi rikkoi auton ikkunan, urakoitsijan vakuutus korva-si sen . Lapsi kaatui pyörällä ilmeisesti tienpitomateriaalin syystä, tiekunta maksoi suo-siolla hieman kipurahaa . La-nauksen nostamaan kiveen ajanut sai tiekunnalta korva-uksen . Routaheittoon öljy-pohjansa rikkonut autoilija sai korvauksen ilmeisesti va-roitusmerkkien puuttumisen perusteella .

Korvausvaatimuksia on esitetty lisäksi ojaanajoissa, kiveen ajoissa ja jäätyneisiin aurauspaakkuihin ajoissa syn-tyneissä pienissä auton vau-rioissa, rengasrikoissa sekä muutamissa tulvan tai rik-koutuneen rummun aiheut-tamissa vahingoissa . Nämä vaatimukset on evätty tien-käyttäjän omaan vikaan vedo-

JA

AK

KO

RA

HJ

A

12 6/2015 6/2015 13


ten, yhdessä tapauksessa jo-pa saman henkilön toistuvaan vikaan . Yliaurauskorvausvaa-timuksia ei kyselyvastauksiin osunut .

Toiminnan vastuuvakuutus on yli 40 %:lla vastanneista tiekunnista . Yleisin vakuutus-yhtiö on If Vahinkovakuutus-yhtiö, joka yhdessä Tieyhdis-tyksen kanssa on kehittänyt erityisen tiekuntavakuutuk-sen . Yhdistyksen jäsentiekun-nat saavat vakuutusmaksusta alennusta . Myös LähiTapiola ja Pohjola mainitaan useassa vastauksessa .

Vastuuvakuutuksen lisäk-si tiekunnilla on jonkin verran hallinnon vastuuvakuutuksia ja oikeusturvavakuutuksia se-kä tapaturma- ja talkoovakuu-tuksia .

Vakuutusyhtiöiden tietojen mukaan vakuutuksista korva-taan vuosittain useampiakin vahinkotapauksia, osa suu-ruudeltaan merkittäviäkin . Kyselyvastauksiin ei osunut yhtään tällaista vakuutuskor-vausta, urakoitsijan vakuutus-ta lukuun ottamatta . Vakuu-

tukset näyttävät kuitenkin siis olevan hyvinkin tarpeellisia ja yleistymään päin . Vakuutus on tietenkin eniten tarpeen sen yhden pahan ja suuren onnettomuuden varalta, jota tiekunnan talous ei muutoin kestäisi .

Vakuutusmaksu on yleisim-min alle 100 euroa vuodessa, mutta tiekunnan ja sen talous-arvion koosta sekä valituista ehdoista ja omavastuusta riip-puen joissain tapauksissa yli 200 euroakin vuodessa .

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta yleensä

Tieyhdistyksen julkaisussa Yksityistien kunnossapito an-netaan runsaasti ohjeita ja suosituksia yksityisteiden lii-kenneturvallisuuden paran-tamiseksi . Tässä yhteydes sä - edellä esitettyihin vahinko-tapauksiin viitaten - on pai-kal laan esittää kirjasta pari lai naus ta . Laajemmin asiaan kannattaa tutustua itse kirjas-ta .

Yksityisteillä on voimas-sa yleisrajoitus 80 km/h, jos liiken nemerkein ei ole muuta ilmoitettu . Tämä on yksityis-teillä yleensä kuitenkin aivan liian suuri nopeus . Yksityistiet ovat kapeita, mutkaisia ja mä-kisiä . Lisäksi ne usein kulke-vat kiinteistöjen pihapiirissä . Nopeusrajoitusten käyttämi-nen on useilla teillä perustel-tua . Varmimmin noudatetaan oikeansuuruiseksi ja perus-telluksi koettua rajoitusta . Pi-demmällä matkalla tällainen

voisi olla 50 - 60 km/h ja pis-tekohtaisesti esimerkiksi 40–50 km/h . Rautatien tasoriste-yksen kohdalla suositellaan 40 km/h tai sitä alempaa no-peusrajoitusta .

Tieympäristön turvallisuut-ta voidaan näkemäraivausten lisäksi parantaa poistamalla tiealueelta ja maanomistaji-en suostumuksella sen vierel-tä törmäysvaaralliset kivet ja puut . Rumpujen ja siltojen kai teiden on oltava kunnos-sa .

Eltrip-kitkamittarit -Suomen teille suunniteltu

14 6/2015 6/2015 15


Punkaharju on yksi mai-semallisesti ja kulttuuri-

historiallisesti tärkeimmistä Pohjois-Savon ELY-keskuk-sen erityiskohteista . Harju-alueen ydinosaan perustettiin suojelualue, Kruununpuisto, jo vuonna 1843 . Punkaharjun alue julistettiin vuonna 1993 yhdeksi Suomen 27 kansallis-maisemasta, joiden katsotaan erityisesti vaikuttaneen Suo-mi-kuvan muotoutumiseen niin koti- kuin ulkomaillakin .

Harjuluonnon ja -maise-man kannalta keskeisimmis-tä valtion maista muodostet-tiin lailla luonnonsuojelualue .

HEIKKI LIUKKONEN • POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

Punkaharjun Harjutie sai uudet puukaiteetPohjois-Savon ELY-keskus toteutti pitkään vireillä

olleen Harjutien tiekaiteitten uusimisen kesällä 2015.

Punkaharjun kansallismaise-maa hoidetaan ja sen palve-luja kehitetään Punkaharjun luonnonsuojelualueesta an-netussa asetuksessa edelly-tetyn, ympäristöministeriös-sä vuonna 1994 vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman perusteella .

Punkaharju on yksi maan suosituimmista maisemamat-kailukohteista . Alueen arvoa korostavat mm . esihistorial-liset muinaismuistot, sotava-rustukset ja useat suojellut rakennukset, kuten Valtionho-telli, hotelli Finlandia ja kun-toutussairaala .

Punkaharjun harjumuo-dostuma on 6,6 km pitkä ja si-tä ympäröivät Puruveden ja Pihlajaveden vesistöt . Harjua pitkin kulkeva maantie 4792 on ollut osa valtatietä vuo-teen 1974 asti . Nykyään tien toiminnallinen luokka on yh-dystie . Tie palvelee matkailun ohella myös paikallista liiken-nettä .

Alueella vierailee vuosit-tain noin 100 .000 kävijää . Har-jutien keskimääräinen vuo-rokausiliikenne on 700–800 ajoneuvoa, mutta lomakau-della se kasvaa moninkertai-seksi .

Vanhat puukaiteet huonossa kunnossa

Harjutien vanhat puukaiteet alkoivat olla huonokuntoisia . Betoniset kaidepylväät olivat paikoin murentuneita ja pui-nen johde useasta kohdasta halkeillut ja katkeillut . Puukai-teet eivät täyttäneet liikenne-kuormien törmäämiselle ase-tettuja kestokykyvaatimuksia .

Vastaavia kaiteita ei Suo-messa oltu asennettu 40 vuo-teen ja lähes kaikkialla muu-alla kaiteet olikin jo uusittu . Harjutiellä uusimisen esteenä oli ensisijaisesti se, ettei ta-

14 6/2015 6/2015 15

1930-luvun rakennekuva, jonka mukaan valmistettiin 60 uutta pylvästä korvaa-maan rikkoutuneita pylväi-tä.


vanomaisen teräskaiteen näh-ty esteettisistä syistä sopivan kansallismaisemaamme .

Tarve turvallisen kaiteen saamiseksi oli todellinen . Tie on kapea ja kaarteinen . Sen luiskat ovat jyrkkiä ja päätty-vät usein veteen .

Mistä uudet kaiteet kansallismaisemaan

Kaakkois-Suomen tiepiiri teet-ti Teknillisellä korkeakoululla

naisuuksia ei kuitenkaan sel-vityksessä pidetty harjutien ympäristöön sopivina .

Selvityksen perusteella mahdollisia eurooppalaisia kaidetoimittajia olivat

• Ranskalainen Tertu .

• Italialainen SCT• Saksalainen SGGT

Lisäksi selvityksessä mainit-tiin muutamia yhdysvaltalai-sia kaiteita .

Esiselvityksestä antoi-vat lausuntonsa ympäristö-

Vanhaa yksijohteista puukaidetta kunnostettiin 30-luvun malliin noin 0,5 km. Valkoinen väri on alun perin tarkoitettu huomioväriksi.

Puukaide todettiin esteettisiltä ominaisuuksiltaan teräskaidetta sopivammaksi Harjutien ympäristöön.

selvityksen Punkaharjun Har-jutien kaiteiden uusiminen . Se valmistui maaliskuussa 2006 .

Selvityksessä tarkastel-tiin erilaisia vaihtoehtoja uu-siksi kaiteiksi . Teräksiset tie-kaiteet todettiin selvityksessä helpoksi vaihtoehdoksi, sil-lä testattuja N2-luokan kai-teita valmistetaan Suomes-sa ja hyviä käyttökokemuksia on paljon . Sinkittyjä teräskai-teita voidaan myös maalata . Teräskaiteen esteettisiä omi-

16 6/2015 6/2015 17

ministeriö, Etelä-Savon ym-päristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Museoviras-to, Punkaharjun kunta, Met-säntutkimuslaitos, Kruunu-puisto, Lusto, Punkaharjun Lomakeskus, Valtionhotel-li ja Itä-Karjalan kansanopis-to . Lausunnoissa korostettiin alueen erityisluonnetta ja si-tä ettei teräskaiteet sovellu maisemallisesti Harjualueen luonnonympäristöön ja kan-sallismaisemaan .

Maisema- ja ympäristöselvitys

Tiehallinnon maisema- ja ym-päristöselvitys valmistui loka-kuussa 2007 . Siinä todettiin, että uusien kaiteiden tulee so-pia arvokkaaseen maisemaan muuttamatta oleellisesti Har-jutien ja sen tieympäristön maisemakuvaa .

Vanhat puukaiteet oli ra-kennettu Harjutielle 1930-lu-vulla ja niiden puujohtei-ta oli jonkin verran uusittu sen jälkeen, viimeksi 1960- ja 1980-luvulla . Alkuperäistä valkoiseksi maalattua kaidet-ta löytyy pätkä Valtionhotel-lintieltä – tosin väri oli jo ku-lunut pois . Valkoinen väri on alun perin tarkoitettu huomio-väriksi .

1930-luvun mallisia kaitei-ta toivottiin säilytettävän van-hoilla tielinjauksilla . Portaat, kilometripylväät, kiviset tu-kimuurit sekä Valtionhotel-lin ympäristössä olevat kivi-set tiekaiteet säilytetään niin ikään riippumatta siitä olivat-ko ne suojeltu muinaismuis-tolain perusteella vai ei .

Alustava rakennussuun-nitelma tiekaiteiden uusimi-sesta valmistui joulukuussa 2007 .

Toimenpideselvityksestä toteutukseen

Ennen töiden aloitusta teh-tiin toimenpideselvitys, jossa määritettiin toimenpiteet tie-kaiteiden korjaamiseksi ja uu-simiseksi . Selvityksessä kai-detyypiksi esitettiin metallista kaksoisputkikaidetta .

Urakkakilpailu järjestet-tiin vuodenvaihteessa 2014–2015 . Tarjouksia saatiin neljä joista edullisin oli Antin Kaide

Uudet puukaiteet ja vanhat kiviset tukimuurit.


Oy:n tekemä tarjous . Urakka-sopimus solmittiin Antin Kai-de Oy:n kanssa, minkä jälkeen yritysjärjestelyistä johtuen urakan toteutti Saferoad An-tin Kaide .

Sopimuskatselmuksessa urakoitsija esitti, että kaksois-putkikaide korvattaisiin Tertu-puukaiteella . Tilaaja suostui ehdotukseen, koska hintaero kaksoisputkikaiteen ja puukai-teen välillä ei ollut liian suuri ja puukaidekin täyttää Liiken-neviraston asettamat törmä-

yskestävyys-, riskitaso- ja toi-mintaleveysvaatimukset .

Uutta Tertu-kaidetta asen-nettiin 3 km .

Vanhaa yksijohteista puu-kaidetta kunnostettiin 30-lu-vun malliin noin 0,5 km, mi-tä varten mm . teetettiin 60 kpl betonisia kaidepylväitä 30-lu-vun piirustusten mukaan . Puujohteet maalattiin valkoi-siksi niin kuin ne alun perin olivatkin .

Kaksijohteista puukaidetta kunnostettiin 60 metriä . Lisäk-

si vanhaa teräspalkkikaidetta korotettiin 0,7 km:n matkalla .

Urakoitsija suoritti kaide-työt ammattitaidolla ripeästi ympäristöä ja suojeltavia ra-kenteita säästäen . Työt van-hojen kaiteiden korjauksineen kestivät toukokuun alusta al-kaen noin kuukauden, joten ne valmistuivat ennen loma- ja turistikauden alkua .

16 6/2015 6/2015 17

EDUSKUNNASTA

Tieliikennelaki 2020-luvulle

Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti vuonna 2013 tieliikennelain kokonais-

uudistushankkeen . Nykyinen tieliikenne-laki on säädetty vuonna 1981 . Reilussa kolmessakymmenessä vuodessa niin au-tot kuin liikenneolosuhteet ovat muuttu-neet valtavasti . Kehitys on ollut nopeaa, eivätkä voimassa olevat säädökset vas-taa enää nykyolosuhteisiin .

Säädösluonnoksien kirjoittaminen on parhaillaan menossa, minkä jälkeen luonnokset lähtevät lausuntokierroksel-le . Lausuntokierros on tärkeä osa lainval-mistelua, ja lausunnonantajilla on oltava riittävästi aikaa lausunnon valmisteluun . Alan toimijoilla olevan tiedon painoarvo on oltava riittävän suuri säädöksien si-sällössä . Aikataulun osalta tavoitteena on, että eduskunta saisi hallituksen esi-tykset uudistuksista käsiteltävikseen en-si vuoden syksyllä .

Uudistuksen tavoitteena on pitää la-ki entistä paremmin niin ajoneuvojen teknisen kehityksen kuin älyliikenteen kehityksen mukana . Lisäksi huomio-ta kiinnitetään nykyistä parempaan lii-kenneturvallisuuteen ja kansalaisten oi-keusturvaan . Myös liikennerikkomuksia ja -rikoksia koskeva rangaistusjärjestel-mä otetaan käsittelyyn . Esimerkkinä voi mainita, että kännykän käyttö liikentees-sä lisää merkittävästi vaaratilanteita niin kuljettajalle kuin muille liikkujille . Toden-näköisyys vaaratilanteelle kännykkää käytettäessä on noin 40 prosenttia . Sak-ko kännykän käytöstä ajon aikana ei ole riittävällä tasolla, sillä kännykkään puhu-minen ajettaessa yleistyy koko ajan .

Normienpurkutalkoot yltävät tähän-kin lakiuudistukseen: menettelytapoja uudistamalla voidaan kohdistaa viran-omaisten resursseja turhasta byrokrati-asta sinne, missä niitä todella tarvitaan . Uudistus tehdään perinpohjaisesti; jopa kaikki liikennemerkit käydään läpi .

