kantatien 79 kehittäminen kaukosen kohdalla, yleissuunnitelma

Tiina Venäläinen

Kantatien 79 kehittäminen Kaukosen kohdalla, yleissuunnitelma

Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Tiina Venäläinen


Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Tiehallinto

Rovaniemi

Kannen valokuva: Näkymä Kaukosen kylälle Rovaniemeltä päin tultaessa. Marraskuu 2002. Kuva: Lauri Järvi.

Tiehallinto Lapin tiepiiri Hallituskatu 1-3 B PL 194 96100 Rovaniemi Puhelinvaihde 0204 2211

TIIVISTELMÄ

Yleissuunnitelman laatiminen kantatien 79 kehittämiseksi Kittilässä Kauko-sen kohdalla käynnistyi syksyllä 2002. Yleissuunnittelun ensimmäisessä vai-heessa suunniteltiin alustavasti vaihtoehtoiset tielinjaukset sekä laadittiin hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi. Sosiaalisten vaikutusten arvioin-nin tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia eri vaihtoehdot aiheutta-vat Kaukosen kylän asukkaiden elinoloihin, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Kaukosen kylän asukkaat kokevat hankkeen tärkeäksi erityisesti turvallisuu-den parantumisen ja tulvahaittojen vähenemisen näkökulmasta. Kylän asuk-kaiden mukaan Kaukosen nykyinen silta on kapeutensa vuoksi aiheuttanut useita onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Turvattomuuden lisäksi Ounasjoen itäpuolen asukkaiden viihtyvyyttä vähentää tulvaveden nousu keväisin. Kau-kosen kylän asukkaiden mielestä on tärkeää, että tilanteelle tehdään jotain mahdollisimman pian. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tiedonkeruu aloitettiin keräämällä Kauko-sen kylää koskevia lähtötietoja Kittilän kunnasta, haastattelemalla kahta Kaukosen kyläyhdistysaktiivia sekä tutkimalla Kittilä-paikallislehden artikke-leita. Alustavien vaikutusten tunnistamiseksi koottuja lähtötietoja täydennet-tiin karttatarkasteluilla, hankeryhmäkeskusteluilla ja niin sanotuilla tarkistus-listoilla, joihin on laajasti listattu mahdollisia sosiaalisia vaikutuksia. Sosiaa-listen vaikutusten arvioinnissa hyödynnetty keskeisin tiedonlähde olivat kui-tenkin Kaukosen kylän asukkaiden haastattelut, joiden kautta vaikutusten lopullinen tarkentaminen ja tunnistaminen tehtiin. Sosiaalisia vaikutuksia arvioitiin neljästä toteuttamisvaihtoehdosta. Vaihto-ehdossa 1 kantatie säilyy nykyisellä paikallaan ja liikenneturvallisuutta pa-rannetaan ja tulvahaittoja vähennetään rakentamalla nykyiselle siltapaikalle uusi Ounasjoen ylittävä silta. Lisäksi sillan välittömässä läheisyydessä ole-van kantatien ja Kaukosen paikallistien risteyksen liikenneturvallisuutta pa-rannetaan eritasojärjestelyllä rakentamalla paikallistien liittymän tilalle alikul-kukäytävä. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 uusi tielinjaus erkanee kantatiestä 500–800 metrin päästä nykyisestä Ounasjoen ylittävästä sillasta ja uusi silta ra-kennetaan noin 500 metriä nykyisestä sillasta Ounasjoen yläjuoksulle päin. Vaihtoehdossa 2 kantatie linjataan Kaukosen raviradan itäpuolelta ja vaihto-ehdossa 3 Kaukosen kylän raviradan länsipuolelta. Vaihtoehdossa 4 tie linja-taan nykyisen kantatien itäpuolelta Kaukosen kylän ohi. Kantatien linjaaminen Kaukosen kylän ohi vähentää merkittävästi liikenteen kyläläisille aiheuttamia haittoja, mutta synnyttää kylän asukkaissa pelon syr-jään jäämisestä ja kylän kuolemasta. Kaukosen kylän asukkaat pitävätkin tärkeänä, että kylän sijainti säilyy näköetäisyyden päässä kantatieltä. Kanta-tien läheisyyden koetaan säilyttävän kylän ”maailman kartalla” ja takaavan kylän saavutettavuuden, tunnettavuuden, koulun säilymisen sekä yritysten toimintamahdollisuudet myös jatkossa.

ALKUSANAT

Lapin tiepiiri käynnisti syksyllä 2002 kantatien 79 yleissuunnittelun Kaukosen kylän kohdalla. Suunnitelma laaditaan, koska tiepiiri uusii Ounasjoen ylittä-vän kantatien 79 sillan tulevina vuosina. Kaukosen silta on heikkokuntoinen ja aukkomitoiltaan liian pieni. Hankkeen tavoitteena on varmistaa kantatien liikennöitävyys sekä parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta Kaukosen kylän kohdalla. Yleissuunnittelun tavoitteena on sovittaa silta ja tie Kaukosen kylärakenteeseen sekä Ounasjoen arvokkaaseen maisemaan mahdollisimman hyvin. Kantatien 79 kehittämishankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) laadittiin yleissuunnittelun ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2003. Arvioin-nin kohteena oli neljä toteuttamisvaihtoehtoa. Tässä raportissa arvioidaan ja kuvataan kunkin vaihtoehdon vaikutuksia Kaukosen kylän asukkaiden elin-oloihin, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Raportissa ei oteta yksiselitteisesti kan-taa vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen vaan vaihtoehtoja tarkastel-laan kyläläisten tärkeiksi kokemien vaikutusten kautta. Selvitystyö on tehty Lapin tiepiirin toimeksiannosta. Selvitystyön tekemistä ohjanneeseen hankeryhmään kuuluivat: Tieinsinööri Jorma Leskinen Tiehallinto, Lapin tiepiiri Ympäristösuunnittelija Eira Järviluoma Tiehallinto, Lapin tiepiiri Insinööri Ulla Alapeteri Tiehallinto, Lapin tiepiiri Ylitarkastaja Leena Ruokanen Lapin ympäristökeskus Diplomi-insinööri Hilkka Piippo Tieliikelaitos, Konsultointi Rakennusmestari Lauri Järvi Tieliikelaitos, Konsultointi Diplomi-insinööri Reima Petäjäjärvi Tieliikelaitos, Konsultointi. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin toteuttamisesta vastasi Tieliikelaitoksen alikonsulttina Pohjois-Suomen ennakointi- ja arviointikeskus (EAK). Asian-tuntijakonsultteina SVA:ssa toimivat FM Tapani Kauppinen Sosiaali- ja ter-veysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksesta (Stakes) sekä YTT Leena Suo-pajärvi Pohjois-Suomen ennakointi- ja arviointikeskuksesta. Työn tekemises-tä vastasi yht.yo Tiina Venäläinen Lapin yliopistosta. Merkittävin ansio tutkimuksen onnistumisesta kuuluu Kaukosen kylän asuk-kaille, jotka haastatteluihin ja yleisötilaisuuteen osallistumalla tuottivat arvo-kasta tietoa sosiaalisten vaikutusten arviointiprosessiin. Rovaniemellä toukokuussa 2003 Tiina Venäläinen

Kantatien 79 kehittäminen Kaukosen kohdalla, yleissuunnitelma 9

Sisältö

TIIVISTELMÄ 5

ALKUSANAT 7

1 KAUKOSEN KYLÄ 10

1.1 Kyläympäristön kuvaus 10 1.2 Kaukosen kylän väestörakenne 11 1.3 Kaukosen kylän elinkeinorakenne 12

2 HANKKEEN TAUSTA 13 2.1 Hankkeen tavoitteet 13 2.2 Hankkeen tarpeellisuus Kaukosen kylän asukkaiden näkökulmasta

14 2.3 Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot 15 2.4 Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) hankkeessa 18 2.5 Tiedonkeruu sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa 20

