kaisa kuoppala: kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Kaisa Kuoppala
Luonnonvarakeskus, Jokioinen
Omavaraista valkuaista karjatilalle -seminaari Siilinjärvellä 16.3.2017
Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa
© Luonnonvarakeskus
Mistä lehmä saa valkuaista?
• Kaikesta typellisestä aineesta
– Nurmirehut, vilja
– Valkuaistäydennysrehut
• Mikrobit hajottavat rehuainesta pötsissä ja käyttävät typpeä ja ravintoaineita omaan kasvuun
• Pötsissä muodostuu mikrobimassaa, joka hajoaa juoksutusmahassa aminohapoiksi
• Aminohapot imeytyvät ohutsuolen seinämien läpi verenkiertoon ja käytettäviksi maidon muodostukseen maitorauhasessa
2 20.3.2017
Lypsylehmän OIV-saannista n. 75 %
mikrobivalkuaisesta
• Rehun energia- ja valkuaisarvo ovat yhteydessä
• Mitä sulavampaa eli energiapitoisempaa rehu on, sitä enemmän siitä voi muodostua mikrobivalkuaista, kun N:ä on riittävästi
• Mikrobien omaan kasvuun käyvät yksinkertaisetkin N-yhdisteet
• Osa rehuvalkuaisesta ohittaa pötsin
• OIV-saantiin vaikuttaa eniten säilörehun sulavuus mikrobivalkuaisen kautta
20.3.20173
4 20.3.2017
Rypsipohjaiset rehut soveltuvat
hyvin täydentämään säilörehua ja viljaa
• Rypsirouhe ja –puriste: lypsylehmän paras valkuaistäydennys
• Rypsi omalta tilalta
– Kylmäpuristettu rypsi
– Murskatut rypsinsiemenet
– Kokonaiset rypsinsiemenet
5 20.3.2017
Rypsirehun valinta vaikuttaa rehuannoksen
rasvapitoisuuteen – laskennallinen esimerkki
Säilö-rehu
Ohra-kaura
Rypsirehu
Mää-rä
Rehun rasva-pit.
Rasvan saanti
Ruokinnan rasva-pit.
RV
kg ka/pvkg ka
/pvg/kg ka g/pv g/kg ka g/pv
10 10 Rypsirouhe 2 44 898 41 758
10 10 Rypsipuriste 2 98 1006 46 716
10 8 Rypsipuriste 4 98 1120 51 1432
10 10Rypsipuriste,
kylmäpuristettu2 200 1210 55 618
10 10Rypsinsiemen, kokonainen tai
murskattu2 415 1640 75 470
Rehujen rasvapitoisuudet Luke Rehutaulukot www.luke.fi/rehutaulukot
25.0
27.5
30.0
32.5
35.0
20 30 40 50 60 70 80
Rehuannoksen rasvapitoisuus, g/kg ka
Mai
do
ntu
ota
nto
, kg
EK
M/p
v
Runsas rasva vähentää maidontuotantoa:
tuotosvaste rasvalisäykselle käyräviivainen
Huhtanen ym.
Ohjeellinen rasvan käytön
yläraja
7
Nurmipalkokasvit• Puna-apila, valkoapila, alsikeapila,
sinimailanen
Yksivuotiset palkoviljat
• Väkirehuksi
• Härkäpapu, herne, sinilupiini
• Säilörehuksi
• Härkäpapu, herne, valkolupiini, virnat
Typen sidonta ja pötsimikrobit
- mikä yhdistelmä!
Palkokasveista on moneksimyös ruokinnassa
Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke
Nurmipalkokasvit
• Puna-apila, valkoapila, alsikeapila ja sinimailanen kannattaa ottaa myös ei-luomunurmien seoksiin
• Sitovat typpeä, pitävät yllä peitteisyyttä
• Seokset lisäävät viljelyvarmuutta
• Myös eri lajikkeita seoksina
• Kerääjäkasvit ja aluskasvit!
