Panelistien vastausten jakojäännös – vai onko sellaista?

eDelfoi-paja Otava 18.4.09

10.04.23 2

Delfoin toimivuus

Delfoi toimii parhaiten silloin, kun tutkittava ongelma on

• avoin,• laaja-alainen ja kompleksinen,• sisältää monta vastakkaista /

rinnakkaista /ajallisesti peräkkäistä osa-aluetta tai osailmiötä,

• ei ole yksiselitteinen, ts. ei ole selitettävissä auki kovin helposti.

…/…

10.04.23 3

…/…

Samasta syystä vastausten hajonta saattaa olla kahden, kolmenkin kierroksen jälkeen suuri.

pyrkimys saavuttaa konsensus?

pyrkimys löytää yleisesti pätevä mielipiteiden taso (prosenttiluku?), jotta mielipiteet todella löytyisivät.

Wendell Bell (1997) korostaa erityisesti sitä, että delfoita käyttävän tutkijan pitäisi perehtyä edes hiukan yhteiskuntatutkimuksen teorioihin ja menetelmien perusteisiin helpompi havaita ja tulkita poikkeavia mielipiteitä ja ymmärtää niiden (ytheiskunnallinen) merkitys.

10.04.23 4

• Pyritään asiantuntijoiden yksimielisyyteen perinteisesti suuria paneeleita käyttäen.

• Tavoitteina yhteisymmärrys, täsmäennusteet ja perusteltujen poikkeavien mielipiteiden hyödyntäminen päätöksenteossa.

• Konsensukseen voidaan pyrkiä vasta viimeisellä kierroksella marginaalimielipiteiden hyödyntäminen.

• Käyttökelpoinen nykyisin erityisesti silloin, kun pyritään hakemaan esim. pienen yhteisön/yrityksen sisäistä konsensusta ja rakentamaan yhteisiä tavoitteita (strategiatyökalu).

Konsensusdelfoi (Classical delphi)

10.04.23 5

• Onnistuneen delfoin tuottama tieto on yhdistelmä hiljaista tietoa ja asiantuntijatietoa (systeemistä ja näkemystietoa).

• Nyky-delfoin tuottamaa tietoa tarvitaan sellaisten näkemysten, ideoiden ja perustelujen tuottamiseen, joita tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

• Pyrkimyksenä ei niinkään enää ole saavuttaa yksimielisyyttä vaan erityisesti tuoda esille uusia ja tuoreita näkökulmia ja ideoita ja panna toiset asiantuntijat reagoimaan niihin uusia ja hyvin perusteltuja ideoita mahdolliseksi tulevaisuudeksi.

Nyky-delfoin periaatteita

10.04.23 6

• pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin tulevaisuudesta;

• pyritään löytämään todennäköiset ja toivottavat tulevaisuudet;

• tavoitteena toisiaan täydentävät argumentit (esim. verkko-pohjainen ns. dialogidelfoi, eDelfoit);

• erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin, jotta mahdollisimman moni vaikuttava asia / tekijä saadaan mukaan päätöksentekoon;

• suhteellisen pienet paneelit (yleensä 10-45 henkeä);

• samalla yhteisöllisen oppimisen menetelmä.

• Erityistapauksena argumenttidelfoi, jossa pyritään erityisesti saamaan panelistit argumentoimaan omia väittämiään /mielipiteitään tavoitteena perusteltujen mielipiteiden erilaisuus (esim. Osmo Kuusi).

Politiikkadelfoi (Policy delphi)

10.04.23 7

• Lähtökohtana yksittäinen trendi, joka esitetään käyränä.

• Panelisteja pyydetään piirtämään sille jatkumo ja perustelemaan esittämänsä kehityskulku listaamalla oletuksensa ja ne epävarmuustekijät, jotka voivat muuttaa käyrää.

• Lopuksi panelistit äänestävät osanottajien esittämistä eri käyrävaihtoehdoista.

• Esim. Petri Tapio

Poikkeavat mielipiteet luontevasti mukaan äänestykseen

Trendidelfoi

10.04.23 8

• Pääasiassa kvantitatiivinen, ei kuitenkaan aina

• Suuret paneelit (usein satoja vastaajia) käytössä tietokonepohjaiset surveyt ja analyysit

• Usein teknologian tulevia kehityskulkuja tarkasteleva (esim. Japani)

Poikkeavat mielipiteet pyritään ottamaan huomioon iteraatiossa

• Ns. Yhden kierroksen delfoi (monivalintakysymykset ja vapaamuotoiset perustelut) nopea, tietoa asenteista ja mielipiteistä sekä niiden muutoksista päätöksenteon pohjaksi

Poikkeavat mielipiteet eivät ole oleellisia

Surveydelfoi ja sovelletut delfoit

10.04.23 9

Jo Gordon & Helmer klassisissa neljän kyselykierroksen delfoissaan 1964 huomasivat, että on olemassa kysymyksiä, joiden kohdalla panelistien mielipiteet hajaantuvat eri suuntiin (= konsensusta ei voida saavuttaa), vaikka erilaisten mielipiteiden perusteluja syötettiin vastaajille yhä uudestaan.

Esim. argumenttidelfoissa tämä ei ole ongelma vaan tulos.

Jos halutaan selkeä kanta johonkin kysymykseen vaikka päätöksenteon pohjaksi (esim. klassinen delfoi, survey-tyyppinen delfoi), on hyvä määritellä jo tutkimusprosessin alussa, millainen prosentti vastaajista tarvitaan kulloinkin mielipiteen taakse tai hyväksymään/hylkäämään mielipide, että voidaan sanoa, että ollaan asiasta jotain mieltä / yksimielisiä ei nyrkkisääntöä.

On tutkimuseettisesti tärkeää, että jo alussa määritellyissä periaatteissa pitäydytään, vaikka lopputulos olisi yllättävä (esim. hajaantuisi enemmän kuin odotettiin tai toivottiin).

Yksimielisyyden tasosta