j.

p.

s

ip il

ä.

.

.

.

.

_nimeämätön

ajalle jota eletään

1. Typerän tanssi

8

tiedän asioita niitä ja näitä en tiedä onko niiden välillä eroa vai väliä

autoteiden varret kasvavinaan nuoria lapsia joiden kanssa olen leikkinyt kun olin itse nyt

auton omiva polku tai tie se missä yhteisen paon tuoksu leviämänä merkkinä

yhdysmerkeistä ylhään ja alhaan välillä

en ole nähnyt tarpeeksi riittävästi jakukaan ei kerro (he hymyilevät kuitenkin)

1. tämä on lapsuudelleni

typerän tanssi

9

1. tämä on lapsuudelleni

2. hänelle jolla ei ole väliä

ja perhosen ainut elossa oleva jäsen ei suinkaan siipi, ehei jalka on ja jos perhosella todella on jalka tuntosarvi ei kosketa tunteitani pinnallakaan jos olisit nähnyt kuinka sen tein rakastaisit minua en tehnyt sitä vuoksesi (nousevat numerot) (4183.85 71.4 1.74%)

murskattu huokaa viimeisiä voimiaan koska uskoo muutokseen lyhyen jännitteen hetkellisyydessä

elän itseni vuoksi en sinun en hänen näetkö nyt näyn minulla on siivet oranssista ja mustasta muotoillut siivet ja se on tärisee jo se pelkää näkemänsä astu sen päälle niin minä autan sinut ylös

(nousseet numerot)(1585.71 -2.27% 18:31)

typerän tanssi

10

3. omatunto (1)

tämä tämä tämä

tänään harmi nousee kateellinen on vain ääliö puhumattoman nielussa saalistaja joka ei osaa koskaan olla onnenkin omistama miksi he eivät ole onnellisia kun itse olen

eivät osaa siitä kertoa se jää piilon sijaan (näkymään)

pieniä asioita joista sen huomaan ja nainen näyttää naamansa jonka kauneus säteili pois poikamaisten luona kateellisessa himoissa

ja lyöty

11

4. ei ole väliä (2)

lapsilleni me tanssimme pyörteessä lama-ajan nahoissa kiiltää enää kultaa on niin helppo päättää ottaa joku tarvitsee vettä janon koittaessa aamun koittaessa minä tarvitsen värinän innon ja voiman ja joi sen en pelkää sitä se on ystäväni ollut aina jo alle olen sille mielelläni velkaa arvottomuuden arvailujen arvottomuuksissa saan siltä sen mitä haluan se on jumalana enemmän kuin jumala se vain on oleva olema joka herättää joka aa mun

typerän tanssi

2. Kaiken hymyä

14

1. kadulla kaupungilla

riittää kun kävelee katsoo vastaantulijaa katsooohikulkevaa katsooniskaan hengittävää.

riittää kun nukkuu näkee itsensä näkeevalehtelevaa näkeenukkuvaan hengittävää.

riittää kun istuu haistaa kahvin idun haistaahiostavaa haistaaelävään hengittävää.

kaupungin lapsen riittävää kun riittää

kaiken hymyä

15

1. kadulla kaupungilla

2. ystävien illalla

kahden ystävään väliin mahtui sanomalehti paperia joka oli aina tyhjää kadottava salaisuus vieraantumaton metalli

siksi siis

yhden lisää yhteen syntyy kolmas ja syntyy kolmas ja vielä sellaista johon luvut loppuvat vieläkin

jottaelämänsä hukannutosaisi lähteä täältä

kuin kaikkeamitä kaikillaonmenetettävää

kaiken hymyä

16

3. pimeän tullessa

onko meillä kädet

vain sitä vartenrakentaisimme kodin

vain sitä varten

voisimme tarttua toisiimme pitkän tauon jälkeen ja joka hetki tuntea

kaikilla kosketusten kaikilla äänienkaikilla pisaroiden kaikilla näkyjen kaikilla lämpimien kaikilla huulien kosketusten kaikilla käsien äänien kaikilla hien pisaroiden kaikilla kauneuden näkyjen kaikilla ruumiin lämpimien kaikilla kosketusten koskettamat