Mitä lehmä tykkää?
• Lehmät syövät palkokasvin ja nurmisäilörehun seosta enemmän kuin nurmisäilörehua yksinään
• → Maitotuotos lisääntyy
• Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät
• Maidon rasvahappokoostumus paranee ihmisravitsemuksen kannalta
20.3.20178
Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke
Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke
9
Kun säilörehussa apilaa 30-70 %:Säilörehun syönti lisääntyy 1.3 kg ka/pv
Maitotuotos + 1.3 kg /pvEKM tuotos + 0.8 kg/pvValkuaistuotos + 31 g/pv
Kuva: Eeva Saarisalo
Sinimailanen (Medicago sativa L.)
”The Queen of forage crops”
• Lucerne, alfalfa
• Tärkein nurmipalkokasvi maailmassa
• Monivuotinen typensitojakasvi, maan rakenteen parantaja, satoisa, sisältää runsaasti valkuaista
• Käyttö eläimille
– säilörehu, kuiva heinä, laidun
• Viljelyvaatimukset, oikea maalaji, kestää kuivuutta, mutta ei märkää kylmää tallaamista
10
Lue lisää: Seija Jaakkolan esitelmä ProAgriamaitovalmennuspäivillä 2013
http://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/sinimailanen_lypsylehman_ruokinnassa_pro_agria_05092013_1.pdfKuva: ©Luke/Kaisa Kuoppala
Sinimailanen
1120.3.2017
• Heinäkasveihin verrattuna sinimailasessa (kuten myös puna-apilassa) yleensä paljon valkuaista, pienempi kuitupitoisuus, sulamattoman kuidun osuus suuri, kuidun ja
orgaanisen aineen sulavuus huonompi• Runsas syönti kompensoi heikkoa sulavuutta• Maitotuotos tutkimuksissa usein sama tai parempi verrattuna
heinäkasveihin ja puna-apilaan • ero riippuu siitä minkälaisia rehuja (sulavuus, käymislaatu)
ja ruokintoja verrataan (meillä nurmiheinäkasvit sulavampia ja eri lajeja kuin etelämpänä…)
• Huomio typen hyväksikäyttöön • Pelkkä sinimailasrehu - typen hyväksikäyttö heikko= > seokset heinäkasvien kanssa ja/tai valkuaisrehun
vähentäminen
Palkoviljoista säilörehua
• Hyöty palkokasvien käytöstä tulee usein peltoviljelyn puolelta
• Haasteetkin ovat suuremmat viljelyssä, korjuussa, säilönnässä ja ruokintamenetelmissä kuin varsinaisessa lehmien ravitsemuksessa
• Märehtijä kyllä syö palkokasvirehuja ja tuottaa hyvin maitoa kunhan ne rehut saadaan ruokintapöydälle oikeaan aikaan korjattuna ja hyvin säilyneinä!
