Hämeen liiton julkaisu

2008

Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen

Julkaisija:

Hämeen liitto

Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna

puhelin (03) 647 401

Kotisivu internetissä:

www.hameenliitto.fi

Yhteydet henkilökuntaan:

sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi

Kannen kuva: Minna Seppänen

Taitto: Mari Myllylä

Hämeen liitto

Hämeenlinna 2008

HÄMEEN LIITTO

Tekijät: Anne Laakso, Hämeen ammattikorkeakoulu, anne.laakso (at) hamk.fi

Sari Laaki

Eevaleena Isoviita, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, eevaleena.isoviita (at) tse.fi

Ohjausryhmä: Jukka Ojanen, puheenjohtaja, Hämeen liitto

Pentti Kallionpää, EKES

Timo Lindvall, Forssan seudun Kehittämiskeskus Oy

Mikko Koivulehto, Kehittämiskeskus Oy Häme

Katariina Välikangas, Sosiaalikehitys Oy

Satu Kurppa, Pro Agria

Eveliina Selänpää, Kanta-Hämeen terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TSY ry

Päivi Heinonen, Hämeenlinna Palvelu- ja kuntarakenne hanke

Esa Inget, Hämeen ammattikorkeakoulu, Täydennyskoulutus

Toivo Haataja, Etelä-Suomen lääninhallitus

Outi Myllymaa, Kehittämiskeskus Oy Häme

Hannu Rutanen, Lammi ja Tuulos sosiaalitoimi

Jaana Paasikangas, Humppila sosiaalitoimi

TIIVISTELMÄ

Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden nykytilaselvityksessä kuvataan maakuntaa hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja hoivayrittä-

jien roolia palveluntuottajina. Selvitystyössä käsitellään myös hoivayrittäjyyden tulevaisuuden muutosvoimia sekä määritellään

kehittämisen painopistealueet.

Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritystoi-

minnan kehittämiseksi on tehty vähän. Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat alan yritysrakennetta ja yritysten markkina-

aluetta. Globaali talous vaatii maakunnalta ja yrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämistoiminnan

vaikuttavuuden on tulevaisuudessa oltava nykyistä parempaa. Maakunnassa on iso joukko hoivayrittäjyyden kehittäjiä, mutta

toiminta on hajanaista ja osin myös päällekkäistä. Hoivayrittäjyyden kehittyminen vaatii toimijoiden yhteistä visiota ja tavoitteiden

määrittelyä.

Tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamien palvelujen tarve tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja hoivayritysten merkitys

palveluntuottajina on suuri. Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Väestön vanheneminen ja

laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon siirtyminen on selkeä tulevaisuuden suunta ja se näkyy myös hoivayritysten kehittymi-

seen vaikuttavana tekijänä. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täydentää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa

kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja, mutta tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamista palveluista on tulossa todellinen vaih-

toehto asiakkaalle kunnan palvelujen rinnalle. Kanta-Hämeen kunnat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palvelu-

ja vaan ne tullaan toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta.

Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä.

Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle

vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään

suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannet-

ta. Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana hoivayritysten tuottamille palveluille tulevai-

suudessa. Hoivayrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys. Yrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrit-

täjyyden kehittämisessä.

Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia. Yrittäjät tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehit-

tämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen. Hoivayrittäjyyteen kohdistuvat asenteet sekä selkei-

den ohjaukseen ja valvontaan liittyvien toimintatapojen puuttuminen vaikuttavat yritystoiminnan kehittymiseen. Tulevaisuudessa

on panostettava erityisesti yritys- ja innovaatiopalvelujen kehittämiseen, verkostoitumiseen, yhteistyöhön yli toimialarajojen, yri-

tystoiminnan jatkuvuuteen, kasvuhalukkuuteen sekä kansainvälistymiseen.

10

SISÄLLYS

1 JOHDANTO 1

1.1 Selvityksen tarkoitus ja tavoite 1

1.2 Hoivayrittäjyyden kehittyminen Kanta-Hämeessä 2

1.2.1 Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen 2

1.2.2 Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa 3

1.2.3 Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa 4

2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA 6

2.1 Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittyminen Suomen hoivayrittäjyyskentässä 6

2.1.1 Sosiaaliala 6

2.1.2 Terveysala 7

2.2 Hoivayrityksen profiili 9

2.3 Hoivayritystietojen saatavuudessa puutteita 10

2.4 Toiset yrittäjät hoivayrityksen yhteistyö- ja tukiverkostona 11

3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ 13

3.1 Hoivayritysten henkilöstökehitys ja osaamistarpeet 13

3.1.1 Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu 13

3.1.2 Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja 14

3.2 Palveluseteli ja kotiin tuotettavat palvelut lisäävät kysyntää 15

3.3 Erikoistunut hoivayritys erottuu 16

3.4 Yhteistyöllä tuetaan hoivayrittäjyyttä 17

3.5 Kunnat ja koulutusorganisaatiot hoivayrittäjyyden kehittäjiä 17

3.6 Hoivayrittäjyydellä tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä 18

4 YRITTÄJIEN JA KUNTATOIMIJOIDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI 19

4.1 Osaamisesta hoivayrittäjien vahvuus 19

4.2 Verkostoitumisella vahvistetaan osaamista 19

4.3 Hoivayrittäjyys tunnetuksi tehostetulla markkinoinnilla ja tiedottamisella 20

5 ONKO KANTAHÄMÄLÄISELLÄ HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TULEVAISUUTTA

- TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMAT JA KEHITTÄMISEN PULLONKAULAT 21

5.1 Yritysten ulkopuolelta tulevat haasteet 21

5.2 Yritysten sisäiset haasteet 23

6 HOIVAYRITTÄJYYS NOSTEESEEN – KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 26

6.1 Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittämisohjelma 26

6.2 Muut kehittämisalueet 27

6.3 Kehittämistoimenpiteiden seurantamittarit 28

Liitteet 30

Lähdeluettelo 37

1

1 JOHDANTO

1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITE

Hyvinvointipalvelut käsittävät yleisimmän määritelmän mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tehtävänä on luoda ja edistää

hyvinvointia. Hyvinvointipalvelujen rinnalla usein käytetty käsite on hoivapalvelut. (Rissanen ja Sinkkonen 2004.) Tässä raportis-

sa hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan erityisesti yhteiskunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja, joita yksityinen

sektori tuottaa yritystoimintaa harjoittamalla julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla. (ks. taulukko 1)

Hoivayrittäjyyden nykytilannekuvauksen lisäksi raportissa määritellään Kanta-Häme hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja

hoivayrittäjien rooli palveluntuottajina sekä hoivayrittäjyyden kehittämisen suuntaviivat ja tulevat palvelutarpeet Kanta-Hämeessä.

Raportin loppuosassa käsitellään hoivayrittäjyyteen liittyviä tulevaisuuden muutosvoimia ja kehittämisen painopistealueita.

Selvityksen toteutus on kuvattu liitteessä 1.

Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritysten

kehittämisedellytysten edistämiseksi on tehty melko vähän. Selvityksen mukaan yrittäjät ovat motivoituneita ja nykytilanteeseen

varsin tyytyväisiä. He tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko

vähäinen. Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia.

Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat hoiva-alan yritysrakennetta ja yritysten markkina-alueita. Globaali talous vaatii

maakunnalta ja hoivayrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämisessä tarvitaan proaktiivista otetta ja

tulevaisuuden kriittisten menestystekijöiden tunnistamista. Kanta-Hämeestä puuttuu toimijoiden yhteinen visio hoivayrittäjyyden

tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista. Pitkäjänteisen kehittämistyön pohjaksi tarvitaan strategia, jonka painopistealueita ovat yri-

tysten verkostoituminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen.

Taulukko 1. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimialaluokitus (Lähde: Tilastokeskus)

851 Terveydenhuoltopalvelut 853 Sosiaalipalvelut

8511 Sairaalapalvelut 8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut

85111 Varsinaiset sairaalapalvelut 85311 Lasten ja nuorten laitokset

85112 Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 85312 Kehitysvammalaitokset

8512 Lääkäripalvelut 85313 Vanhusten laitokset

85121 Kunnalliset terveyskeskukset 85314 Päihdehuoltolaitokset

85129 Muut lääkäripalvelut 85315 Palvelutalot ja ryhmäkodit

8513 Hammashoito 85316 Ensi- ja turvakodit

85130 Hammashoito 85319 Muut laitokset ja asumispalvelut

8514 Muut terveydenhuoltopalvelut 8532 Sosiaaliset avopalvelut

85141 Fysioterapia 85321 Lasten päivähoito

85142 Laboratoriotutkimukset 85322 Päivätoiminta

85143 Kuvantamistutkimukset 85323 Kotipalvelut

85144 Sairaankuljetuspalvelut 85324 Työtoiminta ja työhön kuntoutus

85149 Muu terveyspalvelu 85325 Neuvolat

85326 Avomuotoinen päihdekuntoutus

85329 Muu sosiaalitoiminta

22

1.2 HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN KANTA-HÄMEESSÄ

1.2.1 Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen

Väestömuutoksilla on suuri vaikutus hoivapalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Kanta-Hämeen väestö ikääntyy koko Suomen

väestön tavoin. Moneen Suomen maakuntaan verrattuna Kanta-Hämeessä väestön määrässä ei tapahdu kovin suuria muutok-

sia missään ikäluokissa. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja vastaa-

vasti alle 15-vuotiaiden sekä työikäiseksi väestöksi luokiteltujen 16-64-vuotiaiden osuus tulee laskemaan. Lasku ei kuitenkaan

ole kovin merkittävä. (ks. kuvio 1)

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

0-15 -vuotiaat 16-64 -vuotiaat 65-vuotta täyttäneet

2005

Väestöennuste2010

Väestöennuste2020

Kuvio 1 Väestön jakautuminen ikäryhmittäin Kanta-Hämeessä vuonna 2005 ja väestöennusteet ikäryhmittäin vuosille 2010 ja

2020

Vuodesta 2000 vuoteen 2005 Kanta-Hämeen väkiluku on kasvanut 1,9 % ja ennusteiden mukaan kasvu tulee olemaan

3,9 % vuoteen 2020 mennessä. Kanta-Hämeen seuduista Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen väestömäärä on kasvanut, kun

puolestaan Forssan seudun väestömäärä on laskenut vuosien 2000 ja 2005 välillä (ks. kuvio 2). Muuttoliike vaikuttaa maakun-

tien väestön kasvuun. Kanta-Häme sijaitsee lähellä pääkaupunkia ja suuria kasvukeskuksia, joka vaikuttaa väestön mahdolliseen

sijoittumiseen alueelle.

33

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

Väestö

- enn

uste20

10

Väestö

- enn

uste 20

20

Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta

Kuvio 2. Väestön kehitys seutukunnittain Kanta-Hämeessä 2000-2005 sekä väestöennusteet vuosille 2010 ja 2020 (lähde

www.sotkanet.fi)

Valtakunnallisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden haasteet liittyvät vahvasti väestön ikään-

tymiseen. Palvelujen kysynnän kasvamisen lisäksi väestön ikääntyminen vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen ja työvoiman

saatavuuteen. Kanta-Hämeen kuntatoimijat uskovat vanhusten muistihäiriöiden lisääntymisen ja ikärakenteen muutoksen vai-

kuttavan erityisesti kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Lisäksi tarpeisiin vaikuttavat lisääntynyt

lasten ja nuorten moniongelmaisuus, perheiden kohtaamat ongelmat ja päihdeongelmat.

Suomessa väestörakenteen muutos on suurin kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Näissä kuntaryhmis-

sä väestörakenne on nykyisin nuorin ja asukasmäärä nousee vielä pitkään, samalla myös vanhusväestön määrä kasvaa nope-

asti. Ikääntymisen tuomat muutokset alueiden elinvoimaisuuteen ja elinkykyisyyteen ovat maaseudulla paljon dramaattisem-

mat kuin kaupungeissa. Maaseudulla työikäisen väestön määrä vähenee selvästi. (Heikkilä ja Lahti 2007, 201–202, 206–207)

Väestörakenteen muutoksen perusteella Kanta-Hämeessä on sekä tarve rakentaa ikääntyneiden palveluvarustusta että erityisesti

maakunnan maaseutukunnilla supistaa lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja.

1.2.2 Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa

Kuntatoimijoiden mielestä Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on hyvä. Erityisen hyvänä pidetään päivähoi-

don sekä lasten ja perheiden neuvolapalvelujen saatavuutta. Heikoin tilanne on perusterveydenhuollon kuntoutuspalveluissa,

mielenterveyspalveluissa ja erikoislääkärien vastaanottotoiminnassa. Peruspalveluja huonompana pidetään avopalvelujen kuten

kotipalvelun saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevien turvallisuus-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen saatavuus on hyvä, kun

taas toimivan paikallisliikenteen ja elämyspalvelujen heikko.

44

Kanta-Hämeen kunnat tuottavat noin 40 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntayhteistyötä tehdään kaikissa

sosiaali- ja terveyspalveluissa. Noin kolmannes Kanta-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista on ulkoistettu joko osittain

tai kokonaan. Kuntien hankintapäätöksiin vaikuttaa eniten palvelujen hinnan ja laadun vertailtavuus sekä markkinoilla olevien

tuottajien määrä.

Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täyden-

tää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja. Tulevaisuudessa hoivayritysten tuotta-

mista palveluista voi Kanta-Hämeessä tulla todellinen vaihtoehto kunnan palvelujen rinnalle.

Kanta-Hämeen kuntatoimijat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palveluja vaan ne tullaan toteuttamaan

kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimijoista 16,7 % pitää eri vaihtoehto-

jen yhdistelmää palvelujen tuottamistapana tulevaisuudessa. (ks. kuvio 3)

05

101520253035404550

Kunnan oma tuotanto

Osa palveluistahankitaanhoivayrityksiltäOsa palveluistahankitaan järjestöiltä

Palvelu toteutetaankuntayhteistyönä

Eri vaihtoehtojenyhdistelmä

Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa

Palvelutuotantotapojen monipuolistuessa kuntien ja yritysten välinen kilpailutilanne muuttuu vähitellen kumppanuudeksi.

Kuntien lisääntyvät ostot yrityksiltä edellyttävät strategisten päätösten tekemistä (esimerkiksi palvelustrategioiden muodossa) ja

kuntien hankintaosaamisen kehittämistä.

1.2.3 Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa

Hämeen maakuntaohjelmassa 2007–2010 (Hämeen liitto 2006a) ja Häme 2030 – maakuntasuunnitelmassa (Hämeen liitto

2005) Kanta-Hämeen tulevaisuuden menestystekijöiksi määritellään yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt, osaavan työvoi-

man tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt. Hoivayrittäjyys nähdään sekä maa-

kunnan omia palvelurakenteita uudistavana ja kehittävänä että myös erikoistuvana palveluliiketoiminnan toimialana.

