onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - eläkkeiden …...teoksesta eläkkeet ja eläkeläisten...
TRANSCRIPT
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys
Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017
2 Juha Rantala / Eläketurvakeskus
1) Taustaa.
- Lähtökohtia
- Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata?
2) Kokonaiseläke keskimäärin, lyhyt yhteenveto
- Eläkeläisten määrä ja rakenne
- Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin
3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014
- Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin
- Eläkeläisten tulojen jakautuminen
- Eläkeläisten pienituloisuus
Esityksen sisältö
1) Eläkeläisten toimeentulo 1990-luvulla, julkaisu 2003
2) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo
– Kehitys vuosina 1990–2005, julkaisu 2006
3) Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000–2010, julkaisu 2011
4) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015, julkaisu 2017
Kokonaiskatsauksia eläkeläisten
toimeentulosta
Kuivalainen, Rantala, Ahonen, Kuitto ja Palomäki (toim.)
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläkepolitiikan tavoitteet ja rajoitteet
Tavoite: Toimeentulo
- Aikaisemman kulutustason säilyttäminen kohtuullisena
- Köyhyyden torjuminen
Rajoite: Eläkejärjestelmän kestävä rahoitus
- Eläkemenot
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Miten mitata eläkeläisten toimeentuloa?
• Eläketaso
• Käytettävissä oleva tulo
• Kulutus
• Koettu toimeentulo
• Eläkkeensaajien toimeentulo suhteessa muihin väestöryhmiin
• Tulojen muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä ja eläkeaikana
• Köyhyys/pienituloisuus
…yhtä vastausta ei ole….
…määritelmillä on merkitystä….
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläke vs. käytettävissä oleva tulo
Kokonaiseläke
- Oma työeläke
- Oma kansaneläke
- Takuueläke
- Perhe-eläke
Pienituloisuus
Kansaneläke, Takuueläke
Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo
- Eläkkeet
- Muut omat tulot
- Perheen muiden jäsenten tulot
- Perherakenne ja -koko
- Yhdessä asumisen etu
Pienituloisuus
Pienituloisuusaste (köyhyysriski)
Julkisessa keskustelussa nämä kaksi tulokäsitettä usein sekoittuvat!
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Oma tulo vs. perheen tulo?
Esimerkki. Kolme työkaveria, sama palkka ja sama työ.
Onko työkavereiden toimeentulo sama, kun
i) Ensimmäinen asuu kahden työssä käyvän puolison kanssa,
ii) Toinen on yhden lapsen yksinhuoltaja ja
iii) Kolmas asuu yksin?
- Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon tavoite on yhdenmukaistaa erilaisten perheiden toimeentulo.
-> Toimeentulon ja tulonjaon kannalta käytettävissä oleva tulo on tärkeä.
-> Työelämän tasa-arvon kannalta palkka on tärkeä.
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
8
1) Taustaa. - Lähtökohtia - Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata?
2) Kokonaiseläke keskimäärin - Eläkeläisten määrä ja rakenne - Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin 3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014 - Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - Eläkeläisten tulojen jakautuminen - Eläkeläisten pienituloisuus
Esityksen sisältö
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläkkeistä tullut merkittävä toimeentulon lähde
800 000
1,4 milj.
1995 2015
Eläkeläiset
Vanhuuseläkkeellä olevat
1,2 milj.
845 000 77 000 Vain työeläkettä saavat
1996
1,1 milj.
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläkeläisten määrä ja rakenne vuosina 1995, 2005 ja 2015 eläkkeelle siirtymisvuoden mukaan.
10
1128527 715505 378715
482267
400755
644229
0
200000
400000
600000
800000
1000000
1200000
1400000
1600000
1995 2005 2015
Vuosina 2006-2015
eläkkeelle siirtyneet
Vuosina 1996-2005
eläkkeelle siirtyneet
Vuonna 1995 eläkettä
saaneet
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Kokonaiseläke 1995–2015, keskiarvo ja mediaani, vuoden 2015 rahassa.
11
Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta. Vuodesta 2011 alkaen kansaneläke sisältää takuueläkkeen osuuden.
1614 €
1383 €
Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri.
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013
€/kk.
Keskieläke
mediaanieläke
Eläketason noususta valtaosa johtuu eläkeläisten
rakenteen muuttumisesta.
Kokonaiseläke noussut 20 vuodessa
keskimäärin kolmanneksen
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Keskimääräinen kokonaiseläkkeen suhde keskiansioon 1995–2015, keskiarvo ja mediaani, %.
