kalaallit nunaanni meeqqat atuarfianni 2011-mi … › fileadmin › user_upload › inerisaavik ›...

Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni

2011-mi alloriarfinni misilitsinnerit

misissorneri angusallu

Ilinniarnermik Ilisimatusarfik – Inerisaavik

Naliliisarfik

August 2013

2

Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerit misissorneri

angusallu

© Ilinniarnermik Ilisimatusarfik – Inerisaavik 2013

Allattut: Peter Allerup, Ellen J. Karlsen, Esekias Therkelsen aamma Carsten Petersen

Layout aamma grafik: Ilinniarnermik Ilisimatusarfik – Inerisaavik

Naqinneqarfia: Ilinniarnermik Ilisimatusarfik – Inerisaavik

Naqinneqartut: 500

Ilusaa siulleq, naqinnera siulleq

ISBN: 978-87-585-1164-4

Inniminniinermi normu: 62.04.05

3

Imai

Figurit allattorsimaffiat: ...................................................................................................................................................... 4

Tabelit allattorsimaffiat: ..................................................................................................................................................... 5

1. Siulequt ........................................................................................................................................................................... 6

2. Eqikkagaq atuarnissaanullu ilitsersuut ............................................................................................................................ 9

3. Aallaqqaasiut ................................................................................................................................................................ 13

4. Periutsit ......................................................................................................................................................................... 16

5. Angusat nassuiarneri ..................................................................................................................................................... 26

5.1 Inerniliillaqqissutsip nalingi.................................................................................................................................... 26

5.2 Atuarfiup angusaasa nalilernerinut inernernik atuineq ........................................................................................... 28

6. Angusat pingaarnerit ..................................................................................................................................................... 31

6.1 Misilitsinnerni atuartut amerlassusaat ..................................................................................................................... 31

6.2 Inerniliillaqqissuseq ................................................................................................................................................ 37

6.2.1 Atuartitsissutit .................................................................................................................................................. 37

6.2.2 Atuartitsissutit imminnut ataqatigiinneri ......................................................................................................... 43

6.3 Inernileeriaasinnaaneq ............................................................................................................................................ 45

6.4 Inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut ataqatigiinneri ............................................................. 45

6.5 Kommunit ............................................................................................................................................................... 47

6.6 Illoqarfiit nunaqarfiillu ........................................................................................................................................... 48

6.7 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu ................................................................................................................................. 50

6.8 Oqaatsit angusallu ................................................................................................................................................... 51

6.9 Atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut sanngiitsullu ................................................................................................ 52

6.9.1 Atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut .............................................................................................................. 52

6.9.2 Atuartut ilinniakkamikkut sanngiitsut .............................................................................................................. 54

6.10 Alloriarfinnit assigiinngitsunit ikaarsaariartarnerit ataqatigiinnerillu ................................................................... 55

7. Eqqartugaq: Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit .............................................................................................. 61

7.1 Aallaqqaataa ........................................................................................................................................................... 61

7.2 Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit nassuiaataat ......................................................................................... 64

7.2.1. Nassuiaatit siulliit ........................................................................................................................................... 65

7.2.2. Ullutsinni nassuiaat ......................................................................................................................................... 66

7.3 Inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutaasut naatsorsorneri ................................................................... 68

7.4 Taagutit allat inooqataanermit kingornuttakkanut akornutinut attuumassutillit ...................................................... 74

7.4.1 Maligassiisoq ................................................................................................................................................... 75

7.4.2 Inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutinik iluarsiineq ................................................................... 76

7.5 Kalaallit Nunaanni inooqataanermit kingornuttakkat akornutit .............................................................................. 78

7.5.1 Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut ..................................................................................................... 80

8. Naggasiussaq ................................................................................................................................................................ 83

9. Najoqqutat .................................................................................................................................................................... 85

10. Ilanngussat .................................................................................................................................................................. 87

4

Figurit allattorsimaffiat: Figur 1: 2011-mi 7. klassimi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissutsip agguarsimanera. ................................ 21 Figur 2: 2011-mi 7. klassimi qallunaat oqaasiini inernileeriaasinnaanerup agguarsimanera. ......................... 22 Figur 3: Atuarfiup 7. klassimi 2011-mi angusaasa kommunimi nunamilu tamarmi angusanut sanilliunneri. 30 Figur 4: 3. klassimi piffissami 2007 – 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni atuartut amerlassusii. ................ 31 Figur 5: 7. klassimi piffissami 2007 – 2011-imi alloriarfinni misilitsinnerni atuartut amerlassusii. ............... 32 Figur 6: 3. klassimi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011. ..................................................... 37 Figur 7: 7. klassimi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011. ..................................................... 37 Figur 8: Box-plots – 3. klassimi kalaallit oqaasii. 2007 - 2011. ...................................................................... 38 Figur 9: Box-plots – 7. klassimi kalaallit oqaasii. 2007 - 2011. ...................................................................... 39 Figur 10: 3. klassimi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011. .................................................. 39 Figur 11: 7. klassimi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011. .................................................. 40 Figur 12: 7. klassimi tuluit oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011. ........................................................ 40 Figur 13: 3. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011......................................................... 41 Figur 14: 7. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011......................................................... 41 Figur 15: Box-plots - 3. klassimi matematik. 2007 - 2011. ............................................................................. 42 Figur 16: Box-plots – 7. klassimi matematik. 2007 - 2011. ............................................................................ 42 Figur 17: 2011-mi 7. klassimi qallunaat tuluillu oqaasiini inerniliillaqqissutsit imminnut ataqatigiinnerat. .. 43 Figur 18: 2011-mi 7. klassimi kalaallit oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit imminnut

ataqatigiinnerat. ............................................................................................................................................... 44 Figur 19: 2011-mi 3. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut

ataqatigiinnerat. ............................................................................................................................................... 46 Figur 20: 2011-mi 7. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut

ataqatigiinnerat. ............................................................................................................................................... 46 Figur 21: 2011-mi 7. klassimi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut

ataqatigiinnerat. ............................................................................................................................................... 47 Figur 22: 2011-mi 3. klassimi misilitsissutini tamani kommunikkuutaartumik inerniliillaqqissuseq. ............ 48 Figur 23: 2011-mi 7. klassimi misilitsissutini tamani kommunikkuutaartumik inerniliillaqqissuseq. ............ 48 Figur 24: 2011-mi 3. klassimi misilitsiffiusuni tamani inerniliillaqqissutsimi illoqarfiit nunaqarfiillu

angusaat. .......................................................................................................................................................... 49 Figur 25: 2011-mi 7. klassimi misilitsiffiusuni tamani inerniliillaqqissutsimi illoqarfiit nunaqarfiillu

angusaat. .......................................................................................................................................................... 49 Figur 26: 2011-mi 3. klassimi niviarsiaqqat nukappiaqqallu inerniliillaqqissusaat. ....................................... 50 Figur 27: 2011-mi 7. klassimi niviarsiaqqat nukappiaqqallu inerniliillaqqissusaat. ....................................... 50 Figur 28: 2011-mi 3. klassimi inerniliillaqqissuseq angerlarsimaffimmilu oqaatsit. ...................................... 51 Figur 29: 2011-mi 7. klassimi inerniliillaqqissuseq angerlarsimaffimmilu oqaatsit. ...................................... 51 Figur 30: 2011-mi 3. klassimi atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut kommunikkuutaartumik akulikissusii. . 53 Figur 31: 2011-mi 7. klassimi atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut kommunikkuutaartumik akulikissusii. . 53 Figur 32: 2011-mi 3. klassimi atuartut sanngiitsut kommunikkuutaartumik akulikissusii. ............................. 54 Figur 33: 2011-mi 7. klassimi atuartut sanngiitsut kommunikkuutaartumik akulikissusii. ............................. 55 Figur 34: Alloriarfinniit alloriarfinnut misilitsittarnerit .................................................................................. 57 Figur 35: 2011-mi 3. aamma 7. klassimi kalaallit oqaasiini atuartut angusaasa ataqatigiinnerat. ................... 58 Figur 36: 2011-mi 3. aamma 7. klassimi qallunaat oqaasiini atuartut angusaasa ataqatigiinnerat. ................. 58 Figur 37: 2011-mi 3. aamma 7. klassimi matematikkimi atuartut angusaasa ataqatigiinnerat. ....................... 58 Figur 38: PISA 2000-mi atuartut ataasiakkaat angusaasa (kanaartaq y) atuartullu taakkua inuuniarnikkut

aningaasarsiornikkullu atugaasa index-iata ESCS-p (kanaartaq x) sanilliunnerat. ......................................... 70 Figur 39: PISA-mi ”Anguneqartut” aammalu ”Anguneqartussatut ilimagisat” sanilliunneri. ........................ 71 Figur 40: PISA-mi atuarnermi oqaaseqatigiiaat angusaasa inooqatigiinnikkut kingornuttagaannik akornutinik

qallunaat kisitsisaataanni iluarsiissuteqarneq. ................................................................................................. 72 Figur 41: Maligassiisut siumut ingerlasut utersaartullu. .................................................................................. 76

5

Figur 42: Atuartut angusaasa, figur 40-mi takutinneqartut, iluarsiiffiginerannik assersuut

agguaqatigiissitsinertalik – ningallit aappaluttup qorsuullu takutippaat immikkoortuni taakkunani marlunni

agguaqatigiissitsilluni aksini nalingi. Qallunaat kisitsisaataat. ........................................................................ 77 Figur 43: 7. klassimi qallunaat oqaasiini alloriarfimmi misilitsinnermi angusat (y-akse) aammalu

inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu qaffasissutsip (x-akse) sanilliunnerat. .......................................... 78 Figur 44: 3. klassimi matematikkimi alloriarfimmi misilitsinnermi angusat (y-akse) aammalu

inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu qaffasissutsip (x-akse) sanillinneri. .............................................. 79 Figur 45: Siunissami ataqatigiinneq? Inooqatigiinnermit kingornuttakkat akornutit immikkut Kalaallit

Nunaanni atuunnerat. ....................................................................................................................................... 81

Tabelit allattorsimaffiat:

Tabel 1: Atuarfimmit ataatsimit akullerni alloriarfimmi misilitsinnermi angusanut assersuut. Qupp. 29

Tabel 2: 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni atuartut peqataasut peqataanngitsullu amerlassusii. Qupp. 33

Tabel 3: 2011-mi 3. klassimi ataqatigiinnermut kisitsisit. Qupp. 44

Tabel 4: 2011-mi 7. klassimi ataqatigiinnermut kisitsisit. Qupp. 44

Tabel 5: Matematikkimi 7. aamma 10. klassip akornanni ikaarsaarnerit. Qupp. 59

6

1. Siulequt

Nalunaarusiami uani 2011-p upernaavani 3. aamma 7. klassimi alloriarfinni misilitsinnerni angusat

saqqummiunneqarput. Angusat taakkua aatsaat 2013-imi nalunaarusiatut saqqummiunneqarne-

rannut pingaarnertut patsisaavoq, alloriarfinnut misilitsinnernut database-p ineriartortinneqarnera

aammalu Naliliisarfiup kissaatigimmagu paasissutissat nalunaarusiatut saqqummiunneqarnerinut

peqatigitillugu elektroniskiusumik saqqummiunneqarnissaat. Taamatulli pisoqassappat pisaria-

qarpoq, paasissutissat tamarmik nalunaarusiami matumaniittut siunissamilu saqqummertartussat

aammalu kisitsisit database-miittut assigiilluinnartuunissaat, nalunaarusiamiittut elektroniskiu-

sumillu saqqummiunneqartut assigiinngitsuunissaat pinaveersaarneqartussaammat. Paasissutissat

nalunaarusiami matumani kisinneqartunut tunngaviusut januaarimi 2013-imeersuupput.

Kisitsisaataagallartut elektroniskiusut nittartakkatsinnit uannga pissarsiarineqarsinnaapput:

www.inerisaavik.gl

Alloriarfinni misilitsinnernit angusat maanna ukiuni arlalinneersut pigineqalerput, tassa ukiunit

2007 – 2011-meersut. Taamaattumik nuna tamakkerlugu kommunikkuutaartumillu atuartitsissutini

ataasiakkaani angusat ukiuni tulleriinni qanoq ineriartornerannik nalilersuinerit qularnaannerit

maanna ingerlanneqarsinnaalerput. Atuarfinni ataasiakkaani qanoq ineriartortoqarnersoq nalingin-

naasumik nalunaarusiami pingaarnermi oqaaseqarfigineqarneq ajorpoq. Tamatumunnga patsisaasoq

siulleq tassaavoq, atuarfinni ataasiakkaani atuartut amerlanngitsunnguusinnaasarnerat, tamannalu

tunngavigalugu alloriarfinni misilitsinnerni angusat kisiisa aallaavigalugit atuarfinni nalingin-

naasumik ineriartornerup oqaaseqarfiginissaa isumaqanngilaq. Patsisaasup taassuma saniatigut

atuarfinni angusaasut misissornissaannut statistikkimi tunngaviusumik periutsit ajornartorsiu-

taapput, tamannalu kapitalimi 7-imi immikkut sammisami annertunerusumik sammineqarpoq.

2011-imi alloriarfinni misilitsinnerni angusat immikkut soqutiginarput, tassami alloriarfinni

misilitsittarnerit aallartimmatali aatsaat atuartitsissutini angusat, 7. klassimi matematik eqqaas-

sanngikkaanni, siullermeertumik tamarmik siuariarfiupput. Aatsaat taamatut pisoqarpoq ineriartor-

neruvorlu annertuumik nuannaajallannartoq, tamannalu nalunaarusiami matumani eqqartorne-

qassaaq. Matumani erseqqissaatigineqassaaq, alloriarfinni misilitsinnerni angusat inerneri siulli-

ullugit nalilertaratsigit, tassa piffissap ingerlanerani ineriartorneq allaaserisarparput, ineriartorneq

sooq taamatut ingerlanersoq annertunerusumik nassuiaatissarsiornagu. Kapitali 6-imi atuartut

angusaat naleqqiussiffeqarluta nalilersorniarsimavagut, angusat pitsaasuunersut pitsaasuun-

nginnersulluunniit allaaseriniarsimallutigit.

Inerisaaviup databasit pigisai, alloriarfinni misilitsinnerni aammalu 10. klassimi inaarutaasumik

misilitsinnerni angusanik imaqartut imatut suliaapput, atuartut ataasiakkaat atuarnerat tamaat malin-

naavigineqarsinnaallutik. 2010-mi alloriarfinni misilitsinnernit nalunaarusiami immikkut sammisa-

mi atuarnerup alloriarfinniit alloriarfinnut qanoq ingerlasarnera sammivarput, atuartut 3. klassimit

7. klassi aqqusaarlugu naggataatigullu 10. klassimi inaarutaasumik misilitsikkamik ilinniak-

kamikkut ineriartornerat misissoratsigu. Nalunaarusiaq manna aallarnerfigalugu alloriarfinniit

ingerlaqqittarnermik misissuinerit taamaattut misilitsinnernit nalunaarusiatsinni nalinginnaasuni

7

ilannguttalissavagut. Neriuutigaara misissuinerit taamaattut ilinniartitsisut atuarfiillu pisortaasa

atuartut atuarnerminni ilinniakkamikkut ineriartornerannik eqqummaarinnerulersissagaat, ineriartor-

neq taanna uningani pitsaasumik ingerlaniassammat.

Alloriarfinnit misilitsinnernit nalunaarusiat siulliit assingalugit nalunaarusiaq una aamma immikkut

sammisamik imaqarpoq. Nalunaarusiami immikkut eqqartorneqartoq tassaavoq Inooqataanermit

kingornuttakkat akornutit. Taaguut taanna atuarfik pillugu inatsimmi nutaami december 2012-imi

akuerineqartumi ilaavoq. Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit uuttorneqartarneri periutsit

ullutsinni nunanilu tamalaani atorneqartut malillugit pisarpoq, meeqqat atuarfimmi misilitsin-

nerminni angusaannik misissuinermut ilagitillugu. Taamaattumik Naliliisarfiup 2011-mi alloriar-

finni misilitsinnernit nalunaarusiamini suliaminut nalinginnaasunut ilagitillugu inooqataanermit

kingornuttakkat akornutit aamma siullermeersumik misissuiffigai, nunani tamalaani atuarfinni

misilitsinnerni, soorlu TIMSS-imi PISA-milu, periusaasartut malillugit.

Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit uuttornissaannut periutsinik ineriartortitsinermi,

taamaattumillu aamma alloriarfinni misilitsinnerni angusanik inooqatigiinnikkut aningaasarsior-

nikkullu atukkat aallaavigalugit angusanik iluarsiiniarnermi, Naatsorsueqqissaartarfik suleqatigine-

qarpoq. Kalaallit Nunaannili angajoqqaat suliffii pillugit paasissutissanik amingaateqarpugut, taan-

nalu amigaat tassaavoq naatsorsuinerni taakkunani misissuiffiusut pingasuusut ilaat. Misissuiffiusut

allat tassaapput angajoqqaat ilinniagaat aningaasarsiaallu, Naatsorsueqqissaartarfimmit pigineqa-

reersut. Inerisaavik isumaqarpoq, atuartut alloriarfinni misilitsinnerni angusaasa inuuniarnikkut

aningaasarsiornikkullu atugaannik iluarsiissuteqarnissamut suli piffissanngunngitsoq.

Alloriarfinni misilitsinnerit ukiuini siullerni Inerisaaviup atuartunut suliassiissutit apeqqutillu

pitsaassusaat ukiumiillu ukiumut sanilliunneqarsinnaaneri pingaartillugit sammivai, ukiut ingerlane-

rini angusat ineriartorneri taamaaliornikkut malinnaaffigineqarsinnaammata. Piffissami tulliuttumi

suliaq salliutillugu sammineqartussaq tassaavoq, nuna tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiif-

finnik, angusanut skala-tut isikkulimmik nuna tamakkerlugu atuuttumik peqalernissaq; taakkua

alloriarfinni misilitsinnerni angusanut nalilersuutaasinnaapput skala-tut suliaasut, taamaaliornikkut

atuartut angusaat pitsaasuunersut pitsaannginnersulluunniit oqaatigineqarsinnaanngussammata.

Angusanut skala-mik peqalernissaq pingaaruteqarluinnartuuvoq suliarlu taanna ilisimatuussutsikkut

suliatigut ingerlanneqartussaalluni, matematikki siulliuteriarlugu oqaatsinik atuartitsissutit tulliun-

neqartussaallutik. Suliami misissuinerit uppernarsaasiuinerillu annertukulussammata suliaq 2013-p

annersaani ingerlanneqartussaavoq.

Ersarissumik oqaatigineqassaaq, atuartut alloriarfinni misilitsinnerni angusaat taakkua atuarner-

minni ilinniakkamikkut angusaannik nalilersuinermi naliliissutaassanngimmata. Atuartit-sinermut

atassusiinermik pamersaanikkullu allatigut atuarfiit naliliinerannik ilaqartinneqar-tariaqarput, soorlu

atuartut 3. klassimi namminneq suliaminnik saqqummiinerannik, 7. klassimi aalajangersimasumik

sammisaqarluni suliamik kiisalu ingerlaavartumik naliliisarnermik. Taamatut-taaq atuartut

ilinniakkamikkut ineriartornerat qaffassarniarlugu alloriarfinni misilitsissutit ulluin-narni

atuartitsinermi atuartitsissutitut atorneqassanngillat, tassami ilinniagaqarsimaneq aallaaviga-lugu

8

atuartitsinerup atuartut alloriarfinni misilitsinnerni angusaat qaffassinnaammatigit – killormut

samminani. Alloriarfinnili misilitsissutit sakkuulluarsinnaapput, atuartup piginnaasaqarfii, minne-

runngitsumillu sanngiiffii, ujartorniaraanni, taamaalioreeraannilu pamersaanikkut siunertalimmik

suliniutit ingerlatilerlugit.

Alloriarfinni misilitsinnernit nalunaarusiat 2011-imi 2012-imilu angusanik imaqartut 2013-ip inger-

lanerani saqqummersinneqassapput. Neriuutigaara 2013-ip ingerlanerani alloriarfinni misilitsin-

nernit nalunaarusiat misilitsittoqareeraangat pilertukannersumik saqqummiunneqartalissasut, nalu-

naarusiat nutaajusut sulilu ilinniartitsisunit, atuarfiit pisortaannit allanillu atuarfimmik allatigullu

ilinniartitaanermik soqutiginnittunit atorluarneqarsinnaasut pigineqartalissammata.

Atuarluarina.

Jens Jakobsen -

Ilinniarnermik Ilisimatusarfimmi Inerisaaviup pisortaa

9

2. Eqikkagaq atuarnissaanullu ilitsersuut

2011-p upernaavani kingumut 3. aamma 7. klassimi alloriarfinni misilitsittoqarpoq. Atuarfimmi

naliliisarnermik nalunaarut malillugu ukiut tamaasa 3. klassimi kalaallit qallunaallu oqaasiini aam-

malu matematikkimi misilitsittoqartussaavoq, 7. klassimilu atuartitsissutit taakkua tuluit oqaasiinik

ilallugit misilitsiffiupput. Misilitsissutissat pingajussaannik kingulliusumillu 2006-imi misilerarne-

qareermata nuna tamakkerlugu ukiut tallimassaat alloriarfinni misilitsittoqarpoq. Kalaallit Nunaanni

alloriarfinni misilitsissutit ineriartortinneqarnerat aammalu inooqataanermit kingornuttakkat

akornutit pillugit aallaqqaasiut naatsoq Kapitali 3-mi Aallaqqaasiummi eqqartorneqarput.

Alloriarfinni misilitsissutit imatut ineriartortitaapput, taakkunani suliassat apeqqutillu nunani

tamalaani misilitsissutini assingusuni psykometrimi piumasaqaatinik nalinginnaasunik naammassi-

saqarfiullutik. Taamatut iliornikkut atuartut naammassisaat, suliaasa eqqortut amerlassusaannut

nalilersuuteqarluni, pisariitsumik uuttortarneqarsinnaalerput sanilliunneqarsinnaalerlutillu. Angusat

misissornerini Nunani Avannarlerni periuseq malinneqarpoq, taakkunani inerniliillaqqissuseq kisiat

naatsorsugaaneq ajorpoq, tassa akissutit eqqortut kisiisa pinnagit, aammali inernileeriaasinnaaneq,

tassa piffissaq atuartut suliassiissutinut atorsimasaat naatsorsorneqartarpoq. Nalunaarusiami

matumani inerniliillaqqissutsip siamasissusia ilanngullugu aamma misissorneqarpoq. Inerniliillaq-

qissutsip siamasissusia taanna box-plots atorlugit takutinneqarpoq, inerniliillaqqissuseq pillugu

paasissutissanik amerlasuunik ataatsikkut takutitsiffiusuni. Taakkua pillugit Kapitali 4: Periutsit

takukkit.

2011-mi alloriarfinni misilitsittoqareermat ukiuni ima amerlatigisuni paasissutissat katersorneqartut

pigineqalerput, ineriartornerit takussutissiallu qularnaannerusumik statistikkikkut naatsorsorlugit

saqqummiunneqarsinnaalerlutik, taamaalisoqarneranilu atuartut akissutaannik misissueriaatsit

nutaat pilerput. Alloriarfinni misilitsinnernut database-p pissusii suli misissugaapput nalornissutillu

taakkua eqqaamallugit piffissamut 2007 – 2011-mut aammalu ukiumut 2011-mut misilitsiffiusumut

inerniliinerit ukua oqaatigineqassapput:

Atuartut tamarmik alloriarfinni misilitsittussaapput, taamaattorli peqataannginnissamut

periarfissaqarpoq. Atuartut 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni peqataanngitsut qassiuneri

qularnaatsumik maannakkut naatsorsorneqarsinnaanngilaq, atuartulli alloriarfinni taakku-

nani marlunni tamarmiusut naatsorsuutigigaanni peqataanngitsut 12,5%-unissaat ilimagine-

qarpoq. 3. klassimi misilitsinngitsoortartut procentinngorlugit annertuumik ikileriarneri

naammagisimaarneqarpoq, ajoraluartumilli 7. klassimi suli misilitsinngitsoortartut amerlap-

put, tassami atuartut tallimaagaangata ataaseq klassimi tassani misilitsinngitsoortarpoq.

Nuna tamakkerlugu inerniliillaqqissuseq eqqarsaatigalugu piffissamut 2007 – 2011-mut

ukua oqaatigineqarsinnaapput:

1. 3. klassimi kalaallit oqaasii ilinniakkatigut naammaginanngitsumik angusaqarfi-

uvoq, inerniliillaqqissutsimi 37%-ip 50%-illu akornanniilluni. Piffissamili tassani

3. klassimi inerniliillaqqissuseq malunnartumik siuariarfiuvoq. 7. klassimi inerni-

10

liillaqqissuseq naammaginartumit qaffasinneruvoq, angusat 60%-ip 64%-illu akor-

nanniillutik, taamaattorli piffissaq 2007 – 2010 appariarfiusinnarluni 2011

siuariarfiuvoq.

2. 3. klassimi qallunaat oqaasii ilinniakkatigut naammaginanngitsumik angusaqar-

fiupput, angusat 44%-ip 50%-illu akornanniillutik, taamaattorli piffissami tassani

siuariartoqarpoq, inerniliillaqqissuseq 2011-mi 50%-imut qaffariarluni, naak 2010-

mi appariartoqalaaraluartoq. 7. klassimi angusat naammaginartuupput 60%-ip

missaanniillutik, 2010-mi annikitsumik appariartoqariarluni 2011-mi siuariarto-

qarluni.

3. Tuluit oqaasii piffissami pineqartumi siuariartorfiujuarput. Ukiuni amerlanermi

ilinniakkatigut angusat naammaginartumit appasinnerupput, inerniliillaqqissuseq

46%-ip 49%-illu akornanniilluni, taamaattorli 2011-mi naammaginartumiilerpoq,

inerniliillaqqissuseq 54%-imiilerluni.

4. 3. klassimi matematik naammaginartumiippoq, ineriartorfiunanili, 7. klassimilu

angusat naammaginartup appasinnersaaniipput kinguariartorfiullutillu.

Inernileeriaasinnaaneq atuartitsissutini amerlanerni annertuumik qaffasippoq, tamatumalu

kingunerisaanik maannakkut atuartut tassuunakkut immikkoortinniarnerat ajornakusoorpoq.

Tamatuma takutigunarpaa misilitsissutini suliassat ikippallaartut. Inernileeriaasinnaaneq

piffissami tulliuttumi alaatsinaanneqartuassaaq.

Alloriarfinni misilitsinnerni inerniliillaqqissutsimi assigiinngissutsit annersaasa ilaat kom-

munit assigiinnginneranniippoq. Pingaartumik tamanna kalaallit qallunaallu oqaasiini atuup-

poq, matematikkimili assigiinnginneq malunnarpallaarani.

Oqaatsit angerlarsimaffimmi atugaasut alloriarfinni misilitsinnerni angusanut annertuumik

aamma sunniuteqarput. Atuartut qallunaatut arlariinnilluunniit oqaasillit ataatsimut isigalugit

qallunaat tuluillu oqaasiini kiisalu matematikkimi angusarissaarnerupput, atuartulli

amerlanerpaartaat kalaallisut angerlarsimaffimminni oqaasillit atuartitsissutini taakkunani

angusaat malunnavissumik appasinnerupput.

Atuartut illoqarfinneersut nunaqarfinneersunit qallunaat oqaasiini angusarissaarnerupput.

Akerlianik atuartut nunaqarfinneersut illoqarfinneersunit kalaallit oqaasiini angusarissaar-

nerupput. Atuartitsissummi tuluit oqaasiini annertuumik assigiinngitsoqanngilaq, taamaat-

torli illoqarfinni atuartut angusarissaarnerulaarput. Matematikkimi 3. klassimi nunaqarfinni

atuartut illoqarfinni atuartutut pitsaatigisunik angusaqarput, 7. klassimilu pitsaanerullutik.

3. aamma 7. klassimi atuartitsissutini tamani niviarsiaqqat nukappiaqqanit angusarissaar-

nerupput.

Atuartut 2007-imi 3. klassimi alloriarfimmi misilitsittut amerlasuut 2011-imi 7. klassimi

alloriarfinni misilitseqqipput, soorlulu atuartut amerlasuut 7. klassiullutik 2008-mi alloriar-

fimmi misilitsittut 2011-mi atuarnertik naammassillugu inaarutaasumik misilitsipput.

Taamaalisoqarneratigut atuartut imminnut sanilliullutik inissisimanerinik misissuisinnaaneq

11

periarfissaalerpoq. Nikeriarnernik taamaattunik misissuinerit 2010-mi alloriarfinni misilit-

sinnernit nalunaarusiami siullermeersumik immikkut sammineqarput siunissamilu ukiu-

moortunik nalunaarusiani ilanngunneqartassallutik, tassami piffissap ingerlanerani nikeriar-

nerit taakkua malinnaaviginissaat pingaartuuvoq. 2011-mi misissuinerni paasisat siorna

2010-mi misissuinernit paasisat assigivaat: atuartitsissutini tamani atuartut 3. klassimit 7.

klassimut nuunneranni nikeriarnerit annertupput. Taassuma akerlianik 7. klassimit 10.

klassimut nuunnermi assiliaq ”qerisarpoq”, atuartut imminnut sanilliullutik inissisimaneri

allanngussanatik, 7. klassimit 10. klassimut inaarutaasumik misilitsinnernut ”pikkorissut”

pikkorissuuginnarlutik ”sanngiitsullu” sanngiitsuuinnarlutik.

Alloriarfinni misilitsinnernit nalunaarusiani siullertulli nalunaarusiaq una immikkut sammi-

samik imaqarpoq, itisuumik allaaserineqartumik. Nalunaarusiami matumani inooqataanermit

kingornuttakkat akornutit immikkut sammineqarput. Taakkua atuarfik pillugu inatsimmi

nutartikkami, december 2012-imi akuerineqartumi, taaneqarput oqaatigineqarluni inooqataa-

nermit kingornuttakkat akornutit akiorniarneqassasut. Inooqataanermit kingornuttakkat

akornutit atuarfimmik aammalu atuartut misilitsinnerni, soorlu alloriarfinni misilitsinnerni,

angusaannik misissuinerni ilaatissallugit naleqquppoq. Matumani oqaatigineqassaaq siusin-

nerusukkut Kalaallit Nunaanni atuarfimmi inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit

pillugit annertunerusumik misissuisoqarsimanngimmat, tamannalu aatsaat nalunaarusiami

matumani paasissutissat saqqummiunnerisigut naatsorsornerisigullu pivoq. Erseqqissaatigi-

neqassaaq, immikkut sammisami angusat paasisallu saqqummiunneqartut paasisatut allan-

ngorteqqitassaanngitsutut saqqummiunneqanngimmata, Kalaallit Nunaannili inooqataa-

nermit kingornuttakkat akornutit pillugit ilisimatuussutsikkut suliamik aallarniinertut isigisa-

riaqarlutik. Inerniliussaagallartut saqqummiunneqarnerinut patsisaaneruvoq, atuarfimmik

suliaqartut ilisimatuullu sammineqartoq pillugu oqallisigisaqarnerat annertusarusunne-

qarmat.

Paasisaq tupaallannartuusinnaasoq tassaavoq – taamaattorli paasisatut siullertut taamaallaat

suli taaneqarsinnaasoq – inooqataanermit kingornuttakkat akornutit atuartut ilinniakka-

mikkut angusaasa paasinissaat eqqarsaatigalugu kalaallini inuiaqatigiinni malunniusi-

maanngimmata, tamannalu arlaqartunik assigiinngitsunik nassuiaateqarsinnaavoq. Nassuiaa-

taasinnaasoq ataaseq immikkut sammisami taaneqartoq tassaasinnaavoq, ”atukkat aalaja-

ngersimasut”, soorlu piffissami aalajangersumi innartarneq, angerlarsimaffimmi meeqqanut

inuusuttunullu atugaritinneqartut inuiaqatigiinnik aaqqissuussiffiusumi, Kalaallit Nunaanni

atugaasumi, pingaaruteqarnerusinnaammata. Neriuutigaarput immikkut sammisap maani

allaaserineqartup pamersaanermi oqallinneq siuarsaaqataaffigisinnaagaa, taamaaliornikkut

qulequtaq ilisimatuussuseq tunngavigalugu suli ersarissarneqarsinnaammat ulluinnarnilu

sulisut misilittagaannik tunngaveqartinneqarluni.

Kapitali 8 naggasiussamik naatsumik imaqarpoq, Kapitali 9-lu nalunaarusiap matuma suliarinerani

najoqqutanik atorneqartunik imaqarluni. Alloriarfinni misilitsinnernit nalunaarusiani najoqqutat

maannamut atorneqartarput, najoqqutalli taakkua allatap iluani suli ersarissumik taaneqarneq

ajorput. Immikkut sammisat ilanngunneqartalermata eqqarsaatigineqarpoq, suut najoqqutarineqartut

12

allatat iluini allanneqartalernissaat, nalunaarusiat taamaaliornikkut uppernassusaat annertusarne-

qassammat, nalunaarusianillu atuartut najoqqutanut toqqaannartumik ingerlasinnaanngussapput.

Kapitali 10-mi tabel-it 2007-imit 2011-mut alloriarfinni misilitsinnerni nunamut tamarmut,

kommuninut atuarfinnullu angusanik uppernarsaataasunik takussutissaqarfiusut ilanngunneqarput.

13

3. Aallaqqaasiut

Alloriarfinni misilitsissutit ineriartortinnerat 2003-mi ingerlanneqalerpoq. Misilitsissutit 2007-imi

siullermeerlugit atorneqalinnginneranni 2006 ilanngullugu pingasoriarlugit misileraqqaarneqarput.1

Misileraanerit ataasiakkaat annikitsumik eqqartorneqarneri kiisalu kalaallit alloriarfinni misilitsis-

sutini nuna tamakkerlugu naleqqiussiffiinik2 pilersitsiniarluni suliat siulliit allaaserineqarneri allori-

arfinni misilitsinnerit pillugit nalunaarusiani ukiuni siullerni saqqummersuni atuarneqarsinnaapput.

Nukarliit akulliillu alloriarfiini angusat tunngavigalugit karakteeriliisoqarneq ajorpoq. Atuartut

alloriarfinni misilitsissutit angusiffiginiartussaanngilaat, alloriarfimmut tullermut ingerlaqqinnis-

sartik anguniarlugu. Alloriarfinni misilitsittarnerit tassaapput, atuartut atuarneranni piffissami

aalajangersimasumi atuartitsissutini ataasiakkaani ilikkagassatut anguniagassanut sanilliullugit

atuartut angusaannik nalunaarsuinerit. Naliliisarfik nuna tamakkerlugu pamersaanermi naleqqius-

siffiit3 ineriartortinniarlugit maanna suliniuteqarpoq, alloriarfinni misilitsinnerni angusat qaffasis-

susii assigiinngitsut allaaseralugit. Taamaaliornikkut atuarfiit ilinniartitsisullu nalunaarusiami allori-

arfiillu naammassinerini ataatsimoortumik nalilersuinerminni atuartut angusaat naammaginarnersut

naammaginannginnersulluunniit oqaatigisinnaanngussammatigit. Alloriarfinni misilitsissutinut nuna

tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiiffinnik ineriartortitsilluni sulineq misissuinernik uppernarsaa-

siuinernillu annertukuluttunik ilaqarmat suliaq 2013-p annersaani ingerlanneqartussaavoq.

Alloriarfinni misilitsissutit atuartup ilinniakkamigut pikkorissusaa uuttortartarpaat, tamannalu

pisarpoq akissutit eqqortut suliassiissutinut atuartup takusimasaanut sanilliunnerisigut, ”suliassat

aqqusaakkat amerlassusaannik”4 aamma taaneqartartunik. Tamatuma peqatigisaanik atuartup

suliassiissutinik akisiniarnermini sukkassusaa aamma nalilersussallugu ajornarunnaartarpoq.

Pingaartumik 7. klassimi atuartut suliassat tamakkerlugit takusarpaat, tamannalu patsiseqarsin-

naavoq atuartut misilitsissutit naaniarlugit suliassiissutit amerlasuut alluinnartarmatigit. Tamatuma

ersersigunarpaa suliassiissutit ikippallaarnerat. Pisartup taassuma kingunerisaanik atuartut arriitsut

aamma sukkasuut immikkoortikkuminaapput taamaammallu atuartunik ataasiakkaanik ilinniartitsi-

nerup siunertalimmik aaqqeriarsinnaanera ajornakusoortarluni. Atuartut arriitsut sungiusarnerunis-

sartik pisariaqartittarpaat, atuartullu sukkasuut arriinnerusumik sulillutik suliamik qanoq inerneqar-

nissaa eqqarsaatiginerusinnaavaat. Tamatuma kingunerisaanik 3. aamma 7. klassimi matematikkimi

suliassiissutit 10 – 20-nik ilaneqassapput, inernileeriaasinnaanerup naliliinermi atorneqarneruler-

nissaa iluaqutaassanersoq paasisaqarfiorusummat.

Qitiusumit eqqumaffigissallugu pingaartuuvoq, 3. aamma 7. klassimi atuartut ilaat qanoq amerla-

tigisut alloriarfinni misilitsinnerni ataatsimi arlaqartuniluunniit peqataasarnersut. Atuartut tamarmik

alloriarfinni misilitsinnerni tamani peqataasartussaapput, aammali patsisissaqarlutik peqataan-

ngitsoorsinnaapput, soorlu atuartoq annertusisamik atuartitaasimaguni. 2007-imi peqataanngit-

1 2004-mi ”Ikinngutini misiliineq/pilottest”, 2005/2006-imi Field Trial Test aamma 2006-imi Main Study.

2 nuna tamakkerlugu naleqqiussiffiit = landsnormer.

3 nuna tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiussiffiit = nationale pædagogiske normer.

4 suliassat aqqusaakkat amerlassusaat = antal passerede opgaver.

14

soorneq 20%-ip aamma 27%-ip akornanniippoq, taannalu nunanut allanut sanilliullugu anner-

tuujuvoq. 2010-p tungaanut peqataanngitsoorneq klassini taakkunani marlunni 10%-ip missaanut

appariarpoq, appariarnera taanna annertuujulluni. Tamatuma takutippaa alloriarfinni misilitsit-

tarnerit atuarfimmi maanna atugaalersimasut atuarfiillu misilitsinnerni taakkunani peqataanissartik

pingaartikkaat. Ineriartorneq taanna pitsaasuuvoq, kisiannili peqataanngittarneq suli annertuujuvoq.

Naliliisarfiup atuarfiit arlaqartut suleqatigalugit 2012-imi 2013-imilu atuarfiit atuartunik nalunaar-

suiffiata, Tabulex TEA-p, pitsaasuulernissaa sulissutigaa, neriuutigineqarporlu 2013-imi alloriar-

finni misilitsinnerit aqqutigalugit misilitsinnerni peqataanngitsoortarnerup annertussusaanik tutsui-

ginartunik kisitsisaateqalernissaq.

Inerisaaviup atuarfiit ilinniartitsisullu assigalugit sivisuumik kissaatigaa, ”angusanut skala-mik”5

ineriartortitsinissaq, tassa skala, atuartut angusaasa pitsaasuunerinik naammaginannginnerinilluun-

niit takutitsisoq. Matumani eqqumaffigineqassaaq, alloriarfinni misilitsinnerni atuartut angusaannut

karakteeriliinissaq siunertarineqanngimmat. Siunertarineqarporli alloriarfinni misilitsinnerni nuna

tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiussiffiit, angusanut skala-tut taaneqartut, nalunaarusiamik

suliaqartoqarnerani, atuartunut pilersaarusiortoqarnerani aammalu pamersaanermi sulianik ingerlat-

sinermi naliliisarnermik oqinnerulersitsillutillu assigiiaartitsilissasut. Angusat qaffasissusaannik

assigiiaartunik allaaserinninnerit angajoqqaanik suleqateqarnermi aamma atorneqarsinnaapput.