Hoiva-/tai palveluyrittäjyyden kehittäminen mainitaan kaikissa Kanta-Hämeen aluekeskusohjelmissa. Kaikki em. alueet ovat

mukana myös aluekeskusohjelmien kansallisessa hyvinvointiverkostossa, jonka tavoitteena on kehittää hoivayrittäjyyttä ja seutu-

jen välistä yhteistyötä. Lisäksi seudullisen kehittämistyön tueksi on perustettu hoivayrittäjyyden toimintaryhmiä.

Kanta-Hämeessä on käynnissä useita alueelliseen kehittämiseen liittyviä projekteja ja selvitystöitä. Merkittävin näistä on

HämePro -kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on lisätä kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä, luoda perustaa alueellisten kehit-

tämistarpeiden ja -mahdollisuuksien analysoinnille sekä alueelliselle yhteistyölle. Ohjelmassa määritellyt kehittämisen painopis-

tealueet liittyvät elinkeino-, työvoima-, osaamis- ja innovaatiopolitiikkaan sekä hyvän peruselämän kilpailutekijöihin. Strategiatyö

tukee Kanta-Hämeen yritystoiminnan kehittämistä.

Maakunnassa toimiva ideamaakuntaryhmä on määritellyt yritystoiminnan kehittämisen kolmen avainklusterin kautta: well-

55

being-, valmistava teollisuus- ja ympäristöliiketoimintaklusteri. Verkostoitumisen edistäminen ja yrittäjien strategisesti kilpailuky-

kyisen toiminnan lisääminen nähdään tärkeänä palveluyrittäjyyden kehittämisessä. Wellbeing -klusterin sisäisellä yhteistyöllä voi-

daan kehittää verkostomaista liiketoimintamallia palvelemaan tulevaisuuden liiketoimintatarpeita niin hyvinvointi-, matkailu- kuin

kulttuurialallakin.

Hyvä Häme – Kanta-Hämeen hyvinvointistrategia 2015 (Hämeen liitto 2006b) on ensimmäinen maakunnallinen hy-

vinvointistrategia. Strategiassa hyvinvoinnin ilmenemistä – hyvää elämää – kuvataan neljän eri ulottuvuuden kautta (turval-

lisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, taloudellinen hyvinvointi sekä osallistuminen ja itsensä toteuttaminen).

Hyvinvointistrategiassa nostetaan esiin yksityisen palvelutarjonnan kehittäminen, uudet palvelujen tuottamistavat sekä julkisen ja

yksityisen palveluntarjonnan yhteistyö.

Hämeenlinnan seudun kuuden kunnan sopimus ”Hallinnon ja palvelujen järjestämisestä kuntien yhdistyessä” tulee vai-

kuttamaan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Vuosien 2009–2012 aikana siirrytään tilaaja-tuottaja-toiminta-

tapaan, elämänkaariajatteluun ja isäntäkuntamalliin. Kuntien sopimuksessa ei ole kuntien yhdistymisen jälkeiseen palvelujen

järjestämisvastuuseen liittyen erikseen pohdittu hoivayrittäjyyden asemaa palvelujen tuottajina. Muutokset tulevat ulottumaan

luonnollisesti myös hoivayrityksiin. Kuntien yhdistymiseen liittyviä neuvotteluja on käynnistetty myös Riihimäen seudulla.

Hoivayrittäjyyteen liittyvillä kehittämishankkeilla ja koulutuksella voidaan suoraan vastata yritysten kehittämistarpeisiin.

ProAgrian koordinoima Hoivayrittäjävalmennus (HoVa -hanke) kehittää ja edistää hoiva-alan yritystoimintaa ja työllisyyttä, yrittäji-

en osaamista sekä uusia hoivayrittäjyyden toimintamalleja ja markkinoita. Suomen Yrittäjäopiston Ota Koppi -projektissa järjeste-

tään hoivayrittäjyysvalmennusta ja koulutuksia. Myös Hämeen ammattikorkeakoulu ja Sosiaalikehitys Oy ovat mukana hoivayrit-

täjyyteen liittyvässä tutkimuksessa, kehittämisessä ja koulutuksissa.

Kevään 2008 aikana haetaan rahoitusta hoiva-alan yrityspalveluja ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten verkostoitumista

edistävään ylimaakunnalliseen hankkeeseen (Hämeenlinna, Lahti, Turku, Lappeenranta, Imatra ja Itä-Uusimaa). Hämeenlinnan

seudulla hanke kiinnittyy suunnitteluvaiheessa olevan Virvelinrannan vammaispalvelujen kehittämis- ja resurssikeskuksen toi-

mintaan. Kehittämistyötä koordinoi Kehittämiskeskus Oy Häme.

66

2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA

2.1 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN SUOMEN HOIVAYRITTÄJYYSKENTÄSSÄ

2.1.1 Sosiaaliala

Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä on kasvanut tasaisesti Suomessa 2000-luvulla, joskin se on hieman laskenut 1990-

luvun lopun kasvunopeudesta. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 8,4 % ja Kanta-Hämeessä

5,6 %. (ks. kuvio 4)

Toimipaikkojen kasvun myötä myös henkilöstön määrä on kasvanut. Asumispalvelujen lisääntymisellä on viime vuosina

ollut työllistävä vaikutus. Pieten kotipalveluyritysten työllistäessä 1-2 henkilöä, asumispalveluyksiköt työllistävät keskimäärin 5-10

henkilöä. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen henkilöstön lisäys on ollut Suomessa vuoteen 2004 verrattuna keskimäärin

8,6 % ja Kanta-Hämeessä 2,8 %. (ks. kuvio 4) Verrattaessa Kanta-Hämeen yksityisten toimipaikkojen ja henkilöstön määrää

alueen väestöön on Kanta-Hämeessä selvästi keskiarvoa vähemmän yrityksiä ja yrityksiin työllistyvää henkilöstöä.

Kuvio 4. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen ja –henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä 1999-2005

Yksityisiä toimipaikkoja ovat sekä yritysten että yhdistysten ja järjestöjen ylläpitämät toimipaikat. Viime vuosina yritysten

määrä on kasvanut nopeammin kuin järjestöjen, mutta yritysten toimipaikkojen koko on huomattavasti järjestöjen toimipaikko-

ja pienempi. Tuotetuista sosiaalipalveluista yksityisen toiminnan (yritykset ja järjestöt) osuus on 28 %. Yritysten osuus on suurin

lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 22, 24; Kettunen 2007;

Yksityiset sosiaalipalvelut 2005 - Tilastotiedote 10/2006. Stakes.)

Lähes puolet yksityisistä toimintayksiköistä sijaitsee Etelä-Suomen läänissä. Läänin toimintayksiköistä 59 % sijoittui

Uudenmaan maakuntaan ja vain noin 7% Kanta-Hämeeseen. (ks. kuvio 5) (Yksityiset sosiaalipalvelut 2005 - Tilastotiedote

10/2006. Stakes.)

68139

884

105187107

0100200300400500600700800900

1000

Uusim

aa

Itä-U

usim

aa

Kanta-

Häme

Päijät-

Häme

Kymen

laaks

o

Etelä-K

arjala

Kuvio 5. Yksityisten sosiaalipalvelujen sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes)

77

Vuonna 2005 toimipaikkoja on tullut lisää koko maassa erityisesti lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoon, palvelutaloi-

hin ja ryhmäkoteihin sekä kotipalveluun. Palvelutalotoiminta alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun laitoshoitopainotteista vanhushuol-

toa alettiin purkaa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 28–29.) Kanta-Hämeessä suurimman yksityisen palvelutuotannon

osuuden sosiaalipalveluissa muodostavat palvelutalot ja ryhmäkodit. Päivähoitoa tarjoavien toimipaikkojen määrä on kasvanut ja

kotipalvelutoimipaikkojen määrä laskenut. Valtakunnallisesti tilanne on päinvastainen. Taulukossa 2 esitellään toimialakohtainen

yksityisten toimipaikkojen määrä koko maassa ja Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen alueelta ei ole saatavissa eriteltyä tietoa yri-

tyksistä ja 3. sektorin toimipaikoista.

Taulukko 2. Yksityiset (yritysten ja järjestöjen ylläpitämät) sosiaalipalvelutoimipaikat koko maassa ja Kanta-Hämeessä toimi-aloittain vuonna 2005

Yksityiset toimintayksiköt

koko maa

Yritysten ylläpitämät koko

maa

Yksityiset toimintayksiköt

Kanta-Häme

Lasten ja nuorten laitokset 490 412 14

Kehitysvammalaitokset 7 2

Vanhusten laitokset 43 9 1

Päihdehuoltolaitokset 54 11 1

Palvelutalot ja ryhmäkodit 1361 670 49

Ensi- ja turvakodit 28 1

Muut laitokset ja

asumispalvelut

134 10 4

Lasten päivähoito 667 264 13

Päivätoiminta 90 5 2

Kotipalvelut 481 384 18

Työtoiminta ja työhön

kuntoutus

65 6 2

Neuvolat

Avomuotoinen

päihdekuntoutus

28 1

Muu sosiaalitoimi 102 28 3

Yhteensä 3550 1803 107

Lähde: Stakes

Sosiaalipalvelualalla on jo muutamia valtakunnallisia palveluntuottajia, vaikka pääosa yrityksistä toimii edelleen paikallisesti

tuottaen palveluja paikallisille markkinoille. Poikkeuksen muodostaa mm. lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito, joka tuottaa pal-

veluja laajemmin kuin vain paikallisille asiakkaille. Kanta-Hämeen yritykset tuottavat palveluja nyt jo yli kuntarajojen, mutta maa-

kunnan sijainti antaisi mahdollisuuden sosiaalipalveluyrityksille laajentaa toimintaa myös maakuntarajojen ulkopuolelle.

2.1.2 Terveysala

Terveyspalveluja on tuotettu yritysmuotoisesti Suomessa vuosikymmenien ajan. Yksityinen toiminta on lisääntynyt 1990- ja

2000-luvuilla jonkin verran nopeammin kuin julkinen toiminta. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 33.) Kasvu on viime vuo-

sikymmenen aikana ollut sosiaalipalveluja hitaampaa. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 5,2

% ja henkilöstömäärä 3,9 %. Kanta-Hämeessä toimipaikkamäärä on kasvanut keskimäärin 4,8 % ja henkilöstömäärä on puoles-

taan laskenut 7 %. (ks. kuvio 6)

88

Terveydenhuollon yritykset ovat keskimäärin erittäin pieniä, sillä alle kahden hengen yritykset, jotka koostuvat lähinnä yk-

sinyrittäjistä, muodostavat yli 80 % yrityskannasta. Pienestä yrityskoosta kertoo se, että tavallisin yritysmuoto on yksityinen toimi-

nimi. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32-33.)

Kuvio 6. Yksityisten terveyspalvelutoimipaikkojen ja –henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä 1999-2005

Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat keskittyvät Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin. Erityisesti suuret lääkärikeskukset

ja yksityiset sairaalat sijaitsevat pääasiassa suurimmissa kaupungeissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32; Yksityiset ter-

veyspalvelut 2005- Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Vuonna 2005 yksityisistä palvelujen tuottajista sijoittui Etelä-Suomen lääniin

35 %. Läänin toimipaikoista Uudenmaan maakuntaan sijoittui noin 61 % ja Kanta-Hämeeseen noin 8 % palveluntuottajista.

(ks. kuvio 7)

695

3488 112 108 94

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Uusim

aa

Itä-U

usim

aa

Kanta-

Häme

Päijät-

Häme

Kymen

laaks

o

Etelä-K

arjala

Kuvio 7. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes)

Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien yleisimmät toimialat ovat lääkinnällinen kuntoutus, lääkärin vastaanottotoiminta,

työterveyshuolto ja laboratoriotoiminta. Taulukossa 3 on koko maan ja Kanta-Hämeen toimintayksiköt toimialoittain. Lukuihin

sisältyvät sekä yritysten että järjestöjen yhdistysten ylläpitämät yksiköt. Useimmat palvelujen tuottajat ovat monitoimialaisia.

(Yksityiset terveyspalvelut 2005- Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten tärkein toimiala ovat yk-

sityiset lääkäriasemat ja yksityislääkärit. Fysioterapiatoiminnalla eli lääkinnällisellä kuntoutuksella, joka on toimipaikkojen määrällä

mitattuna yleisin toimiala, on terveydenhuollon ammattilaisia työllistävä vaikutus. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32.)

99

Taulukko 3. Yksityiset terveyspalveluntuottajat koko maassa ja Kanta-Hämeessä vuonna 2005

Toimintayksiköt koko maa Yksityiset toimintayksiköt Kanta-Häme

Laboratoriotoiminta 614 29

Lääkärin vastaanotto 1090 36

Röntgentoiminta 333 11

Lääkinnällinen kuntoutus 1459 38

Työterveyshuolto 780 26

Hammashuolto 405 7

Yhteensä 4681 147

Lähde: Yksityiset terveyspalvelut 2005 – Tilastotiedote 30/2006. Stakes.

Tuotetuista terveydenhuollon palveluista julkinen toiminta (kunnat ja kuntayhtymät) muodostaa noin 77 % ja yksityinen

noin 23 %. Yksi syy terveyspalveluja tuottavien kasvuyritysten pieneen määrään on julkisen sektorin pienet palveluostot yksityi-

siltä. Terveyspalvelusektorilla ketjuuntumisella, fuusioilla ja yrityskaupoilla on laajennettu toimintaa alueelliseksi ja valtakunnal-

liseksi. Yrityskauppojen ja fuusioiden kohteena on kuitenkin ollut vain pieni osa terveysalan yrityksistä (lähinnä lääkärikeskuk-

sia maakuntakeskuksissa). (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 31-32, 36-37; Kauppinen & Niskanen 2003, 35; Yksityinen

palvelutuotanto 2007, 50.) Myös Kanta-Hämeen suurimmissa kaupungeissa toimii valtakunnallisia ketjuja, joiden puristuksessa

pienet toimipaikat toimivat.

2.2 HOIVAYRITYKSEN PROFIILI

Selvitykseen osallistuneista Kanta-Hämeen hoivayrittäjistä 80 % on naisia. Heistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja loput 30-50 -

vuotiaita. Useimmilla yrittäjillä on monipuolinen yrityksen erikoistumistavoitetta tukeva koulutustausta.

Henkilöstön yleisimpiä koulutusaloja ovat lähihoitaja (tai vastaava toisen asteen tutkinto), sairaanhoitaja, fysioterapeutti, so-

sionomi (AMK) tai vastaava, sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja ja kehitysvammaohjaaja.

Hoivayrittäjistä noin 70 prosentilla on terveysalan koulutus ja 95 prosenttia on työskennellyt ennen yrittäjäuraansa julkisel-

la sektorilla joko valtiolla, kunnalla tai muussa julkisessa yhteisössä. Aiempien selvitysten tavoin keskeisimpiä syitä päätökseen

ryhtyä hoivayrittäjäksi ovat itsensä toteuttaminen, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. (ks. tau-

lukko 4) (ks. Kovalainen ym. 1996; Mattila 2004 & 2005.) Syy ryhtyä yrittäjäksi hyvinvointialalle konkretisoituu yritysten liikeide-

oissa, joissa korostetaan toiminnan laadukkuutta, tehokkuutta, yksilöllisyyttä ja kodinomaisuutta.

