012014

AT T OR NE Y S AT L AW

KIINTEISTÖNKAUPPA SÄHKÖISTYY

VAROJEN JAON VEROTUS MUUTTUU

IMMATERIAALIOIKEUDET MAKSUKYVYTTÖMYYSTILANTEESSA

PIDÄ HUOLTA TAVARA-MERKISTÄSITIETOA TAVARAMERKEISTÄ S.26

9

18

36

PA R T OF JUR ID I A BÜ T ZO W

01/2014

PÄÄTOIMITTAJA Viikka Tyynilä, puh. (09) 4315 3324 TOIMITUKSEN OSOITE Fabianinkatu 29 B, FI-00100 Helsinki SÄHKÖPOSTI juridiabutzow@juridia.com ILMOITUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET juridiabutzow@juridia.com

JULKAISIJA Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto King PAINOPAIKKA Erweko OSOITELÄHDE Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n ja Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy:n asiakas- ja suoramarkkinointirekisterit

Kannessa: osakas Hanna-Maija Elo, kuva: Kari Ylitalo

SISÄLTÖ3 UUTEEN AIKAAN

4 JURIDIA BÜTZOW KASVAA

6 YRITYKSET JA YRITYSJURISTIT KATSOVAT MITÄ OSTAVAT

9 KIINTEISTÖNKAUPPA SÄHKÖISTYY

12 NOUDATETTAVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN VAIHTAMINEN

14 ACQUISITION OF AN ENTERPRISE – AN ENTREPRENEUR’S TAX RISK IN ESTONIA

18 VAROJEN JAON VEROTUS MUUTTUU 2014

21 ASENNETTA, VISIOITA JA ROHKEUTTA

24 LAKI VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJISTA TÄSMENTÄÄ RAHASTOJEN TOIMINTAPERIAATTEITA

26 HOIDA TAVARAMERKKIÄSI

28 TAVARAMERKIT JA FRANCHISING

30 VERKKOKAUPAN KÄYTÄNTÖIHIN ON TULOSSA MUUTOKSIA

32 SOPIMUS AVOERON VARALTA

34 UUDET VÄLIMIESMENETTELYSÄÄNNÖT JA SALASSAPITO

36 IMMATERIAALIOIKEUDET MAKSUKYVYTTÖMYYSTILANTEISSA

38 KOULUTUKSET

3

OSALLISTU JB-LEHDEN

PALAUTEKYSELYYN OSOITTEESSA

JURIDIABUTZOW.COM/LEHTIKYSELY

JA VOITA IPAD AIR!

UUTEEN AIKAAN

Asianajotoimisto Juridia Bützowin ensimmäinen vuosi-neljännes on nyt takana. Juridia Bützow syntyi syksyllä 2013 ja meistä tuli samalla alamme suurimpia toimijoita Suomessa.

Vaikka koko ei sinänsä ole itseisarvo, antaa se kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet kattavien asiantuntijapalve-luiden tarjoamiseen valtakunnallisesti. Toimimme viidellä eri paikkakunnalla, palvelemme kuudella eri kielellä ja kansainväliset verkostomme ovat laajat. Tytäryhtiömme Heinonen & Co on johtava immateriaalioikeusasiantun-tija Suomessa, jonka osaaminen ja kokemus ovat myös kansainvälisesti arvostettuja ja tunnustettuja. Olemme siis aito täyden palvelun asianajotoimistokonserni.

Lehteen olemme koonneet eri osaamisryhmiemme asian-tuntijoiden kirjoituksia, jotka kuvastavat palvelupalet-timme laajuutta. Kerromme muun muassa kesällä voi-maan tulevista verkkokauppaan liittyvistä säännöksistä, varojen jaon verotuksen uudistuksista ja noudatettavan työehtosopimuksen muuttamisesta sekä annamme neu-voja tavaramerkin hoitamiseen.

Vuoden 2014 alussa Juridia Bützow sai uuden yritysil-meen. Samalla myös lehtemme ilme ja nimi uudistettiin. Tervetuloa lukemaan uutta JB-lehteä!

Energistä vuoden alkua,

Viikka TyyniläMYYNTI- JA MARKKINOINTIKOORDINAATTORI

PÄÄTOIMITTAJA

Juridian ja Bützowin syyskuussa tapahtunutta Suomen suurinta asianajotoimistojen yhdistymistä seurannut integraatiovaihe saatiin loppuun suunnitellussa aikatau-lussa joulukuun loppuun mennessä 2013. Vaihe oli tarkoi-tuksellisesti lyhyt ja yhtiölle ominaisella toimintatavalla nopea, laitoimme luonnollisista haasteista huolimatta asiat kerralla kuntoon.

Toimintamme jatkuu nyt normaalisti ilman erityisiä esim. Helsingin toimiston muuttamiseen tai ICT-yhteyksiin liittyviä resurssien sitouttamisia. Toimistomme Hämeen-linnassa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa sekä teol-lisoikeuksien suojaamiseen erikoistunut tytäryhtiömme Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy ovat toimineet koko syksynkin ajan ilman integraation heijastusvaikutuksia.

TARJONTAMME LAAJENEE

Olemme onnistuneet syksyllä halua missamme rekrytoin-neissa ja pystymme yhä laadukkaammin toimimaan täyden

palvelun juridiikkatalona valtakunnallisesti ja kansainväli-sesti niin pörssiyhtiöille kuin pk- yrityksille, yhteisöille sekä yksityishenkilöille. Pystymme tarjoamaan asiakkaalle aina halutun ja sopivan resurssin tarpeen mukaan.

ASIAKASPALAUTTEESTA

Hallituksen puheenjohtaja Kimmo Oila totesi viime hal-lituksen kokouksessamme, että ”asiakkaamme ovat otta-neet yhdistymisemme positiivisella mielenkiinnolla ja uteli-aisuudella vastaan ja olemme voittaneet merkittäviä uusia asiakkuuksia”.

Kiitämme nöyrimmästi kaikkia asiakkaitamme luotta-muksestanne ja olemme valmiina palvelukseenne myös jatkossa. Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökump-paneillemme menestystä vuodelle 2014!

Harri Tolppanen | TOIMITUSJOHTAJA

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

JURIDIA BÜTZOW KASVAA

5

KIMMO OILA

hallituksen puheenjohtaja

HARRI TOLPPANEN

toimitusjohtaja

KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA EI OLE HELPPOA EIKÄ HALPAA. OIKEUDELLISTEN ONGELMIEN KESKELLÄ NAVIGOIDESSA YRITYKSELTÄ KULUU AIKAA JA RAHAA. ON ILMEISTÄ, ETTÄ JURIDISET NEUVOT JA NEUVONANTAJAT VALITAAN HUOLELLA. MILLÄ KRITEEREILLÄ?

TEKSTI Vesa Turkki (asianajaja, varatuomari, osakas) KUVA Kari Ylitalo KUVITUS Jukka Mikander

YRITYKSET JA YRITYSJURISTIT KATSOVAT MITÄ OSTAVAT

7

Nyt puhumme siis asianajotoimis-tojen palveluista asiakkaalle. Asian-ajotoimistoja helposti kritisoidaan konservatiivisuudesta, korkeista kus-tannuksista ja aidon asiakaskeskei-syyden puutteesta. Asianajo toimialaa arvioiva Legal Business -julkaisu (lokakuu 2013) ja Legal 500 kysyivät maailmanlaajuisesti asianajotoimis-tojen asiakkailta, mitä he arvostavat oikeudellisen neuvonantajansa palve-luissa ja millä perusteella.

Asiakkaiden arvioita pyydettiin kol-men seuraavan pääkriteerin merkityk-sestä: 1. oikeudellisen neuvonannon asiantuntemus 2. toimiston pragmaat-tinen lähestymistapa ja asiakaspalve-lun laatu 3. oikea hinta-laatusuhde.

ARVIOIDAANPA HIEMAN TULOKSIA

Keskeinen havainto on, että asiakkaat toivovat neuvonantajansa olevan yhä oma-aloitteisempi ja tuntevan heidän ydintoimintojaan. Toinen havainto on se, että oikeudellisen neuvonan-

non tarve on suuri – jopa paljon suu-rempi kuin yrityksen hankinnoista tai palveluiden ostobudjetista voisi pää-tellä. Globaalia ja kansallista säänte-lyä on paljon, ja sen määrä lisääntyy koko ajan. Sääntely on usein niin toi-mialakohtaista, että neuvonantajan toimialaymmärryksellä on keskeinen merkitys.

Yritysten tilanne markkinoilla moni-mutkaistuu entisestään, ja avun tarve kasvaa. Toimialaosaaminen ja koke-mus ovat ekstraa, jota arvostetaan. Vastaajista 48  % ilmoitti, että ulko-

puolisen oikeudellisen avun tarve on kasvanut vuodessa, ja vain 15 % ilmoitti sen vähentyneen. Myös yri-tyksen ulkopuolisen neuvonannon hankintabudjetit olivat kasvussa. En usko, että tilanne on merkittävästi erilainen Suomessa.

Selvästi eniten arvostusta asiakkaiden keskuudessa nauttii edelleen oikeu-dellinen asiantuntemus ja neuvon-annon strateginen laatu. Sen sijaan merkittävää hajontaa esiintyi hinnoit-telussa eli hintatasoon ja hinnoittelun joustavuuteen liittyvissä seikoissa.

Useat vastaajat pitivät palvelun hin-noittelua kuitenkin tärkeänä tai melko tärkeänä asiana. Maksetaan kyllä, mutta turhasta, ylihinnoitel-lusta tai passiivisesta avusta ei haluta maksaa. Myös henkilökemiaa ja henkilösuhteita arvostettiin huomat-tavasti. Tämä ei yllätä, kun kyseessä on luottamukseen perustuva liiketoi-minta. Merkitykseltään kasvavana arvostuskriteerinä tulee esiin neuvon-antajan kansainvälisyyden korostami-

Selvästi eniten arvostusta asiakkaiden keskuudessa nauttii edelleen oikeudellinen asiantuntemus ja neuvonannon strateginen laatu.