onko meillä kädet vain sitä varten että voisimme tarttua toisiimme (pitää kädestä ja olla hetki hiljaa)

ja luullet että

17

3. pimeän tullessa

4. tutuilla kulmillaannan sekaisanpyydystääsitoaansaanraudan piikkeihintunteenisekunnin

kuten kasvosikäsivartesipinta

tämä järvion tyynimyrsky

yltäävain

sen ylle

pyydyskirottunatuo ruuanlapsellevieäidin lapseltasekaisinkoko maailmasekaisannaruissakaikkinuketsenhetkenkun joku rakastuukaikillametallillevieraantuneillaaineilla

kaiken hymyä

3. Säröjä ylpeydessä

20

1.särö

aavikoiden välissä ei ole jokea jota ympyröisi meri

kuten silmät olemassaoloa

eivät nuo ole hökkeleitä

ne ovat koteja

ei sen haikeampaa

kaupungin siltaa kohoaa päättymätön kuohu jäätyneenä se vie itseään pinta on kateissa silmät joita seurata

seuraavaan jalanjälkeensinisen kuulanmarmoripinnalla hengästynen tee mitä pyydät

hetki sisäpuolisen ajatuksissa tiedät miltä tuntuu hymy tyhjissä silmissä

säröjä ylpeydessä

21

2. ylpeys mikä on elämäsi mihin olet valmis sen uomaan miksi naarmuunnut kun et kärsi vaatimattomuuteen

jatkuva ylpeys jatkuva ajatus muissa jatkuvasti jatkuvasti itse jatkuvaan itseen loppuvaan samaan

annetaan yön mennä ohiannetaan päivän vaihtuaannetaan vuoden ajautua

(mihin pysähtyä, mihin antaa anteeksi. en nähnyt kuinka kauniista tuli rumaa)

1.särö

säröjä ylpeydessä

22

3. halkeama (siitä minkä haluan kieltää)

heijastukset vastaantulijoiden silmistä eivät ole totta

aseinaan käsistä tehdyt kiväärit opetetut ja parjatut ei enää koskaan ja aina rakkauteen joka ei ole meidän uutisia varten

ylpeä poika vastassa ylpeä äiti ja vielä kolmas nainen juuri kuin sinä joka teet hyvää itsesi takia

vuorilta valuva lähde on ollut siinäkauemmin kuin mielet taivaillatummat varjot maillasormin piirretyissälapsen maalanneissatahroja roiskeita seiniä lattioita

kaikki on helppo jättää saavuttamattasen jälkeen kaikki kilometrin metrit hukattuina hetken mittareinaolemme osamme osaamme ikkunan sormileikkileikki leikki leikkileikki jossa joku kuoleejossain muualla

kaikkea mihin uskon

säröjä ylpeydessä

23

4. särkynyt (siitä minkä haluan kieltää)

näin tytön jonka jalat olivat liian väsyneet kantamaan hänessä oli vain ääntä ja se ääni oli kirkas ja voimakas

näin tytön jonka kädet olivat vahvemmat kuin omani kaikki mitä ne olivat pitäneet ei ollut mitään

näin tytön jonka ruumis oli kilometrien päässä hänen oli jo jäätävä historiaan

näin tytön jonka kieli oli ruosteinen ja leikkaamaton kaikki mitä hän oli sanonut oli sattunut

näin tytön jonka polvet olivat kapeammat kuin ranteeni hän käveli ohitseni ohi liikenteen metelin

näin tytön jonka kasvot olivat kauniit kaikki mitä hän oli

näin tytön jonka silmät olivat syvät hän oli itkenyt

näin tytön jonka iho oli kuin omani näin tytön jota ei enää ole

ja viimeinen

4. Huomiossa

26

1. kaksi väriä

autoutuvien juurien tiellä ja keltaiset rikkaruohot kasvavat siinä missä oli mullalla maalattu maa jossa kerron satujaylpeydestä ja (herkkyydestä)