Taulukko 4. Keskeisimmät syyt ryhtyä hyvinvointialan yrittäjäksi

Miksi ryhdyin hoivayrittäjäksi

itsensä toteuttaminen 21

vaikuttamisen mahdollisuus 12

asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen 12

työllistyminen 11

halu työskennellä ihmisten parissa 10

halu luoda vaihtoehtoja vallitseviin palveluihin 8

aikaisempi työkokemus hyvinvointialalta 6

halu auttaa 6

työn ja perheen yhdistämisen mahdollisuus 3

1010

Valtaosa yrityksistä on liikevaihdoltaan alle 200 000 € mikro- ja pk-yrityksiä. Kolmasosa yrityksistä on yhden hengen yrityk-

siä ja 29 prosenttia työllistää 2-5 henkeä. (ks. kuvio 8) Yritykset ovat pääosin yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä ja toiminimiä. Osa

hoivayrityksistä on monialaisia eli tuottaa sekä sosiaali- että terveyspalveluja.

0

2

4

6

8

10

12

14

0-1 henkeä 2-5 henkeä 6-9 henkeä 10-14 henkeä 15-19 henkeä 20-29 henkeä yli 30 henkeä

Kuvio 8. Hoivayritysten henkilöstömäärä kyselyyn vastanneissa yrityksissä.

Hoivayritykset keskittyvät perustehtäväänsä ulkoistamalla taloushallintoon, siivoukseen, kiinteistönhuoltoon ja ruoka- ja pyyk-

kihuoltoon liittyvät tehtävät. Myös asiakkaiden erityispalvelut kuten kuntoutus sekä lääkäri-, laboratorio- ja röntgenpalvelut oste-

taan toisilta yrityksiltä.

Suuri osa yrityksistä on tuotteistanut palvelujaan. Erityisesti toiminnan perustavoite ja tehtävä, palveluvalikoiman määrittä-

minen ja sen kuvaus sekä palvelujen kustannusten laskenta on tehty noin 50 % yrityksistä. Palvelutarvekartoitus ja palvelumark-

kinointi on tehty noin 40 % yrityksistä, mutta viidesosassa yrityksiä työ oli vasta suunnitteilla tai alkuvaiheessa. Hoivayrittäjien

yleinen käsitys on, ettei markkinointiin liittyviä asioita tarvitse pohtia, koska kysyntää on selvästi tarjontaa enemmän.

Tulevaisuudessa kilpailu kovenee ja markkinoinnin merkitys kasvaa. Osa palvelujen markkinointia on palvelujen sisällön

suunnitteluun liittyvä tuotteistaminen ja kustannusten laskenta. Selkeä palveluvalikoima ja asiakkaan saatavilla olevat hintatiedot

helpottavat niin kuntaa asiakkaana kuin yksityistä asiakasta palvelujen ostamisessa. Tuotteistamalla tuodaan näkyväksi oman ja

kilpailijan palvelun erot. Asiakkaan ostopäätöksiin vaikutetaan hoivayrityksen profiilin luomilla mielikuvilla, joihin vaikuttavat mm.

yrityksen vahva osaaminen, palvelutarjonta ja yrityksen koko.

2.3 HOIVAYRITYSTIETOJEN SAATAVUUDESSA PUUTTEITA

Hoivayritysten ja kuntatoimijoiden välillä tieto kulkee pääasiassa yrittäjien ja palvelujen järjestämisvastuussa olevien kunnan sosi-

aali- ja terveystoimien henkilöstön henkilökohtaisen kontaktin välityksellä.

Luottamus kuntien omiin tietoihin on vahvempi kuin erilaisiin yritystietojärjestelmiin. Kanta-Hämeen kuntatoimijoista 80

prosenttia on sitä mieltä, ettei Kanta-Hämeessä ole tarpeita vastaavaa määrää hoivayrittäjiä ja yrityksistä saatavissa olevat tiedot

ovat melko huonot. Alueellinen palvelujen jakauma on epätasainen. Palveluja on huonosti saatavilla erityisesti maaseudulla nii-

den keskittyessä isoihin taajamiin. Maaseudulta puuttuvat tarjonta ja vaihtoehdot, jolloin kilpailu on vähäistä. Kuntien mukaan

pulaa on erityisesti vanhusten asumispalveluja tuottavista isommista toimintayksiköistä ja kotihoitoa tuottavista yrityksistä.

Hoivayrittäjien mielestä kuntien tiedottaminen on puutteellista. Ongelmia aiheuttaa erityisesti henkilöstön vaihtuminen,

jolloin pitkään toimineet yritykset saattavat unohtua kunnan toimijoilta. Kuntien viranhaltijat käyvät yrityksissä harvoin kutsuista

huolimatta. Kunnat kyselevät saatavista palveluista alustavasti, mutta eivät sitten tiedota ratkaisuistaan. Yhteistyötä Hausjärven,

Hämeenlinnan, Lopen ja Riihimäen kuntien kanssa useammat yrittäjät pitävät kiitettävänä tai hyvänä. Forssan, Janakkalan,

Jokioisten, Kalvolan, Tuuloksen ja Ypäjän kuntien kanssa yhteistyö on heikkoa tai välttävää. Tulevaisuudessa yhteistyö kuntien

1111

kanssa nähdään joko pysyvän ennallaan tai kehittyvän jonkin verran. Jokioisten, Tammelan ja Riihimäen kanssa hoivayrittäjät us-

kovat yhteistyön kehittyvän erittäin paljon.

Hoivayritysten määrään ja tietoisuuteen hoivayrittäjyydestä osana palvelutarjontaa voidaan vaikuttaa muun muassa analy-

soimalla ja kehittämällä yrittäjyyden edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kuntien ja palveluntuottajien yhteistyö tutkimus- ja kehittä-

mistoiminnassa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Maakunnan korkeakouluilla ja kehittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli

yhteistyön käynnistämisessä ja toiminnan organisoimisessa.

2.4 TOISET YRITTÄJÄT HOIVAYRITYKSEN YHTEISTYÖ- JA TUKIVERKOSTONA

Hoivayrittäjien yhteistyö- ja tukiverkostot vaihtelevat yrityksen elinkaarella. Yritystoiminnan kehittämiseen liittyvien verkostojen

(yritysneuvonta ja rahoitus yms.) lisäksi hoivayritysten kannalta merkittäviä ovat toimintaa tukevat verkostot (sosiaali- ja terveys-

toimi yms.).

Yrittäjät kokevat olevansa ensisijaisesti itse vastuussa yritystoiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista (neuvonta, ohjaus ja

koulutus). Tärkeimmät alkavalle yrittäjälle tukea ja apua antaneet tahot ovat pankit ja toiset yrittäjät.

Yrittäjien perustietojen huomioiminen yrityksen perustamisvaiheessa ja tuen antaminen liikeidean suunnitteluun korostuu

alkavien yrittäjien palveluissa. Yrityksen elinkaaren huomioiminen ja yrityspalvelujen tarjonnan ymmärrettävyys ja selkeä muoto

vaikuttavat potentiaalisten käyttäjäryhmien ohjautumiseen yrityspalvelujen käyttäjiksi. Ennakoitujen palvelutarpeiden ja olemassa

olevien hoivayritysten profiilien perusteella ajankohtaisia asioita ovat alkavien yrittäjien palvelut sekä omistajan- ja sukupolven-

vaihdokset.

Yrittäjistä 60 % ei ole saanut investointeja varten julkista tukea (esim. investointiavustusta, kehittämis- tai korkotukea

tai takausta TE-keskukselta, Tekesiltä, Finnveralta tai kunnalta). Julkista tukea saaneiden yritysten avustukset ovat pääasiassa

Finnveralta. Lisäksi yritykset ovat saaneet starttirahaa, Maaseutukeskuksen aloittamistukea ja palkkatukea. Tukea kaivataan erityi-

sesti rakentamiseen.

Yksityisrahoituksen osalta tilanne julkiseen tukeen verrattuna on päinvastainen. 60 % yrityksistä on hankkinut yritystoimin-

taansa varten yksityisrahoitusta. Lähes kaikissa tapauksissa yksityisrahoitus oli pankkilainaa. Yritykset, jotka eivät olleet hankkineet

yksityisrahoitusta yritystoimintaansa, eivät olleet kokeneet siihen tarvetta. Puutetta on pitkää maksuaikaa ja kohtuullista korkoa

sisältävistä rahoituksista.

Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta merkittävin yhteistyötaho ovat asiakkaan omaiset. Muita merkittäviä tahoja ovat pe-

rusturvatoimi ja perusterveydenhuolto. Myös yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on tärkeää. Sen sijaan yhteistyöllä lääninhalli-

tuksen, sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa on vähemmän merkitystä (ks. kuvio 9).

Yrittäjäjärjestöt, kunnat ja lääninhallitus ovat merkittäviä neuvojia, ohjauksen antajia ja koulutuksen järjestäjiä. Muita yritysten

Hoivayritykset tiedottavat palveluista ja niiden hin-noista:Henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä Mediamainonnan avulla: lehti-ilmoitukset, sähköposti, yrityksen www-sivuiltaSuoramarkkinoinnilla: puhelinkontaktin kautta, erillinen hinnasto, kirjeetMuita tapoja: laatukäsikirja ja ns. viidakkorumpu jolloin tieto siirtyy asiakkaal-

ta toiselle.

Kunnat saavat tietoa hoivayrityksistä ja niiden palve-luista:sosiaali- ja terveystoimestaelinkeinoyhtiöistäyrittäjäjärjestöistälääninhallituksestaammattijärjestöistä alueen hankkeilta aluekeskusohjelman hyvinvointivaliokunnasta palveluseteliyrittäjien rekisteristä yrityshakemisto yhteistyö kollegojen kanssa internetomat kontaktit suorat kontaktit palveluntuottajaan

1212

yhteistyötahoja ovat Kela, asiakkaat, seurakunta, erikoissairaanhoito, työvoimahallinto, yhdistykset, yliopistot, tutkimuslaitokset,

edunvalvojat, sairaalat, oma yksityinen lääkäri, kaupat (päivittäistavarat), vakuutusyhtiö ja pankki.

0 5 10 15 20 25 30 35 40

perusturvatoimi

perusterveydenhuolto

omaiset

lääninhallitus

sosiaalikehitys

yrittäjäjärjestö

ammattijärjestö

sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestö

toiset yrittäjät

sosiaali- ja terveysalan Koulutusorganisaatiot

en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys

Kuvio 9. Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta tärkeiden yhteistyötahojen merkitys

Erilaisten verkostojen merkitys yhteistyön muotona kasvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen lähentyessä toisiaan. Tavoitteena on

tuottaa monipuolisia ja joustavia palveluja paikallisesti lähellä asiakasta. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluilta odotetaan monia-

laisuutta ja saumattomuutta eri palvelujen välillä. Verkostoituminen edellyttää hoivayrityksiltä kykyä moniammatilliseen ja toimi-

alarajoja rikkovaan yhteistyöhön.

Tärkeimmät apua ja tukea antavat tahot:pankittoiset yrittäjättyövoimatoimistoFinnvera OyjTE-keskus sukulaiset ja ystävät Vähemmän merkitystä apua ja tukea haettaessa:Kehittämiskeskus Oy Häme Uusyrityskeskuksetkoulutusorganisaatiot yrityshautomointernetLisäksi apua ja tukea haetaan:ammattijärjestövakuutusyhtiöyrittäjäjärjestöoma apuSosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oyelinkeinoasiamieskollegattilitoimisto Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto

1313

3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ

3.1 HOIVAYRITYSTEN HENKILÖSTÖKEHITYS JA OSAAMISTARPEET

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutusta valvotaan lainsäädännöllä. Hoivayrityksen

perustaminen on mahdollista koulutustaustasta riippumatta. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön

(www.finlex.fi 152/1990, 603/1996) mukaan yrityksellä pitää kuitenkin olla toiminnasta vastaava henkilö, jonka kelpoisuudes-

ta on säädetty ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta koskevissa laeissa ja asetuksissa (www.finlex.fi 559/1994, 564/1994,

272/2005). Alkavan yrityksen toimintaa rahoittavat tahot mm. starttirahaa myöntävä työvoimatoimisto edellyttää yrittäjän osal-

listuvan yrittäjyyskoulutukseen, jos hänellä ei ole aiempaa yrittäjäkokemusta (www.mol.fi).

3.1.1 Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu

Yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kasvumahdollisuudet edellyttävät osaamisen kehittämistä. Koulutusorganisaatioiden

perusopetuksen ohella myös täydennyskoulutuksessa ajankohtaiset teemat ohjaavat koulutuksen sisällön kehittämistä.

Hoivayrittäjille suunnatussa koulutuksessa huomioitavia teemoja ovat liiketoiminta-, verkostoitumis-, ennakointi- ja kansainväli-

syysosaaminen.

Hoivayrittäjien tieto- ja täydennyskoulutustarpeet:verkostoituminen (hyvinvointialan toimijoiden kesken) kilpailuttaminenmarkkinointihinnoitteluviranomaisille tehtävät selvitykset ja ilmoitukset verotus liiketoiminnan suunnittelutuotteistus lainsäädäntöliiketoiminnan kannattavuustaloushallintohenkilöstön rekrytointi ja johtaminen

Hoivayrittäjät haluavat osallistua seminaarien tai kurssien muodossa järjestettyyn koulutukseen. Lisäksi heitä kiinnostavat

ammatillinen lisäkoulutus, verkkokoulutus/e-oppiminen, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, valmennusohjelmat ja ammatilli-

nen peruskoulutus. Yrittäjät pitävät ammattitaitoaan yllä myös ammattilehtien ja -kirjallisuuden avulla sekä yhteistyöllä muiden

hyvinvointialan toimijoiden kanssa.

Hoivayrittäjien tapoja ylläpitää ammattitaitoa: ammattilehdet ja ammattikirjallisuus yhteistyö muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssainternetoman alan valtakunnallinen koulutusprojekteihin osallistuminenyrittäjämessutyhteistyö opiskelijoiden ja opettajien kanssaympärillä tapahtuvien asioiden seuraaminenjatko-opiskelualan yhdistysten kurssit keskustelut yhteistyötahojen ja työntekijöiden kanssatiedotustilaisuudet

1414

Halukkuus ryhtyä hoivayrittäjäksi perustuu ammatilliseen osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Ammatillisen koulutuksen mer-

kitys korostuu yritystä perustettaessa, mutta liiketoimintaosaamisen puutteeseen kiinnitetään huomiota vasta täydennyskoulutus-

vaiheessa. Yrityksiltä vaaditaan riskinottokykyä ja kykyä kilpailla kovenevilla markkinoilla. Pelkkä ammatillinen osaaminen ei riitä.