Juridia Bützow edustaa koti-maisia ja kansainvälisiä yhtiöitä kaikilla merkittävillä kansain-välisen kaupan sektoreilla. Avustamme asiakkaitamme säännöllisesti erilaisissa järjestelyissä laatimalla ja neuvottelemalla muun muassa jälleenmyynti- ja agenttisopi-muksia, myynti- ja valmistus-

sopimuksia sekä teknologia- tai tutkimusyhteistyösopimuksia.

Asiantuntijoillamme on eri-tyisosaamista kansainväliseen kauppaan läheisesti liittyvistä oikeudenaloista, kansainvä-lisen kaupan riidanratkai-susta, kilpailuoikeudesta ja immateriaalioikeudesta.

Hoidamme asiakkaidemme toimeksi annot kokonaisval-taisesti ja kunkin asiakkaan ominaispiirteet huomioon ottaen. Lähtökohtana työssämme ovat asiakkaamme tarpeet ja tavoitteet. Olemme mukana myös asiakkaidemme tytäryh-tiö-, tytäryhteisö- ja yhteis-yrityshankkeissa globaalisti.

nen. Tämä seikka on vientivetoisessa ja toimintojaan maailmalle ulkoista-vassa Suomessa erityisen tärkeää.

Oma merkityksensä näyttää edelleen olevan sillä, että neuvonantajat ovat vakiintuneita ja melko suuria toi-mistoja. Näin on erityisesti laajoissa ja taloudellisesti merkittävissä asi-oissa. Ostajat vaikuttavat arvostavan sitä, että suurehkoilla toimijoilla on resursseja ja osaamista laajalla rinta-malla ja että esimerkiksi yrityskaup-pakokemus on vankkaa.

Nopeatempoiset laajat asiat vaati-vat käytännössä myös ihan puhdasta henkilöresurssia, jota suuret toimi-jat voivat varata hoitamaan työläitä

kokonaisuuksia tiukassa aikataulussa paremmin kuin pienet. Myös tämä on osa palvelun laatua, jota arvostetaan.

Oikea hinta-laatusuhde on monita-hoisempi asia. Tämä osoittautui tut-kimuksessa selvästi vaikeimmin mää-riteltäväksi. Ilmeistä on, että aktiivista ja pragmaattista yhteydenpitoa asiak-kaaseen arvostetaan. Kokemuksella on merkitystä.

Hinta-laatusuhdetta arvioitaessa myös palvelun innovatiivisuus vaikuttaisi olevan asiakkaiden toivelistalla. Kysy-mys on asiakaskohtaisesta palvelu-jen räätälöinnistä ja siitä, mitä muuta asianajotoimisto voisi peruspalvelui-densa ohella asiakkaalle tarjota. Tämä vaatii innovatiivisia vastauksia.

Asiakkaalle on luonnollisesti kes-keistä kokea itsensä niin tärkeäksi, että asianajotoimisto on valmis räätä-löimään juuri hänelle sopivan palve-lupaketin sekä ehdottamaan avauksia ja kehitysehdotuksia, jotka muutoin jäisivät asiakkaalta huomaamatta. Tuloksista päättelen, että yritykset ja yritysjuristit punnitsevat yhä tarkem-min, mitä ostavat ja keneltä. Elämme

kutistuvien budjettien ja markkinoi-den ylitarjonnan aikaa. Hyvä näin. Tämä aika edellyttää, että me toimis-tona ajattelemme toimeksiantoamme aina asiakkaamme lähtökohdista, tavoitteista ja budjetista.

Suomalaiset ostajat ovat valveutu-neita, ja usein ilman yritysjuristia toimivat pk-yritykset tuntevat kan-sainvälistymisen kasvukivut kukka-rossaan. Kansainvälisessä liiketoi-minnassa neuvonantaja on valittava niin, että myös kansainvälinen pal-velu on neuvonantajalle arkipäivää, ja se toteutetaan kohtuullisin kustan-nuksin. Erityisesti tämä koskee suo-malaisia born global -kasvuyrityksiä, joiden kulut ja ongelmat ovat helposti suuret, tavoiteaikataulu tiukka ja budjetti pieni.

Juridia Bützow vastaa tähän haastee-seen. Hienoa oli havaita, että kansain-väliset kumppanimme menestyivät ja olivat tutkimuksessa parhaiden jou-kossa kaikilla kriteereillä. Tämä on meille ja asiakkaillemme tärkeää.

JURIDIA BÜTZOWIN KANSAINVÄLISEN KAUPAN JA SOPIMUSOIKEUDEN ASIANTUNTIJARYHMÄ

Elämme kutistuvien budjettien ja markkinoiden ylitarjonnan aikaa. Hyvä näin.

9

KIINTEISTÖNKAUPPA SÄHKÖISTYYMARRASKUUN 1. PÄIVÄNÄ TULIVAT VOIMAAN MAAKAAREN UUDET SÄHKÖISTÄ ASIOINTIJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET. MAANMITTAUSLAITOKSEN YLLÄPITÄMÄ SÄHKÖINEN ASIOINTIJÄRJESTELMÄ MUODOSTUU KAUPANKÄYNTIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KIINNITYSJÄRJESTELMÄSTÄ.

TEKSTI Tapio Nevala (lakimies, Specialist Counsel) KUVA Kari Ylitalo KUVITUS Jukka Mikander

Sähköisessä kaupankäyntijärjestel-mässä, eli kiinteistönkaupan verkko-palvelussa, voidaan tehdä kiinteistön-kaupan esisopimukset ja lopulliset kaupat sekä lahjoitukset. Lisäksi jär-jestelmässä voidaan antaa myyntival-tuutus ja puolison suostumus kiinteis-tön kauppaan.

Kiinnitysjärjestelmä on sähköinen asi-ointijärjestelmä, jossa voidaan hakea kiinnityksen vahvistamista ja saada sähköisiä panttikirjoja. Järjestelmässä voidaan tehdä myös sähköisen pant-tikirjan saajaa koskevat hakemukset.

JATKUU ›

SÄHKÖINEN KIINTEISTÖNKAUPPA

Kiinteistönluovutus, eli kauppa, vaihto tai lahjoitus, edellyttää lain määrittelemää muotoa. Tämä on aiemmin tarkoittanut sitä, että kiin-teistönkauppa on tullut aina tehdä kirjallisella sopimuksella, ja kau-panvahvistajan on tullut vahvistaa kauppa myyjän ja ostajan yhtä aikaa läsnä ollessa.

Maanmittauslaitoksen ylläpitämäs-sä sähköisessä kaupankäyntijärjes-telmässä kiinteistönkauppa tai muu kiinteistön luovutus voidaan tehdä myös sähköisesti, eli ilman että osa-puolet ovat yhtä aikaa paikalla ja il-man kaupanvahvistajaa.

Osapuolet voivat olla missä tahansa, vaikkapa ulkomailla, kunhan heillä on verkkoyhteys. Kaupanteko järjes-telmässä edellyttää sitä, että myyjä ja

ostaja ovat valmiiksi neuvotelleet sol-mittavan kaupan ehdot. Tämän jäl-keen myyjä kirjautuu järjestelmään ns. vahvalla sähköisellä tunnistusme-netelmällä (esim. pankkitunnuksilla).

Kiinteistön kauppa tehdään sähköi-sellä lomakkeella, johon haetaan tie-toja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ja muista viranomaisrekistereistä. Tämän jälkeen myyjä merkitsee säh-köisen kauppakirjan luonnokseen lomakkeessa edellytetyt tiedot, kuten kauppahinnan sekä ostajan henkilö-tunnuksen ja sähköpostiosoitteen, ja hyväksyy kauppakirjan luonnoksen sähköisellä allekirjoituksella. Ostajalle lähtee sähköpostiviesti, minkä jälkeen ostaja voi kirjautua järjestelmään säh-köisellä tunnistusmenetelmällä.

Mikäli kauppakirjan luonnos vastaa etukäteen sovittuja ehtoja, ostaja voi hyväksyä kauppakirjan sähköisellä allekirjoituksella. Kauppa syntyy, kun

molemmat osapuolet ovat hyväksy-neet kauppakirjan samansisältöisenä. Samalla lainhuuto tulee vireille ilman eri hakemusta.

Mikäli myyjä käyttää esimerkiksi asianajajaa tai kiinteistönvälittäjää, myyjä voi valtuuttaa tämän laati-maan kauppakirjan luonnoksen säh-köisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

Valtuutus annetaan siten, että toi-meksiantaja kirjautuu järjestelmään sähköisellä tunnistusmenetelmällä ja antaa järjestelmässä luonnosteluval-tuutuksen. Sähköisessä järjestelmässä voidaan tehdä myös kiinteistönkaupan esisopimus sekä antaa kiinteistönkau-pan myyntivaltuutus ja aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen puolison lupa pääasiallisesti yhteiseksi kodiksi tarkoitetun kiinteistön myyntiin.

Uusi järjestelmä nopeuttaa ja helpot-taa sopimusten tekemistä. Toisaalta

11

on selvää, että kiinteistönkauppa on niin monimutkainen oikeustoimi, että asiaan perehtymättömän ei kan-nata tehdä sopimuksia perinteisellä tavalla eikä myöskään sähköisessä järjestelmässä.

Kiinteistönkaupan verkko palvelu on-kin enemmän asiantuntijoiden, kiin-teistönvälittäjien, asianajajien ja mui-den ammatikseen kiinteistönkauppoja tekevien apuväline. Järjestelmä onkin otettu hyvin käyttöön, ja jo marras-kuun aikana on tehty 41 sähköistä luovutusta.

SÄHKÖINEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ

Aiemmin kiinteistön panttaaminen on aina edellyttänyt paperisten pant-tikirjojen käyttämistä. Panttioikeus kiinteistöön on syntynyt, kun kiin-teistön omistaja on pantannut pant-tikirjan velkojalle saamisen vakuu-

deksi. Tämä menettely on edelleenkin mahdollinen. Marraskuun alun jäl-keen kiinnityksiä on kuitenkin voinut hakea ja luovuttaa velkojalle myös sähköisesti. Tällöin kiinnityksen koh-teen omistaja kirjautuu järjestelmään ja allekirjoittaa kiinnityshakemuksen sähköisellä allekirjoituksella. Kun hakemus on asianmukaisesti allekir-joitettu, asia tulee vireille.

