Leena Tamminen-Peter, FT, SHO, työfysioterapeutti

Oy Ergosolutions BC, Ab, Turkuhttp://www.ergosolutions.fi

+358 40 5447134

ISO Technical Report (TR) 12296 “Ergonomics - Manual handling of people in the health care sector”

Riskien arvioinnin ohjeistuspotilassiirtotyöhön

http://www.ergosolutions.fi/�

Taustaa

ISO 11228 osat 1-2-3 käsittelee ergonomiaa ja nostoja (manual handling) yleisesti.

ISO 11228 osa 1 huomioi liitteessä hyvin lyhyesti elävien henkilöiden avustamisen/nostamisen.

Tämä TR on ohjeistus, miten voidaan arvioida potilassiirtojen riskejä terveydenhuollon sektorilla.

ISO/TC159/SC3 N 322 - 2008 – 06 – 26 Resolution No. 178 taken at the 18th plenary meeting of ISO/TC159/SC3 “Anthropometry

and biomechanics” held in Prague, Czech Republic on 2008 – 06 – 25/26

ISO/TC159/SC3 accepts the new work item, “Ergonomics – Manual handling of people in the healthcare sector”. It will be given to WG4 'Human physical strength – Manual handling

and force limits' .

Proposed development track: 36 months

ISO & CEN MANDATES

CEN/TC 122 N 844Resolution N. 312 of the 16th plenary meeting of

CEN/TC 122 Ergonomicson 2008-09-25/26 in Solna, Sweden

CEN/TC 122 asks ISO/TC 159/SC 3 to change the status of the accepted work item "Manual handling of people in the healthcare

sector" into a parallel project EN ISO with ISO lead.

European Panel on Patient Handling Ergonomics (EPPHE) on kirjoittanut luonnoksen, jota ISO/TC 159/SC3/WG4 työryhmä on sitten käsitellyt.

EPPHE perustettiin 2004 kahdesta IEAn teknisen komiteanasiantuntijoista Committees on Healthcare Ergonomics and

Musculoskeletal Disorders. prof. E. Occhipinti and Dr. S. Hignett are leading the group

ISO/TC 159/SC3/WG4 työryhmä on nyt kesäkuun alussahyväksynyt viimeisen version TR pienin korjauksin– menee lausuntokierrokselle.

Voimavarat

Sisältö

Foreword/ EsipuheIntroduction/ Johdanto

1. Soveltamisalue2. Normatiivinen referenssi3. Käsitteet ja määritteet4. Suositukset

4.1 Yleiset näkökohdat4.2 Riskin arviointi

4.2.1 Vaaran tunnistaminen4.2.1 Riskin arviointi

4.3 Riskin vähentäminen5. Liitteet (A to F)/ Liitteet A-F6. Lähteet

TR:n rakenne samantapainen kuin ISO standardit (ISO 11228-series)

Terveydenhuoltohenkilöstöllä on korkein riski saada Tule-vaivoja, erityisesti selän ja hartioiden osalta, verrattuna muihin ammatteihin

kansallisten ja kansainvälisten tilastojen mukaan.

Tuki- ja liikuntaelinten vaivojen riskiä lisäävät mm. seuraavat tekijät: hoitohenkilökunnan määrä suhteessa potilaiden määrän ja kuntoon,

huonot työasennot, riittämättömät tai puuttuvat apuvälineet, työtilojen ahtaus, koulutksen puute (riskitietoisuus, siirtotiedot ja taidot)

Ergonomisella lähestymistavalla voidaan saavuttaa merkittävä potilassiirtojen riskin vähentäminen.

TR:n suositukset auttavat potilassiirtoihin liittyvien ongelmien tunnistamista ja riskin arviointia sekä löytämään ratkaisuja ongelmien

poistamiseksi.

Johdanto

Parantaa hoitohenkilökunnan työolosuhteitavähentämällä biomekaanista ylikuormitusta, täten rajoittaa

työperäistä sairastavuutta ja vammautumista sekä niiden seurauksena syntyviä kustannuksia ja poissaoloja.

Edistää potilaiden hoidon laatua, turvallisuutta, arvokkuutta ja yksityisyyttä as regards their needs and specific personal

care and hygiene manoeuvres.

Tavoitteet

Soveltamisalue

Terveydenhuollon sektori käsittää eri alueita akuuteille ja kroonisillepotilaille: leikkaussalit, poliklinikat, päiväsairaalat, mielenterveys,

diagnostiset palvelut (esim. röntgen), perusterveydenhuolto kutenterveyskeskukset, vanhustenhoidon yksiköt.

