1

Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä1. koulutuspäivä 12. ja 13.1.2016 LAPPEENRANTA

designed by Freepik

JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN

Johdatus DOP-oppimiseen

1. PÄIVÄN OHJELMA9.00 - 9.15 Esittäytyminen9.15-9.30 DOP-koulutuspolku

Kurssin eteneminen ja aikatauluKurssilla hyödynnettävä teknologiaOppimispolun jakaminen ja siihen liittyvät kysymykset

9.30 -10.00 Tulkintoja koulun toimintakulttuuristaEnnakkotehtävien esittely ja niistä keskustelu

10.00-10.15 Aamukahvi10.15-12.00 Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Mistä se nousee, mitä se on ja miten se vastaa uuden

opetussuunnitelman haasteisiin12.00- 13.00 Lounas 13.00 -13.30 DOP- käytännössä - kaksi esimerkkiä13.30-15.30 DOP oppimispolun esittely ja pienryhmätyöskentely:

Ilmiön ideointi, kiinnittäminen ja skenaario oppimispolulle14.00 - 14.15 Päiväkahvi työskentelyn lomassa15.30 - 16.00 Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja kysymyksiä koulutuspäivä on herättänyt? 2

Koulutuksella on kolme tavoitetta:

1. Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä

2. Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin kautta

3. Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän osallistavan oppimisen toimintakulttuuria

3

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Koulutettavien tehtävät:

1. DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä

dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja harjoituttava

sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä oppilaiden kanssa.

2. OPPIMISPOLUN DOKUMENTOINTI. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä DOP

oppimisprojektin dokumentointi (koottuna Google Docs-dokumenttiin).

Oppimispolun julkista dokumentointia työstetään pienryhmissä sekä

koulutustapaamisten yhteydessä että niiden välillä. Toteutunut projekti

esitellään viimeisellä tapaamiskerralla. Lopullisen version palautus viimeistään

10.4.2016 mennessä. 4

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

5

KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN

1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.

Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen

Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja

oppimistehtävän muotoilu yhdessä

oppilaiden kanssa

2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.

DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus

yhdessä oppilaiden kanssa

3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.

DOP-oppimisen toteutus 3. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin toteutus ja

dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa

4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.

Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa

6

● Kurssiblogi: doppolkuja.blogspot.fi

● Twitter, Instagram: #DOPLPR

● Google Docs: Oppimispolun dokumentointi http://urly.

fi/yeB (Kopioi pienryhmälle, jaa kouluttajille)

● Pedanet: https://peda.net/id/347f6f2eb

● Muut teknologiat?

● Oppilaiden luvat - tuotosten julkaisu?

7

KURSSIN TEKNOLOGIASTA SOPIMINEN

KOULUTUKSESSA MUKANA (ennakkokyselyyn vastanneet)

alle 2 v

2-10 v.

11-20 v.

yli 20 v.

8

47 vastausta

MITEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI NÄYTTÄYTYY OMASSA TYÖSSÄSI?

9

“Paljon on saatu uusia yhteistyökulttuureja tulemaan mutta liian paljon opettajat puurtavat yksinään ja tekevät myös turhaa työtä. ollaan vain omaa luokkaa varten. opettaja väsyy, kun ei käydä keskusteluja ja mietitä tiimeinä asioita.”

“Koulun toimintakulttuuri näyttäytyy työssäni monella tavalla. Muutamia esimerkkejä mainitakseni mm. teknologian saatavuus, fyysisen ympäristön toimivuus, koulun yhteiset työrauhaa tukevat säännöt, perustyötä tukevat arvot ja toimintatavat (liikkuva koulu ym.) vaikuttavat kaikki työhöni.”

“Koulumme toimintakulttuuri, avoimuus, positiivisuus, oppilaslähtöisyys, näkyy ja kuuluu positiivisessa mielessä kaikkialla. Omassa työssäni aineenopettajana saan melko vapaat kädet ideoida ja toteuttaa uusia, poikkeuksellisiakin työskentelytapoja ja olla mukana kehittämässä ja luomassa uudenlaista oppimisympäristöä.”