3 VAIHTOEHTOJEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET 21

3.1 Turvallisuus 21 3.2 Liikkuminen 21 3.3 Viihtyvyys 22 3.4 Elinkeinonharjoittaminen 24

4 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 25

4.1 Vaihtoehtojen edut ja haitat 25 4.2 Vaikutukset alueittain 27

5 YHTEENVETO 31

6 LÄHTEET 33

7 LIITTEET 34

10 Kantatien 79 kehittäminen Kaukosen kohdalla, yleissuunnitelma

1 KAUKOSEN KYLÄ

1.1 Kyläympäristön kuvaus

Kaukosen kylä kuuluu Ounasjokivarren laajimpiin maatalousalueisiin ja se on jokivarren pohjoisosien suurimpia ja vanhimpia kyliä - ensimmäiset vaki-tuiset asukkaat saapuivat 1600-luvun puolivälin tienoilla. Kylän kerrotaan saaneen nimensä ensimmäisistä asukkaistaan - kaukaa tulleista. Aina 1700-luvulle saakka Kaukonen oli Kittilän lapinkylän keskus, markkinapaikka ja talvikylä. Kaukosen kautta kulki myös vanha posti- ja kauppatie Kolarista Sodankylän kirkolle. (Kittilän ympäristöohjelma 1999.) Kaukosen kylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä Lapin kulttuuriympäristöohjelmassa myös arvokkaaksi kulttuuriympäris-töksi. Kylän tunnusomaisen keskuksen muodostaa suuri kyläkumpu (kuva 1) Ounasjoen länsirannalla, jonka läpi Rovaniemi–Kittilä -maantie kaartuu ylitet-tyään Ounasjoen kylän kohdalta. Kyläkumpu on eri-ikäisten rakennusten ja avointen niittyjen täyttämä kokonaisuus, johon oman lisänsä tuovat myös pihapuut ja pihapiirejä reunustavat metsiköt. Kaukosen kulttuuriympäristöar-vot liittyvät kylän vahvoihin maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin seikkoihin, jotka on otettava huomioon kyläkuvaa kehitettäessä. (Kittilän ympäristöoh-jelma 1999.)

Kuva 1. Kaukosen kyläkumpu. Marraskuu 2002. Kuva: Lauri Järvi. Kaukosen kylällä yhteisöllisyys ilmenee muun muassa juhlapäivien vietossa, vilkkaassa seuratoiminnassa ja kyläyhdistystoiminnassa. Pyhäpäivien ja merkittävien syntymäpäivien aikaan suuri joukko kyläläisiä kokoontuu yh-dessä juhlimaan. Kyläläisistä kootut Perälautabändi sekä teatteriryhmä Kär-röteatteri viihdyttävät kyläläisiä esityksillään. Liikunnallisia harrastusmahdol-lisuuksia tarjoavat jalkapalloilijoiden Kaukosen Pallo, yleisurheilu- ja hiihto-seura Kaukosen Revontulet sekä lasten ja nuorten yleisurheilu-, hiihto-, ja kuntoliikuntaseura Kaukosen Urheilijat. Urheiluseurojen lisäksi Kaukosessa toimii metsästysseura Kaukosen Erä.


Kaukosen kylän kyläyhdistys Puuro Kaukonen ry:n toiminta keskittyi vuosina 2002-2003 pääosin vanhan teollisuushallin kunnostamiseen kylätaloksi, jota kyläläiset voivat käyttää esimerkiksi juhlien järjestämiseen. Lisäksi tiloihin on tarkoitus sijoittaa metsästysseuran käyttöön lihanleikkuu- ja pakastusmah-dollisuus sekä mattopesula. Myös matkailuyrittämistä on suunniteltu kyläta-lon yhteyteen. Kylätalon kunnostaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että toiveissa on viettää tupaantuliaisia vuoden 2003 aikana. Kaukosen kylällä on runsaasti hevosharrastustoimintaa. Kylällä toimii Het-hen ratsastustalli, joka järjestää eripituisia maastoratsastusretkiä Ounasjoki-varteen. Valaistulla ja aidatulla ratsastuskentällä annetaan ratsastustunteja, joilla innokkaita ratsastajia käy Kaukosen kylää kauempaakin. (Ylitalo 2002.) Ratsastustallin lisäksi neljä muuta tilaa harjoittaa peltoviljelyn ohella hevosta-loutta. Kaukosen kylällä oleva ravirata on pääosin Kaukosen ja lähikylien hevosharrastajien käytössä. Varsinaisia raveja Kaukosen raviradalla järjestetään vain kerran vuodessa: Helluntairavien aikaan Kaukoseen kokoontuu raviharrastajia eri puolelta Suomea, Pohjois-Ruotsia ja Pohjois-Norjaa. Kaukosen kylällä toimi 1960–1970 -luvuilla 117 oppilaan kansakoulu sekä yli 30 oppilaan jatkokoulu. Näin jatkui vuoteen 1973 saakka, jolloin jatkokoulu sekä viides ja kuudes luokka siirtyivät Kittilään. Sen jälkeen Kaukosen kou-lun oppilasmäärä putosi huomattavasti ja oli pienimmillään 12 vuonna 1978. 1990-luvulla Kaukosen koulu oli lakkautusuhan alla, mutta uhka väistyi, kun 5.–6. -luokat siirrettiin kirkonkylältä takaisin Kaukoseen. Samaan aikaan myös Kallon koulu lakkautettiin, ja sieltä tulleiden oppilaiden myötä Kauko-nen on noussut kirkonkylän ja Sirkan jälkeen suurimmaksi kyläkouluksi. (Kit-tilä-lehti 4/2002, 8-9.) Vuonna 2003 Kaukosen koululla on 37 oppilasta. Kou-lun toiminta näyttää väestötilastojen perusteella turvatulta ainakin muuta-maksi vuodeksi eteenpäin. Kaukosen kylä on 1900-luvun loppupuolella ollut yleisten yhteiskunnallisten muutosten alaisena. Nuorten ja työikäisten poismuutto, maataloutta harjoit-tavien tilojen vähentyminen lähes kymmenenteen osaan 1980-luvun tilan-teeseen verrattuna sekä palvelujen väheneminen ja loppuminen ovat moni-en Lapin kylien tavoin tunnusomaisia myös Kaukosen kylälle.

1.2 Kaukosen kylän väestörakenne

Vuoden 1696 verotuksessa mainitaan Kittilässä yhdeksän uudistilaa, joista Kaukoseen eli silloiseen Paloniemeen sijoittui peräti kolme. Vuoden 1830 maakirjatutkimuksessa on viisi tilaa ja seitsemän tilan savua. Kittilän pitäjän henkikirjojen mukaan vuonna 1875 Kaukosessa oli yhteensä 41 savua ja 197 asukasta. Vuonna 1905 kylässä oli jo 79 taloutta ja asukkaita yli 400. (Kittilän ympäristöohjelma 1999.) Vuonna 2000 Kaukosen väkiluku oli 369. Asukkaista viidesosa (20%) on alle 19-vuotiaita, hieman yli puolet (56%) 20–64 -vuotiaita ja neljännes (24%) yli 65-vuotiaita. Työikäisten joukossa on huomattavaa 20–34 -vuotiaiden pieni lukumäärä (14 asukasta), mikä selittyy muun muassa opiskelijoiden pois-muutolla. (Tilastokeskus 2000.)