ei tahroja lapsien itkuissa

tyhjentynyt katumaasturin rengas hetken hengähdys ja autioituvien järkeä

maalipinnan kiiltoon luovuttamisen merkki isoisäni pihalla ruoho ei leviä niin kuin särky vanhoissa nahoissaveljeni ei koskaan ymmärtänyt häntähän ei ole itsensäelää siinä peilitalossa josta et löydäsuoraa lasiase häiritsee

siksi otan vastaan sen mitä esitän

huomiossa

27

2. kolme väriä

olen yksin ja olen yksin puhun yksinilman ettei häntä olisin olemassaillallisella ystävän kesken koska mitä se on olevinaanjos joku heistä on puhunut minulle toisin kuin teeveen politiikko olenko sukulainen ja siksi minulla on väliäuskoisin että edes siksi kuulen aina sanoja joihin se suostuva toisin kuin hiljaisuudessa en enääsiellä tilaisuus on mennyt olen yksin ja olen puhun yksin

1. kaksi väriä

ja voit yrittää

28

3. kotiin(kukaan meistä ei ollut tehnyt mitään)

poliisin tullessa me kaikki olimme tehneet jotain

vain siksi että jonkun piti tehdä

miksi tekoni aiheuttavat tekoni tekoikoni joka tuo lohtuajolta kaikki vaikenevat kuinajattomilta paheilta joita on jo liikaa

huomiossa

29

4. pikkuveljen ystävä

syntymäpäiväjuhlien järjen kaaos sellainen jossa limonaati ja kalja sekoittuvat vastaan isien tahtoa se on se kuusivuotias joka määrää leikinkuin käsikirjoituksen keksii kaiken kun ei olepalaa luuta kasvava asia kumin koko ei riitä putket ovat niin ahtaatnäitkö sen rekisterinumeron vain se että oli nopein autose oli niin hauska kuusivuotias joka määrä leikin käsikirjoituksensiksi että voi entä kun kuusi on vasta kolmekymmentä? ja kolmekym-mentä? on viisikymmentä? isoisäsi näkee kun katsoo peiliin kuvaan

huomiossa

5. Kulutettu

32

1. kateellinen hetkitunne siitä iljettävästä (vallasta)

jolla katkaisen kaikki rankasi

TÄYTYY TIETÄÄ MIKSI

TÄYTYY TIETÄÄ MIKSI

sinustakaan ei jää mitäänaika avaa vain minun inhoni (mitään)

kun kyse on kohdusta äitini haudattiin koska hän kuoli

olisin kysynyt nyt!

mietin lasta joka aikuisesta eroaavain rehellisen ahneudenkanssa ylimielisyyttä (aina toisin)

vajaana

uskaltaisinkohan katsoa äitiäni jo silmiin

metsäpalot luovat tilaa toisaalle vallan takia tiedän että romahdat vallan tylsyyteen

pakko päästää irtivallan iljettävän vallan

ja typerän tanssi

33

2. perustuksissa

maiseman vaatteissamätäänny naturametsään

ja et kykene hyväksymään itseäsi kun

onni on toisaalla hymy on kauimpana kauniimpana

(syvään mereen synnytetyn lapsen harteilla ei voi olla koko maailma)

ajatus niin tehokkaana tuhansien ihmisten yleisömerissä aamuikkunnan toistaessakustannustehokkaiden maiden uskoa ystäviin

en kykene uskomaan ja ei ole sanaa jonka voisin nielaistapidä sitä pidät siitä pidän sitä suolaista

merta järjettömyytemme taustalla

ja naurat

sinneselän taakse

ennen tulvan tulevaan sanaojaan

1. kateellinen hetki

kulutettu

34

3. lämmittävää

saaren keskelläon merestä syntynyt järvi

puisto kaupungissapuhuja Kiinassa

stop-merkki taloudessa

saaren keskellä on järvi jota ympyröi meri

kaksi lokkiavarpusen kimpussa

riitaa ruuastaihmisten keskensen varisevassa silmässä

ja pienistäasioista joissaei ole sivuja

niin kuin sinun

syntyisitkö uudestaanjos se olisi mahdollista

sinun pitäisi.