Kävelyä ja pyöräilyä tullaan tuke-maan entistä voimakkaammin liikku-misen muotona . Liikenneturvallisuus etenkin kevyen liikenteen väylillä on ol-lut paljon esillä viime viikkoina . Useat onnettomuudet ovat herättäneet huo-len siitä, onko kevyen liikenteen väylien turvallisuus riittävällä tasolla . Vaaratilan-teita syntyy muun muassa siitä, kun sekä kääntyvälle autoilijalle että jalankulkijalle palaa vihreä valo . Tieliikennelain uudis-tuksessa on otettava tarkastelun alle kei-not, joilla pystymme turvaamaan kevyen liikenteen väylien kulkijoiden matkaa en-tistä tehokkaammin .

Liikennepalveluiden mullistus tulee jatkumaan voimakkaana myös tulevai-suudessa . Lakiuudistuksessa pitää poh-tia, miten pystymme vastaamaan ihmis-ten liikkumistarpeisiin mahdollisimman sujuvasti, taloudellisesti ja ekologisesti . Matkaketjuista on saatava nopeat ja tur-valliset ilman turhaa odotusaikaa . Tule-vaisuudessa eri liikennevälineiden yh-distely tulee olemaan yleisempää . Myös autojen ja pyörien yhteiskäyttö yleistyy . Pidemmän tähtäimen tavoitteena tulee olla ihmisten ja tavaroiden niin sujuva liikkuminen, että Suomea voidaan pi-tää logistiikan mallimaana ja logistiikas-ta voidaan kehittää myös vientituotteita .

Autoissa tullaan hyödyntämään uutta teknologiaa, joka tekee ajamisesta turval-lisempaa ja ennustettavampaa . Ongel-mana on iäkäs autokantamme . Uuden teknologian täysimääräinen hyödyntä-minen liikenteessä edellyttää autokan-tamme reipasta nuorennusta . Romu-tuspalkkio ja autoveron lasku ovat askel oikeaan suuntaan .

Uudistuksessa pitää selvittää haja-asutusalueen henkilöliikenteen tulevai-suuden ratkaisut . Liikkuminen pitää olla mahdollista myös syrjäseuduilla . Tässä olisikin hyvä testikenttä hallituksen pe-räänkuuluttamille kokeiluille siitä, miten syrjäseudun asukkaiden liikkuminen voi-daan järjestää järkevästi ja kustannuste-hokkaasti . Onnistuneesta kokeilusta voi-daan laajentaa toimiva käytäntö koko maan alueelle .

MIRJA VEHKAPERÄ,

KANSANEDUSTAJA (KESK .)

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN VPJ .

18 6/2015 6/2015 19

JA

RI

AH

ON

EN

, L

EM

MIN

KÄ

INE

N O

Y


Vuonna 2015 tehdään tiivis-tä yhteistyötä kaikkien si-

dosryhmien kanssa . Liikenne-viraston valvontastrategisen valinnan lähtökohdaksi vuo-siksi 2014–2017 on valittu työ-turvallisuustoiminta yhteisellä työpaikalla . Näin kokonaisku-va toimialasta ja tarveharkin-ta valvonnan suuntaamiseksi tarkentuisi kokonaisvaltaisek-si . Työturvallisuustoiminnan suunnittelussa tulee pystyä aikaisempaa paremmin ot-

RISTO LAPPALAINEN • LIIKENNEVIRASTO

Työturvallisuus on yhteispeliäLiikenneviraston työturvallisuustoiminnan tarkoituksena

on edistää työturvallisuutta Liikenneviraston työmailla.

Yhteistyö on kestävin tie edistää työturvallisuutta ja toisaalta

työturvallisuudesta saatava hyöty on yhteistä.

tamaan huomion toimialan nopeat suhdannevaihtelut ja niistä seuraavat rakennemuu-tokset . Vuonna 2016 työturval-lisuustoimintaa kohdistetaan enemmän vesiväylätoimintoi-hin, sillä vesiväylätoimintojen työturvallisuuteen ei ole riittä-västi panostettu .

Tapaturmavaarojen selvi-tyksissä ja riskien arvioinnissa on Liikenneviraston työmail-la edelleen vakavia puutteita, mikä korostuu erityisesti pie-

nillä työpaikoilla . Vaikka tapa-turmantorjunnan käytännön toimenpiteitä tehdään melko paljon, ne tehdään usein sat-tumanvaraisesti ja ilman edel-tävää vaarojen tunnistamista ja toimenpiteiden suunnitte-lua .

Liikenneviraston työtur-vallisuuspäivä järjestettiin 4 .12 .2014 . Tilaisuus oli jatkoa aiemmin järjestetyille työtur-vallisuustapahtumille . Työtur-vallisuuspäivä oli suunnattu

erityisesti infra-alalla työs-kenteleville, mutta oli ennen kaikkea avoin kaikille . Päivän pääpuhuja oli maailmanlaa-juisesti tunnustettu tutkija ja professori Erik Hollnagel . Vas-taava tilaisuus järjestetään tä-nä vuonna 1 .12 .2015 .

Mukana Turvapuistotoiminnassa

Turvapuisto on Rudus Oy:n perustama Euroopan ensim-

Valopallo, ’’keinoaurinko’’ parantaa yötyön turvallisuutta.

18 6/2015 6/2015 19


mäinen rakennusalan työtur-vallisuuden koulutusrata . Es-poon Ämmässuolla sijaitseva Rudus-turvapuisto on oppi-mista varten . Puistossa opi-taan havaitsemaan vaarat ja opetetaan turvallisia työta-poja . Yhteistyökumppaneik-si turvapuistoa kehittämään ja hyödyntämään Rudus on saanut runsaasti rakennus-alan urakoitsijoita ja muita alan yrityksiä .

Suurena rakennuttajana Liikenneviraston haluaa olla mukana turvapuistossa, joka on koko rakennusalan työtur-vallisuutta edistävä yhteinen paikka . Loppuvuodesta 2015 Liikennevirasto esittäytyy ti-laajan toimintaa esittelevällä rastilla, joka toteutetaan esit-telykontin kautta . Näin toimi-malla Liikennevirasto haluaa edistää rakennusalan yhteis-tä työturvallisuus- ja turval-lisuusyhteistyökulttuuria . Lisäksi rasti tuo Liikennevi-raston toimintaa ja roolia tu-tummaksi turvapuiston vie-railijoille, rakennusalalla jo työskenteleville sekä sinne pyrkiville, kuten opiskelijoille . Vuonna 2016 Liikenneviras-to rakentaa Oulun Turvapuis-toon työturvallisuusaiheisen opetusrastin .

Tarkastustoiminnasta

Omavalvonta on viraston omaa sisäistä toimintaa, jolla osaltaan varmistetaan, että ti-laajat (Lii-kennevirasto ja ELY-keskukset) ja palveluntuotta-jat toimivat lainsäädännön, toimintaohjeiden, turvalli-suusmääräyksien ja -ohjeiden sekä muiden Liikenneviras-ton asettamien vaatimus-ten ja sopimusten mukaises-ti . Omavalvonta kattaa kaikki väylänpidon vaiheet: suunnit-telun, rakentamisen, hoidon ja ylläpidon . Kaikista omaval-vonnoista dokumentoidaan tulokset, päätökset ja korjaa-vat toimenpiteet vastuutahoi-neen . Liikenneviraston oma-valvontaa on myös tilaajan erikseen sopimuksin teettä-mä omavalvonta, jonka suo-rittaa konsultti .

Omavalvontatarkastus on yleiskäsite, johon liittyy tur-vallisuusdokumentaation tar-kastus ja turvallisuuskierros .

Turvallisuusdokumentaation tarkastukset ja turvallisuus-kierrokset tehdään ohjeen mukaisesti . Omavalvonta-tarkastus tehdään kohteissa pääasiassa kertaluonteises-ti, mutta tarvittaessa oma-valvontatarkastus tai sen osa voidaan tehdä samaan koh-teeseen uudestaan, esimer-kiksi mikäli tarkastuksessa havaitaan merkittäviä turval-lisuuspuutteita .

Liikenneviraston ja ELY-kes-kusten liikenne ja infrastruk-tuuri-vastuualueen yhteinen tarkastustoiminta perustuu Liikenneviraston strategiasta johdettuun turvallisuusstra-tegiaan, joka antaa suuntaa myös ensisijaisille valvonta-kohteille . Omavalvontatarkas-tuksia kohdennetaan jo teh-dyistä tarkastuksista saadun tiedon perusteella . Sen lisäk-si tarkastuksien suunnitte-lussa otetaan huomioon tur-vallisuuspoikkeamatiedot, riskienarvioinnit, muutokset toimintaympäristössä sekä tiedossa olevat tarpeet oma-valvontatarkastuksille .

Turvallisuuskierros voi-daan toteuttaa rakentamisen, hoidon ja ylläpidon työmaal-la sekä lisäksi suunnittelun maastotöissä, rautatieliiken-teenohjauksessa tai muussa Liikenneviraston toimintaan ja sen vastuulle kuuluvassa kohteessa, joka liittyy kysei-seen omavalvontatarkastuk-seen . Turvallisuuskierroksen kokoonpano voi vaihdella, mutta pääsääntöisesti mu-kana ovat Liikenne-viraston edustaja, urakoiden osalta palveluntuottajan turvallisuu-desta vastaava henkilö ja tur-vallisuuskoordinaattori . Kier-roksella tarkastetaan muun muassa työmaan olosuhtei-ta, toimintatapoja, kalustoa ja työturvallisuutta . Turvalli-suuskierrosta tehtäessä täy-tetään pöytäkirja .

Havaittujen poikkeami-en korjaavat toimenpiteet ja niiden aikataulutus sovitaan yhteistyössä omavalvonta-tarkastuksen osallistujien kanssa . Nämä tiedot kirjataan myös omavalvontatarkastuk-sen pöytäkirjaan . Toimenpitei-den toteuttamista seurataan esimerkiksi sähköpostitse tai tarvittaessa pidetään uu-

si omavalvontatilaisuus myö-hemmin, jossa tarkastetaan korjaussuunnitelman toteu-tuminen . Omavalvontatarkas-tus dokumentoidaan aina, jot-ta siitä saatuja tietoja voidaan analysoida myöhemmin .

Työturvallisuus-kulttuurista

Liikennevirastossa ollaan käynnistämässä Valtion vi-raston työturvallisuuskulttuu-rin kehitysvaiheen kartoitus, jossa on kohteena Liikenne-viraston työntekijät, joiden työnkuvaan sisältyy työmail-la käyminen .

Suunnannäyttäjänä ja ak-tiivisena toimijana Liikenne-virasto panos taa työtur valli-suuskulttuurinsa sel vittämi-seen . Työturvalli suuskulttuu-rin kartoitus hyö dyn tää avoin-ta sekä vuoro vaikutteista joh-tamista ja asiantuntijatyötä . Näin Liikennevirasto parantaa oman työyhteisönsä hyvin-vointia sekä motivoi yhteis-työkumppaneitaan tekemään samoin .

Selvityksen tekeminen tu-kee Liikenneviraston tapaa toimia; näin hyödynnetään tiedon ja osaamisen jakamis-ta tehokkaasti sekä varmiste-taan parhaiden käytäntöjen hankkiminen ja jakaminen .

Turvallisuuspoikkeamista

Turvallisuuspoikkeamatietoa on kerätty Liikenneviraston tiehankkeilta sekä ELY-kes-kusten tiehankkeilta jo usei-ta vuosia . Vuonna 2014 tur-vallisuuspoikkeamatietoa kerättiin näiltä hankkeilta ai-empien vuosien mukaises-ti turvallisuuspoikkeamien seurantalomakkeilla . Turval-lisuuspoikkeamatietojen ke-ruun ja analysoinnin tavoit-teena on parantaa tieväylien turvallisuustasoa sekä näis-sä työympäristössä toimivien työntekijöiden ja ulkopuolis-ten henkilöiden turvallisuutta .

Vuonna 2014 tiehankkeil-ta toimitettiin turvallisuus-poikkeamia lähes viisinkertai-nen määrä aiempiin vuosiin verrattuna . Suurin osa kas-vusta kohdistui kuitenkin turvallisuushavaintoihin . Il-moitettujen työtapaturmien

määrä kasvoi noin 20 % ver-rattuna vuosiin 2011–2013, mutta vakavien tapaturmien määrä väheni ja keskimää-räinen poissaoloaika pieneni . Vuoden 2014 työtapaturmi-en syiden ja seurausten tren-deissä ei ole suuria muutoksia verrattuna aiempiin vuosiin .

Tiehankkeiden ilmoittami-en onnettomuuksien ja vahin-kojen määrä on pysynyt suun-nilleen samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina . Suurin osa onnettomuuksista tapah-tuu tieliikenteessä, joko työko-neella tai muulla ajoneuvolla liikkuessa . Tätä tullaan huo-mioimaan jatkossa turvalli-suustyön resursseja ja toi-menpiteitä kohdennettaessa .

Kerättyä turvallisuus-poikkeamatietoa käytetään hyväksi Liikenneviraston hankkeiden ja urakoiden tur-vallisuustason arvioinnissa, toimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa . Turvalli-suuspoikkeamatietojen kerää-misen ja analysoinnin tavoit-teena on:

- Koota tietoa Liikennevi-raston toimintojen turvalli-suustilanteesta ja sen muu-toksista

- Varmistaa turvallisuus-työn resurssien oikea kohden-taminen

- Tuottaa tietoa ja kehitys-toimenpiteitä turvallisuuskult-tuurin parantamiseksi

Raportoitujen työtapatur-mien määrä kasvoi vuonna 2014 noin 20 % vuosien 2013–2011 tasosta . Työtapaturmien määrä investointihankkeilla kasvoi vuonna 2014 aiempiin vuosiin nähden noin 63 %, kun taas työtapaturmien mää-rä kunnossapitohankkeilla laski noin 14 % . Raportoitu-jen vaaratilanteiden ja tur-vallisuushavaintojen määrä kasvoi huomattavasti edellis-ten vuosien tasosta . Suurim-pana tekijänä tähän kasvuun oli Tampereen rantatunneli -hanke, joka oli hyvin aktiivi-nen raportoija . Turvallisuus-havaintoja on pyydetty toimit-tamaan vasta vuodesta 2012 lähtien . Raportoitujen työta-paturmien kokonaismäärän kasvusta huolimatta vakavi-en tapaturmien määrät ovat vähentyneet aiempiin vuosiin nähden .

20 6/2015 6/2015 21


Yllä olevassa taulukossa on esitetty työtapaturmataajuu-det hankkeiden omistajuus-suhteiden mukaisesti jaotel-tuna . Tapaturmataajuudessa on huomioitu kaikki hankkeil-ta raportoidut työtapaturmat, jossa mukana myös nollata-paturmat (tapaturmat, joista ei seuraa poissaoloa), joiden määrä on vuonna 2014 kasva-nut . Tällä laskentatavalla Lii-kenneviraston hankkeiden ta-paturmataajuus on kasvanut yli 50 % verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon . ELY-kes-kusten osalta tapaturmataa-juus on pysynyt melko sa-malla tasolla kuin aiempina vuosina .

