kantakaupungin yleiskaava 2040 · kiseudulle sekä hht -vyöhykkeelle. eh-dotuksen perusratkaisut...

Kaupunkiympäristö Maankäytön suunnittelu

Kantakaupungin yleiskaava 2040Luonnos 10.8.2016

Tampereen kaupunkiKaupunkiympäristöMaankäytön suunnitteluPL 48733101 Tampere

www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus

SisällysluetteloJohdanto .........................................................................................................5Lähtökohtia yleiskaavalle ............................................................................7 Yleiskaavatilanne ....................................................................................8 Suunnittelutilanne ..................................................................................8Tavoitteet .......................................................................................................9 Tavoitteiden muodostamisen periaatteet ...........................................9Vuorovaikutus .............................................................................................11 Saatu palaute eri vaiheissa .................................................................11Yleiskaavaluonnos ......................................................................................13 Kokonaisrakenne ..................................................................................13 Muuttuvat alueet ..................................................................................14 Yleiskaavan esitystapa ja tulkinta .....................................................16 Yhdyskuntarakenne .............................................................................17 Palvelut, elinkeinot ja liikenne järjestelmä .........................................19 Asuminen ja lähiliikkuminen ...............................................................22 Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut ..............................................32 Kulttuuriympäristön suojelu ...............................................................34 Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys ............................................36 Yhdyskuntatekninen huolto ................................................................41 Kaavamääräykset ja soveltaminen ...................................................43Yleiskaavan vaikutukset ............................................................................67 Asuminen ..............................................................................................70 Liikkuminen ...........................................................................................76 Palvelut ..................................................................................................82 Elinkeinot ...............................................................................................86 Luonto, maisema ja virkistys ..............................................................90 Kulttuuriympäristöt ..............................................................................94Kaavan laatimisen lähtökohdat ................................................................97 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ...................................................97 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ..............................97 Maakuntakaava ...................................................................................97 Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ....................................97 Tampereen kaupunkiseudun liikennemalli (TALLI-2015) .................97 Voimassa olevat yleis- ja asemakaavat ............................................98 Rakennusjärjestys ja rakennuskiellot ...............................................98 Maanomistus ........................................................................................98 Kantakaupunkiin rajautuvat yleis- ja asemakaavat ........................98Yleiskaavan toteuttaminen .....................................................................101 Asemakaavoitus .................................................................................101 Ohjelmat ..............................................................................................101 Kehittämisen kohdealueet ja teemat ...............................................101 Yleiskaavan seuranta .........................................................................102Yleiskaavaprosessin vaiheet ...................................................................103 Prosessin käynnistäminen ................................................................103 Organisaatio ........................................................................................103 Työohjelma, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ........................103 Tavoitevaihe ........................................................................................104 Luonnosvaihe ......................................................................................104 Ehdotusvaihe ......................................................................................104 Hyväksyminen ....................................................................................104Selvitykset .................................................................................................105 Prosessiin liittyvät selvitykset ..........................................................105 Perusselvityksiä ..................................................................................105 Maankäytöltään muuttuvien alueiden selvitykset .........................106Lähteet .......................................................................................................108Liitteet Liite 1 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 19.5.2014 Liite 2 Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet (kartta 3) Liite 3 Kulttuuriympäristön suojelun kohdeluettelo (kartta 5)

| 5 |

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Selostus | Luonnos 10.8.2016

Johdantojanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kau-pungin maankäytön ja liikennejärjestelmän ohjaami-sessa. Yleiskaavassa tavoitellun kehityksen periaatteet

sovitaan yhteisesti ja ne esitetään oikeusvaikutteisen yleiskaa-van muodossa seitsemällä kartalla. Yleiskaava kuvaa kaupun-kirakenteen tavoitellun kehityksen ja sen ajallisen ulottuvuu-den yhteyttä.

Edellinen kantakaupunkia koskevan yleiskaavan aloituspäätös on vuodelta 1989. Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1998, jonka jälkeen kantakaupungin alueelle on hyväksytty 14 osayleiskaavaa. Perusteluja uuden kantakaupunkia koskevan yleiskaavatyön käynnistämiselle löytyy maankäyttö- ja raken-nuslain vaatimuksista, mutta ennen kaikkea siitä, että edelli-sen kantakaupungin yleiskaavan mutta myös osayleiskaavojen tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja väestönkas-vusta on saavutettu.

Jotta nykyinen kasvukehitys voi jatkua laadukkaasti, on tär-keää tunnistaa koko kaupunkia koskevat tavoitteet ja yhteen-sovittamista vaativat yhdyskuntarakenteen muutokset ja nii-den toteuttamisen edellytykset. Yhdyskuntarakenne muuttuu hitaasti. Vaikutuksiltaan merkittäviä ja yhdyskuntarakennetta muuttavia aluelaajennuksia ja hankkeita suunnitellaan yleensä vuosia tai vuosikymmeniä ennen niiden toteuttamista. Nyt laa-dittavan yleiskaavan suunnittelujänne ulottuu noin 25 vuoden päähän vuoteen 2040.

Yleiskaavatyössä huomio kiinnittyy jatkossa aikaisempaa enemmän yhdyskuntarakenteen kehityksen seurantaan, jot-ta ennakoidut mutta myös hektiset muutokset ja tarpeet on mahdollista toteuttaa hallitusti. Jotta yleiskaava olisi jatku-vasti ajantasainen, myös sen uudistaminen on ohjelmoitava. Nyt laadittavan yleiskaavan myötä yleiskaavan uudistamiselle asetetaan tavoitteeksi valtuustokausi, jolloin kaavatyö on kyt-kettävissä kaupunkistrategian tavoitteisiin ja toteuttamiseen.

Pia HastioYleiskaavapäällikkö

KUVA JUKKA AALTONEN

| 7 |


Lähtökohtia yleiskaavalleEdellinen kantakaupunkia koskeva ko-konaisyleiskaavatyö käynnistyi lähes 30 vuotta sitten vuonna 1989. Kaupungin kasvu ja kehitys tapahtuivat työn alkaes-sa pitkälti varaamalla uusia alueita asu-mista ja yritystoimintaa sekä palveluja varten. Kyseinen vuonna 1998 hyväk-sytty yleiskaava on toteutunut lähestul-koon kokonaan ja siinä osoitetut uudet alueet on asemakaavoitettu. Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen on laadittu useita maankäytön muutoksen mahdollistavia osayleiskaavoja. Kasvu ja kehitys näyt-tävätkin toteutuvan pääosin jo kertaal-leen rakennettujen alueiden muutoksena käyttötarkoitusta ja rakentamistehok-kuutta muuttamalla. Samassa yhteydessä liikenteen verkostoa täydennetään ja uu-distetaan kasvavan liikenteen tarpeisiin.

Valtuuston hyväksymä kaupun-kistrategia ”Yhteinen Tampere - näkö-alojen kaupunki” luo vahvan pohjan yleiskaavatyölle. Yleiskaava kytkee yh-teen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen suunnittelun ja varmistaa osaltaan maankäytön kehitysprosessien sujuvuuden.

Strategian tavoitteiden mukaisesti kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekes-kuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Asuntokanta ja asuinalueet houkutte-levat monipuolisuudellaan ja yrittä-jyydelle sekä työpaikkojen synnylle on houkuttelevat mahdollisuudet. Fyysinen palveluverkko keskustassa ja aluekes-kuksissa on esteettömästi saavutettavis-sa joukkoliikenteellä ja pyöräillen. Koko-naisuutena yhdyskuntarakenne on tiivis ja vähähiilinen, mikä tulee kaupungin ilmastotavoitteita.

Tulevia maankäytön muutoksia ei voida ennakoida samalla tarkkuudella kuin edellinen kantakaupungin yleis-kaava ja 2000-luvulla laaditut osayleis-kaavat ovat ohjanneet. Käynnissä ole-vaa kaupunkirakenteen kehittämistä on syytä ohjata kaupungin strategisten tavoitteiden pohjalta varmistaen riittävä ja monipuolinen asumisen yleiskaavava-ranto sekä laadukkaat asumisen ympä-ristöt ja palvelut, mahdollistava ja jous-tava toimintaympäristö elinkeinoelämän tarpeisiin sekä kaikki käyttäjät tunnis-tava kestävä liikennejärjestelmä. Lisäksi uuden yleiskaavan ja yleiskaavatyön ko-konaisuutena tulee sopeutua nykyisiin toimintamalleihin. Lisäksi on huomioita-va mm. kaupungistumisesta, elinkeino-elämän muutoksista ja ilmastonmuutok-sen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta johtuvia uudenlaisia tavoitteita.

Kaupungistuminen on Suomes-sa keskittynyt viime vuosikymmeninä muutamalle suurimmalle kaupunki-seudulle. Tampereen kaupunkiseudun väes tö on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin 4000 asukkaalla vuosittain. Jatkuva väestönkasvu lisää painetta taajama-alueen laajenemiselle ja yhdyskuntarakenteen hajautumiselle, mistä seuraa monenlaisia liikenneongel-mia. Yleiskaavan haasteena on ratkaista maankäytön, asumisen ja liikennejär-jestelmän yhteensovittaminen niin, että kasvu pystytään ottamaan vastaan kes-tävällä ja nykyisten asuin- ja toimintaym-päristöjen laatua kehittävällä tavalla.

Asuntorakentamisen osalta muut-tuvassa ja monimutkaistuvassa maail-massa on aiempaa vaikeampi ennakoida väestönkehityksestä ja asumiskulttuu-rin muutoksista johtuvia tarpeita. Tun-

nistettuja kaupunkilaisten ja heidän asuinoloihinsa vaikuttavia, ja todennä-köisesti entisestään voimistuvia kehi-tyspolkuja kaupungistumisen lisäksi, ovat asuntokuntien moninaistuminen ja määrän kasvu, väestön ikääntyminen ja lisääntyvä liikkuvuus. Pieniä asuntokun-tia syntyy lisää, kun sinkkutalouksien ja eri-ikäisten lapsettomien pariskuntien joukko kasvaa, erilaistumista asumisen kentälle luo vaihtoehtoisten perhemal-lien lisääntyminen. Näistä seuraa asumi-sen tarpeiden ja toiveiden monimuotois-tuminen, mikä on jossain määrin haaste asuntotuotannolle kokonaisuutena. Ke-hittyvillä kaupunkiseuduilla liikenneyh-teyksien nopeutuminen mahdollistaa sujuvamman pendelöinnin, mikä vastaa-vasti näyttäisi johtavan pidentyneisiin työmatkoihin. Samaan aikaan liikku-minen vapaa-ajan aktiviteettien peräs-sä kaupungin laidalta toiselle tai vielä kauemmas naapurikuntiin lisääntyy.

Toisaalta myös elinkeinoraken-teessa tapahtunut ja edelleen tapahtu-va muutos ohjaa pitkälti maankäytön kehittämisen tavoitteita. Tampereen työpaikkojen määrä on ollut jo lähes 20 vuotta kasvussa lukuun ottamatta vuoden 2009 notkahdusta. Uudet työ-paikat sijoittuvat pääosin muille kuin perinteisille teollisuuden toimialoille, jonka osuus työpaikoista on pudonnut alle 16 %:n. Tulevaisuuden yhdyskunta-rakenteen tulee mahdollistaa monipuo-linen yrittäminen ja työnteko. Alueiden käyttötarkoitusten sekoittuminen, hyvä kytkeytyminen palvelujen verkostoon ja liikennejärjestelmään sekä maankäyttö-prosessien sujuvuus ovat avainasemassa tulevaisuuden elinkeinoelämän tarpei-den turvaamisessa.

2000-luvun uutta asuntorakentamista Muotialassa.

| 8 |


YleiskaavatilanneVoimassa olevien yleiskaavojen ajan-tasaisuutta arvioitiin kaavatyön aloi-tusvaiheessa. Arviointityössä on koottu yhteen Kantakaupungin yleiskaava 1998 sekä pääosin 2000 -luvulla laadittujen osayleiskaavojen tavoitteet ja perusrat-kaisut ja niiden ohjaavuus. Arvioinnissa on selvitetty kaupungin kehitystä vii-me vuosina mm. asumisen ja yritystoi-minnan näkökulmasta. Arvioinnin yksi johtopäätös on, että pientaloalueet ovat rakentuneet täydennysalueiden puitteis-sa kaikkialla Tampereella, kun taas ker-rostalorakentamisessa on kaupungin-osien välistä vaihtelua. Yleiskaavoissa ennakoitua enemmän kerrostaloraken-tamista on syntynyt mm. vetovoimaisiin keskuksiin, hyvien liikenneyhteyksien varrelle, suurten oppilaitosten läheisyy-teen ja suurten järvien rannoille. Kerros-talorakentamista on pääosin toteutettu kaavan käyttötarkoituksen muuttavil-la asemakaavoilla. Myös teollisuus- ja työpaikka-alueita on muutettu asema-kaavoilla asuntorakentamisen käyttöön vuoden 2000 jälkeen n. 60 ha alueelta.

Kantakaupungin yleiskaavan laa-timinen edellyttää samanaikaisesti kaavaprosessin kehittämistä, jotta sen sisältö voidaan kytkeä selkeämmin kau-punkistrategiaan ja jotta kaava voimas-saoloaikanaan vastaa nykyistä parem-min kaupungin muuttuviin tarpeisiin. Nyt tavoitellussa yleiskaavaprosessissa keskeisin uusi ajatus on se, että yleis-kaava on jatkuvasti työn alla oleva kau-pungin kehittämisasiakirja, jolloin myös yleiskaavalliset kysymykset voidaan rat-kaista nopeasti ja että yleiskaavaa tar-kistetaan kokonaisuutena koko kanta-kaupunkia koskevana. Hyvä yleiskaavan tarkistamisen jakso on valtuustokausi. Valtuusto laatii toimikauden alussa koko kaupungin kehittämistä ohjaavan strate-gian. Valtuustokauden päättyessä stra-tegisten tavoitteiden konkretisointi voi-daan hyväksyä yleiskaavan muodossa.

SuunnittelutilannePirkanmaan maakuntakaavaa ja Tam-pereen kaupunkiseudun rakennesuun-nitelmatyötä on laadittu samaan aikaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan kanssa. Tampereen kaupun-kiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty kuntien valtuustoissa kevään 2015 aikana (TRE KV 16.2.2015). Maa-kuntakaavaehdotuksesta on pyydetty kuntien lausunnot kevään 2016 aikana. Yleiskaavatyön samanaikainen vireil-läolo on mahdollistanut maakuntaa ja kaupunkiseutua koskevien ratkaisujen yhteensovittamisen.

Maakuntakaavaehdotus 2040Maakuntakaavaehdotus tukee Pirkan-maan strategista asemaa kohdistaen merkittäviä ja välttämättömiä toimen-piteitä erityisesti Tampereen kaupun-kiseudulle sekä HHT -vyöhykkeelle. Eh-dotuksen perusratkaisut maankäytön ja liikennejärjestelmän osalta tukevat hy-vin Tampereen elinvoimaa ja kilpailuky-kyä. Tampereen kannalta keskeisiä kau-pungin kehittämisen tavoitteita tukevat maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt järjestelyratapihan siirtämistä koskevat

tavoitteet ja ratkaisut, etelän suunnan vahvistaminen uuteen asemanseutuun tukeutuvalla alakeskuksella Lakalaivaan, kaupunkirakenteen täydentäminen joukkoliikenteeseen tukeutuvana sekä Tampereen keskustan ja alakeskusten vahvistaminen.

Kaupunkiseudun raken-nesuunnitelma 2040Rakennesuunnitelman tavoitteena on kaupunkiseudun kasvun ja elinvoiman ylläpitäminen. Suunnitelmassa pyritään vahvistamaan RASU 2030 (hyv.) tavoit-teiden vaikutuksia kaupunkiseudun taajama-alueiden osalta. Suunnitelma pohjautuu tavoitteeseen, jonka mukaan kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa 115.000 uudella asukkaalla ja yli 70 000 työpaikalla vuoteen 2040 mennessä. Asukasmäärän kasvu ohjataan pääosin täydentämään nykyistä yhdyskuntara-kennetta ja vahvistamaan joukkoliiken-neväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen ko-konaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Rakennesuun-nitelman pohjalta on solmittu 9.6.2016 kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopi-mus vuosille 2016–2019.

Yleiskaavoituksen tavoitteet kytkeytyvät jatkossa kaupunkistrategiaan ja tarvittava yleiskaavakaavatyö ohjelmoidaan valtuustokauden neljälle vuodelle. Kaupunkirakenteen tavoitellusta kehityksestä ja yleiskaavoituk-sen työohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain.

| 9 |


TavoitteetTampereen kantakaupungin yleiskaa-van 2040 -tavoitteet on hyväksytty kau-punginvaltuustossa 9.11.2015. Tavoit-teet perustuvat kaupunkistrategiaan, yleiskaavaa varten laadittuihin selvi-tyksiin ja analyyseihin kantakaupungin yhdyskuntarakenteen kehityksestä sekä vuoropuheluun asukkaiden ja päättäjien kanssa. Tulevaisuudessa kantakaupun-gin kehittäminen ja kasvu perustuvat olemassa olevan kaupunkitilan täyden-tämiseen ja tiivistämiseen mikä samalla mahdollistaa nykyisten ympäristöjen laadun parantamisen.

Kaavan keskeisiä tavoitteita ovat keskustan ja aluekeskusten kehittämi-nen palveluiltaan monipuolisiksi kes-kittymiksi. Hyvä saavutettavuus osana fyysisen palveluverkon kehittämistä on yhteistyötä yleiskaava- ja palvelumalli-työn kesken. Saavutettavuutta paranne-taan ennen kaikkea kestävää liikkumista, joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä, kehittämällä. Asumisen tavoitteita ovat asuinympäristöjen monipuolistaminen ja perheasumisen mahdollistaminen tiivistyvässä kaupungissa sekä uudis-tamista kaipaavien kerrostalolähiöiden kehittäminen.

Työn ja toimeentulon varmistami-nen edellyttää vetovoimaisia keskustoja ja elinkeinoalueita. Kaupunkirakenteen on turvattava toimintaedellytykset dy-naamisille osaamiskeskittymille, eri-laisille toiminnallisesti sekoittuneille työpaikka-alueille sekä liikenteellisesti hyvin sijoittuneille raskaan tuotannon yritysalueille.

Viher- ja virkistysverkoston yhte-näisyyttä ja monipuolisuutta voidaan kehittää. Viheralueiden saavutettavuu-den parantaminen kytkee asuinalueet paremmin viherympäristöihin ja vesis-töihin lisäten asukkaiden liikkumisen ja rentoutumisen mahdollisuuksia ja hyvinvointia. Houkuttelevat virkistys- ja urheilumahdollisuudet ja monipuolinen luonnonympäristö ovat lisäksi merkit-tävä kaupungin imagotekijä vahvistaen suurten järvien, laajojen viheralueko-

konaisuuksien ja monipuolisten urhei-luja tapahtumapaikkojen virkistys- ja matkailupotentiaalia. Olemassa oleva ja kehitettävä viherympäristö luo puitteet myös kestävän vesitalouden ylläpitämi-selle.

Tavoitteiden muo-dostamisen peri-aatteetKantakaupungin yleiskaavan tavoitteet on esitetty kahdella kartalla.

Koko kantakaupungin tasolle on määritelty kaikille osapuolille yhteiset, jo olevan kaupunkitilan kehittämistä koskevat pelisäännöt. Pelisääntöjä tar-vitaan, sillä kaupungin uudistaminen ei tapahdu perinteisesti vain kaupungin vetovastuulla, vaan myös eri alojen toi-mijoiden ja rakentajien käynnistäminä hankkeina. Olevassa kaupunkitilassa yh-tenä tärkeimpänä kehittämisen osapuo-lena ovat nykyiset asukkaat ja toimijat. Pelisäännöt -kartta on jaettu ympäristön

ominaisuuksien perusteella neljään vyö-hykkeeseen. Keskeisistä työssäkäynnin ja asioinnin alueista muodostuvalla toi-minnallisen kehittämisen vyöhykkeellä keskeisenä tavoitteena on alueen aktiivi-suuden ylläpitäminen. Pääosin asumisen ja lähipalveluiden toiminnoista muodos-tuvalla laadullisen kehittämisen vyö-hykkeellä keskeistä on puolestaan kau-punkiympäristön laadun parantaminen. Järvellisen yhteyden vyöhykkeeseen kuuluvat Näsijärven ja Pyhäjärven ran-ta-alueet, joiden kytkeytymistä muuhun kaupunkirakenteeseen parannetaan. Neljäs vyöhyke koostuu rakentamatto-mina säilyvistä luonnon ydinalueista, joilla on myös tärkeä virkistyksellinen merkitys.

Pelisäännöt-kartan vyöhykkeille on asetettu tavoitteita jaettuna asumisen, liikkumisen, palvelujen, elinkeinojen sekä luonnon, maisemaa ja virkistyksen teemoihin. Edellisten lisäksi tavoitteisiin on kirjattu maankäytön suunnittelupro-sesseille asetettuja tavoitteita. Asumi-sen osalta toiminnallisella vyöhykkeellä tavoitellaan tehokasta ja monipuolista

Pelisääntökartalla on määritelty koko kaupungin tasolla yhteiset kehittämisen tavoitteet eri vyöhykkeiden maankäytölle. Kaupunkirakentamisen prosessi, toimijoiden erilaiset roolit ja vastuut on määritelty osaksi eri alueiden kehittä-mistä.

| 10 |


asuntotuotantoa joukkoliikennereittien varrella. Laadullisella vyöhykkeellä korostetaan asuinalueiden omaleimai-suutta ja kohennetaan ympäristön laa-tua täydennysrakentamisen myötävai-kutuksella. Liikenteen osalta keskeisiä tavoitteita ovat liikenneverkon hierar-kian ja maankäytön sijoittamisen yh-teensovittaminen ja palveluiden saavu-tettavuus. Laadullisella vyöhykkeellä esiin nousevat kävely- ja pyöräilyreit-tien turvallisuus ja virkistysalueiden saavutettavuus. Palveluiden osalta ta-voitteina on julkisten palvelujen hyvä saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi tavoitellaan muunneltavaa tilatarjontaa, kaupunkikulttuurin syntymistä sekä edullisen tilatarjonnan alueiden säilyt-tämistä. Elinkeinojen osalta tavoitteena on työpaikka-alueiden säilyttäminen ja pro ilointi sekä erityyppisten elinkei-noalueiden oikea sijainti suhteessa lii-kenneverkkoon. Hyvin saavutettavat ja

yhtenäisen verkoston muodostavat vir-kistysalueet ovat tärkeitä niin asukkaille kuin myös ekologisena verkostona. Pro-sessin osalta tavoitteena on priorisoida toiminnallisen vyöhykkeen hankkeita asemakaavoitusohjelmassa. Laadullises-ti kehitettävällä vyöhykkeellä asukkaat tulee ottaa vahvasti mukaan määrittele-mään tavoitteita omien arjen ympäristö-jensä kehittämistoimenpiteissä.

Alueellisen tason tavoitteissa, tah-totila-kartassa, on määritelty kaupun-kirakenteen alueellisia toimenpiteitä ja yhdyskuntarakenteen kehittämishank-keita, joiden toteutumisesta kaupungilla on vastuu tai jotka vaativat julkisen toi-mijan läsnäoloa. Kaupunkirakenteessa tunnistetut suunnittelukysymykset täy-tyy ratkaista, jotta kaupungin asukas-määrän kasvutavoite voidaan saavuttaa hallitulla tavalla. Tahtotila-kartalle on koottu yhteen tietoa eri alueille kohden-tuvista yleisten alueiden, maankäytön

sekä palveluiden jäsentämisen tavoit-teista. Myös maakunta- ja seututason suunnitelmia on sovitettu alueelliselle tasolle. Kartan tavoitteena on välittää tietoa kaupungin tahtotilasta ja toimin-tamallista sekä ohjata jo olevien kehittä-mistarpeiden ja suunnittelukysymysten ratkaisemista.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 -työssä yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös yleiskaavaprosessin ja -välineen kehittäminen. Yleiskaavan tulee olla tie-toinen yhdyskuntarakenteessa ja kau-punkitilassa tapahtuvasta kehityksestä ja toimia vuorovaikutuksessa eri toimi-jaosapuolien kanssa. Tästä syystä on jo tavoitteita pyritty tilallistamaan ja konk-retisoimaan tarkasti, jotta jo hyväksytty tavoite-asiakirja voi toimia lähtökohtana erilaisille hankkeille ja asemakaavoituk-selle.

Tahtotilakartalla on esitetty kaupunkirakenteessa tunnistettuja kehittämistarpeita ja toimenpiteitä erityisesti alueilla, joissa julkisen toimijan läsnäolo alueiden kehittymiseksi on tarpeellista ja edistää kaupungin täydennysrakentamista hallitulla tavalla.

| 11 |


Kantakaupungin yleiskaavaprosessin osapuolia ovat kaupungin eri valmiste-luorganisaatioiden lisäksi tamperelaiset asukkaat yksityishenkilöinä sekä edus-tettuina erilaisten yhteisöjen kautta, päätöksentekijät, elinkeinoelämä, viran-omaiset sekä seudun muut kunnat ja toimijat. Osallistumis- ja arviointisuun-nitelma hyväksyttiin yhdyskuntalauta-kunnassa 1.4.2014.

Kantakaupungin yleiskaavatyön ta-voitteena on tavoittaa koko kaavapro-sessin aikana 5 % Tampereen väestöstä eli noin 11 000 tamperelaista. Osallis-ten näkemykset ovat arvokasta tietoa kaavan laadintaan. Tavoitevaiheessa erilaisilla osallistumisen keinoilla on tavoitettu monipuolisesti eri väestö- ja intressiryhmiä sekä päätöksenteosta vastaavia luottamushenkilöitä.

Kaavatyön tavoitevaiheessa on käy-tetty monipuolisia menetelmiä, jotta asukkaat, elinkeinoelämä, järjestöt ja päättäjät on saatu aktivoitua mukaan kaavatyöhön. Erilaisia osallistumisme-netelmiä ovat olleet mm. avoimien ovien tilaisuus, lehtisten jako, alueittain koh-distetut asukastilaisuudet, erityisryh-mien työpajat (nuoret, ikääntyneet sekä liikunta- tai toimintaesteiset), työpaja

järjestöille ja harrastusryhmille, kartta-palautekysely ja elinkeinoelämän aamu-kahvit. Työpajatyöskentelyissä ja avoin-ten ovien tilaisuuksissa on saatu aikaan innostavaa ja eri näkökumia esiin tuovaa keskustelua. Osallistumisen järjestämi-sestä sekä menetelmien kehittämisestä on vastannut konsulttina Sito Oy. Näiden lisäksi tavoitteet on käsitelty kaikissa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.

Tavoitevaiheen tapahtumatsyksy 2014 Asukkaiden työpajat alueit-tain (läntinen, eteläinen, koillinen ja kaakkoinen)15.8.–5.10.2014 Karttakysely netissä, n. 600 vastaajaa19.8.2014 Nuorisofoorumi 10.9.2014 Vammaisneuvosto 17.9.2014 Harrastus- ja järjestötyöpaja 18.9.2014 Vanhusneuvosto26.9.2014 Elinkeinoelämän aamukahvit 27.9.2014 Avointen ovien päivä vanhal-la kirjastotalolla 27.10.2014 Tilaajaryhmien viikkopala-verit ja seminaari 11.3.2015 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, tavoitteet

12.3.2015 Osaamis- ja elinkeinolauta-kunta, tavoitteet18.3.2015 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, tavoit-teet19.3.2015 Sivistys- ja elämänlaatupal-velujen lautakunta, tavoitteet25.3.2015 Ikäihmisten palvelujen lau-takunta, tavoitteet 26.3.2015 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, tavoitteet31.3.2015 Yhdyskuntalautakunta, tavoitteet24.4.2015 Yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmän ja tilaajaryhmän tavoite-työpaja 29.4.2015 Asemakaavoittajien tavoite-työpaja19.10.2015 Kaupunginhallitus, tavoit-teet9.11.2015 Kaupunginvaltuusto, kaavan tavoitteiden hyväksyminen

Luonnosvaiheen tapahtumat3.12.2015 Elinkeinoteema yleiskaa-vassa (kaupunkikehitysryhmä)8.6.2016 Nekalan alueen yrittäjien työpaja15.6.2016 Hankkion alueen yrittäjien työpaja

Vuorovaikutus

Saatu palaute eri vaiheissaOsallistumis- ja arviointi-suunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 1.4.2014 ja se oli nähtävillä 3.4.- 5.5.2014 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon antoivat Tampereen polkupyöräilijät ry, Alue-Alvarit, Tampereen ympäristön-suojeluyhdistys ry, Pirkanmaan maakun-tamuseo sekä Pirkanmaan liitto. Lisäksi palautetta antoi Koivistonkadun omako-

tiyhdistys ry. Annetuissa lausunnoissa ja palautteessa tuotiin esiin muun muassa kaupunkirakenteen ja elinympäristön laadun säilyminen ja parantaminen, alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen, viheralueiden saavutetta-vuus ja viihtyisyys, kantakaupungin ja keskustan yleiskaavojen keskinäisen suhteen epäselvyys sekä Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon sijainti.

Palautteessa kehuttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteelli-suutta osallistumisen järjestämisen ja selvitysten suhteen sekä tuotiin esiin mahdollisuus hyödyntää oppilaitosyh-teistyötä osallistumisen järjestämises-sä. Annetuissa lausunnoissa toivottiin

selvityksiä pien- ja hulevesistä, pyö-räilystä, kaavoituksella ohjattavan ra-kentamisen tarpeesta sekä palveluiden ja viherverkon saavutettavuudesta eri väestöryhmien näkökulmista. Maakun-tamuseo pyysi palautteessaan kaupun-kia laatimaan rakennetun ympäristön inventoinnin, arkeologisen inventoinnin sekä asianmukaisen selvitysaineiston kaava-alueen kulttuurihistoriallisista il-miöistä, kohteista, kokonaisuuksista ja maisemallisista ominaispiirteistä. Pir-kanmaan liitto korosti lausunnossaan laadittavana olevan maakuntakaavan tavoitteiden ja linjauksien huomioon ottamista yleiskaavan tavoitteiden mää-rittelyssä.

| 12 |


Yleiskaavan osallistumis- ja arvioin-tisuunnitelman nähtävilläoloajan lopus-sa 19.5.2014 pidettiin viranomaisneu-vottelu (muistio liite 1). Neuvottelussa nousi esiin yleiskaavan kytkentä palve-luverkon kehittämiseen sekä maakunta-kaavan valmisteluun.

TavoitevaiheTavoitevaiheessa järjestettiin lukuisia tapaamisia ja työpajoja niin asukkaiden, yhteisöjen, kaupungin organisaation kuin luottamusmiesten ja päättäjien kanssa. Lisäksi tarjolla oli mahdollisuus antaa palautetta avoimen karttakyse-lyn kautta. Tapaamisien ja kyselyiden palaute on koottu erilliseen raporttiin ”Yhteenveto vuorovaikutuksesta ja ana-lyyseistä tavoitevaiheessa 2015”. Asuk-

kaiden näkemyksiä on koottu mm. liik-kumisesta, virkistysalueista, asumisen ja elinkeinojen ympäristöistä alueittain.

LuonnosvaiheLuonnoksen valmistelun aikana järjes-tettiin Nekalan ja Hankkion alueiden yrittäjille työpajat ja kuulemistilaisuu-det kaupunginhallituksen toivomus-ponsiesityksen 19.10.2015 mukaisesti; ”Yhdessä Nekalan ja Hankkion alueiden yrittäjien kanssa pohditaan alueen ke-hittämistä ja tulevaisuutta.”

Nekalassa yrittäjät pitävät alueen si-jaintia erittäin hyvänä yritystoiminnalle. Alueen ränsistymisen syynä on vuokra-sopimuksien päättyminen lähivuosina ja mm. siitä johtuva epävarmuus alueen kehittämisen suunnasta. Yrittäjät eivät

uskalla investoida nykyisen toiminnan kehittämiseen ennen kuin kaupungilta tulee vahva signaali alueen tulevaisuu-desta yrittäjäalueena. Asumisen tuomi-nen alueelle nähtiin haittana alueen yri-tystoiminnan kehittämiselle.

Hankkiossa Etu-Hankkion alueen ra-kennukset ovat tiensä päässä ja soveltu-mattomia uusille toiminnoille ja alueen uudistaminen on ajankohtaista. Alueen yrittäjät näkevät Etu-Hankkion alueen sijainnin soveltuvan paremmin esimer-kiksi asumiselle ja muun tyyppiselle yritystoiminnalle kuin raskaan teolli-suuden toiminnoille. Viereisten alueiden asukkaat häiriintyvät aiheutuvasta me-lusta ja pölystä. Radan pohjoispuoli on lisäksi erittäin huonosti saavutettavissa raskailla liikenneajoneuvoilla.

KUVA KAISU KUUSELA

| 13 |


KokonaisrakenneKantakaupungin yleiskaava pohjautuu kaupungin valtuuston 9.11.2015 hyväk-symiin tavoitteisiin. Yleiskaavassa va-raudutaan kantakaupungin asukasmää-rän kasvuun vähintään 60.000 uudella asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tu-hansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu sijoittuu suurelta osin jo kertaalleen kaavoitettuun ja pääosin myös rakennet-tuun yhdyskuntarakenteeseen. Rakenta-miseen varattuja uusia alueita sijoittuu vain vähäisessä määrin reuna-alueille kantakaupungin etelä- ja itäosissa.

Tampereen keskeisin kaupunkira-kenne on jaettavissa palvelujen saa-vutettavuuden perusteella erilaisiin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin. Yleiskaava ohjaa ja luo mahdollisuuksia tiivistyvälle ja täydentyvälle maankäytöl-le ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin sekä keskeisille asioinnin ja työssäkäynnin alueille, jotka kytkeytyvät hyvin kaupun-kiseudun liikennejärjestelmään. Aluei-den täydentävää rakentamista voidaan toteuttaa toiminnoiltaan monipuolisena, mikä tarjoaa monia uusia mahdollisuuk-sia elinkeinojen ja asumisen hankkeille. Vetovoimaisiksi kehitettävien keskusto-jen lisäksi eri puolilla kaupunkia edis-tetään työ- ja toimipaikkarakentamista palvelevien ympäristöjen kehittämistä.

Asumisen alueita kehitetään ympä-ristöiltään laadukkaina ja kilpailukykyi-sinä. Uutta asuntorakentamista syntyy ennen kaikkea hyvään saavutettavuu-teen tukeutuville uudistuville ja täyden-tyville alueille ja yleiskaavassa onkin vahva painotus keskustojen ja joukkolii-kenteen vyöhykkeiden täydentämiseen uusilla kaupunkiasumisen tavoilla. Asu-miselle varatut alueet säilyvät pääosin nykyisinä. Täydentävän rakentamisen sovittaminen olemassa olevaan raken-teeseen edesauttaa palvelujen säilymistä asukkaiden lähellä sekä luo edellytyksiä kehittää ympäristön laatua. Kokonaan uusia asumisen alueita muodostuu kau-punkirakenteen reuna-alueille kanta-kaupungin itäisiin ja eteläisiin osiin.

Kasvavaa liikennemäärää otetaan vastaan ensisijaisesti joukkoliikenteen ja pyöräilyn edellytyksiä kehittämäl-lä. Mahdollinen raitiotie sekä joukko-liikennepainotteiset kadut keskustan ja aluekeskusten välillä muodostavat joukkoliikennekaupungin rungon. Hyvä joukkoliikenteen pysäkkien saavutetta-vuus varmistetaan kävelyn ja pyöräilyn ympäristöjen kehittämisellä osana asu-misen lähiympäristöjä ja aluekeskuksia. Kaupunkirakenteen täydentyminen, ot-taen huomioon koko kaupunkiseudun kasvusta aiheutuva liikennemäärän kas-vu, edellyttää ajoneuvoliikenteen suju-vuuden kehittämistä yhdessä tehokkai-den pysäköintiratkaisujen kanssa.

Kantakaupungin luonnonoloiltaan monimuotoiset ydinviheralueet kytkey-tyvät kaupunkirakennetta jäsentävään viherverkkoon joka jatkuu yhtenäisenä kuntarajojen yli. Suurten järvien saa-vutettavuuden parantaminen osana ranta-alueiden kehittämistä toteuttaa asukkaille ja elinkeinoelämälle moni-puolisia asumisen, vapaa-ajan ja yrittä-misen mahdollisuuksia.

Oleva kulttuuriympäristö muodos-taa tärkeän lähtökohdan kaupungin kehittämiselle. Yleiskaavan tavoittee-na on vaalia kulttuuriympäristöjen ja

rakennusperinnön monimuotoisuutta ja turvata niiden säilyminen. Keskeisiä kehittämisen lähtökohtana olevia arvo-ja ovat valtakunnallisesti (RKY 2009) ja maakunnallisesti arvokkaat rakenne-tut kulttuuriympäristöt. Yleiskaavassa on huomioitu myös EHYT-hankkeessa tehdyt inventoinnit, parhaiten säilyneet jälleenrakennuskauden alueet, mui-naisjäännökset, kylänpaikat sekä lailla, asetuksella tai sopimuksella suojellut kohteet.

Yleiskaava ohjaa pinta- ja pohjave-sien sekä hulevesien kestävään hallin-taan. Kaava edellyttää vesien määrällisen hallinnan ohella laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä esimerkiksi va-luma-aluekohtaisilla määräyksillä. Ym-päristöterveyden osalta hiljaisia alueita turvataan osana viherverkostoa ja lii-kennemelulle alttiit alueet nostetaan esiin harkittavina meluselvitysalueina.

Yhdyskuntateknisen huollon varmis-taminen kasvavassa kaupungissa edel-lyttää nykyisten verkostojen ja laitosten toimintaedellytysten varmistamista. Asukasmäärän kasvu, mutta myös ole-massa olevien laitosten käyttöiän päät-tyminen edellyttävät myös uusiin laitok-siin varautumista.

Yleiskaavaluonnos

KÄYTTÖTARKOITUS Pinta-ala (ha) %Asumisen alue 5 769 34,2 %Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue 265 1,6 %Keskuspuistoverkosto 3 027 17,9 %Keskustatoimintojen alue 1 217 7,2 %Loma-asuntoalue 56 0,3 %Luonnonsuojelualue 499 2,9 %Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut alue 943 5,6 %Puolustusvoimien alue 106 0,6 %Selvitysalue 63 0,4 %Työpaikkojen ja elinkeinojen alue 1041 6,2 %Yhteisöjen loma-asuntoalue 5 0,0 %Vesialue 3 896 23,1 %yhteensä 16 887

Yleiskaavaluonnoksen maankäyttötarkoitusalueiden jakautuminen:

| 14 |


Muuttuvat alueetKantakaupungin yleiskaavan tavoite to-teuttaa kasvu yhdyskuntarakennetta täy-dentämällä merkitsee käytännössä aluei-den asemakaavojen muuttamista lisäämäl-lä nykyisen käyttötarkoituksen mukaista tehokkuutta tai muuttamalla asemakaa-van käyttötarkoitusta. Kantakaupungis-ta eri käyttötarkoituksia varten on asema-kaavoitettu asumisen, palvelujen, työ- ja tuotantotoimintojen käyttötarkoituksiin n. 6800 ha mikä on n. 52 % kantakaupun-gin maapinta-alasta ja 67 % asemakaavoi-tetuista alueista. Liikenteen aluevarauksia ajoneuvo- ja rautatieliikenteelle on varattu yli 2000 ha, mikä on lähes kolmannes ase-makaavoitetusta pinta-alasta. Rakentami-sen ja liikenne alueiden lisäksi asemakaa-voissa on varattu alueita virkistysalueiksi ja erityisalueik si, esim. yhdyskuntateknis-tä huoltoa varten ja puolustusvoimien käyttöön.

Uudistettavia asemakaavoja laa-ditaan pääosin jo nyt rakentamiseen tarkoitetuille tonteille. Nykyistä maan-käyttöä tehostavia asemakaavoja tulee laadittavaksi n. 1000 ha alueelle, käyt-

tötarkoituksen muuttavia asemakaavoja tulee laadittavaksi n. 1200 ha alueelle. Näin ollen yleiskaavaa toteuttava asema-kaavoitus on yli 70 % osalta asemakaa-van muutoksia.

Länsi-Tampereella merkittävimpiä käyttötarkoitukseltaan muuttuvia ja uu-delleen asemakaavoitettavia alueita ovat ns. Nauhatehtaan alue, Lielahti yhdessä kehitettävän Hiedanrannan alueen kans-sa sekä Raholan jäteveden puhdistamon alue. Niemenrannan ja Santalahden alueil la asemakaavan muutokset teolli-suuden ja toimipaikkojen alueesta toteu-tuu aikaisemmin laadittujen osayleiskaa-vojen pohjalta. Rakentamattomia alueita Nokian ja Ylöjärven rajojen tuntumassa kehitetään Myllypuron osayleiskaavan mukaisesti yritys- ja elinkeinoalueeksi. Länsi-Tampereella etenkin Lielahti-Hie-danranta kokonaisuuden kehittäminen edellyttää hyvää joukkoliikennettä sekä kantatien 65 liittymien toimivuutta pa-rantavia ratkaisuja. Lisäksi läntisten kaupunginosien välistä kytkeytymistä voidaan parantaa jatkamalla Energiaka-tua Lielahdesta Epilään Pispalan valta-tielle saakka.

Keskustan osalta kaupunkirakenne täydentyy pääosin nykyisen käyttötar-koituksen mukaisena, merkittävää täy-dentymistä ennakoidaan tapahtuvan mm. Amurin ja Tammelan alueilla, Rau-tatienkadun ja Tullin alueiden ympäris-tössä sekä Hatanpäällä. Muuttuvia aluei-ta ovat Viinikan jätevedenpuhdistamon alue, Kalevanharjun länsipää entisen sairaanhoito-oppilaitoksen ja seurakun-tien kasvihuonealueiden kohdalla, Teis-kontien ja Hervannan valtaväylän liitty-män tuntumassa sekä jo käynnissä oleva Sammonkadun varsi kadun itäpäässä. Merkittävin keskustaa ja koko eteläistä Tamperetta koskeva muutos on järjes-telyratapihan n. 60 ha alueen muuttu-minen osaksi kaupunkirakennetta, mikä edellyttää uuden järjestelyratapihan ra-kentamista maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti kaupunkiseudun eteläosaan.

Koillinen alue täydentyy Linnain-maa/Koilliskeskus aluekeskuksen täy-dentymisen myötä. Ruotulan gol kentän aluetta kehitetään raitiotiehen kytkeyty-vänä uutena asumisen alueena yhdessä gol kentän kehittämisen kanssa. Kan-gasalan rajan tuntumassa oleva raken-

Yleiskaavaa toteutetaan asemaavoilla. Kokonaan uutta asemakaavaa laaditaan kantakaupungin reuna-alueille. Kantakaupungin alueella laadittavista asemaakaavoista yli 70 % on kuitenkin nykyistä maankäyttöä tehostavia ja / tai käyttötarkoitusta muuttavia asemakaavoja. Kartalla on esitetty alueita joilla maankäytön kehittyminen on merkittävää ja paikoin jo nähtävissä. Asemakaavoja laaditaan tarpeiden mukaan myös muille alueille.

| 15 |


tamaton Ojalan alue toteutuu laaditun osayleiskaavan mukaisena.

Kaakkoisella alueella maankäytön muutokset ja täydentyminen liittyvät monin paikoin joukkoliikenteen edel-lytysten kehittymiseen, etenkin raitio-tielinjaan välillä Keskusta-Hervanta. Turtolan market-alueen väljää maan-käyttöä voidaan tehostaa tiivistämällä alueen palveluja asuntorakentamista ja toteuttamalla mahdollisesti kattamisrat-kaisuja Hervannan valtaväylän kohdalla. Hallilan kohdalla valtaväylän molemmin puolin ja Hervannan pohjoisosien nyt toissijaisessa käytössä olevia alueita kehitetään joukkoliikenteeseen tukeu-tuvina, maankäytöltään mahdollisesti täydentyvinä alueina. Hervannan poh-joisosissa olevien liikennealueiden vä-liin jäävien mm. pysäköintiin varattujen alueiden maankäytön kehittämistä tutki-taan suunnittelukilpailun avulla vuoden 2016–2017 aikana.

Kaukajärven palvelujen keskittymää voidaan kehittää edelleen keskustamai-seksi alueeksi täydentämällä väljästi rakennettuja alueita ja tontteja. Kehit-tämisen edellytyksiä tukee mahdollinen uusi katuyhteys Juvankadulta Santahar-

juntielle ja Messukylänkadulle, joka oh-jaa ajoneuvoliikennettä keskusta-alueen ohi. Kaukajärven länsipäässä järven pohjoispuolella olevaa Kangasalantien liikennealuetta järjestellään uudelleen siten, että aluetta voidaan kehittää asu-misen ja viherpalvelujen käyttöön.

Eteläisellä alueella kaupunkiraken-ne muuttuu merkittävästi järjestely-ratapiha-alueen vapauduttua muuhun maankäyttöön. Laajuudeltaan n. 60 ha suuruisen alueen kehittäminen osaksi kaupunkirakennetta mahdollistaa usei-den tuhansien asuntojen rakentamisen sekä monipuolista rakentamista niin pal-veluja kuin työ- ja toimipaikkoja varten. Ratapiha-alueen kehittämiseen kytkey-tyy laajasti myös Rantaperkiön ja Mes-sukeskuksen alueiden uudistuminen. Lakalaivaan tavoitellaan uutta eteläistä aluekeskusta mahdollistamalla alueen käyttötarkoituksen monipuolistuminen sallimalla muutokset toimipaikkojen alueesta asumiseen ja palvelurakentami-sen käyttöön. Härmälän leirintäalueen kohdalle tavoitellaan uutta asuntoraken-tamista osana alueen rantayhteyden ke-hittämistä. Särkijärven pohjoispuolella olevat rakentamattomat alueet toteutu-

vat Vuoreksen osayleiskaavan mukai-sesti. Rantavyöhykettä kehitetään mah-dollisuuksien mukaan omarantaisena asumisena ja loma-asumisena.

Viher- ja virkistysverkoston osalta yleiskaavaratkaisu mahdollistaa muu-toksia ja täydentämistä Kauppi-Niiha-massa, Kaukajärven pohjoisrannalla, Kirkko suonnotkossa, Lahdesjärvellä, Hiedanrannassa, Tohloppijärvellä, Mus-tavuorella sekä jäteveden puhdistamoi-den ja kehitettävien satamien alueilla. Uutta keskuspuistoverkostoa rakentuu Ojala-Lamminrahkan alueelle.

Liikennejärjestelmän osalta yleiskaa-vassa esitetyt muutokset painottuvat olemassa olevien väylien kehittämiseen. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksen 2040 mukaisesti valtatie 9 Alasjärveltä Oriveden suuntaan ja valtatie 12 Alas-järveltä Kangasalan suuntaan kehitetään moottoriteiksi. Valtatielle 9 on osoitettu eritasoliittymä Tasanteen alueen lou-naispuolelle.

Valtatiehen 12 kuuluva Rantaväylän tunneli avattaneen liikenteelle syksyllä 2016, mikä tullee yhdessä Lielahti-Hie-danranta alueen muutosten kanssa edel-

Kartalla on esitetty liikennemäärien ennustettu kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2040 Tampereen eri osa-alueilla. Aluei-den liikennemääriin on laskettu vain niiden yhdyskuntarakenteen sisäinen liikenneverkko, ei siis esim. moottoriteitä.

| 16 |


lyttämään Paasikiventielle Vaitinaron ja Lielahden väliselle osuudelle uusia eri-tasoliittymiä. Valtatien 12 osuutta Vai-tinarosta Raholan-Tesoman liittymään saakka on mahdollista kehittää, liiken-neverkollista heikennystä aiheuttamat-ta, tien estevaikutusten vähentämiseksi, samassa yhteydessä voidaan tutkia Ra-hola-Tesoma liittymän kehittämistä kau-punkiliittymänä.

Kekkosentie-Teiskontie liittymää sekä Teiskontie-Kuntokatu liittymää tulee parantaa osana maankäytön ke-hittämistä mutta myös liikenneverkon toiminallisuuden näkökulmista. Kehit-tämistavoite koskee myös Viinikan liit-tymää. Katuverkon osalta kehitettäviä väyliä ovat Kangasalantie Yrittäjänkadun ja Vehmaistenkadun välillä sekä Lem-pääläntie läntisen kehätien ja Herrain-suon välillä.

Yleiskaavassa varaudutaan muu-tamiin uusiin liikenneverkon osiin. Maakuntakaavaehdotuksen mukainen valtatien 3 ns. Puskiaisten oikaisu Lem-päälän ja Pirkkalan alueilla vähentää ruuhkaisuutta erityisesti valtatien 3 osuudella Lakalaiva - Sarankulma. Maa-kuntakaavaehdotuksen mukaisesti on esitetty myös Ruskonkehän jatke Kan-gasalan Lentolaan. Kantakaupungin si-säisiä uusia tie- tai katuyhteyksiä ovat Myllypuronkadun läntinen jatke Nokian suuntaan, Ikurintien pohjoinen jatke Ylöjärven suuntaan, Ratapihankadun jo rakenteilla oleva pohjoisosa, Pärrinmaan uuden teollisuusalueen kokoojakatu, Lempääläntien uusi linjaus Peltolammin alueella, Rieväkadun pohjoinen jatke Sammonkadulta Hakametsän jäähallin suuntaan, Yrittäjänkadun pohjois- ja ete-läosan yhdistävä katuosuus, Tasanteen uuden eritasoliittymän ja Aitolahdentien välinen yhteys sekä Ojala-Lamminrahka -alueen kokoojakadut. Osaan näistä uu-

sista tie- ja katuyhteyksistä on varaudut-tu jo edellisessä vuoden 1998 kantakau-pungin yleiskaavassa. Automiehenkadun ja Loukkaankadun välisestä katuyhtey-destä voidaan tehtyjen liikennemallitar-kastelujen perusteella luopua.

Tieliikenteen uusiksi yhteystarpeiksi on yleiskaavatyössä tunnistettu muun muassa Hiedanrannan alueen yhteydet Lielahteen, Santalahteen sekä Vaitina-roon samoin kuin Energiankadun jatke Enqvistinkadulta Pispalan valtatielle, valtatien 9 rinnakkaisyhteys Juvanka-dulta Vilusen, Ristinarkun ja Pappilan alueiden kautta Teiskontielle, yhteys Särkijärven Lukonlahden pohjoispuo-lelta Vuoreksen puistokadulle Västingin-mäkeen sekä Rautaharkon-Lakalaivan uuden rautatieaseman Ilmailunkatuun ja Lempääläntiehen yhdistävä väylä.

Joukkoliikenteen osalta yleiskaavas-sa esitetään joukkoliikennepainotteiset kadut ja joukkoliikenteen tavoiteltu run-kolinjasto raitiotielinjoineen. Joukko-liikennejärjestelmä edellyttää kokonai-suutena pyöräilyverkon tavoitteellista kehittämistä ja hyviä kävely-ympäristöjä keskustoissa. Raitiotien linjoista yleis-kaavassa on esitetty jo suunnitteilla olevien Hervannan, Lentävänniemen ja TAYS:in linjojen lisäksi yhteydet Koski-puistosta Hatanpään kautta Pirkkalaan, TAYS:lta Koilliskeskukseen ja Lielahdes-ta Ylöjärvelle Vihattulan suuntaan.

Uusina rautatieyhteyksinä on esitet-ty maakuntakaavaehdotuksen mukaiset läntinen oikorata Myllypuron alueella valtatien 3 länsipuolella sekä Peltolam-milta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle johtava rata. Lisäksi yleiskaavassa on esitetty uudet pysäköintilaitosten käyt-töä varten rakennettavat maanalaiset liittymät Näsinkallion alle sekä Ratapi-hankadulle yliopiston lounaispuolelle.

Yleiskaavan esi-tystapa ja tulkinta Kantakaupungin yleiskaavaa ohjaa kaupungin maankäytön strategista ke-hittämistä ja esittää kantakaupungin yhdyskuntarakenteen tavoitevuonna 2040. Kantakaupungin yleiskaava esite-tään seitsemällä kartalla mittakaavassa n. 1:60 000. Yleiskaavan pohjakarttana on yleistetty kuvaus kantakaupungin lii-kenneverkosta ja rakennetuista alueista.

Kantakaupungin yleiskaavan kartat 1-7 laaditaan oikeusvaikutteisiksi. Yh-dyskuntarakennetta ja liikennejärjestel-mää koskevien tavoitteiden ohella yleis-kaava ohjaa huomioimaan palvelujen ja elinkeinojen, asumisen ja lähiliikkumi-sen, viherverkon, kestävän vesitalouden ja ympäristöterveyden, kulttuuriympä-ristön sekä yhdyskuntateknisen huollon tarpeet ja tavoitteet.

Eri karttojen päällekkäiset merkin-nät ja määräykset ovat samanaikaisesti voimassa. Teemat on esitetty usealla eri kartalla, jotta ne ovat vielä luettavissa. Kaupungin internet-karttapalvelussa on mahdollista katsoa eri karttoja siten, että eri teemoja koskevia merkintöjä on pääl-lekkäin.

| 17 |


Yleiskaavakartalla nro. 1 on ohjattu yhdyskuntarakenteen tavoitteellista ke-hittämistä Tampereen kantakaupungin alueella maankäytön, liikenteen ja pal-velujen näkökulmista. Keskeisenä pyrki-myksenä on ohjata suurin osa yleiskaa-van tavoitteen mukaisesta noin 60 000 asukkaan kasvusta hallitusti jo kertaal-leen kaavoitettuun ja rakennettuun kau-punkiin siten, että alueita kehitetään ta-sapuolisesti ja kaupunkirakenne kapean kannaksen länsi- ja itäpuolilla tasapai-nottuu. Kasvun ohjaamisen tavoite pe-rustuu Tampereen kaupunkistrategian 2025 linjaukseen suunnata kaupungin kasvu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään.

Kasvu toteutuu pääosin maankäyttöä tehostamalla ja kokonaan uudistamalla sekä kytkemällä kasvualueet olemassa olevaan liikenneinfrastruktuuriin, mutta myös kehittyvään joukkoliikenteeseen. Liikennejärjestelmää kehitetään koko-naisuutena kohti kestäviä liikkumis-muotoja. Palveluverkostoa kehitetään samanaikaisesti sekä julkisten että kau-pallisten palvelujen osalta. Läheltä saa-tavien palvelujen ohella tulevaisuudessa korostuu palvelujen keskittyminen ym-päristöihin, jotka samalla muodostavat miljöön kaupunkimaiselle asumiselle ja työnteolle. Olemassa olevan kaupunkira-kenteen kehittämisen rinnalla tarvitaan myös kokonaan uusia rakentamisaluei-ta ja liikenneratkaisuja, jotta ennakoitu kasvu voi toteutua tavoitellun monipuo-lisella tavalla.

Tavoitetilanteessa viheralueista ja vi-herverkon saavutettavuudesta huolehdi-taan olennaisena asumisen laatutekijänä

huomioiden sekä asuinympäristöjen viihtyisyyden että terveellisyyden edelly-tykset. Luonnon monimuotoisuus ja sen tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat kiin-teä osa kasvavaa ja kehittyvää kaupun-kia. Kaupunkirakenteen kytkeytyminen suuriin järviin - Näsijärveen ja Pyhäjär-veen - synnyttää uudenlaisia mahdolli-suuksia kaupunkikehittämiselle.

Keskustatoimintojen alueetHyvän yhdyskuntarakenteen kehittä-misen lähtökohtana on hyvin saavu-tettavien keskustojen verkosto, jossa sujuvat yhteydet kytkevät luontevasti sijoittuneet keskustat toisiinsa. Tampe-reen ydinkeskustan lisäksi eri puolil-la kantakaupunkia kehitetään vahvoja aluekeskuksia toimivan kaupunkiraken-teen muodostamiseksi. Ydinkeskusta on koko maakunnan pääkeskus ja merkittä-vä valtakunnanosakeskus. Ydinkeskus-tan kehittämisen tavoitteet on määritelty keskustan strategisessa osayleiskaavas-sa (hyväksytty KV:ssa 18.1.2016) ja sen rinnalla valmistellussa kehittämisohjel-massa (hyväksytty KH:ssa 2.11.2015).

Kantakaupungin eri puolille sijoittuu viisi aluekeskusta, joita ovat läntisellä palvelualueella Lielahti ja Tesoma, koil-lisella alueella Koilliskeskus ja kaakkoi-sella alueella Hervanta sekä eteläisellä alueella uutena Lakalaiva. Aluekeskus-ten toimivuutta tukee kehittyvä liiken-nejärjestelmä: sekä joukkoliikenteen että ajoneuvoliikenteen keskeiset väylät ohjautuvat keskustoihin ja pyöräverkkoa kehitetään siten, että aluekeskukset ovat

sujuvasti ja turvallisesti saavutettavissa ympäröivistä kaupunginosista käsin.

Tavoitteena on, että aluekeskukset ovat viihtyisiä ja käyttötarkoituksiltaan monipuolisia keskustaympäristöjä. Kes-kustoihin muodostuu kaikille avointa kaupunkiympäristöä julkisten ja kau-pallisten palvelujen sekä työ- ja toimi-paikkojen sijoittumista, mutta myös asukkaiden vapaa-ajan tarpeita varten. Ratkaisevia tekijöitä hyvän keskustaym-päristön syntymiselle ovat rakennusten alimpien kerrosten käyttötarkoitus ja suhde kaupunkitilaan, kävelyn ja pyö-räilyn asema liikenneympäristössä sekä ylipäänsä julkisen tilan toteuttamisen laatu. Keskustoja kehitettäessä tulisi rakennusten alimmat kerrokset varata asumisen sijasta aktiivisempaan käyt-töön ja suosia kestäviä liikkumismuo-toja, mikä varmistaa keskusta-alueiden toiminnallisen sekoittuneisuuden ja tuottaa elävää kaupunkitilaa. Samanai-kaisesti keskustojen saavutettavuutta myös ajoneuvoliikenteellä tulee tukea järjestämällä riittävästi asiointi- ja liityn-täpysäköintiä.

Keskustamaista ympäristöä tavoi-tellaan laajasti kaupunkirakenteeltaan täydentyvillä ja eheytyvillä alueilla. Tampereen keskustan läheisyydessä ydinkeskustamainen rakentamisen te-hokkuus ja toiminnallinen monipuo-lisuus ovat laajennettavissa Santalah-den, Hatanpään ja Hakametsän alueille saakka. Länsi-Tampereella Tesoman ja Lielahti-Hiedanrannan kytkeytymistä toisiinsa edistetään tukemalla tehokasta ja monipuolista maankäyttöä alueiden välisellä vyöhykkeellä. Etelä-Tampereel-

Yhdyskuntarakenne

| 18 |


la Lakalaivan keskustatoimintojen alue ulottuu estevaikutusta aiheuttavien tie- ja rataväylien yli kohti olemassa olevia kaupunginosia. Lisäksi Hervannan kes-kusakseli kokonaisuudessaan on osoi-tettu keskustana kehitettäväksi alueeksi. Aluekeskusten ulkopuolella Turtola ja Kaukajärvi ovat tiivistettävissä ja moni-puolistettavissa keskustaympäristöiksi erinomaisen sijaintinsa turvin.

Asumisen alueetKaupunkirakenteessa pinta-alaltaan laajimmat alueet on varattu monipuo-liselle asuntorakentamiselle ja siihen läheisesti liittyville toiminnoille, kuten päiväkodeille, kouluille ja puistoille. Lisäksi asumisen alueille sijoittuu kau-pallisia palveluja ja yritystoimintaa, joi-ta voidaan edelleen kehittää asumisen pääkäyttötarkoitus huomioiden. Pitkäl-lä aikavälillä palveluja yritystontteja on myös mahdollista yhteisesti sopien muuttaa asumiskäyttöön.

Monilla asumisen alueilla ei ole tar-vetta uudistavalle asemakaavoitukselle, mutta eri puolille kantakaupunkia sijoit-tuu myös alueita, joilla täydentävä ja ny-kyiseen ympäristöön sopeutuva lisära-kentaminen tai jopa alueiden uudelleen rakentaminen on mahdollista. Kokonaan uusia asumisen alueita muodostuu kan-takaupungin reuna-alueille Hervannan eteläpuolelle ja Ojalaan. Lisäksi asunto-rakentamisen mahdollisuuksia voidaan tutkia Raholan jätevedenpuhdistamon alueella, Ruotulan gol kenttäalueella ja Särkijärven itäpäässä ympäristön aset-tamat reunaehdot ja alueiden nykyinen käyttö huomioiden.

Palvelujen ja työpaikko-jen alueetSekoittuneet palvelujen ja työpaikko-jen alueet sijoittuvat keskustojen ulko-puolelle, mutta ovat sujuvasti keskeisen liikenneinfrastruktuurin ja joukkolii-kenteen saavutettavissa muodostuen osaksi kaupunkirakenteen aktiivista vyöhykettä yhdessä keskustojen kanssa. Alueet ovat jo pääosin asemakaavoitet-

tuja ja rakennettuja sekä nykyisellään erilaisen palveluja yritystoiminnan käytössä. Alueilla tapahtuvaa monipuo-lista toimintaa tuetaan sallimalla ole-massa olevan rakennuskannan käyttö ja kehittäminen joustavien maankäytön suunnitteluprosessien avulla. Alueita voidaan kehittää asemakaavoituksen keinoin myös mahdollistamalla nykyistä tehokkaampi rakentaminen pääasialli-sen käyttötarkoituksen puitteissa.

Kantakaupungin seudullisesti mer-kittävät vähittäiskaupan keskittymät sijoittuvat lähinnä yleiskaavan aluekes-kuksiin ja keskustatoimintojen alueille. Tilaa vaativaa kauppaa ohjataan Lielah-den, Lahdesjärven ja Hankkion alueille. Kaupin ja Hervannan kampus- ja elinkei-noalueita lukuun ottamatta palvelujen ja työpaikkojen alueilla ei tule sallia asun-torakentamista, jotta voidaan varmistaa riittävät tilavaraukset palveluja yritys-toiminnan käyttöön.

TeollisuusalueetYmpäristöhäiriötä aiheuttavaa teollis-ta toimintaa varten kantakaupungissa on osoitettavissa vähäinen määrä uusia aluevarauksia Myllypuroon ja Aitovuo-reen, jotka sijaitsevat hyvin saavutetta-vasti kehätien varrella. Olemassa oleva Ruskon teollisuusalue vastaavasti sijoit-tuu mahdollisen II-kehän varteen ja on hieman laajennettavissa. Hankkiossa tuotannollisen toiminnan kehittäminen jatkuu alueen nykyisessä laajuudessa. Kokonaisuudessaan merkittävän uuden teollisen toiminnan sijoittuminen on seudullisesti ratkaistava kysymys.

Keskuspuistoverkosto, luonnonsuojelualueet ja loma-asuntoalueetKeskuspuistoverkosto muodostaa kan-takaupungin viheraluejärjestelmän ja ekologisen verkoston rungon ilmentäen yhdyskuntarakennetta jäsentävän mai-semakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin. Keskuspuistoverkoston ul-kopuolelle jää vielä merkittävä määrä

asukkaiden käyttämiä virkistysalueita ja toiminnallisia puistoja, jotka sijoittuvat keskustatoimintojen ja asumisen alueille.

Luonnon arvoalueet on osoitettu yleiskaavakartalla tehtyjen päätösten ja hyväksytyn luonnonsuojeluohjelman mukaisesti. Merkittävä uusi luonnon-suojelualue sijoittuu Hervantajärven itäpuoliselle alueelle. Loma-asumiseen varattuja alueita sijoittuu joidenkin jär-vien virkistyskäytöstä irrallaan oleville ranta-alueille.

Erityisalueet ja liikennejärjestelmäKaupunkirakenteeseen sijoittuvan yh-dyskuntateknisen huollon vaatimaan tilantarpeeseen on jo pääosin varaudut-tu voimassa olevissa asemakaavoissa. Kaupunkia tiivistävässä ja uudistavassa asemakaavoituksessa on kuitenkin tule-vaisuudessakin otettava huomioon yh-dyskuntateknisen huollon toiminnot ja mahdollisuuksien mukaan pyrittävä in-tegroimaan niiden suunnittelu muuhun maankäytön kehittämiseen ja rakenta-miseen.

Erityisalueina on yleiskaavakartalla osoitettu puolustusvoimien alueet Vuo-resvuoren ja Aitovuoren alueilla, jotka metsäisestä luonteestaan johtuen toi-mivat myös osana kantakaupungin eko-logista verkostoa. Yleiskaavan vihera-lueille sijoittuvia hautausmaita voidaan hyödyntää paitsi ekologisina yhteyksinä, myös osana viher- ja virkistysalueiden verkostoa.

Yleiskaavan liikennejärjestelmä on kuvattu kaavakartalla nro. 2 (Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä). Lii-kenneverkon suunnittelussa on pyritty siihen, että keskustatoimintojen sekä palvelujen ja työpaikkojen alueet kyt-keytyvät mahdollisimman sujuvasti pääväylätasoisiin teihin ja katuihin. Sa-malla asumisen ja soveltuvasti keskusta-toimintojen alueiden osalta on tavoiteltu ajoneuvoliikenteen ohjautumista sellai-sille väylille, joilla liikenteen aiheuttamat häiriöt ympäristölle ovat mahdollisim-man pienet.

| 19 |


Yleiskaavakartalla nro. 2 on ohjattu palvelujen, elinkeinojen ja liikennejär-jestelmän kehittämistä Tampereen kan-takaupungin alueella syventäen Yhdys-kuntarakennekartan kehittämisteemoja. Kaavakartan taustalla vaikuttavat Tam-pereen kaupunkistrategian 2025 linjauk-set, joissa on nostettu voimakkaasti esiin palvelujen kehittäminen yhdessä asuk-kaiden kanssa, asukkaiden omat mah-dollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hyvinvointiero jen kaven-taminen sekä elinvoiman ja kilpailuky-vyn vahvistaminen.

Yleiskaavan osalta palvelujen kehit-täminen tarkoittaa ennen kaikkea niiden sijoittamista hyvin saavutettaviin sijain-teihin niin keskitettyjen palvelujen kuin lähipalvelujen ja lähivirkistysalueiden osalta. Elinkeinoelämän toimintaedelly-tysten vahvistaminen näkyy kaavakar-talla konkreettisina tilavarauksina: yleis-kaavassa on osoitettu selkeästi alueet, joiden uudistaminen tapahtuu hanke-vetoisesti palvelurakentamisen edelly-tykset huomioiden. Lisäksi tavoitteena on maankäytön suunnitteluprosessin uudistaminen elinkeinoelämän tarpeita paremmin vastaavaksi.

PalvelutPalvelurakentamisen ohjaus muuttuu merkittävästi verrattuna voimassa ole-vaan yleiskaavaan, sillä julkisille palve-luille varatuista erillisistä käyttötarkoi-tusalueista on nyt luovuttu kokonaan. Palvelujen ohjaaminen hyville sijainneil-le sekä tarvittavien tilavarausten turvaa-minen pyritään sen sijaan kytkemään kiinteäksi osaksi kaupunkikehittämisen prosesseja.

Yleiskaavan tavoitteena on sekoit-tunut rakenne, jossa erilaiset toiminnot limittyvät toisiinsa ja tuottavat elävää kaupunkiympäristöä. Samalla toimin-tojen sekoittuminen vähentää osaltaan liikkumistarvetta. Keskitetyille palve-luille on tämän vuoksi osoitettu oma edullisuusvyöhykkeensä, jonka avulla niitä pyritään ohjaamaan keskustojen lä-heisyyteen ja toimivan joukkoliikenteen äärelle.

Kantakaupungin viidellä palve-lualueella toteutetaan vaihtelevin toi-mintamallein hyvinvointikeskuksia ja lähitoreja, joiden saavutettavuus on otettava huomioon tehtäessä yksityis-kohtaista maankäytön suunnittelua sekä kehitettäessä kävely- ja pyöräilyverkkoa.

Myös asumisen alueille sijoittuu run-saasti lähipalveluja, kuten päiväkoteja, kouluja ja päivittäistavarakauppoja, joi-den sijaintiin ei yleiskaavatasolla oteta kantaa. Asuinympäristöön kytkeytyvien lähipalvelujen tarvetta tulee aina tar-kastella myös yksityisten hankkeiden yhteydessä ja palvelutarpeen ilmetessä varmistaa riittävät tilavaraukset sekä julkisille että kaupallisille palveluille.

Kaupan sijainnin ohjaus on tärkeäs-sä roolissa osana palveluverkon kehittä-mistä, sillä kaupallisten toimintojen si-joittuminen vaikuttaa asukkaiden arjen sujuvuuteen ja vapaa-ajan liikkumiseen. Kaavakartan yleismääräyksellä halutaan kaupan suuryksiköitä ohjata keskus-taan ja aluekeskuksiin tiukemmin kuin ehdotusvaiheessa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. Sen sijaan pienempien päivittäistavarakauppojen sijoittumista asumisen alueille lähelle asukkaita halutaan tukea. Seudullisesti merkittävää kauppaa ohjataan niin ikään maakuntakaavassa, jonka ehdotuksessa on asetettu enimmäismäärät keskustoi-hin sijoittuvalle seudulliselle vähittäis-kaupalle sekä alueittain seudulliselle tilaa vaativalle kaupalle.

Palvelut, elinkeinot ja liikenne järjestelmä

Palvelumallityön mukaiset tulevaisuuden hyvinvointikeskukset, lähitorit ja keskitetyt hyvinvointipalvelut.

| 20 |


ElinkeinotKaupunkistrategian toimintasuunnitel-massa ”Rosoisesti kaunista”, kaupunki-rakenne- ja ympäristösuunnitelmassa (KH 16.12.2013), on linjattu, että työ-paikka-alueiden muuttamiseen muuhun käyttöön, kuten asumiseen, suhtaudu-taan pidättyvästi. Asuntorakentaminen korvaa helposti elinkeinorakentamisen kannattavampana sijoituskohteena, jol-loin vetovoimaisetkin kaupunkialueet voivat muodostua yksipuolisesti asumis-painotteisiksi. Toisaalta asuntorakenta-misen mahdollisuus voi myös edesauttaa muiden investointien suuntautumista alueelle. Tästä syystä yleiskaavassa on mahdollistettu asuminen innovaatioym-päristöjen kehittämisalueilla, jos se tu-kee kärkitoimialan kehittämistä.

Innovaatioympäristöistä Mediapolis, Hiedanranta ja Tampereen yliopisto si-joittuvat yleiskaavan keskustatoiminto-jen alueille, joilla asuminen on sallittua jo käyttötarkoitusmerkinnän perusteel-la. Muita innovaatioympäristöjä, joilla asuminen erikseen sallitaan, ovat Taysin ja TTYn ympäristöt. Kehittyvänä inno-vaatiokeskuksena Mediapoliksen laajen-tumiselle tulee varata tilaa, joten asun-torakentamista on sen ympäristössä ohjattava erityisen tarkasti. Myös Turto-lan tulevan raitiotiepysäkin tuntumaan osoitetulla keskusta-alueella asuminen on mahdollista, mutta se täytyy toteut-taa säilyttäen riittävät varaukset myös palveluja työpaikkarakentamiselle.

Kantakaupungin alueelta on tun-nistettu kaupunkistrategian linjausten mukaisesti erityyppisiä kehittämisvyö-hykkeitä. Mahdollisuuksien vyöhyk-keellä halutaan edistää tehokkaan ja sekoittuneen työpaikkarakentamisen sijoittumista muun muassa raitiotiepy-säkkien vaikutusalueille. Tulevaisuuden vyöhykkeeksi osoitettua ydinkeskustan eteläpuolista ratavyöhykettä kehitetään pitkällä aikavälillä tehokkaana ja mo-nipuolisena työpaikka-alueena. Alueen kokonaisvaltainen muutos vaatii ke-hittämistoimenpiteiden ohjelmointia ja mittavia investointeja, mutta aluetta voidaan jo alkaa uudistaa soveltuvin osin. Alueelle jäisi todennäköisesti kuusi rinnakkaista junaraidetta järjestelyra-tapihan siirtyessä maakuntakaavaehdo-tuksen mukaiseen paikkaan Lempäälän ja Pirkkalan rajalle. Lisäksi logististen toimintojen vyöhykkeeksi on osoitettu suurten seudullisten väylien varrelle si-

joittuvat tuotantotoiminnan alueet, joille ei tule sijoittaa häiriöherkkiä toimintoja.

Vahvan elinkeinostrategian luominen Tampereen kaupungille ja kaupunkiseu-dulle on elintärkeää. Yleiskaavaluonnos-ta laadittaessa on tunnistettu tarve pro-iloida kantakaupungin työpaikka-alueet

ja luoda niiden vahvistamiseksi strate-gia, joka määrittelee kaupungin roolin toimijana ja käytännön toimenpiteet eri alueiden kehittämiseksi.

LiikennejärjestelmäKantakaupungin liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on ennen kaik-kea kestävien liikkumismuotojen - eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen - kulkutapaosuuden kasvattaminen. Ta-voite on haastava tilanteessa, jossa lii-kennemäärät kaikilla kulkumuodoilla tulevat kasvamaan Tampereen kaupun-kiseudun asukas- ja työpaikkamäärän lisääntyessä.

LiikennemääräennusteetLiikenne-ennusteiden (TALLI-2015) mu kaan liikennemäärät kasvavat Tam-pereen alueen moottoriteillä keskimää-rin noin 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kasvu on suurinta valtatien 12 osuudella Alasjärvi-Lamminrahka, jossa liikennemäärä saattaisi jopa lähes kaksinkertaistua nykyisestä. Valtatiel-lä 9 Alasjärven ja Tarastenjärven välillä liikennemäärän ennustetaan kasvavan hieman yli 50 %. Liikennemallinnusten perusteella kummankin väylän kapa-siteetista on jo nykyisellään käytössä ruuhka-aikoina yli 80 %, joten kumpikin väylä on tarpeen kehittää kaksikaistai-sesta moottoriliikennetiestä nelikaistai-seksi moottoritieksi. Muilta osin liiken-nemäärien ennustetut muutokset eivät aiheuta välttämätöntä tarvetta moottori-teiden kapasiteetin lisäämiseen.

Seudullisilla ei-moottoritietasoisilla pääväylillä liikennemäärien ennustetaan kasvavan vielä jonkin verran moottori-teitä enemmän, eli keskimäärin noin 50 % vuoteen 2040 mennessä. Merkittä-vintä kasvu on Paasikiventiellä, jolla lii-kennemäärän ennustetaan Santalahden kohdalla kasvavan noin 70 % ja välillä Lielahdenkatu-Myllypuronkatu lähes kaksinkertaistuvan. Teiskontiellä Taysin kohdalla liikennemäärän kasvuennuste on maltillisin, mutta sielläkin noin 20 %. Sekä Paasikiventiellä että Teiskontiellä

on tarvetta ainakin liittymäjärjestelyjen kehittämiselle riittävän väyläkapasitee-tin varmistamiseksi.

Tampereen keskustan ulkopuoli-silla alueellisilla pääväylillä liikenne-määrät kasvavat ennusteiden mukaan keskimäärin noin 20 % vuoteen 2040 mennessä. Eniten liikennemäärän ole-tetaan kasvavan Myllypuronkadulla, jol-la kasvuennuste on noin 40 %. Joillakin väylillä liikennemäärät saattavat myös pienentyä. Pääkokoojakatujen liikenne-määrissä ei ennusteta tapahtuvan mer-kittäviä muutoksia lukuun ottamatta Lempääläntietä, jolla liikenne vähenisi Automiehenkadun ja Lahdenperänka-dun välillä jopa alle 40 %:iin nykyisestä.

Tampereen ydinkeskustan sisääntu-loväylillä liikennemäärien ennustetaan pääsääntöisesti pienenevän nykyhetkes-tä vuoteen 2040. Liikennemäärät piene-nevät ennusteen mukaan Pirkankadulla, Sepänkadulla, Erkkilänkadulla, Itsenäi-syydenkadulla, Kalevantien länsipäässä ja Tampereen valtatiellä. Näillä väylillä liikenne vähenee ennusteen mukaan keskimäärin noin 25 %. Hämeenpuis-ton pohjoispäässä liikennemäärän ei ennusteta muuttuvan nykytilanteesta. Lapintiellä ja Hatanpään valtatiellä Vii-nikanlahden kohdalla liikennemäärän ennustetaan kasvavan noin 5-10 %. Keskusta-alueella liikennemäärien pie-neneminen johtuu sekä muutoksista keskustaan suuntautuvien matkojen kul-kutapajakaumassa että uusista yhteyk-sistä maanalaisiin pysäköintilaitoksiin.

Liikenneverkon periaatteetYleiskaavassa esitetty kantakaupungin liikkumisjärjestelmä muodostuu hen-kilö- ja tavaraliikenteen tarvitsemista ajoneuvoliikenteen väylistä, rautatielii-kenteen asemista ja joukkoliikenteen runkolinjastosta sekä niihin kytkeyty-västä liityntäpysäköinnistä, pyöräilyn tavoiteverkosta ja kehitettävistä käve-ly-ympäristöistä. Eri maankäyttömuo-dot tuottavat erilaisia liikenteellisiä tarpeita, joiden yhteensovittaminen on merkittävä osa liikennejärjestelmän kehitystyötä. Esitetty liikennejärjestel-mä pyrkii hyödyntämään tehokkaasti jo rakennettua liikenneverkkoa, josta on lisäksi tunnistettu selkeitä kehittämis-kohteita. Kantakaupungin asemakaavoi-tetusta pinta-alasta lähes kolmannes on nykyisellään varattu katuja liikennealu-eiksi, joten uusien väylävarauksien tar-

| 21 |


vitsema tila tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Kaupunkirakenteen sijoit-tuminen kapean kannaksen molemmin puolin synnyttää vielä erityisen haas-teen kantakaupungin liikennejärjestel-män kehittämiselle.

Moottoriajoneuvoliikenteen tavoite-verkko on esitetty yleiskaavassa väylä-hierarkialtaan kolmiportaisena. Väyli-en kehittämisen tavoitteena on niiden liikenteellisen kapasiteetin täysimää-räinen hyödyntäminen, mutta myös lii-kennealueiden estevaikutusten ja tilava-rausten tarkastelu osana täydentyvää ja tiivistyvää kaupunkiympäristöä. Joilla-kin väylillä on nykyiseen ja ennustettuun liikennemäärään nähden ylimitoitettu poikkileikkaus sekä tarvetta joukkolii-kenteen ja pyöräilyn olosuhteiden pa-rantamiseen.

Liikennemääriltään merkittävimpiä ajoneuvoliikenteen väyliä ovat mootto-ritiet ja seudulliset pääväylät, joille py-ritään ohjaamaan sekä Tampereen ohit-tava että keskustaan ja aluekeskuksiin kaupunkiseudulta ja sen ulkopuolelta suuntautuva liikenne. Ydinkeskustan alueelle suuntautuva asiointiliikenne pyritään ohjaamaan jo keskustan kehän ulkopuolelta maanalaiseen pysäköinti-laitosverkostoon.

Ydinkeskustan lisäksi myös alue-keskukset ovat ajoneuvoliikenteellä hy-vin saavutettavissa. Hervannan asema suhteessa seudulliseen pääväylästöön kohenee II-kehän toteutuessa välillä Sääksjärvi-Lentola. Tesoman kytkey-tymistä pääväyläverkostoon parantaa liikenneverkon kehittäminen läntisten aluekeskusten välisellä vyöhykkeellä. Energiakadun jatke Lielahdesta Epilään ja siihen liittyvä suuntaisliittymä paran-tavat Tesoman saavutettavuutta samoin kuin alueen kytkeytyminen seudullisen lähijunaliikenteen piiriin.

Aluekeskuksista Lielahti-Hiedanran-taa kehitetään myös seudullisen lähi-junaliikenteen solmukohtana, jonne si-joittuu varaus lähijunapysäkille. Uuteen Lakalaivan aluekeskuksen sen sijaan tavoitellaan Tampereen toista henki-löliikenteen asemaa. Lisäksi keskeinen osa keskusta-alueiden saavutettavuu-den parantamista on niiden sisäisen liikenneverkon kehittäminen kävelyä ja pyöräilyä tukevaksi, mikä edesauttaa osaltaan keskustoihin tavoitellun mo-nipuolisen maankäytön toteutumista. Asumisen alueiden osalta keskeisenä lii-kennetavoitteena on lähipalvelujen hyvä

saavutettavuus kävellen ja pyöräillen sekä sujuva kytkeytyminen keskustojen keskitettyihin palveluihin.

Erilaiset elinkeinoalueet, kuten teol-lisuuden ja tilaa vaativan kaupan alueet, sijoittuvat lähinnä moottoriteiden ja seudullisten pääväylien yhteyteen. Eten-kin keskustan eteläpuoliset alueet, eli Hatanpää, Nekala, Rautaharkko, Saran-kulma ja Lakalaiva-Lahdesjärvi sekä eteläiseen kehään tukeutuvat alueet, eli Myllypuro, Hankkio ja Aitovuori, ovat saavutettavuudeltaan ensiluokkaisia. Myös Itä-Hervanta ja Rusko kytkeyty-vät hyvin alueelliseen liikenneverkkoon, mutta Länsi-Tampereella joidenkin Po-rinradan varteen sijoittuvien toimipaik-kojen saavutettavuus on paikoin heikko.

Liikenteen tavoiteverkossa on osoi-tettu uusia tieliikenteen yhteystarpeita. Lielahti-Hiedanrannassa ja Lakalaivassa uudet yhteydet parantavat aluekeskus-ten saavutettavuutta. Kaukajärvellä ja Koilliskeskuksessa uudet yhteydet mah-dollistavat keskusta-alueiden kehittämi-sen ohjaamalla läpikulkevaa liikennettä uusille reiteille. Uusia liikenneväyliä tarvitaan lisäksi kehittyvän maankäytön tarpeisiin Myllypuron työpaikka-alueel-le, uudistuvalle järjestelyratapihan alueelle, Ojalan alueelle sekä Särkijärven itäpäähän.

Kohti joukkoliikennekaupunkiaYleiskaavan liikennejärjestelmän yh-tenä keskeisenä tavoitteena on joukko-liikennekaupungin mahdollistaminen. Kaavakartalla on esitetty joukkoliiken-teen tavoiteltu runkolinjasto ja siitä rai-tiotienä toteuttavat osuudet sekä sen laajenemissuunnat. Toteutuakseen jouk-koliikennekaupunki edellyttää hyvän joukkoliikenteen palvelutason lisäksi tehokasta maankäyttöä runkolinjaston varressa sekä joukkoliikennepysäkkien hyvää saavutettavuutta. Keskeisissä lii-kenneverkon ja yhdyskuntarakenteen kohteissa varaudutaan joukkoliikenteen vaihtoterminaaleihin ja pyöräpysäköin-tiin sekä Lielahden, Koilliskeskuksen ja Lakalaivan aluekeskuksissa myös seudulliseen liityntäpysäköintiin. Koko kaupunkiseudun osalta joukkoliiken-nejärjestelmässä on mukana myös lähi-junaliikenteen kehittäminen Nokian ja Lempäälän suuntiin. Tampereen osalta tämä avaa uusia kehittämismahdolli-suuksia Tesoman, Lielahden ja Lakalai-van aluekeskuksissa.