• Palkokasvisäilörehu on usein märkää, joka voi olla hyvä asia seosrehun teossa, mutta yksinään syötettäessä hankala
• Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille sellaisenaan
• Sopivat seosrehuruokintatiloille
20.3.201712
Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke
SÄILÖREHU tutkimustuloksiaSeoksena viljan kanssa:
• Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehut parempia kuin
2.sadon nurmisäilörehu (Juutinen ym. 2011, Luke Maaninka)
• 50 % hyvälaatuisesta nurmisäilörehusta korvattiin
härkäpapuvehnäsäilörehulla -> ei eroa syönnissä tai
maitotuotoksessa (Jaakkola ym. 2014, HY Viikki)
• Hyvälaatuisen nurmisäilörehun korvaaminen 30 % tai 70 %
härkäpapuvehnäsäilörehulla ei vaikuttanut merkitsevästi
syöntiin tai tuotokseen (Haag 2007, SLU Ruotsi)
• Nurmisäilörehun korvaaminen herneohrasäilörehulla lisäsi
tuotosta, suositus 2/3 säilörehusta (Pursiainen & Tuori, HY
Viikki)
Sellaisenaan:
• Härkäpapusäilörehua seosrehussa 75% karkearehusta yhtä
hyvä kuin nurmisäilörehu (Palmio ym. 2015, Luke Maaninka)1320.3.2017
Palkokasvisäilörehujen D-arvo ei kerro koko totuutta ruokintavaikutuksesta
• Palkokasvisäilörehujen D-arvo on tyypillisesti matalampi kuin normaalin nurmisäilörehun
• Tuotantovaikutus ei kuitenkaan ole yhtä suoraviivainen
• Karkearehuruokinnan monipuolistaminen lisää syöntiä
– Huomioitu syönti-indeksissä (mm. KarjaKompassissa)
• Syöntiä lisäämällä lehmät pystyvät ylläpitämään maitotuotoksen tai tuotoksen lasku vain vähäistä, vaikka paremmin sulavaa rehua korvataan huonommin sulavalla
14 20.3.2017
Kuvat: ©Luke /Kaisa Kuoppala
16 20.3.2017
Härkäpapukasvustojen kuiva-ainesadon kehitys eri kokeissa v. 2012-2015
y = 146.5x - 3801R² = 0.7043
Lajike_vuosi
Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon –hankkeiden tuloksia
Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke
17
D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka)
Luke Rehutaulukoissa D-arvot:06043 Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 65006044 Härkäpapukasvusto, palon aiheet 60006045 Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560
Lajike_vuosi
Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5.
Aikavälillä 70-100 pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria
muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja
punainen D-arvo. Keskimäärin Pyramid, Fanfare ja Honey –lajikkeet
18Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke
Palkokasvien säilönnässä on haasteita joka vaiheessa
• Raaka-aine
– Palkokasvit ovat nurmiheiniä haastavampia säilöttäviä
– Matala sokeripitoisuus ja korkea puskurikapasiteetti (kyky
vastustaa pH:n laskua), pienempi kuiva-ainepitoisuus
– Happosäilöntäaine varmistaa onnistumisen, jos esikuivatus ei
onnistu, biologista säilöntäainetta vain esikuivatulle
– Rakenteelliset ominaisuudet
• Varsi on paksu, esikuivatus on hankalaa, paksu varsi ei
kuivu helposti
• Karho voi olla päältä rutikuivaa ja alta märkää
• Pitkä esikuivatus ja kova käsittely -> lehdet varisevat ->
sulavuus huononee
• Säätila: ilman kosteus lisääntyy syksyä kohti, esikuivaus
vaikeutuu
– Puristenesteen määrä, märkä rehu jäätyy
