1

Tusarfik Juni 2012

Siullermik qujanaq nutaarsiasseeqqaarnitsinni nersualaarinni�unut. Nuanneqaaq paasillugu suliaq naammagisimaar-

neqartoq, ataaqqinaa�llu ilarujussua naalakkersuisoqarfiit akornanni a�aveqa�giinnermik suleqa�giit, nutaarsiassat ima-

anninik isumaginni�ut ataqqinaa�gaat. Taakkununnga qujavugut.

Nutaarsiassat uku taaguu�ssaaannik ilasi 194-it siunnersuuteqarsimapput, malugereerunnarsisassitullu ajugaa�n-

neqartoq tassaavoq Tusarfik. Taasuminnga siunnersuuteqartuuvoq Susanne Corydon Harritsø, Pitsaaliuinermut Peqqin-

nissamullu Aqutsisoqarfimmeersoq. Plluarit, qujassu�ssatut sukkulaa�nik poortanik tuniatsigit. Tullersortaavoq Takulaa,

Klaus Frederiksenimiy APNN-imeersumit siunnersuu�gineqartoq. Pingajoraat Naalaarfik Kuupik Kleis�mit siunnersuu�gi-

neqartoq, kiisalu Bjørnebrølet, Kathrine Ødegaard imit APNN-imeersumit siunnersuu�gineqartoq sisamaavoq.

Allaffeqarfissuarmi Maaji Juuni-lu EU-kommisionip �keraarnera sunniuteqarsimavoq, tamanna quppernerni tullerni atu-

arneqasinnaavoq. Qaammammi uani nutaarsiassani atuarsinnaavasi inuit peqqissuunissaat pillugu peqqinnissaqarfiup

suliai. Namminersorlu�k Oqartussat Meeqqat Illersuisua�ut atorfinitsitaat paasisaqarfigisinnaavarsi, naalakkersuisoqar-

finni pisortaqa�giit angorusutanik takorluukkaminnillu suliaat,illorsuarmi portusuuliami allaffiit nutaat assingi allarpassuil-

lu.

Tusarfimmi ilanngutassatut naleqqussorisannik peqaruit a�aveqa�giinnermut suleqa�giit Tusagassiivillu sukkulluunniit

a�aveqarfigisinnaava�t. A�aveqa�giinnermut suleqa�giinni ilaasortat aqqi quppernermi kingullermi takusinnaava�t.

Atuarluarina

2

Alla�oq Sofia Geisler, NSN

EU-mut aallar�tat 27-it atorfili�aallu ka�llugit 95-it ulluni 24.-27. maj 2012 Nuummut Ilulissanullu �ker-

aarput. EU-mut aallar�tat tassaapput nunat ilaasortaasut EU-mi aallar�taasa aalajangersimasut quller-

saat.

EU-mut aallar�tat ukiup affaani EU-mut siuli�aasuusoq nuna �keraartarpaat. Ukiup affaani kingullermi

Qallunaat Nunaat EU-mut siuli�aasuuffimmik �gummiaqarpoq.

Tikeraat Nuummiinnerminni Nuna�a Katersugaasivia, Inatsisartut Katuarlu pulaarpaat. Olie, aatsitassat

silaannaallu ilisimatusarfigineqarnera pillugu ilisima�nneqarput. Franskit kalaallilluni filmiliaat ”Inuk”

nunanit tamalaanit nersornaaserneqareersoq takuaat. Ilulissaniinnerminni Ilimanamut �keraarput, tas-

sanilu oqalu�uunneqarlu�k aalisarneq kiisalu Ilulissat Kangerluat, eriagisassatut UNESCO-mit nalunaars-

orneqarsimasoq pillugit oqalu�uunneqarlu�k.

Tikeraartut pillugit Naalakkersuisut siuli�aasuat, Kuupik Kleist, ilaa�gut ima oqarpoq:

”EU-mut aallar�tat �keraarnerat periarfissamik pitsaasumik pilersitsivoq Kalaallit Nunaata isumaanik

kissaataanillu paasi�tsiniaanissamut. Pingaaruteqarpoq EU Kommissionimuinnaanngitsoq aammali EU-

mut ilaasortanut nunanut pitsaasumik a�aveqarnissaq, taakkumi aamma akulerunneqartussaammata

EU-mut isumaqa�giissu��a sulerineqarnerani. Aallar�tat tamaanniinneranni periarfissinneqarpugut

taakkununnga oqalu�uassalluta Kalaallit Nunaat Issi�orlu pillugit tassanilu periarfissat pillugit. Nag-

gataa�gullu aamma Nunat Killeqarfiillu Imarpiit Ungataanii�ut, OLT-mik taaneqartartut, suleqa�giis-

su�gisinnaasanik ilisimasaqarnerulernissaat ilaserinissaallu oqariartuu�gisinnaavagut. Ilisimaneqartutut

Kalaallit Nunaat OLT-mi ka�uffimmi OCTA-mi siuli�aasuuvoq.”

Meeqqat juullillu inua Ilulissanut

�killuaqqusipput

3

Alla�oq Janne Stenstrop, NSN

Meeqqat Illersuisuata Aaja Chemnitz Larsenip pis-

sutsut pitsaanerulernissaannut sunniuteqarsin-

naanissani, suliffi�aamigut periarfissiissu�gi-

neqartoq, qilanaaraa.

Qularu�ssaanngilaq meeqqat illersuisua�ut atorfiup

pilersinneqarnera inuiaqa�giinni ineriartornermut

sunniuteqarumaartoq. Atorfik nutaajuvoq, Nunatsin-

nilu meeqqat soqu�gisaasa piorsarneqarnissaanni

qi�ussalluni. Takorloorneqarpoq Meeqqat Pisinnaa�-

taaffii pillugit Suliffeqarfik tassaassasoq meeqqat

inuusu�ullu pillugit ilisimasanik katersuuffissaq ata-

qa�giissaarisussarlu, tamakkulu tunulequtaralugit

suliffeqarfik meeqqanut tunngasut piorsarneqarnis-

saannik nutaanik suliniuteqartassasoq. Tamanna

meeqqat naligalugit pissaaq, meeqqanik inu-

usu�unillu oqaloqateqartarnerit Meeqqat Ill

ersuisuannit pingaarneru�nneqassallu�k, taakkulu

isummaminnik saqqummeeqqullugit qaaqquneqar-

tassallu�k.

Sunniuteqarnissaq tassarpiaavoq atorfineqqammer-

sumut Aajamut aqqu�ssaq. Pissaanermik

ujartuinngilaq, tassungali pingaaruteqarpoq pissutsit

pitsaanerulersinnissaat, taamaa�umilluuna Meeqqat

Illersuisua�ut atorfininnissaminut akuersaarsimasoq.

Tusarfiup Aaja Hans Egedesvej 3-mi allaffi�aarigalla-

gaani pulaarpaa, tassanilu oqalu�uuppaa�gut ukiuni

pingasuugallartuni atorfeqarnissamini naammassi-

sassamisut neriuu�gisaminik.

Aaja isumaqarpoq meeqqanik paaqqinni�arfinni

meeqqallu atuarfianni pitsaassutsip qaffassarneqar-

lunilu assigiissaarneqarnerunissaa pisariaqartoq, uki-

ummi siulliit tunngaviliisuusarmata meeqqat kingor-

na qanoq pitsaa�gisunik angusaqarnissaannut. Isu-

maqarportaaq ilinniartut amerlanerusut tunngaviu-

sumik ilinniakkaminnik naammassinnitarnissaat

pisariaqartoq.