Sähköisessä kiinnitysjärjestelmässä kiinnityksestä ei anneta todistuk-seksi kirjallista panttikirjaa, vaan sen korvaa lainhuuto- ja kiinnitysre-kisterissä oleva merkintä sähköisestä panttikirjasta.

Tämä sähköinen panttikirja luovu-tetaan velkojalle tekemällä hakemus sähköisessä kiinnitysjärjestelmässä. Kiinteistön omistaja siis kirjautuu järjestelmään ja yksilöi panttikirjan ja panttikirjan saajaksi tarkoitetun velkojan.

Nykyiset kirjalliset panttikirjat voi-daan hakemuksesta vaihtaa säh-köisiksi panttikirjoiksi. Pankkien hallussa olevien kirjallisten panttikir-jojen massavaihto sähköisiksi alka-neekin ensi vuoden loppupuolella. Sähköisten panttikirjojen käyttöön-otto tuo pankeille ja muille luotonan-tajille pitkällä tähtäimellä merkittäviä kustannussäästöjä.

Tähän asti panttikirjat on säilytetty holveissa, ja niiden hallinnoiminen on aiheuttanut merkittäviä kustan-nuksia. Kun perinteisten panttikirjo-jen massavaihdot sähköisiksi saadaan päätökseen, luottolaitoksille syntyy merkittäviä säästöjä.

”NYKYISET KIRJAL-LISET PANTTIKIRJAT

VOIDAAN HAKEMUKSESTA VAIHTAA SÄHKÖISIKSI

PANTTIKIRJOIKSI.”

NOUDATETTAVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN VAIHTAMINEN

Työnantajan pyrkimyksiä vaihtaa noudatettavaa työehtosopimusta on käsitelty näkyvästi julkisuudessa viime aikoina. Julkisuutta ovat tuo-neet työriidat, joita on ollut muun muassa kuljetus-, ilmailu-, tele- ja tie-totekniikan aloilla.

Työntekijäjärjestöt ovat vastusta-neet noudatettavan työehtosopimuk-sen vaihtamista katsoen, että vaih-to merkitsisi heikennyksiä työ- ja palkkaehtoihin.

Riidat ovat kärjistyneet lopulta sii-hen, että muut liitot ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä tai ryhtyneet tukityötais-

telutoimenpiteisiin, jotka ovat uhan-neet merkittäviä toimintoja. Sovun aikaansaamiseksi työnantajat ovat perääntyneet vaatimuksistaan vaihtaa työehtosopimusta. Toki vaihtojakin on tehty. Mistä asiassa on kysymys?

Työehtosopimus on työntekijäjärjes-tön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtai-sista työehdoista. Se sitoo työnanta-jaa joko järjestäytymisen, sopimuk-seen osallisuuden tai yleissitovuuden (järjestäytymättömät työnantajat) perusteella. Sidonnaisuus määräytyy yleensä järjestäytymisen perusteella, koska yritykset ovat laajalti työn-

antajajärjestöjen jäseniä, eikä tässä artikkelissa käsitellä järjestäytymät-tömiä työnantajia. Voimassaoloai-kanaan työehtosopimus velvoittaa välttämään kaikkia siihen kohdistu-via työtaistelutoimenpiteitä. Työnan-tajalla on oikeus valita toimialaansa parhaiten vastaava työehtosopimus ja järjestäytyä tai tehdä työehtosopi-muksia sen mukaan. Toimialat muut-tuvat, jolloin tarve noudatettavan työehtosopimuksen vaihtamiselle voi olla olemassa. Muitakin syitä on.

Noudatettavaa työehtosopimusta ei voida vaihtaa ennen kuin sen voi-massaolo on päättynyt. Työehtosopi-

TEKSTI Timo Jarmas (asianajaja, varatuomari, osakas) KUVAT Kari Ylitalo ja iStock

13

mukset ovat pääsääntöisesti voimassa määräajan, mutta ne voidaan sopia myös toistaiseksi voimassaoleviksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopi-mus voidaan irtisanoa päättymään kolmen kuukauden irtisanomisajan kuluttua, ellei muun pituisesta irtisa-nomisajasta ole sovittu.

Noudatettavan työehtosopimuksen vaihtaminen tapahtuu yksinkertais-tettuna siten, että työnantaja ensin eroaa työnantajajärjestöstä ja liittyy toiseen. Jos työnantaja on tehnyt yri-tyskohtaisen työehtosopimuksen, teh-dään uusi vanhan sopimuksen päätyt-tyä tai järjestäydytään.

Edellä esitetty on yksinkertaistus, koska vaihtamiseen liittyy lukuisia seikkoja, jotka on otettava huomi-oon toimenpiteen onnistumiseksi ja vielä oikeaan aikaan. Jotkut näistä seikoista ovat vielä tulkinnanvarai-sia. Tulkinnanvaraisuudet liittyvät muun muassa yhteistoimintaneuvot-teluvelvoitteisiin, joiden lisäksi ongel-maksi saattaa muodostua työnteki-jöiden kanssa tehtyjen työsopimusten sisältö, mikäli työsuhteessa on sovittu noudatettavan nimenomaisesti tiettyä työehtosopimusta. Tällä on merki-tystä etenkin, jos aiempi työehtoso-pimus sisältää työntekijän kannalta parempia ehtoja.

”TYÖNANTA-

JALLA ON OIKEUS VALITA

TOIMIALAANSA PARHAITEN

VASTAAVA TYÖEHTOSOPIMUS

JA JÄRJESTÄYTYÄ TAI TEHDÄ

TYÖEHTOSOPIMUKSIA SEN

MUKAAN.”

Miksi riitoja aiheutuu, on hankala ja moniulotteinen kysymys. Tulkinnan-varaisuudet itsessään aiheuttavat rii-toja. Toisaalta työnantajat katsovat olevansa oikeutettuja lain mukaisella menettelyllä vaihtamaan noudatet-tavan työehtosopimuksen itselleen paremmin sopivaan ja muuttamaan samalla työehtoja, kun taas työntekijä-puoli katsoo olevansa oikeutettu säilyt-tämään heillä olleet edut ennallaan.

ACQUISITION OF AN ENTERPRISE – AN ENTREPRENEUR’S TAX RISK IN ESTONIA

In Estonia, tax obligations and rights are, generally, only connected with persons (e.g. individuals and legal entities). However, there is substan-tial exception to this rule. Namely, upon transfer of an enterprise or a part thereof, the relating tax obliga-tions and rights are transferred from the transferor to the recipient.

ENTERPRISE

The term “enterprise” means a busi-ness unit (e.g. factory, shopping cen-tre, mine, restaurant, commercial building, law office, etc.) through which an entrepreneur carries out its business.

An enterprise includes things (e.g. real estate, machinery, and equipment), rights (e.g. lease agreement, IP, distri-bution agreement or mining rights) and obligations (e.g. sale or supplier agreements, and employment con-

tracts) relating to and in the service of the management of the enterprise.

The enterprise of a company var-ies depending on the field of activity where the company operates or the nature of the company. For instance, in case of a factory, the enterprise includes either real estate or lease agreement concerning the place where the factory is located, machin-ery and equipment for production of products, employment contracts with employees, supplier and sales agree-ments with providers and clients, respectively, and, possibly, IP rights.

However, in case of a law office, the enterprise is comprised of a lease agreement, client agreements, employ-ment contracts and office equipment. Concerning shipping or forest indus-try companies, the enterprise is made up of assets, rights and obligations different from the above. Neverthe-

less, in all cases the enterprise includes assets necessary for carrying out busi-ness activities and without which the business cannot be conducted or the nature of the business is substantially different.

TRANSFER OF AN ENTERPRISE AND ITS CONSEQUENCES

The expression “transfer of an enter-prise” applies to the case where the owner of an enterprise cedes another person ownership or possession (e.g. lease) of the enterprise.

For the protection of interests of creditors (including the Tax Authori-ties), it is established in both Estonian civil and tax laws that by taking over the things and rights belonging to an enterprise, the acquirer also takes over all the transferor’s obligations, related to the enterprise. For exam-ple, if a company purchases or leases

TEKSTI Toomas Pikamae (Attorney at law Law Office Eversheds Ots & Co), Kirsi Hiltunen (Attorney-at-Law, MBA Juridia Bützow)

KUVAT Kari Ylitalo ja Eversheds Ots & Co KUVITUS Jukka Mikander

CONTINUED OVERLEAF ›

15

assets, which are considered as forming an enterprise, the company also takes over tax obligations relating to the enterprise.

In Estonia, tax obligations relating to the enterprise are generally payroll taxes (withholding income tax, social security contributions, unemployment insurance contri-butions and mandatory pension contributions), VAT and corporate income tax. If the assets include real estate (i.e. plot of land), it may well be that the acquirer takes over land tax obligation as well.

Upon transfer of an enterprise, the acquirer takes over all tax obligations relating to the enterprise, which have become due by the time of transfer. Further since the acquisition of the enterprise the acquirer is responsible for due payment of all tax obligations connected with the enterprise.

The above also applies to the case where a right to refund of the overpaid tax is connected with the enterprise. In other words: upon transfer of an enterprise both tax obli-gations and right to refund of overpaid tax will go over to the acquirer.

Attention should also be paid to the fact that transfer of an enterprise is not supply (either taxable or not taxable sup-ply) for the purposes of the VAT. This means that if there is a transfer of an enterprise the acquirer cannot deduct the input VAT from its taxable supply (regardless of the fact that the seller has issued an invoice with VAT upon it).

TOOMAS PIKAMAE is a partner with Eversheds Ots & Co. responsible for the Law Office’s public law and public litigation team, including tax law and tax litigation.

Toomas advises clients in a wide range of tax issues, including corporate income tax, VAT, payroll taxes, transfer pricing and double taxation.

