Tuula Rantanen

Sata vuotta sitten Tampere sai ensimmfli-sen taidekouluja kiiyneen taiteilijan ikuis-tamaan kaupunkilaisia ja kaupungin mai-semia. Kaarlo Vuori oli 27-vuotias lopetta-essaan opiskelun Helsingin yliopiston pii-rustussalissa ja Suomen taideyhdistyksenpiirustuskoulussa vuonna 1890.

TAITEILIJA JA OPETTAJA

Katukuvassa Pariisista kotiutunut taiteilija herattiihastusta hienostuneella pukeutumisellaan.Kummastusta sensijaan heriitti ammatti - eihiintiiiillii ollut taiteilijoita ollut kuin vierailuilla.Ikaalislainen F. Frang oli tosin asunut tii?ill?imuutamana vuonna ja jokunen koristetaiteilijakinoli kaupungissa vaikuttanut, mutta siihenpii mel-kein tavallisen kaupunkilaisen kosketukset tai-teilijoihin jeivet.

Ensimmiiisinii tamperelaistaiteilijoina maini-taan usein kolmikko: Kaarlo Vuori, Gabriel Eng-berg ja Joseph Alanen. Tuohon aikaan KaarloEngberg oli kuitenkin l8-vuotias maalari, jokaneljiin vuoden kuluttua vasta liihti piirustuskou-luun ja Kaarlo Vuoren tuleva oppilas JosephAlanen oli viisivuotias pikkupoika.

Kaupunkilaisten joukossa oli toki taiteenystii-vi?i, joista osa oli vuosia ollut Suomen taideyh-distyksen jiiseninii. Yritettiinpii tii2illii vuonnaI 880 sanomalehti-ilmoituksella heriitellii ajatustaomasta taidemuseostakin. mutta vetoomus eisaanut vastakaikua. Monenlaiset muut kulttuu-riharrastukset olivat kyllii jo ldyAneet harrasta-jansa - esimerkiksi kaupungissa oli toimiva kir-jasto ja soitto- ja lauluharrastukset olivat saaneetakti ivi sen kannattaj ajoukon.

Kaarlo Vuorella oli taidemaalarina uranuurta-jan asema tamperelaisessa miljridssii, mutta hii-nen aikanaan ammatti ei tAelle antanut turvattuatoimeentuloa. Koska Kaarlo Vuori oli jo vuonna1888 saanut piirustuksenopettajan piitevyyden,

KAARLO WUORr (1863-1914)TAIDEKASVATUKSEN I]RAII tJU K-TAJA TAMPEREELLA

VIIME VT]OSISADALLA JA TAMIiN WOSISADAI\I ALUSSA

tiiiillii perhrdulla ja mHiimeenkad

I 880-90-ttaanmliellii,kansa ympipungin proflainen kuirMyllysaari rAspinniemi,viiva oli m,nen: Soukkrja viiriii kauvat proomultavaraa tehtivulla oli sitito.

AspinnienNiisij2irven rVuori kuvarainoana taite

lAAxAnt I

Mikii sai Katiin t?ihdiinrsuunnitelmalhaasteen? S;kiksi vaikuhsingin alkeispiirustuksen<Piirustuksenrvyys kouluiskollista.

Kun Kaarlpiirtiiminenmiin. Yliopisja iltaisin luepidettiin, olitaan, ettiijo 1mielelliiiin sijoukkoon.

Samaan ailmottautui hayhdistyksen 1tarkoitus piirSuomen ja Lsia kohteita:kulttuuria jamas ja sen jol

ldytyi sitii kautta hiinelle tuon turvallisuudentuova vakituinen tyd, kun hiin vuonna 1898 luo-van tydnsa ohella aloitti opettamisen. Hiin saipaikan Turun piirustuskoulun johtajana ja opetta-jana ja Tampereelle palattuaan hiin oli Roineenkiisityii- ja piirustuskoulun opettajana kuole-maansa vuoteen l9l4 asti.

Kaarlo Vuori, Hanna ja Hilda Asp v. 1889.

ASPINNIEMI JA NASIJARVEN SAARET

Tampereella Kaarlo Vuoren koti oli aluksi Pel-lavatehtaanmiiellii, jonne hiinen kotiviikensiimuutti Ruovedeltii ja mycihemmin asuttiin Ku-ninkaankadulla. Turun kauden jiilkeen niiyttelijeTilda Raition kanssa avioitunut tait€iliia asui

42

ruallisuudena 1898 luo-rn. Hiin sairaja opetta-oli Roineeniana kuole-

v. 1889.