Kaikista asuntokunnista 67% oli yhden tai kahden henkilön talouksia. Lapsi-perheiden osuus kaikista asuntokunnista oli 23%, joissa valtaosassa (88%) oli yksi tai kaksi alle 18-vuotiasta lasta. (Tilastokeskus 2000.) Kaukosen kylällä toimii pienperhepäiväkoti sekä 37 oppilaan ala-aste, joiden toiminta näyttää väestötilastojen perusteella turvatulta ainakin muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Lasten osuuden kehittymistä koko väestöstä on kuiten-kin mahdoton ennustaa syntyvyydessä ja muuttoliikkeessä tapahtuvien hei-lahtelujen vuoksi. Myös lasten näkökulma on tärkeä ottaa huomioon tien-suunnittelussa, koska sillä voidaan osaltaan vaikuttaa kylän asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen. Turvalliseksi ja viihtyisäksi koettu asuinympäristö houkuttelee myös lapsiperheitä jäämään tai muuttamaan kylälle. Lapsiperheiden lisäksi tiensuunnittelussa tulisi erityisryhmänä ottaa huomi-oon ikääntyvien kyläläisten kasvava joukko. Vuonna 2003 kotipalvelun, koti-sairaanhoidon ja kuljetuspalveluiden piirissä oli 15–20 Kaukosen kylän asu-kasta ja lukumäärän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Ikääntyvien kylä-läisten mahdollisuudet elää ja toimia Kaukosessa on turvattava myös jatkos-sa. Tiesuunnittelun osalta tämä tarkoittaa turvallisten ja sujuvien kulkuyhte-yksien luomista ja säilyttämistä, julkisen liikenteen ja palvelujen saavutetta-vuuden turvaamista sekä elinympäristön viihtyisyyden säilyttämistä ja mah-dollista parantamista.

1.3 Kaukosen kylän elinkeinorakenne

Vuonna 2002 Kaukosessa toimi 14 aktiivista maatilaa, joista - 3 tilaa harjoitti peltoviljelyä (nurmiviljely) ja maidontuotantoa, - 4 tilaa harjoitti peltoviljelyä (nurmiviljely) ja hevostaloutta, - 3 tilaa harjoitti peltoviljelyä (nurmiviljely) ja porotaloutta, - 1 tila harjoitti puutarhataloutta, - 1 tila harjoitti pelkkää peltoviljelyä (nurmiviljely), - 1 tila harjoitti porotaloutta (merkittävässä määrin) sekä - 1 tila harjoitti pelkkää hevostaloutta.

Lisäksi Kaukosessa on muutama metsätaloutta merkittävässä määrin muun yritystoiminnan ohessa harjoittava tila. Kittilän kunnan maataloussihteerin mukaan Kaukosessa maataloutta harjoit-tavien tilojen määrä on vähentynyt 1980-luvulta lähes kymmenenteen osaan, mutta tilat eivät ole jääneet asumattomiksi. Arviolta 40–50% kylän pelloista on jäänyt pois viljelystä. Toisaalta myös uutta peltoa on raivattu jonkin ver-ran. Karjataloudesta vapautuneita peltoja on paljolti siirtynyt etenkin porota-louden rehutuotantoon ja myös hevostalouden harjoittajat ovat jonkin verran lisänneet peltoviljelyn harjoittamista. Aikaisemmin maatalouden (karjatalou-den) ohessa harjoitettu metsätalous on saanut täydentäväksi yritystoimin-naksi muun maaseudun yritystoiminnan kuten koneurakoinnin ja autoyrittä-jyyden sekä ansiotyössä käynnin. Kaiken kaikkiaan Kaukosessa toimi vuonna 2002 kuusitoista yrittäjää: kaksi taksia, taidegallerian, parturi-kampaamon, hieronta- ja fysikaalisen hoitopal-velun, hirsirakentamista, maanrakennus-, kuorma-autoja traktoriyrittäjyyttä, kolme maatalousyrittäjää, ratsutilan, porotilan, juurikasvien jalostusta sekä puutarhan. (Kittilän kunta. Yritysluettelo toimialoittain 2002.)


2 HANKKEEN TAUSTA

2.1 Hankkeen tavoitteet

”Hankkeen tavoitteet ohjaavat suunnitteluratkaisujen valintaa, varmistavat suunnittelun laatua ja toimivat hankkeen vaihtoehtojen vertailuperusteina. SVA-menettely ja suunnitteluun sisältyvä vaikutusten selvittäminen ja vaih-toehtojen vertailu kytketään hankkeen tavoitteisiin. Hanketta koskeva pää-töksenteko ja jatkosuunnittelu tulevat pohjautumaan vaihtoehtoon, joka par-haiten toteuttaa hankkeelle asetettuja tavoitteita.” (Suunnittelun ja hankkeen tavoitteet, liite 1.) Hankkeen tavoitteet koskevat liikennettä ja tienpitoa, melua ja päästöjä, maankäyttöä ja rakennettua ympäristöä, maisemaa, luonnonympäristöä ja luonnonvaroja sekä ihmistä ja yhteisöjä. Hankkeen ihmistä ja yhteisöjä kos-kevat tavoitteet ovat:

1. Edistetään sosiaalista tasa-arvoa turvaamalla kaikille Kaukosen kylän asukkaille tasapuoliset mahdollisuudet liikkumiseen.

2. Kaukosen kyläläisten elinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys turva-

taan.

3. Edistetään ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia asua Kaukosessa ja hankkia toimeentulonsa Kaukosen kylässä tai lähialueella.

4. Tuetaan palvelujen säilymistä ja elinkeinotoiminnan kehittymistä alu-

eella

5. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan.

(Suunnittelun ja hankkeen tavoitteet, liite 1.) SVA:n tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon ja muun ympäristövai-kutusten arvioinnin tueksi. Yhdessä SVA:n tuottaman tiedon ja myöhemmin tehtävien muiden ympäristöselvitysten pohjalta voidaan yleissuunnittelun myöhemmissä vaiheissa tehdä kokonaisarvio siitä, miten hankkeen tavoit-teet toteutuvat kussakin vaihtoehdossa.


2.2 Hankkeen tarpeellisuus Kaukosen kylän asukkaiden näkö-kulmasta

Kaukosen kylän asukkaat kokevat tiehankkeen tärkeäksi erityisesti turvalli-suuden parantumisen ja tulvahaittojen vähenemisen näkökulmasta. Ounas-joen länsipuolella, sillan välittömässä läheisyydessä on paikallistien (Kylä-tien) liittymä. Heti sillan jälkeen kantatie nousee ja kaartuu kyläkummulle, mikä lisää turvattomuutta sillan läheisyydessä ja liittymässä: alaspäin viettä-vä mäki lisää helposti autoilijoiden vauhtia ja ylämäkeen noustessa varsinkin raskaiden ajoneuvojen on kiihdytettävä vauhtia. Kylän asukkaiden mukaan nykyinen silta on kapeutensa vuoksi aiheuttanut useita onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Sillalle uskaltautuu vain harva jalankulkija tai pyöräilijä. Kau-kosen kylän asukkaat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanteelle on tehtävä jotain ja mahdollisimman pian. Lapin tiepiiri teetti marraskuussa 2000 kyselyn, joka koski liikenneturvalli-suuden parantamista koulujen kohdalla. Myös Kaukosen koulu osallistui ky-selyyn. Kyselyssä pyydettiin kuvailemaan liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisiksi koettuja kohteita kylällä. Kaukosen kylällä ongelmallisina nähtiin (1) Kaukosen koulun ja kylätien liittymän huono näkyvyys, (2) kylällä olevat kaksi vaarallista risteystä (Kylätien ja kantatien risteys sekä kantatien ja Kolariin menevän tien risteys), joissa kyläläisten mukaan sattuu vuosittain onnettomuuksia, sekä (3) ”Kaukosen ’kuuluisa’ vaarallisen kapea silta”. Ky-selyn yhteydessä parannusehdotuksina esitettiin muun muassa uuden sillan ja kevyen liikenteen väylän rakentamista. Kyläläiset kokevat hankkeen tärkeäksi myös tulvahaittojen vähentämisen kannalta. Tulva ja silta ovat asioita, joihin kyläläisillä liittyy paljon muistoja ja tarinoita. Tarinat tulvista ulottuvat ajallisesti pitkälle haastateltavien lapsuu-teen ja suurena käännekohtana tulvien ajassa mainitaan toistuvasti vuosi 1952, jolloin nykyinen silta valmistui. Tien parantamisen yhteydessä niin sa-nottu Murto-ojan puusilta poistettiin ja korvattiin rummulla. Kyläläisten käsi-tyksen mukaan liian pieni rumpu sekä nykyisen kantatien penger yhdessä pahentavat tulvatilannetta keväisin ja synnyttävät erityisesti ”poikkijokelaisis-sa” epävarmuudentunnetta kun ”..ei koskaan voi tietää mitä seuraavana kevväänä tullee tapahtummaan...että kuinka paha tulva tullee..”. Kyläläisten mielestä on tärkeää, että tulvan syntymekanismi selvitetään perusteellisesti yleissuunnittelun yhteydessä ja tienpenkereen ja sillan aiheuttamat tulvahai-tat pyritään minimoimaan tulevaisuudessa.