Vuonna 2014 tieväylähank-keilta raportoitujen työtur-vallisuuspoikkeamatietojen kokonaismäärä on kasva-nut huomattavasti aiemmis-ta vuosista . Työtapaturmien määrä ei ole kuitenkaan kas-

TIEHANKKEET 2014 2013 2012 2011

Työtapaturmat 80 64 69 68

- Työtapaturmat investointihankkeilla 47 27 28 31

- Työtapaturmat kunnossapitohankkeilla 33 37 41 37

Vaaratilanteet 155 28 29 33

Turvallisuushavainnot 1026 11 9 0

Yhteensä 1261 103 107 101

TIEHANKKEET 2014 2013 2012 2011

Liikenneviraston hankkeiden tapaturmataajuus

15,1 8,8 8,9 11,9

ELY-keskusten hankkeiden tapaturmataajuus

16,8 15,7 13,5 19,3

ELY-keskuskohtaiset tapaturmataajuudet:

- Etelä-Pohjanmaa 15,2 21,1 7,7 11,2

- Kaakkois-Suomi 18,4 18,5 23,1 19,2

- Keski-Suomi 9,1 7,8 0,0 23,8

- Lappi 11,8 4,7 16,1 37,6

- Pirkanmaa 28,9 16,7 6,1 11,8

- Pohjois-Pohjanmaa 31,2 16,0 19,5 12,9

- Pohjois-Savo 7,0 13,8 26,3 17,1

- Uusimaa 21,9 15,8 9,6 21,5

- Varsinais-Suomi 6,4 26,7 5,7 23,1

vanut merkittävästi; lähes koko kasvu sisältyy turvalli-suushavaintoihin ja vaarati-lanteisiin . Liikenneviraston hankkeiden osalta tapaturma-taajuus on kasvanut huomat-tavasti vuonna 2014 . Tämä selittyy osin sillä, että myös nollatapaturmien määrä on kasvanut näillä hankkeilla verrattuna aiempiin vuosiin . ELY-keskusten hankkeiden yh-distetty tapaturmataajuus on pysynyt samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina .

Sattuneiden työtapatur-miin liittyvien syiden ja seura-usten trendit pysyivät pääasi-assa samantyyppisenä kuin aiempina vuosina . Tapatur-mia sattuu edelleen yleisim-min henkilön liikkumisessa, käsikäyttöisillä työkaluilla työskennellessä ja esineitä kä-siteltäessä, johtuen henkilön putoamisesta, kaatumisesta tai liukastumisesta ja laitteen,

työkalun tai esineen hallinnan menettämisestä . Yleisimmät vammat ovat vuodesta toi-seen olleet tärähdyksiä ja ruh-jeita, sijoiltaan menoja, nyr-jähdyksiä ja venähdyksiä sekä haavoja ja pinnallisia vammo-ja .

Turvallisuustyötä tiehank-keilla tehostetaan ja samalla tunnistetaan hankekohtaises-ti työympäristöön sekä työta-poihin liittyviä vaaroja . Näin kehitetään jatkotoimenpiteitä työtapaturmien estämiseksi tulevaisuudessa .

Organisaation oppiminen

Jatkossa Liikennevirastoa eri-tyisesti kiinnostaa myös se, että onko osattu päivittää ja täsmentää omia ohjeita ha-vaittujen vaarojen turvalli-suuspoikkeamien seurannan avulla . Loppuvuonna 2015 kartoitetaankin palveluntuot-

tajilta ja tilaajan edustajilta vaikutuksia, joita olisi toimin-nassa havaittu ohjeiden jal-kautuksessa ja mahdollisis-ta saavutetuista hyödyistä ja turvallisuusvaikutuksista . Tä-mä on tärkeää tietoa osana oman toiminnan oppimises-sa ja parantamista . Se lisää tietoa, osaako Liikenneviras-to ohjeistaa hankkeita turval-lisuuden hallinnassa vaiku-tuksia saaden, kuten toivoo . Vuosien 2012–2015 aikana on työkoneiden ja työmaiden ohjauslaitteiden vaatimuksiin tullut merkittäviä muutoksia

Turvallisuus-koordinaattori-koulutusta

Liikennevirasto järjestää tur-vallisuuskoordinaattorin pä-tevyyteen liittyvää koulutusta, joka perustuu valtioneuvos-ton asetukseen rakennustyön turvallisuudesta (205/2009 5§) . Tilaajan on nimettävä jo-kaiseen rakennushankkee-seen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuus-koordinaattori .

Tavoitteena on, että turval-lisuuskoordinaattorin tehtä-vissä toimivilla on yhteneväi-set tavat ja osaamistasot tehdä työtä . Työmaiden tur-vallisuuden varmistamisek-si Liikennevirasto on päättä-nyt luoda Liikenneviraston työmailla vaadittavan koko-naisuuden turvallisuuskoor-dinaattorin tehtävissä toimi-ville, joka antaa pätevyyden toimia viraston työmailla ky-seisessä tehtävässä .

Koulutimme kesäkuussa 2015 ensimmäisen kerran Lii-kenneviraston ja ELY-keskus-ten henkilökuntaa, jotka toi-mivat kyseisessä tehtävässä työmaillamme . Koulutukset jatkuvat marraskuussa 2015 .

Tiehankkeiden työturvallisuuspoikkeamien jakautuminen

Kaikkien raportoitujen tapaturmien tapaturmataajuudet

20 6/2015 6/2015 21


Maan uusi hallitus ilmoitti jo hallitusohjelmassaan,

että korjausvelkaa kurotaan umpeen vuosina 2016–2018 yhteensä 600 miljoonalla eu-rolla . Vaaleja varten eri jär-jestöjen antamat viestit olivat menneet perille . Jos korjaus-velkaan ei puututa, alkaa myös tavaroiden liike hidas-tua logistiikassa . Nyt vain jän-nitetään, mitkä ovat ne kritee-rit, joiden perusteella tuo 600 miljoonaa euroa jyvitetään päällysteisiin, siltoihin, ratoi-hin jne .

Logistiikka käyttää runko-verkkoa volyymikuljetuksiin, mutta eräät kuljetusten tar-vitsijat, kuten päivittäistava-rakauppa, metsäteollisuus, maito- ja polttoainekuljetuk-set, operoivat päivittäin myös alempiasteisella tieverkolla . 600 miljoonan euron jako ei tule olemaan helppoa . Mutta pääasia, että rahaa saatiin, se on loistavaa .

Samalla hallitus linjasi, että käytännössä uusia kehitysin-vestointeja ei laiteta liikkeelle, vain jo sovitut ja aloitetut vie-dään loppuun . Tässä logistiik-ka-ala on kuitenkin eri mieltä . Jotta logistiikan käytännön kulkua helpotettaisiin, vaa-tii se edelleen erilaisten, iso-jen ja pienien, pullonkaulojen avaamista . Mitään perustet-ta ei ole pitää vuosien taukoa . Ilman investointeja rakenta-miskalusto myydään pois ja ammatti-ihmiset hakeutuvat muualle .

Maksuliikenteen kohdalla ei muuta tarvitsekaan lisätä,

KYÖSTI ORRE • YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO YTL

Logistiikka tänään – miten huomennaSuomessa tavarat liikkuvat kohtuullisen varmasti. Maksuliikenne on

toiminut sähköisesti jo vuosia, mutta tieto ei vieläkään liiku riittävän

sähköisesti logistiikkaketjussa.

kuin vielä parantaa tietotur-vaa, jotta maksuliikennehäi-riöiltä vältytään vielä nykyis-tä paremmin .

Logistiikan sujuvuuden, te-hokkuuden ja virheettömyy-den kannalta tiedon digitali-soituminen on ensiarvoisen tärkeää . Suomi on ollut tässä jälkijunassa, esimerkiksi mui-ta Pohjoismaita jäljessä . Nyt GS1 Finland Oy on sopimus-kumppaniensa kanssa kehit-tämässä pilvipalvelua, jossa tilaus-toimitusketjussa tieto tulee siirtymään digitaalises-sa muodossa, myös pk-yritys-ten kohdalla . Tässä it-puolen tekninen kehitys auttaa pk-yri-tyksiä siirtymään digiaikaan ja kaiken lisäksi edullisesti . GS1 Finland rakentaa digitaalis-ta tilaus-toimitusketjua, Gol-li-palvelua, ensi vaiheessa logistisesti vaativaan elintar-vikeketjuun . Nyt ainoastaan noin 1 % (noin 40 yritystä) ket-jun osapuolista voi kommu-nikoida keskenään sähköisil-lä sanomilla .

Golli-pilvipalvelua raken-

netaan 10 pilottiyrityksen kanssa ja näiden on tarkoi-tus siirtyä palvelun käyttä-jiksi marraskuussa . Vuoden 2016 alussa palvelu mahdol-listuu muille noin 3 .000 val-mistajalle, maahantuojalle ja maatilalle elintarvikeketjus-sa . Koko elintarvikeketjun lo-gistiikka tehostuu huomatta-vasti, kun alusta saakka tieto on digitaalisessa muodossa, virheiltä vältytään entistä pa-remmin . Suunnitteluprosessit tarkentuvat, kun oikea tieto on käytettävissä ja lisäksi entis-tä nopeammin . Ruokahävikit pienenevät paremman suun-nittelun ansiosta jne . Lisäksi digitaaliseen ketjuun voidaan rakentaa lisäarvopalveluja, kuten hiilijalanjäljen laske-mista, tuoteseurantoja, tehok-kuusmittareita, automaat-tisia tavaran vastaanottoja vain muutamia mainitakse-ni . Myös logistiikan vaatimat merkinnät saadaan automaat-tisesti palvelusta, sähköisiä rahtikirjoja myöten . Auto-maattivarastojen hyödyt saa-daan vasta, kun digitaalisuus on koko ketjussa .

Seuraavina ovat odotuslis-talla jo tekninen tukkukauppa ja terveydenhuolto . Golli-pal-velu on toimialariippumaton ja ainutlaatuinen koko maa-ilmassa . Myös Tekes on ollut tukemassa kehitystyötä .

Digitaalisuus auttaa myös karttapalveluissa ja -suunnit-telussa . Myös erilaisten do-kumenttien saattaminen digi-taaliseen muotoon vähentää virheitä ja helpottaa niiden vä-

littämistä osapuolten kesken . Korjaukset ja muutokset ovat helpommin toteutettavissa .

Digitaalisuus on siten lo-gistiikassakin viimeistään jo huomista päivää . Se paran-taa eri tahoilla ja eri vaiheis-sa logistiikan toimivuutta . Jo väylien suunnittelusta ja nii-den toteutukseen aina väylien käyttöön saakka digitaalisuus muodostaa perustyökalun .

Myös tulevat Maas (Mobi-lity as a service) palvelut vaa-tivat hyvinkin laajaan digiver-koston palvelujen ostettaviksi ja järjestettäviksi . Robottiau-tot vaativat erittäin tarkan di-gitaalisen karttapohjan, jotta teillä voidaan tulevaisuudes-sa operoida huonollakin sääl-lä ja talvella, jolloin fyysiset apuvälineet eivät välttämättä toimi riittävän tarkasti . Myös tarkka tieto tiemerkinnöistä, liikennemerkeistä ja opasteis-ta jne . vaaditaan, ennen kuin robottiautot voivat liikennöi-dä automaattisesti tai peräti autonomisesti . Infra saattaa vaatia myös erilaisia antureita robottiautoja varten . Autono-miset robottiautot saattavat olla tulevaisuutta Suomes-sa 2030–40 . Silloin myös saa-daan täysi hyöty Maas-pal-veluista sekä henkilö- että tavaralogistiikassa .

Logistiikan digitalisoitu-minen on pääosin kiinni yri-tyksistä, mutta viranomai-set tuottavat logistisen ketjun käyttöön eräitä tietoja ja infraa . Yhteistyössä on siten voimaan tulevaisuudessakin .

Digitaalisuus on siten

logistiikassakin viimeistään jo

huomista päivää.

22 6/2015 6/2015 23


Moskovan välirauha oli Suomen ja Sosialistis-

ten Neuvostotasavaltojen Lii-ton välinen jatkosodan päät-tänyt aseleposopimus, joka allekirjoitettiin 19 . syyskuuta 1944 . Varsinaiset sotatoimet olivat päättyneet jo 4 .–5 . syys-kuuta 1944 .

Sopimuksen 15 . artiklan mukaan Suomi sitoutui so-tasaaliina luovuttamaan liit-toutuneiden (Neuvostoliiton) ylimmälle sotilasjohdolle kai-ken Suomen alueella olevan Saksalle ja sen vasalleille kuu-luvan sotilasomaisuuden se-kä näille maille kuuluvat ja Suomen aluevesillä olevat so-ta- ja muut alukset .

15 . artiklan noudattaminen aiheutti Inarin Lapissa vuon-na 1945 mittavat tienrakenta-mis- ja kuljetustyöt . Artiklassa määrättiin, että kaikki Saksan armeijan Suomeen jättämä omaisuus piti luovuttaa Neu-vostoliitolle . Varastot koostui-vat mm . taistelu-, kuormasto-, palosammutus-, majoitus- ja viestintävälineistä . Oli moot-toriajoneuvoja ja niiden osia, poltto- ja voiteluaineita, ta-loustavaraa ja rakennusmate-riaalia sekä kaikenlaista suu-ren armeijakunnan huoltoon ja ylläpitoon liittyvää materi-aalia . Ouluun perustettiin eril-linen sotasaaliin evakuointi-toimisto, jonka päälliköksi määrättiin everstiluutnantti Erkki Kukkonen. Valtaosa tar-vikkeista kuljetettiin Peräme-ren satamiin Neuvostoliittoon laivattaviksi .

ERKKI LILJA

Mittava kuljetustyö Lapissa 1944–1945

Nautsi luovutuspaikaksi

Neuvotteluissa oli sovittu, et-tä Inarin Lapissa Sodankylän pohjoispuolella olevien tarvi-kevarastojen luovutuspaikka olisi Nautsi . Auto- ja liikenne-toimittaja, tietokirjailija Ol-li Blombergin kirjassa Ulko-maanliikenteen vuosisata on FM Jari Kurkisen kirjoittama artikkeli Sotasaaliskuljetuk-set Petsamon Nautsiin, jonka mukaan Pohjois-Suomessa oli tuhansia tonneja saksalai-silta jääneitä tarvikevarastoja:

Tankavaarassa ja Vuotsos-sa 310 tonnia, Törmäsessä 619 tonnia, Ivalossa rajavar-tioston alueella 621 tonnia, Ivalon keskustassa 466 ton-nia, Petsamontien varressa

309 tonnia, Inarin kirkonkyläs-sä 891 tonnia ja Kaamasessa 814 tonnia .

Taka-Lapin sotasaalistoimisto

Ivaloon perustettiin heinä-kuun loppupuolella 1945 Ta-ka-Lapin sotasaalistoimisto, jonka päälliköksi tuli majuri E. Takala. Hän järjesti kuljetukset kolmeen jaksoon . Ensin oli ke-räilyjakso ja sitten kokoamis-jakso lastauspaikoille, joista varsinaiset kuljetukset Naut-siin alkoivat .

Parhaimmillaan oli ajossa 218 kuorma-autoa, joista osa oli SA-autoja, osa Pohjolan-Liikenne Oy:n sekä yksityis-ten autoja . Ivalossakin oli val-

vontakomission osasto, jonka tehtävänä oli valvoa myöskin sotatarvikkeiden luovutusta . Kussakin keräilypisteessä tar-vikkeista pidettiin tarkkaa va-rastokirjanpitoa, jotka luovu-tettiin komission valvojille .

