10

L1A1– Australian FAL

Teksti: SJA Sihvola

Vuonna 1954 Australia päättiEnglannin ja Kanadan kanssa ottaakäyttöön FN:n suunnittelemanFAL-kiväärin. Australian Lithgo-wissa valmistettiin ensimmäinenL1A1-kivääri vuonna 1959 jatuotanto jatkui vuoteen 1986 saak-ka. Varaosia valmistettiin vieläkaksi vuotta sen jälkeen. Vuodesta1988 alkaen asetta alettiin korvaa-maan F88:lla (Steyr AUG).

Kivääriä on valmistettu Australianlisäksi useisiin muihin maihin:Uusi-Seelanti, Ghana, Malaiji, SriLanka, Singapore, Intia, Trinidad,

Uganda, Hong Kong, Kenia, Rho-desia, Bermuda, Jamaika, Brunei,Sambia, Barbados, Bahrain, USA,Honduras, Mauritius, Guyana,Botswana, Papua-Uusi-Guinea,Gambia, Nigeria, Belize, Seychel-lit, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat,Fidzi, Salomonsaaret, Bahama,Etelä-Korea ja Italia. Yhteensäaseita on valmistettu n. 223 000kpl.

OminaisuuksiaKaliiperi: 7,62x51 NATOToimintaperiaate: itselataavakertatuli, lyhytiskuinen kaasu-

mäntä, kääntyvä sulkukappalePiippu: 533 mm (21’’), 6 oikeallekiertyvää rihlaa, rihlannousu 1/12’’Lipas: 0,26 kg, 20 patruunaaKokonaispituus: 1143 mmPaino tyhjänä: 4,34 kgPaino täydellä lippaalla: 5,07 kgEtutähtäin: tolppajyvä suojakor-vakkeilla, säädettävissä korkeus-suunnassa(1 kierros 100 mm/100 m)Takatähtäin: reikähahlo, säädet-tävissä sekä korkeus- että sivu-suunnassa (matka-asteikko 200-600 yrd, 1 kierros 100 mm/100 m)

Kiväärin rakennetta ja toimintaa eitässä kuvata sen tarkemmin, lisä-tietoja saa mm. Ase-lehdestä3/1999 ja Kaliiberista 6/1998.

SuunnitteluToukokuussa 1955 perustettiin”Kiväärikomitea”, RSC (RifleSteering Committee), Australian,Englannin ja Kanadan kesken.Tällä oli tarkoituksena varmistaakolmessa eri maassa valmistettujenkiväärien ja niiden osien yhteenso-pivuus. Heti ensimmäisissä koko-uksissa päätettiin tehdä seuraaviamuutoksia alkuperäiseen FN:nkivääriin:- kantokahvan muotoilu- vaihtimen koon suurennus- M-14 –tyyppinen liekinsam-

mutin- taittuva virityskahva- taittuva takatähtäin

0 5000 10000 15000 20000 25000

1959

1961

1963

1965

1967

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

Vuosittaiset valmistusmäärät

11

- suurempi, molemmin käsinhallittava lippaan salpa

- mahdollisuus liipaisinkaarenpoistamiseen

- kädensijojen muodon ja ra-kenteen parantaminen

- uusi pistin- hiekkaurat luistiin

- lukon alaosan uudelleenmuo-toilu paremmin likaa poista-vaksi

Joissain osissa oli eroja kansalli-suuksien kesken, mutta Komiteahuolehti siitä, että kaikki osat oli-vat vaihtokelpoisia keskenään.

Tuotanto alkaaTuotannonsuunnittelu Australiassaalkoi vuonna 1955, jolloin saapuiensimmäinen FN:n koekivääri.Oman kiväärituotannon aloittami-seksi tarvittiin lopulta 20 000 eripiirustusta ja 25 000 työkalua.L1A1:n valmistus vaati 1 300 erimetallin työstövaihetta sekä 900muuta työvaihetta. Kiväärin tuo-tantoon osallistui myös joitakinalihankkijoita. Osien valmistusalkoi vuonna 1958.

Ensimmäinen Australiassa val-mistettu ja koottu L1A1 koeam-muttiin vuoden 1958 lopulla.Vuoteen 1960 mennessä Lithgownkiväärituotanto oli päässyt täyteenvauhtiin.