Ullumikku meeqanut inuusu�unullu ajornakusoor-

pallaaqaaq namminerminnut tunngasut kommunimi

suliari�nniartarnerat, tamannali allanngor�nniarlugu

Aajap eqqarsaa�gaa. Sulianik isumaginni�ut sulias-

saqarpallaaqaat, taamaalillu�llu suliassat ataasiak-

kaat meeqqallu ataasiakkaat naamma�umik piffis-

saqarfigisarnagit. Kalaallimmi sulianik isumaginni�ut

sulianik assigiinngitsunik 75-100-nik ataatsikkut isu-

magisassaqartarput, naak nunani allani inassutaa-

galuartoq sulianik isumaginni�up ataatsip suliat 35-

40-t ataatsikkut isumagisassarisassagai. Aajap sulis-

su�gilereerpaa ataatsikkut suliat qassiusarnissaannik

malitassanik aalajangersaasoqarnissaa, taamaalilluni

u�orneqarsinnaasunik sakkussaqalerniassammat,

taakkulu atorlugit poli�kkerit sunnerniarneqarsinna-

assammata, qulakkeerniarlugu soorlu

Quppernerup tulliani nangissaaq

Meeqqat Illersuisuat Nunatsinni siulleq

4

Meeqqat Illersuisuat Nunatsinni siulleq, nangissaaq

innu�aasut atuarfiillu meeqqat inuusu�utullu

iliuuseqarfigineqarnissamik pisariaqar�tsisut pillugit

saaffiginninnerannit siullermiilli sukkanerusumik pit-

saaliuiniarnermillu iliuuseqartoqarsinnaaqqullugu.

Erseqqissarpaa meeqqanik illersuisutut arlaannaan-

nulluunniit pitu�orsimannginnami. Sullissivinnik as-

sigiinngitsunik suleqateqartussaavoq, 100%-imilli

ilumoorfigisassai tassaapput meeqqat, taakkumi sin-

nerlugit sulivoq. Taamaa�umik assersuu�tut sullissi-

sut ataatsikkut suliaasa qassiusinnaanerinik malitas-

siornissap pilersinniarnerani qi�u�nniarpai meeqqat

soqu�gisaat.

Aajap tunuliaqutaa

Aaja aqqusiniinnarmiit pu�u�uunngilaq issiavimmul-

lu poli�kkikkut alapernaarsorneqaqisumut ingiinnar-

luni. Aqqusaarsimasai imaannaanngillat. Nunat inoq-

qaavisa pisinnaa�taaffii pillugit FN-imi New Yorkimi

sulisimavoq, Nuup Kommunitoqaani inunnik isuma-

ginni�oqarfimm isumaginninnermilu siunnersor�ni,

meeqqat atugaat pillugit sullissisumi, immikkoortor-

tami pisortaasimavoq, kiisalu Kommuneqarfik Ser-

mersuumi Atugarissaarnissamut Ingerlatsivimmi

pisortaasimalluni. Kisianni Aajap nammineq oqaasii

malillugit meeqqat illersuisua�ut atorfinitsitaanera-

nut sulianik ilisimaarinninnera kisimi pissutaanngi-

laq. Isumaqarpoq periaatsini, uppernassutsini nalim-

massaallaqqissutsinilu pingaaruteqarsimasut, Aajalu-

mi akileralugu oqaloqa�gigaanni tamanna upperinn-

gitsuugassaanngilaq. Qularu�ssaanngilluinnarpoq

meeqqat toqqissisimallu�k orniinnariaagaat.

Aaja �killuaqquarput, kissaapparpullu

meeqqat atugaat pil-

lugit suliamini iluatsit-

silluarumaartoq.

Alla�oq Andreas Salmony, NSN

Inatsisiliornermut immikkoortortaqarfik 8. maj

2012 paasissu�ssiilluni ataatsimii�tsivoqUkiakkut

periaasissat Ataatsimiinnissamut oqaluuseri�n-

niakkanillu tunniussinissamut piffissaliussat

saqqummiullugit. Sania�gu�aaq ilitsersuut nutaaq

saqqummiunneqarpoq. Ataatsimiinnissamut

qaaqqusissut naalakkersuisoqarfiit tamarmik ata-

atsimut mailiinut nassiunneqarpoq 25. april 2012,

ataatsimiigiartullu amerlassusii malillugit nuan-

naarutaasumik paasineqarpoq naalakkersuisoqar-

fiit amerlanersaasa akornusersuu�nik nassiussui-

nermut immikkoor�terisuisa Inatsisiliornermut im-

mikkoortortaqariup mailii �gusinnaanngikkaat.

Kingusinnerusukkut Paasissu�ssiilluni ataatsimiigi-

aqqusisoqaqqikkumaarpoq, tassanilu ataatsimiin-

nissaq sioqqullugu ataatsimiinnerullu nalaani peri-

aasissat saqqummiunneqarumaarput.

Siunertarineqarpoq aalajangersimasumik

ileqqunngussasoq ataatsimiinnissat sioqqulluar-

lugit taamatut paasissu�ssiilluni ataatsimii�tsiso-

qartarnissaa, oqaluuserisassanik tunniussivissat

il.il. oqaluuserineqarlu�k. Anguniagaavoq naalak-

kersuisoqarfiit ataasiakkaat oqaluuserisassanik

(Inatsisartut inatsisissaa�ut siunnersuu�t ilann-

gullugit) piffissaalluarallar�llugu piareersarsin-

naanissaat, nalornissutaasinnaasunillu paasiniaa-

sinnaanissaat. Inatsisiliornermut immikkoortorta-

qarfiup neriuu�gaa iliuuseq ilassilluarneqarumaar-

toq.

Apeqqu�ssaqartoqassappat Inatsisiliornermut im-

mikkoortortaqarfik soorunami ikiuuteriaannaavoq

– qulaanii�ut pillugit aammali apeqqu�t inatsisi-

liornermut tunngasut allat pillugit.

Ukiakkut ataatsimiinnissaq

pillugu paasissu�ssiineq

5

Siuli�aasup Naalakkersuisoqarfia DHL-ip

ingerlatseqqeqa�aarneranut

Alla�oq Chris�an W. Wennecke

Siuli�aasup Naalakkersuisoqarfiani arpa�artut DHL-ip inger-

latseqqiisaqa�aarnermut ukiormanna�aaq peqataassaapput taaguuserlu-

�k: ”Kuupiup nukappiaraatai niviarsiaraataalu”.

Siuli�aasup Naalakkersuisoqarfiani peqqinnissamut poli�kki isumaqa�giis-

su�gisimavarput, sulisullu peqqinnartumik inooriaaseqarnissaat tapersersor-

lugu. Nuannaaru�galugu�aaq ava�tsinnut taku�kkusupparput akisussaassu-

silimmik pitsaasumillu suliffeqarfeqarnerput.

Ukiormanna peqataasussat arpaa�ssaannik tunivagut, taamaalilluta taku�n-

niarlugu pimoorussisuusugut. Maluginiarsimavarput naalakkersuisoqarfiit

alla�aaq taama eqqarsalersimasut, tamannalu pitsassuartut isigaarput.

Tamaviaarniarpugut allat killissaa �killugu unamminiarlugit, sania�gullu

neqerooru�galugu ”high five” – apeqqutaa�nnagu kina apuuteqqaarnersoq!

Aassaanera angallaffiuvoq

- sillimmasernissarli eqqaamajuk!

Alla�oq Ea Cecilie Aidt, PN

Kuffer�t immileraangakku qularnanngilaq napparsi-

manissaq eqqaaqqaarneq ajorunarpat. Taamaa�oq

pingaaruteqarpoq nunani allani, ajutooriataarnermi,

napparsimalernermi ikior�ssarrsisinnaaneq eqqaa-

massallugu.

Peqqinnissaqarfiup inassu�gaa angalanermut tama-

�gut sillimmasersimanissat – aamma�aaq Danmarki-

mukarnissanni. Angalanermut sillimmasernerup nap-

parsimaleriataarnermi, napparsimmavimmi uninnga-

nermi, nakorsaa�nut angerlamullu angallanneqarner-

mut aningaasartuu�t tamaasa matusarpai. Ngalaner-

mut sillimmasernerup pisortat namminersortullu nap

p parsimanermi ikiuineri matusarpai.

Nunani allani – Danmarkimilumi – katsorsar�nninnut aningaasartuu��t tamaasa akilerneq ajorpai. Soorlu akiu�nik

angerlaanneqartariaqalersimaguit illit nammineq akiligassaraat. Angerlanneqarnermi aningaasartuu�t tuusin�nik

untri�likkaanik akeqariaannaavoq. Angalanissamut sillimmasersimaguit taassuma tassanngaannaq napparsimaler-

nermi angerlaanneqarnissaq akilertarpaa.

