Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa

Mikko J. Korhonen

Potentiaalisimmat valkuaiskasvit ?

• Puna-apila

• Sinimailanen

• Rypsi

• Härkäpapu

• Herne

• Seoskasvustot

• Puituna tai säilörehuna

© Valio Oy 17.4.2012 3

Nurmi vs. apilasäilörehu 5 MTT:n koetta

Nurmi-sr Apila-sr Muutos kun apilaa 50%

Apilan osuus 0 0.58

SR syönti, kg ka/pv 10.9 11.9 0.60

Maito, kg/pv 25.4 26.9 0.75

Valk-% 3.19 3.16 -0.025

Rasva-% 4.41 4.32 -0.10

Vanhatalo ja Jaakkola 2006

Vanhatalo ja Jaakkola 2006

Nurmi vs. nurmipalkokasvit (rehutaulukot)

ME MJ/kg ka

RY OIV PVT HVO D-arvo

Nurmisäilörehu 11,0 0,94 84 35 0,85 690

Nurmi/puna-apilasäilörehu 10,2 0,87 87 44 0,8 640

Puna-apilasäilörehu 10,4 0,89 93 71 0,80 650

Sinimailassäilörehu lehtiaste 10,2 0,87 87 103 0,85 640

Sinimailassäilörehu nuppuaste 9,6 0,82 81 92 0,85 600

Sinimailassäilörehu kuk. alku 9,0 0,77 74 76 0,85 560

Nurmi vs apila sulavuus Kuoppala ym. 2006

• Puna-apilan kuidun määrä ja laatu erilainen

– Vähemmän solunseinämäkuitua NDF, mutta suurempi osa siitä sulamatonta

– Enemmän solunsisällysaineita, helposti sulavaa materiaalia

– Sulavan kuidun sulatusnopeus ja kokonaissulavuus kuitenkin puna-apilasäilörehuilla suuremmat

• Kokonaissulavuuksissa ei eroa kasvilajien välillä

Puna-apila lisää OIV:n saantia (Vanhatalo ym. 2006)

Rehun ohitusvalkuainen lisääntyy

D-arvon kehitys nurmi vs. apila (Rinne ym. 2010)

Valkuaistäydennyksen vaikutus tuotokseen nurmi ja apilasäilörehut Vanhatalo ym. 2008

• Hyvälaatuinen valkuaistäydennys lisää maitotuotosta myös puna-apilaruokinnalla. Tehdyt kokeet

• antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että runsaasta lisävalkuaisannoksesta ei olisi apilaruokinnassa yhtä

• suurta hyötyä kuin heinäkasviruokinnassa.

Valkuaistäydennys lisää maitotuotosta myös puna-apilaruokinnalla. Puna-apilaruokinnalla runsaan lisävalkuaisen hyöty pienempi.

Nurmi-puna-apilasäilörehu 50:50

Puna-apila vs. nurmi

• Seokset

– Säilörehun syönti lisääntyy

– Maito, EKM ja valkuaistuotokset lisääntyvät

– Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät

• Puhdas puna-apila

– Maito, EKM ja valkuaistuotokset lisääntyvät

– Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät

• Vaikuttaa edullisesti maidon rasvahappokoostumukseen

• Kohtuullisilla väkirehumäärillä (< 10 kg/pv)

– Väkirehumäärän ja valkuaisen laadun ja määrän vaikutukset tuotokseen samanlaisia

Palkoviljat

• Herne

• Härkäpapu

• Lupiini

Valkuaislisän vaikutus tuotokseen

• Valkuaislisä lisää maito- ja valkuaistutosta

– Sulavuus ja syönti lisääntyy

– Energian ja aminohappojen saanti lisääntyy

• Rypsi on soijaa parempi nurmisäilörehuruokinnalla

– Syönnin lisääntyminen suurempaa

– Aminohappokoostumuksen parantuminen

– Aminohappojen ja energian saannin tasapaino

– Soijaruokinnnalla suurempi RV pitoisuus perusruokinnalla

Rehuarvot (rehutaulukot)

Rehu RV HVO OIV His Met Lys Energia-arvo

Rypsirouhe 379 65 155 2,8 1,8 5,8 11,4

Rypsipuriste 358 60 157 2,8 1,8 5,8 12,3

Soijarouhe 520 75 166 2,9 1,4 6,2 13

Herne 230 80 122 2,6 0,9 7,1 13,3

Härkäpapu 300 80 126 2,6 0,6 5,9 12,8

Lupiini 340 85 118 2,7 0,7 4,7 13,2

Herne (kuivattu/murskesäilötty) valkuaislähteenä Ahvenjärvi 2008

Vapaa säilörehuruokinta, väkirehua 10 kg päivässä, josta rypsiä 2 kg. Hernettä siten, että seoksen valkuaispitoisuus oli sama kuin rypsiä sisältävässä väkirehussa.

Kuivattu herne ruokinnassa (nurmi-apilasäilörehu)

Herne-ohrasäilörehu ruokinnassa Pursiainen ym. 2004

Herne yhteenveto

• Sopii ruokintaan säilörehuna että puituna

– Puitu herne erityisesti kun säilörehun RV-pitoisuus on alhainen

• Säilörehunteko kannattaa aloittaa ennen herneen tuleentumista viljan ollessa taikinavaiheessa.

• Lisää maito- ja valkuaistuotosta

• Ei ole rypsin veroinen valkuaislähde

• Suuri valkuaisen pötsihajoavuus

• Korkea tärkkelyspitoisuus

• Lisää syöntiä ja mikrobivalkuaissynteesiä

– Parempi rehun sulavuus, kuidun pötsisulavuus

Ruokinnan optimointiesimerkki (Nousiainen 2011 maitotuotto-rehukustannus, vakiotuotos 27 kg/pv)

Nurmisäilörehu 10,6 10,4 10,3 10,3

Ohra:kaura 8,3 8,2 8,4 7,9

Rypsirouhe 2,5

Härkäpapu 2,4

Herne 2,0

Herne-härkäpapu

2,6

EKM kg/pv 32,3 31,4 31,0 31,3

Palkoviljat

• Härkäpavusta ja lupiinista ei suomalaisia ruokintatutkimuksia lypsylehmillä

• Ulkomaisissa tutkimuksissa härkäpapua ja lupiinia

– Karkearehuna usein maissi tai sinimailanen

– Korvattu usein soijaa tai viljaa

• Miksipä eivät toimisi meilläkin vaikka säilörehut nurmi/apilapohjaisia

• Ruokintaan joko puituna tai kokoviljasäilörehuna

• Ruokinnan suunnittelussa koostumuserot huomioon

• Meillä kannattaa verrata rypsiin koska rypsi paras valkuaisen lähde

• Viljely rajoittaa enemmän kuin ruokinta

• Käytännön kokemuksia ?

Yleisiä asioita kevään ja kesän varalle

• Viljelysuunnitelman teko ja riittävä lannoitus

• Täydennsykylvöt

• Korjuuajan määrittäminen

– Artturi korjuuaikapalvelu

– Kasvustohavainnot

– Korjuuaikanäytteet

• Kuloheinää voi olla runsaasti

– Onko sopivia keinoja poistaa

– Kuolleen materiaalin huono D-arvo

• Säilörehun laadusta saa hyvän ennakkokäsityksen raaka-ainenäytteillä

• Kesällä riittävästi rehua ja olosuhteisiin reagointi

– Ajoissa laitumelle, riittävästi vettä ja täydennysrehua

• Lehmät kantaviksi myös kesällä

– Kiimojen riittävä tarkkailu