FAL-tyyppinen kivääri on erittäinmonimutkainen valmistaa. Jyrsittyylärunko valmistuu n. sadan ko-neistusvaiheen kautta ja siinä on324 eri mittaa, joissa 56:ssa onkorkeintaan 0,013 mm:n toleranssi.

Alussa kiväärin valmistamiseenkului 60 työtuntia, maaliskuussa1961 38 tuntia, joulukuussa 196129 työtuntia ja lopulta 26 työtuntiaelokuussa 1962, kun tuotantotek-niikka oli loppuunsa hioutunut.

Piipun valmistukseen käytettiinsamaa terästä kuin Brenin piippu-jen valmistukseen. Piipussa alun-perin oli kovakromattu pat-ruunapesä. Ylärungon valmistuk-seen tarvittava takoaihio painoialuksi 3,5 kg, joka pieneni ko-neistuksen aikana lopulliseen 0,65kg:n painoonsa.

Varman toiminnan varmistamisek-si kaasuportti on käsinvalikoitupiippuun sopivaksi, kaasumäntäsekä sen lukitustappi ovat kova-kromatut ja kaasuportissa on 13 eriasetusta ruutikaasun ohivirtauk-selle.

Muutoksettuotannon aikana

Lithgown valmistamaan L1A1:eentehtiin useita muutoksia sen val-mistuksen aikana. Australiassavalmistettujen osien tunnistaminenei ole helppoa, koska useissa osissaei ole mitään valmistajan merkin-töjä. Merkinnät kuitenkin löytyvätperästä, etutukista, lukko- ja kah-varungosta, piipusta, lukosta jaluistista. Joitain osia voi tunnistaaaustralialaisvalmisteisiksi niidenmuodon tai viimeistelyn perus-teella. Näitä ovat mm. kantokahva,puuosat, tähtäimet ja lippaat.

Seuraavassa joitain valmistuksenaikana tapahtuneita muutoksia:- 1959, lyhyempi kaasuputki ja

siihen pidempi kiinnitysholk-ki, lukkoon ja luistiin sarja-numero

- 1960, aseen sarjanumero siir-rettiin lukkorungon vasem-malta puolelta oikealle puo-

lelle, rungon avausvivun nup-pi sileäksi

- 1961, kaksiosainen iskuripiik-ki, pienempi ulosvetäjän kynsi

- 1962, polttomaalattu pistin,pyörivä kantokahva

- 1965, piiput kokonaan kova-kromatuiksi, muovinen kanto-kahva

- 1968, laminaatista valmistetutkädensijat, uudistettu peränhihnalenkki

- 1971, sarjanumero muutetturungossa ylösalaisin kirjoite-tuksi

- 1972, aseen viimeistelymuuttui polttomaalatustamaalatuksi, uudenlainen ulos-vetäjän kynsi

- 1981, perään ei porattu enääreikää puhdistusvälineidensäilytykseen (vain Austr. ar-meijan aseet)

Näkyvin muutos aseessa on ta-pahtunut sen puuosissa. Ensimmäi-sissä aseissa on puinen kantokah-va, joka muuttui vapaasti pyöri-väksi vuonna 1962 ja viimeinmuoviseksi vuonna 1965. Vuonna1968 ilmestyivät laminoidut kä-densijat, joissa on lämpöä heijasta-va kalvo sisäpuolella. Entisissäkokopuisissa kädensijoissa oliilmennyt ongelmia piipun kuu-muuden vaikutuksesta.

Pistoolinkahva pysyi samanlaisenakoko tuotannon ajan ja peräänkintehtiin vain pieniä muutoksia.

Puinen ja laminoitu kädensija

Vanhempi ja uudempiavausvipu

12

Kuitenkin tuotannon loppuvaihees-sa vuonna 1988 poistettiin kaikistaperälevyistä luukku, josta pääsikäsiksi puhdistusvälineiden säily-tyslokeroon. Perää oli saatavissaalusta alkaen neljällä eri pituudel-la: short, regular, long ja extralong.