3.1.2 Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden tarpeissa korostuvat erityisesti vanhustyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon, kuntoutta-

vaan hoitoon sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuneet tutkinnot (esim. lähihoitaja, sairaanhoitaja). Vanhenemisen

problematiikkaan ja elintapasairauksien hoitoon erikoistunut työvoima on entistä kysytympää. Vapaa-ajan hyvinvointi- ja virkistys-

palvelut tulevat kasvamaan perinteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Vuodeosastotyyppisen hoidon uskotaan vähene-

vän ja koti- ja avohoidon palvelutuotannon lisääntyvän. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen lähentyminen vaikuttaa tulevai-

suuden osaamistarpeisiin moniammatillisuuden korostumisena. Muutokset vaikuttavat henkilöstön osaamistarpeisiin tulevaisuu-

dessa. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29; Palvelut 2020 2006, 49-51, 57.)

Sekä kuntatoimijoiden että yrittäjien mielestä henkilöstön yhteistyötaidot (mm. asiakkaiden ja sidosryhmien välillä) tulevat

korostumaan tulevaisuudessa. Asiakkaan huomioonottamiseen sekä asiakkaan ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen tulee

kiinnittää huomiota toimialan osaamisen kehittämisessä. Yrittäjien mielestä asiakaskontakteissa tarvitaan kykyä ”käyttää omaa

persoonaa”. Lisäksi korostetaan taitoa toimia erilaisissa stressitilanteissa. Yritykset uskovat voivansa kehittää näitä asioita henki-

löstön sisäisellä koulutuksella ja laatujärjestelmällä. Taulukossa 5 on kuvattu kuntatoimijoiden ja yritysten henkilöstön osaamisen

kannalta merkittävinä pitämiä taitoja ja kykyjä.

Taulukko 5. Toimijoiden mielestä tärkeimmät hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet

Hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet

Kuntatoimijat Hoivayrittäjät

yhteistyötaidot oman persoonan käytön osaaminen

taito kohdata asiakkaita stressinsietokyky

stressinsietokyky laatuosaaminen

oman persoonankäytön osaaminen asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta

ehkäisevä ja kuntouttava työote henkilöstön johtaminen

asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta johtamis- ja liiketoimintaosaaminen

lääkehoidon osaaminen arvo-osaaminen

henkilöstön johtaminen eettinen osaaminen

toiminnan arviointi ehkäisevä ja kuntouttava työote

eettinen osaaminen palvelujärjestelmän suunnittelu ja kehittäminen

hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen toiminnan arviointi

laatu- ja arvo-osaaminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen

Kuntatoimijat eivät pidä kielitaitoa ja markkinointiosaamista merkittävänä tulevaisuuden osaamistarpeena. Hoivayrittäjien

mielestä teknologia-, hankinta-, kansainvälisyys- ja yrittäjyysosaamisella sekä kielitaidolla ja monikulttuurisuudella on yrityksen

perustehtävän suorittamiseen liittyviä taitoja vähäisempi merkitys. Kanta-Hämeen osaamistarpeista poiketen, valtakunnallisesti

korostetaan kansainvälistymiseen liittyvien tekijöiden (monikulttuuristuminen ja hyvinvointimarkkinoiden avautuminen kansain-

väliselle kilpailulle) vaikuttavan osaamistarpeisiin. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29, 43-44, 49; Palvelut 2020 2006, 49-51,

57)

Alueelliset erot tulevat olemaan todennäköisesti suuria hoiva-alan henkilöstötarpeissa. Syrjäseuduilla tarpeet keskittyvät

enemmän hoivatyöhön, kaupungeissa enemmän ongelmatapausten esimerkiksi päihderiippuvaisten hoitoon. (Lauttamäki ja

Hietanen 2006, 28-29.) Kanta-Hämeen alueen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa

työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen suuntaamalla koulutusta ennakoitujen palvelu- ja osaamistarpeiden mukaisesti. Myös

1515

maahanmuuttajien-, työvoima- tai oppisopimuskoulutus saattaa jonkin verran helpottaa henkilöstön saatavuutta.

3.2 PALVELUSETELI JA KOTIIN TUOTETTAVAT PALVELUT LISÄÄVÄT KYSYNTÄÄ

Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottamiselle

tulevaisuudessa. Palvelujen kysynnän kannalta suuria mahdollisuuksia ovat vanhusten kotona selviytymisen tukeminen, ehkäise-

vä ja kuntouttava työote sekä omaishoidon tukeminen. (ks. taulukko 6)

Taulukko 6. Yksityisten hyvinvointipalvelujen saatavuuteen vaikuttavat uhat ja kysynnän mahdollisuudet Kanta-Hämeessä

UHAT MAHDOLLISUUDET

Hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijat

työvoimapula työvoimapula vanhusten kotona selviytymisen

tukeminen

vanhusten kotona selviytymisen

tukeminen

työuupumus kustannusten lisääntyminen ehkäisevä ja kuntouttava työote ehkäisevä ja kuntouttava työote

viranomaisten välisen yhteistyön

puute

puutteellinen hankinta- ja kilpai-

luttamisosaaminen

omaishoidon tukeminen omaishoidon tukeminen

puutteellinen hankinta- ja kilpai-

luttamisosaaminen

työuupumus yksilölliset hoito-, palvelu- ja kun-

toutussuunnitelmat

sosiaali- ja terveydenhuollon

henkilöstön palkkauksen tarkistus

palvelutason lasku palvelutason lasku hoitotakuu asiakkaan omatoimisuuden tu-

keminen

yhteistyön toimimattomuus

maakunnan eri organisaatioiden

kesken,

yritysten välisen yhteistyön puute erikoissairaanhoidon kehittämi-

nen

hoitotakuu

kustannusten lisääntyminen viranomaisten välisen yhteistyön

puute

laatusuositukset osaamis- ja innovaatiokeskittymi-

en kehittäminen

kansalaisten vaikutusmahdolli-

suuksien kapeneminen

tulotaso/asukas pysyy maan kes-

kitason alapuolella

saumattomat palveluketjut saumattomat palveluketjut

Osaavan työvoiman saannilla on suurin vaikutus hoivayritysten kehittymiseen. Hoivayrittäjät korostavat yrittäjyysmyönteis-

tä ilmapiiriä ja verotuksellisia kysymyksiä. Vastaavasti kuntatoimijat nostavat esiin kuntatalouden tilanteen ja palvelustrategian

sisällön. Yrittäjät eivät koe teknologian hyödyntämistä tärkeäksi, mutta kuntatoimijat pitävät sitä yhtenä kehittämisen osa-alueena.

Näkemyseroon saattaa vaikuttaa hoivayrittäjien jääminen kunnallisten palvelujen teknologisen kehittämisen ulkopuolelle. (ks.

taulukko 7)

1616

Taulukko 7. Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Kanta-Hämeessä

Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavat tekijät Kanta-Hämeessä

Suuri vaikutus Melko suuri vaikutus Kohtuullinen vaikutus

Hoivayrittäjät Kuntatoimijat hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijatosaavan työvoiman saanti

osaavan työvoiman saanti

palveluseteli palveluseteli edullinen kustannustaso

edullinen kustannustaso

siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon

siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon

kotitalous-vähennys

kotitalous-vähennys

lainsäädännön uudistukset

lainsäädännön uudistukset

väestön vanheneminen

väestön vanheneminen

yksityisen hoidon kuntalisä

yksityisen hoidon kuntalisä

seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut

seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut

yrittäjyys-myönteinen ilmapiiri

kuntatalouden tilanne

elintason nousu elintason nousu etähoitomenetel-mien kehitys

etähoitomenetel-mien kehitys

viranomaisten välinen yhteistyö

viranomaisten välinen yhteistyö

palvelustrategian sisältö

yritysten yhteistyö ja kumppanuudet

muutokset yritysverotukses-sa

teknologinen kehitys

liikenneyhteydet sopivien maa-alueiden ja tilojen saatavuus

valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat

palvelustrategian sisältö

yritysten sijaispalvelujärjes-telmän käyttöönotto

valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat

kuntatalouden tilanne

kunnan omien palvelujen rajaaminen

teknologinen kehitys

sopivien asuintonttien saatavuus kotitalouksille

sopivien maa-alueiden ja tilojen saatavuus

Kanta-Hämeen organisaatioiden yhteistyössä tapahtuva toiminta

liikenneyhteydet

yrittäjyysmyöntei-nen ilmapiiri

3.3 ERIKOISTUNUT HOIVAYRITYS EROTTUU

Oman osaamisen lisääminen on yrittäjien tärkein tulevaisuuden tavoite. ”Yhteiskunta muuttuu yritysten ympärillä ja se tuo uu-

sia asioita. Eri asiakasryhmät ja kokonaisuuden hallinta vaatii osaamisen kehittämistä.” Yritysten erikoistuminen on mahdolli-

suus erottua ja keino pärjätä kilpailussa. Palvelujen kehittäminen ja tuotekehittely sekä henkilöstön lisääminen ovat hoivayritys-

ten keskeisimpiä tavoitteita tulevaisuudessa oman osaamisen kehittämisen lisäksi. Henkilöstön lisäämisestä huolimatta taloudel-

lisen tilanteen parantamista ei pidetä yritysten tavoitteena.

Palvelujen kehittämisestä ja tuotekehittelystä huolimatta muun palvelun kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääminen osak-

si palvelutarjontaa ei ole hoivayrittäjien tulevaisuuden tavoitteena. Sen sijaan uudet kalusto- ja laitehankinnat, yritystoiminnan ja

-tilojen laajentaminen, palvelutarjonnan lisääminen sekä uusien toimipaikkojen perustaminen nähdään tavoittelemisen arvoise-

na. ”Laajennan ja rakennan varmaan hoivakotia taas jossain päin maailmaa.”

Kanta-Hämeen hoivayrityksissä on potentiaalia palveluinnovaatioiden syntymiselle. Suuntaamalla alueen innovaatiotoimijoi-

den palveluja hoivayritysten tueksi on mahdollista kehittää koko palvelutarjontaa.

1717

3.4 YHTEISTYÖLLÄ TUETAAN HOIVAYRITTÄJYYTTÄ

Hoiva-alan yrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys, vaikka sijaispalvelujärjestelmän käyttöönoton vai-

kutusta hoivayrittäjyyden kehittymiseen ei pidetä merkittävänä. Sijaispalvelujärjestelmä on jo käytössä Hämeenlinnan seudun

kunnallisissa palveluissa. Sen kautta tarjotaan eripituisia sijaisuuksia terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja alan opiskelijoille eri-

koissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen eri työpisteissä. (www.sijaispalvelu.fi) Yrittäjät tarvitsevat kuntien

tavoin sijaispalvelua, mutta he eivät usko yhteisen palvelun toteuttamiseen kuntien kanssa.

HOIVAYRITTÄJIEN ERITYISPALVELUJEN TARVE:sijaispalvelukoulutuspalvelutyritysneuvontaverkostoitumistilaisuudetmentortoimintatutkimus- ja kehittämispalveluthoiva-alan toimijarekisteri yrityshautomotoiminta

3.5 KUNNAT JA KOULUTUSORGANISAATIOT HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄJIÄ

Hoivayrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioilla, seu-

dullisilla elinkeinoyhtiöillä ja niiden yhteydessä toimivilla yrityskeskuksilla sekä Sosiaalikehitys Oy:llä on kohtuullinen merkitys. (ks.

kuvio 10)

0

10

20

30

40

50

60

en osaa sanoa

ei ole m

erkitystä

merkitys vähäinen

kohtuullinen m

erkitys

melko suuri m

erkitys

suuri merkitys

sosiaali- ja terveysalankoulutusorganisaatiososiaalikehitys

seudulliset elinkeinoyhtiöt

kunta

maakuntaliitto

lääninhallitus

Kuvio 10. Eri tahojen merkitys hoivayritysten kehittämiseksi Kanta-Hämeessä

Hoivayrittäjien mukaan alueen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö toteutuu parhaiten koulutusten kautta.

Tärkeä yhteistyömuoto on myös yrittäjien linkittäminen oppilaitosten opetustyöhön. Sen sijaan opetushenkilökunnan ”tutustu-

misjaksoilla” työelämään ei nähdä olevan juurikaan merkitystä. (ks. kuvio 11)

1818

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

koulutusorganisaatioidentoteuttama koulutus

koulutusorganisaatioidentoteuttama tutkimus- ja

kehitystyö

opiskelijoiden harjoitteluyrityksessä

opetushenkilökunnanharjoittelu yrityksessä

yrittäjien käyttö vierailevinaluennoitsijoinaoppilaitoksissa

koulutusorganisaatioiden jayritysten yhteiset hankkeet

en osaa sanoaei ole merkitystämerkitys vähäinenkohtuullinen merkitysmelko suuri merkityssuuri merkitys

Kuvio 11. Kanta-Hämeen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisen yhteistyön merkitys hoivayrittäjyyden kehittämises-

sä

3.6 HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TILAA KEHITTYÄ KANTA-HÄMEESSÄ

Kanta-Hämeen hoivayrittäjien ja kuntatoimijoiden mukaan hoivayrittäjyyden kehittymistä kuvaavat seuraavat tulevaisuusväittä-

mät:

• hoiva-alan yritystoiminta lisääntyy

• asukkaat selviytyvät pidempään kotona yritysten tuottamien koti- ja tukipalvelujen avulla

• sosiaali- ja terveyspalvelut lähentyvät toisiaan yritysten tuottamissa palveluissa

• hyvinvointialan yritykset tuottavat palveluja yhteistyönä palveluntuottajarenkaassa

• liikuntapalvelujen tukien lisääminen edistää ikääntyneen väestön omatoimista liikkumista

• palvelusetelin käyttö laajenee koko maakuntaan

• sähköinen tiedonhallinta parantaa asukkaiden tietoa palvelumahdollisuuksista

Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä.

Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle

vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään

suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannetta.

1919

4 YRITTÄJIEN JA KUNTATOIMIJOIDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI

Tähän kappaleeseen on koottu yrittäjien ja kuntatoimijoiden toimenpide-ehdotuksia hoivayrittäjyyden kehittämiseksi. Tarkemmat

ehdotukset toimenpiteistä on koottu liitteiden 2 ja 3 taulukoihin. Kappaleessa kuvatut toimenpiteet perustuvat kappaleessa 2

kuvattuun Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden nykytilaan ja kappaleen 3 tulevaisuuden kehitysnäkymiin, jossa ongelma-alueina ja

kehittämiskohteina nousivat esille erityisesti osaamisen vahvistaminen koulutuksen ja verkostoitumisen kautta sekä tiedonvälitys

kuntien ja yritysten välillä.

4.1 OSAAMISESTA HOIVAYRITTÄJIEN VAHVUUS

Oman osaamisen kehittämisen katsottiin vaikuttavan yritystoiminnan kehittymiseen: ”Toimintaan tulee varmuutta ja uskallusta

markkinoida kun tietää osaavansa, lisää uskottavuutta.” Osaamisen kehittäminen nähtiin toimintaa mahdollistavana ja moni-

puolistavana. Hoivayrittäjien mielestä Kanta-Hämeen alueen tulisi jatkossakin tukea yrittäjien oman osaamisen kehittämistä ja

järjestää hoivayritysten toiminnan kehittymiseksi yhteistä koulutusta ja yhteisiä toimintoja. Yrittäjillä on kehitystarpeita mutta pu-

laa kehittämiseen ja kouluttautumiseen vaadittavasta ajasta.