AARET

i aluksi Pel-

ikotiviikensiipsuttiin Ku-pn niiyttelije

fteilija asui

I

tii,iillti perheensd kanssa aluksi Mustanlahdenka-dulla ja myrihemmin KymmenenmiehentalossaHiimeenkadun varrel la.

1880-90-luvuilla, jolloin perhe asui Pellavateh-taanmiiellii, taiteilija piirsi ja maalasi kotipaik-kansa ympiiristiiii ja Niisijiirven maisemia. Kau-pungin profiili Niisijiirveltii oli silloin varsin eri-lainen kuin nykyiiiin. Siilinkari, Pajasaari jaMyllysaari olivat taiteifian mielipaikkoja samoinAspinniemi. Tuohon aikaan Niisijlirven ranta-viiva oli monien lahtien ansiosta mielenkiintoi-nen: Soukkalahti ja Varkaanlahti antoivat liikett?ija vitriii kaupungin eliimiiiin. Soukkalahteen tuli-vat proomut Ruovedeltii ja Virroilta tuoden puu-tavaraa tehtaiden tarpeisiin ja Aspinniemen itesi-vulla oli sitii varten iso laituri ja puutavaravaras-to.

Aspinniemeii, sen laitureita ja puuvarastoja,N2isijiirven rantoja ja auringonlaskuja on KaarloVuori kuvannut piinoksissaan ja maalauksissaanainoana taiteilijana tuohon aikaan.

LMKARI VAI TAITEILIJA ?

MikA sai Kaarlo Vuoren. aluksi liiiikiirin ammat-tiin t?ihdiinneen nuoren miehen, vaihtamaansuunnitelmansa ja ottamaan vastaan tiillaisenhaasteen? Syitii voi vain arvailla, mutta esimer-kiksi vaikutusta on saattanut olla sillii, ettii Hel-singin alkeisopistossa, jossa hiin kiivi koulua, olipiirustuksenopettajana taiteilija S.A. Keiniinen.Piirustuksenopetus ei ollut mikiiiin itsestiiiin sel-vyys kouluissa siihen aikaan, se ei ollut edes pa-kollista.

Kun Kaarlo 1883 siirtyi yliopistoon, tuntuupiirtiiminen innostaneen hiintii tavallista enem-miin. Yliopiston tilat olivat tuohon aikaan ahtaatja iltaisin luentosali,jossa osa hAnen luennoistaanpidettiin, oli yliopiston piirustussalina. Kerro-taan, ettii jo parin opiskeluvuoden jiilkeen hen jiiimielellii?in sinne muiden piirustusta opiskelevienjoukkoon.

Samaan aikaan vuonna 1885 keviinllii h?in il-mottautui halukkaaksi Suomen muinaismuisto-yhdistyksen piirustusmatkalle. Matkan aikana olitarkoitus piirtiien taltioida jiilkipolville Lounais-Suomen ja Liinsi-Uudenmaan pitiijien historialli-sia kohteita: kirkkoja, kartanoita, talonpoikais-kulttuuria ja niiden esineistdii. Retki oli jo kol-mas ja sen johtajana oli Emil Nervander.

Kolme kuukautta kest?ivii matka vaikutti pysy-viisti Kaarlo Vuoren taiteeseen, se niikyy paitsimaalauksissa ja piirroksissa myds hiinen ottamis-saan valokuvissa. Hiin kuvasi ihmisen asumismil-jdtitli kaupungissa ja maalla ja ihmisiii arkipiiiviinaskareissa.

Hlinen kansatieteellinen kiinnostuksensa eimyiiskii?in jiinnyt tiihiin ainoaan retkeen, vaanmuutamaa vuotta mydhemmin Nervander ottihiineen uudelleen yhteyttii ja Kaarlo Vuori taltioiuusia kohteita.