Atuarfiit najoqqutarisinnaasaannik nalunaaruteqarnissaq pisariaqartuusinnaavoq, tamannali pitin-

nagu piareersarluarsimanissaq pisariaqarpoq. Angusat qanoq qaffasitsiginerannut skalamik suliaqar-

neq kalaallit alloriarfinni misilitsissutaanni nuna tamakkerlugu naleqqiussiffinnik ineriartortitsil-

luni suliaqarnermut annertuumik attuumassuteqarpoq.

Alloriarfinni misilitsissutaasartut ukiuni arlaqartuni ineriartortinneqareermata maannakkut

isumaqarnarpoq, misilitsissutini suliassiissutit psykometrimi pissusii eqqarsaatigalugit pitsaassuse-

qarlualersut. Ineriartortitsilluni suliassaq tulliuttoq tassaavoq item-bankimik6 pilersitsinissaq; taa-

maaliornikkut suliassiissutit psykometrimi pissusiinik misilerarsimareersunik taarsersuisoqarsin-

naalissaaq. Taamatut pisoqarpat suliassiissutit atorneqareersut tamanut saqqummiunneqarsinnaa-

lissapput aammalu atuarfiit ilinniartitsisullu ulluinnarni atuartitsinerminni alloriarfinni misilitsis-

sutinik atorneqareersunik pamersaaneq didaktikkilu pillugit oqallikkaangamik assersuutissaminnik

pigisaqalissallutik. Naliliisarfiup alloriarfinni misilitsittarnerit pillugit sapinngisamik ammasuu-

nissaq pingaartippaa, alloriarfinnilu misilitsinnerni angusat suli annertunerusumik atuarfinni pamer-

saanermi atorneqarsinnaassapput ingerlaavartumik naliliisarnernut ilagitillugit.

Alloriarfinni misilitsissutit Kalaallit Nunaanni ilikkagassatut anguniagassanut qilersorsimasuupput.

Tamatumunnga atatillugu apeqqutaalerpoq ilikkagassatut anguniagassat qaffasinnerpaamik appa-

sinnerpaamilluunniit piumasaqaataanersut. Apeqqulli taanna iluamik akissutissarsineqar-

nikuunngilaq, Naliliisarfiulli alloriarfinni misilitsissutissanik sanagaangami ilikkagassatut angunia-

gassat qaffasinnerpaamik piumasaqaatitut isigisarpai, tassami pingaartuuvoq ilinniartitsisut atuar-

tullu naliliinermi nalilersuinermilu suut piumasaqaatigalugit naliliissutaanersut ilisimassagaat.

5 ”angusanut skala” = præstationsskala.

6 Itembank: misilitsinnermi suliassanik misilerarneqareersunik ’toqqorsivik’.

15

Alloriarfinni misilitsissutit suliassartaanni ilikkagassatut anguniagassani piumasaqaatit qaangerlugit

piumasaqartoqarsinnaanngilaq. Apeqqut alla tassaavoq, ilikkagassatut anguniagassat nunani tama-

laani atuartitsissutini ilikkagaqarniarnermi piumasaqaatinut nallersuussinnaanersut. Tamanna

paasissagaanni nunani tamalaani misilitsissutit Kalaallit Nunaanni atuartut misilitsiffigisariaqarpaat

tamannalu 2011-imi pivoq, TIMSS 2007-imi matematikkimi misilitsissutit misilinneqarmata. Suliaq

taanna ukiuni tullerni annertuumik pingaartinneqartussaavoq, aamma nuna tamakkerlugu pamersaa-

nermi naleqqiiffinnik angusanullu skalamik suliaqarnermi.

Alloriarfinni misilitsissutit avataaneersumit nalilersorneqarnissaat pingaartuuvoq, taakkununnga

attuumassuteqanngitsup nunatsinni alloriarfinni misilitsissutit pitsaaqutaat pitsaanngequtaallu

nalilersorsinnaassammagit. Naliliisarfiup 2012-ip aallartinneraniilli avataaneersumit naliliinissap

Enhet for kvantitative utdanningsanalyser, EKVA, Oslo-mi universitetimeersumit, ingerlanneqar-

nissaa sulissutigaa. Suliniulli taanna ajoraluartumik maannamut iluatsinngilaq, maannali naliliinis-

saq taanna Nunani Avannarlerni nunamit allamit ingerlanneqarnissaa sulissutigineqarpoq.

Nalunaarut una, siuliani nalunaarutit assigalugit, 2011-mi alloriarfinni misilitsittoqarneranit kingu-

sinneroqisumik saqqummiunneqarpoq. Siusinnerusukkut nalunaarutaareersutut tamanna patsi-

seqarpoq, alloriarfinnut misilitsissutinut database-p suliaanerata ajornartorsiutaaneranik. Ilaatigut

median-imik naliusup assigiissumik kisinneqarnissaa ajornartorsiutaavoq, taamatuttaarlu atuarfiit

atuartunik nalunaarsuiffiannit, Tabulex TEA-mit, atuartut amerlassusaat eqqortut pissarsiariniar-

nerat ajornartorsiutaalluni. 2013-imi ajornartorsiutit taakkua ilaasa qaangerneqarnissaat siunertara-

lugu suliniutit arlaqartut ingerlanneqarput, neriuutaavorlu alloriarfinni misilitsinnernut database

2013-ip naanerani ajornartorsiuteqarfiujunnaassasoq. Taamatut pisoqassappat alloriarfinni misilit-

sinnernit nalunaarusiat misilitsittoqareersorlu pilertukannersumik saqqummersinneqarsinnaalis-

sapput, atuarfiit angusanik eqqartorneqartunut attuumassuteqartunik nutaajusunillu taamaalillutik

pisinnaalissallutik.

Taaguut inooqataanermit kingornuttakkat akornutit nunani tamalaani atuarnermik ilinniartitaa-

nermillu oqallittoqarnerani annertuumik ilaatinneqartarpoq, taamatuttaarlu pisoqartarpoq atuarfiup

taassumalu angerlarsimaffinnut attuumassuteqarneranik inuuniarnikkullu atukkat pillugit oqallitto-

qarnerani. Tamatumunnga peqatigitillugu atuarfiit misissugaanerisa ilaanni atuarfiit angusaannut

inooqataanermit kingornuttakkat iluarsiissutigineqartarput. Nalunaarusiami matumani Kalaallit

Nunaanni atuarfimmi inooqataanermit kingornuttakkat atugaanerat siullermeersumik naatsorsorne-

qarpoq. Kisitsisit takutippaat, inooqataanermit kingornuttakkat akornutaasut inuiaqatigiinni

saqqumivallaartuunngitsut. Tamatumunngali peqatigitillugu oqaatigineqassaaq, nalunaarusiami uani

paasisat saqqummiunneqartut kisitseqqaarnernit siullernit pisuummata, taamalu inooqataanermit

kingornuttakkat atuarfillu pillugit oqallinnermi ingerlaavartumi ilanngussassatut isigisariaqarlutik.

Erseqqissaatigineqassaaq Naliliisarfiup piffissami matumani atuarfiit angusaat inooqataanermit

aningaasarsiornermillu atukkat aallaavigalugit iluarsiisinnaananilu taamaaliornissani kissaatigin-

ngimmagu, tamanna aatsaat pisinnaavoq ilisimasatigut tunngavissat qularnaatsut pigineqalerpata.

16

4. Periutsit

Suliassiissutit alloriarfinni misilitsinnerni atorneqartut psykometrimi assigiissuunissamik piumasa-

qaatit nutaaliaasut malillugit suliaasimanissaat pingaartuuvoq, soorlu taakkua nunani tamalaani

misissuinerni soorlu TIMSS-imi, PIRLS-imi7 aamma PISA

8-mi atorneqartartut. Assigiiaartuu-

nissamik piumasaqaat Europami naliliisarnerni piumasaqaatit nutaajunerusut ilagaat, naak Georg

Raschip Danmarkimi 1960-imili tunngavii suliarereeraluarai. USA-mi nuna tamakkerlugu misilitsit-

tarnerni, NAEP-ini9, 1983-imiilli assigiiaartuunissamik piumasaqaatit atortuaannarneqarput. Dansk

Psykologisk Forlagip misilitsissutini ineriartortissimasaani tamani piumasaqaatit taakkua 1970-

imiilli aamma atorneqarput. Suliassiissutit pissusiinut tunngatillugu psykometrimi assigiissuu-

nissamik piumasaqaatit statistikkimi Rasch model10

atorlugu misissorneqartarput. Suliassat statistik-

kimi piumasaqaatit naammaginartumik qaangersinnaaleraangatigit, taamaattumillu aamma assigii-

aartuulerlutik, aatsaat misilitsinnerni ulluinnarni ingerlanneqartuni atorneqarsinnaalersarput.

Alloriarfinni misilitsinnerni angusanik saqqummiussinermi Nunani Avannarlerni periutsit nalingin-

naasut malinneqarput. Nunani taakkunani inerniliillaqqissutsimut11 aamma inernileeriaasinnaa-

nermut12 uuttuutinik atuisoqartarpoq. Misissuiffiusut taakkua marluk nalilerneqarsinnaanissaat

atuartullu misissuiffinni taakkunani marlunni immikkoortiterneqarsinnaanissaat pingaartuuvoq.

Ulluinnarni atuartitsinermi pamersaatilluni naliliinermi periutsit atorneqartut amerlanerpaat atuartut

nalilerneqartut immikkoortitersinnaasariaqarpaat. Alloriarfinni misilitsissutit ima aaqqinneqarsima-

sariaqarput, atuartut ilaannaannit suliassat tamakkerlugit naammassineqarsinnaasunngorlugit atuar-

tullu amerlanngitsuinnaat suliassanik tamanik kukkunatik suliarinnissinnaasunngorlugit; tamannalu

alloriarfinni misilitsissutit pitsaassusaannut takussutissaavoq.13

Alloriarfinni misilitsissutini suliassat ilisarnaataasa ilagaat, atuartut ataasiakkaat akissutaasa14

suliassiissutinut akissumminni angusaannut tamarmiusunut pisariitsumik naatsorsorneqarsinnaa-

nissaat, tassa akissutit eqqortut tamakkerlugit. Taamaaliornikkut atuartut ataasiakkaat atuartitsis-

7 IEA, International Association for the Evaluation of Educational Achievement-imit naalisagaasoq, attaviitsuuvoq

nunat tamalaat ilisimatusarfiisa suleqatigiiffiat, nunarpassuarni ilinniartitaanerup iluani sanilliussilluni misissuinernik

ingerlatsisartoq, soorlu TIMSS-imik (matematikkimi pinngortitalerinermilu) aamma PIRLS-imik (atuarneq pillugu) –

DK-mi 4. aamma 8. klassini. 8 OECD-p matematikkimi, pinngortitalerinermi atuarnermilu nunani tamalaani ”PISA / Programme for International

Student Assessment”-imi misissuinerit ingerlattarpai. Misissuinerni taakkunani atuartut peqataasut 15-inik

ukioqartuupput. 9 NAEP National Assessment of Educational Progress-imit naalisagaavoq.

10 Rasch model psykometrimi piumasaqaatinut ilanngullugu Kapitel 4-mi tulliullugu eqqartorneqarpoq.

11 Inerniliillaqqissuseq. Kalaallisut taaguut nutaaq taanna 2008-mut, 2009-mut 2010-mullu nalunaarusiornermi

nassuiarneqarpoq. 12

Inernileeriaasinnaaneq. Kalaallisut taaguut nutaaq taanna 2008-mut, 2009-mut 2010-mullu nalunaarusiornermi

nassuiarneqarpoq. 13

Atuartup malugiguniuk suliassat 20 %-iisa missaannaat eqqortumik suliaralugit pakatsisimaalissaaq

tunniuteriaannaalerlunilu. Akerlianik atuartup pikkorissup suliassat 80 %-tii ajornannginaarunigit unamminartui

ilumoorukkunnaassavai taamaalillunilu kukkusaqattaalerluni suliassat ajornanngippallaarnerannik taamaallaat

patsiseqartumik. 14

atuartup akissutaa = elevscore.

17

sutini ataasiakkaani ilinniakkamikkut piginnaasaat naatsorsorneqarsinnaalissapput, atuartut ataasi-

akkaat akissutaasa eqqortut katiterlugit kisiinnarnerisigut.

Suliassiissutit ’sanimut saateriarlugit’, tassa suliassiissutit ataasiakkaarlugit, aamma kisinneqar-

sinnaapput. Tassani atuartut suliassiissummik ataatsimik eqqortumik akisisimasut amerlassusaat

suliassiissutip taassuma qanoq nalorninartigineranut – imaluunniit qanoq nalorninanngitsigineranut

– takussutissaavoq. Atuartut piginnaasaannut suliassiissutillu qanoq nalorninartiginerannut uuttuutit

taakkua marluk ’suallanneqanngitsut’15

Rasch model atorlugu atuartut piginnaasaannut sulias-

siissutillu qanoq nalorninartiginerannut uuttuutinngortinneqartarput ’ersinngitsut’16

. Tamatumunnga

nalinginnaasumik pissutaavoq, angusat ’suallanneqanngitsut’ kisinniarnerat ajornakusoortarmat.

Assersuutigalugu PISA-mi nunani tamalaani misissuinerni angusanut 500 qiteritinneqartarpoq,17

100 point-imik nikinganeqartillugu18

, angusat ’suallanneqanngitsut’ kiseqqitat, tassa PISA-mi

angusat, aalajangerniarnerini atorneqartarput. Pamersaanermi periutsini, ulluinnarni naliliinermi

angusat ’suallanneqanngitsut’ pointinngortinniarnerini atorneqartartuni, aamma taamatut periuse-

qartoqartarpoq.

Angusat ’suallanneqanngitsut’ angusanut ’ersinngitsunut’ kiseqqinneqartarnerat19

arlalitsigut ilua-

qutissartaqarpoq, kisitseqqiinerlu taanna teknikkiuneruvoq statistikkimi atugaasartoq. Ilaatigut

atuartut angusaat ’ersinngitsut’ kisinnissaat angusat ’suallanneqanngitsut’ kisinnissaannit ajornan-

nginnerullunilu teknikkikkut eqqornerusarpoq, soorlu atuartup piginnaasaasa pissutsinut tunuliaqu-

taasunut,20

soorlu suiaassutsimut, inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutaasunut21

assigi-

saannullu sanilliullugit misissornerini.

Kisitseqqinnermi tassani ajoqutit takujuminartuupput, ilaatigut angusat suallanneqanngitsut

angusanut ersinngitsunut kisinniaraanni tabel kisitseqqissutaasoq22

atortariaqassammat. Angusat

ulluinnarni atorneqartussanngoraangata aammalu soorlu angusat kingunerisaannik ilinniartitsinikkut

allannguisoqassatillugu kikkut taamaaliortussaanerat ilisimaariniaraanni kisitseqqinneq taanna

pinngitsoorniagassaavoq.

15

uuttuutit suallanneqanngitsut = rå score-mål. 16

uuttuutit ersinngitsut = latente scores. 17

qiteritinneqartoq / qiteq = midtpunkt. 18

nikinganeq = standardafvigelse. Statistikkimi kisitsisit qanoq siamasitsiginerinut qallunaatut taaguutit

nalinginnaanerpaat marluk tassaapput standardafvigelse aamma varians. Taakkua saniatigut siamasissutsimut

qallunaatut oqaatsit allat atorneqartartut tassaapput fordeling aamma spredning. Kalaallisut oqaaseq alla

atorneqarsinnaasoq tassaavoq siaruarsimaneq imaluunniit siamasissuseq. Ukiut siuliini nalunaarusiani standardafvigelse

kalaallisuumut oqaaseq siamasissuseq atorlugu nutsigaavoq. Nalunaarusiami uani qallunaat oqaasii assigiinngitsut

tulleriillugit atorneqaqattaarmata immikkoortikkumallugit standardafvigelse nikinganermik nutserneqarpoq.

Qallunaatuuani oqaatsit standardafvigelse, varians, fordeling aamma spredning (ilaatigut taputartuullugit) atorneqartut

kalaallisuumut nutserneranni sorleq pineqarnersoq erseqqissarneqartarumaarpoq, neriuutigalugu kalaallisut taaguutit

aalajaannerusut nalunaarusiani tulliuttuni atugaalerumaartut. 19

kisitseqqinneq = omregning. 20

pissutsit tunuliaqutaasut = baggrundvariable. 21

inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutit = socioøkonomisk baggrund. 22

tabel kisitseqqissutaasoq = omregningstabel.

18

Tamatumunnga soorlu atuarneq nalilerniarlugu PISA-mi misilitsissutaareersimasunik atuineq asser-

suutassaavoq. Nammineq angusat kisinniaraanni angusat ’suallanneqanngitsut’, tassa akissutit

eqqortut amerlassusaat, taamaallaat atortariaqarput – nammineq angusarisanik PISA-mi angusarine-

qartunut allanut, nunani tamalaani angusanut ’ersinngitsunut’ kisitsinermi 500-mik qiteqartinneqar-

tunut skala-mik atuilluni kisinneqarsimasunut, sanilliussinissamut periarfissaqarani.

Taamaattumik alloriarfinni misilitsissutini angusat tunngaviusumik angusat suallanneqanngitsut

atorlugit kisitaapput, tassa angusat eqqortut amerlassusaat aallaavigalugit. Kisitsisip taassuma atuar-

tut ataasiakkaat angusaasa procentinut eqqortunut kisilinnginnerani eqqarsaatigisariaqarpoq, akis-

sutit eqqortut suliassat sorliit amerlassusaannut sanilliunneqassanersut: Misilitsinnermi suliassat

tamarmiusut amerlassusaannut imaluunniit suliassanut atuartup suliariniarlugit misilissimasaanut?

Nalunaarusiami matumani apeqqummut tassunga akissutigineqartoq Danmarkimi Nunanilu

Avannarlerni pædagogikkimik suliaqarnerni amerlanerpaani atugaasumut naleqquttuuvoq. Procentit

eqqortut suliassanut atuartup suliariniarsimasaanut sanilliullugit kisinneqarput – suliassat atuartup

suliariniarsimasai taakkua taaneqartarput suliassat aqqusaakkat amerlassusaat.23

Suliassap atuartup

suliariniarsimasaata kingulliup kingornaniittut taaneqartarput suliassat angumerinngisat.24

Suliassat

angumerinngisat amerlassusaat atuartup piginnaasaanik kisitsinermi atorneqarneq ajorput, atuartulli

qanoq sukkatigisumik sulisimanerata nalilerniarnerani atorneqartarlutik. Uani pineqartumi aamma

alloriarfinni misilitsinnerni angusat Nunani Avannarlerni periutsit nalinginnaasut atorneqartut

malillugit kisinneqarput – tassani inerniliillaqqissuseq aamma inernileeriaasinnaaneq isiginiarne-

qartussaapput procentinngorlugillu kisinneqartarlutik.

Paasissutissiiffik: Atuartup angusaanik naatsorsuineq.

Atuartoq misilitsinnermi suliassanik 10-nik tunineqarpoq, taakkualu imatut akissuteqarfigai:

Sul. nr. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Atuar. 1 1 0 0 1 1 - - - - -

tassani

1 = eqqortoq

0 = eqqunngitsoq

- = akineqanngitsoq

Kisitsisit taakkua aallaavigalugit angusat ukua naatsorsorneqarsinnaapput:

Suliassat aqqusaakkat amerlassusaat = 5, tassa suliassiissutit 6-10 akineqanngillat.

Suliassat angumerinngisat amerlassusaat = 5

Atuartup angusaa (elevscoren) = 3

Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut) = (3/5)*100 = 60%, inerniliillaqqissuseq suliassat aqqusaakkat

amerlassusaannut naatsorsorneqarmat.

23

suliassat aqqusaakkat amerlassusaat = antal passerede opgaver. 24

suliassat angumerinngisat = ikke nåede opgaver.

19

Inernileeriaasinnaaneq = (5/10)*100 = 50%, tassa nalunaaqutaq atornagu atuartup suliamini sumut killissimanera

aallaavigalugu naatsorsugaq.

Angusat ‘suallanneqanngitsut’ Angusat ‘ersingitsut’

0 -

1 120

2 145

3 167

. .

Atuartup taassuma suliassiissutit affai angumerai (50%). Suliassat aqqusaakkami ilaat pingasut eqqortumik suliarai,

inerniliillaqqissuseq 60% angullugu. Angusaq taanna aallaavigalugu atuartup taassuma ilinniakkamigut

sanngisuujunera/pitsaasuunera/sanngiitsuunera ersarissumik oqaatigineqarsinnaanngilaq. Taamatut oqassagaanni

atuartunut tamanut sanilliussisinnaasoqartariaqarpoq aamma/imaluunniit nunamut tamarmut atuuttumik

politikkikkut/pamersaanermilluunniit suliallit oqaatigisariaqarpaat, suliaq qanoq ittoq pitsaasuunersoq

/naammaginarnersoq.

Assersuutigalugu atuartut marluk sulianik 10-nik suliaqaraangata inerniliillaqqissuseq inernileeriaasinnaanerlu

takussutissiami imatut suliarineqartarput:

Sul. nr. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Atuar. 1 1 1 1 - - - - - - -

Atuar. 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

Atuartut taakkua marluk tamarmik suliat aqqusaakkatik tamaasa eqqortumik suliaringamikkik 100%-imik

inerniliillaqqissuseqarput. Atuartut taakkua marluk assigiinngissutaat inernileeriaasinnaanermiippoq, atuartoq nr. 1

30%-imik angusaqarami, atuartorlu nr. 2 100%-imik angusaqarluni.

Inerniliillaqqissuseq sulianut aqqusaakkanut inernileeriaasinnaanerlu suliassanut tamarmiusunut naatsorsoraanni

atuartut marluk allanngoraatsit25

marluk, tassa inerniliillaqqissuseq inernileeriaasinnaanerlu, atorlugit nalilernissaat

periarfissaalersarpoq, immaqalu pisariaqalertarluni, inerniliillaqqissuseq inernileeriaasinnaanerlu kisiisa immikkut

naliliiffigiinnarnagit. Soorlu atuartoq nr. 1 100 %-imik inerniliillaqqissuseqarpoq, kisiannili 30%-imik

inernileeriaasinnaaneqarluni, tamatumalu pasinarsisippaa atuartoq taanna suliassat inernilerniarnerinut

sungiusarnerunissaminik amigaateqartoq. Atuartup nr. 2-p inerniliillaqqissutsimi inernileeriaasinnaanermilu 100%

anguaa, taamaalillunilu atuartuuvoq sukkasuujullunilu qularnaatsunik suliaqartoq. Atuartut allat angusaat naapertorlugit

aamma taamatut allaaserineqarsinnaapput, soorlu titartakkap matuma kingulianiittup takutikkaa. Assersuutigalugu

atuartoq nalornillunilu arriitsoq sukkasuumik sulilersigani qularnaannerusumik sulisinnaaleqqaartariaqarpoq.

25

allanngoraat = variabel.

20

Atuartut tamarmik qularnaatsumik sulisarlutillu sukkasuujunissaat kissaatiginaraluarpoq. Matuma kinguliani

titartakkami qarsut atuartut qanoq ingerlasinnaaneri assersuutitut tikkuarpaat, arriitsumiit-nalornisumiit, arriitsumut

qularnaatsumik suliaqartumut, kiisalu sukkasuumik qularnaatsumillu suliaqartumut.

Naliliinerni periutsit tulluartumik suliaasut amerlanerit atuartunik nalilerneqartunik immikkoor-

titerisinnaasussaapput. Tamatuma kingunerisaanik alloriarfinni misilitsissutit atuartut inerniliillaq-

qissuseq inernileeriaasinnaanerlu tunngavigalugit immikkoortitersinnaassavaat. Alloriarfinni misi-

litsissutissat suliarinerini suliassat ajornakusoortut ajornakusuunnginnerillu assigiinngissusaat

sapinngisamik annertutinniarneqartarpoq, tassa inerniliillaqqissutsip nalunaarsorneqarnerani assi-

giinnginneq annertuujusarpoq aammalu misilitsissutit ataatsimut isigalugit inernileeriaasinnaaneq

annertuumik assigiinngissuteqarfiussammat takisuujutinniarneqartarput. Taamaattumik atuartut

ilaasa suliassat tamakkerlugit suliarineq ajorpaat. Atuartut tamarmik suliassat tamakkerlugit suliari-

simasuuppatigit inerniliillaqqissuseq aamma inernileeriaasinnaaneq atuartut immikkoortiterniar-

nissaannut atorsinnaassanngikkaluarput.

Inerniliillaqqissutsip assigiinngiiaartuunerata 3. aamma 7. klassimi atuartut atuartitsissutini

taakkunani sisamani angusaasa assigiinngitsuuneri ersarissumik takutippai, tassa atuartut

ajuvissunik imaluunniit pitsaavissunik angusaqartut amerlanngillat.26

2011-mi qallunaat oqaasiini

inerniliillaqqissutsimi angusat agguarsimanerat27

figur 1-imi assersuutigineqarpoq. Siamasissutsimi

inerniliillaqqissutsip nalingi amerlasuut takuneqarsinnaapput. Atuartut amerlasuut, tassa 17%-ii, 40

aamma 50%-ip akornani eqqortumik suliaqarsimapput. Tassa apeqqutit ima suliaapput,

atuaqatigiiaat tamarmik misilitsissummi apeqqutinik akisisinnaallutik.

26

Inerniliillaqqissutsimi 15-20 % inorlugu angusaqartut imaluunniit 80-85 % qaangerlugu pitsaavissunik angusaqartut. 27

agguakkat = fordeling. Oqaaseq fordeling kisitsisit siamasissusaannut aamma oqaasiuvoq ukiunilu siullerni

nalunaarusiani siamasissuseq tassunga atorneqartarluni. Oqaaseq siamasissuseq qallunaat siamasissutsimut oqaasiinut

tamanut atuinnarumanagu matumani agguagaq / agguakkat oqaatsimut fordeling-imut atorneqarpoq, tak. qup. 17-imi

oqaasertaliussaq nr. 18.

Nalornisoq Qularnaat-

Sukkasooq soq

Sukkasooq

Atuartoq 2

Nalornisoq Qularnaat-

Arriitsoq soq

Arriitsoq

Atuartoq 1

21

Figur 1: 2011-mi 7. klassimi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissutsip agguarsimanera.

Figur 1-imi takuneqarsinnaavoq, atuartut immikkoortunut angisuunut marlunnut avissimasut.

Atuartut immikkoortut siulliit angusaat 40 aamma 70%-ip akornanniipput, 60% qiteralugu. Atuartut

immikkoortut angisuut aappaasa misilitsissummi suliassat tamakkerpaat inerniliillaqqissuseq 100%

angusaralugu. 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerit pillugit nalunaarusiami atuartut taakkua angerlar-

simaffimminni sorlernik oqaaseqarnersut misissorneqanngilaq. Misilitsissutit atuartunut pikkorin-

nernut oqippallaartutut isikkoqarput, taamaattumillu misilitsissutip atuartunut taakkununnga

allanngortiternissaa eqqarsaatigisariaqarluni. Qallunaat oqaasiini 3. aamma 7. klassimi

misilitsissutit qallunaat oqaasiinik oqaatsit aappaattut misilitissutitut suliaapput.

Figur 2-mi assersuummi takuneqarsinnaavoq, 2011-mi 7. klassimi qallunaat oqaasiini alloriarfimmi

misilitsittoqarmat atuartitsissummi tassani inernileeriaasinnaanermi atuartut akornanni annertuumik

assigiinngittoqanngitsoq, tassami atuartut 50%-iisa missaasa suliassat 90 - 100%-ii aqqusaar-

simavaat. Tamanna 3. aamma 7. klassimi atuartitsissutini amerlanerni misilitsiffiusuni atuuppoq.

Taamaammat misilitsissutit ataatsimut isigalugit takissusaat misissoqqittariaqarpoq. Qanoq

sukkatigineq naliliinerni nalunaatsumik aamma ilaatinneqarniarpat misilitsissutit takininngortit-

tariaqassapput. Atuartitsissutini ataasiakkaani alloriarfinni misilitsinnerit sivikillineqarsinnaaga-

luarput, soorlu 30 minutsinut. Taamaaliorneq maanna atugaareersumit ajornerussaaq, piffissap ator-

neqartup naannerulersinneratigut atuartut piginnaassusiisa naatsorsornerat aamma taamaaqqataanik

pitsaannginnerulissammat.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Atu

artu

t am

erla

ss.

- (%

)

Inerniliillaqqissuseq - (%)

22

Figur 2: 2011-mi 7. klassimi qallunaat oqaasiini inernileeriaasinnaanerup agguarsimanera.

Inernileeriaasinnaanermi assigiinngissuseq annikimmat nalunaarusiami matumani atuarnermik

misissuinerni OS64-imi, 120-mi aamma SL40 aammalu 60-imi teknikki naluneqanngitsoq atorne-

qanngilaq. Taakkunani inernileeriaasinnaaneq aamma inerniliillaqqissuseq nalunaarsuiffimmi mar-

loqiusaasumi ataatsikkut atorneqaraluarput aammalu kalaallit atuarnermik misissuiffiini OAM1-imi

aamma OAM2-mi kiisalu ATUARIT5-imi iluatsittumik aamma atorneqarlutik.

Angusaq atuartunut arlaqartunut ataatsimoortillugu kisinniaraanni, soorlu klassimut ataatsimut,

inerniliillaqqissutsimi inernileeriaasinnaanermilu angusat klassimi ataatsimi atuartunut ataasiak-

kaanut kisinneqartut aallaaviusarput. Taamaalioreeraanni klassip ataatsip piginnaassutsikkut

angusaa periutsit arlaqartut atorlugit kisinneqarsinnaalersarpoq, inerniliillaqqissutsimi inernileeriaa-

sinnaanermilu kisitsisit pissusiisa qanoq ittuuneri apeqqutaasarlutik. Amerlasuutigut agguaqatigiis-

sitsilluni kisitsineq tulluartanngilaq, siamasissutsit amerlasuutigut equngasuusarmata28

, soorlu figur

1-imi aamma 2-mi tamanna ersersinniarneqartoq, imaluunniit procentiliussat 0%-imik aamma

100%-imik killiffeqartut agguaqatigiissillugu kisitap nassuiarniarnerani akornusersuutaasin-

naasarmata.

Taamaattumik nalunaarusiami matumani angusat klassimut, atuarfimmut, kommunimut imaluunniit

nunamut tamarmut kisinneqartussanngoraangasa median-imik naliusut atorneqartarput. Inerniliil-

laqqissutsimut aamma inernileeriaasinnaanermut tamanna ima isumaqarpoq, atuartut affaat, tassa

50%-ii kisitsimmit saqqummiunneqartumit angusarinnerusut affaasalu aappaat 50%-it kisitsimmit

tassannga angusalunnerusarlutik. Assersuutigalugu 3. klassi matematikkimi 62%-imik angusa-

qarpoq; kisitsisip taassuma isumagaa atuartut affaasa, tassa 50%-iisa matematikkimi suliassat 62%-

ii sinnerlugit eqqortumik suliarigaat, affaasalu allat 50%-it suliassat 62%-ii inorlugit eqqortumik

suliaralugit.

28

siamasissuseq equngasoq = skæv fordeling. Tassani kisitsisit imatut siammarsimasarput kisitsisit siamasiffiup illua-

tungaanut, talerpimmut saamimmulluunniit, katersuussimasarlutik.

0

20

40

60

80

100

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Atu

artu

t am

erla

ss.

- (%

)

Inernileeriaasinnaaneq - (%)

23

Paasissutissiiffik: Statistikkimi agguakkanut29

kisitsisit pingaartut.

Atuartut 11-it misilitsissutit immikkoorlutik suliarigamikkit procentit eqqortut ukua anguaat:

At. nr. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

%

eqq.

30 65 68 79 55 60 75 72 60 73 78

Inerniliillaqqissutsimi kisitsisit taamatut siamasissusillit statistikkimi kisitsisit pingaartut arlaqartut atorlugit

kisinneqarsinnaapput. Statistikkimi kisitsit pingaartoq ajornaannerpaaq atorneqartartoq tassaavoq agguaqatigiissitsineq,

imatut kisinneqartartoq:

Agguaqatigiissillugu = (30 + 65 +68+ …+ 78)/11 = 65,8

Agguaqatigiissitsineq statistikkimi kisitsisit illua-tungeriimmik agguarneqarsimasut30

kisinnissaannut

tulluarnerpaasarpoq, tassa siamasissutsimut saamimmut talerpimmulluunniit equnganngitsumut. Assersuut qulaaniittoq

equngasuuvoq, kisitsisit talerpimmut katersuussimammata. Siamasissutsini illua-tungeriinngitsuni inissisimaffik

kisinniaraanni taarsiullugu median kisitsinermi atorneqartarpoq. Kisitsisit annertusiartortillugit tulleriillugit imatut

inissikkaanni:

30 55 60 65 68 69 72 73 75 78 79

median kisitsisini qiterliulluni inissisimasarpoq. Assersuummi median 69-iuvoq. Imatut paasineqassaaq atuartut affaasa,

tassa 50%-iisa agguaqatigiissitsinermi 69 inorpaat, affaasalu allat 50%-it 69 qulaallugu.

Agguaqatigiissitaq aamma median ’sumiiffimmut uuttuutitut’ taaneqartarput. Kisitsisit siamasissut

katigunnerpaaffiat sumiinnersoq takutittarpaat. Akerlianilli ’sumiiffimmut uuttuutip’ eqqaani

kisitsisit qanoq siamasitsiginerat takutinneq ajorpaat. Paasissutissarli taanna ilanngutissallugu

pingaartuusarpoq. Agguaqatigiissitap ataasiinnaasup31

siamasissuseq annertunerusoq, tassa atuartut

sanngiinnerit pikkorinnerillu amerlanerulernerat, imaluunniit minnerusoq, tassa atuartut

29

statistikkimi agguagaq = statistisk fordeling. 30

Illua-tungeriimmik agguakkat = symmetriske fordelinger. Oqaaseq fordeling siuliani agguakkamik nutserneqarmat

tulluartuussaaq symmetrisk fordeling kalaallisut illua-tungeriimmik agguakkamik taagaanni. 31

agguaqatigiissitaq ataasiinnaq = konstant gennemsnit

0

1

2

3

4

5

6

7

0%-25% 25%-50% 50%-75% 75%-100%

Aki

ssu

tit

amer

lass

usa

at

Inerniliillaqqissuseq - %

24

assigiikannernerusumik angusaqarnerat, takutissinnaavaa. Siamasissutsimut taaguutit assigiinngitsut

paasissutissiiffimmi tulliuttumi sammineqarput.

Paasissutissiiffik: Statistikkimi agguakkani siaruarsimanermut uuttuutit.32

Atuartut pingasut atuartitsissutini 6-ini ukuninnga karakteerinnapput. Assersuut ersarissarumallugu 13-skala maanna

atorunnaartoq atorlugu nalilerneqarput.

Atuartoq 1 Atuartoq 2 Atuartoq 3

Atuartitsissut 1 8 8 6






Agguaqatigiissinnera 8 8 8

Varians 0 0,33 3

Siaruarsimanera 0 0,58 1,7

Atuartut tamarmik assigiimmik agguaqatigiinneqarput, tassa 8-mik. Angusaalli assigiinngitsorujussuupput. Atuartup nr.

1-p atuartitsissutini tamani 8 karakteererivaa taamaammallu agguaqatigiinnerata eqqaani kisitsisit siammarsimanngillat.

Atuartup nr. 2-p aamma agguaqatigiissillugu 8 karakteererivaa, kisiannili agguaqatigiinnerata eqqaani kisitsisit

siammarsimalaarput. Siamasissutsimut uuttuutit nalinginnaanerpaat marluk tassaapput varians aamma siaruarsimaneq33

(spredning), taakkualu marluk IT-mi programmit nalinginnaasut, soorlu EXCEL, atorlugu kisinneqarsinnaasarput.

Malugiuk siamasissuseq varians-ip kvadratrod-ianik kisitsinikkut pineqartarmat. Kingulliuvoq atuartoq nr. 3,

agguaqatigiissillugu aamma 8-mik karakteerinnattoq, kisiannili taassuma varians aamma siamasissuseq pissarsiai

atuartup nr. 2-p pissarsiaanit suli annerupput. Aamma malugiuk atuartoq nr. 3, 8-mik karakteereqanngimmat, naak

atuartumut agguaqatigiissillugu karakteeri 8 naatsorsuinikkut pissarsiarineqaraluartoq. Assersuutip takutippaa, kisitsisit

agguaqatigiissitat kisitsisit agguakkat pissusaat ataasiinnaq taamaallaat takutimmassuk, kisitsisilli pineqartut qanoq

siamasissuseqarnerat /siaruarsimanerat takutinnagu.

Siamasissuseq / siaruarsimaneq suli ersarinnerusumik takutinniaraanni kvartil-it kisinneqarsinnaapput. Soorlu

assersuutigalugu inerniliillaqqissutsimi 25% fraktil tassaavoq kisitsit atuartunik avitsisoq, taakkua ilaat 25%-ip

ataaniillutik ilaallu 75%-ip qulaaniillutik. 50% fraktil-ip assigaa siusinnerusukkut median-ip nalinganik taaneqartoq.

Kisitsisini tulleriinni tulliuttuni fraktil-it nalingi soorlu EXCEL atorlugu imatut kisinneqarsinnaapput:

30 55 60 65 68 69 72 73 75 78 79

25% - fraktil tassaavoq 62,5 (62-ip aamma 63-ip akornanniittoq), 50% fraktil (tassa median) tassaavoq 69 aamma

75% fraktil tassaalluni 74.

Amerlasuutigut fraktil-ip nalingi box plot-imik taaneqartumi takutinneqartarput. Karsip saamia-tungaani titarnerup

qernertup fraktil-ip nalinga appasinnerpaaq pissarsiarineqartoq takutittarpaa. Karsit ataani takutinneqartut marluk

saamia-tungiisa talerpia-tungiisalu 25% aamma 75% fraktil-it takutippaat. Karsip iluata 25%-ip 75%-illu

assigiinngissutaat - kisitsisit taakkua akornanniittut - takutippaat. Kiisalu karsip talerpia-tungaani titarnerup qernertup

fraktil-ip nalinga qaffasinnerpaaq pissarsiarineqartoq takutippaa.

32

siaruarsimanermut uttuut = mål for spredning 33

siaruarsimaneeq = spredning. Statistikkimut atuakkani allani oqaatsimut spredning-imut taarsiullugu / taputartuullugu

standardafvigelse aamma atorneqartarpoq.

25

Inerniliillaqqissuseq aallaavigalugu atuarfiit pitsaanersiorlugit tulleriinnilersorneqassanngillat.

Tamanna marlunnik patsiseqarpoq. Siullermik atuarfinni minnerni ineriartorneq ukiumiit ukiumut

nalaatsornerusinnaavoq, taamaammallu taakkunani ineriartorneq pillugu inerniliiniarneq tunngavi-

lersoruminaassinnaalluni. Paasissutissat atuarfikkuutaartut pigineqarput, atuarfiilli ataasiakkaat

agguaqatigiissitsineq median-iluunniit aallaavigalugit oqaaseqarfiginissaat nangaanartoqarsin-

naavoq, taakkunani atuartut amerlasanngimmata, atuarfiit arlaqartut allaat 8-t inorlugit atuartoqar-

tarlutik. Aappassaanik atuarfinni ataasiakkaani atuartut angusaat angajoqqaavisa inuuniarnikkut

aningaasarsiornikkullu atugaannit sunnerneqarsimasinnaapput. Naliliisarfik maannakkut inuuniar-

nikkut aningaasarsiornikkullu atukkat pissutsillu allat soorlu kulturikkut sunniutaasinnaasut aallaa-

vigalugit atuartut angusaannik iluarsiinissamut sakkunik peqanngilaq. Ilanngussani atuarfinni

inerniliillaqqissutsimi angusat ilanngunneqarput, taakkualu inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu

atukkat aallaavigalugit iluarsisaanngillat. Atuarfiit angusaannik nammineq sanilliusserusukkaanni

tamanna mianersortumik ingerlattariaqarpoq.

