AIHE Pakolaisuus. Lukion kulttuurimaantiede GE2

OPETTAJA Elina Särkelä, maantieteen ja biologian opettaja elina.sarkela@helsinki.fi

KOULU Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

KUVAUS

Tunnin aiheeseen orientoiduttiin katsomalla valokuvia pakolaisista ja pakolaisleireistä sekä käymällä lyhyesti läpi raflaavan pakolaisaiheisen mielipidekirjoituksen sisältöä. Tämän jälkeen oppilaiden omalle kokemustiedolle ja ennakkokäsityksille annettiin tilaa.

Katsottiin pari lyhyttä videota, jossa pakolaiset kertovat tarinansa. Opeteltiin keskeiset käsitteet, joista tärkeimpiä pakolainen (YK:n virallinen määritelmä), kiintiöpakolainen, turvapaikanhakija, ympäristöpakolainen. Verrattiin pakkomuuttoa siirtolaisuuteen.

Oppilaat tulkitsivat ryhmissä oppikirjan karttoja ja YK:n tilastoja, joissa näkyy pakolaisten lähtö- ja tulomaat. Kysymyksiä: mistä pakolaiset ovat lähteneet ja miksi, mihin pakolaiset ovat päätyneet ja miksi, miten pakolaisuuden syyt eroavat eri alueilla ja miksi, sekä mitä pakolaisuudesta seuraa eri alueilla. Opettajajohtoisesti verrattiin nykyisiä muuttoliikkeitä historian merkittävimpiin muuttoliikkeisiin ja pohdittiin, mitä ovat tulevaisuuden muuttoliikkeet. Ympäristöpakolaisuuden kohdalla palautettiin mieliin sekä ihmisen toiminnasta riippumattomia luonnon riskejä että ihmisen toiminnasta johtuvia ympäristöriskejä, kuten tämän hetkinen ilmaston lämpeneminen.

Katsottiin Amnestyn videopätkä ”When you don’t exist”, jossa Euroopasta lähtevät pakolaiset pakenevat Afrikkaan. Pelattiin YK:n videopeliä ”Kovat kertoimet”, jossa pelaaja on pakolainen, joka joutuu tekemään pakomatkallaan vaikeita valintoja.

Keskusteltiin pakolaisuudesta, verrattiin opittuja asioita alussa esiin nostettuun kokemustietoon. Keskusteltiin pakolaisista Suomessa ja heidän Suomeen sekä ns. suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisesta, opeteltiin vielä käsitteet integraatio, marginalisaatio, assimilaatio, separaatio. Pohdittiin, mikä itseämme auttaisi kotoutumaan, jos olisimme pakolaisena maailmalla. Keskusteltiin ihmisoikeuksista ja globaalista vastuusta.

MATERIAALIA

Hurrikaanin seurauksena ympäristöpakolaisiksi joutuneiden leiri Nicaraguassa. Kuvat: Hanna Ahokoivu.

YK:n tilastoja, http://www.unhcr.org/51c071816.html

- Paossa Ugandassa -dvd, saa tilattua Suomen pakolaisavulta- http://www.pakolaisapu.fi/fi/koulut/materiaalia-opettajille/tilaa-

materiaalia.html- ”When you don’t exist” https://www.youtube.com/watch?v=_OUpsWCvE38- ”Kovat kertoimet” http://www.kovatkertoimet.org/againstallodds/

POHDINTA

Oppilaiden kokemustiedon avulla oppilaat pyrittiin motivoimaan aiheeseen – kun jokaisella on joku kokemus tai käsitys aiheesta, omasta taustastaan riippumatta aihetta on helppo lähestyä. Pakolaisuuden käsitteellistäminen kautta tavoiteltiin ymmärrystä siitä, että pakolaisuus on pakkomuuttoa. Karttojen ja tilastojen tulkinnassa pyrittiin globaalin trendin hahmottamiseen: suurimmat pakolaisvirrat kulkevat kehitysmaasta toiseen. Vertaamalla tieteellistä tietoa, kokemustietoa ja medialähteitä tavoiteltiin myös mediakriittisyyttä. Videoiden, pelaamisen ja keskustelujen avulla tavoiteltiin pakolaisen asemaan asettumista ja sitä, että globaali vastuu koskee jokaista.

Mielestäni tieteellinen tieto ja käsitteet ovat vaikutusvaltaista tietoa. Ihmiskunnan riskeiltä ja aikamme ympäristöongelmilta ei voi välttyä kukaan kouluopetuksesta huolimatta. Ilman tieteellistä tietoa asiat kuitenkin voivat tuntua myös hallitsemattomammilta ja pelottavammilta kuin tietoperustaan peilaten. Tieto ja ymmärrys ovat myös muutosten mahdollistajia.

Oppilaiden toimintavalmiuksien kehittyminen on pitkä ja osittain hallitsematon prosessi, mutta mielestäni toimintavalmiuksiin sisältyy myös globaali vastuu. Globaali vastuu oli yksi tämän oppitunnin teemoista, ja mielestäni sen kehittymisessä maantieteen opetuksella on keskeinen rooli – täten sen voisi nähdä yhtenä maantieteellisenä toimintavalmiutena. Maantieteen opetuksen erityinen tehtävä on myös tehdä ymmärrettäväksi ihmisen toiminnan ja luonnon välinen vuorovaikutus – ongelmineen ja ratkaisuineen.