kulutettu

35

4. tällä runolla ei ole nimeä

enne vain voi kulkea yksin kohti

kulutettu

6. Ilta muuttuu aamuksi

38

1.rakkautta

suuri mysteeri johon olen tiivistynyt klubin tupakanavuunnurkkapöydän yksinäinen nainentoisen kulman miesse on...

olen koskaan miettinyt kuinka tyhjää täysi maailman on olin kuin he olin kuin henurkasta nurkkaan se on...

sormen päässä ei ole tuntoa kielessä ei ole tuntoa toisen huulilla ihossa ei ole tuntoa jakipu ei ole...

kaikki kietoutuu ilmassa näkymäänkaikki katsovat sitä löytämättäse on...

ilta muuttuu aamuksi

39

2. rakkautta (2)

meitä on neljä tässä huoneessakatu ei kerro kaupungin nimeä minulleolen ollut täällä ennenkin silloin meitä oli seitsemän se on minulle...

poika on sohvalla nytetsii tilannetta kirjoista joita on lukemattanämä kaikki maisemat olen jo nähnyt se on minulle...

en ole täällä kertomusten vuoksiseitsemästä neljään annan viinin lämmetä kukaan ei itke me olemme vain...

auttamattomat avuttomat aamun tunnit

kaipaan kun en tiedä missä olenon niin helppoa kietoa ymmärtämään tämän tuntemattoman aina koetun hetken se on...

1.rakkautta

ja ihmisen ääni

40

3. rakkautta (3)

tässä portaikossa on tyhjää ulko-ovesta tulvii valoja virheitä keltaisia vain tyhjyys maalaa ne elävään kaiku jonka kuulun muistoihinkaikki jotka...

tämä aamu ja

ilta muuttuu aamuksi

41

4. rakkautta (4)

kun kaikki mikä on toista on ensimmäistäkun kaikki mikä on...

tunnet sormeni mielessäne ovat reidelläsitunnet huuleni...

siinä olen kysymysjolle ei saa antaa vastaustahiljaisuus vierellämme ei ole joku joka on...

tämä aamu ja

ilta muuttuu aamuksi

7. Ääretöntä

44

värinää korvalehden puissamietit askeleitasi ja portaat muuttuvat nosteessa

aamu on aamuyönpää kun en nuku kun en herää

niin kerroit veljesi kuolleenaamulla yön aikanamutta huomasitkuinka aamu on aamuei muutukun sinämuutut

takaisin uuteen aamuunsellaiseen

janiin

janiin he eivät sano minulle mitään

ja säröjä ylpeydessä

45

he eivät sano minulle mitäänaamukuivalla terassillahitaasti alkavatja hitaasti loppuun palavat öljyiset johtajat

kuollut veli on kuin kuollut mikä vaan(eikö?)

kun huomaat on vain veljen

mietit lapsuutta huomaat nyt aikuisuutta samat sanat samat ja niin

mutta aina hetkinniistä voin irtautuasiksi leijat lentävätirtautuvat irtautumisestavaikka valheellistasen hetken

tarttumistajalkasi maastakätesi kaiteistaolet irtipienen hetkensilmät kiinnijuuri nytkaupunginkin ääriviivat jäivät jälkeenhe eivät sano minulle mitään

ääretöntä

46

ääriviivat jäivät jälkeen ja se oli vain tavallinen tuuliniin kuin silloin ruohikolla

en vain oivaltanut että olit niin vapaa en vain löydä sinua enää

ääretöntä

47

itse petosta

ääretöntä

8. Vastaantulija

50

8. Olio

1.nykyajan ihminen (läsnä)

narrilla on valkoiset kasvotpeittääkseen punan

rakastumisen saman luokan vaimoon

(ja niin pettynyt)

paljastan itseni näinkaikki se mikä on meikkiä kertoo suurempaa valonkajon luomaa satua narrittomuuden öissä

niissäei

kukaannuku

ei-valvenneita

(suorinta tietä kotiin)

ei ole ei mitään ei ole mitään mitään ja mitään ja mitään mitään ja niin ja niin

narrillaei ole

kasvojamuiden

kasvoista

vastaantulija

51

1.nykyajan ihminen (läsnä)