Toimivan joukkoliikennekaupungin kehittämistä tukee myös yleiskaavassa esitetty pyöräilyn tavoiteverkko, joka ajoneuvoliikenteen verkon tapaan on jaettu hierarkialtaan eritasoisiin väy-liin. Nopeaa asiointi- ja työmatkapyö-räilyä varten tarvitaan sujuvat yhteydet keskustaan, aluekeskuksiin ja työpaik-ka-alueille. Pyöräilyn seudullinen näkö-kulma tulee puolestaan esiin siinä, että kuntakeskusten väliset pyöräily-yhtey-det on osoitettu kaavakartalla erityisinä laatukäytävinä osana tavoiteverkkoa. Asumisen alueilla lähipalvelujen saavu-tettavuus on turvattu eri liikkumismuo-tojen yhteisessä käytössä olevilla väylil-lä. Pyöräilyn tavoiteverkkoa täydentävät vielä vapaa-ajanpyöräilyn käyttöön tar-koitetut reitit, joiden kehittämisessä on olennaista kytkeytyminen osaksi viherympäristöjen ja vesistöjen muo-dostamaa virkistyspalvelujen verkostoa. Pyöräilyn tavoiteverkon muodostamis-periaatteena on ollut hyödyntää olemas-sa olevia tiekäytäviä, joita pitkin esitetty reitistö pääsääntöisesti kulkee. Ratkaisu mahdollistaa pyöräverkon vaiheittaisen kehittämisen kustannustehokkaasti ny-kyisten pyöräväylien laatutasoa paran-taen.

Pyöräilyn tavoiteverkkoTavoitteellisen pyöräverkon esittämi-nen yleiskaavassa edistää kaupunkistra-tegiassa sekä sitä tarkentavassa Kaupun-kirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa määriteltyjä pyöräilyn kehittämistavoit-teita. Pyöräilyn kulkutapaosuuden kas-vattaminen ei ole mahdollista ilman kan-takaupungin kattavaa ja laatutasoltaan yhtenäistä pyöräilyn runkoreitistöä.

Pyöräilyn tavoiteverkon muodos-tamisperiaatteena on ollut hyödyntää olemassa olevia tiekäytäviä, joita pitkin esitetty reitistö pääsääntöisesti kulkee. Ratkaisu mahdollistaa pyöräverkon vaiheittaisen kehittämisen kustannus-tehokkaasti nykyisten pyöräväylien laa-tutasoa parantaen. Käytännössä tulisi laatia tavoiteverkkoon pohjautuen kan-takaupungin kattava toimenpideohjel-ma, jossa määritellään kohennettavat pyöräily-yhteydet kiireellisyysjärjestyk-sessä. Pyöräverkon arviointi- ja suunnit-telutyötä on tarkoitus jatkaa kaavatyön edetessä kohti ehdotusvaihetta yleiskaa-voituksen ja liikennesuunnittelun välise-nä yhteistyönä.

| 22 |


Yleiskaavakartalla nro. 3 on esitetty olemassa olevien asuinympäristöjen keskeiset kehittämistavoitteet sekä vo-lyymiltaan merkittävän uuden asunto-rakentamisen tavoitteelliset sijoittumis-periaatteet Tampereen kantakaupungin alueella. Kaupungin kasvu on ohjattu joukkoliikenteen tavoiterunkolinjaston äärelle sekä keskustoihin. Kaavakartalla esitettyjen ratkaisujen kautta edistetään kestävää liikkumista sekä luodaan yleis-kaavallinen tuki asuinalueiden turvalli-suuden ja viihtyisyyden lisäämiselle.

Asuntorakentamisen mitoitusTampereen kaupungin väestösuunnit-teen (2012) ja sen pohjalta yleiskaavan tausta-aineistoksi tehdyn arvion (Asuk-kaat ja asuminen 2014) perusteella kaupungin väestön ennakoidaan kas-vavan vuosien 2013 ja 2040 välillä noin 60 000 asukkaalla. Tämä on otettu yleiskaavan mitoituksen lähtökohdak-si. Vuoden 2016 maaliskuussa Tampe-reella oli Tilastokeskuksen mukaan 225 485 asukasta, joista 98 prosenttia asui kantakaupungissa. Samaan aikaan kan-takaupungissa oli 16.5 miljoonaa ker-rosneliömetriä rakennettua kerrosalaa. Asuinrakennusten osuus tästä määrästä oli 10.5 miljoonaa k-m2, eli hieman va-jaat kaksi kolmasosaa.

Vuoden 2015 lopulla kantakaupun-gin alueella oli tonttivarantoa yhteensä 400 000 k-m2, mikä mahdollistaa täy-dentävän asuntorakentamisen 6 500 asukkaan tarpeisiin laskettuna vuoden 2040 ennakoidulla asumisväljyydellä (62 k-m2 / asukas). Lisäksi asema- ja yleiskaavatason suunnitelmissa on val-misteilla asuntorakentamisen varantoa lähes 50 000 asukkaalle.

Yleiskaavan tavoitteena on keskus-tojen ja joukkoliikennevyöhykkeiden tukeminen täydennysrakentamisen kei-noin Tampereen kaupunkistrategian 2025 linjausten mukaisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi kaavakartalla on osoi-tettu keskustoihin ja niitä yhdistäviin

joukkoliikennekäytäviin nojautuva täy-dennysrakentamiselle suotuisa vyöhyke, joka on nimetty tehokkaan kaupunkira-kentamisen vyöhykkeeksi.

Keskeiselle vyöhykkeelle sijoittuu nykyinen tonttivaranto sekä asema- ja yleiskaavaohjelmat huomioiden asun-torakentamisen varantoa yhteensä 1 767 000 k-m2, mikä mahdollistaa täy-dentävän asuntorakentamisen 28 500 asukkaan tarpeisiin. Kantakaupungin yleiskaavassa tuotettava asuntoraken-tamisen varanto - suuruudeltaan 1 865 000 k-m2 - täydentää aiemmin ohjelmoi-tua varantoa.

Yhteensä tehokkaan kaupunkiraken-tamisen vyöhykkeelle voidaan sijoittaa noin 3,6 miljoonaa k-m2 asuntoraken-tamista, mikä on noin 75 % kaupungin kasvusta. Vyöhyke kykenisi vastaanot-tamaan ennakoidun väestönlisäyksen myös kokonaisuudessaan, mikäli kau-punkialueiden tiivistymiskehitys kiihtyy entisestään. Yleiskaavan myötä vyöhyk-keelle tulevasta asuntorakentamisesta yli puolet sijoittuu keskustoihin, neljän-nes uusille alueille ja viidennes alueille, joiden käyttötarkoitus muuttuu.

Yleiskaavan mitoitus ylittää kau-pungin ennakoidun kasvun noin 20 000 asukkaalla, jos asumisväljyyden kasvua ei oteta huomioon. Kun huomioidaan olemassa olevassa asuntokannassa ta-pahtuva väljyyskasvu, jonka arvioidaan olevan keskimäärin 0,21 k-m2 asukasta kohti vuodessa, kuluu varannossa oleva ylimitoitus nykyväestön väljyyskasvun tarpeisiin.

Koska tehokkaan kaupunkiraken-tamisen vyöhykkeelle ei sijoitu nyt eikä tulevaisuudessa merkittävässä määrin pien- ja rivitalorakentamista, on edellä kuvatussa mitoituslaskelmassa huomi-oitu vain kerrostalorakentaminen. Vyö-hykkeen sisällä valtaosa asuntorakenta-misen varannosta sijoittuu yleiskaavan keskustoihin. Kaupunki voi tarjota pien-talotontteja Vuoreksen ja Ojalan kaupun-ginosissa sekä pitkällä aikavälillä myös Nurmi-Sorilassa. Lisäksi vanhojen pien-taloalueiden tiivistyminen tonttijakojen

kautta tarjoaa uusia pientaloasumisen mahdollisuuksia myös kantakaupungin alueella.

Kaavakartan lähtökohtiaVoimassa olevan yleiskaavan toteu-tumista arvioineen selvityksen (Yleis-kaavan 1998 ajantasaisuuden arviointi 2014) perusteella asuntorakentaminen on ollut viime vuosina keskeinen osa-tekijä kaupunginosien kehitysproses-seissa. Kaupunkirakenteessa tapahtuvat toiminnalliset muutokset, kuten saavu-tettavuutta parantavat väylähankkeet tai vetovoimaisten kampusalueiden ke-hittyminen, ovat luoneet markkinoiden näkökulmasta kiinnostavia sijainteja, joiden läheisyyteen asuntorakentamisen hankkeet ovat hakeutuneet kiihdyttäen kaupunkikehitystä osin epätasaisesti eri alueiden kesken.

Yleiskaavan rooli asuntorakentami-sen sijoittumisen ohjauksessa on ollut viime vuosina lähinnä suuntaa antava, sillä ainoastaan noin kolmannes kau-pungin kasvusta on 2000-luvulla si-joittunut voimassa olevan yleiskaavan varsinaisille täydennysalueille. Tästä johtuen pyrkimyksenä on terävöittää yleiskaavan strategista merkitystä tun-nistamalla tulevaisuuden vetovoimaiset täydennysalueet, joilla mahdollistetaan kaupunkikehitystä tuottavat asuntora-kentamisen hankkeet ja ohjataan niitä kohti laadukasta toteutusta. Tätä pyrki-mystä toteuttaa käytännössä tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke, joka suuntaa kasvua kaupunkistrategian linjausten mukaisesti nykyisen yhdys-kuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja ete-län suuntaiselle ratavyöhykkeelle.

Yhdyskuntarakenteen täydentä-minen kaupunkistrategian mukaises-ti alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa lisäävällä tavalla edellyttää kaupun-ginosien sisäisen ja keskinäisen kyt-keytymisen parantamista kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Tähän haasteeseen vastaavat osaltaan kaava-

Asuminen ja lähiliikkuminen

| 23 |


kartalla esitetty pyöräilyn tavoiteverkko sekä asumisen lähiympäristöjen laadun jatkuvaan parantamiseen pyrkivä kehi-tettävien kaupunkirakenteellisten ko-konaisuuksien periaatemerkintä, jonka aluerajaukset asettuvat osin päällekkäin tehokkaan kaupunkirakentamisen vyö-hykkeen kanssa. Lisäksi tulee varmistaa kaupunkirakenteen toiminnallinen se-koittuneisuus tiivistyvässä kaupungissa, mikä nostaa keskiöön asumisen ja liik-kumisen sekä palvelujen ja elinkeinojen ohjauksen välisen kytköksen.

Yleiskaava mahdollistaa joustavasti kasvun ohjaamisen alueellisesti erilai-sin painotuksin riippuen siitä, millaisia kaupunkikehityksen suuntia halutaan edistää. Keskustojen osalta voidaan va-lita joko ennestään vahvoja keskuksia vahvistava tai kasvua kaikkiin keskuk-siin jakava malli, joka olisi edellistä tasa-painoisempi ainakin sosioekonomisessa mielessä. Lisäksi täydennysalueiden va-likoiva toteuttaminen ja sisääntuloväyli-en varsien laajamittainen rakentaminen tarjoavat eväitä myös kolmanteen vaih-toehtoon, jossa keskustojen rooli kasvun moottoreina ja vastaanottajina olisi vä-häisempi.

Kehitettävät kaupunkira-kenteelliset kokonaisuudetKaavakartalle on paikkatietopohjai-sen analyysin (liite 2) pohjalta rajattu 26 lähinaapurustojen muodostamaa aluekokonaisuutta, jotka on nimetty kehitettäviksi kaupunkirakenteellisiksi kokonaisuuksiksi. Pyrkimyksenä on ol-lut tunnistaa maisemallisista ja toimin-nallisista lähtökohdista yhteen kuuluvat aluekokonaisuudet, jotka rajautuvat mahdollisimman luontevasti johonkin fyysiseen elementtiin, kuten maaston-muotoon tai viheralueeseen. Koska alue-kokonaisuudet ovat tavoitteellisia, liittyy niiden rajaamiseen väistämättä myös suunnittelua ja tulkintaa sen suhteen, mitkä kaupunginosat on osoitettu kuulu-vaksi mihinkin kokonaisuuteen.

Kaavakartalle rajatut aluekokonai-suudet tarjoavat kehikon olemassa ole-vien asuinympäristöjen kehittämiselle sekä kaupunkikehityksen seurannalle osana jatkuvasti päivittyvää yleiskaa-vatyötä. Aluekokonaisuuksia koskevan kehittämisperiaatemerkinnän tarkoi-tuksena on ennen kaikkea edistää moni-puolista asuntotarjontaa ja elinkaariasu-

misen mahdollisuuksia sekä edesauttaa turvallisen lähiliikkumisympäristön syn-tymistä, mikä houkuttelee eri asukasryh-miä liikkumaan kestävällä tavalla kävel-len ja pyöräillen. Aluekokonaisuuksien sisällä lähipalvelujen ja virkistysaluei-den tulisi olla sujuvasti jokaisen asuk-kaan saavutettavissa miellyttäviä reitte-jä pitkin.

Haasteeksi aluekokonaisuuksien ke-hittämisessä nousee se, että niiden si-sältämät eri aikoina rakentuneet asuin-alueet ovat rakenteellisesti keskenään erilaisia ja kytkeytyvät myös muuhun kaupunkirakenteeseen vaihtelevas-ti. Tästä johtuen aluekokonaisuuksien suunnittelu on luonteeltaan pikemmin-kin vähittäinen prosessi kuin selkeästi rajautuva projekti.

Ehdotusvaiheeseen mennessä yleis-kaavan liitteenä olevia aluekortteja (liite 2) täydennetään siten, että ne tarjoa-vat tarkemman suunnittelutyön tueksi kuvauksen kunkin alueen nykytilasta, suunnittelukysymyksistä ja kehittämis-tavoitteista sekä muodostavat puitteet yleiskaavan seurannalle.

Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet (26 kpl).

Kehitettävä kaupunkirakenteellinen kokonaisuus

| 24 |


Tehokkaan kaupunkira-kentamisen vyöhykeAsumisen ja lähiliikkumisen teemakar-talla täydennysrakentamista ohjataan yleiskaavan keskustoista ja joukkolii-kenteen runkolinjojen varsista muodos-tetulle tehokkaan kaupunkirakentami-sen vyöhykkeelle. Yleiskaavan myötä mahdollistuva rakentaminen painottuu tiivistyviin ja laajeneviin keskustoihin, joiden elinvoimaa halutaan tukea asun-torakentamisen keinoin. Samalla tulee kuitenkin tiedostaa, ettei asuminen yksinään ole riittävä keskusten elinvoi-maisuutta takaava käyttötarkoitus, vaan sen tulee asemoitua osaksi laadukasta ja monitoimintaista keskustamaista ympä-ristöä.

Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke ulottuu Tampereen itä-län-sisuuntaista kannasta pitkin ydinkes-kustan molemmin puolin sijoittuviin keskuksiin; lännessä Tesomalle ja Lielah-teen ja idässä Turtolaan, Kaukajärvelle ja Koilliskeskukseen kytkien niitä aiempaa tiiviimmin toisiinsa. Etelässä vyöhyke to-

teutuu pistemäisinä kohteina Hervannan ja Lakalaivan ympäristöissä sekä Lem-pääläntien varressa Multisillan alueella. Maankäyttöä rajoittavat tai asumisen nä-kökulmasta haastavat olosuhteet, kuten lentomelu, ovat perusteina vyöhykkeen rajautumiselle eri tavoin etelän suunnas-sa, missä nykyistä kaupunkimaisemman rakenteen kehittäminen käynnistyy La-kalaivan aluekeskuksen rakentamisella ja Multisillan täydentämisellä.

Tehokkaan kaupunkirakentami-sen vyöhyke kattaa noin kolmanneksen kantakaupungin pinta-alasta. Vyöhyke on jaettu täydennysrakentamisen toteu-tumistavan ja tavoitellun mitoituksen perusteella kolmentyyppisiin alueisiin, joita ovat keskustat, yleiskaavan täyden-nysalueet ja täydennysrakentamiseen soveltuvat sisääntuloväylien varret. Seu-raavassa näitä aluetyyppejä on luonneh-dittu tarkemmin.

Keskustat

Keskustojen kehittämisessä keskeinen haaste on keskusta-alueiden elinvoiman

vahvistaminen tasapuolisesti eri puo-lilla kantakaupunkia. Yleiskaavassa on mahdollistettu kaikilla keskusta-alueilla merkittävä asuntorakentaminen, joka on viime vuosina ollut keskeinen keskus-tojen uudistumista kiihdyttävä tekijä. Keskustojen elinvoimaisuus edellyttää kuitenkin asumisen ohella myös dynaa-mista elinkeinorakennetta ja toiminto-jen sekoittumista, jotka tuottavat asun-torakentamishankkeita houkuttelevaa vetovoimaa.

Voidaan olettaa, että vetovoimaisten keskustojen kehitys näkyy tulevaisuu-dessakin keskusta-alueiden tiivistymise-nä ja laajenemisena, joskaan kehityspro-sessit eivät kaikissa keskuksissa lähde liikkeelle automaattisesti ilman kaupun-gin tekemiä julkisia investointeja. Kes-kustojen muuttumista kaupunkimai-semmiksi ympäristöiksi edesauttavat osaltaan tuoreet Tampereen pysäköin-tipolitiikan (hyväksytty yhdyskuntalau-takunnassa 31.5.2016) linjaukset, jotka mahdollistavat nykyistä alemman auto-paikkanormin soveltamisen Tampereen alue- ja alakeskuksissa.

Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke.

Yleiskaavan keskustat

Yleiskaavan täydennysalueet

Kantakaupungin ja keskusten sisääntuloväylät

| 25 |


Yleiskaavan täydennysalueetYleiskaavan varsinaiset täydennysalu-eet sijoittuvat tehokkaan joukkoliiken-teen äärelle ja osin keskuksiin. Yleis-kaavamääräyksissä alueet edellytetään toteutettaviksi erillisten viitesuunni-telmien pohjalta siten, että niiden kyt-keytyminen muuhun kaupunkiin on saumatonta kävellen, pyörällä ja jouk-koliikenteellä. Luonnosvaiheessa mää-ritellyt täydennysalueet sijoittuvat Län-si-Hervantaan, Pappilaan ja Ruotulaan sekä Tesoman radanvarsialueelle. Lisäk-si asuntorakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan aikanaan käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon alueel-la, nykyisellä Härmälän leirintäalueella toiminnan mahdollisesti siirtyessä sekä Lahdesjärven ja Särkijärven itärannoilla.

Liikennealueen jäsentämiseen kytkeytyvä täydentäminenYleiskaavan yhteydessä laaditussa sel-vityksessä (Tampereen kantakaupun-gin sisääntuloväylien liikennetarkastelu 2016) on tutkittu mahdollisuutta muut-taa kantakaupungin sisääntuloväyliä nykyistä kaupunkimaisemmiksi liiken-nejärjestelmän toimivuuden sallimissa rajoissa. Alustavan tarkastelun perus-teella liikennealueiden uudelleenjäsen-täminen myös merkittävää täydennys-rakentamista mahdollistavalla tavalla on parhaiten toteuttavissa Lempääläntiellä, Messukylänkadulla ja Sammon valtatiel-lä, joista kahdella viimeksi mainitulla kulkee joukkoliikenteen runkolinja. Si-jainnistaan johtuen Sammon valtatien varsi voidaan nähdä osana Tampereen keskustan laajenemisvyöhykettä Haka-metsästä itään. Lempääläntie puolestaan

on merkittävä alueellisen tiivistämispo-tentiaalin kohde, joka voi rakentuessaan lisätä viime vuosina vaatimattomasti ke-hittyneiden Peltolammin ja Multisillan lähiökaupunginosien elinvoimaa.

Erityisesti aluekeskuksiin kytkeyty-vät sisääntuloväylät ovat nykyisellään väljästi mitoitettuja liikenneympäristöjä, joita voidaan uudelleen jäsentää tiiviin kaupunkiympäristön mahdollistami-seksi. Tämän tavoitteen toteutumista tukevat pysäköintipolitiikan linjaukset, joissa väljemmän pysäköintinormin alueiksi esitetyt alue- ja alakeskusten kä-velyvyöhykkeet ovat pitkälti yhteneviä keskustojen sisääntuloväylien varressa sijaitsevien potentiaalisten täydennys-vyöhykkeiden kanssa. Pysäköintinormin alentuessa näitä alueita on helpompi ke-hittää tiiviinä ja tilankäytöltään kaupun-kimaisina.

Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylät.

| 26 |


Yleiskaavan täydennysalueet kaupungin osa-alueittain




Keskinen alue Keskisellä alueella täydennysrakentami-nen kytkeytyy keskustavyöhykkeen laaje-nemisen mahdollistamiseen Tampereen keskusta-alueen itä- ja eteläosissa.

Tässä yleiskaavassa Tampereen kes-kustan C-alue kattaa laajan vyöhykkeen Pyynikiltä Hakametsään. Tavoitevai-heessa Tampereen keskustan reunavyö-hykkeeltä tunnistettiin kaupunkiraken-teen katkoskohtia, jotka ovat tämän yleiskaavaluonnoksen haastavia täyden-nysrakentamisen kohteita. Alueita on tutkittu EHYT-suunnittelun puitteissa sekä tätä yleiskaavaa varten tilatuissa viitesuunnitelmissa. Vaikka keskustois-sa tavoitellaan toiminnallisesti sekoit-tunutta rakennetta, on asumisen osuus täydennysalueilla merkittävä. Tampe-reen keskusta ja Etu-Kaleva mitoitetaan erikseen. Näistä ensimmäistä suunnitel-laan Keskustan strategisen osayleiskaa-van mitoituksen mukaan ja jälkimmäistä alueella olevat suojeluarvot huomioiden.

1. Kaleva, Hippos, yleiskaavan keskusta- alueTeiskontien ympäristössä Kalevassa tutkittiin keskustamaisen kaupunkiym-päristön laajentamismahdollisuuksia Hervannan valtaväylän yli. Kahden vaih-toehtoisen suunnitelman kautta voidaan todeta, että alueen kaupunkimainen tiivistäminen yleiskaavan tavoitteiden

mukaisesti on mahdollista. Alueelle voi-daan sijoittaa erilaisia toimintoja, myös asumista.

2. Kaleva-Hakametsä, yleiskaavan keskusta-alueKaleva-Hakametsän aluetta on tutkittu yleissuunnitelmilla. Suunnitelmissa on kartoitettu kaupunkirakenteen täyden-tämisen mahdollisuuksia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhtei-den kohentamista. Kaleva-Hakametsä on tärkeä keskustan sisääntulokohta Sammon valtatieltä, jonka ympäristöä tutkitaan tässä yleiskaavassa täydennys-rakentamisen näkökulmasta.

3. Kaleva- Takojankatu, yleiskaavan keskusta-alueTakojankadun etelän puoleista vartta tutkitaan yleiskaavan sekoittuneen ra-kenteen täydennyskohteena, jossa voi olla myös asumista.

Kaleva-Hakametsän yleissuunnitelma. Vaihtoehto 1.

Kaleva-Hakametsän yleissuunnitel-ma. Vaihtoehto 2. Tengbom Eriksson, Arkkitehdit Oy.Tutkielma Kaleva-Hippoksen alueen täydennysrakentamisesta, WSP.

| 27 |


3. Pappila, yleiskaavan keskusta-alueTämän yleiskaavan varantoon on sisälly-tetty Kantakaupungin yleiskaavan 1998 rakentumatta jäänyt asumisen täyden-nysalue. Alueen toteuttamisen edelly-tykset paranevat merkittävästi, mikäli

Yleiskaavan keskustat Yleiskaavan täydennysalueet


alueen kautta rakennetaan uusi Sammon valtatien ja Teiskontien välinen liiken-neyhteys.

4. Sammon valtatie, kantakaupungin sisääntuloväyläTässä yleiskaavassa osoitetaan tutkit-tavaksi Sammon valtatien liikennealue sekä sen ympäristö. Liikennealuetta on tarkoitus muokata niin, että se mah-dollistaa kaikki liikkumismuodot huo-mioivan liikenteen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen varsillaan. Ha-kametsän alueella tiivistäminen voidaan nähdä myös keskustamaisen vyöhyk-keen laajenemisena kohti itää.

5. Messukyläntie, kantakaupungin sisääntuloväyläTässä yleiskaavassa osoitetaan tutkitta-vaksi Messukyläntien liikennealue sekä sen ympäristö. Liikennealuetta on tar-koitus muokata niin, että se mahdollis-taa kaikki liikkumismuodot huomioivan liikenteen sekä mahdollisen täydennys-rakentamisen varsillaan. Messukylän tii-vistämistä tutkittaessa tulee huomioida raitiotien pysäkkivaraus Vuohenojalla

sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvot Messukylässä.

6. Messukylänkatu-Kangasalantie, kantakaupungin sisääntuloväyläTässä yleiskaavassa osoitetaan tutkitta-vaksi Messukylänkadun liikennealueen ympäristö. Liikennealuetta on tarkoitus muokata niin, että se mahdollistaa kaikki liikkumismuodot huomioivan liikenteen sekä täydennysrakentamisen varsillaan. Messukylän tiivistämistä tutkittaessa on huomioitava rakennetun kulttuuriympä-ristön arvot.

7. Santaharjuntie, keskustojen sisään-tuloväyläTurtolan ja Kaukajärven välisen kahden kilometrin mittaisen tieosuuden lähiym-päristöä voidaan tutkia täydennysraken-tamisen ympäristönä etenkin sen ete-länpuoleisella laidalla. Valmiiksi tiiviissä ympäristössä tavoite on pienimuotoinen tiivistäminen etenkin alueen molemmis-sa päissä. Keskeistä alueen kehittämises-sä on Kaukajärven ja Turtolan alueiden kytköksen vahvistaminen.

Ruotulan golf -alueen viitekuvat: WSP. Vaihtoehdot 1 ja 2.Väylien kattamisen selvitys (M&Y).

Koillinen alueKoillisella alueella on täydentämisen mahdollisuuksia Linnaimaalla, Sammon valtatiellä sekä yleiskaavan täydennys-alueella.

1. Koilliskeskus, Linnainmaa, yleiskaa-van keskusta-alueKantakaupungin yleiskaavassa raitiotie esitetään jatkettavaksi toisessa vaihees-sa Linnainmaalle. Alueelle kaavaillaan muun muassa liityntäpysäköintiä. Koil-liskeskuksessa keskustan painopisteen siirtäminen länteen esimerkiksi kansi-rakentamisen keinoin tarjoaa mahdol-lisuuden kytkeä Valtatie 9:n halkomaa Itä-Tamperetta aiempaa paremmin yh-tenäiseksi rakenteeksi. Asuntorakenta-misella tulee tässä olla jäsentävä, alueen toimivuutta ja hahmotettavuutta tukeva rooli.

Väylien kattamisen selvityksen (M&Y) yhteydessä tutkittiin myös Lin-nainmaan täydennysrakentamispotenti-aalia. Kansiratkaisuilla sekä tiiviillä ra-kentamistavalla alueelle on mahdollista sijoittaa jopa 600 000 k-m2 asuntora-kentamista.

2. Ruotulan golf, yleiskaavan täyden-nysalueYleiskaavan täydennysalueena on tutkit-tu nykyisen Ruotulan gol kentän alueen täydennysrakentamista. Rakentaminen kytkeytyy raitiotien jatkamiseen alueen kautta Taysin alueelta Koilliskeskuk-seen. Alue tukeutuu sekä keskustan että Koilliskeskuksen palveluihin. Aluetta suunniteltaessa tulee erityistä huomio-ta kiinnittää alueella oleviin ekologi-siin yhteyksiin sekä virkistyskäyttöön, joiden olosuhteita ei saa merkittävästi heikentää.

| 28 |


Kaakkoinen alue Kaakkoisella alueella yleiskaavan täy-dennysrakentamisvara sijoittuu pääosin alueen keskuksiin Kaukajärvelle ja Her-vantaan. Alueelle on osoitettu myös lii-kennealueita, joiden ympäristöä suositel-laan tiivistettäviksi.

1. Kaukajärvi, yleiskaavan keskusta-alueKaukajärvi on yksi Itä-Tampereen kes-kustoista, joka on 2000-luvulla kehit-tynyt voimakkaasti. Kaukajärven kes-kustan kehittämiselle suuri potentiaali on niin ikään Valtatie 9:n ylittävä kansi, jota kautta keskustan läpi voidaan ohja-ta Iidesjärven ja Kaukajärven yhdistävä puistoverkosto. Tämän laadullistavan elementin tulee olla keskustan kehittä-misessä näkyvä lähtökohta, jota myös asuntorakentamisen keinoin jäsenne-tään.

2. Hervanta, yleiskaavan keskusta-alueHervanta on Tampereen keskustan jäl-keen kaupungin kehittynein aluekeskus. Tässä yleiskaavassa on osoitettu tutkit-tavaksi Länsi-Hervannan kerrostalokort-teleiden tiivistäminen sekä koko kau-punginosan julkisen ympäristön laadun kohentaminen.




| 29 |


Eteläinen alue Eteläisellä alueella täydennysrakentami-nen sijoittuu pääosin alueen keskuksiin: Pohjoisessa Tampereen keskustan laajen-tumana Viinikanojan suulla ja Lakalaivas-sa uuteen aluekeskukseen. Turtolaa ke-hitetään jatkossa myös keskustamaisen asumisen alueena. Multisillassa on mah-dillista tutkia liikennealueympäristön tiivistämistä. Varsinaisten täydennyskoh-teiden ulkopuolelta yleiskaavoituksessa tutkitaan myös Härmälän leirintäalueen sekä Lahdesjärven ja Särkijärven itäran-tojen muuttaminen asuinkäyttöön.

1. Viinikaojan suu (Viinikan jäteveden-puhdistamon alue), yleiskaavan kes-kusta-alueEtelän suunnassa Tampereen keskus-tavyöhyke laajenee Pyhäjärven ran-tavyöhykkeellä, kun Viinikanlahden aluetta voidaan jätevedenpuhdistamon lakkauttamisen jälkeen tutkia tehokkaan kaupunkimaisen rakenteen laajenemis-suuntana. Tässä yleiskaavassa todetaan keskustamaisen vyöhykkeen laajenemi-nen alueelle. Alue on asemakaavaohjel-massa.

2. Lakalaiva, yleiskaavan keskusta-alueLakalaiva on tässä yleiskaavassa osoitet-tu uusi aluekeskus. Lakalaivan aluekes-kuksen täydennysrakentaminen myös asuntorakentamisen keinoin edistää Peltolammin ja Multisillan alueiden ke-hittymistä.

3. Multisilta-Lempääläntie, yleiskaavan sisääntuloväyläYksi kolmesta täydennysrakentamiseen soveltuvista sisääntuloväylistä on Lem-pääläntie Multisillan ja Peltolammin kohdalla. Multisillassa on valmisteilla EHYT-suunnitelma, jonka täydennysra-kentaminen sijoittuu lähes kokonaisuu-dessaan tämän yleiskaavan tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeelle. 4. Turtola, yleiskaavan keskusta-alueTurtola on tässä yleiskaavassa osoitet-tu keskusta-alueeksi. Alueelle on myös osoitettu joukkoliikenteen vaihtopysäk-ki. Alueella on edellytykset joukkoliiken-teen tärkeäksi solmukohdaksi, jota voi-daan kehittää sekä elinkeinoelämän että asumisen kohteena. Asuntorakentamista tulisi käyttää tukemaan alueen fyysisen rakenteen muotoutumisessa kaupunki-maiseksi, viihtyisäksi kokonaisuudeksi.

5. Sotilaankatu, keskustojen sisääntu-loväyläTurtolan ja Kaukajärven välisen kahden kilometrin mittaisen tieosuuden lähiym-päristöä voidaan tutkia täydennysraken-tamisen ympäristönä etenkin sen ete-länpuoleisella laidalla. Valmiiksi tiiviissä ympäristössä tavoite on pienimuotoinen tiivistäminen etenkin alueen molemmis-sa päissä. Keskeistä alueen kehittämises-sä on Kaukajärven ja Turtolan alueiden kytköksen vahvistaminen.




Lakalaiva, viitteellinen yleissuunnitelma (M&Y).

| 30 |


Läntinen alue Yleiskaavassa on esitetty runsaasti kehit-tämismahdollisuuksia Länsi-Tampereelle. Lielahden aluekeskusta kehitetään voi-makkaasti. Samoin Tesomalla mahdol-listetaan tiivistäminen. Näiden kahden aluekeskuksen nykyistä tehokkaampaa kytkeytymistä toisiinsa tuetaan myös tehokkaan asuntorakentamisen keinoin. Yleiskaavan täydennysvyöhykkeen ul-kopuolelta läntisellä alueella tutkitaan Raholan jätevedenpuhdistamon alueen kehittäminen muun muassa asuntora-kentamisen alueeksi.

1. Lielahti-Hiedanranta, yleiskaavan keskusta-alueLielahden aluekeskus vahvistuu tulevina vuosina merkittävästi, kun aluetta täy-dennetään Hiedanrannan kaupungin-osan rakentamisella. Raitiotie kytkee Länsi-Tampereen alueen kautta Tampe-reen keskustaan ja Hervantaan. Iso osa tämän yleiskaavan asuntorakentamisen varannosta kohdennetaan Hiedanran-taan. Raitiotien ja täydennysrakentami-sen keinoin on mahdollista kehittää tä-hän saakka heikkoa yhteyttä läntisen ja itäisen Tampereen välillä.

2. Tesoma, yleiskaavan keskusta-alueTässä yleiskaavassa Tesomalle sijoit-tuva täydennysrakentamisen varanto kytkeytyy lähijunayhteyden tuomiseen alueelle, jolloin tällä hetkellä teollisessa käytössä olevaa ympäristöä sekä vanhaa asuinaluetta voidaan tutkia täydennys-rakentamisen ympäristöinä. 3. Tesoman valtatie, keskustan sisään-tuloväyläTesoman valtatietä ja sen lähiympäris-töä tulisi tutkia Tesoman aluekeskuksen tiivistettävänä sisääntuloväylänä, jossa

huomioidaan kaikkien liikkumismuo-tojen sujuva ja turvallinen liikkuminen sekä täydennysrakentamisen paikat. Alueen kehittämisessä tulisi vahvistaa Tesoman ja Pyhäjärven välistä kytköstä.

4. Kohmankaari, Tohlopinranta, Pispa-lan valtatie, keskustojen sisääntulo-väylätTesoman ja Lielahden aluekeskukset kytkevä alue on osoitettu tässä kaavassa keskusta-alueeksi. Käytännössä kehittä-vä vyöhyke kytkeytyy liikennealueisiin, joita voidaan kehittää näiden keskusten sisääntuloväylinä sekä keskuksia yhdis-tävänä napanuorana. Kaikille liikkumis-muodoille suunnattu selkeä, sujuva ja turvallinen yhteys tulisi jäsentää laaduk-kaan täydennysrakentamisen keinoin, jossa asumisella on muuta toiminnalli-suutta tukeva rooli.

5. Nokian moottoritie Vaitinaro - Tesoman eritasoliittymä, keskustan sisääntuloväylä Nokian moottoritien osuuden Vaitina-ro- Tesoman eritasoliittymä estevaiku-tusta kaupunkirakenteessa ja rannan saavutettavuudelle voidaan selvittää. Lisäksi voidaan tutkia mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen liikennealueen ympäristössä. Selvitystyön lähtökohtana tulee olla ajoneuvoliikenteen välitysky-vyn ennallaan säilyminen. Selvitystyössä voidaan tutkia esimerkiksi liikennetilan jäsentämistä, ajoneuvoliikenteen nope-ustason alentamista sekä nykyisille liit-tymille vaihtoehtoisia liittymätyyppejä.




| 31 |


Liikenneväylien estevai-kutuksen vähentäminenKorkein nopeuksin ajettavat ja paljon tilaa vievät ajoneuvoliikenteen väylät synnyttävät nykyisellään merkittäviä estevaikutuksia kantakaupungin alueel-la tuottaen fyysisesti ja toiminnallisesti katkonaista yhdyskuntarakennetta sekä aiheuttaen ympäristöhäiriötä. Jotta voi-taisiin ryhtyä toimenpiteisiin estevaiku-tusten lieventämiseksi, on yleiskaavassa osoitettu moottoritie- ja pääväylätasois-ten teiden valikoituja jaksoja, joiden kohdalla estevaikutukset ovat kriittisim-millään.

Näitä estevaikutuksen vähentämisen kohdealueita ovat Nokian moottoritie, Paasikiventie välillä Lielahti-Pispala, valtatie 3 ja Lempääläntie välillä Neka-la-Viinikan liittymä, Teiskontie ja Lah-dentie välillä TAMK-Koilliskeskus sekä Tampereen kehätie yleiskaavan keskus-tatoimintojen alueiden ympäristössä. Yhteistä kohdealueille on, että niiden läheisyyteen sijoittuu asumista tai mui-ta kaupunkimaisia toimintoja sisältäviä alueita, joiden saavutettavuus ja viihtyi-syys kärsivät väylän aiheuttamista es-teistä ja häiriöistä.

Kohdealueista erityisesti Lielahden, Koilliskeskuksen ja Lakalaivan alue-keskusten läheiset liikennealueet sekä Teiskontien länsipää ovat selvitysten

(Väylien kattamisen selvitys 2014 / Ka-leva-Kissanmaa -alueen täydennysra-kentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016) perusteella potentiaalisia väylien kattamisen paikkoja, joiden kohdalla es-tevaikutusta voidaan pitkällä aikavälillä poistaa tehokkaan täydennysrakentami-sen kansiratkaisuilla. Lisäksi selvityksen mukaan Nokian moottoritien, Paasiki-ventien ja Lempääläntien väyläympäris-töjä on mahdollista uudistaa nykyistä katumaisemmiksi, jolloin estevaikutus pienenisi (Sisääntuloväylien liikennejär-jestelmällinen tarkastelu 2016). Muilta osin estevaikutusta voidaan lieventää muun muassa rakentamalla laadukkaita kävelyn ja pyöräilyn alikulkuja.

KUVA

ARK

KITE

HDI

T M

Y

Ote maankäytöltään muuttuvien alueiden selvityksestä – Väylien kattamisen selvitys 2014.

| 32 |


Yleiskaavakartalla nro. 4 on ohjattu viherympäristön ja siihen liittyvien va-paa-ajan palvelujen kehittämistä Tampe-reen kantakaupungin alueella. Luonto ja virkistysalueet kytkeytyvät tiiviisti Tam-pereen kaupunkistrategian 2025 painot-tamaan kestävän yhdyskunnan teemaan, mutta vähintään välillisesti myös muihin strategisiin painotuksiin. Monipuolinen kaupunkiluonto, helposti saavutettavat virkistysalueet ja kaunis maisema ovat tärkeä osa Tampereen identiteettiä. Pa-nostamalla toimivaan viherverkkoon sekä mahdollistamalla asukkaiden osal-listuminen viheralueiden ylläpitoon ja toiminnallisuuteen voidaan aikaansaada säästöjä niin sosiaali- ja terveyspalve-luissa, ilmastonmuutoksen ja ympäristö-katastro ien torjunnassa kuin itse viher-verkon hoidossa.

Laadukkaat viheralueet nostavat lisäksi kaupungin maaomaisuuden ja asuntokannan arvoa. Viheralueiden ko-konaisvaltaisella ylläpidolla ja kehittä-misellä edistetään sellaisen osallistavan kaupunkitilan syntymistä, jossa asukkai-den lisäksi viihtyvät myös matkailijat ja vierailijat.

Suunnittelun tavoitteena on ollut muodostaa viherympäristöistä, va-paa-ajantoiminnoista ja niiden välisistä yhteyksistä kattava ja toiminnallisesti ri-kas verkosto. Kaavassa esitetty verkosto koostuu seuraavista elementeistä:• keskuspuistoverkosto ja verkostoa yh-

distävät olemassa olevat tai kehitettä-vät virkistysyhteydet sekä keskuspuis-toverkoston kehittämistarvealueet,

• luonnonsuojelualueet ja -kohteet sekä niiden väliset olemassa olevat tai kehi-tettävät ekologiset yhteydet,

• virkistysyhteyksien ja ekologisten yh-teyksien katkospaikat ja yhteystarvea-lueet,

• viherympäristön ja maiseman arvo-alueet, geologisesti arvokkaat kallio-alueet, Natura-alue ja luonnon ydin-alue,

• olemassa olevat ja uudet kaupungin-osapuistot, keskitettyjen liikunta-, ur-heilu- ja vapaa-ajanpalvelujen alueet ja tarvealueet, uimarannat, olemassa olevat ja kehitettävät ryhmäpuutar-ha-alueet, uusi leirintäalue sekä ole-massa olevat, kehitettävät ja uudet pienvene- ja lauttasatamat.

Edellä mainittujen lisäksi yleiskaa-van keskustoihin ja asumisen alueille

sijoittuu runsaasti lähivirkistysalueita ja -palveluja, korttelipuistoja ja muita viherympäristöjä, jotka ovat merkittäviä asukkaiden arkiliikkumisen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.

Keskuspuistoverkosto ja sitä täydentävät virkis-tysyhteydetKantakaupungin rakennettujen aluei-den väleissä sijaitsevat laajat ja yhte-näiset viheralueet muodostavat keskus-puistoverkoston, joka toimii viherverkon ydinvyöhykkeenä. Keskuspuistoverkosto on muodostettu Kantakaupungin ym-päristö- ja maisemaselvityksen (KYMS 2008), yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn Tampereen kantakaupungin viher- ja vir-kistysverkostoselvityksen (2014) sekä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 eh-dotuksen havaintojen ja ratkaisujen poh-jalta. Verkoston runkona ovat Tampereen kaupungin nykyinen viheraluejärjestel-mä sekä voimassa olevien yleis- ja ase-makaavojen viheralueet soveltuvin osin.

Keskuspuistoverkostolla on mer-kittävä asema kaupunki- ja maisema-rakenteen tasapainon sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kan-tokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistover-kosto ilmentää maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin muodostaen kantakaupungin viherverkon ja ekolo-gisen verkoston selkärangan. Keskus-puistoverkostoa täydentävät virkistys-yhteyksinä osoitetut olemassa olevan viherverkon osat, jotka ovat itsessään lähivirkistysalueita tai toimivat turvalli-sina ja viihtyisinä reitteinä laajemmille virkistysalueille. Keskuspuistoverkosto ja sitä täydentävät yhteydet muodosta-vat yhdessä kattavan ja yhtenäisen, koko kantakaupungin läpi kulkevan verkoston.

Keskuspuistoverkoston alueita ja virkistysyhteyksiä on varattu kantakau-pungin eri puolille siten, että ne täyttävät mahdollisimman monipuolisesti vihera-lueille määriteltyjä tehtäviä, ovat riittä-vän laajoja ja yhtenäisiä sekä sijaitsevat helposti saavutettavissa ja lähellä asuin-alueita. Keskuspuistoverkostoon sisäl-tyy monenlaisia Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmän mukaisia yleisiä viheralueita.

Keskuspuistoverkoston laajimman kokonaisuuden muodostavat aluepuis-tot. Kokonaisuutta täydentävät vihera-

luejärjestelmässä luonnonmukaisiksi lähivirkistysalueiksi tai maiseman- ja luonnonhoitoalueiksi varatut alueet, kuten rannat, vesistöjen suoja-alueet, harjut ja rinteet sekä avoimina hoidet-tavat pellot ja niityt, joita on valikoivas-ti otettu osaksi keskuspuistoverkostoa. Kaupunkipuistosta mukaan on otettu vain keskeisimmät, sillä yleiskaavan tarkkuustasosta johtuen pienemmät kaupunkipuistot, kuten korttelipuistot, sijoittuvat luontevasti osaksi keskusta-toimintojen tai asumisen alueiden käyt-tötarkoitusmerkintöjä. Keskuspuisto-verkoston liepeille on lisäksi osoitettu asumisen ja virkistyksen sekoittuneita alueita, joilla täydentävä asuntorakenta-minen on mahdollista viherympäristön arvot huomioiden.

Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelutKeskuspuistoverkoston tehtävänä on:• muodostaa selkäranka eri kaupungin-

osien viheralueille ja -yhteyksille sekä toimia tasapainottavana elementtinä tiivistyvän kaupungin rakennettujen alueiden lomassa,

• koota virkistystoimintoja ja tarjota mo-nipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia,

• lisätä asukkaiden lähiliikkumisen mah-dollisuuksia ja asumisviihtyvyyttä,

• ylläpitää vesitasapainoa, muodostaa pohjavettä, parantaa paikallis- ja pienil-masto-oloja, puhdistaa ilmaa sekä

• toimia monipuolisena elinympäristönä ja ekologisena yhteytenä luonnon kasvi- ja eliölajeille.

Ekologinen verkosto ja viheryhteyksien katkos-paikatKantakaupungin ekologinen verkosto koostuu keskuspuistoverkoston ohella luonnonsuojelualueista, luonnon ydina-lueista ja muista luonnonolosuhteiltaan arvokkaista alueista sekä niitä toisiinsa yhdistävistä ekologisista käytävistä. Ver-koston ekologinen merkitys kasvaa siir-ryttäessä kohti kantakaupungin laitoja ja edelleen naapurikuntien puolelle, missä laajemmat luonnon ydinalueet sijaitse-vat. Luonnon ydinalueiksi määritellään metsäalueet, joiden koko on yli 100 heh-taaria sen jälkeen, kun niiden reunoilta on poistettu 250 metrin levyinen reuna-vyöhyke.

Luonnon ydinalueilla on monia tär-keitä tehtäviä: ne sitovat ja puhdistavat veden ja ilman epäpuhtauksia, säätele-vät aineiden, veden ja ilman virtauksia sekä tarjoavat luonnon monimuotoi-suuden kannalta tärkeitä häiriöttömiä

| 33 |


elinympäristöjä kasvi- ja eläinlajeille. Laajuutensa vuoksi luonnon ydinalueilla on merkitystä myös ilmakehän hiilidiok-sidin sidonnalle. Kantakaupungin ainoa luonnon ydinalue sijaitsee Kauppi-Nii-haman keskellä.

Luonnon ydinalueiden rinnalla tär-keitä ekologisen verkoston osia ovat virkistys- ja viheralueet, luonnonsuoje-luja suojeluohjelma-alueet, Tampereen arvokkaat luontokohteiksi inventoidut kokonaisuudet sekä perinnemaisemat ja avainbiotoopit (luonnonsuojelulain luontotyypit, metsälakikohteet ja muut metsäluonnon arvokkaat elinympäris-töt). Kaupunkimetsät ja suojaviheralueet toimivat hyvin luonnonarvoalueiden välisinä eläinten kulkureitteinä. Myös muut kasvulliset alueet, kuten puistot ja väljästi rakennetut pien- ja kerrosta-loalueet, ovat osa ekologista verkostoa.

Luonnonsuojelulain mukaisella ra-jauspäätöksellä suojellut tai Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2012-2020 mukaisesti suojeltavat luon-nonsuojelualueet on osoitettu kaavassa yleispiirteisillä aluerajauksilla tai kohde-merkinnöillä.

Luonnonsuojelualueita sekä laajoja viher- ja virkistysalueita kytkevät toisiin-sa ekologiset yhteydet, joilla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä avainbio-tooppeja, eliöiden kulkuyhteyksiä tai sel-laisiksi soveltuvia viherympäristöjä. Yh-teyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan puistomaisesta tai luon-

nonmukaisesta viheralueesta rakennet-tujen kortteleiden piha-alueisiin. Ekolo-gisesti monipuolisimpia yhteyksiä ovat järvien ja pienvesistöjen rantametsiköt sekä vanhat metsät.

Luonnon monimuotoisuuden kan-nalta arvokkaiksi inventoiduista alu-eista suurin osa sijoittuu yleiskaavan keskuspuistoverkoston alueille, luon-nonsuojelualueille tai ekologisen yhtey-den alueille. Yleiskaavatyön yhteydessä kantakaupungin liito-oravien elinympä-ristöt selvitetään tarkemmin, millä voi olla vaikutusta erityisesti ekologisten yhteyksien sijaintiin ehdotusvaiheen kaavassa.

Virkistysyhteyksien ja ekologisen verkoston jatkuvuutta selkeästi hei-kentäviin katkoskohtiin on osoitettu viheryhteystarvealueet, jotka ohjaavat ratkaisemaan puutteelliset yhteydet ym-päröivän alueen rakentamisen ja kehit-tämisen yhteydessä. Tällaisia katkoksia on muodostunut lähinnä merkittäviin liikenteellisiin solmukohtiin eri puolilla kantakaupunkia. Alueilla on pääosin ole-massa jonkinlainen virkistysyhteys, ku-ten kävelyn ja pyöräilyn silta tai alikulku, mutta sen laatutaso saattaa olla heikko johtuen tie- ja rataväylien aiheuttamasta estevaikutuksesta sekä ympäristön me-lusta ja huonosta ilmanlaadusta.

Viheralueiden palvelutViherpalvelujen alueita ovat erilaiset kaupungin ylläpitämät viheralueet, ra-kennetut puistot, maisemapellot ja -nii-

tyt sekä metsät ja suojelualueet. Olennai-nen osa viherpalveluja ovat viheralueille sijoittuvat toiminta-alueet ja -paikat, ku-ten urheilu-, peli- ja lähikentät, leikki- ja skeittipaikat, koirapuistot, matonpesu- ja soutuvenepaikat, muunlaisia toimin-toja ja harrastuksia palvelevat alueet ja rakenteet sekä kevyen liikenteen väylät, puistokäytävät ja ulkoilureitit.

Yleiskaavaratkaisun tavoitteena on, että viher- ja virkistyspalveluita sijoit-tuu tasapuolisesti kantakaupungin eri puolille ja niille varataan riittävät tilal-liset puitteet osana viher- ja virkistys-alueiden verkostoa. Lisäksi kaavassa on osoitettu keskitettyjen liikunta- ja ur-heilupalvelujen alueet, merkittävimmät uimaranta-alueet, ryhmä- ja siirtolapuu-tarha-alueet, hautausmaat sekä olemas-sa olevat ja uudet kehitettävät pienvene- ja lauttasatamat, jotka toiminnoillaan täydentävät yleiskaavan viherympäris-tökokonaisuutta.

Keskeisiä uusia viherpalveluja ovat mahdollinen leirintäalue Niihamassa, tu-levaisuuden kaupunginosia ja keskuksia varten tarvittavat kaupunginosapuistot ja uimarannat sekä kehitettävät erikois-puistot. Lisäksi yleiskaavassa ohjataan suunnittelemaan kokonaisuuksina kes-kuspuistoverkoston merkittäviä osia, joita ovat Kaupin urheilu- ja kansan-puisto, Alasjärven ympäristö, Niihaman ryhmäpuutarha- ja leirintäalueet sekä Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi.

Kaupunginosapuistot kartassa vihreällä.

| 34 |


Yleiskaavakartalla nro. 5 on ohjattu kulttuuriympäristön suojelua Tampe-reen kantakaupungin alueella. Tavoittee-na on turvata kulttuuriympäristön arvo-jen säilyminen ja kerroksellisuus osana kasvavaa ja tiivistyvää kaupunkia. Kau-pungin historiallisesta ja yhteiskunnalli-sesta kehityksestä kertovat kulttuuriym-päristöt ovat tärkeä lähtökohta alueiden kehittämisessä.

Kulttuuriympäristön suojelu aset-taa reunaehtoja yleiskaavan muiden kehittämistavoitteiden toteuttamiselle erityisesti silloin, kun olemassa olevaa ympäristöä täydennysrakennetaan mer-kittävästi tai muulla tavalla uudistetaan voimakkaasti. Alueen kulttuuriympäris-töarvojen tunnistaminen kaavakartalla ei tarkoita täydellistä suojelua siinä mer-kityksessä, että alueella ei voisi tehdä mitään toimenpiteitä. Kulttuuriympäris-tö voi päinvastoin toimia sellaisena kau-punkikehittämisen lähtökohtana, jonka avulla on mahdollista luoda entistä pa-rempaa ja omaleimaisempaa kaupun-kia. Hyvä kulttuuriympäristö voi toimia myös kaupungin vetovoiman vahvista-jana. Kehittämisessä on huomioitava se, että eri alueet ovat keskenään eri tavalla herkkiä muutoksille: joillakin arvoalu-eilla muutoksia on tehtävä hyvin varo-vaisesti, jotkin toiset taas kestävät niitä paremmin. Käytännössä kulttuuriympä-ristöjen suojelu ja muut kaupunkiym-päristöä koskevat kehittämistavoitteet tulevat yhteen sovitettaviksi asemakaa-voituksen yhteydessä.

Kantakaupungin kulttuuriympä-ristöarvojen tunnistaminen perustuu selvityksiin, joita ovat tehneet Museo-virasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kau-punki. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ja muinaisjäännöksiä koskevat kaavamerkinnät ovat luonteeltaan lähin-nä informatiivisia, sillä RKY 2009 -alueet on yleiskaavaratkaisusta riippumatta otettava huomioon valtioneuvoston pää-töksen perusteella ja muinaisjäännökset muinaismuistolain nojalla.

Yleiskaavaluonnosta laadittaessa on tunnistettu tarve kehittää kulttuuriym-päristön suojelun teemaa ehdotusvai-

heeseen mennessä. Ainakin jälleenra-kennuskauden (noin vuodet 1945-1955) jälkeisellä ajalla rakennettujen pienta-loalueiden arvoista ja niiden säilyneisyy-destä on tarpeen tehdä selvitys, jonka johtopäätökset esitetään yleiskaavaeh-dotuksessa.

Valtakunnallisesti mer-kittävät rakennetut kult-tuuriympäristöt (RKY 2009)Valtakunnallisesti merkittävät raken-netut kulttuuriympäristöt perustuvat Museoviraston laatimaan, vuonna 2009 valmistuneeseen inventointiin. Valtio-neuvoston päätöksen (22.12.2009) pe-rusteella inventoinnilla on hyvin vahva status: se on maankäyttö- ja rakennus-lakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tar-koittama rakennetun kulttuuriympä-ristön inventointi. RKY 2009 -alueiden osoittaminen kaavakartalla välittää tie-toa yksityiskohtaisemman suunnittelun tasolle turvaten osaltaan arvoalueiden rakenteen, kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymistä.

Yleiskaava-alueella sijaitsee 18 val-takunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Lielahden rauta-tieasema, Pispalanrinne, Pyynikin nä-kötorni, Pyynikinrinne, Hämeenpuisto, Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori, Tammerkosken teollisuusmaisema, lin-ja-autoasema ympäristöineen, tuomio-kirkko, Ratinan stadion, rautatieasema ja veturitallit, Lapin pientaloalue, Kale-van kirkko ja kaupunginosa, Kalevan-kankaan hautausmaa, yleinen sairaala, Viinikka-Nekalan pientaloalue, Hatan-pään kartano ja Hervannan keskusakseli.

Valtakunnallisesti arvok-kaat maisema-alueetValtakunnalliset maisema-alueet pe-rustuvat valtioneuvoston periaatepää-tökseen vuodelta 1995 ja maisema-aluei-den päivitysinventointiin vuodelta 2015. Kantakaupungin alueella valtakunnalli-

sesti merkittäviä maisema-alueita ovat Epilänharju, Pispalan-Pyynikinharju, Kalevanharju ja Aakkulanharju. Tampe-reen harjut ovat osa lähes 200 kilometriä pitkää, Pohjankankaalta ensimmäiselle Salpausselälle ulottuvaa muodostelmaa. Lisäksi harjujen ympäristöt ovat kulttuu-rihistoriallisesti merkittäviä liittyessään kiinteästi Tampereen kaupungin syn-tyyn ja kasvuun. Harjualueet on haluttu nostaa esiin, koska ne muodostavat kes-keisen yhdyskuntarakenteen kehittämis-tä jäsentävän maisemallisen elementin osana kantakaupungin suurmaisemaa. Käytännössä valtakunnallisten maise-ma-alueiden oikeusvaikutukset syntyvät kaavoituksen kautta.

Maisemallisesti ja kau-punkikuvallisesti huomi-oitavat rakennetut kult-tuuriympäristötMaisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavien rakennettujen kulttuu-riympäristöjen joukkoon sisältyy kah-dentyyppisiä alueita; maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympä-ristöjä, jotka perustuvat vuonna 2015 valmistuneeseen selvitykseen sekä Tam-pereen kaupungin EHYT-hankkeessa ar-vokkaimmiksi arvioituja kokonaisuuk-sia, jotka perustuvat vuosina 2010-2011 tehtyihin inventointeihin. EHYT-hank-keessa selvitettiin 1940-1980-luvuilla rakentuneiden keskustan ulkopuolisten lähiöiden täydennysrakentamismah-dollisuuksia kaupunkikuvan ja raken-nuskulttuurin näkökulmat huomioon ottaen.

Maakunnallisesti arvokkaat raken-netut kulttuuriympäristöt on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 eh-dotuksessa. Niiden osoittaminen myös yleiskaavassa välittää tietoa yksityiskoh-taisemman suunnittelun tasolle turva-ten osaltaan alueiden kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. EHYT-selvitykses-sä tunnistetut aikakauttaan edustavat asuinkorttelikokonaisuudet on halut-tu nostaa esiin, koska niillä ei vielä ole

Kulttuuriympäristön suojelu

| 35 |


vastaavaa kulttuuriympäristön arvoihin kytkeytyvää kaavallista asemaa.

Maakunnallisesti arvokkaita raken-nettuja kulttuuriympäristöjä ovat seu-raavat: Kaarilan ja Raholan kartanot sekä ympäristön asuinalueet, Lielahden kartano ja tehdasalue, Pyynikki (ja Tah-melan ranta), Pirkankadun länsipää, Mustanlahden satama, Näsinneula ja Sara Hildénin taidemuseo, Koulukadun alue, Juhannuskylä, Tammelan teolli-suuskohteet ja tori, Tampereen yliopisto, Tullin alue ja Sorsapuisto, Kaupin sairaa-la asuinrakennuksineen, Petsamo, Sau-konmäki ja Litukan rivitalot, Kantasai-raala, voimalaitos ja asuinrakennukset (TAYS), Kissanmaa, Hipposkylä ja Haka-metsän jäähalli, Kauppaoppilaitos, Ruo-tula, Messukylän kirkot ympäristöineen, Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara, Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hal-lit, Rantaperkiö, Härmälä ja Peltolammi.

Osa edellä mainituista alueista on myös EHYT-selvityksessä todettu arvok-kaiksi. Lisäksi kaavakartalla on osoitettu seuraavat EHYT-kokonaisuudet, joilla ei ole tunnistettu olevan maakunnallista merkitystä: Tesoman Kohmankaari, Toh-lopin rivitalot, Rahola Nokiantien etelä-puolella, Lentävänniemi, Rautaharkon ja Taatalan keskeiset kerrostalokorttelit sekä Kaukajärven Saarenvainionkatu.

Arvokkaat jälleenra-kennuskauden pienta-loalueetAlueiden rajaukset perustuvat yleiskaa-voituksessa laadittuun Yhtenäisten pien-taloalueiden arvoselvitykseen (2016), jossa on tutkittu jälleenrakennuskauden pientaloalueiden säilyneisyyttä. Kaa-vakartalla on esitetty yksitoista aluetta kymmenessä eri kaupunginosassa; Kal-kussa, Ikurissa, Raholassa, Niemessä, Jokipohjassa, Järvensivussa, Uudessaky-lässä, Ruotulassa, Takahuhdissa ja Pap-pilassa. Näiden alueiden erityispiirteitä on kuvattu tarkemmin tehdyssä selvityk-sessä. Tavoitteena on ollut tunnistaa ai-kakauttaan parhaiten edustavat jälleen-rakennuskauden pientaloalueet ja ohjata niiden suunnittelua toteutettavaksi yk-sittäistä tonttia laajempina asemakaava-muutoksina ympäristön erityispiirteet säilyttäen.

Muinaisjäännöskohteet ja suojellut kohteetMuinaisjäännökset ovat muinaismuis-tolain nojalla suojeltuja yleiskaavarat-kaisusta riippumatta. Kantakaupungin alueella on tehty muinaisjäännösten pe-rusinventointi vuonna 1994. Selvitystä pidetään esihistorian osalta riittävänä,

mutta historiallisen ajan muinaisjään-nösten osalta se on puutteellinen. Muut ennen vuotta 2000 tehdyt inventoinnit ovat pääsääntöisesti vanhentuneita in-ventointimenetelmien kehittymisen, maankäytön muutosten sekä ohjeistuk-sien ja tulkintojen muuttumisen myötä. Yleiskaavaluonnosta varten tilattiin Pir-kanmaan maakuntamuseolta selvitys, jonka tavoitteena oli koota olemassa ole-va arkeologinen tieto ja laatia yleispiir-teinen selvitys kantakaupungin alueen arkeologisesta potentiaalista. Historial-liset kylätontit todettiin erityiseksi tee-maksi, josta kaivattiin lisätietoa.

Muinaisjäännöskohteita ovat esi-merkiksi kivikautiset asuinpaikat, van-hat rajamerkit, kvartsi-iskokset, kylä-tontit ja maakuopanteet. Kaavakartalla on osoitettu 68 muinaisjäännöskohdetta (ilman historiallisia kylätontteja) ja 32 historiallista kylätonttia, jotka myös ovat muinaisjäännöksiä. Lisäksi kaavakar-talla on osoitettu rakennussuojelulail-la, kirkkolailla, lailla ortodoksikirkosta, asetuksella 480/55 tai rautatiesopimuk-sella suojellut kohteet. Muinaisjäännös-kohteiden ja suojelukohteiden yksilöinti kaavakartalla välittää tietoa yksityiskoh-taisemman suunnittelun tasolle turvaten osaltaan kohteiden säilymistä.

Kaavaehdotukseen lisätään potenti-aaliset arkeologiset kohteet ja alueet.

KUVA

© 2

015

Blom

Kalkun arvokasta jälleenrakennuskauden pientaloaluetta.

| 36 |


Yleiskaavakartalla nro. 6 on ohjattu kes-tävän vesitalouden ja ympäristötervey-den vaatimusten huomioon ottamisesta Tampereen kantakaupungin alueella. Pyrkimyksenä on varmistaa kestävä vesienhallinta niin pohjavesien, huleve-sien kuin pintavesien osalta nostamalla vesien määrällisen hallinnan rinnalle laadullinen lähestymistapa. Kaavakartan vesitaloutta koskevissa määräyksissä on soveltuvin osin painotettu myös paikal-lista näkökulmaa lainsäädännön kirjaa-misen sijaan. Ympäristöterveyden osalta on kiinnitetty huomiota kantakaupungin äänimaisemaan tunnistamalla liikenne-melulle alttiiden alueiden meluselvitys-tarpeet.

Tampereen kaupunkistrategian 2025 linjausten mukaan kestävän yhdys-kunnan kehittäminen merkitsee tiivistä, vihreää ja vähähiilistä kaupunkiraken-netta. Kestävällä tavalla toteutettu tii-vistäminen ehkäisee hajarakentamisen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja on si-ten myös ekologisesti perusteltua. Osana kestävää yhdyskuntarakennetta turva-taan myös riittävä määrä viherrakennet-ta, joka pitää sisällään sinisen vesistöjen verkoston.

Sinisellä verkostolla tarkoitetaan avoimina säilytettävien tai avoimeksi

palautettavien pienvesien, kuten puro-jen ja ojien sekä järvialtaiden ja pienem-pien lampien muodostamaa, maiseman rakenteesta riippuen paikoin yhtenäis-tä, paikoin katkonaista kokonaisuutta. Sinisen verkoston säilyttäminen ja en-nallistaminen osana kantakaupungin viherverkkoa palvelee hulevesien luon-nonmukaista hallintaa tiivistyvässä kau-pungissa tuoden kustannussäästöjä hu-levesirakenteiden toteutukseen. Lisäksi sininen verkosto suodattaa järvialtaisiin päätyviä vesiä ja lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta sekä toimii merkittä-vänä virkistyselementtinä ja vetovoima-tekijänä kaupunkiympäristössä.

Merkittävin työkalu suunniteltaessa kestävän vesitalouden ratkaisuja yleis-kaavatasolla on ollut Tampereen kanta-kaupungin hulevesiohjelma (hyväksytty YLA:ssa 8.12.2012). Hulevesiohjelma on tehty tukemaan kestävällä tavalla hule-vesiin liittyvää päätöksentekoa, ympäris-tönsuojelua, maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Keskeisenä pyrkimyksenä on kustannusten säästö hyödyntämällä luonnonmukaisen hulevesien hallinnan menetelmiä, varmistamalla tulvareitit ja siten ennaltaehkäisemällä tulvava-hinkoja. Ohjelmaan on kirjattu nykytilan kuvauk sen perusteella kokonaisvaltaista

hulevesien hallintaa koskevat tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet. Ohjelman keskeisin sisältö, jota yleiskaavassa py-ritään viemään käytäntöön, ovat valu-ma-aluekohtaisten ominaispiirteiden pohjalta määritellyt toimenpidekuvauk-set sekä koko kantakaupungin alueelle laadittu hulevesien hallinnan periaate-järjestys.

Ympäristöterveyden laajasta ai-healueesta ovat kaavakartalle valikoitu-neet liikenne- ja lentomeluun liittyvät rajoitukset. Tarkoituksena on nostaa esiin liikenne- ja lentomelulle todennä-köisesti altistuvat alueet, joilla melun mahdolliset vaikutukset on tarkemmas-sa suunnittelussa otettava huomioon. Taustaselvityksenä on toiminut Tampe-reen kaupungin meluselvitys 2012. Li-säksi kaavakartalla on esitetty vaaralli-sia aineita käsittelevät Seveso-laitokset konsultointivyöhykkeineen.

Kestävän vesitalouden ja ympäris-töterveyden teemoja on yleiskaavatyön kuluessa käsitelty työryhmissä, joihin on kuulunut edustus yleiskaavoitukses-ta, ympäristönsuojelusta, yhdyskunta-suunnittelusta, yleisten alueiden suun-nittelusta, Tampereen Infran teknisestä suunnittelusta sekä Tampereen Vedeltä.

Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys

Kartalla on esitetty kantakaupungin jakautuminen eri valuma-alueisiin.

| 37 |


Hulevesien hallintaKestävää hulevesien hallintaa on oh-jattu koko kantakaupungin aluetta koskevalla yleismääräyksellä sekä sitä tarkentavilla valuma-aluekohtaisilla määräyksillä, jotka perustuvat kanta-kaupungin hulevesiohjelmaan. Kestä-vän vesitalouden verkostoa täydentävät avoimina säilytettäviksi tarkoitetut mer-kittävät ojat ja vesireitit sekä huomioon otettavat huleveden hallinta-alueet.

Yleismääräys ohjaa hulevesien hal-lintaan kantakaupungin hulevesiohjel-man periaatejärjestyksen mukaisesti. Pyrkimyksenä on painottaa huleveden määrällisen hallinnan ohella huleve-den laadun huomioon ottamista ja tätä kautta osaltaan vaikuttaa järvialtaiden ja lampien veden laadun ylläpitoon ja parantamiseen. Yleismääräys esittää hulevesien hallinnan yleisen tavoitetilan ja valuma-aluekohtaiset määräykset tar-kentavat tavoitteita asemakaavatasolle. Yleismääräyksen tarkoituksena on tuo-da hulevesiohjelman periaatteet osaksi maankäytön kokonaisuutta suunnitte-lusta lupavaiheiden kautta alueiden to-teutukseen.

Valuma-aluekohtaiset määräykset osoittavat valuma-alueen kestävälle vesienhallinnalle ja vesienlaadulle tar-peellisia, alueen omiin erityispiirteisiin perustuvia toimenpiteitä. Hulevesioh-jelmaa varten määritetyt valuma-alue-rajaukset on tarkennettu yleiskaavatyön aikana olemassa olevan hulevesiverkos-ton mukaisiksi. Käytännössä tämä tar-koittaa sitä, että tulvatilanteessa huleve-siverkoston kapasiteetin ollessa täynnä valuma-alueet tulkitaan pinnantasaus-ten mukaan, mutta sademääriltään ta-vanomaisissa tilanteissa valuma-alueet tulkitaan kaavakartalla esitettyjen ja hulevesiviemäröinnin pohjalta tarken-nettujen valuma-aluerajojen mukaisesti.

Valuma-aluekohtaisia toimenpitei-tä on täsmennetty ja päivitetty yleis-kaavatyössä työryhmätyöskentelyn ja asiantuntija-arvioiden pohjalta ase-makaavatason suunnittelua ohjaaviksi määräyksiksi. Yhtenä näistä muutoksis-ta on Vihnusjärven valuma-alueen mää-räykseen sisällytetty Myllypuron Natu-ra-alueen arvojen huomioon ottaminen alueelle aiemmin laaditun osayleiskaa-van mukaisesti.

Merkittävinä ojina tai vesireitteinä on osoitettu Tampereen kantakaupungin pienvesiselvityksessä (2011) tunnistetut virtaavat pienvedet, eli purot, ojat ja no-rot. Pyrkimyksenä on tuoda esiin mer-kittävien virtaavien pienvesien sijainti ja painoarvo osana laajempaa, yhdessä järvialtaiden kanssa muodostuvaa sinis-tä verkostoa. Kohteilla on arvoa kestävän hulevesien hallinnan ja vesien laadun sekä virkistyskäytön ja kaupunkiluon-non monimuotoisuuden kannalta. Tavoi-tetilana tarkemman tason suunnittelussa on virtaavien pienvesien säilyttäminen kokonaisuudessaan avoimina ja lähiym-päristöiltään mahdollisimman viher-peitteisinä sekä putkitettujen osuuksien palauttaminen avoimiksi. Merkittävien ojien lisäksi kantakaupungin alueella on pienempiä ojia ja vesireittejä, joilla myös on merkitystä hulevesien hallinnan sekä muiden ympäristöarvojen kannalta: myös nämä tulisi säilyttää avoimina ja viherympäristöiltään yhtenäisinä.

21 Myllypuroon laskeva oja 22 Niemen oja 23 Niihamanoja 24 Ollinoja 25 Perkiönlahden oja 26 Pyhäoja 27 Rahjukoskenoja

28 Rantamaan oja 29 Rimminkorventien oja 30 Rimminsuonoja 31 Ryhmäpuutarhan oja 32 Ryydynoja 33 Sikosuonoja 34 Sonninotsanlahden oja

Merkittävät ojat tai vesireitit.

35 Soukonoja 36 Suolioja 37 Tauskonoja 38 Tesomajärven oja 39 Toritunjärven laskuoja 40 Vaakko-oja 41 Vastarannanoja

1 Alasjärvenoja 2 Arranmaanoja, Multipuro 3 Golfkentän oja 4 Halimasjärven laskuoja 5 Halimasjärvenoja 6 Hervantajärveen laskeva oja 7 Houkanoja 8 Härmälänoja 9 Kivisillanoja 10 Koukkuoja 11 Leppioja 12 Leppäsenoja 13 Lielahden laskuoja 14 Litukanoja 15 Loukkaanoja 16 Mutaoja 17 Myllyoja 18 Myllyoja Sarankulma 19 Myllypuro 20 Myllypuron sivuhaara

42 Vihioja 43 Viinikanoja 44 Virolaisen oja 45 Vuohenoja 46 Vuoresoja, Vuoreksenlamminoja

| 38 |


Huomioon otettavina huleveden hal-linta-alueina on osoitettu selvityksissä esiin nousseet tai muutoin tiedossa ole-vat hulevesien hallinnan kohteet, joita ei ole kokonaisuudessaan toteutettu ja joiden hulevesien hallinta vaatii ratkai-sua tarkemmassa maankäytön suunnit-telussa. Laadittavan yleiskaavan myötä kumoutuviin osayleiskaavoihin sisältyy hulevesien käsittelyyn ja viivytykseen varattuja alueita, jotka osoitetaan voi-maanjätettäviksi omalla kaavakartallaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa.

PohjavesialueetKaavakartalla on osoitettu kantakau-pungissa sijaitsevat vedenhankinnan kannalta merkittävät 1. luokan pohjave-sialueet; Aakkulanharjun pohjavesialue ja Epilänharju-Villilän A ja B -pohjave-sialueet sekä paineellisen pohjaveden alue Pispalassa. Pohjaveden- ja pintave-denottamot on esitetty informatiivisena merkintänä.

Tampereella käytettävästä talous-vedestä pohjavettä on noin kolmasosa ja loput talousvedestä on valmistet-tu Kangasalan Roineen pintavedestä. Kantakaupunkiin sijoittuvia pohjave-denottamoja ovat Messukylän ottamo Aakkulanharjulla sekä Hyhkyn ja Mus-talammen ottamot Epilänharju-Villilän alueella. Aakkulanharjun pohjaveden muodostumista selvitetään parhaillaan GTK:n, Tampereen Veden ja Pirkanmaan Ely-keskuksen toimesta. Alueella muo-dostuu pohjavettä laskennalliseen mää-rään nähden huomattavasti enemmän ja vedenoton tarve olisi vielä ottoluvan määrää suurempi. Selvityksen tavoit-

teena on saada tietoa siitä, mistä pohja-veden runsas muodostuminen johtuu. Mikäli pohjavettä muodostuu oletettua laajemmalta alueelta, tulee se ottaa huo-mioon alueen maankäytön suunnittelus-sa ja toteutuksessa. Yleiskaavan osalta tämä arvio tehdään ehdotusvaiheessa.

Pohjavesialueita koskevan määräyk-sen tarkoituksena on korostetusti tur-vata kantakaupungin pohjavesialueiden veden laatua ja veden riittävää muo-dostumista. Yleiskaavassa velvoitetaan siihen, että pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteu-tettava heikentämättä pohjaveden laa-tua tai antoisuutta, eli sen määrää. Lisäk-si edellytetään puhtaiden vesien, kuten kattovesien, imeyttämistä maaperään pohjavesialueilla. Pohjaveden pilaantu-misvaaraa aiheuttavan toiminnan sijoit-taminen pohjavesialueelle on kielletty: riskiä aiheuttavan toiminnan arviointi tehdään hankekohtaisesti, esimerkiksi asemakaavamuutoksen yhteydessä, yh-teistyössä kaupungin ympäristönsuoje-

luviranomaisen kanssa.Pohjavesialueiden määräys pe-

rustuu ympäristönsuojelulakiin, Tampereen pohjavesialueiden suoje-lusuunnitelmaan (2011) sekä kantakau-pungin hulevesiohjelmaan. Ympäristö-suojelulain pohjaveden pilaamiskielto (17§, 27.6.2014/527) kieltää pohjave-den laadun heikentämisen. Pohjavesi-alueiden suojelusuunnitelmassa kaa-voituksen toimenpiteeksi on esitetty pohjavettä vaarantavien toimintojen poistumiseen tähtäävää maankäytön ohjausta. Tavoitteena on pyrkiä vähen-tämään pohjavettä uhkaavia tekijöitä ja ennaltaehkäisemään uusien riskite-kijöiden sijoittumista pohjavesialueille. Hulevesiohjelmassa on puolestaan vel-voitettu turvaamaan pohjaveden määrä ja laatu.

Yleiskaavatyön yhteydessä tehdys-sä Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella -selvityksessä (2014) ha-vaittiin, että pinnoitetun maa-alan osuus kantakaupungin pohjavesialueilla on yli

Hulevesien hallinnan kohteet ja niihin liittyvät selvitykset:

1. Lahdesjärvi-Lakalaiva. Lahdesjärven hulevesiselvitys, 2015.

2. Sikosuo. Sikosuon tulva-alueiden toteutussuunnittelu, 2010.

3. Hervanta Tauskonoja. Hervannan hulevesiselvitys, 2016.

4. Lielahti-Hiedanranta. Lielahden alueella on 1990-luvulla tapahtunut hulevesitulvia, jotka on saatu hallintaan toteuttamalla avo-oja Enqvistinkadun itäpuolelle. Hiedanrannan alueen suunnittelussa kohteelle tulee laatia hulevesiselvitys ja hulevesirakenteiden toteutussuunnitelma.

Pohjavesialue Kokonaisala km2 Muodostumisalue km2

Vedenottamo Vedenottolupa m3/d

Vedenotto m3/d v.2010

Aakkulanharju 2,66 1,59 Messukylä 5000 4981

Epilänharju-Villiä (A) 2,84 1,64 Hyhky 3000 2248

Epilänharju-Villilä (B) 2,39 1,21 Mustalampi 5000 2390

Kantakaupungin pohjavesialueiden pinta-alat ja pohjaveden muodostumisalueet, vedenottamot ja vedenottoluvan mukaiset ottomäärät.

| 39 |


50 prosenttia. Tavoitteena tulisikin olla, ettei pinnoitettu maa-ala enää lisäänny, sillä pinnoittamaton, läpäisevä ja yleen-sä kasvipeitteinen maanpinta turvaa veden imeytymisen kautta pohjaveden muodostumista. Tavoitteen toteuttami-nen kasvavassa ja tiivistyvässä kaupun-gissa on haastavaa.

Paineellisen pohjaveden alueena on osoitettu Pispalassa sijaitseva alue, jolla ei sallita maalämpökaivojen porauksia. Paineellisella pohjavedellä tarkoitetaan tässä vettä, joka suotautuu Näsijärveltä kohti matalampaa Pyhäjärveä ja ohjau-tuu savikerroksen päälle muodostaen paineen, joka voi maanpinnan rikkou-man kautta purkautua maanpinnalle hallitsemattomasti. Alue ja sitä koske-vat rajoitukset on esitetty myös Tampe-reen kaupungin rakennusjärjestyksessä. Alueesta on käynnissä selvitys, jonka pohjalta kaavamääräystä täsmennetään yleiskaavaehdotuksessa.

YmpäristöterveysYmpäristöterveyden teeman osalta yleiskaavassa on esitetty meluselvitys-tarpeen harkinta-alue, lentomelualue sekä SEVESO-laitokset konsultaatiovyö-hykkeineen.

Meluselvitystarpeen harkinta-aluee-na on osoitettu melulle todennäköisesti altistuvat alueet, joilla on harkittava me-luselvityksen tarve tarkemmassa suun-nittelussa. Harkinta tulee tehdä suun-nitteilla olevaan pääkäyttötarkoitukseen nähden. Harkinta-alue on laadittu muo-dostaen 40 metrin puskuri yleistetylle 60 desibelin melualueen rajalle, joka pohjautuu Tampereen meluselvityksen v. 2012 ennusteeseen vuodelle 2030. Puskurin muodostamien rajojen olles-

sa alle 50 metrin etäisyydellä toisistaan on väliin jäävä alue sisällytetty harkin-ta-alueeseen. Merkintä tarkentuu yleis-kaavaehdotukseen nyt tekeillä olevan meluselvityksen päivitystyön tulosten pohjalta.

Aluetta koskeva määräys pohjautuu Tampereen kaupungin melulinjauksiin (hyväksytty YLA:ssa 26.5.2015), joiden mukaan päiväajan keskiäänitason ylit-täessä tontin rajalla 60 dB tulee asema-kaavan luonnosvaiheessa laatia erillinen meluselvitys. Lainsäädännöllisenä lähtö-kohtana ovat valtioneuvoston päätökset melutason ohjearvoista (993/1992 ja 53/1997: ampumaradat). Vuoden 1992 päätöksen perusteella muun muassa uuden asuinalueen ulkotilojen päiväajan keskiäänitaso (Leq) voi olla enintään 55 dB. Meluasiat on yleiskaavassa haluttu nostaa esiin, koska asuntorakentamisen painetta suuntautuu jo nykyisellään lii-kennemelua tuottavien väylien varteen, missä asumisviihtyisyyden toteutumi-seen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Lentomelualueena on osoitettu alue, jonka lentomelutason (Lden) on vuonna 2040 arvioitu olevan yli 55 db ja jolle ei siksi tule osoittaa meluhaitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muuhun meluherkkään toimintaan liittyvän rakennuskannan säilyttäminen, korjaaminen ja vähäinen täydentäminen on mahdollista. Meluherkällä toiminnal-la tarkoitetaan tässä asumisen lisäksi sairaaloita, hoitolaitoksia, vanhainkote-ja, päiväkoteja ja oppilaitoksia tai muuta näihin rinnastettavissa olevaa toimintaa.

Aluetta koskeva määräys perustuu Finavian 18.6.2014 päivättyyn raporttiin Tampere-Pirkkalan lentoaseman meluti-lannevisio 2040. Lentomelualuerajauk-sen lisäksi raportissa suositellaan, ettei

nykyisen kiitotien jatkeille 15 kilomet-riin saakka kaavoitettaisi melulle herk-kiä kohteita.

Seveso-laitosten konsultointivyöhyk-keinä on osoitettu vaarallisia kemikaale-ja tai räjähteitä käsittelevien tuotantolai-tosten ja varastojen vaikutusalueet, joille sijoittuvaa maankäyttöä suunniteltaessa on pyydettävä Turvallisuus- ja kemikaa-liviraston (Tukes) sekä pelastusviran-omaisen lausunto. Prosessin sujuvuuden takaamiseksi on suositeltavaa selvittää asianomaisilta viranomaisilta jo asema-kaavahankkeen varhaisessa vaiheessa (esim. osallistumis- ja arviointisuunni-telman laatimisen yhteydessä) mahdol-liset tarpeet lausuntojen pyytämiselle ja viranomaisneuvottelujen järjestämi-selle. Ilman erityistä perusteltua syytä Seveso-laitosta ei saa sijoittaa vedenhan-kintaan soveltuvalle pohjavesialueelle.

Kaavakartalla esitetyt konsultointi-vyöhykkeet on tehty muodostaen kon-sultaatiovyöhykkeen leveyden mukai-nen puskuri lähtökohtaisesti laitoksen kiinteistörajalle. Jos tiedossa on ollut huomioon otettavan kohteen tarkempi sijainti kiinteistöllä, on puskuri tehty tä-män sijaintitiedon pohjalta.

Vyöhykkeitä koskeva merkintä pe-rustuu Tukesin ylläpitämään kemikaa-lilaitosten konsultaatiovyöhykkeiden listaan (päivitetty 25.4.2016). Listalla ovat Seveso III -direktiivin edellyttämät laitokset, joiden toiminnan laajuus on turvallisuusselvityslaitos tai toiminta-periaateasiakirjalaitos. Viimeisimmässä päivityksessä listalle on lisätty nestekaa-sulaitokset eli laitokset joissa on neste-kaasua 5 - alle 50 tonnia ja muita kemi-kaaleja alle 20 % luparajasta.

| 40 |


Seveso-kohteet ja niiden konsultointivyöhykkeet Tampereen kantakaupungissa.

a) Vedenpuhdistuslaitos, Tampereen Vesi: Ruskon vedenpuhdistuslaitos, kv 2 km

b) Pesula- ja tekstiilipalvelut, Comforta Oy, kv 0,5 km

c) Muovipakkauksien valmistus, Amerplast Oy, kv 0,5 km

d) Lämpökäsittelypalvelut, Bodycote Lämpökäsittely Oy, 0,5 km

e) Metalliteollisuusyritys, Ata Gears Oy, kv 0,5 km

f) Teollisuuden pintakäsittely, FSP Finnish Steel Painting Oy, kv 0,2 km

g) Teollisuustuotteet ja -palvelut, Valmet Power Oy Tampereen koelaitos, kv 0,5 km

h) Metallien pintakäsittely, Pirkan kovakromaus Oy, kv 0,5 km

i) Kemikaalien varastointi, VR-Yhtymä Oy: Vetopalvelut Tampere, kv 0,2 km

j) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Naistenlahden voimalaitos, kv 0,5 km

k) Kaivoskoneiden valmistus, Metso Minerals Oy, kv 0,2 km

l) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Lielahden voimalaitos, kv 0,5 km

m) Konepajateollisuus, Katsa Oy, kv 0,5 km

n) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Nekalan lämpökeskus, kv 0,5 km

o) Lihanjalostustehdas, Tapola Oy, kv 0,5 km

p) Kemianteollisuus, Solenis Finland Oy, kv 1 km

q) Jauhemaalaus, Linjateräs Oy, kv 0,5 km

r) Painotuotteiden valmistus, PunaMusta Oy, kv 0,5 km

s) Kemianteollisuus, Oy Forcit Ab, Nokian kaupungin alueella. Kv 2 km ulottuu Tampereen puolelle.

| 41 |


Yleiskaavakartalla nro. 7 on esitetty yh-dyskuntateknisen huollon tärkeimmät toiminnot ja kehittämistavoitteet. Yleis-kaavan tavoitteen mukainen noin 60 000 asukkaan kasvu aiheuttaa tarvetta laajentaa teknisen huollon verkostoja ja palveluja. Kasvun toteutuessa pääosin olevaa rakennetta täydentämällä ja uu-distamalla on jatkosuunnittelussa entis-tä tärkeämpää huomioida huoltoverkos-ton kehittämisen tilalliset edellytykset ja ennakoida kaupungin kasvusta aiheutu-vat tarpeet uusille huoltotoiminnoille. Yhdyskuntateknisen huollon varmista-miseksi tiivistyvässä kaupungissa on va-rauduttava myös siihen, että toimintoja joudutaan toteuttamaan erikoisratkai-suilla esimerkiksi maan alle tai sijoitta-maan tilanpuutteen vuoksi kantakau-pungin ulkopuolelle.