Kapitali 7-imi immikkut sammisami inooqataanermit kingornuttakkat akornutit aammalu

naatsorsuinernut nassuiaatit kiisalu inooqataanermit kingornuttakkat aammalu inuuniarnikkut

aningaasarsiornikkullu pissutsit pillugit suliniutit killiffii allaaserineqarput.

0 20 40 60 80 100 120

26

5. Angusat nassuiarneri

5.1 Inerniliillaqqissutsip nalingi

Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut, Inerisaavik alloriarfinni misilitsinnernut atatillugu angusat

nalilersornissaannut skalamik ineriartortitsiniarluni suliniuteqarpoq. Tamatumunnga atatillugu isu-

maliutigineqarsinnaavoq inerniliillaqqissutsimi angusat nalingi saqqummiunneqartut qanoq nassu-

iarneqarsinnaanersut.

Atuartut ataasiakkaat procentit eqqortut angusaat katillugit kisikkaanni atuartup ilikkagassaminik

inerniliillaqqissuseqarnera eqqortumik nalunaarneqartarpoq aammalu suliarineqartut qanoq amer-

latigisut procentinngoraanni inernileeriaasinnaanera eqqortumik nalunaarneqartarluni. Apeqqu-

tinngorporli inerniliillaqqissutsimi assersuutigalugu 67% atuartup atuartitsinermi piumasaqaatinik

naammaginartumik angusaqarsimaneranik takutitsisuunersoq. Piumasaqaatit taakkua atuartitsis-

sutini ataasiakkaani ilikkagassatut anguniagassatigut oqaatigineqarput atuartitsissutinilu ataasiak-

kaani klassinilu alloriarfinniittuni tamani piumasaqaataapput atuartumut atuartitsineq aqqutigalugu

angutinniarneqartussat.

Matumani oqartoqarsinnaanerluni agguaqatigiissillugu eqqortumik procentinngorlugu akissutip

soorlu 67%-iusup takutinnerlugu, piumasaqaatit suliassiissutiniittut ataatsimut isigalugu atuartup

naammaginartumik angusimanerai? Imaluunniit 75%-iussanerluni immaqaluunniit 50% naamma-

ginarnerluni? Apeqqutinut taakkununnga akissutissaq suusinnaavorluunniit, tassami suliassiissutit

suulluunniit atuartitsissutit didaktikkillu iluini annikitsumik allanngornerisigut ajornarneruler-

sillugillu oqinninngortinneqarsinnaammata, suliamilu tassani ajornarnerulersitsinermut ajornanngin-

nerulersitsinermullu ’qipisaat’ qummut ammullu qipisaqattaarneqarsinnaavoq, tamannalu suliassa-

nik suliaqartartup kialluunniit ulluinnarni sulinerminit nalunngilaa.

’Qipisaatip’ taassuma qipisaqattaarnissaanut pissutissaqarluarsinnaavoq. Ilaatigut suliassiissutit ima

ajornarsitinneqartigissanngillat atuartut sulinissaminnut kajumissuseerutsinneqarlutik imaluunniit

ima ajornanngitsigilissanngillat atuartut pikkorinnerpaat suliassiissutinik paatsuuillutik suliassani

siunertarineqaqqaarsimasumit allaanerusumik paasinnillutik.

Tamatuma assigisaanik inernileeriaasinnaanerup nalilersorniarnerani pisoqarsinnaavoq. Matumani

suliassiissutit ataatsimut isigalugit takissusaat ’qipisaataavoq’, suliassanik qanoq sukkatigisumik

naammassisaqarsimanerup nalinginik agguaqatigiissillugu ilimagineqartunik qummut ammullu

qipisaqattaarutaasinnaasoq. Matumani suna akuerineqarsinnaanersoq sunalu ilikkagassatut angunia-

gassanut sanilliullugu naapertuunnersoq ersarissumik akiuminaattuuvoq.

Nalinginnaasumik naatsorsueqqinnermi tabel-it naammassisat suut ilikkagassatut anguniagassanut

sanilliullugu naammaginarnersut naammaginannginnersulluunniit kisinniaraanni atorneqartarput.

Tassunga takussutissatut 2011-imi 7. klassimi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissutsimi siuliani

takussutissiaq figur 1, qupp. 21-miittoq, atorneqarsinnaavoq. x-aksimi sanimoortumi

27

inerniliillaqqissutsimi angusat immikkoortunut 10-nut immikkoortitigaapput – nalaatsornikkut

immikkoortut siusinnerusukkut 13 karakterskalami alloriarnertut 10-tut atorneqartutut amerlatigisut.

Napaartoq saamerleq karakteeri 00-iuppat atuartut 0,4%-iisa missaasa taanna karakteererissavaat.

Taamaaliortoqareerpat karakteerit 03-mit 13-imut napaartunut tulleriinnut tamanut agguaan-

neqassapput. Assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq, atuartut 1,2%-iisa missaasa 03 karakteerigaat,

atuartullu 14,7%-iisa missaasa 13 karakteerigivaat, amerlanerpaalli34

7 karakteerigalugu, tassa

naatsorsueqqinnermi tabel uani atorneqartoq najoqqutaralugu atuartut 17%-iisa missaasa.

Assersuutinnguaq taanna ulluinnarni atuartitsinermi 10. klassit inaarutaasumik misilitsillutik

karakteererisartagaannit allaanerungaanngilaq. Sulianik inerniliillaqqissutsip nalingi procentiusut

12-karakterskalamut nuukkaanni peqatigitillugu aamma 12-skalami piginnaasanut nassuiaatit

oqaasinngortitikkat35

suliaareersut nuuffiusarput. Assersuutigalugu karakteerit 2 inorlugu angusat

naammaginartuunngillat, karakteerilli 10 aamma 12 naammassisamut nalinginnaasumit annertuner-

mut naatsorsuutigisarlu sinnerlugu annertussusilimmut takussutissaallutik.

Naatsorsueqqinnermi teknikki taanna karakteerilersuisaatsimi, GGS-imi nunatsinni meeqqat

atuarfianni ukiumit atuarfiusumit 2009-mit atuutilersumi, atorneqarsinnaavoq imaluunniit

Danmarkimi 12-skalami atugaalersumi imaluunniit skalami qanorluunniit ittumi tunngaviusumik

procentit eqqortut kisitsisaannik immikkoortiteriffiusimasumi, taakkunani karakteerit tamarmik

immikkut tulleriillugit ’atsersorneqareersimapput’. Matumani pingaarnerunngilaq oqaatsit atorlugit

oqaatiginiakkamut karakterskala atorneqartoq taamaallaat naqinnerit atorlugit suliaanersoq

imaluunniit naqinnernik aammalu kisitsisinik suliaanersoq, taamaattorli agguaqatigiissitsilluni

kisitsisoqarsinnaassaaq.

Kalaallit Nunaanni alloriarfinni misilitsissutit suli ineriartortinneqarput. Matumani nalilersor-

neqassaaq, inerniliillaqqissutsimi angusaq assersuutigalugu 67%-usoq suliassiissutinilu piumasa-

qaatinik atuartumut atuartitsissutini ataasiakkaani unammisassaqarfiusoq oqaatsit atorlugit naliler-

suinermi ’ilikkagassatut anguniagassanik naammaginartumik angusiffiusutut’ nalilerneqassanersoq

imaluunniit naamik.

Suliaq taanna aatsaat aallartilaarpoq tulluartuussaarlu ilisimatuussutsikkut piumasaqaatit aallaa-

vigalugit misissuisoqarpat, atuartut kalaallit alloriarfinni misilitsissutini misilitsinnermik saniatigut

suliassani allani, misilitsissutitut atorneqareerlutillu agguaqatigiissillugulu procentit eqqortut 67%-t

pitsaasuunerinik naammaginannginnerinilluunniit isummerfioreersuni, misilitsippata. Misileraa-

nerni taamaattuni misilitsissutini atorneqareersuni anguneqartuni procentit eqqortut nalinginik

nassuiaanerit alloriarfinni misilitsissutinut nutaanut nuunneqarsinnaapput.

2011-mi alloriarfinni misilitsinnernut atatillugu kisitseqqinnermi table-it imalluunniit karakterskalat

atuutsinniarneqalinngillat. Taamaaliornikkut inerniliillaqqissutsimi angusat ilikkagassatut anguni-

agassanik misilitsissutaasunik naammaginartumik naammaginanngitsumilluunniit naammas-

34

tassa figur 1-imi, qupp. 21-imi, napaartoq portunerpaaq. 35

nassuiaatit oqaasinngortitikkat = kvalitative fortolkninger.

28

sisaqarnermut takussutissaanerinik isummernissaq kinguartinneqarpoq. Inerniliillaqqissuseq inerni-

leeriaasinnaanerlu taamaallaat statistikkimi siamasissutsit atorlugit nalunaarusiami 2011-meersumi

oqaatiginiarneqarput, tassa naliliinerni angusat imminnut sanilliullugit naliliisoqarpoq.

5.2 Atuarfiup angusaasa nalilernerinut inernernik atuineq

Nuna tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiiffiit36

angusanut skalatut37

ilusilerlugit ilinniartitsisut

nalunaarusioraangata aammalu alloriarfiit naammassinerini ataatsimoortumik nalunaarusiornermi

kiisalu atuartunik oqaloqateqarnermi angajoqqaanillu ataatsimeeqateqarnermi annertuumik iluaqu-

taasinnaapput. Sammisaq taanna siullermeersumik Nuummi 2008-mi atuarfiit pisortaat ataatsi-

miitinneqarmata eqqartorneqarpoq. Taamanikkut atuarfiit pisortaat isumaqarput, alloriarfinni

misilitsinnerni angusamut naammaginartumut 50% killigitinneqarsinnaasoq, naak suli piffissami

tassani nunani allani misilittakkat qissimigaarneqanngikkaluartut. Tamatuma kingorna Naliliisarfiup

iluani sammisaq taanna alloriarfinni misilitsissutit ineriartortinnerinut taputartuullugu eqqartorne-

qallattaartuarpoq. Ajoraluartumik sammisaq taanna atuarfik pillugu sammisaqartuni annertune-

rusumik oqallissutaanngilaq, taamatuttaaq Inerisaaviup iluani aamma taamaaliortoqarani. Taamatut

pisoqarsimasuuppat nuna tamakkerlugu angusanut skalat alloriarfinni misilitsissutinut atuuttut

eqqunneqarnissaat isumaliutigineqarsimasinnaagaluarpoq, nuna tamakkerlugu naleqqiussiffiit38

statistik atorlugu misilitsinnerit pillugit nalunaarusiani ukunani nalunaatsorsugaasareersut

saniatigut.

Alloriarfinni misilitsissutit atuartunik nakkutilliissutaanngillat – atuartormi atuarnermini ingerlari-

aqqinnissaminut misilitsissutini ”angusisussaanngilaq”. Tamatuma akerlianik alloriarfinni misilit-

sissutit atuartup piginnaasaqarfiinik, minnerunngitsumillu sanngiiffiinik paasissutissiisariaqarput,

taamaaliornikkut atuartoq, ilinniartitsisoq angerlarsimaffillu suleqatigiillutik atuartup atuarnerminni

ingerlariaqqinnissaa pilersaarusiorsinnaavaat atuartullu ilikkariartornera ikorfartorsinnaallugu.

Taamaakkaluartorli atuarfiit kommunillu alloriarfinni misilitsinnerni angusat atuarfinni ataasiak-

kaani kommunillu atuarfiini tamani naammaginartumik ilikkariartortoqarneranut nalilersuutitut

atussappatigit pissusissamisuuginnassaaq. Tamanna arlalitsigut pisinnaavoq, nalilersuinerullu taa-

maattup ingerlannissaanut periutsinik aalajangersimasunik peqanngilaq.

Siullermik inerniliillaqqissutsip qaffasissusia misissorneqarsinnaavoq, tassa soorlu median-imik

naliusup immikkoortunut arlaqartunut agguataarneratigut. Angusanut skalap qaffasissutsit assigiin-

ngitsut oqaasertalersortarpai angusallu naammaginartut naammaginanngitsullu killingi nalunaar-

sortarlugit. Kisitsisit killiliussat kingusinnerusukkut nalunaarutigineqarumaartut suussagaluarpa-

taluunniit median-imik naliusoq 50 - 60% angusamut naammaginartumut takussutissaavoq.39

36

nuna tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiiffiit = nationale pædagogiske normer. 37

angusanut skala = præstationsskala. 38

nuna tamakkerlugu naleqqiussiffiit = landsnormer. 39

Immikkoortoq 6.9-mi atuartut sanngisuut sanngiitsullu allaaserineqarput. Allaaserisami tassani ilinniakkatigut

angusanut sanngiitsunut killigititaasup 20% ataappaa, angusanullu pitsaasunut killigititaasup 80% qulaallugu.

29

Aappassaanik median-imut naliusup piffissap ingerlanerani qanoq ineriartornera nalilersorne-

qarsinnaavoq, soorlu atuarfimmi median-imik angusat ukiut pingasut ingerlanerani qanoq ineriartor-

nersut, kommunilu ataatsimut isigalugit ukiut tallimat ingerlanerini angusaat misissuiffiusin-

naallutik. Tassunga tunngatillugu maluginiarneqassaaq, siuariartoqarnersoq kinguariartoqarnersor-

luunniit oqaatigissagaanni medianimik naliusut qummut ammullu nikinneri aalajangersimakanner-

sumik annertussuseqartussaammata. Angusanut skala saqqummiunneqartussaq ersarinnerusunik

ilitsersuutitaqarumaarpoq, qaqugukkut malunnartumik ineriartortoqarnersoq. Tamatumunnga peqa-

tigitillugu oqaatigineqassaaq, 1 - 2 procentpointimik siuariarneq kinguariarnerluunniit siuariartor-

luarnermut kinguariartorluarnermulluunniit ersiutaanngimmat.

Suut suliniuteqarfiusinnaanerinut takussutissatut atuarfimmi misilitsittoqarnerani medianimik

angusat assersuutitut atorneqarsinnaapput. Atuarfimmi ataatsimi akullerni alloriarfimmi misilit-

sittoqarmat medianimik kisitsisit ukua anguneqarput.

Tabel 1: Atuarfimmit ataatsimit akullerni alloriarfimmi misilitsinnermi angusanut assersuut.

2009 2010 2011

Kalaallit oqaasii 64 60 72

Qallunaat oqaasii 67 56 57

Tuluit oqaasii 49 56 54

Matematikki 50 50 51

Kalaallit oqaasiini medianimik angusaq naammaginarluartuuvoq, 60% qaangerluarsimallugu.

Taassuma saniatigut ukiuni pingasuni ineriartorneq 8 procentpointimik (= 72% - 64%) siuariar-

fiuvoq. Taamaattorli 2009-mit 2010-mut qaffasissusaa appariarpoq, tamatumalu kingorna annertusi-

artoqqilerluni. Atuarfimmi tassani atuartitsissut taanna ineriartorfiulluarpoq, ineriartornerlu taanna

attatiinnartariaqarluni.

Qallunaat oqaasiini angusat ukiut kingulliit marluk naammaginarsimanngillat. Taassumalu sania-

tigut ukiut pingasut ingerlanerini 10 procentpointimik (= 67% - 57%) malunnartumik kinguariarneq

maluginiarneqassaaq. Taamaattumik atuartitsissut taanna immikkut eqqumaffiginiartariaqarpoq.

Tuluit oqaasiisa ukiuni pineqartuni tamani 60% ataassimavaat. Taamaattorli 2009-mit 2011-imut

medianimik naliusut 5 procentpointimik (54% - 49%) ajunngitsumik siuariarfiupput. Atuartitsis-

summi tassani ukiuni pingasuni ajunngitsumik ineriartornerup attatiinnarneqarnissaa eqqumaffigi-

sariaqarpoq.

Kiisalu matematikki ukiuni pingasuni tamani medianimik 60% ataallugu angusaqarfiuvoq.

Piffissamilu tassani medianimik kisitsisit allanngorsimanngillat. Atuartitsissut taanna pitsaasumik

ineriartorfiulissappat ineriartornerlu attatiinnarneqassappat immikkut eqqumaffigisariaqarpoq.

Siuliani assersuutip takutippaa, alloriarfinni misilitsinnerni angusat qanoq atuarfimmi ilikkari-

artorneq pillugu paasissutissanik katersuinermi takussutissiiniarnermilu atorneqarsinnaasut.

30

Atuartut angusaat assigiinngiiaartorujussuit medianimik naliusut agguaqatigiissinnerisa tunuan-

niipput, atuartullu angussasa taama siamasitsiginerat soorunami angusat naammaginarnerinik naam-

maginannginnerinillu nalilersuinermi eqqarsaatigisariaqarpoq.

Pingajussaannik atuarfik kommunimi atuarfinnut tamanut, immaqaluunniimmi nunami angusanut

tamarmiusunut, sanillersuussinnaavoq. Taamaattunik naleqqiiffeqarluni sanilliussinerit qularnarto-

qarsinnaasarput, medianimik naliusut assigiinngissutsit annertuut ”toqqoqqasinnaasarmatigit”,

kisiannili soqutiginarsinnaapput isumaliulersitsisinnaallutillu. Taamatut pisoqartillugu ineriartor-

nerlu paasisaqarfigiumallugu grafik atorlugu takussutissiat pitsaanerpaasarput.

Figur 3-mi atuarfiup 2011-imi 7. klassimi misilitsittoqarmat angusai kommunimi nunalu tamak-

kerlugu angusanut sanilliunneqarput. Tassani takuneqarsinnaavoq, pingaartumik kalaallit oqaasiini

angusat malunnartumik immikkuullarissuusut, kommunimi nunalu tamakkerlugu agguaqatigiis-

sitanit pitsaanerullutik. Atuarfik taanna atuartitsissutini allani kommunimi agguaqatigiissillugu

angusanit qaffasinnerusunik angusaqarfiuvoq, nunamulli tamarmut aggusaqatigiissitanut sanilliuk-

kaanni allaanerussuteqangaarani.

Figur 3: Atuarfiup 7. klassimi 2011-mi angusaasa kommunimi nunamilu tamarmi angusanut

sanilliunneri.

Paasissutissat assigiinngitsut ataatsimut misissorniaraanni box-plots aamma atussallugit

pisariitsunnguupput, soorlu ukiumi ataatsimi piffissamiluunniit sivisunerusumi atuartut sanngisuut

sanngiitsullu qanoq amerlatigineri takorusukkaanni. Paasissutissat taakkua paasissutissanik angu-

sanut skalamit pissarsiarineqartunut ilanngullugit pissarsiffiusumik atorneqarsinnaapput, tak.

Kapitali 6-imi imm. 6.2.

Nuna tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiiffinnik peqalernikkut atuartut assigiiaarnerusumik

nalilerneqartalissapput. Atuarfiilli ataasiakkaat namminneerlutik naleqqiiffimmi killilersuisin-

naapput, tamannalu ippinnartortaqanngilaq, atuarfiimmi namminneerlutik atuartuutitik ilisarisi-

mavaat, taamaattumillu pamersaanermi suliniutissat pisariaqartut suut ingerlatissanerlugit aalaja-

ngiussinnaallugit.

0

20

40

60

80

100

Kal. oqaasii Qall. oqaasii Tul. oqaasii Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

Atuarfik

Kommune

Nuna tamaat

31

6. Angusat pingaarnerit

Immikkoortumi uani 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni angusat allaaserineqarput ukiunullu

siuliinut sisamanut sanilliunneqarlutik. Maannakkut paasissutissat piffissamit ima sivisutigisumit

pigineqalerput, atuartitsissutini ataasiakkaani ilikkariartorneq qularnaannerusumik oqaatigineqarsin-

naalerluni. Immikkoortumi uani taamaallaat nuna tamakkerlugu aammalu kommunini ataasiakkaani

ineriartorneq eqqartorneqassapput. Atuarfikkuutaartumik taakkualu sanilliuttarlugit misissuinerit

annertuumik nalorninartoqarfiupput. Tamatumunnga patsisaasoq siulleq tassaavoq atuarfinni amer-

lasuuni atuartut amerlanngitsunnguusarmata, pingaartumik nunaqarfiit atuarfiini. Atuarfinni taa-

maattuni ukiumiit ukiumut ineriartorneq statistik atorlugu naatsorsussallugu nalorninartoqartarpoq.

Kisiannili aamma sanilliussilluni tutsuiginartumik naatsorsuissagaanni atuartut angerlar-simaf-

fimminni inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu atugaannik iluarsiissutit ilannguttariaqartus-

saapput. Kapitali 7-imi atuarneqarsinnaavoq, taamatut iluarsiissuteqarniarneq ajornakusoortuusoq.

Kapitalimi uani angusat grafik atorlugu saqqummiunneqarput, ineriartorneq paasissutissaniittoq

ersarinnerutikkumallugu. Takussutissiat kisitsisitaat Kapitali 10-mi ilanngunneqarput.

6.1 Misilitsinnerni atuartut amerlassusaat

Atuartut misilitsinnerni peqataasut soorunami ukiumit ukiumut aammalu atuartitsissummit atuartit-

sissummut nikerarput. Piffissami 2007 – 2011-imi 3. klassimi atuartut alloriarfinni misilitsittut

qanoq amerlatigineri figur 4-mi takutinneqarput.

Figur 4: 3. klassimi piffissami 2007 – 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni atuartut

amerlassusii.

2011-mi atuartut katillugit 815-it 3. klassimi alloriarfinni misilitsinnerni ataatsimi arlalinniluunniit

peqataapput, taakkunannga atuartut 741-it atuartitsissutini tamani peqataapput, 66-it misilitsinnerni

marlunni kiisalu atuartut 8-it misilitsinnerni pingasuusuni taamaallaat ataatsimi peqataallutik. Figur

4-mi soorlu takuneqarsinnaasoq, atuartut piffissami 2007 – 2011-mi alloriarfimmi misilitsittut

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

2007 2008 2009 2010 2011

Aat

uar

tut

amer

lass

usi

i

Kal. oqaasii

Qall. oqaasii

Matematikki

32

amerliartorsimapput. Tamanna killormut ingerlasutut paasineqarsinnaassangunarpoq, tassami ukiuni

makkunani atuartut ataatsimut isigalugit ikiliartormata. Matumanili 3. klassimi piffissami tassani

misilitsinngitsoortartut, tassa atuartut arlaannik patsiseqarlutik misilitsinngitsoortut, ikileriarnerat

ilanngullugu kisinneqartariaqarpoq, ikileriaallu taanna atuartut ataatsimut isigalugit ikileriarnerannit

annertuneruvoq. Misilitsinngitsoortartut ikileriarnerat nuannaajallaatissaavoq, ilaatigut atuarfiit

alloriarfinni misilitsitsisarnerminnik nakkutiginninnerisa pitsaanerulernerannut takussutissaammat.

Atuarfiit 1. oktoberimi 2010-mi Inerisaavimmut nalunaarusiaat malillugit atuartut 2011-mi alloriar-

finni misilitsinnissaat ukiumik sioqqullugu 3. klassimi allatsissimasut katillutik 870-nik amerlas-

suseqarput. Atuartut ukiumi tassani annertusisamik immikkut atuartitaasut kisitsimmi tassani

ilaapput,40

taakkunanngali atuartoqarpoq misilitsinnermi ilaanngitsunik. Tassa atuartut 55-it (= 870

– 815), imaluunniit 3. klassimi atuartut tamarmiullutik 6,3%-ii, misilitsinnerni peqataanngivipput41

.

Alloriarfinni misilitsinnerni peqataanngitsut amerlassusaannik naatsorsuineq taanna annertuumik

mianersorfiusariaqarpoq, atuartut tamakkerlugit qularnaatsumik kisitsisaatigilernissaata tungaanut,

tamannalu 2013-p ingerlanerani pisussaasoq naatsorsuutigineqarpoq. Misilitsinngitsoortut qanoq

amerlatiginerinik nalornissuteqarnerup inerniliillaqqissutsimi inernileeriaasinnaanermilu, kapitalimi

uani naatsorsorneqartuni, medianimik naliusut tutsuiginassusaannut annertunerusumik sunniuteqar-

nissaa ilimagineqanngilaq.

Piffissami 2007 – 2011-mi atuartut 7. klassimi alloriarfimmi misilitsittut amerlassusaasa ineriartor-

nerat figur 5-imi takuneqarsinnaavoq.

Figur 5: 7. klassimi piffissami 2007 – 2011-imi alloriarfinni misilitsinnerni atuartut

amerlassusii.

40

2010-mit alloriarfinnut nalunaarusiami kukkusumik allassimavoq, atuartut amerlassusiisa ataatsimut katillugit

kisinnerini atuartut annertusisamik atuartitaasut ilanngunneqanngitsut. Kukkuneq taanna nalunaarusiami matumani

iluarsineqarpoq. Kukkunerli taanna inerniliillaqqinnerup inernileeriaasinnaanerullu kisinnerinut annertunerusumik

sunniuteqanngilaq, atuartulli alloriarfinni misilitsinnerni peqataanngitsut amerlassusiisa kisinnerinut

sunniuteqarnerulluni. 41

Nalunaarutit 1. oktoberimeersut naatsorsorneriniit ukiup tulliani upernaakkut alloriarfinni misilitsinnerit tungaannut

atuartut amerlassusii allanngorsimasinnaapput Kalaallit Nunaannit /-nut nunanut allanut /-nit nussorneq patsisigalugu.

Taamaattumik atuartut misilitsinnerni peqataanngitsut arlalitsigut taamugaannaanerusumik naatsorsugaapput.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

2007 2008 2009 2010 2011

Atu

artu

t am

erla

ssu

sii

Kal. oqaasii

Qall. oqaasii

Tul. oqaasii

Matematikki

33

2011-mi 7. klassimi atuartut katillugit 789-it alloriarfinni misilitsinnerni ataatsimi arlaqartuni-

luunniit peqataapput, taakkunannga atuartut 720-it atuartitsissutini sisamani tamani misilitsipput,

46-it misilitsinnerni pingasuni, 10-it misilitsinnerni marlunni kiisalu atuartut 13-it misilitsiffissanit

sisamaasunit taamaallaat ataatsimi misilitsipput. Soorlu figur 5-imi takuneqarsinnaasoq, 7. klassimi

atuartut alloriarfinni misilitsittartut piffissami pineqartumi allanngorarsimapput, amerliartorneralli

takuneqarsinnaanani. Ilaatigut tamanna patsiseqarpoq, 7. klassimi misilitsinnerni peqataanngitsut 3.

klassimitulli ikiliartorsimanngimmata.

Atuarfiit 1. oktoberimi 2010-mi Inerisaavimmut nalunaarusiaat malillugit atuartut alloriarfinni misi-

litsinnissat ukua ukiumik sioqqullugit 7. klassimi allatsissimasut katillutik 972-inik amerlassuse-

qarput. Atuartut ukiumi tassani annertusisamik immikkut atuartitaasut kisitsimmi tassani ilaapput.42

Tamanna isumaqarpoq, atuartut 183-it (972 – 789), imaluunniit 7. klassimi atuartut tamakkerlutik

18,8%-ii, 2011-mi misilitsinnerni peqataasimanngitsut. Alloriarfinni misilitsinnerni peqataanngin-

nermik kisitsineq taanna, 3. klassimi kisitsinertulli, 2013-p naanerani atuartut tamakkerlugit

amerlassusiinik qularnaannerusumik kisitsisaateqalernissap tungaanut annertuumik nalorninartor-

taqarpoq. Soorlu 3. klassimi peqataannginnerup naatsorsorneranut ilagitillugu oqaatigineqartoq,

kisitsisinik nalornineq taanna kapitalimi matumani medianinik naliusut tutsuiginartumik

naatsorsorneqarnerannut annertunerusumik sunniuteqanngilaq.

3. aamma 7. klassimi peqataasut peqataanngitsullu amerlassusii tabel 2-imi takuneqarsinnaapput:

Tabel 2: 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni atuartut peqataasut peqataanngitsullu

amerlassusii.

3. klasse

Amerlassusii

3. klasse

Procenti

7. klasse

Amerlassusii

7. klasse

Procenti

4-nik misilitsittut - - 720 74%

3-nik misilitsittut 741 85% 46 5%

2-nnik misilitsittut 66 8% 10 1%

1-mik misilitsittut 8 1% 13 1%

Misilitsinngitsut 55 6% 183 19%

Atuartut amerl. 870 100% 972 100%

Atuartut klassini nalinginnaasuni atuartut tamarmik alloriarfinni misilitsinnerni peqataasussaapput.

Atuarfiit peqataanngitsoornissamik aalajangersakkat atuartunut, soorlu atuartunut annertusisamik

atuartinneqartunut il.il., atorsinnaavaat. Alloriarfinni misilitsinnerni peqataanngitsoorneq aamma

42

2010-mit alloriarfinnut nalunaarusiami kukkusumik allassimavoq, atuartut amerlassusiisa ataatsimut katillugit

kisinnerini atuartut annertusisamik atuartitaasut ilanngunneqanngitsut. Kukkuneq taanna nalunaarusiami matumani

iluarsineqarpoq. Kukkunerli taanna inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu kisinnerinut annertunerusumik

sunniuteqanngilaq, atuartulli alloriarfinni misilitsinnerni peqataanngitsut amerlassusiisa kisinnerinut

sunniuteqarnerulluni.

34

pissusiviusunik allanik patsiseqarsinnaavoq, soorlu napparsimanermik. Naliliisarfiup kajumissaa-

rutigiumavaa, atuarfiit ukiup atuarfiusup naannginnerani alloriarfinni misilitsinnernik ingerlatseq-

qeqqullugit, atuartut nalinginnaasumik misilitsinnerni peqataanngitsut misilitsinnissaannut

periarfissikkumallugit, periarfissarli tamanna atorneqarpiarunanngilaq.43

Piffissami 2006 – 2009-mi alloriarfinni misilitsinnerni peqataasanngitsut 10%-ip aamma 16%-ip

akornanniipput. 2007-imi qaffasinnerpaagami 3. klassimi 20%-imiippoq 7. klassimilu 27%-

imiilluni. Misilitsinnerni agguaqatigiissillugu peqataasannginneq 2010-mi atuartut tamarmik 10%-

iinut annikilleriarpoq. 2011-mi 3. klassimi atuartuni misilitsinnerni peqataannginneq malunnar-

tumik 6,3%-imut annikilleriarnera maluginiarneqarpoq. 7. klassimi peqataannginneq procentinngor-

lugu 2010-mi 10,9%-imit 2011-mi 18,8%-imut annertuumik qaffariarpoq. Atuartut amerlassusiinut

kisitsisit nalornissutaagaluartut peqataasannginneq taanna nunanut allanut amerlasuunut sanilliul-

lugu qaffasinneruvoq. Kisitsisit taakkua qaffasissusiisa takutippaat, pissutsit allat, napparsimanermit

aammalu inatsisit malillugit peqataanngitsoornissamik aalajangersakkat saniatigut, peqataanngit-

soornermut patsisaaqataasut.

Atuartut misilitsinnerni peqataanngitsoortarnerat atuarfiit angajoqqaat peqatigalugit nalilersuereer-

nerisigut pisarnersoq aamma qulaajarneqarsimanngilaq. Isumaqartoqarsinnaavoq atuartut ilinniak-

kamikkut sanngiitsut arlaannik peqquteqarlutik misilitsinnerni peqataasanngitsut. Soorlu atuartut

annertusisamik atuartinneqartut qanoq annertutigisumik misilitsinnerni peqataatinneqartarnersut

imaluunniit peqataatinneqartannginnersut nassuitsumik ilisimaneqanngilaq. Atuartut taakkua

misilitsinnerni peqataatinneqartanngippata, naak tamanna maannakkut ersarissumik oqaaseqarfigis-

sallugu nalorninaraluartoq, atuartitsissutini assigiinngitsuni inerniliillaqqissutsimi angusat matuma

kinguliini saqqummiunneqartut nunami atuartut tamarmiusut angusaannit piviusunit annertunaa-

gaasimasinnaapput. Erseqqissaatigineqassaarli, inatsisit atuuttut malillugit atuartut alloriarfinni

misilitsinnernit peqataatinngitsoorneqarsinnaammata, soorlu atuartut annertusisamik atuartitaasut

ilikkagassatut pilersaarutinik taakkununnga tulluarsagaasut malillugit atuartinneqarsimappata,

taamaammallu ilikkagassatut anguniagassani nalinginnaasunik misilitsissinnaanatik.

PISA-mi misissuinerni atuartut peqataasussat makitsinikkut toqqarneqartarput, tamatumalu

kingornatigut atuartut misilitsinnerni peqataasinnaanngitsutut naatsorsuutigineqartut piiarneqareer-

tarput. PISA-mi 2009-mi misissuinermi Danmarkimi peqataanngitsut 8%-upput, nunani peqataasuni

annerpaajulluni, nalinginnaasuuvorli nunani amerlanerpaani atuartut 3%-iisa peqataanngitsoor-

tarnerat. PISA-mi atuartut misilitsinnerni peqataannginnissaannut siumoortumik aalajangiinissami

piumasaqaatit ersarissuunissaat pingaartinneqartarpoq: isumaliortaatsikkut timikkullu innarluutit

kiisalu (annertuutigut) oqaatsitigut piginnaasatigut amigaateqarneq, soorlu misilitsinnermi oqaatsit

atorneqartut atuartup oqaaserinngippagit. PISA-mi nalinginnaasumik peqataanngitsoornissamut

killiliussaq 2,5%-iuvoq.

43

Matumani aamma taaneqassaaq, Kalaallit Nunaanni atuartut misilitsinnerni peqataanngitsoornissaannut inatsit

periarfissiimmata, tamannalu angajoqqaat peqatigalugit aalajangerneqartartussaalluni.

35

Peqataanngitsoornermut procentit qaffasissut ajornartorsiutaanerat eqqumaffigineqarpoq maannak-

kullu atuartut sorliit sunalu patsisigalugu peqataasannginnerannik misissuinernik ingerlatsiso-

qarluni.

Paasissutissiiffik: Meqqat atuarfianni atuartut amerlassusaannik nalunaarsuineq.

Meeqqat atuarfianni atuartut amerlassusaannik nalunaarsuineq atuarfiit namminneq ataatsimut pisortatigoortumik

nalunaarsuiffianni TABULEX-imi pisarpoq, taanna immikut atuartunut nalunaarsuiffeqarpoq TEA-mik taaguutilimmik.

TABULEX/TEA pisortat nalunaarsuiffiattut qallunaat ineriartortitaraat, Danmarkimi meeqqat atuarfiini amerlanerni

atorneqartoq. Systemi taanna Kalaallit Nunaanni 2005-imi atugaalerpoq maannalu atuarfinnit amerlanerpaanit

atugaalluni, taamaattorli atugaanera ineriartortinneralu suli ingerlavoq. Nalunaarsuiffimmi atuarfiit atuartut atuarfimmi

aallartittut aqqi, inuup-normui kiisalu paasissutissat allat soorlu najugaat il.il. nalunaarsortarpaat. Nalunaarsuiffimmi

atuartut ataasiakkaat soorlu piffissami sumi atuarsimanerat nalunaarsorneqartarpoq, taamaaliornikkut atuartut soorlu

atuarfimmit atuarfimmut sumut nuunneri malinnaavigineqarsinnaapput.

Inerisaaviup naliliisarfiata nalunaarsuiffimmi tassani atuarfiit tamaasa on-line-ikkut iserfigisinnaavai. Naliliisarfiup

taamaalilluni piffissami aalajangersumi meeqqat atuarfianni atuartut qanoq amerlatigineri kisissinnaagaluarpai,

maannakkulli taama ajornaatsiginngilaq. Siullermik atuarfiit soorunami TABULEX TEA pisut tamaasa pinerini

ingerlaavartumik atortussaavaat. Tamatigulli taamatut pisoqarneq ajorpoq, atuarfiillu arlaannik peqquteqarlutik

nalunaarsuiffimmi atuartuutiminnik nutarterinissartik kinguartoorfigisinnaavaat. Tamanna ukiup atuarfiusup nutaap

aallartinnerani immikkut ajornartorsiutaasinnaasarpoq. Taakkua saniatigut atuartut atuarfimminnik piffissap ilaannaani

allannguisut imaluunnit nuuittut ajornartorsiutaasinnaasarput, soorlu atuarfimmi qimataminni anisutut

nalunaarsorsimariarlutik atuarfimmi tikitaminni aatsaat kingusissukkut nalunaarsorneqarsinnaasarput piffissamilu

akunniliuttumi atuartoq TEA-mi takuneqarsinnaasanngilaq.

Meeqqat atuarfianni atuartut tamakkerlutik aammalu klassinut agguataarlutik amerlassusiisa pisortatigoortumik

nalunaarsugaanerat ”1. oktoberimi nalunaarsuinikkut” pisarpoq, nalunaarsuinerlu taanna atuarfiit Inerisaavimmut

ingerlatissallugu pisussaaffigaat. Nalunaarsukkami tassani atuarfiit tamarmik ukiumi atuarfiusumi pineqartumi ullormi

1. oktoberimi atuartuutimik amerlassusaat nalunaarsortussaavaat. Atuarfiit amerlasuut atuartut nalunaarutissatik TEA

atorlugu kisittarpaat. Atuarfiit ulloq 1. oktober nalunaarsuiffittut atussammassuk pingaaruteqartuuvoq. Atuarfiit ulloq 1.

oktober sioqqullugu kingoqqulluguluunniit nalunaarsuigaluarpata atuartut atuarfimmut allamut nuunnerisigut kisitanik

kipusoortoqarsinnaavoq.

Atuartut amerlassusaannik kisitsineq alloriarfinni misilitsinnerit misissornerinut sunniuteqarneq ajorpoq, atuartulli

misilitsinngitsut amerlassusaannik kisitsinermi taamaallaat sunniuteqartarluni. Ukiuni aggersuni Inerisaaviup TEA-mi

suliat pitsaassusaannik suliniutit pingaartillugit peqataaffiginiarpai.

Paasissutissiiffik: Immikkut annertusisamik atuartut alloriarfinni misilitsinnerni peqataasut

Ukiumi atuarfiusumi 2011/2012-imi atuartut katillugit 443-it immikkut atuartitatut nalunaarsugaapput, tak. Kalaallit

Nunaanni meeqqat atuarfii 2011-2012. Statistikkimi tassani atuartut taakkua klassinut ataasiakkaanut

immikkoortitigaanngillat, missingersersoraannili 3. klassimi 7. klassimilu atuartut immikkut atuartitaasut klassinut 40-t

missaannut agguataarneqarsimasut ilimanarpoq. Malittarisassat malikkaanni atuartut tamarmik – tassa

nalinginnaasumik annertusisamillu immikkut atuartitaasut – alloriarfinni misilitsinnerni peqataasussaapput, kisiannili

atuartut taakkorpiaat alloriarfinni misilitsinnerni peqataatinnginnissaannut peqqutissaqarluarsinnaavoq, soorlu

atuartitsineq nalinginnaasoq malissimanngippassuk.