Ylilyöntejä

Antero Tervonen kirjoittaa paljon kiitosta saaneessa väi-töskirjassaan Jälleenraken-nuksen tiellä sotasaaliskulje-tuksista:

”Ylilyöntejäkin tapahtui, koska evakuoinnista (sota-saaliskuljetuksista) vastaa-vat pyrkivät pitämään val-vontakomission edustajat tyytyväisinä . Pääesikunnan huolto-osasto esimerkiksi

KA

LE

RV

O R

AN

KA

MA

, N

OIN

19

30

. G

TK

, V

AN

HA

TK

UV

AT

NR

O 5

87

1 .

Paatsjoen Jäniskoski ennen voimalaitoksen rakentamista.

22 6/2015 6/2015 23


esitti vuoden 1945 elokuus-sa TVH:lle pyynnön, että Kaa-masen ja Nautsin välinen tie korjataan tyydyttäväksi kun-noltaan ja pitkilläkin autoilla kulkukelpoiseksi . TVH:n mu-kaan tie oli aivan tyydyttäväs-sä kunnossa kuorma-autolii-kennettä varten, ja ihmetystä herätti se, miksi tie pitäisi saa-da pitkillä autoilla liikennöitä-vään kuntoon, koska niiden käytön esteenä oli jo Ivalon lossi .”

Mitähän olisikaan tuuman-nut Ivalon legendaarinen tie-mestari Hjalmar Heinonen eli Heinos-Jallu, joka hoiti mie-hineen mallikkaasti tiet lii-kennöitävään kuntoon kuor-ma-autoille, jos Pääesikunnan käsky teiden kunnostamises-ta Kaamasen ja Ivalon välillä pitkiä rekka-autoja varten oli-si tavoittanut hänet . Tuskinpa olisi alkanut jatkamaan Ivalo-joen lossia .

Sotasaalistukit

Sotatarvikevarastojen kulje-tustyö , joka päättyi 25 .9 .1945, oli erittäin vaativa ja mittava . Kalusto oli heikkokuntoista ja renkaista oli huutava pula . Li-säksi kuljetustyön aikana suo-ritettiin raivaus- ja tienparan-nustöitä .

Mittava oli myöskin loka-kuun 29 . päivänä Inarin Nan-gujärveltä Nautsiin alkanut

puutavaran eli sotasaalistuk-kien kuljetus . Saksalaisten teettämiä tukkipuita oli jäänyt lansseihin noin 15 .000 kappa-letta . Ne piti suomalaisten kul-jettaa Nautsiin ja nopeasti .

Pohjolan Liikenne Oy ura-koi kuljetustyön Eino Leppä-sen johdolla . Autoja oli päi-vittäin ajossa keskimäärin 20, mutta niiden kokonaismäärä oli kaksinkertainen, koska ka-luston heikon kunnon vuoksi osa oli aina Ivaloon peruste-tussa varikolla korjattavana .

Tukeista piti jättää venäläis-ten määräyksestä noin 4 .000 kappaletta Suomen puolel-le Jäniskoskelle . Kuljetukset päättyivät 29 .11 .1945 . Merkil-lepantavaa on, että suomalai-set ja norjalaiset vielä seuraa-vanakin vuonna suunnittelivat tieyhteyttä Jäniskosken kaut-ta Norjaan, vaikka venäläiset olivat määränneet Jäniskos-kelle jätettäväksi omaan käyt-töönsä huomattavan erän tuk-keja .

Paatsjoen koskien ”osto” eli Ryssänkolmion synty

Jäniskosken voimalaitos, jos-kin tuhottuna, oli jäänyt Mos-kovan välirauhassa Suomen puolelle Inarin kuntaan . Työ-tapaturma oli sattunut venä-läisille heidän unohtaessaan Nikkelin kaivosalueen voi-manlähteet, Paatsjoen kos-

laissaatavista eli Suomessa olleesta saksalaisesta omai-suudesta . Neuvostoliitolle 1947 luovutettu Paatsjokivar-si koskineen tunnetaan myös-kin nimellä Ryssänkolmio .

Neuvostomiehitys Itä-Inarissa 1944–1945

Jokseenkin vähemmän on tunnettu jatkosodan jälkei-nen neuvostomiehitys Itä-Inarissa .Saksalaiset olivat perääntyneet Petsamosta Jääme-

rentien suunnassa venäläisten takaa-ajamina sekä ete-lästä suomalaisten takaa-ajamina Ivalon kautta kohti Ina-ria . Venäläiset joukot ja suomalaiset kohtasivat Ivalossa .

Marraskuun 3 . päivänä määrättiin Ivalon keskustan eteläpuolelle noin 10 kilometrin etäisyydelle Kerttuojalle venäläisten ja suomalaisten välille demarkaatiolinja, jo-ta etelästä tulleet suomalaisjoukot eivät saaneet ylittää . Suomalaisten puolesta neuvottelemaan tulivat eversti-luutnantti Jouko Hynninen ja JP 3:n ensimmäisen komp-panian päällikkö Olavi Venesoja . Tulkkina toimi JP 3:n so-tilaspastori . Venäläisillä oli aikomus jatkaa saksalaisten perässä Inariin, mutta everstiluutnantti Hynninen painot-ti, että tämä maa oli Suomea ja suomalaiset jatkavat Iva-losta eteenpäin .

Inarin saksalaiset jättivät 7 .–13 .11 .1944 käytyjen vii-vytystaisteluiden jälkeen perääntyen Karigasniemen tietä kohti Norjaa . Rajan saksalaisen 169 . Divisioonan pääjoukko ylitti 18 . marraskuuta Karigasniemessä . Sak-salaiset olivat poistuneet Ylä-Lapista jättäen jälkeensä tuhotun maakunnan mutta eivät olleet ehtineet hävit-tää valtavia sotatarvikevarastojaan . Ylä-Lappi oli tuhottu muttei tyhjä . Inarin itäosissa viipyivät venäläiset joukot .

Joulukuussa 1944 suomalaisten rajan vartiointi pi-ti aloittaa Ivalon tasalta, koska Ivalon kylän itä- ja poh-joislaidoilla oli vielä venäläisiä joukko-osastoja . Vasta 25 .päinänä syyskuuta 1945 venäläiset joukot poistuivat Itä-Inarista omalle puolelleen rajan taakse . Itä-Inari oli neuvostojoukkojen miehittämä lähes vuoden .

Nikkelin suomalaisten ennen jatkosotaa rakentamia jalos-tamorakennuksia. Kuvan on ottanut Norjan puolelta Pats-joen yli Olavi Lilja 2011.

ket . Neuvottelut alueesta päätyivät 1947; Neuvostoliit-to ”osti” Paatsjokivartta 176 neliökilometriä . Kauppahinta 700 miljoonaa silloista mark-kaa vähennettiin ns . saksa-

KA

LE

RV

O R

AN

KA

MA

, 1

94

2 .

GT

K,

VA

NH

AT

KU

VA

T N

RO

58

73

.

Jäniskosken voimalaitos. Voimalaitoksen tuhosivat saksa-laiset perääntyessään 1944. Voimalaitos, joka jäi 1944 Suo-men rajojen sisään, toimi Nikkelin kaivosten jalostamoiden käyttövoimana. Nikkeli säästyi tuholta jatkosodassa.

24 6/2015 6/2015 25


Tieverkon kunnossapidon nykytilaa kuvastaa toimi-

jakentän pirstaloituminen . En-nen, etenkin ”Tielaitosaikaan” tienpitäjä suunnitteli ja teki tiestön ylläpito- ja hoitotoi-met hyvin pitkälti omana työ-nään . Tänä päivänä toteutus on kilpailutuksen kautta siir-tynyt ylläpito- ja alueurakoi-hin, kun taas suunnittelu- ja valvontatyötä tekevät useat konsultit erilaisten puitesopi-musten kautta .

Hyvin yleistä on, että eri toimijat tilaajan, suunnitteli-jan ja toteuttajan organisaati-oissa eivät tiedä toistensa sa-manaikaisista toimista, jotka tapahtuvat samalla tieverkon osalla .

Tieto ei kulje eri toimijoiden välillä

Toimijakenttä on kasvanut vuosien saatossa hyvin laa-jaksi, ja kuten yritysmaailmas-sa, myös tienpidon alalla yhä tärkeämpään asemaan nou-sevat tiedonhallinta ja tieto-jen jakaminen sekä viestintä eri toimijoiden välillä .

Valitettavasti tällä hetkellä on havaittavissa, että tiedon-hallinnan osaaminen ei ole kasvanut samaa tahtia toimi-jamäärän kasvun kanssa . Tä-mä on nähtävissä niin yllä-pito–hoito-rajapinnassa kuin suunnittelu–toteutus–valvon-ta-rajapinnassakin eri toimi-joiden välillä .

MANU MARTTINEN • TYÖPÄÄLLIKKÖ • NCC ROADS OY

Tienpitoon tarvitaan parempaa tiedonhallintaaTienpidon jakautuminen usealle toimijalle nostaa tiedonhallinnan ja

tiedon jakamisen entistä tärkeämpään asemaan.

Suurimpana haasteena onkin, että toimijat eivät tällä hetkellä välttämättä tiedä toi-nen toisistaan, eivätkä jaa tie-toa keskenään . Tienpitäjä ei myöskään ole mahdollistanut eri toimijoiden välistä vuoro-vaikutusta niin hyvin kuin se olisi esimerkiksi nykyteknolo-gian avulla mahdollista tehdä .

Tiedonhallinta tuo menestystä

Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että toimijat, jotka ovat panostaneet tiedonhal-lintaan, ovat menestyneet pa-remmin kuin ne toimijat, jotka eivät ole tätä panostusta teh-neet . Tehtyihin toimenpiteisiin on menestyneillä toimijoil-la liittynyt suunnitelmallinen tiedonjako metatietopohjais-ten1) pilvipalvelujärjestelmien avulla ja hiljaisen tiedon ke-rääminen .

Hiljaisen tiedon keräämi-nen onkin äärimmäisen tärke-ää, ja monilla aloilla – ei siis pelkästään tienpidossa – on havahduttu siihen faktaan, et-tä ”suuret ikäluokat” ovat elä-köitymässä, ja että heillä on nimenomaan sitä tietoa ja osaamista, jota yhteiskuntam-me ei saa hukata . Tienpidossa tällainen tieto on esimerkik-si: onko joku tietty alemman tieverkon tie suunnitelmal-lisesti rakennettu vai paran-netun kunnossapidon avulla vaan aikojen kuluessa muo-

Tiedonkulku hoidon ja ylläpidon välillä. (Ahosuo 2013)

dostunut . Hiljaisen tiedon keräämi-

nen olisikin syytä aloittaa nyt . Ensimmäisenä toimenpitee-nä sitä pitäisi kerätä vanhoil-ta tiemestareilta .

Kolme vaihetta tiedon parempaan hallintaan

Miten sitten parantaa tiedon-hallintaa tienpidon toimija-kentässä? Vastaus löytyy kol-mivaiheisesta tavasta hallita kokonaisuutta: tekniikan mah-dollistamana – viilatuin pro-sessein – ihmisten sitoutumi-sella ja osallistumisella .

Tekninen puoli on kaikista helpoiten ratkaistavissa, jo-ten aloitetaan siitä . Maailma on täynnä järjestelmiä, joilla tietoa voi hallita tehokkaas-ti . Hieman retorisesti voisikin kysyä: miten on mahdollista, että vuonna 2015 tieverkon hallinnan yksi kulmakivi on il-man minkäänlaista älykyyttä varustettu taulukko, jota siis kutsumme tierekisteriksi?

Missä ovat älykkäät, tieto-mallipohjaiset ratkaisut, jois-sa tieverkon eri osat – vaikka yksittäinen päätierumpu – tie-tävät sijaintinsa ja ominaisuu-tensa ja vieläpä kaiken tämän

24 6/2015 6/2015 25


suhteessa muihin tieverkon osiin ja asioihin? Tietomalli-ihmiset puhuvat näistä osis-ta olioina2) .

Miksi me kunnossapidon ammattilaiset emme ottaisi käyttöön älykkäitä ja nykyai-kaisia järjestelmiä, joissa nä-mä tietomalleista tutut oliot olisivat keskenään vuorovai-kutuksessa siten, että niitä voisi ilmentää ympäröiväs-sä maailmassa karttapohjai-sesti? Tällaista järjestelmästä on joskus käytetty nimitys-tä ylläpitomalli, joka tarkoit-taa yksinkertaisesti avointa dataa hyödyntävää, älykäs-tä metatietopohjaista tiedon-hallintajärjestelmää, jota il-mennetään visuaalisessa käyttöliittymässä kaikkien toi-mijoiden hyväksi .

Prosessiin aikaa ja suunnitelmallisuutta

Nykyprosesseja – niin kuin nykyaikaakin – kuvastaa kiire ja hektisyys . Tieverkolle tehtä-vät toimet suunnitellaan mo-nesti toteutusta edeltävänä syksynä tai talvella vaillinaisin lähtötiedoin: tiedossa ei vält-tämättä ole kaikkia niitä tien ongelmia ja ongelmien syitä,

Tienpidon tiedonhallinnan kolme osakokonaisuutta: tek-niikka on yleisesti se osa mihin suurin panostus kohdistuu, jolloin se voi tuntua jopa taakalta. (seminaari: When social science meets BIM and LEAN)

joita voisi olla . Jotkin näistä ongelmista sitten saatetaan korjata niin sanotusti lennosta urakoinnin aikana . Voisin väit-tää, että tämä on paitsi kallis-ta, se ei ole kestävää .

Miksi tienpidon sitten pitää olla näin hektistä? Eikö suun-nittelua voisi aloittaa teknii-

kan mahdollistamalla läh-tötietojen keruulla jo paljon aiemmin? Tällöin pystyttäi-siin kartoittamaan ongelma-kohtien syy-seuraussuhteet jo hyvissä ajoin ja suunnitel-la toimenpiteet nimenomaan näiden syiden korjaamisek-si, siirryttäisiin siis sairaan-

Esimerkki olioiden kuvaamisesta tulevaisuuden käyttöliittymässä. Kuvassa on pistemäisiä, viivamaisia ja aluemaisia olioita, joihin liittyy ominaisuustieto-ja. Pistemäiset oliot ovat tässä esimerkissä keskilinjageometriaan liittyviä tie-rumpuja, viivamaiset keskilinjageometriasta tietyn etäisyyden päässä olevia tiekaiteita ja aluemaiset kuvaus keskilinjageometriaan liittyvästä toteumallis-ta ja sen sijainnista pilvipalvelussa, sekä keskilinjageometriaan nähden tietyl-lä etäisyydellä sijaitsevasta viheralueesta.

hoidosta terveydenhoitoon . Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laitettaisiin alueura-koiden osalta hoidolliset asi-at kuntoon jo edellisenä ke-sänä ja tehtäisiin ylläpidon toimet hyvin hoidetulle, kui-vatuksen myötä asettuneelle tierungolle .

Muutos olisi merkittävä, sillä tänä päivänä asfalttiko-neiden kanssa välillä ihme-tellään, että eipäs kukaan ole viitsinyt poistaa palteita . Vas-tauksen prosessien osaan voi-si kiteyttää: ruuvataan vuosi-kelloa reilusti taaksepäin ja annetaan toimijoille ja toimil-le enemmän aikaa .