Historiaa ja kansan juurien etsimistii oli myoshiinen retkensii Siperiaan vuonna 1888 J.R. As-pelinin piirtiijiin?i. Neljiin kuukauden matkan ai-kana vaellettiin Altain vuoristossa asti ja etsittiinsojoottien patsaita, joissa olleen kirjoituksen As-pelin arveli valaisevan suomalaisten alkuperiiii.Niinhiin ei ollut, kuten mytihemmin sitten selvi-tettiin, mutta matka antoi nuorelle taiteilijalle ko-kemusta ja uusia vaikutteita. Alueen siiiiolosuh-teet olivat kuitenkin petolliset: vuoristossa olipiiivisin liimmintii ja 6isin hyvin kylmiiii ja niimiivaihtelut jiittiviit pysyviin jiiljen Kaarlo Vuorenterveyteen - jo ensimmiiisen Pariisin matkan ai-kana (1890-91) hiin joutui ajoittain turvautumaanjalkaslirkyjen vuoksi kiivelykeppiin.

Matkan aikana, kuten muulloinkin niiinii vuosi-na, Kaarlo Vuorella oli aina luonnoskirja taskus-sa ja Siperian matkalta tiiyttyi kolme lehtidtiimaisemista, ihmisistii ja kyliikuvauksista.

TAMPEREELLA 1890-1 898. 1 905-1914.

Kun Kaarlo Vuori asetfui Tampereelle vuonna1890, hiin alkuaikoina hiin maalasi Tampereen jasyntymAseutunsa Ruoveden maisemia ja muoto-kuvia perheen jiisenist?i ja tuttavista. Kaupunginseurael2imiiiin hiin kotiutui nopeasti ja oli mukanakaikenlaisissa kulttuuriharrastuksissa. Kun Tam-pereelle I 898 perustettiin Tampereen taideyhdis-tys, oli hiin my<is mukana perustamista valmiste-levassa kokouksessa.

Pariin otteeseen hiin 1890-luvulla oli saamiensastipendien turvin opiskelemassa maalaamistaPariisissa sekii Academie Julienissa ettii muse-oissa taideaarteita tutkien. Ensimmiiisellii mat-kalla matkaseurana oli Pekka Halonen ja toisellaRurik Lindqist. Pariisissa oli kuitenkin molem-milla kenoilla useita suomalaisia taiteilijoita jamuita ystiiviii.

43

Opiskeluaikanaan Kaarlo Vuori suoritti my<iskasityiiliiiskoulujen opettajien kurssin ja tetakoulutusta hiin t[ydensi Saksassa vuonna 1 896.

Niiitii opiskelujaksoja lukuunottamatta hiin oliTampereella vuoden 1898 syksyyn asti, jolloinhAn siirtyi kuten edellii jo mainittiin Turkuun.Hiin palasi Tampereelle 1905 ja eli teelle kuo-lemaansa vuoteen l9l4 asti. Yhteydet Tampe-reelle siiilyiviit kuitenkin Turun aikanakin, sillZihiinen kotiviikensa asui tiialla.

MUOTOKUVA - JA MAISEMAMAALARI

Ensimmiiisen kerran Kaarlo Vuori oli mukanataideniiyttelyssii vuonna l89l ja sen jalkeen hanosallistui Helsingin, Turun, Viipurin ja 1890-lu-vun lopusta Tampereen taideniiyttelyihin.(Ensimmiiinen Tampereen taideyhdistyksennliyttely oli vuonna 1899.)

Omaa yksityisnliyttelyii hiin ei pitanyt koskaan.Tampereella hiinen taidettaan on esitelty kah-dessa muistoniiyttelyssii, joista ensimmiiinen pi-dettiin vuonna 1933 ja toinen 1963.

Kaarlo Vuori tunnetaan ennenkaikkea muoto-kuva- ja maisemamaalarina. Muotokuvista tun-netuimpia ovat Minna Canthin ja J.H. Erkon

muotokuvat, mutta tamperelaisittain kiinnostaviaovat monet muut 1890-luvun ja 1900-luvun alunhenkilcikuvat mm. muotokuvat Kustaa Aspinperheestii, Kustaa Hiekan, Aina Lindellin, EevertAxin (Tehkdpiiiin), Idmannien ja Bauerin per-heenjiisenten muotokuvat. Lukuisia muotokuviahiin teki vaimostaan Tilda Vuoresta, joka oliTampereen tyciviien teatterin johtajana vuodesta1906. Tamperelaisten lisiiksi Kaarlo Vuori tekimaalauksia esim. Viipurin ja Turun porvareista jakiisitytiliiisistii. Tilatut muotokuvasarjat hiin tekiTampereen kaupungille kaupunginliiiikiireistii jaTurkuun Turun hovioikeuden jiisenistii.

Muotokuvien mliiiriistii antaa hyviin kuvan hii-nen oma "portrettiluettelonsa", joka sisiiltiiii 167tyiitii, mutta ei ole tiiydellinen.