2. emme mahdu enää

et ylety sinne

et ylety yleisöön

kaiken sen takana ja edessä ja sen kaikkiallaalkava sade teatterin jälkeenon hetki jokainen pisara siinäon hetki kunnes kadut pölyyntyväthetkestä tulee aina mennyt ja

mitä tunnet silloin tiedäthän mitä tunnet silloin( jollain tavalla toivon että olisit silloin täällä)

se on joka ilta eläväämmesitä mikä jää huomaamattakun ymmärrän olevani juovuksissakuten kaikki muut

vain katsomon edessä toistuva totuus

se ei ole valhesen enempää kuin

sisälle kannettu hiekkaja kallio

vastaantulija

52

3. fantasmagoria

narrittomuudessa niissä öissänäin kun kävelin ja kuljin kivillä ja kaupungissa jossa olen aina syntynytkuinka vuori kasvaa ruohonjuurestasen huipulla voi olla luntakin sen mistä näin postikortin kun tuttavani kävi intiassa eroosioajan kysyvänävesi virtaatunneleihinjotka ovatmeitä varten

otit minua kädestäkun en tiennyt kuka olit

näppäilit puhelimeeniviestin (en koskaan unohda)

vuori kasvaa silmissä filmiä joka ei ole totta se ei tarkoitaetteikö sekin tapahtuisi parhaillaan (minulle ja sinulle ja minulle ja)

kun näen sen riittävän usein se ei ole enää harhailevan kulkurin sanomaa

o t i t m i n u a käde s tä k u n e n t i e n n y t k u ka o lit

vastaantulija

53

3. fantasmagoria

4. nykyajan ihmiset (osallisuus)

he tanssivattietämättätanssista mitäänniin kuinlinnutlentävät

kello pysähtyihetkeenjolloinovi sulkeutuiviimeinkineikä olesama asiahengittää

voitko nähdäyöllä eiolet hetkeä

narritontaväritöntämuistia

etkä koskaan osaa sanoamitä silloin tapahtui kunkukaan ei nukkunutesityksen jatkuessa

ensin varvassitten kantapää

kiristyykaikki

se näky on poissaolevaa

ja ilta muuttuu aamuksi

9. Voit yrittää

56

1. arvuuta tätä

sinä olet ihminennäkyvä kehojonka halua jakaa kaikille ei en ymmärräkuva on aina siellä sinä et

olet ihminenruudun varassaetajattele sitä itselavalla on yleisön lapset taputtamassa pehmeitä käsiääneikä siitä kuulu ääntäkäänjoku sinua katsoija kysyin uudelleen ja uudelleen

miksi kävelet kahdella jalallaniin kuin kaikki muutkin

vanha isäkatsoo sinua

vain 15 tuumaapikseleiden valtavirralla

et tiedämutta

kaukaisen muukalaisensilmät kostuvat silmän valkoa

varjoilee näkymätöntyynen merenkalvokun

näytät sen mikä on kaikkilla muillakin

voit yrittää

57

2. tarinallinen sade

mitä muotoa se seuraa joka sanotaan muodottomaksionko se karannut ajatus ja muistin pätkä

pätkissä kulkevaloputon ympyrä

muttakatkaistu ymmärrys

vaeltaatekohampaiden

taakse joss aon ja niin pimeää ja menetetty näky silmissä kaiken sen muinoinnaurun selkeä viiva pakotetusti