Kuva 2. Tulvaveden nousu Porokodanniemessä sijaitsevan talon pihalle. Kuva: Lauri Järvi.

2.3 Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot

Yleissuunnitteluvaiheessa tarkastelun kohteena on neljä toteuttamisvaih-toehtoa (kuva 3). Vaihtoehdon 1 mukaan kantatie parannetaan nykyiselle paikalleen ja Ounasjoen ylittävä silta uusitaan. Uuden sillan silta-aukko on nykyistä silta-aukkoa huomattavasti suurempi ja silta on korkeusasemaltaan nykyistä korkeammalla. Tiepenkereen korkeus kasvaa nykytilanteeseen ver-rattuna. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi vaihtoehdossa 1 Kaukosen paikallistien liittymä poistetaan ja liittymän tilalle rakennetaan alikulku sekä autoille että kevyelle liikenteelle. Vaihtoehdossa 2 uusi tielinjaus erkanee kantatiestä noin 500 metriä Kauko-sen sillan itäpuolelta, josta se jatkuu Ounasjoen yli kohti raviradan itälaitaa ja yhtyy lopulta takaisin Kittilään menevään kantatiehen. Uusi silta rakennetaan noin 500 metrin päähän vanhasta sillasta yläjuoksun suuntaan. Vaihtoehdon 3 uusi tielinjaus alkaa noin 800 metrin päästä nykyisestä sillas-ta. Vaihtoehdossa 3 uusi silta rakennetaan suunnilleen samaan kohtaan kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdon 3 mukainen tielinjaus kiertää raviradan länsi-puolelta.


Vaihtoehto 4 on ohitustievaihtoehto, joka perustuu vuonna 1992 laadittuun tiesuunnitelmaan. Siinä tie on linjattu nykyisen kantatien itäpuolelta Kauko-sen kylän ohi. Linjaus erkanee nykyisestä kantatiestä Kummun kylän etelä-puolella ja yhtyy takaisin nykyiseen tiehen noin 4 km Kaukosen kylän poh-joispuolella. Alustavan arvion mukaan vaihtoehdot 1, 2 ja 3 eivät kustannuksiltaan eroa merkittävästi toisistaan. Vaihtoehto 4 on huomattavasti pidempi kuin muut vaihtoehdot ja tästä johtuen myös hinnaltaan kallein. Kuvista 3a ja 3b käyvät ilmi hankkeen toteuttamisvaihtoehdot sekä niiden suhteutuminen Kaukosen kyläympäristöön. Kyläympäristöä on havainnollis-tettu merkitsemällä karttaan arvioinnin kannalta keskeiset paikat kylällä: lap-sille tärkeät vapaa-ajanviettopaikat, pelkoa aiheuttavat paikat sekä maise-mallisesti tai virkistyksen ja viihtyvyyden kannalta tärkeät paikat kylällä. Ku-vasta 3b ilmenevät myös Kaukosen kylällä valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema-alue sekä maisemallisesti edustavalla ja tärkeällä paikal-la sijaitseva perinnemaisema-alue.


Kuva 3a. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot.

Kuva 3b. Kaukosen kyläympäristö.


2.4 Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) hankkeessa

Sidosryhmäkeskusteluissa ennen suunnittelun käynnistämistä on tullut voi-makkaasti esille tarve arvioida hankkeen sosiaalisia vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla pyritään toteuttamaan suunnittelun tavoitteita, joiden mukaan

- sosiaaliset ja ympäristövaikutukset tuodaan selkeästi muiden vaikutusten rinnalla päätöksentekoon mukaan, ja

- parannetaan Kaukosen kylän asukkaiden tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua hankeen suunnitteluun.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi laadittiin yleissuunnittelun ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2003, jolloin vaikutuksia arvioitiin neljästä toteuttamis-vaihtoehdosta. Tavoitteena on, että yleissuunnittelun toinen vaihe käynnistyy talvella 2003–2004. Yleissuunnittelun toisessa vaiheessa vaikutustarkastelu-ja laajennetaan muilla ympäristöselvityksillä. SVA:n ottaminen mukaan jo yleissuunnittelun alkuvaiheessa teki mahdolli-seksi Kaukosen kylän asukkaiden osallistumisen suunnitteluprosessiin jo sen alkuvaiheessa. Vaikka vaihtoehtojen linjaukset suunniteltiin hyvin pitkäl-le tienpitäjän toimesta, annettiin kyläläisille ensimmäisessä yleisötilaisuudes-sa ja haastatteluissa mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa muun muassa kylän sisäisten tiejärjestelyjen suunnitteluun. Osallistumisen todellista vaikut-tavuutta yleissuunnittelun myöhemmin tehtävään päätöksentekoon on kui-tenkin mahdollista arvioida vasta yleissuunnitteluprosessin lopulla. Sosiaalis-ten vaikutusten seurantaohjelman laatiminen on rajattu tämän työn ulkopuo-lelle. Taulukosta 1 käy ilmi SVA:n eteneminen hankkeessa. Kaiken kaikkiaan ar-viointiprosessi kesti 7 kuukautta marraskuussa 2002 pidetystä aloituskoko-uksesta toukokuun 2003 lopulla valmistuneeseen raporttiin.


Taulukko 1. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kulku hankkeessa.

AJANKOHTA TEHTÄVÄ OSALLISET TARKOITUS

Marraskuu 2002

1. aloituskokous. Lapin tiepiiri Pääkonsultti Arvioija

SVA:n työhjelmasta sopiminen.

Marras- joulukuu 2002

Lähtötietojen hankinta. Kittilän kunta Hankeryhmä Kyläläiset Paikallislehti Arvioija

Vaikutusten alustava tunnistaminen, haastattelurungon laatiminen.

Tiedote julkisille tiedotusvälineille.

Pääkonsultti Arvioija Lapin tiepiiri

Suunnittelun aloittamisesta ja yleisötilaisuudesta tiedottaminen.

2. hankeryhmäkokous.

Hankeryhmä Alustavien vaikutustarkastelujen syventäminen sekä hankkeen yleisluonteisten tavoitteiden tarkentaminen mm. sosiaalis-ten vaikutusten osalta.

Tammikuu 2003

I Yleisötilaisuus Kaukosen kylällä.

Lapin tiepiiri Pääkonsultti Arvioija Kyläläiset

Vaihtoehtojen esittely kyläläisille, alustava mielipiteiden selvittäminen.

Tammi- helmikuu 2003

Haastatteluista sopiminen ja teemahaastattelut Kaukosen kylällä

Kyläläiset Arvioija

Vaikutusten tunnistaminen ja rajaaminen; tiedonkeruu sosiaalisten vaikutusten arviointiin.