Muotokuvien ohella hiin maalasi maisemia,erikoisesti jiirvi- ja merimaisema kiinnosti hiintii.

KUVITTAJA JA POSTIKORTTITAITEILIJA

Laajaan yleiscidn hiin vaikutti ehk?i eniten lehti-j a kirj akuvitustensa sekii postikorttiensii viilityk-sellii. Jo Pariisin matkallaan 1890-luvun alussahen kiinnostui kuvitustydst2i seuratessaan AlexFederleyn piirtemisti. Kaarlo Vuori oli kuvitta-jana kansanvalistusseuran kalentereissa ja Nuo-ren Suomen albumeissa sekii lisiiksi tamperelais-lehdissii. Ilmeisesti ensimmiiinen kuvitustyci olivuonna l89l ilmestynyt Hiime-lehti, joka jul-kaistiin Hiimiiliiis-osakunnan Pyynikill?i jiirjes-tiimln juhlan yhteydessii. Juhlan tarkoitus oli ke-rdftd rahaa suomenkielisen kansanopiston hyviik-si. Opiskeleva nuoriso tunsi tuolloin suurta vas-tuuta paitsi suomenkielisten opiskelumahdolli-suuksien kehittiimisestii mycis suomenkielisenkirjallisuuden ja lehdistcin luomisesta. Eriis s1yAamulehden perustamiseenkin oli ollut saadapaikkakunnalle suomenkielinen lehti (l 88 1).

Kaarlo Vuoren ystiiviipiiriin kuuluivat Erkot jaopiskeluaikanaan hiin jo ansaitsi rahaa lukemallalehtien oikovedoksia. Tampereella taas Aamu-lehden toimittaja Viljakainen oli hiinen ystiiviiiin.Eriis Kaarlo Vuoren t<iitii olikin Aamulehden 25-vuotisj uhlakirjan kuvittam inen.

Hiinen toimintansa postikorttitaiteilijana onsuhteellisen tuntematon, mutta mm. varhaisensortovuosia kiisitteleviin Suomi-sarjansa ansiostahiin lukeutuu ensimmiiisiin suomalaisiin posti-korttitaiteilijoihin. Ensimmliset uniikit kortit

/t-,

Kaarlo Yuor

44

uori maalaamassa Maija Canthin muotoku-

vaa. Kuvassa mukana myds Minna ja Pekka Canth.

maisemia,osti hente.

iinnostavia'luvun alunrtaa Aspinllin, Eeverttuerin per-nuotokuviaq joka olia vuodestaVuori tekirvareista jaat hiin tekiikiireistii ja

kuvan hii-islltiiii 167

,ITEILIJA

niten lehti-Lsii viilityk-vun alussalsaan Alexoli kuvitta-sa ja Nuo-tmperelais-ritustyd oli; joka jul-rilH jiirjes-ritus oli ke-Iton hyviik-Buurta vas-lumahdolli-henkielisenl. Eriis syylllut saada[88]) .iat Erkot jaI lukemallaaas Aamu-

f ystiiviiian.llehden 25-

ijana onvarhaisen

ansiostaiin posti-

kortit

J.H.Erkon runo Kaarlo Vuorelle. Erkko oliKV: n opintovuosista asti ystdvA ja perheystdyd,perheen poj an kummikin.

-\f-'{"8Kaarlo Vuoren signeeraus vuodelta i,888.

/t*.o 4Lu-^*E.ari,t.V _,4{..;"-- ttir,;* a+a-,t*.q.nif:,f'4 r{ o:-,'^-,-.-n-l; *{'A-;m

,#-*-,-. hLr*3,*, "L;,H/::t+.uol-+-.an*t L--no ftr4-<-LJ4-;- &a,.t^--o-i .ut)1'nl-l,t-o* 6j'E** dg-* F.-t--tra-{-t-{-',

"#E- !---4t-4"-** -E;,,, . * ;:qJf f"iudt--,+-r ..e*rl.+-77.a--g4---:a&-a2.,, t

f lt n-z+.^e.fu--,*.,*,4! wL-F,t -r*+a-fi 4** {;U";^nn,,.