kuin laillajokainen kirjainon päättymätön

muotonsa

ja huomiossa

58

3. kuunnellut sanat

jos kertoisin vanhasta miehestäjoka ei enää tiedä nimeään

vain menneellä olisi väliä kuten kuulin tarinan

tilaa tyhjiönsä kuten tämä kaupunkisuurempi kuin toinen toisistaan liikkui raiteita jaloin valojen vaihtuessa tavalla jota kukaan ei ymmärtänyt eli erilailla

joku kiersi häntä kuin kirottua kaukaa katsomatta nauraen hänen juopuneille kasvoilleen ja aina muille heillehän kiehtoi minuaenemmän kuin sinäsinä hän me hän vastain tätä asfalttia joka vielä hehkuvanakesän tuoksuna ymmärräthänkuulomme ovat eksyttäneet meitä ja

hän löysi meditoimatta pukeutumatta ostamatta kuolaamatta synnyttämättä jalukeutumalla toisten sanojien utopiaan

voit yrittää

59

3. kuunnellut sanat

4. saattohoito

hän ei ollut terroristimitä se ikinä enää merkitseekään kuolla ajatustensa kanssatoisin kuin

vanhan mielen muinoinnaurun hyvästelevä iljettäväarvotonsähköjohdon viimeinen hengähdys

josta ei ollut hänelle apua

voit yrittää

10. Tapahtuminen

62

1. heittäytyminen ajavan auton alle

sanottiin että suojatie ei ollut riittävä suoja ja sanottiin että punainen valo ei palanut ja sanottiin että joku työnsi hänet kadulle ja sanottiin että hän ei kuulunut kadulle katu oli täynnä ihmisiä niin kuin aina aamuisin ja iltapäivisin se ei ollut erikoista ei ollut erikoinen päivä kenellekään muulle ei kenellekään

työpaikat eivät lopu keskentiedonsiirtoa valoa nopeamminentä ajatukset pysyykö se perässäsi

hän oli muualtahän oli kaikkialta hän ei tiennyt eroa kadun ja kiven välillä puun kuoren ja sen pensaan

sanottiin että hän oli erikoinensanottiin että hän oli poikkeavasanottiin että hän oli eri värinensanottiin että hän haisi kuselle

katu oli täynnä ihmisiähe ovat isompien katujen puroja

edestakaisin ja väärinpäin virtaavia

vesiä samassa joessa

tapahtuminen

63

2. ambulanssin tullessa

olemassa oleva olemuksen olevuusteoria näkymättömästä kaupungista

joka on utopian ulottumattomuuksissaikkunalasi näyttää sen minkä ikkunan takana on

ikkunan takana näin ambulanssinsairas hoitaja nosti hänet pystyyn

suojatien veri hävisi asfalttiinkaikki oli jo kunnossa

nekinsadat ihmiset

jotka vain tuijottivatarkeensa

yksi heistä toivoi olleensasiellä

kehittämässä ihmismaailman rohdonsavuttoman tupakan

liikkumattoman autonkävelevän lapsen

ruudin joka ei palaalapsuuteen

sinne missätiedetään kaikkivastauksetvaikka isäsanoisi muutaäiti tukisilapsiaanmissäluoti päässäluo mielikuvituksenanoreksiaantilaaseuraavalla lautasellakirkon rotan jaloillelikaisen viemärinrakastettavalle liallejoka värjääkuraisia maisemiakasvoihinjotka itkevätsilloin kunsattuu

ja kulutettu

64

3. ja jo aivan seuraava päivä

kaiken kulman takanaseuraavassa talossajoka paloiniin kuin100 000 ihmistähukkuimaanantaihinshokkihoito ajan tapalamaannuttaaajatuksen ainaolevasta shokista

tapahtuminen

65

kaiken kulman takanaseuraavassa talossajoka paloiniin kuin100 000 ihmistähukkuimaanantaihinshokkihoito ajan tapalamaannuttaaajatuksen ainaolevasta shokista