Napparsimalernermi ikiorneqarnissamut mali�arisassat paasiniaafiginerusinnaava�t peqqinnissamut isaaffik una

aqqu�galugu: www.peqqik.gl.

Atorfilik tamatgioortoq. Allafimmi fuldmæg�gi Jan Berthelsen nis-

sumigut qequlerneqarsimasoq (pisuusaar�taq).

6

Illorsuarmi portusuuliami allaffiit nutaat

Tusarfiup takuniarpai. Maajip

qiteqqunnerani qanoq isikkoqarneri takukkit.

7

8

NALUNNGILIUK

Naalakkersuisut

tusagassiuutinut

nalunaarutaat

tamaasa

www.nanoq.gl -mi

tamatigutatuarsinnaa

gakkit?

9

Alla�ut Najaaraq Demant, Camilla Brandi Andersen aamma KaJe Lund-

gaard Pedersen, HRU

Atukka�gut naammagisimaarinninnermikukiormmanna misissuineq/APV

aallartereerpoq. Taamaa�umik pisortat naatsorsuu�gissavaat piffissami

aggersumi HRU-miit mailisinissar�k, sulisu�k ilumut taakkuunersut upper-

narsaaqqullugit nutaajusinnaasullu ilannguteqqullugit.

Atukka�gut naammagisimaarinninnermik misissuinerup suna siunertaraa?

Atukka�gut naammagisimaarinninnermik misissuineq periaasiuvoq suliffimmi atukkanik

naammagisimaarinninneq, suliamik nuannarinninneq suliffimmilu avatangiisit pillugit

paasissu�ssanik katersinermi atorneqartartoq

Taamaa�umik atukka�gut naammagisimaarinninnermik misissuineq taamaallaat Namminersorlu�k

Oqartussat qi�usumik allaffeqarfianni suliffimmik naammagisimaarinninnermik, suliamik nuannarinninnermik suliffimmilu avatangiisinik il.il.

uu�uineruvoq. Misissuinerup qulaartarpai inernerit assigiinngitsut, atukkat pitsanngorsarnissaannut sakkussat. Atukkat pitsanngor�nniaraanni

iliuuseqartoqartariaqarpoq – taakku namminneq pilersinnaanngillat

Taamaa�umik inassu�gineqassaaq paasisat immikkoortortani ataasiakkaani oqaloqa�giinnernut atorneqassasut, immikkoortortami inernerit

sulisut ajornartorsiu�t sumiinnerinik qanorlu aaqqinneqarsinnaanerinik isumaannut sanilliussuullugit.

Atukka�gut naammagisimaarinninnermik misissuinerup/APV 2012-p piffissalersornera

- Atukka�gut naammagisimaarinninnermik misissuinermi/APV 2012-imi immersugassaq DC9-mut, HSU-mu aamma Isumannaaalisaanermut

immikkoortortanut 18. april nassiunneqarpoq

- Pisortat tullersortaat 25. april ataatsimeeqa�gineqarput atukka�gut naammagisimaarinninnermi/APV 2012-mi immersugassaq pillugu.

- Indsamling af medarbejderdata i centraladministra�onen starter i maj og kører frem �l start august.

- Atukka�gut naammagisimaarinninnermik misissuineq/APV 2012 pillugu paasissu�ssiilluni ataatsimii�tsi

neqassaaq misissuineqInforma�onsmøde sapaa�p akunnerani 32-mi...

- Immersugassaq atorlugu misissuineq ingerlanneqassaaq 2012-imi augustusip 27-anniit.

septemberip 12-iata tungaanut.

- Ennova Nuummut anngu�ssaaq sapaa�p akunnerani 43-ni

Sapaa�p akunnerata 43-p kingornagut a�aveqa�giinnissamik piffissalersuinermillu

pilersaarusiaq kingusinnerusukkut nassiunneqassaaq.

Tamarmik kajumissaarneqarput misissuinermi peqataaqqullugit, taamaalilluni misis-

suinerup inerneri tassaasinnaaqqullugit Namminersorlu�k Oqartussat qi�usumik alla-

ffeqarfianni suliffimmi atukkanik naammagisimaarinninneq, suliamik nuannarinninneq

suliffimmilu avatangiisit pillugit sulisut amerlanerpaat sinnerlugit nalilimmillu inerniliine

rit.

Atukka�gut naammagisimaarinninnermik ukiormanna misissuinermu�aaq ata�llugu ajugaaniutsitsisoqarumaarpoq – qilanaalereersin-

naavusilu.

AVAMMUT TAKKORLIUUNNEQ

Pilersaarut avammut takkorliuunneq assinillu toqqorsivik

pilersinniarneqalereerput. Nunatta qanoq isigineqarneranik

misissuineqareerpoq, Namminersorlutillu Oqartussani atorfinnik

avammut takussutissiineq siulleq Sermitsiaq/AG-mi KNR-imilu

saqqummersinneqareerpoq. Taakku saniatigut bussini,

filmertarfinni aammalu allagartarsuarni allaffissianilu (postkort)

takusassiarineqarumaarput. Assinik toqqorsivimmut

toqqugassanik naalakkersuisoqarfinni sisamani

assiliisoqareerpoq, sinnerilu tallimat sapinnisamik piaartumik

naammassiniarlugit isumaqatiginninniarfigaavut.

NALUNNGILIUK

ASA-mi

akissarsialeriviup

akissarsisussat

11.400-it

missaanniittut

sullitarimmagit?

Atukka�gut naammagisimaarin-

ninnermik misissuineq/APV 2012

10

Sulisunit nutaarsiassat Alla�ut Najaaraq Demant, Camilla Brandi

Andersen aamma KaJe Lundgaard

Pedersen, HRU

SULISUSSARSIORNEQ

Takoqqusaarusiorsinnaasut

qulit sinaakkutissamik

jannuaarimiilli

isumaqatigiinniarfigineqarput,

sulisussarsiornermilu

iliuuserineqarsinnaasut

nalunaarsornerat Namminersorlutik

Oqartussat qitiusumik

allaffeqarfiannut

immikkoortortanullu taakku

ataanniittunut nassiunneqareerpoq.

Namminersorlutik Oqartussat

qitiusumik allaffeqarfiat

immikkoortortallu taakku

ataanniittut 97-inik

sulisussarsiorput. Taakkunannga

33-t Nuummi inissaqartereerlugit, 27

-t Nuup avataani inissaqartereerlugit,

37-illu inissaqartinnagit.

PISINNAASA

NIK PIORSA

ANEQ

Jannuaarim

iit pikkoriss

arnerit 18-it

neqeroorut

igineqarput.

Akileraarta

rnermut

Aqutsisoqar

fimmi isum

mersorneq i

ngerlanneqa

rpoq. Nuum

mittaaq ator

finerlaanut

paasissutiss

iilluni pikko

rissarnerit qa

ammatit pin

gasukkaarlu

git ingerlan

neqartarput

,

periarfissaa

juarporlu su

lilerlaat Dan

markimi qa

amatit tama

asa pikkoris

sartitsisarne

rni

peqataanissa

at..

Pikkorissari

ssat nassaar

isinnaavatit

Nanuaqqam

i pikkorissa

rnerit allatt

orsimaffian

ni.

Pikkorissarn

erit pisinna

asanillu pio

rsaanerit pil

lugit apeqq

utissaqassag

uit HR-imi

siunnersort

i Kia Hoffga

ard imaluun

niit HR-imi

ikiorti Naja

Steenholdt

attaveqarfig

iinnassavati

t ugguuna k

ursus@nanoq

.gl.

SULISUNUT POLITIKKI

HRU isumannaallisaanermut ataatsimiititaliamut suleqatigiinnissamillu

ataatsimiititaliamut, sulisunut politikkimik ilusilersuisumut, allattoqarfiuvoq.

Jannuaarimiit ilaatigut suliarineqarsimapput uippakajaarneq pillugu politikki

aamma napparsimaneq pillugu politikki. Taakku suliarineqarnerini LSU aamma HSU

peqataatinneqarput assersuusiorluni suliaqaqatigiinnertigut saqqummiussinertigullu.