Maaliskuu 2003

Aineiston järjestäminen Arvioija Aineiston järjestely teemoittain ja alustava analyysi.

3. hankeryhmäkokous Hankeryhmä Hankkeen tavoitteiden tarkistaminen teemoittelun pohjalta.

Aineiston analyysi ja tul-kinta

Arvioija Hankeryhmä

Vaikutusten merkittävyyden arviointi.

Huhti-toukokuu 2003

Raportin laadinta Arvioija Vaikutusten raportointi.

Toukokuu 2003

4. hankeryhmäkokous Hankeryhmä Sosiaalisten vaikutusten esittely.

Syksy 2003

II Yleisötilaisuus Kauko-sen kylällä

Lapin tiepiiri Pääkonsultti Arvioija Kyläläiset

Vaikutusten tarkistuttaminen.


2.5 Tiedonkeruu sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa

Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tehty pääosin laadullisten aineistojen pohjalta, mutta myös Kaukosen kylän väestö- ja elinkeinorakennetta koske-vaa määrällistä aineistoa on hyödynnetty. Vaikutusalue on tässä arvioinnissa rajattu koskemaan Kaukosen kylää, minkä vuoksi tiedonlähteenä painottuvat kyläläisten haastattelut. Paikallista tietoa on täydennetty asiantuntijatiedolla, jota on koottu hankeryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta. Lisäksi Kitti-län kunnan hallintojohtajalta ja maataloussihteeriltä on saatu Kaukosen ky-län väestö- ja elinkeinorakennetta koskevaa aineistoa. Kittilän kunnan sosi-aali- ja terveysosastolta saatu Kaukosen kylää koskeva tieto koski ainoas-taan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja kuljetuspalvelun käyttäjämääriä. Sosiaalisten vaikutusten alustava tunnistaminen tehtiin karttatarkasteluiden, koottujen lähtötietojen, niin sanottujen tarkistuslistojen (ks. esim. Juslén 1995, 41) sekä hankeryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta. Lähtötiedot kerättiin marras-joulukuussa 2002. Tietoa kerättiin Kittilän kunnasta puheli-mitse ja sähköpostitse, kahden kyläyhdistysaktiivin haastattelulla sekä tutki-malla Kittilä-paikallislehden vuosien 2001-2002 artikkeleita. Näin saatiin muodostetuksi alustava kuva kyläyhteisöstä, mikä helpotti sekä sosiaalisten vaikutusten alustavaa tunnistamista että haastatteluiden toteuttamista ja kohdentamista. Vaikutusten lopullinen tarkentaminen ja tunnistaminen ta-pahtui kyläläisten haastattelujen pohjalta. Alustavien vaikutusten tunnistamisen perusteella laadittiin teemahaastattelu-runko (liite 2), joka toimi runkona kyläläisille tehdyissä haastatteluissa. Haas-tattelurungon pääteemoina olivat ”asuminen ja eläminen Kaukosen kylällä”, ”liikkuminen”, ”turvallisuuden kokeminen” ja ”viihtyvyys”. Nämä laajat teemat saivat sisältönsä ja konkretiansa haastatteluissa eri tielinjausvaihtoehtojen tarkastelemisen kautta. Haastattelut etenivät vapaamuotoisesti kunkin haas-tateltavan ehdoilla kuitenkin siten, että etukäteen laaditun teemarungon kaikki osa-alueet käytiin läpi. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää kylä-läisten näkemyksiä siitä, millaisia vaikutuksia eri toteuttamisvaihtoehdoilla on kyläläisten hyvinvointiin, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Teemahaastattelut tehtiin tammi-helmikuussa 2003. Haastateltavien valinta perustui vapaaehtoisuuteen ja asuinpaikan sijaintiin. Kyläläisille tarjottiin tammikuussa 2003 kylällä järjestetyssä yleisötilaisuudessa mahdollisuutta osallistua haastatteluun. Kaikki vapaaehtoiseksi ilmoittautuneet haastateltiin. Haastateltavien joukkoa täydennettiin poimimalla haastateltaviksi kyläläisiä siten, että otokseen valikoitui eri ikäryhmien edustajia, eri puolilla kylää asu-via sekä eripituisen ajan Kaukosessa asuneita. Kaiken kaikkiaan haastatteluja tehtiin 25 taloudessa. Lisäksi tehtiin 2 puhelinhaastattelua. Haastateltavista naisia oli 19 ja miehiä 25. Haastatteluiden lisäksi Kaukosen ala-asteella tehtiin 5.–6. -luokkalaisille ky-sely (liite 3) sekä käytiin opettajan ja haastattelijan johdolla ryhmäkeskustelu, joilla selvitettiin, millaisena lapset näkevät Kaukosessa elämisen ja oman tulevaisuutensa sekä millaisia vaikutuksia suunnitelluilla vaihtoehdoilla on lasten elämään.


3 VAIHTOEHTOJEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET

Vaikutukset voidaan tunnistaa vain muutoksen kautta, ilman muutosta ei ole tutkittavaa vaikutusta (Tiehankkeen vaikutukset.. 2000, 19). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa keskeistä on selvittää, miten kyläläiset kokevat ym-päristössä tapahtuvat muutokset ja miten he niihin reagoivat. Seuraavassa tarkastellaan, millaisia muutoksia eri tievaihtoehdot aiheuttavat kyläläisten elämään sekä arvioidaan muutoksista aiheutuvien vaikutusten merkittävyyt-tä. Vaikutusten rajaaminen on tehty sen pohjalta, miten merkittäviksi haasta-teltavat kokevat ympäristössä ja toiminnallisuudessa tapahtuvat muutokset. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu tarkastelemalla

- vaikutusten kohdistumista eri alueille; vaikutusten laaja-alaisuus

- muutoksen koettua voimakkuutta; muutoksen kokeminen positiivisena / negatiivisena,

eri alueilla asuvien ihmisten muutoksensietokyky - vaihtoehtojen etujen ja haittojen keskinäisiä suhteita.

3.1 Turvallisuus

Kaikki vaihtoehdot parantavat liikenneturvallisuutta ja vähentävät liikenteen aiheuttamaa turvattomuuden tunnetta. Erityisesti vaihtoehdon 1 etuna näh-dään turvallisuuden parantuminen uuden sillan, kevyen liikenteen väylän ja alikulkukäytävän ansiosta. Turvattomuuden tunnetta vaihtoehdossa 1 ylläpi-tävät kuitenkin kantatiessä säilyvä mutka kyläkummulle noustaessa sekä ke-vyen liikenteen väylän loppuminen Meijerintien risteykseen, johon syntyy vaarallinen tienylityskohta. Kyläläiset myös pelkäävät ajonopeuksien pysy-vän entisellään tai jopa kasvavan uuden sillan rakentamisen myötä. Vaihtoehdot 2, 3 ja 4 ohjaavat liikenteen kylän ohi, mikä koetaan turvallisuut-ta lisääväksi ratkaisuksi. Vaihtoehtoihin liittyvät negatiiviset vaikutukset koe-taan kuitenkin turvallisuuden lisääntymistä merkittävämmiksi.