Seuraavassa on esitelty teemoittain yhdyskuntateknisen huollon nykyti-laa ja tulevaisuutta sekä sitä koskevia yleiskaavaratkaisuja. Energiahuollon, sähkönjakelun, vesihuollon, jätehuollon ja yleisten alueiden huollon toiminto-jen osoittaminen kaavakartalla turvaa osaltaan yhdyskuntateknisen huollon toimintaedellytyksiä osana tiivistyvää kaupunkia.

Energiahuolto Viime vuosina Tampereen kaukoläm-mön huippukulutustarve on ollut 900 MW ja energiantuotannon kapasiteetti 1 100 MW. Nämä luvut pysynevät jatkossa-kin suunnilleen nykytasolla. Vanhat voi-ma- ja lämpölaitokset ovat perinteisesti käyttäneet polttoaineenaan pääasiassa maakaasua ja öljyä. Tulevaisuudessa fossiilisista polttoaineista siirrytään yhä enemmän kohti uusiutuvia, mikä luo tar-vetta saneerata nykyisiä voimalaitoksia. Lisäksi kantakaupunkiin on tarve sijoit-taa kokonaan uusi voimalaitos. Uudet laitokset korvaavat vanhoja laitoksia tai jättävät ne varalaitoksiksi.

Lielahden voimalaitos toimii nykyi-sellään huippu- ja varavoimalaitoksena ja korvautunee vuoteen 2040 mennessä uudella Turvesuon alueelle sijoitettaval-la hakelämpölaitoksella. Nekalan lämpö-

keskukseen yhteydessä ja mahdollisesti Lielahden alueella tutkitaan myös mah-dollisuutta hyödyntää maahan varastoi-tunutta lämpöä energianlähteenä. Li-säksi kantakaupungin alueelle sijoittuu valtakunnallista maakaasun siirtoverk-koa noin 30 km osuudelta ja uutena kaa-sulinjana kehitetään noin 8 km osuutta Naistenlahdesta Ylöjärven suuntaan.

SähkönjakeluSähkönjakelujohdot sijoittuvat kanta-kaupungin alueella pääosin maan alle. Sähköasemien välisestä 110 kV suurjän-nitteisestä jakeluverkosta on ilmajohto-na yhteensä noin 20 km. Ilmajohtojen maakaapelointia tarkastellaan ympä-röivän kaupunkirakenteen kehittyessä Länsi-Tampereella Myllypuron ja San-talahden välisellä noin 9 km osuudella sekä Itä-Tampereella Kalevan ja Alasjär-ven välisellä noin 4 km osuudella. Toteu-tuessaan maakaapelointi mahdollistaa maankäytön tehostamisen sähkölinjan tarvitseman maanpäällisen tilan vapau-tuessa muuhun käyttöön.

Kantakaupunkiin sijoittuu 11 säh-köasemaa sekä tilavaraukset kahdelle uudelle asemalle. Lisäksi on tunnistettu tarvealue uudelle sähköasemalle Ruskon pohjoispuolella.

VesihuoltoKantakaupungin asemakaavoitetut alueet kuuluvat keskitetyn vesihuollon toiminta-alueeseen, joka laajenee sitä mukaa, kun uusia alueita asemakaavoi-tetaan. Tampereella käytettävä talousve-si on pääosin Roineesta ja Näsijärvestä puhdistettua raakavettä. Kantakaupun-gin kaksi vedenpuhdistuslaitosta sijait-sevat Ruskossa ja Kaupinojalla. Lisäksi Messukylän, Hyhkyn, ja Mustalammin vedenottamoilta saadaan pohjavettä ta-lousvetenä käytettäväksi. Kaupinojan ve-denpuhdistuslaitoksen saneeraaminen ja käyttökapasiteetin lisääminen turvaa-vat Tampereen talousveden saannin aina vuoteen 2040 saakka.

Kantakaupungin kaksi jäteveden-puhdistamoa sijaitsevat Viinikanlahdella

ja Raholassa. Kantakaupungin jätevesien lisäksi puhdistamoille on johdettu lähes kaikki Kangasalan, Ylöjärven, Pirkka-lan ja tarvittaessa Lempäälän jätevedet sekä haja-asutusalueiden sako- ja umpi-kaivojen liete. Viinikan ja Raholan sekä Lempäälän jätevedenkäsittelylaitoksia ollaan korvaamassa Sulkavuoren sisään louhittavalla maanalaisella keskusjäte-vedenpuhdistamolla. Raholan ja Lem-päälän suunnasta syntyvät jätevedet on tarkoitus kerätä siirtoviemäreitä pitkin Vihilahdessa sijaitsevaan solmupistee-seen ja sieltä edelleen kalliotunnelissa Sulkavuoren sisään. Puhdistetut vedet johdetaan kalliotunnelissa Sulkavuores-ta takaisin Vihilahteen ja edelleen pur-kuputkea pitkin Pyhäjärveen.

JätehuoltoTampereella asumisen ja kuntavas-tuullisen palvelutoiminnan sekajäte toi-mitetaan energiana hyödynnettäväksi Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle Tarastenjärvelle. Kiinteistökohtaisen ke-räyksen lisäksi kantakaupungin alueella on yli 100 ekopistettä, joihin voi toimit-taa erilliskerättäviä hyötyjätelajeja, ku-ten paperia, lasia ja pienmetalleja. Neka-lan miehitetty jäteasema ottaa vastaan hyötyjätettä, sekajätettä ja vaarallisia jätteitä edelleen ohjattavaksi käsitte-lyyn. Jätelainsäädännön kiristyessä syn-typaikkalajitteluun ja erilliskeräykseen kohdistuu entistä enemmän vaatimuk-sia. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa jätelajien keräyksen ja noudon järjestä-minen saattaa olla entistä haastavam-paa.

Ekopisteiden verkosto on jatkossa-kin tarpeellinen täydentämään kiinteis-tökohtaista hyötyjätteiden keräystä. Li-säksi on syytä varautua ainakin kahteen uuteen miehitettyyn tai miehittämättö-mään jäteasemaan muun muassa Tur-vesuon alueella ja Etelä-Hervannassa. Maankäytöltään tiivistyvillä alueilla on tarpeen varata tilaa myös kortteleiden yhteisille jätteiden keräyspaikoille.

Tiiviissä kaupunkiympäristössä jä-telajien putkikeräys edesauttaa omalta osaltaan parempaa rakennetun ympäris-

Yhdyskuntatekninen huolto

| 42 |


tön laatutasoa kuin perinteisillä keräys-välineillä tapahtuva keräys. Putkikeräyk-sellä voidaan säästää tilaa sekä vähentää paikallisesti raskasta ajoneuvoliikennet-tä, melua, roskaantumista ja hygienia-haittoja. Putkijärjestelmien osalta tulisi kuitenkin aina tehdä alueellinen vaiku-tusarviointi muun muassa ympäristö- ja kustannusvaikutusten osalta. Kantakau-pungissa putkikeräykseen soveltuvia alueita ovat uudet ja rakenteeltaan riit-tävän laajat kokonaisuudet.

Yleisten alueiden huoltoTiivistyvässä kaupunkirakenteessa erityisen hankalasti sijoitettavia yhdys-kuntateknisen huollon toimintoja ovat tilaa vaativat maan- ja lumenvastaanot-to. Toimintojen sijoittuessa lähelle asu-tusta niistä aiheutuu asukkaille häiriötä, mutta toisaalta maan ja lumen siirtä-minen vastaanotettavaksi kaupungin reuna-alueille lisää huomattavasti kul-jetuskustannuksia. Maan- ja lumenvas-taanoton osalta nykyisiä alueita pyritään joka tapauksessa hyödyntämään mah-dollisimman pitkään.

Kantakaupungin tärkein maan-vastaanottoalue sijaitsee Myllypuros-

sa, missä vastaanotetaan ja läjitetään puhdasta maa- ja kiviainesta sekä vas-taanotetaan, murskataan ja välivaras-toidaan jäteasfalttia, -betonia ja -tiiltä sekä jatkojalostetaan massoja edelleen käytettäväksi maanrakennustarkoituk-siin. Nykytilanteessa Myllypuron maan-vastaanottoalueen täyttökapasiteetin arvioidaan tulevan täyteen 2020-luvun alussa.

Ruskonperän maanvastaanotto-alueelle kerätään louhetta, mursketta, betonijätettä ja hiekoitussepeliä, joita on jatkojalostettu käytettäväksi maanra-kennustarkoituksiin ja meluvalliraken-teisiin. Lisäksi alueella välivarastoidaan ja jatkojalostetaan ylijäämämassoja. Nykytilanteessa Ruskonperän maanvas-taanottoalueen arvioidaan tulevan täy-teen noin kahden vuoden sisällä. Lisäksi maankäytöltään kehittyvät Hiedanran-nan ja Raholan puhdistamon alueet voivat toimia puhtaan maan vastaanot-topaikkoina osana alueiden esirakenta-mista.

Tarvetta lumenvastaanotolle synnyt-tää erityisesti keskustan tiiviistä raken-teesta pois kuljetettava lumi. Keskustan lumenpoistoa palvelevat nykyisin Aa-rikkalan ja Lielahden lumenvastaanot-

toalueet, joiden käyttö tulevaisuudessa on epävarmaa. Lielahden vastaanotto-alueesta luovutaan Lielahti-Hiedanran-nan uuden kaupunginosan alkaessa ra-kentua ja Aarikkalan vastaanottoalueelle on parhaillaan haettavana ympäristö-lupa. Mikäli Aarikkalan aluetta voidaan jatkossa käyttää lumenvastaanottoon, ryhdytään toiminnan rakenteellisia ja liikenteellisiä edellytyksiä paranta-maan. Muussa tapauksessa on löydettä-vä mahdollinen sijainti perustettavalle lumensulattamolle noin 3 km säteellä ydinkeskustasta. Lisäksi uusia lumen-vastaanottoon soveltuva alueita sijoittuu Myllypuron, Ruskon ja Aitovuoren teolli-suus- ja työpaikka-alueille.

Tampereen kaupungilla on perin-teenä kasvattaa kaupunkiympäristössä tarvittavat puut itse. Tähän tarkoituk-seen varattujen taimistojen määrää voi-daan vähentää nykyisestä yhdeksästä kolmeen. Keskittämisen kautta saadaan jäljelle jäävien taimistojen tehokkuutta ja hoidon intensiivisyyttä parannettua merkittävästi. Kantakaupungin alueella ei vastaavasti ole tarvetta uusille taimis-toalueille.

| 43 |


Kaavamääräykset ja soveltaminen

Kartta 1 - YhdyskuntarakenneYLEISMÄÄRÄYKSET:Yleiskaavan käyttötarkoitusalueilla voidaan sallia käyttö-tarkoituksesta poikkeavaa rakentamista, mikäli siitä ei ai-heudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle. Asemakaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjataan yleiskaavan kartoilla 1 - 7. Yleiskaavan RA ja R -alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 §:n mukaisesti rakentamisen ohjaamiseen. Muilla alueilla rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti asema-kaavaa. Rakennettaessa yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita tulee pyytää erilinen lausunto Puolustusvoimien logistiikkalai-tokselta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Käyttötarkoitusaluemerkinnöillä on osoitettu alueiden maan-käyttötavoite asemakaavan muutoksille. Pääkäyttötarkoituk-sen kanssa ristiriidassa olevia asemakaavoja tulee tarkistaa ensisijaisesti yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi. Muussa tapauksessa asemakaavassa on osoitettava, että toi-minnasta ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käytölle. Asemakaavaa laadittaessa on huomioitava kaavakarttojen 1-7 merkinnät ja määräykset.

Yleiskaavassa loma-asumiseen ja yhteisöjen loma-asumiseen on osoitettu olemassa olevia ja rakennettuja rantaan rajautu-via kiinteistöjä, joille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan pohjalta ja joille ei laadita asemakaavaa. Muualla edellytetään asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua en-nen rakennusluvan myöntämistä.

Tuulivoimalan korkeudella yli 50 metriä tarkoitetaan korkeut-ta maanpinnasta.

C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUEAlue varataan julkisille ja yksityisille palveluille,

työpaikkatoiminnoille ja keskustaympäristöön soveltuvalle asumiselle sekä monipuolisesti virkistyksen, vapaa-ajan ja kaupunkikulttuurin toiminnoille. Alueen täydennysraken-tamisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta sekä kestävän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön muodos-tumista. Rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöisesti lii-ke- ja toimitiloiksi. Tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköintiin ja liikennealueiksi. Keskusta-alueiden liikenneympäristöjä tulee kehittää käve-lyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten ehdoilla. Alueilta tulee varata riittävästi tilaa julkiselle kau-punkitilalle sekä parannettava alueen yhteyksiä ulkopuoli-sille virkistysalueille.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen ydinkeskusta ja sen mah-dollinen laajentuminen sekä muut kantakaupungin alueet joille tavoitellaan keskustamaista rakenteen tiiveyttä ja toi-

mintojen monipuolisuutta. Alueiden kehittämistä tulee oh-jata voimakkaasti kaavallisin ja maapoliittisin keinoin, mm. rakennuskielloin ja kaupungin maanhankinnalla. Käyttötar-koitukseltaan muuttuvien alueiden toteutumiseksi nykyisiä tonttitehokkuuksia voidaan lisätä. Alueita tulee kehittää kau-punkikuvallisista ja -tilallisista lähtökohdista. Asemakaavojen muutoksen yhteydessä on tuettava keskustamaisen julkisen kaupunkitilan muodostumista tonttien maantason ja raken-nusten alimpien kerrosten ratkaisuilla.

Asuntorakentamisessa on otettava huomioon ympäristön häi-riöistä johtuvat haitat sekä turvattava pääsy virkistysalueille. Alueelle on toteutustavasta riippumatta sijoitettava julkisia ulko- ja sisäoleskelutiloja sekä varmistettava sujuvien yhteyk-sien muodostuminen kestävien liikkumismuotojen käyttäjille. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittä-vyys ja laadullinen kehittäminen tulee varmistaa mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä.

Nykyisen ydinkeskustan länsipuolella keskusta-alue on ulotet-tavissa aina Santalahden eritasoliittymään saakka käsittäen Onkiniemen, Särkänniemen ja Amurin täydentyvät ja uudistu-vat alueet.

Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonai-suutta.

Nykyisen ydinkeskustan itäpuolella keskustan tiiveys ja mo-nipuolisuus ulottuu Teiskontietä ja Sammonkatua seuraillen Hervannan valtaväylään saakka sekä Hakametsän alueelle. Tampereen yliopiston sekä entisen sairaanhoito-oppilaitoksen alueiden täydentämiselle on hyvät edellytykset osana keskus-tan kestävän liikkumisen kokonaisuutta.

Länsi-Tampereella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman ja Lielahden aluekeskukset sekä niiden väliin jäävä alue Porin radan molemmin puolin. Aluekeskuksia yhdistävän keskus-ta-alueen kohdalla yleiskaavan tavoite edellyttää suurelta osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskiel-toalueiksi on perusteltua.

Koillisella alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Koilliskes-kuksen aluekeskus käsittäen nykyisen kaupan suuryksikköjen alueen, sen viereisiä kerrostalokortteleita sekä VT 9 länsipuo-lella olevia täydentyviä alueita. Koillisen alueen yhdyskuntara-kenteen eheyttä sekä aluekeskuksen saavutettavuutta etenkin valtatien länsipuolella olevista kaupunginosista tulee paran-taa ja kehittää toimenpiteitä, joilla vähennetään VT9 estevai-kutusta.

Kaakkoisella alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Hervan-nan aluekeskus. Keskusta-aluetta esitetään laajennettavaksi Hervannan valtaväylän suuntaisena kaupunginosan pohjoi-seen reunaan saakka.

Yleiskaavakartat 1 - 7 esitetään A3 koossa, mittakaavassa n. 1:60 000. Yleiskaavan pohjakartta on yleistetty kuvaus kantakaupungin liikenneverkosta ja rakennetuista alueista.

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSA YLEISKAAVA, HYVÄKSYTTY KAUPUNGIN-VALTUUSTOSSA 18.1.2016

Merkinnällä on osoitettu keskustan strategisen osayleiskaavan alue kaavakartoilla

| 44 |


Etelä-Tampereelle uutena keskusta-alueena kehitettävänä alueena on osoitettu Lakalaivan uusi aluekeskus, joka ulot-tuu aina Rautaharkon ja Rantaperkiön eteläosiin saakka. Valtatien ja rataverkon eripuolilla olevien keskusta-alueiden toiminnallisuus edellyttää uusia liikenteen yhteyksiä sekä osit-tain nykyisten toimintojen väistymistä alueelta. Yleiskaavan tavoite edellyttää suurelta osin alueen asemakaavojen käyttö-tarkoituksen muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskieltoalueiksi on perusteltua. Lisäksi toimintojen kehittämistä rajoittaa Rautaharkossa sijaitsevan tuloratapiha-alueen laajuus ja toiminnot.

Itäisellä Tampereella pienialaisina keskusta-alueina on osoi-tettu nykyisten Turtolan markettien alue sekä Kaukajärven palvelujen keskittymä Juvankadun pohjoispäässä. Jo olevan palvelutarjonnan lisäksi alueiden sijainti yhdyskuntaraken-teessa tukee niiden edelleen kehittämistä käyttötarkoituksel-taan monipuolisina palvelujen mutta myös asumisen ja työ-paikkojen alueina.

SE SELVITYSALUEAluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen pal-

velutasoon tukeutuvana monipuolisena asumisen, työ-paikkojen ja palvelujen vyöhykkeenä sekä aluekeskuksena. Rakentaminen ei saa vaarantaa Epilänharju-Villilä pohjave-sialuetta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Näsijärven rantaan sijoittuva uusi Hiedanranta -niminen kaupunginosa. Alueen kehittäminen pohjautuu Lielahti-Hiedanranta kokonaisuuttaa koskevaan kansainväliseen ideakilpailuun, jonka tulokset ovat käytettä-vissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Ideakilpailun tavoittee-na on löytää perusratkaisut tulevaisuuden kaupunginosalle, joka perustuu kestävään liikkumiseen, on kaupunkimaisen tii-vis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen.

A ASUMISEN ALUEAlue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palve-

leville toiminnoille ja lähipalveluille sekä nykyiselle ympäris-töhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on pääosin osoitettu kantakaupungin asuinker-rostalojen ja -pientalojen alueet. Asumista palvelevia toimin-toja ovat mm. päiväkodit ja perusasteen koulut, seurakuntien palvelut, päivittäistavarakaupat sekä erilaiset lähivirkistys-alueet ja puistot. Lisäksi alueille sijoittuu vähäisessä määrin erilaista elinkeinotoimintaa.

Alueiden kehittämisen lähtökohtana on pitää yllä ja parantaa nykyisten asumisen alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta, jo-hon myös alueiden uudistaminen ja täydentäminen tulee sovit-taa. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen kehittäminen tulee varmistaa mah-dollisen täydennysrakentamisen yhteydessä.

Alueelle sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet. Yritystonttien muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää hankkeen hyväksymis-tä asemakaavoitusohjelmaan.

A/V ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUEAluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai

alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista ny-kyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen so-veltuminen rakentamiseen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä asu-misen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja joi-ta tulee kehittää myös viher- ja virkistysverkoston lähtökohdis-ta. Olemassa olevia ja mahdollisesti täydentyviä asuinalueita ovat Tohlopin itäranta, Pyynikinranta ja Vilusenharjun alueet, joilla nykyinen maankäyttö ja tonttien kasvulliset alueet ovat ekologisen jatkuvuuden kannalta tärkeitä.

Länsi-Tampereella uusi tutkittava alue sijoittuu käytöstä pois-tuvan Raholan jätevedenpuhdistamon kohdalle, jonka kehittä-minen mahdollistaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymisen Pyhäjärven rantavyöhykkeeseen. Kehitettävä alue muodostaa kokonaisuuden puhdistamoalueen lisäksi viereisestä Tesoman eritasoliittymän alueesta sekä mahdollisesti osasta Nokian moottoritiealuetta.

Keskustassa merkinnällä on osoitettu Kaupin ja Tammelan vä-linen liikennealueen erottama alue. Aluevaraus sisältyy keskus-tan strategiseen osayleiskaavaan (hyväksytty KV 18.1.2016).

Eteläisellä alueella tutkitaan mahdollisuutta kehittää Härmä-län leirintäalueen kohtaa yleiseen virkistys- ja asuinkäyttöön sijoittamalla leirintäaluetoiminnot toisaalle. Särkijärvi-Lah-desjärven sekä Hervantajärven ranta-alueilla on useita alueita, joilla yksityisten rantaan tukeutuvien kiinteistöjen maankäyt-tömahdollisuudet ja kytkeminen kaupunkirakenteeseen on sel-vitettävä. Alueiden mahdollinen osoittaminen asuinkäyttöön on toteutettava asemakaavalla siten, että asemakaava laadi-taan samanaikaisesti kaikkien maanomistajien alueelle ja että taustamaastoon varataan tilaa rannan suuntaisia ekologisia-, viher- ja ulkoiluyhteyksiä varten.

Koillisella alueella Juvankadun varressa tutkitaan mahdolli-suutta toteuttaa Kantakaupungin yleiskaava 1998 täydennys-aluevarauksia. Kaukajärven pohjoisrannalla tutkitaan mah-dollisuutta siirtää Kangasalantie kiinni pohjoispuolella oleviin teollisuustontteihin ja käyttää vapautuvaa katualuetta ja osaa ns. Kristillan alueesta asumiseen sekä soutu- ja melontastadio-nin kehittämiseen yhdessä täydentävän asuntorakentamisen kanssa.

Teiskontien pohjoispuolella Ruotulan gol kentän alueen koh-dalla on yleiskaavaa varten laadittu rakennetarkastelu, jossa tutkittiin täydennysrakentamisen vaihtoehtoisia ratkaisuja siten, että myös täysimittainen gol kenttä säilyy alueella. Teis-kontien varren maankäytön kehittäminen tulee kytkeä rai-tiotien rakentamiseen. Kokonaisuuden kehittämistä ohjataan kartalla 4, Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut.

Koillisella alueella oleva Aitovuoren ampumarata- ja sen me-lualuetta voidaan kehittää mm. asumiskäyttöön, mikäli am-pumaratatoiminta alueelta loppuu tai mikäli toiminnasta johtuvaa melutasoa voidaan alentaa. Alueella edellytetään selvityksiä maaperän puhtaudesta.

P/T PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN SEKOITTUNUT ALUE TAI KOHDEAluetta kehitetään monipuolisten työpaikka- ja

koulutustoimintojen, kaupallisten palvelujen, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintojen sekä ympäristöhäiriötä aiheutta-mattoman tuotantotoimintojen alueena. Olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan käyttää yleiskaavan sallimiin käyt-tötarkoituksiin muuttamatta asemakaavaa.Alueen liikenneympäristön tulee tukea kestävien liikkumis-muotojen käyttöä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu maankäytöltään monipuolisia ja

| 45 |


sekoittuneita alueita, joilla tapahtuu jatkuvaa toimintojen kehittämistä. Tonttien kokonaan uudelleen rakentamiseen tähtäävä asemakaavamuutos on ohjelmoitava asemakaa-voitusohjelmaan. Olemassa olevan rakennuskannan käyttöä voidaan kehittää poikkeamisluvan pohjalta. Alueita koskeva kaupan ohjaus on osoitettu kartalla 2, Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

Länsi-Tampereella merkinnällä on osoitettu Tesomankadun eteläpuolella oleva käyttötarkoitukseltaan sekoittunut alue sekä Lielahden tilaa vaativan vähittäiskaupan ja yrityspalve-lujen alue.

Eteläisellä suunnalla palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneita alueita ovat Hatanpää-Nekala, Messukeskus- Sarankulma sekä Lahdesjärvi-Lakalaiva. Yleiskaavaa varten on laadittu raken-netarkastelu Viinikka-Rautaharkko alueesta, jossa on tutkittu alueen mahdollista maankäytön kehittymistä ratapiha-alueen vapauduttua.

Keskustan itäpuolella oleva Kaupin Kampuksen alue on osoi-tettu hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana pal-velujen ja työpaikkojen alueena.

Koillisella alueella Sammon valtatien ja VT 9 risteysalueen tuntumaan on osoitettu pienialainen palvelujen ja työpaikko-jen alue.

Kaakkoisella alueella Hervannan valtaväylän itäpuolella ole-vat oppilaitosten ja toimipaikkakeskittymien alueet on osoitet-tu palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi.

Varalan urheiluopiston, Ahlmanin maatalousoppilaitoksen sekä UKK-instituutin toiminnot on osoitettu kohdemerkinnöil-lä palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneiksi alueiksi. Toiminnot ja niistä aiheutuvat mahdolliset häiriöt on sovitettava ympä-ristön pääkäyttötarkoitukseen. Alueilla toimintaan kytkeytyvä vähäinen asuntorakentaminen on mahdollista.

T TYÖPAIKKOJEN JA ELINKEINOJEN ALUEAlue varataan teollisuus- ja tuotantotoiminnoille sekä logis-tisille toiminnoille ja palveluille.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu alueet teolliseen tuotantoon sekä kuljetuksiin ja varastointiin liittyvää yritystoimintaa varten. Alueille voidaan sijoittaa ympäristöluvanvaraista toimintaa. Alueita koskeva kaupan ohjaus on osoitettu kartalla 2, Palve-lut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

Länsi-Tampereella tuotantovaltaista yritystoimintaa varten on osoitettu alueet Myllypuroon sekä pienialainen varaus Turvesuon alueelle. Eteläisellä Tampereella on pienialainen Pärrinmaan varaus Pirkkalan rajan tuntumassa. Laajempia kokonaisuuksia ovat Hervannan itäpuolella oleva Ruskon alue, jota kehitetään mahdolliseen II kehään tukeutuvana. Lisäksi itäisellä Tampereella kehitetään VT 9 tukeutuvia Hankkion sekä uutta Aitovuoren aluekokonaisuuksia.

V KESKUSPUISTOVERKOSTOAlueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hy-vin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon

ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaatami-nen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvan-varaisia kuten MRL:n 128 §:ssä on säädetty. Alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uu-

delleen rakentaminen on mahdollista. Tarkemman suunnit-telun yhteydessä tulee varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus sekä luonnon monimuo-toisuuden kannalta tärkeiden alueiden ja yhteyksien ja kult-tuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 4, Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut.

RA LOMA-ASUNTOALUELomarakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asunto-

käyttöön tarkoitettua rakentamista olemassa olevan raken-netun rakennuspaikan pinta-alasta 10 prosenttia kuitenkin enintään 170 k-m2. Alueilla ei saa muodostaa uusia raken-nuspaikkoja.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu rantoihin tukeutuvat yksityiset lo-ma-asuntokäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei varata virkis-tysalueiksi. Loma-asuntoalueeksi on osoitettu ne rantaan tukeutuvat kiinteistöt, joilla on olemassa käyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Kiinteistöille voidaan myöntää raken-nuslupa suoraan yleiskaavan pohjalta. Rakennusoikeuden voi sijoittaa eri rakennuksiin.

Loma-asuntoalueeksi osoitetut rakennetut kiinteistöt on luet-teloitu poikkileikkausajankohdan (06/2016) mukaan, jonka jälkeen tehty kiinteistön lohkominen ei muodosta uutta raken-nuspaikkaa. Alueita ei asemakaavoiteta.

R (200) YHTEISÖJEN LOMA-ASUNTOALUERakennuspaikalle saa sijoittaa yhteisöjen käyttöön

tarkoitettua lomarakentamista. Suluissa oleva luku ilmoit-taa alueen rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreissä. Alu-eilla ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu rantoihin tukeutuvat yhteisöjen lo-ma-asuntokäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei varata virkistys-alueiksi. Kiinteistöille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan pohjalta. Kiinteistöllä käytettävän rakennusoikeu-den määrä on osoitettu yleiskaavassa ja sen voi sijoittaa eri rakennuksiin.

Yhteisöjen loma-asuntoalueeksi osoitetut rakennetut kiinteis-töt on luetteloitu poikkileikkausajankohdan (06/2016) mu-kaan, jonka jälkeen tehty kiinteistön lohkominen ei muodosta uutta rakennuspaikkaa. Alueita ei asemakaavoiteta.

EP PUOLUSTUSVOIMIEN ALUEMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Puolustusvoimien alueet Vuoresvuo-ressa ja Aitovuoressa.

SL LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDEAlueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistet-

tava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luon-nonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai pe-rustamispäätöksellä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 4, Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut.

| 46 |


W VESIALUEMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet.

VAK -RATAPIHAJärjestelyratapihan alueella tehtävistä vaarallisten

aineiden kuljetusten järjestelytoiminnoista aiheutuu suur-onnettomuusriski lähialueelle. Yksityiskohtainen riskiselvi-tys tai riskinhallintatoimenpiteet tulee arvioida ratapihan ja sen lähialueen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Alueen maankäytön muutos on mahdollinen sen jälkeen kun suuronnettomuusriskin aiheuttavat toiminnot poistu-vat alueelta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen Viinikan järjestelyrata-piha, joka on Liikenteen turvallisuusviraston (Tra i) nimeämä vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) ratapiha sekä varsinai-sen järjestelyratapihan eteläpuolella sijaitseva tuloratapiha (Tampere Tavara), jossa vaunuja seisotetaan ja järjestellään ja josta ne lähetetään varsinaiselle järjestelyratapihalle.

Järjestelyratapihan aiheuttamat rajoitteet maankäytön ke-hittämiseen perustuvat vuonna 2013 laadittuun selvitykseen (Gaia Consulting Oy).

PÄÄKESKUS Valtakunnan osakeskus ja Pirkanmaan pääkes-kus, jota kehitetään valtakunnallisesti hyvin saa-

vutettavana ja monipuolisena elinkeinoelämän, asumisen, kulttuurin, kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena sekä seudullisesti merkittävänä liikenteellisenä solmukohtana.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen ydinkeskusta. Keskustaa kehitetään keskustan strategisen osayleiskaavan (hyväksytty KV 18.1.2016) sekä keskustan kehittämisohjelman (hyväksytty KH 2.11.2015) tavoitteiden pohjalta.

ALUEKESKUSTampereen aluekeskus, jota kehitetään seudulli-

sesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena työpaikkojen, asumisen, monipuolisten palvelujen, vapaa-ajan toiminto-jen sekä joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin alueena.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen olemassa olevat aluekes-kukset Tesoma, Lielahti, Koilliskeskus ja Hervanta sekä uutena aluekeskuksena Lakalaiva. Aluekeskuksia kehitetään alueiden palveluiden ja joukkoliikenteen saavutettavuuden keskittymi-nä. Aluekeskuksista Tesoman sekä uuden Lakalaivan ja ydin-keskustan välisiä yhteyksiä tulee kehittää. Lisäksi aluekeskus-ten kytkeytymistä toisiinsa tulee parantaa. Länsi-Tampereella Tesoman ja Lielahti-Hiedanranta yhteyttä tulee parantaa kai-killa liikkumismuodoilla. Itäisellä Tampereella Koilliskeskuk-sen, Hervannan ja Lakalaivan kytkeytymistä tulee parantaa etenkin joukkoliikenteen palvelutasoa ja pyöräilyn edellytyksiä kehittämällä.

MAATILAN TALOUSKESKUSMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Luhtaan tilakeskus.

E-jv UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMOMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Sulkavuoreen sijoittuva uusi keskus-jätevedenpuhdistamo.

Liikennejärjestelmän kehittäminen on kuvattu kartalla 2, Pal-velut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

| 47 |


YLEISMÄÄRÄYSKeskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle ei saa sijoittaa yli 3 000 k-m² suuruisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä tai yli 2 000 k-m² suuruisia keskustahakuisen erikoistavara-kaupan suuryksiköitä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Seudullisen päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavarakau-pan suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m² ja seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön koon alaraja on 15 000 k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoi-tetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäis-kaupan suuryksikköön. Samanlainen tulkinta koskee myös seu-dullisesti merkityksellisiä vähittäiskaupan suuryksikköjä.

STRATEGISESTI KEHITETTÄVÄT VYÖHYKKEET

MAHDOLLISUUKSIEN VYÖHYKETehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja raitiotiehen

tukeutuvalla vyöhykkeellä tulee mahdollistaa uusia sijain-teja tehokkaalle työpaikkarakentamiselle. Innovaatioym-päristöjen, korkeakoulutuksen, merkittävien keskustojen ja työpaikka-alueiden sekä kansainvälisten yhteyksien ke-hittämistä tulee tukea vyöhykkeellä toteuttamalla sekoit-tunutta tiivistä rakennetta etenkin pysäkkien välittömään läheisyyteen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu raitiotien yleissuunnitelman mukai-nen linjasto varustettuna noin 600 metrin levyisellä puskurilla. Vyöhykkeelle sijoittuvia hankekehittämisen kohteita priorisoi-daan suunnitteluprosessissa.

TULEVAISUUDEN VYÖHYKEVyöhykettä kehitetään tulevaisuuden työ- ja toi-

mipaikkaympäristönä. Kehittämisessä tavoitteina ovat tehokas rakenne, turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräi-ly-yhteydet alueen sisällä ja keskuksiin, viheryhteyksien eheyttäminen, liikennejärjestelyjen toimivuus ja kaupun-kiympäristön laatu. Alueilla tuetaan olemassa olevan raken-nuskannan käyttöä ja monipuolista toiminnallisuutta sekä parannetaan liikenneympäristöjä kestävän liikkumisen nä-kökulmasta. Alueen uudistaminen vaatii ohjelmointia.Alueella sijaitsevan ratapihan alue varataan tulevaisuuden tiiviin työpaikka-alueen reservialueeksi. Alue toteutetaan täysimittaisesti järjestelyratapihan siirron jälkeen. Sitä en-nen voidaan ratapihan aluetta täydentää.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu yksi kaupunkistrategiassa esiin nos-tettu kaupungin kasvun suuntautumisalue, ”etelän suuntainen ratavyöhyke”. Alueeseen kuuluu järjestelyratapiha ympäristöi-neen, Hatanpää, Nekala, Messukeskuksen alue, Sarankulma ja uuden aluekeskuksen alue Lakalaivassa. Alue on väylien ja ratojen pirstaloima ja jatkosuunnittelussa eritasoisten yhteyk-sien luominen ja eheyttäminen ovat avainasemassa. Alueen täysimittainen käyttöönotto edellyttää järjestelyratapihan siirtoa, joka on mittava operaatio ja vaatii selkeää tahtotilaa ja ohjelmointia.

LOGISTISTEN TOIMINTOJEN VYÖHYKEVyöhykkeellä sijaitsevien työpaikkojen ja elinkei-

nojen alueita kehitetään tehokkaina ja hyvin saavutettavina

tuotantotoiminnan alueina. Alueille ei tule sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikenteestä, me-lusta, tärinästä ja päästöistä. Soveltuvilla osilla sallitaan lumenvastaanotto- ja maanvastaanottotoiminta. Alueiden yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille pääväylille pa-rannetaan. Vyöhykkeellä sijaitsevia väyliä kehitetään logis-tiikan ja tavaraliikenteen sujuvuutta tukien.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu kehätiehen tukeutuvia tuotantopai-notteisen toiminnan alueita. Alueiden suunnittelun ohjaukses-sa tulee kiinnittää huomiota siihen, että alueille ei tule sijoittaa toimintoja, jotka eivät kestä erilaisia häiriöitä, kuten liikennet-tä, melua ja tärinää. Tulevaisuudessa Ruskon alueen tukeutu-mista II-kehään tulee vahvistaa.

PALVELUT JA ELINKEINOT

KESKITETTYJEN PALVELUJEN SIJOITTAMISEN VYÖHYKE

Alueelle sijoitetaan keskitettyjä julkisia ja kaupallisia so-siaali- ja terveyspalveluja, koulutus- ja kulttuuripalveluja sekä vapaa-ajan palveluja. Alueelle sijoittuvissa yksityisis-sä kehittämishankkeissa tulee varautua tarpeen mukaan julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Palvelujen sijoittamisessa ja lähiympäristön suunnittelussa huomioi-daan niiden saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu keskusta-alueet sekä niihin rajautu-via osia palvelualueista ja välittömästi kytkeytyviä tehokkaan joukkoliikenteen alueita. Tarkemman suunnittelun prosessissa on otettava huomioon julkisten palvelujen tilatarpeet kasva-vassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Yksityiseen hankekehittä-miseen liittyen kaupunki voi edellyttää sitoutumista toteuttaa tiloja myös julkisille palveluille.

VÄHITTÄISKAUPPA KESKUSTATOIMINTOJEN ALUEELLA

Keskustoissa suuryksikköjen tulee tukeutua joukkoliiken-teen runkolinjastoon ja niiden maantasokerrosten tulee avautua katutilaan. Ydinkeskustan osalta ei seudullista vä-hittäiskauppaa ole mitoitettu. Muiden keskustojen osalta alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää vähit-täiskaupan kerrosalaa enimmäismäärältään seuraavasti: Lielahti 80 000, Hervanta 70 000, Kaleva 70 000, Koilliskes-kus 55 000, Lakalaiva 45 000, Turtola 35 000, Tesoma 30 000.Seudullisen päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavara-kaupan suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m².

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu ”Yhdyskuntarakenne”-kartan kes-kustatoimintojen käyttötarkoitusalueet. Keskustoissa kaupan suuryksiköt tulee integroida sekoittuneeseen rakenteeseen ja on suositeltavaa yhdistää niihin mm. asuin- ja toimistoraken-tamista. Suuryksiköiden tulee muodostaa, kuten muidenkin keskusta-alueen rakennuksien, jalankulkijan mittakaavaista kaupunkimaista katutilaa, jolloin pysäköintiratkaisujen tulee olla rakenteellisia.

Seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä saa sijoittaa maa-kuntakaavaehdotuksen 2040 mukaan Tampereen aluekeskus-tojen alueille ja kahdelle maakuntakaavan keskusta-alueiden ulkopuoliselle alueelle, Kalevaan ja Turtolaan. Merkitykseltään

Kartta 2 - Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä

| 48 |


seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudul-liseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

SEUDULLISEN PALJON TILAA VAATIVAN KAUPAN ALUE

Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan kerrosalaa enimmäismää-rältään seuraavasti: Lahdesjärvi 150 000, Lielahti 70 000, Hankkio 40 000.Seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suur-yksikön koon alaraja on 15 000 k-m². Alueelta tulee olla su-juvat ajoneuvoyhteydet seudullisille pääväylille.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 alueet, Lielahden, Hankkion ja Lahdesjärven länsiosan alueet, joille voidaan sijoittaa seudullisia paljon tilaa vaativia vä-hittäiskaupan suuryksiköitä. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vä-hittäiskaupan suuryksikköön.

KEHITETTÄVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖAlueella tuetaan kärkitoimialaan liittyvien hankkei-

den kehittämistä. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi asuminen. Alueen kytkeytymistä osaksi kaupun-kirakennetta tulee edistää kehittämällä sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet aluekeskuksen palveluihin ja lähivirkis-tysalueisiin. Alueen saavutettavuutta päärautatieasemalta ja lentokentältä tulee parantaa mm. pysäkkisijoittelun ja -yhteyksien avulla.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu kaupunkistrategian innovaatioym-päristöjen alueet: TTYn ja Hermian alue, Kaupin kampus, yli-opiston alue ja Mediapolis sekä uutena Hiedanrannan vanhan tehtaan alue. Kaupunkistrategiassa näiden lisäksi innovaatio-ympäristöksi on luettu Finlaysonilla sijaitseva ”Uusi tehdas”. Alueelle sijoittuvia hankekehittämisen kohteita priorisoidaan suunnitteluprosessissa.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

MOOTTORITIEMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen kaupungin alueella si-jaitsevat nykyiset moottoritiet lukuun ottamatta alueelliseksi pääväyläksi merkittyä yhdystien 3495 osaa (Lakalaiva - Kuok-kamaantie).

MOOTTORITIEKSI TAI MOOTTORITIENÄ KEHITETTÄVÄ TIE

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu moottoriteiksi kehitettävät tieosuu-det: valtatien 9 osuus Alasjärvi - Tarastenjärvi maakuntakaa-vaehdotuksen 2040 mukaisesti ja valtatien 12 osuus Alasjärvi - Kangasalan raja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja Pir-kanmaan ELY-keskuksen kehittämishankkeen mukaisesti sekä moottoritienä kehitettävä tieosuus Lakalaivan ja Partolan vä-lillä maakuntakaavaehdotuksen 2040 mukaisesti. Kehittämi-nen tarkoittaa lisäkaistojen rakentamista osuudelle.

SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ JA PÄÄVÄYLÄN MAANALAINEN OSUUS

UUSI SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 mukainen Ruskonkehän (II-kehä) itäisen jatkeen Tampereen puoleinen osuus.

ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄ

UUSI ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uusien alueellisten pääväylien sijain-nit Myllypurossa ja Tasanteen alueella sekä Ratapihankadun rakenteilla oleva osuus.

PÄÄKOKOOJAKATU

UUSI PÄÄKOKOOJAKATUMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uusien pääkokoojakatujen sijainnit Haukiluomassa, Pärrinmaalla, Lakalaivassa, Kalevassa, Hank-kiossa ja Ojalassa.

KEHITETTÄVÄ KATUVäylää kehitetään osana eheytyvää kaupunkirakennetta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Peltolammin kohdalla vanhan Lem-pääläntien linjaus ja Kaukajärven pohjoispuolinen Kangas-alantien linjaus.

Peltolammin kohdalla Lempääläntien liikenne ohjataan kul-kemaan uudelle pääkokoojakadulle lähemmäksi moottoritie-tä kiertäen uuden aluekeskuksen. Nykyinen Lempääläntie jää palvelemaan alueen sisäistä liikennettä.

Kaukajärven kohdalla Kangasalantien linjausta siirretään pohjoisemmaksi, jolloin rantaa voidaan kehittää asumisen ja yleisen virkistyksen alueena.

JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KATUKatu suunnitellaan ja rakennetaan ensisijaisesti joukkolii-kenteen ehdoilla. Tarkemmissa suunnitelmissa tulee var-mistaa pysäkkien hyvä saavutettavuus. Katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien lähei-syydessä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu kadut, joilla merkittävästi paranne-taan joukkoliikenteen sujuvuutta joukkoliikennekaistoin ja liikennevaloetuisuuksin. Katusuunnittelun tulee tukea joukko-liikenteen sujuvuutta mm. katutilan jäsentämisen, pysäkkien sijainnin, jalankulkuyhteyksien ja liittymäalueiden suunnit-telun osalta. Joukkoliikennepainotteiseen katuun rajatuvan maankäytön tulee tukea joukkoliikenteen taloudellisia toimin-taedellytyksiä mm. toimintojen sijoittumisen, sekoittuneisuu-den ja tehokkuuden osalta.

| 49 |


TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVEMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uusien yhteystarpeiden sijainnit Myllypurossa, Hiedanranta-Lielahdessa, Rautaharkossa, jär-jestelyratapihalla, Lahdesjärvellä, Juvankadulta Messukylän-kadulle, Messukylänkadulta Sammon valtatielle ja Sammon valtatieltä Teiskontielle sekä Ojalan pohjoisosassa. Uusien lii-kenneväylien tarkemmassa linjauksessa tulee ottaa huomioon mm. direktiivilajit ja merkittävien luontoarvojen säilyttämi-nen. Lisäksi suunnittelussa on otettava huomioon, että Rau-taharkon yhteystarve sijaitsee hulevesien hallinnan kannalta huomioon otettavalla alueella ja että Juvankadun ja Energia-kadun yhteystarpeet kulkevat pohjavesialueiden läpi.

RAUTATIE

UUSI RAUTATIEMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä ”rautatie” on osoitettu säännölliseen henkilöju-naliikenteeseen käytettävät rataosat eli Riihimäki-Tampere-, Tampere-Jyväskylä-, Tampere-Seinäjoki- sekä Lielahti-Koke-mäki-rataosat Tampereen alueella. Merkinnällä ”uusi rauta-tie” on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 mukaiset läntinen oikorata Myllypuron alueella valtatien 3 länsipuolella sekä Peltolammin ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman välinen yhdysrata.

ERITASOLIITTYMÄ

UUSI ERITASOLIITTYMÄMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu ”Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi” -yleissuunnitelman mukainen uusi erita-soliittymä Tasanteella, Hiedanrannan suunnittelukilpailun pohjaksi tehdyn liikenneverkkotarkastelun mukaiset 3 uutta eritasoliittymää Paasikiventiellä sekä valtatien 12 keskustan alittavan tunneliosuuden päihin rakennettavat, vuoden 2016 loppuun mennessä valmistuvat, eritasoliittymät.

SUUNTAISLIITTYMÄ

UUSI SUUNTAISLIITTYMÄ

MAANALAINEN ERITASOLIITTYMÄMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu keskustan strategisen osayleiskaavan mukaiset valtatien 12 tunneliosuuteen liittyvä tulevaisuuden varaus maanalaiselle eritasoliittymälle Näsinkalliossa ja Ra-tapihankatuun liittyvä maanalainen eritasoliittymä yliopiston vieressä. Näsinkallion liittymä ohjaa liikennettä tunnelista Kunkun Parkin maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja siitä on myös varaus ajolle katutasoon Hämeenpuistoon. Ratapihan-kadun liittymä ohjaa liikenteen maanalaisen pysäköintilaitok-seen.

KEHITETTÄVÄ LIITTYMÄLiikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täyden-tyvää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan sujuvat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä paran-netaan seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuutta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tesoman valtatien ja Nokian moot-toritien eritasoliittymä, Lahdenperänkadun eritasoliittymä, Viinikan liikenneympyrä, Kekkosentien ja Teiskontien eritaso-liittymä, Teiskontien ja Kuntokadun liittymä ja Alasjärven eri-tasoliittymä.

Tesoman valtatien liittymän kehittäminen liittyy Raholan vedenpuhdistamon alueen kehittämiseen. Liittymää tulee ke-hittää kaupunkimaisemmaksi ja ottaa huomioon Raholan ve-denpuhdistamon alueen tuleva kehittäminen ja kytkeytyminen Tesoman aluekeskukseen.

Lahdenperänkadun eritasoliittymän ja Viinikan liikenneym-pyrän kehittämisen visiot on esitetty ”Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelussa”. Tarkastelussa on haettu ratkaisua jär-jestelyratapihan alueen täydentämiselle osaksi kaupunkira-kennetta ja liikenneverkostoa. Liikenteellisen ratkaisun perus-idea on, että jo Lahdenperänkadun eritasoliittymässä liikenne jaetaan keskustaan, VT12:lle ja itään menevään liikenteeseen, jolloin ei kuormiteta liikaa Viinikan liikenneympyrän aluetta. Tällöin Viinikan liikenneympyrän alueella mahdollistuu kä-velyn, pyöräilyn ja maakuntakaavassa esitetyn viheryhteyden kehittäminen.

Kekkosentien ja Teiskontien liittymästä on tehty tarkastelu ”Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016”. Tarkastelu osoittaa, että liittymää tulee kehittää niin, että liikennettä jaetaan uusilla yhteyksillä suoraan Kekkosentieltä Tekunkadun kautta Kaupin kampuk-selle. Näin liikenteen painetta tasataan laajemmalle alueelle ja alueen maankäytöllinen potentiaali voidaan hyödyntää tii-viillä kaupunkimaisella rakenteella, mikä puolestaan vähentää liikenteen haittavaikutuksia. Samalla parannetaan viher- ja virkistysyhteyksiä Kalevasta Kauppiin.

Teiskontien ja Kuntokadun liittymästä on tehty liittymän ke-hittämisselvitys. Liittymän kehittämistarpeet tulee arvioida uudelleen ja kehittää liittymää niin, että saavutettavuus kävel-len ja pyörällä paranee Teiskontien eteläpuolelta ja estevaiku-tukset kävelylle ja pyöräilylle vähenevät Kissanmaalta Kaupin ja Taysin sairaalan alueelle.

Alasjärven eritasoliittymän kehittäminen liittyy valtatien 9 Alasjärvi-Orivesi- ja valtatien 12 Alasjärvi-Huutijärvi-välien kehittämistyöhön. Liittymässä varaudutaan mm. uusien ramp-pien rakentamiseen ja vanhojen uudelleen muotoiluun. Pirkan-maan ELY-keskus on tarkastellut liittymän kehittämistä muun muassa ”Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi” -yleissuunnitelmassa vuodelta 2010.

JOUKKOLIIKENTEEN TAVOITERUNKOLINJASTO Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin tavoitteellinen joukkoliikenteen palveluverkon osa, jolla tarjotaan määrälli-sesti parasta palvelua. Katusuunnittelun tulee tukea joukko-liikenteen sujuvuutta mm. katutilan jäsentämisen, pysäkkien sijainnin, jalankulkuyhteyksien ja liittymäalueiden suunnit-telun osalta. Runkolinjastoon rajatuvan maankäytön tulee tukea joukkoliikenteen taloudellisia toimintaedellytyksiä mm. toimintojen sijoittumisen, sekoittuneisuuden ja tehokkuuden osalta. Julkisia palveluja ja suuria asiakasmääriä vetäviä yksi-tyisiä palveluja tulee sijoittaa runkolinjaston varteen.

| 50 |


JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOPYSÄKKI Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin ja seudullisen liityntäpysäköinnin järjes-tämiseen.

Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Lielahden, Koilliskeskuksen ja Laka-laivan seudullisen liityntäpysäköinnin sijainnit sekä Tesoman, Vihiojan, Partolan, Hakametsän, Turtolan, Hervannan ja Kau-kajärven kantakaupungin sisäistä joukkoliikennettä palvele-vat vaihtopysäkit. Tarkemmassa pysäkkiympäristöjen suun-nittelussa tulee varautua pyöräpysäköinnin laadukkaaseen järjestämiseen. Seudullinen ajoneuvojen liityntäpysäköinti voidaan aluksi toteuttaa pintaratkaisuna, mutta myöhemmin tulee varautua rakenteelliseen pysäköintiin, josta on hyvät yh-teydet pysäkeille ja palveluihin.

MATKAKESKUSMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu päärautatieaseman yhteyteen kehi-tettävän ”Asemakeskus”, jossa tulee olemaan valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen raideliikenteen ja linja-autoliiken-teen vaihtopiste sekä mahdollisesti lentoliikenteen terminaa-litoimintoja.

UUSI HENKILÖLIIKENTEEN ASEMAMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Rautaharkkoon sijoittuva uusi henki-löliikenteen asema.

LÄHIJUNAPYSÄKKIAseman seutua kehitetään monipuolisena asumisen

ja palvelujen alueena. Pysäkille johtavia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Nokian suuntaan liikennöitävän lähi-junan pysäkit Lielahdessa ja Tesomalla. Lielahdessa lähijunan ja raitiotien välisestä joukkoliikenteen vaihtomahdollisuuden sujuvuudesta on huolehdittava tarkemmassa suunnittelussa. Tesomalla on huolehdittava pysäkin saavutettavuudesta, eri-tyisesti Mediapoliksen suunnan sujuvuuteen on kiinnitettävä huomiota.

PYÖRÄILYN TAVOITEVERKKOKeskustoja ja joukkoliikenteen vaihtopisteitä yhdistävä pyöräilyn runkoreitistö, jota kehitetään sujuvan, nopean ja tasavauhtisen arkipyöräilyn mahdollistamiseksi. Reittien täsmälliset sijainnit ratkaistaan tarkemmassa suunnit-telussa ja reitit toteutetaan siten, että pyöräilyväylän pi-tuus- ja poikkileikkaus, sijoittuminen maastoon sekä ris-teämisratkaisut muun liikenteen kanssa tukevat pyöräilyn nopeutta ja sujuvuutta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu lähinnä pää- ja aluereittitasoisista pyöräily-yhteyksistä koostuva verkosto, joka joitakin katkos-kohtia lukuun ottamatta on jo olemassa laatutasoltaan vaihte-levana. Katkoskohdat on esitetty kartalla katkoviivalla.

Merkinnän tavoitteena on pyöräverkon kehittäminen joh-donmukaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi verkostoksi, joka mahdollistaa sujuvan pyöräilyn yhdistäen kaupungin-osakokonaisuudet toisiinsa.

Tavoitteena on laatia pyöräilyn kehittämisen toimenpideoh-jelma, jossa määritellään kiireellisyysjärjestykseen perustuva vaiheistus tavoiteverkon osien toteuttamiselle nykyisten pyö-räily-yhteyksien laatutasoa parantamalla sekä uusia pyörä-väyliä rakentamalla.

PYÖRÄILYN ERITYINEN LAATUKÄYTÄVÄPyöräilyn tavoiteverkkoon kuuluva seudullista pyöräliiken-nettä palveleva pääreitti, joka yhdistää Tampereen keskus-tan naapurikuntien keskuksiin ja jota kehitetään korkeata-soisena, jatkuvana ja nopeana yhteytenä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Reitin kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota toimin-nalliseen laatuun, väylän varustukseen ja esteettömyyteen.

VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANPYÖRÄILYN REITTIPääosin asuin- ja viheralueiden sisällä kulkeva pyöräreitti, jota kehitetään viihtyisän pyöräily-ympäristön ja miellyttä-vän liikkumiskokemuksen mahdollistamiseksi. Kullekin rei-tille laaditaan kokonaissuunnitelma, jossa ratkaistaan reitin tarkempi sijainti ja luonne. Reitti toteutetaan luontevaksi osaksi ympäristöään huomioiden erityisesti ympäröivien viheralueiden virkistys- ja ympäristöarvot.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa olevia viheralueiden reitte-jä, joita voidaan kehittää pyöräilyn näkökulmasta. Jotkut rei-tistön katkoskohdat on esitetty kartalla katkoviivalla.

Merkinnän tavoitteena on kytkeä pyöräily soveltuvissa koh-din luontevaksi osaksi viheralueiden tarjoamaa virkistyspal-velujen valikoimaa. Lisäksi tavoitteena on edistää sellaisen pyöräily-ympäristön syntyä, joka tuottaa positiivisia pyöräily-kokemuksia ja mahdollistaa turvallisen vapaa-ajan pyöräilyn entistä paremmin myös niille käyttäjäryhmille (esim. lapset ja erityisryhmät), joiden kynnys pyöräillä katualueella saattaa olla korkea.

Reitin sijoittuessa viheralueelle sen geometria, poikkileikkaus ja pintamateriaalit sovitetaan huolellisesti ympäristöönsä si-ten, että viheralue säilyttää ominaisluonteensa.

Merkinnällä on osoitettu seuraavat reitit:

1) Pyhäjärven reitti, joka kulkee rannan tuntumassa Tampe-reen alueella Pyhäjärven ympäri kohti Nokiaa ja Pirkkalaa

2) Reitit Lamminpää-Tesomajärvi-Pyhäjärvi ja Lammin-pää-Tohloppijärvi-Pyhäjärvi, jotka tarjoavat yhteyden Ylöjär-ven laajoilta seudullisilta viheralueilta Pyhäjärven rantaan saakka

3) Kaupin reitti, joka kulkee Kaupin laajojen virkistysalueiden poikki Atalasta Kaupin urheilupuistoon

4) Reitit Leinola-Kaleva, Annala-Nekala ja Hervanta-Taatala, jotka tarjoavat nopealle pyöräilylle vaihtoehtoisen viihtyisän yhteyden itä- ja etelä-Tampereen asuinalueilta kohti keskustaa.

| 51 |


KEHITETTÄVÄ KAUPUNKIRAKENTEELLINEN KOKONAISUUS (A1-A26)

Tavoitteellinen fyysisen kaupunkirakenteen kokonaisuus, jonka asettamissa puitteissa parannetaan asumisen lähi-ympäristön viihtyisyyttä sekä alueen sisäisiä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Alueen liikkumisympäristöstä luodaan kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta toimiva ja turvallinen sekä kattava verkosto, joka turvaa lähipalvelujen, joukkolii-kennepysäkkien ja virkistysalueiden hyvän saavutettavuu-den. Alueen kaupunginosia kehitetään oman identiteettinsä lähtökohdista kaupunkikuvaltaan omaleimaisiksi ja moni-kerroksisiksi. Paikallista asuntotarjontaa monipuolistetaan alueelta puuttuvilla asumisratkaisuilla elinkaariasumisen tukemiseksi. Täydennysrakentaminen sijoitetaan siten, että se eheyttää alueen fyysistä rakennetta eikä aiheuta katkoksia asukkaiden arkiliikkumisen reitteihin. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuk-sen liitteenä olevaan luetteloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu paikkatietopohjaisen naapurus-toanalyysin pohjalta muodostetut tavoitteelliset kaupungin-osakokonaisuudet, jotka rajautuvat selkeisiin fyysisiin ele-mentteihin, kuten viheralueisiin, vesistöihin, liikenneväyliin tai teollisuusympäristöihin. Naapurustoanalyysiä on kuvattu yleiskaavan selostuksen liitteessä nro 2.

Merkinnän tavoitteena on tukea asumisen lähiympäristöjen laadun jatkuvaa parantamista ja toimia aluerajauksineen ke-hikkona yleiskaavan seurantatoimenpiteille.

Asumista tai sitä palvelevia toimintoja sisältävien asemakaa-vahankkeiden vaikutuksia arvioidaan aina systemaattisesti suhteessa ympäröivään kaupunkirakenteelliseen kokonaisuu-teen.

Asuinalueita uudistettaessa tutkitaan mahdollisuuksia liiken-teen rauhoittamiseen.

Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä arvioidaan julkisten palvelujen nykyinen ja tuleva tarve yh-teistyössä maankäytön suunnittelun ja palvelusektorin toimi-joiden kesken. Palvelutarpeen ilmetessä tarpeelliset julkisten palvelujen tilavaraukset sisällytetään osaksi hankkeiden tila-ohjelmia ja laadittavia asemakaavoja.

TEHOKKAAN KAUPUNKIRAKENTAMISEN VYÖHYKEKaupunkirakenteellisesti suotuisa vyöhyke, jolla

edistetään tehokasta täydennysrakentamista. Rakentami-nen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luonnonympäris-tön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Vyöhyke toteuttaa Tampereen kaupunkistrategian tavoitet-ta sijoittaa yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytä-ville. Kaupunkikehityshankkeiden tulee olla perusteltavissa osana ympäröivien kaupunginosien muodostamaa kokonai-suutta.

KeskustatKeskustoissa noudatetaan kaupunkimaista rakentamiste-hokkuutta, joka tuottaa laadukasta, keskustamaista ympä-ristöä, jossa kävely on luonnollisin kulkumuoto.

Yleiskaavan täydennysalueetAlueet toteutetaan kaupunkimaisen tehokkaina erillisten viitesuunnitelmien pohjalta siten, että niiden kytkeytymi-nen aluetta rajaavaan kaupunkirakenteeseen ja liikenne-verkkoon on saumatonta. Tavoitteena on alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen siten, että vähennetään autoliikenteen tarvetta.

Liikennealueen jäsentämiseen kytkeytyvä täydentäminenVäylien varressa rakennusten sijoittelua ja massoittelua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauksena, joka suo-jaa kortteleiden ulko-oleskelualueita liikennemelulta. Aluei-ta täydennysrakennetaan ympäristöstä riippuen kaupunki-maisella tai keskitehokkaalla tiiveydellä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu täydennysrakentamiselle suotuisa ja toimivan joukkoliikenteen palvelema vyöhyke, jolle sijoit-tuvat Tampereen pää- ja aluekeskukset, muut tehokkaimman rakentamisen alueet sekä merkittävä osa kantakaupungin liikenneinfrasta ja uutta yleiskaavavarantoa muodostavista täydennysalueista.

Merkinnän tavoitteena on ohjata täydennysrakentamista siten, että täydentäminen sijoittuu Tampereen kaupunkistrategian mukaisesti ennen kaikkea tukemaan keskusten ja joukkoliiken-nevyöhykkeiden kehitystä lisäten asuinalueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Tätä tavoitetta erityisesti tukevat täydennysalueet on tunnistettu ja jaettu kolmeen luokkaan (keskustat, yleiskaa-van täydennysalueet sekä liikennealueen jäsentämiseen kyt-keytyvä täydentäminen).

Yleiskaavan täydennysalueiden suunnittelu perustuu alueil-le laadittaviin yleissuunnitelmiin, joissa on tutkittu kunkin alueen fyysinen ja toiminnallinen perusrakenne sekä raken-tamisen mitoitus. Kun täydennysalue sijoittuu asumisen ja virkistyksen sekoittuneelle alueelle, tulee aluetta kehittää sen nykyisten virkistysarvojen ja ekologisten yhteyksien lähtökoh-dat huomioiden.

Ydinkeskustalle/ Etu-Kalevalle ei ole asetettu erillistä tehok-kuustavoitetta vaan niitä täydennetään keskustan strategisen osayleiskaavan mitoituksen mukaisesti/ rakennetun kulttuu-riympäristön arvot huomioiden.

Vyöhykkeeseen sisältyvät seuraavat kantakaupungin alueelta tunnistetut sisääntuloväylät ja keskustoihin kytkeytyvät pää- ja kokoojakadut, joiden ympäristö on kaupunkirakenteellisen sijaintinsa vuoksi potentiaalista täydennysrakentamisen aluet-ta.

Sisääntuloväylät: Lempääläntie, Messukylänkatu ja Sammon valtatie. (Tampereen sisääntuloväylien selvitys)

Keskustoihin kytkeytyvät pää- ja kokoojakadut: Itä-Tampere. Koilliskeskus: Mäentakusenkatu. Kaukajärvi: Kangasalantie, Juvankatu, Santaharjuntie. Turtola: Sotilaan-katu, Santaharjuntie. Hervanta: Hervannan valtaväylä.

Länsi-Tampere. Tesoma: Tesoman valtatie, Tesomankatu. Lie-lahti: Lielahdenkatu.

Täydennysrakennettaessa uudelleen jäsenneltyjen liikenne-alueiden ympäristöjä, tulisi uudisrakentaminen toteuttaa joko kaupunkimaisella rakentamistavalla rakenteellista pysäköin-tiä hyödyntäen ja toimintoja sekoittaen tai keskitehokkaalla rakentamistavalla, jossa pyritään jäsentyneeseen ja vaihtele-

Kartta 3 - Asuminen ja lähiliikkuminen

| 52 |


vaan kaupunkitilaan sekä inhimilliseen mittakaavaan. Keski-tehokkaan rakentamisen tulisi ilmentää selkeää tilahierarkiaa (julkinen-puolijulkinen-yksityinen) rakennusten kerrosluvun ollessa pääsääntöisesti 2-5. Väylien varressa rakenteellinen melusuojaus tulisi toteuttaa ensisijaisesti sijoittamalla väylän varteen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja eikä talousra-kennuksia tai vastaavia.

Vyöhykkeelle sijoittuvassa täydennysrakentamisessa on hyvä noudattaa oheisia rakentamistehokkuuksia.

a) Keskukset - Kaleva-Kissanmaa, Hervanta ja Hiedanranta: ek ≥ 1.8 - Koilliskeskus, Lakalaiva ja Tesoma: ek = 1.5 - 2.0 - Kaukajärvi ja Turtola: ek = 1.5 - 1.8

b) Yleiskaavan täydennysalueet - Länsi-Hervanta, Pappila, Raholan puhdistamoalue, Ruotula ja Tesoman radanvarsialue: ek ≥ 1.5

c) Liikennealueiden uudelleen jäsentämiseen kytkeytyvä täy-dentäminen - keskitehokkaalla rakentamistavalla toteutettuna: ek = 0.5 - 0.7 - kaupunkimaisella rakentamistavalla toteutettuna: ek = 1.4 - 1.8

ESTEVAIKUTUKSEN VÄHENTÄMISEN KOHDEALUEMerkittävän liikenneväylän osa, jonka aiheuttamaa estevai-kutusta arkiliikkumiselle vähennetään.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu keskusten tai asuinalueiden lähei-syyteen sijoittuvien moottoritie- ja pääväylätasoisten väylien liikennealueet siltä osin kuin ne aiheuttavat merkittävää este-vaikutusta poikittaiselle liikkumiselle.

Merkinnän tavoitteena on edistää fyysisesti ja toiminnallises-ti yhtenäisen kaupunkirakenteen sekä poikittaisyhteyksien muodostumista väylien poikki. Estevaikutusta vähennetään rakenteellisin ratkaisuin. Estevaikutusta vähentävien toimen-piteiden tulee olla kaupunkimaiseen ympäristöön soveltuvia ja toteutettavan infrastruktuurin laadukasta.

Väylien estevaikutusta voidaan ensivaiheessa vähentää ra-kentamalla laadukkaita kävelyn ja pyöräilyn ali- ja ylikulkuja, jotka kytkeytyvät sujuvasti laajempiin kestävän liikkumisen verkostoihin. Pidemmällä aikavälillä estevaikutusta voidaan vähentää tehokkaan rakentamisen kansiratkaisuilla, jotka maastollisesti soveltuvissa kohdissa mahdollistavat esteettö-män, käveltävän ja viihtyisän perustason. Viher- ja ekologisia yhteyksiä voidaan puolestaan eheyttää viherkansia rakenta-malla.

Merkinnällä on osoitettu Nokian moottoritie, Paasikiventie Pispalan ja Lielahden kohdalla, Teiskontie ja Lahdentie Koil-liskeskuksen kohdalle saakka, VT 3 ja Lempääläntie välillä Ne-kala ja Viinikan liittymä sekä itäinen ohikulkutie keskustojen kohdalla.

JOUKKOLIIKENTEEN TAVOITERUNKOLINJASTO Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Määräystä koskeva ohjaus on kartalla 2, Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOPYSÄKKI Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin ja seudullisen liityntäpysäköinnin järjes-tämiseen

Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Määräystä koskeva ohjaus on kartalla 2, Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

MATKAKESKUSMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Määräystä koskeva ohjaus on kartalla 2, Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

UUSI HENKILÖLIIKENTEEN ASEMAMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Määräystä koskeva ohjaus on kartalla 2, Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

LÄHIJUNAPYSÄKKIAseman seutua kehitetään monipuolisena asumisen

ja palvelujen alueena. Pysäkille johtavia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Määräystä koskeva ohjaus on kartalla 2, Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä.

| 53 |


V KESKUSPUISTOVERKOSTOAlueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hy-vin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon

ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 §:ssä on säädetty. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten peruspa-rantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen salli-taan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentami-nen on mahdollista. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus sekä luonnon monimuotoisuuden kan-nalta tärkeiden alueiden ja yhteyksien ja kulttuurihistorial-listen ja maisemallisten arvojen säilyminen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena kantakaupungin kes-keiset, laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet ja katkovii-valla niitä yhdistävät lähivirkistysalueiden ja puistojen sarjat. Keskuspuistoverkostolla on merkittävä asema kaupunki- ja maisemarakenteen tasapainon, luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kantokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto il-mentää maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin ja muodostaa Tampereen kantakaupungin viheraluejärjestelmän ja ekologisen verkoston rungon.

Keskuspuistoverkoston alueita on varattu kaupungin eri osiin siten, että ne täyttävät mahdollisimman hyvin ja monipuoli-sesti viheralueille määriteltyjä tehtäviä, ovat riittävän laajoja ja yhtenäisiä ja ovat lähellä asuinalueita ja helposti saavutet-tavissa. Keskuspuistoverkostoon sisältyy valtaosa niistä Tam-pereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohteista, joita ei ole tarkoitus suojella luonnonsuojelulain nojalla. Yleiskaavan tarkkuustasosta johtuen keskuspuistoverkoston merkinnän alueella sijaitsee joitakin olemassa olevia loma-asuntoja, joi-den säilyttäminen on mahdollista.

Keskuspuistoverkoston aluevarausten laajuus on noin 3500 hehtaaria. Keskuspuistoverkoston aluevarauksista on ase-makaavoitettu virkistysalueeksi noin 2000 hehtaaria eli noin 55 %. Asemakaava puuttuu osasta Kauppia, koko Niihaman alueelta, Hervannan ja Vuoreksen ympäriltä, Ojalan ja Aito-vuoren alueilta sekä Myllypuron ja Tesoman keskuspuiston alueilta. Myös Leinolan keskuspuisto on osin asemakaavoitta-maton.

Katkoviivalla osoitetuista keskuspuistoverkoston osista suu-rin osa on asemakaavoitettu virkistys- tai viheralueeksi. Kat-koviivan tarkoittamaa aluetta tulkitaan asemakaavoitetun viherrakenteen mukaisesti. Asemakaava puuttuu Ruskon teol-lisuusalueen läpi kulkevalta alueelta sekä pienin osin liikenne-alueiden kohdilta Viinikanojan ja Vihiojan alueilla sekä Tasan-teen eritasoliittymän kohdalla. Lisäksi asemakaava puuttuu uusien rantoihin liittyvien kaupunginosien tai asuinalueiden rannoilta Raholassa, Hiedanrannassa, Eteläpuistossa ja Vii-nikanlahdella. Näillä alueilla rantapuiston sijainti ja etäisyys nykyisestä rantaviivasta riippuu rantatäyttöjen laajuudesta.

Keskuspuistoverkostoa voidaan ylläpitää ja kehittää virkistys- ja viheralueena yleiskaavan pohjalta. Toimenpiteille tulee tar-vittaessa hakea maisematyölupa. Luvan myöntämisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteillä ei heikennetä keskuspuistoverkoston yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuut-

ta tai toimintojen ja luonnonympäristön monimuotoisuutta. Suunnittelussa tulee myös varmistaa, että ulkoilureitit ja eko-logiset yhteydet muodostavat jatkuvan verkoston ja alueella olevat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Keskuspuistoverkosto on tavoitteena asemakaavoittaa koko-naan virkistys- ja viheralueeksi, mutta asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi pääasiassa vähitellen muiden hankkeiden yhteydessä, kun keskuspuistoverkoston viereen kaavoitetaan uusia keskustoja, asuinalueita tai pienempiä täydennysraken-tamishankkeita.

Kauppi-Niihaman kokonaisuus, Alasjärven ympäristö ja Nii-hanman ryhmäpuutarhan ja uuden leirintäalueen alueet on tarpeen asemakaavoittaa vapaa-ajan palveluiden tarpeiden ja luonnonympäristön arvojen yhteen sovittamiseksi myös ilman, että alueille sijoitettaisiin täydennysrakentamista. Alueet voi-daan asemakaavoittaa pienemmissä osissa, mutta koko Kaup-pi-Niihaman kokonaisuudesta tulisi laatia yleissuunnitelma asemakaavojen pohjaksi.

Keskuspuistoverkostoon kuuluvat:Läntisellä suunnittelualueella Leppiojan ja Pahaluoman puistot ja Myllypuron Natura- ja luonnonsuojelualue, Villi-länsaari-Mustavuori-Kalkunvuori-Tesomajärvi-Lämminpään puistoakseli, Raholan rantapuisto, Tohloppijärven puisto, Epilänharju, Vaakkolampi-Hyhkynpuisto sekä Niemenrannan, Reuharinniemen, Suomensaaren ja Siivikkalanlahden ranta-puistot.

Keskisellä suunnittelualueella Tahmelan, Santalahden ja Pyynikin rantapuistot, Tipotienpuisto, Viikinsaari, Pyynikin kirkkopuisto, Hämeenpuisto, Näsikallio, Koskipuisto, Osmon-puisto, Armonkallionpuisto, Sorsapuisto, Kalevanharju sekä Kaupin kansanpuisto ja urheilupuisto keskustan strategisen osayleiskaavan (hyv. 18.1.2016) mukaisesti.

Koillisella suunnittelualueella Niihaman, Takahuhdin ja Leinolan keskuspuistot, Alasjärven rantapuisto, Halimasjär-ven puisto, Ojalan ja Lamminrahkan puistot, Aitovuoren puisto sekä Olkahistenlahden puisto.

Kaakkoisella suunnittelualueella Kaukajärven rantapuis-to, Haiharan kartanopuisto ja Levonmäenpuisto, Houkanojan puisto, Hervannan kanjoni ja Karkunvuorenpuisto, Vuoreksen keskuspuisto (Suolijärvenpuisto), Hervantajärvenpuisto ja Vuoresvuoren puisto.

Eteläisellä suunnittelualueella Särkijärvenpuisto, Lahdes-järvenpuisto, Sulkavuorenpuisto, Vihiojanpuisto, Kirkkosuon-notko, Iidesjärven rantapuisto, Hatanpään kartanonpuisto, Härmälän rantapuisto, Lakalaivan ja Peltolammen-Pärrinkos-ken keskuspuistot sekä Sarankulmanpuisto.

SL LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDEAlueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistet-

tava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luon-nonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai pe-rustamispäätöksellä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella ra-jauspäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja ne Tampe-

Kartta 4 - Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut

| 54 |


reen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella luonnonsuojelulain no-jalla. Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena yli 5 hehtaarin laajuiset ja kohdemerkinnällä sitä pienemmät luonnonsuoje-lualueet.

Aluevarauksella on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut Myl-lypuron, Villilänsaaren, Vaakkolammen-Litokallion, Viikin-saaren, Pyynikin, Iidesjärven, Soukonvuoren, Halimasjärven, Pärrinkosken-Peltolammin luonnonsuojelualueet sekä luon-nonsuojeluohjelman mukaiset Alasjärven-Lahnakallion, Petä-jässuon, Härmälänlammen, Myllyojan ja Makkarajärven-Viita-senperän alueet.

Kohdemerkinnällä on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut Leppiojan, Pahaluoman, Järvensivun ratavarren, ja Pehkusuon luonnonsuojelualueet sekä luonnonsuojeluohjelman mukaiset Pappilan-Sikosuon ja Aitovuoren louhikkorotkon alueet.

Aluemerkintä on piirretty yleispiirteisellä rajauksella. Alue- tai kohdemerkintää tulkitaan tarkemman suunnittelun yhteydes-sä olemassa olevan rajauspäätöksen mukaisesti tai rajaus tar-kentuu perustamisesitystä- ja päätöstä tehdessä.

Luonnonsuojelualueet tai -kohteet ovat pääosin asemakaavoi-tettu luonnonsuojelualueiksi tai virkistysalueiksi. Asemakaava puuttuu osalta Iidesjärven, Lukonmäen ja Halimasjärven suo-jelualuetta, ja kokonaan Soukonvuoren, Lahnakallion ja Mak-karajärven alueilta.

Luonnonsuojelukohteista vain Pehkusuon alue on asemakaa-voitettu luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueita tai -kohteita ei ole tarpeen erikseen asemakaavoittaa. Asema-kaavoitus tulee ajankohtaiseksi, jos luonnonsuojelualueen tai -kohteen välittömässä läheisyydessä tutkitaan täydennysra-kentamista.

Myllypuron alueella olevien Leppiojan ja Pahaluoman luon-nonsuojelukohteiden asemakaavoitus voi olla tarpeen teolli-suus- ja työpaikka-alueen vaikutusten hallitsemiseksi.

Halimasjärven asemakaavoitus voi olla tarpeen Ojalan kau-punginosan asemakaavoituksen yhteydessä. Myös Alasjärven rannalla sijaitsevan Lahnakallion rantalehdon asemakaavoi-tus on tarpeen, kun Alasjärven ympärillä tai Ruotulan alueella laaditaan asemakaavaa.

A/V ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUEAluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai

alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista ny-kyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen so-veltuminen rakentamiseen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Alueiden kehittämistä ohjataan kartalla 1, Yhdyskuntarakenne.

nat NATURA-ALUEAlueelle tai sen läheisyyteen ei tule toteuttaa toi-

menpiteitä, jotka yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkityksellisesti heikentävät luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000-ohjelmaan. Alueen suojeluarvojen huomioon ottami-sesta on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ssä. Erityis-tä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen Myllypuron valuma-alueella.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston päätöksen mukainen Myllypuron (FI0345001) puronvarsilehdon Natura 2000 -oh-jelman alue

vkk KESKUSPUISTOVERKOSTON KEHITTÄMISTARVE-ALUE

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoittee-na on vahvistaa alueen saavutettavuutta ja tunnettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskus-puistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistys-toimintojen ja -palveluiden tarpeet luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu kaksi keskuspuistoverkostoon kuulu-vaa kokonaisuutta Kauppi-Niihman alue ja Kaukajärvi-Kirk-kosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli. Molemmilla aluekokonaisuuksilla on tärkeä kokoava merkitys viherympä-ristön ja vapaa-ajan palveluiden, maiseman ja kulttuurihisto-rian sekä ekologisen verkoston kannalta. Molemmilla alueilla on myös paljon painetta lisätä uusia toimintoja tai yhteen-sovittaa osin ristiriitaisia tavoitteita. Alueet ovat keskenään erilaisia ja niiden kehittäminen omista lähtökohdistaan mo-nipuolistaa kaupungin virkistys- ja viherpalveluiden tarjontaa merkittävästi.

Kauppi-Niihama on kantakaupungin tärkeimpiä virkistys- ja viherpalvelujen alueita. Se muodostaa keskeisen osan Tampe-reen kaupungin keskuspuistoverkostosta. Kauppi-Niihama on sekä sijainniltaan, kooltaan että luontosuhteiltaan erinomais-ta ulkoilualuetta. Se palvelee paitsi Tampereen kaupungin kes-kustaa ja itäisiä kaupunginosia myös koko kaupunkiseutua. Kauppi-Niihaman alueella on pitkä historia kaupungin yleise-nä ulkoilun ja vapaa-ajan alueena. Alueella on monipuolisesti erilaisia virkistyksen - ja vapaa-ajan palveluita.

Kauppi-Niihaman aluetta ei ole asemakaavoitettu, kuin pienel-tä osin. Alueella on pääosin kaupungin maanomistusta, mutta Niihamalla on myös useita yksityisiä kiinteistöjä. Alueella on painetta edelleen monipuolistaa urheilun ja vapaa-ajan palve-luita. Erityisesti Alasjärven ympäristö ja Niihaman ryhmäpuu-tarhan laajentaminen sekä mahdollinen uuden leirintäalueen sijoittaminen vaativat kokonaissuunnittelua, jolla ratkaistaan osin ristiriitaisten tavoitteiden ja reunaehtojen yhteensovitta-minen. Kokonaissuunnitelma tulisi kuitenkin laatia koko Kaup-pi-Niihaman alueelle.

Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti on harju-jaksoa seuraava laaksomuodostuma, joka on osa kaakko–luo-de-suuntaista Kangasalan Pitkäjärveltä edelleen Nokianvirral-le asti ulottuvaa murroslaaksoa. Iidesjärvi muodostaa yhdessä Kirkkosuon alueen kanssa yhden merkittävimmistä avoimista ja puoliavoimista maisematilakokonaisuuksista kaupungin keskustan tuntumassa. Maisema-aluetta rajaa pohjoisessa Ka-levankangas, jonka laelta ja rinteiltä aukeavat näkymät kohti puoliavointa laaksoa.

Iidesjärvi ranta-alueineen on arvokas biologinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Järvi kuu-luu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se on muodostettu luonnonsuojelualueeksi. Kirkkosuonnotko kuuluu Iidesjärven valuma-alueeseen. Notkon länsiosa on ainoastaan muutamia senttejä Iidesjärven pintaa korkeammalla, jolloin alue toimii järven tulvaniittynä. Notkossa virtaa Iidesjärveen laskeva Mutaoja. Alueen ongelmana on kasvillisuuden puut-tuessa vesien voimakas pintavalunta. Maaperä on pääasiassa turvetta, mutaa ja liejua. Notkon pienilmasto on ongelmallinen kostean maaperän ja laaksoon laskeutuvien kylmien ilmamas-sojen seurauksena. Avoimen maisematilan väheneminen kan-takaupungin alueella sekä Kirkkosuon kulttuurihistorialliset tekijät puoltavat alueen säilyttämistä avoimena myös tulevai-suudessa. Kalevanharju, Aakkulanharju ja Vilusenharju ovat osa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää Tampereen

| 55 |


kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Harjujakso kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen ja alueella sijaitsee Messukylän pohjavedenottamo.

Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti kes-kuspuistoverkoston alueet ovat pääosin asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. Kehittämistarvealueen rajauksen sisälle sijoittuu kuitenkin myös paljon taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueita sekä liikennealueita. Alue tulisi suunni-tella kokonaisuutena, jossa alueen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen potentiaali hyödynnetään nykyistä paremmin. Kehittämisen tarvealue on tarkoituksella rajattu koskemaan myös muuta kehittämistä kuin virkistyskäyttöä. Keskeistä alueen suunnittelussa ovat yhteydet paitsi aluetta ympäröiviin kaupunginosiin myös seudullisen saavutettavuuden ja tunnet-tavuuden kehittäminen ja parantaminen.

Yleiskaavan tavoitteena on, että alueen suunnittelusta järjes-tetään kansainvälinen maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka pohjalta alue asemakaavoitetaan keskuspuistoksi.

vu KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- JA VAPAA-AJAN PALVELUIDEN ALUE

Olemassa olevia liikunta- ja urheilupalveluille tai vapaa-ajan palveluille tarkoitettuja alueita ja tiloja ylläpidetään ja kehi-tetään huomioiden palveluiden monipuolisuus, hyvä saa-vutettavuus ja tapahtumien järjestäminen. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida mahdollisuudet keskitetyn pysäköinnin järjestämiselle.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu yleispiirteisellä osa-aluemerkinnällä Tampereen kaupungin tai yksityisten toimijoiden keskeisim-mät liikunta- ja urheilupalveluiden sekä vapaa-ajan palvelui-den alueet. Merkintä voi sisältää useampia toisistaan erillään olevia halleja, rakennuksia tai kenttiä. Merkintää tulkitaan olemassa olevan tai suunnitteilla olevan rakenteen mukaisesti. Esimerkiksi Hervannan kokonaisuuteen kuuluvat uimahalli, jäähalli, monitoimikeskus ja laskettelurinne sekä niihin liitty-vät ulkoalueet, vaikka niiden välissä on myös muuta toimintaa ja asuinkortteleita. Merkintä ohjaa alueiden kehittämistä ko-konaisuuksiksi, jotka voivat hyödyntää mm. yhteisiä pysäköin-titiloja.