MITEN NÄET OPPILAAN ROOLIN UUDESSA KOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA?

10

“Oppilas ohjataan ottamaan kokonaisvaltaisesti enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Aiheet, tavoitteet, menetelmät, arviointi.”

MITEN NÄET KOULUN ULKOPUOLISTEN TOIMIJOIDEN ROOLIN UUDESSA KOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA?

11

“Koulu ei ole irrallinen ympäröivästä yhteiskunnasta. Ulkopuoliset toimijat: - lisäävät opiskelumotivaatiota, miksi jonkun asian oppiminen on tärkeää - luovat

mahdollisuuden osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen - selkeyttävät tulevaisuudennäkymiä, on elämää myös peruskoulun jälkeen, syrjäytymisen ja

näköalattomuuden torjunta - monipuolistavat opiskelua”

“Toivottavasti ulkopuolisia toimijoita käytetään mahdollisimman paljon hyödyksi. Mielestäni ne tukevat työtäni ja oppilaiden oppimista ja kuuluvat uuteen OPSin vaatimusten mukaiseen toimintakulttuuriin”

MITEN NÄET TEKNOLOGIAN ROOLIN KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISESSÄ?

12

“Teknologialla on merkittävä rooli koululaisten elämässä. Hienoa, että se tuodaan vahvemmin mukaan koulumaailmaankin. Tekniikka on oppimisen välinen ja myös kohde. Tieto- ja viestintätekniikka toimii erittäin hienona motivaattorina monissa yhteyksissä. Oppilaat tekevät innokkaasti projekteja, joissa saa oppia teknologiaa ja käyttää tieto- ja

viestintätekniikkaa. Itse olen innokas oppimaan lisää teknologiaa, se ei pelota!”

“Teknologialle on annettu suuri rooli koulun toiminnan kehittämisessä ja se onkin yhä enemmän myös lähtökohta monelle toimintamallille. Toivoisin kuitenkin, että teknologia pysyisi lestissään, siis jonkilaisen rengin asemessa eikä toimintaa tai oppimista kehittäisi teknologialähtöisesti liikaa.”

MITÄ TUNTEMUKSIA, AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ UUDEN OPSIN VAATIMUKSET KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSESTA HERÄTTÄVÄT

SINUSSA?

13

“Esitellyt kokeilut uusista menetelmistä varsin epämääräisiä, oppimistulokset eivät tunnu merkitsevän. Paljon " puuhastelua" luvassa. Toivottavasti alkuräpiköinnin aikana opiskelevat eivät joudu kärsimään liikaa. Lisääkö uusi OPS oppilaiden eriarvoisuutta, kun eri kouluissa tehdään eri tyyleillä ja opitaan uudet systeemit eri tahtiin ja eri tavoin. Miten eri opettajien työmäärä jakaantuu, vaikuttaako se työpaikan ilmapiiriin.”

“Osaanko muuttaa opetustani tarpeeksi uuden OPSin mukaiseksi. Miten luottaa siihen että ilmiöistä ja aihekokonaisuuksista lähtevässä opetuksessa saavutamme kaikki oppimisen tavoitteet? Mistä löytää yhteistyökumppaneita helpottamaan uuden toimintakulttuurin käyttöönotossa.”

Monialaiset oppimiskokonaisuudet yläkoulun aineenopettajajärjestelmässä: miten tehdään niin ettei jää vain puuhasteluksi ja pintaraapaisuksi? - Huoltajien ja oppilaiden osallistaminen: miten?

14

MISTÄ SE NOUSEE, MITÄ SE ON JA

MITEN SE VASTAA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN

HAASTEISIIN?

15

Lapsemme tulevat aikanaan työskentelemään maailmassa, joka on toisenlainen kuin nykyinen maailmamme. Tästä seuraa erityinen tarve korostaa oppimisessa taitoja ja tietoa, jotka ovat laajasti sovellettavissa ja hyödynnettävissä jatkuvasti muuttuvassa olosuhteissa.