Taakununnga tunngasunik apeqqutissaqaruit attaveqarfigiuk HR-imi siunnersorti

Kattie Lundgaard Pedersen uani hru@nanoq.gl.

11

Suliaq Akisussaasoq

Suliffimmut ata�llugu inigisanik INI A/S-imut

innersuussissu�t ingerlateqqinneqartarnerat

Naalakkersuisut allaffiisa silataanni allaffinnik kiffartuus-

sivik, ASA

Namminersorlu�k Oqartussat, immikkoortor-

tat taakku ataannii�ut ingerlatsiviillu immin-

nut aqu�ut utaqqiisaasumik inissaqar�tsineq

pillugu saaffiginnissutaannik apeqquteqaa-

taannillu sullissineq

Sulisoqarnermut immikkoortortaqarfik:

HRU

Sulisoqarnermut allaffeqarfik

Isumaqa�giissusserinermut allaffeqarfik

Utaqqiisaasumik inissiat aqunneqarnerat, tas-

sunga ilaallu�k inissianik innersuussissu�t

�guneqarnerat, utaqqiisaasumik inissiat aggu-

ataarnerat, matuersaa�t tunniunneri, nutser-

nerit, aserfallatsaaliineq il.il..

HRU

Sulisoqarnermut allaffeqarfik

Isumaqa�giissuserinermut allaffeqarfik

Atorfinitsitaanermut il.il. isumaqa�giissuteqar-

nermut ata�llugu sulisup inissaqar�taanissa-

minik apeqquteqaataanik saaffiginnissutaanil-

lu sullissineq

HRU

Sulisoqarnermut allaffeqarfik

Isumaqa�giissuserinermut allaffeqarfik

Suliffimmut atasumik ataavartumik inigilikkat

agguataartarnerat

Piareersarnerat

Nutserneq

Aserfallatsaaliineq

Inimut akiliu�ssat piniartarnerat

Allamut nuunneq

INI A/S

Suliffimmut atasumik ataavartumik inigilikkanut immik-

koortortaqarfik

Atorfinitsitseqqusaajunnaarnerup aqunneqar-

nera

Atorfinitsitseqqusaajunnaarallarnermut

tamakkiisuu�ngitsumut ata�llugu inissaqar�t-

sinertalimmik sulisussarsiorluni qinnuteqaa�t

aalajangiiffigineqartarnerat

Misissuisussatut ataatsimii�taq:

Peter Schultz

Lise Lennert-Olsen

Jan H. Lynge-Petersen

Misissuisussatut ataatsimii�tap allaffeqarfia HRU

Saaffissaq

s�llinger@nanoq.gl

s�llinger@nanoq.gl

asa@nanoq.gl

bolig@nanoq.gl

midbolig@ini.gl

bolig@nanoq.gl

nuuk@ini.gl

Suliffimmut ata�llugu inissiat inatsisiliuunne-

rat, inissiaa�leqa�giiffik Illuut A/S ilanngullugu

A�artornermut peqqussu�ni pisinnaa�taaffiit

taakkulu paasineqarnissaannut tunngasut pil-

lugit apeqqu�t

Inissianut, A�aveqarnermut Angallannermullu Naalak-

kersuisoqarfik

IAAN@nanoq.gl

Utaqqiisaasumik ineqar�taagallarneq

Suliffimmut atasumik ineqalivinneq

Utaqqiisaasumik inigisat

Alla�ut Najaaraq Demant, Camilla Brandi Andersen aamma KaBe Lundgaard Pe-

dersen, HRU

ASA-p aamma Ineqarnermut, A�aveqa�giinnermut Angallannermullu Naalak-

kersuisoqarfiup akornanni suliffimmut ata�llugu inigi�tat pillugit suleqa�giinnissa-

mik siorna isumaqa�giissusiortoqarpoq.

Suliffimmut ata�llugu inigi�tat iluanni kikkut qanoq iliuuseqartussaappat?

12

Alla�ut Najaaraq Demant, Camilla Brandi Andersen

aamma KaJe Lundgaard Pedersen, HRU

1. april 2012-imiit Namminersorlu�k Oqartussat qi�-

usumik alla�oqarfiata sulisuinut Sulisunut sin-

nersuisarfimmik pilersitsisoqarpoq.

Sulisunut siunnersor� Kalaallit Nunaanni Namminer-

sorlu�k Oqartussani suliffimmi avatangiisinik si-

uarsaanermut ata�llugu misiliummik pilersaaru�tut

ingerlataavoq. Pilersaarut ukiup naanerani naliler-

sorneqassaaq, aaqqissuussinerlu ingerlaqqissanersoq

pillugu Peter Schultz aalajangiissaaq.

Ka.e Lundgaard Pedersen sulisunut siunnersor�s-

satut toqqarneqarsimavoq ullullu tamaasa a�avi-

gineqarsinnaavoq oqarasuaa�kkut 34 58 54 imaluun-

niit mail-ikkut kaln@nanoq.gl.

Sulisunut siunnersor� HR-ip pisortaanit nakku�gi�l-

luni ilitsersorneqartassaaq ASA-miillu toqqaan-

nartumik Peter Schultz-imut nalunaartassalluni.

Sulisunut siunnersor�mut qaqugukkut saaffiginnis-

sinnaassavit?

Suliffimmi avatangiisit ilinnut qani�ut avataa�gut

tapersersorneqarnissamik, siunnersor�nnissamik

ilitsersorneqarnissamillu pisariaqar�tsinermik misi-

gisaqaraangavit, sulisunut siunnersor�mut saaffigin-

nissinnaavu�t. Pisut illit suliffigisarni toqqissisi-

mananngitsumik misigisaqarfiusinnaapput. Pisoqarfi-

usinnaapput, illit pisortarnut sulisulluunniit sinni-

isaannut qaninnerpaamut saaffiginnikkaluarlu�t, tu-

sarneqartutut misigisimanak, imaassinnaavorluunniit

suliffimmi avatangiisinut ilinnut qani�umi sulisunut

sinniisoqanngilluinnartoq.

Sulianut tunngasunut assigiinngitsunut tunnga�llugu

uni�oorsimasutut misigisimaguit sulisunut siun-

nersor� periarfissatut kingullerpaatut periarfis-

saavoq.

Pissutsit apeqqu�llu assigiinngitsunik isikkoqarsin-

naapput, sammisanullu assigiinngitsunut tunngallu-

�k, assersuu�galugu:

Namminersorlu�k Oqartussat qi�usumik alla�oqarfiani sulisunut siunnersor�

Suliamut tunngasu�gut pissutsit soorlu sulisunut po-

li�kkimut tunngasut, pimma�ginninnerit, suleqa�gi-

inniarnermut ajornartorsiu�t, akerleriinnerit,

pinaasersumik sammisaqarniarnerit, uippakajaarnerit

allallu.

Inummut namminermut tunngasut, soorlu nappaa�-

nut, najuu�nnginnernut, imigassamut, atornerluiner-

mut, uippakajaarnernut allanullu tunngasut.

Illit ta�geqa�giinnikkut sulisunut siunnersor�mut

saaffiginnissinnaavu�t, tassami sulisunut siunnersor�

nipangiussisussaa�taavoq.

Sulisunut siunnersor�mut saaffiginni�arnerit,

qanoq?

Sulisunut siunnersor�mut saaffiginni�oqarsinnaavoq

oqarasuaa�kkut 34 58 54 mail-ikkulluunniit

kaln@nanoq.gl.

Mail-ikkut saaffiginninnermi maili taaguusissavat

“sulisunut siunnersor�”, mail-ilu sapaa�p akunnera-

ta ataatsip iluani akineqassaaq.

Sulisunut siunnersor�p ajornartooru�p isummerfigi-

niarnera apeqqu��lluunniit kinaassusersiunngitsu-

mik nalilersussavai. Tamatuma kingornagut qanoq

pitsaanerpaamik ikiorneqarsinnaanersu�t nas-

suiarneqassaaq.

Sulisunut siunnersor�p suliassat sorliit suliarisassa-

vai?