Merkinnällä on osoitettu:1. Tesoman palloilu-, jää- ja uimahallien alue,

2. Mustavuoren laskettelurinne ja vanha maa-ainesten ottoalue,

3. Pyynikin palloilu- ja uimahallit ja urheilukentät,

4. Särkänniemi-Mustalahti

5. Ratinan stadion-Kansi Areena,

6. Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen alue,

7. Kaupin urheilupuisto,

8. Hakametsän urheilukampus-Tampereen uintikeskus- Sammon lukion alue,

9. Ruotulan tenniskeskus-Gol kenttä-Alasjärven ratsastus- ja koiratallien ja -kenttien alue,

10. Kaukajärven vapaa-aikatalon, palloiluhallien alue

11. Kaukajärven soutu- ja melontastadionin alue sekä

12. Hervannan monitoimikeskuksen, jää- ja uimahallien ja laskettelurinteen alue.

Alueet ovat pääosin asemakaavoitettu urheilu- ja virkistyspal-velujen tai julkisten palvelujen alueiksi. Asemakaavoittamatto-mia ovat Mustavuoren vanha maa-ainesten ottoalue, Ruotulan gol kentän alue ja Alasjärven koiratallien alue. Alasjärvellä olemassa olevat hevostallit on asemakaavoitettu.

Kaikkia kohteita voidaan kehittää edelleen. Erityisesti mah-dollisuuksia monipuoliseen liikunta- ja urheilutoimintoihin ja tapahtumien järjestämiseen tulee lisätä. Kehittämisen tueksi on tarpeen laatia kokonaissuunnitelmia, jossa ratkaistaan mm. pysäköintitarve. Alueiden laajentaminen tai kehittäminen saattaa vaatia myös asemakaavan tai asemakaavan muutok-sen.

Merkinnällä osoitettujen alueiden lisäksi Tampereen kaupun-gin liikunta- ja urheilupalveluita sijoittuu myös mm. koulujen tiloihin ja kentille sekä viheralueille.

vu KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- JA VAPAA-AJAN PALVELUIDEN TARVEALUE

Alueelta tulee selvittää sijoituspaikka keskitetyille liikunta- ja urheilupalveluille. Sijoituspaikan valinnassa tulee huomi-oida liikunta- ja urheilupalveluiden hyvä saavutettavuus ja tapahtumien järjestäminen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu yleispiirteisellä tarvealuevarauksella keskeisimmät tarpeet uusille liikunta- ja urheilupalveluiden toiminnoille. Uusien keskitettyjen liikunta- ja urheilupalvelui-den alueiden sijoittamiseksi tulee laatia yleissuunnitelma, jos-sa määritellään palveluiden tarkempi sijainti. Alueet asema-kaavoitetaan yleissuunnitelman pohjalta.

Liikuntarakentamisen tarve 2022-2030– Lielahden alueen (sis. Niemenranta ja Hiedanranta) liikun-

taolosuhteiden järjestäminen– Linnainmaan alueen liikuntaolosuhteiden järjestäminen– Etelä-Tampereen (Lakalaiva) liikuntaolosuhteiden järjestä-

minen– Yksi uusi jäähalli ja yksi uusi uimahalli, jotka sijoitetaan yllä

mainituille tarvealueille.

ge GEOLOGISESTI ARVOKAS ALUEAlueen suunnittelussa on otettava huomioon geolo-

gisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säi-lyminen. Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toi-menpiteet, kuten maa-ainesten ottaminen ovat kiellettyjä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokkaat Tuo-mikallion–Pirunvuoren, Ristimäen, Hikivuoren ja Rus-konperä-Houkanvuori kallioalueet, joilla on merkittäviä, maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luon-nontieteellisiä arvoja. Lisäksi merkinnällä on osoitettu pai-kallisesti arvokas Ojalan keskuspuistossa sijaitseva Väljäsuon kallioalue.

Rajaukset perustuvat Pirkanmaan maakuntakaavan taus-ta-aineostoon:Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kal-lioalueet Turun ja Porin läänissä (VYH 1995)Hämeen lää-nin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kal-lioalueet I ja II (SYKE 1996).

| 56 |


LUONNON YDINALUELuonnon ydinalue tulee säilyttää rakentamattoma-

na sekä riittävän laajana ja yhtenäisenä. Hiljaisten alueiden (alle 35 dB) säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule toteuttaa toimenpiteitä, jotka merkityksellisesti heikentävät luonnon ydinalueen yh-tenäisyyttä tai äänimaisemaa.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu ekosysteemipalvelut ja viherrakenne selvityksen (2014) pohjalta luonnon ydinalueeksi luokiteltava laaja yli 100 hehtaarin yhtenäinen ja luontoarvoiltaan mo-nipuolinen metsäalue Kauppi-Niihamassa. Merkintä sisältää luonnonsuojelualueita ja luonnon monimuotoisuuden kannal-ta arvokkaita alueita. Alueella on myös vuonna 2012 laaditun kantakaupungin meluselvityksen mukaisia hiljaisia alueita, joissa liikennemelun taso on alle 35 dB. (Hiljaiset alueet tar-kentuvat ehdotukseen, meluselvityksen päivityksen valmistut-tua).

Luonnon ydinaluetta ei ole asemakaavoitettu. Alueen maan-käyttöä ohjataan pääosin suunnittelutarve- ja poikkeamislu-villa (R- ja RA-alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää rakentami-sen ohjaamiseen). Luonnon ydinalueen arvot tulee huomioida Kauppi-Niihaman keskuspuistoverkoston kehittämistarvealu-een kokonaissuunnitelmassa. Luonnon ydinalue-merkinnällä on vaikutusta myös Teiskontien varren ja Taysin alueen kehit-tämissuunnitelmiin ja asemakaavahankkeisiin.

VIHERVERKOSTON YHTEYSTARVEALUEAlueella tulee muun rakentamisen ja liikenne-

yhteyk sien kehittämisen yhteydessä ratkaista toimi vien ekologisten yhteyksien sekä viihtyisien ja turvallisten virkistysyhteyk sien kytkeytyminen keskuspuistoverkos-toon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu alueet, joissa ekologinen yhteys on heikko tai puutteellinen ja virkistysyhteyden laatutaso huono, johtuen olemassa olevan tai uuden rata- tai moottoriliiken-nealueen muodostamasta estevaikutuksesta. Alueilla on myös yleiskaavan yhteydessä laaditun Kantakaupungin väylien kat-tamisen selvityksen mukaan mahdollisuuksia kansirakentei-den toteuttamiselle.

Merkinnällä on osoitettu Hiedanranta-Epilänharju-Santalahti yhteys, Viinikanojan ympäristö, Kalevan keskuspuisto-Kaup-pi-Linnainmaa yhteys, Kalevanharju-Iidesjärvi-Messukylä yhteys, Kaukajärvi-Vilusenharju yhteys, Vihioja-Nekala-Ha-tanpää yhteys, Lakalaivan keskusta-Särkijävi yhteys, sekä Alas-järven ja Tasanteen eritasoliittymien yhteydet, jotka kuvaavat tarvetta muodostaa hyvät virkistysyhteydet ja kehittää ekolo-gisia yhteyksiä olemassa olevien ja uusien kaupunginosien ja keskuspuistoverkoston välillä.

Lisäksi on osoitettu Pahaluomanpuiston ja Myllypuron Natu-ra-alueen välinen yhteys, jossa uusi suunniteltava pääradan linjaus voi katkaista ekologisen yhteyden. Myös nykyinen valta-tie 3 linjaus aiheuttaa haasteita yhteyden toimivuudelle.

Merkinnän alueilla on pääosin olemassa jonkinlainen vir-kistysyhteys, kuten kevyen liikenteen silta tai alikulku, mutta ekologiset yhteydet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Tarvittaessa istutetaan ekologisia yhteyksiä parantavaa kas-villisuutta tai rakennetaan vihersiltoja tai alikulkuja.

Merkinnän alueella ei ole voimassa asemakaavoja, joissa vihe-ryhteydet olisi ratkaistu. Alueiden toteuttaminen liittyy liiken-nealueiden suunnitteluun.

EKOLOGINEN YHTEYSEkologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskus-puistoverkostoon tulee turvata. Maisemaa muuttava maan-rakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verratta-vat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 §:ssä on säädetty. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, että ekologinen yhteys säilyy riittävän leveänä ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Ekologinen yh-teys voidaan tarkemmassa suunnittelussa osoittaa yleisen viher alueen lisäksi osaksi rakennuskortteleita, mikäli ekolo-gisen yhteyden toimivuuden varmistaminen niin edellyttää.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelualueiden ja keskus-puistoverkoston välinen ekologinen yhteys, jolla on kantakau-pungin yleiskaavan, asemakaavojen tai muiden suunnitelmien yhteydessä tehtyjen selvityksien mukaan luonnon monimuotoi-suuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, avainbio-tooppeja tai eliöiden kulkuyhteyksiä tai sellaiseksi soveltuvaa viherympäristöä. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan puistomaisesta tai luonnonmukaisesta viher-alueesta rakennettujen kortteleiden piha-alueisiin. Ekologi-sesti monipuolisimpia yhteyksiä ovat järvien ja pienvesistöjen rantametsiköt sekä vanhat metsät, mutta myös rakennettujen alueiden pihojen ja suojavyöhykkeiden kasvillisuudella on mer-kitystä ekologisen verkoston toimivuudelle.

Merkinnällä osoitetut alueet ovat pääosin asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. Asemakaava puuttuu osalta Ruskon teollisuusalueen poikki kulkevilta yhteyksiltä sekä Ojalan ja Ai-tovuoren alueilta.

Tarkemman suunnittelun yhteydessä merkintää tulkitaan voi-massa olevan asemakaavan ja viheraluejärjestelmän mukaisen viherrakenteen mukaisesti. Tarvittaessa laaditaan tarkempia luontoselvityksiä, joilla varmistetaan yhteyden riittävä leveys ja toimivuus ekologisena yhteytenä.

Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulee suun-nitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa olevan viherrakenteen toimivuus ekologisena yhteytenä ei heikkene. Määräys ohjaa myös asemakaavoittamaan ekologi-sia yhteyksiä korttelialueille, jolloin rakentamishankkeeseen ryhtyvä on velvollinen säilyttämään kasvillisuuden tai toteut-tamaan toimenpiteitä ekologisten yhteyksien parantamiseksi.

(Merkintä tarkentuu ehdotusvaiheessa liito-oravan elinympä-ristöjen selvityksen tulosten pohjalta.)

VIRKISTYSYHTEYS Virkistysyhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskus-puistoverkostoon tulee turvata. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, että virkistysyhteyden toimin-nallisuus, turvallisuus, luonne ja yhtenäisyys säilyvät tai pa-ranevat. Yhteyttä pitkin voidaan kulkea kaavassa osoitetuil-le loma-asunnoille.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva tai kehitettävä kes-kuspuistoverkostoa täydentävä yhteys, ulkoilureitti tai lähi-virkistysalueiden sarja, joka palvelee asuinalueiden tai kes-kustojen virkistys- ja viheryhteytenä ja lähivirkistysalueena. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan rakennetusta puistokadusta, puistomaiseen kaupunkipuistoon ja luonnonmukaiseen viheralueeseen. Virkistys- ja viheryhteyk-siä on yleiskaavassa varattu kaupungin eri osiin pääasiassa olemassa olevien asemakaavoitettujen puistojen tai virkistys-yhteyksien kohdille siten, että yhdessä keskuspuistoverkoston

| 57 |


kanssa ne muodostavat kantakaupungin läpi jatkuvan kat-keamattoman viherverkoston. Merkinnällä osoitetun yhteyden lisäksi viheralueilla on tai sinne voidaan osoittaa myös muita virkistysreittejä ja polkuja.

Merkintää tulkitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä voimassa olevan asemakaavan ja viheraluejärjestelmän mu-kaisen viherrakenteen mukaisesti. Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulee suunnitella siten, että yhteys-merkinnän tarkoittaman olemassa olevan viherrakenteen toi-mivuus virkistysyhteytenä tai lähivirkistysalueena paranee.

Ranta-alueille sijoittuvan loma-asutuksen vuoksi virkistysyh-teysmerkinnällä on osoitettu myös loma-asunnoille johtavat ajoyhteydet.

ERIKOISPUISTOAlueita ylläpidetään ja kehitetään omista lähtökohdistaan seudullisesti merkittävinä virkistyspalveluiden, tapahtu-mien, matkailun ja vapaa-ajan alueina. Tarkemman suun-nittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon erikoispuistojen hyvä saavutettavuus ja esteettömyys sekä olemassa olevat ominaispiirteet ja arvot.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu erikoispuistot, joilla on erityinen mer-kitys seudullisina virkistyspalveluina, tapahtumapaikkoina tai matkailun kohteina. Osa puistoista on olemassa olevia kaupun-gin tärkeimpiä keskustapuistoja, matkailukohteita tai nähtä-vyyksiä ja osa taas uusia suunnitteilla olevia teemapuistoja.

Olemassa olevia erikoispuistoja ovat: Särkänniemi, Pyynikki, Koskipuisto, Näsinpuisto, Kalevan liikennepuisto ja Hatanpään arboretum.

Uusia ovat Santalahdenpuisto, jota kehitetään paitsi ranta-puistona myös ulkoilmatapahtumien paikkana, Iidesjärven perhepuisto sekä Kalevan urheilu- ja liikuntapuisto.

KAUPUNGINOSAPUISTOTarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa kau-punginosapuistojen monipuolinen palvelutaso, hyvä saavu-tettavuus sekä kytkeytyminen ympäröiviin asuinalueisiin ja viherympäristöön.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat Tampereen kaupun-gin viheraluejärjestelmän mukaiset kaupunginosapuistot.

Kaupunginosapuistot ovat päivittäisen leikin ja oleskelun li-säksi tarkoitettu paikallisia eri ikäryhmien urheilu- ja ulkoi-luharrastuksia ja myös tapahtumia varten. Lasten leikkipaik-kojen ja pallokenttien lisäksi voi kaupunginosapuistoissa olla erilaisia pelikenttiä ja reittejä. Kaupunginosapuistoja käyttä-vät usein myös koululaisryhmät, päiväkodit ja perhepäivähoi-tajat. Kaupunginosapuistot ovat merkittäviä kaupunkikuvan elävöittäjinä. Laajimmat puistot ovat usein pääosin metsäisiä, toiminnallisilta osiltaan rakennettuja puistoja. Kaupungin-osien erilaisuudesta ja vaihtelevasta koosta johtuen kaikissa kaupunginosissa ei ole varsinaista kaupunginosapuistoksi luonnehdittavaa puistoa. Kaupunginosapuistoja ovat esimer-kiksi Saukonpuisto Petsamossa, Pyhällönpuisto Lentävännie-messä ja Isolammenpuisto Kaukajärvellä. Keskeisiä kaupun-ginosapuistojen kehittämistavoitteita ovat monipuolisuus ja turvallisuus sekä koululaisille ja nuorille suunnattujen palve-lujen lisääminen.

Kaupunginosapuistot on asemakaavoitettu virkistys- ja viher-alueiksi. Kaupunginosapuiston läheisyyteen suunniteltavan täydennysrakentamisen yhteydessä on varmistettava, että kaupunginosapuisto säilyy riittävän laajana. Täydennysraken-tamishankkeiden yhteydessä on myös selvitettävä olemassa olevan kaupunginosapuiston riittävyys kasvavalle asukas-määrälle ja tarvittaessa kehitettävä kaupunginosapuiston toimivuutta ja saavutettavuutta. Myös kaupunginosapuistojen esteettömyyden parantamiseen tulee kiinnittää erityistä huo-miota.

UUSI KAUPUNGINOSAPUISTOAlueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuistolle, jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden keskustan tai asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kaupunginosapuis-ton tulee olla hyvin saavutettava, riittävän suuri sekä toi-minnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolinen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uusiin keskustoihin tai kaupungin-osiin liittyvä tarve uudelle kaupunginosapuistolle.

Uusi kaupunginosapuisto on osoitettu Eteläpuistoon, Hiedan-rannan ja Ojalan uusiin kaupunginosiin, Teiskontien pohjois-puolelle sijoittuvalle asumisen reservialueelle, Turtolan ja Lakalaivan uusille keskusta-alueille sekä muuttuvan järjeste-lyratapihan alueelle.

Uusien kaupunginosapuistojen rakentaminen tulee ajankoh-taiseksi, kun yleiskaavalla osoitettu keskusta- tai asuinalue toteutetaan. Kaupunginosapuiston tarkempi sijainti, koko ja toiminnot määritellään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaupunginosapuisto voidaan toteuttaa kokonaan uutena puis-tona tai se voidaan osoittaa olemassa olevalle viheralueelle kehittäen sen palveluita ja toimintoja vastaamaan kaupungin-osapuiston vaatimus- ja laatutasoa.

UUSI LEIRINTÄALUELeirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yh-

teensovittaminen muiden tarpeiden ja luontoarvojen kans-sa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu tarve uudelle leirintäalueelle Niiha-man keskuspuistoon tai Alasjärven ympäristöön.

Alue korvaa poistuvan Härmälän leirintäalueen.

Leirintäalueen sijoittaminen Niihamalle tulee suunnitella ko-konaisuutena, jossa ratkaistaan uuden leirintäalueen toimin-tojen yhteensovittaminen olemassa olevaan ja laajenevaan siirtolapuutarha- alueeseen sekä virkistys- ja luontoarvojen säilymiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää läheisen luon-non ydinalueen hiljaisen äänimaiseman säilymiseen ja ratkais-ta leirintäalueen liikenteellisten vaikutusten vähentämistoi-met.

RYHMÄPUUTARHA-ALUEMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ryhmä- ja siirtola-puutarha-alueet Raholassa, Nekalassa ja Litukanpuistossa.

| 58 |


KEHITETTÄVÄ RYHMÄPUUTARHA-ALUERyhmäpuutarha-alueen laajentamisen edellytykset ja yh-teensovittaminen muiden tarpeiden ja luonnon arvojen kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva Niihaman ryhmä- ja siirtolapuutarha-alue, jota on tavoitteena laajentaa. Laajenta-minen tulee suunnitella asemakaavalla, jossa ratkaistaan siir-tolapuutarhatoimintojen, virkistys- ja luontoarvojen ja uuden leirintäalueen yhteensovittaminen.

PIENVENE - TAI LAUTTASATAMA Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pienvene- ja lautta-satamat, joita ovat Jänissaaren, Halkoniemen, Santalahden, Mustalahden, Naistenlahden, Laukontorin ja Härmälänsaaren pienvene- ja lauttasatamat.

Satamien perusvarustukseen kuuluvat parkkipaikat, sähkö-pisteet ja jätepisteet. Lisävarustuksena on mm. septitankkien tyhjennystä, polttoainejakelua ja mastonostureita. Esteettö-miä venepaikkoja ja laitureita kalastukseen on toteutettu eri puolille kantakaupunkia. Satamissa voidaan edelleen kehittää esteettömyyttä, kanoottien säilytysmahdollisuuksia, veneiden, kanoottien ja vesijettien vuokrausta sekä veneiden ja venetar-vikkeiden myyntiä. Tällaisten kaupallisten toimintojen satamia voisivat olla esim. uusi Hiedanrannan satama tai Santalahden satama. Vanhat laivalaiturit tulisi kunnostaa käyttökelpoisiksi. Rannoissa on jo olemassa sopiva syvyys laivaliikenteelle ja tu-levaisuudessa niitä voidaan hyödyntää venematkailun lisään-tyessä.

Veneiden talvisäilytyspaikkojen tarjoaminen ei kuulu kaupun-gin vastuulle. Kaupungin tavoitteena ei ole osoittaa talvisäily-tyspaikkoja kantakaupungin alueelle. Sen sijaan aidattu alue, jossa voisi säilyttää uisteluveneitä yms. veneilykauden aikana, on tarpeen, mutta sen ei tarvitse sijaita vesistöjen välittömässä läheisyydessä.

UUSI TAI KEHITETTÄVÄ PIENVENE - TAI LAUTTA-SATAMA

Uuden tai kehitettävän pienvene- tai lauttasataman sijoit-tamisen tai kehittämisen edellytykset tulee tutkia tarkem-man suunnittelun yhteydessä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uusia tai kehitettäviä pienvene- tai lauttasatamia, joita ovat Raholan, Hiedanrannan, Viikinsaa-ren, Viinikanlahden ja Niihaman satamat.

Niihaman satama toimii loma-asuntojen venevalkamana.

Uuden sataman sijoittamisen edellytykset tutkitaan asema-kaavan tai asemakaavan muutoksen yhteydessä. Erityistä huo-miota tulee kiinnittää pysäköinnin järjestämiseen.

UIMARANTAMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat uimarannat, joissa on kattava palvelutaso mm. pukusuojat ja/tai saunatilat sekä esimerkiksi talviuintimahdollisuus. Uimarantoina on osoitettu Tesomajärven, Suomensaaren, Elianderin, Tahmelan, Pyynikin, Kaukajärven, Suolijärven, Peltolammin, Hervantajärven sekä Rauhanniemen-Kaupinojan uimarannat.

Merkinnällä osoitettujen uimarantojen lisäksi kantakaupun-gin alueella on myös pienempiä uimapaikkoja.

UUSI TAI KEHITETTÄVÄ UIMARANTAMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uudet tai kehitettävät uimarannat. Uusi palvelutasoltaan kattava uimaranta on tarpeen sijoittaa Hiedanrantaan, Raholanrantaan uusien asuinalueiden palve-luiksi sekä Niihamanrantaan uuden leirintäalueen yhteyteen. Tohloppijärven, Lahdesjärven ja Härmälänrannan uimaran-toja on tavoitteena kehittää. Kehittämisen yhteydessä rannan sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa nykyisestä.

E-ha HAUTAUSMAAMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat hautausmaa-alueet Lamminpäässä, Kalevanharjulla ja Messukylässä.

Kalevanharjun ja Messukylän hautausmaat on asemakaavoi-tettu. Lamminpään hautausmaa on asemakaavoittamaton. Lamminpään hautausmaan asemakaavoitus on ajankohtaista, jos alueella on tarpeita lisärakentamiselle.

| 59 |


VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (V1-9)Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kult-

tuuriympäristön, RKY 2009, alue tai kohde. Alueen arvokas rakennuskanta ja maisemallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toi-menpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushis-toriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Kohteiden indeksointi viittaa kaava-selostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Museoviraston RKY2009-inventoin-nin mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kult-tuuriympäristöt. Kaavakartalla RKY2009-inventoinnin mu-kaiset alueet on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Pyynikin näkötorni on esitetty kohdemerkinnällä. Kohdekohtainen luet-telo, jossa alueet on kuvattu ja arvot on esitetty, on löydettävis-sä Museoviraston laatimasta inventoinnista.

Alueen suojelun toteuttamistapa tulee ratkaista asema-kaavoituksella ja asemakaavoitusta ohjaa Museoviraston RKY2009-inventointi. Asemakaavaa laadittaessa alue on suun-niteltava siten, että rakentaminen soveltuu sekä rakennusta-valtaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja histo-riallinen viherrakenne säilyvät. Erityistä huomiota on kiinni-tettävä teollisen Tampereen kulttuuriympäristön säilymiseen ja maisemallisiin erityispiirteisiin.

Aluetta koskevissa hankkeissa, kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa ja aluetta koskevissa toimenpiteissä sekä tar-kemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihis-toriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Näissä toimissa tulee myös aina kuulla museoviranomaisia. Kohteet tai alueet ilmentävät kuin-ka eri aikakaudet ja tyylisuunnat ovat vaikuttaneet asumisen, elinkeinotoiminnan ja liikenteen rakentamiseen.

Suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti mer-kittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Kaavassa osoitettu maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot on sovitettava yhteen. Maankäytön on sovellut-tava alueiden historialliseen kehitykseen. Tavoitteena on ra-kennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja säilymisen turvaaminen. Inventoinnin huomioi-misella ylläpidetään olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, maisemaa ja kaupunkikuvaa. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista.

mav VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUEAlueen suunnittelussa on varmistettava, että val-

takunnallisesti merkittävät maisema-arvot, jotka liittyvät harjuluontoon ja kulttuurihistoriaan, säilyvät. Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston vuoden 1995 peri-aatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maise-ma-alueet sekä maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2015 esitetyt laajennusalueet. Kantakaupungin alueella valtakun-nallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat maisema-alueiden päivitysinventoinnin mukaan Epilänharju, Pispalan-Pyynikin-harju, Kalevanharju ja Aakkulanharju.

Tampereen harjualueet ovat osa valtakunnallisesti arvokasta ”Pirkanmaan harjumaisemat” -kohdetta. Tampereelle kohtees-ta sijoittuvat Epilänharju, Pispalanharju-Pyynikinharju, Kale-

vankangas, Aakkulanharju ja osa Teivaalanharjua. Pyynikki on jo aikaisemmin luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi mai-sema-alueeksi. Päivitysinventoinnissa Pyynikin aluerajausta on laajennettu. Muut harjut ovat tulleet inventointiin mukaan uusina kohteina.

Tampereen harjut ovat osa lähes 200 kilometriä pitkää Poh-jankankaalta Ensimmäiselle Salpausselälle ulottuvaa sau-mamuodostumaa. Tampereen kaupungin alueella harjujakso lävistää lähes koko kaupunkialueen luodekaakkosuunnassa. Tampereen harjut ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja liittyvät olennaisesti Tampereen kaupungin syntyyn ja kas-vuun. Harjujen kasvillisuus on monipuolista ja arvokasta ja ne ovat keskeinen osa kantakaupungin viheralueverkostoa. Tampereen kaupunkirakenne ja maisema-alueet limittyvät toisiinsa ja harjumaisemat ovat maisemanähtävyyksiä. Niillä on merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille, aluetaloudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Pirkanmaan harjumaisema on yhteydessä asukkaiden ja kaupungin identiteettiin ja se lisää asukkaiden ympäristötietoisuutta. Harjumaisemalla on myös matkailullinen merkitys elinkeinonharjoittajille.

Maisema-alueiden inventoinnin vaikutusarviossa todetaan, että sen oikeusvaikutukset syntyvät kaavoituksen kautta. Alueen sijainti valtakunnallisella maisema-alueella ei pääsään-töisesti aiheuta suoria maanomistajaan kohdistuvia oikeusvai-kutuksia, mutta esimerkiksi rakentamisen ja muiden toimen-piteiden lupaharkinnan kautta niitä voi syntyä. Kaavoitukseen niistä syntyy sisältövaatimuksia ja velvollisuus selvittää ympä-ristövaikutuksia. Kaavoituksen lisäksi maisema-alueet tulee huomioida maisemaa voimakkaasti muuttavissa hankkeissa, kuten maa-ainesten ottamisessa, teiden rakentamisessa ja rakennusten purkamisessa, joissa päivitysinventoinnin aineis-to tulisi huomioida hankkeista ja niiden luvista päätettäessä. Arvokkaat maisema-alueet saattavat paikallisesti rajoittaa tai asettaa reunaehtoja uusiutuvan energian/tuulivoiman/vesi-voiman rakentamiselle.

MAISEMALLISESTI JA KAUPUNKIKUVALLISESTI HUO MIOITAVA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ (Ma1-37)

Aikakautensa edustava alue tai alueen osa, jossa rakennus-kanta ja / tai korttelirakenne ympäristöineen on säilynyt. Aluetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suun-nittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu yleispiirteisesti maakunnallisesti ar-vokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Rajaukset perus-tuvat maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja EHYT-hankkeen inventointeihin. Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys maakunnallisesti arvokkaista rakennetuis-ta kulttuuriympäristöistä v. 2015. Myös osa EHYT-hankkeen (inventointi 2010-11) mukaisista punaisista alueista on osoi-tettu kartalla kaupunkikuvallisesti huomioitaviksi alueiksi. EHYT-hankkeessa tutkittiin 1940-80-lukujen keskustan ulko-puolisten lähiöiden rakentamista ja ympäristöä. Suunnittelus-sa, käytössä ja rakentamisessa tulee edistää ja turvata raken-nusperinnön ja maiseman arvojen säilymistä.

Alueilla täydennysrakentaminen on mahdollista ja niillä suo-jelun toteuttamistapa tulee ratkaista asemakaavoituksella. Täydennysrakentamisessa tulee huomioida, että uudisraken-taminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan ja että kaupunki-

Kartta 5 - Kulttuuriympäristön suojelu

| 60 |


kuvaa voidaan myös parantaa. Kulttuuriympäristöt voivat muodostaa identiteetin kannalta keskeisiä laatu- ja vetovoi-matekijöitä. Kaavamääräyksessä mainitut ominaispiirteet liittyvät esimerkiksi julkisivumateriaaliin, kattokaltevuuteen, julkisivuaukotukseen ja rakennuksen ulokkeisiin. Kaavamää-räyksessä mainittu identiteetti liittyy olemassa oleviin raken-nuksiin, kaupungin kehityshistoriaan ja ympäristöön.

ARVOKAS JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN PIEN-TALOALUE (J1-11)

Alueen kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on ratkais-tava asemakaavalla. Asemakaavamuutoksen tulee perus-tua laajempaa kuin yhtä tonttia koskevaan tarkasteluun.Alueen ympäristön erityispiirteet tulee säilyttää. Julkisen ja yksityisen tilan suhde tulee säilyttää alkuperäisen kaltaise-na. Tonttien rajaaminen kadun suuntaan on tehtävä siten, että alueen alkuperäinen ilme säilyy. Autotallit ja muut ul-korakennukset tulee sijoittaa ja toteuttaa alueen luontee-seen soveltuvalla tavalla. Rakennuskannan osalta ensisijaisena tavoitteena tulee olla alueen alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Mi-käli rakennus korvataan uudella, tulee uuden rakennuksen sijainnin, koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden soveltua alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Kohteiden indek-sointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu parhaiten säilyneitä jälleenraken-nuskauden pientaloalueita tai niiden parhaiten säilyneitä osia. Merkintä perustuu yleiskaavaa varten laadittuun selvitykseen, jossa tutkittiin jälleenrakennuskauden pientaloalueiden arvo-jen säilyneisyyttä. Selvitys keskittyi alueisiin, jotka oli osoitet-tu kantakaupungin yleiskaavassa 1988 merkinnällä /SJ, jäl-leenrakennuskauden alue. Selvitys laadittiin yleiskaavatyötä varten, ja se valmistui keväällä 2016. Merkinnällä osoitetuil-la alueilla ei sallita kaupunkikuvaan liittyviä poikkeamisia; mm. tonttien jakaminen on tutkittava asemakaavalla. Mikäli asemakaavamuutos laaditaan vain yhtä tonttia koskevana, kaava-asiakirjoissa tulee esittää periaatteet siitä, miten ympä-röivillä tonteilla voidaan toteuttaa vastaava täydennysraken-taminen. Paras keino arvojen säilyttämiseksi olisi alueittaisten suojeluase makaavojen laatiminen, mutta on epätodennäköis-tä, että niitä tultaisiin laatimaan kaikille yleiskaavassa osoite-tuille arvoalueille.

Julkisen ja yksityisen tilan suhteen säilyttäminen tarkoittaa mm. katumaiseman säilyttämistä alkuperäisen kaltaisena. Esimerkiksi asuin- ja talousrakennusten sijainnin ja koon sekä pysäköinnin (autotallien sijainti ja koko sekä tonttiliittymien sijainti ja leveys) tulee sopeutua alueen alkuperäiseen luontee-seen. Samaten katutilan muut ominaisuudet (tonttien aitaa-mistapa, viherkaistat ja joillain alueilla ojapainanteet) tulee säilyttää alkuperäisen kaltaisena. Edelleen huomiota on kiin-nitettävä kaupunkikuvallisesti merkittävien puistoalueiden arvojen säilymiseen mm. säilyttämällä niihin rajautuvat tontit rakentamistavaltaan alkuperäisen kaltaisena. Ympäristön eri-tyispiirteiden säilyttäminen tarkoittaa näiden lisäksi raken-nusten keskeisten ominaispiirteiden säilyttämistä.

Yksi keskeinen keino edellä mainittujen tavoitteiden toteutta-misessa on alueiden alkuperäisen rakennuskannan säilyttä-minen ja vaaliminen. Koska osa arvoalueiden rakennuksista saattaa olla huonokuntoisia, ei kaavamääräyksessä ole ehdo-tonta velvoitetta alkuperäisen rakennuskannan säilyttämisek-si. Kaavamääräyksessä mainitut rakennuksen ominaispiirteet liittyvät esimerkiksi julkisivumateriaaliin, kattokaltevuuteen, julkisivuaukotukseen ja rakennuksen ulokkeisiin. Kaavakar-talla osoitetuista alueista parhaiten säilyneitä ovat Raholan Ippisenkatu, Jokipohjassa siirtolapuutarhan luoteispuolinen alue, Uudenkylän länsiosa ja Takahuhdissa Irjalan makasiinin ja päiväkodin ympärillä oleva alue.

MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE (Mj1-68)Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistoalue, kiin-teä muinaisjäännös tai arkeologinen kulttuuriperintökoh-de. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava mu-seoviranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museovi-ranomaisen kanssa. Kohteiden indeksointi viittaa kaavase-lostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseolla tee-tetyn selvityksen mukaiset muinaisjäännöslöydöt, teollisuus-kohteet ja sotakohteet. Ne ovat muinaismuistolain 295/1963 mukaisesti suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ja laki suo-jaa myös niiden lähiympäristön. Muinaisjäännöskohteita ovat esimerkiksi vanhat rajamerkit, kvartsi-iskokset ja muut esine-löydöt sekä maakuopanteet. Selvitys teetettiin v. 2016 yleiskaa-vatyötä varten ja sitä täydennetään kaavatyön edetessä.

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominais-piirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevien muinaisjäännös-kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Muinaismuis-tolain mukaan suoja-alueen muodostaa vähintään 2m säde kohteesta. Maakuntamuseo tai museovirasto päättävät suo-ja-alueen tapauskohtaisesti. Vallitseva maankäyttö on sallittu.

MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS, KYLÄNPAIKKA (Mk1-32)

Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistoalue, kiin-teä muinaisjäännös tai arkeologinen kulttuuriperintökoh-de. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kylänpaikan laajuus ja säilyneisyys tulee selvittää ennen alueen asemakaavoittamista. Aluetta koskevista toimenpi-teistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Kohtei-den indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseolla tee-tetyn selvityksen mukaiset, asuinpaikat, kylätontit, torpat ja mäkituvat. Ne ovat muinaismuistolain 295/1963 mukaisesti suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ja laki suojaa myös nii-den lähiympäristön. Muinaisjäännöskohteita ovat esimerkiksi kivikautiset asuinpaikat. Selvitys teetettiin v. 2016 yleiskaava-työtä varten ja sitä täydennetään kaavatyön edetessä.

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominais-piirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevien muinaisjäännös-kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Muinaismuis-tolain mukaan suoja-alueen muodostaa vähintään 2m säde kohteesta. Maakuntamuseo tai museovirasto päättävät suo-ja-alueen tapauskohtaisesti. Vallitseva maankäyttö on sallittu.

LAILLA, ASETUKSELLA TAI SOPIMUKSELLA SUOJELTU KOHDE (R1-22)

Merkinnän kohteet on suojeltu rakennussuojelulailla, kirk-kolailla, lailla ortodoksikirkosta, asetuksella 480/55 tai rau-tatiesopimuksella. Kohteiden indeksointi viittaa kaavase-lostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

| 61 |


YLEISMÄÄRÄYS:Hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa on noudatettava Tampereen kaupungin hulevesiohjelmassa esitettyä peri-aatejärjestystä: 1. Hulevesien syntyminen on ehkäistävä, 2. hulevedet on imeytettävä, 3. hulevedet on hyödynnettävä ja puhdistettava ja 4. hulevedet on viivytettävä syntypaikalla ennen johtamista avouomaan, vesistöön tai hulevesiviemä-riin. Asemakaavoituksen ja muiden hankkeiden yhteydessä on selvitettävä hulevesien hallinta ja tarvittaessa varattava tila hulevesien käsittelylle. Rakennusluvan yhteydessä on laadittava hulevesijärjestelmän toteutussuunnitelma ja ra-kentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma. Alu-eelliset huleveden hallintarakenteet on toteutettava alueen muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Yleismääräyksessä edellytetään kantakaupungin hulevesioh-jelman (YLA 18.12.2012) mukaisen huleveden käsittelyn peri-aatejärjestyksen noudattamista. Laajalla yleiskaava-alueella tarpeet huleveden hallinnan periaatejärjestyksen painotuk-siin ovat vaihtelevat. Yleismääräys kertoo tavoitetason koko kaava-alueelle, ja tarkemmassa suunnittelussa laaditaan valuma-aluekohtaisten määräysten pohjalta kunkin suun-nittelualueen erityispiirteiden ja hulevesiohjelmassa esitetyn tarkentavan tiedon avulla asiantuntija-arvio siitä millä paino-tuksella periaatejärjestystä sovelletaan. Määräys ohjaa myös huleveden laadulliseen hallintaan, esimerkiksi biosuodatuksen keinoin. Puhtaiden kattovesien imeyttämistä voidaan edellyt-tää muuallakin kuin pohjavesialueilla. Alueellisilla huleveden hallintarakenteilla tarkoitetaan rakennusluvan yhteydessä laadittavien hulevesijärjestelmän toteutussuunnitelman sekä rakentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelman mu-kaisia toteutettavia rakenteita.

pv POHJAVESIALUEAluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja

toteutettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa sijoit-taa toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaantumis-vaaraa. Pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi puhtaat hulevedet on imeytettävä maaperään ja suosittava läpäise-viä pintoja. Hulevedet on johdettava pois pohjavesialueille sijoittuvilta liikennealueilta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu vedenhankinnan kannalta merkittä-vät 1.luokan pohjavesialueet: Aakkulanharjun pohjavesialue sekä Epilänharju-Villilä A ja B -pohjavesialueet. Pohjaveden pi-laamiskielto (=kielto pohjaveden laadun heikentämisestä) on asetettu ympäristönsuojelulaissa (17§, 27.6.2014/527). Tam-pereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (v. 2011) on esitetty kaavoituksen ja muun maankäytön ohjauksen toimen-piteeksi: ”Pohjavettä vaarantavien toimintojen poistumiseen tähtäävä maankäytön ohjaus”. Pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavan toiminnan arviointi tehdään hankekohtaisesti, esimerkiksi asemakaavamuutoksen yhteydessä, yhteistyössä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Tampe-reen kantakaupungin hulevesiohjelmassa (yla 18.12.2012) on velvoitettu turvaamaan pohjaveden laatu sekä pohjaveden määrä (=pohjaveden muodostuminen). Pohjaveden muodos-tumisen turvaamiseksi edellytetään puhtaiden vesien, kuten kattovesien, imeyttämistä maaperään.

PAINEELLISEN POHJAVEDEN ALUEAlueella ei sallita maalämpökaivojen porauksia.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Kaavamääräys on ote kaupungin rakennusjärjestyksestä. Pai-neellisen pohjaveden alueesta on käynnissä tarkentava selvi-tys, jonka perusteella kaavamääräystä täsmennetään yleis-kaavaehdotukseen.

VALUMA-ALUEET

Valuma-aluekohtaiset määräyksetHärmälänojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoi-tettava ennen johtamista Härmälänojaan, Myllyojaan tai Herrainsuon ja Peltolammin väliseen ojaan. Lahdesjär-ven-Lakalaivan alueella huleveden syntymistä on eritysesti ehkäistävä. Peltolammin ja Vähäjärven tila tulee säilyttää. Hyvälaatuisen veden johtuminen Vähäjärveen on turvatta-va.Höytämönjärven valuma-alue / Hulevesiä on viivytettävä ja hulevesien laatua parannettava ennen johtamista ojiin. Sär-kijärven, Lahdesjärven, Suolijärven, Hervantajärven, Kouk-kujärven, Pikku-Virolaisen ja Vuoreksenlammin tila tulee säilyttää. Iso-Virolaisen tilaa tulee parantaa. Keskustan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitetta-va suosimalla läpäiseviä ja hulevesien virtaamaa hidastavia pintoja. Näsijärven lähivaluma-alue / Halimasjärven ja Niihaman-järven tila tulee säilyttää. Ryydynpohjan, Siivikkalanlahden ja Olkahistenlahden tilaa tulee parantaa. Pyhäjärven lähivaluma-alue / Tohlopin tila tulee säilyttää. Vaakkolammin tilaa tulee parantaa.Vihiojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitettava. Ahvenisjärven ja Vihilahden tilaa tulee parantaa.Vihnusjärven valuma-alue / Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista. Erityisesti on kiinni-tettävä huomiota, ettei Natura 2000 –verkostoon kuuluvan Myllypuron valinnan perusteina olevia luontoarvoja merkit-tävästi heikennetä. Vihnusjärveen johtuvan veden laatu on säilytettävä hyvänä. Tesomajärven tila tulee säilyttää.Viinikanojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitetta-va. Kaukajärven tila tulee säilyttää ja Iidesjärven sekä Alas-järven tilaa tulee parantaa.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Määräykset perustuvat Tampereen kantakaupungin huleve-siohjelmassa (yla 18.12.2012) esitettyihin valuma-aluekoh-taisiin periaatteisiin. Periaatteita on ajantasaistettu yleiskaa-vatyön yhteydessä. Määräyksiksi on nostettu kantakaupungin mittakaavassa oleellisia periaatteita sekä täsmennetty mää-räyksiä asiantuntija-arvioon perustuen. Määräysten laadin-nassa lähtötietona ovat olleet myös kumoutuvat osayleiskaa-vat.

Valuma-aluekohtaiset määräykset kohdentavat kartan 6. yleismääräystä. Yleismääräys kertoo tavoitetason koko kaa-va-alueelle. Tarkemmassa suunnittelussa laaditaan valu ma-aluekohtaisten määräysten pohjalta kunkin suunnittelualueen erityispiirteiden ja hulevesiohjelmassa esitetyn tarkentavan tiedon avulla asiantuntija-arvio siitä millä painotuksella periaatejärjestystä sovelletaan. Määräykset ohjaavat myös

Kartta 6 - Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys

| 62 |


huleveden laadun hallintaan esimerkiksi biosuodatuksen kei-noin. Puhtaiden kattovesien imeyttämistä voidaan edellyttää muuallakin kuin pohjavesialueilla. Määräyksiin kirjatulla vel-voitteella tietyn vesistön tilan säilyttämisestä tarkoitetaan eri-tyisesti sitä että kyseisen vesistön ravinnekuormitusta ei tule lisätä. Hulevesivirtaamien rajoittamisella tarkoitetaan kunkin suunnittelualueen erityispiirteisiin perustuen joko yhtä tai useampaa seuraavista: hulevesien synnyn ehkäiseminen, hu-levesien imeyttäminen tai hulevesien viivyttäminen. Keskustan valuma-aluemääräykseen kirjatuilla hulevesien virtaamaa hi-dastavilla pinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi viherkattoja.

Myllypuron osayleiskaavan (saanut lainvoiman 22.1.2009) Myllypuron Natura-aluetta koskevat määräykset on sisällytet-ty Vihnusjärven valuma-aluekohtaiseen määräykseen.

MERKITTÄVÄ OJA TAI VESIREITTIVesireitti tai avoimena säilytettävä oja.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin pienvesiselvityksen (2011) merkittävät purot, ojat ja norot. Kohteet tulee säilyttää avoimena ja vesireitit eli putkitetut osuudet tulee pyrkiä pa-lauttamaan avoimiksi. Kohteilla on arvoa hulevesien hallinnan sekä luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta. Ojan välitön lähiympäristö tulee säilyttää rakentamattomana ja mahdol-lisimman kasvipeitteisenä. Asiantuntija-arvio huomioonotet-tavan lähiympäristön laajuudesta tehdään hankekohtaisesti perustuen kohteen merkitykseen hulevesien hallinnassa sekä kohteen merkitykseen osana luontoarvoja virkistysverkostoa. Merkittävien ojien lisäksi kantakaupungin alueella on pienem-piä ojia, joilla on merkitystä huleveden hallinnan sekä muiden ympäristöarvojen kannalta: myös nämä tulee säilyttää avoi-mena ja viherympäristöltään yhtenäisenä maankäytön suun-nittelussa ja toteutuksessa.

1 HUOMIOON OTETTAVA HULEVEDEN HALLINTA-ALUE

Alueella on varattava tilaa hulevesien tulvareitiksi ja viivy-tysalueeksi. Alueen tasaus ja rakennusten korkeusasemat on suunniteltava siten, että tulvavesistä ei aiheudu hait-taa. Kohteiden hulevesien hallintarakenteet tulee toteuttaa hulevesiselvitykseen perustuvan suunnitelman pohjalta. Kohteiden indeksi viittaa kaavaselostuksessa olevaan luet-teloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä osoitetaan huleveden hallinnan kannalta yleis-kaavatasolla merkittävät huomioon otettavat kohteet. Kohde-rajaus osoittaa yleispiirteisesti alueen jonka hulevesienhallinta (kuten viivytysaltaat / luonnolliset kosteikot) tulee toteuttaa / säilyttää ajantasaiseen hulevesiselvitykseen perustuvan suun-nitelman pohjalta. Osayleiskaavoissa hulevesien käsittelylle osoitetut alueet tullaan esittämään yleiskaavaehdotuksessa.

Kohteet ja selvitykset:1. Lahdesjärvi-Lakalaiva. Lahdesjärven hulevesiselvitys, 2015. 2. Sikosuo. Sikosuon tulva-alueiden toteutussuunnittelu, 2010.3. Hervanta Tauskonoja. Hervannan hulevesiselvitys, 2016.4. Lielahti-Hiedanranta. Lielahden alueella on 1990-luvulla ta-pahtunut hulevesitulvia jotka on saatu hallintaan toteuttamal-la avo-oja Enqvistinkadun itäpuolelle. Hiedanrannan alueen suunnittelussa kohteelle tulee laatia hulevesiselvitys ja huleve-sirakenteiden toteutussuunnitelma.

sv

aSEVESO-LAITOKSEN KONSULTOINTIVYÖHYKEAsemakaavoituksen yhteydessä on pyydettävä turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja pe-lastusviranomaisen lausunto. Kohteiden indeksi viittaa kaavaselostuksessa olevaan luetteloon.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevien tuotantolaitosten / varastojen konsultointivyö-hykkeet. Laitoksen vaikutusalueelle sijoittuvassa maankäytön suunnittelussa on pyydettävä turvallisuus- ja kemikaaliviras-ton ja pelastusviranomaisen lausunto.

Konsultointivyöhykkeen mukaiset kohteet:a) Vedenpuhdistuslaitos, Tampereen Vesi: Ruskon vedenpuhdistuslaitos, kv 2 kmb) Pesula- ja tekstiilipalvelut, Comforta Oy, kv 0,5 kmc) Muovipakkauksien valmistus, Amerplast Oy, kv 0,5 kmd) Lämpökäsittelypalvelut, Bodycote Lämpökäsittely Oy, kv 0,5 kme) Metalliteollisuusyritys, Ata Gears Oy, kv 0,5 kmf) Teollisuuden pintakäsittely, FSP Finnish Steel Painting Oy, kv 0,2 kmg) Teollisuustuotteet ja -palvelut, Valmet Power Oy Tampereen koelaitos, kv 0,5 kmh) Metallien pintakäsittely, Pirkan kovakromaus Oy, kv 0,5 kmi) Kemikaalien varastointi, VR-Yhtymä Oy: Vetopalvelut Tampere, kv 0,2 kmj) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Naistenlahden voimalaitos, kv 0,5 kmk) Kaivoskoneiden valmistus, Metso Minerals Oy, kv 0,2 kml) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Lielahden voimalaitos, kv 0,5 kmm) Konepajateollisuus, Katsa Oy, kv 0,5 kmn) Lämpölaitos, Tampereen sähkölaitos Oy: Nekalan lämpökeskus, kv 0,5 kmo) Lihanjalostustehdas, Tapola Oy, kv 0,5 kmp) Kemianteollisuus, Solenis Finland Oy, kv 1 kmq) Jauhemaalaus, Linjateräs Oy, kv 0,5 kmr) Painotuotteiden valmistus, PunaMusta Oy, kv 0,5 kms) Kemianteollisuus, Oy Forcit Ab, Nokian kaupungin alueella. Kv 2 km ulottuu Tampereen puolelle.

MELUSELVITYSTARPEEN HARKINTA-ALUEAlue, jonka asemakaavan laadinnan yhteydessä on

harkittava meluselvityksen tarve.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkintä on laadittu Tampereen meluselvityksen v.2012 las-kennalliseen päiväajan keskiäänitasoennusteeseen 60dB (LAeq klo 7-22) pohjautuen (v.2030 tilanne). Merkintä osoit-taa alueet joilla on harkittava meluselvityksen tarve tarkem-massa suunnittelussa. Merkintä tarkentuu käynnissä olevan Tampereen meluselvityksen päivityksen pohjalta yleiskaavan ehdotus-vaiheessa.

| 63 |


lmLENTOMELUALUEAlue, jonka lentomelutason (Lden) vuonna 2040 on

arvioitu olevan yli 55 dB. Alueelle ei tule osoittaa uutta me-lun haitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja melulle herkän muun toiminnan säilyttäminen, korjaami-nen ja vähäinen täydentäminen on mahdollista.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkintä on maakuntakaavaluonnoksen mukainen. Merkintä perustuu Finavian 18.6.2014 päivättyyn raporttiin: ”Tampe-re-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle 2040”. Lentomelualue-rajauksen lisäksi raportissa suositellaan, ettei nykyisen kiitotien jatkeille 15 kilometriin saakka kaavoitettaisi melulle herkkiä kohteita. Melun haitoille herkällä toiminnalla tarkoitetaan asumista, sairaaloita, hoitolaitoksia, vanhainko-teja, päiväkoteja ja oppilaitoksia tai muuta näihin rinnastetta-vissa olevaa toimintaa.

E-vo VEDENOTTAMO

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Määräystä koskeva ohjaus on kartalla 7, Yhdyskuntatekninen huolto.

| 64 |


Kaavakartalla on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa kos-kevien laitosten ja linjastojen ohjeelliset sijainnit kohde- ja viivamerkinnöillä sekä uusien laitosten tarvealueet. Sen li-säksi mitä kaavakartalla on esitetty, kaikilla kaavan käyttö-tarkoitusalueilla voi rakentaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia tiloja ja laitteita.

ENERGIAHUOLTO

E-vl VOIMALAITOS

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu lämmön ja sähkön tuotantoa varten rakennetut Naistenlahden ja Lielahden voimalaitokset.

E-vl UUSI VOIMALAITOS

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uudelle n. 300 MW voimalaitokselle ohjeellinen sijainti Ryydynpohjassa. Laitos voi toteutua aluksi pienenä hakelämpökeskuksena. Lämmön siirron varmistami-seksi tulee varautua siirtoputkeen voimalaitokselta keskus-taan ja Naistenlahteen.

E-lä LÄMPÖKESKUS

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu kaukolämpöä tuottavat laitokset Myllypurossa, Raholassa, Ratinassa, Naistenlahdessa, Nekalas-sa, Sarankulmassa, Hakametsässä sekä Hervannan kaksi lai-tosta. Myllypuron ja Naistenlahden lämpökeskukset toimivat huoltovarmuuskapasiteettina. Nekalan lämpökeskusta kehite-tään maalämpöä hyödyntävänä laitoksena.

E-lä UUSI LÄMPÖKESKUS

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu rakennettavat uudet lämpökeskukset Vuoreksessa ja Lielahdessa. Hiedanranta-Lielahtea kehitetään energiaomavaraisena ja mahdollisesti geoenergialaitokseen tukeutuvana kaupunginosana. Lämpökeskuksen tilantarve on noin 0,5 ha.

E-lä TARVEALUE UUDELLE LÄMPÖKESKUKSELLE

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu tarvealueet uusille lämpökeskuksille, joilla varaudutaan kaupunkirakenteen täydentymisestä johtu-van lisäkapasiteetin rakentamiseen. Lämpökeskusten tilantar-ve on noin 0,5 ha. Itä-Tampereella tulee varautua uuteen läm-pökeskukseen v. 2030 mennessä.

ge GEOENERGIAN MUODOSTUMISVYÖHYKE Alueen maa- ja kallioperää voidaan hyödyntää kes-

kitetyn geoenergialaitoksen lämmönkeruuseen.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu maalämpökeräimien ohjeellinen laa-juus maa- ja kallioperässä. Lämpökaivojen syvyys on useita kilometrejä.

k KAASULINJAMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva korkeapaineinen maakaasun siirtoputki. Maakaasuputkiston suojaetäisyydet rakennuksiin ja rakenteisiin määräytyvät valtioneuvoston ase-tuksella maakaasun turvallisuudesta (551/2009).

k UUSI KAASULINJAMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu rakennettavan maakaasun siirtoput-ken ohjeellinen sijainti. Maakaasuputkiston suojaetäisyydet rakennuksiin ja rakenteisiin määräytyvät valtioneuvoston ase-tuksella maakaasun turvallisuudesta (551/2009).

SÄHKÖNJAKELU

E-sä SÄHKÖASEMA

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen Sähkölaitos Oy:n säh-köasemat.

E-sä UUSI SÄHKÖASEMA

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu rakennettavat uudet sähköasemat. Kaupissa sähköasemalle on varaus asemakaavassa, Hankkios-sa sähköasemalle tulee varata sijainti asemakaavoituksen yh-teydessä.

E-sä TARVEALUE UUDELLE SÄHKÖASEMALLE

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu ohjeellinen sijainti uudelle sähköase-malle Kangasalan rajan tuntumaan. Sähköaseman mahdollis-ta sijaintia tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä.

Z 110 – 400 kV SÄHKÖLINJA

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat sähkönsiirron ilma-johtoalueet. Johtoalueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka vai-keuttaa johdon käyttöä, kunnossapitoa tai uusimista. Kaikista johtoalueelle suunniteltavista toimenpiteistä on pyydettävä johdon omistajan lupa.

Z KEHITETTÄVÄ SÄHKÖLINJASähkölinjan saneerauksen yhteydessä tai viereisen maan-käytön muuttuessa on tutkittava mahdollisuutta linjan maakaapelointiin.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen Sähkölaitos Oy:n 110 kV:n ilmajohtojen alueet Myllypuro-Santalahti ja Kaleva-Alasjärvi. Ilmajohtojen maakaapelointia tarkastellaan sitä mukaa kun, ympäröivä kaupunkirakenne kehittyy.

Kartta 7 - Yhdyskuntatekninen huolto

| 65 |


VESIHUOLTO

E-jv UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Sulkavuoreen sijoittuva uusi keskus-jätevedenpuhdistamo.

E-vo VEDENOTTAMO

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Kaupinojan raakavedenottamo sekä Mustalammin, Hyhkyn ja Vilusenharjun pohjavedenottamot.

E-vk VEDENKÄSITTELYLAITOS

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Kaupinojan ja Ruskon vedenkäsitte-lylaitokset.

E-vs VESISÄILIÖ

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tesomalla, Kaupissa, Peltolammilla ja Hervannassa sijaitsevat ylävesi- ja vesisäiliöt.

vj UUSI VESIJOHTOMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen vesihuoltolinjausten yleissuunnitelman (Tampereen Vesi, 31.8.2012) mukaiset uu-det vesijohtoverkostojen runkoyhteydet: Kaupinoja - Aitolahti, Nurmi - Nikki, Liuttu - Nikki, Liuttu - Vehmainen, Kaupinoja - Sammon valtaväylä, Sammon valtaväylä - Kauhakorvenkatu, Vuores - Sääksjärvi Kaupinoja - Lentävänniemi, Lentävänniemi - Pohjanmaantie ja Kaupinoja - Kaupin YVS.

vv UUSI VIETTOVIEMÄRIMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen vesihuoltolinjausten yleissuunnitelman (Tampereen Vesi, 31.8.2012) mukaiset uu-det viemärilinjat: Multisilta - Peltolammi ja Rautaharkko sekä Sulkavuoreen rakennettavan keskusjätevedenpuhdistamon tarvitsevat uudet siirtoviemärit Viinikanlahdesta ja Raholasta sekä purkuputki Vihilahden suuntaan.

pv UUSI PAINEVIEMÄRIMerkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Tampereen vesihuoltolinjausten yleissuunnitelman (Tampereen Vesi, 31.8.2012) mukaiset uu-det paineviemärilinjat: Ojala - Tasanne, Lamminrahka - Nikki, Vuores-Sääksjärvi ja Ojala-Tasanne sekä Sulkavuoreen raken-nettavalle keskusjätevedenpuhdistamolle johtavat uuden siir-toviemärit Viinikanlahdesta ja Raholasta.

JÄTEHUOLTO

YLEISMÄÄRÄYS:Täydennysrakentamisen yhteydessä, tonttitehokkuuden ol-lessa yli e=0,8 on pyrittävä muodostamaan korttelikohtaisia kotitalousjätteiden keräyspaikkoja.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnän tavoitteena on ohjata täydennysrakentamista si-ten, että tiivistyvässä kaupunkirakenteessa kortteleissa suun-nitellaan kiinteistöjen yhteisiä kotitalousjätteen keräyspisteitä sekä tilavarausten että tyhjentämisen tehokkaampaa toteutta-mista varten.

E-jä JÄTEASEMA

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Nekalan jäteasema joka ottaa vas-taan vaarallisia kotitalousjätteitä.

E-jä TARVEALUE UUDELLE JÄTEASEMALLEAlueelta tulee varata sijoituspaikka vaarallisen ko-

titalousjätteen vastaanottoasemalle.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu ohjeellinen sijainti miehitetylle ja vaarallisia kotitalousjätteitä vastaanottavalle jäteasemalle. Jäteaseman tilantarve on noin 0,5 ha.

E-pu JÄTEHUOLLON KEHITTÄMISALUEAlueen kotitalousjätteen keräämiseksi tutkittava

putkike räyksen mahdollisuutta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu uusien kaupunginosien, Hiedanran-ta-Lielahti ja Ojala-Lamminrahka, alueet joilla on tarkoituk-senmukaista tutkia mahdollisuutta kotitalousjätteen putkike-räykseen. Putkikeräysjärjestelmä edellyttää koonta-aseman sijoittamista keskeisesti (r=2,5 km) keräysalueelle. Järjestel-mään liittyvä asukasmäärä on n. 3 500–13 000 asukasta.

YLEISTEN ALUEIDEN HUOLTO

E-lv LUMEN VASTAANOTTO

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu nyt toiminnassa oleva Aarikkalan lumenvastaanottoalue sekä uusina tutkittavina alueina Myl-lypuron, Ruskon ja Aitovuoren alueet. Myllypuron lumenvas-taanottoalue perustetaan maanvastaanottoalueen yhteyteen. Vaikutukset Myllypuron Natura-alueeseen tulee arvioida ja tehdä sen mukaiset rakenteet alueelle. Ruskonperän lumen-vastaanottoalue perustetaan maanvastaanottoalueen mai-semointityön yhteydessä sen tuntumaan. Aitovuoressa mah-dollisuutta lumenvastaanottoon selvitetään asemakaavatyön yhteydessä.

| 66 |


E-pm SELVITYSALUE PUHTAAN MAAN VASTAANOTTOA VARTEN

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Hiedanrannan alue Näsijärven ran-nassa sekä Raholan jätevedenpuhdistamon alue Pyhäjärven rannassa. Puhtaiden ylijäämämaiden hyödyntämistä voidaan tutkia osana alueiden esirakentamista. Hanke edellyttää sekä vesilain että maankäyttö- ja rakennuslain, jossa selvitetään erityisesti rakentamisen maankäytöllisiä tai kaupunki- ja mai-semakuvallisia vaikutuksia, mukaiset luvat.

E-mv MAAN VASTAANOTTO - JA KIERRÄTYS

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Myllypuron maanvastaanotto- ja kierrätysalue, joka muodostaa kokonaisuuden Nokialle sijoit-tuvan vastaavan toiminnan kanssa.

ta TAIMISTO

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu Raholan, Kaarilan ja Viialan säilytet-tävät taimistoalueet.

pv POHJAVESIALUEAluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja

toteutettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa sijoit-taa toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaantumis-vaaraa. Pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi puhtaat hulevedet on imeytettävä maaperään ja suosittava läpäise-viä pintoja. Liikennöitäviltä alueilta hulevedet on johdettava pois pohjavesialueelta.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu vedenhankinnan kannalta merkittä-vät 1. luokan pohjavesialueet: Aakkulanharjun pohjavesialue sekä Epilänharju-Villilä A ja B -pohjavesialueet.

Määräystä koskeva ohjaus on kartalla 6, Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys.

| 67 |


Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten ar-viointi on toteutettu taulukkomuotoi-sesti teemoittain arvioimalla sitä, miten kaavaratkaisu edistää kaavan tavoittei-den (hyväksytty KV:ssa 9.11.2015) ja niihin liittyvien tavoiteltujen vaikutus-ten toteutumista. Lisäksi on vaikutusten arvioinnin johdantona käsitelty erikseen kaavan yhdyskuntarakenteellisia vaiku-tuksia. Vaikutusten arvioinnin sisältöä ja toteutustapaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään kaavan ehdotusvaiheessa.

Yhdyskunta-rakenteelliset vaikutuksetKasvun suuntautuminenYleiskaavassa kantakaupungin enna-koitu noin 60 000 asukkaan kasvu vuo-teen 2040 mennessä suuntautuu Tampe-reen kaupunkistrategian 2025 linjausten mukaisesti nykyisen yhdyskuntaraken-teen sisään. Yleiskaava ohjaa kasvua kes-kustojen ja joukkoliikennealueiden muo-dostamaan verkottuvaan rakenteeseen, mikä parantaa kaupunkiympäristöjen saavutettavuutta ja edistää toiminnallis-ta monipuolistumista. Tiivistyvän kan-takaupungin kasvuvyöhykkeenä toimii erityisesti ydinkeskustasta kohti itäisiä (Koilliskeskus, Kaukajärvi ja Turtola) ja läntisiä (Lielahti-Hiedanranta ja Teso-ma) keskusta-alueita ulottuva vyöhyke. Lisäksi kasvua ohjautuu etelässä Her-vannan ja uuden Lakalaivan aluekeskuk-sen ympäristöihin.

Yleiskaava mahdollistaa kantakau-pungin alueiden kehittämisen tasapuo-lisesti siten, että kaupunkirakenne kan-naksen itä- ja länsipuolilla sekä etelän suunnassa tasapainottuu. Kaupunkikehi-tyksen prosessit eivät kuitenkaan käyn-nisty pelkästään yleiskaavan avulla, vaan rakenteen tasapainottaminen lännen ja etelän suuntia vahvistamalla edellyttää merkittäviä kaupunkikehittämisen pa-nostuksia, kuten Lielahti-Hiedanrannan

ja Lakalaivan alueiden voimakasta kehit-tämistä. Toisaalta yleiskaavaratkaisuun sisältyy joustavuutta sen suhteen, mil-laisilla alueellisilla painotuksilla kasvua halutaan suunnata: esimerkiksi keskus-tojen kehittämisen osalta voidaan vali-ta joko nykyisellään vahvoja keskuksia entisestään voimistava tai kasvua tasai-semmin eri keskuksiin jakava malli.

Riippumatta siitä, mikä yleiskaavan mahdollistamista tulevaisuuskuvista lopulta toteutuu, on sen yhdyskuntara-kenteellisella perusratkaisulla selkeitä myönteisiä seurannaisvaikutuksia. Kas-vun ohjautuminen hallitusti jo kertaal-leen kaavoitettuun ja rakennettuun kau-punkiin mahdollistaa olemassa olevan infrastruktuurin käytön tehostamisen, investointikustannusten alenemisen, liikkumistarpeen vähenemisen ja ilmas-tonmuutoksen hallinnan edellytysten paranemisen verrattuna hajautuneem-paan vaihtoehtoon.

Keskus- ja palveluverkkoYleiskaavan keskustat muodostavat yh-dyskuntarakenteellisesti tarkoituksen-mukaisen kokonaisuuden, joka tukee ny-kyisten keskusta-alueiden tiivistämistä, laadullista kehittämistä ja myös laajen-tamista kaupungin kasvaessa. Yleiskaava mahdollistaa aktiivisen ja sekoittuneen kaupunkirakenteen, jossa erilaisten toi-mintojen limittyminen toisiinsa tuottaa elävää kaupunkiympäristöä ja vähentää liikkumistarvetta.

Yleiskaavassa keskitettyjä julkisia palveluja varten ei ole osoitettu erillisiä aluevarauksia, vaan niitä ohjataan kes-kustoihin ja joukkoliikenteen ääreen si-joittuvalle edullisuusvyöhykkeelle, jolla edellytetään julkisten palvelujen tilan-tarpeisiin varautumista myös yksityisten kaupunkikehittämishankkeiden kohdal-la. Riittävien tilavarauksien varmistami-nen julkisille palveluille edellyttää lisäksi maankäytön ja palvelujen suunnittelun kytkemistä aiempaa tiiviimmin toisiinsa, jotta palvelutarpeet ovat tiedossa tar-peeksi aikaisessa vaiheessa.

Kaupan sijoittuminen on keskeis-tä palveluverkon toimivuuden kannal-ta. Yleiskaavassa vähittäiskauppaa on ohjattu tiivistyville ja laajeneville kes-kusta-alueille, jotka tarjoavat kaupan toiminnoille hyviä kehittämis- ja sijain-timahdollisuuksia. Paljon tilaa vaativa kauppa puolestaan sijoittuu luontevasti seudullisten pääväylien välittömään läheisyyteen. Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustaan ja aluekes-kuksiin tukee kantakaupungin nykyistä ja tulevaisuudessa kehittyvää palvelu-verkkoa sekä lisää keskusten elinvoi-maisuutta ja uudistumispotentiaalia. Keskustojen kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuin alueilta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Lisäksi asuinalueilla on mahdollistettu laajasti pienempien päivittäistavarakauppojen sijoittuminen osaksi asuinympäristöä lähellä asuk-kaita. Kaupallisten toimintojen hyvä saavutettavuus edistää asukkaiden ar-jen sujuvuutta sekä vähentää osaltaan liikkumistarvetta ja asiointiliikenteen aiheut tamia päästöjä.

LiikennejärjestelmäYleiskaavassa osoitettu liikennejärjes-telmä tukee keskus- ja palveluverkon toimivuutta: sekä joukkoliikenteen että ajoneuvoliikenteen keskeiset väylät suuntautuvat keskustoihin ja pyöräverk-koa kehitetään siten, että aluekeskukset ovat sujuvasti ja turvallisesti saavutet-tavissa ympäröivistä kaupunginosista käsin. Keskeisten kaupunkialueiden tiivistyminen ja asumisen lähiliikku-misympäristöjen kohentuminen voivat osaltaan siirtää lisää käyttäjiä kestävien liikkumismuotojen piiriin. Toisaalta kan-takaupungin asukasmäärän kasvaessa merkittävästi ei autoliikenteen lisäänty-mistä pystytä kokonaan estämään, mut-ta sitä on mahdollista hillitä esitetyillä maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla.

Ajoneuvoliikenteen väyliä kehitetään niiden kapasiteettia tehokkaasti hyö-dyntäen, mutta myös liikennealueiden

Yleiskaavan vaikutukset

| 68 |


estevaikutuksia lieventäen ja tarvittaes-sa tilavarauksia kaventaen. Valtakunnal-linen ja seudullinen liikenne pyritään ohjaamaan moottoriteille ja pääväylille sekä ydinkeskustaan suuntautuva lii-kenne keskustan kehältä maanalaiseen pysäköintilaitosverkostoon. Lisäksi asuin alueilla toteutetaan liikenteen rau-hoittamisen toimenpiteitä. Ajoneuvolii-kenteen väyliä koskevan kehittämisen yhteisvaikutuksena väylien aiheuttamat ympäristöhäiriöt ja esteet kaupunkikehi-tykselle vähenevät.

Yleiskaavan liikennejärjestelmä mahdollistaa joukkoliikennekaupungin rakentamisen, johon on varauduttu esit-tämällä joukkoliikenteen runkolinjasto ja vaihtoterminaalit sekä sen raitiotienä toteutettavat osuudet ja laajenemis-suunnat, uusi henkilöjunaliikenteen ase-ma Lakalaivaan, lähijunapysäkit Teso-malle ja Lielahti-Hiedanrantaan sekä pyöräpysäköinnin ja seudullisen liityn-täpysäköinnin kohteet. Toteutuakseen joukkoliikennekaupunki edellyttää hy-vän joukkoliikenteen palvelutason lisäk-si tehokasta maankäyttöä runkolinjaston varressa sekä joukkoliikennepysäkkien hyvää saavutettavuutta.

ViherverkkoYleiskaavassa osoitettu viher- ja virkis-tysalueiden verkosto tukee tasapainoi-sen yhdyskuntarakenteen toteutumista. Viheraluejärjestelmän ja ekologisten yhteyksien selkärankana toimiva kes-kuspuistoverkosto ilmentää yhdyskun-tarakennetta jäsentävän maisemakoko-naisuuden jatkumista läpi kaupungin. Pääosin uuden rakentamisen ulkopuo-lelle rajautuessaan keskuspuistoverkos-to toimii tasapainottavana kaupunki-rakenteellisena elementtinä tiivistyvän kantakaupungin rakennettujen alueiden lomassa.

Lisäksi yleiskaavassa esitetty viher-verkkoratkaisu turvaa virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden tii-vistyvässä kaupungissa, jonka kasvava asukaspohja aiheuttaa käyttöpainetta virkistysalueille. Tämä haastaa suunnit-telemaan viher- ja virkistysalueet siten, että ne palvelevat entistä paremmin li-sääntyvän väestön vaihtelevia tarpeita. Samalla tulee huolehtia siitä, että maan-käytön tehostuessa keskustatoimintojen ja asumisen alueille jää edelleen riittä-västi laadukkaita lähivirkistysalueita ja toiminnallisia puistoja asukkaiden käyt-töön.

Teemakohtaiset vaiku-tuksetTeemakohtainen vaikutusten arviointi on toteutettu laaditun arviointikehikon mukaisesti hyödyntäen kaavan tavoite-vaiheessa muodostettuja teemallisia ja alueellisia jakoja. Kaavan vaikutuksia ar-vioidaan suhteessa seuraaviin aihealuei-siin:- Asuminen- Liikkuminen- Palvelut- Elinkeinot- Luonto, maisema ja virkistys- Kulttuuriympäristöt

Tarkastelluista aihealueista kulttuu-riympäristöt eivät olleet mukana kaa-van tavoiteraportissa (Tavoitteet 2015) omana teemanaan, joten niiden osalta on arvioitu yksinkertaisesti kaavaratkai-sun vaikutusta erilaisten arvoalueiden- ja kohteiden säilymiseen sekä kulttuu-riympäristöjen kehittämiseen.

| 69 |


Vaikutusten arvioinnin kehikko

Vaikutusarvion aluejakoVaikutuksia arvioidaan tavoitevaiheen pelisääntökartan mukaisen aluejaon puitteissa ennen kaikkea koko kanta-kaupungin sekä toiminnallisesti ja laa-dullisesti kehitettävien vyöhykkeiden osalta.

KANTAKAUPUNKITampereen kaupunkimainen alue kokonaisuudessaan, jonka ulkopuolelle jää Teis-kon ja Aitolahden muodostama ns. Pohjoinen suuralue.

TOIMINNALLISESTI KEHITETTÄVÄ VYÖHYKEYleiskaavan tavoitevaiheessa rajattu sekoittunut vyöhyke, jonka kehittämisessä tärkeintä on alueen aktiivisuuden ylläpitäminen.

Vyöhykkeen rajausta on vaikutusten arvioinnin näkökulmasta tarkennettu siten, että siihen sisältyvät yleiskaavaluonnoksen keskustatoimintojen alueet ja palve-lujen, työpaikkojen ja elinkeinojen alueet (kartta 1) keskitettyjen palvelujen sijoit-tamisen vyöhyke (kartta 2) mukaan lukien sekä täydennysrakentamiselle suotuisa ja toimivan joukkoliikenteen palvelema tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke (kartta 3).

LAADULLISESTI KEHITETTÄVÄ VYÖHYKEYleiskaavan tavoitevaiheessa rajattu asumisen vyöhyke, jonka kehittämisessä tär-keintä on ympäristön laadun parantaminen.

Vyöhykkeen rajausta on vaikutusten arvioinnin näkökulmasta tarkennettu siten, että siihen sisältyy pääosa yleiskaavaluonnoksen asumisen alueista (kartta 1), joi-den laadun parantamista ohjaa myös kehitettävien kaupunkirakenteellisten koko-naisuuksien periaatemerkintä (kartta 3).

LUONNON YDINALUEETYleiskaavan tavoitevaiheessa rajatut rakentamattomina säilyvät alueet, joilla on hyvin keskeinen merkitys virkistyskäytössä ja luonnonalueina.

Vyöhykkeen rajautumista on vaikutusten arvioinnin näkökulmasta tarkennettu si-ten, että se muodostuu yleiskaavaluonnoksen keskuspuistoverkostosta.

Vyöhykkeeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu luonnon, maiseman ja virkis-tyksen teemojen osalta.

JÄRVELLISEN YHTEYDEN VYÖHYKEYleiskaavan tavoitevaiheessa rajatut Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueet, joiden kytkeytymistä muuhun kaupunkirakenteeseen parannetaan.

Vyöhyke rajautuu kuten tavoitevaiheessa käsittäen Näsijärven rantavyöhykkeen Lapinniemestä Niemenrantaan sekä Pyhäjärven rantavyöhykkeen Tampereen kuntarajan sisäpuolella.

Vyöhykkeeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu luonnon, maiseman ja virkis-tyksen teemojen osalta.

Vaikutusarvion sisältöVaikutuksia arvioidaan sen suhteen, miten kaavaluonnoksen merkinnät ja määräykset edistävät yleiskaavalle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Yleiskaavaratkaisu edistää tavoitetta

Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt suunnitteluratkaisut luovat uskot-tavat edellytykset tavoitteen ja sii-hen liittyvien tavoiteltujen vaiku-tusten toteutumiselle.

Yleiskaavaratkaisua tulee tarkentaaYleiskaavaluonnoksessa esitetyt

suunnitteluratkaisut eivät ole riittäviä, vaan niitä tulee tarkentaa ehdotusvaiheessa. Ta-voitteen toteutuminen voi vaatia kaavatyön nivomista tiiviimmin kaupungin muuhun kehittämistoimintaan.

| 70 |


AsuminenKANTAKAUPUNKI

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetEdistetään monipuolista asuntorakentamista, joka tarjoaa laadukkaita ja myös kohtuuhintaisia asumisen mahdollisuuksia vaihtelevil-le kohderyhmille.

Yleiskaavassa on osoitettu laadukkaan ja monipuoli-sen asuntorakentamisen tarpeisiin täydennysaluei-

ta, jotka mahdollistavat sijainnistaan riippuen sekä tiivii-den ja kaupunkimaisten että pienimittakaavaisten ja luonnonläheisten asuinympäristöjen suunnittelun. Moni-puolisen asumistarjonnan turvin Tampere säilyttää ase-mansa haluttuna muuttokohteena, jonka sosiaalisesti se-koittuneilla ja asuntotyypeiltään monipuolisilla asuinalueilla on tilaa erilaisille asukasryhmille.

Asumisen kohtuuhintaisuuteen yleiskaava voi vaikuttaa lähinnä välillisesti tarjoamalla määrällisesti riittävän ja realistisesti toteutettavissa olevan asuinaluevarannon, jotta varannon niukkuus ei muodostu asuntorakentamis-hankkeiden toteutumista patoavaksi ja siten asumisen hintaa nostavaksi tekijäksi. Yleiskaavassa on varauduttu riittävällä tavalla kantakaupungin asukasmäärään kas-vuun asetetun väestötavoitteen mukaisesti mahdollista-malla asuntojen rakentaminen 60 000 uudelle asukkaalle vuoteen 2040 mennessä.

Vaihtelevien asumisen kohde-ryhmien palveleminen ja sosiaa-lisen sekoittumisen toteutumi-nen asuinalueilla edellyttävät, että tarkemmassa suunnittelus-sa huolehditaan asumisen hal-lintamuotojen riittävästä moni-puolisuudesta.

Vahvistetaan asuinalueiden kytkeytymistä aluepuis-toihin ja vesistöihin. Tuo-daan kulttuuritarjonta ja vapaa-ajanpalvelut lähem-mäksi asukkaita.

Osana yleiskaavan viherverkkoa (kartta 4) on esitetty virkistysyhteydet, jotka yhdistävät asuinalueita ja

kaupunginosapuistoja laajempaan keskuspuistoverkos-toon sekä jatkuvat järviä kiertävinä rantareitteinä. Hyvin saavutettavia vesistöjä ja viherympäristöjä voidaan hyö-dyntää selkeänä kaupungin vetovoimatekijänä.

Yleiskaavassa laajentuvat keskusta-alueet on varattu myös virkistyksen, vapaa-ajan ja kaupunkikulttuurin toi-minnoille, mikä mahdollistaa monipuolisen aktiviteetti-tarjonnan syntymistä alue- ja paikallistason keskuksiin. Lisäksi yleiskaavassa esitetty keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhyke (kartta 2) kattaa myös kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut, joiden sijoittamisessa ja lähiympäris-tön suunnittelussa huomioidaan niiden saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Hyvin saavutet-tava palvelutarjonta antaa asukkaille arkea rikastuttavia toimintamahdollisuuksia lisäten hyvinvointia ja ehkäisten syrjäytymistä.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan voimistaminen alue-keskuksissa kolmannen sektorin toimesta edellyttää edullista tilatarjontaa, johon kaupunki voi merkittävänä kiinteistönomistajana vaikuttaa pitkäaikaisten vuokraso-pimusten kautta ja luovuttamalla omia tilojaan esimerkiksi iltakäyttöön.

| 71 |


KANTAKAUPUNKI

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetTuetaan ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona asumista asuinympäristön suunnittelun keinoin. Luo-daan esteettömiä ja turval-lisia liikkumisympäristöjä erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten tarpeet huomioi den.

Yleiskaavassa kantakaupungin rakennettu ala on jaettu kehitettäviin ja tavoitteellisiin fyysisen kau-

punkirakenteen kokonaisuuksiin (kartta 3), joiden sisällä pyritään parantamaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä sekä luomaan liikkumisympäristöistä kävelijän ja pyöräilijän nä-kökulmasta toimivia ja turvallisia verkostoja. Yleiskaavas-sa ei ole esitetty erillisiä toimenpiteitä ikääntyneiden asui-nympäristöjen kehittämiseksi, sillä kaikille esteettömät asumisen ja liikkumisen lähiympäristöt mahdollistavat sujuvan arjen ja omaehtoisen liikkumisen eri asukasryh-mille ikääntyneet mukaan lukien. Joukkoliikenteen kehittä-minen selkeäksi kaupungin toiminnallista rakennetta yh-teen sitovaksi tekijäksi ja pysäkkialueiden saavutettavuuden parantaminen edistävät liikuntarajoit-teisten itsenäisen elämän edellytyksiä.

Lähiliikkumisympäristöjen keskeisiä epäkohtia ovat kä-vely- ja pyöräily-yhteyksien katkonaisuus sekä vaihteleva laatutaso, joiden korjaaminen vaatii yhteistyötä kaavoituk-sen ja kaupungin muiden suunnittelusektoreiden kanssa. Lisäksi vaaditaan ajoneuvoliikenteen rauhoittamisen toi-menpiteitä, kuten ajonopeuksien alentamista.

Kehitettävien kaupunkiraken-teellisten kokonaisuuksien si-säiset kestävän liikkumisen ver-kostot tulee kartoittaa ja esittää nykytilan analyysin pohjalta toimenpideohjelma, jossa mää-ritellään aluekohtaisessa kiireel-lisyysjärjestyksessä kohennet-tavat sekä uutena toteutettavat kävely- ja pyöräily-yhteydet.

Ehkäistään asuinalueiden eriytymistä ennakoivilla toi-menpiteillä, jotka suunna-taan taantuville alueille. Li-sätään alueiden hyvinvointia kehittämällä asunto-, pal-veluja harrastustarjontaa sekä työllistymisen mahdol-lisuuksia yhdessä paikallis-ten toimijoiden kanssa hei-dän tarpeistaan lähtien.

Yleiskaava tukee vahvasti alueellista elinvoimaa yllä-pitävän täydennysrakentamisen viime vuosina vaa-

timattomasti kehittyneissä lähiökaupunginosissa, kuten Tesomalla ja Multisillassa. Kaupungin kehittyessä tasa-puolisemmin mikään alue ei joudu kurjistumisen kiertee-seen.

Asuinalueiden eriytymistä ei pystytä ehkäisemään pelkäs-tään maankäytöllisin toimenpitein, vaan tarvitaan kau-punkiorganisaation sisäistä yhteistyötä eri sektoreiden kesken. Lisäksi asuinalueiden kehitys on voimakkaasti riip-puvaista paikallisten asunto-, palveluja työmarkkinoiden tilanteesta, johon kaupunki voi vaikuttaa lähinnä välillisesti suuntaamalla taantuville alueille yksityistä toimeliaisuutta edistäviä julkisia investointeja.

Asuinalueiden kehitystä tulee jatkossa seurata johdonmukai-sesti alueprofiloinnin keinoin ja hyödyntää kerättyä tietoa suun-niteltaessa alueiden uudista-mista. Kantakaupungista tulisi tunnistaa hyvissä ajoin sellaiset taantumisriskin piirissä olevat alueet, joille kohdistetaan alueel-lista eriytymiskehitystä ehkäise-viä toimenpiteitä.

Parannetaan asuinympäris-tön laatua osana täydennys-rakentamisen prosesseja.

Kehitettävien kaupunkirakenteellisten kokonaisuuk-sien (kartta 3) merkinnän tavoitteena on tukea asu-

misen lähiympäristöjen laadun ja viihtyisyyden jatkuvaa parantamista myös täydennysrakentamisen yhteydessä. Yleiskaava mahdollistaa kantakaupungin merkittävän täy-dentämisen ja sen ohjaamana täydennysrakentamisella voidaan parantaa myös olemassa olevien asuinympäristö-jen laatua.

Tiivistyvän rakenteen tuottamat edellytykset voidaan hyödyntää toteuttamalla laadukkaita asumisen lähiym-päristöjä sekä ympäristöhäiriöitä lieventäviä ratkaisuja. Keskeinen ympäristöhäiriö kantakaupungin alueella on liikennemelu, jonka torjumista edellytetään täydennettä-villä liikennealueilla (kartta 3) hyödyntäen väylien varres-sa rakennusten sijoittelua ja massoittelua rakenteellisena melusuojauksena.

Hyödynnetään kaupungin roolia uudenlaisten asu-misratkaisujen ja asunto-rakentamisen edistäjänä toteutettaessa laajempia aluekokonaisuuksia.

Yleiskaavan täydennysalueista kaupungin kehittä-järooli korostuu erityisesti Hiedanrannassa, jonka

laajaa aluekokonaisuutta kehitetään monipuolisena asu-misen, palvelujen ja työpaikkojen vyöhykkeenä kansainvä-lisen ideakilpailun tulosten pohjalta. Muut täydennysalu-eet on yleiskaavan suunnitteluohjeissa kehotettu toteuttamaan erillisten viitesuunnitelmien pohjalta, mikä luo tilaisuuksia myös uudenlaisten asumisratkaisujen ke-hittelylle. Monipuolisena toteutuessaan täydennysaluei-den asuinrakennus- ja asuntotyyppitarjonta vastaa eri-laistuvaan kysyntään asuntomarkkinoilla.

| 72 |


TOIMINNALLISESTI KEHITETTÄVÄ VYÖHYKE

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetSijoitetaan merkittävä osa uudesta asuntorakentami-sesta intensiivisen joukko-liikenteen ääreen, raitiotien pysäkkien läheisyyteen ja kävelyvyöhykkeille.

