MISTÄ UUTTA JA UUSIUTUVAA ENERGIAA ALUEILLE?

–TILAISUUS 9.2.2016 JESSICA KARHU | GBC FINLAND

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMISEN HUOMIOIMINEN KAAVOITUKSESSA

Selvitys nZEB vaatimuksista aluesuunnittelulle

•  Selvityksen tilaaja ympäristöministeriö •  Tuottajana GBC Finland yhdessä Rambollin kanssa (Kirsikka Siik, Hanna Herkkola, Pasi

Rajala) •  Valmistui 1/2016 •  NZEB yhdyskunnissa –hanke syntyi tarpeesta ja halusta tehostaa energiatehokkuutta ja

energiatehokasta rakentamista. •  Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa

voidaan ja tulisi varautua ns. ”lähes nollaenergiarakentamiseen”

TASERAJOISTA

Taserajaskenaariot NZEB yhdyskunnissa - lähes nollaenergiarakentamisen huomioiminen asemakaavoituksessa

17

Kuva 9. Energiatarkastelujen taserajavaihtoehtoja. Kuva VTT:n julkaisusta 234/2015 Paikallista energi-aa asuinalueilla5.

Taserajan suhteen jää edelleen pohdittavaksi, onko lainsäädännössä asetettava enimmäisrajoja sille, miten montaa rakennusta tai miten laajaa aluetta yksittäinen uusiutuvan energian ratkaisu voi palvella ilman, että se tulkitaan jo rakennuksen lähellä tuotetun omavaraisenergian sijaan laajemmaksi energiantuotannoksi?

2.4 Asemakaava mahdollistajana ja rajoittajana Asemakaavan tehtävä on mahdollistaa positiivista kehitystä tuovaksi arvioidut ratkaisut ja edesauttaa niiden toteutumista samalla kun ehkäistään huonoksi arvioitujen ympäristön ominai-suuksien toteutumista. Kaava tulisi myös aina laatia ajatellen ympäristön toteutumista pitkällä tähtäimellä. Kaavassa ei siten useimmiten ole järkevää eikä suotavaakaan määrätä asioista, jot-ka esimerkiksi olosuhteiden tai teknologian muuttuessa voivatkin kääntyä ominaisuuksiltaan al-kuperäisen tavoitteen vastaisiksi tai sen toteutumisen kannalta tarpeettomiksi tai joiden kehitys-tä ei kaavoitushetkellä voida tai osata vielä ennakoida.

Asemakaavaprosessin eri vaiheissa voidaan energiatehokkuuden näkökulma huomioida seuraa-vasti:

1) Aloitusvaihe / vireilletulovaihe / osallistumis- ja arviointisuunnitelma: � kaavoituksen tavoitteet: energiatehokkuus mukaan � kaavoituksen eteneminen: miten energiatehokkuuden tavoitetta on tarkoitus

kaavatyössä ottaa huomioon � osalliset ja vuorovaikutus: energia-alan toimijat ja viranomaiset mukaan � kaavan vaikutusten selvittäminen: energian kulutuksen arviointi osaksi vaikutus-

selvityksiä 2) Valmisteluvaihe:

� vaihtoehtojen ja asemakaavaluonnoksen suunnittelu: erilaiset energiantuotanto-vaihtoehdot (kaukolämpö, alueellinen tuotanto, tonttikohtaiset mahdollisuudet), muodostuva yhdyskuntarakenne ja suhde ympäröivään kaupunkirakenteeseen, liikenneverkko ja –järjestelmä, energiaverkostot, rakennusten suuntaus ja sijoit-

5 Satu Palho, Ha Hoang, Mari Hukkanen & Robin Westerberg: Paikallista energiaa asuinalueilla. Esimerkkinä Helsingin Vartiosaari. VTT Technology 234. Teknilogian tutkimuskeskus VTT Oy, 2015. (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T234.pdf). Kuva julkaisun si-vulta 10.

Taserajan suhteen jää edelleen pohdittavaksi, onko lainsäädännössä asetettava enimmäisrajoja sille, miten montaa rakennusta tai miten laajaa aluetta yksittäinen uusiutuvan energian ratkaisu voi palvella ilman, että se tulkitaan jo rakennuksen lähellä tuotetun omavaraisenergian sijaan laajemmaksi energiantuotannoksi?

Huomioitava eri taserajoista RAKENNUS •  Selkeä ja yksiselitteinen taseraja •  Tekee vaikeaksi ellei mahdottomaksi toteuttaa useamman rakennuksen yhteisiä paikallisia

energiajärjestelmiä TONTTI •  Selkeä ja yksiselitteinen taseraja •  Tonttijaon merkitys muodostuu suureksi, kun sillä ratkaistaan käytännössä myös energia-

asioita RAKENNUSJOUKKO •  Rakennusluvassa vahvistetaan yhtenä kokonaisuutena tarkasteltava rakennusten joukko

ALUESUUNNITTELUN MAHDOLLISUUDET

Uudet vaatimukset kaavoitukselle

Nykyisten käytäntöjen kehittäminen

& uudet

osaamistarpeet

Perusselvitys myös

energiatehok-kuuden

näkökulmasta

Tavoitteiden asettaminen

Energiatavoittei-den viestiminen vuorovaikutuk-

sessa

Suunnitelman vaikutus energia-

tehokkuuteen

Asemakaavan toteuttaminen

Prosessisuun-tautuminen

Energia-alan asiantuntijoiden

ottaminen mukaan

Tieto alueiden energian

tuotantokyvystä

Kustannus-tietoisuus

Nykyisten käytäntöjen kehittäminen

& uudet

osaamistarpeet

Alueiden energiatehokkuuden ja lähes nollaenergiarakentamisen edistäminen asemakaavoituksessa

•  Alueen laajuudesta ja luonteesta riippuen voidaan asemakaavoituksessa edistää energiatehokkuutta monin tavoin.

•  Kokonaisratkaisu: alueen tehokkuus ja tiiveys, rakentamisen suhde rakentamattomiin alueisiin, alueen omavaraisuuden edellytykset (mm. mahdollisuus erilaisten energiantuotantomuotojen ja -palvelujen toteutukseen ja hyödyntämiseen), alueen liittyminen olemassa oleviin rakenteisiin ja verkostoihin

•  Energiantuotanto: määräykset tai suositukset energiantuotantoratkaisuista, varautuminen alueelliseen energiantuotantoon (aluevaraukset, verkostot), aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen

Alueiden energiatehokkuuden ja lähes nollaenergiarakentamisen edistäminen asemakaavoituksessa

•  Liikkuminen: kävelyn ja pyöräilyn edellytykset, yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille, pysäköintiratkaisut ja –normit

•  Rakennukset: rakennusten sijoittelu tonteilla, pienilmaston ominaisuuksien hyödyntäminen rakennusten suuntauksissa, aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksien optimointi ja ylilämpenemisen ja jäähdytystarpeen minimointi rakennusten sijoittelussa, suuntauksissa ja massoittelussa, energiatehokkuusvaatimukset (mikäli direktiivitaso ei riitä)

•  Laskentamallit ja vaikutusten arviointi: laskentamallien ja –ohjelmien käyttäminen kaavoitukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa sekä suunnittelussa, energiatehokkuuden nostaminen arviointikriteeriksi ja suunnitteluperiaatteeksi muiden tekijöiden oheen

Energiaihmisten terveisiä “ Kaavoitus on niin voimakas työkalu, että sen pitää sallia joustavasti erilaiset energiaratkaisut. Ettei kaavoituksella sitouduta johonkin tekniseen ratkaisuun, joka vanhenee käsiin 10 vuodessa”