Sulisunut siunnersor�p sulisup ajornartooru�t isum-

merfiginiarnerinut tunnga�llugu suliffimmini misi-

gisartagaanut tapersersuinernik, siunnersuinernik

ilitsersuinernillu ingerlatsisarpoq.

Sulisunut siunnersor� sulisunut suliassanik sulinermi

pissutsinut eqqartuussisu�goortunut ilanngu��n-

neqarneq ajorpoq, kiisalu inatsisilerinermut

tunngasunut isumaqa�giissu�nulluunniit allanut.

Sulisunut siunnersor� sulisumut ikiortaanissamut

tapertaassalluni tama�gut piareersimavoq, aammalu

sulisumut taamaallaat neqeroorutaallunilu periarfis

13

SULIFFINNIK NITTARSAASSINEQ

Taakku saniatigut suliffinnik kalaallinut Danmarkimi nittarsaassineq piareersarlugu

aallartereerparput. Politikkikkut kissaatigineqartoq malillugu kalaallinut

Danmarkimi ilinniartunik sulisussarsiorneq ukiut tamaasa ingerlanneqartarpoq,

taamaattorli aamma suliffissarsiortunut allanut ammatinneqartumik. Kalaallit

ilinniartut tamarmik kalaallit illuutaat Avalallu aqqutigalugit qaaqquneqartarput,

akiliunneqartarlutillu nittarsaassinermut angalanissaminnut, nerisaqarnissaminnut

ineqarnissaminnullu, minnerunngitsumillu suliffeqarfiit peqataasut

akissarsiarititassatut tunissutaannik eqquiniaanermi peqataanissaminnut

periarfissinneqartarlutik. Pingaartumik pilerigineqartarpoq Air Greenlandip

akissarsiaritittagaasa annersaat – Danmarkimiit Nunatsinnut uterlugulu

angalanissaq. Nittarsassinerni suliffeqarfiit peqataasut 15-it 20-llu

akornanniikkajupput.

saavoq.

Sulisunut siunnersor� sinniiseqarnernut sanilliun-

neqarsinnanngilaq.

Sulisunut siunnersor�p sulisunullu sinniisut akorn-

anni avissaaqut

Paasinerluinernik pilersitsiniarnani, sulisunut siun-

nersor�p sulisunullu sinniisup akornanni avis-

saaqu�p paasinarsarnissaa pisariaqarpoq. Tamanna

paasinarsarniarlugu sulisunut sinniisup makkuna-

�gut sorlernik suliassanik suliaqartassanersoq allaa-

seriniarneqarpoq.

Sulisut sinniisaata suliassai

Sulisut sinniisaat suliffimmi ka�uffiup sinniisoraa

aqutsisunullu naleqqiullugu sulisunut sinniisuulluni.

Ka�uffimmik sulianut tunngasu�gut ka�uffik

pineqarpoq, taamaa�umillu ka�uffimmut

pineqartumut sinniisup isumaqa�giissu�t isu-

maqa�ginninnerillu naapertorlugit iliuuseqassalluni

pisussaaffeqarpoq.

Sulisunut sinniisoq isumaqa�giissu�t isumaqa�giin-

ninnerillu atuu�ut naapertorlugit sulianut tunnga-

su�gut eqqissisimasumik ajunngitsumillu si-

uarsaanissamut iliuuseqassalluni nalinginnaasumillu

ilaasortat soqu�gisaannik ingerlatsissalluni immikkut

i�umik pisussaaffeqarpoq.

Sulisunut sinniisoq sulisut sinniisaa�ut aqutsisut su-

lisullu akornanni suleqa�giinnermik atassuteqaler-

sitsinissamik pisussaaffeqarpoq.

Apeqquteqaa�t?

Sulisunut siunnersor�, suliat ingerlasarnerinik allal-

luunniit pillugit - sulisunut siunnersor�mut apeqqu-

�ssaqaruit – tama�gut �killuaqquneqarpu�t sianis-

sallu�t oqarasuaa�kkut 34 58 54 mail-ikkulluunniit

allassallu�t ugguuna kaln@nanoq.gl.

14

Suli angumerisinnaavat! Alla�ut Najaaraq Demant, Camilla Brandi Andersen aamma KaJe Lund-

gaard Pedersen, HRU

Suli periarfissaqarpu�t Suleqa�p Ulluanut 9. junimut suleqa�nnik innersu-

ussinissannut. Suleqa�p Ullua tassaavoq suliffimmi avatangiisit pitsaasut

pilersinniarlugit suleqa�giinnerup, pitsaasumik a�aveqa�giinnerup

akisussaaqa�giinnerullu qi�u�nneqarfii. Taamaa�umik HRU sulisutsi-

alammik 9. juni toqqaaqqinniarpoq. Kirs�ne Josefsen sulisutsiala�ut sior-

na toqqarneqarpoq, akileraartarnermut aqutsisoqarfiup Maniitsumi

naatsorsuuseriviata piorsarnerani sulisut akornanni a�aveqa�giinnikkut

suliarujussua pissu�galugu

Suleqa�p Ullua ima nalliussisinaavat

• Oqalunninnit marloriaammik naalaarit

• Suleqa�t ulapi�oq ikioruk

• Suleqa��t kaagillerfigalugit naa�taller-

figalugilluunniit tupaallatsikkit

• Allaffimmi naapita�t tamaasa

qungujuffigikkit

• Akuersaarit – isummat nutaat akerliliin-

narnagit

• Suleqa�t sulilluarnera namminiuneralu

pillugit nersualaauk

• Suleqa�giinnissi qanoq suli pitsanngori-

aqqissinnaanera oqallisigiuk

Ima peqataassaa�t

Taamaa�umik suleqateqaruit hru@nanoq.gl - mut mailerit suleqa�git

aqqa toqqarneqarnissaanillu innersuussininnut tunngavi�t ilanngullugit.

Paasisaqarnerorusukkuit

Ulloq pillugu nassuiaa�t amerlanerusut www.kollegaensdag.dk –mi atu-

arsinnaava�t, suleqa�tut qanoq i�uunerit paasiniarsinnaavat, ullullu

suleqa�nnut suli pitsaanerulersinnissaanut isumassarsiarpassuit nassaa-

risinnaallugit.

NALUNNGILIUK Namminersorlutip Oqartussat nutserisoqarfiata ukiumut quppernerit 10.000-it

missaanniittut nutsertarmagit? Allatut oqaatigalugu ullormut

quppernerit 46,3-t nutserneqartarput.

Nutserisoqarfiup ”Énvejskommunikation” kalaalisut qanittukkut oqaasertassarsivaa,

tassalu ”attaveqaqatigiinneq ataasiinnarmik sammivilik akineqarsinnaanngitsorlu”.

Nuummi atorfinerlaanut paasissutissiilluni

pikkorissartitsineqassaa tallimanngornermi

8. juni. Pikkorissarnernut pilersaarutit

Nanuaqqami takukkit.

15

Alla�oq Peter Schultz, NSN

Atukka�gut naammagisimaarinninnermik 2011-mi misis-

suinerup taku�ppaa qi�usumik allaffeqarfiup ukiuni ag-

gersuni sumut ingerlaneranik annertunerusumik erseqqin-

nerusumillu paasisaqarusunneq pisariaqar�nneqartoq.

Angorusutanik takorluukkanillu qanoq iliuusissat ilann-

gullugit suliaq siulleq 2007-imeersoq maanna

puigorneqariartorpoq, misissorluarnissaalu pisariaqalivissi-

mallunissaaq. Taamaa�umik naalakkersuisoqarfinni

pisortaqa�giit (DC9) aalajangersimapput taakku nutarter-

niarlugit. Tamanna Ilimmarfimmi pivoq ulluni 7. – 9. febru-

ar 2012. LSU-t jannuaarimi periarfissinneqarput imassaa-

nut il.il. siunnersuuteqarnissaminnut. Peter Møhring CHQ-

meersoq (www.chq.dk) aqqu�ssiuussisutut ingerlatsinissa-

milu siunnersuisutut atorparput. Peter Møhring aamma

Nunatsinni Peqqinnissaqarfimmi suliaqartarportaaq.