Jatkuvasti muuttuva maailma edellyttää, että me kykenemme uudistamaan kulttuurisia käytänteitämme sekä edistämään opetuksen avulla lapsissamme niitä taitoja ja osaamisia jotka tämän mahdollistavat.

16

Luovuus sekä mielikuvitus ovat avainasemassa ns. 21. vuosisadan oppimisessa (Thomas&Brown 2011).

Koulu, joka ei kykene edistämään oppilaissa aitoa halua ja tarvetta oppia ei voi tuottaa sellaista oppimista, jota tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa (Sahlberg 2010).

Tietäminen merkitsee kykyä oppia (Habermas).

17

-Minulla on ystävä koulussa.

-Opettajani saa minut kokemaan koulutyöni tärkeäksi.

-Koen koulussaoloni turvalliseksi.

-Koulussa minulla on tilaisuus osoittaa, missä olen hyvä.

-Viimeisen viikon aikana olen saanut tunnustusta hyvästä suoriutumisesta

-> tarve nykyistä paremmin oppimiseen sitouttavalle pedagogiikalle, jossa korostuvat yhteistyöhön kasvaminen, oppimisen merkitykselliseksi kokeminen, turvallisuus, oman osaamisen hyödyntäminen sekä tunnustus hyvästä työstä 18

Oppimiseeen sitoutuminen

Työnteon vaatimien osaamistarpeiden kehitystrendi erään tutkimuksen mukaan (Murnane & Levy, 2004)

Tästä seuraa: opetuksessa tulisi korostaa vuorovaikutuksia ja kommunikointia sekä asiantuntijoille ominaista tapaa toimia (hiljainen tieto) eri oppiaineiden sisältötiedon sijaan

19

http://www.slideshare.net/dvndamme/21st-century-learners-demand-post-industrial-education-systems

1. Merkityksen antoKyky tulkita esitettyä ja julkituotua, nähdä sen syvempi merkitys.

2. Sosiaalinen älykkyysKyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa suoralla ja syvällisellä tavalla. Kyky aistia muiden reaktioita sekä heidän tavoitteitaan.

6. MonimediataitoKyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä on käytetty eri medioita. Kyky käyttää eri medioita houkuttelevalla tavalla sisällön esittämisessä.

3. Tavanomaisesta poikkeava ja sopeutuva ajatteluTaitavuus ajattelussa sekä ratkaisuun pääsemisessä. Kyky ajatella sääntöjen ja ohjeiden ulkopuolella.

4. Monikulttuurinen osaaminenKyky toimia erilaisiin kulttuurisiin käytänteihin yhdistyvissä tilanteissa.

5. Laskennallinen ajatteluKyky kuvata käsitteellisesti (mallintaa) suuria tietomääriä ja ymmärtää aineistoja sekä tehdä johtopäätöksiä niistä.

Tulevaisuudentyötaidot

20

6. MonimediataitoKyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä on käytetty eri medioita. Kyky käyttää eri medioita houkuttelevalla tavalla sisällön esittämisessä. 7. Tiedonalueiden rajojen ylittäminenKyky ymmärtää eri tiedonalueisiin yhdistyviä käsitteitä sekä ilmiöitä kokonaisvaltaisesti (systeemisesti). 8. Design-ajatteluKyky esittää ja kehittää tehtäviä sekä työskentelyprosesseja niin, että tulos vastaa odotuksia. 9. Kognitiivisen taakan hallintaKyky erottaa olennainen. Kyky ymmärtää miten tehostaa tilanteessa toimintaa soveltamalla siihen eri työvälineitä sekä tekniikoita. 10. Virtuaalinen kollaboraatioKyky työskennellä tuottavasti, työhön sitoutuen sekä läsnä olemalla virtuaalisen työryhmän jäsenenä.

21

22

23

Esimerkkejä syvällisen oppimisen oppimis-/opettamisstrategioista

http://www.sevenminutescientist.com/2015/06/03/deeper-learning-for-student-mastery-infographic-connected/

Oppilaiden omien suunnittelutaitojen hyödyntäminen ja edistäminen ratkaisua etsittäessä.