4. en ollut siellä

lentokoneen humina sellainen joka saastuttaa enemmän

se on pilvien yllä ja se on pimenevä aurinkokaunis kaukana kaduilla kasvaneiswta

kuinka helppoaon tuijottaa järven pintaajohon sade rummuttaavielä viimeisiä pisaroitaanyön pimeydessälähes tyhjän koneenkadottua taivaaltavielä yksi päiväei mahdollisuutta

hetketjoita en huomaa

se onajatuksessa ohi

kuinkatämä tauti

leviää kuin tautinautintoon

(se oli yölento)

tapahtuminen

11. Lyöty

68

1. pitkään tuijotettu vale

ulkona sataa vettä ja paistaa sellainen märkä aurinko en tiedä mitä se oli

tarkasteltuani omaa pihinääni nämä ovat ensimmäiseni

olen täynnä omia ääniäedellä tietävät ja kertovat tulevaa jonka kiellän

sinulla on 14 mustelmaakaaduit portaissa ja nauran kanssasi

omistan katseesi ennen kuin näet ennen katseesi on vain minun ja jää seisovaan ilmaan en vieläkään tiedä kaaduitko

ja ihmisen ääni

69

2. vale (mitä sinä suojaat)

viereinen huoneon viereinen mikä vaan

valhe on vierellä ulkopuolinenjos olisi syy

en unohda

kasvomme olivat kauniitajulmatarsinä muistatsilloin kun kehto vilkuilee poisomia virheitä

aivoni satuttaahänen itseäänniin helpolla

pölyyntynyt minänikuvittelen sen meren ylle aaltojen jalkoihintuulesta syntynyt hiekkamyrskyyltää käsiisija sinun on kerättävä kivesi

lyöty

70

3. vale (syy)

maagien yö on maaginen heillejäämme sen taaksekoemme sen toisin kuin luojat

voiko Saturnus siirtää minuaentä Jupiter

taivas on täynnä jälkeläisiäjoiden pyörteessä

veri kuivuu kuviin

jos edes tietäisin välttämättömän aina olevan rakastumiseni joka vei sinua

seuraan seuraajan seuraahe kertovat tarinoita joita kukaan ei unohdakertoa

mitä jos saisit rakastua aina uudelleen aina uudelleen minuun

mutta uskot mainoksiinintohimosi mainoksiin joista kasvoi elokuvia niin kuin ennenkin

et ymmärrä rantaa vaikka olisit siellä

lyöty

71

3. vale (syy)

4. eli totuus

muistan sen pöllyävän hiekanpojan vierellänijoka tunsi minut ja löysi tarinansa kertoakseen

ajassa siitä tuli unohduskuten kaikesta siitämitä ei kirjoitettuääneen

siksi hiekalla on vielä väliäkun muistat sen mikä oli hyvin

lyöty

12. Luullen että

74

1. kenen silmin?

pysähdy hetkeksiumpikujien väliinjotka ovat kaikkie r i l a i s i ah e n g ä h d äja nosta minut pystyynjos en itse pääse

luullen että

75

2. pohjimmiltaan

tähän maailmaan ei voi eksyä se on ollut olemassaennen meitä

luullen että

76

3. uskomus kuin uskontokin

tähän maailmaan ei voi eksyä se on ollut olemassa ennen meitä

luullen että

77

4. se on sinun elämäsi

pysähdy hetkeksiumpikujien väliinjotka ovat kaikkie r i l a i s i ah e n g ä h d äja nosta minut pystyynjos en itse pääse

ja tapahtuminen

12. Ihmisen ääni

80

1. vaikutuksesiauringon kauneuson noussut maastaja madot mullasta

kaikki sateen eläimet hymyilevät luullen että on niin hiljaista ja kuulen tuulen

toit minulle vielä kahviaihan kuin tarvitsen kofeiiniauhrina (ymmärtäminen lopusta ei alkusta)

huumausaineiden pikkupoika ei ole varaa kieltäytyä enääuhraamme toisiamme (sanot että se on kohtuullista)

hetkellisessäkauneudessajolla ei ole jatko-osaaei edes näissä viimeisissä hulluuden huudoissa sodassa yhden kupin tähden