COURT PRACTICE

The concept of the transfer of an enterprise has been in force in Estonia since 1995. Therefore, there has been suf-ficient time for the courts to develop a substantial practice on the matter. The courts have established a list of condi-tions for concluding whether there is a transfer of enter-prise. These conditions include the following questions:

1 whether, before the change of ownership or possession, there was a suspension in the activities of the enter-

prise (stop in the activities speaks against the transfer of an enterprise);

2 whether the business activities of the enterprise, before the change of ownership or possession, are same or

similar to those after the change (similarity in the activities speaks in favour of the transfer of an enterprise);

3 whether the management, ownership, suppliers and clients of the enterprise, before the change of own-

ership or possession, are same as those after the change (no significant changes to these issues before and after the change speaks in favour of the transfer of an enterprise).

AN ASSET ACQUISTION FROM THE POINT OF VIEW OF A FINNISH INVESTOR

In Finland an acquisition of the business in an asset deal has traditionally not been considered to involve signifi-cant income tax exposures. Here the tax liabilities and tax exposures of the company that sells of its business and assets remain the with the transferring company. The acquirer of the business does not assume seller’s income tax or payroll withholding tax exposures nor a risk for related tax audit. Typically, the main concerns relate to VAT and transfer taxes.

This has resulted in unpleasant surprises in Estonia when Finnish investors have acquired local businesses in asset deals. In Estonia the acquirer may become subject to a tax audit due to seller’s exposures even though the inves-tor has used a local entity. A second cause of unpleas-ant surprises is a liquidation of an Estonian company or repatriation of profits which easily results significant tax consequences in Estonia.

CONCLUSION

As seen from the above, the question whether there is a transfer of an enterprise and what are its tax consequences is a complicated issue. The question whether there is a transfer of an enterprise must be decided on a case by case basis. Secondly, the exit and profit repatriation should be planned at an early stage.

17

EI NIIN MONIMUTKAISTA ONGELMAA,ETTEIKÖ RATKAISU LÖYTYISI.

AT T OR NE Y S AT L AW PA R T OF JUR ID I A BÜ T ZO W

VAROJEN JAON VEROTUS MUUTTUU 2014

Vuoden 2014 veromuutosta on odo-tettu erityisesti osinkojen ja pääoman-palautusten verotuksen osalta. Yhtei-söverokannan alentaminen 20  %:iin on johtanut verotuksen painopisteen siirtymiseen yhtiön verotuksesta osak-kaan verotukseen.

OSINKOVEROTUS

Kun henkilöosakas saa osinkoa no-teeratusta yhtiöstä, 85  % osingos-ta on pääomatuloa. Noteeraamat-tomasta yhtiöstä saadun osingon verotukseen vaikuttaa edelleen yhti-ön nettovarallisuus.

Tähän saakka 9  % yhtiön nettova-rallisuudesta on ollut määrä, johon saakka osinko on ollut verovapaata, ottaen kuitenkin huomioon 60  000

euron osakaskohtainen leikkuri. Vuo-desta 2014 alkaen rajana on 8  % nettovarallisuudesta siten, että siitä 25 % on pääomatulona verotettavaa osinkotuloa ja loput verovapaata.

Jos esimerkiksi nettovarallisuus on 1 000  000 euroa ja osinkoa jaetaan 100  000 euroa vuonna 2014, tästä 8 % on 80 000 euroa, ja siitä 25 % eli 20 000 euroa verotetaan pääoma-tulona, kun taas 60  000 euroa on verovapaata.

Näin verotettua osinkoa voidaan jakaa 150 000 euroon saakka. Vaikka 8  % nettovarallisuusosuutta sinänsä riittäisi, 150  000 euroa ylittävästä osingosta verotetaan 85 % pääomatu-lona, ja 15 % siitä on verovapaata. Jos osinkoa jaetaan yli 8 % yhtiön netto-

TEKSTI Torsti Lakari (asianajaja, VT, KTM) KUVA Kari Ylitalo KUVITUS Jukka Mikander

19

varallisuudesta, osingosta verotetaan 75 % osakkeenomistajan ansiotulona, ja 25 % on verovapaata.

Aiemmassa järjestelmässä oli lähtö-kohtana ketjuverokielto eli yhteisön saama osinko oli verovapaata tietyin poikkeuksin. Olennaisin poikkeus oli noteeratun yhtiön noteeraamatto-malle yhtiölle jakama osinko. Tällöin osingosta oli 75  % veronalaista ja 25 % verovapaata.

Ketjuverokielto säilyy voimassa myös vuonna 2014. Verotus kuitenkin kiris-tyy siten, että jos noteeraamaton yhtiö saa osinkoa noteeratulta yhtiöltä, koko osinko on veronalaista. Voimaan jää säännös, jonka mukaan osinko on verovapaata, jos osinkoa saava yhtiö omistaa vähintään 10  % osinkoa

jakavan yhtiön osakekannasta. Kon-sernien kannalta olennaista on, että noteeraamattoman yhtiön jakama osinko on edelleen verovapaata. Kun tytäryhtiön emolleen jakama osinko on verovapaata, ei verojärjestelmä tältä osin tee konsernirakenteita epä - tarkoituksenmukaisiksi.

VAROJEN JAKO SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSTA

Vuodesta 2014 alkaen aina kun noteerattu yhtiö jakaa varoja sijoi-tetun vapaan oman pääoman rahas-tosta, osakasta verotetaan kuin hän olisi saanut osinkoa.

Edellä mainittu pätee myös noteeraa-mattoman yhtiön SVOP-rahastostaan

jakamiin varoihin. Poikkeuksena kui-tenkin pidetään varojen jakamista kohdeyhtiön SVOP-rahastoon sijoi-tuksen tehneelle osakkaalle.

Tällöin varojen jako verotetaan luo-vutuksena eli palautettava määrä vähentää osakkeesta maksettua han-kintamenoa euro euroa vastaan kuten tähänkin asti. Edellytyksenä on, että varat palautetaan kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun ne on sijoitettu SVOP-rahastoon.

Siirtymäsäännöksen mukaan vii-meistään 31.12.2013 tehdyt SVOP-sijoitukset voidaan vielä jakaa noteeraamattomissa yhtiöissä van-han verotuskäytännön mukaisesti 1.1.2016 saakka.

”LIIAN USEIN KÄY NIIN,

ETTÄ INVESTOINTEJA

TEHDÄÄN VANHAAN TUTTUUN

TEKNOLOGIAAN.”Markku Uitto,

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys

21

Suomi käy tällä hetkellä läpi uu-den ajan teollista vallankumous-taan, jota kutsutaan teollisuuden rakennemuutokseksi.

– Meitä huolestuttaa aika tavalla se, että Suomessa ei juuri investoida, ja nekin yritykset, jotka investoivat, tekevät sen Suomen rajojen ulkopuo-lelle, sanoo Teknisen Kaupan ja Pal-veluiden yhdistyksen toimitusjohtaja Markku Uitto.

Uitto puhuukin siitä, että tuotannon siirrosta halvempien kustannusten maihin on tullut ikään kuin muoti-ilmiö, jonka taustalla olevat laskelmat ja muut olettamukset eivät aina pidä.

– Onneksi päinvastaisiakin esimerk-

kejä on, kuten led-valojen valmistaja Greenled, joka siirsi tuotantonsa Kii-nasta takaisin Suomeen. Toimitusajat lyhenivät, tuotannon laatu koheni, saatavuus parani ja kaiken lisäksi kustannukset ovat kuulemma koh-dallaan, Uitto kertoo.

Tekninen kauppa on valtaosin yritys-ten välistä kauppaa, b-to-b-kauppaa. Se pitää teollisuuden ja rakentami-sen pyörät pyörimässä toimittamalla niille erilaisia raaka-aineita, osia, komponentteja, tarvikkeita ja koneita sekä näihin liittyviä palveluja ja ratkaisuja.

Yhdistykseen kuuluu yli 300 alan yri-tystä ja neljä yhdistystä. Jäsenkunta on hyvin heterogeenista alkaen pie-

nistä pk-yrityksistä ja päätyen isoihin globaaleihin yrityksiin kuten ABB, Continental ja Basf. Mukana on myös vahvoja perheyrityksiä: Onninen, Wihuri, Algol jne.

ERÄS RATKAISU: TEOLLISUUDEN INTERNET

– Suomalaisella teollisuudella olisi paljon mahdollisuuksia, jos se inves-toisi nykyistä huomattavasti enem-män automaatioon, robotiikkaan ja älyyn. Liian usein käy niin, että inves-tointeja tehdään vanhaan tuttuun teknologiaan.

Konecranesin toimitusjohtaja Peter Lundmark on patistanut suomalai-sia yritysjohtajia kehittämään uusia

TEKSTI Tiina Ruulio (toimittaja) KUVA Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys KUVITUS Jukka Mikander

ASENNETTA, VISIOITA JA ROHKEUTTA

HAASTATTELU

YHTEISTYÖTÄTeknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys tekee yhteistyötä Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n kanssa. Yhteistyö-sopimukseen kuuluu, että Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen jäsenyritykset saavat jäsenille maksutonta puhelinneuvontaa juridisiin ongelmiinsa. Asianajaja ja osakas Pekka Jäntti kertoo, että eniten kysytään sopimusehdoista, kaupan vastuista ja työsuhteisiin liittyvistä asioista.

visioita ja strategioita esimerkiksi teollisen internetin suuntaan. Kone-cranesilla teollisuuden internet tar-koittaa esimerkiksi nostureiden huol-totarpeiden seuraamista reaaliajassa.

– Uskon, että suomalaisella insinöö-ritaidolla olisi esimerkiksi erilais-ten teollisuuden etäteknologioiden kehittämiselle paljonkin annettavaa. Ylipäätään teollisuustuotanto voi palata Suomeen vain, mikäli yrityk-set ovat valmiita satsaamaan uuteen teknologiaan.

Strategista rohkeutta ja visioita siis tarvitaan. Teollisuuden kannattaa myös verkostoitua paljon nykyistä aktiivisemmin alihankkijoiden, tois-ten yritysten ja asiakaskunnan kanssa.