3.2 Liikkuminen

Kaukosen elinkeinorakenteesta johtuen suuri osa työikäisistä kyläläisistä hankkii toimeentulonsa työskentelemällä kylän ulkopuolella. Työmatkaliiken-ne erityisesti Kittilän suuntaan on suurta, minkä vuoksi sujuva kulkuyhteys Kittilän kuntakeskukseen koetaan tärkeäksi. Mikään tievaihtoehdoista ei ai-heuta merkittäviä vaikutuksia moottoriajoneuvolla liikkumiseen Kittilän suun-taan. Vaikka ajoreitit muuttuvat ja matkojen pituudet joissakin osissa kylää kasvavat, eivät kyläläiset koe vaikutuksia merkittäviksi. Vaihtoehdon 1 toteu-tuessa on kuitenkin todennäköistä, että kylän lounaisosassa asuvat tulevat käyttämään pienempiä kyläteitä lyhentääkseen kulkuyhteyksiä Rovaniemelle päin lähdettäessä. Alueen asukkaat pitävät tärkeänä, että Pajatien risteys säilyy nykyisellä paikallaan ja että tie kunnostetaan kantatien parantamisen


yhteydessä. Toisaalta liikenteen mahdollinen siirtyminen muun muassa Pa-jatien kautta kulkevaksi vähentää liikennemäärän kasvua Kaukosen paikal-listiellä, mikä esimerkiksi koulun sijainnin kannalta on nähtävä positiivisena vaikutuksena. Kevyen liikenteen näkökulmasta nykyinen kantatie ja kapea silta jakavat ky-län kolmeen osaan: kyläkeskukseen, lounaisosaan ja itäosaan. Kevyen lii-kenteen näkökulmasta vaihtoehto 1 koetaan parhaana vaihtoehtona. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen lisää liikkumisen turvallisuutta sillan eri puolil-la sijaitsevien kyläkeskuksen ja kylän itäosan välillä. Kantatien estevaikutus vähenee ja kulkuyhteydet kylän lounaisosan ja kyläkeskuksen välillä para-nevat, kun nykyisen paikallistien liittymän tilalle rakennetaan alikulkukäytävä. Alikulkukäytävä ”yhdistää” kantatien katkaiseman paikallistien eri osat. Ali-kulkukäytävän yhteyteen suunniteltu kevyen liikenteen yhteys paikallistieltä kantatielle koetaan hyväksi ratkaisuksi ja kevyen liikenteen välimatkojen ja kulkuyhteyksien säilymistä Ounasjoen itäpuolelle nykytilanteen mukaisina pidetään erittäin hyvänä. Sen sijaan vaihtoehdoissa 2 ja 3 sillan siirtäminen 500 metriä Ounasjoen yläjuoksulle pidentää kevyen liikenteen yhteyksiä Ounasjoen itäpuolen kylä-läisten ja lounaisosan kyläläisten välillä. Nykyinen tie ja silta yhdistävät Mei-jerin asukkaat ja ”poikkijokelaiset” osaksi Kaukosen kylää. Tutun kulkuyhtey-den katkeaminen vaihtoehdoissa 2 ja 3 synnyttää vaikutelman kahdesta eril-lisestä kylästä kahta puolen Ounasjokea. Julkisen liikenteen saavutettavuus ei muutu merkittävästi vaihtoehdossa 1, jossa linja-autopysäkit tulevat säilymään nykyisillä paikoillaan. Vaihtoehdois-sa 2 ja 3 julkisen liikenteen saavutettavuus heikentyy.1 Linja-autot kulkevat kantatietä pitkin ja tien siirtäminen vaihtoehtojen 2 tai 3 mukaisesti kauem-mas kyläkeskuksesta pidentää erityisesti lounaisosassa asuvien matkaa lin-ja-autopysäkille.2 Vaihtoehto 4 ei aiheuta muutoksia liikkumiseen Kaukosen kylän sisällä. Vaihtoehdon 4 etuna on sillan säilyminen nykyisellä paikallaan sekä nykyi-sen kantatien estevaikutuksen poistuminen paikallistien risteyksessä kun kantatien liikenne ohjataan ajamaan kylän ohi.

3.3 Viihtyvyys

Haastatteluilla selvitettiin, mitkä tekijät Kaukosen kylällä koetaan viihtyvyyttä lisääviksi. Keskeisiksi teemoiksi nousivat maalaismainen ympäristö, rauhalli-suus (liikenteen melun puuttuminen), luonnonläheisyys (virkistysmahdolli-suudet) sekä ympäristön koettu turvallisuus. Kaukonen koetaan rauhalliseksi ja viihtyisäksi asuinpaikaksi, jonka sijainti on sopivan lähellä Kittilän kirkonky-län palveluita, mutta sopivan etäällä Ylläksen ja Levin turistikeskuksista. Päi-

1 Tässä julkisella liikenteellä tarkoitetaan reittiliikenteen linja-autoja. On kuitenkin huomattava, että julki-sen liikenteen vähenevä käyttö voivat tukea taksiyrittäjien toimintaa. 2 Eskelisen Lapin Linjojen mukaan linja-auton käyttö Kaukosen kylän kohdalla on kuitenkin vähäistä: arvion mukaan viikoittain noin 0-5 henkilöä nousee linja-autoon tai linja-autosta Kaukosen kylän kohdalla.


väkodin ja koulun olemassaolo nähdään yhtenä kylän säilymisen takaajana, koska niiden katsotaan houkuttelevan yhdessä rauhallisen ja turvalliseksi koetun elinympäristön kanssa lapsiperheitä kylälle. 10–12 -vuotiaat koululai-set kokevat Kaukosen mukavana asuinpaikkana, jossa on paljon kavereita ja mahdollisuus uida, kalastella ja viettää rauhallista elämää. Puolet kyselyyn osallistuneista koululaisista toivoisi voivansa asua Kaukosessa myös tule-vaisuudessa. Viihtyvyyttä vähentävät Kaukosessa palvelujen – erityisesti kaupan – puuttuminen, sekä vilkkaan liikenteen aiheuttama turvattomuus kantatiellä, mikä kävi ilmi myös lasten vastauksista: ”Pieni ja mukava kylä ja paljon kavereita. Kauppa ja elokuvateatteri puuttuu, mutta ei se niin hirveätä ole koska ne on Kittilässä kummakki tuossa lähellä”, ”Kaukosen kylässä kaikki muu on hyvää paitsi risteys ja silta.” Nykyisellään liikkuminen kantatiellä koetaan turvattomaksi ja liikenne sillalla aiheuttaa meluhaittoja. Kantatien liikenteen suuret ajonopeudet, huonot lii-kenneolosuhteet liittymissä ja kevyen liikenteen väylien puuttuminen yhdes-sä kapean sillan kanssa aiheuttavat turvattomuuden tunnetta kylällä liikkuvil-le. Kylän lounais- ja itäosassa asuvien koululaisten nykyistä koulutietä pide-tään vaarallisena. Tieltä kantautuvia liikenteen ääniä sinänsä ei koeta häirit-sevinä. Häiritsevää on kuitenkin ”kolina”, joka kantautuu nykyiseltä sillalta autojen ajaessa siitä yli. Vaihtoehdossa 1 nykyisen kantatien ja sillan aiheuttama turvattomuuden tunne vähenevät merkittävästi, mikä lisää kyläläisten viihtyvyyttä. Vanhempi-en huoli ja pelko lastensa turvallisuudesta poistuu, kun vaihtoehtoon 1 sisäl-tyvillä uusilla ratkaisuilla saadaan aikaan turvalliset yhteydet joka puolelle kylää. Tien liiallisen läheisyyden koetaan vähentävän viihtyvyyttä kaikissa vaihto-ehdoissa. Vaihtoehdossa 1 haitalliset vaikutukset kohdentuvat ”poikkijokelai-siin”, jotka kokevat maisemalliset haitat merkittäviksi. Merkittävimmäksi hai-talliseksi vaikutukseksi koetaan tien pengerkorkeuden nousu, jonka seura-uksena näköyhteys kantatien toiselle puolelle ja Ounasjoelle heikentyy enti-sestään. Alikulku muuttaa merkittävästi Kaukoselle ominaista perinnemai-semaa, minkä erityisesti ”poikkijokelaiset” kokevat maisemallisena haittana. Uuden sillan ja alikulkukäytävän rakentamisesta seuraava tien pengerkor-keuden nostaminen johtavat ainakin yhden talon lunastamiseen Ounasjoen itäpuolella, ja kevyenliikenteenväylän rakentamisesta seuraava tien levene-minen johtaa korvausvaatimuksiin ainakin kahden talouden kohdalla. Vaihtoehdot 2 ja 3 lisäävät viihtyvyyttä Porokodanniemessä ja nykyisen kan-tatien läheisyydessä, mutta siirtävät viihtyvyyteen kohdistuvat haitat Ounas-joen länsirannan loma-asutusalueelle. Nykyisen sillan poistaminen ja tien-penkereen madaltaminen poistavat tien aiheuttamat viihtyvyyteen kohdistu-vat haitat Porokodanniemestä kokonaan: maisema Ounasjoelle avartuu, lii-kenteen melu ja saasteet poistuvat ja tulvaongelmat vähenevät. On kuitenkin huomattava, että haitalliset vaikutukset siirtyvät vaihtoehdoissa 2 ja 3 Ounasjoen länsirannan loma-asutusalueelle, josta tuleekin suurin vaihtoehtoihin kohdistuva vastustus. Loma-asuntoihin on panostettu viimeisten vuosien aikana ja ajatus tien rakentamisesta mökkien välittömään läheisyyteen tuntuu omistajista epäoikeudenmukaiselta. Vaihtoehtojen 2 ja 3 myötä mahdollisuudet lomailuun rauhallisessa ja luonnonläheisessä paikassa katoavat ja eläkepäivien vietto Kaukosessa omassa mökissä ei enää tunnu houkuttelevalta ajatukselta.