• Korjuutekniikka
– Variseminen, rehuun maata
19Kuvat: Kaisa Kuoppala, ©Luke
© Luonnonvarakeskus
• Kylvö mahdollisimman aikaisin
• Palkojen kehittymisen ja lehtien seuraaminen kasvuston sisältä
• Kun palot pulleita ja lehdet vielä vihreitä
• Hyvän sään aikana! Syksyä kohti ilman kosteus lisääntyy eikä poutasää enää kuivata
• Säilöntäaine
20 20.3.2017
2120.3.2017
Yksivuotiset palkoviljat lehmien väkirehuna
• Sisältävät sekä energiaa että valkuaista
– energiavarastona tärkkelys tai rasva
– valkuaisen laatu
– pötsihajoavuus, aminohappokoostumus
• Sisältävät haitta-aineita
– mm. visiini, konvisiini, tanniinit
– pötsimikrobit hajottavat niitä, joten niistä ei ole märehtijöille haittaa
21
2220.3.2017
Palkoviljat verrattuna rypsiin ja soijaan • Raakavalkuaista selvästi vähemmän, mutta tärkkelystä enemmän
kuin valkuaisrehuissa
• Suuri hvo-arvo, > 0,80
• Valkuaisessa metioniinia niukasti
• Sisältävät fosforia (g/kg ka) vähemmän kuin rypsi (9,4)
– herne (5,2) härkäpapu ja lupiini (6,5)
Palkoviljat verrattuna viljoihin • Raakavalkuaista selvästi enemmän, mutta tärkkelystä vähemmän
kuin viljoissa
• viljoissa tärkkelystä > 460 – 670 g/kg ka
• viljoissa raakavalkuaista < 134 g/kg ka
23
Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat
Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME-arvo
g/kg
ka g/100 g RV %
g/kg
ka
MJ/kg
ka
Rypsirouhe 379 2.8 1.8 5.8 63 154 11.4
Rypsipuriste 358 2.8 1.8 5.8 60 171 12.3
Soijarouhe 520 2.9 1.4 6.2 75 173 13.0
Herne 230 2.6 0.9 7.1 80 116 13.3
Härkäpapu 300 2.6 0.6 5.9 80 123 12.8
Lupiini 340 2.7 0.7 4.7 85 118 13.2
• Herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniinia, joten sen saanti voi tulla rajoittavaksi
• Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna
Tutkimustuloksia: VÄKIREHU
• Viljaa korvattaessa herne yleensä lisää maitotuotosta
– Valkuaislisästä voidaan korvata 15-20 % vaikuttamatta maidontuotantoon tai – koostumukseen
• Ulkomaisia kokeita: Soijaa voi korvata härkäpavulla ja lupiinilla
vaikuttamatta maitotuotokseen
– Maidon ja plasman ureapitoisuudet matalammat härkäpapuruokinnalla
– Lupiinin rasvahappokoostumus voi vaikuttaa maidon rasvan koostumukseen
• Rypsi on parempaa kuin soija
2420.3.2017
25
• Lypsylehmille väkirehussa joko rapsirouhetta, härkäpapua tai sinilupiinia, kontrolli ei valkuaislisää (kaikilla ohra, kaura, melassileike ja kivennäiset ja vitamiinit), sama määrä valkuaista eri valkuaislisistä. Perusrehuna 1.sadon sr. jossa korkea sulavuus ja raakavalkuaispitoisuus
• Rapsi ja härkäpapu lisäsivät säilörehun ja kokonaissyöntiä• Kontrollin maitotuotos oli matalin, mutta ero hävisi
energiakorjattuna maitona (EKM) esitettynä
31,5
32,0
32,5
33,0
33,5
34,0
34,5
35,0
35,5
36,0
Maito EKM
Kg
/pv Kontrolli
Rapsi
Hpapu
Lupiini
a
12,0 13,0 13,0 12,1
10,510,6 10,6
10,4
0
5
10
15
20
25
Kontrolli Rapsi Hpapu Lupiini
Kg
ka/
pv
Väkirehu
Säilörehu
Valkuaisväkirehukoe Luke Jokioinen
20.3.201726
• Härkäpapu edisti mikrobitypen ja rapsi rehutypen (g/pv) virtausta pötsistä alempaan ruoansulatuskanavaan
• Pötsin ammoniakkitasossa tai maidon ureapitoisuudessa ei ollut eroja valkuaislähteiden välillä