Aseeseen on saatavissa myös.22LR –vaihtosarja, jonka nimikeon L12A1. Nämä ovat valmistettuSaksassa H&K:lla. Sarjaan kuuluipiippu, lipas ja lukko.

KäyttöL1A1:stä kutsuttiin nimellä SLRtai tuttavallisemmin ”slur”. Asettaon aikojen kuluessa käytetty kai-kenlaisia kahinoissa, mutta suurinselkkaus on ollut Vietnam. Ase oli(yllättäen) australialaisten mieleenenemmän kuin M-16. L1A1 painoienemmän kuin M-16, mutta se oliluotettava ja tehokkaampi.

Viidakon lähitaisteluissa olisikuitenkin joskus ollut joidenkinkäyttäjien mielestä tarvetta sarja-tulelle (ehkä hieman amerikka-laistunut mielipide) – ja tämäntakia aseisiin saatettiin tehdä omiaepävirallisia virityksiä. Suosittuaoli mm. tiedustelijoiden parissakatkaista piippu lyhyemmäksi jakäyttää L2A1:n 30 patruunan lip-paita.

Virallisesti sarjatulta ampuviksi onmuutettu n. 60 asetta, jotka meni-vät SAS:n käyttöön. Näistä kivää-reistä oli myös poistettu hihnojen

lenkit ja liekinsammutin sekä ta-katähtäin oli asetettu pysyvästiyläasentoon.

Ainakin Australian laivastonCDT:t (Clearance Diving Team)ovat asentaneet L1A1:siin 40mmXM148 -kranaatinheittimiä japaksuja piippuja.

Lyhyempi L1A1Vuoden 1970 lopussa Papua-Uusi-Guineasta saapui pyyntö helpom-min käsiteltävästä ja lyhyemmästäkivääristä. Kiväärin rakenteeseenei kuitenkaan tulisi tehdä suuriamuutoksia kireän aikataulun jataloudellisten reunaehtojen takia.Kiväärin hinnan tulisi pysyä suun-nilleen samana kuin ennenkin.

Suunnitelman mukaan uuteenaseeseen tuli sopia normaali pistin,paukkupatruunasovitin ja kranaatinlaukaisulaite. Muutokset tuli myöspystyä tekemään joukko-osastojenomissa korjaamoissa.

Muutokset uudessa kiväärissäolivat lyhyempi liekinsammutin jalyhyt perä. Aseen kokonaispituuslyheni 7 cm. Uuden liekinsammu-tin-suujarrun liekinsammutuste-hokkuus oli 95 % ja suujarrun n.20 %.

Uudessa kiväärissä oli onnistuttuvähentämään piipun nousua lauka-uksen jälkeen suujarruominaisuu-den ansiota. Uudessa liekinsam-muttimessa ei ollut reikiä alaspäin,joten se ei pöllyttänyt maa-ainesta

ammuttaessa makuulta esim. hie-kalla. Aseiden testauksessa kuiten-kin huomattiin uuden liekinsam-muttimen heikentävän aseen tark-kuutta, joten tarkkuusvaatimuksiaoli höllättävä n. 50 %, jotta kivääritläpäisisivät testit.

Aseen nimeksi tuli Rifle 7.62mmL1A1-F1. Aseen valmistus alkoivuonna 1973. Aseita toimitettiinPapua-Uuteen-Guineaan vuonna1974 400 kpl aiemmin vuonna1971 toimitettujen 60 testikiväärinlisäksi. Aseita on valmistettu myösHong Kongiin.

L1A1-F1:n erot L1A1:een:- pituus 1070 mm (-70 mm)- perä lyhyttä versiota- rekyyli 8,5 ft/lb (-2 ft/lb)

USA:n vientimalliUSA:n tuontirajoitukset estivätL1A1:n tuonnin yksityismarkki-noille, koska sen rakenne mahdol-listi sarjatulikäytön. Tämän takiaLithgow teki muutoksia aseenlukkorunkoon, jotta tuonti sallittai-siin. Nämä USA:n vientimallitnimettiin L1A1 A:ksi. Aseissa onparemmin viimeistellyt puuosatsekä osat on käsinsovitettu mah-dollisimman korkean laadun ta-kaamiseksi.