Yleiskaavassa uutta asuntorakentamista edistetään täydennysrakentamiselle suotuisalla ja toimivaan

joukkoliikenteeseen tukeutuvalla tehokkaan kaupunkira-kentamisen vyöhykkeellä (kartta 3), jolle sijoittuu merkittä-vä osa uutta yleiskaavavarantoa tuottavista täydennys-alueista. Tästä määrästä puolet sijoittuu yleiskaavan keskustoihin. Tukeutumalla olevaan rakenteeseen asukas-määrän kasvu otetaan vastaan kestävällä ja taloudellisella tavalla nykyistä infrastruktuuria tehokkaasti hyödyntäen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus voi kasvaa, kun potenti-aalisten matkustajien määrä lisääntyy joukkoliikennevyö-hykkeillä asukastiheyden noustessa.

Toiminnallisen monipuolisuuden turvaaminen tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeen ydinalueilla edellyttää, että tarkemmassa suunnittelussa vältetään yksipuolisesti asumispainotteisia ympäristöjä.

Laajennetaan eri kohderyh-mille soveltuvien kaupun-kimaisten asumismuotojen tarjontaa erityisesti keskus-tassa ja sen lähialueilla sekä aluekeskuksissa.

Yleiskaava luo mahdollisuuksia tiivistyvälle maan-käytölle ja kaupunkimaiselle asuntorakentamiselle

keskustoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Täy-dentyvät ja laajentuvat keskusta-alueet tarjoavat raken-tuessaan lisää asuinpaikkoja urbaanin elämäntavan valit-seville, joiden muodostama joukko tulee todennäköisesti kasvamaan nykyisestä. Lisääntyvä kaupunkiasumisen tar-jonta voi osaltaan ylläpitää Tampereen asemaa haluttuna muuttokohteena.

Eri kohderyhmille soveltuvan asumistarjonnan toteutu-minen edellyttää, että tarkemmassa suunnittelussa huo-lehditaan asuntoja talotyyppijakauman riittävästä moni-puolisuudesta.

Toteutetaan ensisijaisesti rakenteellisia pysäköinti-ratkaisuja, jotka edistävät kaupunkitilan tehokasta käyttöä.

Yleiskaavamääräyksissä edellytetään, että keskus-tatoimintojen alueilla (kartta 1) tonttien maantasoa

ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköintiin ja liikennea-lueiksi, mikä ohjaa rakenteellisten pysäköintiratkaisujen toteuttamiseen. Pysäköinnin vaatimaa tilaa maanpinnan tasossa vapautuu asukkaiden käyttöön ja asumisviihtyi-syys lisääntyy.

Pysäköinnin tilankäyttöä säätelee merkittävästi kaupun-gin omaksuma pysäköintipolitiikka, jonka asettamat au-topaikkanormit vaikuttavat kaupunkitilan käytön tehos-tamismahdollisuuksiin yleiskaavaratkaisusta riippumatta.

Yleiskaavatyön yhteydessä saa-tavaa tietoa kaupunkirakenteen kehityksestä tulisi jatkossa hyö-dyntää pysäköintipolitiikkaa uu-distettaessa. Kantakaupungista tulisi tunnistaa ja osoittaa sellai-set toiminnallisesti monipuoliset ja kestävillä liikkumismuodoilla hyvin saavutettavat alueet, joilla velvoiteautopaikkoja voitaisiin edellyttää rakennettavaksi huo-mattavasti nykyistä vähemmän.

Asuminen

| 73 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetUudistetaan jo kertaalleen rakennettuja alueita mm. asuntorakentamisella. Kyt-ketään sekoittuneeseen k a u p u n k i r a k e n t e e s e e n hybridiasumista.

Yleiskaava ohjaa kasvua pääosin jo kertaalleen kaa-voitettuun ja rakennettuun yhdyskuntarakentee-

seen tarjoten hyvät edellytykset olemassa olevien alueiden uudistamiselle. Toiminnallisesti monipuolisena tapahtuva täydennysrakentaminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia asuin- ja elinkeinohankkeiden toteuttamiselle. Uudelleen-rakentamisen myötä kaupunkiympäristön laatu kohenee. Asumisen ja palvelujen sijoittuminen hybridimäisesti lo-mittain ja hyvin saavutettavasti liikenneverkostojen äärel-le tuottaa kestävää kaupunkirakennetta.

Houkutellaan lapsiperheitä tarjoamalla innovatiivisia asumisen ratkaisuja, jotka mahdollistavat perheasu-misen myös tiiviissä ympä-ristössä ja kerrostalomuo-toisesti.

Yleiskaavan täydennysalueet perustuvat pääosin kerrostalotyyppiseen asuntorakentamiseen tarjoten

toteutusalustan myös lapsiperheille suunnatuille tiiviin asumisen ratkaisuille. Täydennysalueiden toteutuessa kaupungin asuntotarjonta vastaa urbaanin perheasumi-sen todennäköisesti nousevaan trendiin.

Kerrostalomuotoisen perheasumisen toteutuminen edel-lyttää, että tarkemmassa suunnittelussa huolehditaan perheasuntojen riittävästä osuudesta asuntojakaumassa. Myös asumisen ympäristöt on suunniteltava lasten tarvit-semat palvelut ja liikkumisympäristöjen turvallisuus huo-mioiden.

Tarjotaan vaihtoehtoisia kaupunkimaisen asunto-rakentamisen talotyyppejä tavanomaisten pistetalojen rinnalle.

Yleiskaavan suunnitteluohjeissa on kehotettu hyö-dyntämään tehokkaan täydennysrakentamisen vyö-

hykkeellä (kartta 3) joko toimintoja sekoittavaa kaupunki-maista/keskustamaista rakentamistapaa (ek ≥ 1.4) tai selkeää tilahierarkiaa ilmentävää keskitehokasta rakenta-mistapaa (ek = 0.5 - 0.7), jotka voivat synnyttää nykyisestä poikkeavia talotyyppiratkaisuja. Monipuolistuessaan asui-nympäristöt mahdollistavat toimintojen lomittumisen ja kiinnostavien kaupunkitilojen muodostuksen.

Vaihtoehtoisen asumistarjonnan toteutuminen edellyttää, että tarkemmassa suunnittelussa sovelletaan nykyistä laajemmin tontinluovutuskilpailuja, laaturyhmätyöskente-lyä ja muita vastaavia rakentamisen ohjauksen käytäntöjä monipuolisten asuinympäristöjen luomiseksi.

| 74 |


LAADULLISESTI KEHITETTÄVÄ VYÖHYKE

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetTäydennetään asuinalueita laadukkaalla ja alueita mo-nipuolistavalla asuntora-kentamisella.

Yleiskaava mahdollistaa asuinalueiden täydentämi-sen laadukkaalla ja monipuolistavalla asuntoraken-

tamisella. Yleiskaavan strategisesta luonteesta johtuen asumisen alueita (kartta 1) ei ole jaettu erikseen kerros- ja pientaloalueisiin, vaan alueita voidaan joustavasti täyden-tää vaihtelevin talotyypein. Tukeutumalla olevaan raken-teeseen asukasmäärän kasvu otetaan vastaan kestävällä ja taloudellisella tavalla nykyistä infrastruktuuria tehok-kaasti hyödyntäen. Täydennysrakentamisen ylläpitämä riittävä väestöpohja edesauttaa palvelujen säilymistä asukkaiden lähellä.

Suunnitellaan täydennys-rakentamista huomioiden ympäröivän alueen asukas- ja asuntorakenne. Monipuo-listetaan asuinalueita niiltä puuttuvalla asuntotarjon-nalla.

Yleiskaavassa esitettyjen kehitettävien kaupunkira-kenteellisten kokonaisuuksien (kartta 3) sisällä pyri-

tään monipuolistamaan paikallista asuntotarjontaa alueil-ta puuttuvilla asumisratkaisuilla elinkaariasumisen tukemiseksi. Paikalliseen kysyntään vastaavat ja eri elä-mänvaiheisiin sopivat asumismuodot antavat mahdolli-suuden jatkaa asumista tutussa kaupunginosassa ja kiin-nittyä omaan asuinalueeseen lisäten asukkaiden hyvinvointia.

Puuttuvan asumistarjonnan toteuttaminen edellyttää en-nakoivaa tietoa paikallisista asumistarpeista.

Asuinalueiden kehitystä tulee jatkossa seurata johdonmu-kaisesti asukas- ja asuntora-kenteen osalta ja hyödyntää kerättyä tietoa suunniteltaessa täydennysrakentamista. Kan-takaupungista tulee tunnistaa hyvissä ajoin sellaiset elinkaa-rensa muutosvaiheeseen tule-vat alueet, joille tulevaisuudessa kohdistuu nykyisestä poikkeavaa kohderyhmäkohtaista asuntoky-syntää esimerkiksi senioriasu-misen muodossa väestön ikään-tymisen myötä.

Korostetaan asuinalueiden omaleimaisuutta ja otetaan asukkaat mukaan kehittä-mään omaa elinympäris-töään.

Yleiskaavassa esitettyjen kehitettävien kaupunkira-kenteellisten kokonaisuuksien (kartta 3) sisällä kau-

punginosia pyritään kehittämään oman identiteettinsä lähtökohdista kaupunkikuvaltaan omaleimaisiksi ja moni-kerroksisiksi. Asukkaat sitoutuvat todennäköisemmin asuinalueisiinsa ja niiden kehittämiseen, jos kullakin alueella on oma tunnistettava identiteettinsä.

Toteutetaan täydennysra-kentamista kehittäen asui-nalueiden laatua yksittäis-ten hankkeiden yhteydessä. Edellytetään asumisen lä-hiympäristön laadukasta toteutusta.

Yleiskaavan suunnitteluohjeissa todetaan, että asu-misen alueiden (kartta 1) kehittämisen lähtökohtana

on pitää yllä ja parantaa alueiden viihtyisyyttä ja turvalli-suutta, johon myös alueiden uudistaminen ja täydentämi-nen tulee sovittaa. Täydentämisestä saatavan laadullisen ja taloudellisen hyödyn kanavoiminen myös paikallisten asukkaiden elinympäristön hyväksi edesauttaa kaavapro-sessien hyväksyttävyyttä.

Täydentämisestä saatavan hyö-dyn kanavoiminen paikallisen ympäristön kohentamiseen edellyttää uudenlaisten kaupun-kikehittämisen mekanismien luomista, kuten kaupungin ja yk-sityisten tahojen välisiä kump-panuusmalleja.

Asuminen

| 75 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetKohennetaan asuinympäris-tön laatua ja arjen sujuvuut-ta nykyisillä pientaloalueilla perheasumisen näkökul-masta.

Yleiskaavan suunnitteluohjeissa todetaan, että asu-misen alueiden (kartta 1) kehittämisen lähtökohtana

pientaloalueet mukaan lukien on pitää yllä ja parantaa alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta, johon myös aluei-den uudistaminen ja täydentäminen tulee sovittaa. Lisäksi tulee varmistaa virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen kehittäminen mahdolli-sen täydennysrakentamisen yhteydessä.

Yleiskaavassa ei ole esitetty erillisiä toimenpiteitä pienta-loalueiden kehittämiseksi perheasumisen näkökulmasta, mutta alueiden viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja virkis-tysmahdollisuuksista huolehtiminen edistää arjen suju-vuutta myös perheiden näkökulmasta. Osana kantakau-pungin täydentyvää kokonaisrakennetta pientaloalueet houkuttelevat edelleen lapsiperheitä ja mahdollistavat ai-empaa paremmin myös kestävien elämäntapojen toteut-tamisen.

Pientaloalueiden kehitystä tulee jatkossa seurata johdonmukai-sesti asukas- ja asuntoraken-teen osalta ja hyödyntää kerät-tyä tietoa pohdittaessa alueiden kehittämistä. Kantakaupungista tulisi tunnistaa hyvissä ajoin sel-laiset elinkaarensa muutosvai-heeseen tulevat pientaloalueet, joilla tulevaisuudessa tapahtuva sukupolvenvaihdos mahdollises-ti aiheuttaa muutoksia alueelli-siin palvelutarpeisiin.

Huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn esteetön lähiliik-kumisympäristö sekä ra-kennuksen ensimmäisen kerroksen ja pihan käsittely keskeisinä asuinympäristön laatutekijöinä.

Yleiskaavassa esitettyjen kehitettävien kaupunkira-kenteellisten kokonaisuuksien (kartta 3) sisällä pyri-

tään parantamaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä sekä luo-maan liikkumisympäristöistä kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta toimivia ja turvallisia verkostoja. Maanta-son esteettömyys ja viihtyisyys edistävät asukkaiden arki-liikkumista ja asumisen ympäristöjen monipuolista käyt-töä.

Lähiliikkumisympäristöjen keskeisiä epäkohtia ovat kä-vely- ja pyöräily-yhteyksien katkonaisuus sekä vaihteleva laatutaso, joiden korjaaminen vaatii yhteistyötä kaupungin liikennesuunnittelun kanssa. Lisäksi vaaditaan ajoneuvo-liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä, kuten ajonopeuk-sien alentamista.

Kehitettävien kaupunkiraken-teellisten kokonaisuuksien si-säiset kestävän liikkumisen ver-kostot tulee kartoittaa ja esittää nykytilan analyysin pohjalta toimenpideohjelma, jossa mää-ritellään aluekohtaisessa kiireel-lisyysjärjestyksessä kohennet-tavat sekä uutena toteutettavat kävely- ja pyöräily-yhteydet.

Rakennusten ensimmäisen ker-roksen ja pihan käsittelyä on ohjattu yleiskaavamääräyksissä keskustatoimintojen alueiden osalta (kartta 1), mutta jatko-työssä tulee pohtia laadukkaan maantason toteuttamisedelly-tyksiä myös selkeästi asumis-painotteisilla alueilla.

| 76 |


LiikkuminenKANTAKAUPUNKI

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetVähennetään liikenteen ai-heuttamia haitallisia vai-kutuksia, jotka kohdistuvat ympäristöön ja yhdyskun-tarakenteeseen. Sijoitetaan merkittävä uusi maankäyttö kestävän liikkumisen vyö-hykkeille.

Yleiskaavassa osoitetut tehokkaan kaupunkiraken-tamisen vyöhyke, intensiiviset työpaikka-alueet ja

palvelukeskittymät tukeutuvat joukkoliikenteen runkolin-jastoon ja pyöräilyn tavoiteverkkoon. Hyvällä kestävien lii-kennemuotojen saavuttamisella pyritään vähentämään henkilöautoilun liikennesuoritetta asukasmäärään näh-den, kotitalouksien henkilöautoriippuvuutta ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Laajoilla keskustatoimintojen alueilla maantasoa ei pää-sääntöisesti voi osoittaa pysäköintiin ja liikenne alueiksi, vaan pysäköinti tulee hoitaa rakenteellisesti, jolloin lii-kenteen tilantarve suhteessa muuhun maankäyttöön pie-nenee. Liikenteen keskittyminen tietyille väylille saattaa lisätä liikenteen haitallisia vaikutuksia, lähinnä melua ja päästöjä. Rakenteellinen melusuojaus täydennysraken-tamisen yhteydessä parantaa samalla myös jo olemassa olevien asuntoalueiden melutilannetta. Monien liikenteen aiheuttamien päästöjen voidaan olettaa vähenevän ny-kyisestä ajoneuvotekniikan kehittymisen ansiosta, vaikka liikennemäärät kasvaisivatkin (mm. VTT LIPASTO). Ympä-ristöterveyden osalta on kiinnitetty huomiota kantakau-pungin äänimaisemaan tunnistamalla liikennemelulle alt-tiiden alueiden meluselvitystarpeet.

Uudet alueet, erityisesti Ojalan ja Nurmi-Sorila, tulee kytkeä osak-si tavoiteltua joukkoliikenteen runkolinjastoa. Kestävän liikku-misen ratkaisujen kehittämisen tulee olla alusta alkaen osa aluei-den toteuttamisen ohjelmointia.

Edistetään ihmisten ter-veyttä ja liikenneturvalli-suutta kehittämällä liiken-nejärjestelmää.

Yleiskaavassa esitetty pyöräilyn tavoiteverkko on verkostomainen yhdistäen aluekeskukset säteittäin

ydinkeskustaan ja poikittain toisiinsa. Myös joukkoliiken-teen runkolinjasto on verkostomainen. Laadukkaasti to-teutettu pyöräilyn ja kävelyn ympäristöt koetaan turvallisi-na, mukavina ja houkuttelevina. Kestävän liikenteen oletetaan näin kasvattavan osuuttaan kulkumuotoja-kaumassa. Kun liikkumisympäristöt ovat selkeitä, myös henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä vähenee.

Yleiskaavaratkaisu tukee Liikenteen rauhoituspolitiikan päivittämistä ja nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistamista. Parantuvan liikenneturvallisuuden lisäksi ajonopeuksien alentaminen asumisen alueilla vähentää liiketeen aiheut-tamia pienhiukkaspäästöjä ja meluhaittoja. Rakenteelli-nen melusuojaus täydennysrakentamisen yhteydessä pa-rantaa samalla myös jo olemassa olevien asuntoalueiden melutilannetta. Tavoitteena on, että melulle altistuneiden asukkaiden määrä ei lisäänny vuoden 2012 tasolta ja että tärkeät hiljaiset virkistysalueet säilyvät hiljaisina.

Pyöräilyn tavoiteverkon tar-kentamisesta ja laatutason määrittelystä on tarpeen laatia yleiskaavaa täydentävä ohjelma-työkalu.

Liikenteen rauhoituspolitiikan päivittäminen ja nopeusrajoitus-järjestelmän tarkistaminen on avainasemassa asuinalueiden liikenteen turvallisuuden paran-tamisessa.

| 77 |


KANTAKAUPUNKI

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetSelvitetään mahdollisuudet vähentää keskeisten väylien estevaikutusta ja arvioidaan niiden tilantarvetta suh-teessa liikennemääriin (No-kian moottoritie, Lempää-läntie, Teiskontie, Sammon valtatie, Messukylänkatu/Kangasalantie).

Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty kantakaupungin sisääntuloväylien liikennejärjestelmällinen tarkaste-

lu. Tarkastelussa nousi esiin väyliä, joiden liikenteellisen kapasiteetin pienentäminen ei aiheuta haitallisia vaikutuk-sia väylien liikenteen sujuvuuteen tai liikennejärjestel-mään kokonaisuutena. Liikenteeltä vapautuvaa tilaa voi-daan käyttää kestävien liikkumismuotojen kehittämiseen tai väyliin tukeutuvaan täydennysrakentamiseen. Raken-taminen väylän varteen muuttaa ympäristön ilmeen kohti kaupunkimaista katua ja mahdollistaa uusien yhteyksien luomisen.

Ajoneuvoliikenteeltä vapautu-van tilan käyttötarkoituksen yleissuunnitelmia on laadittava liikennejärjestelmän kokonai-suuden kannalta riittävän laaja kokonaisuus ja eri liikkumis-muodot huomioon ottaen ennen alueisiin liittyvää hankekehittä-mistä.

Helpotetaan kestävien liik-kumisvalintojen tekemis-tä parantamalla palvelujen saavutettavuutta. Vahviste-taan joukkoliikenteen roolia osana liikennejärjestelmää ja määritellään pyöräilyn ta-voiteverkko.

Yleiskaava ohjaa keskitetyt palvelut edullisuusvyö-hykkeelle, joka on joukkoliikenteellä ja pyörällä hyvin

saavutettavissa. Sekä joukkoliikenteen tavoitteellinen run-kolinjasto että pyöräilyn tavoiteverkko ovat verkostomai-sia ja yhdistävät aluekeskustat säteittäin ydinkeskustaan ja poikittain toisiinsa. Kestävien kulkumuotojen kilpailuky-ky suhteessa henkilöautoon paranee laajasti kantakau-pungin yh dys kun ta rakenteessa, joka tukee taloudellisesti tehokasta joukkoliikennettä sekä kävelyn ja pyöräilyn su-juvuutta.

Pyöräilyn tavoiteverkon tar-kentamisesta ja laatutason määrittelystä on tarpeen laatia yleiskaavaa täydentävä ohjelma-työkalu.

Kehitetään kävelyn ja pyö-räilyn olosuhteita sekä jouk-koliikennepysäkkien esteet-tömyyttä.

Pyöräilyn tavoiteverkko on verkostomainen yhdis-täen aluekeskukset säteittäin ydinkeskustaan ja poi-

kittain toisiinsa. Keskusta-alueilla liikenneympäristöjä tu-lee kehittää erityisesti kävely- ja pyöräily-ympäristöjen sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten ehdoilla. Asui-nalueiden liikkumisympäristöistä tulee kehittää kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta toimiva ja turvallinen verkosto, joka turvaa lähipalvelujen, joukkoliikennepysäkkien ja vir-kistysalueiden saavutettavuuden. Kestävien kulkumuoto-jen käyttö työ- ja asiointimatkoilla sekä asuinalueilla li-sääntyy. Palvelujen saavutettavuus kestävillä liikkumismuodoilla paranee.

| 78 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetSijoitetaan maankäyttö lii-kenneverkon hierarkian mu-kaisesti oikeille paikoille.

Yleiskaavaluonnoksessa on sijoitettu logistiset yri-tystoiminnot kehätiehen tukeutuen sekä intensiivi-

set asuin- ja työpaikka-alueet joukkoliikenteen runkolin-jaston varrelle. Seudullisen kaupan alueet sijaitsevat ajoneuvoliikenteen kannalta hyvin saavutettavissa. Yleis-kaava turvaa elinkeinoelämän kytkeytymisen olemassa olevaan liikenneverkkoon, mistä syystä uuden autoliiken-teen infran rakentamistarve on vähäistä. Uusia yhteystar-peita on tunnistettu kasvavien aluekeskusten (Lielah-ti-Hiedanranta, Koilliskeskus ja Lakalaiva) tuntumassa ja ne parantavat aluekeskusten saavutettavuutta.

Kytketään läheiset aluekes-kukset toisiinsa kehittämäl-lä niiden välisiä joukkolii-kenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä.

Yleiskaavassa esitetty joukkoliikenteen tavoitteelli-nen runkolinjasto ja pyöräilyn tavoiteverkko ovat

verkostomaisia yhdistäen aluekeskukset säteittäin ydin-keskustaan ja poikittain toisiinsa. Kestävien kulkumuoto-jen käyttö työ- ja asiointimatkoilla lisääntyy. Hyvin saavu-tettavat aluekeskukset täydentävät toisiaan vaihtelevalla palveluvarustuksellaan. Aluekeskusten kehittämisen kautta syntyy edellytyksiä joukkoliikenteen toimintaedel-lytyksien paranemiseen, kun aluekeskusten välillä mat-kustajakuormitus jakautuu aiempaa tasaisemmin eri suuntien välille.

Keskuspuistoverkosto ja virkistysyhteydet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka kytkeytyy aluekeskuksiin ja on kaikkien kaupunkilaisten helposti saavutettavissa.

Huomioidaan saavutetta-vuutta keskeisenä kriteerinä pohdittaessa palvelujen ja palvelukeskittymien sijain-tipaikkoja.

Keskitetyt palvelut on ohjattu edullisuusvyöhykkeel-le, joka on joukkoliikenteellä ja pyörällä hyvin saavu-

tettavissa. Hyvin saavutettavat palvelut sujuvoittavat kau-punkilaisten arkea ja tehostavat kaupungin palvelutoimintaa. Asumisen alueille sijoittuvien lähipalve-lujen saavutettavuutta etenkin kävellen ja pyöräillen kehi-tetään.

Määritellään raitiotien jat-kolinjat ja niihin kytkeytyvät yhdyskuntarakenteen kehi-tysskenaariot.

Raitiotielle on osoitettu ohjeelliset jatkosuunnat Koilliskeskukseen sekä Pirkkalan ja Ylöjärven suun-

taan. Raitiotiehen kytkeytyvä joukkoliikenteen runkolinjas-to luo selkärangan kantakaupungin maankäytön kehittä-miselle. Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeestä noin 70 % sijaitsee 800 metrin säteellä yleissuunnitelman mukaisesta ja laajenemissuunnin osoitetusta raitiotiever-kosta.

Raitiotielinjausten laajentamista tutkitaan tarkempien sijaintien ja niihin liittyvien maankäytön kehittämispotentiaalien osalta.

Parannetaan innovaatiokes-kittymien ja intensiivisten työpaikka-alueiden joukko-liikenne- ja pyöräily-yhte-yksiä.

Yleiskaavassa osoitetut innovaatiokeskittymät si-jaitsevat joukkoliikenteen runkoreitistön varrella ja

suuri osa myös mahdollisesti toteutettavan raitiotien var-rella. Kaikki innovaatioympäristöt sijaitsevat pyöräilyn eri-tyisen laatukäytävän tai tavoiteverkon (runkoreitistön) varrella. Kestävien liikkumismuotojen käyttö työmatkalii-kenteessä vähentää ajoneuvoliikenteen ruuhkia. Pyöräilyl-lä on lisäksi positiivisia terveysvaikutuksia. Innovaatioym-päristöt kytkeytyvät hyvin myös keskuspuistoverkostoon.

Parannetaan lentokentän sekä suurimpien logistiikka- ja teollisuusalueiden saavu-tettavuutta.

Lentokentän saavutettavuutta tukee Hatanpään valtatien ja Nuolialantien osoittaminen joukkoliiken-

nepainotteisiksi kaduiksi. Mahdollinen raitiotien laajene-missuunta Pirkkalaan tukee myös lentokentän saavutet-tavuutta. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettu logististen toimintojen vyöhyke tukeutuu jo nyt kehätien seudullisiin ja valtakunnallisiin väyliin. Yhteyksien parantamistoimen-piteet ovat tarkemmassa suunnittelussa tarpeen. Ruskon saavutettavuutta parannetaan kakkoskehän rakentami-sella. Liikennejärjestelmä tukee näin elinkeinoelämän kil-pailukykyä.

Liikkuminen

| 79 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetOsoitetaan seudullista joukkoliikennettä tukevat vaihtopysäkit ja liityntäpy-säköinnin alueet joukkolii-kenteen solmukohtiin.

Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu seudullisen lii-tyntäpysäköinnin alueiksi Lielahden, Lakalaivan ja

Koilliskeskuksen aluekeskukset. Lisäksi on osoitettu jouk-koliikenteen solmukohtiin kaupungin sisäistä joukkoliiken-nettä palvelevat vaihtopysäkkien paikat. Sujuva vaihtami-nen liikennevälineestä toiseen tuo lisää käyttäjiä joukkoliikenteelle ja ehkäisee väylien ruuhkautumista vä-hentämällä henkilöautosuoritetta.

Liityntäpysäköinnin järjestä-minen keskusta-alueilla vaatii jatkosuunnittelua, jotta sujuvat vaihdot henkilöautosta joukko-liikenteeseen ovat mahdollisia. Pääväyliltä tulisi olla riittävän sujuvat yhteydet liityntäpysä-köintiin ja vastaavasti liityntäpy-säköinnistä joukkoliikenteeseen siirtymisen tulisi olla sujuvaa. Keskusta-alueiden täydennysra-kentamisessa tulee lähtökohtai-sesti edellyttää pysäköintipolitii-kan tavoitteita rakenteellisesta pysäköinnistä.

Varmistetaan Tampereen hyvä saavutettavuus pit-kämatkaisella henkilölii-kenteellä uudistettaessa kantakaupungin yhdyskun-tarakennetta.

Yleiskaavassa on esitetty asemakeskukseksi muut-tuvan päärautatieaseman lisäksi uusia lähijunalii-

kenteen pysäkkejä Tesomalle ja Lielahteen sekä henkilölii-kenteen asemaa Rautaharkkoon. Raideliikenteen kehittäminen parantaa keskuskaupungin saavutettavuut-ta kaupunkiseudulla.

Asemakeskus sekä liityntäpysäköintialueet ja joukkolii-kenteen vaihtopysäkit kaupunkirakenteen solmukohdissa mahdollistavat sujuvat ja helpot vaihtoyhteydet kaukolii-kenteestä lähiliikenteeseen ja kulkumuotojen välillä. Hen-kilöautoliikenteen yhteydet keskustan pysäköintilaitoksiin ovat selkeät ja suuri osa Tampereen tärkeimmistä asiointi- ja vierailukohteista sijaitsee pääväyläverkon läheisyydes-sä. Tampere pystyy parhaalla tavalla hyödyntämään sijain-tinsa valtakunnallisen liikenneverkon solmukohdassa.

Suositaan mahdollisuuk-sien mukaan alennettua pysäköintinormia hyvin saa-vutettavilla alueilla, kuten intensiivisellä joukkoliiken-nevyöhykkeellä.

Yleiskaava edellyttää, että keskustatoimintojen alu-eilla maantasoa ei pääsääntöisesti osoiteta pysä-

köintiin, vaan pysäköinti tulee ratkaista rakenteellisesti. Yleiskaava tukee siten vahvasti kestävien kulkutapojen valintaa sekä kävelylle ja pyöräilylle tilaa säästävää pysä-köintipolitiikkaa.

Yleiskaavan rakennetuista alueista eli asumisen, palvelui-den, työpaikkojen tai keskustojen alueista hieman yli 50 % sijaitsee 300 metrin säteellä ja yli 70 % 500 m (linja-auto) / 800 m (raitiovaunu) säteellä joukkoliikenteen runkolin-jastosta. Tämä mahdollistaa alennetun pysäköintinormin hyödyntämisen monissa osissa kaupunkia pysäköintipoli-tiikan (YLA 31.5.2016) taulukon 2 mukaisesti.

Tavoitteen toteutuminen edel-lyttää pysäköintipolitiikkaan sitoutumista. Tavoitteen toteu-tumiseksi ja kehityksen seuraa-miseksi tulee kehittää menetel-mä kytkeä yhteen pysäköinnin ohjaus eri vyöhykkeillä ja kanta-kaupungin yleiskaavan tarkista-minen.

| 80 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetTuetaan kävelyä ja pyöräilyä rauhoittamalla asuinalueita autoliikenteeltä.

Yleiskaavan määräykset ohjaavat kehittämään asui-nalueilla liikkumisympäristöjen turvallisuutta.

Ajonopeuksia alennetaan asumisen alueilla, jolloin liiken-teen pienhiukkaspäästöt ja meluhaitat vähenevät. Asuina-lueiden liikenneympäristö muuttuu miellyttävämmäksi kävelijöille ja pyöräilijöille, mikä rohkaisee oman auton käy-töstä luopumiseen.

Liikenteen rauhoituspolitiikan päivittäminen ja nopeusrajoitus-järjestelmän tarkistaminen on avainasemassa asuinalueiden liikenteen turvallisuuden paran-tamisessa.

Lisätään kouluille johtavien kävely- ja pyöräreittien tur-vallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä.

Yleiskaavan määräykset ohjaavat kehittämään asui-nalueilla liikkumisympäristöjen turvallisuutta. Asui-

nalueiden liikkumisympäristöistä luodaan kävelijän ja pyö-räilijän näkökulmasta toimiva ja turvallinen liikkumisympäristö lähipalveluihin, joukkoliikennepysäkeil-le ja virkistysalueille ja -palveluihin. Lapset voivat liikkua omaehtoisesti kouluun ilman tarvetta saattajaan tai auto-kyytiin.

Kohennetaan merkittävien virkistysalueiden ja liikunta-paikkojen saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

Raitiotie parantaa usean merkittävän viheralueen, kuten Kauppi-Niihaman, Iidesjärvi-Kirkkosuonnot-

kon ja Hervannan kanjonin saavutettavuutta. Keskuspuis-toverkoston pinta-alasta hieman alle 45 % ja virkistys- sekä liikuntapaikoista lähes 85 % sijaitsee 500 m (linja-auto) / 800 m (raitiovaunu) säteellä joukkoliikenteen runkolinjas-tosta. Itsestä huolehtiminen liikkumalla parantaa ihmis-ten elämänlaatua ja tuo taloudellista säästöä yhteiskun-nalle.

Liikkuminen

| 81 |


YLEISIÄ LIIKENNETAVOITTEITA

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetLiikennemäärien kasvu pai-nottuu pääväylille.

Liikenne-ennusteiden pohjalta tehdyn aluetarkaste-lun perusteella henkilöautoliikenteen kasvu kohdis-

tuu erityisesti pääväylille. Tähän vaikuttavat muun muassa pääväyliin kohdistuvat kehittämistoimenpiteet sekä liiken-netarvetta aiheuttavan maankäytön sijoittaminen pääväy-lien lähistölle. Jo rakentuneilla asuinalueilla liikennemää-rien ennustetaan kasvavan pääosin enintään 25 % nykyisestä; joillakin alueilla liikennemäärä saattaa pienen-tyäkin nykyisestä. Uusilla ja rakenteilla olevilla alueilla sekä näiden läheisyydessä liikennemäärät tyypillisesti kasvavat.

Mahdollistetaan asuinaluei-den liikenteen rauhoittamis-toimenpiteitä.

Liikenneverkon rakenne ohjaa autoliikennettä pää-väylille, pois asuinalueilta. Vanhojen asuinalueiden

liikennemäärien ennustettu kasvu on vähäistä.

Uuden moottoriajoneuvolii-kenteen infran rakentamis-tarve on pieni.

Yleiskaavassa on esitetty 197 kilometrin verran ny-kyistä tie- ja katuverkkoa, johon ei kohdistu erityisiä

muutostarpeita. Uusia teitä ja katuja yleiskaavassa on noin 21 kilometriä, joista hieman yli 12 kilometriä on moottori-tieksi kehitettävää nykyistä moottoriliikennetietä tai moot-toritietä, jolle rakennetaan uusia kaistoja. Esitettyjen liiken-teen yhteystarpeiden pituus on noin 13 kilometriä.

Mikäli oletetaan kaikkien yleiskaavassa esitettävien uusien teiden, katujen ja yhteystarpeiden rakentuvan 15 metrin levyisinä väylinä (vastaa pääkatua, jonka vieressä on leveä pyörätie ja jalkakäytävä), on näiden uusien väylien lasken-nallinen yhteispinta-ala noin 0,5 km2. Tämä vastaa noin 2,5 %:a kaikkien kantakaupungin nykyisten liikennealueiden ar-vioidusta pinta-alasta.

Työpaikka- ja teollisuusalu-eet kytkeytyvät hyvin seu-dulliseen ja/tai valtakunnal-liseen liikenneverkkoon.

Työpaikkojen ja elinkeinojen alueista Myllypuro, Hankkio ja Tarastenjärvi kytkeytyvät erinomaisesti

moottoritieverkkoon ja Lielahti sekä Rusko seudullisiin pääväyliin. Palvelujen ja työpaikkojen alueista Sarankulma, Lahdesjärvi ja Hankkio kytkeytyvät erinomaisesti moottori-tieverkkoon ja Lielahden, Nekalan-Rautaharkon, TAYS:in ja Hervannan alueet muihin pääväyliin.

Pärrinmaan työpaikka-alueelta on varmistettava turvallinen ja sujuva yhteys valtatielle 3.

Ydinkeskusta ja aluekes-kukset kytkeytyvät hyvin seudullisiin ja/tai alueellisiin pääväyliin.

Ydinkeskusta-alue rajautuu pohjoisesta seudulliseen pääväylään ja alueen läpi tai ympäri kulkee useita alu-

eellisia pääväyliä. Tärkeimmät pysäköintilaitokset ovat saa-vutettavissa suoraan pääväyliltä.

Aluekeskuksista Koilliskeskus ja Lakalaiva sijaitsevat moottoritietasoisen väylän välittömässä läheisyydessä. Lie lahden aluekeskus sijaitsee seudullisen pääväylän välit-tömässä läheisyydessä ja Hervannan aluekeskus alueelli-sen pääväylän välittömässä läheisyydessä. Tesoman alue-keskuksen sijainti on heikoin suhteessa pääväyliin, mutta etäisyys Tesomalta lähimmälle moottoritielle on kuitenkin alle 2 kilometriä.

Joukkoliikenteen runkolin-jasto on alueellisesti katta-va, erityisesti keskustojen, asumisen ja palveluiden alu-eilla.

Joukkoliikenteen tavoitellun runkolinjaston vaikutus-alueella (etäisyys raitiotiestä alle 800 metriä tai run-

kobussilinjasta alle 500 metriä) sijaitsee 99,8 % keskus-ta-alueista, 73 % asumisen alueista (47 % A/V-alueista) ja 89 % palveluiden alueista.

Pyöräilyreitistö on alueelli-sesti kattava, erityisesti kes-kustojen, asumisen ja palve-luiden alueilla.

Pyöräilyn tavoiteverkon ja erityisten laatukäytävien vaikutusalueella (etäisyys väylästä alle 500 metriä)

sijaitsevat yleiskaavan keskusta-alueet kokonaisuudes-saan, 86 % asumisen alueista (62 % A/V-alueista) ja 85 % pal-veluiden alueista.

Yleiskaavan uusien katuyhteyksien tai yhteystarpeiden to-teutuminen vaikuttaa myönteisesti myös pyöräilyverkon kattavuuteen.

Pyöräilyverkkoa tarkennetaan ehdotusvaiheeseen.

| 82 |


PalvelutTOIMINNALLISESTI KEHITETTÄVÄ VYÖHYKE

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetKehitetään aluekeskuksista merkittävien julkisten pal-velujen keskittymiä. Suunni-tellaan niiden keskustoista jalankulkua ja pyöräilyä suo-sivia toiminnallisesti sekoit-tuneita kohtaamispaikkoja, joissa aktiiviset asukkaat voivat toimia yhteisöllisesti.

Yleiskaava ohjaa aluekeskuksiin keskitetyt hyvin-vointipalvelut ja niihin ohjataan myös kaupallisia toi-

mintoja. Keskustojen täydentäminen monipuolisilla ja se-koittuneilla toiminnoilla ja maantasokerrosten varaaminen liike ja toimistotiloille muodostaa julkista kaupunkitilaa. Yleiskaava edellyttää, että keskusta-alueet toteutetaan laadukkaina kävely- ja pyöräily-ympäristönä ja että maan-tasoa ei pääsääntöisesti osoiteta pysäköintiin, vaan pysä-köinti tulee ratkaista rakenteellisesti.

Jokaiselle aluekeskukselle muodostuu ilmeen ja toiminnal-lisuuden kautta oma positiivinen identiteettinsä. Palvelut jäsentyvät tunnistettavasti osaksi kaupunkirakennetta. Asukkaat kiinnittyvät kaupunkiin sosiaalisesti aluekeskuk-sissa tarjottavien palvelujen kautta.

Aluekeskusten kehittäminen edellyttää lyhyen ja pitkän aika-välin visioita sekä jalankulkuym-päristön kehittämissuunnitel-mia.

Osoitetaan tiivis maankäyttö joukkoliikenteen runkoreit-tien tuntumaan. Kytketään pysäkkiympäristöt sujuvasti muuhun maankäyttöön ja varustetaan ne polkupyörien liityntäpysäköintipaikoilla.

Keskitetyt palvelut on ohjattu edullisuusvyöhykkeel-le, joka on joukkoliikenteellä ja pyörällä hyvin saavu-

tettavissa. Sekä joukkoliikenteen tavoitteellinen runkolin-jasto että pyöräilyn tavoiteverkko ovat verkostomaisia ja yhdistävät aluekeskukset säteittäin ydinkeskustaan ja toi-siinsa. Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke, inten-siiviset työpaikka-alueet ja palvelukeskittymät tukeutuvat yleiskaavan mukaiseen joukkoliikenteen runkolinjastoon ja pyöräilyn tavoiteverkkoon.

Yleiskaavan liikennejärjestelmä osoittaa Lielahden, Laka-laivan ja Koilliskeskuksen seudullisen liityntäpysäköinnin kohdealueiksi, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen kul-kutapaosuuden kasvun kantakaupungin alueella ja jolla on vaikutusta myös keskustan pysäköinnin kysyntään. Lisäksi yleiskaavassa varaudutaan kaupungin sisäisiin joukkoliikenteen vaihtopysäkkialueisiin ja pyöräilyn liityn-täpysäköintiin, mikä edistää valintoja kestävän liikkumisen puolesta. Liikennejärjestelmän tavoitteena on, että palve-lukeskittymät ja palvelut saavutetaan sujuvasti eri puolilta kaupunkia ja seutua saumattomien matkaketjujen avulla.

Tuodaan erityisryhmien asuminen intensiivisten joukkoliikennevyöhykkeiden varteen. Huolehditaan py-säkkiympäristöjen esteettö-myydestä.

Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke ja palve-lukeskittymät tukeutuvat joukkoliikenteen runkolin-

jastoon. Joukkoliikennepainotteisilla kaduilla ja joukkolii-kenteen runkolinjastolla kiinnitetään erityistä huomiota pysäkkien saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Erityis-ryhmien kotona asuminen helpottuu, kun pääsy palvelujen luokse on nopeaa ja vaivatonta.

Yhteistyön kehittämiselle pal-veluasumisen sijainnin ohjaa-misessa asuntotoimen kanssa sekä asemakaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä on tar-vetta.

| 83 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetVarmistetaan seudullisia palveluja tarjoavan Tampe-reen keskustan saavutetta-vuus kaikilla kulkumuodoilla.

Sekä joukkoliikenteen tavoitteellinen runkolinjasto että pyöräilyn tavoiteverkko ovat verkostomaisia ja

yhdistävät aluekeskukset säteittäin ydinkeskustaan ja toi-siinsa. Liikennejärjestelmä tukee Tampereen keskusta aseman säilymistä vetovoimaisena seudun keskusaluee-na. Ajoneuvoliikenteellä on vähintään alueellisten pääväy-lien tasoiset yhteydet olemassa oleviin ja suunniteltuihin aluekeskuksiin ja niiden maanalaisiin parkkilaitoksiin.

Yleiskaava ohjaa kaupan palvelut keskustoihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Seudullises-ti merkittävä tilaa vaativa kauppa on osoitettu seudullisten väylien varsille, jolloin saavutettavuus ajoneuvoliikenteellä on hyvä.

Mahdollistetaan muunnel-tavaa tilatarjontaa aluekes-kuksissa kolmannen sekto-rin käyttöön.

Suunnitteluprosessissa on turvattu pienille palveluja liikeyrityksille tiloja mm. keskusta-alueilla. Lisäksi

palvelumallityössä varmistetaan hyvinvointikeskuksiin erilaisia muunneltavia ja monikäyttöisiä tiloja. Tiivistyvät keskustat tarjoavat mahdollisuuksia palvelutyöpaikkojen ja toimistotyyppisen toiminnan lisääntymiseen. Aluekes-kuksiin syntyy uutta kaupunkikulttuuria ja kulttuuripalve-luja, joita on nykyisin tarjolla niukasti.

Palvelumallityössä muunnelta-vien ja monikäyttöisten tilojen varmistaminen.

Säilytetään edullisen tilatar-jonnan alueita. Määritellään kaupungin rooli tilojen tar-joamisessa ja hallinnoinnis-sa.

Yleiskaavan palvelujen ja työpaikkojen alueilla salli-taan nykyisten tilojen käyttö yleiskaavan sallimiin

käyttötarkoituksiin ilman asemakaavamuutosta, mikä hel-pottaa rakennuskannan käyttöä monipuolisesti ja jousta-vasti. Prosessin joustavuus edesauttaa edullisen tilatar-jonnan säilymistä ja mahdollistaa monenlaisten pk-sektorin toimijoiden ja kolmannen sektorin läsnäolon kantakaupungin sijainniltaan hyvillä elinkeinoalueilla. Pienyrittäjät ja kulttuuritoimijat voivat jatkaa ja uudistaa toimintaa nykyisessä sijainnissa tai muualla kantakau-pungissa.

Asemakaavan muutosten ja mahdollisten poikkeamislupien joustava käsittely sekä riittävän pitkiin maanvuokrasopimuk-siin sitoutuminen ovat alueiden toiminallisuuden säilyttämisen keskeisiä edellytyksiä.

Tutkitaan maan- ja lumen-läjitykselle sekä lämmitys-materiaalien varastoinnille logistisesti soveltuvat si-jainnit.

Yleiskaavassa on osoitettu uudet sijainnit maan- ja lumenvastaanottopaikoille. Lumen vastaanotolle on

osoitettu useita sijainteja eri puolilla kantakaupunkia, jol-loin huoltokuljetusten aiheuttamat häiriöt pysyvät mah-dollisimman vähäisinä.

Yhdyskuntateknisen huollon varmistamiseksi tiivistyvässä kaupungissa on varauduttava myös siihen, että toimintoja jou-dutaan toteuttamaan erikoisrat-kaisuilla esimerkiksi maan alle tai sijoittamaan tilanpuutteen vuoksi kantakaupungin ulkopuo-lelle.

| 84 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetOhjelmoidaan uudisraken-taminen siten, että myös monipuolinen palveluasu-minen mahdollistuu.

Yleiskaavan asumisen alueet mahdollistavat hyviä sijainteja erityis- ja palveluasumiselle laadullisesti

kehitettävällä vyöhykkeellä lähipalvelujen tuntumassa.

Yhteistyön kehittämiselle pal-veluasumisen sijainnin ohjaa-misessa asuntotoimen kanssa sekä asemakaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä on tar-vetta.

Luodaan sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet asuinalu-eilta intensiivisen joukkolii-kenteen pysäkeille.

Sekä joukkoliikenteen tavoitteellinen runkolinjasto että pyöräilyn tavoiteverkko ovat verkostomaisia ja

yhdistävät aluekeskukset säteittäin ydinkeskustaan ja toi-siinsa. Pysäkkien hyvä saavutettavuus on varmistettu si-joittamalla pyöräilyn tavoiteverkon solmukohdat ja jouk-koliikenteen vaihtopysäkit samaan paikkaan. Julkiset palvelukeskittymät ja monipuoliset kaupalliset palvelut saavutetaan sujuvasti eri puolilta kaupunkia ja seutua saumattomien matkaketjujen avulla.

Pyöräilyn tavoiteverkon tarken-taminen ja laatutason määritte-ly.

Sijoitetaan uudet päiväko-dit ja koulut lyhyen ja tur-vallisen välimatkan päähän asuinalueista sekä lähelle joukkoliikenteen pysäkkiä, josta saattaja voi jatkaa matkaansa töihin.

Uusia palveluja sijoitettaessa ovat sijainti ja saavu-tettavuus ensisijaisia. Suunnitteluprosesseissa tulee

aina harkita palvelunäkökulmaa, jotta parhaille sijainneille saadaan tehtyä riittävät tilavaraukset palvelurakentami-selle. Asuinalueiden liikkumisympäristöistä luodaan käve-lijän ja pyöräilijän näkökulmasta toimiva ja turvallinen ver-kosto, joka turvaa lähipalvelujen, joukkoliikennepysäkkien ja virkistysalueiden saavutettavuuden. Lasten ja nuorten liikkumisturvallisuuden parantuessa itsenäinen liikkumi-nen ja perheiden arki helpottuvat.

Edistetään ympäristöhäi-riötä aiheuttamattomien paikallisten palvelujen syn-tymistä. Tuetaan innovatii-vista palvelukehitystä ja ta-pahtumien kautta syntyviä palveluja.

Asumisen alueet on varattu asumisen lisäksi sitä palveleville toiminnoille, lähipalveluille ja nykyiselle

ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnal-le. Asemakaavoissa voidaan asumisen alueille osoittaa monipuolisia käyttötarkoituksia. Yksityiset lähipalvelut elävöittävät asuntovaltaisia alueita ja sujuvoittavat asuk-kaiden arkea.

Tarjotaan kaupunkiraken-teelliset ja tilalliset edel-lytykset muunneltavan ti-latarjonnan syntymiselle kolmannen sektorin käyt-töön palvelumallin mukaisil-la lähitoreilla.

Suunnitteluprosessissa on turvattu pienille palveluja liikeyrityksille tiloja mm. keskusta-alueilla. Lisäksi

palvelumallityössä varmistetaan hyvinvointikeskuksiin ja lähitoreille erilaisia muunneltavia ja monikäyttöisiä tiloja. Ihmisten omaehtoinen toiminta ja yhteisöllisyys lisäänty-vät aktivoiden asuinalueita.

Palvelumallityössä muunnelta-vien ja monikäyttöisten tilojen varmistaminen.

Palvelut

| 85 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetKytketään paikallisten asuk-kaiden käyttöön avattavat lähitorit sekä koulut, puistot ja muut julkiset tilat hyvin saavutettavaksi osaksi kau-punkirakennetta. Kohenne-taan koulujen, päiväkotien ja päiväkeskusten yhteyksiä lähivirkistysalueille.

Asuinalueiden liikkumisympäristöistä luodaan käve-lijän ja pyöräilijän näkökulmasta toimiva ja turvalli-

nen verkosto, joka turvaa lähipalvelujen, joukkoliikennepy-säkkien ja virkistysalueiden saavutettavuuden. Hyvin saavutettavat julkiset tilat tarjoavat aktiivista ja kohtuu-hintaista toimintaa erityisesti lähialueen lapsille, nuorille ja ikäihmisille. Aktivoiva toiminta ehkäisee syrjäytymistä ja erityisryhmien virkistymismahdollisuudet paranevat.

Tutkitaan kotitalousjättei-den keräyspisteille logisti-sesti soveltuvat sijainnit.

Yleiskaavassa on osoitettu yksi olemassa oleva jäte-asema ja kaksi uutta tarvealuetta jäteasemalle. Näi-

den toteutuessa sijaitsee jäteasemia eri puolilla kantakau-punkia ja niiden saavutettavuus paranee asukkaiden näkökulmasta ja kierrättäminen tulee asukkaille sujuvaksi osaksi arkea. Jätehuollosta asukkaalle aiheutuvat kustan-nukset ja vaiva vähenevät kierrätyksen helpottuessa.

| 86 |


ElinkeinotKANTAKAUPUNKI

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetKohdennetaan kaupunkira-kenteen kehittämistoimen-piteitä niin kansainvälisille markkinoille tähtääville kas-vuyrityksille kuin paikallisille pienyrittäjille. Sallitaan toi-minnallinen kerroksellisuus soveltuvilla alueilla.

Aluekeskusten voimakas täydentäminen tekee Tam-pereesta verkostokaupungin, jossa keskusten väliset

yhteydet tulevat tärkeiksi. Palvelukeskittymät ja työpaik-kaintensiivisemmät alueet liitetään tehokkaaseen joukko-liikenteeseen. Kokonaisrakennetta ohjataan keskustojen sekä työpaikka- ja palvelualueiden osalta sekoittuneeksi. Sekoittuneessa rakenteessa toiminnot limittyvät toisiinsa ja kaupunkiympäristöstä tulee elävämpi. Erilaiset yritykset löytävät paikkansa Tampereen yritysekosysteemissä sekä fyysisessä kaupunkitilassa, jota toimintojen sekoittuminen elävöittää kiinnostavalla tavalla.

Tuetaan kolmannen sektorin toimijoita edullista tilaa tar-joavien alueiden avulla.

Yleiskaavan palvelujen ja työpaikkojen alueilla salli-taan nykyisten tilojen käyttö yleiskaavan sallimiin

käyttötarkoituksiin ilman asemakaavamuutosta, mikä hel-pottaa rakennuskannan käyttöä monipuolisesti ja jousta-vasti. Prosessin joustavuus edesauttaa edullisen tilatar-jonnan säilymistä ja mahdollistaa monenlaisten pk-sektorin toimijoiden ja kolmannen sektorin läsnäolon kantakaupungin sijainniltaan hyvillä alueilla. Pienyrittäjät ja kulttuuritoimijat voivat jatkaa ja uudistaa toimintaa ny-kyisessä sijainnissa ja muualla kantakaupungissa.

Elinkeinoalueiden uudistaminen olevan rakenteen lähtökohdista edellyttää myös kaupungin si-toutumista laaja-alaisesti aluei-den tulevaisuuteen. Asemakaa-van muutosten ja mahdollisten poikkeamislupien joustava käsit-tely sekä riittävän pitkiin maan-vuokrasopimuksiin sitoutuminen ovat alueiden toiminallisuuden säilyttämisen keskeisiä edelly-tyksiä.

| 87 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetMääritellään erilaiset vä-hittäiskaupan toiminnot ja alueet yhdessä julkisen palveluverkon kehittämisen kanssa.

Kauppaa ohjataan erityisesti keskustaan ja aluekes-kuksiin sallimalla yli 3000 k-m² suuruiset päivittäis-

tavarakaupan suuryksiköt ja keskustahakuisen kaupan suuryksiköt vain keskusta-alueilla. Keskustat sekä palve-lujen ja työpaikkojen sekoittuneet alueet ovat joukkoliiken-teen runkoreitistön varrella. Kuntalaisten tarvitsemat pal-velut keskittyvät liikenteen ja logistiikan kannalta edullisille sijainneille.

Määritellään elinkeinotoi-minnasta aiheutuvat sallitut vaikutukset mm. ympäris-tölle, asukkaille ja liikenteel-le.

Yleiskaavan asumisen alueilla on sallittu vain ympä-ristöhäiriötön elinkeinotoiminta. Häiriötä aiheuttavat

toiminnot pyritään ohjaamaan työpaikkojen ja elinkeinojen alueille, joille taas ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriintyvät esimerkiksi raskaasta liikenteestä, melusta tai tärinästä. Nämä alueet sijoittuvat myös logistisesti par-haille paikoille.

Profiloidaan työpaik-ka-alueet ja määritellään kaupungin rooli niiden ke-hittämisessä. Osoitetaan si-jainniltaan soveltuvat alueet tulevaisuuden kasvavia toi-mialoja varten.

Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty työpaikka-aluei-den pääosin alueiden nykytilanteeseen ja sijaintiin

pohjautuvat eri alueiden profiilit. Alueiden kehittämisen tavoitteita määrittää niiden sijainti toiminallisesti erilaisilla vyöhykkeillä, joita ovat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuva mahdollisuuksien vyöhyke, etelään suuntautu-va tulevaisuuden potentiaalia omaava vyöhyke sekä vahva ohitustiehen tukeutuva tuotantotoiminnan vyöhyke. Sel-keästi profiloidut yritysalueet luovat synergiaa toimijoiden välille ja uusien yrityspalvelujen kehittämiseen sekä toimi-vat markkinoinnin välineenä sijoituspaikkaa etsivien yri-tysten suuntaan.

Työpaikka-alueiden kehittämistä osana kaupungin elinkeinostra-tegiaa tulee kehittää edelleen. Elinkeinostrategiassa tulee mää-ritellä kaupungin omat toimenpi-teet ja rooli erilaisten alueiden kehittämisessä.

Etsitään mahdollisia suur-ten tapahtumien järjestä-mispaikkoja keskustan ulko-puolelta.

Raitiotie ja tehokas joukkoliikenne mahdollistavat suurten tapahtumien järjestämisen myös keskustan

ulkopuolella. Uudet tapahtumat elävöittävät asuinalueita, profiloivat aluekeskuksia ja tekevät tapahtumat monille asukkaille helpommin saavutettaviksi.

Keskustan ulkopuolisten tapah-tumapaikkojen kartoitus.

Selkeytetään Tampereen roolia HHT-kehityskäytä-vän (Helsinki-Hämeenlin-na-Tampere) toisena paino-pistealueena.

Vahvaa ydinkeskustaa täydennetään kehitettävien aluekeskustojen verkostolla. Tulevaisuuden kasvua

elinkeinoelämän osalta otetaan vastaan raitiotiehen tu-keutuvalla vyöhykkeellä sekä etelään suuntautuvalla rata-vyöhykkeellä, jonne on osoitettu uusi henkilöliikenteen asema Rautaharkkoon. Järjestelyratapihan siirron jälkeen tällä alueella on merkittävää potentiaalia niin elinkeinojen kuin asumisenkin suhteen. Tampere kilpailee menestyk-sekkäästi Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeelle suuntautu-vista uusista investoinneista.

Ohjataan uudet seudullises-ti merkittävät logistiikka- ja tuotantotoiminnot hyvin saavutettaville teollisuus-alueille.

Yrityksiä, joiden toimialaan liittyy vahvasti logistises-ti hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ohjataan si-

joittumaan työpaikkojen ja elinkeinojen alueille, jotka si-jaitsevat suurten seudullisten väylien varsilla. Alueiden yhteyksiä seudullisille väylille parannetaan. Raskaan lii-kenteen ohjautuminen kehäteille parantaa melutilannetta ja ilmanlaatua kaupunkirakenteen sisällä.

Kehitetään tiivistettävien ja toiminnallisesti sekoittunei-den työpaikka-alueiden kes-tävää työmatkaliikennettä.

Joukkoliikenteelle osoitettu runkolinjasto antaa maankäytön kehittämiselle pysyvän selkärangan.

Kaikki työpaikkaintensiiviset alueet sijoittuvat runkolinjas-ton varrelle. Henkilöautoliikenteen vähentyminen paran-taa melutilannetta ja ilmanlaatua kaupunkirakenteen si-sällä. Tarkemmassa suunnittelussa runkolinjaston varrelle tavoitellaan tehokasta maankäyttöä ja pysäkkien hyvää saavutettavuutta, jolloin joukkoliikenteen käyttämisestä tulee entistä sujuvampaa ja miellyttävämpää.

| 88 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetLuodaan edellytykset moni-puoliselle elinkeinorakenta-miselle Lakalaivan ja Lielah-den aluekeskuksissa.

Lakalaiva ja Lielahti on osoitettu yleiskaavaluonnok-sessa keskustatoimintojen alueiksi. Alueille toteute-

taan sekoittunutta ja monipuolista yhdyskuntarakennetta, jossa kehitetään kävely- ja pyöräily-ympäristöä. Raken-nusten pohjakerrokset tulee pääsääntöisesti toteuttaa lii-ke- ja toimitiloiksi. Rautaharkon uuden henkilöliikennea-seman ympärille muodostuu kansainvälisesti merkittävä työpaikka-aluekokonaisuus. Lielahdesta muodostuu rai-tiotiehen tukeutuvana riittävän kokoinen vastapari Her-vannalle.

Tutkitaan mahdollisuuksia järjestää pk-sektorille suun-nattua tilatarjontaa alue-keskuksissa asukasmäärän kasvaessa.

Suunnitteluprosessissa on turvattu pienille palveluja liikeyrityksille tiloja mm. keskusta-alueilla. Tiivis-

tyvät keskustat tarjoavat mahdollisuuksia palvelutyöpaik-kojen ja toimistotyyppisen toiminnan lisääntymiseen. Palvelutarjonnan parantuessa syntyy aidosti monitoimin-taista kaupunkiympäristöä ja liikkumistarve vähenee.

Kytketään osaamiskeskitty-mät tiiviimmin muuhun kau-punkirakenteeseen sekä pa-rannetaan niiden yhteyksiä rautatieasemalle ja Tampe-re-Pirkkalan lentoasemalle.

Innovaatioympäristöjen tukeminen kaupunkistrate-gian mukaisesti on yleiskaavassa nostettu näkyvästi

esiin. Kaikki sijaitsevat joukkoliikenteen runkoreitistön varrella ja suuri osa myös mahdollisesti toteutettavan rai-tiotien varrella. Asumisen salliminen näillä alueilla tukee uusien hankkeiden toteuttamista. Osaamiskeskittymien kansallinen ja kansainvälinen houkuttelevuus vahvistuu.

Elinkeinot

| 89 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetMääritellään erilaiset vä-hittäiskaupan toiminnot ja alueet yhdessä julkisen palveluverkon kehittämisen kanssa.

Kauppaa ohjataan erityisesti keskustaan ja aluekes-kuksiin sallimalla yli 3000 k-m² suuruiset päivittäis-

tavarakaupan suuryksiköt ja keskustahakuisen kaupan suuryksiköt vain keskusta-alueilla. Pienempien päivittäis-tavarakauppojen toivotaan sijoittuvan asumisen alueille, jolloin lähipalveluksi suunnattu päivittäistavarakauppa on mahdollista saavuttaa kävellen ja pyöräillen.

Määritellään elinkeinotoi-minnasta aiheutuvat sallitut vaikutukset mm. ympäris-tölle, asukkaille ja liikenteel-le.

Asumisen alueilla yleiskaavan pääkäyttötarkoitus sallii alueilla olevan ympäristöhäiriöttömän yritystoi-

minnan kehittämisen ja laajentamisen. Toiminnan kehittä-minen edellyttää vaikutusten arviointia mm. viheralueiden pienenemisen, melun, pölyn ja tärinän sekä liikenteestä aiheutuvien vaikutustuen osalta.

Edistetään ympäristöhäiri-öitä aiheuttamattoman elin-keinotoiminnan ja asumista tukevien lähipalveluiden syntyä.

Asumisen alueilla on sallittu nykyinen ja uusi ympä-ristöhäiriötä aiheuttamaton elinkeinotoiminta ja lä-

hipalveluiden rakentaminen. Sekoittuneet toiminnot elä-vöittävät asuntovaltaisia alueita. Tampere koetaan yrittämiseen rohkaisevana paikkana, jossa itsensä työllis-täminen on vaivatonta.

Mahdollistetaan sekä asuk-kaita että elinkeinoelämää piristävien pienten paikallis-tapahtumien järjestäminen.

Yleiskaavatyön kanssa samaan aikaan kehitettäväs-sä palvelumallityössä on muodostettu aluetoimija-

verkostoja, joissa toimivat mm. alueen yritykset, yhdistyk-set ja kaupungin palvelut. Näiden verkostojen toivotaan synnyttävän alueelle toimintaa ja kehittävän alueen toi-mintaympäristöä. Paikallistapahtumat elävöittävät asun-tovaltaisia alueita ja ehkäisevät asukkaiden syrjäytymistä.

| 90 |


TOIMINNALLISESTI JA LAADULLISESTI KEHITETTÄVÄT VYÖHYKKEET

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetTunnistetaan viheralueiden merkitys osana kestävästi toimivaa yhdyskuntaa. Tun-nistetaan ekosysteemipal-veluiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä myös taloudelle.

Yleiskaavassa on tunnistettu viheralueiden ja eko-systeemipalveluiden merkitys. Kantakaupunkiin on

osoitettu keskuspuistoverkosto (kartat 1 ja 4). Keskuspuis-toverkoston alueita kehitetään ja ylläpidetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnonym-päristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Kes-kuspuistoverkoston välille on osoitettu virkistysyhteyksiä ja ekologisia yhteyksiä, jotka yhdessä täydentävät verkos-ton koko kantakaupungin läpi jatkuvaksi kokonaisuudeksi. Keskuspuistoverkosto ja sitä yhdistävät viherrakenteet toimivat ekosysteemipalveluiden tuotanto-, säätely- ja kulttuuripalveluiden ilmentäjinä. Keskuspuistoverkostoon osoitetuista alueista suurin osa on kaupungin omistukses-sa. Verkostoon on kuitenkin osoitettu myös yksityisiä alueita erityisesti Niihamassa, mutta myös Leinolassa, Ai-tovuorella ja Särkijärvellä. Alueiden hankkiminen kaupun-gin omistukseen aiheuttaa kustannuksia. Toisaalta viher-alueet lisäävät asukkaiden hyvinvointia, ympäröivien kiinteistöjen arvoa ja alueiden vetovoimaa ja tuovat mm. niiden kautta taloudellista tuottoa.

Kestävän vesitalouden tuottamia ekosysteemipalveluja on turvattu ja kehitetty kartalla 6. Kohteesta riippuen vesistö-jen tila säilyy tai paranee valuma-aluekohtaisten määräys-ten toteuttamisen ja yleismääräyksen mukaisen huleve-sien hallinnan kehittymisen myötä. Virtaavien pienvesien säilyttäminen ja ennallistaminen avoimeksi lisää ympä-ristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä turvaten ekosystee-mipalveluita (käyttövesi, tulvasuojelu, virkistysympäristö). Hulevesien luonnonmukainen hallinta tuo kustannus-säästöjä. Velvoite puhtaiden kattovesien imeyttämisestä turvaa pohjaveden muodostumista ja pohjaveden laatua varmistetaan kieltämällä riskitekijöiden sijoittaminen poh-javesialueelle.

Ylläpidetään ja kehitetään kantakaupungin rakenne-tuilla alueilla yhtenäinen ja helposti saavutettava vi-her- ja virkistysverkosto, joka koostuu toiminnoiltaan ja luonnonolosuhteiltaan monipuolisista lähivirkis-tysalueista ja laajemmista aluepuistoista.

Asuinalueiden välissä olevat laajat viheraluekoko-naisuudet on osoitettu keskuspuistoverkostoksi,

joka on kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Keskuspuis-toverkoston alueita kehitetään ja ylläpidetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnonym-päristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Päi-vittäiset virkistyspalvelut ovat kävelymatkan päässä ja laajemmat virkistyskokonaisuudet helposti saavutettavis-sa ilman henkilöautoa esimerkiksi pyörällä tai joukkolii-kenteellä. Hyvin saavutettavat virkistysalueet houkuttele-vat ihmisiä liikkumaan enemmän vapaa-ajallaan. Lisääntyvä liikkuminen parantaa ihmisten elämänlaatua ja tuo säästöä yhteiskunnalle.

Alle 300 metrin etäisyydellä keskuspuistoverkoston alu-eista asuu noin 105 500 asukasta (48 % kaupunkilaisista). Asuinalueiden kautta on osoitettu virkistysyhteyksiä ja ekologisia yhteyksiä, jotka muodostavat asukkaiden lähi-liikkumisen ympäristön ja toimivat yhteyksinä laajemmille viheralueille ja luontoon. Viheryhteyden kautta virkistys-alue on alle 300 metrin päässä noin 195 500 asukkaalle (90 %). Kaavakartalle 4 osoitetut Viherpalvelukohteet ovat alle 500 metrin etäisyydellä noin 115 000 asukkaalle (50 %). Viherpalvelukohteet ovat erittäin hyvin asukkaiden saavu-tettavissa myös joukkoliikenteellä. Virtaavien pienvesien säilyminen avoimena ja ennallistaminen avoimeksi lisää virkistysympäristön viihtyisyyttä ja täydentää keskuspuis-toverkostoa yhtenäisemmäksi myös sinisen verkoston osalta (kartta 6).

Ohjelmoidaan keskuspuisto-verkoston kehittämistarvea-lueiden kokonaissuunnitelmat Kauppi-Niihamalla ja Viinikan-lahti-Iidesjärvi-Kirkkosuo-Kau-kajärvi akselilla. Kehitetään vi-herverkostoa kantakaupungin liito-oravaselvityksen tulosten pohjalta.

Luonto, maisema ja virkistys

| 91 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetHuomioidaan asuinalueiden merkitys luonnon monimuo-toisuudelle, asukkaiden vir-kistysympäristöinä ja osana elävää kulttuurimaisemaa. Kehitetään pientaloalueiden lisäksi myös kerrostalopiho-jen vehreyttä ja viihtyisyyt-tä. Keskustoissa ja muilla tiiviisti rakennetuilla alueilla ”taskupuistot”, viherkatot- ja seinät sekä vehreät kort-telipihat ja kattoterassit täy-dentävät olemassa olevien puistojen ja luonnonmu-kaisten viheralueiden muo-dostamaa kokonaisuutta.

Kaikki asuinalueet (naapurustot) liittyvät keskus-puistoverkostoon joko suoraan tai virkistysyhteyden

välityksellä. Lisäksi asuinalueilla on pienempiä lähivirkis-tysalueita, jotka tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen yhteydessä. Vehreys ja virkistysmahdollisuudet lisäävät asuinalueiden arvoa. Tampereen omaleimainen maisema-rakenne ja pitkä kulttuurihistoria on edelleen koettavissa. Valtaosalla Tampereen asuinalueista on myös ekologisesti arvokkaita ympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, mikä tuo luonnon monimuotoisuuden asukkaiden arkeen. Kanta-kaupungin rakennetut alueet eivät heikennä monimuotoi-sen kaupunkiluonnon olemassa oloa.

Ekologinen yhteys on paikoin osoitettu pientaloalueilla pi-hapiireihin. Yleiskaava ohjaa ekologisen verkoston osalta niin, että tarkemmassa suunnittelussa voidaan osoittaa pihapiirejä osaksi ekologista verkostoa. Kantakaupungin yleiskaavassa yhtenäisen ja jatkuvan virkistys- ja viherver-koston muodostaminen on keskeinen tavoite, johon kaava-luonnoksen ratkaisut vastaavat hyvin. Keskusta-alueella ohjataan muun muassa viherkattojen käyttöön edellyttä-mällä hulevesien virtaamaa hidastavien pintojen käyttöä (kartta 6).

Edistetään hyvin saavu-tettavien virkistysalueiden käyttöä vapaa-ajan palvelu-jen ja tapahtumien paikkoi-na.

Ulkoilmatapahtumia voidaan järjestää keskuspuis-toverkoston alueilla. Santalahden rantapuistoon ta-

voitellaan tapahtumapuistoa. Kaavaluonnoksessa on osoi-tettu myös keskitettyjen urheilu- ja liikuntapalveluiden alueet, joilla on mahdollisuus järjestää tapahtumia sisäti-loissa. Keskitettyjen urheilu- ja liikuntapalvelujen alueen määräyksessä tuodaan esille tarve kehittää alueita tapah-tumien järjestämisen näkökulmasta. Uudet aktiviteetit ja tapahtumat rikastuttavat tamperelaista kaupunkikulttuu-ria ja luovat positiivista imagovaikutusta.

Ohjelmoidaan keskistettyjen ur-heilu-, liikunta-, ja vapaa-ajan-palveluiden tarvealueiden sel-vitykset, joiden tavoitteena on löytää sijainti kaupungin eri osiin tarvittaville palveluille. Suunni-telmissa huomioidaan tapahtu-mien järjestäminen.

Tunnistetaan olemassa ole-vat hiljaiset alueet ja säily-tetään ne edelleen hiljaisina. Muodostetaan lisää alueita, joissa melua ei koeta häirit-sevänä.

Yleiskaavassa on osoitettu yksi Tampereen melusel-vityksen 2012 mukainen hiljainen alue. Alue sisältyy

luonnon ydinalueen merkintään (kartta 4) Keskuspuisto-verkoston alueet sijoittuvat osittain reunoiltaan liikenne-melun alueille, mutta alueilla voi kokea hiljaisuutta. Hiljai-set alueet (joilla ei ole häiritsevää melua) toimivat elvyttävinä ja stressiä lieventävinä ympäristöinä tiivisty-vän ja urbanisoituvan kaupungin asukkaille. Luonnonmu-kaisilla viheralueilla luonnon omat äänet muodostavat miellyttävän äänimaiseman.

Myös rakennettuun kaupunkitilaan voidaan tuoda luon-nonäänimaisemaa viherrakentamisen keinoin, jolloin me-lun vaikutus vähenee. Seurauksena kaupunkiympäristön viihtyisyys ja myös luonnon monimuotoisuus lisääntyvät. Rakennetun ympäristön äänimaailmaa otetaan huomioon nostamalla esiin liikennemelulle alttiit alueet meluselvi-tystarpeen harkinta-alueina.

Hiljaisten alueiden rajaukset ja meluselvitystarpeen harkin-ta-alue tarkentuvat Tampereen meluselvityksen päivityksen val-mistuttua. Keskuspuistoverkos-ton meluselvityksen ja toimenpi-desuunnitelman käynnistämistä harkitaan.

| 92 |



Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetTunnistetaan vesitalouden kannalta tärkeät alueet ja määritellään toimenpiteet kestävän vesitalouden yllä-pitämiseksi.

Yleiskaavatyössä on tunnistettu kestävälle vesitalo-udelle merkittäviksi alueiksi pohjavesialueet, pienve-

sien ja järvien muodostamasta vesistöverkosto sekä eri-tyiskohteena Myllypuron Natura-alue olemassa olevan vesitasapainon ja luontoarvojen säilyttämisen näkökul-masta. Hulevesien hallinnan ja kestävän vesitalouden toi-menpiteet on määritelty muun muassa kantakaupungin hulevesiohjelmaan perustuen kartalla 6. Myös karttojen 1 ja 4 keskuspuistoverkoston alueet ovat tärkeä osa kestä-vän vesitalouden ylläpitoa. Pohjavesien suojelua toteute-taan edellyttämällä puhtaiden hulevesien imeyttämistä maaperään sekä kieltämällä pilaantumisriskiä aiheuttavan toiminnan sijoittaminen pohjavesialueelle.

Pienten vesistöjen laatu paranee lisäten ympäristön ter-veellisyyttä ja viihtyisyyttä ja riski hulevesien aiheuttamiin haittoihin pienenee hulevesien hallinnan kehittyessä ojien avoimena säilyttämisen ja valuma-aluekohtaisten mää-räysten kautta. Samalla ilmastonmuutokseen sopeutumi-nen helpottuu, kun virtaavat pienvedet lähiympäristöineen voivat osaltaan vastaanottaa kasvavia sademääriä. Kestä-vän vesitalouden toimenpiteet helpottavat ilmastotavoit-teiden toteuttamista, koska maapinta-alan säilyttäminen luonnonmukaisena on tärkeä osa kestävää vesitaloutta.

Mahdollistetaan rantojen virkistyskäyttö mahdolli-simman monella rannalla. Kehitetään rantojen ympä-rivuotista virkistyskäyttöä. Tarjotaan sekä erityyppisiä julkisia rantaympäristöjä että vaihtoehtoja yksityisten rantojen käyttöön.

Yleiskaavaratkaisu tukee rantojen virkistyskäyttöä mahdollisimman monella rannalla. Kaupungin omis-

tuksessa olevat ranta-alueet on osoitettu keskuspuisto-verkoston osaksi aluevarauksena tai katkoviivamerkinnäl-lä (kartat 1 ja 4) Lisäksi kartalla 4 kaikkien järvien rannoille tai rantojen tuntumaan on osoitettu virkistysyhteys. Kar-talla 4 on osoitettu olemassa olevat ja kehitettävät uima-rannat ja vene- ja lauttasatamat. Olemassa olevat yksi-tyisten tai yhteisöjen omistamat loma-asuinrakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueiksi RA tai R. Yksityisten omistamat asuntoalueisiin liittyvät rannat on osoitettu osaksi asuntoaluetta, eikä niitä pyritä lunastamaan virkis-tysalueiksi. Omarantaisen asuinalueen kohdalla virkistys-reitti kulkee etäämmällä rannasta esimerkiksi kadun var-rella.

| 93 |


JÄRVELLISEN YHTEYDEN VYÖHYKE

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetNäsi- ja Pyhäjärven rannat varataan julkiseen käyttöön. Kehitetään järvien vetovoi-maa hyödyntäviä asuin- ja työpaikka-alueita.

Kaupungin omistuksessa olevat ranta-alueet on osoitettu keskuspuistoverkoston osaksi aluevarauk-

sena tai katkoviivamerkinnällä (kartat 1 ja 4). Lisäksi kar-talla 4 kaikkien järvien rannoille tai rantojen tuntumaan on osoitettu virkistysyhteys. Tampere tunnetaan järvien kau-punkina, jonka vesistöt ja rannat tarjoavat asukkaille ja vierailijoille monipuolisesti toiminnallisia mahdollisuuksia ja luontokokemuksia. Uusia rantaan osoitettuja asuina-lueita ovat Hiedanranta sekä Raholan ja Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoiden alueet.

LUONNON YDINALUEET

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetSäilytetään luonnon ydin-alueet rakentamattomina sekä riittävän laajoina ja yhtenäisinä. Turvataan ja parannetaan luonnon mo-nimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeät yhteydet ydinalueiden ja ympäröivän maaseudun välillä.

Luonnoksessa on osoitettu yksi noin 400 hehtaarin laajuinen luonnon ydinalue Kauppi-Niihaman alueel-

le. Määräyksen mukaan alue tulee säilyttää pääosin raken-tamattomana ja hiljaisten alueiden säilymiseen tulee kiin-nittää erityistä huomiota. Kauppi-Niihaman ydinalue on osa keskuspuistoverkostoa ja sen keskellä on Soukonvuo-ren luonnonsuojelualue. Muut ekosysteemipalveluselvi-tyksen (EVITA 2014) osoittamat luonnon ydinalueet Her-vantajärvellä ja Särkijärvellä on osoitettu keskuspuistoverkoston osiksi. Yleiskaavan tavoitevaiheen luonnon ydinalueet Pyynikillä, Kauppi-Niihamalla, Tohlop-pijärvellä, Särkijärvellä ja Hervantajärvellä on kaikki osoi-tettu keskuspuistoverkostoon tai luonnonsuojelualueiksi.

Luonnon ydinalueet ovat ekosysteemipalveluiden toimi-vuuden ja sitä kautta ihmisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta merkittäviä alueita. Ne ovat luontoarvoiltaan kaupungin monipuolisimpia alueita ja esiintymisen edelly-tys monille kaupungeissa muuten harvinaisille lajeille. Ydi-nalueiden säilyminen edistää ilmastotavoitteiden toteu-tumista, koska ne sisältävät paljon hiiltä sitovia vanhoja metsiä. Ydinalueet ovat virkistyksen kannalta merkittäviä, koska ne ovat hiljaisia ja rauhoittavia ympäristöjä ja tar-joavat mahdollisuuden monenlaiseen luonnonläheiseen liikkumiseen.

Selvitetään hiljaisten alueiden tarkempi sijoittuminen kaupun-gin meluselvityksen päivityksen yhteydessä. Selvitetään suun-niteltujen hankkeiden (Ruotulan golfkentän siirto ja uusi asuina-lue, uusi leirintäalue) vaikutuk-set hiljaisiin alueisiin ja luonnon ydinalueen säilymiseen Kaup-pi-Niihaman kokonaissuunnitel-man yhteydessä. Tekeillä olevan kantakaupungin liito-oravaselvi-tyksen myötä viher yhteydet täy-dentyvät kaavaehdotukseen.

| 94 |


KulttuuriympäristötKANTAKAUPUNKI

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetValtakunnallisesti arvokkai-den rakennettujen kulttuu-riympäristöjen säilyminen

Yleiskaava tukee valtakunnallisten kulttuuriympäris-töarvojen säilymistä osoittamalla alueet kaavakar-

talla nro 5. Alueiden pääkäyttötarkoituksen mukainen alueiden kehittäminen ei ole ristiriidassa rakennetun kult-tuuriympäristön arvojen kanssa. Kulttuuriympäristön kan-nalta arvokkaille alueille sijoittuva muu kaupunkirakenteen kehittäminen, esim. täydennysrakentaminen, on sovitetta-vissa ympäristön lähtökohtiin.

Täydennysrakentamisen yhtey-dessä saattaa olla tarve tehdä laajempia kuin yhtä tonttia kos-kevia tarkasteluita, jotta arvot voidaan säilyttää.

Valtakunnallisten maise-ma-alueiden säilyminen

Valtakunnallisten maisema-alueiden suojelu on osa kantakaupungin kulttuuriympäristökokonaisuutta,

arvoalueet on osoitettu kartalla 5. Epilänharjun maise-ma-alue sijoittuu yleiskaavan keskuspuistoverkoston alueelle eikä sen säilymiselle muodostu maankäytöstä uh-kaa. Pispalan ja Järvensivun maisema-alueet sen sijaan ovat osin jo rakennettuja alueita ja jatkossakin alueita ke-hitetään olemassa olevan maankäytön lähtökohdista. Alueiden pääkäyttötarkoituksen mukainen alueiden kehit-täminen ei ole ristiriidassa maisemallisten arvojen huomi-oimisen kanssa.

Maisemallisesti ja kau-punkikuvallisesti huomi-oitavien rakennettujen kulttuuriympäristöjen säi-lyminen (sisältävät maa-kunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriym-päristöjä ja EHYT-selvityk-sen arvoalueita)

Yleiskaavaratkaisu tukee maakunnallisten ja paikal-listen rakennettujen alueiden säilymistä osoittamal-

la alueet kartalla 5. Alueille sijoittuva kaupunkirakenteen kehittäminen, esim. täydennysrakentaminen, on yhteen sovitettavissa ympäristön lähtökohtiin. Alueiden pääkäyt-tötarkoituksen mukainen alueiden kehittäminen ei ole ris-tiriidassa paikallisten maisemallisten ja kaupunkikuvallis-ten arvojen huomioimisen kanssa.

Täydennysrakentamisen yhtey-dessä saattaa olla tarve tehdä laajempia kuin yhtä tonttia kos-kevia tarkasteluita, jotta arvot voidaan säilyttää.

Arvokkaiden jälleenraken-nuskauden pientaloalueiden säilyminen

Kaavamääräyksessä näiden alueiden kehittämistä ohjataan yksityiskohtaisesti, joten yleiskaava turvaa

alueiden arvot hyvin. Yleiskaavaluonnoksen muilla kartoil-la osoitetut kehittämistavoitteet eivät ole uhka arvojen säilymiselle. Kartalla 2 esitetty logististen toimintojen vyö-hyke on niin yleispiirteinen merkintä, ettei se käytännössä tuo muutosta Kalkun arvoalueille. Yleiskaavaluonnoksessa osoitetut, laadittuun selvitykseen perustuvat arvoalueet ovat suppeampia kuin yleiskaavassa 1988, joten yleiskaava ei turvaa joidenkin aiemmin arvokkaiksi arvioitujen koko-naisuuksien säilymistä. Yleiskaavaluonnoksen kartalla 5 ei ole osoitettu jälleenrakennuskauden pientaloalueita uu-dempia alueita, joten luonnos ei turvaa tällaisten alueiden arvojen säilymistä.

Yleiskaavaluonnoksen kartal-la 5 ei ole huomioitu jälleenra-kennuskauden pientaloalueita uudempia alueita. Uudempien pientaloalueiden arvojen säilyn-eisyyttä tulee selvittää yleiskaa-vaehdotusta varten ja osoittaa ehdotuksessa kaavamerkinnät ja -määräykset, joilla arvojen säi-lyminen voidaan turvata.

Kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitevai-heessa ei esitetty erityisesti kulttuuriympäristön suojeluun liittyviä tavoitteita. Yleiskaavaluon-noksen vaikutukset kulttuuriympäristöön on kä-sitelty tässä kartan 5 kaavamääräysten pohjalta. Lisäksi on esitetty yleiskaavaluonnoksen vaiku-tuksia yhteen yleiskaavan tavoitteeseen, jolla on yhtymäkohta kulttuuriympäristöjen suojeluun.

| 95 |


KANTAKAUPUNKI

Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetKiinteiden muinaisjäännös-ten säilyminen

Muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolailla ja ne on osoitettu kartalla 5. Kantakaupungin yleis-

kaavan tarkkuustaso on yleispiirteinen eikä muodosta uh-kaa muinaisjäännöksille, sillä niiden säilyminen turvataan yleiskaavaa tarkemmassa suunnittelussa.

Kaavaluonnoksen valmisteluun liittyen on selvitetty tiedossa olevien muinaismuistojen lisäk-si potentiaalisia alueita, joilta mahdollisesti on löydettävissä arkeologista perintöä. Selvitys valmistuu kaavaprosessin aika-na siten, että kaavaehdotukseen on osoitettavissa muinaisjään-nösten selvittämisen kannalta merkittävät alueet. Kantakau-pungin alueella tehtävät selvi-tykset auttavat muodostamaan eheää kokonaiskäsitystä alueen ajallisesta kehityksestä.