36

Namminersorlutik oqartussat 2012-ip ukiaani inuit immikkut pisariaqartitsisut pillugit misissuititsipput, taakkununnga

ilanngunneqarlutik atuartut immikkut annertusisamik atuartitaasut. Misissuinerup taassuma ilaattut apeqqusiat

illoqarfinni tamani atuarfiit pisortaasa akisassaat ilanngunneqarput. Pissutsit amerlasuut apeqqutigineqarput, apeqqutillu

ilaat alloriarfinni misilitsinnernut tunngavoq, ima oqaasertaqarluni:

Atuartut, immikkut annertusisamik atuartitaasut, alloriarfinni misilitsinnerni nalinginnaasumik peqataasarpat?

Apeqqummut tassunga atuarfiit pisortaasa akissutaasa, katillugit 26-iusut, agguataarsimanerat takussutissiami

tulliuttumi takuneqarsinnaavoq.

Atuarfiit pisortaasa akissutaannit takuneqarsinnaavoq, amerlanerit, tassat 12-it imalt. 46%-tit, oqartut atuartut taakkua

peqataasanngitsut. Takussutissiami akissutit assigiinngitsut takuneqarsinnaapput, tamatumalu takutippaa atuarfinni

alloriarfinni misilitsinnerni annertusisamik atuartut peqataatinneqartarnerat assigiinngitsupilussuarmik ileqqoqarfigine-

qartoq. Pissutsit assigiissaarneqarnissaasa pisariaqarnera tamatuma takutigunarpaa.

Atuarfiit pisortaat ilaatigut apeqqummut tassunga akissumminnik ersarissaaqquneqarput, sooq atuartut immikkut

annertusisamik atuartitaasut alloriarfinni misilitsinnerni peqataasannginnersut. Pissutigineqartut pingaarnerit tassaapput,

ilikkagaat ukiuinut naleqqutinngimmata, ajorsartutut misigisariaqanngimmata kiisalu atuartut immikkut annertusisamik

atuartitaasut ilikkagassatut anguniagassanik allaanerusunik atuartitaammata.

Immikkut nalunaarusiami, qallunaat misissuisarfiata EPINION-ip taamanikkut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu

Naalakkersuisoqarfimmit aamma taamanikkut Ilaqutariinnermut, Kulturimut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu

Naalakkersuisoqarfimmit noqqaaffigineqarluni, suliarisaani atuartut immikkut annertusisamik atuartitaasut itinerusumik

misissuiffiupput, alloriarfinni misilitsinnerni peqataasarnerat immikkut misissuiffiulluni. Tamatumunnga ilagitillugu

atuartut taakkua immikkut pisariaqartitaat (innarluutaat) misissugaapput alloriarfinnilu misilitsinnerni

peqataasarnerannut sanilliunneqarlutik. Atuartut taakkua pineqartut PPR-imi nalunaarsugaanerat taamatut

pisariaqartuunerannut immikkoortiterinermi tunngaviuvoq. PPR-imi nalunaarsukkat taakkua katersorneqarput atuartullu

innarluutigisaa pingaarneq inuullu normua nalunaarsorneqarlutik. Atuartut taakkua inuup normui inuup normuinut

Naliliisarfiup alloriarfinni misilitsinnernut databasianiittunut sanilliunneqarput, taamaaliornikkut atuartut taakkua

alloriarfinni misilitsissimanersut aammalu peqataasimanngippata sumik innarluuteqarnerat takuneqarsinnaammat.

Misissuinerup inernerisa ilagaat, kommunit assigiinngiiaartumik atuartut alloriarfinni misilitsinnerni

peqataatitsisannginnerminnut peqquteqartartut. Qeqqata Kommunia atuartoqarnerpaavoq, innarluuteqarnertik

peqqutigalugu alloriarfinni misilitsinnerni peqataasanngitsunik. Misissuinerup aamma takutippaa –

tupaallaatissaanngitsumik – atuartut amerlanerpaat, alloriarfinni misilitsinnerni peqataasanngitsut tassaasut meeqqat

Aap, tamarmik peqataasarput 3

(12%)

Aap, tamangajammik peqataasarput

5 (19%)

Aap, ilaat peqataasarput

4 (15%)

Aap, amerlanngitsut peqataasarput

2 (8%)

Naamik, peqataaneq

ajorput 12 (46%)

37

nalinginnaasumik ilikkagaqarniarnerminnik ajornartorsiuteqartut (taakkununnga ilaallutik ineriartornerminni

kinguarsimasut, qaratsamikkut innarluutillit il.il.)

Nalunaarut Naalakkersuisoqarfinnut taakkununnga saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaavoq.

6.2 Inerniliillaqqissuseq

6.2.1 Atuartitsissutit

Kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissuseq figur 6-imi aamma 7-imi takutinneqarpoq.

Figur 6: 3. klassimi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011.

Figur 7: 7. klassimi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011.

3. klassimi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissuseq naammaginanngilaq, 37%-ip aamma 50%-ip

akornanniilluni. Inerniliillaqqissuserli pitsaasumik malunnartumillu siuariartorfiuvoq, 2007-imi

37%-imit 2011-imi 50%-imut pitsanngoriarami. 7. klassimi ilinniakkatigut angusat naammagi-

narput 60%-ip aamma 64%-ip akornanniillutik. Taamaattorli 2007-imi 64%-imit 2011-imi 62%-

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

38

imut annikitsumik appariartoqarpoq. Figur 6-imi aamma 7-imi takuneqarsinnaavoq, 3. aamma 7.

klassimi 2010-mit 2011-imut siuariartoqartoq. Ineriartorneq taanna attatiinnartariaqarpoq. 3.

klassimili 2009-mit 2010-mut annikitsumik kinguariartoqarpoq. 7. klassimi kalaallit oqaasiini 2007-

imit 2011-mut malunnartumik nikeriartoqanngilaq, taamaattorli 2010-mi ineriartorneq pitsaasumut

sanguvoq, 2011-imi inerniliillaqqissutsimi angusaq naammaginartoq 62% anguneqarmat.

Kalaallit oqaasiini suna ineriartornermut ingerlatsisuusimanersoq misissussallugu soqutiginarpoq.

Tamanna paasisaqarfiulaarsinnaavoq box–plots, 2007-imit 2011-mut ineriartornermik takutitsisut,

misissornerisigut. 3. klassimi ineriartorneq pisimavoq, atuartut sanngiinnerit44

aammalu atuartut

pikkorissut45

piffissami tassani angusarinnerulersimammata. Tassami box-plots ataatsimut isigalugit

talerpia-tungaanut nikeriarsimapput.

Figur 8: Box-plots – 3. klassimi kalaallit oqaasii. 2007 - 2011.

7. klassimi kalaallit oqaasiini piffissami 2007 – 2011-mi ineriartorneq illuanut sammivoq, atuartut

sanngiinnerit pikkorinnerillu tamarmik angusaat 2010-p tungaanut appariartormata. 2011-mili

atuartut sanngiinnerit pikkorissullu 2010-mut sanilliukkaanni siuariarput.

44

qalipaammik aappaluaartumik nalunaaqutsikkat. 45

qalipaammik tungujortumik nalunaaqutsikkat.

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

39

Figur 9: Box-plots – 7. klassimi kalaallit oqaasii. 2007 - 2011.

Kalaallit oqaasiini soqutiginartut aamma ilagaat, 3. aamma 7. klassimi inerniliillaqqissutsimi qaffa-

sissutsit annertuumik assigiinngissuteqarnerat, tassani 7. klassit qaffasissusaat 3. klassit qaffasis-

susaannit malunnartumik annertunerulluni. Tamanna 7. klassimi suliassiissutit 3. klassimi sulias-

siissutinit ilikkagassatut anguniagassanut sanilliullugit oqinnerunerannik patsiseqarnerusinnaavoq,

kisianni aamma assigiinnginnerannut patsisaasinnaavoq, nukarlerni atuartut ilinniakkamikkut

ilikkariartornerat annertunerusinnaammat atuartullu ilinniakkamikkut ilikkariartornerat akullerni

alloriarfiit naammassiartornerannut aatsaat inerillualertarluni. Taamatut naliliiniarnermi 3. aamma

7. klassimi skalamik ataatsimoorussamik naatsorsuinermi najoqqutarineqartussamik peqarnissaq

pisariaqarpoq. Taamatut pisoqassappat 3. klassimi 7. klassimilu suliassat ilaat sinnerseraallugit

paarlaattariaqassapput, piffissamilu aggersumi taamatut ataatsimoorussamik nalilersuuteqalernissaq

sulissutigineqassaaq.

Qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissuseq figur 10-imi aamma 11-mi takutinneqarpoq.

Figur 10: 3. klassimi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011.

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011

iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

40

Piffissami pineqartumi qallunaat oqaasiini ilikkakkatigut angusat naammaginanngillat,

inerniliillaqqissuseq 44%-ip amma 50%-ip akornanniilluni. Taamaattorli siuariartortoqarpoq,

inerniliillaqqissuseq 2007-imi 46%-imit 2011-imi 50%-imut qaffariarmat, 2010-mi

kinguariartoqalaaraluartoq.

Figur 11: 7. klassimi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011.

7. klasse ajunngitsumik naammaginartumillu angusiffiuvoq, inerniliillaqqissuseq annikitsumik

2007-imi 60%-imit 2011-imi 61%-imut qaffariarluni. Taamaattorli 2010-mi kinguariartoqalaarpoq.

Qallunaat oqaasiini kalaallit oqaasiinisulli 7. klassimi angusat 3. klassimi angusanit malunnartumik

qaffasinnerupput. Matumani kalaallit oqaasiini nassuiaat aamma qallunaat oqaasiini nassuiaa-

tigineqarsinnaagunarpoq. 3. klassimi siuariartornerup attatiinnarneqarnissaa eqqumaffigisariaqarpoq

7. klassimilu nikeriartoqartannginnera sammineqartariaqarluni.

Tuluit oqaasiini inerniliillaqqissutsimi ineriartorneq figur 12-mi takutinneqarpoq. Atuartitsissut

taanna taamaallaat 7. klassimi misilitsiffiusarpoq.

Figur 12: 7. klassimi tuluit oqaasiini inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

41

Tuluit oqaasiini inerniliillaqqissutsip qaffasissusaata annertunerunissaa kissaatiginaraluarpoq.

Piffissarli 2007-imit 2011-imut tamaat ataatsimut isigalugu inerniliillaqqissuseq malunnartumik

ajunngitsumillu qaffariartorpoq, naammaginanngitsumit 46%-imit naammaginartumut 54%-imut

qaffariarluni. Kalaallit qallunaallu oqaasiini 2010-mit 2011-mut siuariarneq assigalugu piffissami

tassani tuluit oqaasiini aamma siuariartoqarpoq. Pitsaasumik ineriartorneq taanna attatiinnar-

tariaqarpoq.

Kiisalu matematikkimi inerniliillaqqissuseq figur 13-mi aamma 14-imi takutinneqarpoq.

Figur 13: 3. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011.

3. klassimi ukiuni tamani inerniliillaqqissuseq naammaginartuusimavoq, taamaattorli

atuartitsissummi tassani piffissami 2007-imit 2010-mut immikkut taasarialimmik

siuariartortoqanngilaq. 2011-imi atuartitsissummi tassani 3. klassimi atuartitsissutit misilitsiffiusut

allat marluk assingalugit siuariartoqarpoq. Inerniliillaqqissuseq 2007-imi 62%-imit 2010-mi 60%-

imut annikitsumik appariarfiuvoq. 2011-mi inerniliillaqqissuseq ajunngitsumik siuariarfiuvoq, 5%-

imik qaffanneratigut 65% anguneqarmat.

Figur 14: 7. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissuseq. 2007 - 2011.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)

42

Piffissami tassani 7. klassimi angusat annikilliartorusaarput, 47%-p aamma 51%-ip akornanniik-

kamik naammaginartumik angusaasunut angummateqqalaarlutik. Taamaattorli 2010-mi 47%-imit

2011-mi 49%-imut ajunngitsumik siuariartoqarpoq, 7. klassimi atuartitsissutit allat misilitsiffiusut

siuariarfiunerat assingalugu.

Alloriarfinni taakkunani marlunni atuartitsissummi box-plots-it takutippaat, ineriartorneq taanna

qanoq ingerlasimanersoq, erserporlu alloriarfinni marlunni pingaartumik matematikkimi atuartut

pikkorinnerit angusamikkut kinguariarsimasut.

Figur 15: Box-plots - 3. klassimi matematik. 2007 - 2011.

Figur 16: Box-plots – 7. klassimi matematik. 2007 - 2011.

Atuartitsissutinut allanut paarlangasumik 3. klassimi matematikkimi angusat 7. klassimi angusanit

qaffasinnerupput, kalaallit qallunaallu oqaasiini angusanut sanilliukkaanni paarlangalluinnartumik.

Matumani nassuiaat aamma tassaasinnaavoq 3. klassimi matematikkimi suliassiissutit ilikkagassatut

anguniagassanut sanilliullugit 7. klassimit oqinnerunerat. Nassuiaat alla tassaasinnaavoq nukarlerni

atuartut piumassuseqarnerat atuartitsissummullu tassunga soqutigisaqarnerat, soqutiginninnerli

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

43

piumassuseqarnerlu akulliit alloriarfiata ingerlanerani annaaneqartartut.46

Soorlu oqaatsini misilit-

sinnerni taaneqareersoq sanilliussisoqassappat 3. klassimi 7. klassimilu skala-t uuttuinermut atorne-

qartut ataasinngortillugit skala-mut ataatsimut nuuttariaqassapput.

6.2.2 Atuartitsissutit imminnut ataqatigiinneri

Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummi atuartitsissutinik akimuilluni suleqatigiinnissaq

periarfissiuunneqarpoq. Matumani atuartut atuartitsissutini assigiinngitsuni naammassisaat immin-

nut malittariinnersut misissussallugu tulluarpoq. Imaannerluni atuartitsissummi ataatsimi inerniliil-

laqqissuseq qaffasissoq atuartitsissummi allami inerniliillaqqissutsimik qaffasissumik malitseqar-

tartoq? Taamatut imminnut ataqatigiittoqaraangat oqartoqartarpoq naammassisat imminnut

ataqatigiilluartartut, tamannalu ataqatigiinnermut kisitsit47

atorlugu eqqornerusumik naatsorsorne-

qartarluni.

Figur 17-imi qallunaat tuluillu oqaasiini inerniliillaqqissutsit imminnut ataqatigiinnerat takutinne-

qarpoq. Tassani takuneqarsinnaavoq, atuartitsissutini taakkunani marlunni angusat imminnut anner-

tuumik ataqatigiittut: Qallunaat oqaasiini pikkorikkaanni tuluit oqaasiini aamma pikkorissuunissaq

ilimanarluarpoq. Takusaq tamanna ataqatigiinnermut kisitsisip 0,75-iusup tunngaveqartilerpaa,

ataqatigiinnermummi kisitsit taanna 2011-mi atuartitsissutini tamani misilitsinnerni annerpaavoq,

takuuk tabel 2.

Figur 17: 2011-mi 7. klassimi qallunaat tuluillu oqaasiini inerniliillaqqissutsit imminnut

ataqatigiinnerat.

46

Aamma takuuk immikkoortoq 6.10 alloriarfimmit alloriarfimmut ikaarsaarnerit pillugit imaqartoq. 2010-mi

alloriarfinni misilitsinernit nalunaarusiami ikaarsaariarnerit taakkua aamma allaaseraangut, tassani oqaatigalungu

atuartut ilinniakkamikkut nalinginnaasumik naleqqiiffinnut sanilliullugit qanoq angusaqartarnersut, kisiannili aamma

ilinniakkatigut angusat misissorneqarlutik. 47

Ataqatigiinnermut kisitsit, korrelationskoefficient, statistikkimi kisitsisaavoq -1-imit +1-imut kisitsisitaqarsinnaasoq.

Kisitsisit 0-imut qanittut ataqatigiittoqannginneranut takussutissaapput. Kisitsisit -1-imut imaluunniit +1-imut qanittut

ataqatigiinneq annertooq takutittarpaat, ataqatigiinneq ammut qummulluunniit sammiveqartarluni.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Tulu

it o

qaa

sii

Qallunaat oqaasii

44

Figur 18-imi 7. klassimi kalaallit oqaasiisa matematikkillu imminnut ataqatigiinnerat

takutinneqarpoq.

Figur 18: 2011-mi 7. klassimi kalaallit oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit

imminnut ataqatigiinnerat.

Atuartitsissutini taakkunani marlunni naammassisat imminnut ataqatigiilluanngillat, kipparissut

takussutissiami titarnermut narlusuumut sanilliullutik siamasinnerummata. Takusaq taanna aamma

ataqatigiinnermut kisitsisip, 0,43-sup, tunngavilersorluarpaa.

Tabel 3-mi aamma tabel 4-mi 2011-mi 3. aamma 7. klassimi atuartitsissutini tamani ataqatigiin-

nermut kisitsit kisitaavoq. Atuartitsissutini amerlanerni ataqatigiinnermut kisitsit annertugaanngilaq,

taamaattumik atuartitsissummi qaffasissumik naammassisaq atuartitsissutini allani aamma qaffasis-

sumik angusaqarnissamik malitseqarnissaanik ilimagisaq tunngavissaqarpallaanngilaq.

Tabel 3: 2011-mi 3. klassimi ataqatigiinnermut kisitsisit.

Kal. oqaasii Qall. oqaasii Matematikki

Kal. oqaasii - 0,43 0,40

Qall. oqaasii 0,43 - 0,49

Matematikki 0,40 0,49 -

Tabel 4: 2011-mi 7. klassimi ataqatigiinnermut kisitsisit.

Kal. oqaasii Qall. oqaasii

Tul. oqaasii Matematikki

Kal. oqaasii - 0,39 0,40 0,45

Qall. oqaasii 0,39 - 0,80 0,49

Tul. oqaasii 0,40 0,80 - 0,42

Matematikki 0,45 0,49 0,42 -

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Mat

emat

ikki

Kalaallit oqaasii

45

6.3 Inernileeriaasinnaaneq

Alloriarfinni misilitsinnerni inerniliillaqqissutsip saniatigut inernileeriaasinnaaneq aamma uuttor-

tarneqartarpoq. Ukiuni siullerni nalunaarusiani inerniliillaqqissutsimik misissuinerit pingaartin-

neqartarput, angusanili inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu sanilliunnerisigut alloriar-

finni misilitsinnerni misissugassat soqutiginartut nutaat takkupput.

Atuartitsissutini amerlanerpaani inernileeriaasinnaaneq 100-mik medianeqarpoq. Tassa imaappoq,

atuartut 50%-iisa amerlanerilluunniit piffissap misilitsiffiusup ingerlanerani suliassat tamakkerlugit

takusaraat. Taamaallaat 3. klassimi atuartitsissutini kalaallit oqaasiini matematikkimilu median 100-

mit appasinneruvoq, tamannalu matumani isumaqarpoq atuartut 50%-ii inorlugit suliassat tamakker-

lugit suliaqartut.

Atuartut immikkoortitersinnaanissaat aalajangiusimaannassagaanni, suliassiissutit amerlassusaat

ataatsimut isigalugit naammanngillat. Inernileeriaasinnaaneq naliliissutitut atuartunut sukkanerpaa-

nut aamma atorumagaanni misilitsissutini suliassiissutit amerlisariaqarput, taamaaliornikkut atuartut

tamarmik inernileeriaasinnaanermi pitsaanerusumik immikkoortiterluarneqarsinnaassapput, atuartut

sukkasuut arriitsullu misilitsikkaluarpataluunniit.

6.4 Inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut ataqatigiinneri

Misilitsissutini assigiissakkani amerlasuuni ulluinnarni misilitsinnernut naleqqiussiffittut atorne-

qartartuni nalinginnaasuuvoq, inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu ataatsimut isigalugit

misissorneqartarnerat. Tamatumunnga assersuutit matuma kinguliani eqqartorneqarput.

Figur 19-imi 2011-mi 3. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissuseq atuartitsissummi tassani

inernileeriaasinnaanermut sanilliunneqarpoq. Atuartup ataatsip uuttuutini taakkunani marlunni

angusai kipparissumi ataatsimi ataatsimoortinneqarput. Soorlu takuneqarsinnaasoq, grafimi ataatsi-

moorfiusinnaasut tamangajammik ilaapput. Atuartut ”arriitsut” aamma ”sukkasuut” alloriarfimmi

misilitsinnerminni inerniliillaqqissutsimi appasissunik qaffasissunillu angusaqarsinnaaput, tamatu-

malu takutippaa atuarfiit didaktikkimi suliaminni unamminartunik suliassaqartut.

Oqaatigineqassaarli, atuartut ataaseq amerlanerilluunniit kipparissup ataatsip iluaniissinnaammata,

taamaalilluni ataatsimoorfiusinnaasut allamiittut tamakkerlugit takussutissiami qaleriimmata taku-

neqarsinnaanatik. Taamatulli pisoqartarnera akulikitsuunngilaq, inerniliillaqqissutsimi inernileeriaa-

sinnaanermilu kisitsit suliarineqarneri patsisaallutik. Ataatsimoortinneqartullu amerlasuujuppata

titartakkami kipparissut ataatsimoorfiit eqiternerujussuussagaluarput, atuartunit 700-it inulaarlugit

misilitsinnermi peqataasunit ilisimaneqartunit ikinneroqalutik.

46

Figur 19: 2011-mi 3. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu


Takussutissiami takuneqarsinnaavoq atuartut suliassat tamakkerlugit suliaqartut inerniliillaq-

qissutsimi angusaat siamaseqisut, atuartullu arriitsumik sulisut inerniliillaqqissutsimi qaffasissumik

angusaqakkajuttartut. Taamaalilluni atuartoq arriitsoq, kisiannili suliassiissutinik angumerisinnaa-

saminik – naak amerlanngikkaluartunik – eqqortumik sukumiisumillu suliaqartoq erserpoq.

Figur 20-imi 7. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu ataqatigiin-

nerat takutinneqarpoq. Takutitaq taanna suli ersarinneruvoq, tassanimi atuartoq arriitsoq qularnaat-

sumik suliaqarpoq atuartorli sukkusuumik suliaqartoq inerniliillaqqissutsimi appasissunik qaffasis-

sunillu tamaginnik angusaqarluni.

Figur 20: 2011-mi 7. klassimi matematikkimi inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu


Kiisalu figur 21-imi 2011-mi 7. klassimi kalaallit oqasiini inerniliillaqqissutsip inernileeriaasin-

naanerullu imminnut ataqatigiinnerat takutinneqarpoq. Tassani pissuseq naluneqanngilluartoq

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Inernileeriaasinnaaneq -%

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Inernileeriaasinnaaneq -%

47

takutinneqarpoq, tassa atuartoq arriitsoq inerniliillaqqissutsimi angusakippoq, atuartorli sukkasooq

inerniliillaqqissutsimi qaffasissumik angusaqarluni.

Figur 21: 2011-mi 7. klassimi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissutsip

inernileeriaasinnaanerullu imminnut ataqatigiinnerat.

Pissutsit naluneqanngilluartut atuartunik ’arriitsunik imminnullu tatiginngitsunik’ aamma atuartunik

’sukkasuunik imminnullu tatigisunik’ takutitsisut Kalaallit Nunaanni alloriarfinni misilitsinnerni

amerlanerni angusani takussaanngillat, tamannalu kingusinnerusukkut uterfigeqqinneqarumaarpoq.

Inernileeriaasinnaanerup inerniliillaqqissutsillu imminnut ataqatigiinnginnerisa imaluunniit allan-

ngoraqisumik ataqatigiinnerisa kingunerisaanik atuartut nalinginnaasumik ukununnga immikkoor-

tunut takuneqartartunut inissitsiternissaat ajornakusoortilerpaat: atuartunut ’arriillutillu imminnut

tatiginngitsunut’ aammalu atuartunut ’sukkasuunut imminnullu tatigisunut’.

6.5 Kommunit

Figur 22-imi 2011-mi kommunini sisamani 3. klassimi inerniliillaqqissuseq takutinneqarpoq.

Siullertut oqaatigineqassaaq, matematikkimi oqaatsinillu atuartitsissutini ilinniakkatigut angusat

kommunit akornanni annertuumik assigiinngissuteqarfiummata. Atuarfiit oqaatsinillu atuartitsissutit

akornanni assigiinngissutsit saniatigut kommunit assigiinngissutaat alloriarfinni misilitsinnerni

atuartut angusaanni assigiinngissutaasuni annerpaapput.

Kalaallit oqaasiini Qeqqata Kommunia, qaffasinnerpaanik angusaqarfiusoq aammalu

Kommuneqarfik Sermersooq appasinnerpaanik angusaqarfiusoq, annertuumik assigiinngis-

suteqarfiupput. Qallunaat oqaasiini Kommuneqarfik Sermersooq aamma Kommune Kujalleq inerni-

liillaqqissutsimi angusaqarfiunerpaapput. Matematikkimi Kommune Kujalleq aamma

Kommuneqarfik Sermersooq inerniliillaqqissutsimi qaffasinnerpaapput, Qaasuitsup Kommunia

aammalu Qeqqata Kommunea appasinnerpaanik angusaqarfiusut.

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Inernileeriaasinnaaneq - %

48

Figur 22: 2011-mi 3. klassimi misilitsissutini tamani kommunikkuutaartumik

inerniliillaqqissuseq.

Figur 23-imi 2011-mi 7. klassimi inerniliillaqqissuseq takutinneqarpoq. Tassani kalaallit qallunaallu

oqaasiini inerniliillaqqissutsimi assigiinngissutsit annerpaapput Qeqqata Kommunia kallaallit

oqaasiini qaffasinnerpaalluni Kommuneqarfik Sermersooq qallunaat oqaasiini qaffasinnerpaajusoq.

7. klassimi inerniliillaqqissutsimi angusat appasinnerpaat matematikkimi nassaassaapput, Qeqqata

Kommunia inernilliillaqqissutsimi atuartitsissummi tassani qaffasinnerpaajulluni.

Figur 23: 2011-mi 7. klassimi misilitsissutini tamani kommunikkuutaartumik

inerniliillaqqissuseq.

6.6 Illoqarfiit nunaqarfiillu

Atuartut illoqarfinneersut nunaqarfinneersullu angusaasa uuttorneqartarneri immikkut soqutigine-

qartarput. Naak nunaqarfiit ukiuni kingullerni inukilliartoraluartut, taamaattoq nuna tamakkerlugu

meeqqat 15%-iisa missingi suli nunaqarfinni najugaqarput.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kal. oqaasii Qall. oqaasii Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Kommune Kujalleq

Kommuneqarfik Sermersooq

Qeqqata Kommunia

Qaasuitsup Kommunia

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Kommune Kujalleq

Kommuneqarfik Sermersooq

Qeqqata Kommunia

Qaasuitsup Kommunia

49

Figur 24-imi 3. klassimi aamma 25-imi 7. klassimi 2011-mi illoqarfinni nunaqarfinnilu

inerniliillaqqissutsimi angusat takutinneqarput.

Figur 24: 2011-mi 3. klassimi misilitsiffiusuni tamani inerniliillaqqissutsimi illoqarfiit

nunaqarfiillu angusaat.

Figur 25: 2011-mi 7. klassimi misilitsiffiusuni tamani inerniliillaqqissutsimi illoqarfiit

nunaqarfiillu angusaat.

Atuartut illoqarfinneersut qallunaat tuluillu oqaasiini atuartunit nunaqarfinneersunit amerlanertigut

angusarissaarnerupput. Pingaartumik qallunaat oqaasiini assigiinnginneq tamanna ersarippoq.

Kalaallit oqaasiini 3. aamma 7. klassimi atuartut nunaqarfinneersut illoqarfinneersunit angusaris-

saarnerupput. Matematikkimi 3. klassimi nunaqarfinni inerniliillaqqissutsimi angusat illoqarfinni

angusat taamaaqqatigaat, 7. klassimilu nunaqarfiit illoqarfinnit angusarissaarnerullutik.

0

10

20

30

40

50

60

70

Kalaallit oqaasii Qallunat oqaasii Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Illoqarfiit

Nunaqarfiit

0

10

20

30

40

50

60

70

Kalaallitoqaasii

Qallunaatoqaasii

Tuluit oqaasii

Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Illoqarfiit

Nunaqarfiit

50

6.7 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu

Ilikkagaqarniarnernut atuartitseriaatsinullu tamanut sammitillugu niviarsiaqqat nukappiaqqallu assi-

giinngissutaat nunani tamalaani atuakkiarineqartartuni oqallisaasupilussuuvoq. Sammineqartartoq

taanna Kalaallit Nunaanni misissuinerni suli annertunerusumik qulaajarneqalinngilaq aammalu

ilinniartitaanermi suiaassutsit assigiinngissutaat killilimmik ilisimasaqarfiuvoq. Figur 26-imi 27-

milu 2011-mi 3. aamma 7. klassimi niviarsiaqqat nukappiaqqallu inerniliillaqqissutsimi angusaat

takutinneqarput.

Figur 26: 2011-mi 3. klassimi niviarsiaqqat nukappiaqqallu inerniliillaqqissusaat.

Figur 27: 2011-mi 7. klassimi niviarsiaqqat nukappiaqqallu inerniliillaqqissusaat.

Graf-ini takuneqarsinnaavoq 3. aamma 7. klassimi niviarsiaqqat atuartitsissutini tamani nukappiaq-

qanit angusarissaarnerusut. Niviarsiaqqat 7. klassimi atuartut angusaat nukappiaqqat angusaannit

kalaallit, qallunaat tuluillu oqaasiini malunnartumik pitsaanerupput. Matematikkimi niviarsiaqqat

angusaat nukappiaqqat angusaannit aamma pitsaanerupput, naak atuartitsissutini allani misilitsif-

fiusuni assigiinngissut annikinnerungaluartoq.

0

10

20

30

40

50

60

70

Kalaallit oqaasii Qallunaat oqaasii Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Niviarsiaqqat

Nukappiaqqat

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kalaallitoqaasii

Qallunaatoqaasii

Tuluitoqaasii

Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Niviarsiaqqat

Nukappiaqqat

51

6.8 Oqaatsit angusallu

Atuartut kalaallisut, qallunaatut, arlariinnik allamiutulluunniit angerlarsimaffimminni oqaaseqar-

nerlutik suliassiissutit saqqaanni nalunaartussaavaat. Atuartut 6%-iisa nalunaarpaat anger-larsimaf-

fimminni qallunaat oqaasii oqaaseralugit, 71%-it nalunaarpaat kalaallit oqaasii oqaaseralugit 16%-

illu arlariinnik oqaaseqarlutik nalunaarput. Immaqa nalunaaqutsiinerit ersarlummata immaqa-

luunniit apeqqut paasiuminaassimammat amigarluniluunniit atuartut ilaat akissuteqanngillat.

Figur 28: 2011-mi 3. klassimi inerniliillaqqissuseq angerlarsimaffimmilu oqaatsit.

Figur 29: 2011-mi 7. klassimi inerniliillaqqissuseq angerlarsimaffimmilu oqaatsit.

Atuartut kalaallisut qallunaatullu angerlarsimaffimminni oqaasillit angusamikkut malunnavissumik

assigiinnginnerat arajutsisassaanngilaq. Kalaallisut atuartitsineq tupinnanngitsumik atuartut kalaal-

lisut oqaasillit qallunaatuinnaq oqaasilinnit angusarinneruffigisaat eqqaassanngikkaanni, assigiin-

nginneq tamanna atuartitsissutini tamani piffissallu misissuiffiusup iluani tamarmi erserpoq.

Tamanna aamma arajutsisassaanngilaq 2011-mi atuartut kalaallisut oqaasillit 3. aamma 7. klassimi

atuartut tamarmik 71%-erimmatigit, qallunaatut oqaasillit 7%-iusut aammalu kalaallisut-qallunaatut

oqaasillit 21%-iullutik. Kisinngoruttut 1%-it oqaatsinik sorlernik oqaaseqarnertik nalunaarutigin-

ngilaat imaluunniit allamiutut oqaaseqartuupput.

0102030405060708090

100

Kalaallitoqaasii

Qallunaatoqaasii

Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Kalaallisut oqaasillit

Qallunaatut oqaasillit

Akuleriinnik oqaasillit

0

20

40

60

80

100

Kalaallitoqaasii

Qallunaatoqaasii

Tuluitoqaasii

Matematikki

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

%

Kalaallisutoqaasillit

Qallunaatutoqaasillit

Akuleriinnikoqaasillit

52

Atuartut amerlanerpaat kalaallisuinnaq oqaasillit namminneq oqaatsiminni angusarissaaraluarlutik

sooq misilitsinnerni appasinnerusumik angusaqartarnerat annertunerusumik paasiniarneqarsi-

manngilaq.

6.9 Atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut sanngiitsullu

Piumasaqaatit kinaassusersiornertaqanngitsut48

atorlugit aalajangerneqarsinnaanngilaq, qaqugukkut

angusaq pitsaasoq pitsaannginnerusorluunniit takuneqarsinnaanersoq imaluunniit atuartoq ilinniak-

kamigut sanngisuujunersoq sanngiitsuunersorluunniit49

. Tamatumunnga patsisaavoq isummerfigi-

neqanngimmat, pitsaasumik pitsaanngitsumilluunniit angusaqassagaanni suna didaktikkimit

isigalugu piumasaqaataassanersoq.

Taamaattumik misilitsissutissanik sanaartortut namminneerlutik aalajangissavaat, misilitsissutit

suliassiissutinik ataasiakkaanik, aamma item’inik taaneqartartunik, imaqartut qanoq ’sapernartigis-

sanersut’. Item’it ataatsimut katillutik sapernarpata, akissutit procentinngorlugit eqqortut amerlas-

sanngillat. Misilitsissutissanik sanaartortut suliassat sapernassusaannik aqutsisinnaaneq misilittaga-

rigamikku, suliassanik 20%-imiit 80%-imut eqqortumik atuartunit akineqarsinnaasunik sanaartor-

sinnaasarput. Kisitsisit 20% aamma 80% taamungaannaq tigusaanngillat, tassami misilitsinnermi

isumaliutersorsinnaanerup killinginut50

avammut qaangertariaqanngitsunut kisitsisaammata. Nunani

tamalaani PISA-mi imaluunniit TIMSS-imi PIRLS-imilu misissuinerni misilittagaavoq, misilit-

sissummi ataatsimi inerniliillaqqissutsimi agguaqatigiissillugu medianimilluunniit 60% anguniar-

tariaqartoq.

6.9.1 Atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut

Figur 30-imi takutinneqarpoq, atuartut procentinngorlugit qassit alloriarfimmi misilitsinnermi

inerniliillaqqissutsimi 80% sinnerlugu angusaqarsimanersut. Pisut tamaasa eqqarsaatigalugit

naammassisaq taamaattoq maluginiartariaqassaaq, suliassiissutit oqitsunnguunngippata. Atuartut

suliassiissutit 80%-ii sinnerlugit eqqortumik suliaqartut atuartutut ilinniakkamikkut sanngisuutut

taaneqarput. Figurimi takutinneqarpoq, 2011-mi atuartut taakkua kommuninut immikkoortillugit

qanoq akulikitsiginersut.

48

piumasaqaatit kinaassusersiornertaqanngitsut = objektive kriterier. 49

”procentit eqqortut” pillugit immikkoortoq, qupp. 17 – 19-miittoq, takujuk. 50

misilitsinnermi isumaliutersorsinnaanerup killinga = testpsykologisk grænse.

53

Figur 30: 2011-mi 3. klassimi atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut kommunikkuutaartumik

akulikissusii.

Siulliullugu malugineqarsinnaavoq, kommunini tamani 3. klassimi kalaallit oqaasiini atuartut san-

ngisuut akuttunerpaasut. Qallunaat oqaasiini Kommuneqarfik Sermersooq sanngisuunik atuar-

tuuteqarnerpaavoq. Matematikkimi Kommune Kujalleq aamma Kommuneqarfik Sermersooq

sanngisuunik atuartuuteqarnerpaapput, Qeqqata Kommunia aamma Qaasuitsup Kommunia taakku-

nannga atuartuutikinnerpaasut.

Figur 31-mi 7. klassimi atuartut sanngisuut akulikissusii takuneqarsinnaapput. Tassani Kommune-

qarfik Sermersooq qallunaat tuluillu oqaasiini sanngisuunik atuartuuteqarnerpaavoq. Taakkua

saniatigut erserpoq, kommunini tamani matematikkimi atuartut sanngisuut akuttusuujusut.

Figur 31: 2011-mi 7. klassimi atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut kommunikkuutaartumik

akulikissusii.

Atuartut sanngisuut akulikissusiinut patsisaasut amerlasuujusinnaapput. Kommuneqarfik Sermer-

suumi qallunaat tuluillu oqaasiini angusarissaaneq tupaallaatissaanngilaq, allalli eqqarsaatigalugit

maannakkut nassuiaataasinnaasut killeqarput.

0

5

10

15

20

25

30

Kalaallitoqaasii

Qallunaatoqaasii

Matematikki

Aku

lilis

susi

i - %

Kommune Kujalleq

KommuneqarfikSermersooq

Qeqqata Kommunia

Qaasuitsup Kommunia

0

5

10

15

20

25

30

35

Kalaallitoqaasii

Qallunaatoqaasii

Tuluitoqaasii

Matematikki

Aku

likis

susi

i - %

KommuneKujalleq


QeqqataKommunia

QaasuitsupKommunia

54

6.9.2 Atuartut ilinniakkamikkut sanngiitsut

Figur 32-mi aamma figur 33-mi atuartut sanngiitsut akulikissusii takutinneqarput. Atuartut taakkua

inerniliillaqqissutsimi 20% ataallugu angusaqarput, taamaalillutik suliassiissutit suliariniarsima-

samik tallimararterutaat inorlugit eqqortumik suliarisimavaat. Naak suliat suut pitsaasuunersut

pitsaannginnerunersulluunniit tamanit oqallissutaasinnaagaluartut, killiliussaq taanna suliamut

sanngiiffiusumut takussutissaavoq.

Kalaallit oqaasiini takuneqarsinnaavoq kommunit 3. klassimi atuartuutaasa sanngiitsut amerlas-

susaat allanngorarpallaanngitsut. Kommuneqarfik Sermersuumi qallunaat oqaasiini atuartut san-

ngiitsut amerlannginnerat atuartitsissummi tassani atuartut sanngisuut amerlasuujunerisa illua-

tungerivaat. Atuartitsissummi tassani Kommune Kujalleq aamma Qeqqata Kommunia malunnar-

tumik sanngiitsunik atuartuuteqarnerupput.

7. klassimi Kommuneqarfik Sermersooq immikkut matematikkimi sanngiitsunik amerlasuunik

atuartuuteqarami maluginiagassaavoq. Qeqqata Kommunia kalaallit, qallunaat tuluillu oqaasiini

sanngiitsunik atuartuuteqannginnami aamma maluginiagassaavoq.51

Atuartut sanngisuut amerlassusiinik nassuiaatissaaleqineq eqqaallugu, atuartut sanngiitsut

amerlassusii suli nassuiaatissaalatsiffiunerupput.

Figur 32: 2011-mi 3. klassimi atuartut sanngiitsut kommunikkuutaartumik akulikissusii.

51

2010-mi alloriarfinni misilitsinnernik nalunaarusiami kommunit 7. klassimi sanngiitsunik atuartuutaat

amerlasuujupput. Kommunini atuartut sanngiitsut sanilliunnerini takuneqarsinnaavoq 2011-imi amerlassusii

annertuumik nikeriarsimasut, Kapitali 1-mi paasissutissat januaari 2013-imi naatsorsorneqartunut sanilliukkaanni.

0

2

4

6

8

10

12

14

Kalaallit oqaasii Qallunaat oqaasii Matematikki

Aku

likis

susi

i - %

KommuneKujalleqKommuneqarfikSermersooqQeqqataKommuniaQaasuitsupKommunia

55

Figur 33: 2011-mi 7. klassimi atuartut sanngiitsut kommunikkuutaartumik akulikissusii.