Jokaisen oppilaan vastuun sekä työskentelyn merkityksen korostaminen tavoitteeseen pääsemiseksi.

Toiminnan dokumentoinnin tärkeyden korostaminen.

Ilmiöön liittyvien eri näkökulmien esilletuominen sekä arvostaminen kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Periksi antamattomuuden (sitkeyden) edistäminen oppilaissa

Oppilaiden aiemman tiedon ja osaamisen hyväksikäyttäminen uusissa ennen kokemattomissa tilanteissa.

24

OPS2016: Laaja-alaisten taitojen (ts. syvällisen oppimisen) kehittyminen haastaa nykyisen koulujen toimintakulttuurin sekä

oppimiskäsityksen.

25

“Kulttuuri on kokonaisuus, johon kuuluu ao. yhteisön jäsenten omaamat tiedot, uskomukset, taidot, arvot, lait ja muut yhteisön jakamat toimintatavat sekä osaamiset.” (Tylor, 1871) “Syväkulttuuri (deep culture) on ao. yhteisön jakamien merkitysten sekä käyttäytymisien muodostama verkosto, joka mahdollistaa kommunikoinnin sekä kollaboraation yhteisön jäsenten kesken.”(Schaules 2015)

Oletus: Syväkultuuria ylläpitää ns. implisiittinen mieli. Sitä taas luonnehtivat jaetut merkitykset, käsikirjoitukset sekä skeemat, joita tarvitaan menetykselliseen vuorovaikutukseen ao. yhteisön sisällä.” (Schaules, 2015)

Toimintakulttuurin tietoinen muuttaminen tukeutuu ihmisen havaintojärjestelmiin, oppimiskykyyn sekä kielelliseen prosessointiin. Muuttaminen haastaa ihmisissa ns. reflektiivisen/tarkaavaisen mielen (Schaules 2015).

26

Kulttuurieroista: https://www.google.fi/search?q=german+vs.+Chinese&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiEvbT4w5_KAhWHESwKHWm1CzMQsAQIJQ&biw=1363&bih=718#imgrc=8mldAeJTxAiIMM%3A

Esitietoinen päättelyImplisiittinen

AutomaattinenEi vaadi ponnisteluaSuuri kapasiteetti

NopeaOletusprosessiAssosiatiivinen

KontekstuaalinenSisältöspesifi

Evoluutiossa ensinEi-verbaalista

Tukeutuu tunnistamiseen, havaintoon ja suuntautumiseen

Riippumaton työmuistista

Tietoinen päättelyEksplisiittinenKontrolloitu

Vaatii ponnistelujaPieni kapasiteetti

HidasHoukuteltava esiinSääntöpohjainen

AbstraktiSisällöstä riippumaton(geneerinen)

Evoluutiossa viimeksiYhteydessä kieleen

Tukeutuu sääntöihin, vertailuun, vaihtoehtojen punnitsemiseen

Rajoituksena työmuistin kapasiteetti

Ks. Evans, Jonathan (1984). "Heuristic and analytic processes in reasoning". British Journal of Psychology 75: 451–468. jahttps://en.wikipedia.org/wiki/Dual_process_theory

27

Intuitiivinen mieli Reflektiivinen mieli

28

Toimintakulttuurin muutosprosessi

• painottaa oppimistoiminnoissa sekä reflektiivistä että intuitiivistä mieltä ja pyrkii näin edistämään oppijoiden sekä opettajien valmiuksia ja kykyä muuttaa koulun toimintakulttuuria

• korostaa oppilaiden luontaista tapaa oppia (oppiminen on itse-ohjautuva ja vuorovaikutuksia korostava iteratiivinen prosessi, missä oppilaat itse valitsevat/rakentavat ne välineet, jotka edistävät ilmiön tutkimista ja tietämään tulemista)

• tavoittelee oppimisessa asiantuntijoille ominaista, heidän toimintaansa kätkeytyvää hiljaista tietoa

• korostaa ilmiön tarkastelussa systeemistä näkökulmaa• korostaa syvällisen oppimisen edistämisen opettamisstrategioita

(tutkiminen, yhteissuunnittelu, oppilaskeskeisyys, dokumentointi, useat näkökulmat, ponnistelu, kokemukset ja osaamiset mm.)