Uusia toimintatapoja

Tekniikan ja prosessien kun-nostuksen ohessa on syytä ymmärtää, että uusien toimin-tatapojen vienti käytäntöön ei ole aina helppoa . Teknii-kan mahdollistama keskuste-luyhteyden kehittäminen esi-merkiksi hoidon ja ylläpidon toimijoiden välillä olisi hyvä ensiaskel ja aiemmin pohdittu ylläpitomalli olisi hyvä alus-ta tähän .

Lisäksi hyvä keino olisi hyödyntää esimerkiksi ylläpi-don suunnittelijaa myös val-vontatehtävissä ylläpitoura-kassa tai osallistuttaa tätä muulla tavoin urakkaan . Täl-

26 6/2015 6/2015 27

Visio: tulevaisuuden tienpidossa tieverkolle tehdyille toi-menpiteille toteutetaan kattava jälkiseuranta, jonka tulok-set taltioidaan yhteiseen valtakunnalliseen tietovarastoon. Näitä tuloksia hyödynnetään samalle tai vastaavankaltaisel-le tielle seuraavan kerran toimenpiteitä tehtäessä.


löin varmistuisi vuorovaiku-tus ja palautteenanto koko toimitusketjussa ja mahdol-listuisi uuden oppiminen .

Tämä kaikki valmentaisikin meitä koko kunnossapidon alana siihen tulevaan haas-teeseen, että jossain vaihees-sa rapautunut, etenkin alem-pi, tieverkko on laitettava kuntoon tehokkaasti ja elin-kaarikestävästi .

Ennen kaikkea peräänkuu-luttaisin niin tienpitäjältä kuin muiltakin toimijoilta tämän kolmivaiheisen prosessin lä-piviennissä uusien ja vanho-

Metatieto on tietoa tiedosta . Metatiedon avulla luokitellaan itse tietoa . Esimerkiksi CD-levyn kan-sissa olevat tiedot ovat metatie-toa . Tierummun metatietoja ovat taas esimerkiksi rummun sijain-ti (XYZ ja tieosoite) ja halkaisija .

Olio on tietomallinnustermi . Inframallissa yksittäinen tierum-pu on rumpu-olio, joka sisältää älykästä tietoa, ja jolla on relaa-tio muihin olioihin . Englanninkie-linen termi Object .

Manu Marttinen on pitkän linjan tiemies . Asfalttihom-mat nyt 35-vuotias Manu aloitti jo 15-vuotiaana Kot-

kan Lemminkäisellä kesätyöntekijänä . Opiskelu Otanie-messä alkoi vuonna 2001 ja pari vuotta myöhemmin uusi kesätyöpaikka löytyi NCC:ltä . Vuodesta 2005 hän on ollut NCC:llä vakituisesti ja työtehtäviä on ollut monipuolises-ti tienhoidossa ja ylläpidossa mm . työpäällikkönä ja laatu-päällikkönä .

Opinnot ovat olleet välillä tauolla, mutta kirkas näkemys opiskelusta on pysynyt koko ajan . Maintenance BIM -tutki-muksen vetovastuu Infra FINBIM -työpaketissa johdatti Ma-nun omaan diplomityötutkimukseen, joka oli luontainen jatkumo BIM-tutkimukselle .

Valmistuminen diplomi-insinööriksi on jo lähellä, mutta opiskelua Manu ei siihen lopeta . - Elämä on jatkuvaa opis-kelua, hän sanoo .

jen ohjeistuksien noudattami-sen valvontaa . Pekka Järvisen Onnistu esimiehenä -kirjaa lainatakseni sen on oltava joh-donmukaista, johdonmukais-ta ja johdonmukaista .

Artikkeli perustuu kirjoittajan Aal-to-yliopistossa tekemään diplomi-työhön Tien käytönaikaisen tiedon hallinta ja hyödyntäminen ylläpi-don näkökulmasta. Työn valvo-jana oli professori Terhi Pellinen ja ohjaajina Nina Raitanen ja Il-mo Hyyppä . Diplomityö on ladat-tavissa osoitteesta: http://urn .fi/URN:NBN:fi:aalto-201509184398

Nykyinen kohdesuunnitteluprosessi.

Tarvittava iterointi parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi.

TIETOBOXI

Pitkän työkokemuksen omaava opiskelija

26 6/2015 6/2015 27

KOLUMNI

Olisi mielenkiintoista tietää luki-joiden ensimmäinen ajatus, jo-

ka herää otsikosta . Suomiko? Kyllä ja ei . Täällä on näyttöä sekä hyvästä että huonosta johtamisesta . Voisi-ko asiaan suhtautua niin, että aina-han on variaatiota, se on luonnol-lista, antaa olla? Ei voi . Johtaminen vaikuttaa niin suunnattoman pal-jon siihen, mitä suomalaisissa yri-tyksissä ja muissa organisaatioissa saadaan aikaan, että asia on suo-rastaan fataali . Lisäksi se vaikuttaa suuren ihmisjoukon elämän laatuun ja jopa terveyteen . Kannattaisi la-kata jauhamasta huippuosaamises-ta . Suomessa on osaamista näky-villä vaikka kuinka paljon ja piilossa vielä enemmän . Hyvä johtaminen vapauttaa sen maksimaaliseen ku-koistukseensa, huono tuhoaa . Vaik-ka kaikki huippu-alkuiset sanat alka-vat jo etoa, senkin uhalla ehdotan huippujohtamista tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi .

Johtaminen ei ole vain yhden ihmisen asia, sen, jota kutsutaan johtajaksi . Nykyään yhä suurem-pi osa työstä on asiantuntijatyötä, jossa erilaiset ammattilaisten ryh-mät ja tiimit tekevät työn . Johtaja on siellä heidän keskuudessaan ja yhdessä luodaan menestys . Tek-nikko tai insinööri konetta käyttäes-sään kyllä tietää, millainen on sopi-va kierrosluku tai käyttölämpötila . Asiantuntijaorganisaatiossa ei ole

pahitteeksi, jos ymmärtää hieman ihmisen käyttöjärjestelmää . Kuulin kerran sanonnan, että professorien johtaminen on sama kuin kissalau-maa johtaisi . Mikäs siinä, kissahan on älykäs ja seurallinen eläin . Joh-tamisen pointti taitaakin tulla sen itseohjautuvuudesta . Kissa ei sie-dä komentotaloutta . Kun sitä kut-suu, se tulee tai on tulematta . Si-säinen motivaatio ratkaisee . Tässä viiden pisteen vihje tulosjohtami-sen autuudesta häikäistyneille . On ihan turha tavoitella mitään ainut-laatuista, joka lukee strategioissa, jos ihmisten motivaation oksaa sa-hataan samaan aikaan . Kertolaskun sääntö pätee tähänkin: lopputulok-sen kannalta on ihan sama, mikä tu-lon tekijöistä on nolla .

Ihmistuntemus ja ihmiskäsitys ovat menestyksellisen johtamisen avaimia . Kaikilla työelämässä olevil-la luulisi olevan sellainen alue, jolla he ovat parhaimmillaan . Miten saa-da tehtävät ja parhaat ominaisuudet kohtaamaan? Se olisi kaikkien etu . Jos heti maanantaiaamuna alkaa odottaa perjantaita, homma ei ihan taida olla kohdallaan . Kemioilla on merkitystä . Kaikkien kanssa voi tul-la toimeen, mutta kaikkien kanssa ei nousta lentoon . Nokian kännykkä-bisneksen huikea nousu lähti siitä, että Ollila sai valita dream teamin, joka päätti tehdä jotakin suurta ja ainutlaatuista, jota he eivät kenen-

kään uskoneet heiltä odottavan . Ja he tekivät . Nokian myöhempi histo-ria tarjoaa muunkinlaisia oppitunte-ja . Kuten sen, että yhden yrityksen yhden aikakauden mallia ei kannata tunkea joka paikkaan siinä luulossa, että se toimii .

Suomi rämpii nyt suossa . Vanha sanonta kuuluu, että suomalainen on parhaimmillaan, kun on vaikeaa . Ei oikein siltä näytä . Olemme koulu-tetumpi yhteiskunta kuin koskaan ja silti jotakin oleellista puuttuu: sär-mää . Hyvä johtajuus on samaa kuin hyvä valmentaja joukkueelle . Mil-lä tahansa joukkueella ei ylletä saa-vutuksiin eikä mikään joukkue il-man määrätietoista valmennusta . Onneksi Suomessa on suuri määrä loistavasti toimivia tiimejä, yrityk-siä ja organisaatioita, joissa ihmis-ten on hyvä olla . Tulokset tulevat sellaisista joukkueista pienemmäl-lä kitkalla kuin muista . Yhä useam-man organisaation soisi pääsevän osalliseksi tuosta kokemuksesta . Se merkitsee, että oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoilla, johtajat mukaan lukien . Harva organisaatio on ihan neutraali . Usein on joko imua tai työntöä . Huippujohtamisella imua voi lisätä . Se on osa Suomen me-nestystä .

Kirjoittaja toimii liikenne- ja kulje-tustekniikan professorina Tampe-reen teknillisessä yliopistossa.

JORMA MÄNTYNEN

Huippujohtamisen luvattu maa

28 6/2015 6/2015 29

Punaiset kaksikerrosbussit muodostavat Lontoon joukkoliikenten rungon.


TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS PALONEN

Liikennealan ammattiainekerhot ekskursiolla Englannissa

Aalto-yliopiston

ja Tampereen

teknillisen yliopiston

(TTY) liikennealan

ammattiainekerhot

Linkki ja Liittymä

järjestivät viikon

mittaisen opintomatkan

Leedsiin ja Lontooseen

toukokuussa.

Mukaan lähti yhteensä 17 opiskelijaa . Leeds vali-

koitui kohteeksi koska Leed-sin yliopiston liikennealan opiskelijat vierailevat vuosit-tain Suomessa Linkin isän-nöiminä ja Linkki halusi ker-rankin lähteä vastavierailulle . Ekskursiolla oli paljon nähtä-vää ja tähän juttuun mahtui vain osa kohteista, mutta laa-jan raportin ekskursiosta voi lukea Linkin ja Liittymän eks-kursiolehdestä joka julkais-taan syksyllä .

Leeds – suurkaupunki ilman kunnollista joukkoliikennettä

Leedsin yliopiston tohtori Da-vid Milne vei ryhmän Leedsin

Liikennealan opiskelijat löysivät Leedsistä Suomessa har-voin nähdyn letkulaskurin.

keskustaan kävelykierrokselle heti ensimmäisenä iltana . Mil-ne esitteli Leedsiä ja sen his-toriaa liikenteen näkökulmas-ta . Milnen mukaan Leeds on yksi euroopan suurimmista kaupungeista ilman kunnollis-ta joukkoliikennettä . Kaupun-gissa kulkee paljon kaksiker-rosbusseja mutta järjestelmä itsessään on jokseenkin seka-va . Leedsissä oli raitiotie jo-ka purettiin autohuumassa 60-luvulle tultaessa . Suunnit-teilla on niveljohdinautojär-jestelmä, mutta Milnen mu-kaan suunniteltu reitti ei ole loppuun asti harkittu ja lisäk-si raitiotie olisi pitkällä tähtäi-mellä parempi vaihtoehto .

Milne kertoi että Leeds on panostanut pyöräilyyn, mutta

28 6/2015 6/2015 29


ongelmana on verkoston kat-konaisuus . Auto on edelleen kuningas vaikka potentiaa-lia pyöräilylle olisi . Pyöräilyn osuus liikenteestä on prosen-tin luokkaa ja Milnen mukaan syy on osittain siinä että 80-lu-vulla oli niin paljon pyörävar-kauksia että kukaan ei viitsinyt pitää pyörää .

Myös Leedsissä on todet-tu että ihmiset haluavat asua keskustassa lähellä palvelui-ta, joten keskustaa on tiivis-tetty ja vanhoja keskustan teollisuusalueita on muutet-tu asuinkäyttöön . Kaupunkia halkovan Aire-joen rantoja on siistitty ja rakennettu viihtyi-siksi rantapromenadeiksi .

Kierros päättyi Briggate-kävelykadulle, joka on katu-na ollut olemassa jo 1200-lu-vun alusta . Kävelykeskusta käsittää muutaman korttelin alueen, johon sisältyy kaup-pakeskus joka on toteutettu yhdistämällä kortteleita vai-kuttavalla lasikatolla .

Kävelykeskustassa saa ajaa moottoriajoneuvoilla erityis-luvalla ja jakeluliikenne on sallittu hiljaiseen aikaan kel-lo 19 .00–10 .30 . Suurin osa ja-keluliikenteestä hoidetaan aamulla, ketterästi nokkakär-ryjen ja rullakkojen avulla il-man että jakeluautoja siirre-tään jokaisen liikkeen oven eteen erikseen . Liikuntara-joitteisten liikkumista ja ja-keluliikennettä helpottaa kä-velykatujen seinästä seinään tasainen poikkileikkaus .

Simulaattorissa todentuntuinen ajokokemus

Leedsin yliopiston ajosimu-laattoria (University of Leeds Driving Simulator, UoLDS) esitteli tohtori Hamish Jam-son . Simulaattorilla tutkitaan ajamiseen liittyviä asioita, joi-ta ei voida moraalisista, eetti-sistä tai turvallisuussyistä tut-kia oikean liikenteen seassa, kuten väsyneenä ajamista .

Jakeluliikenne hoituu Leedsin Briggatella kätevästi nokkakärryillä.

Hamish Jamson esittelee ajosimulaattoria ekskursioryhmälle.

Simulaattorin keskiössä on kuljettaja, joka istuu Jaguarin S-Typen korissa, jossa on kaik-ki tavalliset hallintalaitteet . Kori on kupolissa, jonka si-säpinnalle 11 projektoria hei-jastaa kuvaa virtuaalisesta lii-kenneympäristöstä . Kupoli on asennettu laitteiston päälle jo-ka tuottaa kiihtyvyyttä kolmel-la akselilla . Simulaattorin oh-jelmisto on yliopiston omaa tuotantoa, mikä takaa sen et-tä simulaattoria voidaan hie-

nosäätää erilaisia tutkimuksia varten . Järjestelmään kuuluu olennaisena osana lisäksi kul-jettajan toimintoja seuraavia laitteita . Lopputuloksena on todentuntuinen ajokokemus, ainakin jos ekskursioryhmän koekaniinia Saara Haapalaa on uskominen .

Poikkitieteellistä liikennetutkimusta

Ekskursioryhmä vieraili myös yliopiston liikennetutkimuk-sen laitoksella (Institute for Transport Studies, ITS) . ITS:n tutkimusryhmissä on insinöö-rien ja taloustieteilijöiden li-säksi turvallisuusalan ihmisiä ja psykologeja, minkä ansi-osta opiskelijat voivat tehdä päättötyön liikenteeseen liit-tyen melkein minkä tahansa alan näkökulmasta . ITS:stä valmistuu suunnittelijoita, kaavoittajia, psykologeja, ti-lastotieteilijöitä, matemaatik-koja ja insinöörejä .

ITS:ssä liikenteen eri osa-alueiden asiantuntijat pitivät luentoja omista aiheistaan, kuten logistiikan tulevaisuu-desta, tienkäyttömaksuista ja kestävästä liikkumisesta . Ai-heista kerrotaan enemmän ekskursiolehdessä .