6.10 Alloriarfinnit assigiinngitsunit ikaarsaariartarnerit ataqatigiinnerillu

2010-mi alloriarfimmi misilitsinnernik nalunaarusiaq immikkut qulequttamik sammisaqarfiuvoq,

alloriarfimmiit alloriarfimmut nikeriarnerni pisartut nalunaarusiami sammineqarlutik. Misissuinerni

taakkunani piffissaq isigalugu misissuisoqarpoq, atuartut soorlu 3. klassimiit 7. klassimut aammalu

7. klassimiit 10. klassimi inaarutaasumik misilitsikkamik angusaat qanoq nikeriartarnersut

misissorneqarlutik. Atuartulli ataasiakkaat 1. klassimi atualerneranniit 10. klassimi atuarnerminnik

naammassinninnerannik misissuinerit aatsaat 2013-imi atuarfimmik nutarterineq tamaat

naammassereerpassuk misissorneqarsinnaalissaaq.

Misissuinerit taamaattut ingerlannissaat ajornanngilaq, atuartut ataasiakkaat inuup normuisigut

malinnaaffigalugit. Kalaallit Nunaanni taamatut misissuisinnaaneq pitsaalluinnartuuvoq, tassami

nunat allat, aamma Nunat Avannarliit, inunnik nalunaarsuiffiit pillugit sukannersunik inatsiseqar-

nertik pillugu misissuinernik taamaattunik ingerlatsinissaat killeqartarmat. Inuilli normuinik

katersat maleruaqqusat atuuttut malillugit paarinissaat pisussaavoq, inuit ataasiakkaat ilisarineqar-

sinnaannginnissaat pillugu paasissutissat siaruarterneqartussaanngimmata tamanullu saqqummiun-

neqartussaanatik.

2010-mi immikkut sammisami eqqartukkat tupaallatsitsipput. Paasisat ilagaat, atuartut 3. klassimiit

7. klassimut nuunnerminni annertuumik ”nikeraramik”, akerlianilli 7. klassimiit 10. klassimi inaaru-

taasumik misilitsinnermut ikaarsaariarnermi assiliaq ”qerivoq”. 2010-mi immikkut sammisami sooq

taamatut pisoqarnersoq ersarissumik akissutissarsineqanngilaq, naleqqiiffeqarluni misissuine-

rummat.52

Mississuinermi atuartut akissutaat eqqortuunersut kukkunersulluunniit nalunaarsorne-

qarput. Atuartut akissutaat eqqortut katiterlugit naatsorsorneqarput – taamatut kisitsinermi mali-

52

tassa pisut ataasiakkaat misissornagit.

0

2

4

6

8

10

Kalaallitoqaasii

Qallunaatoqaasii

Tuluitoqaasii

Matematikki

Aku

likis

susi

i - %

KommuneKujalleq


QeqqataKommunia

QaasuitsupKommunia

56

tassat siusinnerusukkut nalunaarutigineqartut53

malillugit procentinut eqqortunut kisinneqarlutik.

Alloriarfimmiit alloriarfimmut ikaarsaarnermi atuartut angusaasa qaffasissusaat nikinnersut misis-

sorneqarput imaluunniit atuartunut atuaqatiminnut allanut sanilliullugit – imaluunniit naleqqiif-

fimmut meeqqat atuarfianni tamarmi atuuttumut sanilliulugit – ilinniakkamikkut piginnaasatik

allanngortinnagit pigiinnarneraat misissorneqarluni.

Pingaartuuvoq paasissallugu, misissuinerni matumani eqqartorneqartuni atuartut imminnut sanil-

liullutik inissisimanerat kisiat misissorneqartarmat. Piffissap ingerlanerani atuartut assersuutigalugu

pikkorissuunermiit pikkorissuunnginnermut nikinnerisa takutinngilaa atuartoq ilinniakkamigut

ajornerulersimasoq imaluunniit piginnaasaminik annaasaqarsimasoq, naak aamma taamaattoqar-

sinnaagaluartoq. Taamatut nikinneq aamma isumaqarsinnaavoq, atuaqataasut pikkorinneru-

lersimasut.

Nikeriartarnerit taamaattut paasissagaanni ukiuni tulliusuni sammisaq taanna ilisimatusarnermi

sammissallugu tulluartuussaaq. Taamaattumik alloriarfimmiit alloriarfimmut nikeriarnerni pisut siu-

nissami nalunaarusiani kisinneqarlutik mississuiffiusut ilaatinneqartualissapput, taamaaliornikkut

asseq 2010-mi immikkut sammisami saqqummertoq uteqqiattuarnersoq imaluunniit allanngoriar-

tornersoq malinnaaffigineqarsinnaassammat. Soorlu takuneqarsinnaassasoq, 2011-mi takussutissiat

2010-mi misilitsinnermit nalunaarusiami takussutissianit allaanerungaanngillat, taamaattumik 2011-

mi kingumut isigigaanni isigisaq allanngunngilaq.

2010-mi misissuiffiit aappaat tassaavoq didaktikkimi pisunik misissuineq, taannalu atuartup suliaata

imarisaanik misissuinikkut pisarpoq. Suliassiissutit multiple choice-itut54

aaqqitaagaangata, atuartup

akissutissamik sorlerpiamik akissuteqarsimanera misissugaasarpoq – eqqortuuppat eqqunngikka-

luarpalluunniit. Atuartup suliassiissutini arlariinni akissuterpiai tulleriillugit misissoraanni atuartup

ilikkagassatut anguniagassanut sanilliulluni pikkoriffii sanngiiffiilu didaktikkimit isigalugit

suunersut paasineqarsinnaaput. Misissuinerup taamaattup ilinniartitsisoq atuartup atuartitsissummik

qanoq paasinnittaaseqarneranik paasisaqarluartissinnaavaa taamaalillunilu atuartitsinerup allanngor-

tinnissaanut tunngavissaqalerluni, atuartut ingerlaavartumik nalilersornerannut naleqquttumik.

Misissuinermi tassani paasisat pingaartut ilagaat, atuartut ilaasa ilikkariikkatik – uani matematik

pineqarpoq – angajulliit alloriarfianni annaasaraat. Didaktikkimi misissuinerit taamaattut ajornaku-

soorsinnaasarput, tassami 7. klassimi 10. klassimilu suliassiissutit ilaat sanilliutissagaanni ajornas-

sutsimikut assigiikannertuusariaqarmata. Didaktikkimi misissukkat ukiuni tulliuttuni alloriarfinni

misilitsissutit nalunaarusiarinerini ilanngunneqallattaartarumaarput.

Figur 34-mi tulliuttumi takutinneqarpoq, ikaarsaariarnerit sorliit 2011-mi malittarineqar-

sinnaanersut. Atuartut 3. klassimi 2007-imi alloriarfimmi misilitsittut ilarpassui ukiut sisamat

53

soorlu takuuk Kapitali 4 periutsinik imaqartoq, tassani allaaserineqarpoq suliat eqqortut sulianut atuartup

angumerisimasaanut sanilliullugit qanoq procentinngorlugit naatsorsorneqartarneri. 54

Suliassiissutit aalajangersimasunik atuartup toqqarsinnaasaanik akissutissartaqartut, amerlanertigut sisamanik

akissutissartaqartut.

57

qaangiuttut 2011-mi 7. klassimi alloriarfinni misilitsipput. Taamatuttaaq atuartut 2008-mi 7. klassi-

mi alloriarfimmi misilitsittut amerlasuut 10. klassimi atuarfimmi inaarutaasumik misilitsipput.

Figur 34: Alloriarfinniit alloriarfinnut misilitsittarnerit

2011

Inaarutaasumik

misilitsinneq

10. kl.

2007

All. misi. 3. kl.

All. misi. 7. kl.

2008

All. misi. 3. kl.

All. misi. 7. kl.

2011

All. misi. 3. kl.

All. misi. 7. kl.

Amerlassusaasigut aamma/imalt. pitsaassusaasigut allanngoriarneq

Figurini 35 – 37-imi immikkoortut sisamat, nuna tamakkerlugu naleqqiiffiit malillugit suliaasut,

titarnerit aappalaartut atorlugit grafini taakkunani pingasuni killiligaapput. Titarnerup ammukaar-

tup 2007-imi 3. klassimi nuna tamakkerlugu agguaqatigiissillugu angusaq takutippaa, titarnerullu

sanimukaartup 2011-imi 7. klassimi atuartitsissummi nuna tamakkerlugu agguaqatigiissillugu angu-

saq takutillugu. Immikkoortut ”nuna tamakkerlugu naleqqiussiffiit ataallugit” aamma”nuna tamak-

kerlugu naleqqiussiffiit qulaallugit” atuartut ataasiakkaarlugit qanoq angusaqarneri eqqartorpaat:

1. tassaavoq 2007-imi nuna tamakkerlugu naleqqiussiffimmik ataassisoq aamma 2011-mi nuna

tamakkerlugu naleqqiussiffimmik ataassisoq (saamerleq alleq).

2. tassaavoq 2007-imi nuna tamakkerlugu naleqqiussiffimmik qulaassisoq 2011-imilu nuna

tamakkerlugu naleqqiussiffimmik ataassisoq (talerperleq alleq).

3. 2007-imi nuna tamakkerlugu naleqqiussiffimmik qulaassisoq 2011-milu nuna tamakkerlugu

naleqqiussiffimmik qulaassisoq (talerperleq qulleq).

4. 2007-imi nuna tamakkerlugu naleqqiussiffimmik ataassisoq 2011-milu nuna tamakkerlugu

naleqqiussiffimmik qulaassisoq (saamerleq qulleq).

58

Figur 35: 2011-mi 3. aamma 7. klassimi kalaallit oqaasiini atuartut angusaasa

ataqatigiinnerat.

Figur 36: 2011-mi 3. aamma 7. klassimi qallunaat oqaasiini atuartut angusaasa

ataqatigiinnerat.

Figur 37: 2011-mi 3. aamma 7. klassimi matematikkimi atuartut angusaasa ataqatigiinnerat.

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Kal

. oq

aasi

i, 7

. kla

sse

(%)

Kal. oqaasii, 3. klasse (%)

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Qal

ll. o

qaa

sii,

7. k

lass

e (%

)

Qall. oqaaasii, 3. klasse (%)

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Mat

emat

ikki

, 7. k

lass

e (%

)

Matematikki, 3. klasse (%)

59

Oqartoqarsinnaavoq atuartut immikkoortoq 2-miittut aamma immikkoortoq 4-miittut soqutiginar-

tuusut, tassami atuartut taakkua arlaat 2007-imit 2011-mut angusaat appariarput arlaallu siuariar-

lutik.

Tassa atuartut imminnut sanilliullutik inissisimanerat 2007-imit 2011-mut annertuumik nikippoq,

naak atuartut annertuumik sanngiiffillit imaluunniit atuartut pikkorivissut 2007-imit 2011-mut

inissisimaffii nikissimassanngikkaluartut. 3. klassimiilli 7. klassimut atuartut amerlasuut naleqqius-

siffiusumi inissisimaffii imminnut sanilliukkaanni nikerarput. Ukiumiit ukiumut ineriartornerup

siumut isiginnilluni ersarilluartuunera qallunaat oqaasiini takuneqarsinnaavoq, tassanimi atuartut

”pikkorereersut sulilu pikkorissut” aammalu atuartut ”sanngiitsut sulilu sanngiitsut” ersarimmata.

Ukiumiit ukiumut angusanik sanilliussilluni misissuinerit aamma 7. klassimi alloriarfimmi misilit-

sinnermi angusat atuartut taakkua 10. klassimi inaarutaasumik misilitsimmata angusaannik sanilli-

ussinikkut pisinnaavoq. Tassani alloriarfimmi matematikkimi misilitsinnerit 10. klassimilu inaaru-

taasumik piginnaasatigut misilitsinnerit 7-trins karakterskala atorlugu sanilliunneqarput. 10. klassip

naammassinerani matematikkimi misilitseriaatsini assigiinngitsuni55

angusat arlaat toqqarneqarsin-

naapput, allattariarsorlunili piginnaasatigut misilitsinnerit toqqarneqarput taakkua 7. klassimi allori-

arfimmi misilitsinnernut misilitsissutissat qanoq ittuuneri eqqarsaatigalugit assigunerummata.

3. aamma 7. klassimi matematikkimi ataqatigiinnermut kisitsit 0,39, 7. klassimi 10. klassimilu

atuartitsissummi tassani ataqatigiinnermut kisitsimmut qanoq naapertuutsiginersoq misissorneqar-

sinnaavoq. Atuartut ilisarnaqatigiit ”pikkorereersut sulilu pikkorissut” aamma ”sanngiitsut sulilu

sanngiitsut” 7. klassit 10. klassimut ikaarsaarneranni 3. klassimit 7. klassimut ikaarsaarnerannik

sanilliussinermit ersarinnerupput. Ukiumiit ukiumut sanilliussinermi takusap taamaattup ersersippaa

3. klassimit 7. klassimut nuunnermi ’arlaannik pisoqartartoq’, tassa atuartut angusarissaarneru-

lerlutillu angusakinnerulersartut, 7. klassimiilli 10. klassimut nuunnermi pisut aalajaannerusut.

Tassa 7. klassip kingorna atuartut angusamikkut inissisimaneri nikerarpallaarunnaartarput.

Tabel 5: Matematikkimi 7. aamma 10. klassip akornanni ikaarsaarnerit.

Inaarutaasu./Alloriarf.

misilitsinnerit

Pitsaasut Naammattut Sanngiitsut Katillugit

Pitsaasut 38 25 12 75

Naammattut 76 170 35 308

Sanngiitsut 8 115 116 224

Katillugit 154 310 163 627

Tabel 5-imi immikkoortut ’Pitsaasut’, ’Naammaginartut’ aamma ’Sanngiitsut’ killingi ima aaqqi-

taapput, inaarutaasumik misilitsinnerni immikkoortut pingasut karakteerit 2 aamma 7 atorlugit

immikkoortinneqarsimallutik. Alloriarfimmi misilitsinnermi immikkoortut taakkua pingasut immik-

55

oqaluttariarsorluni/allattariarsorluni, piginnaasatigut misilitsinneq/ inerniliiniarluni misilitsinneq, ukiumut

karakteeri/ misilitsinnermi karakteeri.

60

koortinniarneranni ’procentit eqqortut’ 40% aamma 70% atorlugit immikkoortinneqarput. Taamatut

immikkoortitsinermi erserpoq, atuartut 52%-iisa alloriarfimmi misilitsinnermi inissisimaffitsik

inaarutaasumik misilitsinnermi attatiinnaraat.56

Atuartut 115-it (18%) alloriarfimmi misilitsinnermi

’Naammaginartumik’ inissisimanerminnit inaarutaasumik misilitsinnermi ’Sanngiitsutut’ inissisi-

malerput, taamaallaallu atuartut 8-it ’Pitsaasunit’ ’Sanngiitsutut’ inissisimalerlutik.

56

Tassa ’Pitsaasoq – Pitsaasoq’, ’Naammaannartoq – Naammaannartoq’ aamma ’Sanngiitsoq – Sanngiitsoq:

((24+169+105)/539*100 = 55 %).

61

7. Eqqartugaq: Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit

7.1 Aallaqqaataa

Inatsisartut atuarfik pillugu inatsisaanni nutaami, 2012-imi akuerineqartumi, taagut ”inooqataaner-

mit kingornuttakkat akornutit” atugaalerpoq, inatsimmilu § 36-imi taaneqarpoq ”inooqataanermi

kingornuttakkat akornutit akiorniarlugit suliniutit” ingerlanneqalissasut. Inatsimmut oqaaseqaatinit

nalinginnaasunit erserpoq, atuartut ilikkagassanik pissarsiniarnerat pisassasoq inooqataanermi atuk-

kat apeqqutaatinnagit. Taamaattumik ilinniartitsinermi atuartut ilaasa ileqqunik pingaartitanillu,

ilinniartitaanermi pingaartinneqartunik, angerlarsimaffimminnit pisuunnguuteqartitaasimanngin-

nerat eqqarsaatigisariaqarpoq. Tamatumunnga assersuutigineqarsinnaapput meeqqat angerlarsimaf-

fimminni ilinniagaqarsimanngitsunik angajoqqaaqartut.

Atuarfimmik nutarterineq Atuarfitsialak 2002-meersoq ingerlanneqalermat eqqumaffigineqarpoq

atuartut amerlasuut atuarnerup ingerlanerani annaaneqartartut. Taamaattumik ajornartorsiut taanna

qaangerumallugu siullertut atuartoq qitiutillugu atuartitsisoqartarnissaa kissaataavoq. Nutarterinerup

ilai pingaartut tassaapput, assigiinngiiaartumik akimuisumillu atuartitsineq aammalu atuartitsinerup

pilersaarusiornerani, ilikkagassatut anguniagassanik toqqartuinermi taakkualu nassuiarnerini, atuar-

tut nalilersorneqartarnerini assigiinngitsuni kiisalu atuartut ataasiakkaat atuaqqinnissaata pilersaaru-

siornerani atuartunik peqataatitsineq.

Eqqartukkani allani sammisaq taanna aamma sammineqartarpoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiiti-

taliap 2010-mi nalunaarusiamini allaaseraa, meeqqat nunaqarfinneersut alliartoramik atugaat atuar-

nerallu qanoq sunniuteqartarnersut meeqqallu taakkua ilinniagaqalernissaannik ilimagisat annikin-

nerusut aammalu ’meeqqat nunaqarfinneersut, ilinniagaqarsimasut, meeraqatiminnit illoqarfin-

neersunit taamatullu ilinniagaqartunit inuussutissarsiutiminnit aningaasarsiakinnerusut’. Meeqqat

nunaqarfinneersut Issittumi Ingeniøritut ilinniarnermi peqataanerat aamma 2012-imi aviisitigut

allaaserineqarpoq, allaaserisamilu inaarutaasumik oqaatigineqarluni, inuusuttut nunaqarfinneersut

ungalliunerusuneersullu ilinniarnermi tassani peqataalluinnartuusut.

Nunani tamalaani atuarfinnik misissuisarnerit, soorlu TIMSS aamma PISA, alloriarfinni misilitsis-

sutit atugaalernerisigut ilisimaneqarnerulermata, taaguut ’inuuniarnermi aningaasarsiornermilu

atukkat’ aammalu atuartut angusaannik iluarsiisarnerit eqqartorneqartalerput, alloriarfinni misilitsis-

sutit psykometrimi pissusiisa saniatigut nunani tamalaani piumasaqaatit allat aamma angummaffi-

gineqarusummata. Taamaattumik inuuniarnikkut aningaasarsiornernikkullu atukkat piffissap ilaani

eqqartorneqartarput, soorlu alloriarfinni misilitsinnerni angusat iluarsisat nunani tamalaani angu-

sanut taamaaqqataannut sanilliunneqarnissaannut periarfissiuussinissaq eqqarsaatigineqaleraangat.

Taaguutip qulequtaasup ukiuni amerlasuuni, nunani tamalaani Nunanilu Avannarlerni inuiaqa-

tigiinni atugarissaarneq ilinniartitaanerullu aaqqissuunneqarneranik misissuinerni aammalumi inoo-

qataanermit kingornuttakkanik qaangiiniarnermi, qanoq atugaatigisinnaanera annertuumik saqqu-

misarpoq. Taamaattorli piffissami kingullermi aatsaat taaguut taanna inatsisip oqaasertaani toqqaan-

62

nartumik toqqaannanngikkaluartumillu ilaalerpoq, tamannalu patsiseqarunarpoq taaguut taanna

nunani tamalaani atuarfinnik misissuinerni annertuuni ilaatilluinnarneqalersimammat, soorlu PISA-

mi.

Danmarkimi inuuniarnikkut tunuliaqutit atuarfimmik ineriartortitsinermut ersarissumik ilaatinne-

qalerput, juni 2013-imi naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarfigisaasalu qallunaat atuarfiata ilinniak-

katigut kivinneqarnissaa pillugu isumaqatigiissuteqarmata. Isumaqatigiissutip pingaarnertut siuner-

taasa pingasut ilaat ataaseq ima oqaasertaqarpoq:”Meeqqat atuarfiata ilinniakkatigut angusat

eqqarsaatigalugit inuuniarnikut tunuliaqutit sunniutaat millisissavai”. Oqaaseqatigiit taakkua

kalaallit inatsisaanni oqaaseqatigiinnit allaanerugaluarput, taaguullu inooqataanermit kingornut-

takkat akornutit toqqaannartumik taaneqanngikkaluartoq, taamaattoq isumaat assigiipput. Malugini-

artariaqarporli, kalaallit inatsisaata oqaasertaani aammalumi Danmarkimi isumaqatigiissutip

oqaasertaani ersarissarneqanngimmat, inooqataanermit kingornuttakkat akornutit qanoq ilillugit

akiorniarneqassanersut annikillisarneqassanersullu, taamaattorli qallunaat isumaqatigiissutaanni

ersarlukkaluartumik oqaatiginiarneqarpoq, atuartut peqataatinneqartassasut, sivisunerusumik atuar-

titaasalissasut, ilinniagassanik ikiorneqartalissasut il.il.

Taamaattumik taaguutip taassuma kalaallit atuarfik pillugu inatsisaanni atugaalernerata takutippaa,

nunani allani, soorlu Danmarkimi, politikkikkut ineriartornerup malinniarneqarnissaa kissaati-

gineqarlunilu nunani tamalaani meeqqat atuarfiannik misissuinerni periusaasartut atuuttut malin-

naaffigineqarusuttut. Nunanili tamalaani periusaasartut atugaasut Kalaallit Nunaannut – immaqa –

inuuniarnikkut kulturikkullu pissutsit immikkut ittut atugaaffiannut, nuunneqarneranni apeqqut isu-

maqarnersoq immikkut sammisap matuma naalernerani eqqartorneqassaaq. Illua-tungaatigulli

immikkoortumi matumani tamakkiisumik naammaginartumillu nassuiarneqanngilaq, piusuusaar-

titat, tassa model-it, nunani allaneersut taamaattut inuiaqatigiinnut immikkut allatut aaqqissugaa-

sunut, soorlu Kalaallit Nunaanni atugaasunut, nuunneqaannarsinnaanersut.

Immikkut sammisaq manna atuarfimmut pingaarnerpaatillugu sammitinneqarpoq, taamaattumillu

patsiseqarluarluni aperisoqarsinnaavoq atuarfimmik inatsisip nutartigaasup inooqataanermit kingor-

nuttakkat akornutit akiorneqarnissaanik oqaasertaanut atuarfiup ilinniartitsisui pisortaalu ulluinnar-

ni atuarfimmi sulinerminni qanoq iliuuseqartassanersut. Matumani eqqarsaatigissallugu pingaar-

tuuvoq, taaguut politikkip ilisimatusarnerullu tungaannit annertuumik eqqumaffigineqarmat, Ka-

laallit Nunaannilu taaguut pillugu kalaallit paasissutissaataat misissorlugit ilisimatusarneq aatsaat

aallartisarneqarmat. Inerisaavik nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut paasisanik, didaktik atorlugu

ilikkartitsiniarnerup aammalu atuartup inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaasa qanoq ataqa-

tigiinnerannik ersarissumik takussutissiisunik, maannakkut ilisimasaqanngilaq.

Taamaattumik paasisat kapitalimi uani saqqummiunneqartut qulequtaq pillugu ilisimatusarnermut

annertunerusumut aallarnisaatitut isigineqassapput, neriuutigalugu angerlarsimaffiup atuartut ilikka-

riartortarneranut sunniutigisartagaanik ilisimatusarnikkut tunngaveqartumik paasisimasaqalernissaq

piffissap ingerlanerani pilersinneqassasoq – paasisimasammi taakkua meeqqat atuarfianni pamer-

saanermi didaktikkimilu pilersaarusiornermut ineriartortitsinermullu tunngaviusutut ilanngutis-

63

sallugit pingaartuupput, ilikkariartortarnermut sunniuteqartartunut allarpassuarnut ilagitillugit.

Meeqqat atuarfianni ulluinnarni suliaqartut immikkut allaaserisaq una sammineqartup annertuneru-

sumik paasineqarnissaanut oqallisissiatut paasissutissallu ilaattut isigissavaat, aammalu oqaaseqar-

figalugu – illua-tungilersorlugulu, taamaaliornikkut sammisaq pillugu ilisimatusarneq sapinngisa-

mik ulluinnarni atukkanut tunngaveqartumik attuumassuteqassammat.

Kalaallit inatsimmi oqaasertaliussaanni imaluunniit qallunaat naalakkersuisuini isumaqatigiissummi

inooqataanermit kingornuttakkat akornutit qanoq paasineqassanersut nassuiarneqanngilaq. Taa-

maattumik Naliliisarfiup taaguutip taassuma ukiut ingerlanerini qanoq paasineqartarsimaneranik

qulaajaanissaq pingaartippaa. Tassami atuarfimmut tunngatillugu inooqataanermit kingornuttakkat

akornutit pillugit tunngaviusumik paasinnittaatsit assigiingitsut marluk atorneqartarput. Immikkut

sammisami matumani taaguutip ’inooqataanermit kingornutakkat akornutit’ qanoq paasineqartar-

neranik aammalu taaguutip kisinniarneranut ukiut ingerlanerini periusaasarsimasunik paasisit-

sinissaq siunertarineqarpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu meeqqat atuarfiat eqqarsaatigalugu taa-

guutit misissuisaatsillu assingusut saqqummiunneqassapput, taakkununnga ilagitillugit meeqqat

atuarfianni misilitsinnerit nalinginnaasut inaarutaasumillu misilitsinnerit iluarsisat sanilliunneqar-

tarneri, tassa inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atukkat atorlugit iluarsiisarnerit. Saqqummi-

ussinermi tassani atuarfiit pamersaanermit, kisianni aamma aningaasarsiorneq/atugassarititaasut

eqqarsaatigalugit, qanoq ingerlanneqartarnersut paaserusunneqarpoq. Immikkut sammisami matu-

mani Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni inooqataanermit kingornuttakkat akornutit sunniu-

taannik naatsorsuinerit siulliit, taakkununnga naatsorsueriaatsit nalinginnaanerpaat atorlugit suliaa-

sut, saqqummiunneqarput.

Allatami uani saqqummiunneqarpoq – immaqa amerlasuunut annertuumik tupaallaataasumik –

inooqataanermit kingornuttakkat akornutit, nunani tamalaani naatsorsueriaatsit atorlugit naatsorsor-

neqarsimasut, amerlasuut immaqa naatsorsuutigisimasaattut, annertutiginngitsoq. Allatut oqaatiga-

lugu tamatuma isumagaa, atuartut inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutimikkut san-

ngiissinnaasut atuartutut pitsaasumik taakkunuunatigut tunuliaqutilittulli atuarfimmi angusaqarnis-

saat ilimanaateqartoq. Taassuma illua-tungaa aamma pisinnaasarpoq.

Una paasissallugu pingaartuuvoq, inooqataanermit kingornuttakkat akornutit qanoq atugaatigine-

rannik nalunaarsuineq Kalaallit Nunaat tamaat ataatsimut isigalugu agguaqatigiissitsinikkut naatsor-

sorneqarmat. Naliliisarfiup naatsorsukkat siulliit saqqummiukkaangagit, atuarfimmi ulluinnarni

sulisut isumaqakkajuttarput, naatsorsukkat ulluinnarni pissusiviusunut takusartakkaminnut naaper-

tuutinngitsut, tassa soorlu meeqqat inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu ulluinnarni atugarliortut

alloriarfinni misilitsinnerni inaarutaasumillu misilitsinnerni atuartunit taakkunuunatigut atugaris-

saarnernit angusalunnerusartut. Pissutsit taamaattut soorunami atuarfiit ilaanni, soorlu Nuup

atuarfiini, takuneqartarput, ”puiorneqartarunarporli” pisup tamatuma akerlia aamma taama akulikit-

sigisumik pisarmat. Statistik sakkugalugu naatsorsuinerit taamaattut, sammisami matumani saq-

qummiunneqartutut ittut, ataatsimut isiginnilluni saqqummiussinerupput, immikkut pisartut soorlu

64

’maligassiisutut’57

taaneqarsinnaasut samminiarnerunagit. Pisut saqqummersartut taamaattut alla-

tami uani kingusinnerusukkut sammineqassapput.

Erseqqissaatigissallugu aamma pingaarpoq, paasisat immikkut sammisami uani saqqummiunne-

qartut, taamaallaat atuarfimmut sammitinneqarmata. Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit

atuarfimmi nalilerneqarnerattuulli aamma gymnasiami, inuussutissarsiutinik ilinniarfinni kiisalu

qaffasinnerusumik ilinniarfinni naatsorsorneqarsinnaapput. Paasissutissanik tunngaviusunik ukiut

ingerlanerini peqaleriartorneq ilutigalugu, ilinniarfinni qaffasinnerusuni taakkunani inooqataanikkut

kingornuttakkat akornutit qanoq atugaatigineri naatsorsorneqarsinnaalissapput, taamaaliornikkullu

immaqa aamma inuuniarnikut atukkat, meeqqat atuarfianniinnaanngitsoq, kisianni aamma qaffasin-

nerusumik ilinniarfinni, ersarinnerusumik oqaatigineqarsinnaalissallutik.

Inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit atuarfimmi atugaanerat pillugu immikkut sammisami

uani saqqummiunneqartut, pineqartoq taanna Kalaallit Nunaannilu qanoq sunniuteqartigisarnera

pillugit, inaarutaasumik inerniliinertut isigineqassanngillat. Taamaaliornissamut paasissutissat sta-

tistikkikkut misissugaasut suli amigarput aammalu naatsorsueriaatsit suli ersarissartariaqarlutik.

Naatsorsuinerit matumani saqqummiunneqartut tassaapput, alloriarfinni misilitsinnerni ukiuni mar-

lunni atuartut akissutaannik aammalu Naatsorsueqqissaartarfiup paasissutissanik nalunaarsugaa-

taaniittunik tunngaveqarluni misissugassamik annertuumik ajornakusoortumillu siullermeerluni

misissuinerusut.

Naliliisarfiup allakkiami matumani paasisaagallartunik saqqummiussineranut patsisaavoq, atuarfi-

lerisut, ilisimatuut allallu ilinniagaqarnerup iluani immikkut ilisimasallit akornanni qulequtaq pillu-

gu oqallittoqalernissaa siulliullugu siunertarineqarmat, taamaaliornermilu pineqartoq taanna pingaa-

rutilik pillugu naatsorsuinerit naassuiaaniarnerillu suliap ingerlateqqinnissaanut iluaqutaassammata.

Apeqqutit ilaat kapitalimi uani sammineqartut tassaapput: Angusat, inuuniarnikkut aningaasarsior-

nikkullu atukkat naapertorlugit iluarsisat, sumut atorneqassagamik? Angusat iluarsisat iluarsineqan-

ngitsunit tatiginarnerutillugit qanoq salliutinneqartigissappat? Inooqataanermit kingornuttakkanik

akornutinik naatsorsueriaatsinik, soorlu PISA-mi inuiaqatigiinnilu atugarissaarnikkut Kalaallit

Nunaannit allaaneroqisumik inuiaqatigiinnik ineriartorsitsisimasunit siuarsimanerusunillu pisunik,

atuinissaq isumaqarpa? Apeqqutit tamakkua akutsunngitsumik annertuumik oqallissutaasarput taa-

maattumillu pingaartuuvoq, kalaallit atuarfik pillugu oqallinnermi isummat tamakkua pillugit

malinnaallutillu siuarsimanissaat. Siunertat siulliit ilagaat, nalunaarummi matumani immikkut

sammineqartoq una aqqutigalugu, apeqqutinut tamakkununnga akissutaasinnaasunik saqqummius-

sinissaq.

7.2 Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit nassuiaataat

Taaguut Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit ukiut ingerlanerini imarisamigut allanngorar-

simavoq taamaattumillu taaguutip nassuiaatit assigiinngitsut tunngavigai. Tamanna pillugu misis-

suinermi ingerlatami nassuiaat sorleq tunngaviginerlugu ilisimalluartariaqarpoq. Atuarfik pillugu 57

’maligassiisoq’ = mønsterbryder.

65

inatsimmi nutaami 2012-imeersumi inooqataanermit kingornuttakkanut akornutinut nassuiaat sorleq

atorneqassanersoq erseqqissarneqanngilaq, immikkoortorlu una taaguutip isumaanik erseqqissaa-

taavoq, ulluinnarni atuarfimmi sulinermi inatsisip oqaasertai qanorpiaq piviusunngortinniarne-

qarnissaat eqqarsaatigalugu.

7.2.1. Nassuiaatit siulliit

Taaguut inooqataanermit kingornuttakkat akornutit inuuniarneq ilinniartitaanerlu pillugit politikki-

mut ilaalluinnalerpoq, svenskip, Gustav Jonssonip, meeqqat tarnikkut pissusiinut psykiatriusup,

doktoritut soraarummeerummini Delinquent boys, their parents and their grandparents, 1967-

imeersumi, saqqummiummagu. Soraarummeerummini nukappiaqqanik 100-nik, Stockholmimi

ulloq unnuarlu inissiisarfimmiittunik, taakkualu angajoqqaavisa aatakkuisalu inuuniarnikkut atu-

gaannik misissuinermini paasisani saqqummiuppai. Nukappiaqqat taakkua nukappiaqqanut allanut

222-inut, taakkua angajoqqaavinut aatakkuinullu, Stockholmip eqqaani najugaqartunut, sanillius-

siffittut atugaasunut,58

ilisimatuumillu allamit misissorneqarsimasunut sanilliunneqarput. Jonssonip

misissuinerata takutippaa, meeqqat inissinneqarsimasut taakkua akulikinnerusumik inuuniarnikkut

taamatullu isumaliortaatsikkut timikkullu innarluutinik59

nanertuuteqaramik nukappiaqqanut 222-

inut sanilliussiffiusunut sanilliullutik aamma ilaqutariinnit avissaarsimasunit ingerlanerliortunillu

pisuusut. Nukappiaqqat taakkua inissiisarfimmiittut atuarniarnermikkut ajornartorsiuteqarlutillu

atuarfimmi angusaat aamma pitsaasuunngillat. Tassa angajoqqaaminnit aatakkuminnillu inuuniar-

nikkut isumaliortaatsikkullu ajornartorsiunik kingornussaqarsimasutut isikkoqarput, angajoqqaa-

vimi aatakkuilu, nukappiaqqat allat 222-it Stockholmimeersut angajoqqaavinut aatakkuinullu

sanilliullutik, aamma ilinniarnikikkamik, aningaasarsiornikkut ajornartorsiuteqaramik imigassa-

millu atuinerugamik nanertuutinik akulikinnerusumik atugaqarput. Taaguut ’akornutit’60

misissu-

inermit tassannga pisuuvoq, tassami misissuinermi suut ajornartorsiutaanerpaat aammalu ’akornutit’

immikkut isiginiarneqarmata. Uani oqaatigineqassaaq, taaguut atoqqaarneqalerami isumaa malil-

lugu atuarfiup ingerlanneqarneranut tunngatinneqanngimmat, akerlianilli inooqataanerup ’taarsior-

fiusortaasa’ qanoq ilillutik angajoqqaanit meeqqanut kingornunneqartarnerinik misissuinerulluni.

Taamaattumik misissuineq siuliani pineqartoq inuuniarnikkut atukkat pillugit politikkimit aallaave-

qarneruvoq, ilinniartitaanikkut politikkimit aallaaveqarani.

Misissuineq kingusinnerusukkut annertuumik isornartorsiugaavoq, isumaqartoqarmat periutsit

misissuinermi atorneqartut sanngiiffeqarlutillu killeqartut. Isornartorsiuisut ilaatigut isumaqarput,

kingumut isigisumik misissuisaaseqarluni61

paasiniaanikkut Jonssonip inerniliussai tamanullu atuut-

tutut oqaatigisai uppernarsarneqarsinnaanngitsut. Taakkua isumaat malillugu misissuineq anneru-

ngaartumik uppernarnerusimassagaluarpoq, nukappiaqqat misissorneqartut 100-t angajoqqaavisa

meeraat allat qanigisaallu inissiisarfimmut inissitaasimanngitsut, misissorneqarsimasuuppata. Taak-

kua misissorneqarnerat amigaatigineqarmat Jonssonip misissuinerata angajoqqaanit meeqqanut

58

sanilliussiffittut atugaq = kontrolgruppe. 59

isumaliortaatsikkut timikkullu innarluutit nanertorneqaataasut = psykosomatiske belastninger. 60

’akornut’ = uani isumaqarpoq ’negativ’. 61

kingumut isigaluni misissuineq = retrospektiv design / undersøgelse.

66

inooqataanikkut atukkat kingornunneqarsinnaanerinut ilimagisaq taarpallaartumik allaaseraa. Misis-

suinerillu allat aamma takutippaat, socialimi sulisut amerlasuut ulluinnarni sulinerminni anner-

tuallaamik taarpallaartumik isiginninneq taanna atugarilersimagaat aammalu suut pisut ataasiakkaat

tamanit atorneqartutut oqaatigisalerlugit. Jonssonip taaguutaanik isornartorsiuisut aamma saqqum-

miuttarpaat, ulluinnarni socialimi suliassanik ataasiakkaanik suliaqartut sullitatik ’isumagisassan-

ngortutut’ ajornanngitsunnguamik isigilertaraat, sullissisoq suliani eqqarsaatigilluaqqaarnagu siu-

moortumik isummereersimasarmat. Kikkut amerlasuut misissuinermi paasisat saqqummiunneqartut

aamma inatsisitut tigukkajuppaat, isumaqartarlutik meeqqat inuusuttullu inuuniarnikkut atugarlior-

tut soriarneqarsinnaanngitsut – tassa qanoq pisoqaraluarpalluunniit angajoqqaamittulli atugaqa-

lissasut.

Jonssonip misissuineranik isornartorsiuinerup kinguneranik atukkat oqimaatsut kingornunneqar-

tarnerat pillugu ullumikkut taaguut navianartorsiorneq62

atugaavoq, tassa meeqqat nanertuutinik

siuliani taaneqartunik alliartornerminni atugaqartut taakkuninnga kingornutaqarsinnaanertik anner-

tunerusumik navianartorsiorfigaat – imaluunniit taakkuninnga kingornutaqarsinnaanerat ilimanar-

tuuvoq. Taamatut oqarnikkut erseqqissarniarneqarpoq, inuuniarnikkut atukkat artornartut ingerlaan-

nartumik kingornunneqarneq ajortut, taamaallaalli kinguaat kingornussinissaat ilimanaateqartoq,

ilimagisarlu taanna annertusinnaallunilu minnerusinnaavoq apeqqutaalluni pisoq suna pineqarner-

soq. Tassa imaanngilaq meeqqat angerlarsimaffinni nanertuuteqartuni alliartortut ingerlaannartumik

nanertuutinik taakkuninnga kingornussisartut. Inuuniarneq pillugu politikkimi ilinniartitaanermilu

suliniutit aqqutigalugit inooqataanermit kingornuttakkat annertunerusumik annikinnerusumil-luun-

niit kipitinneqarsinnaapput.

Pingaartumik Danmarkimi inooqatigiinnikkut atukkat pillugit ilisimatuut arlaqartut taaguut taanna

sammivaat. Erik Jørgen Hansenip 1995-imi misissuereerluni atuakkiaani nersorneqarlunilu issuaaf-

figineqakulasumi, En generationen blev voksen, periarfissat assigiinngitsuunerannik63

isuma saq-

qummiunneqarpoq, tassa angajoqqaat ilinniakkamikkut tunuliaqutaasa nammineq ilinniagaqalernis-

samik periarfissat sunniuteqarfigisaraat. Misissuinerup taassuma takutippaa, meeqqat angerlarsi-

maffimminni soorlu qaffasissumik ilinniagalimmik ataataqartut aamma/ imaluunniit anaanaqartut,

namminneq qaffasissumik ilinniagaqarnissaat ilimanaateqarluartoq. Taaguut inooqataanermit ki-

ngornuttakkat akornutit eqqaaneqaraangata nassuiaat taanna amerlasuut ’pukusummiorisarunar-

paat’, tassa nammineq inooqataanikkut atugarisat nammineq ilinniagaqalerumaarnissamut aaliangii-

suusarnerat annertuumik ilimanaateqartoq.