Lailla, asetuksella tai sopi-muksella suojeltujen kohtei-den säilyminen

Kantakaupungin yleiskaavan tarkkuustaso on yleis-piirteinen eikä ole uhka näille kohteille. Kohteiden

säilyminen turvataan yleiskaavaa tarkemmassa suunnit-telussa.

Arvokohteiden hyödyntäminen osana rakennettua ympäristöä ja kaupungin omaleimaisuutta edellyttää yleiskaavaa tarkem-paa suunnittelua.


Tavoite Yleiskaavaratkaisun vaikutusarvio Jatkotyön tarpeetKorostetaan asuinalueiden omaleimaisuutta.

Yleiskaavan kulttuuriympäristön suojelua koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat omaleimai-

suuden säilymistä alueilla, jotka on arvioitu kulttuuriympä-ristön säilyneisyyden kannalta merkittävimmiksi kokonai-suuksiksi ja jotka on sen myötä osoitettu kaavakartalla.

| 96 |


KUVA TAMPEREEN KAUPUNKI / VILLE PALKINEN

| 97 |


Kaavan laatimisen lähtö-kohdatMRLMaankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaatimukset (MRL39 §). Yleiskaavan tärkeä tehtävä ja tavoite on sovittaa yhteen keskenään erilaisia vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisten sisältövaatimus-ten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologi-nen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoi-tuksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonva-rojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryh-mien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Sisältövaatimuksissa esitetyt asiat on selvitettävä ja otetta-va huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaus-tavoite ja sisällöllinen tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi lain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

VATValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suun-nittelujärjestelmää. Se on valtioneuvoston hyväksymä asiakirja ja on tullut voimaan 1.3.2009. Tavoitteita tulee noudattaa kun-tien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntara-kennetta, elin ympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperin-töä, virkistyskäyttöä, luonnonvaroja sekä toimivia yhteysver-kostoja ja energiahuoltoa.

Tampereen osalta keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyt-tötavoitteet kohdistuvat yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Maankäytön suunnittelussa on pyrittävä selkeästi ilmaston-muutoksen hillintään ja sen vaikutuksiin varautumiseen. Ta-voitteiden mukaan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöauto-liikenteen tarve vähenee ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyö-räilyn edellytykset parantuvat. Kaavoituksessa tulee lisäksi pyrkiä ratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uu-siutuvien energialähteiden hyödyntämistä.

Maakuntakaava Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua (MRL 32§). Pir-kanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa, Pirkanmaan 1. maakuntakaava, 1. Vaihemaakuntakaava (tur-vetuotano) sekä 2. Vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiik-ka).

Maakuntakaavan mukaisia toteutumattomia alueita ovat Hervannan eteläpuoliset alueet sekä Ojala ja Nurmi-Sorila. Li-elahdessa maakuntakaavan käyttötarkoitus on muuttumassa. Tesoman alakeskusta kehitetään parhaillaan maakuntakaavan tavoitteen mukaisesti. Maakuntakaavassa osoitetut kaupan suuryksiköt ovat toteutuneet.

Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaehdotus on ollut kunnissa lausuttavana keväällä 2016 ja tullee nähtäville syksyn 2016 aikana. Tampereen osalta keskeisiä maakunta-kaavaehdotuksen ratkaisuja ovat järjestelyratapihan siirtä-mistä koskevat tavoitteet ja ratkaisut, etelän suunnan vahvis-taminen uuteen asemanseutuun tukeutuvalla alakeskuksella Lakalaivaan, kaupunkirakenteen täydentäminen joukkoliiken-teeseen tukeutuvana sekä Tampereen keskustan ja alakeskus-ten vahvistaminen.

Kaupunkiseudun rakenne-suunnitelma 2040Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän laatiman raken-nesuunnitelman tavoitteena on kaupunkiseudun kasvun ja elinvoiman ylläpitäminen. Suunnitelma pohjautuu tavoittee-seen, jonka mukaan kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa 115.000 uudella asukkaalla ja yli 70 000 työpaikalla vuoteen 2040 mennessä. Asukasmäärän kasvu ohjataan pääosin täy-dentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seu-dullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Rakennesuunnitelman pohjalta on solmittu 9.6.2016 kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus vuosille 2016–2019.

TALLI-2015Yleiskaavatyössä on hyödynnetty vuoden 2040 liikenne-en-nusteita, jotka on laskettu TALLI 2015 -mallia käyttäen. TALLI 2015 on Tampereen liikennemallin neljäs versio. Mallia käy-tetään liikenne-ennusteiden laatimiseen maankäytön ja/tai lii-kennejärjestelmän muutoshankkeissa. TALLI-mallilla voidaan tehdä liikenne-ennusteita vuosille 2020, 2030 ja 2040 ja mal-liin voidaan kuvata erilaisia vaihtoehtoisia maankäyttöratkai-suja ja liikenneverkkoja. Lisäksi malliin kuuluu vuoden 2014

| 98 |


liikennettä ja maankäyttöä kuvaava perusennusteverkko, joka pohjautuu muun muassa vuoden 2012 Tampereen seudun lii-kennetutkimuksen tutkimusaineistoihin ja maankäytön osalta YKR-aineistoihin ja Tampereen kaupungin maankäyttötietoi-hin. Malli on tehty Tampereen teknillisellä yliopistolla Tam-pereen kaupunkiseudun, Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Liikenneviraston toimek-siannosta.

Voimassa olevat yleis- ja asemakaavatKantakaupungin alueella on voimassa 18 yleiskaavaa ja vireil-lä 2 yleiskaavaa. Vireillä ovat tämä kantakaupungin yleiskaa-van 2040 lisäksi keskustan strateginen osayleiskaava. Se on hyväksytty valtuustossa 18.1.2016, kaava ei ole vielä lainvoi-mainen. Työn alla oleva kantakaupungin yleiskaava 2040 ku-moaa vahvistuessaan voimassa olevat yleis- ja osayleiskaavat.

Suunnittelualueen rakennetut osat on lähes kokonaan asemakaavoitettu, koko pinta-alasta noin 80 % on asemakaa-voitettu. Suurimpia asemakaavoittamattomia alueita ovat Myl-lypurossa valtatie 3:n länsipuoliset alueet, Lamminpään hau-tausmaan alue, Mustavuoren virkistysalue, Kauppi-Niihaman laaja virkistysalue, Iidesjärven perhepuiston alue, Särkijärven ja Hallilan ympäristö, Hervantajärven alue, Ruskon ja Kauka-järven välinen alue VT9:n ja Sammon valtatien risteysalue sekä Ojalan ja Aitovuoren alueet.

Teollisuus- ja työpaikka-alueiden asemakaavoja on vi-reillä Myllypurossa, Pärrinmaalla ja Aitovuoressa sekä asuin-alueiden asemakaavaoja on vireillä Västinginmäessä Vuorek-sessa, Hervantajärvellä ja Ojalassa.

Rakennusjärjestys ja rakennuskiellot Yleiskaava-alueella on voimassa rakennusjärjestys, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.8.2014 ja tullut voimaan 1.10.2014. Rakennusjärjestys täydentää maankäyttö- ja raken-nuslain ja -asetuksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksellä oh-jataan rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella, raken-nuksen ja piha-alueen rakentamista, rakentamista erityis- ja ongelma-alueille, rakennuksiin liittyvää yhdyskuntateknistä laatua ja huoltoa, rakennuksen elinkaarta, työmaita, rakenne-tun ympäristön hoitoa ja valvontaa ja julkista kaupunkitilaa.

Kantakaupungin alueella on voimassa rakennuskieltoja keskustan ja Tammelan alueilla, joilla voimassa olevat asema-kaavat ovat vanhentuneet. Lisäksi keskustassa on voimassa korttelikehittämistä edistäviä rakennuskieltoja. Muualla kan-takaupungissa tulevaa yhdyskuntarakenteen kehitystä tukevia rakennuskieltoja on asetettu Tesomajärvelle, Myllypuroon, Raholaan, Lielahti-Hiedanrantaan ja Lakalaivaan. Suojeluase-makaavoja varten rakennuskieltoja on voimassa Pispalassa, Tahmelassa ja Nekalassa.

MaanomistusTampereen kaupungin maanomistus kantakaupungissa on n. 69 %. Kantakaupungin maapinta-alasta, 128 km2, kaupunki omistaa lähes 89 km2.

Kantakaupunkiin rajautuvat yleis- ja asemakaavatTampere- Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuus-

tossa 17.8.2015. Kaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallin-to-oikeuteen. Kaava osoittaa Nurmiin uuden kaupunginosan, jossa on 13 000 asukasta ja omat lähipalvelut. Kaavan toteu-tus on jossain 2020-luvun loppupuolella.

- Tarastenjärvellä keskeytettiin osayleiskaavatyö vuonna 2014 ja päätettiin kehittää aluetta asemakaavoituksen keinoin. Alueella on vireillä asemakaavaa, joka osoittaa alueelle erita-soliittymän tuntumaan teollisuustoimintoja.

Kangasala- Ruutanan osayleiskaavassa (ehdotus 2010) jätteenkäsit-

telyalueen mahdollinen laajennus on osoitettu selvitysalu-eeksi ja selvitysalueen jatkeeksi teollisuusaluetta. Alueella on vireillä Tarastenjärven asemakaava, jonka ehdotuksessa alueelle on osoitettu työpaikka-alueita. Tarastenjärven alue yhdessä kantakaupungin Aitovuoren yritysalueen kanssa muodostavat kuntarajan ylittävän merkittävän teollisuus- ja työpaikka-alueen VT9:n eritasoliittymän ympärille. Seudul-liset virkistysyhteydet on ratkaistu Ojalan osayleiskaavassa maakuntakaavan mukaisesti.

- Lamminrahkan osayleiskaava (2015) on valmisteltu yhdessä Tampereen Ojalan osayleiskaavan kanssa. Alueet muodos-tavat yhtenäisen asuinaluekokonaisuuden merkittävimpien palveluiden sijaitessa Lamminrahkan puolella. Vahva seudul-linen virkistysreitti sijaitsee alueiden välissä kuntarajalla.

- Vatialan osayleiskaavan (2014) aluerajaukset liittyvät sau-mattomasti Tampereen korttelialueisiin. Kaavassa on vain vä-häisesti täysin uusia asumisen alueita. Rajan ylittävät viher- ja virkistysyhteydet, kävely- ja pyöräily-yhteydet on sovitettu yhteen Tampereen puolen yhteyksien kanssa. Kaukajärven rantaan on osoitettu viheryhteystarve, kävelyn ja pyöräilyn aluereitti kulkee Kangasalantien varressa.

- Ruskon teollisuusalueen jatkeeksi on Kangasala käynnistä-mässä asemakaavan laadinnan yritystoimintaa varten. Kan-gasalan strateginen yleiskaava käynnistyy 2016. Työssä selvi-tetään mm. yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet ja niiden keskinäinen toteuttamisen ajoitus.

- Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on kuntarajan ylittä-vät yhtenäiset aluerajaukset jätteenkäsittelyalueeksi sekä VT9 pohjoispuolella teollisuusalue ja eteläpuolella työpaik-

| 99 |


ka-alue. Kuntarajalle on osoitettu seudullinen virkistysalue ja tieliikenteen yhteystarve Lentolan ja Tarastenjärven välil-le. Kaukajärven ja Annalan taajamarakenne jatkuu saumat-tomasti Saarenmaalle. Ruskon työpaikka-alue ylittää myös kuntarajan, kakkoskehä yhdistää Ruskon Lentolaan. Koko vyöhykkeelle on osoitettu 2-kehän kehittämisvyöhykkeen merkintä.

Lempäälä- Vuoreksen osayleiskaava (2005) on Lempäälän ja Tampereen

yhteinen yleiskaava. Lempäälän puolta ei ole vielä rakennet-tu. Alueella on vireillä kaksi asemakaavaa. Anniston alueen asemakaava (ehdotus 2014) osoittaa Ruskontien ja Koipi-järven väliselle alueelle pientalovaltaisen asuntoalueen, joka tukeutuu Vuoreksen palveluihin. Sen jatkeeksi länteen päin Ruskontien molemmin puolin on vireillä Vuoreskeskuksen kaava (luonnos 2014), jossa osoitetaan monipuolista asumis-ta n. 2500 asukkaalle.

- Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on Sääksjärvelle osoi-tettu seudullisesti merkittävä rautatieliikenteen asema sekä uutta taajamarakennetta Sääksjärven länsipuolelle. Valtatien 3 oikaisu, nk. Puskiaisten oikaisu, on linjattu Sääksjärven ete-läpuolelta Pirkkalaan ja sen ympärillä on uusia ehdollisia työ-paikka- ja kaupallisten palvelujen alueita, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Koko alue Nokialle saakka on osoitettu valtatien 3 kehittämisvyöhykkeeksi.

Pirkkala- Toivion osayleiskaava (OAS 2015) on vireillä. Tavoitteena on

asutuksen lisääminen ja yhteyksien parantaminen. Lisäksi Tampereen Pärrinmaan teollisuusalueeseen tutkitaan Pirk-kalan puolelle laajennusta. Toivion ja Pärrinmaan välissä on seudullinen viheryhteys.

- Partolan yleiskaavassa (2001) on osoitettu laajennusmah-dollisuus messukeskukselle. Toteutetun kuntarajan siirron jälkeen tämä laajennusalue kuuluu nykyään Tampereen kau-punkiin. Härmälänojan varsi on osoitettu lähivirkistysalu-eeksi.

- Taajamayleiskaava (2016) rajautuu Tampereeseen lyhyellä matkalla Pereen alueella. Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee Pe-reentien varressa ja jatkuu rantareittinä kohti Pirkkalan kes-kustaa.

- Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa Pärrinmaa ja Pirkkalan puoleinen siihen liittyvä alue on osoitettu työpaikka-alueek-si, jonka kautta on ratayhteys Tampereen keskustasta lento-kentälle. Pyhäjärven ranta-alueelle on osoitettu Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke.

Nokia- Keskustaajaman osayleiskaava (oikeusvaikutukseton 1979)

on voimassa moottoritien risteysalueen ja VT3:n itäpuolel-la rajautuen Tampereeseen. Kaavassa on osoitettu alueelle maa- ja metsätalousaluetta ja kevyen liikenteen raitti Nokian-tien varteen.

- Kyynijärvi-Juhansuo-osayleiskaavassa (2007) on VT3:n ja Porintien risteysalueelle osoitettu työpaikka-alueita. Risteys-alueen länsipuolella on maa-ainesten ottoalueita, sekä teolli-suus- ja varastoalueita. Tampereen ja Nokian aluevaraukset Kolmenkulman alueella muodostavat yhtenäisen laajan työ-paikka-alueen. Alueiden pohjoispuolella on seudulliset vir-kistysaluevaraukset.

- Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on Kolmenkulman riste-ysalueelle Nokian osalle osoitettu työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueita, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suur-yksikön. Kolmenkulman pohjoisosaan Nokian, Tampereen ja Ylöjärven rajalle on osoitettu seudullinen virkistysyhteys.

Ylöjärvi- Kolmenkulman osayleiskaava (OAS 2016), joka liittyy Nokian

ja Tampereen teollisuus- ja työpaikka-alueisiin, on vireillä. Siinä tutkitaan liikenne- ja virkistysyhteydet kuntarajojen yli.

- Vuorentaustan länsipuolella on ajantasayleiskaavan mukaan hieman laajennusvaraa asuinalueelle. Muuten alue on maa- ja metsätalousaluetta. Maakuntakaavaluonnoksessa laajennus-varaa asumiselle on huomattavasti enemmän. Seudullinen virkistysyhteys on Tampereen Myllypuron Natura-alueen jatkeena kohti pohjoista. Vuorentaustan asuinalueen laajen-nusta aloitetaan asemakaavoilla Käyräkujan alueella vuonna 2016. Asemakaavoitus on jaettu kolmeen vaiheeseen.

- Mäkkylän-Teivaalan osayleiskaavan laatiminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2016. Siihen liittyy oleellisena osana raitio-tien linjaaminen Lielahdesta Ylöjärven keskustaan.

- Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa on osoitettu seudulli-nen virkistysyhteys niin kuntarajalle kuin Myllypuron Natu-ra-alueen jatkeeksi pohjoiseen. Vuorentaustan asuinalueelle on osoitettu laajennus, sen pääliikenneyhteys tullee olemaan Tampereen Haukiluomaan. Siivikkala on osoitettu tiiviin joukkoliikennevyöhykkeen laajentamisalueeksi ja alueen taa-jamarakenteella on laajennusalueita pohjoisen suunnassa.

| 100 |


KUVA JUKKA AALTONEN

| 101 |


AsemakaavoitusYleiskaavaa toteutetaan monella eri tavalla. Merkittävin vastuu yleiskaavan toteuttamisesta on asemakaavoituksel-la. Kaupunkistrategian tavoin yleiskaa-va ohjaa varsinkin asuntorakentamista kaupunkirakenteen kannalta edullisille vyöhykkeille, keskustoihin ja joukkolii-kennekäytävien varteen. Asemakaavo-ja laaditaan vuosittain hyväksyttävän asemakaavoitusohjelman mukaisesti. Samassa yhteydessä ohjelmoidaan kau-pungin fyysisen ympäristön ja palvelu-rakentamiseen liittyvät investoinnit ja kehittäminen (PALM).

Kaavoituksen ja maankäytön toteut-tamisen ohjelmointi samanaikaisesti on tärkeää, jotta kaupungin kasvu ja kehitys tapahtuvat hallitusti. Kaupun-kirakenteen täydentyminen edullisille vyöhykkeille on kuntatalouden kannalta edullisempaa kuin yhdyskuntarakenteen laajentaminen, sillä täydennysrakenta-minen ja tiivistäminen eivät edellytä yhtä laajasti investointeja infrastruktuuriin ja palvelurakentamiseen, kuin kokonaan uusien kaupunginosien rakentaminen.

OhjelmatYleiskaavaratkaisu toteuttaa monia kaupunkirakenteen kehittämistä koske-via erillisiä ohjelmia ja osaltaan parantaa niiden vaikuttavuutta. Yksi täydennysra-kentamista ohjaava väline on kunnan maapolitiikka, Tampereen osalta raaka-maahankinnan rinnalla kaavoitun maan hankinta lisää kaupungin omia mah-dollisuuksia täydennysrakentamisen edistämiseen. Tiivistyvän kaupunkira-kenteen laatua ohjataan pysäköinnin jär-jestämisestä laaditulla Tampereen pysä-köintipolitiikan linjauksilla, viherverkon

ja -palveluiden toteutumisen ohjaami-sella erilaisin viheralue- ja viherpalve-luohjelmilla ja luonnonsuojelualueiden hoitoa ohjataan erikseen laadittavilla hoito- ja käyttösuunnitelmilla. Huleve-sien hallinnasta on laadittu päivittyvä hulevesiohjelma. Asukkaisiin kohdistuva haitallinen melu pyritään hallitsemaan meluntorjunnan toimintasuunnitelman avulla. Samaan aikaan yleiskaavatyön kanssa on vireillä kansallisen kaupun-kipuiston tarveselvitys, jolla mahdolli-sesti toteutuessaan on vaikutuksia myös yleiskaavallisella tasolla.

Yksiköissä valmistellut ohjelmat on laadittu yhteistyössä kaupunkiympä-ristöstä vastuussa olevien toimijoiden kanssa. Ohjelmat on käsitelty luottamus-elimissä.

Kehittämisen koh-dealueet ja teematValmisteilla olevassa yleiskaavatyössä on tunnistettu alueita ja teemoja, joille on tarve laatia yleiskaavaa tarkempia kehityskuvia ja niiden toteuttamisen oh-jelmointi.

Keskeisenä teemana on tunnistettu elinkeinojen kehittämisen strateginen ohjaaminen sekä kaupungin että kau-punkiseudun tasolla.

Aluekeskusten kehittämisen tukemi-nen suunnitelmin ja ohjelmoinnilla on tärkeää. Länsi-Tampereella Oma-Tesoma -hanke ja Hiedanrannan arkkitehtuurikil-pailu edistävät alueiden kehitystä. Laka-laiva uutena aluekeskuksena lähtee liik-keelle kaupungin palvelurakentamisen hankkeella. Raitiotie jatkaa Hervannan hyvää kehitystä. Koilliskeskuksen, Tur-tolan ja Kaukajärven yleissuunnitelmien laatiminen on ohjelmoitu lähivuosille.

Kestävän liikkumisen edistäminen kehittämällä kantakaupungista aitoa joukkoliikennekaupunkia tarkoittaa myös merkittävää panostusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen. Joukkoliikenteen pysäkkien saavutetta-vuus keskustoissa kävellen ja asumisen alueilta myös pyöräillen on varmistettava.

Viherverkon osalta yleiskaavatyössä kartoitetaan ja määritellään kantakau-pungin liito-oravien käyttämät elinym-päristöt ja yhteydet. Lajin säilymisen turvaamiseksi työtä jatketaan säännölli-sellä seurannalla muutaman vuoden vä-lein. Selvitys ja seurantatyö kytkeytyvät MAL -sopimuksen kirjaukseen kaupun-kiseudulle laadittavaan viherrakenteen yleissuunnitelmaan.

Muita viherverkon kehittämistä vaativia teemoja ovat mm. kehitet-tävien ekologisten/viheryhteyksien toteutussuunnitelmat. Alueista mm. Kauppi-Niihama liikunta- ja urheilu sekä matkailupalvelujen alue sekä Kau-kajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärven muodostaman keskuspuistoakselin ke-hittäminen edellyttävät yleispiirteiset alueidenkäyttösuunnitelmat, joissa yh-teen sovitetaan osin ristiriitaisia tavoit-teita virkistyksen, luonnonsuojelun ja rakentamisen kesken. Uusiin kaupun-ginosiin tai keskuksiin liittyy suunnit-telutarpeita kaupunginosapuistoille ja liikennealueille kohdistuu suunnittelu-tarpeita liikenneverkon estevaikutuksen vähentämiseksi.

Viherverkon lisäksi muita MAL-so-pimukseen kirjattuja seudullisen ke-hittämisen kohteita ovat Tampereen tavaraliikenteen ratapiha-aluetta kos-keva selvitys rataverkon ja maankäytön kehittämisestä sekä Kolmenkulman ja Härmälän-Partolan-Lakalaivan alueiden kehittäminen.

Yleiskaavan toteuttaminen

| 102 |


Työskentelykautensa alussa Tampe-reen kaupunginvaltuusto hyväksyi Yh-teinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian 19. elokuuta 2013. Kaupunkistrategia on kuvaus painotuk-sista ja tavoitteista, joita kaupunginval-tuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää kes-keiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Kantakaupungin yleiskaavan laatiminen on yksi Tampereen kaupunkistrategias-sa määritellyistä valtuustokauden teh-tävistä. Varsinaisen yleiskaavan lisäksi kaavatyön aikana pyritään samalla kaa-vaprosessin ja -välineen kehittämiseen siten, että yleiskaava on jatkuvasti ajan-tasainen ja kaupunkistrategian toteutta-misen väline.

Seurattavien kriteerien määrittelyAjantasaisessa yleiskaavassa keskei-sin lähtökohta on jatkuvasti päivitettävä

tieto yhdyskuntarakenteessa tapahtu-vasta muutoksesta ja siitä johtuvasta kehittämisen tarpeesta. Seurattavat kri-teerit palvelevat samanaikaisesti kau-punkistrategian valmistelua mutta myös strategian ja yleiskaavan toteutumisen seurantaa. Seurantaa varten yleiskaava-työn aikana rakennetaan yhdessä kon-sernihallinnon strategiayksikön kanssa mittaristo seuraavien teemojen mukai-sesti:

• Yhdyskuntarakenne• Väestö ja asuminen • Työpaikat ja toimialat• Liikenne ja liikkuminen• Palvelut ja julkinen tilatarjonta• Viheralueet ja luonnonsuojelu• Ilmastomuutoksen hillintä

Tietopohjaa ja niiden avulla laadit-tuja analyysejä yhdyskuntarakenteen kehityksestä on mahdollista hyödyn-tää erilaisten tulevaisuusskenaarioiden

valmistelussa, mm. paikkatiedon avulla voidaan simuloida erilaisia kaupunkira-kenteen muutosskenaarioita vaikutusar-viointeineen. Laadullisten ominaisuuk-sien mittaamiseen on kehitettävä uusia välineitä.

Yleiskaavan seuranta

KUVA JUKKA AALTONEN

| 103 |


Prosessin käynnistäminenKantakaupungin yleiskaavatyö käyn-nistyi 21.1.2013 (KV) hyväksymän yleiskaavoitusohjelman mukaisesti. Työohjelmassa hyväksyttiin myös, että erillisistä Lielahden, Lakalaivan ja Lin-nainmaa-Hankkion alueiden osayleis-kaavojen laatimisesta luovutaan ja että alueiden kehittäminen kytkeytyy kantakaupungin yleiskaavaan. Kanta-kaupungin yleiskaavan tavoitteena oli kokonaistarkastelu toiminnallisesta yhdyskuntarakenteesta, linjausten teko tulevan maankäytön kehittämisestä sekä maankäyttöratkaisuiden kokonais-vaikutusten arviointi koko kaupungin kannalta. Kaavatyö käynnistyi nykytilaa kuvaavien selvitysten laatimisella vuon-na 2013.

Kantakaupungin yleiskaavatyössä tavoitteena on myös kaavaprosessin kehittäminen siten, että kaavan sisältö voidaan kytkeä selkeämmin kaupun-kistrategiaan, jotta kaava voimassaolo-aikanaan vastaa nykyistä paremmin kaupungin muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on käyttää selkeästi uusia ja monipuolisia kuntalaisten ja päättäjien aktivointikeinoja. Osallistumisen keinoja pyritään uudistamaan niin, että kaavatyö tavoittaa mahdollisimman monipuoli-sesti erilaiset väestöryhmät ja päätök-senteosta vastaavat luottamuselimet (lautakunnat ja kaupunginvaltuusto) kaavatyön eri vaiheissa. Tavoitteena on saada aikaan keskustelua, joka helpottaa vaihtoehtojen muokkaamista hyväksyt-täviksi monesta näkökulmasta tai jopa edistää uudenlaisten vaihtoehtojen löy-tämistä. Tavoitteena on erilaisilla osallis-tumismenetelmillä tavoittaa vähintään 5 % tamperelaisista. Osallistumisen jär-jestämisestä sekä menetelmien kehittä-misestä vastaa Sito Oy. Kaavatyön hyväk-syy kaupungin valtuusto ja valtuuston hyväksyntä niin valittavista tavoitteista kuin vaihtoehtoisista skenaarioista työn aikana on keskeistä.

OrganisaatioYleiskaavan hyväksyy kaupunginval-tuusto. Kaavatyön valmistelua ohjaavat osaltaan kaupunginhallituksen suun-nittelukokous ja yhdyskuntalautakunta. Prosessin vaiheita on käsitelty yleis-piirteisen maankäytön ohjausryhmässä (YMO), johon kuuluvat kaupunkiym-päristön ydinprosessien (maankäyttö, yleiset alueet, joukkoliikenne ja ympä-ristönsuojelu) lisäksi palvelumallin, kiin-teistötoimen, asuntotoimen ja kestävän kehityksen yksiköiden edustajat. Työn aikana on osallistettu myös muita tilaa-jaryhmän ydinprosesseja: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmis-ten hyvinvoinnin ylläpitäminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen, sivistyk-sen ja elämänlaadun edistäminen sekä osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen. Lisäksi on tehty yhteistyötä kaupungin eri liikelaitosten, Tampereen Infra, Tam-pereen Vesi, Tampereen Sähköverkko, Kaukolämpö Oy ja Pirkanmaan jätehuol-lon kanssa.

Tampereen kantakaupungin yleis-kaava 2040 luonnos on laadittu yleiskaa-voituksessa, maankäytön suunnittelu-yksikössä. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnitteluprosessia on johtanut yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. Projek-tiarkkitehti Lotta Kauppila on vastannut teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvi-tyksestä sekä palvelujen ja elinkeino-jen teemasta. Projektiarkkitehti Kaisu Kuusela arvioi edellisen kantakaupun-gin yleiskaava1998 toteutuneisuuden ja erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen laati asumisen selvityksen. He yhdes-sä ovat vastanneet asumisen teemasta. Kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen laati suunnittelija Kaisa Jaalaman kanssa viher- ja virkistysverkostoselvityksen ja on vastannut viherverkon kokonaisuu-desta. Vanhempi erikoissuunnittelija Dani Kulonpää on laatinut arvokkaiden pientaloalueiden selvityksen ja yhdessä projektiarkkitehti Aulikki Gra in kanssa he ovat vastanneet rakennetun kulttuu-riympäristön teemasta. Erikoissuunnit-

telija Taru Heikkinen on vastannut kestä-vän vesitalouden ja ympäristöterveyden teemasta. Lisäksi erikoissuunnittelija Ulla Nummi selvitti teollisuusalueiden historian. Tekniset suunnittelijat Birgitta Helsing, Maikki Jokinen (2015 saakka) ja Jussi Tahvanainen sekä kaavoitussih-teeri Pirjo Palokangas ovat tehneet selvi-tyksiin liittyviä paikkatietoanalyysejä ja laatineet selvitysten karttoja, piirtäneet lopulliset kaavakartat sekä taittaneet ra-portit ja selostukset.

Työssä keskeistä liikennejärjes-telmäsuunnittelua on tehty yhteis-työssä kaupungin liikenne- ja jouk-koliikennesuunnittelijoiden kanssa. Liikennesuunnittelusta työhön ovat osallistuneet suunnittelupäällikkö Ari Vandell, liikenneinsinööri Timo Seime-lä, liikenneinsinööri Heljä Aarnikko ja liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso. Joukkoliikenteen suunnittelusta työhön ovat osallistuneet suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen ja joukkoliiken-neinsinööri Petri Hakala. Yleiskaavoi-tuksen suunnittelija Markus Pajarre on osallistunut liikennejärjestelmää koske-vien analyysien tekoon.

Yleiskaavaa varten on laadittu kon-sulttityönä useita selvityksiä ja viite-suunnitelmia sekä osallistamiseen liitty-viä tehtäviä.

Työohjelma, osal-listumis- ja arvi-ointisuunnitelmaTyöohjelmassa kuvataan yleiskaava-työn tarkoitusta, vaiheita ja prosessia. Siinä esitetään perusteluja uuden ko-konaisvaltaisen yleiskaavan laatimisel-le. Yleiskaavan avulla kantakaupungin alueella tapahtuvaa jatkuvaa muutosta ja kehitystä on mahdollista hallita ja siinä osoitetaan kasvun suunnat nykyisen eli-nympäristön laatua heikentämättä. Kes-keisiä tulevaisuuden haasteita ovat mm. kantakaupungin täydentyminen uusilla asukkailla, elinkeinoelämän tarvitsemat

Yleiskaavaprosessin vaiheet

| 104 |


kehityksen edellytykset ja Tampereen si-toutuminen päästövähennyksiin. Lisäksi yleiskaavaa tarvitaan, jotta jo käynnissä oleva liikkumisen uudistaminen koko-naisvaltaisesti joukkoliikenteen roolia vahvistamalla, kytkeytyy uudella taval-la osaksi arjen palveluiden saavutetta-vuutta. Lisäksi koko kantakaupunkia koskevalla yleiskaavalla saadaan koko-naiskäsitys alueiden käyttötarkoituksen muutosten hallintaan. Kantakaupungin yleiskaavan työohjelma hyväksyttiin val-tuustossa 20.1.2014 yleiskaavoitusohjel-man vuosille 2014 - 2016 hyväksymisen yhteydessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitel-massa kerrotaan mm. suunnittelu- ja selvitystilanteesta, vuorovaikutuksen järjestämisestä, palautteen antomah-dollisuuksista ja vaikutusten arvioinnis-ta. Osallistumismenetelmiksi pyrittiin löytämään monipuolisia tapoja, kuten avoimien ovien tilaisuudet, alueelliset asukastilaisuudet, erityisryhmien työ-pajat, järjestötyöpajat, karttapalauteky-selyt ja yrittäjien aamukahvitilaisuudet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 1.4.2014 ja se oli nähtävillä 3.4.- 5.5.2014 välisen ajan.

Nähtävilläoloajan lopussa 19.5.2014 pidettiin viranomaisneuvottelu (muistio liite 1). Neuvottelussa nousi esiin mm. yleiskaavan kytkentä palveluverkon kehittämiseen sekä maakuntakaavan valmisteluun, muutosalueiden tunnista-minen, arvojen tunnistaminen, kestävä liikkuminen ja yhteistyö järjestelyratapi-han siirron suunnittelussa.

TavoitevaiheTavoitevaihetta haluttiin korostaa tä-män kaavatyön yhteydessä aiempaan verrattuna. Nykytilanteen selvitysten jälkeen järjestettiin laajaan vuorovaiku-tukseen tähtääviä asukasiltoja ja erityis-ryhmien työpajoja, joiden perusteella alettiin valmistella kaavan tavoitteistoa. Tavoitteista keskusteltiin prosessin ai-kana laajassa kuntalaisfoorumissa mut-ta myös kaikkien tilaajalautakuntien kanssa. Yleiskaavan tavoitevaiheessa on hahmoteltu dynaamisesti kehittyvän kaupungin hallinnointiin soveltuvaa hal-lintokehikkoa. Tärkein tavoite on ollut luoda selkeä, mutta myös joustava työ-kalu julkisen työn koordinointiin, jonka kautta kaupungin tahto alueidensa ke-hittämisessä välittyy asukkaille ja toimi-joille aina hanketasolle saakka. Valtuus-ton hyväksyntä valittavista tavoitteista työn aikana on keskeistä. Tavoitteet kä-siteltiin kaupunginhallituksessa 19.10 2015 ja hyväksyttiin kaupungin valtuus-tossa 9.11.2015.

LuonnosvaiheHyväksyttyjen tavoitteiden pohjalta valmisteltu kaavaluonnos koostuu seit-semästä eri kartasta. Luonnoksen pe-rusteluiksi teetettiin lisäksi uusia suun-nitelmia ja selvityksiä mm. tieliikenteen yhteystarpeista ja muuttuvien alueiden maankäytöstä. Luonnosvaiheessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kaupungin organi-saation sisällä liikennesuunnittelijoiden, asemakaavoittajien, joukkoliikenteen,

tilaajaryhmän ja ympäristönsuojelun kanssa. Lisäksi luonnosvaiheessa käytiin työneuvotteluja mm. Pirkanmaan elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon kanssa. Yhdyskuntalautakunta käsittelee Kantakaupungin yleiskaava 2040 luon-noksen yleisesti nähtäville asettamista kokouksessaan 9.8.2016.

Ehdotusvaihe

HyväksyminenPäätökset12.11.2012 Aloituspäätös, kaupungin-hallituksen suunnittelujaosto 121§

20.1.2014 Työohjelman hyväksyminen, valtuusto 7§

1.4.2014 Osallistumis- ja arviointisuun-nitelman hyväksyminen, yhdyskuntalau-takunta 96§

3.4. - 5.5.2014 Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma yleisesti nähtävillä

19.5.2014 Aloitusvaiheen viranomais-neuvottelu

19.10.2015 Tavoitteiden hyväksyminen, kaupunginhallitus 437§

9.11.2015 Tavoitteiden hyväksyminen, valtuusto 234§

| 105 |


Kantakaupungin yleiskaavatyöhön liit-tyy monenlaisia selvityksiä ja suunni-telmia. Vanhan yleiskaavan ja yleiskaa-vatilanteen ajantasaisuutta on arvioitu antamaan lähtökohtia uudelle proses-sille. Suunnittelun taustalle tarvitaan myös perusselvityksiä olemassa olevas-ta kaupungin ja sen asukkaiden tilasta. Kantakaupungin tulevaisuuden kehit-tämisen yhtenä keskeisenä teemana on maankäytöltään muuttuvien ja tehos-tuvien alueiden tutkiminen osana koko kaupungin kehitystä. Näistä alueista on tehty suunnitelmia, visioita ja rakenne-tarkasteluja, joista on tehty johtopäätök-siä yleiskaavaan.

Prosessiin liittyvät selvityksetYleiskaavan 1998 ajantasaisuuden arviointi 2014Yleiskaavan 1998 ajantasaisuuden ar-vioinnissa on koottu yhteen vanhan kantakaupungin yleiskaavan sekä viime vuosina laadittujen osayleiskaavojen tavoitteet ja perusratkaisut ja niiden ohjaavuus. Selvityksessä on tarkasteltu kaupungin kehitystä viime vuosina mm. asumisen ja yritystoiminnan näkökul-masta. Arvioinnin yksi johtopäätös on, että pientaloalueet ovat rakentuneet täydennysalueiden puitteissa kaikkialla Tampereella, kun taas kerrostaloraken-tamisessa on kaupunginosien välistä vaihtelua. Yleiskaavoissa ennakoitua enemmän kerrostalorakentamista on syntynyt mm. vetovoimaisiin keskuksiin, hyvien liikenneyhteyksien varrelle, suur-ten oppilaitosten läheisyyteen ja suurten järvien rannoille.

PerusselvityksiäAsukkaat ja asuminen 2014Asumisen selvityksessä on tarkasteltu asukkaita ja heidän asuinolojaan Tam-pereen kantakaupungin alueella. Selvi-tyksessä on kuvattu nykytilannetta ja siihen johtanutta kehitystä 1980-luvul-

ta nykyhetkeen. Taaksepäin katsomal-la voidaan havainnollistaa sitä, minkä mittaluokan muutoksia on odotettavissa yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 men-nessä. Muutokset asukkaiden määrässä ja ikäjakaumassa vaikuttavat keskeisiin kaupunkirakenteen osatekijöihin; asu-miseen, palveluihin ja liikennejärjestel-mään.

Viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014Viherverkostoselvityksessä luodaan yleiskatsaus Tampereen kaupungin vi-her- ja virkistysalueiden tilaan sekä nii-hin kohdistuviin tarpeisiin, mm. verkos-ton muodostamisen osalta. Kaupungin imago-kysymysten lisäksi puistoilla ja muilla viher- ja virkistysalueilla on kau-pungissa monenlaisia tärkeitä tehtäviä, jotka liittyvät niin asukkaiden ja ympä-ristön hyvinvointiin kuin alueen kulttuu-rihistorian ja -maiseman säilyttämiseen jälkipolville.

Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella 2014Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia palveluja ihmiselle. Työn tar-koituksena oli tarkastella Tampereen kaupungin ekosysteemipalveluita ja vi-herrakennetta mahdollisimman koko-naisvaltaisesti uusimpien tutkimusten ja paikkatietoanalyysien avulla. Viher-rakenteen ja ekosysteemipalvelujen tur-vaaminen edellyttää kokonaisvaltaista tietoon ja sen monipuoliseen tulkintaan perustuvaa suunnittelua. Hankkeen pää-määränä oli tukea tällaista maankäytön suunnittelua. Hankkeen analyysejä ja aineistoja voidaan käyttää mm. yleiskaa-vasuunnittelun ja päätöksenteon tukena sellaisenaan tai tarvittaessa jatkojalos-taa Tampereen omiin tarpeisiin.

Teollisuus- ja työpaikka-alueselvitys 2014Teollisuus ja työpaikka-alueselvitykses-sä on selvitetty yleiskaavan teollisuus- ja työpaikka-alueiden kehittyminen vuo-teen 2012 mennessä sekä analysoitu niiden tämän hetkistä tilaa, sekoittunei-suutta, hyviä ja huonoja puolia elinkeino-

elämän kannalta, varannon määrää sekä mahdollisia tulevaisuuden suuntauksia. Selvityksen perusteella on yleiskaavan työpaikka-alueille määritelty alustavia kehittämisen tavoitteita.

Yhdyskuntateknisen huollon nykytila-selvitys 2014Yhdyskuntateknisen huollon selvityk-sessä on koottu yhteen kaikki yhdys-kuntatekniset verkostot, niiden huollon nykytila, toimivuus ja riittävyys kaupun-kiyhteisön tarpeisiin nykytilanteessa. Yleiskaavoituksessa varmistetaan, että tarvittavilla yhdyskuntatoiminnoilla ja teknisillä järjestelmillä on toteuttamis-mahdollisuudet kaupunkialueen laaje-tessa ja olevien alueiden täydentyessä ja uudistuessa.

Alustavat liikennetavoitteet 2014Tässä selvityksessä on käyty läpi Tam-pereen kaupungin asukkaiden liikku-mismuotoihin kytkeytyviä valintoja niin kaupunki- ja maisemarakenteen kuin eri kulkutapojen saavutettavuuden kaut-ta. Nykytilanteen liikkumistottumukset ja niihin vaikuttavat tekijät ovat olleet lähtökohtana liikennettä ja liikkumis-ta koskevien tavoitteiden asettelussa. Työssä on määritelty liikennejärjestel-mää koskevat yleistavoitteet sekä niitä tukevat osatavoitteet. Lisäksi on tar-kasteltu viittä yhdyskuntarakenteeltaan ja liikkumistottumuksiltaan erilaista palvelualuetta ja kerätty yhteen sekä niiden vahvuuksia että yleistavoitteiden saavuttamista estäviä ongelmia ja estei-tä. Näiden havaintojen perusteella on muodostettu kantakaupungin alustavat alueelliset liikenteelliset tavoitteet.

Ilmastovaikutusten arviointi -työkalu ja raportti 2015Tampereen kaupunki on sitoutunut päästöjen vähentämiseen eri sitoumuk-silla. Tampereen kaupunkistrategiassa tavoitellaan40 prosentin päästövähen-nystä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tampereen kaupunki on yhteistyössä Eero Paloheimo Ecoci-

Selvitykset

| 106 |


ty Ltd kanssa kehittänyt yleiskaavatyön pohjaksi paikkatietopohjaisen välineen edistämään yhdyskuntarakenteen ener-giatehokkuuden arviointia. Raportti ku-vaa kaupunkirakenteen energiatehok-kuuden ja ilmastovaikutusten arviointiin kehitetyn työkalun ominaisuuksia. Työ-kalua käytetään tekeillä olevan yleiskaa-van valmistelussa yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden arviointiin sekä yleiskaavassa esitettävien täydennys-rakentamisen ja liikenteen ratkaisujen kestävyyden arviointiin.

Yhtenäisten pientaloalueiden arvo-selvitys 2016Selvityksessä on tutkittu kantakaupun-gin yleiskaavan 1988 kartalla esitettyjen jälleenrakennuskauden alueiden ja mui-den arvokkaiden pientaloalueiden arvo-jen säilyneisyys. Näiden lisäksi arvojen säilyneisyyttä on kartoitettu Ikurin ja Viialan jälleenrakennuskauden alueilla. Ensisijaisena arviointitapana on ollut va-lokuviin perustuva rakennusten alkupe-räisyysasteen arviointi. Kaupunkikuvaan vaikuttava pihojen säilyneisyys on tullut arvioiduksi epäsuorasti, mikäli pihoille on toteutettu alkuperäisestä rakennusta-vasta poikkeavia autotalleja ja muita ta-lousrakennuksia. Maastokäyntien avulla on täydennetty näkemystä muista alku-peräisistä arvoista. Näiden arviointien pohjalta on tehty johtopäätökset laajem-pien kokonaisuuksien arvojen säilynei-syydestä. Selvitys on tehty maankäytön suunnittelun sisäisenä työnä.

Kantakaupungin rantojen kaavoitusti-lanne 2016Kantakaupungin alueella on voimassa useita yleiskaavoja, joissa rantoja kos-kevat linjaukset ovat erilaisia. Selvityk-seen on koottu tietoja ranta-alueiden kaavatilanteesta, maankäytöstä ja -omis-tuksesta. Pääosin rannoilla on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, mutta yleiskaavan mukaista asemakaavaa ei ole laadittu tai asemakaavaa ei ole to-teutettu. Suurimmaksi osaksi voimassa olevat yleiskaavat varaavat rannat yh-teiseen virkistyskäyttöön, mutta aluei-den ollessa yksityisessä omistuksessa rannan virkistyskäyttö ei voi toteutua. Selvityksessä on arvioitu kohteittain nykyisten kaavojen virkistysalueiden toteutumisen vaikutuksia kaupungille ja esitetty linjauksia ja perusteluita sekä

niistä johtuvia vaikutuksia kantakau-pungin yleiskaavassa esitettäville ratkai-suille.

Arkeologisen inventoinnin esiselvitys (kesken)Selvitykseen kootaan kantakaupungin alueelta arkeologinen inventointitieto ja laaditaan yleispiirteinen selvitys alueen arkeologisesta potentiaalista. Selvityk-sessä käydään läpi saatavilla oleva kirjal-linen lähdeaineisto, vanhoja karttoja ja aiemmin tehtyjä inventointeja. Näin saa-daan katsaus olemassa olevista muinais-muistoista ja potentiaalisista inventoi-mattomista kohteista ja kohteista, jotka vaativat lisäselvitystä joko puutteellisten tai vanhentuneitten tietojen perusteella. Kohteet jaotellaan kivikautisiin, rauta-kautisiin ja historiallisen ajan kohteisiin sekä teollisuuskohteisiin ja sotahisto-riallisiin kohteisiin. Myös joitain muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita koh-teita voidaan luetella. Selvityksen tekee Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuu-riympäristöyksikkö.

Kantakaupungin liito-oravaselvitys (kesken)Keväällä 2016 käynnistyneen selvi-tyksen tavoitteena on saada selville ja osoittaa kartalla liito-oravan esiintymi-selle merkittävä elinympäristöverkos-to kantakaupungin alueella. Edelleen työn tavoitteena on turvata liito-oravan elinmahdollisuudet tiivistyvässä kau-pungissa sekä samalla selkeyttää ja ke-ventää liito-oravan huomioon ottamista tarkemmassa maankäytön suunnittelus-sa kun lajin esiintymän kokonaiskuva saadaan selville. Työssä on kartoitettu maastotöinä koko kantakaupungin alue lajin esiintymiselle todennäköisten vi-heralueiden osalta. Elinympäristöver-kosto muodostetaan kevään 2016 sekä aiempien vuosien maastohavaintojen sekä monien muiden lähtötietojen kuten metsäkuviotietojen pohjalta. Verkosto tulee sisältämään liito-oravalle merkit-tävät elinympäristöt ja näiden väliset kulkuyhteydet. Samalla osoitetaan kul-kuyhteyksien katkospaikat ja eri toimen-pitein (kuten pöntötyksin) kehitettävät elinalueet. Yleiskaavan viherverkostoa kehitetään selvitysten tulosten pohjal-ta ehdotusvaiheessa. Selvitys valmistuu syksyllä 2016.

Maankäytöltään muuttuvien aluei-den selvityksetLielahden rannan kehittämisvisio 2014Lielahden rannan kehittämisvisio ha-vainnollistaa Lielahden rannan mah-dollisuuksia uudeksi kaupunginosaksi. Kaupungin tavoitteena on Lielahden aluekeskuksen aseman vahvistaminen. Visiossa alueen kehittämisen lähtökoh-tana on uuden asutuksen lisääminen Lielahti-talon ympäristössä sekä alueen kytkeminen Näsijärven ranta-alueeseen. Raitiotie sekä muut tehokkaat ja laaduk-kaat joukkoliikennepalvelut, myös lähi-juna, ovat keskeinen osa visiotarkastelua ja ne mahdollistavat ranta-alueen moni-puolisen kehittämisen.

Viitesuunnitelma Peltolammin koulun sijoittamisesta 2014Osana Lakalaivan kehittämistä on val-mistunut syksyllä 2013 viitesuunnitel-ma Peltolammin koulun sijoittamisesta kehittyvään Lakalaivaan. Suunnitelma on yksi vaihtoehtoinen havainnollistettu ratkaisumalli alueen kokonaiskehittämi-sestä vastaten samalla kaupungin koulu-verkkosuunnittelussa olevaan ajankoh-taiseen kysymykseen.

Lakalaiva-Rautaharkon alueen maan-käytön rakennetarkastelu 2014Alueiden kehittämisen hallinta on yksi yleiskaavan teemoista. Intensiivistä työ-paikka- ja palvelurakentamista varten Lakalaiva, Rautaharkko ja uuden hen-kilöliikenneaseman seutu tarjoavat pit-källä aikavälillä Tampereen keskustalle laajentumisen alueen. Lakalaivasta on muodostettavissa uusi aluekeskus ke-hittämällä aluetta palveluverkon osana, mutta myös asuinrakentamisella.

Väylien kattamisen selvitys 2014Ajoneuvoliikenteelle varatut alueet pirstovat kaupunkirakennetta ja syn-nyttävät esteitä alueiden välille. Esteet vaikeuttavat palvelujen ja virkistysalu-eiden saavutettavuutta kävellen ja pyö-räillen, mikä osaltaan kasvattaa ajoneu-voliikenteen tarvetta ja määrää. Väylien kattamisen selvityksessä on kartoitettu kantakaupungin alueelta kohteita, joissa yhdyskuntarakenteen ja toimintojen jat-kuvuus ja toisaalta paikan lähtökohdat,

| 107 |


mm. maaston muodot ja rakennettavuus, tukevat erilaisia väylien kattamisen rat-kaisuja.

Ruotula-Niihama-Teiskontie -alueen rakennetarkastelu 2015Suunnittelualue koostuu Teiskontien etelä- ja pohjoispuolesta sekä nykyisin gol kentälle varatusta alueesta. Tarkoi-tuksena on tutkia mallintamalla kau-punkiraitiotien jatkamista Taysiltä itään ja sen sovittamista nykyisiin asuinaluei-siin, golf-kenttään ja mahdollisiin uusiin asuinalueisiin. Työssä on tutkittu kaksi erilaista vaihtoehtoista maankäyttörat-kaisua vaikutusten arviointeineen. Vaih-toehdoista on tutkittu liikennemelun leviäminen Teiskontieltä kartoin. Kau-punkiraitiotiestä on tutkittu vaihtoeh-toisia linjauksia ja yhteyksiä pysäkeille. Täydennysrakentamisen osalta on tut-kittu rakennustapaa ja asukasmitoitusta. Myös pyöräilyn ja jalankulun reitit on alustavasti suunniteltu ja mietitty keino-ja Teiskontien estevaikutuksen vähentä-miseen.

Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennys-rakentamisen ja kannen visiosuunni-telma 2016Teiskontien ja Hervannan valtaväylän eritasoliittymä on yksi keskustan si-sääntuloalueista, jossa väylillä on es-tevaikutusta pyöräilyyn, kävelyyn ja virkistysyhteyksiin nähden. Työssä on visioitu mallintamalla kansiratkaisua ja siihen liittyvää vetovoimaista rakenta-mista lähiympäristöineen sekä alueen läpi johdettavan kaupunkiraitiotien yh-teensovittamista. Visiosuunnitelmasta on arvioitu vaikutukset ja sitä on havain-nollistettu mallintamalla ja perspektii-vikuvin. Kaupunkiraitiotie on linjattu toisessa vaihtoehdossa Raitiotien yleis-suunnitelman tarkistuksen mukaises-ti. Toisessa vaihtoehdossa on vähäisiä linjausmuutoksia. Suunnitelmassa on tutkittu Kaleva - Kauppi viheryhteyden kehittämisajatuksia ja kävely- ja pyöräi-ly-yhteyksiä.

Viinikka-Rautaharkko -alueen raken-ne- ja liikenneverkkotarkastelu 2016Pitkän ajan tavoitteena on, että järjes-telyratapiha siirtyy pois Tampereen keskustasta maakuntakaavassa osoi-

tetulle uudelle alueelle Lempäälän ja Pirkkalan rajalle. Tässä työssä on tut-kittu maankäytön ja liikenneverkon ke-hittämismahdollisuuksia uudistuvilla alueilla kaupunkikeskustan eteläpuoli-sella Viinikka-Rautaharkko –sektorilla pääradan varrella. Rakennetarkastelun ydinalue kytkeytyy pohjoisessa kaupun-kikeskustaan ja on osa keskustan laaje-nemisaluetta. Etelässä Lakalaivan alue on osoitettu sekä maakuntakaavassa että kaupunkiseudun rakennesuunni-telmassa uudeksi aluekeskukseksi. Työn keskeisenä tehtävänä oli näiden paino-pistealueiden ja niiden väliin sijoittuvan kaupunkirakenteen kehittämismahdolli-suuksien ja kytkeytyvyyden tutkiminen osana laajempaa kaupungin eteläsek-toria. Rakennetarkastelussa on laadittu joustava kehyssuunnitelma, joka mah-dollistaa maankäytön ja liikenneverkon kehittämisen vaiheittain, eri osa-aluei-den uusiutumisen myötä.

Sisääntuloväylien liikennejärjestelmäl-linen tarkastelu 2016Selvityksessä on tarkasteltu Tampereen kantakaupungin maantiemäisten sisään-tuloväylien kapasiteetin käyttöastetta nykytilanteessa ja tulevaisuudessa vuo-sina 2025 ja 2040 liikenne-ennusteiden mukaisesti. Tarkempaan tarkasteluun on valittu Sammon valtatie, Messukylän-katu, Lempääläntie, Nokian moottoritie ja Paasikiventie. Näillä väylillä tutkittiin mm. liikenteen siirtymistä kapasiteet-tia rajoittavien toimenpiteiden jälkeen. Monilla väylillä oli ylikapasiteettia ja mahdollisuuksia väyläympäristön kehit-tämiseen. Täydennysrakentamispaineen kohdistuminen sisääntuloväylien var-teen puoltaa väyläympäristöjen kehit-tämistä katumaisiksi, jotta puutteelliset kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuteen sekä yleiseen asumisviihtyisyyteen liittyvät olosuhteet voidaan saattaa laadukkaan kaupunkiympäristön edellyttämälle ta-solle. Ilman muutoksia väyläympäristö-jen luonteeseen ei niiden lähialueiden merkittävä täydentäminen kestävällä tavalla ole mahdollista.

VT9:n rinnakkaisyhteys Hylliniitynkatu - Loukkaankatu 2016Kantakaupungin yleiskaavassa (hyv. 1998) on osoitettu uusi katuyhteys Hyl-

liniitynkadun ja Loukkaankadun välille Veisussa. Väylää ei ole toteutettu. Uusi katuyhteys osoitettiin Nirvan ja Vei-sun alueen kokoojakaduksi yhdistäen Lahdesjärven eritasoliittymän ja Louk-kaankadun. Yhteyden tarpeellisuutta on tutkittu liikenneverkkoanalyysin ja lii-kennemallitarkastelun avulla. Johtopää-töksenä oli, että uusi katuyhteys palvelisi lähinnä Hallilassa ja Veisussa asuvia uu-tena reittinä Lahdesjärven eritasoliitty-män kautta valtatielle 9. Liikenteellinen merkitys osoittautui pieneksi, joten ka-tuyhteystarvetta ei osoiteta kaavaluon-nokseen.

VT9:n rinnakkaisyhteys Juvankatu - Heikkilänkatu 2016Juvankadulla Kaukajärvellä ja Aitolah-dentiellä Koilliskeskuksessa on todettu liikenteen ruuhkautumista, mikä johtaa liikenneturvallisuuden heikkenemiseen. Läpikulkeva liikenne ohjautuu alue- tai paikalliskeskuksen keskeiselle väyläl-le. Ajoneuvoliikenne hankaloittaa kes-kustamaisen, turvallisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomista Kauka-järvelle. Tämän tarkastelun tavoitteena oli tutkia mahdollisen VT9:n rinnakkais-yhteyden sijoittamisen mahdollisuuksia sekä liikenteellisiä vaikutuksia edellä mainittuihin ongelmiin. Tarkastelu si-sältää sijainti- ja geometriatarkastelu-ja ja liikenteellisiä tarkasteluja. Uuden yhteyden sijoittaminen maastoon oli hyvin haastavaa. Liikennemallitarkaste-luissa osoittautui, että jakso jakaantuu kolmeen erilliseen itsenäisesti toimi-vaan yhteysväliin, joiden yhtäaikainen toteuttaminen ei ole tarpeellista. Sekä Juvankadun että Aitolahdentien liiken-nemäärien vähenemiseen uudet väylät vaikuttaisivat selkeästi.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys 2016Liikenne- ja liittymäselvitys (2016), joka liittyy Hiedanrannan kaupunginosan kansainväliseen ideakilpailuun. Hiedan-rannan alueen kehittyessä on selvitetty alueen liittyminen Paasikiventielle (kt 65) sekä Paasikiventien kehittämismah-dollisuudet Vaitinaron risteyskohdas-sa. Vaitinaron kohdalla Paasikiventielle liittyy Porintie (vt 12) sekä Lielahden ja Hiedanrannan alueet.

| 108 |


Laki ja ylemmän tason suunnitelmat ja strategiat• Asuntopoliittinen ohjelma 2030• Ilmastostrategia 2030• Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 1999• Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL) 2016 - 2019• Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus 2040• Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040• TASE 2025 liikennejärjestelmän kehittämisohjelma• Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT)

Tampereen kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmat, kaupungin muut ohjelmat ja suunnitelmat• Elinvoimasuunnitelma ”Rock, rauta ja rakkaus”• Esteettömyysohjelma 2009 - 2016• Hulevesiohjelma 2012• Hyvinvointisuunnitelma• Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma ”Rosoisesti kaunista”• Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007• Luonnonsuojeluohjelma 2012 - 2020• Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 - 2018• Meluselvitys 2012• Organisaation toimintakykysuunnitelma ”Uusi Tampere - yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen”• Pohjavesien suojelusuunnitelma• Pysäköintipolitiikka• Raitiotien yleissuunnitelma• Tampereen kaupunkistrategia 2025 ”Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki”• Vammaispoliittinen ohjelma 2011 - 2016• Ympäristöpolitiikka 2020

Yleiskaava-aineisto• Työohjelma 24.11.2013• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.3.2014, päivitetty 3.8.2016• Yhteenveto vuorovaikutuksesta ja analyyseistä tavoitevaiheessa 2015• Tavoitteet 2015

Yleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset, analyysit ja suunnitelmat• Alustavat liikenneverkon kehittämistavoitteet 2015 • Arkeologisen inventoinnin esiselvitys (kesken)• Asukkaat ja asuminen 2014 • Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella • Kantakaupungin liito-oravaselvitys (kesken)• Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016• Tampereen nykyrakenteen energiatehokkuuden ja ilmastovaikutusten arviointi YKR -vyöhyketyökalulla • Teollisuus- ja työpaikka-alueselvitys 2014 • Viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014 • Väylien kattamisen selvitys 2014 • Yhdyskuntateknisen huollon nykytila 2014 • Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys• Yleiskaavan 1998 ajantasaisuuden arviointi 2014• Maankäytöltään muuttuvien alueiden tarkastelut - Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma - Lakalaiva-Rautaharkon maankäyttötarkastelu - Lielahden rannan kehittämisvisio - Peltolammin koulun sijoittamisen viitesuunnitelma - Ruotula-Niihama-Teiskontie -alueen rakennetarkastelu - Sisääntuloväylien liikennejärjestelmällinen tarkastelu - Viinikka-Rautaharkko -alueen rakenne- ja liikenneverkkotarkastelu - VT9:n rinnakkaisyhteys Hylliniitynkatu - Loukkaankatu - VT9:n rinnakkaisyhteys Juvankatu - Heikkilänkatu

Lähteet

TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Dno TRE:7801/10.02.03/2012 Pvm 14.8.2014 1 (5)

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköposti ja kotisivu PL 487 Frenckellinaukio 2 B [email protected] 33101 TAMPERE III krs. (03) 565 611 www.tampere.fi/

MUISTIO

MRL 66§ VIRANOMAISNEUVOTTELU KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHE

Aika 19.5.2014 klo 9.30-11

Paikka Tampereen kaupunki, Frenckellin aukio 2B, neuvotteluhuone Rotvalli

Läsnäolijat Leena Strandén, Pirkanmaan ELY – keskus, Ympäristö ja luon-nonvarat, Rakennettu ympäristö -yksikkö Jarkko Peurala, Pirkanmaan ELY - keskus, Liikenne

Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY – keskus, Ympäristö Soili Ingelin, Pirkanmaan ELY – keskus, Ympäristö

Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo Miinu Mäkelä, Pirkanmaan maakuntamuseo Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto Tapio Sten, Tampereen Aluepelastuslaitos Matti Jääskeläinen, Pirkkalan kunta Pia Hastio, Tampereen kaupunkiLotta Kauppila, Tampereen kaupunki Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunki

1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Pia Hastio avaa kokouksen kello 9.38 ja toteaa tilaisuuden olevan maan-käyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu yleiskaavatyön aloitusvaiheessa.

Neuvottelun puheenjohtajaksi valitaan kokouksen avaaja ja sihteeriksi Kaisu Kuusela.

2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lotta Kauppila käy läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka on kut-sun yhteydessä toimitettu kutsun saaneille.

LIITE 1Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 19.5.2014



Kantakaupungin yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päi-vätty 26.3.2014. Suunnitelma on ollut nähtävillä 3.4.- 5.5.2014. Nähtävillä olon aikana vastaanotetussa palautteessa esitettiin yhteistyön rakenta-mista asukkaiden ja toimijaryhmien kanssa muun muassa jäteveden puh-distuslaitoksen sijoituspaikan pohtimisessa, pyöräilyn edistämisessä ja viheralueiden merkitysten esiin nostamisessa.

3. Kaavan laadinnan lähtökohdat ja kaavaprosessin tavoitteet

Kantakaupungin alue, jonne yleiskaava laaditaan, kattaa neljänneksen Tampereen kaupungin pinta-alasta. Kaupungin asukkaista 98% sijoittuu tälle alueelle. Pirkanmaan liiton väestöarvion mukaan alueen väestön-kasvu on vuoteen 2040 mennessä 57 000 henkeä.

Viime vuosina yleiskaavatyötä on tehty laatimalla osayleiskaavoja kanta-kaupungin alueelle. Tällä hetkellä vireillä on kaksi osayleiskaavaa: Kes-kustan strateginen osayleiskaava sekä Ojalan osayleiskaava. Ojalan valmistuttua voidaan todeta, että kantakaupungin alueella on kattava yleiskaava. Myös asemakaavatilanne on melko kattava. Rakennetun vyöhykkeen sisään on jäänyt joitain asemakaavoittamattomia alueita, joi-den kaavoituksen hidasteena on muun muassa maanomistus.

Tässä yleiskaavassa on valittu aiempaa strategisempi ote. Kaava laadi-taan koko kantakaupungin alueelle siten, että painopiste on yhdyskunta-rakenteen täydentämisessä ja olevien alueiden uudistamisessa. Päästö-vähennystavoitteet ovat merkittävä teema tässä kaavassa sekä asumisen että liikenteen osalta. Ympäristö ja elämän laatu nousevat myös merkittä-viksi teemoiksi.

Tavoitteenasettelua ja suunnittelutyötä raamittavat Pirkanmaan liitossa käynnissä oleva maakuntakaavatyö sekä Tampereen seudun valmiste-lema seutusuunnitelman päivitys. Tampereen kaupungin sisällä työtä oh-jaavat apulaispormestarin johtama Yleispiirteisen maankäytön ohjaus-ryhmä sekä lautakunnat. Kaavatyö on tarkoitus tehdä tämän valtuuston aikana siten, että kaupunginvaltuusto pääsisi hyväksymään kaavan vuonna 2016.

Kaupunkilaisia pyritään saamaan mukaan valmistelutyöhön monipuoli-sesti. Tavoitteena on, että kaavatyöhön saataisiin mukaan 11 000 kau-punkilaista. Tämä on viisi prosenttia kaupungin väestöstä.

Yleiskaavatyö on aloitettu laajan selvitysaineiston kokoamisella. Selvitys-ten myötä kerätyn tiedon valossa on tarkoitus kartoittaa kantakaupungin täydennys- ja muutospotentiaali. Tavoitteena on myös tuottaa tieto ener-giatehokkaan, tiiviin ja laadukkaan kantakaupungin aikaan saamiseksi.



4. Viranomaistahojen puheenvuorot

Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto

Voimassa olevien maakuntakaavojen kehittämisperiaatemerkinnät osoittavat maakunnan erityisiä strategisia tahtotiloja, kuten esim. Liikenne ja logis-tiikkakaavassa esitetty järjestelyratapihan siirto Viinikasta Lempäälän kunnan alueelle. Ne on huomioitu yleiskaavan lähtökohdissa.

Uuden maakuntakaavan laadinnassa on vireillä myös kantakaupunkiin vai-kuttavia hankkeita, kuten esim. seudullinen liityntäpysäköinnin sijoitus- ja mitoitustarkastelu on tekeillä. Toteutuessaan hanke vaikuttaa suuresti kanta-kaupunkiin, vaikka keskeisimmät liityntäpysäköinnin alueet todennäköisesti sijoittuvatkin kehyskuntiin. Merkittäviä liityntäpysäköintialueita on kuitenkin myös kantakaupungissa. Järjestelyratapihan siirron kustannus-hyötysuhteen kartoittamiseksi voitaisiin tehdä vaikutusten arviointia myös tässä kaavassa. Tutkien erityisesti sitä, mitä järjestelyratapihan alueelle voisi sijoittua.

Leena Strandén, ELY – keskus

Jatkuvasti päivittyvä yleiskaava on hyvä kaavamuoto. Hyvää on myös se, et-tä samaan aikaan käynnissä oleva maakuntakaavatyö voidaan huomioida yleiskaavassa. Täytyy kuitenkin katsoa, ettei yleiskaavan ratkaisuista tule voimassa olevan maakuntakaavan vastaisia mikäli maakuntakaava ei ehdi voimaan tämän yleiskaavan hyväksymiseen mennessä. Osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelmaan voisi lisätä maininnan yleiskaavatyön ja maakuntakaavan valmistelutyön samanaikaisuudesta.

Tässä kaavatyössä käytössä oleva menettely käynnistää yleiskaava laajalla tiedonkeruulla on hyvä. Tärkeäksi teemaksi nousevat maankäytön muutos-alueet. Teollisuusalueiden lisäksi olisi tärkeää tunnistaa myös sanee-rausikään muutaman kymmenen vuoden kuluessa tulevat asuinalueet. Aluei-ta tulee peilata niissä oleviin arvoihin ja pohtia, mitkä alueet sisältävät sellai-sia arvoja, joista ei voida luopua.

Myös kaupungin sisäisten hallintokuntien välinen yhteistyö on uutta. Osallis-tumis- ja arviointisuunnitelmaan voisi selkiyttää muiden hallintokuntien roolia kaavatyössä.

Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo

On tärkeää käynnistää hyvissä ajoin selvitystyö kulttuuriympäristössä olevien arvojen kartoittamiseksi. Arvot on huomioitava muuttuvien alueiden määritte-lyssä. Museo tiedustelee, millä aikataululla kulttuuriympäristöselvitystyö aio-



taan käynnistää ja esittää, että asiasta pidettäisiin Pirkanmaan maakuntamu-seon ja Tampereen kaupungin välinen työneuvottelu. Neuvottelussa sovittai-siin kulttuuriarvojen selvitystyön tarkkuustaso sekä tuotaisiin esiin alueet, joissa selvitystilanne on hyvä. Lisäksi nostettaisiin esiin teemat, joihin selvi-tystyön pitäisi pureutua.

Pirkanmaan liitto ilmoittaa halukkuutensa osallistua palaveriin.

Jarkko Peurala, Pirkanmaan ELY - keskus, Liikenne

Kestävän liikkumisen ja kestävien liikennemuotojen mukaan ottaminen on tärkeä teema kaavassa. Asenneilmaston muuttaminen asukkaissa on tärke-ää (muun muassa sosiaalisen median keinoin) pyöräilyn, kävelyn ja joukko-liikenteen suosimiseen kantakaupungin alueella liikkumisessa.

Matti Jääskeläinen, Pirkkalan kunta

Kaupungin valitsema tarkkuustaso on hyvä. Prosessi näyttää, pysyykö kaava näin yleisellä tasolla vai tehdäänkö joissain kohdissa tarkempia ratkaisuja.

Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjut tulee suunnitella sujuviksi. Ei pidä kuitenkaan unohtaa ajoneuvoliikennettäkään. Palveluverkkoa koske-vassa suunnittelussa voitaisiin tehdä kuntien välistä yhteistyötä. Myös työ-paikka-alueiden profilointi on tärkeää, jotta seudun sisälle ei synny alueiden välistä kilpailua. Erilaisten toimintojen mitoitus ja yhteensovittaminen nouse-vat tärkeiksi kysymyksiksi. Myös väestöpohjan muutos on kaavassa tärkeä teema.

Kaavan aikataulu on erittäin kunnianhimoinen.

Tapio Sten, Tampereen Aluepelastuslaitos

Viinikan järjestelyratapiha rajoittaa kaupungin toimintoja. On hyvä, että pihan siirtoa tutkitaan.

Soili Ingelin, Pirkanmaan ELY - keskus, Ympäristö

Kantakaupungin alueelle on laadittu melko tarkkoja osayleiskaavoja, joiden yhteydessä on tutkittu esimerkiksi luontoarvoja tarkasti. Nämä kaavat kan-nattaisi jättää voimaan uuden kaavan valmistuttua.

Kaavatyön pohjaksi laadittavat viherverkkoselvitykset vievät työtä hyvään suuntaan.



5. Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päättäminen

Sovitaan, että kalenterivuoden kuluessa pidetään työpalaveri.

Pia Hastio päättää kokouksen kello 11.02.

Muistion vakuudeksi

Kaisu Kuusela Projektiarkkitehti

Jakelu

Pirkanmaan ELY - keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Aluepelastuslaitos Kangasalan kunta Lempäälän kunta Pirkkalan kunta Nokian kaupunki Ylöjärven kaupunki Tampereen kaupunki

1

LIITE 2Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet (kartta 3)

Sisällysluettelo

Saatteeksi ............................................................................ 3

Yleiskaavan 2040 määräys ................................................ 4

Määritelmä .......................................................................... 4

Seurattavia ja kehitettäviä teemoja ................................. 6

Aluekorttien kuvaus ............................................................ 9

Aluekortit ........................................................................... 10

Kalkku A1Haukiluoma-Ikuri A2Tesoma-Ristimäki-Rahola-Villilä A3Lamminpää-Tohloppi A4Hyhky-Epilä-Kaarila-Epilänharju A5Lintulampi-Pohtola-Ryydynpohja-Niemi A6Lentävänniemi A7Lielahti-Niemenranta-Hiedanranta A8Ala-Pispala - Ylä-Pispala, Tahmela A9Keskusta A10Rantaperkiö, Härmälä, Härmälänranta A11Lakalaiva-Peltolammi-Multisilta A12Rautaharkko-Koivistonkylä-Korkinmäki A13Viinikka-Nekala A14Hakametsä-Takahuhti-Pappila A15Vuohenoja-Messukylä-Muotiala-Viiala A16Hallila-Lukonmäki A17Vuores A18

Hervanta- Hervantajärvi-Lintuhytti A19Kaukajärvi-Vehmainen A20Annala A21Koilliskeskus- Leinola- Holvasti A22

Atala-Risso A23Kumpula-Tasanne A24Olkahinen A25Ojala-Lamminrahka A26

3

SaatteeksiKantakaupungin yleiskaavan 2040 yhtenä teemana on asumisen ja lähiliikkumisen yhtäaikainen suunnittelu siten, että alueista muo-dostuu sujuvan arjen näkökulmasta toimivia kokonaisuuksia. Tämä on alustava luonnos Kantakaupungin yleiskaavan 2040 liitteek-si, joka selittää ja syventää asumista ohjaavan yleiskaavan kartan määräystä kehitettävistä kaupunkirakenteellisista kokonaisuuk-sista. Kokonaisuudet ja näitä koskeva määräys syntyivät tarpeesta tarkastella kaupunginosia sellaisessa mittakaavassa, jonka kautta niiden maisema- ja kaupunkirakenteelliset sekä toiminnalliset ominaisuudet voitiin ottaa kehittämisen lähtökohdiksi. Tarpeen tällaiselle tarkastelulle aiheutti Kantakaupungin yleiskaavan 2040 Tavoiteraportti, jonka moni asumiseen liittyvä tavoite oli ratkai-stavissa vain kaupunginosien mittakaavassa.

Kahden mittakaavan käyttö asumista ohjaavalla kartalla auttaa jalkauttamaan kantakaupungin tasolla määriteltyjä kehittämisen suuntia: Yleisellä tasolla voidaan nähdä alueiden väliset erot ja määritellä koko kaupunkiin yhteneväinen tavoitetaso. Kau-punkirakenteellisten kokonaisuuksien tasolla on näitä tavoitteita mahdollista muotoilla tilallistettaviksi toimenpiteiksi ja seurata niiden vaikutuksia alueen rakentamiseen ja asukkaisiin. Alueet on muodostettu kaupunkirakenteellisista lähtökohdista. Näin ollen ne eivät kaikkialla ole täysin sisäkkäisiä Tampereen kaupungin palvel-ualueiden kanssa. Palvelut halutaan kuitenkin ottaa alueiden kehit-tämisessä huomioon.

Jokaisesta kaupunkirakenteellisesta kokonaisuudesta on laadittu aluekortti, johon voidaan liittää kaupungin kehitystä, kuten asun-torakentamisen monipuolisuutta, mittaavia teemoja. Esimerkik-si tässä luonnoksessa jokaisesta alueesta on laadittu kartta, joka näyttää alueen täydentymisen viime vuosina sekä tonttivarannon ja asema- ja yleiskaavojen kautta tulevan muutospotentiaalin. Jatkossa alueiden kehitystä voidaan mitata sopivin väliajoin tuot-tamaan tietoa muun muassa kaupunkistrategian laatimiseen.

Tässä vaiheessa aluekorteilla on esillä kustakin alueesta esitettävi-en ja seurattavien asioiden kehikko. Ehdotusvaiheeseen alue-kortteja täydennetään ja laajennetaan yhdessä muun hallinnon kanssa. Aluekorteilla ei ole oikeusvaikutteisuutta ja ne on laadit-tu ensisijaisesti kaavoittajan työvälineeksi alueiden kehityksen seurantaan, asukkaiden kanssa käytävän vuorovaikutuksen viite-kehykseksi ja uusien kehittämistoimien tilallistamiseen. Kortisto voi kehittyä palvelemaan myös muuta hallintoa, etenkin jos alue-iden seurantaan kytketään sosioekonomisia määreitä.

Pia HastioYleiskaavapäällikkö

4

KEHITETTÄVÄ KAUPUNKIRAKENTEELLINEN KOKONAISUUS

Tavoitteellinen fyysisen kaupunkirakenteen kokonaisuus, jonka asettamissa puitteissa parannetaan asumisen lähi-ympäristön viihtyisyyttä sekä alueen sisäisiä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Alueen liikkumisympäristöstä luodaan kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta toimiva ja turvallinen sekä kattava verkosto, joka turvaa lähipalvelujen, jouk-koliikennepysäkkien ja virkistysalueiden hyvän saavutet-tavuuden. Alueen kaupunginosia kehitetään oman identiteettinsä lähtökohdista kaupunkikuvaltaan omaleimaisiksi ja moni-kerroksisiksi. Paikallista asuntotarjontaa monipuolistetaan alueelta puuttuvilla asumisratkaisuilla elinkaariasumisen tukemiseksi. Täydennysrakentaminen sijoitetaan siten, että se eheyttää alueen fyysistä rakennetta eikä aiheuta katkoksia asukkaiden arkiliikkumisen reitteihin. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin.

Merkinnän kuvaus ja suunnitteluohje:Merkinnällä on osoitettu paikkatietopohjaisen naapurus-toanalyysin pohjalta muodostetut tavoitteelliset kaupungin-osakokonaisuudet, jotka rajautuvat selkeisiin fyysisiin ele-mentteihin, kuten viheralueisiin, vesistöihin, liikenneväyliin tai teollisuusympäristöihin. Naapurustoanalyysiä on kuvattu yleiskaavan selostuksen liitteessä n:o xx.

Merkinnän tavoitteena on tukea asumisen lähiympäristöjen laadun jatkuvaa parantamista ja toimia aluerajauksineen ke-hikkona yleiskaavan seurantatoimenpiteille.

Asumista tai sitä palvelevia toimintoja sisältävien asemakaa-vahankkeiden vaikutuksia arvioidaan aina systemaattisesti suhteessa ympäröivään kaupunkirakenteelliseen kokonaisuu-teen.

Asuinalueita uudistettaessa tutkitaan mahdollisuuksia liiken-teen rauhoittamiseen.

Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä arvioidaan julkisten palvelujen nykyinen ja tuleva tarve yhteistyössä maankäytön suunnittelun ja palvelusektorin to-imijoiden kesken. Palvelutarpeen ilmetessä tarpeelliset julkis-ten palvelujen tilavaraukset sisällytetään osaksi hankkeiden tilaohjelmia ja laadittavia asemakaavoja.

Yleiskaavan 2040 määräys

Määritelmä

Yleiskaavan asumisen ja arkiliikkumisen teemakartan pe-rustason muodostavat kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet. Näiden puitteissa asuinalueita voidaan laa-dullistaa pitkällä aikajänteellä. Koska tavoitteiden ja toimen-piteiden laajuus on yleiskaavan mittakaavassa pieni ja kos-ka alueet vaihtelevat ominaisuuksiltaan ja tarpeiltaan hyvin paljon, yleiskaavan kehittämistavoitteet kohdistuvat kullekin alueelle erikseen.

Kokonaisuuksien muodostaminenKantakaupungin asutusrakenteen jäsentämiseksi on tuotettu paikkatietoanalyysin keinoin olemassa olevien naapurusto-jen rajaukset, jotka on muodostettu erikseen kerrostaloval-taisille ja pien- ja rivitalovaltaisille alueille. Naapurustot on saatu aikaan luomalla kunkin asuinrakennuksen ympärille lähiympäristöön kytkeytymistä edustava puskurivyöhyke (60 m) ja yhdistämällä toisiinsa limittyvät puskurit naapu-rustomaisiksi kokonaisuuksiksi.

Tampereella asutettu taajamarakenne on katkonainen ja etenkin etelän suunnan kaupunginosissa hajanainen. Suur-ten teiden ja teollisuusalueiden rajaava vaikutus asuinaluei-den väleissä on huomattava. Myös pinnanmuodoiltaan vaih-televa maasto ja järvet erottavat kaupunginosia toisistaan, vaikka ne kääntyvätkin usein arjen arvoiksi tarjotessaan vir-kistysmahdollisuuksia asukkaille.

Etenkin suurten väylien estevaikutuksen pienentäminen on huomioitu yhtenä kehityskohteena Kantakaupungin yleis-kaavan Alustavissa liikenteellisissä tavoitteissa. Asuinalueita on tarkoituksellisesti ryhmitelty sellaisiksi kokonaisuuksiksi, joiden sisään jää myös suuria väyliä ja joiden sisällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa ja väylien haittavai-kutuksia pitkällä aikajänteellä pienentää.

Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet ovat ta-voitteellisia aluekokonaisuuksia, joiden välisinä rajaavina elementteinä toimivat vesistöt, viheralueet ja maastonmuo-dot sekä liikenne-, teollisuus- ja työpaikka-alueet. Alueet ovat keskenään hyvin erilaisia, sillä ne ovat kokonsa, asukasmää-riensä, alueella olevien palveluiden ja kaupunkirakenteellis-ten sijaintien suhteen kukin omanlaisiaan. Ihanne olisi, että kokonaisuudet rajautuisivat virkistysalueeseen ja olisivat turvallisesti kävellen ja pyörällä kulkien virkistysalueiden äärellä ja koulujen ja päiväkotien suhteen omavaraisia. Myös kaupalliset peruspalvelut olisi hyvä löytää jokaisen alueen sisältä. Koska alueet ovat tavoitteellisia, on niitä mahdollista perustellusta syystä muuttaa.

5

Paikkatietoanalyysin perusteella tunnistetut olemassa olevat asuinnaapurustot.

Fyysisen kaupunkirakenteen analyysin pohjalta muodostetut tavoitteelliset ja kehitettävät aluekokonaisuudet.

6

Tässä vaiheessa kehitettäviä kaupunkirakenteellisia kokonai-suuksia tarkastellaan kaupunkirakenteellisina ja toiminnal-lisina alueina. Mikäli tarkastelumittakaava todetaan toimi-vaksi, voidaan alueiden seurantaan ja kehittämiseen kytkeä myös sosiaalisia ja taloudellisia teemoja. Seuraavilla sivuilla on esitelty tässä vaiheessa alueilta esiin nostettuja teemo-

Seurattavia ja kehitettäviä teemojaja kantakaupungin mittakaavassa, jolloin havainnollistuvat alueiden väliset toiminnalliset ja laadulliset erot.

Aluekorteissa teemoja on tarkennettu niiltä osin, kuin tie-toa on ollut saatavissa. Ehdotusvaiheeseen tätä työtä sekä alueanalyysiä jatketaan.

Rakentamisen lähtökohdat kantakaupungin mittakaavassa

Kuva korttelitehokkuuksista havainnollistaa kantakaupungin rakennetun ympäristön tasalaatuisuuden. Vain Tampereen keskusta ja Hervanta erottuvat selkeästi tiiviinä kaupunginosina.

Korttelitehokkuudet

7

Kuvassa on esitetty voimassa olevien yleiskaavojen ja vireillä olevien sekä ohjelmoitujen asemakaavojen ja tonttivarannon mahdollista-ma lisä asuinkerrosalaan, tilanne 31.12.2015. Lisäksi kuvassa on ympyräkaaviona vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana kaupunginosiin valmistunut rakentaminen. Rakenteilla olevien alueiden lisäksi näkyy kaupungin tahto tukea kehittyviä keskuksia: Tampereen keskustaa, Hervantaa sekä uutena keskuksena Lielahden ja Hiedanrannan aluetta.

Rakentaminen

Toiminnalliset lähtökohdat kantakaupungin mittakaavassa

Kartta toiminnallisista lähtökohdista havainnollistaa kaupunginosien tämän hetkistä omavaraisuutta arjen kannalta keskeisimpien jul-kisten ja yksityisten palveluiden suhteen. Alueiden kytkeytymistä muuhun kaupunkiin havainnollistetaan joukkoliikenteen runkolinjojen ja pyöräverkon keinoin. Molemmista on esitetty sekä nykytila että tavoiteverkko. Alueiden suhdetta viher- ja virkistysalueisiin tarkastellaan järvien ja viheraluejärjestelmän avulla. Jälkimmäinen muodostuu asema- tai yleiskaavoitetuista viheralueista. Palveluista on näytetty nykytila.

8

Aluekorttien kuvaus

Rakennettu ympäristöAlueiden yleiskuvauksessa nostetaan esiin kunkin alueen ominaisuuksia sekä suhdetta muuhun kaupunkiin. Myös yleiskaavan taustaselvityksissä esiin nousseita kehittämistavoitteita esitel-lään lyhyesti. Lisäksi aluekuvausten yh-teydessä käydään läpi alueella oleva ja siellä mahdollistettu sekä suunnitteilla oleva rakentaminen. Asuinalueiden omi-naispiirteiden tunnistamisen ja kehityk-sen seurannan näkökulmasta merkittä-vät tekijät on esitelty tällä sivulla.

IlmastovaikutuksetKantakaupungin yleiskaavatyötä varten on kehitetty yhdessä Eero Paloheimo Ecocity Ltd.:n kanssa paikkatietopoh-jainen ohjelma, jolla kaupungin nykyra-kennetta sekä suunniteltua rakennetta voidaan tarkastella energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Kaupunkirakenteen energiatehokkuu-den edistäminen kytkeytyy Tampereen kaupungin tahtoon vähentää ilmasto-kuormitusta 40 prosentilla vuoden 1990

Toiminnalliset lähtökohdatKartta nykytilanteesta, jossa:

- koulut, päiväkodit- asema- ja yleiskaavoitetut viheralueet - päivittäistavaramyymälät - joukkoliikenteen nykyiset runkolinjat sekä tavoite vuodel-

le 2040- Pyöräverkko, jossa on esitetty nykyiset pyöräilyn laatukäy-

tävät ja pääreitit sekä tavoitepyöräverkko. Pyöräverkkoa täsmennetään ehdotusvaiheeseen.