Ensimmäiset mainokset mainosti-vat asetta nimellä FAL Special jaasetta oli tarkoitus valmistaa vuon-na 1983 sarjanumeroillaSAF830001 – SAF830500. Aseenvalmistusmäärä kuitenkin pudotet-tiin 200 kappaleeseen. Vuonna1982 valmistettiin seitsemän en-simmäistä vientikivääriä nume-roilla SAF820001 - SAF820007,jotka olivat vakio-L1A1:siä.

Ensimmäiset 103 L1A1 A –kivää-riä ilman sulkuvarmistimelle ko-neistettua ”koloa” valmistettiinvuonna 1983. Seuraavat 100 kap-paletta valmistettiin seuraavanavuonna, mutta näiden sarjanume-roinnin alku pysyi kuitenkin sama-

Liekinsammutin L1A1

Liekinsammutin L1A1-F1

Pistin L1A2

13

na SAF83:na, viimeisen ollessaSAF830200. Kaikkiin USA:hanvietyihin aseisiin lisättiin teksti”AUSTRALIA” sarjanumeronalle.

PistinL1- ja C1-kivääreissä käytettiinpuukkopistintä, joka on käytännös-sä paranneltu No. 5 –pistin. Pis-tintä no. 5 käytettiin KivääriNo.5:ssä eli viidakkokarbiinissa.Ennen kiväärin valmistuksenaloittamista kenttäkokeissa olitämän X8E1-pistimen lisäksi mu-kana myös FN:n valmistama pis-tin. Näitä FN:n valmistamia pisti-miä rantautui myös Australiaannimikkeellä X2E1 ja ne olivatnormaaleja FN:n vientikivääreihinvalmistamia pistimiä. Pistimentuppi nimettiin X1E1:ksi.

Englantilaiset nimesivät kenttäko-keisiinsa käyttämän oman pisti-mensä X14E1:ksi. Tästä tuli –myöhemmin Bayonet L1A1.Koska uuden pistimen terä olisamanlainen kuin No. 5:ssa,uudessa pistimessä käytettiin No.5:n tuppea ”Scabbard, bayonetNo.5 Mk. I”.

L1-sarjan pistimet ovat joko mus-taksi maalattuja tai polttomaalat-tuja. Niitä on valmistettu neljää erimallia, L1A1 – L1A4. Australiassakäytetty ja valmistettu malli onL1A2. Kanadassa tehtiin samaamallia nimellä C1.

Pistinmallit ovat hyvin samannä-köisiä. Kuitenkin Englannissavalmistetut erottaa niihin stanssa-tusta mallimerkinnästä, NATO- javalmistajan koodista. Kanadassavalmistetuissa on C.A.L -merkintäja valmistusvuosi. Australialaisenpistimen erottaa muista siten, etteisiinä ei ole mitään valmistusmer-kintöjä.

Malli hyväksyttiin käyttöön maa-liskuussa 1957 ja tuotanto alkoi1958 jatkuen vuoteen 1984 saakka.Viimeistelyksi tuli polttomaalausvuonna 1962, mutta muiden pien-ten muutosten aikaa on vaikeamäärittää merkintöjen puuttumisentakia.

Mitat:

Kokonaispituus: 305 mmTerän pituus: 203 mmTupen pituus: 218 mmKokonaispaino: 340 g

TähtäimetMuutamia optisia, infrapuna-,valonvahvistin- ja tarkkuustäh-täimiä käytettiin L1A1:ssä, kuiten-kin suhteellisen vähäisiä määriä.Tähtäimiä jaettiin yleensä ryhmäntai joukkueen ”tarkkuusampujalle”sekä tarkka-ampujille ja komman-dotehtäviin. Eniten käytetty tähtäinoli SUIT L2A2. Nämä oli hankittuEnglannista.

ADE (Army Design Establish-ment) suunnitteli kiikarikannenensimmäisille valonvahvistimille,joka sopi käytettäväksi myös inf-rapuna- ja tavallisten kiikaritäh-täimien kanssa. Kivääreissä käy-tettiin mm. PVS2 - ja PVS 4 –valonvahvistimia ja Varo Model9903 –infrapunatähtäintä.