7.2.2. Ullutsinni nassuiaat

Ullumikkut inooqataanermit kingornuttakkat akornutit atuarfimmut tunngatillugu eqqartorneqaraa-

ngata atuarfiup iluani taakkua sunniutaasa uuttortarneqartarneri eqqarsaatigineqartarpoq – tassa

klassip iluani sunniutigisartagaat eqqarsaatigineqartarput. Atuartut aningaasarsiornikkut inooqataa-

nikkullu tunuliaqutaat, aalajangersumik periuseqarluni naatsorsukkat, atuartullu soorlu 3. aamma 7.

62

navianartorsiorneq = uani isumaqarpoq risiko. 63

periarfissat assigiinngitsuunerat = chanceulighed.

67

klassimi alloriarfinni misilitsikkamik angusaat qanoq ataqatigiinnersut misissorneqartarput.

Aallaqqaatigineqartartoq tassaavoq angerlarsimaffimmi atukkat, soorlu aningaasarsiornikkut inoo-

qatigiinnikkullu atukkat, aammalu atuartup atuarfimmi misilitsinnermini angusaasa qanoq

imminnut ataqatigiinnerinik misissuineq. Inooqataanermit kingornuttakkanut akornutinut nassuiaat

taanna ullumikkut nunani tamalaani atuarfinnik nalinginnaasumik misissuinerni annertuuni atorne-

qartarpoq, soorlu PISA-mi TIMSS-imilu. PISA 2000 tassaavoq misissuineq siulleq, ataqatigiinner-

mik tassannga saqqummiussisoq.64

Tassa atuartut atuarfimmi naammassisaat aammalu angerlarsimaffimminni inuuniarnikkut atugaat

ataqatigiissinneqartarput. Atuartut ilinniagaqaqqinnerminni – tassa atuarfik qaangereeraangamikku

– inuuniarnikkut atukkaminnik aamma qaangiisarnersut, angajoqqaaminnullu sanilliullutik ilinniak-

kamikkut qaffasinnerusarnersut, paasissutissat taakkua oqaatiginngilaat. Matumani Finland asser-

suutissaqqissuuvoq. Nalunngisatsitut nuna taanna PISA-mi misissuinerni angusarissaarnerpaanut

ilaasarpoq, nunamili tassani ilinniakkatigut nalinginnaasumik angusat qiviaraanni, immikkut angu-

sarissaartuunngillat, nunarsuarmilu qaffasinnerpaajunatik. Ilinniartitaanermik politikkimit isigalugu

inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit nassuiaataat ullutsinni atugaasoq ima paasisariaqarlunilu

misissuinikkut sinaakkuteqarpoq, atuarfimmi piaartumik suliniuteqarnissat aammalumi atuartut

peqataatinneqarnissaat annertuumik pingaartinneqarlutik.

Inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutit kisitsimmik ataatsimik kisitsisitalerneqartarput –

kisitsisinik nalunaarsuummik65

taasamik – taannalu naatsorsugaasarluni ukua tunngavigalugit: (1)

angajoqqaat ilinniarsimanerat, (2) inuussutissarsiutaat aamma (3) sulinermikkut isertitaat.

Ataqatigiinneq tassuunakkut pilersoq graf atorlugu takutinneqartarpoq, kanaartaq y atuartut

angusaannik66

takutitsisuulluni kanaartarlu x nalunaarsuummit siuliani taaneqartumit kisitsisit

nalinginik takutitsisarluni.67

Malugineqarsinnaavoq inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit nassuiaataanni pisoqaanerni

angajoqqaanut tunngasut ilaat taakkualu meeqqani atugaanerat toqqaannartumik atassusigaa-

sarmata. Soorlu Erik Jørgen Hansenip nassuiaataani angajoqqaat ilinniagaqarnerat meeraasa ilinnia-

gaqarnerannut atassusigaavoq – atassusiinermi tassani atuartut angusaat misissuinerup ingerlanerani

ilanngunneqaratik. Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit oqaatsit atorlugit allaaserineqar-

neranniit68

ullumikkut nassuiarneqarnerannut nassuiaatit ilaat ataaseq tassaavoq, ataqatigiinneq

taanna Figur 38-mi, qupp. 70-imiittumi, kisitsisinngortinneqarsinnaammat,69

taamaaliornikkullu

inooqataanermit kingornuttakkat akornutit ’qanillineqarsinnaallutik’ atugaanerallu sakkortuuju-

nersoq sakkukitsuunersorluunniit naatsorsorneqarsinnaalluni.

64

OECD 2000. 65

kisitsit nalunaarsuut = numerisk indeks. 66

alloriarfimmi misilitsikkami angusanik. 67

soorlu Figur 38, qupp. 69-miittoq takuuk. 68

oqaatsit atorlugit allaaserinninneq = kvalitativ beskrivelse. 69

nassuiaatikkut, regressionsanalyse atorlugu graf-imiittumik statistikkimi periutsit sakkugalugit allaaserinninnikkut.

68

7.3 Inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutaasut naatsorsorneri

Naak inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutit imaluunniit atukkat soorlu PISA aammalu

TIMSS aqqutigalugit atuarfimmik oqallinnermi aatsaat ilanngunneqartaleraluartut, taamaattoq mi-

sissuinerit taakkua ukiunik amerlasuunik sioqqullugit atuartut inuuniarnikkut aningaasarsior-

nikkullu atugaasa aammalu atuarfimmi angusaasa sanilliunneqartarnerat nunani tamalaani ilisima-

tusarfigineqartarput. Matumani Kjærnsli aamma Roe kiisalu Hopfenbeck, Kjærnsli aamma Olsen70

pineqartoq pillugu ilisimatusarnikkut sulianik eqqartuinerat innersuussutigineqarpoq.

Atuartut angusaasa taakkualu inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaasa qanoq ataqatigiin-

nerannik misissuineq kisitsisinngortinniaraanni, tunuliaqutit taakkua kisitsisitigut nalunaarsuutit

pingaartut atorlugit ersarissartariaqarput. Soorlu inooqataanikkut pigisat nalillit,71

aningaasaqar-

nikkut pigisat nalillit annertusisat72

aammalu kulturikkut pigisat nalillit assigiinngitsut73

ersaris-

saatiginiartarnikuupput. Pigisat nalillit assigiinngitsut nalinginnaasumik immikkoortiterniarneqar-

tarput. Nalinginnaasumik pigisat nalillit aningaasanut aningaasarsiornermullu tunngatinneqartarput,

taamaattumillu angerlarsimaffiup pigisaanik nalilinnik tamanik allaaserinninniarneq aningaasarsi-

ornermi pigisanik nalilinnik aallaqqaaserneqartarpoq. Taassuma saniatigut kulturikkut pigisat

nalillit aamma inooqataanikkut pigisat nalillit eqqartugaasarput.

Kulturikkut pigisani nalilinni allaaserineqartarpoq, angerlarsimaffimmi kulturikkut saqqummee-

riaatsit soorlu nipilersorneq, atuakkiat isiginnaartitsisarnerillu qanoq atsigisumik ilisimaneqarnersut.

Taaguut taanna annertuumik Bourdieu-p kulturikkut pigisanik kingornusseqqittarnermik isumaa-

nut74

annertuumik attuumassuteqarpoq. Angerlarsimaffik kulturikkut pigisanik nalilinnik annertuu-

mik pigisalik meeqqaminut ilinniarnermik aallarnigaqarnissamut naammassisaqarnissamullu anner-

tuumik tunuliaqusiisarpoq. Erik Jørgen Hansenip suliai siuliani taaneqartut taamaalillutik kulturik-

kut pigisanik nalilinnik isummamut naleqqupput, tamannalu atuartup atuarfimmi pitsaasunik angu-

saqarnissaanut annertuumik sunniuteqartarpoq aammalu ilinniakkamik aallartitsinissamut naam-

massisaqarnissamullu annertunerusumik periarfissiisarluni.

Inooqataanikkut pigisat nalillit isumaqartinneqarpoq, assersuutigalugu soorlu angerlarsimaffiup

atuarfimmut, ilinniartitsisunut il.il. attaveqarneranik. Atuarfimmik ilisimatusarneq eqqarsaatigalugu

isumaqartoqarsinnaavoq, angajoqqaat atuarfimmut attaveqarluartut aamma soorlu angajoqqaanik

ataatsimiisitsisarnerni peqataasartut meeqqamik ilinniagaqalernissaannut pitsaasumik sunniuteqar-

tartut.

Nalilinnik pigisat pingasut siuliani taaneqartut tamarmik oqaatsitigut allanngoraataapput75

taamaat-

tumillu ingerlaannartumik kisitsisinngorlugit naatsorsorneqarsinnaanatik, nunat assigiinngitsut naat-

70

Kjærnsli aamma Roe, 2010, kiisalu Hopfenbeck, Kjærnsli aamma Olsen, 2012. 71

inooqataanikkut pigisat nalillit = social kapital. 72

takuuk AKF, 2006. Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit annertusisat = yderligere aspekter af økonomisk kapital. 73

takuuk PISA 2003. Kulturikkut pigisat nalillit assigiinngitsut = forskellige mål for kulturel kapital. 74

kulturikkut pigisanik kingornusseqqittarnermik isuma = teori om kulturel reproduktion. 75

oqaatsitigut allanngoraat = kvalitativ variabel.

69

sorsueqqissaartarfiinit naatsorsukkat nalinginnaasut eqqarsaatigissagaanni. Taamaattumik statistik-

kimi kisitseriaatsit arlariit atorniarneqartariaqarput, oqaatsitigut allanngoraatit imaat kisitsisitut

allanngoraatitut ilusilerlugit, tassa kisitsisinngortillugit, indeks-ingorlugit, tamarmik immikkut pigi-

sat nalillit pingasut sunniutigisartagaannik naatsorsuinermi atorneqarsinnaalersillugit.

Tamatumunnga ilagitillugu oqaatigineqassaaq, atuartut inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunu-

liaqutaat pillugit paasissutissanik katersisarneq assigiinngitsutigut pisarmat. Soorlu Danmarkimi

piffissami sivisuumi innuttaasut ilinniagaqarnerat akissaateqarnerallu pillugit paasissutissanik nalu-

naarsuiffiit inuup normui aqqutigalugit ingerlanneqartarput. Taakkua qaavisigut inuussutissarsiutaat

pillugit paasissutissanik katersisoqartarpoq. Atuartup inuup normua ilisimaneqaraangat atuartoq

nalunaarsuiffiit taamaattut aqqutigalugit angajoqqaavinut atassuserneqarsinnaavoq allanngoraatillu

siuliani taaneqartut (1) – (3) ilisimagaanni atuartup angusai76

angajoqqaat inooqataanikkut aningaa-

sarsiornikkullu atugaannut atassuserneqarsinnaapput.

Danmarkimi misissuinerit ingerlanneqartartut Danmarks Statistik peqatigalugu ingerlanneqartarput.

Tassani atuartup angusai atuartullu inuup normui angerlarsimaffillu pillugu paasissutissat ataqati-

giissinneqalersarput. Kalaallit Nunaanni inuup normua Danmarkimisulli atugaavoq Naatsorsu-

eqqissaartarfiullu statistikkimi nalunaarsuiffiini pineqartuni Danmarkimisulli atorneqartarluni.

Paasissutissat atassusernissaannut periarfissat nutaarluinnaat arlaqartut pilerput atuartullu inuuni-

arnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutaat misissorneqarsinnaalerlutik.

Angajoqqaat ilinniarsimanerannik, inuussutissarsiutaannik isertitaannillu paasissutissat nali-ngin-

naasumik qitiusumik nalunaarsuiffinni pigineqartarput, paasissutissalli soorlu kulturikkut pigisanut

nalilinnut imaluunniit aningaasarsiornikkut pigisanut nalilinnut annertusisanut paasissutissat,

nalunaarsuiffik eqqornerulersikkumallugu misissuinermi ilanngukkusutat ersarissumik pigineqak-

kajunngillat, soorlu angerlarsimaffimmi edb-qarneq, errorsiveqarneq aammalu qerititsiveqarneq,

angallataateqarneq imallunniit kangerlummi illuaraateqarneq. Nunani tamalaani inuuniarnikkut

aningaasarsiornikkullu tunuliaqutit pillugit paasissutissanik siuliani illanngoraatinik (1) – (3) taa-

maallaat atuiumanermut patsisaasoq annerpaaq tassaavoq, paasissutissat taakkua nunat amerlaner-

paat nalunaarsuiffiini pigineqartarmata. Nalunaarsuiffik allanngoraatinik amerlanernik ilallugu

annertusarneqassappat, nunani tamalaani sanilliussisinnaaneq ajornakusoortunngorsinnaavoq,

tamannalu soorlu IEA-p TIMSS-imik imaluunniit OECD-p PISA-mik ingerlattagaannut kinguner-

luttussaavoq.

Nunani allani amerlasuuni, aammalumi Nunani Avannarlerni, paasissutissanik inuup normui aqquti-

gallugit katersanik atuisinnaanermik periarfissat killilersugaasarput, amerlasuutigut nalunaarsuiffiit

pillugit inatsisit sukannersuummata. Taamaattumik misissuinermi aqqutissat allat atortariaqartarput,

periarfissarlu atorluarneqarsinnaasoq tassaavoq, soorlu misilitsinnerit aqqutigalugit, atuartut apeq-

qusiatigut toqqaannartumik aperineqarsinnaapput. Tamatuma iluaqutigivaa paasissutissat ’toqqaan-

nartut’ tassuunakkut pineqarsinnaammata, tamatumunngali peqatigitillugu eqqaamaneqassaaq,

76

soorlu 9. klassimi inaarutaasumik misilitsikkami karakteerii.

70

soorlu 3. klassimi atuartut angajoqqaamik isertitaat imaluunniimmi aamma sunik inuussutissar-

siuteqarnerat ilisimasanngimmassuk.

Soorlu siuliani taaneqareersoq, inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit pamersaanerup iluani

ilisimaneqartut nassuiaataannut ullutsinni atugaasumut nuunneq kinguneqarmat, atuartup atuarfim-

mi misilitsinnerni assigiinngitsuni angusaanik ilanngussisalerneq. Tamannalu pivoq nunat killiit

aningaasarsiornikkut suleqatigiiffiata OECD-p, PISA 2000-mi inooqataanermit kingornuttakkat

akornutit nassuiaataat ima ersarissarmagu: ’illua-tungaani atuartup atuarfimmi angusaata illua-

tungaanilu atuartup inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutaata imminnut ataqati-

giinnerat’. Inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutit nalunaarsuiffimmi – 4-mit +4-mut

ingerlasumi nalingat kisinneqartarpoq, kisitsinermilu tassani tunngaviusarput (1) ilinniartitaanerup,

(2) inuussutissarsiutip aammalu (3) isertitat77

kisitsisinngorlugit nalingi. Inooqataanermit kingornut-

takkat akornutit graf-inngorlugit takutinneqartarnerat ilisimaneqartoq Figur 38-mi takuneqarsinnaa-

voq; tassani PISA 2000-imi angusat kanaartami y-mi napasumi nalunaarsugaapput aammalu

inuuniarnermut aningaasarsiornermullu naliusut, ESCS, kanaartami x-imi sanimoortumi nalunaar-

sugaallutik. Graf-imi tassani toornerit 500.000-tit missaat inissitaapput, toorneq ataaseq atuartup

ataatsip PISA-mi angusaanik aammalu inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutaanik

takutitsisuulluni.

Figur 38: PISA 2000-mi atuartut ataasiakkaat angusaasa (kanaartaq y) atuartullu taakkua

inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaasa index-iata ESCS-p (kanaartaq x)

sanilliunnerat.

Graf-imi soorlu takuneqarsinnaasoq toornerit katersuupput titarnermik narlusuumik talerpimmut

qummukaartumik titarnertaqarlutik, tassa inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu naliusut kanaartami

x-imi qaffasinnerusut PISA-mi angusanik qaffasinnerusunik kanaartami y-mi napasumi malitseqar-

tarput. Taamaalilluni kisitsisit qummut alliartortut ilaat titarnermi narlusuumi appasinnerusumiittut

malillugit inooqataanermit kingornuttakkat akornutit ullutsinni nassuiaataat pilerpoq. Titarneq

ingerlaannartutut oqaatigineqarsinnaappat, oqartoqartariaqassaaq titarnerup illua-tungaata

inooqataanermit kingortuttakkat pitsaasut takutikkai. 77

Naatsorsuineq pivoq (1) ilinniarneq, (2) inuussutissarsiutit aamma (3) isertitat kisitsisitaannik statistikkimi

faktoranalyse ingerlanneqarmat aammalu faktoranalysemi tassani faktorscore ESCS, immikkoortumi annerpaallunilu

pingaarutilimmiittoq, atuartup inooqataanikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutaanut uuttuutaavoq.

71

Takussutissiap taamaattup kanaartap y-p aammalu kanaartap x-ip ataqatigiinnerat takutippagu,

qularivallaarnagu atuartup kanaartami y-mi angusai, inuuniarnikut aningaasarsiornikkullu kanaar-

tami x-imi nalunnaarsuiffimmi paasissutissaatai aallaavigalugit, siumut oqaatigineqarsinnaapput –

kanaartamit x-imit titarnermut narlusuumut qummukariarluni, saamia-tungaani kanaartami y-mi

napasumi PISA-mik angusanik atuaanikkut.

Takussutissiatut figur 38-imiittutut ittumik saqqummertoqanngippat, atuartup naammassisaata

siumut oqaatiginissaa tunngavissaqanngilaq, taamaammallu inooqataanikkut kingornuttakkat akor-

nutit taamatut kisinneqartut paasissutissani statistikkikkut kisinneqartuni nassaarineqarsinnaanatik.

Taamaalilluni paasiuminarpoq, paasissutissat siamasissusaasa siumut oqaatiginninniarnermi nalor-

nineq aalajangertarmassuk. Siamasissuseq annertusiartortillugu kanaartami y-mi aalajangiunniagaq

nalorninarsigaluttuinnassaaq, taamaammallu aamma siumut oqaatiginiagaq eqqoriaruminaalliga-

luttuinnassalluni.

Pissutsit taakkua figur 39-mi titarnertigut qorsutsigut takutinniarneqarput. Titarneq sanimukartoq

nalunaaqutsigaq ’Det forventede’misissoraanni, piusuusaartitami, model-imi, angusaq

ilimagineqartoq atuarneqassaaq. Titarnerlu sanimukartoq qorsuk nalunaaqutsigaq ’Det faktiske’

takugaanni atuartup PISA-mi angusaa piviusoq atuarneqassaaq. Takussutissiami figur 39-imi

imminnut sanilliussat atuartup maligassiisup78

nassuiarneranut tunngavittut atorneqarput.

Tamannalu pisarpoq titarnermut kajortumut sanilliullugu PISA-mi angusat piviusut PISA-mi

angusanit ilimagisanit pitsaanerugaangata/ qaffasinnerugaanngata. Angusat ilimagisat angusallu

piviusut assigiinngissutaat kanaartami y-mi titarnerit qorsuit nalingisa assigiinngissutaattut

kisinneqartarpoq. Soorlu assersuummi missiliugaq takuneqarsinnaasoq: 750 – 550 = 200 skalapoint.

Figur 39: PISA-mi ”Anguneqartut” aammalu ”Anguneqartussatut ilimagisat” sanilliunneri.

Ukiut ingerlanerini maligassiisumut nassuiaatip taassuma kinguneri amerlasuut oqaatigineqarlutillu

oqallisaasarput. Assersuutigalugu eqqarsartarfiup CEPOS-p atuarfiup atuartitsinerullu sunniutaanik

taasani uuttuuteqartippai, angusat ilimagisat angusallu piviusut assigiinngissutaannik siuliani taane-

78

maligassiisoq = mønsterbryder.

72

qartumik tunngaveqartinneqartumik.79

CEPOS-ip, allallu assigiinngissutsip taassuma atuarfiup

sunniutaanut uuttuutitut atoramiuk tamanna ima oqarluni patsisilerpaa ”atuarfiup sunniutaa nalilis-

sagaanni angerlarsimaffiup sunniutaa ilanngaatigeqqaartariaqarpoq”. Atuarfimmit aalajangersi-

masumit atuartut tamaasa misissoraanni, taava atuarfiup sunniutaa annertusiartortarpoq atuartut

angusaasa piviusut atuartullu angusaasa ilimagineqartut assigiinngissutaat alliartoraangat. Statis-

tikkip tungaanit isigalugu assigiinngissutsip annertuup takutippaa, angusanik ilimagisanik naatsor-

sukkat angusanut piviusunut sanilliullugit eqqunnginnerunerat. Tassa statistikkimi piusuusaartitaq,

model atugaq, naammaginanngilaq, statistikkimi nalinginnaasumik oqartarnertuut ’fit’ ajorpoq.

Titarnerit ungasilliartortillugit kukkunerit annertusiartortarput, taavalu piusuusaartitaq

ajorsiartortarluni. Pisoq tamanna piusuusaartitamik pitsaanerusumik sananikkut iluarsineqar-

sinnaavoq, misissuisartullu amerlasuut taamaaliortareerput, inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu

atukkat suunerisa nassuiarnerini tunuliaqutaralugit allanngoraatit amerlanerit misissuinerni ilan-

ngunnerisigut, soorlu biilit amerlassusaat, illuaqqat, atortut innaallagiatortut aammalu kulturikkut

atuagarissaarutinut assigiinngitsunut peqataasinnaaneq.

Figur 40-mi inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit pillugit paasissutissat figur 39-imi

takutinneqartut takuteqqinneqarput.

Figur 40: PISA-mi atuarnermi oqaaseqatigiiaat angusaasa inooqatigiinnikkut

kingornuttagaannik akornutinik qallunaat kisitsisaataanni iluarsiissuteqarneq.

79

Atuartitsinerup sunniutaata takutippaa, eqqarsartarfik CEPOS malillugu, atuarfimmi aalajangersumi atuartut qanoq

angusaqassanersut atuartut angajoqqaavisa tunuliaqutaat inooqatigiinnermillu paasissutissat allat ilisimallugit

ilimagisaasumut sanilliullugit. Angusat piviusut angusallu ilimagisat assigiinngissutaat, soorlu figur 39-imi

takutinniarneqartoq titarnerup narlusuup ataanut naleqqiullugu, inooqataanermit kingornuttakkanut akornutinut

nassuiaatitut atorneqarpoq:

Atuartitsinerup sunniutaa = Angusaq piviusoq – Angusaq ilimagisaq.

Atuarfimmi atuartitsinerup sunniutaa atuartut tamat agguaqasigiissinnerisa kisinnerisigut naatsorsorneqartarpoq.

Tunngaviusut saqqummiunneqartut patsisigalugit alloriarfinni misilitsinnerni atuartitsinerup sunniutaa naatsorsor-

neqarneq ajorpoq. Siullermik tamanna patsiseqarpoq naatsorsuinermi taamaattumi statistikkikkut ajornartorsiut amerla-

suut aammalu alloriarfinni misilitsittarnerit atuarfiit tulleriissarnerisigut nakkutilliissutitut atorniarneqanngimmata.

73

Takuneqarsinnaavoq allanngoraatit pingasuulersut: tassalu oqaatsit ilanngunneqarmata. Atuartut

qallunaajunngitsut qorsummik qalipaateqarput, atuartut qallunaat aappalaartumik qalipaateqarlutik.

Atuartut taakkua immikkoortut angusaat aammalu inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaat

immikkoorput imaluunniit nalaatsortumik akuleriipput. Soorlu takuneqarsinnaasoq atuartut qallu-

naajunngitsut angusaat appasinnerupput80

aammalu inuuniarnikut aningaasarsiornikkullu atugaat

annikinnerullutik.81

Atuartunut taakkununnga marlunnut inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit

naatsorsorneqarsinnaapput titarnerillu marluk titarneqarsinnaallutik, taakkua tamarmik immikkut

inooqataanikkut kingornuttakkanut akornutinut takussitissaallutik. Titarnernit malugineqarsin-

naavoq, titarneq aappalaartoq titarnermit qorsummit qaperanganerusoq, tamannalu imatut paasine-

qarsinnaavoq, atuartut qallunaajunngitsut inooqataanermit kingornuttagaat akornutit atuartunut

qallunaanut sanilliullugit sakkukinnerusut. Tamatumali illua-tungaani takussutissiami aamma ersa-

rippoq, atuartunut taakkununnga marlunnut toorneqatigiit katerisimasut marluk assiliatut

sileqatigiittut isikkoqartut. Assiliap silissutaata inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit qanoq

sakkortutiginerat takutimmagu, imatut inerniliisoqarsinnaavoq, atuartut taakkua immikkoortut

marluk inooqataanikkut kingornuttagaat akornutit sakkortoqatigiittut imaluunniit annertoqa-

tigiittut.82

Figur 40-mi toorneqatigiit katerisimasut immikkoortut marluk, atuartut taakkua marluk angusaasa

inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaannik iluarsillugit sanilliunnerinut tunngavigineqarput.

Naatsorsuinerit taakkua immikkuualuttui maani eqqartorneqassanngillat, kisianni iluarsisanik sanil-

liussinerni tunngaviusartut tassaapput atuartut angusaat inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu

qaffasissuseq ataaseq aallaavigalugu agguaqatigiissitat, sanilliussinerlu taanna taaneqakkajuppoq

’suut tamaasa assigiisikkaanni’ sanilliussineq. Atuartut immikkoortut taakkua marluk figur 40-mi

titarnerisa assigiinngitsut qaperanganerisa isumaat ersarinnerulissaaq, titarnerit taakkua marluk

akornata – tassa atuartut taakkua marluk angusaasa assigiinnginnerisa – annertussusaat

aalajangerneqarpat, kanaartami x-imi ’suut tamaasa assigiisikkaanni’ sanilliussinermut aallaaviusup

sumut inissinnera apeqqutaatillugu. Figur 42-mi takuneqarsinnaavoq aallaavissat assigiinngitsut

toqqaraanni assigiinngissut nul83

pineqarsinnaasoq, aallaavilli talerpia-tungaanut nuukkaanni

assigiinngissut annertooq pineqarsinnaalluni.

Soorlu siusinnerusukkut taaneqareersoq atuarfimmut inatsimmi nutaami taaneqarpoq, atuarfimmi

siunissami anguniakkat ilagissagaat, inooqataanermit kingornuttakkanik akornutinik ’akiuinissaq’.

Nassuiaammi tassani, inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit angerlarsimaffiup inuuniarnikkut

aningaasarsiornikkullu atugaasa aammalu atuartut angusaasa84

sanilliunnerisigut ersarissarneqar-

tukkut, angerlarsimaffiup atuartup karakteerianut imaluunniit misilitsinnermi angusaanut sunniutigi-

sartagai killilerniarneqarput.

80

kanaartami x-imi saamerliit. 81

kanaartami y-mi atsinnerit. 82

sakkortussuseq uuttorneqartarpoq, figurimi takutitanut statistikkimi regressionsanalyse nassuiaatitut atoraanni. 83

aallaaviup kanaartap x-ip saamiata-tungaanut inissinneratigut. 84

inaarutaasumik misilitsinnermi imaluunniit alloriarfinni misilitsinnerni.

74

Tassa suut ’akiorniarneqarnerannik’ paasinninneq allannguuteqarpoq – apeqqutaalluni inooqataa-

nikkut kingornuttakkat akornutit paasinnittaaseq pisoqaanerusoq malillugu paasineqarnersoq;

tassani ilinniakkatigut kingornuttakkat akiorniarneqartarput soorlu ilinniarfinni qaffasinnerni ilinni-

artut amerlisarnerisigut. Imaluunniit isit nutaat atorlugit paasinnittoqarnersoq aamma apeqqutaavoq.

Taanna malillugu kingornutat akiorniarneqartut tassaapput angerlarsimaffiup atuartup angusaanut

sunniutaanik akiuiniarneq.

Nassuiaatit taakkua marluk ’akiuiniarneq’ imaluunnit inooqataanermit kingornuttakkanut akornu-

tinut sunniuteqarnissamut periarfissaqarneq assigiissutigaat, akiuiniarnermili periutsit assigiinngit-

sorujussuupput, apeqqutaalluni nassuiaat sorleq atorniarneqarnersoq. Pisoq taanna pisumut allamut

sanilliullugu allaanerujussuuvoq, soorlu siuaassutsikkut assigiinngissutsit atuarnerup iluani angusa-

tigut saqqummersartut allaassutigaat, suiaassutsikkut assigiinngissutsit saqqummertut didaktik

aallaavigalugu nassuiarneqarsinnaasarput, kisiannili assigiinngissut taanna aningorniarlugu niviar-

siaqqanut nukappiaqqanulluunniit suliniutinik tulluartunik pilersitsinissaq ajornartorsiutaasarluni.

Kalaallit atuarfianni inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit qanoq sunniuteqartiginerannik

maannamut misissuiniarnerit pisarput atuartut alloriarfinni misilitsinnerni angusaasa inuuniarnikkut

aningaasarsiornikkullu atugaannut sanilliussinikkut. Tamannalu pisarpoq atuartut alloriarfinni misi-

litsinnerni angusaat inuullu normui Naatsorsueqqissaartarfimmut tunniunneqaraangata. Taamaaliso-

qareeraangat angajoqqaat pillugit nalunaarsuiffinni paasissutissat atuartut alloriarfinni misilitsin-

nerni angusaannut atassuserneqartarput. Oqaatigineqareersutut nunani tamalaani inuuniarnikkut ani-

ngaasarsiornikkullu qaffasissutsimut nassuiaatigalugu nalunaarsuut, ESCS, paasissutissanik

pingasunik imaqarpoq: (1) ilinniagaqarneq, (2) inuussutissarsiut aamma (3) isertitat. Kalaallit

Nunaanni (1) aamma (3) kisitsisinngorlugit pigineqarput, kisiannili inuussutissarsiutinik

paasissutissat aaqqissuussamik katersorneqarneq ajorlutik.

Taamaattumik qallunaat paasissutissaataat Danmarks Statistikkimi paasissutissat nalunaarsuuti-

niittut marluk (1) aamma (3) taamaallaat atorlugit tutsuiginartumik kisinneqarsinnaanersut paasini-

arnissaat pisariaqarsimavoq. Allanngoraatsit taakkua pingasut imminnut ataqatigiilluinnar-

tuummata ilimagineqareersutut misissuineq inerneqarpoq, tassa: allanngoraatsit (1) aamma (3)

taamaallaat atorlugit inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu qaffasissusermik naatsorsuinerit

allanngoraatsit pingasut tamaasa ilanngullugit naatsorsukkatulli tutsuiginartigipput.

7.4 Taagutit allat inooqataanermit kingornuttakkanut akornutinut attuumassutillit

Figur 38-imi takussutissiap, atuartup angusaasa aammalu atuartup inuuniarnikkut aningaasarsior-

nikkullu atugaasa qanoq imminnut tunngaviusutigut ataqatigiinnerannik takutitsisup, taaguutit nu-

taat pilersippai. Piumasaqaatit taaguutilluunniit nutaat pileraangata amerlasuutigut ilisimatusartut

assigiinngitsut oqaatsit atorlugit isumasiorlugillu85

nassuiarniartarpaat. Periutsit immikkuualuttui

ataasiakkaat eqqartunngikkaluarlugit figur 38-imi takutinneqarpoq kisitsisit atorlugit misissuinerni86

85

oqaatsit atorlugit isumasiuineq = kvalitativ diskursanalyse. 86

kisitsisit atorlugit misissuineq = kvantitativ analyse.

75

nassuiaatit taamaattut qanoq takutinneqartarnersut. Pingaartuuvorlu oqaatigissallugu, kisitsisit ator-

lugit mississuinerit taamaattut ingerlanneqarsinnaasarmata, taamaallaat ataqatigiinneq figur 38-imi

takutinneqartoq aalajangersumik iluseqarpat. Figurimi toornerit sumi tamaaniippata aalajangersi-

masumillu iluseqanngippata, taava atuartup angusaanik aammalu inuuniarnikkut aningaasarsior-

nikkullu tunuliaqutaanik aallaaveqarluni taaguutinik nutaanik nassuiaaniarnermut tunngaviit tamar-

mik amigaataassapput.

Figur 38-imi iluseq takuneqartoq titarneruvoq narlusooq, statistikkilu atorlugu taassuminnga oqaati-

ginninniarnermi imaluunniit piusuusaartitatut takutitsiniarnermi, toornerit amerlasuut titarnermik

kajortumik ilanngunneqarsimasumik taarserniarneqartarput. Iluseq taanna taaneqartarpoq inooqa-

taanikkut kingornuttakkat akornutit, taakkualu atuuttarput statistikkimi akuerisinnaagaanni toornerit

amerlasuut titarnermik kajortumik atorneqartumik taarserneqarsinnaagaangata.

7.4.1 Maligassiisoq

Titarneq narlusooq statistikkimi akuerisinnaagaanni taaguut ’maligassiisoq’ atorneqarsinnaa-

lersarpoq. Tamannalu pisarpoq angusat ’piviusut’ aammalu angusat ’ilimagisat’ siuliani naatsorsor-

neqartut assigiinngissutaannik misissuigaanni.

Titarnikkut ataqatigiinnikkut, inooqataanikkut kingornuttakkanik akornutinik takussutissiisukkut,

assigiinnginneq saqqummersoq (pimoorullugu) soqutigigaanni, periutsini atukkani kukkusoqartoq

oqartoqarsinnaavoq. Statistikkimi titarnermi narlusuumi, inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit

nassuiarnerannut tunngaviusumik, misissuinerup iluani ’maligassiisoq’ ilaavoq, taamaallaat toor-

neq takuneqartoq tornermit ilimagineqartumit titarnermiittumit ima allaanerugaangat, allaanerussut

taanna ilimagineqartumit annertunerusarluni,87

immaqaluunniit annertunerungaartarluni. Pisut taa-

maattut nalinginnaasumik mississorneqarneq ajorput ’kisinneqartaratilluunniit’. Amerlasuutigulli

’maligassiisup’ taamatut inissilluarnerminut ’tunngavigisai’ allat ujartorneqartarput. Misissuinermi

taamaattumi ’tunngavigisamik uppernartumik’ nassaaraanni siuliani naatsorsorsimasat tamaasa

nassaaq taanna ilanngullugu naatsorsoqqittariaqarput, titarnerlu narlusooq naatsorsukkat nutaat ator-

lugit nutarterlugu. Taamaalioreeraanni iluseq nutaaq saqqummernersoq takusariaqarpoq misissor-

lugulu naatsorsuinermi siullermi toorneq ’maligassiisumut’ takussutaasoq maannakkut sumiiler-

nersoq. Imaassinnaavoq misissuinermi kingullermi toornerit ’titarnermi kajortumi’ nutaamiilersi-

masut, tassanilu kisitami nutaami ’maligassiisoq’ maligassiisuujunnaartarpoq.

Figur 41-mi ’maligassiisoq’ inooqataanermit kingornuttakkanut akornutinut tunngatillugu ’saqqum-

mersoq’ sumiinnersoq takutinniarneqarpoq. Grafimi kanaartap x-p inuuniarnikkut aningaasarsior-

nikkullu tunuliaqutinut nalunaarsuut, indeks, takutippaa, kanaartallu y-p atuartup angusai takutil-

lugit. Grafimi toornerit tamarmik atuartut tamaasa immikkut takutippaat, assersuummi atuartut

katillugit 10-upput. Toornerit taakkua akornisigut regressionimut titarneq ikkutaavoq, taassumalu

paasissutissani pigineqartuni naliusut ilimagineqartut takutippai.

87

’annertuneq’ oqaatsimut ’residual’-imut uani atorneqarpoq, isumaqartinneqartoq kukkuneq (fejlled) imaluunniit

’error’.

76

Takussutissiissutip taassuma misissornerani siuliani periutsit allaaserineqartut malillugit atuartut

ilaat ’maligassiisutut’ toqqarneqarsinnaapput, titarnerup qulaaniippata ’pitsaasumut’ ingerlasutut

taaneqarsinnaallutik, titarnerullu ataaniippata ’pitsaanngitsumut’ ingerlasutut oqaatigineqarsin-

naallutik. Titarnermiillu annikippallaanngitsumik ungasissuseqassapput. Takussutissiami atuartut

tamaasa ’maligassiisutut’ taaneqarsinnaapput, tamarmik titarnermi narlusuumi inisseqqanngimmata.

Figur 41: Maligassiisut siumut ingerlasut utersaartullu.

Statistikkimit isornartorsiuinerit siuliani saqqummiunneqareersut saniatigut, taaguutip atugaanera

aamma inuiaqatigiilerinermit isornartorsiorneqartarpoq. Isornartorsiuinermi tassani oqaatigineqar-

tarpoq, politikkimi oqallinnermi aammalu inooqataaneq ilinniartitaanerlu pillugit politikkeriniakkap

iluarsartuunnerani taaguummik ’maligassiisumik’ atuineq isumaqalersitsisartoq, inuk inuiaqatigiin-

nut naleqqussassasoq, immaqa imaattussaagaluartoq inuiaqatigiinni aaqqissuussinerit inummut

naleqqussarneqartussaanerusut.

Kapitalip matuma siorna-tungaani oqaatigineqareersutut periarfissat assigiinngitsuunerat pineqarne-

ruvoq, inuit inooqatigiinnit assigiinngitsunit pisut angusaqarnissaannik ilimagisat assigiinngitsut

eqqarsaatigineqarnerullutik, tassami inuit ataasiakkaat siunissami qanoq inooriaaseqarnissaata siu-

mut oqaatigineqarnissaa ajornartarmat.

7.4.2 Inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutinik iluarsiineq

Takussutissiat figur 38-imiittut aamma 40-miittut nassuiarnissaat eqqarsaatigigaanni, atuartut

angusaat aallaavigalugit atuarfiit sanilliunniaraanni tamanna imaaliallaannaq ingerlanneqarsinnaan-

ngilaq. Soorlu takussutissiat taakkua takutikkaat, assigiinngissutsit atuartut inuuniarnikkut aningaa-

sarsiornikkullu atugaanni assigiinngissutsinik tunngaveqarsinnaapput. Allatut oqaatigalugu atuarfiit

atuartunik assigiimmik inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugalinnik atuartuutillit taamaallaat

sanilliunneqarnissaat kissaatigineqarpoq. Assigiissuunissamik piumasaqaat taamaallaat atuarfimmut

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

0 2 4 6 8 10

An

gu

sat

Inooqataanermut aningaasarsiornermullu nalunaarsuut, indeks

Maligassiisut

pitsaanngitsu-

mut ingerlasut

Maligassiisut

pitsaasumut

ingerlasut

77

tunngatinneqanngilaq, aammali pisortat suliffeqarfiinut allanut, soorlu napparsimaviit sanilliunne-

rini aamma piumasaqaataasarpoq.

Figur 42: Atuartut angusaasa, figur 40-mi takutinneqartut, iluarsiiffiginerannik assersuut

agguaqatigiissitsinertalik – ningallit aappaluttup qorsuullu takutippaat immikkoortuni

taakkunani marlunni agguaqatigiissitsilluni aksini nalingi. Qallunaat kisitsisaataat.

Figur 42 suliarineqarpoq figur 40 aallaavigalugu, atuartut ataasiakkaat nalunaarsorneri agguaqati-

giissillugu kisitanik taarserneqarlutik, tassa kisitsisit qummukaartut sanimukaartullu agguaqatigiis-

sinnerisigut. Kisitsisit agguaqatigiissitat ningalittut assigiinngitsunik qalipaatilittut takutinneqarput

titarnerillu silittut titarnerit atuartut ataasiakkaat inooqatigiinnermit kingornuttagaannik akornutinik

takutitsisut qaperaqatigivaat.