TR antaa suosituksia potilassiirtotyöhön ottaen huomioon työnorganisoinnin, potilasmäärän ja tyypin, ympäristön, apuvälineet sekä

koulutuksen.

Suositukset ovat ensisijassa sovellattavissa ihmisten (aikuisten ja lasten) liikkumisen avustamiseen terveydenhuollon palveluissa tähän

tarkoitukseen rakennetuissa rakennuksissa, mutta TR:n tieto voi olla sovellettavissa myös laajemmalle aluelle kuten kotipalveluun, ensiapuun,

omaishoitoon tai vainajien käsittelyyn.

Kohderyhmä

TR on tarkoitettu kaikille, jotka tekevät potilassiirtoja, erityisesti

terveydenhuollon organisatioiden johtajille, työterveyshuolto- ja

työsuojeluhenkilöstölle, apuvälineiden valmistajille, koulutuksesta vastaaville

että terveydenhuollon rakennusten suunnittelijoille.

Termit ja käsitteiden määrittely (esimerkkejä)

Manual Patient handling (MPH) Potilassiirto: Mikä hyvänsä voimaa vaativa toiminta työntää, vetää, nostaa, laskea,

siirtää tai jotenkin siirtää tai tukea henkilöä tai kehon osaa apuvälineen kanssa tai ilman.

Caregiver (CG) Hoitaja:Mikä hyvänsä henkilö, joka tekee potilassiirtoja.

Type of people/patients, Potilasluokat:• Täysin avustettava potilas (hoitaja nostaa täysin)

• Osittain avustettava potilas (hoitaja avustaa osittain)• Täysin yhteistyökykyinen potilas

Apuvälineet ja varusteetMikä hyvänsä apuväline, joka poistaa tai vähentää hoitajan fyysistä

kuormistusta kun hän avustaa potilasta.

Suositukset - yleistä

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus potilassiirroista osoittaa että strategiarisken arviointiin ja hallintaan tulee olla laaja-alainen, moniin

riskitekijöihin vaikuttava (multifactor interventions) voidakseen onnistua..

Näin ollen ehkäisystrategian tulee pohjautua riskien arviointiin ja ja senkaikkiin potentiaalisiin vaikuttajiin (organisatoorisiin, rakenteellisiin jakoulutuksellisiiin) ja lisäksi joitakin avainnäkökohtia riskien hallinnasta

on tuotu esiinRisken arviointi

Riskien hallinta (perustuen):

•Organisatoorisiin näkökohtiin (esim. riittävä henkilöstömäärä)

•Tarkoituksenmukaiset apuvälineet and equipment

•Rakennus ja ympäristö

•Koulutus

• Vaikuttavuuden arviointi

Liitteissäannetaan tarkoituksenmukaisia näkökohtia

yleisestä strategiasta:

• Riskien arviointi

• Organisatooriset näkökohdat

• Apuväilineet ja laitteisto

• Rakennukset ja ympäristöä

• Henkilökunnan koulutus

• Vaikuttavuuden arviointi

RISKIEN ARVIONTI

Riskinarviointi on yksi preventiivisenstrategian peruspilareista.

Riskinarviointi käsittää seuraavat vaiheet:

• vaaran tunnistaminen,

• riskin arviointi ja sen suuruuden määrittely.

It is underlined that for the purposes of this TR, hazard identification and risk assessment are related not just at

health risk identification but also at problem identification and problem solving.

HAZARD/ Vaaran tunnistaminen

Useita mahdollisia vaaratekijöitä esitellään lyhyesti :Potilasmäärä suhteessa hoitajiin

Siirtotilanteet

Työn organinsointi

Asento ja voimantuotto

Apuvälineet

Ympäristö

Yksilölliset tekijät

jne..

From an operative point of view it is recommended to proceed with risk estimation / evaluation whenever there is a presence of non (or partially) cooperative patients and one or more of

the above quoted hazards/problems are identified.

Annex AHazard (problem) identification and risk assessment methods

Annex BOrganizational aspects of patient handling interventions

Annex CAids and equipment

Annex DBuildings and environment

Annex EStaff Education and Training

Annex FThe evaluation of intervention effectiveness

ANNEXES

RISK ESTIMATION AND EVALUATION

Liitteessä A on esitetty useita riskinarviointimentelmiä.

Menetelmät on kuvattu ja luokitteltu suhteessa niiden käytön yksinkertaisuuteen tai vaikeuteen.

Metodit voidaan myös luokitella niiden soveltuvuuden mukaan eri terveyudenhuollon sektoreille.