30 6/2015 6/2015 31

Lontoossa monipuolinen joukkoliikennetarjonta

Lontoossa ekskursioryhmä vieraili Transport for Londo-nissa (TfL), jossa vierailua emännöi Francisca Delgadil-lo, joka kertoi TfL:n toimin-nasta . TfL on 27 .000 työnte-

kijän organisaatio, joka on vastuussa kaikesta mikä Lon-toossa liikkuu . Toiminta rahoi-tetaan liikenneministeriön tu-ella, lipputuloilla, mainostilan myynnillä ja kiinteistöliiketoi-minnalla . Kaikki tuotot käyte-tään joukkoliikenteen kehittä-miseen .

TfL:llä on liikenteen hoitoa varten käytössä varsin vai-kuttava arsenaali erilaisia lii-kennejärjestelmiä: Lontoon Underground käsittää 270 asemaa ja 11 linjaa . Tusina lii-kennöijää ajaa 700 bussireittiä TfL:n spesifikaatioilla, alkaen tarkkaan määritetystä punai-


Ekskursioryhmä poseeraa liikennetutkimuksen laitoksen portailla.

Lontoon joukkoliikennevälinearsenaaliin kuuluu myös automaattinen Docklands Light Rail -raideyhteys.

sen värisävystä joka busseis-sa pitää olla . Lisäksi käytös-sä on Lontoota kehämäisesti kiertävä Overground-raideyh-teys, Thamesin ylittävä köy-sirata, etelä-Lontoon raitiotie ja automaattinen Docklands Light Rail (DLR) -raidejärjes-telmä . Lisäksi rakenteilla on

Liikennealan opiskelija Tuomas Palonen on innoissaan Lontoon liikennevalopuusta.

30 6/2015 6/2015 31


Etelä-Lontoossa voi liikkua myös raitiovaunulla.

itä-länsi-suuntainen 136 ki-lometriä pitkä Crossrail-rai-deyhteys . TfL vastaa lisäksi pyöräilyverkoston järjestämi-sestä, kaupunkipyöristä ja jo-pa liikennevaloista .

Lippujärjestelmää on kehi-tetty voimakkaasti ja suureen suosioon on noussut Oyster Card, jota käytettäessä mat-kustaja maksaa aina parhaan hinnan matkoistaan tiettyyn kattohintaan asti . Paras hinta perustuu big datan hyödyn-tämiseen ja siihen oletukseen että suurin osa matkustajis-ta tekee vastakkaissuuntaiset matkat aamulla ja illalla .

Toinen onnistunut uudis-tus on etäluettavien pankki-korttien käyttö matkakorttei-na . Matkat veloitetaan Oyster Cardin periaatteella mutta suoraan pankkitililtä, jolloin matkustajan ei tarvitse huo-lehtia matkakortin lataamises-ta ja toisaalta TfL:n ei tarvitse toimia pankkina .

Rautatieaseman perusteellinen uudistus

Ekskursioryhmä oli WSP:n vieraana London Bridgen aseman työmaalla . Kysees-sä on miljardiprojekti jonka tarkoituksena on sujuvoittaa

pohjois-etelä-suuntaista ju-naliikennettä . Asemaa uudis-tetaan niin että 6–8 junan si-jasta aseman läpi voi kulkea tunnissa jopa 28 junaa . Pro-jektin aikana aseman kaikki 15 raidetta vaihtavat paikkaa sa-malla kun asema on käytössä . Uudistuksen myötä aseman kautta tehtävien matkojen määrän on arvioitu nousevan 112 .000:sta 180 .000:een vuo-rokaudessa .

Alkuperäinen holvikaari-en päälle rakennettu asema avattiin vuonna 1836, minkä jälkeen asemaa on laajennet-tu useaan otteeseen . Vanhoja holveja hyödynnetään uudis-tuksessa ja niihin sijoitetaan esimerkiksi liiketiloja, jotka tu-levat katutasoon aseman lä-pi kulkevan käytävän varrelle . Koko asema on mallinnet-tu tietomalliin, minkä ansios-ta viranomaisille voidaan toi-mittaa tarkkoja havainnekuvia ennen eri kohteiden toteutus-ta . Projektissa hyödynnetään elementtirakennusta, joten käytännössä hanke on valta-va kolmiulotteinen palapeli .

London Bridgen aseman uudet laiturit rakentuvat EU:n alueen korkeimman pilvenpiirtäjän varjoon.

Matkanjohtaja Saara Haapala etsii kartalta seuraava kohdet-ta Jenni Holmin kanssa.

32 6/2015 6/2015 33

YKSITYISTIETOLAARI

ESKO HÄMÄLÄINEN

Tiekunnat ja tieosakkaat kysyvät neuvoja mitä moninaisimmissa asioissa, aivan peruskysymyksistä hyvinkin hankaliin juridisiin erityistapauksiin. Hankalat tapaukset ovat vastaajille ammatillisesti kiinnostavia ja haasteellisia. Niillä ei usein kuitenkaan ole laajaa kiinnostavuutta, vaan vastaus liittyy ainoastaan siihen yhteen tapaukseen ja tiekuntaan. Kaikkien useimmin esitettyihin kysymyksiin sen sijaan kannattaa tälläkin palstalla vastata, vaikkapa useamminkin ja itse kysymyksessä esitettyä laajemmasta näkökulmastakin.

Tiekunta kokoontuu neljän vuoden välein. Voiko tieyk-siköintiä ja tiemaksuja muuttaa takautuvasti, jos tie-osakkaan liikenteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia?

Tiekunnan varainhoitokausi on YksTL 64 ja 65 §:ien pe-rusteella neljä vuotta . Tiekunnan kokoukseen neljän vuoden välein sovelletaan, mitä yksityistielaissa sano-taan vuosikokouksesta . Niinpä tiekunnan kokouksessa vahvistetaan talousarvio seuraavaa varainhoitokautta varten ja samoin maksuunpanoluettelo . Maksuunpano voidaan sopia tehtäväksi vuosittain tai kerralla koko va-rainhoitokautta varten .

Tieyksiköinnin muutokset vahvistetaan lähtökohtai-sesti seuraavaa maksuunpanoa varten . Yksityistielaki ei tunne takautuvia muutoksia . Laki ei myöskään mahdol-lista tiekunnan kokoukselle kuuluvan päätösvallan de-legointia hoitokunnalle tai toimitsijamiehelle . Siten ei ole mahdollista valtuuttaa toimielin tekemään muutok-sia tieyksiköintiin ja maksuunpanoluetteloon varainhoi-tokauden aikana .

Ylimääräisen kokouksen järjestäminen yhden tai muutamankaan tieosakkaan takia on turhan järeä toi-menpide . Käytännön ohjeeksi voisi antaa, että toimie-lin ja tieosakas tekevät sopimuksen tieyksiköiden ja tie-maksujen takautuvasta muuttamisesta/palauttamisesta/lisäämisestä . Sopimus vahvistetaan sitten seuraavassa tiekunnan kokouksessa . Lisämaksut ja/tai palautukset kannattaa pitää korottomina .

Peruskysymysten äärellä edelleen

Periaatteessa liikenteensä vähentymisen takia liikaa maksamaan joutunut tieosakas voisi tehdä YksTL 88 §:n mukaisen perustevalituksen, mutta sen menestymis-mahdollisuudet eivät välttämättä olisi hyvät, koska mak-suunpano on tapahtunut lain mukaisesti .

Tieosakkaan lisäliikenteestä voidaan periä YksTL 23 §:n mukainen käyttömaksu takautuvasti vuoden ajalta . Tätä säännöstä ei kuitenkaan voida soveltaa pysyvään muutokseen osakkaan tienkäytössä, vaan ainoastaan ti-lapäiseen ja huomattavaan lisäliikenteeseen .

Tieosakas väittää, että viljelysliikenteen yksikköhinnan pitää olla alhaisempi kuin muulla liikenteellä, koska vil-jelysliikenne ei tarvitse talviaurausta. Sisältyykö viljelys-liikenteen painolukuun talviauraus?

Tieyksiköinnillä ja niiden perusteella määräytyvillä tie-maksuilla ei ole suoranaisesti tekemistä kunnossapito-töiden kanssa . Tieyksiköinnillä määritellään tieosakkai-den maksuosuus tienpidosta YksTL 23 §:n mukaisesti . Tieyksiköinti perustuu arvioon tieosakkaan liikenteen vuotuisesta kokonaispainosta . Viljelysliikenteen koko-naispaino syntyy luonnollisesti kevät-kesä-syyskaudella . Talvisaikaan ajoja on vähemmän . Tosin nykyään esimer-kiksi rehupaalien ajoa voi olla aika paljonkin .

Tiekunta päättää talousarviossaan mitä töitä tehdään ja kuinka paljon . Kaikki tieosakkaat osallistuvat kaikki-en töiden kustannuksiin tieyksikköjensä mukaisesti eli tienpito hoidetaan yhteiseen lukuun YksTL 32 §:n mu-kaisesti .

Tieyksikön hinnan tulee olla sama kaikilla tieosakkail-la . Jos eri tienosilla on kuitenkin täysin erilainen kun-nossapitotaso, voidaan tieyksikön hintaa muuttaa tie-nosittain . Tällainen tilannehan saattaa olla kysyjänkin tapauksessa, mutta silloinkin viljelysliikenteellä on sa-ma yksikköhinta kuin sen tienosan muullakin liikenteellä .

Maanmittauslaitoksen yksiköintiohjeessa todetaan, että tiellä, jolla ei ole pysyvää asutusta eikä ympärivuo-tisia lomakiinteistöjä, voidaan päättää talviaurauksen jät-tämisestä pois yhteiseen lukuun tehtävistä töistä . Satun-naisesti aurausta tarvitseva maksaa tällöin sen itse . Se on hyvä ja käytännönläheinen ohje .

32 6/2015 6/2015 33

YKSITYISTIETOLAARI

Kenen vastuulla on laittaa kärkikolmio kahden yksityis-tien risteykseen? Toinen tiekunta ei halua itselleen väis-tämisvelvollisuutta. Tarvitaanko molempien tiekuntien hyväksyntä?

Maantien ja yksityistien risteykseen kärkikolmion asettaa maantien pitäjä eli Ely-keskus . Tämän logiikan ajatellaan usein pätevän myös yksityisteiden risteyksissä niin, et-tä etuajo-oikeutettu tai sellaisena itseään pitävä tie sai-si asettaa kärkikolmion päättämiinsä risteyksiin . Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen .

Yksityistielain 32a §:n mukaan rakenteet ja laitteet, jotka ovat liittymässä tarpeen, on liittyjä velvollinen te-kemään ja pitämään kunnossa . Tämän mukaan vastuu myös kärkikolmion asettamisesta on liittyvällä tiellä . Useissa tapauksissa liittyvän tien osakkaat eivät halua väistämisvelvollisuutta ja ikään kuin pienemmän tien leimaa .

Käytännönläheisin tapa on, että ”päätien” tiekunta päättää kolmion tarpeellisuudesta ja kunnan liikenne-merkkisuostumuksen hakemisesta . Kunta arvioi suos-tumustaan harkitessaan liikenneturvallisuustilanteen ja merkin tarpeellisuuden . Pelkästään omista mukavuus- ja muista syistään ei kärkikolmiolle lupaa saa . Suostumuk-sen saatuaan ”päätien” tiekunta asettaa merkin omalla

kustannuksellaan omalle tiealueelleen, esimerkiksi ojan ulkoluiskaan .

Kunnan suostumus myönnetään tieliikennelain pe-rusteella . Siinä yhteydessä ei voida ratkaista yksityistie-laissa säädettyjä liittyjän velvollisuuksia ja ”päätien” tie-kunnan oikeuksia . Niissä toimija ratkaisuvalta kuuluu tielautakunnalle .

Yksityistielain mukaisessa menettelyssä ”päätien” tiekunta voisi YksTL 64 §:n 2a-kohdan perusteella päät-tää liittymää koskevasta asiasta, kehotuksen antamises-ta toiselle tiekunnalle kärkikolmion asettamisesta ja sen jälkeen tarvittaessa ryhtymisestä toimenpiteisiin liittyjän kustannuksella YksTL 32a §:n mukaisesti .

Tällöin ”päätien” tiekunta voisi kunnan liikennemerk-kisuostumuksen saatuaan tehdä hankinnat ja työt liitty-vän tien kustannuksella . Ainakin kysyjän tapauksessa ilmeisessä riitatilanteessa kustannuskysymykset ratkai-sisi kunnan tielautakunta toimituksessaan YksTL 52 §:n 1 mom . 3-kohdan perusteella . Tämä menettely ei kui-tenkaan vaikuta kovin käytännölliseltä, vaan pikemmin-kin byrokraattiselta ja pitkäveteiseltä sekä turhia kustan-nuksia aiheuttavalta .

Ja vielä vastaus viimeiseen kysymykseen: molempien tiekuntien hyväksyntää ei välttämättä tarvita .

Turvallista matkaa

www.tetrachemicals.fi

Liukkaudentorjunnassa TETRAn kalsiumkloridi – CC Road

on nopeavaikutteinen ja luotettava kotimainen tuote

Liukkaudentorjunnassa CC Road -liuos sulattaa tehokkaasti esimerkiksi mustan jään ja kuuran. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuuden kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnossapitoon.

CRE

AM

EDIA

34 6/2015 6/2015 35

TIELEHDEN ARKISTOSTA

Numero 3/1936 on omistettu Oulun tiepäiville. Lehti sisältää tiepäivien avajaispuheen, tiepäivillä pidettyjä esitelmiä, kuvareportaasin tiepäivis-tä ekskursioineen sekä pöytäkirjan keskustelutilaisuudesta

LIISI VÄHÄTALO

Lehden ensimmäisenä juttuna on yhdistyksen puheenjoh-

tajan Arvo Lönnrothin avajais-puhe näillä Pohjolan tiepäiviltä.

Puheessaan Lönnroth nos-taa Tieyhdistyksen roolin tie-tekniikan tuntemuksen kehittä-jänä ja levittäjänä, mitä hän ku-vailee tärkeäksi valtiolliseksi ja isänmaalliseksi kansan vauras-tamistyöksi. Erityisesti hän nos-taa esiin yksityistiet, joita on ki-lometreissä mitattuna paljon enemmän kuin valtion teitä.

- Yhdistyksellä on siis erit-täin suuri toiminta-ala yksistään näiden yksityisten teiden raken-tajain ja kunnossapitäjäin opas-tajana.

Tätä opastusta edustavat myös tie- ja vesirakennushal-lituksen ja sen paikallisia olo-ja tuntevien virkamiesten avul-la pidetyt tiepäivät maan eri lää-neissä. Ensimmäiset tiepäivät oli järjestetty 1932 Turussa, sit-ten 1933 Viipurissa ja 1934 Tam-pereella. 1936 vuorossa oli siis Oulu.

Lönnrothin avajaispuhet-ta seuraa maaherra E. Y. Pehko-sen kirjoitus Oulun läänin tieolo-jen kehittämisestä. Pehkonen pu-huu yleisestä liikenneverkosta kokonaisuutena, johon kuulu-vat myös rautatiet ja määrätyllä tavalla myös uittoväylät. Erityi-sesti pitkämatkaisessa Pohjois-Suomessa on Pehkosen mukaan tärkeää, että tieverkosto suunni-tellaan niin, että liikenne voi so-pivasti suuntautua rautatielle ja rautatien yhteydessä oleviin kes-kuksiin.