Hoivayrittäjät kaipaavat eniten lisäohjausta verkostoitumisessa, kilpailuttamisessa, markkinoinnissa ja hinnoittelussa.

Ammatillisen osaamisen lisäksi osaamisen markkinointi ja yhteistyötaidot ovat yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä. ”On lu-

nastettava oma osaamisensa toistuvasti ja koko ajan. Epäonnistumisille ei ole varaa.” Yhteistyöprojekteja, kuten esimerkiksi

Forssan seudulla toteutettu ”Mää itte kotona” vanhustenhuollon kehittämishanke v. 2007 – 08, pidetään hyvänä ja vastaavia

toivotaan lisää.

Hoivayrittäjät toivovat mahdollisuutta monipuoliseen työn ohessa tapahtuvaan aikuisopiskeluun lähellä kotipaikkakuntaa se-

kä työn ohella tapahtuvaa yrittäjäkoulutusta. Räätälöityä yritystarpeista lähtevää koulutusta ja mentortoimintaa pidetään hyvänä.

Hoivayrittäjien kaipaama uusi lisäkoulutus: hoiva-alan eri toimialoja koskevat erikoistumiskoulutuksetyhteiseen tietokantaan liittyvä koulutusatk-koulutusneuvotteluun ja markkinointiin liittyvä koulutuslisätietoa eri yritysten tarjoamista palveluista ja hoiva-alan erityispiirteistähyvä johtamistaito ja esimiestyöyrittäjänä oleminentaloushallintoeri asiakasryhmien ja kokonaisuuden hallinta

Osaamistarpeiden kartoittamisessa hyvä toimintatapa on koulutusta tarjoavien organisaatioiden toteuttama koulutustarveky-

sely ja koulutustiedon saavutettavuuden kannalta koulutusorganisaatioiden lähettämä koulutuskalenteri.

Hoivayrittäjien oma aktiivisuus on tärkeää tuen ja koulutuksen saamisen kannalta. Yrittäjille tarjottavien tukipalvelujen toivo-

taan olevan maksuttomia ainakin perustamisvaiheessa. Tarpeellisista koulutuspalveluista ollaan valmiita maksamaan kohtuulli-

nen hinta.

4.2 VERKOSTOITUMISELLA VAHVISTETAAN OSAAMISTA

Hoivayrittäjien tärkeimmät erityispalvelutarpeet ovat sijaispalvelu, koulutuspalvelut, yritysneuvonta ja verkostoitumistilaisuudet.

Sijaispalvelua ehdotetaan toteutettavaksi hoiva-alan hanketoiminnan kautta, jolloin sijais-/extraaja-palvelua voidaan hoitaa koor-

dinoidusti. Lisäksi esitetään opiskelijoiden käyttöä sijaistyövoimana.

Hoivayrittäjät voisivat mielestään verkostoitua nykyistä enemmän, tiedottaa aktiivisemmin, kutsua kunnan ihmisiä yrityksiin

2020

vierailulle, järjestäytyä yhteen ja tuoda hoivayrittäjyyttä positiivisesti esille. Aiemmin toteutunutta yritysten välistä yhteistyötä ei

koeta aidoksi verkostoitumiseksi, joka saattaa johtua pitkistä etäisyyksistä ja keskinäisestä kilpailusta. Verkostoitumisen mahdolli-

suuksia yrittäjät näkevät tulevaisuudessa esimerkiksi markkinoinnissa, sijaisverkostoissa ja tuurausringeissä.

Yhteistyömahdollisuuksia muiden toimialojen kanssa on pääasiassa koulutus- ja asiantuntijapalveluissa. Verkostoitumista

edistää kontaktit yrittäjäyhdistyksessä ja markkinointiyhteistyö. Vaikka verkostoitumistarvetta muiden toimialojen kanssa pidetään

vähäisenä, käyttävät hoivayrittäjät paljon alihankkijoita yritystensä toiminnassa mm. kiinteistönhuollossa ja taloushallinnassa.

Kansainvälinen verkostoituminen nähdään asiakkaiden kansainvälistymisenä monikulttuurisuuden lisääntymistä ja kielitai-

toasioiden huomioon ottamista. Hoivayritykset voivat hyödyntää kansainvälisiä hyvinvointialan näkemyksiä tuotekehityksessään.

Myös palvelujen vientimahdollisuuksiin uskotaan. Hoivayritykset valmistautuvat kansainvälistymiseen esimerkiksi ottamalla vas-

taan kansainvälisiä opiskelijoita harjoittelijoiksi.

4.3 HOIVAYRITTÄJYYS TUNNETUKSI TEHOSTETULLA MARKKINOINNILLA JA TIEDOTTAMISELLA

Hoivayrittäjät toivovat, että kuntatoimijat tutustuisivat yrityksiin ja yritysten yksilöllisten palvelujen tuottamismahdollisuuksiin ny-

kyistä paremmin. Asenteisiin tulisi saada muutos. Asenne ”yrittäjät vievät kunnan palvelut” pitäisi muuttaa ”yrittäjät tukevat kun-

taa” näkökulmaksi. Kiinnittämällä enemmän huomiota yrittäjyyteen liittyvään tiedottamiseen voidaan vaikuttaa myös asentei-

siin. Hoivayritykset kokevat kuntien tiedottamisen puutteelliseksi ja kunnat yrityksistä saatavat tiedot huonoiksi (ks. kappale 2.3).

Kuntien tulisi tuoda enemmän esille tarpeitaan ja yritysten tulisi aktiivisesti markkinoida palvelujaan.

Hoivayritykset korostavat tiedottamisessa omaa aktiivisuutta. Yritysten tulee markkinoida palvelujaan suoraan kunnille ja

pitää kunnat ajan tasalla palvelutarjonnastaan. Markkinointi on tehtävä henkilökohtaisesti. Tuotteistetut palvelut ja luotettava toi-

minta ovat yrityksen menestymisen kannalta merkittäviä tekijöitä. Hoivayritysten tulee huolehtia palvelutietojensa saatavuudesta,

jotta asiakkaiden mm. kuntien palveluvalintojen tekeminen on mahdollista.

Kuntiin kohdistetun markkinoinnin ongelmaksi koetaan erityisesti väen vaihtuminen kuntaorganisaatioissa. Kuntien tulisi

säännöllisesti päivittää tiedot yritysten yhteyshenkilöistä. Kuntien ja yritysten välisen tiedottamisen voisi hoitaa kunnassa toimiva

koordinaattori, joka olisi selvillä mitä on tapahtumassa ja kuka tekee mitäkin.

Kunnat toivovat maakunnan hoivayrityksistä yhtenäistä rekisteriä, josta näkee ennakkoperintärekisterissä olevat yritykset.

Olemassa olevat toimijarekisterit ovat hyvin sekalaisia ja niiden yhtenäistäminen on tarpeellista. Etelä-Suomen lääninhallituksen

ylläpitämistä rekistereistä ei ole eriteltynä Kanta-Hämeen tietoja. Rekisterissä ei myöskään ole eriteltyä tietoa palveluja tuotta-

vista yrityksistä vaan niissä on sekä yritysten että järjestöjen ja yhdistysten tiedot. Maakunnan oman hoivapalveluyritysrekisterin

toteuttaminen ja ylläpitäminen selkeyttäisi melko hajanaista tiedonhankintaa. Alueen hoivayrittäjien ja kehittäjäorganisaatioiden

kokemusten pohjalta toimijarekisteriä suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota yritysten jaotteluun yrityksen toiminnan elinkaa-

ren vaiheen mukaan, ettei kauan toiminut yrittäjä saa alkavan yrittäjän postia.

Hoivayrittäjät pitävät ulkoista ohjausta (lait, lupa-asiat ja laadunvalvonta) välttämättömänä. He kokevat saaneensa neuvon-

taa ja ohjausta tarpeen vaatiessa. Laki- ja lupaviidakossa on selkeyttämisen tarvetta ja eri lakeja koskevien oppaiden laatimiseen

tulisi panostaa. Hoivayritysten palvelujen valvonnasta ja ohjauksesta vastaavien viranomaistahojen tulisi olla perillä arjen työstä.

Yrittäjiltä edellytetään avointa yhteistyötä mutta valvonta, laatuvaatimukset ym. yrityksiltä vaaditut edellytykset koetaan kunnan

omaa tasoa tiukemmiksi.

2121

5 ONKO KANTAHÄMÄLÄISELLÄ HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TULEVAISUUTTA - TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMAT JA KEHITTÄMISEN PULLONKAULAT

Tehdyn selvityksen mukaan kantahämäläiset hoivayrittäjät ovat varsin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. He tunnistavat yritys-

toimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen.

Kanta-Hämeessä on paljon hoivayrittäjyyden kehittäjiä ja kehittämistoimenpiteitä tehdään monen eri organisaation toimes-

ta. Toiminta on kuitenkin hajanaista ja osin myös päällekkäistä. Maakunnasta puuttuu yhteinen visio hoivayrittäjyyden

tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden on oltava nykyistä parempaa – priorisoinnissa

ja panostuksessa on onnistuttava. Onnistumisen ratkaisee se, mitä konkreettisesti tehdään, saadaan aikaan ja millä on todellista

vaikuttavuutta.

Kehittämishaasteet on jaettu ulkoisiin (kohta 5.1) ja sisäisiin (kohta 5.2) ja ne kuvaavat niitä keskeisiä muutostrende-

jä/kysymyksiä joita sekä yrittäjien, kuntatoimijoiden sekä kehittäjien pitäisi entistä aktiivisemmin pohtia ja ottaa huomioon.

Keskeisimmät kehittämisen ”pullonkaulat” on koottu alla olevaan laatikkoon.

Onko maakunnassa kaikki hyvin vai onko kysymys siitä, että mahdollisia uhkakuvia ei nähdä tai haluta nähdä?

HOIVAYRITTÄJYYDEN YDINHAASTEET KANTA-HÄMEESSÄ:• verkostoitumisen hyödyntäminen – veturiyritykset• pienten toimijoiden verkottuminen • yritysten kasvuhaluttomuus• innovatiivisuuden käyttöönotto, uusien innovatiivisten yritysten synty (uudet raikkaat liikeideat)• liiketoimintaosaamisen lisääminen• sähköisen liiketoiminnan ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen• ammattitaitoisen työvoiman saaminen, kilpailu työvoimasta kasvaa• yrittäjäkunnan ikääntyminen – jatkajat?• hoivayrittäjyyden kehittäjien yhteinen visio puuttuu

5.1 YRITYSTEN ULKOPUOLELTA TULEVAT HAASTEET

JULKINEN SEKTORI – KILPAILIJA VAI KUMPPANI ?

Julkinen sektori avaa markkinoitaan. Mitä tapahtuu kuntien hankintapolitiikalle ja voivatko yrittäjät siihen vaikuttaa? Onko osa-

puolilla todellista tahtoa yhteistyöhön?

Kunnissa palvelujen hankintaan ei ole panostettu riittävästi; ei tiedetä mitä on tarpeen ostaa ja mitä se todella maksaa.

Tuotteistaminen on vasta alkutekijöissään. Palveluhankintastrategiat puuttuvat ja muutoksiin reagoidaan hitaasti. Kuntien hankin-

tapolitiikan jäntevöittäminen parantaisi yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa.

Kunnat yhdistävät voimiaan, jolloin ostajataho kasvaa. Ostettaessa suurempia kokonaisuuksia, yksittäinen pieni yritys ei

enää pysty vastaamaan tarjoukseen. Yritysten hintakilpailukyky on ollut kohtalaisen hyvä, koska yrittäjien oma panos tuotannossa

on merkittävä. Tulevaisuudessa tuotantomäärien ja yritysten kasvaessa sekä laatuvaatimusten kiristyessä palveluja ei ole mah-

dollista tuottaa nykyisellä hintatasolla.

Pääsevätkö yrittäjät vaikuttamaan kuntien päätöksiin? Yhteistyöstä puhutaan paljon, mutta muodostuvatko asenteet ja totu-

tut käytännöt aidon yhteistyön kehittymisen esteeksi - puolin ja toisin?

ELINKEINOPOLITIIKAN TUKI – OLISIKO AIKA JO KYPSÄ?

Tukeeko maakunnan elinkeinopolitiikka hoivayrittäjyyden kehittymistä – mitä konkreettista on tehty?

Hoivayritykset – muiden yritysten tavoin - lisäävät bruttokansantuotteen kasvua, luovat työpaikkoja ja tuovat kuntiin verotuloja.

Hoivayrittäjyyden merkitys maakunnan kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritysten kehit-

2222

tämisedellytysten parantamiseksi ei juurikaan ole tehty. Hoivayritysten tiedot yritystoimintaa tukevien palvelujen saatavuudesta

ovat huonot yrityspalvelujen heikon markkinoinnin vuoksi. Kanta-Hämeen hoivayrityksistä voimakkaasti kasvuhaluisia on vain

vähän. Työvoimaintensiivisyys vaikeuttaa kasvua (kustannukset).

Miten maakunnan elinkeinopolitiikkaa tullaan suuntaamaan hoivayritysten synnyttämiseksi ja paikkakunnalle houkuttelemi-

seksi? Millaista tukea yritykset tulevat saamaan ja miten palveluista tiedotetaan?

VERKOSTOT KUNTOON – YKSIN ET PÄRJÄÄ

Tulevaisuuden liiketoiminta on verkottunutta ja monialaista osaamista vaativaa.

Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat hoiva-alan yritysrakennetta ja yritysten markkina-alueita. Suomeen syntyy valtakun-

nallisesti palveluja tuottavia yrityksiä ja Suomen markkinoilla toimii tulevaisuudessa nykyistä enemmän ulkomaisia yrityksiä.

Pääsääntöisesti palvelut tuotetaan edelleen mahdollisimman lähellä asiakkaan kotia, mutta tuotannosta vastaava yrittäjä tai yritys

saattaa olla hyvinkin kaukana. Ison verkostoyrityksen vahvuutena on suurempi kokonaismassa ja näkyvyys sekä mahdollisuus

tarjota monipuolisia palvelukokonaisuuksia saman katon alta. Pienten yritysten verkostoituminen on välttämätöntä.

Suuret hoivayritykset rantautuvat pian Kanta-Hämeeseen – kannattaisiko reagoida jo nyt?

YRITYSPALVELUT – LIIKEIDEAT KIRKKAAKSI

Yrityspalvelut tukevat aloittavia yrityksiä niiden alkutaipaleella. Ovatko liikeideat sittenkään riittävän kirkkaita?