Whichever risk assessment method used it should allow the collection of pertinent data regarding the type and quantity of

required handling, availability and requirements of handling aids and equipment and the level of specific training received of

caregivers.

Riskin arviointi

TR:n käyttäjät voivat tutustua esim. informaatioon Liitteessä A.1valitakseen itselleen tarkoituksenmukaisen menetelmän riskin

arviointiin riippuen vaaran luonteesta, joka on tunnistettuvaiheessa 1.

Liite A.2 esittelee kansallisista lähteistä otettuja ohjeita, for risk assessment for manual patient handling and provide suggestions on any relevant issue (aids, environment, caregivers’ training and

education, etc.) directed to reducing risk. As such they are not actual risk assessment tools but do provide useful information.

Liite A.3 käytännöllisiä menetelmiä (Dortmund Approach, Lift Thermometer, MAPO and PTAI-Finnish tool /Karhulan menetelmä).

Käyttäjät voivat valita niistä itselleen sopivimman menetelmänesitettyjen esimerkkien pohjalta.

Riskien arvionti EVALUATION

Mitä hyvänsä menetelmää käyttääkin, niin on suosisteltava, että menetelmä mahdollistaa riskin luokittelun

3-vyöhykkeeseen (vihreä; keltainen;punainen) ja antaasuosituksen mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tilanteen

korjaamiseksi.AREA RISKITASO SEURAAMUKSET

VIHREÄ HYVÄKSYTTÄVÄ RISKI Acceptable, EI SEURAAMUKSIA.

KELTALINEN ALHAINEN RISKI Suositeltavaa ryhtyä parannustoimenpiteisiin with regard to structural risk factors or to suggest other organizational and educational measures.

PUNAINEN KORKEA RISKI Suunnittele tehtävä/työpiste suosistusten mukaiseksi.Työntekijöillä tulisi olla työnantajan kustanmat terveystarkastukset työstä johtuviin riskikeihin.

MAPO(Menoni et al

1999, Battevi et al 2006)

Work organization, average frequency of handling and type of patients, equipment,, environment and education and training

There is not one factor only, but all those that have been mentioned interact one with another.

It allows classification into three areas (green, yellow and red).It considers the different factors in an integrated manner and analysis of a ward needs a short evaluation time, approx one hour (interview and inspection)

For the time being, the method was validated only for hospital wards

It can be used for

risk analysis

in hospital wards

Applied in 400

wards for a total of approx 6000

exposed subjects

Dortmund approach:Lumbar-overload

prevention for patient-handling activities

(Jäger et al. 2008a,

Theilmeier et al. 2008)

Full movement analysis for caregiver and patient; measurement of caregiver's action forces transferred to the patient; biomechanical modelling: forces and moments at lumbar intervertebral discs

Awkward postures;exertion of high action forces; disadvantageous action-force direction;jerky movement;inadequate handling mode;disuse or misuse of aids or equipment;inadequate load-bearing capacity (e.g. due to age, gender)

Sophisticated measurement-based determination of the biomechanical load on the lumbar spine and its evaluation with regard to lumbar overload; identification of ergonomic work-design measures (posture, movement, handling technique, aids etc.)

It is focussed on - selected handling activities,- the mechanical load on the lumbar spine,- handling by one caregiver,- ”normal” patient body weight and stature,- co-operation of patient, - adjusted bed height,- adequate standing position of the caregiver;It neglects other risk determinants: - handling frequency, - restricted space,- environment,- insufficient physiol. capacity of caregiver.

It can be used for

rapid evaluatio

n oflow-back loading, i.e. for

the identifica

tion of performa

nce deficits.Work-design

hints are evident.

Liitteessä A1 esitellään potilassiirtojen riskinarviointiin soveltuvia menetelmiä

LiftThermometer

(Knibbe et al, 1999)

Analysis of exposure to physical loads during patient care.Complements the use of the LiftThermometer.

It assesses exposure level to physical load, specifies the use of equipment, identifies compliance with the national guidelines and assesses developments in the care load.

Covers main sources of exposure, not limited to lifting and handling, but also static load and pushing and pulling. Fairly quick to use. Experienced as easy to use and practical. Software available for free on the internet. National statistics available as reference material. Data collection on a national scale. If weak spots are identified in the policy users are referred to solutions in order to improve their policies. Tool available for all health care sectors with minor differences.

It is not specific enough for individual assessments in the patients care plan. This will require additional individual assessments. The combination with the PolicyMirror recommended to ensure an adequate preventive policy.