• Typen hyväksikäytössä ei ollut eroja valkuaislähteiden välillä
0,00
0,05
0,10
0,15
0,20
0,25
0,30
0,35
Kontrolli
Rapsi
Hpapu
Lupiini
typen eritys maidossa / typen saanti rehuissa
• Härkäpapu ja sinilupiini ovatlähes rapsirouheen veroisiavalkuaisrehuja
• Härkäpavun valkuaisvaste olisuurempi kuin lupiinin, muttapienempi kuin rapsirouheen
• Rypsirouheella parempi kuinsoijalla (Rinne ym. 2015)
Typen hyväksikäyttö
Typen hyväksikäyttö lehmällä• Valkuaislisä nostaa maitotuotosta mutta huonontaa
N hyväksikäyttöä
• Parhaimmillaan n. 32-35% rehuvalkuaisesta syntetisoituu maitovalkuaiseksi
• Eli noin kolmannes eläimen syömästä typestä erittyy
maitovalkuaisen typpenä ja kaksi kolmasosaa sonnan ja
virtsan typpenä
• Palkokasvien valkuaisen pötsihajoavuus suuri
• Lannan mukana N peltokasvien ravinteeksi
• Vähentää N-lannoituksen tarvetta
• Lisävalkuaisen lähde (härkäpapu, rapsi, lupiini) ei näyttäisi vaikuttavan typen hyväksikäyttöön
20.3.201727
Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke
• Rypsirouhe ja -puriste
– Parempi valkuaisrehu kuin soija
– Kotimainen tuotanto ei riitä, suurin osa tuodaan
– Omalla tilalla öljynpuristus, yhteistyö naapurien kanssa
• Härkäpapu ja herne voivat korvata osan rypsistä
– Ravitsemuksellisesti ja taloudellisesti
– Oman tilan siemen parantaa kannattavuutta
– N-lannoituksen väheneminen
– Monipuolinen rehujen hiilihydraattikoostumus
• Valkuaistäydennysrehu jätetään pois
– Valkuaista vain perusrehuista
– Tuotos alenee n. 10 %20.3.201728
Kuva: ©Luke / Kaisa Kuoppala
Omavarainen valkuainen = tilalla tuotettu, lähellä tuotettu, kotimainen…?
Mikä on kannattavaa?
• Rehujen ja maidon hinnat ratkaisevat
• Valkuainen on rehuannoksen kallein komponentti
• Ravinteiden hyväksikäytön parantamisesta ei makseta, ainakaan toistaiseksi
• Taloudellisin valkuainen perusrehuista: hyvälaatuinen säilörehu + vilja
• Lehmillä ei ole välttämätöntä valkuaisen ”tarvetta” vaan maitotuotos muodostuu vasteena käytettävissä oleville maidon lähtöaineille
• Ei OIV-puutostautia!
• Takavuosien rehujen ja maidon hinnoilla valkuaisrehuja on kannattanut kuitenkin käyttää, mutta mikä on tilanne nyt?
20.3.201729
Kuva: ©Luke / Kaisa Kuoppala
30
Keinoja paremman valkuais-omavaraisuuden saavuttamiseen lypsykarjatilalla
• Perusrehun laatu tärkeintä! • Nurmen korjuu hyvin sulavana (D-arvo tavoite 690 g/kg ka)
• Säilörehun hyvä säilönnällinen laatu
• Apilat tai sinimailanen mukaan nurmiin
• Monipuolinen karkearehu (eri heinäkasvit, apilat, kokoviljat)
• Palkoviljat mukana kokoviljasäilörehun sadon parantamisessa ja raakavalkuaispitoisuuden nostamisessa
• Osa rypsirouheesta/-puristeesta voidaan korvata herneellä tai härkäpavulla lypsylehmien ruokinnassa
Kuva: ©Luke / Kaisa Kuoppala
Tilakohtaisesti mietittävä
31
• Typen kierto, lannoitetypen säästöt + valkuaiskasvituki
• Siemenkustannus
• Lannan levitys
• Maidon hinta
• Nurmisäilörehun hinta
• Koneketjut, siilot
• Viljelykierrot
• Omavaraista on myös naapurien välinen yhteistyöja lähellä tuotettu rehu (alueellinen omavaraisuus)
Kuva: ©Luke / Kaisa Kuoppala
© Luonnonvarakeskus32
facebook.com/valkuaisfoorumi
twitter.com/valkuaisfoorumi
hamk.fi/valkuaisfoorumi