Uusille yrittäjille on tarjolla runsaasti erilaisia palveluja. Yrityksen perustajalla pitäisi olla yritystoiminnan ”ympäristöoppi” eli toimi-

ala, sen logiikka, menestystekijät, markkinat, jakelutiet, kilpailu, kilpailijat ja hinnoittelu hyvin hallinnassa. Liikeideoiden pitäisi olla

innovatiivisia ja raikkaita. Yrittäjät tarvitsevat liikeideoiden selkiyttämiseen ja kehittämiseen tukea.

Ovatko liikeideat sittenkään riittävän omaleimaisia? Syntyykö Kanta-Hämeeseen liikaa uusia yrityksiä, joiden liikeideat ovat

lähes identtisiä? Olisiko Kanta-Hämeessä mahdollisuuksia uudenlaisille toimialarajat ylittäville palveluyrityksille?

OMISTAJANVAIHDOKSET – KUKA JATKAISI?

Hoivayrittäjien keski-ikä on suhteellisen korkea. Olisiko aika ryhtyä toimenpiteisiin?

Jatkajan löytäminen on yrityksen jatkuvuuden kannalta yksi kriittisimmistä kohdista. Sukupolven-/omistajanvaihdokset tulevat

ajankohtaisiksi hoiva-alalla seuraavan kymmenen vuoden aikana toimialan yrittäjien keski-iän ollessa lähempänä 50 vuotta.

Omistajanvaihdoksiin on arvioitu menevän keskimäärin 3-5 vuotta, joten vaihdoksen suunnittelun aloittaminen hyvissä ajoin on

tärkeää. (Stenholm ym. 2007)

Alueen yrityspalveluja tarjoavien tahojen tulisi ottaa vaihdoksiin liittyvät asiat huomioon. Myös alan opiskelijoiden yrittäjyys-

opetuksessa ja alkavien yrittäjien koulutuksessa tulisi käsitellä näitä asioita. Kanta-Hämeessä omistajanvaihdoksiin liittyvät pal-

velut ovat hajanaisia ja niistä tiedotetaan huonosti. Pitäisikö tälle ajankohtaiselle asialle tehdä jotakin? Mistä saisi tukea ja tietoa?

Entä olisiko sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista tai hoiva-alan yritystä suunnittelevista löydettävissä jatkajia toimiville hoivayrityk-

sille?

HOIVAYRITTÄJYYS TUTKIMUKSESSA – KEHITTÄMISEN PERUSTA

Tutkimus- ja kehittämistyö on edelleen vähäistä, mutta välttämätöntä alan kehittämisessä ja profiilin nostossa.

Hoivayrittäjyyttä koskevan tutkimuksen avulla voidaan analysoida ja kehittää yrittäjyyttä sekä sen edellytyksiä ja mahdollisuuksia

hyvinvointipalvelujen järjestämisessä.

Monet maakunnan organisaatiot ovat aktiivisesti lähteneet mukaan hoivayrittäjyyden kehittämiseen ja tulokset alkavat nä-

kyä. Systemaattinen tutkimustoiminta puuttuu kuitenkin edelleen. Pitäisikö yritysten ja kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden

yhteistyötä lisätä? Olisiko hoivayrittäjyydessä potentiaalia nousta yhdeksi maakunnan tutkimus- ja kehittämistyön painopistealu-

eeksi?

2323

INNOVAATIOTOIMINTA – NYKYPÄIVÄN SLOGAN?

Innovaatioiden sosiaalinen ulottuvuus – mistä apua ideointiin?

Alueiden kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta on innovaatiotoiminnassa. Innovaatioiden syntyminen on

useimmiten monen eri toimijan vuorovaikutuksen ja eri tapahtuman monimutkaisen vaikutuksen tulosta.

Yrityksille suunnattuja palveluita ja innovaatiotoimijoita on maakunnassa sen kokoon nähden runsaasti. Kanta-Hämeen alu-

eella toimii mm. kolme seudullista elinkeinoyhtiötä, kolme teknologiakeskusta, lukuisia koulutus- ja tutkimuslaitoksia, rahoittajia

ja edunvalvojia sekä muita innovaatiotoimintaa tukevia organisaatioita. Innovaatiopalveluiden kenttä on varsin monimuotoinen ja

vaikeasti haltuun otettava. Miten hoivayrittäjällä olisi mahdollisuus päästä innovaatiotoiminnan ytimeen?

KANSAINVÄLISTYMINEN – PIENTEN ASKELTEN POLITIIKKAA

Pientä ja paikallista – onko maakunnan hoivayrityksillä realistisia mahdollisuuksia kansainvälistyä?

Hoivapalveluyritysten tulevaisuuteen liittyvään keskusteluun on noussut yhä vahvemmin kansainvälistyminen.

Kansainvälistyminen edellyttää riittävän kilpailukyvyn saavuttamista ensin kotimaan markkinoilla. Kotimarkkinoilla saavutettu hy-

vä kansainvälinen kilpailukyky ja osaaminen luovat edellytyksiä myös palvelujen viennille. Suomalaiset yritykset ovat kiinnostu-

neita palvelujen viennistä, mutta sitä on edelleen hyvin vähän. (Palvelut 2020 2005, 48; Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja

terveydenhuollossa 2007, 47, 51)

Yrityksen kansainvälistyminen voidaan nähdä yritysten kykynä toimia ja menestyä kilpailussa omilla resursseillaan, tuotteil-

laan ja palveluillaan. Maakunnan hoivayritysten markkinat ovat vielä suurimmaksi osaksi alueellisia, joten kansainvälisille mark-

kinoille on pitkä matka. Yksittäinen pieni hoivayritys ei pysty yksin kansainvälistymään. Ja pitäisikö edes? Maakunnan yhteiset

ponnistukset yritysten kansainvälistymiseksi ovat välttämättömiä.

TYÖVOIMAN SAATAVUUS – MAAHANMUUTTAJISSAKO RATKAISU?

Ala on työvoimavaltainen – mistä löytyy tulevaisuuden tekijät?

Sosiaali- ja terveysalalla työvoimasta tulee olemaan huutava pula. Henkilöstön jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen

sekä kannustavan palkkausjärjestelmän luominen on yrityksen tulevaisuuden tärkeä kilpailutekijä. Motivoituneen henkilökunnan

osaaminen ja kehittäminen pitäisi nähdä tuottavuuden tärkeimpänä osatekijänä.

Pitäisikö yrittäjien ja alan koulutusorganisaatioiden tiivistää yhteistyötään? Kannustetaanko alan opiskelijoita riittävästi yrittä-

jyyteen/toimimaan yrityksissä vai näkyykö opetussisällöissä edelleen julkissektoripainotteisuus? Tuleeko maahanmuuttajien rek-

rytoinnista ainut todellinen ratkaisu henkilöstöpulaan?

5.2 YRITYSTEN SISÄISET HAASTEET

TULEVAISUUDEN ASIAKASTARPEET – MENESTYKSEN AVAIN?

Asiakkaiden ostovoima kasvaa ja suorat ostot lisääntyvät – mitä on tarjolla?

Asiakkaiden ostovoima kasvaa koko ajan ja myös suorat ostot lisääntyvät. Asiakkaiden vaatimustaso nousee, palvelujen sisällöltä

vaaditaan koko ajan enemmän. Myös palvelujen laadun vaatimukset kovenevat.

Hyvä laatu ja räätälöidyt, monipuoliset palvelut ovat yrityksen ehdoton kilpailuvaltti. Mitä palveluja uudet asiakasryhmät ha-

luavat ja mitä heille voisi tarjota? Ovatko yrityksen tuottamat palvelut ja niiden hinnat asiakkaan saatavilla? Entä miten markkina-

tilanteen muutokset tullaan huomioimaan asiakassegmentoinnissa ja markkinoinnissa?

2424

TUOTTEISTETUT PALVELUT – YRITYKSEN ELINEHTO

Sitä saa mitä tilaa – vai saako?

Tuotteistaminen ja sen kautta toteutuva palvelujen hinnoittelu on yksi tärkeimmistä toimialan kehittämistarpeista. Palvelujen si-

sällön suunnittelu ja kustannusten laskenta ovat asioita, joita asiakkaat vaativat palveluvalintoja tehdessään. Myös tuottavuuden

ja laadun kehittäminen korostuvat tulevaisuudessa. Palvelujen erilaistamisessa on kilpailuetu ja voimavara. Asiakaslähtöisten,

laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen lisäksi myös uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen ja tuotteistaminen yri-

tysten yhteistyönä on tärkeää. Miten tämä hoidetaan?

TEKNOLOGIA – KÄYTTÄMÄTÖN LUONNONVARA

Teknologian hyödyntäminen palvelutuotteissa ja asioinnissa on edelleen lapsenkengissä. Mikä tekniikassa pelottaa?

Tietoyhteiskunnan jatkuvasti kehittyessä on otettava huomioon asiakkaiden/omaisten valmiudet, mahdollisuudet ja haluk-

kuus soveltaa informaatioteknologiaa palveluissa. Palveluja on jo totuttu varaamaan, tilaamaan ja maksamaan sähköisesti.

Seuraavatko hoivayrittäjät tätä kehitystä riittävästi ja onko konkreettisia suunnitelmia sähköiseen liiketoimintaan jo olemassa?

Hyvinvointiteknologiaosaaminen lisää yritysten mahdollisuuksia hoitaa yhä vaativampia asiakkaita. Miksi teknologian mah-

dollisuuksia ei edelleenkään tunnisteta ja tunnusteta? Ovatko hoivayritykset jäämässä kehityksestä?

YRITTÄJÄN PROFIILI – HOITAJA VAI BUSINEKSEN TEKIJÄ?

Yrittäjäominaisuudet, kuten liiketalousosaaminen ja riskinotto, korostuvat tulevaisuudessa. Tarvitaanko hoivan alueelle ammat-

tiyrittäjyyttä?

Hoivayrittäjät ovat motivoituneita ja jaksavia. Yrittäjän ammattitaidon ydin voi olla hoitajan ”käden, pään ja sydämen yhteistyötä”

vaativa osaaminen, mutta se ei riitä. Kovenevassa kilpailussa tarvitaan rohkeutta, innovatiivisuutta, riskinottokykyä ja kilpailuase-

telmien sietoa. Asiantuntijuus ja sen tunnistaminen on keskeistä. Yritysten omien kehittämistarpeiden etsiminen ja jatkuva kriitti-

nen itsearviointi sekä benchmarkkaus on kehittymisen edellytys.

Voiko yritystoimintaa kehittää niin, että eettisyys, asiakaslähtöisyys ja business kulkisivat tasapainoisesti rinnakkain? Vai tulee-

ko hoivayrittäjyydestä kovenevan kilpailun myötä vain yksi busineksen osa-alue?

TOIMIALOJEN YHTEISTYÖ – NOPEAT SYÖVÄT HITAAT

Yritysyhteistyö muiden toimialojen kanssa on vähäistä. Uskalluksen puutettako?

Maakunnan kehittämistyön ydinasioina nähdään toimialojen ja erityisesti niiden rajapintojen ylittäminen, tuotekehitys ja osaami-

nen. Tarvitaan klusteroitumista, verkostoitumista toimialalla ja toimialan rajapinnoilla.

Alueen palveluyrityksissä on varsinaisia tuote- tai palveluinnovaatioita syntynyt melko vähän. Toimialojen välisen yhteistyön

puute rajoittaa uusien mahdollisuuksien löytämistä. Kulttuuriin, vapaa-aikaan ja viihtymiseen liittyvien palvelujen kysyntä tulee li-

sääntymään. Pienet hoivayritykset eivät tulevaisuudessa enää pysty yksin vastaamaan asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin. Kenellä

on eniten luovia ideoita ja rohkeutta tarttua tilaisuuteen?

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN – JATKUVA ORAVANPYÖRÄ

Osaamista pitää kehittää – tuttu juttu. Mutta millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa?

Yritysten sisäisen osaamisen tulisi olla monipuolista ja monialaista. Jos yritys ei pysty kehittämään osaamistaan, on sen vaike-

aa päästä markkinoille ja menestyä kilpailussa. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti liiketoiminta-, verkostoitumis-, ennakointi- ja

kansainvälisyysosaamista. Myös muutosorientoituneen ajattelun kehittäminen on välttämätöntä.

Koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa on yritysten ja koulutusorganisaatioiden tiiviillä yhteistyöllä suuri merkitys.

Onko yhteistyö riittävän monipuolista? Onko koulutussisällöissä tarpeeksi painotettu tulevaisuuden osaamistarpeita?

2525

ENNAKOINTI – VOIKO TULEVAISUUDESTA TIETÄÄ?

Osataanko palvelutarpeiden muutoksia ennakoida ja toimia proaktiivisesti? Vai onko katse liikaa tässä päivässä?

Globaali talous vaatii yrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Menestyvällä yrittäjällä on kyky tunnistaa uusia

liiketoimintamahdollisuuksia ja halu tehdä niistä kannattavaa liiketoimintaa. Mitä aktiivisemmin ja ennakoivammin yritys suhtau-

tuu tulevaisuuteen, sen paremmin se menestyy toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa. Silti moni yritys toimii reaktiivisesti ja

ilman riittävän selkeää visiota tulevaisuudesta.

Maakunnan tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Alueella tarvitaan proaktiivisuutta, aktiivista ennakointityötä ja tulevaisuuden

kriittisten menestystekijöiden tunnistamista jotta elinkeinoelämä – myös hoivayrittäjyys – voisi kehittyä.

2626

6 HOIVAYRITTÄJYYS NOSTEESEEN – KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET

”Olennaista ei ole, miten vastataan kilpailuun vaan miten tehdään kilpailu merkityksettömäksi” (W. Chan Kim & Renée

Mauborgne, Sinisen meren strategia, 2007).

Kehittämisen painopistealueet pohjautuvat sekä hoivayrittäjyyden nykytilaan että tunnistettuihin tulevaisuuden kehittämishaas-

teisiin ja ne on jaettu kahteen eri kategoriaan: 1) kehittämisohjelman laatiminen (ks. kohta 6.1) ja 2) muut kehittämis-

alueet (ks. kohta 6.3). Kehittämisohjelma tähtää maakunnan hoivayrittäjyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Muissa kehittä-

misalueissa nostetaan esiin yksittäisiä pienempiä osa-alueita. Näitä kahta kokonaisuutta tulee viedä eteenpäin rinnakkain, jotta

vision tavoitetila voitaisiin saavuttaa.

Kappaleessa 6.3 käsitellään kehittämistoimenpiteille määriteltyjä seurantamittareita.

Hoivayrittäjyyden visio vuoteen 2015

Vuoteen 2015 mennessä Kanta-Hämeeseen on rakentunut hoiva-alan yritystoimintaa vahvistava liiketoiminnan verkosto

- hyvinvoinnin edistämisen infrastruktuuri. Verkostossa mahdollistuu hoivayrittäjyyden kehittyminen, osaamisen lisäämi-

nen ja jakaminen sekä kattava tutkimus- ja kehittämistyö. Verkostoon kuuluu palvelujen tuottajia, teknologian kehittäjiä,

kouluttajia sekä tutkijoita.