Rakentamisen ja suunnittelun nykytilaKartta:• Korttelitehokkuudet

• Rakennukset, joista sinisellä vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana valmistuneet, lähde: Facta-kuntarekisteri

• Täydennysrakentamisen potentiaali: - tonttivaranto - asemakaavaohjelman kohteet - vireillä olevien ja vahvistuneiden yleiskaavojen kohteet

Kantakaupungin yleiskaava 2040Aluetta koskevat tavoitteet kantakaupungin yleiskaavassa

Ehdotusvaiheeseen lisätään perustettavat Hyvinvointikeskukset ja Lähitorit Tampereen kaupungin Palvelumallityön mukaisesti, muut yksityiset palvelut, virkistysreitit ja pyöräilyn tavoiteverkko

Taulukossa edellisten lisäksi väestötiedot ikäluokittain; tilanne 31.12.2011, tilanne 31.12.2015 sekä ote viimeisimmästä väestö-suunnitteesta

Alueen nimi ja tunnusAlueen sijainti

tasosta vuotee 2030 mennessä. Tässä katsauksessa on nostettu esiin sellai-sia kaupunginosien tuottamia päästö-jä, joihin voidaan vaikuttaa kaupunki-suunnittelun ja rakentamisen keinoin. Katsauksen lähtöaineistona on käytetty vuonna 2015 valmistunutta raporttia Tampereen nykyrakenteen energiate-hokkuuden ja ilmastovaikutusten arvi-ointi YKR-vyöhyketyökalulla. Raportin analyysit on laadittu vuoden 2011 tieto-jen pohjalta.

LiikenneverkkoLiikenneverkon osalta on esitelty aluei-den nykyinen autoliikenteen verkko, joukkoliikenteen runkolinjasto sekä pyöräilyn pääreitit ja joitakin tärkeim-piä virkistysreittejä. Kuvauksissa arvi-oidaan myös sitä, onko autoliikenteen verkko nykyisin rakenteeltaan ulko- vai sisäsyöttöinen. Ulkosyöttöinen verkko tarkoittaa tässä sitä, että alueen pääväy-lät tai pääkokoojakadut kulkevat alueen reunalla, sisäsyöttöinen vastaavasti sitä,

että pääväylät tai pääkokoojakadut kul-kevat alueen keskellä. Jako ei useinkaan ole erityisen selkeä tai yksikäsitteinen, joten rakenteesta tehdyissä arvioissa voi olla tulkinnanvaraisuutta.

Yleiskaavan yhteydessä on laadit-tu liikennejärjestelmätarkastelu sekä kuvaukset liikennealueista. Kustakin alueesta esitetään sen suhde liikenne-järjestelmään sekä yleiskaavatyön esiin nousseet kehittämistarpeet.

Alustavat Liikenneverkon kehittämista-voitteet Tampereen kantakaupungissa 2014 on laadittu Tampereen kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n yhteistyönä. Liikenteellisten kehittämistavoitteiden avulla kuvataan sitä, millaisia muutoksia kantakaupungin liikenneverkossa halu-taan tehdä ja millaisia vaikutuksia toi-menpiteillä halutaan saavuttaa. Selvityk-sessä on määritelty liikennejärjestelmää koskevat yleistavoitteet ja niitä tukevat osatavoitteet. Selvitys on yksi kantakau-pungin yleiskaavan taustaselvityksistä.

9

AluekortitKalkku A1 ........................................................................... 10

Haukiluoma-Ikuri A2 ........................................................ 12

Tesoma-Ristimäki-Rahola-Villilä A3 .............................. 14

Lamminpää-Tohloppi A4 .................................................. 16

Hyhky-Epilä-Kaarila-Epilänharju A5 .............................. 18

Lintulampi-Pohtola-Ryydynpohja-Niemi A6 ................. 20

Lentävänniemi A7 ............................................................. 22

Lielahti-Niemenranta-Hiedanranta A8 .......................... 24

Ala-Pispala - Ylä-Pispala, Tahmela A9 ........................... 26

Keskusta A10 ..................................................................... 28

Rantaperkiö, Härmälä, Härmälänranta A11 .................. 30

Lakalaiva-Peltolammi-Multisilta A12 ............................ 32

Rautaharkko-Koivistonkylä-Korkinmäki A13 ............... 34

Viinikka-Nekala A14 ......................................................... 36

Hakametsä-Takahuhti-Pappila A15 ............................... 38

Vuohenoja-Messukylä-Muotiala-Viiala A16 ................. 40

Hallila-Lukonmäki A17 ..................................................... 42

Vuores A18 ......................................................................... 44

Hervanta- Hervantajärvi-Lintuhytti A19........................ 46

Kaukajärvi-Vehmainen A20 ............................................. 48

Annala A21 ......................................................................... 50

Koilliskeskus- Leinola- Holvasti A22 .............................. 52

Atala-Risso A23 ................................................................ 54

Kumpula-Tasanne A24 ..................................................... 56

Olkahinen A25 ................................................................... 58

Ojala-Lamminrahka A26 .................................................. 60

10

Rakennettu ympäristöAlueen rakennuskanta on hyvin moni-kerroksista. Vanhin taajamarakenne on 1950-luvulta. Alueella tosin oli raken-tamista jo sotia edeltävällä ajalla. Suuri osa alueen rakennuskannasta on val-mistunut 2000-luvulla. Vaikka alueen yleisilme on pienipiirteinen, on asunto-kannasta 70% kerrostaloissa. Alueella on runsaasti suojeltua ympäristöä, mikä näkyy alueen metsäisenä ilmeenä.

Asukasta kohden kokonaispäästöt ovat alueen itäosien uusissa kaupunginosis-sa pienet. Sen sijaan alueen länsiosien pientaloalueilla lämmityksen tuottamat päästöt ovat korkeat, todennäköisesti kaukolämpöverkon puuttumisen joh-dosta. Henkilöliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat muuhun kantakaupunkiin nähden kohtuulliset. Toisaalta alueen länsiosassa päästöt ovat yli keskitason, vaikka vyöhyke kuuluu joukkoliikenteen laatukäytävään.

Kalkku A1

Kantakaupungin yleiskaava 2040

Alue on osoitettu asumisen alueeksi, tosin alueen halkaisee luonnonsuojelualue, Myllypuron Natura-alue. Samassa kanavassa Natura-alueen kanssa on myös alueellinen pääväylä, Kalkun kehätie. Myös alueen itä-länsisuunnassa läpäisevät Kalkun viertotie ja Kalkunvuorenkatu ovat alueellisia pääväyliä. Alue rajau-tuu idässä ja kaakossa yleiskaavan keskuspuistoverkostoon.

Alueen länsipuolella on yleiskaavassa tunnistettu logististen toimintojen vyöhyke. Idässä alue rajautuu Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykkeeseen.

Alueelle ei ole yleiskaavassa osoitettu tehokasta täydennysrakentamista.

Alueeseen kuuluvat Kalkun ja Kalkunvuoren asuinalueet. Aluetta halkovat pohjois-eteläsuunnassa Kalkun ke-hätie sekä läntinen ohitustie. Lisäksi alueen läpi virtaa samansuuntainen Myllypuro, jonka ympäristö on suojeltu. Alueen itäosassa on kulttuurihistoriallisia arvoja sekä Mustavuoren laskettelukeskus.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Porin rataan - Idässä viheralueeseen - etelässä viheralueeseen sekä Vanhaan Nokiantiehen - lännessä alue rajautuu kaupungin rajaan, jonka takana Nokian puolella on teollisuusalue

LiikenneverkkoLäntiselle suunnittelualueelle kestä-vien kulkutapojen osuus on kaupungin alhaisimpia. Pyöräverkko kytkeytyy kohtalaisen hyvin asuinalueisiin, mutta Kalkku on etäällä ja haastavien pyöräi-ly-yhteyksien päässä kaupungin kes-kuksista. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet tulee rakentaa jatkuviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi. Pyöräilylle on järjestettä-vä läntiseltä alueelta nopeat ja sujuvat yhteydet keskustan suuntaan.

Autoliikenteen verkko on Kalkussa pää-osin sisäsyöttöinen. Alueen länsiosan, ”vanhan” Kalkun ja itäosan Kalkunvuo-ren erottaa toisistaan pohjois-eteläsuun-tainen pääkokoojakatu Kalkun kehätie. Länsiosan läpi kulkee pääkokoojakatu Kalkun viertotie, joka jatkuu Nokialle, itäosan läpi puolestaan pääkokoojakatu Kalkunvuorenkatu. Tampereen länti-nen kehätie (VT3) halkoo vielä erikseen Kalkun länsiosan kaakkois-luoteissuun-

taisesti, mutta Kalkusta ei ole välitön-tä yhteyttä kehätielle, vaan lähimpään VT3:n liittymään on Kalkusta lyhim-milläänkin noin 2 kilometrin ajomatka. Pääkokoojakaduista Nokiantie sijaitsee noin 200 metriä alueen eteläpuolella. Joukkoliikenteen runkolinjasto ei ulotu Kalkun alueelle, lähin runkolinja kulkee Tesomankatua pitkin. Pyöräilyn pää-väyläverkkoon kuuluvat Kalkun alueella Kalkun kehätie sekä Kalkunvuorenkatu. Alueen eteläpuolella Nokiantien varres-sa sijaitsee Nokian suunnan pyöräilyn laatukäytävä.

11

Alueella olevan rakennuskannan kerrosala on hieman yli 163 000k-m2. Tästä valtaosa on asumista. Alueella oli vuoden 2015 lopulla vain yksi pientalotontti. Saman vuoden lopulla alueella ei ollut vireillä olevia asuntorakentamisen hankkeita. Kuvassa on sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu ra-kentaminen.

Alueella on peruspalvelut. Kävelyn ja pyöräilyn yhteys lähimpään aluekeskukseen on Kalkunvuoren-kadun ja virkistysyhteyden varassa. Aluetta halkoo Myllypuro, joka on Natura-aluetta.

Rakentamisen ja suunnittelun nykytila

Toiminnalliset lähtökohdat

12

Rakennettu ympäristöAlueella on monipuolinen, jälleenraken-nuskaudelta lähtien valmistunut raken-nuskanta. Alue koostuu pääosin asunto-rakennuksista. Puolet alueella olevista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa, jois-ta valtaosa on rakentunut 1960- ja 1980-lukujen välisenä aikana. Suurin kerrostalorakentamisen kokonaisuus sijoittuu Ikurin itäosaan Tesomajärven rannalle.

Alueen itäosien pientalovaltaisissa kau-punginosissa on kantakaupungin viite-kehyksessä runsaat asuinrakennusten lämmityksestä sekä liikenteestä johtuvat päästöt. Alueella kaukolämpöverkko kat-taa vain kerrostaloja työpaikka-alueet eikä se kuulu joukkoliikenteen runkolin-jojen vaikutuspiiriin. Myös pyörämatkat kaupungin keskuksiin ovat pitkät. Kor-jauksen ja kunnossapidon päästöt ovat erityisesti kerrostaloalueilla korkeat. Korjausrakentamisen myötä tilanne kor-jaantunee.

Haukiluoma-Ikuri A2


Alue on kokonaisuudessaan asumisen aluetta, jota halkoo itä-länsisuunnassa keskuspuistoverkosto. Alueen länsiosa kytkeytyy joukkoliikenteen tavoiterunkolinjastoon. Idässä alue rajautuu keskuspuistover-kostoon ja lännessä luonnonsuojelualueeseen, Myllypuron Natura-alueeseen.

Pyöräilyn tavoiteverkko halkoo aluetta itä-länsisuuntaisesti Myllypuronkadulla ja Tesomankadulla.

Alueelle ei ole osoitettu Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 tehokasta täydennysrakentamista.

Aluekokonaisuuteen kuuluvat Haukiluoman ja Ikurin kaupunginosat sekä Länsi-Tesoman kerrostalokorttelit Vi-rontörmänkadun varressa. Aluetta halkoo itä-länsisuunnassa Myllypuronkatu, joka erottaa Ikurin ja Haukiluoman toisistaan.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Ylöjärven vastaiseen kuntarajaan- idässä Tesomajärveen kytkeytyviin keskeisiin virkistysalueisiin,- etelässä Tesomankatuun- lännessä Myllypuron luonnonsuojelualueeseen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Ikurissa ja Haukiluomassa pääosin ulkosyöttöinen. Alueen pääväylä on itä-länsisuuntai-nen Myllypuronkatu, johon Haukiluoma kytkeytyy etelästä ja Ikuri pohjoisesta. Aluetta rajaavat myös pääkokoojakadut Tesomankatu etelästä ja Teollisuustie lännestä. Paikalliskokoojakatuja ovat lisäksi Ikurintie ja Virontörmänkatu – Kauppamiehenkatu – Karjakontie – Heinämiehentie –reitti. Jälkimmäinen näistä on myös osa joukkoliikenteen runkolinjastoa ja Teollisuustietä lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut väylät kuuluvat pyöräilyn pääväyläverkkoon. Virkistyspyöräilylle on esitetty nykyisiä Tesomanpolkua ja Haukiluomanpolkua mukaileva yhteys, johon liittyy myös yh-teystarve Karjakontien itäpään kohdalla. Yleiskaavassa on myös esitetty edellisen, vuoden 1998 yleiskaavan mukainen Iku-rintien pohjoinen jatke Ylöjärven rajalle asti. Aluetta lähimpänä sijaitseva seu-

dullinen pääväylä on Tampereen länti-nen kehätie (VT3), joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä alueen länsireunasta.

Yleiskaavan alustavien liikennetavoit-teiden mukaan läntisellä suunnitte-lualueella kestävien kulkutapojen osuus on kaupungin alhaisimpia. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet tulee rakentaa jat-kuviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi. Pyöräilylle on järjestettävä läntiseltä alueelta nopeat ja sujuvat yhteydet alue-keskuksiin sekä keskustan suuntaan. Erityisesti Länsi-Tampereella radan var-ressa olevasta nopean pyöräilyn väylästä hyödyttäisiin paljon.

13

Alueella on yli 300 000 k-m2 rakentamista. Tästä asuntorakentamisen osuus on 95 prosenttia. Hauki-luoman ja Ikurin alueella oli vuoden 2015 lopulla tonttivarantoa yli 22 000 k-m2 asuntorakentamista varten. Pääosa tonttivarannosta on pientaloja, mutta valtaosa kerrosalasta alueella olevissa kerros- ja rivitalotonteissa. Alueella oli kaksi vireillä olevaa asemakaavaa, jotka pohjautuvat alueelle aiemmin tehtyyn Ehyt-suunnitelmaan. Asemakaavojen tuottama lisä alueen asuntokerrosalaan on yli 20 000 k-m2. Sinisellä on osoitettu vuosien 2012 ja 2015 aikana toteutunut rakentaminen.

Alueella on peruspalvelut. Etäisyys lähimpään aluekeskukseen, Tesomaan, on 1-3 kilometriä. Alue rajautuu viheralueisiin itä- ja länsilaidalla. Itäinen viheralue on myös Natura-aluetta.



14

Rakennettu ympäristöAluekokonaisuuteen on koottu tällä het-kellä varsin erillisiä naapurustoja, jotka leikkautuvat irti toisistaan erilaisten liikennealueiden tuottaman estevaiku-tuksen tai pinnanmuotojen vaihtelujen johdosta. Alueet kuitenkin hyötyisivät nykyistä vahvemmasta keskinäisestä kytkeytymisestä, sillä alueen pohjois-osassa on kehitettävä aluekeskus ja eteläosassa Pyhäjärven ranta, jossa on runsaasti kehittämismahdollisuuksia. Alueella on vaihtelevaa asuntokantaa sekä teollisuus-, opetus-, myymälä- ja urheilurakennuksia ja jopa merkittä-vä osaamiskeskus, Mediapolis. Alueen asuntokannasta 71 prosenttia on kerros-taloissa.

Alue kuuluu lähes kokonaan kaukoläm-pöverkon vaikutuspiiriin, mikä näkyy lämmityksen aiheuttamien päästöjen pienuutena. Toisaalta alueella on run-saasti 1960- ja 1970-luvuilla valmistu-neita kerrostaloja, joiden korjauksesta aiheutuvat päästöt ovat merkittävät.

Tesoma-Ristimäki-Rahola-Villilä A3


Tesoma on yksi Tampereen aluekeskuksista. Keskustamainen vyöhyke jatkuu Tesomalta kohti Hiedan-rantaa. Tavoitteena on kehittää näiden kahden yhteyttä tulevina vuosina. Tesomalle on osoitettu lähiju-napysäkki sekä joukkoliikenteen vaihtopysäkki ja yleiskaavassa varaudutaan alueen tiivistämiseen, mikäli lähijunaliikenne käynnistyy.

Alueen pohjoisosat kuuluvat laajasti keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykkeeseen. Alueen länsi-osassa on lisäksi kehitettävä innovaatioympäristö, Mediapolis, joka nähdään yhtä merkittävänä elinkeino-kohteena kuin Tays, Tampereen yliopisto ja TTY.

Tesomankatu on kaavassa osoitettu joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi. Alue rajautuu koillisessa, poh-joisessa ja lännessä yleiskaavan keskuspuistoverkostoon ja etelässä Pyhäjärveen, jonka ranta on osoitet-tu osaksi keskuspuistoverkostoa. Tesoman valtatien ja Nokian moottoritien risteys on osoitettu kehitet-täväksi liittymäksi. Tämä ennakoi tarvetta kehittää Tesoman ja Pyhäjärven rannan välistä yhteyttä, jotta Raholan jäteveden puhdistamon alue voidaan ottaa aktiivisen maankäytön piiriin. Pyöräilyn tavoiteverkko leikkaa aluetta sekä pohjois-etelä- että itä-länsisuuntaisesti.

Alue kuuluu yleiskaavan tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeeseen. Tavoitteena on uudisraken-tamisen kautta kuroa aluetta kohti Pyhäjärveä ja Hiedanrantaa sekä tukea tehokasta joukkoliikennettä ja aluekeskusta. Nokian moottoritien estevaikutusta asukkaiden liikkumiseen alueen sisällä tulisi pienentää.

Alueeseen kuuluvat Tesoman, Ristimäen, Villilän ja Raholan kaupunginosat. Alueeseen lukeutuvat Mediapoliksen ympäristö ja Porin radan varressa olevat teollisuuskiinteistöt. Tesoma on yksi Tampereen aluekeskuksista. Aluet-ta halkoo pohjois-eteläsuunnassa Tesoman valtatie. Itä-länsisuunnassa aluetta halkovat Nokian moottoritie, No-kiantie ja Porin rata. Alueella on vanhoja soranottoalueita sekä paikoitellen voimakasta pinnanmuotojen vaihtelua.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Tesoma- ja Tohloppijärvien väliseen virkistysalueeseen- idässä Tohlopinrantaan ja Tesoman valtatiehen- etelässä Pyhäjärven rantaan- lännessä Mustavuoden ja Tesomajärven yhdistävään virkistysalueeseen

Korjausrakentamisella ja alueiden halli-tulla tiivistämisellä voidaan päästöihin vaikuttaa pienentävästi. Henkilöliiken-teen päästöt ovat alueella pääosin pienet lukuun ottamatta Ranta-Villilää, jossa päästöt ovat merkittävät. Alueen kytkey-tymistä joukkoliikenteen vaikutuspiiriin tulisi kehittää.

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Tesomalla, Ristimäellä, Raholassa ja Villilässä pää-osin ulkosyöttöinen. Liikenneverkolli-sesti nämä neljä aluetta ovat kuitenkin paljolti toisistaan erilliset johtuen Po-rin radan ja valtatien 12 aiheuttamista estevaikutuksista: autoliikenne pääsee Porin radan ali vain Tesoman valtatietä pitkin (ylityskohtia ei ole) ja VT12:n yli Tesoman valtatietä ja ali Ratakistonka-tua pitkin. Valtatie 12 on samalla alueen lähin seudullinen pääväylä ja sille on ajo-yhteys aivan alueen kaakkoisreunasta. Alueellisia pääväyliä alueella ei ole, mut-

ta alueen läpäisevät pääkokoojakadut Tesoman valtatie, Nokiantie ja Tesoman-katu. Raholassa sijaitsee paikalliskokoo-jakatu Vanha kirkkotie. Joukkoliikenteen runkolinjat kulkevat Nokiantietä sekä Tesomankatua ja Kohmankatua pitkin. Pyöräilyn pääväyläverkkoon kuuluvat näiden kolmen lisäksi Tesoman valtatie. Virkistyspyöräilylle on esitetty reitti Ra-holan jätevedenpuhdistamolta VT12:n eteläpuolitse Ratakistonkadulle, josta edelleen Tykkitienkadun koillispuolelle ja Kalkunvuoren suuntaan.

Läntisellä suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus on kaupungin alhai-simpia. Tesoman, Ristimäen, Raholan ja Villilän aluetta pyöräverkko ei sido yhte-näiseksi kokonaisuudeksi. Suurten väyli-en ja pinnanmuotojen vaihtelujen tuot-tama estevaikutus kävelylle ja pyöräilylle on selkeä. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet tulee rakentaa jatkuviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi. Pyöräilylle on järjestettä-vä läntiseltä alueelta nopeat ja sujuvat yhteydet keskustan suuntaan.

15

Alueen rakennuskannassa on kerrosalaa yli 500 000 k-m2. Rakennuksista 71 prosenttia on asumista. Vuoden 2015 lopulla alueella oli tonttivarantoa yli 25 000 k-m2 asuntorakentamista varten. Alueella on vireillä asemakaavoja, joiden kautta asun-torakentamiseen osoitettu kerrosala kasvaa yli 12 000 k-m2. Alueen länsipuolella, Tohlopinrannassa, on vireillä asemakaava-hanke, jossa tutkitaan teollisuustontin muuttamista asuntorakentamiseen. Alueelle voidaan sijoittaa noin 40 000 k-m2 asun-torakentamista. Lisääksi alueella on runsaasti asemakaavoitettavaa EHYT-varantoa. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 varaudutaan lähijunaseisakkeen sijoittamiseen alueelle, jolloin tullee ajankohtaiseksi maankäytön tehostaminen seisakkeen lähialueilla. Samassa kaavassa tutkitaan myös Raholan jäteveden puhdistamon uusi maankäyttö. Kuvaan on osoitettu sinisel-lä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alueen pohjoisosassa on yksi Tampereen aluekeskuksista, Tesoma. Tämä ei kuitenkaan näy joukkoliikenne- tai pyöräreittien suuntautumisessa, sillä näissä korostuu itä-länsisuuntaisuus. Pinnanmuotojen vaihtelulla voi olla osuutta tähän. Kuitenkin alueen pohjois-eteläsuuntaisia yhteyksiä tulisi kehittää, koska nykyisellään itä-länsisuuntaiset liikenneväylät leikkaavat asui-nalueita irti toisistaan ja ympäröivistä virkistysalueista.



16

Rakennettu ympäristöAlueen vanhin rakennuskanta Lammin-päässä ajoittuu 1900-luvun alkuvuo-sikymmeniin. Tohloppi on rakentunut 1960-luvulta lähtien. Molemmat alueet ovat täydentyneet eri aikoina aina viime vuosiin saakka. Alue muodostuu pääosin pientaloista. Alueen asunnoista kerros-taloissa on 38 prosenttia.

Lamminpään alueella lämmittämisestä johtuvat päästöt ovat korkeat, sillä kau-kolämpöverkko ei ylety pientaloalueelle. Sen sijaan Tohlopissa kaukolämpöver-kon vaikutus lämmityksen aiheuttamiin päästöihin on selkeä. Korjauksen ja kun-nossapidon päästöt ovat alueen lounais-osan kerrostaloalueilla muiden kaupun-gin kerrostaloalueiden tapaan korkeat. Korjausrakentamisen myötä tilanne korjaantunee. Erityisesti Lamminpäässä henkilöliikenteen aiheuttamat päästöt ovat korkeat. Tilannetta voi helpottaa tulevina vuosina kaavailtu joukkoliiken-teen palvelutason nosto Myllypuronka-dulla. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kaupunginosan sisällä sekä yhteyksiä Länsi-Tampereen keskuksiin tulisi kui-tenkin kehittää.

Lamminpää-Tohloppi A4


Alue on kokonaisuudessaan asumisen aluetta. Sitä halkoo alueellinen pääväylä, Myllypuronkatu, jota pitkin on linjattu myös pyöräilyn tavoiteverkko sekä joukkoliikenteen runkolinjasto alueen kautta Tesomalle.

Tesoman valtatien yhteyteen on yleiskaavassa osoitettu tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke.

Aluekokonaisuuteen kuuluvat Lamminpään ja Tohlopin kaupunginosat. Aluetta halkoo itä-länsisuunnassa Myl-lypuronkatu, joka erottaa Lamminpään ja Tohlopin kaupunginosat toisistaan. Osin alueen sisään jää Tesoman valtatie, jonka länsipuolelle valmistellaan asemakaavaa.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Ylöjärven vastaiseen kuntarajaan ja Lamminpään hautausmaahan- idässä kantatie 65:n alueeseen- etelässä ja lännessä Tesoma- ja Tohloppijärveen, joiden ympärille kytkeytyvät Länsi-Tampereen keskeiset virkistysalueet

LiikenneverkkoLäntisellä suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus on kaupungin alhai-simpia.

Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet tulee rakentaa jatkuviksi, turvallisiksi ja es-teettömiksi. Pyöräilylle on järjestettävä läntiseltä alueelta nopeat ja sujuvat yh-teydet keskustan suuntaan.

Autoliikenteen verkko on Lamminpääs-sä ja Tohlopissa pääosin sisäsyöttöinen, sillä useimmille tonttikaduille on yhteys vain alueiden sisältä. Alueen pääväylä on itä-länsisuuntainen Myllypuronka-tu, johon Tohloppi kytkeytyy etelästä ja Lamminpää pohjoisesta. Lamminpään itäosaa halkoo pohjois-eteläsuuntainen Ylöjärventie, joka on myös alueellinen pääväylä. Lisäksi aivan alueen länsiosis-sa sijaitsee pääkokoojakatu Tesoman valtatie. Kaikki edellä mainitut väylät kuuluvat myös pyöräilyn pääreitistöön. Myllypuronkatu ja Tesoman valtatie ovat lisäksi osa joukkoliikenteen runko-linjastoa. Idässä alue rajautuu seudulli-seen pääväylään Paasikiventiehen, joka on samalla aluetta lähimpänä sijaitseva

seudullinen pääväylä. Paikalliskokoo-jakatuja alueella ovat Tohlopinkatu, Pänninsaarenkatu – Saarikorventie – Rauhantie –reitti ja Vuorentaustantie. Virkistyspyöräilylle on esitetty yhteys Tohloppijärveltä mm. Tohlopinkadun ja Rauhantien kautta Ylöjärven rajalle Hor-haan.

17

Alueella on rakennuskantaa lähes 275 000k-m2. Tästä 90 prosenttia on asuinrakennuksissa. Alueella oli vuoden 2015 lopulla tonttivarantoa hieman yli 5000 k-m2.Valtaosa varannosta oli pientalotonteis-sa. Alueen itäosaan on ohjelmoitu asemakaavan muutos, jossa teollisuusalue muutetaan tehokkaan asuntorakentamisen alueeksi. Alueen luoteisosaa suunnitellaan Ehyt-suunnitelman pohjalta. Asema-kaavamuutosten myötä asuinkerrosalan määrä kasvaa lähes 78 000 k-m2. Sinisellä on kuvaan osoitet-tu vuosien 2012 ja 2015 aikana valmistunut rakentaminen.

Alueella on peruspalvelut. Etäisyys lähimpään aluekeskukseen, Tesomaan, on 1-2,4 kilometriä. Lam-mimpäästä on myös kohtalaisen lyhyt matka Lielahden aluekeskukseen. Alueen halki on kaavailtu joukkolikenteen runkolinjaa vuodelle 2040. Samaa väylää pitkin on osoitettu myös pyöräverkon osa.



18

Rakennettu ympäristöAlueella on monipuolinen rakennuskan-ta. Alueen perusrakenne on muotoutu-nut jo sotia edeltävällä ajalla, jolta ajalta on peräisin myös alkuperäinen raken-nuskanta. Aluetta on täydennysraken-nettu eri aikoina. Kerrostaloasuntojen osuus on 63 prosenttia.

Puisto-Kaarilassa, joka ei kuulu kauko-lämmön piiriin, on muuta kaupungi-nosaa korkeampi lämmityksestä aiheu-tuva päästötaso. Korjauksesta aiheutuvat päästöt ovat 1960-luvulla valmistuneis-sa kerrostaloissa korkeat. Henkilöliiken-teen päästöt ovat alueella pienet lukuun ottamatta Ranta-Kaarilaa, jossa ne ovat sijaintiin nähden huomattavan suuret. Pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen alueen sisällä sekä pyöräilyn liityntä-pysäköinnin mahdollistaminen voivat vaikuttaa Ranta-Kaarilan henkilöliiken-nepäästöihin pienentävästi.

Hyhky-Epilä-Kaarila-Epilänharju A5


Alue on pääosin osoitettu asumisen alueeksi, tosin alueen keskellä on laaja keskuspuistoverkoston osa. Alueen pohjoisosassa on yleiskaavan keskusta-aluetta, jonne tulevalla täydennysrakentamisella pyritään kehittämään Tesoman ja Hiedanrannan välistä yhteyttä. Alueen pohjoispuolelle Hiedanrannan edustalle on osoitettu uusi eritasoliittymä sekä lähijunapysäkki.

Nokian moottorie on osoitettu tutkittavaksi väyläksi. Pispalan valtatie on joukkoliikennepainotteinen katu. Saman tien yhteyteen asettuu myös yleiskaavan Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhyke sekä vä-hittäiskaupan vyöhyke. Pyhäjärven rantaan on osoitettu virkistys- ja vapaa-ajanpyöräilyn reitti.

Pispalan valtatien tuntumaan on yleiskaavassa osoitettu Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke.

Nokian moottoritien aiheuttamaan estevaikutusta alueen sisäiselle liikkumiselle tulisi pienentää.

Aluekokonaisuuteen kuuluvat Hyhkyn, Epilän, Kaarilan ja Epilänharjun kaupunginosat. Aluetta halkovat Nokian moottoritie ja Porin rata. Alueen sisään jää Vaakkolammin virkistys- ja luonnonsuojelualue.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Epilänharjuun ja päärataan- idässä alue rajautuu uittotunneliin - etelässä alue rajautuu Pyhäjärveen - lännessä alue rajautuu Tesoman valtatiehen ja Tohloppijärveen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Hyhkyn, Epi-län, Kaarilan ja Epilänharjun alueilla pääosin sisäsyöttöinen. Alueella sijaitsee yksi alueellinen pääväylä, jonka muo-dostavat Epilänkatu ja Pispalan valta-tien Vaitinaron länsipuolinen osuus. Pääkokoojakatuja alueella ovat Nokian-tie sekä Pispalan valtatien Vaitinaron itäpuolinen osuus. Lisäksi Peurankatu, Mattilankatu, Simolankatu ja Kaarilan-katu muodostavat yhdessä paikallisen kokoojakadun. Alueen läpi kulkee myös seudullinen pääväylä, valtatie 12, jolle on ajoyhteydet Vaitinarossa sekä alueen lounaisreunalla. Myös Paasikiventien seudullinen pääväylä sivuaa aluetta pohjoisessa. Alueen joukkoliikenteen runkolinjat kulkevat lännestä katsoen joko Tohlopinranta – Epilänkatu –reit-tiä tai Nokiantietä Pispalan valtatielle ja edelleen Pispalan kautta keskustaan.

Runkolinjojen reitit ovat samalla myös pyöräilyn pääreitit. Virkistyspyöräilylle on lisäksi esitetty reittejä tai reittiyhte-ystarpeita Simolankadulta Villilänkadul-le länteen, Suurmäenkadulle luoteeseen ja Uittotunnelin eteläpäähän itään.

Ranta-Kaarilassa pyöräilyn olosuhteita tulisi kehittää pyöräilyn houkuttavuu-den kasvattamiseksi. Nokian moottoritie tuottaa merkittävän esteen alueen sisäi-selle kytkeytymiselle. Kävelyn ja pyöräi-lyn yhteydet tulee rakentaa jatkuviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi. Pyöräilylle tulisi järjestää läntiseltä alueelta nopeat ja sujuvat yhteydet keskustan suuntaan.

19

Alueen rakennuskannassa on kerrosalaa 442 000 k-m2. Tästä 90 prosenttia on asumiseen osoitettua rakentamista. Alueen tont-tivarannossa oli vuoden 2015 lopulla muutama pientalotontti, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli vajaa 1500 k-m2. Alueella on vireillä asemaakaavahankkeita, joiden tuottama lisä asumiselle osoitettuun kerrosalavarantoon on hieman yli 10 000 k-m2. Sinisellä on kuvaan osoitettu vuosien 2012 ja 2015 aikana toteutunut rakentaminen.

Alueen palvelut painottuvat Pispalan valtatien sekä Nokiantien varsille. Aluetta halkova Nokian moottoritie toimii todellisena esteenä alueen sisäiselle liikkumiselle. Alueen virkistysyhteyksissä on kuitenkin kehittämispotentiaalia sekä luoteen että idän ja lännen suuntiin. Alue sijaitsee läntisten aluekeskusten, Tesoman ja Lielahden välissä. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 pyritään edistämään yhteyksiä erityisesti Lielahden suuntaan.



20

Rakennettu ympäristöAlueen rakennuskanta on valmistunut hyvin eri aikoina. Alueen rakenne ja rakennetun ympäristön peruspiirteet ovat sotia edeltävältä ajalta. Alue on laa-jentunut ja tiivistynyt aivan viime vuo-siin saakka. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta on 43 prosenttia.Lämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat alueella kantakaupungin viitekehykseen nähden keskimääräistä pienemmät lu-kuun ottamatta Niemen pientaloaluetta, jossa ne ovat keskimääräiset. Alueella on hajanaisia kerrostalokohteita, joiden korjauksen ja kunnossapidon aiheutta-mat päästöt ovat huomattavat erityisesti ennen 1980-lukua valmistuneissa koh-teissa. Aluekokonaisuus kuuluu harvan tai kohtalaisen joukkoliikenteen palvelu-tason vyöhykkeeseen. Henkilöliikenteen aiheuttamat päästöt asukasta kohden ovat lähes koko kaupunginosassa kor-keat. Raitiotien myötä liikennepäästöt voivat pienetä etenkin jos samalla kehi-tetään alueen sisäisiä olosuhteita pyöräi-lyyn sekä pyöräilyn liityntäpysäköintiä.

Lintulampi-Pohtola-Ryydynpohja-Niemi A6


Yleiskaavassa alue on Asumisen aluetta. Alueen halki on osoitettu Keskuspuistoverkoston yhteys. Alueen eteläosassa on yleiskaavan keskustaa. Heti alueen eteläpuolella on Lielahden aluekeskus.

Etelässä alue rajautuu alueelliseen pääväylään, jonka yhteydessä on joukkoliikenteen runkolinja. Alue kuu-luu osittain yleiskaavan Mahdollisuuksien vyöhykkeeseen, joka mukailee raitiotien linjausta. Saman vyö-hykkeen kanssa päällekkäin on yleiskaavassa osoitettu Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke alueen etelälaidalle.

Alueeseen kuuluvat Ryydynpohjan, Pohtolan, Lintulammen ja Niemen kaupunginosat. Alueella on pitkiä paikallis-kokoojakatuja, kuten Possilankatu, vähäniemenkatu ja Pohtolankatu. Alue rajautuu Lielahdenkatuun.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Näsijärveen - idässä Niemenpuistoon - etelässä Lielahdenkatuun- lännessä Lielahden aluekeskukseen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkon rakenteessa on Lintulammen, Ryydynpohjan, Pohtolan ja Niemen alueilla sekä sisäsyöttöisen että ulkosyöttöisen verkon piirteitä. Aluetta etelästä rajaavalta Lielahden-kadulta on muutamia liittymiä alueen tonttikaduille. Alueen kokoojakadut kul-kevat kuitenkin rakennettujen alueiden keskellä eivätkä niiden reunalla, vaikka erityisesti Teivaalantien, Pohtolanka-dun ja Lielahdenkadun rajaaman alueen tonttikaduista suurimmalle osalle pää-seekin suoraan jonkin näistä kolmesta väylästä kautta. Lielahdenkatu on Pohto-lankadulta länteen alueellinen pääväylä ja itään pääkokoojakatu. Alueen toinen pääkokoojakatu on Turvesuonkatu. Paikallisia kokoojakatuja ovat Myllypu-ronkatu (Turvesuonkadulta koilliseen), Teivaalantie, Possilankatu, Itämäenkatu, Pohtolankatu ja Vähäniemenkatu. Jouk-koliikenteen runkolinja kulkee alueen sivuitse Lielahdenkatua pitkin, mutta ai-nakin vielä talvella 2016-2017 osa run-kolinjan vuoroista liikennöidään Pohto-

lankadun ja Vähäniemenkadun kautta. Pyöräilyn pääreittejä alueella ovat Lie-lahdenkatu, Teivaalantie, Myllypuronka-tu sekä Pohtolankatu.

Läntiselle suunnittelualueelle kestävien kulkutapojen osuus on kaupungin alhai-simpia. Hiedanrannan ja Niemenrannan kaupunginosien rakentuminen sekä Li-elahden aluekeskuksen uudistuminen raitiotiehen tukeutuen parantavat edel-lytyksiä kestävien kulkumuotojen osuu-den kasvulle.

Alueella tulee kehittää kävelyn ja pyö-räilyn jatkuvia, turvallisia ja esteettömiä yhteyksiä sekä pyöräilyn liityntäpysä-köintiä.

21

Alueen rakennuskannassa on kerrosalaa vajaa 400 000 k-m2, josta asumisen osuus on 78 prosenttia. Alueella on pääosin pientalotonteista muodostuvaa varantoa. Varannon yhteenlaskettu kerrosala on noin 6500 k-m2. Alueella on vireillä viisi ase-makaavamuutosta, joissa tutkitaan asumisen täydennysrakentamista eri typologioilla. Lielahden aluekeskuksen tuntumassa tutkitaan kerrostalorakentamista, Pohtolassa ja Ryydynpohjassa pientalorakentamista. Sinisellä on kuvaan osoitettu vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alueella on vain vähän palveluja ja ne painottuvat eteläosaan, jossa sijaitsee Lielahden aluekeskus. Lielahdenkadun luonne muuttuu jatkossa merkittävästi raitiotieyhteyden ja kautta. Turvallisia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä alueelta Lielahdenkadul-le tulisi jatkossa kehittää. Alueen länsiosaan on kaavailtu joukkoliikenteen runkolinjat Ylöjärven ja Tesoman suuntiin vuodelle 2040. Alueella on vähän virkistysaluetta, mutta alue rajautuu laajasti Näsijärveen.



22

Rakennettu ympäristöAlueen rakennuskannasta 76 prosenttia on kerrostaloissa.

Lämmityksestä aiheutuvat ilmastopääs-töt ovat alueella kantakaupungin kes-kiarvoa pienemmät. Lentävänniemen kerrostaloalueen osalta korjauksen ja kunnossapidon päästöt ovat huomatta-vat. Alue kuuluu kohtalaisen tai harvan joukkoliikenteen palvelun piiriin. Hen-kilöliikenteen päästöt Henkilöliiken-teen päästöt erityisesti alueen itäosan pientaloalueilla ovat korkeat. Sen sijaan Lentävänniemen kerrostaloalueen lii-kennepäästöt ovat huomattavan alhai-set. Korjausrakentamisen lisäksi alueella kannattaisi kehittää kävely- ja pyöräi-ly-yhteyksiä erityisesti tulevalle raitio-tiepysäkille.

Lentävänniemi A7


Alue on Asumisen aluetta. Alueen länsiosassa sijaitsee Tampereelle kaavaillun raitiotielinjan päätepysäk-ki. Alue rajautuu yleiskaavan Keskuspuistoverkostoon. Aluekokonaisuus sijaitsee Näsijärveen kurottavas-sa niemessä.

Alueen eteläosa on Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykkeellä. Alueelle on osoitettu myös pyöräi-lyn tavoiteverkon pää. Samassa kanavassa näiden vyöhykkeiden kanssa on yleiskaavan Tehokkaan kau-punkirakentamisen vyöhyke, joka koskettaa alueen luoteisosaa.

Alue muodostuu 1970-luvulla rakennetusta kerrostaloalueesta sekä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa valm-istuneesta pientaloalueesta.

Alue rajautuu:- pohjoisessa, idässä ja etelässä Näsijärveen - lännessä alue rajautuu Niemenpuistoon

LiikenneverkkoLäntiselle suunnittelualueelle kestävien kulkutapojen osuus on kaupungin alhai-simpia. Hiedanrannan ja Niemenrannan kaupunginosien rakentuminen sekä Lie-lahden aluekeskuksen uudistuminen raitiotiehen tukeutuen parantavat edel-lytyksiä kestävien kulkumuotojen osuu-den kasvulle.


Autoliikenteen verkko on Lentävännie-messä Lielahdenkadun luoteispuolella pääosin ulkosyöttöinen ja kaakkoispuo-lella pääosin sisäsyöttöinen. Alueen ai-noa pääkokoojakatu on Lielahdenkatu.

Alueelta länteen on myös paikallinen kokoojakatu, Vähäniemenkatu. Lähin seudullinen pääväylä on Paasikiventie, jolle matkaa on lyhimmillään noin 2,5 kilometriä. Joukkoliikenteen nykyinen runkolinja kulkee Lielahdenkatua ja Jä-nislahdenkatua pitkin; raitiotien toteu-tuessa runkolinjan reitti alueella muut-tuu hieman. Myös pyöräilyn pääreitti kulkee alueella Lielahdenkatua pitkin.

23

Alueen rakennuksissa on kerrosalaa lähes 240 000 k-m2. Tästä määrästä 95 % on asunnoissa. Alueen tonttivaranto on kokonaisuudessaan osoitettu kerrostaloille, joita on mahdollista rakentaa lähes 45 000k-m2. Varanto sijoittuu pääosin tulevan raitiotiereitin tuntumaan, lähelle Näsijärven rantaa. Alueella on vireillä yksi asemakaavahanke, joka sekin täydentää aluetta kerrostalorakentamisella. Yh-teensä uutta kerrosalaa on alueelle luvassa noin 3500k-m2. Kuvassa on esitetty sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alueella on peruspalvelut, joiden sijainti painottuu alueen länsiosaan. Tulevina vuosina yhteys Lie-lahden aluekeskukseen sekä Tampereen keskustaan ja kaupungin merkittävimmille työpaikka-alueille kehittyy merkittävästi, kun alueelle sijoitetaan raitiotieyhteys. Etäisyys Lentävänniemen kärjestä Lie-lahteen on noin kolme kilometriä. Alue rajautuu lähes kauttaaltaan Näsijärveen.



24

Rakennettu ympäristöAlue mullistuu Tampereen kantakau-pungin kaupunkirakenteellisista koko-naisuuksista eniten, sillä tulevina vuo-sina alueelle tuotetaan raitiotien lisäksi kokonaan uusi kaupunginosa. Alueella oleva rakennuskanta korvautuu suurelta osin mullistuksen seurauksena lukuun ottamatta arvorakennuksia sekä raken-teilla olevaa Niemenrannan asuinaluet-ta.

Alueen ilmastopäästöjä ei ole voitu ar-vioida, koska alue on pääosin uusi tai muuttuva. Lielahden kokonaispäästöt kerrosneliötä kohden ovat tällä hetkellä kaupungin korkeimpien joukossa. Tähän vaikuttanevat kaupan rakennusten ener-giaratkaisut.

Aluekokonaisuus on mahdollista kytkeä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja uutena alueena myös vähäpäästöiseen

Lielahti-Niemenranta-Hiedanranta A8


Alue sijoittuu Lielahden aluekeskuksen tuntumaan ja on osittain Keskustatoimintojen aluetta. Alueen pohjoisosassa on Asumisen aluetta. Alue rajautuu pohjoisessa alueelliseen pääväylään ja osin joukkolii-kennepainotteiseen katuun. Samoin Niemenrannassa sijaitseva Federleynkatu on joukkoliikennepainot-teinen katu.

Alueen kautta johdetaan raitiotieyhteys. Sen linjausta ei ole vielä tarkennettu. Alueelle on myös osoitettu tieliikenteen yhteystarve keskustasta Lielahdenkadulle. Näsijärven rannassa oleva alueen osa on yleis-kaavassa selvitysaluetta, jota kehitetään monipuolista asumisen, työpaikkojen ja palvelujen vyöhykkeenä. Alueen rakentaminen ei saa vaarantaa Epilänharju-Villilä pohjavesialuetta.

Alue on osa yleiskaavan Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykettä. Alueelle on ajateltu myös uutta innovaatioympäristöä. Lisäksi alueelle ohjataan kaupan toimintoja.

Alueella on joukkoliikenteen liityntäpysäköintipaikka, jossa tulee varautua sekä ajoneuvojen että pyörien liityntäpysäköintiin.

Alueen eteläpuolelta on osoitettu uusi yhteys pääradan ali Pispalan valtatielle.

Alue kuuluu kokonaisuudessaan yleiskaavan Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeeseen.

Alueeseen kuuluvat rakenteilla oleva Niemenrannan asuinalue, suunnitteilla oleva Hiedanrannan alue sekä Lie-lahti, joka on aluekeskus. Aluekeskus sijoittuu Näsijärven rantaan noin neljä kilometriä ydinkeskustasta länteen. Tampereen keskustan ja Lielahden välinen yhteys on kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta haasteellinen. Alueen kytkeytyminen Länsi-Tampereen pääradan eteläpuolisiin kaupunginosiin on haasteellinen.

Alue rajautuu:- lännessä ja pohjoisessa Lielahdenkatuun- idässä Näsijärveen- etelässä Paasikiventiehen

lämmitysjärjestelmään, kuten kauko-lämpöön. Lisäksi alueen sisäisiä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä voidaan kehittää joukkoliikennettä tukeviksi. Alueen kyt-keytymistä Tampereen keskustaan sekä Tesomalle sujuvilla pyöräreiteillä tulee kaikin keinoin edistää.

LiikenneverkkoAlueen nykyinen liikenneverkko on vielä erityisesti Niemenrannan alueella hyvin keskeneräistä. Lielahdenkatu – alueel-linen pääväylä – on valmis, samoin En-qvistinkadun ympäristössä on valmista katuympäristöä. Hiedanrannan alueella on teollisuuskäytön ajalta peräisin ole-via väyliä, jotka eivät välttämättä kui-tenkaan pysy käytössä tulevaisuudessa. Lähin seudullinen pääväylä on Paasiki-ventie. Alueen joukkoliikenteen runko-linja kulkee nykyisin Paasikiventietä ja

Lielahdenkatua pitkin, mutta raitiotien toteutuessa runkolinjan reitti siirtyy lähemmäksi Hiedanrannan aluetta (tar-kempi reitti toistaiseksi määrittelemä-tön) sekä Niemenrannan kohdilla mm. Federleynkadulle. Pyöräilyn pääreitti-verkkoon kuuluvat alueelta Lielahden-katu ja Enqvistinkatu. Hiedanrannan alueelle on suunniteltu rantapyöräily-reittiä.

Hiedanrannan ja Niemenrannan kau-punginosien rakentuminen sekä Lie-lahden aluekeskuksen uudistuminen raitiotiehen tukeutuen parantavat edel-lytyksiä kestävien kulkumuotojen osuu-den kasvulle.


25

Tulevina vuosina aluekokonaisuus muuttuu voimakkaasti ja siihen on varauduttu kaikilla suunnittelun tasoilla. Vuoden 2015 lopun tonttivaranto sijoittuu Niemenrannan alueelle. Rakennusoikeutta kerros-rivi- ja pientalotontilla oli yli 70 000 k-m2.Yhteensä tontteja oli 46. Vireillä olevia asemakaavoja alueella oli Niemenrannassa sekä suunnitteilla olevan Hiedanrannan ympäristössä. Näiden kaavojen kautta alueelle tuotetaan uutta kerrosalaa lähes 180 000k-m2, josta valtaosa asumista. Myös kantakaupungin yleiskaavassa varaudutaan alueen merkittävään kasvuun. Yhteensä alueelle ollaan tuottamassa noin mil-joona kerrosneliötä asumista sekä runsaasti muuta rakentamista. Kuvaan on osoitettu sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alueella ei tällä hetkellä ole erityisesti palveluita, mutta alue kehittyy tulevina vuosina merkittävästi myös palveluiden osalta. Alue sijaitsee aivan Lielahden aluekeskuksen tuntumassa. Joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksiä sekä Tampereen keskustaan että Tesomalle kehitetään merkittävästi.



26

Rakennettu ympäristöAlueen perusrakenne on hahmottunut jo 1900-luvun alkupuolella eikä rakenne ratkaisevasti ole tästä muuttunut, vaikka alue on tiivistynyt aivan viime vuosiin saakka. Asuntokannasta yli puolet sijait-see kerrostaloksi luettavassa rakennuk-sessa.

Alueen kokonaispäästöt asukasta koh-ti ovat kantakaupungin kontekstissa keskimääräiset tai hieman keskimää-räistä pienemmät, vaikka alue ei kuulu kaukolämmön piiriin. Sen sijaan kor-jauksen ja kunnossapidon päästöt ovat muita kantakaupungin pientaloalueita selvästi korkeampia, mikä selittynee alueen rakennuskannan korkealla iällä. Henkilöliikenteen päästöt ovat korkeat erityisesti Tahmelassa, jossa joukkolii-kenteen palvelutaso on heikko. Myös intensiivisen joukkoliikenteen vyöhyk-keellä henkilöliikenteen päästöt ovat korkeat. Alueen mäkisyys vaikeuttaa pyöräilyn edistämistä.

Ala-Pispala - Ylä-Pispala, Tahmela A9


Alue on Asumisen aluetta. Pispalan valtatie on osoitettu joukkoliikennepainotteiseksi alueeksi, jota pitkin on linjattu myös pyöräilyn tavoiteverkko. Pyhäjärven rantaan on osoitettu Virkistys- ja vapaa-ajan pyöräi-lyn reitti.

Alueelle ei ole osoitettu tehokasta täydennysrakentamista.

Pispalanharjun jyrkillä rinteillä sijaitseva asuinaluekokonaisuus on yksi Tampereen tunnetuimmista kaupungino-sista. Viime vuosina alueelle on laadittu suojelukaava. Aluetta halkoo Pispalan valtatie.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Ratakatuun - idässä Pyynikin virkistysalueeseen- etelässä Pyhäjärveen- lännessä uittotunneliin

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Pispalassa ja Tahmelassa luonteeltaan sisäsyöttöi-nen, joskin alueen kaduilla ei monin pai-koin ole selkeää keskinäistä hierarkiaa. Alueen tärkein väylä on Pispalan valtatie, joka sijaitsee lähes harjun laella. Maas-tonmuotojen takia Pispalan valtatielle ei kuitenkaan monin paikoin ole kuin mutkittelevia ajoyhteyksiä. Muutoinkin alueen läpi kulkevien katujen määrä on hyvin vähäinen. Alueen joukkoliikenteen runkolinja ja pyöräilyn pääreitti kulke-vat nekin Pispalan valtatietä. Pyhäjärven ranta-alueella kulkee paikoin virkistys-pyöräilyn reitti.

Kestävän liikkumisen, etenkin pyöräilyn kehittäminen on haaste pinnanmuodoil-taan voimakkaasti vaihtelevalla alueella. Alueella tulee kehittää kävelyn ja pyö-räilyn jatkuvia, turvallisia ja esteettömiä yhteyksiä sekä pyöräilyn liityntäpysä-köintiä Pispalan valtatiellä. Pysäkkien saavutettavuutta samalla tiellä tulee pa-rantaa.

27

Alueella olevissa rakennuksissa on kerrosalaa vajaa 200 000 k-m2. Tästä asuntojen osuus on 90 pro-senttia. Pispalan ja Tahmelan alueet ovat tiiviisti rakennettua pientaloaluetta eikä siellä vuoden 2015 lopulla ollut tonttivarantoa. Viime vuosina aluetta on asemakaavoitettu suojelun merkeissä. Kanta-kaupungin yleiskaavassa 2040 alueelle ei ole hahmoteltu täydennysrakentamista. Kuvaan on merkitty sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Peruspalveluiden painopiste painottuu alueen pohjoisosaan, Pispalan valtatien varteen. Alue rajautuu Pyynikin suojelualueeseen. Etäisyys Tampereen keskustaan on 2-3 kilometriä. Pyhäjärven rantavyö-hykkeeltä on tunnistettu tarvetta virkistysreitin kehittämiseen.



28

Rakennettu ympäristöKeskusta on rajattu muita suuremmaksi kehitettäväksi kaupunkirakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Siihen on ydinkeskustan lisäksi niputettu ympäröiviä tehokkaasti rakennettuja kaupunginosia, mutta myös läheisiä pientaloalueita. Rajaus on yleiskaa-van keskustatoimintojen aluetta laajempi. Rajauksella on haluttu nostaa tarkastelta-vaksi keskustan ja muun kantakaupungin nykyistä paremman kytkemisen tarve.

Väljän rajauksen kautta alueen rakennus-kanta on hyvin moninainen. Kerrosalaja-kaumaa tarkasteltaessa alueen merkittä-vimmäksi toiminnoksi nousee asuminen. Asunnoista 94 prosenttia sijaitsee kerros-taloissa.

Tampereen ydinkeskusta on sekoittuneen kaupunkirakenteen vyöhykettä. Päästöjä on alueella hyvä tarkastella kerrosalakoh-taisesti, jolloin asukasmäärän pienuus ei vääristä tulosta. Ydinkeskustan vanhat korttelit Tammerkosken molemmilla puo-lilla ovat ilmastopäästöiltään selvästi kor-keammat kuin muut keskustan kaupungi-nosat. Asia selittynee rakennustypologian lisäksi rakennuskannan iällä.

Muissa keskustan alueen kaupunginosissa päästöt ovat kantakaupungin keskiarvoa pienemmät asuntorakennusten kortteleis-sa, mutta huomattavan suuret kaupan ja työpaikkojen rakennuksissa. Korjauksen ja kunnossapidon päästöt ovat suuret kaikis-sa keskustan alueen kaupunginosissa.

Henkilöliikenteen päästöt asukasta kohden ovat lähes koko keskustavyöhykkeellä kan-takaupungin viitekehyksessä pienet. Vain Petsamon, Lapin ja Järvensivun pienta-loalueilla päästöt nousevat kaupungin mui-den pientaloalueiden tasolle. Näillä alueilla pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen voi vaikuttaa päästöjä pienentävästi.

Keskusta A10

Kantakaupungin yleiskaava 2040Tampereen keskusta on Valtakunnan osakeskus ja Pirkanmaan pääkeskus, jota kehitetään valtakunnallisesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena elinkeinoelämän, asumisen, kulttuurin, kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena sekä merkittävänä liikenteen solmukohtana. Yleiskaavassa Keskustatoimintojen alue jatkuu Onkiniemestä Hipposkylään. Lisäksi alueeseen kytkeytyy Hatanpään rantavyöhyke etelässä. Alue rajautuu järveen ja Asumisen alueeseen pohjoisessa, Asumisen alueeseen idässä, luon-nonsuojelualueeseen ja Palveluiden ja työpaikkojen alueeseen sekä järveen pohjoisessa. Järvien rannat on osoitettu osaksi yleiskaavan Keskuspuistoverkostoa. Alue on keskeinen osa palveluiden, kaupan ja mahdollisuuksien vyöhykettä, jonka vetovoima heijastuu koko maa-kuntaan. Alue kuuluu pohjoisessa ja etelässä olevia pientaloalueita sekä Lapinniemeä lukuun ottamatta yleiskaavan Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeeseen. Alueen täydennysrakentamisessa on huomioitava alueella olevat runsaat kulttuuriarvot.

Aluekokonaisuuteen kuuluvat Santalahden, Onkiniemen, Amurin, Pyynikin, Kaakinmaan, Tampellan, Kyttälän, Tammelan, Armonkallion, Lapin, Lapinniemen, Petsamon, Saukonmäen, Kalevan ja Järvensivun sekä Hatanpään kaupunginosat. Aluetta leikkaavat pohjois-eteläsuuntaisesti Hämeenpuisto, Tammerkoski ja päärata. Suuret si-sääntuloväylät hajottavat ja rajaavat alueen maankäyttöä ja laajenemista kaikilla suunnilla.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Näsijärveen- idässä Kaupin virkistysalueeseen sekä Hervannan valtaväylään- etelässä IIdesjärveen ja ratapihaan sekä Vihiojaan- lännessä Pyhäjärveen ja Pyynikin virkistysalueeseen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkolle ei ole keskustan alueella määritettävissä yksikäsitteistä rakennetta. Verkko on kuitenkin erityi-sesti ydinkeskustan eli keskustan kehän – Hämeenpuiston, Satakunnankadun, Rautatienkadun, Vuolteenkadun ja Tam-pereen valtatien – rajaamalla alueella ulkosyöttöinen. Keskusta-aluetta rajaa pohjoisesta seudullinen pääväylä Paasiki-ven-Kekkosentie (VT12), jonka läpikulku-liikenne tosin siirtyy rakenteilla olevaan Rantaväylän tunneliin mahdollisesti lop-puvuodesta 2016. Alueellisia pääväyliä tällä keskusta-alueella ovat Sepänkatu, Satakunnankatu, Lapintie, Erkkilänkatu, Rautatienkatu, Ratapihankatu (osin kes-keneräinen), Itsenäisyydenkatu, Kalevan puistotie, Teiskontie (VT12 länsipuolella), Kalevantie, Vuolteenkatu, Viinikankatu, Tampereen valtatie, Hatanpään valtatie ja Hämeenpuisto (välillä Eteläpuisto – Sata-kunnankatu). Hämeenkatu on joukkolii-kennepainotteinen katu. Pääkokoojakatuja ovat Näsijärvenkatu (välillä Paasikiventie – Hämeenpuisto), Hämeenpuisto (Sata-kunnankadun pohjoispuolella), Juhlatalon-katu, Tampellan esplanadi, Kullervonkatu, Tammelan puistokatu (Kullervonkadun eteläpuolella), Yliopistonkatu, Sammon-katu, Rieväkatu, Iidesranta ja Pirkankatu. Alueellisia kokoojakatuja ovat puolestaan Rauhaniementie, Naistenlahdenkatu, Poh-jolankatu, Tammelan puistokatu (välillä Kullervonkatu – Pohjolankatu), Koljontie, Litukanojankatu, Ilmarinkatu, Salhojanka-tu, Kaupinkatu, Takojankatu, Sarvijaakon-katu, Kanslerinrinne, Satamakatu ja Ma-riankatu. Lisäksi aluetta reunustavat muun muassa alueelliset pääväylät Lempääläntie ja Hervannan valtaväylä. Joukkoliikenteen runkolinjat käyttävät nykyisin seuraavia väyliä: Paasikiventie (/-katu), Pirkankatu, Sepänkatu, Hämeenpuisto, Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Tampereen valtatie,

Iidesranta, Kalevantie, Yliopistonkatu, It-senäisyydenkatu, Tammelan puistokatu, Pohjolankatu, Naistenlahdenkatu, Rau-haniementie, Sammonkatu ja Teiskontie. Myös pyöräilyn pääreittiverkko on keskus-tan alueella hyvin kattava – pyöräilyn pää-reittejä on muun muassa seuraavilla väy-lillä: Paasikiventie (/-katu), Kekkosentie (/-katu), Sepänkatu, Pirkankatu, Puutar-hakatu, Pyynikintori, F. E. Sillanpään katu, Koulukatu, Eteläpuisto, Mariankadun jatke mm. Väinö Linnan puistossa, Aleksanterin kirkkopuiston KLV, Hämeenpuisto, Kunin-kaankatu pohjoisine jatkeineen, Tampe-reen valtatie, Nalkalankatu, Vuolteensilta, Laukonsilta, Ratinanranta, -rantapolku ja -rantatie, Voimakatu, Aleksis Kiven katu, Hämeensilta, Hatanpään valtatie, Koski-puiston rannan KLV, Valssipadonraitti, Rongankatu, Lapintie, Naistenlahdenkatu, Rauhaniementie, Ainonkatu, Annikinkatu ja –kuja, Tammelan puistokatu, Kalevan puistotie, Vellamonkatu, Ilmarinkatu, Sal-hojankatu, Itsenäisyydenkatu, Teiskontie, Sammonkatu, Rautatienkatu, Kalevantie, Viinikankatu, Vuolteenkatu, Jokikatu ja Iidesranta. Virkistyspyöräilyn reittejä on lisäksi esitetty Eteläpuistosta Pyhäjärven rantaa seuraten Rosendahlin suuntaan, Sammon aukiolta Kiovanpuistoon ja Rati-nanrannasta Pyhäjärven rantaa seuraten Hatanpäänkadulle ja edelleen sen eteläi-selle jatkeelle.Keskustan suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus on korkea. Etenkin kävelyn ja pyöräilyn korkeat osuudet kul-kumuotojakaumassa korostuvat. Alueen liikenneratkaisut tulee jatkossakin toteut-taa siten, että kävelyn, pyöräilyn ja joukko-liikenteen reitit ovat autoliikenteen reittejä nopeammat. Tavoitteena on myös, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa keskustan reunavyöhykkeillä joukkoliiken-nejärjestelmän kehittämisen myötä.

29

Tampereen keskusta on voimakkaan kehittämisen kohde. Alueella olevassa rakennuskannassa on kerrosalaa 5,3 miljoonaa k-m2. Tästä asumista on noin 3 miljoonaa k-m2. Vuoden 2015 lopulla alueella oli tonttivarantoa noin 220 000k-m2. Tästä määrästä noin 65 prosenttia sijoittui Ranta-Tampellan alueelle, jonka rakentaminen kytkeytyy rantatunnelin valmistumiseen. Vuoden 2015 lopulla alueella oli vireillä tai sinne oli ohjelmoitu useita asuntorakentamisen asemakaavahankkeita, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli yli puoli miljoonaa kerrosneliömetriä. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 on täydennysalueita esitetty erityisesti alueen itäosassa sekä ratapihan alueella keskustan eteläpuolella. Tampereen keskustassa Kantakaupungin yleiskaavan 2040 mitoitus nojaa aiemmin hyväksytyn Keskustan strategisen osayleiskaavan ratkaisuihin. Kuvaan on sinisellä osoitettu vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Tampereen keskusta on merkittävä palveluja työpaikkakeskittymä koko talousalueen mittakaavassa. Kaupalliset palvelut ovat alueella ryhmittyneet itä-länsi-suuntaiselle akselille alueen keskeisten kokoojakatujen varteen. Julkisten palveluiden si-jainnissa on tätä enemmän hajontaa, vaikka nekin asettuvat melko tiiviisti keskustaa halkovalle itä-länsisuuntaiselle vyö-hykkeelle. Haasteena tulevaisuuden kehittämiselle on alueen nykyistä tehokkaampi kytkeminen lähikaupunginosiinsa: Tällä hetkellä Tampereen keskustaa rajaavat irti muusta kaupungista merkittävät liikennealueet, joiden estevaikutus kävelylle ja pyöräilylle on huomattava.



30

Rakennettu ympäristöAlueen perusrakenne on muodostunut 1900-luvun alkuvuosikymmenien aika-na. Myös iso osa nykyisestä asuinraken-nuskannasta on tältä ajalta. Alueen länsi-osassa on vanhaa teollisuusaluetta, joka on muuttunut pääosin työpaikka-alueek-si. Pyhäjärven rantavyöhyke on muuttu-nut osin teollisuusympäristöstä asuina-lueeksi. Alueen asuinrakennuskannasta 84 prosenttia on kerrostaloissa.

Kokonaispäästöt asukasta kohden ovat erityisesti alueen kerrostaloissa pienet. Sen sijaan pientalojen päästöt ovat kan-takaupungin keskitasoa korkeammat. Rakennusten korjauksen ja kunnossapi-don päästöt on kerrostaloyhtiöissä arvi-oitu suuriksi erityisesti alueen 1930- ja 1960-luvuilla valmistuneissa rakennuk-sissa. Härmälän pientaloalueella hen-kilöliikenteen päästöt asukasta kohden ovat suuret, vaikka alue kuuluu intensii-visen joukkoliikenteen vyöhykkeeseen.

Alueella tulisi kehittää pyöräilyn olo-suhteita ja alue tulisi kytkeä nykyistä paremmin pyöräreiteillä kaupungin kes-kuksiin. Alueen kerrostaloyhtiöissä tulisi edistää korjausrakentamista.

Rantaperkiö, Härmälä, Härmälänranta A11


Alue on Asumisen aluetta. Pohjoisessa alue rajautuu Pyhäjärven rannassa sijaitsevaan Keskuspuistover-koston osaan. Puistoverkoston osat myös halkovat aluetta. Alueen keskellä on luonnonsuojelualuetta. Kaakkoiskulma kuuluu Keskustatoimintojen alueeseen, joka liittyy alueen läheisyyteen kaavailtuun junien kaukoliikenteen asemaan.

Nuolialantie on osoitettu joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi, jonka Pirkkalan puoleisessa päässä on joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jonne tulee sijoittaa mahdollisuus pyöräpysäköintiin.

Alueen eteläosa kuuluu Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykkeeseen, jonne voidaan sijoittaa myös vähittäiskauppaa.

Alueen elinkeinoympäristöt kuuluvat Etelä-Tampereen muiden työpaikka-alueiden ohella Tulevaisuuden vyöhykkeeseen.

Alueelle ei ole osoitettu tehokasta täydennysrakentamista. Alueen itä- ja kaakkoispuolella olevien liiken-nealueiden estevaikutusta tulisi pyrkiä pienentämään.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Vihiojan suuhun- idässä päärataan- etelässä Sarankulman teollisuusalueeseen- lännessä Pirkkalan kunnan rajalle, jossa sijaitsee Partolan liikealue

LiikenneverkkoEteläisellä suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus on kantakaupungin matalin, 39 prosenttia kaikista alueelle päättyvistä matkoista. Pyöräilyn osuus alueella on kaupungin korkeimpia. Alueella on suuria väyliä sekä ratapiha, joiden estevaikutus on merkittävä. Tätä estevaikutusta tulee pyrkiä pienentä-mään. Keskustaan suuntautuvien pyörä-teiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä tu-lee parantaa. Lisäksi tulee huolehtia, että pyöräily-yhteydet ovat nopeudeltaan kilpailukykyisiä autoliikenteen kanssa. Pyöräilyreittejä kehitetään myös erillään ajoneuvoliikenteen väylistä.

Autoliikenteen verkossa on Rantaper-kiön, Härmälän ja Härmälänrannan alueella selkeästi sekä ulkosyöttöisen että sisäsyöttöisen verkon piirteitä. Alue rajautuu etelästä ja idästä alueel-lisiin pääväyliin Ilmailunkatuun ja Sa-rankulmankatuun, joilta on useampia ajoyhteyksiä asuinalueelle. Pohjoisessa pääkokoojakatu Nuolialantie on paikoin asutuksen pohjoisraja, mutta paikoin Nuolialantie kulkee asuinalueen keskel-lä. Alue sijaitsee myös kahden mootto-

ritien välittömässä läheisyydessä, ajo-matkaa läntiselle kehätielle (VT3) on lyhimmillään noin kilometri ja Helsingin moottoritielle (YT3495) alle 500 met-riä. Alueen nykyinen joukkoliikenteen runkolinja kulkee Nuolialantietä pitkin ja Nuolialantie on myös osa alueen pyö-räilyn pääreittiverkkoa. Muita pyöräilyn pääväyliä alueella ovat Ilmailunkatu (pääosin) ja Sarankulmankatu. Virkis-tyspyöräilyn reitti sijaitsee lähellä Pyhä-järven rantaa, mutta siinä on toistaiseksi katkoskohta mm. leirintäalueen kohdal-la.

31

Alueen rakennuskannassa on kerrosalaa yhteensä noin 500 000k-m2. Tästä asuntorakentamisen osuus on 73 prosenttia. Vii-me vuosina erityisesti Pyhäjärven rantavyöhyke on ollut voimakkaan täydennysrakentamisen kohteena. Edelleen alueella oli asuntorakentamisen tonttivarantoa yli 135 000 k-m2. Alueella on vireillä tai asemakaavaohjelmassa osoitettu yksi asumisen täydennyskohde, jonka myötä alueen on määrä tiivistyä 8000 k-m2. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 ennakoidaan suuria muutoksia alueen itäosaan, kun ratapiha siirretään Pirkanmaan maakuntakaavan osoittamaan sijaintiin. Alueelle on suun-nitteilla muun muassa uusi henkilöliikenteen asema. Lisäksi yleiskaavassa selvitetään, muutetaanko Härmälän leirintäalue asuinalueeksi. Kuvaan on osoitettu sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alueen peruspalvelut painottuvat Nuolialantien pohjoispuolelle. Nuolialantie on tulevina vuosina merkittävä joukkoliikenne-väylä. Tulevina vuosina yhteyttä Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kehitetään merkittävästi. Pyhäjärven rannassa on poten-tiaalia virkistysreitin kehittämiseen.



32

Rakennettu ympäristöAlueen varsinaisen asuinalueet ovat Pel-tolammi ja Multisilta, joiden kerrosta-lot ovat pääosin 1960- ja 1970-luvuilta. Aluekokonaisuuteen kuuluu myös teol-lisuus- ja liiketoimintojen ympäristöjä, jotka ryhmittyvät Lempääläntien itäpuo-lelle, ja joista merkittävin on Lakalaiva. Asuinrakennusten asuntokannasta 84 prosenttia on kerrostalohuoneistoissa. Sekä Peltolammin että Multisillan alueel-le on tehty Ehyt-suunnitelmat, joissa on huomioitu alueilla olevat arvot.

Asuinalueiden osalta kaupunginosien kokonaispäästöt asukasta kohden ovat pienet. Koska alueet muodostuvat pää-osin 1960- ja 1970-luvuilla rakenne-tuista kerrostaloista, on alueiden kor-jaamisesta aiheutuvat päästöt suuret. Henkilöliikenteen päästöt asukasta kohti ovat pienet, vaikka alue ei kuulu intensii-visen joukkoliikenteen vyöhykkeeseen.

Alueilla tulisi kiinnittää huomiota talo-yhtiöiden korjausrakentamiseen.

Lakalaiva-Peltolammi-Multisilta A12


Lakalaiva on osoitettu uudeksi aluekeskukseksi, jonka keskus on osoitettu Keskustatoimintojen alueek-si. Keskusta jatkuu kohti Rantaperkiötä. Alue voidaan toteuttaa esimerkiksi kansiratkaisulla. Lakalaivan halkoo tielinja, jota tulevina vuosina kehitetään. Lakalaivan moottoritien vastainen reuna on Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunutta aluetta. Peltolammi ja Multisilta ovat Asumisen alueita. Näiden välissä on itä-länsisuuntainen Keskuspuistoverkoston osa. Lakalaivan alueen maankäyttöä tehostetaan palveluilla ja Multisillan ja Peltolammin väliin muodostetaan nykyistä tiiviimpää maankäyttöä.

Alueen pohjoislaidalla olevaa moottoritietä kehitetään edelleen. Heti kehitettävän moottoritien pohjois-puolelle on osoitettu Uusi henkilöliikenteen asema.

Lempääläntien molemmilla puolilla on Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhyke. Alueelle voidaan sijoittaa myös vähittäiskauppaa. Alueen koillislaita on Seudullisen paljon tilaa vaativan kaupan aluetta.

Alueella on pyöräilyn tavoiteverkkoa sekä pyöräilyn erityinen laatukäytävä.

Lempääläntien varteen on yleiskaavassa osoitettu kaksi Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykettä. Toinen niistä sijoittuu Lakalaivan ja Peltolammin väliin ja toinen Multisillan kohdalle yhdistämään tien molemmilla puolilla olevaa asutusta. Moottoritien estevaikutusta tien itäpuolella olevalle virkistysalueelle tulisi pienentää.

Aluekokonaisuus kattaa Peltolammin ja Multisillan kaupunginosat.

Alue rajautuu:- pohjoisessa kehäväylään- idässä valtateihin 3 ja 9- etelässä Lempäälän rajaan- lännessä päärataan ja viheralueeseen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkon rakenne on Pel-tolammin ja Multisillan alueilla melko tulkinnanvarainen – rakennetut alueet sijaitsevat molemmin puolin alueen pääkokoojakatua Lempääläntietä, mutta varsinkin alueen Lempääläntien länsi-puoliset osat ovat itsenäisesti tarkas-teltuina rakenteeltaan paljolti ulkosyöt-töisiä. Lempääläntien lisäksi alueella on myös kaksi muuta pääkokoojakatua, Rukkamäentie ja Automiehenkatu. Pel-tolamminkatu on paikallinen kokooja-katu; Autovarikonkatu ja Multiojankatu ovat puolestaan nykyisiä tonttikatuja, joiden liikenteellisen merkityksen ole-tetaan kasvavan tulevaisuudessa. Lähin seudullinen pääväylä on Helsingin moot-toritie (VT:t 3 ja 9), joka sijaitsee välittö-mästi alueen itärajalla. Alueen nykyinen joukkoliikenteen runkolinja kulkee kes-kustan suunnalta Lempääläntietä pitkin Automiehenkadulle. Pyöräilyn pääreitti-verkkoon kuuluvat Lempääläntie, Ruk-kamäentie ja Automiehenkatu.

Eteläisellä suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus on kantakaupungin matalin, 39 prosenttia kaikista alueelle päättyvistä matkoista. Pyöräilyn osuus alueella on kaupungin korkeimpia. Alueella on suuria väyliä sekä ratapiha, joiden estevaikutus on merkittävä. Tätä estevaikutusta tulee pyrkiä pienentä-mään. Keskustaan ja Hervantaan suun-tautuvien pyöräteiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä tulee parantaa. On myös pyrittävä huolehtimaan siitä, että pyö-räily-yhteydet ovat nopeudeltaan kil-pailukykyisiä autoliikenteen kanssa. Pyöräilyreittejä kehitetään myös erillään ajoneuvoliikenteen väylistä, esimerkiksi Rukkamäentien, Peltolammin koulun, Tilkonmäenkadun ja Automiehenkadun yhdistävällä reitillä.

33

Alueen rakennuskannassa on kerrosalaa yhteensä lähes 400 000 k-m2, josta asumisen osuus 67 pro-senttia. Vuoden 2015 lopulla Peltolammin ja Multisillan alueella oli yksi rakentamaton pientalotontti. Tämän tontin rakennusoikeus oli 160 k-m2. Molemmille alueille on tehty tai tekeillä Ehyt-suunnitel-ma, jonka tehtävänä on tutkia alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Vuoden 2015 lopulla alueella oli vireillä kaksi asemakaavamuutosta, joiden tavoitteena oli muuttaa muuta maankäyttöä asumiseen. yhteensä asumista arvioitiin mahdollistuvan näiden hankkeiden alueille noin 45 000k-m2. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 erityisesti Lakalaivaan kaavaillaan suuria muutoksia nykyiseen maankäyttöön. Alue on osoitettu uudeksi aluekeskukseksi, jonne sijoitetaan palveluita ja asumista. Alueelle ei ole viime vuosina rakennettu uusia asuinrakennuksia.

Nykyisin alueella on peruspalvelut. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 kaavailtujen uudistusten kautta alueen palvelutarjonta kehittyy. Myös pyöräily-yhteyksiä alueen läpi naapurikaupunginosiin on määrä kehittää.



34

Rakennettu ympäristöAlue on vanhaa Messukylää ja alueen perusrakenne on muodostunut ennen alueen liittämistä Tampereen kaupun-kiin. Alueen vanhin rakennuskanta on 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Alue on laajentunut ja tiivistynyt eri vuosi-kymmeninä. Nykyisin alueen naapurus-tot muodostavat moni-ilmeisen, pien-talovaltaisen kokonaisuuden. Alueen asuntokannasta 35 prosenttia on kerros-talohuoneistoissa.

Alueen kokonaispäästöt ovat kantakau-pungin viitekehyksessä keskimääräistä suuremmat. Vaikuttavia tekijöitä ovat suuri asumisväljyys sekä suuri vaihtelu lämmitysmuodoissa. Henkilöliikenteen päästöt ovat kaikissa alueen osissa suu-ret. Alue ei kuulu intensiivisen joukkolii-kenteen vyöhykkeeseen.

Alueella tulisi kehittää pyöräilyn olosuh-teita. Alueen pyöräverkko tulisi lisäksi kytkeä nykyistä paremmin kaupungin keskuksiin sekä intensiivisen joukkolii-kenteen yhteyksiin.

Rautaharkko-Koivistonkylä-Korkinmäki A13


Alue on Asumisen aluetta, jonka sisään on osoitettu Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut kohde. Alueen halki on osoitettu Keskuspuistoverkoston yhteys.

Alueella on kaksi joukkoliikenteen tavoiterunkolinjaa.

Alue sijoittuu Tampereen keskustan kahden eteläisen sisääntuloväylän väliin. Suuria muutoksia kaavail-laan molempien väylien ympäristöön. Itäiselle väylälle on suunnitteilla raitiotie, jonka aluetta lähimmät pysäkit ovat Hallilassa ja Turtolassa. Nämä voivat palvella alueen itäosia, mikäli pyöräyhteys on sujuva. Läntiselle sisääntuloväylälle kaavaillaan muutoksia pitkällä aikajänteellä, kun ratapiha tulevien vuosikym-menien aikana siirtyy Maakuntakaavan sille osoittamaan sijaintiin.

Alueella ei ole erityisiä elinkeinoelämän kehittämisen kohteita eikä sinne ole osoitettu tehokasta täyden-nysrakentamista. Rautaharkon ja Taatalan välissä olevan liikennealueen estevaikutusta kävelylle ja pyö-räilylle tulisi pienentää.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Vihiojanpuistoon- idässä Hervannan valtaväylään- etelässä aluetta rajaa Valtatie 9- lännessä ratapihaan

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Rautaharkon alueella ulkosyöttöinen, Koivistonkylän alueella sisäsyöttöinen ja Korkinmäessä liikenneverkon rakenteessa on molem-pia piirteitä. Rautaharkon alue sijaitsee autoliikenteen näkökulmasta erillään Koivistonkylästä ja Korkinmäestä ja ai-noa autoliikenteen yhteys Rautahark-koon on Veturikatu, joka liittyy alueel-liseen pääväylään Lahdenperänkatuun. Koivistonkylän alue rajautuu lännestä pääkokoojakatu Lempääläntiehen, poh-joisesta Lahdenperänkatuun ja etelästä itäiseen kehätiehen (VT9), mutta näiltä ei ole juurikaan liittymiä tonttikaduil-le. Valtatie 9 on samalla alueen lähin seudullinen pääväylä. Tonttikaduille on enemmän yhteyksiä Koivistonkylän pai-kalliskokoojakaduilta Koivistontieltä, Viinikankadulta, Nirvankadulta, Hyllinii-tynkadulta ja Veisunkadulta. Korkinmä-essä on puolestaan asutusta alueellisen pääväylän Hallilantien molemmin puo-lin, mutta rakennukset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti sijaitse aivan tien vä-littömässä läheisyydessä. Nykyisellään

alueen ainoa joukkoliikenteen runkolin-ja kulkee Koivistonkylän ja Rautaharkon sivuitse Lempääläntietä pitkin. Pyöräi-lyn pääreittiverkkoon kuuluvat Lempää-läntie, Lahdenperänkatu ja Hallilantie; pyöräilyn virkistysreitteihin puolestaan Vihiojan vartta seuraava reitti sekä tal-visin pääosin latupohjana käytettävä reitti Koivistontieltä Sulkavuorenkadun kautta Koivistonkylän Prismalle (ent. Eka-Market) ja TAKK:lle, josta reitti jat-kuu edelleen Hervannan suuntaan.

Eteläisellä suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus on kantakaupungin matalin, 39 prosenttia kaikista alueelle päättyvistä matkoista. Pyöräteiden ver-kosto tulee jäsentää alueella luettavaksi ja yhteydet intensiivisen joukkoliiken-teen pysäkeille tulee tehdä selkeiksi ja houkuttaviksi. Huolehditaan siitä, että pyöräily-yhteydet ovat nopeudeltaan kilpailukykyisiä autoliikenteen kanssa. Pyöräilyreittejä tulee mahdollisuuksien mukaan kehittää myös erillään ajoneu-voliikenteen väylistä.

35

Alueen rakennuskannan yhteenlaskettu kerrosala on 386 000 k-m2. Tästä asuntorakennuskannassa on 79 prosenttia. Alueen tontti-varannossa oli vuoden 2015 lopulla 12 pientalotonttia, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli vajaa 3000 k-m2. Alueelle on ohjelmoitu yksi asemakaavahanke, jonka myötä aluetta on määrä tiivistää kerros- ja rivitalorakentamisella yhteensä 12 000 k-m2. Kuvaan on osoitettu sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alueen peruspalvelut sijaitsevat rakenteen sisällä. Pyöräverkko tai joukkoliikenteen kaavailtu laatukäytävä eivät erityisesti tue pe-ruspalveluita. Alueella ei ole suuria virkistysalueita, mutta alueen eteläreunalta on suora yhteys Hervannan suunnan virkistysalueille.



36

Rakennettu ympäristöViinikan ja Nekalan alue on vanhaa työ-läiskaupunginosaa, joka on rakentunut 1920-luvun ja jälleenrakennuskauden aikana. Aluekokonaisuus on suojeltu. Alueen asuntokannasta noin kaksi kol-masosaa sijaitsee kerrostaloksi luoki-telluissa rakennuksissa, mikä kielii siitä, että alueella on suuria pientaloja ja ker-rostaloja, joissa on paljon pieniä asunto-ja.

Alueen kokonaispäästöt asukasta kohti ovat hieman kantakaupungin keskiar-voa korkeammat. Rakennusten lämmi-tysjärjestelmä vaihtelee alueen sisällä runsaasti. korjauksen ja kunnossapidon päästöt ovat kaupunginosassa pääosin merkittävät. Erityisesti kaupunginosan 1940- ja 1950-luvuilla valmistuneissa pienkerrostaloissa päästöt ovat suuret. Henkilöliikenteen päästöt alueella ovat hieman keskimääräistä suuremmat.

Kerrostaloyhtiöiden korjausrakentami-nen ja kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen alueella sekä alueen teho-kas kytkeminen kaupungin keskuksiin voi vaikuttaa pienentävästi alueen ilmas-topäästöihin.

Viinikka-Nekala A14


Alue on Asumisen aluetta. Alueen kautta on osoitettu joukkoliikenteen runkolinja. Alue rajautuu koillisessa yleiskaavan Keskuspuistoverkostoon sekä luonnonsuojelualueeseen. Idässä alue rajautuu siirtolapuutar-ha-alueeseen sekä Keskuspuistoverkoston osaan. Etelässä ja lännessä alue rajautuu Palvelujen ja työ-paikkojen alueeseen.

Alueelle ei ole osoitettu merkittävää täydennysrakentamista.