It is used for monitoring purposes on

a regular basis

Four national monitoring studies are performed with this

instrument. (numbers of

patients assessed exceeds 150.000)

Some Methods addressed in Annex A1

PTAI: Patient Transfer Assessing Instrument(Karhula, Rönnholm & Sjögren 2009;Karhula et. al. 2007)

Frequency of observed and experienced manual patient transfers, classification in to the three categories

It assesses frequency of patient transfers, environment, use of aids, physical load on back, arms and legs, handling skill, guidance, work arrangements, experienced physical and mental strain.

Uses both observation and employees interview. Allows classification into three N areas (green, yellow and red).The repeatability and usability of the method was studied in two different pilot studies and validity established. Results correlate d to expert evaluations. The method is available both in Finnish and in English from the Internet.

A video shot is recommended.The method is validated only for hospital wards.The calculation of overall load index requires some time commitment.

It can be used as a practical tool in the identification and evaluation of the risks and as an effectiveness check system. It helps to develop work and work conditionsIncludes work-design hints

http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2009/04/TSJ_83.pdf�

A Back Injury Prevention Guide For Health Care Providers OSHA –California april 2001 (http://www.dir.ca.gov/dosh/dosh_publications/backinj.pdf )

They are general guidelines that can be used in any health care sector and are addressed only to physical risk factors.The guide deals with the following topics: understand why LBP is a problem, analyse the workplace to identify associated activity, equipment and factors likely to contribute to LBP development, identify and implement solutions, assess results.The first section reports a set of interesting data on LBP injury incidence and an evaluation of its (high) direct and indirect costs. A part is dedicated to the different risk occurrence (lifting, use of equipment, etc.). A second section is specifically dedicated to assessment of working activities. Some steps are analytically defined: Involve workers and discuss with them, Obtain statistics on number, type and seriousness of injury, use a set of tools (cards/forms) providing an actual work/risk assessment only after identifying (from previous actions) the key problems. As to the latter point, check lists were prepared to analyze: the risk associated with type of patient, the risk associated with specific task, typeand adequacy of equipment, environment, administration issues associated with this problem (presence of procedures, aid purchasing modalities, education, etc.). The richest section regards identification and suggestions for the most effective solutions with special reference to the proposal (to be further investigated) to set up a team dealing with non cooperative patients’ lifting. It also includes two interesting effectiveness studies.A part of the guide includes “information resources” whose exhaustive iconographic documentation shows which lifting devices and minor aids are useful for patient’s hygiene for which operations/patients, etc. A list of suggested characteristics needed in the different equipment is also suggested for each type of device. The same section also provides information on the behaviours to be enacted in the different handling, repositioning and other daily activities (e.g. hygiene).Like other guides, it highlights workers’ involvement through all process stages because of its positive impact at different levels. The problem rough analysis comes from information gathered on injury and disease. There are no standardized criteria to judge the magnitude of MPH risk but the judgement is at “expert’s” discretion. Management is less involved than in other guide lines. There is a proposal of a team specifically engaged in patients’ transfer/handling. Iconography is useful to implement a solution data bank (like in other guides).

Liitteessä A2 on esimerkkejä ohjeista, suosituksista

http://www.dir.ca.gov/dosh/dosh_publications/backinj.pdf�http://www.dir.ca.gov/dosh/dosh_publications/backinj.pdf�http://www.dir.ca.gov/dosh/dosh_publications/backinj.pdf�

Metodisovellutukset liiteessä A3

Esimerkkejä neljästä metodista, joita on sovelluttu potilassiirtojen riskin arviointiin samaan osastoon

(sisätautiosasto, jossa 25 vuodetta)

1. Dortmund Approach

2. MAPO-Index

3. PTAI -menetelmä /Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä

4. LiftThermometer /Care Thermometer

Riskien vähentäminen

Riskien vähentämisessä tulisi käyttää kokonaisvaltaistalähestymistapaa (multifactor interventions) koska siten

todennäköisemmin saavutetaan hyviä tuloksia.

Tämän lähestymistavan tulisi pohjautua analyyttiseenriskien arviointiin.

Riskien vähentäminen onnistutaan kun yhdistetään eri riskienparannustoimenpiteitä. Tällöin tulisi huomioida mm. :

• Riittävä henkilöstömitoitus• Tarkoituksenmukaisten apuvälineidn olemassaolo ja niiden

oikea käyttö• Henkilökunnan koulutus

•Intervention vaikuttavuuden arviointi (on osa riskinvähentämisstrategiaa) on erittäin suositeltavaa.

Organisatooriset tekijät potilasiirtointerventioissa.