Atuartut immikkoortut taakkua marluk angusaat sanilliunniaraanni aammalu inuuniarnikkut ani-

ngaasarsiornikkullu atugaannik iluarsillugit,88

kanaartami x-imi aallaavissaq toqqaqqaartariaqar-

poq, tassa inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu tunuliaqutit aalajangersimasut toqqaqqaartaria-

qarput. Tamannalu pivoq titarneq qernertoq ammukaartoq ivertinneqarmat. Tamatuma kingorna

atuartut immikkoortut taakkua marluk assigiinngissutaat ilimagisaq, inuuniarnikkut aningaasar-

siornikkullu atukkanik iluarsisaq, assigiinngissutitut titarnermik silittutut tungujortumik nalunaa- 88

kanaartami x-imi kisitsinik.

78

qutsikkatut atuarneqarsinnaavoq. Assigiinngissut taannarpiaq atuartut taakkua immikkoortut marluk

assigiinngissutigivaat, inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu assigiissumik tunuliaquteqarsima-

gunik. Malugineqassaaq titarnerit taakkua marluk qaperanganeri assigiinngippata,89

kanaartami x-

imi aallaaviusup assigiinngissutip misissoriikkap qanoq annertussuseqarnissaa aalajangertussaavaa.

Assigiinngissullu taanna saamimmut ingerlagaanni milliartortoq, talerpimmullu ingerlagaanni

alliartortoq takuneqarsinnaavoq.

7.5 Kalaallit Nunaanni inooqataanermit kingornuttakkat akornutit

Naliliisarfiup Kalaallit Nunaanni inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit nunanut allanut sanil-

liunneqarsinnaasunngorlugit naatsorsornissaat suliami nalinginnaasut ilaattut isigaa. Suliaq tamanna

Professor Peter Allerup, Århusip Universitetianeersoq, suleqatigalugu ingerlanneqarpoq. Paasissu-

tissat naatsorsukkanut tunngaviusut Naatsorsueqqissaartarfik peqatigalugu piareersagaapput.

Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit pillugit misissuinerit, Kalaallit Nunaanni alloriarfinni

misilitsinnerit aallaavigalugit suliaasut, takutippaat inooqataanermit kingornuttakkat akornutit anni-

kitsoralaarsuusut imaluunniit atuutinngivissut. Tamanna atuuppoq grafini sanilliussani ilaatigut

angerlarsimaffimmi oqaatsit atorlugit atornagillu naatsorsukkani, aammalu atuartitsissutini tamani

alloriarfinni misilitsiffiusuni. 7. klassimi qallunaat oqaasiini aammalu 3. klassimi matematikkimi

angusat aallaavigalugit naatsorsukkat figur 43-mi aamma 44-mi takutinneqarput.

Figur 43: 7. klassimi qallunaat oqaasiini alloriarfimmi misilitsinnermi angusat (y-akse)

aammalu inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu qaffasissutsip (x-akse) sanilliunnerat.

89

titarneq aappaluttoq qorsummit qaffasinnerulaarpoq, taassumalu takutippaa atuartut qallunaatut oqaasillit akornanni

inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit atugaanerusut.

79

Figur 44: 3. klassimi matematikkimi alloriarfimmi misilitsinnermi angusat (y-akse) aammalu

inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu qaffasissutsip (x-akse) sanillinneri.

Figur 43-mi aamma 44-mi takuneqarsinnaavoq, figur 40-misut aamma 41-misut, toornerit titarner-

mut narlusuumut eqqaanulluunniit katersuutinngitsut. Figur 44-mi ataqatigiinnermut tamarmut

atuartut illoqarfinneersut nunaqarfinneersullu90

qaavatigut ilanngunneqarput, immikkoortitsineq

taanna immikkoortuni taakkunani marlunni immikkut sumut ingerlanermik takutitsisoralugu.

Allaat paasissutissani immikkut toqqakkani, tassa Nuummi atuarfiit immikkoortut marluk atuartuisa

angusaanni, atuarfiup aappaa inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugarissaarfiusumit atuartoqar-

tumi aappaalu taakkuninnga atugarissaarfiunngitsumit atuartoqartumi, naatsorsuinerit inooqataa-

nermit kingornuttakkat akornutit atugaanerinik takutitsinngillat.

2011-p upernaavani Naliliisarfiup misissuineq, TIMSS 2007-imi matematikkimi apeqqutinik ima-

lik, illoqarfiit arfineq-marluk atuarfiini 5. klassimi 180-it missaannik atuartulinni ingerlappaa.

Matematik pillugu apeqqutit saniatigut atuartut imminnut apeqqutit aamma akisussaavaat, tassu-

ngalu ilagitillugu angerlarsimaffimminni qassinik atuagaateqarnertik akisussaallugu. Paasissutissat

taakkua atuartut misilitsinnermi angusaannut atassuseraanni ilimagisaq takuneqarsinnaavoq, tassa

atuartut angerlarsimaffimminni atuagaateqarnerit misilitsinnermi angusarissaarnerusut. Erseqqissar-

neqassaarli misissuinermi atuartut amerlagisassaanngitsut peqataammata aammalu nunaqarfinni

atuarfiit peqataatinneqaratik.

2013-imi alloriarfinni misilitsinnernut ilagitillugu 3. aamma 7. klassimi atuartut apeqqusianik

taamatut ittunik aamma aperineqarput. Paasissutissat taakkua Naliliisarfiup 2013-ip ukiaani misis-

sortussaavai, tassanilu atuakkat angerlarsimaffimmi inuuniarnikkut atukkanut aamma ’inuttut pigi-

sanut nalilinnut’91

angerlarsimaffimmi atugaasunut – immaqa – qanoq atsigisumik oqaatiginnissin-

naanerat statistikkikkut qularnaannerusumik naatsorsorneqarsinnaassaaq.

90

toornerit aappaluttut illoqarfiupput qernertullu nunaqarfiullutik. 91

inuttut pigisanut nalillit = human kapital.

pct_ri

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9

1.0

ESCS

-2 -1 0 1 2 3 4 5 6

fagtrin=MAT3

skoletype byer bygde

80

Suliap imatut ingerlaqqilernerani inerniliisoqassaaq: inooqataanikkut kingornuttakkat akornutit

nalinginnaasumik ilusilerneqartarnerattuut nassuiarneqartarnerattuullu Kalaallit Nunaanni nunani

allanisut, soorlu Danmarkimisut,92

sakkortutigisumik atuutinngillat.

7.5.1 Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut

Inooqatigiinnikkut kingornuttakkat akornutit Kalaallit Nunaanni annikitsumik atugaarpasinnerat

tupaallaatissaagunarpoq. Sooq taamatut pisoqarnera itinerusumik paasiumagaanni annertunerusu-

mik misissuisoqartariaqarpoq, oqaatsit atorlugit kisitsisitigullu statistikkimi misissuinerit ingerlan-

neqartariaqarlutik, soorlu inuiaqatigiinnik misissuisaatsit atortariaqassallutik.

Pissutsit arlaqartut, Kalaallit Nunaani nunanut allanut sanilliullugu inooqatigiinnermit kingornuttak-

kat naatsorsorniarnerisa ajornakusoorneruneranut sunniuteqarsinnaasut, toqqartorneqarsinnaapput.

Siullertut oqaatigineqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni ilinniarsimassuseq nunanut tamalaanut sanil-

liullugu appasinneruvoq aatsaallu ukiut kingulliit qulit ingerlaneranni qaffakkiartorluarnerulerluni.

Tamatuma kingunerisaanik inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu nalilersuut, indeks,

’nakutitsisinnaavoq’, ilaqutariit pissaqarluartuugaluit ilanngutinngitsoorlugit. Aappassaattut

oqaatigineqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaat nunanut Europap kitaaniittunut sanilliullugu nammineq

atugassanik annertuumik inuussutissarsiorfiuvoq, tamannalu pingaartumik nunaqarfinni ungalli-

unerusunilu atugaalluni. Taamatut pisoqarneratigut isertitat piviusut taamaammallu aamma atortus-

siassanik atuinermut periarfissat nalilersorneqarnerat eqqunnginnerulissaaq. Pissutsit sunniuteqartut

pingajuattut taaneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni nunaqarfinni minnerni amerlasuuni isertitat sia-

masissusiata annikitsuunera, taamaammallu ilaqutariit taanna tunngavigalugu immikkoortikkumi-

naassinnaallutik. Pissutsit sisamaattut taaneqarsinnaavoq, kalaallit arnat ukiukillutik meerar-taaq-

qaartarnerat, taamaammallu – immaqalu aamma taamaattumik – ukioqqortusereerlutik ilinniakka-

minnik qaffasinnerpaamik naammassinnittarlutik. Pissutsit tamakkua, inuuniarnikkut aningaasarsi-

ornikkullu atukkat nalilersuutaanik naatsorsuinermut ilaasut, naatsorsuiniarnermi tunngaviusut

kukkuneqartilersinnaavaat. Pissuseq kingullertut taaneqartoq nunani amerlasuuni aamma atugaa-

voq, immaqali inuiaqatigiinni Kalaallit Nunaanni atugaasuni sunniuteqarnerusinnaalluni. Naliliisar-

fiup pissutsit tamakkua annertunerusumik misissorsimanngilai, taaneqarpulli tikkuarneqarsinnaam-

mat inooqatigiinnikkut kingornuttakkanut akornutinut nunani tamalaani nassuiaat – immaqa –

Kalallit Nunaanni atussallugu ajornakusoorsinnaasoq. Naliliisarfiup siunissami tamakkua misissor-

sinnaajumaarpai.

Pissutsit allat maannakkut misissuiffiulaareersut angerlarsimaffimmi atukkanut tunngasuupput.

Taakkua atuartut qaffasissumik appasissumilluunniit angusaqarnerannut sunniuteqarsinnaapput.

Pissutsit taakkua taaneqartarput ’atukkat aalajangersimasut’, tassanilu isumagineqarpoq atuartut

angajoqqaavisa annertunerusumik annikinnerusumilluunnit atuartut siunissaat eqqarsaatigalugu

atuarfimmik pitsaasutut iluaqutaasutullu tikkuussisarnerat, angajoqqaat atuarfiup sulineranik ataq-

92

Ilanngullugu oqaatigineqarsinnaavoq, Danmark nunanut ’qullerpaanut’ qulinut inooqatigiinnermit kingornuttakkanik

akornutinik atuiffiunerpaanut ilaammat, TIMSS-imi matematikkimi/teknikkimi misissuinermi angusat uuttuutigalugit

naatsorsoraanni (Allerup, 2011).

81

qinnilersitsisarnerat, angajoqqaat atuartut naammaginartumik sinittarnissaannik, naafferartumik ne-

risarnissaannik il.il. isumaginninnerat. Soqutiginarpoq malugalugu pissutsit tamakkua nunani tama-

laani atuartunut aammalu ilinniartitsisunut/angajoqqaanut apeqqusiani ilaatinneqarneq ajormata.

Kalaallit Nunaanni apeqqusiat ’atukkanut aalajangersimasunut’ tunngasunik tamalaanik imallit

suliarineqalerput 2013-imilu alloriarfinni misilitsinnernut ilagitillugit atuartunit akitinneqassapput.

Akissutit taakkua angerlarsimaffimmi pissutsit atuartup angusaanut sunniuteqartartut misissuif-

figeqqinnerinut tunngaviussapput, nunani allani inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu sunniute-

qartartut misissorneqarnerattuulli. Misissuinerit ilaasa immaqa atassuteqatigiinneq figur 45-mi

takutinneqartoq naggatigiumaarpaat.

Figur 45: Siunissami ataqatigiinneq? Inooqatigiinnermit kingornuttakkat akornutit

immikkut Kalaallit Nunaanni atuunnerat.

Kandidatitut soraarummeerummi allaatigineqarpoq, piffissami 2004-mit 2011-mut Itillimi atuartut

Sisimiuni atuarnertik naammassiumallugu nunaqarfitsik qimattaraat. Atuartut taakkua ilarpassui

atuarnertik suli naammassinagu angerlartarput imaluunniit soraarummeeramik allagartaq pitsaan-

ngitsoq, ilinniaqqinnissaannut naammaginanngitsoq, nassarlugu angerlartarlutik. Tamannalu pisar-

poq naak nunaqarfimmi atuartut alloriarfinni misilitsinnerni nunami tamarmi atuuttuni ukiut inger-

lanerini qaffasissumik angusaqartaraluartut. Taamaammat tupaallaataavoq, taama amerlatigisut

pitsaanngitsunik angusaqarsimallutik nunaqarfimminnut utertarmata, nunaqarfiup avataani inuia-

qatigiinni pingaaruteqanngitsutut inississutigisartakkaminnik aammalu siunissaq eqqarsaatigalugu

periarfissalunnermik kinguneqartumik.

Ajornartorsiut tamanna aallaqqaataasumik misissuiffiuvoq. Atuartut atuanngitsoortarnerat ukiullu

qiteqqunnerani karakteerii pillugit paasissutissanik pissarsisoqarpoq, angajoqqaallu apersorneqar-

mata taakkua ilinniarsimanerat suliaallu paasissutissarsiffiullutik. Atuartut atuarfimmi angusaat

Angerlarsimaf-

fimmi aalaja-

ngersimasunik

atugaqannginneq

Aalajangersima-

sunik annertuu-

mik atugaqarneq

82

aammalu angajoqqaat ilinniarsimanerannik paasissutissat sanilliunnerisigut ilimagineqarpoq,

atuartut qaffasissumik karakteerillit angajoqqaani ilinniarsimasuni angerlarsimaffeqartut.

Atuartut ukiup qiteqqunnerani karakteerii aallaavigalugit immikkoortunut pingasunut immikkoor-

tinneqarput, tassanilu paasineqarluni atuartut arlaqartut qaffasissumik karakteerillit angerlarsimaf-

fimminni ilinniarsimanngitsunik angajoqqaaqartut. Taamaattumik suli apersuisoqaqqippoq angajoq-

qaallu perorsaariaasiat inuuniarnikkut aningaasarsiornikkullu atugaannut sanilliullugu misissorne-

qarluni, perorsaariaatsit taakkua atuartut angusaannut qanoq attuumassuteqarnersut paaserusun-

neqarmat.

Tassani paasineqarpoq, atuartut qaffasissunik karakteerillit angerlarsimaffinni aalajangersumik

atugassaqarfinni angerlarsimaffeqartut. Angerlarsimaffinni taakkunani piffissami aalajangersumi

innartarneq, naammaginartumik sinittarneq, piffissami aalajangersumi angerlartarneq, ullaat tamaa-

sa ullaakkorsiortarneq aammalu taquaqartarneq, angerlarsimaffimmi pisussaaffeqartarneq, ilinnia-

gassanik suliaqartarneq atuarfimmullu inortuisannginneq, pingaartinneqarput, angajoqqaat ilinnia-

gaqarsimanerat apeqqutaatinnagu.

Taamatuttaaq paasineqarpoq, atuartut naammaannartunik imaluunnit appasissunik karakteerillit

amerlasuutigut angerlarsimaffimminni laissez-fairetut93

perorsaasuneersuusut aammalu atuarfik

taakkunannga taamatut isigineqarluni.

Ajornartorsiut suli ersarissarumallugu Naliliisarfiup kommunip taassuma atuarfiini atuartut 121-it

apeqqusiat atorlugit misissuiffigai. Apeqqutit angerlarsimaffimmi aalajangersumik atugaqarnermut

tunngasut apeqqutigineqarput.

2013-imi alloriarfinni misilitsinnerni 3. aamma 7. klassimi atuartut tamarmik pissutsinut tamakku-

nunnga assingusunik aperineqarput. Misissuinerup taassuma iluaqutissartaraa, atuartut apeqqusianut

akissutaasa alloriarfimmi misilitsikkamik angusaannut sanilliunneqarsinnaalernissaat, taamaalior-

nikkullu atukkat aalajangersimasut atuarfimmilu ilinniakkatigut angusat qanoq atassuteqatigiinnerat

ersarinnerusumik paasisaqarfiusinnaallutik.

93

Laissez-fair, tassa ilaginnaasumik.

83

8. Naggasiussaq

2011-mi nunap atuarfiini tamani ukiuni tulleriinni tallimani alloriarfinni misilitsittoqarpoq. Taamaa-

lilluni paasissutissat ukiuni tulleriinni arlaqartuneersut pigineqalermata misissuinernik itinerusunik

statistikkimilu tutsuiginarnerusunik ingerlatsinissaq periarfissaqalerpoq. Nalunaarusiami uani siulii-

nilu nuna tamakkerlugu kommunikkuutaartumillu median-imik naliusoq isigalugu ineriartornerup

allaaserinissaa siulliullugu misissorneqarpoq. Taamaaliornikut alloriarfinni misilitsinnerni siumu-

kartoqarnersoq kinguariartoqarnersorluunniit, imaluunniit nikeriartoqarneq ajornersoq, takuneqar-

sinnaalersarpoq. Misissuinerit taamaattut siullermik ingerlatsivinnut soqutiginartuupput, kommu-

niminni atuarfeqarnerup qanoq ingerlanera takusinnaanngortaramikku. Aammalu qitiusumik

pisortat kisitsisit atuarfeqarnerup ingerlaneranut takussutissatut kiisalu ilinniartitaanikkut politik-

kimi qitiusumik iliuuseqartoqarnissaanut pisariaqartitsinermut nalilersuutitut soqutigisarpaat.

Angusat ilinniarnikkut didaktikkimilu ilisimatusaatinik sutigut ingerlatsisoqarnissaanik Inerisaavik

aamma takussutissittarpaat. Soorlu matematikkip atuartitsissutaanerani angusat nikeriartanngin-

nerisa kingunerisaanik Inerisaavik ineriartornerup taassuma naammaginanngitsup sunik patsiseqar-

sinnaaneranik misissuinernik arlaqartunik ingerlatsivoq.

Atuarfiit ilikkagassatut anguniagassanut, nunami tamarmi kommunimilu angusanut imminnut sanil-

liunnissartik aamma pisariaqartittarpaat. Taamatut sanilliussineq ajornakusoortutut isikkoqarsin-

naavoq, angusap ”naammaginartup” suuneranik oqaatiginninnissamut ilitsersuutinik peqanngik-

kaanni. Nalunaarusiami uani siullermeersumik misiliisoqarpoq, atuarfigisap angusaanik nalilersui-

nissamut atuartut angusaasa qanoq atorneqarsinnaanerinut ilitsersuutinik ersarlukkaluartunik

saqqummiussisoqarneratigut. Piffissami tulliuttumi nuna tamakkerlugu pamersaanermi naleqqiiffin-

nik ineriartortitsisoqassaaq, angusallu qaffasissusii ”angusanut skala”-tut isikkulimmik atuilluni

allaaseralugit, atuarfiit taamaalillutik qaqugukkut suliniuteqarnissaminnut ilitsersuutinik ersarinne-

rusunik pigisaqalerniassammata.

Inerisaaviup atuartut akissutaat inuup normui atorlugit nalunaarsortarpai, soorunami nalunaarsuiffiit

pillugit inatsisit atuuttut malillugit. Taamatut pisoqarneratigut atuartut ilinniartitaanerit aqqusaagaat

pillugit ersarissumik malinnaavigineqarsinnaapput. Ilisimasaq taamaattoq atuarfiit pisortaannit ilin-

niartitsisunillu atugassatut eqqarsaatigineqarpoq, ullumikkut atuarfiup aaqqissuussaanerata atuartit-

sinerullu pitsanngorsarnissaanut paasissutissanik pingaaruteqartunik pigisaqalernissaat neriuutigi-

neqarluni. Atuartut ”ingerlaarnerinik” paasissutissat taamaattut ilaatigut takutippaat, ilikkariartorneq

7. klassimit 10. klassimut atuarnermi ”unittartoq”. Tamatuma takutippaa, atuartut ilaasa angajulliit

alloriarfianni ilikkariigaraluatik annaasaraat, tamannalu nukinnik annertuumik maangaannar-

toqarneranut ajornartorsiortoqarnermullu takussutissaavoq.

Naliliisarfiup piffissami sivisuumi pingaartillugu suliniutigaa, alloriarfinni misilitsinnernit angusat

saqqummiussiffiit arlaqartut atorlugit saqqummiunneqartarnissaat. Tamannalu maannakkut iluatsik-

kiartorpoq. Tamatumalu kingunerisaanik alloriarfinni misilitsinnernit angusat siunissami

maannakkornit pilertornerusumik saqqumiunneqarsinnaalissapput. Neriuutigineqarpoq 2013-imi

alloriarfinnit misilitsinnernit nalunaarusiaq ukiup matuma naannginnerani saqqummiunne-

84

qarsinnaassasoq angusat suli nutaatillugit pigineqalerniassammata taamaalillutillu atuarfinnit,

kommuninit Namminersorlutillu Oqartussanit atorneqarsinnaassallutik.

Nunarsuarmi sumiluunniit atuarfik politikkikkut aatsaat taama oqallisaatigaaq. Tamannalu pissusis-

samisuuginnarpoq, atuarfik atuartut ilinniaqqinnissaannut siunissamilu ineriartornermut atugaris-

saarnermullu tunngaviliisuummat. Tamatumunnga peqatigitillugu angerlarsimaffiup atuartup

atuarfimmi qanoq ingerlaneranut pingaaruteqarnera isiginiarneqartariaqarpoq. Qulequtaq taanna

taaneqarajuttarpoq ”Inooqataanermit kingornuttakkat akornutit”, nunatsinni oqallinnermi aamma

eqqartorneqalersoq. Nalunaarusiami matumani Naliliisarfiup DPU suleqatigalugu sunniuteqaa-

taasup taassuma qanoq sakkortutiginera naatsorsorpaa. Naatsorsuinerit taakkua takutippaat, inooqa-

taanermit kingornuttakkat akornutit sunniutaat annertuallaanngitsoq, tamannalu amerlasuunut

tupaallaataagunarpoq. Ersarissaatigineqassaaq, naatsorsuinerit nalunaarusiami matumani saqqum-

miunneqartut naatsorsuigallarnerummata, naatsorsuinernullu tunngaviusut pitsaanerulernerat iluti-

galugu allanngoriartorsinnaallutik.

85

9. Najoqqutat

Allerup, P. (1986). Rash modeller - nogle principper og anvendelser. København: Danmarks

Pædagogiske Institut.

Allerup, P. (1994). Theory of Rasch Measurement. International Encyclopedia of Education, Vol. 8,

Pergamon.

Allerup, P. (2004). Den grønlandske læseundesøgelse 1994 - 2004. Nuuk: Inerisaavik.

Allerup, P. (2005). Den grønlandske læseundersøgelse - en forlængelse af Den Grønlandske

Læseundersøgelse 1994 - 2004. Nuuk: Inerisaavik.

Allerup, P. (2005). PISA præstationer - målinger med skæve målestokke? Dansk Pædagogisk

Tidsskrift, Vol. 1.

Allerup, P. (2012). Danske 4. klasseelever i TIMSS 2011 - en international og national

undersøgelse af matematik og natur/teknik kompetence i 4. klasse. Forlag1.dk/Aarhus

Universitet.

Allerup, P., Jensen, E., & Lynge, S. (2008). De grønlandske læseprøver OAM1, OAM2, ATUARIT5.

Nuuk: Inerisaavik (i tryk).

Allerup, P., Karlsen, E., Olsen, K., & Therkelsen, E. (2008). Analyse & resultater af Trintests i

2007 i den grønlandske folkeskole. Nuuk: Inerisaavik - Institut for Uddannelsesvidenskab.

Allerup, P., Karlsen, E., Therkelsen, E., & Petersen, C. (2012). Analyser og resultater af Trintest i

2008 i den grønlandske folkeskole. Nuuk: Institut for Læring - Inerisaavik.

Allerup, P., Karlsen, E., Therkelsen, E., & Petersen, C. (2013). Analyser og resultater af Trintest

2010 i den grønlandske folkeskole. Nuuk: Institut for Læring - Inerisaavik.

Allerup, P., Karlsen, E., Therkelsen, E., Mathiassen, I., & Petersen, C. (2011). Analyser og

resultater af Trintest i 2009 i den grønlandske folkeskole. Nuuk: Institut for Læring -

Inerisaavik.

Allerup, P., Olsen, K., Therkelsen, E., & Karlsen, E. (2006). The Main Study 2006. Nuuk:

Inerisaavik.

Christensen, G., L.. (2010). Hvad er undervisningseffekt? København:CEPOS.

Egelund, N. (2007). PISA 2006 - Danske unge i international sammenligning. København:

Danmarks Pædagogiske Universitetsforlag.

Ejrnæs, M. (1999). Social arv - populært, men tvivlsomt begreb. København:

Socialforskningsinstitutet. Arbejdspapir 12 om social arv.

EPINION (2013). Kortlægning af personer med specielle behov. Rapport om vidtgående

spesialundervisning. Nuuk:IKINN & IIN.

Hansen, E. (1982). Hvem bryder den sociale arv? København:Socialforskningsinstituttet. Rapport

112.

Hansen, E. (1995). En generation blev voksen. København:Socialforskningsinstituttet. Rapport

95:8.

Hopfenbeck, T., Kjærnsli, M., & Olsen, R. (2012). Kvalitet i norsk skole. Internasjonale og

nasjonale undersøkelser av læringsutbytte og undervisning. Oslo:Universitetsforlaget.

Hymøller-Nielsen, J. (2011). Uddannelsesstop - en undersøgelse af årsagssammenhænge mellem

sociokulturelle forhold og uddannelsesstop efter endt folkeskole. Nuuk: Ilisimatusarfik.

Kandidatafhandling.

Inerisaavik (2011). Kalaallit Nunaanni atuarfik - Folkeskolen i Grønland 2010 - 2011. Nuuk:

Ilinniarnermik Ilisimatusarfik - Institut for Læring - Institute of Learning Processes

/Inerisaavik.

Jonsson, G. (1967). Delinquent boys, their parents and grandparents. København:Munksgaard -

Acta Psychiatrica Scandinavica, Vol. 43 suppl. 195.

Jonsson, G. (1969). Det sociale arvet. Stockholm:Tidens Forlag.

86

Jonsson, G. (1998). Den sociale arvs onde cirkel - kan den brydes? København:Fremad.

Jørgensen, P. (1993). Risikobørn - Hvem er de - hvad gør vi. København:Det tværministerielle

børneudvalg.

Kjærnsli, M., & Roe, A. (2010). På rett spor. Norske elevers kompetanse i lesing, matematikk og

naturfag i PISA 2009. Oslo:Universitetsforlaget.

Kjærnsli, M., Lie, S., Olsen, R., & Roe, A. (2007). Tid for tunge løft. Norske elevers kompetanse i

naturfag, lesing og matematikk i PISA 2006. Oslo:Universitetsforlaget.

Kultureqarnermut, I. I. (2002). Læreplan for mellemtrinnet. Nuuk: Inerisaavik.

Kultureqarnermut, I. I. (2002). Læreplan for yngstetrinnet. Nuuk: Inerisaavik.

Mejding, J. (2004). PISA 2003 - Danske unge i international sammenligning. København:

Danmarks Pædagogiske Universitetsforlag.

Ministeriet for Børn og Undervisning (2013). Aftale mellem regeringen (Socialdemokraterne,

Radikale Venstre og Socialistisk Folkeparti), Venstre og Dansk Folkeparti om et fagligt løft

af folkeskolen. København.

NAEP/IES (u.d.). National Center for Education Statistics. Washington DC.

Naalakkersuisut (2010). Økonomisk Råds Rapport 2010. Nuuk.

OECD (2000). School Factors Related to Quality and Equity. Results from PISA 2000.

OECD (2003). First Results from PISA 2003. Executive Summary.

Pedersen, K. E. (u.d.). Social arv og døgnanbringelse af børn og unge. København:

Socialforskningsinstituttet. Arbejdspapir nr. 16 om social arv.

Rangvid, B. (2008). Skolegennemsnit af karakterer ved folkeskolens afgangsprøver, korrektion for

social baggrund. København:AKF. Working Paper 2008 (1).

Rasch, G. (1960/1980). Probabilistic models for some intelligence and attainment tests. Danmarks

Pædagogiske Institut / The University og Chicago Press.

Skolebørn fra bygder er med til at bryde den sociale arv. Nuuk:Sermitsiaq nr. 09/2012.

87

10. Ilanngussat

Ilanngussani ukunani tabelini piffissami 2006 – 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni angusat

takuneqarsinnaapput. Piffissamut 2007 – 2011-imut kisitsisit siusinnerusukkut alloriarfinni

misilitsinnernit nalunaarusiami saqqummiunneqareersunit allaanerulaarput. Allaanerunerat

patsiseqarpoq, atuarfiit kommunerujussuarnut nutaanut eqqortumik maanna inissinneqarmata.

Taamatut inissiisoqarneratigut nuna tamakkerlugu kommunikkuutaartumillu kisitsisit pingaartumik

qummut ammullu iluarsiisoqarneratigut allannguuteqalaarput. Taamatuttaaq kisitsisit ukiut siuliinit

pisut pitsanngorsaaffigiuarneri allannguutinik ilaqarput. Nalunaarusiami matumani kisitsisit

atorneqartut allanngorteqqinnissaat naatsorsuutiginagu saqqummiunneqarput aammalu kisitsisinut

alloriarfinni misilitsinnernut database-miittunut, Inerisaaviup nittartagaaniittunut,

www.inerisaavik.gl-imiittunut tulluarsagaallutik.

Tabel-it kisitsisinik nunamut tamarmut atuuttunik, kommunikkuutaartunik, nunap immikkoortuinut

naatsorsukkanik kiisalu atuarfikkuutaartumik kisitanik imaqarput.

Tabel 1a: Atuartut misilitsittut amerlassusii. Nuna tamakkerlugu.

Tabel 1b: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Nuna tamakkerlugu.

Tabel 1c: Inernileeriaasinnaaneq. Nuna tamakkerlugu.

Tabel 1d: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Illoqarfiit nunaqarfiillu.

Tabel 1e: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Niviarsiaqqat nukappiaqqallu.

Tabel 2 a: Atuartut misilitsittut amerlassusii. Kommunit.

Tabel 2 b: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Kommunit.

Tabel 2 c: Atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut akulikissusii. Kommunit.

Tabel 2 d: Atuartut ilinniakkamikkut sanngiitsut akulikissusii. Kommunit.

Tabel 3 a: Atuartut misilitsittut amerlassusii. Kommunit atuarfiillu.

Tabel 3 b: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Kommunit atuarfiillu.

Tabel 4: 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni atuarfiit normui aqqilu.

Figur-it ima immikkoortitigaapput:

Figur 1a- 1g: Box-plots atuartitsissutinut alloriarfinnullu agguarlugu.

Figur 2a-2g: Atuartitsissutini inernileeriaasinnaanerup inerniliillaqqissutsillu sanilliunneri.

Figur 3a-3i: Angusat sanilliunneri, alloriarfikkuutaartumik atuartitsissutikkuutaartumillu.

http://www.inerisaavik.gl-imiittunut/

88

Tabel 1a: Atuartut misilitsittut amerlassusii. Nuna tamakkerlugu.

Kal. oqaasii

3. kl.

Kal. oqaasii

7. kl.

Qall. oqaasi

3. kl.

Qall. oqaasi

7. kl.

Tul. oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2006 535 511 537 496 498 541 513

2007 688 739 704 731 759 708 756

2008 642 648 672 677 729 654 660

2009 681 785 675 790 793 667 791

2010 714 830 738 816 804 717 823

2011 774 766 793 761 758 793 766

Tabel 1b: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Nuna tamakkerlugu.

Kal. oqaasii

3. kl.

Kal. oqaasii

7. kl.

Qall. oqaasi

3. kl.

Qall. oqaasi

7. kl.

Tul. oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2006 42 56 43 57 48 63 50

2007 37 64 46 60 46 62 51

2008 40 64 44 60 49 62 50

2009 46 62 50 60 49 61 49

2010 45 60 46 56 49 60 47

2011 50 62 50 61 54 65 49

Tabel 1c: Inernileeriaasinnaaneq. Nuna tamakkerlugu.

Kal. oqaasii

3. kl.

Kal. oqaasii

7. kl.

Qall. oqaasi

3. kl.

Qall. oqaasi

7. kl.

Tul. oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2006 94 100 100 100 100 85 100

2007 89 100 100 100 100 90 100

2008 89 100 100 100 100 94 100

2009 92 100 100 100 100 96 100

2010 90 100 100 100 100 91 100

2011 95 100 100 100 100 87 100

Tabel 1d: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Illoqarfiit nunaqarfiillu. Nuna tamaat.

Kal.

oqaasii 3.

kl.

Kal.

oqaasii 7.

kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2006 41 56 46 60 48 64 49

2007 36 64 46 66 49 63 51

Illoqar-

fiit

2008 39 64 46 64 49 60 49

2009 45 62 52 64 50 62 49

2010 45 60 48 59 55 60 46

2011 48 62 52 63 54 65 48

Nuna-

qar-

fiit

2006 44 56 37 48 45 62 55

2007 40 66 40 48 43 60 51

2008 44 66 38 50 46 63 55

2009 46 63 38 48 43 59 49

2010 50 61 44 48 46 59 50

2011 50 63 44 53 51 64 49

89

Tabel 1e: Inerniliillaqqissuseq (proc. eqqortut).Niviarsiaqqat nukappiaqqallu. Nuna tamaat.

Kal.

oqaasii 3.

kl.

Kal.

oqaasii 7.

kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2006 41 53 43 55 48 64 49

2007 40 66 51 66 49 61 52

Niviar-

siaqqat

2008 45 68 45 64 49 62 51

2009 50 67 60 64 50 61 53

2010 52 63 50 59 51 59 49

2011 58 67 56 64 59 65 49

Nukap-

piaqqat

2006 45 59 44 60 45 61 52

2007 33 62 38 60 46 61 49

2008 35 57 44 55 46 59 47

2009 42 57 44 57 46 62 45

2010 41 58 43 56 49 58 46

2011 44 58 46 58 51 64 47

90

Tabel 2 a: Atuartut misilitsittut amerlassusii. Kommunit.

Kal. oqaasii

3. kl.

Kal. oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Kujalleq

2006 81 84 90 86 62 94 84

2007 111 110 113 107 107 113 113

2008 107 82 105 104 100 106 92

2009 88 98 90 101 98 87 99

2010 94 108 93 112 109 94 116

2011 93 93 92 96 91 94 94

Sermer-

sooq

2006 182 121 184 106 131 184 128

2007 268 253 264 277 281 271 269

2008 223 195 228 222 239 228 200

2009 253 274 244 285 288 239 283

2010 281 323 308 305 297 290 313

2011 273 295 299 289 294 297 293

Qeqqa

2006 81 63 83 62 84 83 76

2007 91 123 104 106 114 103 118

2008 117 91 113 92 101 106 86

2009 124 138 126 133 132 126 135

2010 122 130 122 130 128 122 130

2011 123 119 121 120 116 121 119

Qaa-

suitsoq

2006 191 243 180 242 221 180 225

2007 218 253 223 241 257 221 256

2008 195 280 226 259 289 214 282

2009 216 275 215 271 275 215 274

2010 217 269 215 269 270 211 264

2011 285 259 281 256 257 281 260

91

Tabel 2 b: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Kommunit.

Kal. oqaasii

3. kl.

Kal. oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Kujalleq

2006 50 53 48 57 42 68 51

2007 36 63 52 62 46 59 49

2008 39 59 40 56 43 62 47

2009 49 62 67 61 50 65 51

2010 45 60 43 51 46 56 46

2011 55 63 51 60 54 68 46

Sermer-

sooq

2006 39 50 50 69 58 61 51

2007 32 60 52 69 49 63 51

2008 31 57 48 69 54 62 51

2009 40 57 56 69 49 60 49

2010 40 52 53 68 56 58 50

2011 43 56 63 73 58 67 47

Qeqqa

2006 47 63 41 55 48 63 47

2007 39 70 40 62 46 62 50

2008 45 68 48 67 50 62 58

2009 48 67 46 62 53 59 51

2010 52 69 50 59 54 61 43

2011 56 69 44 56 54 63 54

Qaa-

suitsoq

2006 38 56 39 52 45 62 50

2007 43 66 42 55 46 66 51

2008 50 66 40 53 46 60 49

2009 46 65 44 53 46 62 47

2010 48 63 41 52 49 64 46

2011 50 65 46 54 49 63 47

92

Tabel 2 c: Atuartut ilinniakkamikkut sanngisuut akulikissusii. Kommunit.

Kal. oqaasii

3. kl.

Kal. oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Kujalleq

2006 5 0 7 12 2 18 4

2007 2 8 13 16 10 10 4

2008 2 2 5 6 7 10 2

2009 15 6 24 14 13 16 1

2010 4 7 5 14 7 7 3

2011 4 12 16 16 13 22 1

Sermer-

sooq

2006 7 2 15 28 18 12 2

2007 2 5 15 28 16 12 4

2008 2 3 20 26 17 14 6

2009 4 5 23 26 18 12 4

2010 3 1 23 28 17 10 4

2011 3 4 27 33 22 19 7

Qeqqa

2006 1 11 4 15 10 11 0

2007 14 12 8 15 8 12 1

2008 4 9 10 24 16 8 4

2009 2 8 6 16 12 11 2

2010 6 20 13 19 8 9 2

2011 7 11 16 12 11 10 6

Qaa-

suitsoq

2006 4 4 4 8 6 10 3

2007 4 9 4 9 5 14 3

2008 9 9 3 8 6 13 2

2009 8 9 8 8 6 17 1

2010 3 6 5 9 6 12 2

2011 4 10 7 8 4 10 3

93

Tabel 2 d: Atuartut ilinniakkamikkut sanngiitsut akulikissusii. Kommunit.

Kal. oqaasii

3. kl.

Kal. oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Kujalleq

2006 12 1 7 3 2 1 2

2007 15 0 5 1 3 4 4

2008 11 4 5 4 7 5 7

2009 12 1 11 1 6 6 4

2010 4 1 3 2 4 0 13

2011 8 2 11 1 2 2 3

Sermer-

sooq

2006 16 2 8 1 2 3 2

2007 25 0 14 1 2 1 1

2008 19 2 10 1 3 4 7

2009 14 1 7 1 2 5 5

2010 15 3 11 1 4 8 2

2011 9 2 7 2 3 3 5

Qeqqa

2006 9 2 7 3 6 0 4

2007 13 0 8 1 2 1 4

2008 11 3 6 2 3 2 1

2009 8 1 8 0 1 4 3

2010 7 0 6 2 1 6 3

2011 9 0 13 0 0 2 3

Qaa-

suitsoq

2006 12 1 12 3 5 2 1

2007 8 1 8 0 1 1 2

2008 11 1 8 1 3 3 1

2009 8 1 8 3 5 4 5

2010 10 1 11 2 3 3 5

2011 7 1 7 2 2 4 4

94

Tabel 3 a: Atuartut misilitsittut amerlassusii. Kommunit atuarfiillu.

Kommune/At. normua/Ukioq

Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Kujalleq

101

2007 23 19 25 19 19 25 19

2008 31 28 31 25 25 31 28

2009 18 22 18 23 23 17 23

2010 22 24 23 24 24 23 23

2011 24 25 24 26 25 24 26

102

2007 . . 1 . . . .

2008 4 . 4 . . 4 .

2009 2 2 2 2 2 2 2

2010 1 4 1 4 4 1 4

2011 2 . 2 . . 2 .

103 2007 4 5 4 5 5 4 5

2008 3 5 3 5 5 3 5

2009 . 1 . 1 1 . 1

2010 3 1 2 1 1 3 1

2011 4 3 4 3 3 4 3

104 2006 3 5 . 5 4 4 5

105

(107)

2007 1 . . . . . .