Alue on muodostettu Viinikan ja Nekalan pientalovaltaisista kaupunginosista. Molemmat alueet on pääosin suo-jeltu asemakaavalla.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Iidesjärveen- idässä Nekalan siirtolapuutarhaan- etelässä Vihiojaan ja Nekalan teollisuusalueeseen- lännessä Vanhaan Lempääläntiehen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkossa on Viinikan ja Nekalan alueilla selkeästi sekä ulkosyöt-töisen että sisäsyöttöisen verkon piir-teitä. Aluetta rajaa lännestä alueellinen pääväylä Lempääläntie, josta on yhteys valtateille 3 ja 9 Lakalaivan liittymän kautta. Etäisyys alueelta Lakalaivaan on lyhimmillään noin 2,2 kilometriä – sama etäisyys on myös valtatielle 12 TAYSin kohdalle ja valtatielle 9 Hervannan valta-väylän liittymään. Aluetta voi siten pitää sijainniltaan hyvin keskeisenä. Alueen pääkokoojakatu on Nekalantie, paikal-lisia kokoojakatuja ovat lisäksi Kuokka-maantie, Viinikankatu ja Jokipohjantie. Joukkoliikenteen runkolinjat kulkevat alueella Lempääläntietä sekä Nekalantie – Jokipohjantie – Kuoppamäentie – Ne-kalantie –reittiä pitkin. Pyöräilyn pää-reittejä alueella ovat Lempääläntie ja Nekalantie, lisäksi virkistyspyöräilylle on esitetty reitti Vihiojan varteen.

Eteläisellä suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus on kantakaupungin matalin, 39 prosenttia kaikista alueelle päättyvistä matkoista. Pyöräilyn osuus alueella on kaupungin korkeimpia.

Alueella on suuria väyliä sekä ratapiha, joiden estevaikutus on merkittävä. Näi-den estevaikutusta tulee pyrkiä pienen-tämään. Keskustaan suuntautuvien pyö-räteiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä tulee parantaa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että pyöräily-yhteydet ovat nopeu-deltaan kilpailukykyisiä autoliikenteen kanssa. Pyöräilyreittejä kehitetään myös erillään ajoneuvoliikenteen väylistä.

37

Alueella olevan rakennuskannan kerrosala on noin 211 000 k-m2. Tästä asuntojen osuus on 86 pro-senttia. Viinikan ja Nekalan alue on lähes kokonaan suojeltu. Alueella ei ole tonttivarantoa eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alueella on peruspalvelut. Alueen itäosassa on kaksi pientä päivittäistavaramyymälää. Kaupallisten palveluiden osalta alue tukeutuu viereisen Nekalan teollisuusalueen tai Tampereen keskustan palve-luihin. Alue rajautuu Iidesjärven rantavyöhykkeeseen, jota tulevina vuosina on määrä kehittää Perhe-puistoksi.



38

Rakennettu ympäristöAlueen asutushistorian juuret yltävät Messukylän myötä satojen vuosien taak-se, joskin valtaosa alueen pinta-alasta on kaupungistumisen aikaan saakka ollut viljelyaluetta. Alue on rakentunut, laajentunut ja tiivistynyt jälleenraken-nuskaudelta lähtien ja muodostaa nyt löyhästi toisiinsa kytkeytyvän naapu-rustojen sarjan Tampereen keskustan ja Koilliskeskuksen välissä. Teiskontien pohjoispuolella oleva Taysin alue on kytketty alueeseen raitiotiesuunnitelmi-en sekä Kaupin virkistysalueen tähden. Siellä oleva sairaala- ja työpaikkaraken-taminen sekä urheilurakennukset muo-dostavat merkittävän osan alueen koko-naiskerrosalasta. Asuntokannasta 65 % on kerrostaloissa, mikä kuvastaa alueen pienipiirteistä kokonaisilmettä.

Kokonaispäästöt vaihtelevat alueella runsaasti sen mukaan, ovatko alueen kiinteistöt kytkeytyneet kaukolämpöön. Alueella on 1960- ja 1970-luvuilla val-mistunutta kerrostalokantaa, jonka kor-jauksesta on arvioitu tulevan päästöjä. Henkilöliikenteen päästöt ovat alueella korkeat riippumatta siitä, kuuluuko alue harvan tai intensiivisen joukkoliiken-teen vyöhykkeeseen.

Hakametsä-Takahuhti-Pappila A15

Kantakaupungin yleiskaava 2040Teiskontien eteläpuolinen alue on Asumisen aluetta. Pohjoispuolella on Palvelujen ja työpaikkojen sekoit-tunut alue sekä Asumisen ja virkistyksen sekoittunut kohde. Asumisen aluetta halkoo Sammon valtatie, joka on joukkoliikennepainotteinen katu. Sitä pitkin on osoitettu joukkoliikenteen tavoiterunkolinjastoa. Teiskontie on seudullinen pääväylä. Sen molemmille puolille on osoitettu raitiotie Koilliskeskukseen. Asu-misen aluetta halkoo Keskuspuistoverkosto.

Taysin alue sekä sen itäpuolella oleva yritysalue on osoitettu Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyö-hykkeeseen. Alue on myös Kehitettävää innovaatioympäristöä ja kuuluu raitiotien myötä Mahdollisuuk-sien vyöhykkeeseen.

Ruotulan golfkentän ympäristö on osoitettu Tehokkaan täydennysrakentamisen alueeseen. Myös Sam-mon valtatien läheisyydessä olevaa vyöhykettä tutkitaan Tehokkaan täydennysrakentamisen alueena.

Teiskontie ja VT 9 ovat alueita, joiden aiheuttamaa haitta- ja estevaikutusta kävelylle ja pyöräilylle tulisi pyrkiä pienentämään.

Aluekokonaisuus kuuluu laajaan taajamavyöhykkeeseen, joka jatkuu lähes katkeamattomana Tampereen kes-kustasta pitkälle Kangasalle. Alueeseen kuuluu useita kaupunginosia: Kissanmaa, Ruotula, Takahuhti, Pappila, Huikas, Irjala, Uusikylä, Hakametsä, Janka, Ristinarkku sekä TAYS:n alue ja tässä yleiskaavassa ohjelmoituna täydennyksenä Ruotulan golfkentän alue.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Kauppi-Niihaman virkistysalueeseen- idässä valtatie 9:ään - etelässä alue rajautuu Jyväskylän rataan - lännessä Hervannan valtaväylään

Alueen taloyhtiöitä tulisi kannustaa korjausrakentamiseen. Lisäksi henkilö-liikenteen päästöjä voi olla mahdollista pienentää pyöräilyn olosuhteita kehittä-mällä alueen sisällä sekä kytkemällä alue pyöräilyn keinoin nykyistä tehokkaam-min kaupungin keskuksiin.

LiikenneverkkoTutkittava alue on erittäin laaja, joten liikenneverkon rakennetta on haastava yleistää. Sekä Hakametsä – Ristinarkku –alueella (Sammon valtatien eteläpuoli), Kissanmaa – Takahuhti – Ruotula – Pappi-la –alueella (Sammon vt:n ja Teiskontien väli) että Teiskontien pohjoispuolella lii-kenneverkko on kuitenkin tulkittavissa ulkosyöttöiseksi, sillä alueet rajautuvat suuriin liikenneväyliin: Teiskontiehen, Sammon valtatiehen, Hervannan valta-väylään, VT9:ään ja Jyväskylän rataan. Tonttikatujen liittymiä edellä mainituilla autoliikenteen väylillä on kuitenkin mel-ko vähän. Teiskontie on seudullinen pää-väylä, samoin alueen itärajalla sijaitseva itäinen kehätie (VT9) on seudullinen pääväylä. Hervannan valtaväylä ja Sam-mon valtatie ovat alueellisia pääväyliä. Ali-Huikkaantie ja Ristinarkuntie ovat pääkokoojakatuja ja Kissanmaantie, Ta-kahuhdintie/-katu, Hintsankadun ete-läosa, Pappilankatu sekä Tanhuankatu – Luhtaankatu –reitti ovat alueellisia

kokoojakatuja. Joukkoliikenteen run-kolinjat käyttävät alueen reunan väyliä eli Teiskontietä ja Sammon valtatietä. Pyöräilyn pääreittiverkkoon kuuluvat Teiskontien ja Sammon valtatien lisäksi Hervannan valtaväylä, Ali-Huikkaantie, Hintsankatu – Leppämäenkatu – Luh-taankatu –reitti (Leppämäenkadulla ei ole erillistä pyöräilyväylää tai –kaistaa), Eetunkatu ja –raitti, Ristinarkuntie ja Harankatu. Virkistyspyöräilyn reitteinä on esitetty Takahuhdin puistoja noudat-televa reitti eli Hippoksenkatu – Suden-katu – Vuohenojan varsi – Varsapuiston eteläinen KLV – Sikosuonojan varsi – Sikosuonkatu – Eetunraitti –reitti sekä Kuntokadulta Niihaman suuntaan johta-va, talvisin latuna käytetty reitti.

Koillisella suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus alueelle päättyvistä matkoista on 43 prosenttia, mikä on toi-seksi korkein keskustan ulkopuolisista alueista. Alueella tulee valita kehitettä-vät joukkoliikenteen laatukäytävät siten, että niiden varsille sijoittuva maankäyt-tö ja sen kehittyminen takaavat talou-dellisesti tehokkaan joukkoliikenteen. Läheisiin keskuksiin: Koilliskeskukseen, Kaukajärvelle ja Jankaan varmistetaan turvalliset yhteydet kävellen ja pyörällä kaikilta suunnilta. Työmatkapyöräilylle järjestetään viihtyisät ja sujuvat yhtey-det kaupungin keskuksiin.

39

Alueen monipuolisessa rakennuskannassa on kerrosalaa lähes 1,3 miljoonaa k-m2. Tästä asumisen osuus on 60%. Alueella on muun muassa merkittävä yliopistollinen sairaala yrityskeskittymineen sekä urheilurakentamista. Vuoden 2015 lopulla alueen tonttiva-rannossa oli yli 10 000 k-m2 täydennysrakentamisen potentiaalia. Tästä määrästä yli puolet oli alueen kahdessa kerros- ja rivitalo-tontissa. Määrällisesti alueella oli kuitenkin pientalotontteja. Samaan aikaan alueella oli vireillä tai ohjelmoitu useita asemakaavo-ja. Näiden kaavojen kautta alueen asuntokanta kasvaa lähes 60 000 k-m2. Asemakaavamuutosten tuottama uudisrakentamisen on enimmäkseen kerrostalorakentamista. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 alueen laajenemiseen ja täydentymiseen on varauduttu erityisesti idässä ja pohjoisessa. Osa varannosta on vanhaa toteutumatonta yleiskaavavarantoa. Teiskontien varressa varanto kyt-keytyy raitiotien jatkeeseen Taysiltä Koilliskeskukseen. Kuvaan on merkitty sinisellä vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tuotettu rakentaminen.

Alue ei muodosta selkeää kokonaisuutta, jonka palvelut olisivat jäsentyneesti tunnistettavassa keskuksessa. Kaupalliset palvelut ryhmittyvät suurten itä-länsisuuntaisten väylien varrelle ja julkiset palvelut ovat rakenteen sisällä. Alueen luoteisosassa on yksi Tampereen suurimmista työpaikkakokonaisuuksista, Tays. Alueen halkaisee virkistys- ja vapaa-ajanpyöräilyn reitti, mikä yhdistää aluetta myös Tampereen keskustaan ja Koilliskeskukseen. Alueen pohjoisosassa on Kaupin laaja virkistysalue. Teiskontien estevaiku-tus nykyisen asutuksen ja virkistysalueen välissä on suuri.



40

Rakennettu ympäristöAlue on vanhan Messukylän ydintä, joka on eri aikoina täydentynyt hyvin vaihte-levien periaatteiden mukaisesti. Alue-kokonaisuus muodostuu Iidesjärven ja Kaukajärven välisen laakson ympärille tukeutuen aluetta rajaavaan harjuun. Alueella on asumisen lisäksi lähinnä kaupan toimintoja. Alueen asuntokan-nasta 49 % on kerrostaloissa.

Kokonaispäästöt vaihtelevat alueen si-sällä runsaasti. Messukylässä kokonais-päästöt ovat selvästi kantakaupungin keskiarvoa suuremmat. Alueen muissa osissa päästöt ovat pienet. Messukyläs-sä on asuinrakennusten korjaustarvetta. Henkilöliikenteen päästöt ovat Messuky-län itäosassa ja Viialassa suuret. Alueilla tulisi kehittää pyöräilyn olosuhteita sekä kytkeytymistä joukkoliikennepysäkkei-hin, jotta liikenteen aiheuttamia päästöjä voitaisiin pienentää.

Vuohenoja-Messukylä-Muotiala-Viiala A16


Alue on pääosin asumisen aluetta, jota halkoo itä-länsisuunnassa Keskuspuistoverkosto. Turtolan alue on osoitettu Keskustatoimintojen alueeksi, jota palvelee raitiotiepysäkki. Alueella on kaksi itä-länsisuun-taista ja kaksi pohjois-eteläsuuntaista joukkoliikenteen runkolinjaa sekä useita tavoitepyöräverkon väyliä. Alueen itäosat ovat asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta.

Turtolan alue on osa Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykettä, Vähittäiskaupan aluetta sekä rai-tiotiehen kytkeytyvää Mahdollisuuksien vyöhykettä. Myös alueen itäpuolella sijaitseva Kaukajärvi on pal-velujen ja elinkeinojen näkökulmasta kehitettävää aluetta.

Turtolassa on joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jossa tulee varautua pyöräpysäköintiin. Turtola sekä Soti-laankadun ja Santaharjuntien katualueet sekä Messukyläntie ja -katu on osoitettu osaksi Tehokkaan kau-punkirakentamisen vyöhykettä.

Alueen itäosassa on uusi Tieliikenteen yhteystarve Kaukajärven keskustan eteläpuolelta Messukylänka-dulle, Sammon valtatielle ja Teiskontielle.

Alueen keskellä ovat Kirkkosuon ja Santaharjun virkistysalueet. Aluetta halkovat pohjois-eteläsuuntaiset Hervan-nan valtaväylä sekä Turtolankatu, jonka nimi virkistysalueen kohdalla muuttuu Kirkonmäenkaduksi.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Jyväskylän rataan- idässä Valtatie 9:ään- etelässä Vihiojaan- lännessä Nekalan siirtolapuutarhaan sekä Iidesjärveen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Vuohenojan, Messukylän ja Muotialan alueilla sisä-syöttöinen ja Viialan alueella ulkosyöt-töinen. Alueella on useampia alueellisia pääväyliä: Hervannan valtaväylä alueen länsiosassa, itä-länsisuuntainen Mes-sukyläntie/-katu alueen pohjoisosassa sekä Hallilantien pohjoispään ja Neka-lantien-Sotilaankadun ja Hervannan val-taväylän risteyssillan muodostama reitti alueen lounaisosassa. Pääkokoojakatuja alueella ovat Nekalantie ja Sotilaanka-tu em. risteyssiltaa lukuun ottamatta, Santaharjuntie, Kirkonmäenkatu, Turto-lankatu ja Ristinarkuntie. Muotialantie on puolestaan paikallinen kokoojakatu. Suurimmassa osissa aluetta lähimpä-nä sijaitseva pääväylä on itäinen ke-hätie (VT9), johon on lyhimmillään matkaa alle 800 metriä Vilusenharjulta mitattuna. Vuohenojan alueelta tarkas-teltuna lähin seudullinen pääväylä on kuitenkin valtatie 12, jonne matkaa on

lyhimmillään noin 2 kilometriä. Alueen läpi kulkee nykyään useita joukkolii-kenteen runkolinjoja – runkolinjojen käyttämiä väyliä ovat muun muassa Messukyläntie/-katu, Kirkonmäenkatu, Turtolankatu, Nekalantie, Sotilaankatu, Vasaratie, Santaharjuntie ja Hervannan valtaväylä. Pyöräilyn pääreittiverkkoon alueella kuuluvat puolestaan Messuky-läntie/-katu, Halmeenkadun ja Haran-kadun välinen väylä, Ristinarkuntie, Kir-konmäenkatu, Kivikirkontie, Hervannan valtaväylä, Nekalantie, Laulunmaankatu, Sotilaankatu, Turtolankatu ja Santahar-juntie.

Raitiotien myötä Muotialan ja Turto-lan alueet kytkeytyvät tehokkaasti sekä Tampereen keskustaan että Hervantaan. Pitkällä tähtäimellä alueen itä-länsi -suuntaisia joukkoliikennekäytäviä tulisi vahvistaa tiivistämällä maankäyttöä väy-län varrella. Turtolan aluetta kehitetään kävelyn ehdoilla.

41

Alueella olevassa rakennuskannassa on kerrosalaa 367 000 k-m2. Tästä asuntorakennusten osuus on 73 prosenttia. Vuoden 2015 lopulla alueen tonttivarannossa oli viisi rakentamatonta pientalotonttia, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli hieman yli 1000 k-m2. Samaan aikaan alueella oli vireillä kolme asemakaavaa, joista kaksi tuottaisi merkittävää kerrostaloraken-tamista Viialaan ja Messukylään. Yhteensä kaavahankkeiden kautta alueet tiivistyisivät lähes 16 000 k-m2. Viime vuosina alue on täydentynyt erityisesti Muotialassa. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Turtolan alue on osoitettu voimakkaasti tiivistyväksi ympäristöksi. Yhtenä vaikuttimena tähän on raitiotiepysäkki. Kuvaan on merkitty sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana tuotettu rakentaminen.

Alue on osittain muinaisen asutuskeskuksen ydinaluetta, vanhaa Messukylää. Erilliset kaupunginosat ryhmittyvät Iidesjärven ja Kaukajärven välisen laakson molemmille puolille. Alueita yhdistää virkistysalueen lisäksi pyörätie. Alueella on hyvät jouk-koliikenneyhteydet. Suunnitteilla oleva raitiotie vahvistaa joukkoliikenneyhteyksiä entisestään.



42

Rakennettu ympäristöAlue muodostuu kahdesta rinnakkai-sesta kaupunginosasta, joiden välinen kytkös on tähän saakka ollut heikko. Aluetta halkoo Hervannan valtaväylä. Lukonmäen puolella oleva kokonaisuus on rakentunut asteittain 1970-luvun puolivälistä lähtien. Hallila on 1990-lu-vulta. Alueen asuntokannasta on kerros-taloissa 44 prosenttia.

Hallilan kokonaispäästöt ovat kantakau-pungin viitekehyksessä pienet. Lukon-mäessä kokonaispäästöt ovat pienet tai keskimääräiset. Molemmat alueet kuu-luvat suurelta osin kaukolämmön piiriin. Myös korjausrakentamisen tarpeesta aiheutuvat päästöt ovat alueella pienet. Henkilöliikenteen päästöt ovat Hallilan länsiosissa ja Lukonmäen itäosissa suu-ret. Molemmat vyöhykkeet ovat kaukana intensiivisen joukkoliikenteen vyöhyk-keestä.

Hallila-Lukonmäki A17


Aluekokonaisuus on Asumisen aluetta, jota halkoo Hervannan valtaväylä. Raitiotie on suunnitteilla valta-väylälle ja sen pysäkki Hallilaan. Alueen lounaispuolella on luonnonsuojelukohde.

Alueen lähiympäristöjen elinkeinovyöhykkeitä kehitetään raitiotien tuomien mahdollisuuksien mukaisesti. Hervannan valtaväylälle ja Lukonmäkeen on osoitettu joukkoliikenteen runkolinjat. Lisäksi aluetta halkoo Lukonmäessä tavoitepyöräverkko. Messukylän suuntaan ja sivuaa Kaukajärven suuntaan.

Aluekokonaisuus muodostuu kahdesta satelliittimaisesta kaupunginosasta Kalevan ja Hervannan välillä.

Alue rajautuu:- pohjoisessa valtatie 9:ään- idässä Lystinhuoneenpuistoon- etelässä Hervannan kanjoniin- lännessä virkistysalueeseen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkkoa voidaan pitää Hallilan alueella ulkosyöttöisenä ja Lu-konmäen alueella sisäsyöttöisenä. Aluei-den välillä ei ole suoraa autoliikenteen yhteyttä, lyhin ajoyhteys kulkee Hervan-nan pohjoisosan kautta. Alueellinen pää-väylä on Hervannan valtaväylä, tosin Lu-konmäestä ajoyhteys sille kulkee myös Hervannan pohjoisosan tai Turtolan kautta. Lähin seudullinen pääväylä on aluetta pohjoisesta rajaava itäinen ke-hätie (VT9), jonne on matkaa Hallilasta lyhimmillään noin 800 metriä ja Lukon-mäestä noin 2,2 kilometriä. Lukonmäen alueen sisällä tärkein katu on pääkokoo-jakatu Turtolankatu, lisäksi Lukonmäen alueella sijaitsee myös Hervannan / Lukonmäen ja Kaukajärven / Annalan yhdistävä pääkokoojakatu Yrjöläntie. Hallilan sisällä tärkeimmät kadut ovat Hallilan Hervannan valtaväylään ja Hal-lilantiehen yhdistävät paikalliskokoo-jakadut Pehkusuonkatu ja Loukkaan-katu (Pehkusuonkadulta pohjoiseen).

Joukkoliikenteen runkolinjoja kulkee tällä hetkellä Hervannan valtaväylää ja Turtolankatua pitkin. Pyöräilyn pääreit-tiverkkoon kuuluvat kaikki edellä mai-nitut väylät VT9:ää lukuun ottamatta. Hervannan valtaväylän yhteydessä pyö-räilyreitit (ja kävelyreitit) kulkevat tosin paikoin melko etäällä väylästä ja näillä reiteillä on myös omia nimiään (mm. Suutalanraitti, Turdonraitti). Hallilan ja Lukonmäen välistä kävelyä ja pyöräilyä varten Valtaväylällä on kaksi kevyen lii-kenteen alikulkua.

Kaakkoisella suunnittelualueella kes-tävien kulkutapojen osuus on korkea, sillä lähes puolet alueelle päättyvistä matkoista tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Hallilan aluekoko-naisuuden kytkemistä raitiotiehen tulee tehostaa ja pyöräilyn liityntäpysäköintiä kehittää. Lukonmäen itäosia olisi hyvä kytkeä nykyistä paremmin pyöräyhtey-dellä Kaukajärveen.

43

Alueen rakennuskannassa on kerrosalaa yhteensä 265 000 k-m2, josta asumisen osuus on 96 %. Hallilan ja Lukonmäen alueel-la ei ole tonttivarantoa. Vuoden 2015 lopulla alueella oli vireillä kaksi asemakaavaa, joiden kautta alueiden arvioidaan tii-vistyvän yli 60 000 k-m2. Yli kaksi kolmasosaa rakentamisesta sijoittuu Hervannan valtaväylän tuntumaan raitiotien pysäkin yhteyteen. Kuvaan on merkitty sinisellä vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tuotettu rakentaminen.

Alueella on peruspalvelut, jotka pääosin sijoittuvat nykyisten tai suunniteltujen joukkoliikenteen runkolinjojen yhteyteen. Alueella on paikoin voimakkaita pinnanmuotojen vaihteluja. Lisäksi aluetta halkoo Hervannan valtaväylä. Näistä syistä Hal-lilan ja Lukonmäen alueet ovat nykyisin varsin erillisiä. Tuleva raitiotiepysäkki Hallilassa kuitenkin lisää tarvetta alueiden nykyistä tehokkaampaan kytkemiseen toisiinsa esimerkiksi pyöräväylällä. Alue rajautuu viheralueverkkoon etelä- ja länsilai-dalla.



44

Rakennettu ympäristöVuores on 2000-luvulla suunniteltu ja viime vuosina rakentumaan lähtenyt kaupunginosa Etelä-Tampereella. Alueen suunnittelu ja rakentaminen on osin kes-ken. Rakennuttuaan alueen väestötavoi-te on noin 10 000 asukasta.

Kunnollisia mittaustuloksia ei Vuorek-sesta ole voitu selvittää, koska vuonna 2011 alueella oli vielä vähän asukkaita.

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Vuoreksen alueella pääosin sisäsyöttöinen, sillä käytännössä kaikille alueen tonttikaduil-le päästäkseen tarvitsee ajaa Vuoreksen puistokadun kautta. Mäyränmäen aluet-ta voidaan kuitenkin pitää ulkosyöttöi-senä, sillä alue rajoittuu eteläreunaltaan Ruskonkehään ja muilta osin viheralu-eisiin. Vuoreksen puistokatu on alueen

Vuores A18


Alue on osoitettu Asumisen alueeksi. Särkijärven ympäristö on osoitettu osaksi Keskuspuistoverkostoa. Lahdesjärven ja Särkijärven itärannat on osoitettu Asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Näi-den ja Vuoreksen puistokadun väliin on osoitettu tieliikenteen yhteystarve.

Alueen läpi on osoitettu joukkoliikenteen runkolinja sekä tavoitepyöräverkon osa. Myös Suolijärven yli Her-vannan suuntaan on osoitettu kehitettävä tavoitepyöräverkon osa samoin kun Vuoreksen ja Multisillan välisen metsän läpi.

Alueelle ei ole osoitettu uutta tehokasta täydennysrakentamista nykyisen, jo ohjelmoidun rakentamisen lisäksi.

Aluekokonaisuuteen kuuluu rakenteilla oleva Vuoreksen kaupunginosa. Osa alueesta sijaitsee Lempäälän puolel-la. Tätä osaa ei vielä ole ryhdytty rakentamaan.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Lahdesjärven teollisuusalueeseen- idässä Vuoreksen ja Hervannan väliseen virkistysalueeseen- etelässä alue jatkuu Lempäälän kunnan puolelle lähelle Koipijärveä- idässä alue rajautuu virkistysalueeseen

pääkokoojakatu, eteläreunan Ruskon-kehä on seudullinen pääväylä ja samalla aluetta lähimpänä sijaitseva seudullinen pääväylä. Etäisyys alueen pohjoisosas-ta Västinginmäestä itäiselle kehätielle (VT9) on myös varsin lyhyt, lyhimmil-lään noin 700 metriä. Alueella on myös yksi paikallinen kokoojakatu, Mäyrän-mäenkatu, joka on myös osa joukko-liikenteen runkolinjastoa ja pyöräilyn pääreittiverkkoa. Pyöräilyn pääreitti-verkkoon kuuluvat myös Ruskonkehä ja Vuoreksen puistokatu, jälkimmäinen tosin vain Mäyränmäenkadun risteyksen pohjoiseen. Mäyränmäenkadun ja Rus-konkehä välillä Vuoreksen puistokadulla ei ole tällä hetkellä erillistä pyöräily- eikä jalankulkuväylää. Joukkoliikenteen run-kolinjastoon kuuluu Mäyränmäenkadun lisäksi myös Vuoreksen puistokatu näi-den kahden kadun risteyskohdan poh-joispuolisella osuudella

Vuoreksen haaste kestävän liikkumi-sen näkökulmasta on sen sijainti taaja-marakenteen ulkovyöhykkeellä, jossa etäisyydet kaupungin keskuksiin ovat pitkät. Vuoreksessa kestävää liikkumista edistäisi sen nykyistä parempi kytkeyty-minen Hervantaan. Lisäksi keskustaan suuntautuvien pyöräteiden turvalli-suutta ja viihtyisyyttä parannetaan eri-tyisesti Vuoreksen ja keskustan välissä olevissa katkoskohdissa. Huolehditaan siitä, että pyöräily-yhteydet ovat nopeu-deltaan kilpailukykyisiä autoliikenteen kanssa. Pyöräilyreittejä kehitetään myös erillään ajoneuvoliikenteen väylistä.

Vuoreksen keskustaa kehitetään kävely-keskustaksi.

45

Vuoreksen rakentuminen on käynnistynyt 2000-luvun loppupuolella ja siellä on vielä runsaasti tonttivarantoa. Vuoden 2015 lopulla alueella olevassa tonttivarannossa oli käyttämätöntä rakennusoikeutta yli 240 000 k-m2. Vireillä olevissa asemakaa-voissa asumisen varantoa arvioitiin olevan lähes 60 000 k-m2. Lisäksi Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Lahdesjärven ja Särkijärven itärannat on osoitettu alueiksi, joiden täydennysrakentamisen edellytykset tutkitaan. Kuvaan on sinisellä osoitet-tu vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tuotettu rakentaminen.

Alueella on tällä hetkellä perustoiminnot. Monien palveluiden osalta alue tukeutuu viereiseen Hervannan alueeseen. Kanta-kaupungin yleiskaavan 2040 alustavassa pyöräverkossa huomioidaan Vuoreksen ja Hervannan välisen kestävän yhteyden parantamistarve.



46

Rakennettu ympäristöLänsi-Hervannan perusrakenne on 1970-luvulta, jolloin sen rakentaminen käynnistyi nykyisen TTY:n kampuksen Hervantaan sijoittumisen vanavedes-sä. Aluetta on laajennettu kerroksittain länteen ja etelään 1980- ja 1990-lu-vuilla. Hervannan keskusakseli ra-kentui 2000-luvulla. Alue on pääosin kerrostaloaluetta. Sen itäosassa on ope-tus- ja tutkimusrakennuksia sekä toi-mistoja. Aluekokonaisuuteen kuuluvat Länsi-Hervannan asuinalueiden ja itäi-sen Hervannan kampusten sekä työpaik-ka-alueiden lisäksi myös rakenteilla ole-va Lintuhytin asuinalue ja suunnitteilla oleva Hervantajärven asuinalue. Alueen asuntokannasta 87 prosenttia on kerros-taloissa.

Hervannan kokonaispäästöt ovat muuta kantakaupunkia selvästi alhaisemmat lukuun ottamatta Länsi-Hervannan kau-pan ja työpaikkojen alueita, joilla päästöt ovat keskimääräiset. Alue on kokonaan kaukolämmön piirissä. Koska alueella on runsaasti 1970-luvulla rakennettuja ker-rostaloja, on siellä ajankohtaista pohtia

Hervanta- Hervantajärvi-Lintuhytti A19


Hervanta on Tampereen aluekeskus. Alueella on keskustatoimintojen, asumisen ja palvelujen ja työpaik-kojen sekoittunutta aluetta. Näistä jälkimmäiset sijoittuvat alueen koillisosaan. Alue rajautuu keskuspuis-toverkostoon sekä Ruskon työpaikka-alueeseen.

Hervannan keskusakselia kehitetään keskitettyjen palvelujen vyöhykkeenä ja alueen itäosaa innovaatio-ympäristönä. Kaikkiaan alue on osa elinkeinoelämän näkökulmasta osa merkittävää kehittämisakselia, johon kuuluvat myös Tampereen keskusta, Tays, sekä Lielahden ja Hiedanrannan alue.

Hervannan keskusakselia ja Länsi-Hervantaa on tarkoitus tiivistää entisestään kaupunkimaisemmaksi ympäristöksi. Alueen täydennysrakentaminen tukeutuu joukkoliikenteen kehittämiseen. Lisäksi alueen eteläosassa on runsaasti täydennysrakentamisen varantoa.

Aluekokonaisuus kattaa Hervannan aluekeskuksen sekä siihen tukeutuvat uudet asuinalueet Länsi-Hervannas-sa, Hervantajärvellä ja Lintuhytissä.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Hervannan kanjoniin - idässä Hervannantiehen- etelässä ja lännessä virkistysalueeseen

korjausrakentamisen tarvetta. Henkilö-liikenteen päästöt ovat kantakaupungin alhaisimmat lukuun ottamatta alueen lounaista kärkeä, jossa ne ovat keski-määräistä korkeammat.

LiikenneverkkoKaakkoisella suunnittelualueella kes-tävien kulkutapojen osuus on korkea, sillä lähes puolet alueelle päättyvistä matkoista tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Hervannan sijainti on hyvä myös autoliikenteen näkökulmasta: keskustaan vievä pääväylä, Hervannan valtaväylä, halkoo alueen pohjois-ete-läsuuntaisesti, etelässä aluetta rajaa pääväylä Ruskonkehä ja pohjoisessa ns. itäinen kehätie (VT9) sijaitsee alle 1,5 kilometrin etäisyydellä Hervannan reu-nasta. Hervannan kokoojakatuverkossa ei sen sijaan varsinkaan Länsi-Hervan-nan asuinalueilla ole erityisen selkeää hierarkiaa. Yleiskaavaluonnoksen lii-kenneverkossa Hervantaan on esitetty ratkaisua, jossa pääkokoojakadut sijait-sevat pääosin kehämäisesti alueen reu-nalla. Näin autoliikenteen verkko olisi Hervannan keskusakselin molemmilla

puolilla ulkosyöttöinen. Kaupunginosia yhdistävistä pääkokoojakaduista Her-vantaan kiinnittyvät Turtolankatu, Kau-hakorvenkatu ja Ruskontie.

Joukkoliikenteen osalta Hervannassa on hyvin kattava linjasto. Pohjois-ete-läsuuntaisilla väylillä se on tosin tästä syystä myös hieman hajautunut: joukko-liikennetarjontaa on runsaasti niin Insi-nöörinkadulla, Hervannan valtaväylällä kuin Tieteenkadullakin. Tulevaisuudes-sa raitiotien toteutuessa joukkoliiken-netarjonta painottunee näistä kolmesta Insinöörinkadulle. Myös nykyinen pyö-räilyn laatukäytävä Hervannasta keskus-taan sijaitsee Insinöörinkadulla. Muita joukkoliikenteen runkolinjastolle ja pyö-räilyn pääverkolle yhteisiä katuosuuk-sia ovat muun muassa Opiskelijankatu, Teekkarinkatu ja Hermiankatu.

Alueelle on suunniteltu uusia kaupungi-nosia, joiden kytkeytymistä Hervantaan edistetään laadukkailla kävelyn ja pyö-räilyn yhteyksillä. Hervannan keskustaa kehitetään kävelykeskustaksi. Tätä tavoi-tetta tukee muun muassa keväällä 2016 laaditut pysäköintipolitiikan linjaukset.

47

Alueen rakennuskannan kokonaiskerrosala on 1,6 miljoonaa kerrosneliötä. Tästä asumisen osuus on 67 %. Hervannan alueen raken-nettu Poikkileikkaus 31.12.2015. Sinisellä vuosien 2012 ja 2015 aikana valmistuneet rakennukset. Lisäksi tonttivaranto ja asema- ja yleiskaavatason suunnitelmat.

Alueen palvelut sijoittuvat alkuperäisen taajaman alueelle sekä Hervannan keskusakselille, joka pro iloituu kaupallisten palveluiden ympäristönä. Alue rajautuu lähes kauttaaltaan virkistysalueisiin, mutta toisaalta leikkautuu irti muusta kaupunkirakenteesta muo-dostaen oman saarekkeensa Etelä-Tampereelle.



48

Rakennettu ympäristöAlue muodostuu tällä hetkellä kahdesta erillisestä kaupunginosasta, joiden ra-kentumisen historia ovat hyvin erilaiset. Vehmainen on Messukylän vanhan asu-tuskeskittymän yhteyteen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakentunut pien-talokokonaisuus, joka on laajentunut, täydentynyt ja osin uudelleenrakennettu aivan viime vuosiin saakka. Kaukajärvi puolestaan on 1960- ja 1970-luvuilla rakentunut lähiö, joka sekin on viime vuosiin saakka tiivistynyt. Aluekokonai-suuden asuntokannasta 72 % on ker-rostaloissa. Kaukajärven pohjoisrannan rakentuminen kuroo nykyisin kaksi eril-listä aluetta yhdeksi rakennetuksi koko-naisuudeksi.

Kokonaispäästöt ovat Kaukajärvellä pienet ja Vehmaisissa suuret. Päästöjä pienentävä kaukolämpöverkko ei ylety Vehmaisiin. Kaukajärvellä sijaitsevissa 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneissa kerrostaloissa sen sijaan on korjaus-tarpeesta aiheutuvaa päästökasaumaa. Henkilöliikenteen päästöt ovat Kauka-järvellä pienet lukuun ottamatta alueen pohjoisosien pientalokortteleita, joissa ne ovat suuret. Vehmaisissa päästöt ovat kauttaaltaan suuret. Vehmaisissa tulisi kehittää julkisen liikenteen ja pyöräilyn olosuhteita. Kaukajärvellä tulisi tukea taloyhtiöiden energiaremontteja.

Kaukajärvi-Vehmainen A20

Kantakaupungin yleiskaava 2040Kaukajärven asuntorakentamisen alueet ja Vehmainen ovat Asumisen aluetta. Kaukajärven keskusta moottoritiehen saakka on Keskustatoimintojen aluetta. Kaukajärven pohjoisrannassa on Asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta. Keskuspuistoverkoston yhteys pohjoiseen on osoitettu tälle alueelle. Keskuspuistoverkosto kiertää Kaukajärveä.

Juvankatu on osoitettu joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi. Sillä on joukkoliikenteen runkolinja samoin kuin Messukylänkadun länsiosassa. Pyöräilyn tavoiteverkko on osoitettu alueen pääväylille.

Kaukajärven keskustaa kehitetään Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykkeenä, jossa voi olla myös kauppaa. Alueella on myös joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jossa on varauduttava pyöräpysäköintiin.

Kaukajärven keskusta sekä joukkoliikenneverkon palvelemien pääväylien ympäristöt on osoitettu Tehok-kaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeeseen.

Kaukajärven keskustan eteläpuolelta on ohitettu uusi liikenneyhteys alueen länsipuolitse Messukylänka-dun ja Sammon valtatien kautta Teiskontielle saakka.

VT 9:n aiheuttamaa estevaikutusta kävelylle ja pyöräilylle tulisi pienentää.

Aluekokonaisuus kattaa Valtatie 9:n ja Kaukajärven välissä olevan kaupunginosakeskuksen sekä Kaukajärven pohjoisrannan asutuksen Kangasalan rajalle saakka.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Hankkion teollisuusalueeseen ja Jyväskylän rataan- idässä Kangasalan rajaan Kaukajärven itäpäässä- etelässä Hikivuoreen ja Vihiojaan- lännessä valtatie 9:ään

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkossa on sekä Veh-maisten että Kaukajärven alueella sekä ulkosyöttöisen että sisäsyöttöisen ver-kon piirteitä. Kaukajärvellä rakenta-minen rajoittuu pääosin Juvankadun ja Kangasalantien väliin ja Vehmaisissa Kangasalantien ja Jyväskylän radan vä-liin; lisäksi Kaukajärventie jakaa Veh-maisten rakennetut alueet kahteen osaan. Toisaalta sekä Juvankadulla että Kangasalantiellä on kuitenkin väylän molemmin puolin jonkin verran raken-tamista, vaikka rakentaminen painot-tuukin Kaukajärvellä pääasiassa väylien kaakkoispuolelle ja Vehmaisissa poh-joispuolelle. Alue rajautuu lännestä itäi-seen kehätiehen (VT9), joka on samalla suurelle osalle aluetta lähin seudullinen pääväylä. Aivan Vehmaisten itäosasta valtatie 12 sijaitsee kuitenkin hieman lähempänä, noin 3 kilometrin päässä. Alueella on useita pääkokoojakatuja: Kangasalantie Juvankadun risteykses-tä itään, Juvankatu, Santaharjuntie ja Kangasalantie. Juvankadun risteyksestä länteen Kangasalantie on alueellinen pääväylä. Yrittäjänkatu on nykyisel-lään läpiajomahdollisuuden puutteen vuoksi tonttikatu. Joukkoliikenteen runkolinjoja kulkee alueella nykyisin vain Kaukajärvelle: keskustan suun-nasta katsoen reittejä Kangasalantie

– Juvankatu sekä Santaharjuntie – Kes-kisenkatu – Haiharankatu. Vehmaisiin ei kulje joukkoliikenteen runkolinjaa. Pyöräilyn pääväyläverkkoon kuuluvat alueella Kangasalantie, Juvankatu, San-taharjuntie, Keskisenkatu – Kaukatori – Haiharankangas – Haiharansuu –reitti, Sammalistonpolku (VT9:n kevyen liiken-teen rinnakkaisyhteys), Hyllilänpolku (tavoitteena siirtää reitti Yrittäjänkadul-le) ja Kaukajärventie. Virkistyspyöräilyn reitti on esitetty kulkemaan Solkikadun, Käätykadun ja Isoniitynpolun kautta.

Kaakkoisella suunnittelualueella kes-tävien kulkutapojen osuus on korkea, sillä lähes puolet alueelle päättyvistä matkoista tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Toisaalta Vehmaisten alueella kestävien kulkutapojen osuus on pieni.

Aluetta palvelevia joukkoliikenteen laa-tukäytäviä vahvistetaan tiivistämällä laatukäytävän varren maankäyttöä. Kau-kajärven keskustaa kehitetään kävely-keskustaksi. Turvallisia yhteyksiä pysä-keille parannetaan.

49

Alueella olevassa rakennuskannassa on noin 450 000 k-m2. Tästä asuntorakentamisen osuus on 79 prosenttia. Vuoden 2015 lopul-la valtaosa alueen tonttivarannosta sijoittui Kaukajärven keskustan tuntumaan kahdelle kerrostalotontille, joiden yhteenlaskettu asuinkerrosala oli yli 13 000 k-m2.Näiden lisäksi Vehmaisissa oli kaksi tonttia, joissa rakennusoikeutta vajaa 1200 k-m2. Samaan aikaan kaukajärven pohjoisrannalla on vireillä tai ohjelmoituna kaksi asemakaavahanketta, joiden tuottama lisä alueen asuinker-rosalaan on yhteensä 52 000 k-m2. Valtaosa kerrosalasta sijoittuu kerrostaloihin, mutta myös pientaloja ja rivitaloja on ohjelmoitu kaavoihin. Kuvassa on esitetty sinisellä vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tuotettu rakentaminen.

Tähän saakka Kaukajärven ja Vehmaisten alueet ovat olleet pääosin toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, joita Hankkion teollisuus-alue erottaa toisistaan. Viime vuosina yleistynyt rantarakentaminen näkyy myös Kaukajärvellä. Uusien hankkeiden myötä alueet kuroutuvat lähemmäs toisiaan ja alueiden tarkastelu yhtenäisenä kokonaisuutena tulee tarkoituksenmukaiseksi. Alueen joukkolii-kenneyhteydet nojaavat Kangasalantiehen ja Juvankatuun. Pyöräyhteys on osoitettu sekä Juvankadulle että Kangasalantielle.



50

Rakennettu ympäristöAnnala on pääosin 1970-luvulta lähtien rakentunut lähiö, jonka asuntokannas-ta 62 % on kerrostaloissa. Viime vuosi-na alueen kaakkoisosiin on rakennettu pien- ja rivitaloja.

Annalan 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla valmistuneiden asuinrakennusten ko-konaispäästöt ovat pienet. Alueen uudet osat ovat kokonaispäästöiltään kanta-kaupungin keskitasoa. Henkilöliikenteen päästöt ovat alueen itäosissa suuret sekä harvan että intensiivisen joukkoliiken-teen palvelualueilla. Alueella olevia ker-rostaloyhtiöitä tulisi kannustaa korjaus-rakentamiseen.

Annala A21


Alue on kokonaisuudessaan Asumisen aluetta, joskin alueen länsiosassa on pieni Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue. Juvankadulla on joukkoliikenteen tavoiterunkolinjastoa. Alue on Keskuspuistoverkoston ympäröimä lukuun ottamatta Kangasalan rajaa idässä.

Alue kytkeytyy Hervantaan ja Kaukajärveen pyöräilyn tavoiteverkon kautta. Annalan ja Kaukajärven välis-sä on myös Virkistys- ja vapaa-ajanpyöräilyn reitti.


Aluekokonaisuus kattaa Kaukajärven eteläpuolella olevan kaupunginosan.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Kaukajärveen- idässä Kangasalan kunnan rajaan- etelässä alue rajautuu virkistysalueeseen, jonka eteläpuolella on Ruskon teollisuusalue- lännessä alue rajautuu virkistysalueeseen, joka erottaa Kaukajärven ja Annalan alueet toisistaan

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Annalassa sel-västi sisäsyöttöinen. Alueen pääkokoo-jakatuja ovat Juvankatu, Saarenmaan-tie ja Ruskontie ja nämä muodostavat myös alueen pyöräilyn pääväyläverkon. Lähimmät seudulliset pääväylät ovat Ruskonkehä, jolle matkaa alueelta on ly-himmillään 1,6 kilometriä, sekä itäinen kehätie (VT9), jolle matkaa on lyhim-millään 2,3 kilometriä. Joukkoliikenteen runkolinja kulkee alueella Juvankatua pitkin. Virkistyspyöräilyn reitti on esitet-ty Isoniitynpolulle ja sen jatkeille, idässä Salviapuistoon asti.

Kaakkoisella suunnittelualueella kes-tävien kulkutapojen osuus on korkea, sillä lähes puolet alueelle päättyvistä matkoista tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

Aluetta palvelevia joukkoliikenteen laatukäytäviä vahvistetaan tiivistämäl-lä laatukäytävän varren maankäyttöä. Joukkoliikenteen pysäkkien saavutetta-vuutta kävellen ja pyörällä parannetaan. Polkupyörien liityntäpysäköintiä paran-netaan.

51

Alueen rakennuskannassa on noin 340 000 k-m2, josta asuntorakentamisen osuus on 92 %. Vuoden 2015 lopulla alueella oli tonttivarantoa vajaa 10 000 k-m2, josta 70 % sijoittui alueella oleviin kerros- ja rivitalotonteille. Määrällisesti suurin osa tonteista oli kuitenkin pientalotontteja. Alueella ei ollut vireillä asemakaavahankkeita, vaikka alueella on edelleen yleiskaa-vavarantoa 2000-luvun alusta. Nykyinen maanomistustilanne ei edistä näiden alueiden rakentumista. Kuvaan on osoitettu sinisellä vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tuotettu rakentaminen

Alueen palvelut ryhmittyvät Juvankadun tuntumaan, joka on myös joukkoliikenteen laatukäytävä. Alueen rakenne mahdol-listaa virkistysyhteyden suoraan Kaukajärven koululle. Alue rajautuu kaikissa ilmansuunnissa virkistysalueeseen, pohjoisessa Kaukajärveen. Alue sijoittuu Hervannan ja Kaukajärven takamaastoon. Linnuntietä etäisyys Hervannan palveluihin on kol-misen kilometriä. Käytännössä yhteys on kilometrin pidempi, sillä alueen mäkisyydestä johtuen suoraa yhteyttä Annalasta Hervantaan ei ole olemassa.



52

Rakennettu ympäristöAlueen historia ulottuu Messukylän myötä satojen vuosien päähän, joskin kaupungistumiseen saakka alue oli enimmäkseen peltojen ja metsän peitos-sa. Koilliskeskusta tai Linnainmaan kes-kusta lukuun ottamatta alue koostuu eri aikoina rakentuneesta taajamasta, jonka keskellä on virkistysalue. Kerrostalo-asuntojen osuus alueen asuntokannasta on 54 %.

Alueen kokonaispäästöt vaihtelevat run-saasti sen mukaan, ovatko rakennukset kytkeytyneet kaukolämpöverkkoon. Alueen pohjoisosien kerrostaloalueilla kokonaispäästöt ovat kantakaupungin pienimpien joukossa. Myös korjauksesta aiheutuvat päästöt ovat näissä raken-nuksissa pienet.

Henkilöliikenteen päästöt ovat Kolliskes-kuksessa pienet, mutta muualla alueella keskimääräiset tai suuret. Erityisesti Linnainmaan, Leinolan ja Kiveliön kau-punginosat muodostavat laajan vyöhyk-keen, jossa henkilöliikenteen päästöt ovat suuret. Alueella tulisi kehittää jul-kisen liikenteen ja pyöräilyn olosuhteita.

Koilliskeskus- Leinola- Holvasti A22


Alue on pääosin Asumisen aluetta, jonka keskellä on Keskuspuistoverkoston osa. Verkosto jatkuu kaikkiin ilmansuuntiin viheryhteyksinä. Koilliskeskus on Aluekeskus ja Keskustatoimintojen aluetta. Keskustan pohjoispuolella on kehitettävä liittymä.

Koilliskeskuksen ympäristö on osoitettu Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhykkeeksi. Siellä voi myös olla Vähittäiskauppaa. Alueelle on osoitettu Joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jossa tulee varautua lii-tyntäpysäköinnin järjestämiseen.

Mäentakusenkatu, Orimuskatu ja Aitolahdentie kuuluvat joukkoliikenteen runkolinjaston palvelemiin ka-tuihin. Alueella on myös tavoitepyöräverkon väyliä. Aluetta halkoo itä-länsisuunnassa kehitettävä Virkis-tys- ja vapaa-ajanpyöräilyn reitti.

Koilliskeskukseen, Mäentakusenkadun ympäristöön sekä Sammon valtatien itäosien läheisyyteen on osoitettu Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhyke.

Aluekokonaisuus kuuluu edellä kuvailtuun Tampereen keskustan ja Kangasalan yhdistävään taajamavyöhykkee-seen. Koilliskeskuksen lisäksi alueella on pääosin asuntorakentamista. Muut kaupalliset palvelut ovat hyvin pie-nimuotoisia

Alue rajautuu:- pohjoisessa Valtatie 12- idässä Kangasalan rajaan- etelässä Jyväskylän rataan- lännessä Valtatie 9

LiikenneverkkoTutkittava alue on erittäin laaja, joten liikenneverkon rakennetta on haastava yleistää. Rakentaminen sijoittuu alueella monin paikoin pääväylien ja pääkokoo-jakatujen rajaaman alueen sisäpuolelle, mutta tonttikatujen liittymiä on lähinnä sellaisilla pääkaduilla, joilla rakenta-mista on kuitenkin molemmin puolin katua (esim. Holvastinkatu). Alueellinen pääväylä on Aitolahdentie, pääkokooja-katuja ovat puolestaan Heikkilänkatu, Mäentakusenkatu, Orimuskatu, Holvas-tinkatu, Vestonkatu ja Sammon valtatie. Lisäksi Leinolankatu ja Linnainmaan-katu (Leinolankadun eteläpuolella) ovat paikallisia kokoojakatuja. Joukko-liikenteen runkolinjoja kulkee alueella nykyisin Heikkilänkadulla, Mäentaku-senkadulla, Piettasenkadulla, Orimus-kadulla ja Holvastinkadulla. Pyöräilyn pääreittiverkkoon kuuluvat puolestaan Heikkilänkatu, Aitolahdentie, Mäentaku-senkatu, Orimuskatu, Linnainmaanraitti, Linnainmaankatu, Sammon valtatie, Ves-tonkatu, Holvastinkatu ja Pihlajamajan-katu (tavoitteena siirtää reitti rautatien yhteyteen tai Vaunukadulle). Pyöräilyn

virkistysreitti on esitetty Linnainmaan-puiston ja Koiramäenpuiston alueille.

Koillisella suunnittelualueella kestävien kulkutapojen osuus alueelle päättyvistä matkoista on 43 prosenttia, mikä on toi-seksi korkein keskustan ulkopuolisista alueista. Alueelta valitaan kehitettävät joukkoliikenteen laatukäytävät siten, että niiden varsille sijoittuva maankäyt-tö ja sen kehittyminen takaavat talou-dellisesti tehokkaan joukkoliikenteen. Alueen keskuksiin, Koilliskeskukseen, Kaukajärvelle ja Jankaan varmistetaan turvalliset yhteydet kävellen ja pyörällä kaikilta suunnilta. Työmatkapyöräilylle järjestetään viihtyisät ja sujuvat yhtey-det kaupungin keskuksiin.

Kävely- ja pyöräily-ympäristön viihtyi-syyttä ja sujuvuutta sekä kytkeytymistä asuinalueilta Koilliskeskukseen kehite-tään. Koilliskeskuksesta kehitetään jouk-koliikenneyhteyttä Hervannan suuntaan sekä pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyk-siä Kangasalan suuntaan. Pyöräilyn lii-tyntäpysäköintiä kehitetään alueella.

53

Alueella olevissa rakennuksissa on kerrosalaa noin 600 000 k-m2. Tästä asuntorakentamisen osuus on 86 %. Vuoden 2015 lopulla alueen tonttivarannossa oli yli 21 000 k-m2. Tästä määrästä yli 19 000 k-m2 sijoittui Koilliskeskuksen eteläpuolella rakenteilla olevaan kerrostalokortteliin ja loput pientalotontteihin eri puolille aluetta. Samaan aikaan alueella vireillä olevis-sa asemakaavoissa oli valmisteilla lähes 30 000 k-m2 täydennysrakentamista. Tästä lähes 85 % sijoittui rivi- ja pientaloihin. Suunnittelukohteet olivat Sammon valtatien varressa sekä alueen koillislaidassa Lahdentien eteläpuolella. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 kaavaillaan merkittävää täydentämistä Koilliskeskuksen ympäristöön. Kuvassa on osoitettu sinisellä vuo-sien 2012 ja 2015 välisenä aikana alueelle tuotettu täydennysrakentaminen.

Alueen palvelut painottuvat alueen pohjoisosaan Mäentakusenkadun pohjoispuolelle. Kaupalliset palvelut muodostavat sel-keän keskittymän Koilliskeskukseen. Joukkoliikenteen runkolinjat palvelevat erityisesti alueen pohjoisosassa. Sammon valta-tiellä on tavoitepyöräverkon reitti. Alueen keskellä on laaja virkistysalue, jonka yhteydessä on potentiaalia kehittää itä-länsi-suuntaista virkistysreittiä.



54

Rakennettu ympäristöAlue on pääosin 1980-2000-luvuilla ra-kentunutta lähiötä. Risso on toteutunut aivan viime vuosina. Alueen asuntokan-nasta 33 % sijaitsee kerrostaloissa.

Ilmastovaikutusten arviointi painottuu Atalan alueen tarkasteluun, koska Risso oli selvitystä tehtäessä rakenteilla.

Atalan alueella kokonaispäästöt vaih-televat kantakaupungin keskiarvon paremmalla ja heikommalla puolel-la. Alueella on kaukolämpö, johon osa alueen rakennuksista kytkeytyy. Alueella on vain vähän korjaustarpeesta aiheutu-via päästöjä. Henkilöliikenteen päästöt ovat alueella kantakaupungin keskiar-voa korkeammat.

Atala-Risso A23


Alue on Asumisen aluetta ja rajautuu itälaidaltaan Luonnonsuojelualueeseen. Aluetta halkoo itä-länsi-suunnassa Keskuspuistoverkosto. Alueen itäosassa on joukkoliikenteen tavoiterunkolinja. Lännessä alue rajautuu moottoritienä kehitettävään väylään. Alueella on tavoitepyöräverkon osa. Alueelle ei ole osoitettu merkittävää täydennysrakentamista.

Aluekokonaisuuteen kuuluvat pääosin 1980- ja 1990- sekä 2010-luvuilla valmistuneet kaupunginosat.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Kepinojanpuistoon- idässä Vaarinsuonpuistoon- etelässä aluetta rajaa Valtatie 12- lännessä Valtatie 9

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Atalan ja Ris-son alueilla sisäsyöttöinen, sillä raken-taminen on painottunut alueen pää- ja kokoojakatujen läheisyyteen. Alueen väylistä Aitolahdentie on alueellinen pääväylä, Atanväylä, Orimuskatu ja Ris-sonkatu pääkokoojakatuja ja Nikinväylä paikallinen kokoojakatu. Lähimmät seu-dulliset pääväylät ovat valtatiet 9 ja 12, joille on ajoyhteys Koilliskeskuksen, Ori-muskadun (VT12) ja Aitovuoren (VT9) kautta. Alueen joukkoliikenteen runko-linja kulkee Nikinväylää ja Orimuska-tua pitkin. Pyöräilyn pääväyläverkkoon kuuluvat alueella Aitolahdentie, Atan-

väylä, Orimuskatu ja Rissonkatu. Lisäksi Riihuhdankadulle ja edelleen Niihaman suuntaan on esitetty virkistyspyöräilyn reitti, joka tosin on talvisin suurelta osin latukäytössä.

Alue sijaitsee aivan Koilliskeskuksen ku-peessa. Alueella tulisi kehittää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita erityisesti Koil-liskeskuksen suuntaan, joka kytkeytyy intensiivisen joukkoliikenteen piiriin.

55

Alueella olevassa rakennuskannassa on kerrosalaa 227 000 k-m2. Tästä asuntorakentamisessa on 90 %. Vuoden 2015 lopulla alueen tonteilla oli hieman alle 2000 k-m2 täydennysvaraa. Varanto koostui Risson alueella olevista pien- ja rivitalotonteis-ta. Alueella ei ollut vireillä asemakaavoja. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 kaavaillaan muutoksia alueen lounaisosaan, kun viereistä aluekeskusta, Koilliskeskusta, tiivistetään. Risson alue on rakentunut kokonaan vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana.

Alueella on joukkoliikenteen runkolinja, joka palvelee Orimuskadulla ja Nikinvälylällä. Alueen palvelut ryhmittyvät kuitenkin Aitolahdentien ympäristöön, jota kautta alue kytkeytyy myös suoraan Koilliskeskuksen palveluihin. Etäisyys Atalan eri osien ja Koilliskeskuksen välillä on yhdestä kolmeen kilometriä. Rissosta Koilliskeskukseen on matkaa yli kaksi kilometriä. Alueen koillispuolella on laaja luonnonsuojelualue. Alueelta on virkistysyhteys Kaupin virkistysalueelle.



56

Rakennettu ympäristöAlueeseen kuuluu Kumpulan ja Tasan-teen pienipiirteiset naapurustot, joista ensimmäinen on rakentunut jälleenra-kennuskaudelta lähtien ja jälkimmäinen pääosin 1980-luvulla.

Alueen kokonaispäästöt ovat suuret. Alueella ei käytännössä ole kerrostalo-rakentamisen korjausvelasta aiheutuvia päästöjä. Henkilöliikenteen päästöt ovat alueella kantakaupungin viitekehykses-sä korkeat.

Alue kannattaisi kytkeä kaukolämpö-verkkoon tai asuinrakennusten energia-tehokkuutta kannattaisi parantaa muilla keinoilla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita tulisi alueella ke-hittää.

Kumpula-Tasanne A24


Alue on Asumisen aluetta. Alueen itäpuolelle on osoitettu uusi pääkokoojakatu ja lounaispuolelle uusi eri-tasoliittymä.

Alueen itäpuolelle on suunnitteilla uusi kaupunginosa, Ojala. Eritasoliittymä palvelee erityisesti Ojalan asukkaita. Aitolahdentie on alueellinen pääväylä. Sitä pitkin on osoitettu myös tavoitepyöräverkon linja.


Aluekokonaisuuden asuntorakennuskanta on rakennettu pääosin 1970- ja 1980-luvuilla. Kumpulassa on myös viime vuosina valmistuneita asuinrakennuksia.

Alue rajautuu:- pohjoisessa Olkahistenlahteen- idässä ja etelässä virkistysalueeseen- lännessä aluetta rajaa Valtatie 9

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Kumpulan ja Tasanteen alueella rakenteeltaan mo-nitulkintainen: sekä Kumpulan että Ta-santeen alueelta pääsee pois vain Aito-lahdentien kautta, mutta vain harvoille alueen tonttikaduista on suora ajoyhteys Aitolahdentieltä. Siten ollen alue on lii-kenneverkkorakenteeltaan enemmän sisä- kuin ulkosyöttöinen. Aitolahden-tie on alueellinen pääväylä ja samalla alueen ainoa merkittävä väylä. Lähim-mät seudulliset pääväylät ovat valtatiet 9 ja 12, joista VT9 sijaitsee lyhimmillään noin 2 ja VT12 noin 2,2 kilometrin pääs-sä alueesta. Alueella ei kulje joukkolii-kenteen runkolinjoja ja alueen ainoa pyöräilyn pääreittiverkkoon kuuluva väylä on Aitolahdentie.

Alueet tukeutuvat voimakkaasti Aitolah-dentiehen. Pyöräilyn olosuhteita kan-nattaisi kehittää erityisesti edistämällä alueen liityntäpysäköintiä.

57

Alue muodostuu pienipiirteisestä asuntorakentamisesta. Alueen rakennuskannasta 92 % on asumista ja alueella on vain yksi kerrostalo. Alueella on vajaa 20 pientalotonttia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on vajaa 5000 k-m2. Valtaosa tonttivaran-nosta sijoittuu kapealle kaistaleelle Aitolahdentien ja Olkahistenlahden väliin. Alueella on vireillä yksi asemakaavamuutos, jossa Kumpulan alueen eteläosaan mahdollistetaan pientalorakentamista noin 5000 k-m2. Alue rajautuu Ojalan uuteen kau-punginosaan, jossa on valmisteilla asemakaava. Kuvaan on osoitettu sinisellä vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tuotettu rakentaminen.

Alueen peruspalvelut jäsentyvät Aitolahdentien tuntumaan. Myös pyöräverkko on osoitettu saman väylän varrelle. Alueella ei ole koulua, joten asukkaat ovat riippuvaisia naapurikaupunginosan koulusta. Etäisyys lähimpään aluekeskukseen, Koilliskes-kukseen, on kolmesta neljään kilometriä. Alue on virkistysalueiden ympäröimä, joskin yhteyttä Kaupin ja Näsijärven suuntaan hankaloittaa VT 9, joka sijoittuu alueen länsipuolelle.



58

Rakennettu ympäristöMerkittävä osa alueen rakennuskannas-ta on valmistunut 1980-luvulta lähtien. Alueella on pääosin pien- ja rivitaloja.

Alueen kokonaispäästöt ovat suuret. Alueella on vain vähän kerrostalora-kentamisen korjausvelasta aiheutuvia päästöjä. Henkilöliikenteen päästöt ovat alueella kantakaupungin viitekehykses-sä korkeat.

Alue kannattaisi kytkeä kaukolämpö-verkkoon tai asuinrakennusten energia-tehokkuutta kannattaisi parantaa muilla keinoilla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita tulisi alueella ke-hittää.

Olkahinen A25


Alue on Asumisen aluetta. Alueen itäpuolelle on osoitettu uusi pääkokoojakatu ja lounaispuolelle uusi eri-tasoliittymä.

Alueen itäpuolelle on suunnitteilla uusi kaupunginosa, Ojala. Eritasoliittymä palvelee erityisesti Ojalan asukkaita. Aitolahdentie on alueellinen pääväylä. Sitä pitkin on osoitettu myös tavoitepyöräverkon linja.


Aluekokonaisuus on rakentunut 1980-luvulta tähän päivään.

Alue rajautuu:- lännessä ja pohjoisessa Valtatie 9:n liikennealueeseen- kaakossa aluetta rajaa Olkahistenlahti- idässä ja etelässä alue rajautu virkistysalueeseen

LiikenneverkkoAutoliikenteen verkko on Olkahisten alueella monitulkintainen samaan ta-paan kuin Kumpulan ja Tasanteen alu-eillakin. Olkahisten tapauksessa Aitolah-dentieltä alkavien tonttikatujen määrä on kuitenkin lähes sama kuin alueen si-sällä alkavien tonttikatujen lukumäärä, joten Olkahisten aluetta voitaisiin sikäli pitää liikenneverkoltaan ulkosyöttöise-nä. Myös Olkahisissa Aitolahdentie on alueellinen pääväylä ja osa pyöräilyn pääväyläverkkoa – joukkoliikenteen run-kolinjaa alueella ei kulje. Lähin seudulli-nen pääväylä on itäinen kehätie (VT9), jolle etäisyyttä on lyhimmillään noin 300 metriä.

Pyöräilyn olosuhteita kannattaisi kehit-tää erityisesti edistämällä liityntäpysä-köintiä Aitolahdentiellä.

59

Alueella olevassa rakennuskannassa on kerrosalaa noin 90 000 k-m2. Tästä asuntorakentamisen osuus on 91 %. Vuoden 2015 lopulla alueen tonttivarannossa oli yksi pientalotontti, joka mahdollisti 750 k-m2 täydennysrakentamista. Alueella ei ollut vireillä asemakaavahankkeita. Kuvaan on merkitty sinisellä vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana tuotettu rakentaminen.

Alueen peruspalvelut ryhmittyvät Aitolahdentien läheisyyteen. Alueella ei ole kauppaa. Lähin kauppa Kumpulassa on noin kahden kilometrin päässä. Etäisyys lähimpään aluekeskukseen, Koilliskeskukseen, on yli viisi kilometriä. Pyöräily-yhteys on sijoitettu alustavasti Aitolahdentien varteen. Alue rajautuu laajaan metsävyöhykkeeseen sekä Näsijärven Olkahistenlahteen.



60

Rakennettu ympäristöAlue on suunnitteluvaiheessa.

Aluetta suunniteltaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota lämmitysjärjestel-män ilmastovaikutuksiin sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistämiseen alueen sisällä. Lisäksi aluekokonaisuus tulisi kytkeä tehokkaalla pyöräily-yhtey-dellä muihin kaupunginosiin, erityisesti aluekeskuksiin.

Ojala-Lamminrahka A26


Alue on Asumisen aluetta, jonne tulee uusi paikalliskokoojakatu sekä pyöräilyn tavoiteverkkoa. Alueelle ei ole suunnitteilla nykyisten hankkeiden lisäksi muuta rakentamista.

Ojala-Lamminrahka sijoittuu Tampereen ja Kangasalan kuntien alueelle. Aluetta asemakaavoitetaan paraikaa molemmissa kunnissa.

Alue rajautuu:- pohjoisessa, idässä ja lännessä laajoihin virkistysalueisiin- etelässä aluetta rajaa Valtatie 12

LiikenneverkkoLiikenneratkaisujen detaljoinnin yh-teydessä on hyvä kiinnittää huomiota ajonopeuksien hillitsemiseen,

turvalliseen koulutiehen ja kävelyn ja pyöräilyn sujuviin yhteyksiin pysäkeille sekä aluekeskukseen.

Nykyisellään alueella on vain yksityis- ja metsäautoteitä sekä ulkoilureittejä.

61

Ojala-Lamminrahkan alueita on suunniteltu rinnakkain Tampereella ja Kangasalla. Tampereen puolella Ojalassa on tuore yleiskaava, jonka osoittamien suuntaviivojen mukaan aluetta asemakaavoitetaan. Ohjelmoiduissa asemakaavoissa aluetta kehitetään asuinrakentamisella, jonka kerrosala on lähes 150 000 k-m2. Alueella ei ole nykyisin tonttivarantoa eikä siellä ole viimeisten neljän vuoden aikana valmistuneita rakennuksia. Aluetta suunnitellaan Ojalan kylän tuntumaan.

Aluetta kaavaillaan kytkeytymään Tampereen pyöräverkkoon. Koulu on suunnitteilla Lamminrahkaan. Etäisyys lähimpään aluekeskukseen, Koilliskeskukseen, on lähes neljä kilometriä. Toistaiseksi aluekokonaisuus ei ole joukkoliikenteen runkolinjas-ton piirissä. Alue rajautuu kaikissa ilmansuunnissa viheralueeseen.



LIITE 3Kulttuuriympäristön suojelun kohdeluettelo (kartta 5)

Kohteen nimi NumeroLielahden asemarakennus Epilässä V1Pispalanrinne V2Keskustan alue: Pyynikinrinne ja Näkötorni, Hämeenpuisto, Hämeenkatu ja Hämeensilta sekä Keskustori, Tammerkosken teollisuusmaisema, Rautatieasema ja veturitallit, Ratinan stadion, Linja-autoasema ympä-ristöineen, Tampereen yleinen sairaala, Tuomiokirkko, Tampella

V3

Lapin pientaloalue V4Kalevan kirkko ja kaupunginosa V5Kalevankankaan hautausmaa ja kappeli V6Hatanpään kartano V7Viinikka-Nekalan pientaloalue V8Hervannan keskusakselin Raili ja Reima Pietilän rakennukset V9

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (V1-9)

Kohteen nimi NumeroTohloppi, osa 1960-70-luvun rivitaloista Tohlopinkadun varrella Ma1Kohmankaari/Ristikivi; rakennettu 1964-73, ”asumasolu”, jossa on keskeinen puisto ja ulkosyötteinen katu-verkko

Ma2

Raholan asuinalueet; omakotitalot 1950-luvulta alkaen, kerrostalot 1960-luvulta alkaen; metsäkaupun-ki-ihanteen mukainen: asuntokanta monipuolista, palvelut keskitetty aukion laidoille

Ma3

Kaarilanaukio; lamellikerrostalot 1960-luvulta alkaen Ma4Raholan keskusta-alueen kerrostalot 1960-luvulta alkaen ja Piikahaka sekä omakotitaloja 1950-luvulta alkaen

Ma5

Lentävänniemi, lamelli- ja pistetaloja sekä koulu, 1960-luvulta alkaen Ma6Saukonmäki, Saukonpuisto ja Saukonpuiston koulu; piste- ja lamellikerrostalot 1960-luvulta alkaen Ma7Ruotula; lamelli- ja pistetaloja sekä omakotitaloja 1963-66 Ma8Hipposkylä, 1940-luvun puukerrostalot Ma9Kaukajärvellä Saarenvainionkadun ja Kaukajärven pohjoisrannan asuinkorttelit, 1960-70-luvuilla Ma10Rantaperkiö; Rantaperkiön koulu 1930-luvulta sekä Hatanpäänhovi ja Perkiönpuiston rivitalot 1950-60-lu-vulta

Ma11

Rautaharkko; Kartanonkadun kiilamaisen tontin 1960-luvulla rakennetut 4 eri taloa sisältävä Lokomonlinna (Lokomonhovi)

Ma12

Taatala, Koivistontien rapatut/punatiiliset rintamamieskerrostalot 1960-luvulta Ma13Peltolammi; keuhkokaavion mukainen metsälähiö, keskeinen puisto, lamelli- ja pistetaloja sekä koulu 1960-luvulta alkaen

Ma14

Tohloppi, osa 1970-luvun rivitaloista Ma15Kohmankaari/Ristikivi Ma16Kaarilan kartano ja -aukio, aukion lamellitalot 1960-70-luvuilta, Puisto-Kaarilan atrium-talot 1967, Raho-lan kartano (1700-luku) sekä ympäristön asuinalueet ja siirtolapuutarha, Piikahaka, Harjun hautausmaa ja kirkon paikka (1600-1800) sekä Gaddin kappeli 1785

Ma17

Lentävänniemi, lamelli- ja pistetaloja sekä koulu, 1960-luvulta alkaen Ma18Lielahden kartano, kartanopuisto, Nottbeckin hautakappeli 1885, 1893 ja tehdasalue 1800-luvulta Ma19Särkänniemi (Näsinneula 1971 ja Sara Hildenin taidemuseo ja veistospuisto 1979) ja Mustalahden satama (1900-luvun alku)

Ma20

MAISEMALLISESTI JA KAUPUNKIKUVALLISESTI HUOMIOITAVA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ (Ma1-37)

Kohteen nimi NumeroPirkankadun länsipään asuinkerrostalot 1910-30-luvut, Punakylän asuinpientalot 1919, Tampereen taide-museo 1830-1984, Pyynikin uimahalli 1954-57, Mustanlahden satama, Näsinneula 1971 ja Sara Hildenin taidemuseo ja veistospuisto 1979

Ma21

Pyynikki ja Tahmelan ranta-alue. Pyynikin Trikoon tuotantorakennukset 1898-1971, hotelli Rosendahl, Pyy-nikin kesäteatteri 1959,1994, asuinkerrostaloja, Varalan urheiluopisto 1893-76, asuinpientaloja,

Ma22

Koulukadun alue; asuin- ja liikerakennuksia (1900-1960-luvuilla), kouluja, bulevardi 1890-luvulta lähtien Ma23Juhannuskylä (1900-luvun alusta alkaen), Tammelan teollisuuskohteet ja tori, Tullinalue ja Sorsapuisto (puis-to sekä asuin- liike- ja tehdasrakennuksia), Tampereen yliopisto ja viheralueet 1950-66

Ma24

Kaupin sairaala asuinrakennuksineen, Petsamo 1920-50-lukujen esikaupunki, Saukonmäki 1960-luvulta alkaen, Litukan rivitalot sekä siirtolapuutarha

Ma25

Kantasairaala, voimalaitos ja asuinrakennukset (TAYS) Ma26Kissanmaa; rivi- ja omakotitaloja, asuin- ja liikekerrostaloja, Hipposkylä (1947-49) ja Hakametsän jäähalli (1965)

Ma27

Ruotula; lamelli- ja pistetaloja sekä omakotitaloja 1963-66 Ma28Kauppaopisto Sammonkadun varrella Kalevassa, 1965 Ma29Messukylän kirkot ympäristöineen (vanhakirkko 1500-luvun alku, uusi kirkko 1879), asuin- ja liiketaloja (1900-luvulta) sekä koulu 1880-1996

Ma30

Kaukajärvellä Saarenvainionkadun ja Kaukajärven pohjoisrannan asuinkorttelit 1960-70-luvuilla, venesata-ma ja rantapuistot

Ma31

Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit, 1917-47 Ma32Härmälä; teollisuusalue ja Pyhäjärven rantapuisto, Nuolialantien asuin- ja liiketalot, Toivonkadun ja Tuo-maankadun pienkerrostalot sekä 1920-40-luvuilla rakentuneet omakotitalot

Ma33

Rantaperkiö; Pyhäjärven rantapuisto, Perkiönpuiston rivitalot 1956-57, kerrostalot 1950- ja 1960-luvuilla Ma34Rautaharkko, Lokomonhovi 1960-luvulta Ma35Taatala, Koivistontien rintamamieskerrostalot 1960-luvulta Ma36Peltolammi; keuhkokaava, lamelli- ja pistetaloja sekä koulu 1960-luvulta alkaen Ma37

Kohteen nimi NumeroKalkku, Juuselankatu J1Kalkku, itäosat J2Ikuri, eteläosa J3Rahola, Ippisenkatu J4Niemi, pohjoisosa J5Jokipohjan itäosa J6Järvensivu, Kuikankatu J7Uusikylä, Kontionkatu J8Ruotula, Yli-Huikkaantien ja Ali-Huikkaantien varsi J9Takahuhti, Irjalan makasiinia ja päiväkotia ympäröivät alueet J10Pappila, Tanhuankadun ja Kukkoinkivenkadun varsi J11

ARVOKAS JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN PIENTALOALUE (J1-11)

Kohteen nimi Numero Tyyppi AjoitusKalkku Mustavuori Mj1 puolustusvarustukset, linnoitukset historiallinenTapparamäki Mj2 kultti- ja tarinapaikatHarjun hautausmaa Mj3 hautapaikat historiallinenHyhky (Hyhky) Mj4 asuinpaikat historiallinenNiemen kylä (Niemis) Mj5 asuinpaikat, löytöpaikka historiallinenNiemi 2 Mj6 rajamerkit, pystykivi historiallinenPyhällönpolku Mj7 kivirakenteet, röykkiöt ajoittamatonLentävänniemi 1 Mj8 kivirakenteet, röykkiöt esihistoriallinenLentävänniemi 2 Mj9 hautapaikat, lapinrauniot rautakautinenLentävänniemi 3 Mj10 asuinpaikat, löytöpaikat kivikautinenReuharinniemi Mj11 hautapaikat, lapinraunio pronssikautinenPättiniemenpuisto Mj12 asuinpaikat historiallinenPispa Mj13 asuinpaikat kivikautinenPispalan tori Mj14 työ- ja valmistuspaikat, markkinapaikka historiallinenPispala Mj15 asuinpaikat historiallinenPöllipuisto Mj16 kulkuväylät historiallinenPispalan tukkitie 1 Mj17 kulkuväylät historiallinenMäkikatu 43 Mj18 puolustusvarustukset historiallinenTahmelan lähde Mj19 kultti- ja tarinapaikat ajoittamatonPispan koulu Mj20 I maailmasodan varustukset historiallinenSusikolunpuisto Mj21 I maailmansodan varustus historiallinenPispala Mäkikatu 23 Mj22 puolustusvarustukset, tulipesäkkeet historiallinenPispalanharju Mj23 I maailmasodan varustukset historiallinenPispalan pulteriaita Mj24 kivirakenteet, 10 osaa historiallinenPispalan pulteriaita Mj25 kivirakenteet, 10 osaa historiallinenOnkiniemen panimo Mj26Näsijärven panimo Mj27Mustalahti 3 Mj28 alusten hylyt, puu historiallinenMustalahti 1 Mj29 alusten hylyt, puu historiallinenMustalahti 2 Mj30 alusten hylyt, puu historiallinenPyynikin kirkkopuisto Mj31 hautapaikat historiallinenFrenckellin kalkkiruukki Mj32Tammerkoski 9 Mj33 teollisuuskohteet historiallinenFrenckellin paperitehdas Mj34 muinaisjäännösryhmät historiallinenTampellan masuuni Mj35 teollisuuskohteet historiallinenLappi Mj36 raaka-aineen hankintapaikat, louhokset historiallinenLappi Mj37 raaka-aineen hankintapaikat, louhokset historiallinenLappi Mj38 raaka-aineen hankintapaikat, louhokset historiallinenLappi Rauhanniemi Mj39 taide, muistomerkit historiallinenHärmälän vanha silta Mj40Pärrinkoski Mj41 työ- ja valmistuspaikat historiallinenPärrinkoski Mj42 työ- ja valmistuspaikat historiallinenPärrinkoski Mj43 työ- ja valmistuspaikat historiallinenRajasaari, rajamerkit Mj44Sulkavuori Mj45

MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE (Mj1-68)

Kohteen nimi Numero Tyyppi AjoitusKalevanrinne NW Mj46 työ- ja valmistus-paikat, hiilimiilut historiallinenKalevankangas Mj47 tapahtuma/taistelu-paikat v.1918 historiallinenKalevanrinne SE Mj48 työ- ja valmistus-paikat, hiilimiilut historiallinenKokinpelto Mj49 asuinpaikat, löytöpaikat kivikautinenTurtola (Messukylä) Mj50 asuinpaikat historiallinenMessukylän kirkko Mj51 kirkkorakenteet keskiaikainenLinna Mj52 kivirakenteet, röykkiöt rautakautinenRistinarkku Mj53 asuinpaikat historiallinenJankankatu 19 Mj54 asuinpaikat historiallinenKukkojenkivenmäki Mj55 hautapaikat rautakautinenVeijanmäenkatu Mj56 asuinpaikat, läytäpaikka rautakautinenPappulanmäki Mj57 hautapaikat rautakautinenVeijankuja Mj58 hautapaikat rautakautinenSikosuonmäki Mj59 kultti- ja tarinapaikat rautakautinenPappinen 1 Mj60 asuinpaikat kivikautinenFinninmäki Mj61 kivirakenne/kiviaita historiallinenMuuransuo Mj62 kivirakenteet historiallinenNiihama Soukko Mj63 kivirakenteet, ryssänuuni historiallinenLammassaari Mj64 löytöpaikat rautakautinenRieso Mj65 rajamerkkiOjalan turverata ja -tehdas Mj66 työ- ja valmistuspaikat historiallinenRuske waha Mj67 kivirakenteet, siirtolohkare historiallinenAitovuoren rako Mj68 rajakivi historiallinen

Kohteen nimi Numero Tyyppi Tyypin tarkenneVillilä Mk1 asuinpaikat kylänpaikatRaholan kartano Mk2 asuinpaikat kartanotTohloppi Mk3 asuinpaikat kylänpaikatKaarila (Kaarila) Mk4 asuinpaikat kylänpaikatKukkola (Kuckola) Mk5 asuinpaikat kylänpaikatPohtola Mk6 yksinäistaloPossila Mk7 asuinpaikat kylänpaikatSiivikkala (Sivikalla) Mk8 asuinpaikat kylänpaikatLielahti Mk9 asuinpaikat kylänpaikatNiemen kylä (Niemis) Mk10 asuinpaikat kylänpaikatPispala (Pispala) Mk11 asuinpaikat kylänpaikatPynicke Mk12 asuinpaikatLaiskola Mk13 asuinpaikat kylänpaikatTammerkoski (Koski) Mk14 muinaisjäännösryhmätErkkilä Mk15 asuinpaikat kylänpaikatKyttälä Mk16 asuinpaikat kylänpaikatSiukola Mk17 asuinpaikat kylänpakatJärvensivu Mk18 asuinpaikat kylänpaikat

MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS, KYLÄNPAIKKA (Mk1-32)

Kohteen nimi Numero Tyyppi Tyypin tarkenneHärmälä Mk19 asuinpaikat kylänpaikatHatanpää Mk20 asuinpaikat kylänpaikatViinikka Mk21 asuinpaikat torpatOtavala Mk22Nekala Mk23Irjala (Takahuhti) Mk24 asuinpaikat kylänpaikatPappila (Takahuhti) Mk25 asuinpaikat pappilatHyllilä Mk26 asuinpaikat kylänpaikatJuva/Juvola/Jukas Mk27 asuinpaikat kylänpaikatHaihara (Haihara) Mk28 asuinpaikat kylänpaikatLeinola (Leinola) Mk29 asuinpaikat kylänpaikatRasula Mk30 asuinpaikat kylänpaikatJuvela Mk31 asuinpaikat kylänpaikatVehmainen (Wahmuis) Mk32 asuinpaikat kylänpaikat

Kohteen nimi Numero Laki, asetus tai sopimusLielahden rautatieasema Epilässä R1 Rautatiesopimuksella 1998 suojeltu kohdeEntinen reaalilyseo (nyk. Tampereen yliopiston rakennus, Hallituskatu 30)

R2 Asetuksella 480/55 suojeltu kohde

Aleksanterin kirkko R3 Kirkkolailla suojeltu kohdeFinlaysonin kirkko R4 Kirkkolailla suojeltu kohdeTirkkosen talo, Kauppakatu R5 Rakennussuojelulailla suojeltu kohdeKauppahalli R6 Rakennussuojelulailla suojeltu kohde

Vanha kirkko R7 Kirkkolailla suojeltu kohdeFinlaysonin tehdas: Kuusvooninkinen rakennus 1, Tehdasrakennus 2, Tehdasrakennus 5, Turbiinira-kennus 22

R8 Rakennussuojelulailla suojeltu kohde

Grand Hotel Tammer R9 Rakennussuojelulailla suojeltu kohdeTampereen teletalo (vanha posti, Hämeenkatu 13) R10 Asetuksella 480/55 suojeltu kohdeTuomiokirkko R11 Kirkkolailla suojeltu kohdeOrtodoksikirkko (Pyhien Aleksanteri Nevskin Ja Nikolauksen kirkko)

R12 Suojeltu lailla ortodoksikirkosta

Rautatieasema, Tampereen asema-alue R13 Rautatiesopimuksella 1998 suojeltu kohdeveturitalli, Rautatieasemaa vastapäätä, radan toisella puolella

R14 Rautatiesopimuksella 1998 suojeltu kohde

veturitallien konttorirakennus, Rautatieasemaa vastapäätä, radan toisella puolella


veturitalli, Rautatieasemaa vastapäätä, radan toisella puolella


Entinen Tampereen yleinen sairaala (nykyinen terveydenhuolto-oppilaitos): sairaalarakennus, talousrakennus, eristysosasto, sauna- ja asuin-rakennus

R17 Asetuksella 480/55 suojeltu kohde

Kalevankankaan kappeli R18 Kirkkolailla suojeltu kohdeViinikan kirkko R19 Kirkkolailla suojeltu kohdeKalevan kirkko R20 Kirkkolailla suojeltu kohdeMessukylän vanha kirkko R21 Kirkkolailla suojeltu kohdeMessukylän kirkko R22 Kirkkolailla suojeltu kohde

LAILLA, ASETUKSELLA TAI SOPIMUKSELLA SUOJELTU KOHDE (R1-22)

kantakaupungin yleiskaava 2040 · kiseudulle sekä hht -vyöhykkeelle. eh-dotuksen perusratkaisut...

Documents