– Minusta esimerkiksi Vaasan ener-giaklusteri on hyvä esimerkki uudesta alueellisesta ajattelusta ja yhteis-työstä, jossa on mukana hyvin erilai-sia toimijoita: yrityksiä, oppilaitok-sia, konsultteja, alihankkijoita.

MYYNTI TAKKUAA YHÄ

Teknisen kaupan myynti oli vielä viime vuonna alamaissa, miinus kuu-den prosentin luokkaa. Jäsenyritys-ten suhdannenäkymät ovat kuiten-kin kirkastuneet syksyn kuluessa, ja myynnin kasvua odottavien yritysten määrä on kasvanut selvästi.

– Olen keskustellut syksyn kuluessa paljon alan yritysjohtajien kanssa, ja useimmat heistä ovat sitä mieltä, että

pohja on nyt saavutettu, Uitto kertoo.

Uitto haluaa muistuttaa, että ainoa kestävä tapa saada talous kasvuun on saada yksityiselle sektorille riittävästi yrityksiä, jotka työllistävät mahdolli-simman monia ihmisiä.

– Yrityksiin tarvitaan myös uutta asennetta, menestymisen nälkää ja onnistumiseen satsaamista vähän samaan tyyliin kuin kehittyvillä markkinoilla. En voi välttyä ajatte-lemasta, miten asenteisiin on vaikut-tanut se, että Suomella on ollut asiat hyvin jo pitkään.

23

EI NIIN MONIMUTKAISTA ONGELMAA,ETTEIKÖ RATKAISU LÖYTYISI.

AT T OR NE Y S AT L AW PA R T OF JUR ID I A BÜ T ZO W

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettu laki (HE 94/2013) on tarkoitus vahvistaa alkuvuonna 2014. Lailla pannaan täytäntöön direktiivi vaihtoehtoisen sijoitusra-hastojen hoitajista, ja samalla teh-dään muutoksia 30 muuhun lakiin, joista tärkeimpiä ovat sijoitusrahas-tolaki, kiinteistörahastolaki ja laki Finanssivalvonnasta.

Lakia sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajiin ja niiden toimintaan, rahasto-jen osuuksien tarjoamiseen ammatti-maisille sijoittajille ja vaihtoehtorahas-tojen säilytysyhteisötoimintaan. Laissa on myös säännöksiä rahasto-osuuksi-en tarjoamisesta ei-ammattimaisille si-

joittajille sekä pääomasijoittajia koske-vaa erityissääntelyä.

Vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan yhteisöä tai muuta yhteistä sijoitta-mista, jossa hankitaan varoja useilta sijoittajilta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitta-jien eduksia, eikä kyseessä ole sijoi-tusrahastoista annetun lain tarkoit-tama sijoitusrahasto.

Vaihtoehtorahaston hoitajalla puo-lestaan tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka säännöllistä liiketoimintaa on vaihtoehtorahastojen hoitaminen. Käytännössä laki koskee laajasti muun muassa kiinteistö- ja pääoma-

LAKI VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJISTA TÄSMENTÄÄ RAHASTOJEN TOIMINTAPERIAATTEITA

sijoitustoimialalla toimivien rahas-tojen hallinnointiyhtiöitä ja niiden toimintaa.

Suurimpana muutoksena nykyiseen toimintaympäristöön on vaihtoehto-rahaston hoitajan toiminnan muuttu-minen luvanvaraiseksi tai Finanssival-vontaan rekisteröitäväksi. Toimilupa vaaditaan suoraan hallinnoitavien varojen määrän perusteella, mikäli rahastonhoitajan hoitamien vaihtoeh-torahastojen yhteenlasketut varat ylit-tävät 1) vivutuksella hankitut varat mukaan lukien 100 M€ tai 2) vivut-tamattomina 500  M€, eikä yhdessä-kään hoidetussa vaihtoehtorahas tossa voida käyttää oikeutta lunastukseen

TEKSTI Olli Hyvönen (asianajaja, osakas) KUVAT Kari Ylitalo ja iStock

25

viiteen vuoteen kuhunkin rahastoon tehdystä alkusijoituksesta lukien.

Mikäli vaihtoehtorahaston hoitajan hoitamien rahastojen yhteenlaske-tut varat alittavat em. rajat, toimi-luvan sijaan rahastonhoitaja on ai-noastaan rekisteröitymisvelvollinen Finanssivalvontaan. Toimilupa on oltava hoidettujen varojen määrästä riippumatta, mikäli rahasto-osuuk-sia markkinoidaan ei-ammattimaisil-le sijoittajille.

Osuuksien tarjoamista koskeva sään-tely (lain 12. luku) laajentaa hyvän arvopaperimarkkinatavan noudatta-misen vaihtoehtoisen sijoitusrahas-

tojen hoitajiin sekä sisältää erikseen kiellon antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja vaihtoehto-rahastojen markkinoinnissa. Hyvän arvopaperimarkkinatavan noudatta-misvelvollisuus on voimassa myös ti-lanteissa, joissa sijoittaja on ottanut itse yhteyttä vaihtoehtorahastoja tar-joavaan. Markkinoinnissa ei-ammat-timaisille sijoittajille tulee noudattaa lain ko. kohderyhmälle suunnatta-van markkinoinnin sääntelyn lisäksi kuluttajansuojalakia.

Lain tarkoittaman vaihtoehtorahas-ton hoitajan on lain voimaantulon jälkeen sovellettava toimintansa vas-taamaan lakia sekä haettava toimilu-

paa tai rekisteröidyttävä 22.7.2014 mennessä. Myönnettävä toimilupa tulee voimaan taannehtivasti lain voimaantulosta lukien. Vaihtoehtora-haston hoitajan on haettava toimilu-paa tai rekisteröidyttävä riippumatta rahaston oikeudellisesta yhtiömuo-dosta. Näin myös kommandiittiyhtiö-muotoiset rahastot tulevat uuden lain tarkoittaman sääntelyn piiriin.

Käytännössä vaihtoehtoisiksi sijoi-tusrahastoiksi katsottavien nykyisten rahastojen yhtiö- ja muut sopimus-järjestelyt on kevään 2014 kuluessa muokattava vastaamaan uuden lain säännöksiä.

”MYÖS KOMMANDIITTIYHTIÖ-

MUOTOISET RAHASTOT TULEVAT

UUDEN LAIN TARKOITTAMAN

SÄÄNTELYN PIIRIIN.”

HOIDA TAVARA-MERKKIÄSI

Tavaramerkkiä pitää hoitaa. Hyvin yleinen käsitys on, ettei kerran rekis-teröidylle tavaramerkkirekisteröin-nille tarvitse välttämättä enää tehdä mitään. Näin on tilanne ehkä osin siitäkin syystä, että rekisteröinnin voi periaatteessa uudistaa ikuisesti aina 10 vuodeksi kerrallaan. Käsitys on kuitenkin väärä.

Tavaramerkki saattaa pysyä samana, mutta yleensä yrityksen liiketoimin-nassa tapahtuu vuosien mittaan muu-toksia, jotka vaikuttavat myös siihen, ettei aikoinaan haettu tavaramerkki-suoja enää ole suojapiiriltään riittävä.

LUOKITUS MÄÄRITTÄÄ MERKIN SUOJAPIIRIN

Aina kun haetaan uutta tavaramerk-kisuojausta, merkki luokitellaan tava-ramerkeissä käytettävän kansainväli-sen nk. Nizzan luokituksen mukaan. Luokitusjärjestelmä sisältää kaiken kaikkiaan 45 luokkaa.

Luokitus on syytä tehdä huolella, sillä se määrittää tulevan tavaramerk-kirekisteröinnin tuottaman oikeuden laajuuden eli myös sen, minkälaisiin oikeuden loukkauksiin sillä voidaan mahdollisesti puuttua.

TEKSTI Nina Mikander (tavaramerkki- ja mallioikeustoimintojen esimies) KUVA Kari Ylitalo KUVITUS Jukka Mikander

MUUTTUNEET LUOKITUSKÄYTÄNNÖT

Tavaramerkeissä on pitkään käytetty edellä mainitun luokitusjärjestelmän nk. luokkaotsikoita. Luokkaotsikot ovat mahdollistaneet sen, ettei luoki-tukseen ole tarvinnut yksityiskohtai-sesti listata merkillä tarjottavia tuot-teita tai palveluita.

Riittävää on yleensä ollut se, että oma tuote tai palvelu on luokiteltu oikean luokkaotsikon alle ja että sen numero on mainittu hakemuksessa. Tilanne on kuitenkin nyt täysin muuttunut.

TAVARAMERKIT

27

Sysäyksen muutokselle antoi EU-tuomioistuimelle tehty ennakkorat-kaisupyyntö tavara- ja palveluluet-teloilta vaadittavasta tarkkuudesta, minkä seurauksena muutoksen aalto on pyyhkäissyt läpi Euroopan. Rekis-teröintiviranomaiset vaativat nyt, että hakijoiden on yksilöitävä tarkkaan merkin suojan piiriin halutut tava-rat ja palvelut. Pääsääntö on siis se, että ne tavarat ja palvelut, joita ei ole listattu tavaramerkkihakemuksessa, eivät myöskään nauti rekisteröinnin tuottamaa suojaa. Ennen muutosta rekisteröityjen tavaramerkkien osalta

noudatetaan toki useissa maissa sitä tulkintaa, että suojapiiri on laaja, mikäli merkille on haettu suojaa luokkaotsikolla.

Jokaisen olemassa olevalle tavara-merkille uutta tai laajennettua suojaa hakevan yrityksen on syytä kiinnittää erityistä huomiota luokitukseen ja käyttää resursseja siihen, että suo-japiiristä saadaan mahdollisimman hyvä ja käyttökelpoinen. Mikäli yri-tyksellä on ammattimainen edustaja eli asiamies kuten esimerkiksi Hei-nonen & Co, tämä avustaa luokituk-

sen laatimisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiamies pyytää tavaramerkkihakemuksen laatimisen yhteydessä asiakasta toimittamaan listan niistä tuotteista ja palveluista, joiden tunnuksina suojattavaa tava-ramerkkiä käytetään tai aiotaan käyt-tää. Tämän jälkeen asiamies tarkistaa mihin luokkiin kyseiset tuote- ja pal-veluryhmät kuuluvat, ja laatii viras-toon toimitettavan luokituslistan. Näin varmistetaan se, että tulevan tavaramerkkirekisteröinnin suojapii-ristä tulee kattava ja aidosti asiakkaan liiketoiminnan tarpeita vastaava.