B.1 Johtamisjärjestelmät

B.2 Toimintaohjelmat (Policies) ja menettelytavat• positiivisen turvallisuuskulttuurin luominen• vastuiden nimeäminen, tiedon lisääminen• riskien hallinta

B.3 Taloudellinen sitoutuminen

B.4 Tarvittava henkilökuntamäärä.

Liite B

C.1 Apuvälineiden/ välineistön määrittely• Taulukko jossa on kuvattu yleisellä tasolla eri apuvälineiden toiminta, piirteet,

hyödyt, rajoitukset

C.2Kansainväliset Standardit potilasiirron apuvälineistä.• Ergonomia huonosti huomioitu

• kansallisia suosituksia esim. Hollannissa potilaan siirto vuoteesta pyörätuoliin: älänosta enempää kuin 23 kg ihanneolosuhteissa (NIOSH) ->seisomanojanostinC-tason potilaille , liinanostin Doriksille ja Emmoille

C.3Oikean apuvälineen valinta• viitataan eri maiden menetelmiin, esim algoritmeihin – hollantilaisten

lift thermometer esitelty tarkimminC.4Apuvälineiden määrä• Italia: nostin 8 taysin avustettavaa kohden• Hollanti: sähkösänky kaikille, joita täytyy hoitaa vuoteessa

• aktiivi nostin / 30 siirtoa kohden C-tason potilas• lliinanostin 25 siirtoa kohden D ja E-taso

C.5Potilaan liikkumisen avustamisen kirjaaminen

C.6Koulutus

C.7Yhteensopivuus rakenteiden kanssa

Liite C Apuvälineet ja välineistö

Potilaiden luokittelu

A = omatoiminen• liikkuu itsenäisesti (saattaa käyttää kävelykeppiä)• itsenäinen päivittäisissä toiminnoissa (pukeminen, peseytyminen)

B = osittain avustettava• käyttää kävelytelinettä tms.• huolehtii osittain itsestään• tarvitsee avustajalta suul-lista ohjausta

C = osittain avustettava• liikkuu pyörätuolilla• varaa osittain ainakin toiselle jalalle• jkn vartalon hallintaa• riippuvainen hoitajasta

D = täysin avustettava• istuu pyörätuolissa• ei pysty varaamaa jaloilleen• ei pysty huolehtimaanitsestään, vaan tarvitsee hoita-jan avustusta

E = vuodepotilas (TA)• passiivinen• usein jäykkä, kontraktuutria• täysin riippuvainen hoita-jasta

Arvioitavat siirtotehtävät ja apuvälineet

Vuodesiirrot

Horisontaaliset siirrotSiirtymiset

Hoitaminen vuoteessa

Tukisukat

Kylvetys

Suihkutus s-tuolissaSuihkutus makuulla

D.1 JohdantoD.2 Määrittely mukana olevista ympäristöistäD.3 Sisätauti/ kirurginen osastoD.4 HygieniatilatD.5 Teho-osastoD.6 LeikkaussalitD.7 PoliklinikkaD.8 Vanhustenhuollon tilatD.99 MuutD.10 Primary careD.11 Vapaa tilaD.12 Lattiamateriaalit, hissit, portaatD.13 Ovet, kaiteet, tukikahvat jne.D.14 Olemassa olevat rakentamiseen liittyvät standardit

Ei kotihoidon, ensihoidonEnsimmäset suositukset v, 1866 – tutkittuun tietoon perustuvia

suosituksia v. 1955 (Nuffield)

Liite D Rakennukset ja ympäristö

Annex E Henkilökunnan koulutus

E.1 Potilassiirtokoulutus tulisi olla osa organisaationriskienhallintaa

E.2 Koulutusohjelman suunnittelu ja järjestäminen

E.3 Hoitotyöntekijän ydinosaaminen (core competencies)

E.4 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

ANNEXES

Annex F Intervention onnistumisen/vaikuttavuuden

arviointi

F.1 Interventiotyypit ja arviointimenetelmät

F.2 Arviointimenetelmät

F.3 Onnistumisen vertailu

Liite F

Dia numero 1Dia numero 2Dia numero 3Dia numero 4Dia numero 5Dia numero 6Dia numero 7Dia numero 8Dia numero 9Dia numero 10Dia numero 11Dia numero 12Dia numero 13Dia numero 14Dia numero 15Dia numero 16Dia numero 17Dia numero 18Dia numero 19Dia numero 20Dia numero 21Dia numero 22Dia numero 23Dia numero 24Dia numero 25Potilaiden luokitteluArvioitavat siirtotehtävät ja apuvälineetDia numero 28Dia numero 29Dia numero 30