Vaihtoehdoissa 2 ja 3 viihtyisyyteen kohdistuvat vaikutukset ovat keskenään hyvin samankaltaiset. Vaihtoehdon 2 välittömässä läheisyydessä on kuiten-kin lukumääräisesti vähemmän taloja kuin vaihtoehdossa 3, minkä vuoksi vaihtoehdon 2 voi katsoa aiheuttavan vähemmän kyläläisten viihtyvyyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdot 2 ja 3 voivat kuitenkin kulku-yhteyksien katketessa vähentää sosiaalista kanssakäymistä kylän itä- ja lou-naisosien asukkaiden välillä sekä synnyttää ristiriitoja, koska kyläläiset koke-vat, että jotkut heistä hyötyvät selvästi vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaisesta tielin-jauksesta ja toisille niistä aiheutuu menetyksiä ja haittaa. ”Poikkijokelaisten” elinolosuhteet ja viihtyvyys paranevat huomattavasti tulva-, melu- ja maise-mahaittojen poistuessa kun taas lounaisosien asukkaille vaihtoehdot 2 ja 3 merkitsevät lähinnä välimatkojen pitenemistä ja tunnetta syrjään jäämisestä. Vaihtoehto 4 ohjaa liikenteen Kaukosen kylän ohi, mikä vähentää liikentees-tä johtuvia turvallisuus- ja meluhaittoja kylän kohdalla. Turvallisuus- ja melu-haittojen väheneminen ei kuitenkaan lisää viihtyvyyttä vaihtoehdossa 4 vaan synnyttää kyläläisissä tunteen syrjään jäämisestä ja pelon kylän kuolemasta: ”..kaupat meiltä on jo viety, miksi meiltä pitäisi nyt viedä tiekin..?” Vaihtoeh-toon 4 kohdistuvat pelot liittyvät yksin jäämiseen, unohtumiseen: ”eihän ku-kaan sitte enää tiiä mittään Kaukonen -nimisestä kylästä..”, ”..hoidetaanko kylällä sitten teitä ollenkaan?”, ”..voi voi löytääkö se ambulanssikaan enää perille..?” Tien läheisyys ja kylän sijainti kantatien varrella pitävät Kaukosen kylän ”maailman kartalla”, mikä koetaan tärkeäksi seikaksi Kaukosen tunnet-tavuuden, kylän kehittämisen, koulun säilymisen ja yritysten toimintamahdol-lisuuksien kannalta.

3.4 Elinkeinonharjoittaminen

Vaihtoehdot 1, 2 ja 3 eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia Kaukosessa toi-mivien yritysten toimintaan. Tällä hetkellä kylällä toimivat yritykset eivät rat-sutallia lukuun ottamatta sijaitse kantatien välittömässä läheisyydessä ja yri-tysten kannattavuus on vain vähäisessä määrin riippuvainen kylän ohi kul-kevan liikenteen ostovoimasta. Yritysten asiakaskunta on vakiintunut ja markkinointi tapahtuu muilla keinoin kuin tienvarsimainoksilla. Riittävien opasteiden järjestäminen toteutettavan uuden tiejärjestelyn yhteyteen var-mistaa yritysten toimintamahdollisuuksien säilymisen nykyisellään. Opastei-den lisäksi vaihtoehdossa 1 kylän lounaisosassa sijaitsevien yritysten saavu-tettavuuden kannalta kyläläiset pitävät tärkeänä, että Pajatien risteys säilyte-tään. Maataloutta harjoittavien tilojen talouskeskukset ja pellot sijaitsevat eri puolil-la Kaukosen kylää. Vaihtoehdot 2 ja 3 halkaisevat peltoalueet Porokodan-niemessä, mikä haittaa ainakin kahden maatilan peltoviljelyä (nurmiviljely) Porokodanniemessä. Porokodanniemessä ei kuitenkaan sijaitse yhtään toi-minnassa olevan tilan talouskeskusta.


Vaihtoehdot 2 ja 3 voivat tukea kylällä toimivien taksiyrittäjien toimintaa julki-sen liikenteen siirtyessä kauemmas kyläkeskuksesta. Paitsi kylän omia tak-seja, vaihtoehdot 2 ja 3 lisäävät matkustajamääriä Meän pirssissä. Kittilässä on käynnistynyt vuonna 2003 lähes koko kunnan alueen kattava monipalve-luliikenne, jolla on haluttu mahdollistaa ikäihmisten pääsy Kittilän kirkonkyläl-le. Kyläläiset voivat tilata Meän pirssin kotiovelleen ja maksavat taksikyydistä Kaukosesta kirkonkylälle vain linja-auton lippuhinnan. (Rautava, 2003.) Kaukosen kylän elinkeinotoiminnan kehittymisen kannalta haitallisin on vaih-toehto 4. Kylän saavutettavuus heikkenee huomattavasti ja kantatieltä syr-jään jäävän kylän pelätään vähentävän entisestään halukkuutta perustaa yritys kylälle. Kaukosen kylän kyläyhdistyksen, Puuro Kaukonen ry:n, toimin-ta on vuosina 2002–2003 keskittynyt vanhan teollisuushallin kunnostami-seen kylätaloksi. Kylätalon pääasiallisena tarkoituksena on palvella kyläläis-ten tarpeita, mutta myös matkailijoiden majoitustoimintaa on suunniteltu jär-jestettävän tulevaisuudessa. Kylätalon sijainti kauniilla ja rauhallisella paikal-la Ounasjoen rannalla, tarjoaa puitteet luontomatkailun kehittämiselle. Vaih-toehdoissa 1, 2 ja 3 Kaukosen kaunis kylämaisema avautuu kantatielle, min-kä kyläläiset kokevat tärkeäksi seikaksi satunnaisten matkailijoiden houkutte-lemiseksi majoittumaan kylälle.