Pääartikkelina on yhdistyk-sen sihteerin K. J. Tolosen tie-päivillä 3.10.1936 pitämä esitel-mä Eräitä teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviä kysymyk-siä. Kirjoitus on laaja ja perusteel-linen, runsain kuvaesimerkein varustettu kirjoitus, joka lähtee automäärän 20-kertaistumisesta 15 vuoden aikana sekä ajoneuvo-jen painon 5–6-kertaistumisesta. Tämän jälkeen käsitellään perus-teellisesti tiepohja, tierunko, rou-takysymys, muokkaus- ja kulu-tuskerros, liikenneturvallisuu-den asettamat vaatimukset sekä talviaukipito.

Pääjohtaja, prof. Lönnrothin tyytyväisyydestä päättäen ovat tiepäivät onnistuneet hyvin.

Pohjavesiroudan rikkomaa asfalttiemulsiopäällystettä keväällä 1936. Tierunkoa ei oltu eristetty. Korjattiin salaojittamalla.

34 6/2015 6/2015 35

Myös apulaiskaupungin-johtaja P. Koposen esitys Kemin kaupungin tie- ja katuoloista on artikkelina lehdessä.

Oulun tiepäivät järjestettiin viikonloppuna. Esitelmät olivat lauantaina ja lauantai-iltana viiti-senkymmentä tiemiestä kerään-tyi pitopöydän ääreen, joka oulu-laiseen tapaan sisälsi lohta aina-kin 6–7 eri olotilassa. Myös met-soa löytyi ruokalistalta. Illan ku-luessa saatiin vielä nähdä eloku-vina, miten asfaltti- ja betonitiet syntyvät.

Sunnuntaiaamuna kokoon-nuttiin taasen 100-päisenä jouk-kona Raatin Suojeluskuntatalos-sa keskustelutilaisuuteen. Ilta-päivällä oli maastokäynti, joka tehtiin 20 henkilöautolla ja lin-jurilla.

Pintaroudan pahasti pehmentämä ajorata. Muokkauskerroksesta puuttuu karkeita aineksia, minkä ohella orgaanisten jäteaineiden runsaus ja tiepinnan väärä muoto myötävaikuttavat tien pehme-nemiseen. Kuva vuodelta 1923.

Kuinkahan monta m3 lentä-neekään soratien aineksia vuosittain metsiin ja ihmis-ten viljelyksille autojen nos-tattaman pölyn muodossa?

Sideaineen pölyttyä metsiin joutuvat ajoradan karkeammat ainek-set irralleen ja paiskautuvat liikenteen vaikutukset ojiin tai aina-kin pientareille.

TIELEHDEN ARKISTOSTA

36 6/2015

UUTISIA

Yksityisasioissa ansioituneita

Yksityistie-ansiomerkki on myönnetty seuraaville henki-löille

Merkin saaja Merkin hakija Amos Mäkinen Riuttalan yksityistiekunta, JoutsaAnni Härkönen Tiejaosto, JalasjärviAnssi Varpenius Siikakosken yksityistiekunta, KouvolaBror Wackström Saksalan yksityistiet, PorvooErik Naulapää Sarkasten-Sammallahden yksityistie, PälkäneJorma Mali Karsturannan yksityistie, LappeenrantaJouko Harjula Rajala-Ruokomäki thk, JyväskyläKalevi Häyrynen Hyviänniemen tiekunta, JoroinenKari Vatanen Rajala-Ruokomäki thk, JyväskyläMarja Tuutti Antaverkan yksityistie, YlöjärviMatti Hölsä Puntarin yksityistie, LuumäkiMauri Leander Ourajoen yksityistie, LoppiPentti Ripatti Töijensalon yksityistie 105, SysmäRaili Järvinen Kauppi-Telläri thk, JämsäSeppo Kaukoranta Kaidanpään yksityistien tiekunta, HyvinkääSeppo Turtiainen Inkilän yksityistie, SavonlinnaTatu Järvinen Kauppi-Telläri thk, JämsäTauno Pylvänäinen Laavunmäki-Särkimäki yksityistie, KangasniemiVesa Häkkinen Rajala-Ruokomäki thk, JyväskyläVesa Saksa Saksa-Petäisenpään tiekunta, Kangasniemi

Ansiomerkin saaneista monet ovat toimineet tiekuntansa hy-väksi useita vuosikymmeniä tiekunnan puheenjohtajina, sih-teereinä ja rahastohoitajina sekä talkootyössä .

Yksityistie-ansiomerkki on tarkoitettu hoitokunnan pu-heenjohtajalle tai jäsenelle, toimitsijamiehelle, tie-

kunnan osakkaalle tai jollekin muulle henkilölle, joka on merkittävällä tavalla kunnostautunut yksityistieasioissa .

Lisätietoja: www .tieyhdistys .fi/yksityistie/yksityistie-an-siomerkki/

Riuttalan tiekunta Joutsasta halusi Yksityistie-ansiomer-killä osoittaa kiitoksensa Amos Mäkiselle monivuotises-ta, ansiokkaasta hoitokuntatyöstä sekä yli 50 vuotta kes-täneestä talkootyöstä tiekunnan hyväksi.

Infra-alan parhaat lopputyöt

Destia palkitsi kymmenennen kerran parhaat infra-alan lopputyöt . Kilpailussa palkitaan vuorovuosina yliopistos-

ta ja ammattikorkeakoulusta valmistunut työ . Tänä vuonna vuorossa olivat yliopistoista valmistuneet lopputyöt .

Kilpailun parhaana palkittiin Mikko Riikonen työllään Te-limassojen korottamisen vaikutus tierakenteen vasteisiin – laskennallinen tarkastelu . Työ on tehty Aalto-yliopistossa ohjaavan geotekniikan professorin Leena Korkiala-Tantun alaisuudessa . Työn tilaajana on ollut Liikennevirasto .

Kunniamaininnalla palkittiin Tuomo Siitonen. Siitosen työ Kruunukylänjoen ratasillan niittiliitosten väsytyskuormitus on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa ohjaavan pro-fessorin Anssi Laaksosen alaisuudessa .

Opinnäytetyökilpailun raadin muodostivat Liisi Vähäta-lo Suomen Tieyhdistyksestä, Heikki Jämsä Infra ry:stä, Ju-ha Kaitera Rakennusteollisuudesta sekä Esko Mälkönen In-sinööriliitosta . Raadin puheenjohtajana toimi Pertti Niemi Destiasta .

Tömppä-palkinto Kehäradalle

Mank ry:n jakama Tömppä-palkinto myönnettiin tänä vuonna Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavi-

an yhteiselle Kehärata-hankkeelle . Perustelujen mukaan Ke-härata on erinomainen osoitus yhteistyöstä, hallitun, nykyai-kaisen kaupunkirakenteen kehittämisestä ja korkeatasoisesta infra-alan osaamisesta .

Projekti ei ole ollut ongelmaton, mutta sen myötä on nähty erinomaisia toimintatapoja ja ongelmanratkaisukykyä . Yhdeksi haasteeksi noussut glykolivesien hallinta ratkais-tiin osoittaen erinomaista neuvokkuutta ja ensiluokkaista insinööritaitoa – mutta tunnustusta annetaan myös kaikista muista ”hankkeen parhaaksi” tehdyistä toimista – kuten vaik-kapa sujuvasta kaavoituksesta .

Pikkutömppä-tunnustus voidaan myöntää infra-alan hyväksi tehdyistä henkilökohtaisista ansioista ja saavutuk-sista . Infra-alan hyväksi tehdystä elämäntyöstä Pikkutömpällä palkittiin postuumisti Espoon entinen teknisen toimen johtaja Olavi Louko sekä Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen. Päätös Pikkutömpän myöntämisestä Loukolle tehtiin ennen hänen kuolemaansa .

6/2015 37

UUTISIA

Ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat vähenivät – tieliikenne jatkaa kasvuaan

Ulkomaan meriliikenteen vienti- ja tuontikuljetukset vähe-nivät tammi–kesäkuussa, mutta matkustajien kokonais-

määrät olivat likimain samat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna . Ulkomaan meriliikennekuljetuksissa vienti väheni 8,4 prosenttia ja tuonti 5,1 prosenttia .

Pääteiden liikenne lisääntyi tammi–heinäkuussa noin puo-lellatoista prosentilla viime vuoden vastaavasta ajankohdas-ta . Henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyi 1,8 prosenttia, kun taas raskas liikenne väheni 1,6 prosentilla .

Rautateiden tavaraliikenteen useita vuosia jatkunut kasvu on taittunut . Kuuden ensimmäisen kuukauden kuljetusmää-rät laskivat 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna . Myös henkilöliikenteessä kaukoliikenteen matkat ovat laskussa . Al-kuvuonna tehtiin kaukoliikennematkoja kuusi prosenttia vä-hemmän kuin edellisvuonna . Lähiliikenteessä matkamääriä loppuvuonna nostaa heinäkuussa avattu Kehärata .

Metsähallitus yhtenäistää puutavara-kuljetusten tienkäyttömaksutSama käytäntö koko maahan

Metsähallitus yhtenäistää puutavarakuljetusten tienkäyt-tömaksut metsäautoteillä lokakuun alusta alkaen . Uusi

käytäntö asettaa kaikki Metsähallituksen metsäteitä käyttä-vät puutavaran kuljettajat samaan asemaan . Käytäntö on ko-ko Suomessa yhtenäinen ja perustuu kuljetettuun tai varas-toituun puumäärään sekä ajokilometreihin .

Uudistuksen myötä mahdollisista muista korvauskäytän-nöistä ja tapauskohtaisista maksuista luovutaan . Aiemmin käy-tännöt ja maksujen tasot ovat vaihdelleet eri puolilla maata .

Puutavaran kuljetusmaksu tulee olemaan 15 senttiä kulje-tettua puukuutiometriä ja ajettua kilometriä kohden . Myös ai-nes- ja energiapuun varastoinnista metsäautotiellä peritään maksu, joka vaihtelee 25 sentistä 50 senttiin kuutiometriltä .

Maksuilla katetaan osaltaan laajan metsätieverkoston yl-läpitoa: Metsähallituksella on 37 .000 kilometriä omia met-säteitä . Metsähallituksen teiden käyttömahdollisuus luo hy-vät edellytykset metsätalouden harjoittamiselle monille teitä hyödyntäville metsänomistajille .

Maksut eivät koske henkilöliikennettä ja esimerkiksi met-sästäjille, marjastajille, kalastajille ja muille vastaaville käyt-täjille kulku on edelleen maksutonta .

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner jakoi elokuun lopussa liikenneturvallisuusalan ansiomitalit 11 henkilöl-

le pitkäjänteisestä työstä liikenneturvallisuuden hyväksi . Mi-nisteri myönsi mitalit Liikenneturvan hallituksen esityksestä .

Liikenneturvallisuusalan ansiomitali voidaan myöntää henkilölle, joka on vähintään viidentoista vuoden ajan an-siokkaasti työskennellyt liikenneturvallisuuden edistämisek-si ja jonka toiminta on ollut yleisesti arvostettua .

NIN

A M

ÖN

KK

ÖN

EN

/LII

KE

NN

ET

UR

VA

.

Mitalin saivat:Liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen, HelsinkiAluevastaava Harri Hyyryläinen, MikkeliLiikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka, EspooPoliisitarkastaja Pasi Kemppainen, TampereLiikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, KaarinaKapteeni Reima Kontkanen, JoensuuPuheenjohtaja Martti Korhonen, OuluKatsastusaseman esimies Juha Oksanen, LieksaToiminnanjohtaja Timo Piilonen, Riihimäki Liikennekeskuspäällikkö Marketta Udelius, TampereVanhempi konstaapeli Timo Vihervaara, Ruutana

Liikenneturvallisuuden edistäjiä palkittiin

38 6/2015 6/2015 39

Turkki on ollut ja on edelleen monella tapaa maailman ta-pahtumien näyttämöllä . Jos ei ihan keskiössä, niin kuiten-

kin vahvasti osallisena kansainvälisiin ilmiöihin ja poliittisiin kuvioihin Euroopan ja Aasian portilla . Muun muassa maailman kansojen liikehdintä vyöryy maan yli . Se on nyt myös G20-ryh-män puheenjohtajamaa . Lisäksi maa on sisäisesti erittäin ah-taalla ja jakautunut suuriin ja pienempiin kansanryhmiin . Tä-tä taustaa vasten on hyvin ymmärrettävää, että myös vuoteen 2023 ulottuvalla liikenneinfra-ohjelmalla pyritään takamaan maan vakaata kehitystä ja elintasoa .

Aasialaisia ja eurooppalaisia yhdistävän ensimmäisen tie-kongressin pitopaikaksi tuskin Istanbulia sopivampaa paik-kaa olisi . Kaupunki on syntynyt muinaisen kauppareitin varrel-le . Eräs erityispiirre on, että se levittäytyy sekä Euroopan että Aasian puolelle vilkasliikenteisen Bosporinsalmen molemmin puolin . Eksoottiset ja äänekkäät basaarit, lukuisat moskeijat, suuret tornit ja palatsit, ihmiset ja elämänmeno antavat met-ropolille sykettä yötä päivää .

Kongressiin oli saapunut vajaat 500 kongressivierasta . Osanottajamäärä ei päätä suuresti huimaa . Huomion arvoista sen sijaan on se, että osanottajamaita oli reilusti yli 50 .

Itse kongressissa tavanomaisten seminaariluentojen ohella oli monia workshopeja ja paneelikeskusteluja . Paneelien anti

UUTISIA

Kongressin sisältöä leimasivat useat paneelikeskustelut. Kuvassa Patrick Sankey IRF:n Washingtonin toimistosta kommentoi panelistien puheenvuoroja.

Kongressi pidettiin suuressa hotellissa, johon hyvin mahtui myös vajaat 50 näytteilleasettajaa.

Usein parhaat ja antoisimmat keskustelut syntyvä pienissä workshopeissa.

HIUKAN IRF:stä The International Road Federation IRF perustettiin vuonna 1948 . Se on yleishyödylli-

nen ja poliittisesti sitoutumaton tiealan organisaatio . IRF:n missiona on tukea entistä turvallisempien, pa-rempien ja kestävän kehityksen mukaisten teiden ke-hittämistä ja ylläpitoa . IRF:llä on toimistot Washing-tonissa ja Genevessä . Brysselissä sijaitsee European Union Road Federation, jonka jäsen Suomen Tieyh-distys on .

Turkin Istanbul isännöi IRF:n eli International Road Federationin järjestämää 1st Europe & Central Asia Congressia syyskuussa. Tiekongressin vieraan oli helppo kuulla ja havaita, kuinka isäntämaa on nähnyt hyväksi investoida laajalla rintamalla omaan liikenneinfraansa.

1st IRF Europe & Central Asia Congress

Turkki Euroopan ja Aasian porttina

JAAKKO RAHJA

ei ollut järin korkea siitä, usein havaittavasta syystä, että kes-kustelut liikkuvat liian yleisellä tasolla . Usein pienemmissä se-minaarisessioissa ja workshopeissa anti on suurempi . Yksi luennoista käsitteli Suomen yksityistiejärjestelmää, tieisännöit-sijäkoulutusta ja muita yksityisteille tarjottavia palveluja . Lisäk-si vajaaseen neljään päivään mahtui näyttely ja muun muas-sa ekskursioita .