ihmisen ääni

81

1. vaikutuksesi

2. kasvamassa

haistan jo mädänotat lisää ravitsemattaenää mitään

huuma on kiire jaluotu olojoka kasvaa kyllän kanssaen kieltäydy enää (hulluus nimitelty huudoissa)

enkä kuolemastaenkä elämästäja elävästä silmät katseen kanssa juoksevat vastapäisen talon ikkunoiden läpi näkevät kaiken normaalin lyövän miehen itkevän teinin palaneen paahtoleivän viruvan kylpyveden

avautuvan maailman kanssaahdistuneena joka katsoo suoraan olohuoneeseen nyt annoit minulle lisää

teen itsekintoistan tämän saman

illan yön aamunjo nyt

en nuku koskaan ihan oikeastinäen untajoka on vain totta

(valuminen ja) (ahneus)

ja mietin kuka minun takiani koskaan kärsii

ihmisen ääni

82

3. sanon kun riittääkaikki mikä jäähuutoon on surkea ruikutus oletko kuullut kun luonto rääkyy yöllä tai lapsi mihin hävisi ihmisen voima (älä kieltäydy enää)

ikuisen surkeuden tielläkulkevamme tiet pahentavat routaase puskee läpi ja kaataa konttaavatkinpolvet ruvella

ei minua kuunnellarukoilevalitus on tyhjentynyt hyvänvoivan illuusioon saavutuksen arvoisuuteenmutta kuunteletkokun lokki huutaa avomerellä muttatiedän kuolevani miksi kiskon muut mukananitämän vuosikymmenen takiajolloin aika kutistaa huoneet liianpieniksi ajalleen

anna hänenolla jos hän voi nyt hyvin

ihmisen ääni

83

3. sanon kun riittää

4. se ei ole vain kaunista

kaikella on uhrinsa

paitsi tällä hetkellä

mutta jos ehdin tarttua siihen

huomaan sen kaiken

kärsineen jo ajat sitten

kun olin vielä

saapumatta

(hyvä olo)

ja kaiken hymyä

14. Viimeinen

86

1.

toisen päivän ajatus nousi ruudustajohon hyppäsin leikisti

leikistä leikittömäänlapsuuden loppuunja alkuun

hän ei ollut varmaolinko se vastasyntynytvai vastaan syntynyt

minä tiesinniin kuin taivas muuttuusinisestä mustaksiettä vielä on aikaa

on mies jolle en voi puhuaon nainen jolle haluan puhuaolen ulkopuolinen nytvain minulle puhuvana

kerro mihin menetsatujen ilmeet kasvoillasi

ja kaiken hymyä

87

2.

maa on kuivaapenkin jalat uponneina muistutukseksi hetkisittensateestajos sekin puhuisi se sanoisi samoja sanojanäitkö minuatunsitko minuakuulitko minuamitä tein

aseistat ilmeesiet kuulet profeettaanäin hänet verkossaluuli puhuvansa siitä mikä tuleepuhui siitä mikä on mennyt

ymmärrän sinuakoska hän on pakottava voimaen ole vahinkomiksi hymyilet nytpakenetko niinpäätettyjä tekojaäänesi ei variseminusta

ja typerän tanssi

88

3.

vajonnut jääjää järveen

vai vain turhaajollaiseksi sanotaan sitä jolla ei ole tarkoitusta

lennät menneissä saduissa

jos se on tottamitä naurat

kerrotko minulle koskaan

olet kiitollinen kun nauroin kanssasi

ja säröjä ylpeydessä

89

4. viimeinen

aalloillaan hän istui keinussakatseen taivaassaanhän istui keinussa

etkä muistamitä vihreämpisiinä minun silmäni

ja

olen ystäväsiniin kuin menneisyyspuhun saduissasaduista

lumet ovat jo valuneetasfaltin ulottumattomiinvieneet mukanaanlumettoman sulan

silloin olisi halunnut kysyä milloin

ja vastaantulija

94

95

j.

p.

s

ip il

ä.

.

.

.

.

_kiitos