MIKÄ ON TAVARAMERKKI?

Tavaramerkki on mikä tahansa erot-tamiskykyinen, graafisesti esitettä-vissä oleva tunnus, jota käytetään erottamaan yrityksen tuotteet tai pal-velut toisten tuotteista tai palveluista. Tavaramerkki voi olla sana, kuva, niiden yhdistelmä, pakkauksen tai tuotteen muoto tai mikä tahansa muu erottamiskykyinen tunnus.

Jotta tavaramerkki on erottamiskykyi-nen, se ei saa kuvailla kyseisen tavaran tai palvelun lajia, laatua, määrää, käyt-tötarkoitusta, arvoa, maantieteellistä alkuperää tai muita ominaisuuksia.

Tavaramerkki ei myöskään saa olla tuotteeseen liittyvä yleiskielen sana, yksinkertainen geometrinen kuvio eikä tuotteen luonteenomai-nen muoto. Esimerkiksi OMENA tai omenakuvio (”Apple”) ei olisi erot-tamiskykyinen tavaramerkki omena-tuotteille, mutta ne ovat erottamisky-kyisiä tietokoneille.

YKSINOIKEUDELLA

Merkinhaltijan yksinoikeus on kielto-oikeus eli oikeus kieltää toista käyt-tämästä tavaramerkkiä tai siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä elin-keinotoiminnassa. Yksinoikeuden tavaramerkkiin saa Suomessa joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla.

Tavaramerkki on vakiintunut, kun sitä on käytetty riittävän pitkään siten, että se on tullut ko. elinkeino- tai kulutta-japiirissä tunnetuksi haltijansa tava-roiden/palvelujen tunnuksena. Koska vakiintuminen on arvionvaraista ja usein vaikea todistaa, rekisteröinti on aina ehdottomasti suositeltava yksin-oikeuden vahvistamiseksi.

Tavaramerkkisuoja käsittää vain rekisteröinnissä mainitut tavarat ja/tai palvelut sekä vain ne maat/alu-eet, joissa tai joilla rekisteröinnit ovat voimassa. Täten tavaramerkit on rekisteröitävä kaikissa maissa, joissa tavaramerkkejä käytetään tai missä ne aiotaan ottaa käyttöön, kuten myös maissa, joissa kysei-sellä merkillä varustettuja tuotteita valmistetaan.

Tavaramerkkirekisteröinti on voi-massa 10 vuotta kerrallaan, ja se voidaan uudistaa rajoittamattomia kertoja. Tavaramerkkiä tulee aina käyttää rekisteröidyssä muodossa ja rekisteröidyille tavaroille / palveluille. Tältä osin on hyvä muistaa, että sanatavaramerkkirekisteröinti antaa suojaa merkille kaikissa eri kirjoitus-asuissa, ja vastaavasti mustavalkoi-nen tavaramerkkirekisteröinti antaa suojaa kaikille eri värivaihtoehdoille. Mikäli merkkiä ei ole viimeisten vii-den vuoden aikana käytetty, rekiste-röinti voidaan kumota.

TAVARAMERKIT JA FRANCHISING

TEKSTI Hanna-Maija Elo (asianajaja, varatuomari, osakas) KUVA Kari Ylitalo KUVITUS Jukka Mikander

TAVARAMERKIT

Tavaramerkki on franchiseketjun yhteinen tunnus, joka erottaa ketjun ja sen tarjoamat tavarat tai palvelut muista yrityksistä ja niiden tavaroista tai palveluista.

29

Olemme johtava immateriaali- ja infor-maatioteknologiaoikeuteen erikoistunut asianajotoimisto.

Palvelupakettimme sisältää kaikki IPR- ja ICT-juridiikan osa-alueet, kuten tavaramerkit, mallioikeudet, domain-nimet, patentit, hyödyllisyys-mallit, tekijänoikeudet ja ohjelmistot, sekä teollisoikeuksien suojaamiseen liittyvät palvelut.

Edustamme asiakkaitamme vuosikym-menten kokemuksella immateriaalioi-keuksien tunnistamisesta, hankkimi-sesta ja rekisteröinnistä lähtien aina niiden kaupallistamiseen, suojaukseen

JURIDIA BÜTZOWIN IPR JA ICT -ASIANTUNTIJARYHMÄ

ja puolustamiseen liittyvissä toimek-siannoissa. Asiakaskuntamme koostuu suurista koti- ja ulkomaisista yhtei-söistä aina yksittäisiin kuluttajiin.

Tytäryhtiömme Heinonen & Co täyden-tää IPR-palveluvalikoimaamme maail-manlaajuisella tavaramerkkien, mallien ja domain-nimien suojaustoiminnalla. Heinonen & Co:lla on hallinnoitavanaan yli 20.000 tavaramerkki-, malli- ja verkkotunnusrekisteröintiä.

Asiantuntijoillamme on laaja kokemus sopimuksista, oikeudenkäynneistä, välimiesmenettelyistä ja yritysjärjes-telyistä. Avustamme asiakkaitamme

muun muassa informaatio- ja kom-munikaatioteknologian sekä liiketoi-mintaprosessien ulkoistushankkeissa, pääomasijoituksissa, teknologia-, lisenssi- ja franchisingsopimuksissa, tullivalvonnoissa sekä tuoteväärennös- ja rinnakkaistuontitapauksissa, kuten myös sosiaalista mediaa koskevissa kysymyksissä sekä tietosuoja- ja tietoturva-asioissa.

Asiantuntijamme myös varmistavat, että asiakkaan liikesalaisuudet, know-how ja muu informaatiopääoma ovat tehokkaasti suojattuja ja että niitä puolustetaan sopimatonta menettelyä ja jäljittelyä vastaan.

MITÄ ON FRANCHISING?

Franchising on ketjuliiketoimintaa, jossa itsenäiset franchise-yrittäjät käyttävät ketjun yhteisiä tunnuk-sia ja noudattavat yhteistä konsep-tia toiminnassaan. Franchiselii-ketoiminnalle on tyypillistä juuri yhtenäinen testattu ja dokumentoitu toimintakonsepti, jota kaikki ket-juun kuuluvat franchise-yrittäjät ovat velvoitettuja noudattamaan. Fran-chisesopimus määrittelee yhteistoi-minnan ehdot sekä osapuolten oikeu-det ja velvollisuudet.

TAVARAMERKIT FRANCHISINGISSA

Tavaramerkki on franchiseketjun yh-teinen tunnus, joka erottaa ketjun ja sen tarjoamat tavarat tai palvelut

muista yrityksistä ja niiden tavaroista tai palveluista. Franchiseketjun yrit-täjä saa franchisesopimuksella käyt-töoikeuden ketjun tavaramerkkiin ja siten liiketoiminnalleen lisäarvoa saa-dessaan hyödyntää ketjun tunnettua tavaramerkkiä.

Tavaramerkkien rekisteröinti on fran-chise-antajan oikeus ja velvollisuus. Franchise-yrittäjällä ei ole oikeutta rekisteröidä ketjun tavaramerkkejä tai niihin sekoitettavissa olevia tun-nuksia missään muodossa (esimer-kiksi toiminimenä, tavaramerkkinä tai domain-nimenä). Myös franchise-yrittäjän oman yrityksen toiminimen on erotuttava ketjun tunnuksista.

Franchisesopimuksissa tulee olla määräykset ketjun tunnuksista sekä niiden rekisteröinnistä ja käytöstä.

Usein tarkempi ohjeistus annetaan myös franchiseketjun käsikirjassa. Franchise-sopimuksen päättyessä yrittäjän oikeus käyttää tunnuksia päättyy välittömästi. Juridia Bützo-win asiantuntijat avustavat vuosi-kymmenien kokemuksella lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia franchise-ketjuja sekä toisaalta franchiseyrit-täjäyhtiöitä franchisingiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä.

Olemme myös aktiivisesti mukana Suomen Franchising-Yhdistys ry:n toiminnassa. Meillä on myös kattava kansainvälinen franchisejuridiikkaan erikoistuneiden juristien kontaktiver-kosto. Immateriaalioikeuksien suojaa-miseen erikoistuneen tytäryhtiömme Heinonen & Co:n puolella hoidamme tavaramerkkien, mallien ja domain-nimien suojaamisen.

Korvat hörölle yrittäjät ja yritykset, jotka myytte kuluttajille verkossa tai muutoin etämyynnin keinoin tuot-teita tai palveluita! Suomen edus-kunta on 10.12.2013 hyväksynyt hal-lituksen esityksen kuluttajansuojalain koti- ja etämyyntisäännösten muut-tamisesta. Uudet säännökset tulevat voimaan 13.6.2014.

Uudistuksen taustalla on kulutta-jan oikeuksia koskeva EU-direktiivi, jonka tavoitteena on tarjota kulut-tajille samanlainen juridinen ympä-ristö näiden asioidessa EU:n alu-eella toimivissa verkkokaupoissa. Koska direktiivi kuitenkin sisältää joitakin jäsenvaltioille harkintaval-taa jättäviä säännöksiä, on mahdol-lista, että EU-maiden verkkokaup-paa koskevat kansalliset säännökset sisältävät jatkossakin jonkin verran eroavaisuuksia.

Merkittävimmät muutokset liittyvät elinkeinonharjoittajan tiedonanto-velvoitteisiin ja kuluttajan oikeuteen peruuttaa tekemänsä kauppa.

Nykyisen lainsäädännön nojalla kuluttajalla on oikeus peruuttaa verkkokaupassa tekemänsä ostos 14 päivän kuluessa ilman kustannuksia. Toisin sanoen elinkeinonharjoittajan on korvattava kuluttajalle tavaran palauttamisesta aiheutuneet kulut, jos tavara on mahdollista palauttaa tavanomaisella tavalla postitse.