Angorusutatsinnik takorluukkatsinnillu ulluni pingasuni

suliaqarnerput ilatsinnut nutaajuvoq, pissarsivioqalunili.

Qi�usumik allaffeqarfimmiuusutut aaqqiissu�ssanut sam-

misorujussuuvugut aaqqissu�ssallu ingerlaannaq �kik-

kusu�arlugit, allatut oqaa�galugu pisariinnerpaamik sule-

rusu�arluta.

Naatsumik oqaa�galugu DC9-t sammisassat pingaarnerit

aqqusaaqqaarpaat angorusutat takorluukkallu nutaat

oqaasertalersornissaat �kitsinnagu:

- Ulluni tulliu�uni pisussatut naatsorsuu�gisat itulleriiaar-

luta saqqummiunnerat

- Angosusutanik takorluukkanillu suliamit sullermit suut

ilikkarsimavagut?

- Suliami tassani suut pingaaruteqarpat, suullu al-

lanngor�nneqarsinnaappat?

Angorusutat takorluukkallu - Unammilligassat suut

naatsorsuu�gissavagut?

- Allannguinermi piorsaa-

nermilu nukiit ineriartor-

�tsisussat oqallisigineri

- Periaaseq Team Perfor-

mance – aaqqiissu�ssat aallar�tsinnagit suliamut �guar�nnis-

sap qanoq pilersinneqarsinnaaneranik periaaseq

- Tulliullugu periaaseq Conscious Development, makkuninnga

imalik, malillugu sulineq:

- Tunngaviusunik paasiniaaneq – naki�ussutsinik,

sanngeequ�nik, periarfissanik ulorianartotsior�tsi

sinnaasunillu paasiniaaneq (SWOT-analyse)

- Allannguu�nik paasiniaaneq – naalakkersuisoqar

finni ataasiakkaani allannguinermut ata�llugu ilu at

si�unik assersuu�ssaqarpa? Aalajangersi masunillu

ilisarnaateqarpat siunissami allannguu�t allat iluatsin

nissaannut atorluarsinnaasatsinnik?

- Naleqar�tat – naleqar�tat sorliit aalajangiusima

neqassappat, sorliillu ingerlariaqqinnissami atoq qin

neqassanngillat, sorliillu piorsaqqinnissaat ator fis

saqar� pparput?

- Anguniagaq suliallu ingerlannerani sammivissaq

– anguniagaq qaffasissuussaaq, erseqqilluni sa pinngi

samillu tama�goortuulluni – sammiviler neqassaaq

- Pilersaarut – siusinnerusukkut killiffigisimasat tunng

avigalugit aalajangersimasumik pilersaarusiortoqassaaq

– tassa takorluukkat angorusutallu nutaat iliuusissanik

pilersaaru�taat ilanngullugit

16

Angorusutaq nutaaq tassaavoq:

Inuiaqa�giit imminnut napa��ut piviusunngor�nnissaannut

peqataanissaq

Takorluugaq tassaavoq:

- Kulturikkut suleqa�giiffiuvugut ataaseq, ataatsimoorussanik

naleqar�taqartut ataatsimoorussamillu anguniagaqartut

- Suliffeqarfeqarpugut suligasuartartumik pilerinartumillu, tas-

sanilu pisortat suleqataasullu tamarmik ataatsimoorussamik

anguniagaq anguniaqataaffigiumallugu akisussaaffimmik �gu-

sisarput

- Pisortat tamarmik pisortatut pisinnaasaqarluarnermik sania-

�gut erseqqissumik a�aveqaateqartarnermikkut naammas-

sisaqarnernut atukkanillu naammagisimaarinninnermut sunni-

uteqaqataapput

- Anguniakkat naammassisallu qi�u�llugit sulivugut, inuillu

ataasiakkaat sulinermikkut tunniussaat ineriartoqqinnissamullu

periarfissaat ataqa�giipput

Namminersornerup atulersinneqarnerani tunngaviuvoq

Nuna�a aningaasarsiornikkut imminut napa�lernissaa, suli-

assaqarfiit inatsit malillugu �gusinnaasa�a �gunissaannut

periarfissaqassagu�a. Ukiumoortumik tapiissu�t aalajanger-

simasuulerput, taamaa�umillu suliassaqarfiit nutaat �gus-

sagutsigik piumasaqaataavoq aningaasanik iser�tsissutaa-

sinnaasunik nutaaneq pilersitsinissarput. Imminut napa�n-

nissap piumasaqaa�ugaa�aaq amerlanerusut ilinniagaqar-

nissaat, taamaalilluta inuiaqa�giinni suliassat sapinngisamik

amerlanerpaat namminneerluta isumagisinnaaniarlugit.

Ilinniagaqarnerup nassatarai akissarsiaqqortusineq, taamalu

inunnut ataasiakkaanut inuiaqa�giinnullumi tamanut inu-

uniarnikkut atugassat pitsaanerusut.

Taamaa�umik DC9-p pingaar�ssimavaa angorusutap nutaa-

mik ilusilernissaa, namminersornerup atulersinneqarnera-

�gut pissutsit nutaanngornerat tunngavigalugu.

HSU aallarnisaataasumik anguniakkat takorluukkallu pillugit

oqallisiginnissimavoq oqallisiginninnerlu sap. ak. tullermi

nangeqqinniarlugu.

Takorluugaq eqqarsaa�galugu HRU-p Porteføljesekretaria�l-

lu suleqa�giinnerisigut iliuusissanut pilersaarusiat aalajan-

gersimasut suliarineqqarput. Iliuusissatut pilersaarusiat

naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaani piviusunngor�nneqas-

sapput, naleqquffimminni.

DC9-p isumaqa�giissu�gaa takorluugaq angorusutarlu nu-

taaq naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaani aalaak-

kaasunngor�nneqassasoq piginni�utut misigisimaneq piler-

sinniarlugu. Iliuusissatut pilersaaru�t immikkoortortani aala-

jangersimasumik iliuusinngussapput, qanimut paasineqar-

nissaat anguniarlugu. Suliap taama ingerlanneqarnerani

pingaaruteqarpoq pisortat tullersortaasalu suliassamut pia-

reersimanissaat. Taamaa�umik pisortat tullersortaallu

tamaasa angurusutap takorluukkallu nutaap il.il. saqqummi-

unnissaanut qaaqquagut. Tamanna pissaaq juunip arfernan-

ni arfineq aappaannilu.

Tamatuma kingornagut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq

pisortaqa�ni peqa�galugit angorusutaq takorluukkallu

naalakkersuisoqarfimmi sulisuminut tamanut nassuiassavai.

Iliuusissatut pilersaaru�ni nutaani peqa�giilluni suliassat

arlaliupput. Taakku pingaartumik ASA-mit, Tusagassiivim-

mit, Qaqasaasialerivimmit Porteføljesekretaria�millu suliari-

neqassapput. Peqa�giilluni suliassat ilaa�ut assersuu�gi-

neqassaaq illup iluani a�aveqa�giinnikkut periaasissaq,

Tusagassiiviup suliarisaa. Periaasissap 2012-ip qaamaasa

kingulliit pingasut ingerlaneranni atulersinneqarnissaa naatsor-

suu�gineqarpoq.

DC9 peqa�giilluni angorusutap takorluukkallu nutaap naalak-

kersuisoqarfinni ataasiakkaani piviusunngor�nniarnerata

peqa�giilluni iliuusissanut aalajangikkanut sanilliullugu killiffia

qaamma�t tamaasa nalilertassavaa. Taamaaliorniarpugut im-

mitsinnut pisussaaffilerniarluta siumukarnissarlu qulakkeerniar-

lugu.

Neriuu�geqaara ataatsimoorullugu sammiveqarnissamik

pisariaqar�tsineq, aammalu angorusutaq takorluugarlu iliuusis-

sallu aalajangersimasut taassuminnga suliaqarnermi tunng-

aviliisussat tamanit tapersersorneqarumaartut. Iluatsitsinissaaq

aatsaat angusinnaavarput - pisortat sulisullu - immitsinnut

pisussaaffileqa�giikku�a.