• pyrkii edistämään oppilaiden osallistumista paikalliselle kulttuurille ominaisiin käytänteisiin niitä tutkien sekä kehittäen

DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA (DOP)

29

Oppiminen seuraa osallistumisesta

Oppimisprosessi on itseorganisoituvaa

Ilmiötä tarkastellaan systeemisesti

Oppimisen eteneminen perustuu yhteiskehittelyyn ja vuorovaikutuksiin muiden ihmisten, fyysisten sekä mentaalisten objektien sekä maailman ilmiöiden kanssa

30

DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA (DOP) esimerkkinä osallistavasta oppimisesta (participatory learning)

OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS

31ks. Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

POTENTIAALISET OPPIMISEN KOHTEET

Monimutkaiset ongelmat, joihin oppilaat pyrkivät löytämään ratkaisun tutkimuksia tekemällä.

Luonto- ja kulttuuriympäristön ilmiöt, joiden käyttäytymiselle oppilaat pyrkivät löytämään selityksen tutkimuksia tekemällä.

Olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jota oppilaat pyrkivät parantamaan tutkimuksia tekemällä.

32

33

34

Ilmiö/haasteKompleksinen ja moniulotteinenYhteys useaan eri tiedon-/tieteenalaan ja asiantuntijuuteenKoskettaa useita ihmisiä tavalla tai toisella

Tutkimuskysymykset

Yhdessä problematisoivat ilmiötä moniulotteisesti ja monen eri tiedonalueen sekä asiantuntijuuden näkökulmastaMuotoutuvat oppijoiden ilmiöstä nousevien assosiaatioiden ja kysymysten (!) pohjaltaNiiden esiinnousua voidaan edistää esim. erilaisilla herätteillä (video, uutisteksti ja valokuvat mm.)Kukin tutkimuksen kohteeksi valittava kysymys yhdistyy yleensä tiettyyn näkökulmaan (ja koulun oppiaineeseen) ilmiöstäMahdollistavat ilmiön tutkimisen periaatteellisella, syvällisellä tasolla

35

DOP ja ilmiö(keskeinen )oppiminen

Ratkaisu/vastauksetLuovat yhdessä ilmiöstä moniulotteisen ja periaatteelliseen tietoon ankkuroituvan kuvanKokonaiskuvan välittyminen tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä edellyttää vastausten/ratkaisujen jakamista oppimisyhteisössä tavalla tai toisella.

Ilmiöstä sen selittämiseen/haasteesta siihen vastaamiseen:

Ilmiön tunnistaminen/siihen tutustuminen>oppimistehtävän muodostaminen> tutkimusnäkökulman valinta->tutkimuskysymysten ideointi->varsinaisten tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu->ratkaisujen rakentaminen>ratkaisujen yhdistäminen koko kuvaksi

36

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of

Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014. 37

38

DOP- käytännössä - kaksi esimerkkiä

39

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning

ecosystems. Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6 40

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J.

(2012). Design-oriented pedagogy for

technology-enhanced learning to cross over the

borders between formal and informal

environments. Journal of Universal Computer

Science, 18(15), 2097–2119.

41

42

43

44

45

46

47

Oppimistehtävä:Tehdä tutkimus, josta suunnitella ja toteuttaa wikissä jaettava video, jonka avulla toiset voivat oppia Pettuleivästä.

48

49

Pettuleipäprojekti Openmetsässä http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Pettuleip%C3%A4

50

Esi- ja alkuopetuksen projekteja

Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator-

muodossa.

Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely

Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat

Vesi Kellarpellon Veijarit

Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit

Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen

tuotos, digikirja

Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon

Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely

Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan

toteuttajina

Kärpässienet

Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen oppimisen portailla

Perusopetuksen projekteja

Talvikalastusprojekti,

Pettuleipäprojekti

Projekteja RajupusuWikissä Useiden ryhmien projekteja ja

projektiaihioita eri kouluilta, tekijöinä oppilaita esikoululaisista

lukiolaisiin

Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk (Savonlinna),

projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-

muodossa sekä Book Creator -kirja.

Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk

Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä,

Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk

Opettajaopiskelijoiden projekteja

Laukansaaren Torppa

Veteraanien ruokamuistot

Siirtolohkareen tarina

Naava-Räp

LISÄÄ ESIMERKKIPROJEKTEJA

51

Uusia projekteja päivitetään blogiin:http://doppolkuja.blogspot.fi/p/esi-ja-alkuopetuksen-projekteja-menin.html

DOP suunnitteluperiaatteet, kouluprojektin aloittaminen ja

pienryhmätyöskentely:

Ilmiön ideointi, kiinnittäminen ja skenaario oppimispolulle

52

53

● Ilmiöt voivat nousta oppilailta, mutta myös opetussuunnitelmasta, yhteisestä lukuvuoden teemasta, ajankohtaisista tapahtumista tai vaikka lähiympäristön ongelmista tms.

● Ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita DOP-projektien kohteiksi ovat esimerkiksi: köyhyys, nälkä, terveys, oppiminen, tasa-arvo, puhdas vesi, energia, työ, teollinen tuotanto, asuminen, liikenne, ympäristö, jäte, ilmasto, meret, metsät, rauha, oikeus, kehitys

54

ILMIÖN TAI KEHITTÄMISHAASTEEN KIINNITTÄMINEN

● Selvitetään alku- ja loppu”testin” avulla mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen ja miten ajattelu kehittyy projektin aikana (vrt. arviointi)

● A3 valkoinen paperi

● “Piirrä ja/tai kirjoita mitä tiedät tai oletat tietäväsi jääkaudesta”

55

ILMIÖN ENNAKKOKÄSITYKSET JA NIIDEN KEHITTYMINEN

Projektin alussa

Projektin lopussa

● Pohditaan ja kirjataan muistiin oppilaiden kanssa yhdessä mistä, keneltä,

millä tavalla “tietoa” löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen

ekosysteemiä)

● Tuodaan jo alusta lähtien näkyväksi millaisia oppimisen resursseja ja

välineitä oppijoilla itsellään on mahdollisuus tuoda osaksi ilmiön

tutkimista:

○ yhteisölliset resurssit (esim. isovanhemmat, harrasteyhteisöt)

○ välineet (esim. oma älypuhelin, erityinen tutkimusväline [pilkki,

kaikuluotain])

○ informaatioresurssit (esim. painetut ja digitaaliset materiaalit,

luontokohteet)56

EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN

● Tutustutaan ilmiön asiayhteyteen esim.

○ uutiseen

○ lehtiartikkeliin

○ valokuviin

○ videoon

○ julkisuudessa ilmiöstä käytyyn keskusteluun

○ vieraillaan 1. kerran luontokohteessa, museossa,

rakennetussa ympäristössä

○ ym.57

KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN

58

OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILU

Oppimistehtävien tyypit

TUTKIMUS● oppimisen ja tutkimisen kohteena tällöin luonto- ja kulttuuriympäristön

ilmiöt● tuloksena selitys tai kuvaus ilmiön käyttäytymisestä (esim. tutkimusraportti)

DESIGN● monimutkainen ongelma, joka vaatiin usean eri näkökulman ja asianosaisen

huomioon ottamista● olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jolle laaditaan parantamis- tai

kehittämisehdotus (vrt. vaikuttamisprojektit, Ops perusteet 2014 mm. s. 242)● tuloksena tuote, esim (esim. käsityötuote, näytelmä, taidenäyttely,

parannusehdotus liiikenneongelmaan)

59

Oppimistehtävän muodon tulee olla avoin, mikä mahdollistaa oppilaiden omien ideoiden ja ajatusten hyödyntämisen oppimisprosessin aikana. Opettaja voi yksin/toisen opettajien tai yhdessä oppilaiden kanssa sopia mihin muotoon oppimistehtävä saatetaan.

OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILUA OHJAAVAT NÄKÖKULMATkohderyhmä/asianosaiset, esim. toiset oppilaat, päättäjät, pakolaiset, vanhukset

lopputuloksen muoto esim. näytelmä, video, raportti, käsityö, peli, leikki, opetus, wiki

kontekstiesim. koulun lähiympäristö, museo, teatteri, linnoitus, Lauritsala, Pulp, virtuaalinen ympäristö

ESIMERKKEJÄ OPPIMISTEHTÄVISTÄ:

● Oppimistehtävänä on tehdä Lauritsalasta peli toisille oppilaille.● Tehtävänä opettaa jääkauteen liittyvät asiat nuoremmille (ei selkeästi määritä mitä ja miten opettaa

jääkaudesta jne. )● Tehtävänä on tehdä pienryhmissä tutkimus talvikalastuksesta, esittää ja jakaa se digitaalisessa

muodossa.● Tehtävänä tehdä pettuleivästä video/videoita wikiin, joista joku toinen voi oppia (ei määritä selkeästi

kohdejoukkoa ja videoiden sisältöä jne. )● Tehtävänä on tuottaa päättäjille perusteltu ratkaisuehdotus koulun lähiristeyksen turvallisuuden

parantamiseksi (ei määritä selkeästi miten ehdotus tuotetaan jne.)● Tehtävänä on pienryhmissä suunnitella tutkimus joka vastaa kysymykseen: Millainen on arvokas

metsä?

60

TYÖSKENTELYSÄÄNTÖJEN SOPIMINEN

1. Valitaan (yhdessä oppilaiden kanssa) ilmiö tai kehittämishaaste, jota luokan/koulun oppimisprojektit tutkivat (esim. Talvikalastus, Saimaan kanava, Pulp, pakolaisuus, ongelmaristeys)

2. Tehdään valkoisen paperin “testi” (selvitetään mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen)

3. Pohditaan oppilaiden kanssa yhdessä mistä, keneltä, millä tavalla “tietoa” löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen ekosysteemiä)

4. Tutustutaan ilmiön asiayhteyteen ( esim. uutiseen, lehtiartikkeliin, julkisuudessa ilmiöstä käytyyn keskusteluun, tai vierailemalla luontokohteessa, museossa, rakennetussa ympäristössä mm.)

5. Muotoillaan oppimistehtävä (tutkimus/design)

6. Sovitaan työskentelysäännöistä

Ennen seuraavaa tapaamista tehdään vähintään kohdat 1 ja 2.

Huom! Mahdolliset tarvittavat luvat oppilaiden projektien julkaisuun ja toteuttamiseen.

61

KOULUPROJEKTIN ALOITUS

1. SKENAARIO OPPIMISPOLULLE: Tukeutuen oppimispolkuun ja sen

suunnitteluperiaatteisiin tehtävänä on hahmotella ajatuksellisesti

pienryhmän toteutettavaksi tuleva projekti

2. ALUSTAVA SUUNNITELMA: Tehtävänä on laatia alustava suunnitelma

DOP-projektin ensivaiheen toteutukselle. Suunnitelma

dokumentoidaan Google Docsiin. Kopioi Docs-pohja http://urly.fi/yeB ,

nimeä uudelleen ja jaa pienryhmällesi

3. JAKAMINEN: Tehtävänä on lähettää Docsin linkki Anulle tai Henriikalle

anuliljestrom@gmail.com henriikka.vartiainen@gmail.com62

OPETTAJAPIENRYHMÄN TEHTÄVÄT

Mitä ajatuksia, tuntemuksia ja

kysymyksiä koulutuspäivä on

herättänyt osallistujissa?

63

YHTEINEN KESKUSTELU

Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural

Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.

Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a

multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable

development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.

Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for

learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.

Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational

Technology Research & Development, 61(5), 841-862.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for

Sustainability, 15 (1), 43-53.

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and

informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.

Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher

education course.

DOP-oppimistutkimus

64