Onko vastuullisella kuluttajalla välineitä

vaikuttaa?Jouko Kuisma

9.4.2008

Kenen vastuulla kestävä kulutus?

• Valmistavat yritykset + kauppa - läpinäkyvää tietoa tuotteista ja niiden valmistuksesta

• Kansainväliset yhteisöt - kansainväliset tuotannon/kaupan ”pelisäännöt”

• EU-komissio ja kansalliset viranomaiset - kestävän kulutuksen valistusohjelmat, laskentamallit yms.

• Kuluttaja-, ympäristö- yms. järjestöt - vaikuttaminen, tiedon levittäminen

• Aktiiviset ”eliittikuluttajat” - oma käyttäytyminen, aktiivinen toiminta yhteiskunnassa, poliittiset vaikutuskanavat

Millaista tietoa pitäisi olla tarjolla?• GRI on luonut yritystason tunnuslukuja, sinänsä OK• Kuluttajat (= eliitti?) tarvitsevat myös tuotekohtaista

tietoa• Tiedon on oltava oikeaa ja puolueetonta (Tuotewiki?)• Standardien ja sertifioinnin merkitys kasvaa (laatu,

ympäristö, työolot, tuoteturvallisuus)• Sertifioinnin sisältö pitäisi pystyä tiivistämään

luotettaviin, tunnettuihin symboleihin• Pakkauksissa annettavan tiedon määrä on rajallinen• Myyjän päähän mahtuvan tiedon määrä on rajallinen • Internetissä riittää kyllä tilaa (vaan voiko tähän tietoon

aina luottaa?)

Keskityttävä olennaiseen

• Energian käyttö• Raaka-aineen käyttö/uusiokäyttö• Kasvihuonekaasupäästöt• Veden käyttö/päästöt veteen• Syntyvä jäte ja miten se hoidetaan• Työntekijöiden aseman lainmukaisuus• Tuoteturvallisuuden varmistaminen

…ja jokapäiväiseen elämään suhteutettuna

• Asuminen - rakennusten ekotehokkuus, käytetyn sähkö- ja lämpöenergian määrä ja tuotantotapa, veden kulutus, jätteet…

• Liikkuminen - työmatkat, vapaa-ajan matkat, ostosten teko…

• Syöminen - ruoan tuotannossa, jakelussa, myynnissä, säilytyksessä, valmistuksessa syntyvät ympäristövaikutukset, myös sosiaalisia kysymyksiä, eläintensuojelua jne.

• Pukeutuminen - tuotannon valmistusolosuhteet, työntekijöiden kansainvälisten oikeuksien toteutuminen

• PSBI=Personal Sustainability Bookkeeping Initiative?

Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (1)

• ”Lentotomaatti” ei innostane, eikä niitä edes tuoda (saakos kukkia sitten lennättää, vai boikotoitaisiinko vaikka Kenian ruusuja ja Kolumbian neilikoita?)

• Täysperävaunullinen tomaattirekka (45 tn) tuottaa Espanjasta ajettuna CO2-päästöjä n. 56 g/kg, Hollannista n. 26 g/kg

• Puolasta vastaava toimitus rahtilaivalla Gdanskista tuottaa ehkä 10 g/kg

• Närpiöstä ilman perävaunua Vantaalle n. 10 g/kg• Keskon jakelu siitä eteenpäin 30 g/kg• Lähituottajan oma suoratoimitus 35-45 g/kg

Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (2)

• Entä kotimaisen kasvihuonetomaatin energiankäyttö?

• Entä Hollannin lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet?• Entä Etelä-Espanjan työolosuhteet?• Puolan maatalouden ympäristövaikutukset?• Entä rahtilaivaliikenteen vaikutukset Itämeren

rehevöitymiseen?• Entäpä jos jostain saisi laadukasta GMO-

tomaattia kilpailukykyiseen hintaan?• Ratkaisu: taidanpa tehdä raastetta kotimaisista

porkkanoista!

Entäpä kaupassa asiointini ilmastonmuutosvaikutukset?

• Ostamani tomaattikilon kuljettaminen käyttämääni kauppaan on siis aiheuttanut ehkä 50 g CO2-päästöjä

• Käydessäni lähikaupassa kävellen asiointini ei aiheuta päästöjä eikä kustannuksia

• Käydessäni lähimmän suuren ostarin kaupassa autolla (yht. 10 km) CO2-päästöni ovat 1,7 kg ja bensakuluni noin 1,20 €

• Jos Topi Sukari saa Ideaparkkinsa pystyyn Vihtiin, siellä käyminen Töölöstä tuottaisi CO2:ta 14 kg ja kuluja lähes 9 €

• Keskisen kyläkaupassa autolla asioiva tuottaa keskimäärin (340 km edestakaisin) CO2:ta 54 kg ja maksaa matkastaan reilut 31 €

• Oliko tuon tomaatin kuljettamisella sittenkään niin väliä?!

Muuta liikkumista• Ennen asunnot Espoo/Kivenlahti + Dragsfjärd: ajoa

vuodessa 55 000 km = 9 350 kg CO2 ja 5 500 €• Nyt asunnot Helsinki/Töölö ja Askola, ajoa vuodessa 30

000 km = 5 100 kg CO2 ja 3 000 €• Vähennys 4 250 kg CO2 ja 2 500 €• Eli autoilussa yhden ajokilometrin vähentäminen säästää

0,10 € ja sen myötä yhden CO2 -kilon vähentäminen säästää meille nyt muuhun käyttöön rahaa 0,59 €

• Lapin matka autolla 2 500 km = 375 kg CO2

• Euroopan lomamatka lentäen 2 x 400 = 800 kg CO2

• Aasian lomamatka 2 x 2 000 = 4 000 kg CO2

Asumista• Kerrostalossa suorat vaikutusmahdollisuudet

vähissä - oma (Norppa-)sähkönkulutus pientä, 1 800 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön sähkönkulutuksesta 1 300 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön lämmönkulutuksesta 21 600 kWh vuodessa - vesimaksu riippumaton vedenkulutuksesta (187 l/vrk per hlö) - osuutemme yhtiön jätehuollosta 120 € vuodessa

• Maalla omakotitalossa enemmän mahdollisuuksia? - sähkönkulutus 30 000 kWh – realistista vähentää 3–4 000 kWh, kulut nyt 2 800 €, rahassa saisi säästöä n. 300 €? - käytämme Norppa-sähköä, päästöjen vähentäminen? - vedenkulutus 40 m3 (45 €) vuodessa = 110 l/vrk - jäteastian tyhjennys kerran kuukaudessa, vuodessa 85 €