17

NunaGIS.gl Saqqummiunnera

INGERLANISSAA

9.00 Tikilluaqqusineq

9.15 NunaGIS-p pilersinniarnerani akisussaasup,

Aviaja M. N. Andersenip, NunaGIS-ip ni�artagaa

nutaaq ilisari�ssavaa.

9.30 PBS-Portal-i�a nutaap pilersinniarnerani

akisussaasup, Teit Grothip, NunaGIS-ip ataani Plan-

Byg-Spræng-Portalen ilisari�ssavaa

9.45 Asiami ingerlatsinermut ineriartor�tsinermul-

lu akisussaasup, Karl Brix Zinglersenip, paasissu�s-

sanik NunaGIS-imii�unik aallernissamut periarfis-

saat ilisari�ssavai

10.00 NunaGIS-imik pilersitsisut ilitsersuisoralugit

ni�artakkamik misileraaneq

Alla�oq Aviaja Marsilie Neumann Andersen, IAAN

Kalaallit Nunaata nunataata assingata digitaliusup, NunaGIS-ip, pisinnaasanik iliuuserisinnaasanillu nutaanik peqartup, saqqummi-

unnerani peqataagit. Kalaallit Nunaata nunataata assinga digitaliusoq nutaaq saqqummiunneqassaaq pingasunngornermi 6. juni

2012 nal. 9-11 uani: Jens Kreutzmannip Aqqutaa 5, 1. sal.

NunaGIS.gl naatsumik

NunaGIS tassaavoq Kalaallit Nunaata nunataata assinga paasissu�ssarpassuarnik imalik, tassani takuneqarsinnaallu�k nuna

tamakkerlugu nunap iluanik ilisimasat nunallu qaavata isikka. Nunap assinga nuna tamakkerlugu takusinnaavat imaluunniit Tunup

avannaani nunap eqqissisima�tap assinga kisiat. NunaGIS-imiipput illoqarfiit nunaqarfiillu assingi eqqoqqissaartut �mmisartumiil-

lu assilineri, aammalu paasissu�ssat nunap qaavanii�ut ataanii�ullu. Sumiiffinnik paasissu�ssat nassaarisinnaava�t, soorlu innat

�mmissat inaat �mmiaqarfiillu mianerisariaqartut, Nuup avannaani tu�ut ingerlaartut, piniarfiit, illut allanngutsaaliukkat, Kalaallit

Nunaata killeqarfii allarpassuillu. Plan-Byg-Spræng

fugleområder, vandrende rensdyr nord for Nuuk, jagtdistrikter, bevaringsværdige bygninger, Grønlands territoriale grænser og

meget andet. Isaaffik Plan-Byg-Spræng nutaajuvoq inatsisit, nalunaaru�t illoqarfiillu pilersaarusiornerini tusarniaanerni akissu�t.

på NunaGIS.gl,-imut ilanngutassanik siunnersuu�ssaqaruit pilersaarusiornermut pisortaq Aviaja a�aveqarfigiinnasavat telefoni-

mut346746-mut imaluunniit e-mailikkut amna@nanoq.gl imaluunniit saqqummiussinermi oqaoqa�giuk.

18

Alla�oq Ea Cecilie Aidt, PN

Peqqinnissamut Naalakkersuisoq Agathe Fontain qaaqqusisoqalugu Nunatsinni inuit peqqissusiat pillugu isumasioqa�giinneq

suleqa�giinnermillu ataatsimii�tsinerit marluk 8. aamma 9. maj ingerlanneqarput. Naalakkersuisoqarfiit amerlanersaat

peqataa�taqarput, poli�kkerinik, atorfilinnik namminersortullu sinniisaannik inu�aqartunik.

”Ullut taakku pissarsiviulluarput pissanganartunik saqqummiussiviullu�k oqalliffiullu�llu. Pingaartumik pingasunik ingerlateqqi-

tassaqalerpunga. Siullermik imigassamik hashimillu aornerluinerup iliuuseqarfiginissaa pingaar�lluinnartariaqarpoq. Aappas-

saanik immikkoortortat akornanni suleqa�giikkusunneqaqaaq. Kiisalu isiginiartariaqalerparput inuit peqqissuunissaannik poli�k-

kikkut takorluukkat qanoq iliorluta aalajangersimasunik iliuusinngor�ssinnaanerivut, sumiiffinni ataasiakkaani pisussanngor-

lugit”, Peqqinnissamut Naalakkersuisoq Agathe Fontain oqarpoq.

Imigassaq – inuit peqqissusiannik ulorianartorsior�tsinerpaaq

Inerniliussaq erseqqilluinnarpoq. Imigassamik atornerluineq Nunatsinni inuit

peqqissusiannut ajornartorsiu�t annersaraat siammarsimanersaralugulu. Imigas-

samik atornerluinerup atornerluisoq kisiat eqqorneq ajorpaa, ilaqutariilli tamaasa

– pingaartumillu meeqqat eqqorneqartarput. Imminornerni, kinguaassiuu��gut

atornerluinerni persu�aanernilu imigassaq amerlaqisu�gut akuusarpoq.

”Innu�aasunik misissuisitsinermit kingullermit nalunngilarput innu�aasut inuit

peqqissutsikkut ajornartorsiutaa�ut annerpaatut imigassaq pisuu�kkaat.

Taama�aaq inerniliipput Meeqqat Inuusu�ullu pillugit Iliuusissanik suliarinni�ut

aamma Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimii�taliaq. Poli�it, kom-

munit peqqinnissaqarfiullu isumaqa�giillu�k uppernarsarpaa�aaq imigassaq inui-

aqa�giiusunut ajornartorsiuterujussuusoq. Taamaa�umik imigassamik hashimillu

atornerluinermut iliuuseqarnissaq inuit peqqissuunissaannik iliuusissani piler-

saarutaasuni pingar�nneqartorujussuujumaarpoq”, Peqqinnissamut Naalak-

kersuisoq Agathe Fontain oqarpoq.

Qanormi maannakkut?

Nunatsinni inuit peqqissuunissaannik iliuuserineqartoq Inuuneri�a ukiormanna naammassisussaavoq, tullissaalu nutaaq Inuu-

neri�a 2013-2018 maanna Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmi suliarineqarpoq.

Isumasioqa�giinnermi suleqa�giinnissamillu ata-

atsimeeqa�giinnerni saqqummiussuunneqartut

iliuusissap nutaap ilusilersorneranik suliamut

ilanngunneqarput. Inuuneri�a 2013-2018 aasaru

sulinngiffik naller�nnagu tusarniaassu�gineqassaaq,

Ukiakkullu Ataatsimiinnermi 2012 poli�kkikkut

oqaluuserisassanngorlugu saqqummiunneqassallu-

ni.

Inuit peqqissuunissaannik

isumasioqa�giinnermi

saqqummiunneqartut

atuarsinnaava�t peqqin-

nissamut isaaffimmi uani:

www.peqqik.gl

Inuit peqqissusiat oqaluuserineqarpoq

Inuit peqqissuunissaat

pillugu Katuap inersuaa-

raani 8. maj 2012 isuma-

sioqa�giinneq. Tusarnaar-

luangaaramik

”Peqqinneq tassaaginnanngilaq in-

nu�aasut ataasiakkaat peqqinnis-

saqarfiullu akornanni suliassaq. Nu-

natsinni inuit peqqissuunissaat

pimoorullugu pitsanngor�nnias-

sagutsigu pisariaqarpoq inuiaqa�giit

tamarmik peqqinnerunissaq anguni-

arlugu suleqa�giinnissaat.”

Peqqinnissamut Naalakkersuisoq,

Agathe Fontain.