Jatkossa kuluttajan on vastattava tavaroiden palauttamisesta johtuvista välittömistä kuluista, eli käytännössä postikuluista, paitsi jos elinkeinon-harjoittaja on sitoutunut vastaamaan niistä tai laiminlyönyt ilmoittaa kuluttajalle, että tämän on vastattava niistä. Nähtäväksi jää, tarjoavatko verkkokaupat asiakaspalvelullisista ja kilpailullisista syistä jatkossakin mahdollisuuden palauttaa ostetut tuotteet maksutta.

Toinen ainakin periaatteellisesti mer-kittävä muutos on se, että jatkossa kuluttajalla on velvollisuus yksiselit-teisellä tavalla nimenomaisesti ilmoit-taa peruuttamisesta elinkeinonhar-

joittajalle. Nykyinen käytäntö, jonka mukaan peruuttamiseksi katsotaan myös pelkkä tavaran palauttaminen tai se, ettei tavaraa noudeta postitse, poistuu siten lainsäädäntömuutoksen myötä.

Kuluttaja voi ilmoittaa peruuttami-sesta peruuttamislomakkeella, joka elinkeinonharjoittajan tulee jatkossa antaa koti- ja etämyynnissä kulutta-jalle, tai vapaamuotoisesti, kunhan ilmoituksesta ilmenee yksiselitteisesti kuluttajan halu peruuttaa sopimus. Todistustaakka peruuttamisoikeuden käyttämisestä on kuluttajalla.

Tulevan lainsäädäntömuutoksen myötä elin keinonharjoittajan tiedonanto-velvoitteet ennen kaupantekoa ovat voimassa olevaa lakia laajemmat ja yksityiskohtaisemmat. Tärkeää on myös huomata, että jos elinkeinon-harjoittaja on laiminlyönyt antaa kuluttajille lain mukaiset peruutta-misoikeutta koskevat tiedot, kulutta-jan oikeus peruuttaa kauppa pitenee 12 kuukauteen.

VERKKOKAUPAN KÄYTÄNTÖIHIN ON TULOSSA MUUTOKSIA

TEKSTI Suvi-Tuulia Leppäkorpi (asianajaja, varatuomari) KUVAT Kari Ylitalo ja iStock

31

”MERKITTÄVIMMÄT

MUUTOKSET LIITTYVÄT

ELINKEINONHARJOITTAJAN

TIEDONANTOVELVOITTEISIIN

JA KULUTTAJAN OIKEUTEEN

PERUUTTAA TEKEMÄNSÄ

KAUPPA.”

PARISUHDE JA AVOPARI

Avopuolisot voivat tehdä sopimuk-sen mahdollisen avoeron varalta riippumatta siitä, onko avoliitto eri-tyislailla sääntelemätön avoliitto vai lakisääteinen avoliitto. Lakisäätei-sellä avoliitolla (Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta eli Avo-liittoL) tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimuksen osapuolet ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi.

OMISTAMINEN

Molemmissa tapauksissa eron tul-lessa osapuolet lähtökohtaisesti pitä-vät sen omaisuuden, joka heille omis-tajana kuuluu. Aina omistajuutta ei kuitenkaan selkeästi pystytä osoit-tamaan. Kuitit tai saantokirjat eivät mahdollisesti ole tallessa tai sitten

yhteisesti omistetun omaisuuden kir-jaamis-merkintä ei vastaa puolisoiden rahoituspanosta.

Omaisuutta on myös voitu hankkia kokonaan toisen varoilla yksin toisen nimiin. Rahoituspanoksen todenta-misessa tulee huomioida, että tiliot-teita on toisista pankeista mahdollista saada vain viisi vuotta taaksepäin.

Joskus lainanlyhennykset tai kaup-pahinta ovat menneet yksin toisen osapuolen pankkitililtä toisen siirret-tyä sinne ensin oman osuutensa mak-susta ja tallessa on vain maksukuitti.

SOPIMUKSEN TARKOITUS

Riitaisessa tilanteessa avopuolisoiden tekemä sopimus helpottaa omaisuu-den jakoa tai erottelua. Sopimuksella voidaan sopia tarkemmin esimerkiksi

siitä, vastaako omaisuuden kirjaamis-merkintä osapuolten todellisia rahoi-tuspanoksia ja kummalle pöytäho-peat kuuluvat.

Sopimukseen voidaan kirjata lah-janlupaus, jossa avopuoliso antaa toiselle mahdollisessa erossa omai-suutta tai yhteisen asunnon käytöstä maksettavasta korvauksesta avoliiton purkautumisen jälkeiseltä ajalta tilan-teessa, jossa vain toinen yhteisomis-taja käyttää asuntoa.

Sopimusta voidaan normaalisti sovi-tella, mikäli se olisi kohtuuton. La-kisääteisessä avoliitossa avopuolisot voivat keskinäisin sopimuksin poike-ta useimmista lain (AvoliittoL) sään-nöksistä. He eivät voi kuitenkaan pä-tevästi luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai avopuoli-son oikeudesta hakea pesänjakajaa

SOPIMUS AVOERON VARALTA

TEKSTI Johanna Tolppanen (OTK, VT) KUVAT Kari Ylitalo ja iStock

33

omaisuuden erottelun toteuttamisek-si. Pesänjakaja on kuitenkin velvolli-nen ottamaan huomioon mahdollisen avopuolisoiden keskinäisen sopimuk-sen tehdessään omaisuuden erottelua.

SOPIMUKSEN MUOTO

Sopimukselta ei edellytetä määrämuo-toa, mutta näyttösyistä se olisi hyvä tehdä kirjallisesti esteettömien todis-tajien läsnä ollessa. Sopimusta myös suositellaan tehtäväksi kaksin sama-sanaisin kappalein, jotta molemmille avopuolisoille jää oma kappaleensa.

Sopimuksesta on syytä pitää hyvää huolta ja sen voi tallettaa esimerkiksi pankin tallelokeroon tai jättää Asian-ajotoimisto Juridia Bützow Oy:n ilmaiseen säilytykseen. Sopimusta ei voi viedä maistraattiin tai muuhun viranomaiseen rekisteröitäväksi.

”RIITAISESSA TILANTEESSA

AVOPUOLISOIDEN TEKEMÄ

SOPIMUS HELPOTTAA OMAISUUDEN

JAKOA TAI EROTTELUA.”

Keskuskauppakamarin välimiesme-nettelyä koskevat säännöt ovat uudis-tuneet 1.6.2013 ja uusia sääntöjä sovelletaan tuon jälkeen vireille tul-leisiin välimiesoikeudenkäynteihin.

Uudet säännöt ovat huomattavasti aiempia sääntöjä yksityiskohtaisem-mat. Tällä pyritään nopeuttamaan menettelyä, osin karsimaan kustan-nuksia, huomioimaan aiempaa pa-remmin nykyisessä verkottuneessa liiketoiminnassa yhä yleisempiä use-amman kuin kahden osapuolen väli-siä riitaisuuksia ja osaltaan, luomaan Suomesta aiempaa houkuttelevam-pi valinta kansainvälisten välimies- oikeudenkäyntien käymiseksi.

Vaikka uudistuksia onkin lukuisia, tässä tarkastellaan vain välimiesme-nettelyn luottamuksellisuuteen liitty-vää uudistusta.

Välimiesmenettelyn eduksi luetaan usein menettelyn luottamuksellinen luonne. Aiempien sääntöjen ja voi-massa olevan lainsäädännön puit-teissa, välimiesmenettely ei kuiten-kaan ole ollut niin luottamuksellista kuin usein ajatellaan.

Suhteessa yleisessä tuomioistuimessa ratkaistavaan riitaan välimiesmenet-telyn luottamuksellisuus ei ole perus-tunut erityisiin salassapitovelvoit-teisiin, vaan siihen, että toisin kuin

oikeudenkäynti yleisessä tuomiois-tuimessa välimiesmenettely ei ole jul-kista. Toisin sanoen, yleisöllä ei vain ole pääsyä välimiesoikeuden istun-toihin tai oikeutta saada käyttöönsä välimiesoikeudenkäynnin asiakirjoja. Salaista välimiesmenettely ei kuiten-kaan ole ollut, ellei menettelyyn liit-tyvästä salassapidosta ole erikseen sovittu tai ellei jokin muu lainsään-nös ole velvoittanut jonkin aineiston salassapitämiseen.

Koska välimiesoikeudenkäynneissä usein käsitellään seikkoja, joiden luottamuksellisuudesta ja luotta-muksellisuuden merkityksestä riidan osapuolien välillä vallitsee jyrkkiä-

UUDET VÄLIMIESMENETTELYSÄÄNNÖT JA SALASSAPITO

TEKSTI Ismo Kallioniemi (Specialist Counsel, asianajaja) KUVA Kari Ylitalo KUVITUS Jukka Mikander

35

kin näkemyseroja, uudistus on tässä suhteessa selkeä parannus aiempiin sääntöihin verrattuna.

Uusiin sääntöihin on luottamukselli-suuden osalta lisätty erillinen salassa-pitoa koskeva määräys, jonka mukai-sesti välimiesmenettelyn osapuolet, välimiehet ja asian hallinnoimisesta vastaavat tahot sitoutuvat nimen-omaisesti pitämään salassa välitys-tuomion, välimiesoikeudessa esitetyt kirjelmät ja muun välimiesmenette-lyyn liittyvän aineiston.

Tämä uudistus on varsin tervetullut ja muuttaa välimiesmenettelyn luot-tamuksellisuuden vastaamaan menet-telyn luottamuksellisuudesta yleisesti vallitsevaa mielikuvaa. Luottamuksel-lisuuden osalta menettelyyn osallisilla saattaa kuitenkin olla oikeutettuja intressejä poiketa kuvatusta oletusar-voisesta salassapitovelvoitteesta.