12
Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013
keskiarvo eläke/ansio
mediaani eläke/ansio
Keskimääräinen kokonaiseläke 50 prosenttia
ansiosta
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Miesten ja naisten välinen eläke-ero kaventunut
13
1 Oma kansaneläke + rintamalisät + lapsikorotukset. Sisältää vuosina 1995–2007 eläkkeensaajan
asumis- ja hoitotuen osuudet. Sisältää vuodesta 2011 alkaen takuueläkkeen osuuden. 2 Oma työeläke. Sisältää myös SOLITA-omaeläkkeen osuuden.
Työeläke noussut naisilla 112 %, miehillä
58 %
Keskimääräisen kokonaiseläkkeen taso ja rakenne sukupuolen mukaan 1995–2015.
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Vuonna 1995 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden (koko ajan seurannassa olleet !!) keskimääräinen kokonaiseläke vuoteen 2015 saakka, € vuoden 2015 rahassa.
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013
1995 vanhuus-eläkkeelle
siirtyneiden eläke noussut noin 20 %:lla
Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri.
1516 €
1250 €
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
15
1) Taustaa. - Lähtökohtia - Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata?
2) Kokonaiseläke keskimäärin - Eläkeläisten määrä ja rakenne - Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin
3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014 - Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - Eläkeläisten tulojen jakautuminen - Eläkeläisten pienituloisuus
Esityksen sisältö
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Miten ihmisten toimeentulo muodostuu? Tässä toimeentulo = kotitalouden käytettävissä oleva ekvivalenttitulo
Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot lasketaan yhteen (= palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot + saadut tulosiirrot – maksetut tulonsiirrot)
Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo (ekvivalenttitulo) = Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla
EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko: ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut aikuiset painon 0,5 ja lapset (0-13 vuotta) painon 0,3.
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
17
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto
Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo 1995–2014 eräissä väestöryhmissä, vuoden 2014 rahassa, keskiarvo
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
€/v
27 700 €
18 700 €
Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
18
60
65
70
75
80
85
90
95
100
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
%
Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo (keskiarvo) suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön 1995–2014, %
92 %
78 %
81 %
93 %
Eläkeläiset / Kaikki kotitaloudet Eläkeläiset / Työssäkäyvät
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
19
Eläkeläisten ja työssäkäyvien ekvivalenttitulo, keskiarvo ja mediaani 1995–2014, euroa vuodessa 2014 rahassa
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
1995 2000 2005 2010
€/v.
Keskiarvo Mediaani
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
1995 2000 2005 2010
€/v.
Keskiarvo Mediaani
Eläkeläiset Työssäkäyvät
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
20
Eläkeläisten ekvivalenttitulo, Keskiarvon ja mediaanin suhde työssäkäyvien vastaaviin 1995–2014, %
60
65
70
75
80
85
90
95
100
1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013
%
Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Keskiarvo
Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Mediaani
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläkeläisten tulojen jakautuminen
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen vuonna 2014, eläkeläiset, koko väestö ja koko väestön mediaani.
22
Eläkeläisistä 62 % on koko
väestön mediaanitulon
alapuolella
Mediaani (=27 150 €/v.)
0
2
4
6
8
10
12
0 20000 40000 60000 80000
%
Euroa/vuosi
Kaikki Eläkeläiset
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2014
23
Ammatissa toimimattomista
(työttömät, opiskelijat ym.) 75 % on koko
väestön mediaanitulon
alapuolella
Mediaani (=27 150 €/v.)
0
2
4
6
8
10
12
0 20000 40000 60000 80000
%
Euroa/vuosi Kaikki Eläkeläiset
Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat
Ammatissa toimivista
32 % on koko väestön
mediaanitulon alapuolella
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläkeläisten bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot vuosina 1995, 2004 ja 2014 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, euroa vuodessa
24 Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläkeläisten pienituloisuus
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Pienitulosten lukumäärät ja pienituloisuusasteet eri tulokäsitteillä ja pienituloisuusrajoilla vuonna 2014
26
Pienituloisuusraja prosenttia mediaanitulosta
50 % 60 %
Käytettävissä oleva tulo Lukumäärä
(ml. laskennallinen asuntotulo) Eläkeläiset 53 000 170 000
Koko väestö 356 000 726 000
Pienituloisuusaste
Eläkeläiset 4,0 % 12,8 %
Koko väestö 6,6 % 13,5 %
Käytettävissä oleva tulo Lukumäärä
(pl. laskennallinen asuntotulo) Eläkeläiset 44 000 202 000
Koko väestö 293 000 678 000
Pienituloisuusaste
Eläkeläiset 3,3 % 15,3 %
Koko väestö 5,4 % 12,6 %
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon tietokantataulut
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Eläkeläisten käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen vuonna 2014 ja koko väestön mediaaneista lasketut pienituloisuusrajat 60%:a ja 50%:a.