2008 1 . 1 . . 1 .

108

2006 4 4 5 4 4 6 4

2007 8 5 8 5 5 8 5

2009 3 2 3 2 2 3 2

2010 3 7 3 7 7 3 7

201

2006 46 44 54 47 24 51 44

2007 38 51 38 52 52 39 53

2008 43 18 44 44 41 43 29

2009 37 33 38 35 33 39 34

2010 31 37 31 42 38 30 45

2011 40 37 40 38 36 40 37

202 2007 1 . 1 . . 1 .

2010 . 2 . 2 2 . 2

2011 . 1 . 1 1 . 1

203

2006 2 3 3 2 2 3 3

2007 5 5 5 5 5 5 5

2008 1 1 1 1 1 1 1

2009 1 1 1 1 1 1 1

2010 . 2 . 2 2 . 2

2011 . 1 . 1 1 . 1

204 2007 1 . 1 . . 1 .

2009 . 1 . 1 1 . 1

2011 . 1 . 1 . . 1

301

2006 25 27 27 27 27 29 27

2007 24 20 24 15 17 24 21

2008 22 28 20 27 26 22 28

2009 21 27 21 26 26 19 26

2010 27 22 27 22 22 27 23

2011 22 22 21 23 22 22 22

302 2007 3 3 3 3 3 3 3

2008 . 2 . 2 2 . 2

2009 1 2 1 2 2 3 2

2010 3 2 3 2 2 3 2

2011 . 3 . 3 3 . 3

95


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

303 2006 1 1 1 1 1 1 1

2007 . 1 . 1 1 . 1

2009 1 2 1 2 2 1 2

2010 . 1 . 1 1 . 1

304 2007 2 1 2 1 1 2 1

2009 2 2 2 2 2 2 2

2010 . 1 . 1 1 . 1


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Sermersooq 401

2007 1 2 1 2 . 1 2

2008 2 . 2 . . 2 .

2009 1 2 1 2 2 1 2

2010 2 4 1 3 4 2 4

2011 1 . . . . 1 .

501 2007 18 23 20 23 25 21 21

2008 . 21 . 20 24 . 19

2009 18 23 17 24 24 18 24

2010 22 30 22 15 17 1 30.

2011 27 26 26 25 23 25 24

502

2006 3 . 3 . . 3 .

2007 3 5 3 5 5 3 5

2008 2 3 2 3 3 2 3

2009 2 2 2 2 2 2 2

2010 2 2 2 2 2 2 2

2011 1 2 1 2 2 1 2

601 2007 35 35 38 34 34 37 33

2008 17 32 20 39 38 19 34

2009 37 31 37 31 31 37 30

2010 42 37 43 38 37 43 38

2011 36 35 36 36 35 34 35

602

2006 40 24 37 27 25 38 28

2007 33 42 33 45 42 31 43

2008 34 1 34 1 1 34 1

2009 19 44 20 44 44 20 45

2010 39 45 41 43 38 41 39

2011 23 39 46 38 39 47 39

603 2007 42 40 42 43 43 42 42

2008 28 37 28 37 38 29 30

2009 43 36 43 37 37 44 34

2010 35 42 38 41 40 39 42

2011 30 34 28 34 34 29 33

604 2007 7 7 7 7 8 7 7

2008 2 3 2 3 3 2 3

2009 6 . 6 4 4 6 4

2011 2 4 2 3 3 2 2

605

2006 36 36 34 34 33 38 34

2007 35 20 38 34 36 37 35

2008 32 35 33 41 41 31 43

96


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2009 28 35 28 39 40 28 40

2010 37 37 38 36 39 35 39

2011 31 35 29 36 36 30 36

606

2006 37 17 41 . 32 34 19

2007 46 43 46 41 45 45 35

2008 40 12 41 28 46 40 20

2009 44 43 33 41 42 44 42

2010 44 36 45 36 38 44 37

2011 37 42 38 44 44 38 44

607 2011 1 1 1 1 1 1 1

1801

2006 32 26 36 26 28 36 29

2007 32 27 18 27 25 34 29

2008 37 35 36 34 29 38 32

2009 35 34 36 31 33 18 30

2010 18 38 39 38 31 38 38

2011 41 32 43 31 32 43 33

1802

2006 . 1 . 1 . . 1

2007 2 . 2 . . 1 .

2008 2 2 2 2 2 2 2

2009 2 4 2 4 4 2 4

2010 1 . 1 . . 1 .

2011 . 1 . 1 1 . 1

1803

2006 2 2 2 2 2 2 2

2007 1 4 1 4 4 1 4

2008 3 2 3 2 2 3 2

2010 1 . 1 . . 1 .

2011 3 . 3 . . 3 .

1804 2007 7 9 7 10 10 7 10

2008 3 3 3 3 3 3 3

1805

2006 7 6 7 6 . 7 5

2007 4 . 4 6 7 4 .

2008 5 . 5 . . 5 .

2009 . 2 . 4 4 . 4

2010 2 8 1 8 8 2 8

2011 1 4 1 4 4 1 4

1807

2006 11 5 10 5 5 11 5

2007 6 14 8 15 15 6 15

2008 6 4 5 4 4 6 4

2009 8 7 8 7 7 8 7

2010 11 8 6 8 8 11 .

2011 9 6 10 6 6 8 6

1901

2006 14 4 14 5 6 15 5

2007 8 6 9 8 6 9 8

2008 11 4 12 4 4 12 4

2009 8 8 8 10 9 8 10

2010 7 14 7 14 14 8 14

2011 6 6 6 1 6 6 6

5001 2010 15 16 16 16 16 16 16

2011 18 20 19 19 20 19 19

97


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Qeqqa 707

2006 33 48 32 47 69 31 64

2007 16 22 16 12 5 16 21

2008 30 . 28 . 11 29 11

2009 46 46 46 46 46 46 46

2010 36 47 37 47 45 38 46

2011 39 41 38 41 38 39 40

708

2006 17 11 16 10 11 17 11

2007 32 11 32 11 11 32 11

2008 . 19 . 10 15 . 19

709

2006 3 . 3 . . 3 .

2007 3 . 3 . . 3 .

2008 1 1 1 1 1 1 1

2009 1 1 1 1 1 1 1

2010 . 1 . 1 1 . 1

2011 2 2 2 2 2 2 2

710 2006 2 5 2 5 5 2 2

2007 8 5 7 5 5 8 5

2011 2 8 2 5 6 2 8

711

2006 4 5 4 5 5 4 5

2007 6 9 6 8 8 6 8

2008 4 4 4 4 4 1 4

2009 6 7 8 7 7 8 6

2010 3 3 3 3 3 3 3

2011 5 5 5 5 5 5 5

801

2006 34 . 37 . . 38 .

2007 35 39 34 33 36 35 41

2008 36 41 36 40 40 36 39

2009 35 43 35 42 43 35 43

2010 42 42 42 41 40 42 41

2011 39 21 39 21 21 39 22

802 2007 18 29 33 28 40 30 33

2008 35 33 33 34 32 28 18

2009 30 35 30 31 29 30 33

2010 37 35 36 35 35 35 35

2011 26 35 27 39 38 24 35

803

2006 2 2 2 2 2 2 2

2007 2 4 2 4 4 2 4

2008 3 3 3 3 3 3 3

2009 3 4 3 4 4 3 4

2010 2 1 2 2 2 2 2

2011 1 1 1 1 1 1 1

804

2006 3 3 3 3 3 3 3

2007 2 6 2 6 6 2 6

2008 2 2 2 2 2 2 2

2009 3 2 3 2 2 3 2

2010 2 1 2 1 2 2 2

806 2007 6 10 7 10 10 7 .

2008 6 7 6 8 8 6 8

2011 8 3 6 3 3 8 3

5002 2011 1 3 1 3 2 1 3

98


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Qaasuitsoq 901

2006 10 13 12 13 15 . 14

2008 16 10 18 10 10 18 10

2009 13 11 12 11 10 13 11

2010 7 10 7 10 10 7 10

2011 16 10 15 10 10 16 11

902 2007 2 6 2 7 7 2 7

2009 2 4 2 4 4 2 4

2010 5 4 4 4 4 2 4

903

2006 2 2 2 2 2 2 2

2007 3 2 3 2 2 3 2

2008 5 2 5 2 2 5 2

2009 3 . 3 . . 2 .

2010 1 2 1 2 2 1 2

2011 4 4 4 4 4 4 4

904

2006 . 4 . 4 4 . 4

2007 2 2 2 2 2 2 2

2008 1 2 1 2 2 1 2

2009 1 2 1 2 2 1 2

2010 3 1 4 1 1 4 1

2011 2 1 2 1 1 2 1

905

2006 9 9 8 9 9 9 9

2007 5 10 4 10 10 5 10

2008 11 4 11 4 4 10 4

2009 4 8 4 8 8 4 8

2010 6 11 6 11 11 6 11

2011 5 5 5 5 5 5 5

1001

2006 38 40 38 41 42 42 46

2007 38 41 36 42 43 38 43

2008 12 42 32 41 37 16 40

2009 28 48 25 48 48 27 48

2010 44 37 42 38 38 44 38

2011 35 36 33 36 36 34 36

1002 2006 15 . . . . . .

2010 1 1 1 1 1 1 1

2011 2 1 2 1 1 2 1

1003 2007 4 1 3 1 1 4 1

2009 2 1 2 1 1 2 1

2010 . 2 . 2 2 . 2

2011 3 11 3 1 1 3 1

1101

2006 14 17 13 18 19 13 18

2007 16 18 17 18 18 17 18

2008 12 22 12 22 22 12 22

2009 18 16 18 15 16 18 16

2010 10 14 11 14 14 7 15

2011 18 18 17 17 18 17 18

1102 2007 3 . 3 . . 3 .

2008 4 . 4 . . 4 .

2009 . 3 . 3 3 . 3

2011 1 2 1 2 2 1 2

1201

2006 14 40 28 37 17 26 15

2007 17 40 18 22 41 16 40

2008 30 35 30 37 35 33 37

2009 28 35 27 35 35 26 34

99


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2010 19 38 19 37 37 17 31

2011 36 42 36 42 40 36 40

1202 2007 35 33 38 34 32 36 32

2008 31 37 28 16 32 29 35

2009 31 17 30 17 18 33 18

2010 29 26 29 26 26 29 25

2011 35 38 36 37 38 35 38

1203 2007 1 1 1 1 1 1 1

2008 . 2 . 2 2 . 2

2010 . 2 . 2 2 . 2

2011 1 1 1 1 1 1 1

1204 2009 1 . 1 . . 1 .

2010 . 2 . 2 2 . 2

2011 2 . 2 . . 2 .

1205 2010 . 1 . 1 1 . 1

2011 1 1 1 1 1 1 1

1206

2006 1 3 1 2 2 1 3

2007 4 5 4 5 5 4 5

2008 1 4 1 4 4 1 4

2009 2 3 2 3 3 2 2

2010 6 2 6 2 2 6 2

2011 2 . 2 . . 2 .

1401

2006 19 24 15 23 20 20 23

2007 . 17 . 18 17 . 18

2008 13 14 13 14 14 13 14

2009 9 12 9 11 12 9 12

2010 14 19 14 19 19 14 19

2011 19 8 18 9 9 19 9

1402 2007 . . . . . 1 .

2009 1 2 1 2 2 1 2

2010 . 1 . 1 1 . 1

1501

2006 19 22 18 23 21 21 21

2007 20 22 22 23 22 20 22

2008 14 19 14 19 19 14 19

2009 15 24 15 24 24 15 24

2010 19 21 19 21 21 19 21

2011 16 20 16 20 20 16 20

1502

2006 1 1 2 1 1 1 1

2007 2 1 2 1 1 2 1

2008 1 . 1 . . 1 .

2009 1 . . . . . .

2010 . 2 . 2 2 . 2

2011 1 1 1 1 1 1 1

1503

2006 . 5 . 5 5 . 5

2007 4 3 4 3 3 4 3

2008 3 5 2 . 6 3 6

2009 . 4 1 4 4 . 4

2010 3 . 3 . . 3 .

2011 3 6 3 6 6 3 6

1504

2006 5 7 5 7 7 5 7

2007 4 7 5 7 7 4 7

2008 2 3 2 3 3 2 3

2009 2 6 2 6 6 2 6

100


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2011 2 4 2 4 4 2 4

1505 2007 4 7 4 7 7 4 7

2009 . 6 2 6 5 . 6

2010 2 6 2 6 6 2 6

1506

2006 2 2 2 2 2 2 2

2007 1 4 1 4 4 1 4

2008 4 5 4 5 5 4 5

2009 2 4 2 4 4 2 4

2010 1 1 1 1 1 1 1

2011 . 2 . 2 2 . 2

1507 2007 3 1 3 1 1 3 1

2008 . 2 . 2 2 . 2

2009 . 3 . 3 3 . 3

2010 . 2 . 2 3 . 3

2011 1 4 1 4 4 1 4

1508 2007 3 2 3 2 2 3 2

2008 3 1 3 1 1 3 1

2011 1 1 1 1 1 1 1

1601

2006 9 21 9 . 13 8 22

2007 8 17 11 17 17 9 6

2008 . 14 . 14 28 . 14

2009 17 20 17 21 21 18 19

2010 17 13 16 14 13 17 14

2011 17 10 17 9 10 16 11

1602

2006 4 5 4 5 5 4 5

2007 5 4 5 4 4 5 4

2008 2 7 2 7 7 2 7

2009 . 4 3 4 4 4 4

2010 2 6 2 6 6 2 6

2011 6 5 6 5 5 6 5

1603 2007 4 4 4 4 4 4 4

2008 5 4 5 4 4 5 4

2009 3 5 3 5 5 3 5

2010 2 2 2 2 2 2 2

2011 3 4 3 4 4 3 4

1604 2008 5 5 5 4 5 5 5

2009 1. 4 1 4 4 1 4

2010 3 5 3 5 5 3 5

2011 5 4 5 3 3 5 4

1605

2006 . . . 22 9 . .

2007 3 1 3 1 1 3 1

2008 1 2 1 2 2 1 2

2009 1 3 1 2 3 1 3

2010 1 1 1 1 1 1 1

2011 5 2 5 2 2 5 2

1607

2006 6 6 6 6 6 6 6

2007 6 2 6 2 2 6 2

2008 4 4 4 4 4 4 4

2009 2 3 2 3 3 2 3

2010 2 7 2 7 7 2 7

2011 9 6 9 6 6 8 6

1609 2007 4 4 4 4 4 4 4

2008 5 5 5 5 5 5 5

101


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2009 5 4 5 4 4 5 4

2010 . 5 . 4 5 . 5

2011 6 3 6 3 3 6 3

1610

2006 8 7 7 9 9 8 7

2007 9 8 8 9 9 9 8

2008 . 13 13 13 13 13 13

2009 10 12 10 11 13 8 13

2010 9 9 9 9 9 10 9

2011 19 10 19 10 10 19 10

1701

2006 13 14 10 12 12 10 14

2007 9 14 10 15 15 10 14

2008 7 12 7 16 15 7 15

2009 12 7 13 7 6 12 7

2010 10 12 10 12 12 10 11

2011 8 9 8 9 9 8 9

1702 2008 2 4 2 5 5 2 4

2009 1 1 1 1 1 1 1

2010 . 2 . 2 2 . 2

1705

2006 2 1 . 1 1 2 1

2007 . 3 . 3 2 . 3

2008 1 1 1 1 1 1 1

2009 . 3 . 2 3 . 3

2010 1 . 1 . . 1 .

2011 1 . 1 . . 1 .

102

Tabel 3 b: Inerniliillaqqissuseq (procentit eqqortut). Kommunit atuarfiillu.


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Kujalleq

101

2007 49 62 71 62 49 59 47

2008 35 59 37 46 43 51 43

2009 38 64 58 52 46 57 57

2010 39 64 35 47 44 46 46

2011 53 62 49 53 54 63 53

102

2007 . . . . . . .

2008 27 . 31 . . 55 .

2009 51 47 43 55 46 69 34

2010 89 63 56 53 45 91 55

2011 49 . 27 . . 58 .

103 2007 46 68 36 40 37 51 36

2008 51 49 37 40 37 70 46

2009 . 46 . 30 40 . 31

2010 28 47 50 28 50 50 100

2011 35 53 22 46 54 65 42

104 2006 22 59 . 36 43 69 62

108

2006 49 38 44 51 39 42 37

2007 31 81 72 43 34 58 51

2009 50 64 75 76 68 79 44

2010 33 41 56 61 41 53 27

201

2006 57 50 48 62 45 75 51

2007 34 55 55 62 46 64 43

2008 39 64 40 58 46 63 49

2009 68 58 79 70 54 77 45

2010 47 55 48 46 43 59 41

2011 61 67 74 64 67 79 47

202 2007 61 . 67 . . 60 .

2010 . 57 . 55 69 . 68

2011 . 52 . 53 36 . 60

203

2006 32 72 33 61 29 66 49

2007 18 66 29 68 54 47 62

2008 21 68 31 59 57 19 .

2009 14 60 10 34 17 45 57

2010 . 78 . 35 36 . 33

2011 . 58 . 81 72 . 29

204 2007 32 . 56 . . 97 .

2009 . 54 . 38 34 . 53

2011 . 50 . 66 . . 73

301

2006 44 63 50 55 42 66 47

2007 29 67 33 76 46 46 53

2008 52 55 45 59 46 62 47

2009 35 65 45 63 48 53 52

2010 57 60 59 64 56 58 59

2011 39 53 40 51 45 48 37

302 2007 32 51 31 50 37 60 26

2008 . 58 . 62 52 . 31

2009 13 78 0 65 63 24 40

2010 58 57 24 65 73 58 45

2011 . 50 . 60 49 . 34

303 2006 75 64 70 86 90 94 89

2007 . 96 . 95 80 . 85

103


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2009 89 69 90 65 63 99 82

2010 . 85 . 85 82 . 75

304 2007 29 55 41 83 60 38 77

2009 65 62 95 64 53 83 35

2010 . 52 . 93 97 . 34


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Sermersooq 401

2007 32 37 37 51 . 39 53

2008 72 . 57 . . 78 .

2009 51 87 31 57 49 57 70

2010 . 52 . 37 38 55 50

2011 94 . . . . 96 .

501 2007 25 60 30 50 42 50 38

2008 . 51 . 46 37 . 38

2009 48 56 48 48 39 63 40

2010 54 58 41 49 44 36 48

2011 40 58 42 47 46 61 40

502

2006 50 . 54 . . 77 .

2007 30 51 21 40 34 25 47

2008 31 47 18 31 53 62 28

2009 25 52 25 43 36 24 41

2010 68 55 58 54 56 64 38

2011 11 56 56 56 60 65 39

601 2007 33 62 33 68 49 61 45

2008 35 68 59 74 56 57 58

2009 57 60 67 64 49 70 48

2010 42 52 57 75 62 56 51

2011 53 47 71 53 41 69 37

602

2006 59 61 67 67 55 61 42

2007 35 60 44 83 54 43

2008 34 79 42 72 69 60 30

2009 65 57 50 80 63 55 51

2010 39 59 50 69 55 56 44

2011 59 65 71 80 62 78 39

603 2007 30

54 69 84 69 70 51

2008 45 57 50 74 49 66 58

2009 36 56 60 60 46 52 45

2010 44 59 64 75 59 60 55

2011 55 54 68 77 58 66 50

604 2007 38 43 46 40 39 55 42

2008 32 51 42 34 26 50 53

2009 49 . 14 57 39 38 62

2011 32 60 69 44 38 57 51

605

2006 26 44 56 87 81 65 61

2007 30 69 64 79 71 57 51

2008 33 68 54 84 63 60 58

2009 39 58 60 83 70 60 56

104


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2010 38 60 55 82 66 49 52

2011 41 63 70 78 62 68 45

606

2006 39 50 69 . 63 70 58

2007 36 74 81 90 83 72 62

2008 33 65 87 88 81 75 49

2009 36 63 87 90 83 68 57

2010 46 58 74 89 79 54 51

2011 40 59 81 90 85 58 60

607 2011 50 34 50 38 49 73 29

1801

2006 41 52 37 64 54 60 42

2007 33 60 67 67 46 73 49

2008 27 48 30 48 43 58 40

2009 32 51 52 53 40 65 44

2010 39 38 48 47 44 64 32

2011 41 42 37 61 39 62 42

1802

2006 . 59 . 33 . . 68

2007 91 . 67 . . 85 .

2008 48 58 66 42 34 94 57

2009 50 38 27 31 32 75 33

2010 48 . 65 . . 62 .

2011 . 46 . 13 21 . 33

1803

2006 36 47 37 42 34 31 48

2007 54 49 58 44 43 57 73

2008 45 42 31 46 25 67 33

2010 65 . 94 . . 73 .

2011 40 . 76 . . 36 .

1804 2007 . . . . . . .

2008 . . . . . . .

1805

2006 47 37 30 33 . 56 58

2007 25 . 37 39 31 78 .

2008 22 . 38 . . 62 .

2009 . 37 . 47 59 . 39

2010 71 48 48 37 37 38 53

2011 38 63 56 77 79 62 82

1807

2006 38 34 28 45 55 54 60

2007 45 50 25 45 36 41 46

2008 29 43 37 52 39 40 46

2009 20 46 31 38 31 43 37

2010 19 40 30 37 40 15 .

2011 26 45 28 44 54 48 41

1901

2006 30 42 29 86 63 49 63

2007 17 30 17 49 39 33 46

2008 24 50 28 59 39 29 56

2009 19 48 52 59 37 50 49

2010 33 40 23 45 37 63 43

2011 35 39 33 54 48 66 61

5001 2010 30 33 92 93 86 77 71

2011 39 41 94 92 88 84 69

105

Kommune/At. normlua/Ukioq

Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Qeqqa 707

2006 47 63 42 60 48 60 47

2007 34 70 40 66 43 66 45

2008 45 . 45 . 49 62 60

2009 47 70 50 64 63 60 59

2010 56 67 65 52 44 67 39

2011 63 71 39 53 54 56 57

708

2006 . . . . . . .

2007 . . . . . . .

2008 . . . . . . .

709

2006 28 . 24 . . 61 .

2007 32 . 40 . . 58 .

2008 46 55 60 41 31 84 33

2009 32 54 62 53 51 29 32

2010 . 62 . 54 54 . 46

2011 86 81 83 55 69 75 59

710 2006 48 56 52 43 32 62 33

2007 29 47 28 34 25 49 55

2011 37 42 25 39 49 76 22

711

2006 43 56 42 45 48 65 55

2007 32 85 32 54 47 62 61

2008 43 65 44 59 43 52 60

2009 53 83 44 59 43 79 47

2010 312 75 41 88 85 74 53

2011 68 73 57 71 54 77 56

801

2006 49 . 42 . . 66 .

2007 65 71 44 64 46 66 51

2008 38 66 47 65 49 62 64

2009 57 69 48 64 57 59 58

2010 45 74 38 68 49 52 44

2011 55 73 54 63 54 64 48

802 2007 32 62 35 72 46 63 48

2008 43 70 46 71 51 57 48

2009 34 58 35 48 40 58 42

2010 50 67 51 66 56 61 49

2011 40 67 36 53 53 63 55

803

2006 47 58 42 55 50 61 54

2007 49 76 74 76 55 63 62

2008 68 81 85 76 66 62 66

2009 42 68 46 61 45 58 55

2010 66 88 51 71 68 34 51

2011 80 83 85 81 82 92 61

804

2006 47 56 30 55 39 79 47

2007 65 77 56 43 43 64 50

2008 45 92 38 61 54 74 51

2009 59 81 26 67 47 46 39

2010 60 71 60 47 60 67 36

806 2007 23 71 15 66 48 58 .

2008 92 68 94 67 50 86 39

2011 65 75 90 95 92 61 59

5002 2011 38 71 96 93 100 89 86

106


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

Qaasuitsoq 901

2006 43 52 35 33 38 . 42

2008 44 65 27 39 46 59 40

2009 32 58 28 38 31 47 60

2010 53 56 44 46 49 48 51

2011 41 68 87 39 49 60 44

902 2007 46 58 28 33 50 43 43

2009 18 61 31 46 39 52 53

2010 35 86 25 65 57 41 51

903

2006 47 66 32 55 54 87 57

2007 43 45 29 31 30 31 37

2008 13 77 29 47 37 44 69

2009 50 . 35 . . 40 .

2010 73 62 41 50 45 77 64

2011 44 68 40 42 32 48 56

904

2006 . 1 . 94 1 . 86

2007 38 89 25 83 78 29 76

2008 29 64 48 74 79 26 54

2009 43 81 52 81 86 65 65

2010 70 47 37 41 41 84 42

2011 93 81 60 66 49 72 69

905

2006 29 63 36 57 48 66 53

2007 37 72 43 54 49 54 40

2008 68 67 48 53 41 60 51

2009 60 78 43 50 43 45 48

2010 62 71 49 46 51 82 42

2011 65 85 54 68 51 71 46

1001

2006 34 58 41 57 44 53 49

2007 51 70 50 59 43 69 57

2008 35 70 35 60 46 37 50

2009 48 58 56 54 46 68 44

2010 50 60 54 48 49 64 42

2011 50 67 43 64 65 63 51

1002 2006 38 . . . . . .

2010 70 46 59 56 46 64 39

2011 90 73 88 97 92 85 42

1003 2007 58 85 65 . . 85 68

2009 83 88 32 55 49 63 62

2010 . 73 . 55 45 . 55

2011 46 73 50 54 44 48 61

1101

2006 32 56 25 54 45 50 43

2007 35 69 31 57 43 59 42

2008 57 69 50 58 40 62 44

2009 50 71 52 62 46 64 45

2010 49 68 34 56 52 56 47

2011 56 60 48 61 53 55 50

1102 2007 33 . 33 . . 64 .

2008 33 . 24 . . 70 .

2009 . 52 . 48 46 . 58

2011 57 63 37 54 45 70 44

1201

2006 32 53 65 52 35 60 44

2007 70 70 55 57 48 81 51

2008 25 55 33 72 53 51 51

2009 40 64 51 67 49 50 50

107


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2010 28 60 29 56 56 53 50

2011 51 72 51 57 54 59 51

1202 2007 44 69 38 60 51 66 55

2008 76 64 52 51 43 67 40

2009 57 76 46 67 62 69 54

2010 58 62 39 56 48 75 44

1203 2007 80 89 79 95 97 88 45

2008 . 83 . 79 80 . 60

2010 . 81 . 66 62 . 62

1204 2009 68 . 92 . . 91 .

2010 . 60 . 69 63 . 50

1205 .2010 . 65 . 40 46 . 52

1206

2006 72 84 83 73 60 82 58

2007 62 57 49 66 40 77 51

2008 76 64 71 54 76 87 75

2009 77 71 38 32 41 72 40

2010 76 63 45 49 46 78 39

1401

2006 70 59 58 45 48 82 50

2007 . 51 . 53 45 . 42

2008 65 78 63 65 46 87 46

2009 57 68 52 47 50 87 50

2010 45 71 33 49 46 72 49

1402 2007 . . . . . 38 .

2009 31 76 . 59 56 43 51

2010 . 75 . 71 64 . 63

1501

2006 41 53 42 55 42 61 51

2007 31 68 29 67 48 41 51

2008 69 53 71 53 40 71 42

2009 43 77 49 58 53 81 56

2010 48 63 39 59 49 58 43

1502

2006 88 56 64 62 42 68 53

2007 38 66 39 45 29 62 46

2008 68 . 46 . . 90 .

2009 54 . . . . . .

2010 . 77 . 65 67 . 82

1503

2006 . 59 . 71 87 . 58

2007 48 74 54 95 91 71 66

2008 31 83 28 . 49 15 74

2009 . 57 85 62 58 . 59

2010 43 . 35 . . 59 .

1504

2006 34 59 37 55 48 58 64

2007 48 63 63 60 37 72 69

2008 36 68 61 53 26 59 83

2009 80 69 47 53 54 45 57

1505 2007 77 66 57 51 43 78 46

2009 . 68 67 44 40 . 33

2010 45 54 34 35 39 58 53

1506

2006 47 65 100 35 34 58 53

2007 43 71 40 55 46 62 44

2008 50 74 35 53 43 67 60

2009 81 73 76 45 60 74 51

2010 66 85 46 54 54 89 43

1507 2007 14 49 33 50 37 53 24

108


Kal.

oqaasii

3. kl.

Kal.

oqaasii

7. kl.

Qall.

oqaasi

3. kl.

Qall.

oqaasi

7. kl.

Tul.

oqaasi

7. kl.

Matematikki

3. kl.

Matematikki

7.kl.

2008 . 58 . 39 35 . 52

2009 . 62 . 25 26 . 42

2010 . 47 . 39 51 . 41

1508 2007 59 57 63 51 50 55 43

2008 68 64 52 66 29 78 28

1601

2006 31 66 31 . 42 49 44

2007 32 83 36 66 63 63 70

2008 . 77 . 69 51 . 46

2009 35 63 50 50 29 62 38

2010 45 62 36 57 51 59 37

1602

2006 85 56 72 43 42 79 49

2007 51 56 45 44 34 57 68

2008 66 66 71 50 37 67 66

2009 . 54 21 51 43 36 57

2010 45 61 29 41 34 47 48

1603 2007 46 87 34 65 49 61 81

2008 59 80 35 43 40 54 79

2009 68 69 75 47 37 90 53

2010 53 78 41 78 94 62 92

1604 2008 43 45 29 37 31 59 25

2009 41 32 31 33 29 38 26

2010 34 49 35 32 23 65 42

2007 84 70 62 48 34 78 60

2008 64 63 40 54 56 58 60

2009 41 48 27 54 49 66 58

2010 63 39 56 41 41 76 46

1607

2006 43 63 35 34 42 68 55

2007 59 78 57 67 51 82 65

2008 52 71 49 44 37 48 63

2009 63 73 53 59 51 75 48

2010 67 71 42 51 46 62 67

1609 2007 33 57 59 45 34 45 58

2008 30 55 71 36 37 54 34

2009 27 56 30 45 39 55 48

2010 . 65 . 49 31 . 63

1610

2006 49 66 37 60 39 73 57

2007 37 75 40 53 40 49 40

2008 . 68 38 50 60 67 54

2009 89 67 42 48 43 61 55

2010 48 69 61 49 54 62 53

1701

2006 31 34 25 47 42 52 46

2007 51 47 31 40 37 71 53

2008 71 46 31 44 43 47 43

2009 33 46 31 39 36 42 36

2010 42 50 46 47 43 82 30

1702 2008 52 66 59 46 86 90 60

2009 78 50 71 93 46 82 36

2010 . 44 . 48 43 . 42

1705

2006 39 34 . 48 35 13 36

2007 . 40 . 36 37 . 26

2008 26 50 56 8 25 68 40

2009 0 5 17 14 17 48 39

2010 25 . 20 . . 29 .

109

Tabel 4: 2011-mi alloriarfinni misilitsinnerni atuarfiit normui aqqilu.

Kommune Atuarfiup normua: Atuarfiup aqqa: Nunaqarfik: Illoqarfik:

Kujalleq

101 Nanortallip Atuarfia Nanortalik

102 Atuarfik Erinaq Narsamijit Nanortalik

103 Jaajap Atuarfia Aappilattoq Nanortalik

104 Malakip Atuarfia Tasiusaq Nanortalik

105 Isak Lundip Atuarfia Ammassivik Qaqortoq

108 Atuarfik "Anders Nielsen" Alluitsup Paa Alluitsup Paa

201 Tasersuup Atuarfia Qaqortoq

202 Atuarfik Saarloq Saarloq Qaqortoq

203 Daanialiup Atuarfia Eqalugaarsuit Qaqortoq

204 Atuarfik Qassimiut Qassimiut Qaqortoq

301 Narsap Atuarfia Narsaq

302 Qassiarsuup Atuarfia Qassiarsuk Narsaq

303 Igalikup Atuarfia Igaliku Narsaq

304 Atuarfik Napaartoq Narsarsuaq Narsarsuaq

Sermersooq

401 Grønnedal skole Kangilinnguit

501 Atuarfik Tuiisaq Paamiut

502 Arsuup Atuarfia Arsuk Arsuk

601 Atuarfik Samuel Kleinschmidt Nuuk

602 Ukaliusaq Nuuk

603 Qorsussuaq Nuuk

604 Qeqertarsuatsiaat Atuarfiat Qeqertarsuatsiaat Nuuk

605 Nuussuup Atuarfia Nuussuaq

606 Kangillinnguit Atuarfiat Nuussuaq

650 Nuuk Internationale Friskole Nuuk

1801 Tasiilami Alivarpik Tasiilaq

1802 Isortup Alivarpia Isortoq Tasiilaq

1803 Tiniteqilaap Alivarpia Tiniteqilaaq Tasiilaq

1804 Kulusumi Alivarpik Kulusuk Kulusuk

1805 Sermiligaami Alivarpik Sermiligaaq Tasiilaq

1807 Kuummiini Alivarpik Kuummiut Tasiilaq

1901 Ejnar Mikkelsenila Aluarpia Ittoqqortoormiit

Qeqqa

707 Atuarfik Kilaaseeraq Maniitsoq

709 Napasup Atuarfia Napasoq Maniitsoq

710 Atammiup Atuarfia Atammik Maniitsoq

711 Kangaamiut Atuarfiat Kangaamiut Maniitsoq

801 Minngortuunnguup Atuarfia Sisimiut

802 Nalunnguarfiup Atuarfia Sisimiut

803 Itillip Atuarfia Itilleq Sisimiut

804 Sarfannguup Atuarfia Sarfannguaq Sisimiut

806 Qinnguata Atuarfia Kangerlussuaq Kangerlussuaq

850 Friskolen Ilimmarfiaraq Sisimiut

110

Kommune Atuarfiup normua: Atuarfiup aqqa: Nunaqarfik: Illoqarfik:

Qaasuitsoq

901 Nikolaj Rosingip Atuarfia Kangaatsiaq

902 Attup Atuarfia Attu Aasiaat

903 Iginniarfiup Atuarfia Iginniarfik Aasiaat

904 Qaqqannguup Atuarfia Ikerasaarsuk Aasiaat

905 Atuarfik Kristian Lundblad Niaqornaarsuk Aasiaat

1001 Gammeqarfik Aasiaat

1002 Aadap Atuarfia Akunnaaq Aasiaat

1003 Ole Reimerip Atuarfia Kitsissuarsuit Aasiaat

1101 Juunarsip Atuarfia Qasigiannguit

1102 Ivilikasiup Atuarfia Ikamiut Aasiaat

1201 Atuarfik Mathias Storch Ilulissat

1202 Atuarfik Jørgen Brønlund Ilulissat

1203 Lars Hansenip Atuarfia Ilimanaq Ilulissat

1204 Atuarfik Oqaatsut Oqaatsut Ilulissat

1205 Iisaap Atuarfia Qeqertaq Ilulissat

1206 Naatap Atuarfia Saqqaq Ilulissat

1401 Qeqertarsuup Atuarfia Qeqertarsuaq

1402 Aalunnguup Atuarfia Kangerluk Qeqertarsuaq

1501 Edvard Kruse-p Atuarfia Uummannaq

1502 Neriunnerup Atuarfia Niaqornat Uummannaq

1503 Kaalip Atuarfia Qaarsut Uummannaq

1504 Ole Løvstrøm-ip Atuarfia Ikerasak Uummannaq

1505 Muusap Atuarfia Saattut Uummannaq

1506 Atuarfik Pilerfik Ukkusissat Uummannaq

1507 Aaraliup Atuarfia Illorsuit Uummannaq

1508 Saamup Atuarfia Nuugaatsiaq Uummannaq

1601 Prinsesse Margrethe Skolen Upernavik

1602 Mathiarsip Atuarfia Upv. Kujalleq Upernavik

1603 Juaap Atuarfia Kangersuatsiaq Upernavik

1604 Paaviap Atuarfia Aappilattoq Upernavik

1605 Fiilimuup Atuarfia Innaarsuit Upernavik

1606 Niisip Atuarfia Naajaat Upernavik

1607 Tasiusap Atuarfia Tasiusaq Upernavik

1608 Nutaarmiut Atuarfiat Nutaarmiut Upernavik

1609 Nuussuup Atuarfia Nuussuaq Upernavik

1610 Matiarseeqqap Atuarfia Kullorsuaq Upernavik

1701 Avanersuup Atuarfia Qaanaaq

1702 Piitaaqqap Atuarfia Savissivik Pituffik

1703 Moriusap Atuarfia Moriusaq Pituffik

1704 Qeqertat Atuarfiat Qeqertat Qaanaaq

1705 Siorapaluup Atuarfia Siorapaluk Qaanaaq

111

Figur 1a: Box-plots kalaallit oqaasiini (3. klasse).

Figur 1b: Box-plots qallunaat oqaasiini (3. klasse).

Figur 1c: Box-plots matematikkimi (3. klasse).

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

112

Figur 1d: Box-plots kalaallit oqaasiini (7. klasse).

Figur 1e: Box-plots qallunaat oqaasiini (7. klasse).

Figur 1f: Box-plots tuluit oqaasiini (7. klasse).

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

113

Figur 1g: Box-plots matematikkimi (7. klasse).

Figur 2a: 2011-mi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu

imminnut ataqatigiinneri (3. klasse).

Figur 2b: 2011-mi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu


2007

2008

2009

2010

2011

0 20 40 60 80 100 120

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)


114

Figur 2c: 2011-mi matematikkimi inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut

ataqatigiinneri (3. klasse).

Figur 2d: 2011-mi kalaallit oqaasiini inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu


Figur 2e: 2011-mi qallunaat oqaasiini inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)


115

Figur 2f: 2011-mi tuluit oqaasiini inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut


Figur 2g: 2011-mi matematikkimi inerniliillaqqissutsip inernileeriaasinnaanerullu imminnut


Figur 3a: 2011-imi kalaallit qallunaallu oqaasiini inerniliillaqqissutsit sanilliunneri (3. klasse).

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Iner

nili

illaq

qis

suse

q -

(%

)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Qal

lun

aat

oq

aasi

i - (

%)

Kalaallit oqaasii - (%)

116

Figur 3b: 2011-imi kalaallit oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit sanilliunneri

(3. klasse).

Figur 3c: 2011-imi qallunaat oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit sanilliunneri

(3. klasse).

Figur 3d: 2011-imi kalaallit qallunaallu oqaasiini inerniliillaqqissutsit sanilliunneri

(7. klasse).

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Mat

emat

ikki

- (

%)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Mat

emat

ikki

- (

%)

Qallunaat oqaasii - (%)

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Qal

lun

aat

oq

aasi

i - (

%)


117

Figur 3e: 2011-imi kalaallit tuluillu oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit

sanilliunneri (7. klasse).

Figur 3f: 2011-imi kalaallit oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit sanilliunneri

(7. klasse).

Figur 3g: 2011-imi qallunaat tuluillu oqaasiini inerniliillaqqissutsit sanilliunneri (7. klasse).

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Tulu

it o

qaa

sii -

(%

)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Mat

emat

ikki

- (

%)

Kalaallit oqaasii (%)

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Tulu

it o

qaa

sii -

(%

)


118

Figur 3h: 2011-imi qallunaat oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit sanilliunneri

(7. klasse).

Figur 3i: 2011-imi tuluit oqaasiini matematikkimilu inerniliillaqqissutsit sanilliunneri

(7. klasse).

0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Mat

emat

ikki

- (

%)


0

20

40

60

80

100

0 20 40 60 80 100

Mat

emat

ikki

(%

)

Tuluit oqaasii (%)

kalaallit nunaanni meeqqat atuarfianni 2011-mi … › fileadmin › user_upload › inerisaavik ›...

Documents