19

1. juni

Immikkoortortaqarfimmi

pisortaq Johanne Egede, 50-

iliissaaq

Ajoqi Sofiánguaq Frederiksen,

50-iliissaaq

Ajoqi Salomon Stephensen, 70

-iliissaaq

Hendrik Nielsen, 70-iliissaaq

Siunnersor� Ferdinand Vi�us

Hammeken ukiut 35-

inngorlugit nalliu�orsiussaaq

Qarasaasialerisoq Gert Søn-

dergaard ukiut 25-inngorlugit

nalliu�orsiussaaq

2. juni

Hans Helstrøm, 70-

iliissaaq

3. juni

Ilinniar�tsisoq Ilone Brit

Dolmer, 65-iliissaaq

4. juni

Ilinniar�tsisoq

Nuuni Lynge, 30-

iliissaaq

Jørgen Inuusugtoq,

65-iliissaaq

5. juni

Inatsisitaarfik

Afdelingsleder

Brian Fencker, 40-

iliissaaq

Adjunkt Ivalo

Rosing Olsen, 40-

iliissaaq

6. juni

Pisortap

tullersortaa

Anne�e

Dyrby, 50-

iliissaaq

Ilinniar�ts-

isoq Mikkel

Kjærsgaard,

30-iliissaaq

7. juni

Ilisimatooq

Ole Rørdam

Geertz-

Hansen, 55-

iliissaaq

8. juni

Aatsisartoq Ole Ludvig Cort-

zen, 60-iliissaaq

9. juni

Rigmor Thorup Høegh,

60-iliissaaq

10. juni

Ilinniar�tsisoq Vivian

Motzfeldt, 40-iliissaaq

11. juni

Ilinniar�tsisoq

Beate Sørensen, 65

-iliissaaq

12. juni

Frede Kilime, 50-

iliissaaq

13. juni

Socialhjæl-

per Gertrud

Larsen, 30-

iliissaaq

Jens Peter

Kreutzmann,

50 år

Robin

Josvassen,

55 år

14. juni

15. juni

16. juni

17. juni

18. juni

Akannguaq Len-

nert, 30-iliissaaq

Medhjælper Jens

Johansen, 50-

iliissaaq

Konsulen� Martha

Abelsen, 55-

iliissaaq

Ilinniar�tsisoq

Jakob N. Storch, 60

-iliissaaq

19. juni

20. juni Immik-

koortortaqar

fimmi

pisortaq

Else Møller

ukiut 25-

inngorlugit

nalliu�orsi-

ussaaq

21. juni

Inuia�ut

Ullorsiorfik

Jagtbetjent

Per Hansen,

65-iliissaaq

22. juni

23. juni

Berthel Sikivat, 40-

iliissaaq

24. juni

Psykologi Jakob Ek Hax-

holdt, 50-iliissaaq

Forstanderi Else Marie

Olsen, 55-iliissaaq

Kunuunnguaq Fleischer,

65-iliissaaq

25. juni

Ilinniar�tsisoq

Daanialeeraq Møl-

ler, 50-iliissaaq

26. juni

27. juni

28. juni

29. juni

Jonas Johnsen, 30-iliissaaq

30. juni

Kontorfuldmæg�gi

Dorthea Klemmensen,

30-iliissaaq

Mandag Tirsdag Onsdag Torsdag Fredag Lørdag Søndag Mærked

age

20

ilisima�nniarlugit misissueqqissaarnerni aallar�nneqartuni,

ilaa�gut 2025-p tungaanut pilersaarummi aamma Aki-

itsunut Aningaasaliiffissa�gullu Periaasissami, qanoq inissi-

simanersut,

Taassuma sania�gut juunimi assigiinnitsunik arlalinnik

pisussaqarpoq. FIH erhvervsbank A/S juunip 12-ianni �kera-

assaaq unammilligassa�k oqalu�uariartorlugit, oqalu�ua-

rissallugu�aaq Namminersorlu�k Oqartussat ingerlatsiviini

ak�eselskabiusuni peqataanerminni sunik misigisaqartar-

nerlu�k. Ilaasa paaseriigaa�ut FIH aningaasaqarnikkut pi-

umasarsuleraluarnikuuvoq, Nunatsinni inuussu�ssarsior-

nermut sunniuteqarnerlorujussuarsimasinnaagaluartumik,

FIH-p Nuna�a ilaani arlalinni annertuunik taarsigassarsi-

sitsisarnera�gut. Ingerlatsivik qujanartumik ajutuunngilaq,

Aningaasarsiornikkut Patajaatsuunissap (Naalagaaffiup

ajutoortunik annassiniartarfiata) aningaaseriviup ingerla-

taanik ajunaaruteqarfiusunik �gusinera�gut, taamalu

ajutoorsinnaaneq anigorneqarallar�llugu.

Københavns Fondsbørs Nasdaq OMX juunip 22-anni �kera-

assaaq Ipadsit, aningaasanik nioqquteqarnerni nalunaaru�t

siulersuisullu ataatsimii�arnerisisa iluanni teknologi nutaaq

saqqummiukkiartorlugu. Teknologi Siulersuisoqarfiir Alla-

ffeqarfiata Nunatsinni ingerlatviviit pitsaasumik aqunneqar-

nissaat pillugu nalunaarusiassamini inassu�gissallugu im-

maqa eqqarsaa�gisinnaasaa. Nalunaarusiaq 2012-imi okto-

berimi piareersimassanga�nneqarpoq, taavalu ingerlatsi-

vinni atugassatut aallar�sarneqassalluni.

Alla�oq Rasmus Pedersen, Siulersuisoqarfiit Allaffeqarfi-

at

Siulersuisoqarfiit Allaffeqarfiat upernaaq manna ulapaa-

rsimaqaluni maanna anersaartulaarsinnaanngorpoq.

Ingerlatseqa�giiffiit nalinginnaasumik ataatsimeersuar-

neri pisarnertut sammineqarluarput, pingaartumik siu-

lersuisut, aningaasarsiornikkut angusat naatsor-

suu�gisallu imminnut naleqqussarnerinut suliaq pineqar-

�llugu.

Upernaakkut ataatsimiinneq inimi pissanganartunik oqal-

liffiungaatsiaqaaq. Siulersuisoqarfiit Allaffeqarfiat

eqqarsaa�galugu pingaartumik immikkoortoq 42, uulia-

koornermut upalungaarsimasussamik nutaamik

suliffeqarfiliornissamik imailk, aamma immikkoortoq 76,

tunitsiviit tunineqarsinnaanerinut tunngasoq, peqataaffi-

galugit soqu�ginartuusimavoq. Aamma�aaq Nunaoil A/S

pillugu nalunaarusiaq Inatsisartunut agguaanneqarpoq.

Nalunaarusiami Naalakkersuisut ingerlatseqa�giiffiup

siulersuisuinut erseqqissunik malitassiipput ineriartorneq

qanoq ingerlanneqarallassanersoq, taamaalilluni Nuna-

tsinnut qulakkeerneqaqqullugu Nuna�a uuliamik gassi-

millu isumalluu�gisinnaasaasa sapinngisamik annerpaa-

mik iluanaarutaasinnaanerinut Nunaoil A/S-ip

peqataanissaa.

Juunip sisamaanni ”Suliffiup –naanerani-

naapeqa�giinneqassaaq ataatsimeersuaqa�aarnerit nag-

gataarlugit oqaloqa�giinermik siulersuisut pisortallu ta-

marmik peqataaffigisaannik, aamma�aarli ingerlatsiviit

Siulersuisoqarfiit Allaffeqarfianni upernaaq ulapaarfiusoq

- ataatsimeersuarnerit upernaakkullu ataatsiminnissamut nalunaarusiat annertuut

A�aveqaqa�giinnermut suleqa�giit a�avigikkit, piukkussaqaruit

oqalu�uassaqaruilluunniit Tusarfik-mut ilanngunneqarsinnaasumik.

Paninnguaq Clasen, IAAN

Karen A. Motzfeldt, AN

Niels Lyberth, APNN

Mar�n Chris�ansen, ISN

Ea Cecilie Aidt, PN

Peter Hardenberg Davidsen, IIN

Melissa Geisler Ulrik Josefsenlu, NNPAN

Ole Birch, Nutserisoqarfik

Bjarke Thomsen, Immikkoortortanut tama-

nut kiffartuussivik

Najaaraq Demant, Camilla Brandi, Andersen

KaJe Lundgaard Pedersenlu, HRU

Janne Stenstrop, NSN

Isornartorsiu�t nersualaarine-

rillu ilanngukkumasallumi al-

lat �killuaqqusaajuassapput

uani info@nanoq.gl.