Seutukuntien palvelustrategioissa hoivayrittäjyydellä on merkittävä rooli muiden palveluntuottajien rinnalla. Maakunnan

hoivapalvelujen tuottamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja asiakkaiden omatoimisuutta tukeva toiminta yli sektorirajo-

jen. Hoivayrittäjien määrä on edelleen kasvussa ja myös yritysten koko on suurentunut. Ylimaakunnalliset yritysverkostot

tuottavat asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluja. Toimialojen välinen yhteistyö ja klusteroituminen on mahdollistanut

uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymisen. Osa verkostoituneista yrityksistä tähtää kansainvälisille markkinoille.

6.1 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA

KEHITTÄMISOHJELMAN LAATIMINEN (v. 2008 aikana):

1) Nykytila-analyysi (= valmistuva hoivayrittäjyysselvitys)

2) Kehittäjäverkoston kokoaminen

3) Vision ja mission määrittely

4) Tavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi

5) Kehittämisohjelman kytkeminen osaksi ylimaakunnallista ”Hyvinvointialan yritystoiminnan-, yrityskehitys- ja innovaatio

toiminnan aktivointi” –hanketta (Hämeenlinna, Lahti, Turku, Imatra, Lappeenranta ja Itä-Uusimaa)

6) Maakunnan toimijoiden (yritykset, julkinen sektori, 3. sektori, tutkimuslaitokset, oppilaitokset) roolien määrittely

(yhteistyö, verkostoituminen, työnjako)

7) Strategian ja toimenpide-ohjelman laatiminen, toimijoiden sitouttaminen

8) Rahoittajien kiinnittäminen kehittämisohjelmaan

9) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kiinnittäminen osaksi kehittämisohjelmaa

10) Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen (kumppanit, benchmarkkaus)

Vastuutahot: Yrittäjät, kunnat, elinkeinoyhtiöt, tutkimuslaitokset, maakuntaliitto, E-S lääninhallitus, Te-keskus, oppilaitokset,

kolmas sektori

Koordinaattori: Hämeen liitto

2727

6.2 MUUT KEHITTÄMISALUEET

Otsikon 6.2 alla kuvatut kehittämisalueet sisällytetään edellä esiteltyyn kehittämisohjelmaan. Keskeisiä vastuutahoja ovat yrittäjät,

kuntien sosiaali- ja terveystoimet, elinkeinoyhtiöt, uusyrityskeskus ja oppilaitokset. Toimijat määritellään tarkemmin ohjelman laa-

dinnan yhteydessä.

1) Yritys- ja innovaatiopalvelut

Painopisteet:

• alueellisten ja alueiden välisten hyvinvointialan kehittämispalveluiden suunnittelu ja tuotteistaminen

• yrityspalvelut, kasvuyrityspalvelut, uusyrityspalvelut

• kasvuun (ja kansainvälisyyteen) tähtäävien yrittäjien etsiminen ja tukeminen

• yritysten palvelu- ja tuotekehitysideoiden tukeminen (innovaatiotuki)

• alueellisesti jaettavat hyvinvointialan innovaatiotoiminnan ”innovaatiosetelit” yrityksille jotka haluavat testata, kehittää

tai pilotoida palveluita, teknologiaa tai konsepteja

• eläköityvien yrittäjien kartoittaminen

• hoivayrityksen perustamiseen liittyvän tiedon kokoaminen oppaaksi (pohjaksi opinnäytetyö/AMK)

• tehostettu tiedottaminen palveluista

2) Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö

Painopisteet:

• kasvuedellytyksiä yritystoiminnalle - kunnat tarjoavat korkeatasoisia ja muunneltavia tiloja monipuoliseen yritystoimintaan

• strategiakumppanuus kuntien suunnitteluprosesseissa

• yritysten ja julkisen sektorin yhteisten keskustelufoorumien järjestäminen (vetovastuu vuorotellen)

• jokaiseen kuntaan sosiaali- ja terveystoimeen yhteyshenkilö yrittäjiä varten

3) Verkostot ja toimialojen yhteistyö

Painopisteet:

• pienten palveluntuottajien resurssien yhdistäminen, verkostokumppanien etsiminen myös Kanta-Hämeen ulkopuolelta

• suorat kontaktit muiden alojen yrityksiin, yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen

• yritysten välinen tiedottaminen verkossa

• benchmarking-vierailut maakunnan ulkopuolisiin yrityksiin

• ideatyöpajat, konsultaatioapu

• sijaispalvelujärjestelmän laajentaminen koskemaan yrityksiä (yritykset yhteistyössä seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa)

• yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön uudet muodot (yrittäjät mukaan suunnitteluprosesseihin)

4) Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja koulutus

Painopisteet:

• ylimaakunnalliset hankekokonaisuudet (tulossa)

• tutkimuksen systemaattinen yhdistäminen hoivayrittäjyyden kehittämiseen, wellbeing-klusterin mahdollisuuksien

selvittäminen

• koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden aktiivinen ote t & k –toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä

• tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi, yrittäjät mukaan opetussuunnitelmatyöhön

• täydennyskoulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen tiivis yhteistyö (vuorovaikutus systemaattiseksi ja suunnitelluksi)

2828

• täydennyskoulutusta ydinosaamisen parantamiseksi, tuotteistetut yrittäjille suunnatut koulutukset (verkko-opiskelun

lisääminen)

• ylisektoraaliset koulutusmallit

5) Kansainvälistyminen

Painopisteet:

• palvelu-/hoivayrittäjyys osaksi maakunnan kansainvälistymisstrategiaa

• yrittäjät mukaan kansainvälisiin konferensseihin, omaehtoinen trendien seuraaminen

• yrittäjien omaehtoinen kielitaidon vahvistaminen

• benchmarking –matkat (elinkeinoyhtiöt järjestäjinä)

6.3 KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN SEURANTAMITTARIT

Hoivayritysten kehittymiseen liittyvien toimenpiteiden toteutumista seurataan seurantamittareilla. Lähtötasona pidetään vuoden

2007 tilannetta.

Vuoden 2010 lopussa kartoitetaan seuraavia tekijöitä:

1. Yritykset (tilastot, kyselyt)

• yritysten määrä (kasvu 20 %)

• toimipaikkojen määrä (kasvu 30 %)

• liikevaihto (kasvu 20 %)

• henkilöstön määrä (yli 5 henkilöä työllistävien yritysten määrän kasvattaminen 20 %)

• yrittäjien ikärakenne (alle 30-vuotiaiden yrittäjien määrän kasvattaminen, 60 % yrittäjistä 30-50-vuotiaita)

• yritysten muodostamien palveluntuottajarenkaiden perustaminen (1-2 kappaletta)

• sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opiskelun aikana/valmistumisen jälkeen perustamat yritykset (3-4 yritystä)

2. Yritys- ja innovaatiopalvelut (kyselyt)

• kehittämispalvelujen suunnittelu ja tuotteistaminen (yritys-, kasvuyritys-, uusyritys- ja innovaatiopalvelut) (kolme

seutukuntakohtaista tuotteistettua kehittämispalvelukokonaisuutta)

• yritysten palvelu- ja tuotekehitysideoiden tukeminen: innovaatiosetelit (1000-5000 €)

• järjestetyt benchmarking –matkat yrittäjille (1-2 krt/vuosi)

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (kyselyt)

• yritystoimintaa kehittäviä hankkeita 1-2/vuosi (mukana yrityksiä, julkinen sektori, 3.sektori sekä tutkimuslaitoksia)

• verkostoituminen maakunnan sisällä ja ylimaakunnallisesti

• kansainvälistyminen (kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä 1-2)

4. Koulutus (kyselyt)

• yrittäjyysopinnot hoivayrittäjille/-yritysten henkilökunnalle (vuodessa kuusi 1-2 illan koulutusta (4h/ilta), joissa mukana 30

yrittäjää/koulutus)

• seminaarit ja työpajat (2 seminaaria ja 2 työpajaa/vuosi)

• alan opiskelijoille suunnatut yrittäjyysopinnot ja yrityksen perustamiseen liittyvät opinnot (4 opintopisteen kokonaisuus,

2-3 perustettua yritystä)

2929

5. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö (kyselyt)

• yrittäjien osallistuminen kuntien strategiatyöhön (1 yrittäjä/kunta)

• palveluseteliä käyttävien kuntien määrä (kaikki kunnat mukana)

• jaettujen palvelusetelien määrä (vuosittain keskimäärin 500 palveluseteliä/kunta)

• kuntien ja yritysten yhteinen sijaispalvelujärjestelmä (järjestelmää käyttäneiden yritysten määrä/yrityksiin sijoittuneiden

sijaisten määrä)

Kehittämistoimenpiteiden seurannasta vastaa Hämeen liitto.

3030

LIITTEET

3131

LIITE.1 SELVITYKSEN AINEISTON KERUU

Selvitystyöhön liittyvä aineiston keruu jakautui kolmeen osaan 1) kysely Kanta-Hämeen hoivayrittäjille ja julkisille toimijoille, 2)

haastattelut hoivayrittäjille ja 3) tulevaisuustyöpaja hoivayrittäjille ja julkisille toimijoille.

Tulokset perustuvat aineistoon, joka on kerätty Kanta-Hämeen alueen asiantuntijoilta, hoivayrittäjiltä ja hoiva-alan julki-

silta toimijoilta. Tulosten tukena on Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen tilastoista koottu aineisto (www.stakes.fi).

Toimintayksikköjen tiedot ja tilastot perustuvat lääninhallitusten ylläpitämiin yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipaikka-

rekistereihin.

Selvityksessä mukana olevien hoivayrittäjien tiedot on poimittu Etelä-Suomen lääninhallituksen yksityisten sosiaali- ja ter-

veyspalveluntuottajien toimipaikkarekisteristä. Rekistereissä ovat mukana myös järjestöjen ja yhdistysten ylläpitämät toimipai-

kat, mutta ne eivät sisältyneet tämän selvityksen kohderyhmään. Tilastotietoihin perustuvissa kappaleissa 2.1.1 ja 2.1.2 järjestöt

ja yhdistykset ovat kuitenkin mukana, koska Kanta-Hämeen osalta ei ole saatavissa eriteltyä tietoa hoivayrittäjien ylläpitämistä

toimipaikoista. Yksityisissä terveyspalveluissa toimii paljon itsenäisiä ammatinharjoittajia. Selvitykseen ei otettu mukaan ammatin-

harjoittajia, jotka usein harjoittavat toimeaan yli sektorirajojen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

1) kysely Kanta-Hämeen hoivayrittäjille ja julkisille toimijoille

Kanta-Hämeen alueen hoivayrittäjille (140) ja kuntatoimijoille (82) lähetettiin kysely kesällä 2007. Kuntatoimijoille suun-

nattua kyselyä lähetettiin Kanta-Hämeen kuntien kunnanjohtajille, sosiaalitoimen johtotehtävissä oleville (sosiaali-/perusturva-

johtajat sekä vanhus-, päivähoidon- ja vammaishuollon johtajat) ja maakunnassa toimiviin terveydenhuollon kuntayhtymiin.

Vastausprosentti hoivayrittäjäkyselyssä oli 26,1 %. Julkisten toimijoiden kyselyyn vastauksia tuli Kanta-Hämeen kaikista 16 kun-

nasta. Vastausprosentti oli 40,3 %. (ks. kuvio 12).

0112233445

Forssa

Hattula

Hauho

Hausjärvi

Humppila

Hämeenlin

na

Jana

kkala

Jokio

inen

Kalvola

Lammi

Lopp

i

Renko

Riihim

äki

Tammela

Tuulos

Ypäjä

Kuvio 12. Vastanneiden kuntatoimijoiden edustama kunta (=vastausten määrä kunnittain)

2) haastattelut hoivayrittäjille

Kyselyn vastausten pohjalta laadittiin haastattelurunko. Syyskuussa 2007 haastateltiin kuutta sosiaali- ja terveysalan yrittäjää.

Kooltaan ja yrittäjätaustaltaan erilaiset yritykset sijoittuvat Kanta-Hämeen kolmeen seutukuntaan.

3232

3) tulevaisuustyöpaja hoivayrittäjille ja julkisille toimijoille

Kysely- ja haastattelutuloksista nostettiin esille Kanta-Hämeen alueen kehittämistarpeet, erityisesti siihen liittyvät mahdol-

lisuudet ja uhat. Marraskuussa 2007 järjestettiin tulevaisuustyöpaja Kanta-Hämeen alueen hoivayrittäjille sekä kehittäjäorgani-

saatioiden ja kuntien toimijoille. Työpajassa pohdittiin yritys- ja aluenäkökulmasta toimintatapoja hoivayrittäjyyden kehittämiseksi

Kanta-Hämeen alueella sekä eri tahojen roolia ja vastuuta Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittämiseksi. Työpajaan osallistui

12 henkilöä. Heistä 7 oli yrittäjiä.

3333

LIITE 2. HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUSTYÖPAJA YRITTÄJYYSRYHMÄ 9.11.2007

Hoivayrittäjyyden haasteet

Toimenpiteet hoivayrittäjyyden kehittä-miseksi

Hoivayrittäjyyttä kehit-tävät tahot

Hoivayrittäjyyden kehittäminen yrittäjyysnäkökul-masta

1. Kuntien kilpai-luttamisosaami-nen

Kilpailuttamisasiantuntijoiden kouluttami-nen kuntiin. Koulutussisältöinä ammatillinen osaaminen ja taloushallinto. Kilpailuttamista toteutettaessa moniammatillisen kilpailutta-mistyöryhmän kokoaminen. Kilpailuttamiseen liittyvistä aikatauluista kiinnipitäminen sankti-on uhalla.

Sosiaali- ja terveysminis-teriön vastuulla tulisi olla kilpailuttamiseen liittyvän ohjeistuksen laatiminen ja välittäminen kuntiin

2. Kuntien kilpai-luttamiskriteerit

Pienyrittäjyys tulisi huomioida kilpailutusta tehtäessä. Kuntien tehdessä päätökset hin-taan eivätkä kokonaistaloudelliseen edullisuu-teen perustuen pärjäävät isot tuottajat pieniä paremmin. Isoilla yrityksillä mahdollisuus tuottaa palvelut pieniä edullisemmin.

Sosiaali- ja terveysminis-teriön vastuulla tulisi olla kilpailuttamiseen liittyvän ohjeistuksen laatiminen ja välittäminen kuntiin

3. Puute pätevistä työntekijöistä

Yrittäjien järjestämä yrityksen omista tarpeis-ta lähtevä uusien työntekijöiden koulutus. Yritysten pystyttävä tarjoamaan henkilöstöl-leen kilpailukykyinen palkka ja panostettava työhyvinvointiin. Työntekijälle tulee antaa tilaa oman työn järjestelyihin ja luottamusta.

Hoivayrittäjät ovat itse vas-tuussa koulutuksen järjes-tämisestä, palkkauksesta, työhyvinvoinnin ylläpitämi-sestä ja töiden organisoimi-sesta. Koulutuksen toteut-tajataho voi olla esimerkiksi paikallinen koulutusorgani-saatio.