{*r*,i*- rla,oL-' r'tr uJ+ *n.t !e4fri-"*. TLle;{^ E*J,-'o-n-d-oT.,'

Vi!AE*;;*- /.Q*4r*d{.."* ,tr-*-r**-lf-, ,C-

Tdfl* .f*.-o-&-o--,--t- fl- IA n-/a -

Lrt_t-zz+o7-T)

*i;'frffi?ffiTl*g*^to; | .E-lr-- ,lua.r' t-.t ./ , ,,Yto.r.u** .-'Z^t'r/E *ia;*:

-!

syntyiviit ystiiville ja perheenjiisenille syntymii-ja nimipiiiviksi tai uuden vuodenkorteiksi. Joopiskeluvuosina syntynyt kiinnostus kansanelii-miiiin niikly mycis postikorteissa sekii valokuvistaettii maalauksista toteutetuissa. Niissii kuvastuuihminen ty<issii: pestiiiin plykkiii tai astioita, lai-tetaan ruokaa, saunotaan, haetaan vettii vinttikai-vosta, ollaan pellolla tekemiissii rukiin kuhilaita,niiteteen, kuokitaan tai kaadetaan metsiissii puita.

VALOKUVAAJA

Jo kouluaikana kerrotaan Kaarlo Vuoren tehneenensimmiiisen kameransa ja mydhemmin hiinellevalokuvaus oli olennainen osa omaa tydproses-sia. Hiin mielelliiiin kuvasi aiheensa ennen maa-lauksen tai piirroksen tekemistii ja mytis valmis-tumisen jiilkeen. Hiinen tuotantoonsa on niiinollen mahdollista tutustua jo valokuvien perus-teella, sillii siiilyneiden valokuvien mii.iira on run-sas.

Lisiiksi hlin on ottanut runsaasti valokuvia mai-semista ja henkildistii. Erikoisen merkittevia ovatteatterikuvat Tampereen ajalta, jolloin Tilda

Vuori oli Tyciviien teatterissa. Kaarlo Vuorentapana oli paitsi toimia esitysten lavastajana, pu-kujen suunnittelijana my<is esitysten kuvaajana.Hiin onkin tallettanut tamperelaista teatterihisto-riaa merkittiiviillii tavalla.

Kaarlo Vuori oli tamperelainen - tii5llii hiin ha-lusi eliiii ja vaikuttaa. Kun senattori Leo Mecke-lin ihmetteli hiinen asettumistaan asumaan Tam-pereelle, joka oli maan kulttuurikeskuksista kat-sottuna provinssia, arveli Kaarlo Vuori kotikau-punkiaan kuitenkin paikaksi, jossa "voi eliiii jamaalata ja kaupata sitten tycinsii muualle."

Vuosisadan vaihteen jiilkeen Tampereella astuiesiin uusi nuori taiteilijoitten sukupolvi ja 20-lu-vulla perustettiin Tampereella jo taiteilijaseura-kin. Kun vuonna 1963 oli Kaarlo Vuoren taiteenmuistoniiyttely, oli samana vuonna - kuin asiaakorostaen - lisiiksi ensimm?iinen "Tampereen ny-kytaidetta"-nityttely.

Liihteita:Painamattomat liihteet:

Hjorth, Ruth, Kaarlo Vuori. Sukututkimus.

Sirkka Vuoren perhearkisto: Kaarlo ja Tilda Vuorenkirjeenvaihto.

Valokuvat Sirkka Vuoren yksityisarkistosta.

Painetut liihteet:

Jokinen. Helvi, Renkaita suvannon pinnassa. Tampere1947.

Kaarlo Wuori I 863-19 14. Taiteilijaeldmdd: valokuvia,piinoksia ja kirjeenvaihtoa. Nliyttelyluettelo.Tampereen kaupunginkirjaston yliiaula 27.9.10.10.1993. Jfiestaja: Tampere - seura. Tutkimus jatekstit: Tuula Rantanen. Tampere 1993. 12 lehtea.

Taiteilija Kaarlo Vuori 19.8.1863 - 22.6.1914. -

Tammerkoski 1993:- 7 s. 4-9.

Tamperelaisen taiteiltan Kaarlo Vuoren koulu- jaopiskeluaika 1870- ja 188O-luvulla. - Tampere.Tutkimuksia ja kuvauksia 9. Tampereen historiallisenseuranjulkaisuja 14, 1988, s. 186-210.

Tamperelaisopiskelija Kaarlo Vuori prof. J. R. Aspe-linin piirtdjdnd Aasiaan suuntautuneella tutkimusmat-kalla viime wosisadalla.Tammerkoski 1990:7 s. 10-15.

46