Yötähtäimiksi laajempaan käyt-töön oli valmistettu uudet tähtäi-met, jossa takatähtäimen reikä olisuurempi ja etutähtäin oli itsevalai-seva. Näiden Englannissa valmis-tettujen tähtäinten nimikkeenä oliConversion Kit, 7.62mm RifleSight, Trilux, L5A1. Tähtäimistävalmistettiin myös mallit L5A2 jaL5A3. Tähtäimiä kutsuttiin myösTrilux –yötähtäimiksi. Jyvässä ontakapuolella kaksi pientä tri-tiumampullia, jotka näkyvät aino-

astaan ampujalle. Takatähtäimessäon kaksi ylöskääntyvää reikälevyä.Yöllä tai hämärässä ammuttaessakäännetään ensimmäinen näistäylös. Päiväkäytössä nostetaantoinenkin levy ylös, jossa on nor-maalikokoinen reikä. Takatähtäintäon kutsuttu myös Hythe-täh-täimeksi.

Muut varusteetL1A1:sen varusteisiin kuuluumyös mm. paukkupatruunasovitin,kranaatinlaukaisulaite M26A2-käsikranaatille sekä lippaantäytin.

Omat kokemuksetKaliiperi:Jos .308:ista ei löydä itselleensopivaa patruunaa, niin ei sittenmistään. Kaliiperi sopii myös hy-vinkin pitkille matkoille. Itsela-taaminen on hieman kalliimpaakuin 7,62x39:iin, koska ruutiakuluu enemmän ja hylsyjä ei juuri-kaan löydy ampumaradoilta.

Tarkkuus:

Hythe-tähtäin

PVS 2

PVS4

14

Aseen tarkkuus on harrastelijallevähintäänkin riittävä. Osaavampiampuja osaisi kertoa paremmin.

Ammunta:Takatähtäin on kirjaimellisestitakana, tästä todistavat naarmutampumalaseissa. Kahva on ainakinkirjoittajan käteen hieman kulmik-kaan tuntuinen. Alkuperäisiä lip-paita käytettäessä aseella ei saakunnollista lipastukea.

Käyttö:Ase on hieman painavampi kuinpienempiä kaliipereita käyttävät.Tämä ei ole ainakaan haitta rata-ammunnassa, mutta SRA-/practical -käytössä se antaa hie-man tasoitusta vastustajille. Samakoskee myös ”pientä” lipaskapa-siteettia alkuperäisiä lippaita käy-tettäessä.

Takatähtäimessä on pieni sivut-taisvälys, joka poistuu esim. tuliti-kun pätkällä. Etutähtäimen säätöon hieman liian karkea.

Kaasuportin säätö säästää hylsyjä.Puhtaita patruunoita käytettäessäportin saa säädettyä siten, ettähylsyt eivät lennä kuin parin-kolmenkymmenen sentin päähän,josta ne on helppo noukkia.

Luistissa ei ole pakkosyöttöä.Tämä on haitta etenkin hiemanlikaisia patruunoita käytettäessä.Tällöin asetta viritettäessä lukko eiaina mene kiinni ja ase pitää virit-tää uudestaan, koska patruunaa eivoi työntää virityskahvasta pesään.

Kromattu piippu antaa kaikillemahdollisuuden ampua min-kälaisia luoteja tahansa javaikka kuinka paljon, koskanykypiiput eivät tunnu kestä-vän rautavaippaisia luoteja.Lisäksi se helpottaa aseenpuhdistamista, koska piippu eilikaannu aivan yhtä paljonkuin kromaamattomat.

Varmistimen vipu ja lippaanvapautinsalpa ovat suurikokoi-sina hyviä ja helppokäyttöi-sempiä kuin metristen vastaa-vat. Lippaan vapautus onnistuumolemmilla käsillä.

Varaosat:Vara- ja muiden osien saatavuuskotimaasta on varsin heikkoa.USAssa tilanne on kuitenkin aivantoinen ja hinnatkin ovat siellävarsin kohtuullisia.

Lähteitä:Ian Skennerton: SLR: Australian’sFN FAL

http://users.mildura.net.au/users/marshall/weapons/SLR1.htm

http://www.australiandefender.com.au/stories/cdtnam.pdf

L1A1:n puhdissarja