38 6/2015 6/2015 39

UUTISIA

Lisätietoja tapahtumasivulla

www.talvitiepaivat.fi 31. Talvitiepäivät31st Winter Road Congress in Finland

Seminaariohjelma osoitteessa

www.talvitiepaivat.fi

Kansainvälinen talvikunnossapidon, talviliikenteen ja -liikkumisen

suurtapahtuma Talvitiepäivät järjestetään helmikuussa 2016

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tampere 17.–18.2.2016

Tapahtumassa• Kansainvälinen seminaari• Näyttely• Työnäytökset• Opiskelijoille oma sessio• Yksityistietilaisuus

Ilmoittaudu mukaan seminaariin ja näyttelyyn!

TervetuloaTampereelle!

40 6/2015

Kuivasatamaverkoston käyttö voi laskea kuljetusalan kus-tannustasoa sekä merkittävästi vähentää ympäristöhait-

toja . Verkoston käyttö voi vaikuttaa Suomen sekä Itämeren alueen maiden kuljetussektoreihin . Tämä käy ilmi Lappeen-rannan teknillisessä yliopistossa tarkastetussa väitöstutki-muksessa .

Diplomi-insinööri Ville Hentun väitöstutkimuksen mukaan tärkeää on kuitenkin se, että kuivasatamien määrää ei kasva-teta liikaa, koska tällöin hyötyjen määrä ei enää nouse tehok-kaasti . Ympäristöhaittoja, kuten kasvihuonekaasuja, ruuhkau-tumista, äänimelua sekä onnettomuuksia, voidaan vähentää erityisen paljon, koska raideliikenne on ympäristölle vähem-män haitallista kuin kumipyöräkuljetus . Tämä pätee varsin-kin Suomessa, koska suurin osa raideliikenteestä kuljetetaan

sähkövetureilla ja näille tarjottu sähkö on tuotettu pääosin ve-sivoimalla .

Hyötyjä on mahdollista kasvattaa edelleen, jos Suomen rai-deverkosto liitetään laajempaan kansainväliseen Rail Baltica -junaraideyhteyteen .

Kuivasatamakonseptissa sisämaan eri kuljetustapoja yhdis-tävä terminaali on rautatieyhteydessä merisataman kanssa, jolloin kuivasataman sekä sataman välillä voidaan käyttää rai-deliikennettä perinteisen kumipyöräliikenteen sijaan . Kuivasa-taman avulla on siis mahdollista vähentää kumipyöräkuljetus-ten määrää korvaamalla niitä raidekuljetuksilla .

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn .fi/URN:ISBN:978-952-265-812-8 .

Kuivasatamat vähentävät kuljetusalan kustannuksia ja ympäristöhaittoja

Tieisännöitsijäkurssi ensimmäisen kurssipaikan edustalla.

Uusia tieisännöitsijöitä kurssilla

Syksyn aikana Tieyhdistys kouluttaa jälleen uu-sia yksityisteiden tieisännöitsijöitä . Kurssilaisia

on 19 eri puolilta maata . Pohjoisen suunnasta kau-kaisin on Oulusta, tarkemmin Oulunsalosta . Idän suunnalta kurssille on lähdetty muun muassa Jo-ensuun seudulta ja Etelä-Karjalasta . Läntisin kurs-silaispaikka on Kustavi Turun saaristossa .

Kurssilaisilla on hyvin monenlaiset taustat, mi-kä tietysti kuvastaa yleisesti ottaen haja-asutus-alueiden elämän monimuotoisuutta nykyaikana . Koulutuksessa mukana olleet ovat ehtineet yksi-tyistieasioiden hoitamisen ohella olla muun mu-assa seuraavissa ammateissa; kiinteistönvälittäjä, isännöitsijä, kiinteistönhoitaja, palomies, it-insinöö-ri, maanviljelijä, karjatilallinen, vakuutusasiamies, elektroniikkasuunnittelija, metsätalousinsinööri, maansiirtoyrittäjä, hortonomi, puuseppä jne .

Tieisännöitsijä on täysin suomalainen innovaatio, joka kiinnostaa myös kan-sainvälisesti. Nykyisin kou-lutus sisältää 8 koulutus-päivää sekä useita etukä-teis- ja välitehtäviä.

UUTISIA

6/2015 41

Kännykkä tauolle ajon ajaksi

Peräti neljäsosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista us-koo, että suurin osa kuljettajista pystyy ajamaan ja käyt-

tämään puhelinta samanaikaisesti . Aivot kuitenkin pystyvät keskittymään tietoisesti vain yhteen tehtävään kerrallaan .

Tarkkaamattomuudella tarkoitetaan sitä, että kuljettajan huomio on jossain muussa kuin ajamisessa: katse on poissa liikenteestä, käsi irti auton hallintalaitteista tai keskittyminen jossain muualla kuin ajotilanteessa . Vaikka kännykän käyttö ei ole ainoa kuljettajan tarkkaamattomuutta aiheuttava asia, etenkin kosketusnäytöllisen älypuhelimen toiminnallisuus ja käyttö vaativat enemmän huomiota .

Tutkimus tehtiin toukokuussa 2015 . Kyselyssä haastateltiin 1 .005 henkilöä, joista autoilijoita oli 794

Kevyistä sähköajoneuvoista laillisia tieliikenteessä

Eduskunta saa käsiteltäväkseen lainmuutoksen, joka sallisi esimerkiksi sähkömoottorin voimin kulkevien potkulauto-

jen ja Segway-tyyppisten laitteiden käytön tieliikenteessä . Ny-kysäädösten mukaan mainittuja kulkuvälineitä saa käyttää ai-noastaan suljetuilla alueilla ja sisätiloissa .

Hallitus antoi esityksen ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta 17 .9 . Lakimuutosten halutaan tulevan voi-maan mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoden 2016 alussa .

Suomen lainsäädäntö ei nykyisellään tunnista kevyitä säh-köajoneuvoja, joita ovat esimerkiksi niin sanotut senioris-kootterit, tasapainotetut yksi- tai useampipyöräiset henki-lökuljettimet ja sähköavusteiset polkupyörät . Suomella on mahdollisuus päättää näistä kansallisesti .

Kevyet, enintään 15 km/h kulkevat laitteet rinnastettaisiin liikennesäännöissä potkulautoihin ja rullaluistimiin, eli niihin sovellettaisiin jalankulkijan liikennesääntöjä . Kävelyä avusta-van tai korvaavan laitteen käyttö on tähän saakka ollut sallit-tua vain vammaisille henkilöille . Tämä rajoitus poistettaisiin .

Isompia, enintään 25 km/h kulkevia laitteita saisi käyttää polkupyöräilijän liikennesäännöillä, mutta tasapainottuvia kulkuvälineitä kuten Segwayta saisi käyttää myös jalkakäy-tävillä sillä edellytyksellä, että niillä ajetaan enintään käve-lynopeutta .

Kuten polkupyörissä, näissä laitteissa täytyisi olla muun muassa heijastimet ja äänimerkinantolaite . Käyttäjän tulisi polkupyöräilijän tavoin myös käyttää kypärää . Kypärän käyt-töä edellytettäisiin jatkossa pääsääntöisesti kaikilta sellaisilta mönkijöiltä, joissa ei ole turvakaarta .

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Tilaukset: Suomen Tieyhdistys • Sentnerikuja 2, PL 55, 00441 Helsinki • Puhelin 020 786 1000 • Faksi 020 786 1009 • [email protected] • www. tieyhdistys.fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Esko HämäläinenYksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7 140 s., 48 € • Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenYksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2015Liitteenä asiakirjamalleja jayksityistielakiISBN 978-952-68313-0-5168 s., 32 € • Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

Kimmo LeväLumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiaDet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s., 17 €

Pekka RytiläKaiken maailman moottoritiet– Juhlajulkaisu 2012Moottoriteitä Suomessa 50 vuotta – Suomen Tieyhdistys 95 vuottaVärikäs kertomus maailman moottoriteistä. ISBN 978-952-99824-5-564 s., 25 € • Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Esko Hämäläinen • Jaakko Rahja (toim.)Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid.)ISBN 978-952-99824-4-8 (PDF)108 s., 38 € • Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Postikulut lisätään hintaan.

UUTISIA

42 6/2015 6/2015 4342 6/2015

HENKILÖUUTISIA

Sito

Jouni Mikkonen on nimi-tetty vanhemmaksi suun-nittelijaksi Tie-toimialalle 17 .9 .2015 alkaen .

Janne Borg on nimitetty vanhemmaksi asiantunti-jaksi Tietopalvelut -toimi-alalle 15 .6 .2015 alkaen .

Vesa Kotamäki on nimi-tetty suunnittelijaksi Kau-punkitekniikka -toimialal-le 3 .8 .2015 alkaen .

Simo Lahtinen on nimi-tetty nuoremmaksi suun-nittelijaksi Kaupunki-toi-mialalle 21 .8 .2015 alkaen .

Pia Kinnunen on nimitet-ty vanhemmaksi asian-tuntijaksi Ympäristö ja infrajohtaminen -toimi-alalle 3 .8 .2015 alkaen .

Aura Salmela on nimitet-ty suunnittelijaksi Ympä-ristö ja infrajohtaminen -toimialalle 7 .9 .2015 al-kaen .

Kari Hiltunen on nimitet-ty projektipäälliköksi Ra-kennuttaminen-toimialal-le 1 .9 .2015 alkaen .

Ville Holopainen on ni-mitetty projektipäällikök-si Rakennuttaminen-toi-mialalle 1 .9 .2015 alkaen .

A-Insinöörit

A-Insinöörit on nimit-tänyt 1 .9 .2015 alkaen DI Kati Lahtisen ra-kennuttamisen yksi-könjohtajaksi Tampe-reelle . Tehtävässään Lahtinen vastaa yksik-könsä kehittämisestä ja tuloksesta . Hänellä on myös aktiivi-nen rooli Tampereen seudun asiakas-rajapinnassa ja resurssina projekteis-sa valtakunnallisesti .

Ramboll

Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja Mark-ku Moilanen on ni-mitetty Rambollin konsernijohtoon vas-taamaan Pohjoismai-den liiketoiminnas-ta . Uudessa roolissaan Moilanen on Group Executive Boardin (GEB) jäsen ja Ramboll Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja . Hän raportoi Ramboll-konsernin pääjohtaja Jens-Peter Sau-lille .

Moilasen nykyiset tehtävät siirtyvät väliaikaisesti Ramboll Finlandin tekni-selle johtajalle Mikko Leppäselle, jo-ka on tähänkin asti toiminut hänen si-jaisenaan .

Tekniikan tohtori Markku Moila-nen on työskennellyt Ramboll Fin-land Oy:n toimitusjohtajana vuodes-ta 2008 .

VTT Oy

Teknologian tutkimus-keskus VTT Oy:n hal-litus on valinnut TkT Antti Vasaran VTT:n uudeksi toimitusjohta-jaksi 1 .11 .2015 alkaen .

Antti Vasara (49 v) on tällä hetkellä Tieto Oyj:n johtoryh-män jäsen vastuualueenaan Tuote-kehityspalvelu-liiketoiminta . Hän on aikaisemmin toiminut Nokia Oyj:ssä mm . tuotelinjan johtajana, tuotekehi-tyksen vetäjänä sekä strategiajohta-jana .

HKL

HKL:n johtokunta on valinnut 1 .1 .2016 toimintansa aloittavan uudistetun orga-nisaation Liikennöintiyksikön johtoon Arttu Kuukankorven, Kunnossapitoyk-sikön johtoon Toni Jurvan, Infra- ja ka-lustoyksikön johtoon Artturi Lähdetien sekä Toiminnanohjausyksikön johtoon Karoliina Rajakallion .

Arttu Kuukankorpi on diplomi-insinööri, min-kä lisäksi hän on suorit-tanut MBA-tutkinnon ja linja-autoliikenteen yrit-täjäkurssin . Hän työs-kentelee HSL:ssä linjas-toja aikataulusuunnittelusta vastaavan ryhmän päällikkönä .

Toni Jurva on koulutuk-seltaan autotekniikan insinööri . Hän on työs-kennellyt aiemmin mm . huoltopäällikkönä hen-kilö- ja pakettiautojen huolto- ja kolarikorjaa-mossa, Helsingin KTK Oy:n toimitus-johtajana ja myyntijohtajana, Staran Arabianrannan konepajan päällikkönä sekä HKR:ssä materiaalipalvelun pääl-likkönä ja kehittämisinsinöörinä .

Artturi Lähdetie on dip-lomi-insinööri . Hän työskentelee HKL-Infra-palvelut -yksikössä ke-hit tämispäällikkönä .

Karoliina Rajakallio on diplomi-insinööri . Hän on valmistumassa tek-niikan tohtoriksi vuonna 2016 . Hän työskentelee Aalto yliopistossa tutki-jana valmistellen väitös-kirjaansa .

HKL:n rakennetta uudistetaan 1 .1 .2016, jolloin liikennemuotokohtaisesta or-ganisaatiojaosta luovutaan ja HKL:lle perustetaan uudet Liikennöinti-, Kun-nossapito-, Infra- ja kalusto- sekä Toi-minnanohjausyksiköt .

42 6/2015 6/2015 43

LIIKEHAKEMISTO

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

VIANOVA.FI

Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella ja levykuormituslaitteella

nopeasti ja luotettavasti

West Coast Road Masters Oy Pori • Juha-Matti Vainio 0400 121 907Kouvola • Taito Tähtinen 0400 350 929

roadmasters.fi

Ohjaa oikealle tielle.

Tielinja OyPäiviöntie 3, 12400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700 • fax. 0207 599 [email protected] www.tielinja.fi

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 24, 12100 OITTIpuh. 0207 599 600 • fax. 0207 599 [email protected]

Radat, tiet, kadut, sil lat, tunnelit ja geotekniikka kaikkialle Suomeen. Vantaal ta, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Oulusta ja Kuopiosta. www.poyry.fi

Täydet infrasuunnittelun palvelut

Infra-, talo- ja ympäristö suunnittelun asiantuntija

FCG Suunnittelu ja tekniikkawww.fcg.fi

TRAFINO OY MYY JA VUOKRAA LIIKENNETARVIKKEITA YMPÄRI SUOMEN

ESPOO • RAISIO • PIRKKALA • JYVÄSKYLÄ • OULU

trafino.fi

Liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä liikennemittauksiin tarjoamme laadukkaita teknisiä ratkaisuja.

Innovatiivisuus ja joustavuus ovat avainsanojamme.

Trafinosta saa kaikkea,mitä tarvii tiellä,taidanpa minäkinlähteä käymään siellä!

YKSITYISTIEASIOIDEN NEUVONTAPUHELIN

0200 345 20Arkisin 9-18 • 0,92 euroa/min + pvm

Lomaile LevilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökki Pitkospuu I sijaitsee Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen on 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Pitkospuu I: 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Mökin varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava lämmin varasto, autopistoke, piirtoheitin ja valkokangas .

Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, soita p . 020 786 1000 .

Varaukset Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1000Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen!

Paritalomökin toinen mökki Pitkospuu II on myös vuokrattavissa, www.nettimokki.com/kittila/5673 tai suoraan Risto Mätäsaho, p. 040 537 8863, [email protected]

Pitkospuu I:n vuokrahinnat 2015 Kausi €/viikko

A1 Korkea sesonki 1350

A2 1150

B Lumiaika ja ruska 880

C Alennettu hintakausi 520

Aina on syytä lähteä Lappiin!

tie liikenne - tieyhdistys...ten yksinkertainen ala” ja auringonlasku näkyy jo siintävänä...

Documents