4. Puute pätevistä sijaisista

Yritysten yhteisen sijaisfoorumin organisoimi-nen. Yrityksissä harjoittelevien opiskelijoiden rekrytoiminen yritysten sijaisiksi.

Työvoimatoimisto, sijais-palveluja tarjoavat yritykset, koulutusorganisaatiot

5. Markkinoiden kehittymätön hin-tatietoisuus

Hintatietoisuuden kehittäminen sekä yrityk-sissä että julkisissa organisaatioissa. Kuntien hinnat tulisi olla nähtävillä, jotta ymmärrys yritysten hintoja kohtaan kasvaa. Kuntien tuotteistamiseen ja hinnoitteluun liittyvää osaamista olisi kehitettävä. Markkinoiden hin-tatietoisuutta voidaan kehittää huomioimalla hinnat osana tehokasta markkinointia.

Yrittäjät ovat itse vastuussa oman yrityksensä markki-noinnista, koulutuspalvelu-jen tarjoajat, yrittäjien käyt-tö mentoreina osana kou-lutusta tai yrityspalveluja

6. Markkinointi kuntayritysyhteis-työssä

Aloittaville yrittäjille ei korosteta riittävästi aloi-tusvaiheessa markkinoinnin tärkeyttä ja sen huomioimista kustannuslaskelmissa. Kuntien ja yritysten välisten henkilökohtaisten kontak-tien tärkeyttä tulisi korostaa osana palvelujen markkinoimista. Yritysten välistä mentorointia kehittämällä sekä lähellä yrittäjiä olevia edul-lisia koulutuksia tarjoamalla voidaan parantaa yritysten markkinointiosaamista.

Yrittäjät ovat itse vastuussa oman yrityksensä markki-noinnista, koulutuspalvelu-jen tarjoajat, yrittäjien käyt-tö mentoreina osana kou-lutusta tai yrityspalveluja

7. Tuottajien pal-velujen vertailta-vuus

Kuntien viranhaltijoiden ammattitaidon pa-rantaminen ja kilpailutusten avoimuuden lisääminen (hintojen julkistaminen). Kuntien ja yritysten palvelujen tuotteistamisen yh-tenäistäminen. Kilpailua vääristävien tukien poistaminen.

Kunnat ja erityisesti hoiva-alaan erikoistuneet kunta-koordinaattorit

3434

Hoivayrittäjyyden haasteet

Toimenpiteet hoivayrittäjyyden kehittä-miseksi

Hoivayrittäjyyttä kehit-tävät tahot

8. Yrittäjille suun-natun koulutus-tarjonnan sisällön, sijainnin ja ajan huomioiminen koulutussuunnit-telussa

Koulutustarjonnassa tulisi lisätä verkko-opis-kelumahdollisuuksia. Koulutukset hyvissä ajoin tarjolle, sekä vaihtoehtoisia aikataulu-ja samalle koulutukselle. Edullisuus voidaan lunastaa kohtuullisilla oppimisympäristöil-lä. Yrittäjät eivät halua maksaa koulutustilan laadusta vaan koulutuksen asiantuntevasta sisällöstä. Koulutuksessa tulisi huomioida alan erityispiirteiden osaaminen ja yhdistää tämä osaaminen perussubstanssiin. Maakunnan yritysten välisen vertaistuen käyttö ja yrittäjien huomioiminen kouluttajina.

Koulutusten julkiset ja yksityiset tarjoajat, viran-omaistahot esimerkiksi Lääninhallitus

9. Negatiiviset asenteet yritysten tuottamia hyvin-vointipalveluja kohtaan

Osissa kuntia yrittäjiä pidetään edelleen ”mummonryöstäjinä”. Kuntien palvelujen tuli-si olla vertailtavissa yritysten tuottamiin palve-luihin. Palvelun arvo asiakkaalle tulisi olla sel-västi näkyvillä. Yksityisten palvelujen huomi-oimien osana palvelujärjestelmää muutenkin kuin kuntien toimintastrategioissa. Yritysten ja kuntien keskinäisen markkinoinnin informatii-visuuden ja avoimuuden lisääminen.

Sosiaali- ja terveystoimi, kunnallispäättäjät, viranhal-tijat, yrittäjät itse

10. Hyvinvointi-palvelujen laatu

Laatu tulisi osoittaa tekojen, ei tekstien ja puheiden kautta. Nykyisiä laadun arviointime-netelmiä tulisi tarkastella kriittisesti uudelleen. Palautejärjestelmää tulisi hyödyntää syste-maattisesti niin julkisissa kuin yksityisissäkin palveluissa. Eri palvelutarjoajien tuottamien palvelujen läpinäkyvyys ja avoimuus takaavat palvelujen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Eri tuottajilla tulisi olla mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan ja ottaa oppia toisistaan.

Yritysten osalta yrittäjät itse, kuntien osalta kuntatoi-mijat.

3535

LIITE 3. HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUSTYÖPAJA ALUERYHMÄ 9.11.2007

Hoivayrittäjyyden haasteet

Toimenpiteet hoivayrittäjyyden kehittä-miseksi

Hoivayrittäjyyttä kehit-tävät tahot

Hoivayrittäjyyden kehittäminen aluenäkökulmasta

1. Palvelujen ky-synnän ja tarjon-nan kohtaaminen

Yhteisen julkisen strategian laatiminen pal-velujen tuottamiseen ja hankkimiseen, jossa on tarkemmat seutukunta- ja kuntakohtaiset toimenpidesuunnitelmat.

Seutukunnat, kunnat

2. Yrittäjien esi-tysten eteenpäin vienti kunnissa

Yhteisten eri toimijoita kokoavien foorumien järjestäminen. Seutukunnallisten puolueet-tomien koordinaattorien nimeäminen/maa-kunnallisen puolueettoman koordinaattorin nimeäminen, joilla/jolla on mandaatti viedä esityksiä eteenpäin alueen kunnissa.

Seutukunnat, maakunta

3. Kuntien osto-käyttäytyminen

Kuntien ulkoistamiseen liittyvät linjaukset ja tarjouskäytännöt avoimemmiksi. Yrittäjän ase-maa heikkona neuvottelukumppanina tulisi parantaa kuulemalla yrittäjiä hankintaproses-sissa ja kutsumalla yrittäjien koalitio mukaan neuvotteluprosessiin. Uudenlaisen toiminta-prosessin luominen yhdessä kunnan ja yrittä-jien kesken.

Aloitteen tekijänä yrittäjä-yhdistys

4. Yrittäjien talou-delliset ja ajalliset mahdollisuudet osallistua alueen yhteistyöverkos-toihin

Yrittäjät ovat mukana monissa hankkeissa. Heidän aikansa rajallisuus tulisi huomioida hankkeita suunniteltaessa. Yrittäjien taloudel-lisen korvauksen mahdollistaminen hankera-hoituksella esimerkiksi ohjausryhmätyösken-telyyn kannustaisi aktiivisempaan osallistumi-seen.

Yrittäjäyhdistykset aloit-teentekijänä, Kanta-Hämeen alueen hoivayrit-täjyyshankkeet, hank-keita rahoittavat tahot Te-keskus, Hämeen liitto, Lääninhallitus

5. Yritysten väli-nen yrityskoosta riippumaton tasa-puolisuus laatu-vaatimuksissa

Kuntien tulisi laatia yhteistyössä yritysten kanssa selkeä kriteeristö kuntien odotuk-sista yrityksiä kohtaan suhteessa laatuun. Mikroyritysten tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyö-tä asemansa vahvistamiseksi isojen yritysten rinnalla.

Kunnat ja yritykset

6. Tuottajien pal-velujen vertailta-vuus

Palvelujen hinnat ja sisältö näkyvämmäksi se-kä yksityisissä palveluissa että kunnan palve-luissa. Asiaa työstetään parhaillaan ja yritysten kannattaa olla aktiivisia, jotta asia etenee.

Kunnat ja yritykset

7. Yritysten toi-minnan kehittämi-nen hankerahoi-tuksella

Yritysten hankerahoituksista tuntevien tulisi toimia yhteistyössä alueella tiedottamisen parantamiseksi. Yritysten kanssa läheisessä yhteistyössä taloushallinnollisissa asioissa toi-miville tilitoimistoille koulutusta ja tiedotusta hanketoiminnan kautta saatavista rahoitus-mahdollisuuksista.

Rahoittajat (Te-kes-kus, Hämeen liitto, Lääninhallitus), koulutusor-ganisaatiot, tilitoimistot

3636

Hoivayrittäjyyden haasteet

Toimenpiteet hoivayrittäjyyden kehittä-miseksi

Hoivayrittäjyyttä kehit-tävät tahot

8. Hyvinvointialan yritysneuvontaan liittyvän tiedon saanti

Seudullisten yrityspalvelukeskusten hoivayrit-täjyysosaamisen parantaminen. Yrittäjien oma aktiivisuus tiedon saatavuuden parantami-seksi.

Yrittäjäyhdistykset, yrittäjät, seudulliset yrityspalvelut

9. Kuntaorganisaa-tioiden byrokratia

Vuoropuhelun lisääminen yhteisen ymmär-ryksen löytämiseksi yhteisiä tapaamisia lisää-mällä sekä yrittäjien että kuntien aloitteesta. Kunnan monin paikoin jäykän byrokratian joustaminen asioiden etenemiseksi.

Kunnat, yritykset

10. Termien ja kä-sitteiden erot

Yrittäjät viestivät kuntiin ja kunnat yrityk-siin. Eri tahot ymmärtävät asiat eri tavoin. Toimijoiden tulee vastata omalla tahollaan kä-sitteiden ja termien selkiyttämisestä. Kilpailuttamistilanteissa ja toiminnassa (asiakkaille) käsitteiden avaamisen tärkeys korostuu.

Kunnat, yritykset

3737

LÄHDELUETTELO

Ekroos, Vesa ja Partanen, Ismo (2005) Toimialaraportti 2/2006 – Terveyspalvelut. 2006. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Elinkeinoelämän keskusliitto (2006) Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Loppuraportti.

Raportti internetissä: www.ek.fi/julkaisut

Fredriksson, Sami, Lith, Pekka ja Martikainen, Tuomo (2006) Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat ja ostopalvelut

Suomessa. Teoksessa Fredriksson, Sami ja Martikainen Tuomo (toim.) (2006) Kilpailuttamisen kokemukset. Kunnallisalan kehit-

tämissäätiön Kunnat ja kilpailu –sarjan julkaisu nro 1. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.

Hämeenlinnan seudullinen sijaispalvelujärjestelmä, http://www.sijaispalvelu.fi/

Hämeen liitto (2005) Miettii, päättää, voittaa: Häme 2030 – maakuntasuunnitelma.

Hämeen liitto (2006a) Hämeen maakuntaohjelma 2007-2010.

Hämeen liitto (2006b) Hyvä Häme, Kanta-Hämeen hyvinvointistrategia 2015.

Kauppinen, Sari ja Niskanen, Tapani (2003) Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes. Raportteja

274/2003. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

Kauppinen, Sari ja Niskanen, Tapani (2005) Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes. Raportteja

288/2005. Saarijärvi: Gummerus Kirjanpaino Oy.

Kettunen, Riitta (2006) Toimialaraportti 15/2007 – Sosiaalipalvelut. 2007. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu.

Kovalainen, Anne, Simonen, Leila ja Österberg, Johanna (1996) Sosiaalipalveluyrittäjän muotokuva. Tutkimus sosiaali- ja terveys-

alan uusyrittäjistä ja vaihtoehtoisista palveluntuottajista. Stakes. Raportteja 194. Saarijärvi: Gummerus kirjapaino Oy.

Lauttamäki, Ville ja Hietanen, Olli (2006) Sosiaali- ja terveysalan työvoima- ja koulutustarpeet 2015. Loppuraportti sosiaali- ja

terveydenhuollon ennakointihankkeesta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus TUTU-julkaisuja 4/2006. Esa Print Oy.

Mattila, Eevaleena (2004) Hyvinvointialan yksityinen palvelujärjestelmä Satakunnassa – Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoi-

den liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys. Julkaisusarja A – Turun Kauppakorkeakoulu, Porin

yksikkö Nro A8/2004.

Mattila, Eevaleena (2005) Yrittäjyyteen askel kerrallaan - Yrittäjyysmotivaatiota tukevat ja edistävät tekijät hyvinvointialalla

Satakunnassa. Julkaisusarja A – Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A10/2005.

Palvelu- ja kuntarakenneuudistus PATU, 13.11.2007 [www.hameenlinna.fi/uusikunta]

Stakesin tilastot yksityisistä sosiaalipalveluista.

- Yksityiset sosiaalipalvelut 1999 - Tiedonantajapalaute 8/2000. Stakes.

- Yksityiset sosiaalipalvelut 2000 - Tiedonantajapalautteet 11/2001. Stakes.

38

- Yksityiset sosiaalipalvelut 2001 - Tiedonantajapalaute 13/2002. Stakes.

- Yksityiset sosiaalipalvelut 2002 - Tilastotiedotteet 17/2003. Stakes.

- Yksityiset sosiaalipalvelut 2003 - Tilastotiedote 18/2004. Stakes.

- Yksityiset sosiaalipalvelut 2004 - Tilastotiedote 15/2005. Stakes.

- Yksityiset sosiaalipalvelut 2005 - Tilastotiedote 10/2006. Stakes.

http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/arkisto/sosiaalipalvelut.htm#a8 (21.6.2007)

Stakesin tilastot yksityisistä terveyspalveluista.

- Yksityiset terveyspalvelut 1999 – Tiedonantajapalautteet 16/2000. Stakes.

- Yksityiset terveyspalvelut 2000 – Tiedonantajapalaute 19/2001. Stakes.

- Yksityiset terveyspalvelut 2001 - Tiedonantajapalaute 22/2002. Stakes.

- Yksityiset terveyspalvelut 2002 - Tilastotiedote 26/2003. Stakes.

- Yksityiset terveyspalvelut 2003 - Tilastotiedote 30/2004. Stakes.

- Yksityiset terveyspalvelut 2004 - Tilastotiedote 33/2005. Stakes.

- Yksityiset terveyspalvelut 2005- Tilastotiedote 30/2006. Stakes.

http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/arkisto/yksityisetterveyspalvelut.htm (21.6.2007)

Stenholm, Pekka, Isoviita Eevaleena ja Laitinen, Katja (2007) Omistajanvaihdoksen onnistumisen varmistaminen. Satakunnan

TE-keskuksen julkaisusarja 3/2007.

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004 (2007). Stakes, Sosiaaliturva. Helsinki: Yliopistopaino.

Starttiraha http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/10_tuet_ja_avustukset/05_starttiraha/index.jsp

Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialaluokitus

http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/lk/toimiala_index.html (10.12.2007)

39

Niittykatu 5, FI-13100 Hämeenlinnatel. + 358 (0)3 647 401

fax + 358 (0)3 647 4026www.hameenliitto.fi