Tässä suhteessa uusien sääntöjen salassapitoa koskeva määräys tarjoaa kuitenkin tarkoituksenmukaista jous-tavuutta vastaten pitkälti sitä, mitä

tavanomaisissa salassapitosopimuk-sissa sovitaan. Poikkeuksena yleiseen salassapitovelvoitteeseen, osapuolilla on nimittäin mahdollisuus poiketa salassapidosta muun muassa silloin, kun määrätty tieto on ollut osapuo-len hallussa ennen välimiesoikeuden-käyntiä tai osapuolen on kyettävä hyödyntämään välimiesmenettelyyn liittyvää tietoa esimerkiksi yleisessä tuomioistuimessa tai muussa viran-omaisessa.

Lähtökohtaisesti kaikki immateriaali-oikeudet voivat toimia vakuutena. Patentteja, mallioikeuksia ja tavara-merkkejä voidaan pantata, ja kaikki immateriaalioikeudet ovat myös yri-tyskiinnityksen alaista kiinnityskel-poista omaisuutta. Vastaavasti im-materiaalioikeudet voivat kuulua velallisen konkurssivarallisuuteen ja yrityssaneerauksessa muodostaa oleel-lisen osan velallisen liiketoiminnasta ja sen tuotoista.

Maksukyvyttömyystilanteissa imma-teri aalioikeuksia joudutaan usein myymään tai niille joudutaan mää-rittelemään käypä arvo. Oikeuksien tiedostaminen esimerkiksi konkurssi-tapauksissa vaatii erityistä asiantunte-musta. Normaaliin pesänhoitoon kuu-luu rekisteröityjen teollisoikeuksien selvittäminen sekä niiden arvottami-nen ja myyminen, mutta rekisteröity-jen oikeuksien lisäksi konkurssipesän

IMMATERIAALIOIKEUDET MAKSUKYVYTTÖMYYS-TILANTEISSA

”REKISTERÖITY-

JEN OIKEUKSIEN LISÄKSI

KONKURSSIPESÄN VAROIHIN

SAATTAA KUULUA PALJON SELLAI-

SIAKIN IMMATERIAALIOIKEUKSIA,

JOTKA EIVÄT KÄY ILMI SUORAAN

REKISTEREISTÄ TAI YHTIÖN

KIRJANPIDOSTA.”

TEKSTI Jari Salminen (osakas, asianajaja, varatuomari, eMBA) KUVAT Kari Ylitalo ja iStock

37

varoihin saattaa kuulua paljon sellai-siakin immateriaalioikeuksia, jotka eivät käy ilmi suoraan rekistereistä tai yhtiön kirjanpidosta. Tällöin tar-vitaan asiantuntijaa selvittämään, mitä oikeuksia pesään kuuluu ja mikä on eri oikeuksien sisältö ja siirrettä-vyys, esimerkiksi yhtiön henkilökun-taa haastattelemalla ja sopimuksiin perehtymällä.

Immateriaalioikeuksien myyminen voi olla käytännössä vaikeaa ilman oikeuksiin liittyvää liiketoiminnallis-ta kokonaisuutta. Yksittäisellä paten-tilla ei välttämättä ole kovin suurta arvoa, mutta laajan suojausstrate-gian avulla rakennetulla ”patentti-perheellä”, joka yhdistyy johonkin liiketoiminnalliseen kokonaisuuteen, saattaa olla merkittävä arvo ja os-tajakunta. Konkurssissa tällaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen ja hyödyntäminen saattaa lähtökohtai-

sesti muuttaa perinteisesti arvioiden vähävaraisen konkurssipesän varojen arvoa merkittävästi ja kerryttää vel-kojille huomattavia jako-osuuksia.

Immateriaalioikeuksien arvon määrit-täminen saattaa olla hankalaa. Arvot saattavat merkittävienkin brändien osalta vaihdella suuresti riippuen mm. siitä, miten yhtiön taloudellinen menestys ja pörssikurssi vaihtelevat.

Arvon muuttumisesta voidaan hyvä-nä esimerkkinä todeta Nokian brän-din arvon romahtaminen erilaisten arvonmäärittäjien listoilla miljardeis-ta euroista käytännössä lähes arvot-tomaksi Nokian liiketoiminnan nega-tiivisen kehityksen seurauksena.

Yrityssaneerauksissa keskeinen kysy-mys on liiketoimintaan liittyvän omai-suuden käyvän arvon määrittely. Myös immateriaalioikeuksille tulisi määri-

tellä perusteltu arvo niin konkurssi- kuin yrityssaneeraustilanteessa.

Lähtökohtaisesti arvonmääritys voi perustua esimerkiksi immateriaali-oikeuden avulla saavutetun liiketoi-minnan tuottamaan arvoon. Arvoa voidaan määritellä myös laskemalla immateriaalioikeuden aikaansaami-seksi syntyneet kustannukset eli käy-tännössä aktivoiduista tasearvoista lähtien.

Teollisoikeuksien osalta vakuuden-haltijan kannalta yrityskiinnitystä pa-rempi vakuusmuoto on teollisoikeuk-sien panttaaminen. Näin saavutetaan separatistin asema kaikkiin panttauk-sen kohteena oleviin oikeuksiin.

KOULUTUKSET

EDILEX PRO

13.02.2014

YT-MENETTELY KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ G.W. Sundmans, Eteläranta 16, Helsinki kouluttajana asianajaja Timo Jarmas

13.02.2014

YT-MENETTELY KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ / VERKKOSEMINAARIVerkossa kouluttajana asianajaja Timo Jarmas

24.3.2014

ONGELMAHOITAJA TYÖYHTEISÖSSÄ - KENEN TULEE TOIMIA JA MITEN?Helsinki kouluttajana lakimies, OTM, FM Salla Pyymäki

3.4.2014

VARHAISEN TUEN JURIDIIKKA KÄYTÄNNÖSSÄ Hotelli Haven, Unioninkatu 17, Helsinki kouluttajana lakimies, OTM, FM Salla Pyymäki

8.5.2014

SÄÄTIÖIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄHotelli Haven, Unioninkatu 17, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari www.edilexpro.fi/koulutukset

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

8.-10.4.2014

TALOUS 2014 LAIVASEMINAARI Helsinki - Tukholma kouluttajana asianajaja Torsti Lakari www.kauppakamarikauppa.fi/Kauppakamarin-Koulutus

KHT-MEDIA

18.2.2014

TULOVEROTUS AJANKOHTAISTEN KYSYMYSTEN VALOSSAHotelli Scandic City, Hämeenkatu 1, Tampere kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

25.2.2014

TULOVEROTUS AJANKOHTAISTEN KYSYMYSTEN VALOSSAHotelli Radisson Blu Royal, Runeberginkatu 2, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

4.4.2014

SIIRTOHINNOITTELU VEROTARKASTUKSESSAHotelli Seurahuone, Kaivokatu 12, Helsinki kouluttajana asianajaja, MBA Kirsi Hiltunen

9.5.2014

SIIRTOHINNOITTELUN ERITYISHAASTEET 2: VALMISTUS- JA MYYNTITOIMINTA SEKÄ MUUTOSTILANTEETHotelli Seurahuone, Kaivokatu 12, Helsinki kouluttajana asianajaja, MBA Kirsi Hiltunen

28.5.2014

SIIRTOHINNOITTELUN ERITYISHAASTEET 1: AINEETTOMAT OIKEUDET, RAHOITUS, PALVELUTHotelli Seurahuone, Kaivokatu 12, Helsinki kouluttajana asianajaja, MBA Kirsi Hiltunen www.khtmedia.fi/koulutus

JURIDIA BÜTZOWIN ASIANTUNTIJAT KOULUTTAVAT KEVÄÄLLÄ 2014

KIINKO (KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ)

18.3.2014

KIINTEISTÖALAN KIRJANPIDON KOULUTUS JA TUTKINTO II (KPT II)Kiinkon koulutustilat, Malmin Asematie 6, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

18.3.2014

KUNTIEN KIINTEISTÖVARALLISUUDEN HALLINTA JA VARALLISUUSTEHOKKUUSHotelli Helka, Pohjoinen Rautatienkatu 23, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

16.4.2014

YLEMPI KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN KOULUTUS JA TUTKINTOKiinkon koulutustilat, Malmin Asematie 6, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari www.kiinko.fi/koulutus

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI

3.4.2014

SOSIAALINEN MEDIA MARKKINOINNISSA JA TYÖSUHTEESSA Technopolis Yliopistonrinne Tampere Kouluttajina asianajajat Elina Koivumäki ja Timo Jarmas

www.tampere.chamber.fi/koulutus

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO

12.2.2014

YRITYSJÄRJESTELYIDEN VEROSUUNNITTELUAnnaK, Annankatu 24, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

17.3.2014

VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOAAnnaK, Annankatu 24, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

20.3.2014

VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA Tampere kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

2.4.2014

YHDISTYKSEN VEROTUS JA KIRJANPITOAnnaK, Annankatu 24, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

YRITYSAKATEMIA

13.2.2014

UUDISTUVA OSINKOVEROTUS JA MUU VAROJEN JAON VEROTUSHilton Strand, John Stenberginranta 1, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari

1.4.2014

UUDISTUVA OSINKOVEROTUS JA MUU VAROJEN JAON VEROTUSRadisson Blu Seaside, Ruoholahdenranta 4, Helsinki kouluttajana asianajaja Torsti Lakari www.yritysakatemia.fi/koulutukset

JURIDIA BÜTZOWIN ASIANTUNTIJAT KOULUTTAVAT KEVÄÄLLÄ 2014

UUDET SIVUMME NYT AUKI:JURIDIABUTZOW.COMHEINONEN.COM

TURKUWORLD TRADE CENTER TURKUVEISTÄMÖNAUKIO 1–3 (P.O. BOX 313)20101 TURKUPUH. 02 274 2000FAKSI 02 274 2001

HÄMEENLINNARAATIHUONEENKATU 7 B 13100 HÄMEENLINNAPUH. 03 612 1944FAKSI 03 612 1945

HELSINKIFABIANINKATU 29 B00100 HELSINKIPUH. 010 684 1300FAKSI 010 684 1700

JYVÄSKYLÄPUISTOKATU 2140200 JYVÄSKYLÄPUH. 010 232 7818FAKSI 010 232 7819

TAMPEREPYHÄJÄRVENKATU 5 B33200 TAMPEREPUH. 03 3138 2800FAKSI 03 214 4810