27
50 % 60 %
0
2
4
6
8
10
12
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000
Väe
stö
osu
us,
%
Euroa/vuosi
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
28
Pienituloisuusaste (%) 1995–2014 eräissä väestöryhmissä, pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
%
Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut Kaikki
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
29
Eläkeläisten ja koko väestön pienituloisuus asteet vuosina 1995–2014. Pienituloisuusraja 50 ja 60 prosenttia mediaanitulosta.
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
30
Pienituloisuusaste (60 %)
1995 2004 2014
Kaikki eläkeläiset, % 7 13 13
Sukupuoli
Miehet 5 11 11
Naiset 7 14 14
Ikä
18–54 10 24 34
55–64 4 10 16
65–74 5 9 8
75+ 10 17 15
Perhekoko
Yksin asuvat 13 26 27
Perheelliset 3 5 3
Yksin asuvat
18–54 25 44 59
55–64 12 26 37
65–74 10 21 19
75+ 15 27 25
Yksin asuvat 75+
Miehet 14 16 20
Naiset 15 29 27
Pienituloisia yht. lkm. 72 000 148 000 170 000
Eläkeläisryhmien pienituloisuusasteita
Pienituloisuusaste korkein nuorilla ja
yksinasuvilla
Määrällisesti suurin
pienituloisten ryhmä
75 vuotta täyttäneet
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Pienituloisten jakautuminen eri sosioekonomisiin luokkiin: pienituloisuusraja 60 % mediaanitulosta.
31
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
11
99
5
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
Osu
us
pie
nit
ulo
isis
ta
Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Opiskelijat
Pitkäaikaistyöttömät Muut Alle 18-vuotiaat
Eläkeläiset
23% 19%
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Lähde: Marja Riihelä / VATT
Yhteenveto
1) Kehitys keskimäärin 1995-2014
- Eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo on selvästi noussut.
- Suhteessa työssäkäyviin ekvivalenttitulo on vaihdellut 70-80 %:n välissä.
2) Tulojen jakautuminen
- Eläkeläisistä 62 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella ja 38 % yläpuolella.
- Eläkeläisten tulojen jakautuminen tasaisempaa kuin koko väestössä keskimäärin.
3) Pienituloisuus
- Eläkeläisten pienituloisuusasteen taso ja kehitys suunnilleen sama kuin koko väestössä.
- Yksin asuvien ja alle 55-vuotiaiden eläkeläisten pienituloisuusaste on korkea.
- Määrällisesti merkittävä ryhmä on yksin asuvat 75-vuotiaat naiset.
- Eläkeläisten pienituloisuusaste on herkkä määritelmille.
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Esityksen pääasialliset lähteet:
Luku 2: Eläkeläisten määrän ja rakenteen kehitys,
Kuivalainen & Rantala & Nyman & Lampi.
Luku 3: Eläkkeiden reaalinen kehitys,
Rantala & Kuivalainen & Nyman & Lampi
Luku 4: Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo,
Rantala & Riihelä.
Teoksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015
Kuivalainen, Rantala, Ahonen, Kuitto ja Palomäki (toim.)
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017
Aineistot: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineisto
Juha Rantala / Eläketurvakeskus
Blogeja: Juha Rantala: http://www.etk.fi/vieko-nykyindeksi-elakelaisia-koyhyyteen/ (22.09.2016) Kati Ahonen http://www.etk.fi/asuntotulo-lisaa-kulutusmahdollisuuksia/ (19.1.2017) Kati Kuitto http://www.etk.fi/suomalaiselakelaisilla-vahan-toimeentulovaikeuksia-verrattuna-muihin-eu-maihin/ (1.2.2017) Susan Kuivalainen http://www.etk.fi/elakelaisten-toimeentulosta-keskiarvon-mediaanin-valossa/ (6.2.2017) Kati Kuitto http://www.etk.fi/divided-europe-of-pensioners-economic-welfare/ (8.2.2017) Liisa-Maria Palomäki http://www.etk.fi/omakohtaiset-kokemukset-taydentavat-kuvaa-elakelaisten-toimeentulosta/ (28.2.2017) Susan Kuivalainen http://www.etk.fi/pienta-elaketta-saava-ei-ole-yhta-kuin-koyha-elakelainen-kolme-faktaa-pienituloisuudesta/ (6.3.2017) Juha Rantala http://www.etk.fi/vaimonko-rahoilla-tassa-eletaan/ (17.3.2017) Juha Rantala, Kati Ahonen Mitä tarkoittaa köyhyysriski. Työeläkelehti 1/2017 https://www.julkari.fi/handle/10024/129006