4 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU

4.1 Vaihtoehtojen edut ja haitat

Seuraavassa tarkastellaan, mitkä turvallisuuteen, liikkumiseen, viihtyvyyteen ja elinkeinoihin liittyvät vaikutukset Kaukosen kylän asukkaat kokevat etuina ja mitkä haittoina, sekä arvioidaan etujen ja haittojen merkittävyyttä. Tarkas-telussa on koottu eri alueille kohdentuvat vaikutukset yhteen siten, että lukija pystyy vertailemaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia sekä riveittäin hahmotta-maan eri vaikutusalueiden (turvallisuus, liikkuminen, viihtyvyys ja elinkeinon-harjoittaminen) etujen ja haittojen keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Lisäksi taulukkoon on tummennetulla tekstillä merkitty kunkin vaihtoehdon merkittävimmiksi koetut edut ja haitat. Merkittävyyden astetta on arvioitu sen perusteella 1) miten voimakkaana muutos koetaan 2) miten laajalle alueelle vaikutus kohdistuu sekä 3) miten edut ja haitat kokonaisuudessaan kohden-tuvat yhdelle alueelle.


VVAAIIHHTTOOEEHHTTOO 11 VVAAIIHHTTOOEEHHTTOO 22 VVAAIIHHTTOOEEHHTTOO 33 VVAAIIHHTTOOEEHHTTOO 44

VAIKUTUS

EDUT HAITAT EDUT HAITAT EDUT HAITAT EDUT HAITAT

TURVALLISUUS - Turvallisuus kylän kohdalla paranee uuden sillan ja aliku-lun kohdalla.

- Kantatien autoliikenteen ajono-peuksien nousu heikentää lii-kenneturvallisuutta.

- Turvattomuus kantatien ja Meijerintien risteyksessä.

- Turvallisuus kylän kohdalla paranee, kun kantatien lii-kenne ohjataan k ylän ohi.

- Näkyvyys Kylätien ja vanhan kantatien risteyksessä säilyy heikkona.

- Turvallisuus kylän kohdalla lisääntyy, kun kantatien lii-kenne ohjataan k ylän ohi.


- Turvallisuus kylän kohdalla paranee, kun liikenne ohjataan kylän ohi.

- Kevyen liikenteen liikkumisen turvallisuus ei parane nykyises-tä.


LIIKKUMINEN -kylän ulkopuolelle -kylän sisällä -kevyt liikenne - julkinen liikenne

- Ei merkittäviä vaikutuksia Kitti-län suunnan kulkuyhteyksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Mahdollistaa kylän eri osissa

asuvien tasapuoliset mahdolli-suudet liikkumiseen.

- Säilyttää nykyisen yhteyden länsiosasta kylää Porok o-danniemeen ja Kummun k y-lään; mielikuva ”yhtenäisestä kylästä” säilyy.

- - - - -- - - -- - - - - - - - - - - - - Tuttujen kevyen liikenteen reit-

tien säilyminen ja yhteyksien paraneminen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Julkisen liikenteen saavutetta-

vuus pysyy nykyisellään

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Alikulkukäytävän estevaikutus:

autolla liikkuminen kylän lou-naisosaan kiertoteitse – kulku Pajatien kautta tulee lisäänty-mään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Vaarallinen risteys kantatien ja Meijerintien risteyksessä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ei merkittäviksi koettuja haittoja.

- Ei merkittäviä vaikutuksia kul-kuyhteyksiin Kittilän suuntaan.

- Lyhentää harjulaisten välimat-kaa kantatielle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikkumisen turvallisuus erityises ti länsipuolella kylää lisääntyy. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kevyen liikenteen kantatiellä liikkumisen turvallisuus lisääntyy. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ei merkittäviksi koettuja etuja.

- Kulkuyhteyksien kierto kylän lounaisosasta Rovaniemen suuntaan lähdettäessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Sillan siirtäminen katkaisee ja pidentää kulkuyhteyksiä lounais- ja itäosan asukkaiden välillä ja synnyttää ”kahden kylän vaiku-telman” - Harjulaisten pääsy kylälle edel-lyttää vilkkaan kantatien ylittä-mistä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Pidentää merkittävästi kevy-

enliikenteen yhteyksiä kylän itä- ja lounaisosien välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kantatiellä kulkevan julkisen

liikenteen saavutettavuus heikkenee jonkin verran.

- Ei merkittäviä vaikutuksia kul-kuyhteyksiin Kittilän suuntaan.

- Lyhentää harjulaisten välimat-kaa kantatielle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikkumisen turvallisuus erityisesti länsipuolella kylää lisääntyy. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kevyen liikenteen kantatiellä liikkumisen turvallisuus lisääntyy. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ei merkittäviksi koettuja etuja.

- Kulkuyhteyksien kierto kylän lounaisosasta Rovaniemen suuntaan lähdettäessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Sillan siirtäminen katkaisee ja pidentää kulkuyhteyksiä lounais- ja itäosan asukkaiden välillä ja synnyttää ”kahden kylän vaiku-telman” -Harjulaisten pääsy kylälle edel-lyttää vilkkaan kantatien ylittämistä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Pidentää merkittävästi kevy-

enliikenteen yhteyksiä kylän itä- ja lounaisosien välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kantatiellä kulkevan julkisen

liikenteen saavutettavuus heikkenee jonkin verran.

- Ei merkittäviksi koettuja etuja. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Sillan säilyminen nykyisellä

paikalla säilyttää yhteydet k y-län itä- ja länsipuolen välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kantatiellä kulkevan liikenteen aiheuttamat haitat ja vaarat kevyelle liikenteelle vähenevät. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ei merkittäviksi koettuja etuja.

- Ei merkittäviksi koettuja haittoja - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ei merkittäviksi koettuja haittoja - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kevyen liikenteen järjestelyt

kylällä jäävät toteuttamatta - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Julkisen liikenteen saavutet-

tavuus heikkenee merkittä-västi.

VIIHTYVYYS - virkistys (urheilukentät, ladut, loma- asutusalue) - maisema -toiminnallisuus -liikenteen vaikutukset - muut

- Ei uhkaa virkistysalueita. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ei merkittäviksi koettuja etuja. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Tuttuus, ei muutoksen aiheut-

tamaa stressiä. - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - Merkittäviksi koetut meluhaitat

vähenevät uuden sillan myötä. - Kantatien sijainti keskellä kylää saa aikaa tunteen siitä, että Kaukosen kylä on ”maailman kartalla”. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Korkean tiepenkereen aiheut-

tama maiseman rikkoutum i-nen sillan ja alikulun lähe i-syydessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kantatien estevaikutus autolii-

kenteelle. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Tien välittömässä läheisyydes-

sä olevien talojen suuri luku-määrä verrattuna muihin vaih-toehtoihin.

- Liikennemelulle altistuvien kylä-läisten suuri lukumäärä verrat-tuna muihin vaihtoehtoihin.

- Mahdollinen kahden talon lu-nastaminen ja asukkaiden pois-muutto.

- Liikenteen aiheuttama pelko säilyy. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Pelko ajonopeuksien kasva-

misesta kylän kohdalla uuden sillan myötä.

- Ei merkittäviksi koettuja etuja. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kylämaisema säilyy eheänä ja

näkyy kantatielle. - Nykyisen tienpenkereen aiheuttama näköeste sillan läheisyydessä poistuu, jos penger madalletaan. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikenteen aiheuttamien haittojen väheneminen lisää kyläläisten viihtyvyyttä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikenteen aiheuttamille hai-

toille altistuvien ihmisten määrä pieni, vähenee nykyti-lanteeseen verrattuna.

- Ei johda talojen lunastuksiin. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Tulva-, melu- ja maisemahaitto-

jen huomattava väheneminen lisää viihtyvyyttä Porokodan-niemessä.

- Rikkoo loma-asutuksen rau-haa ja viihtyvyyttä.

- Katkaisee latureitit Ylipään alueella.

- Pidentää koululaisten matkaa urheilukentälle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Halkaisee peltoalueet Porokodanniemessä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Nykyisen yhteyden katkeaminen ja välimatkojen kasvu kylän itä- ja lounaisosan välillä. - Nykyisen sillan poistuminen synnyttää kahden kylän vaikutelman. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Uusien ihmisten (lomailijat ja

kaksi taloa) altistuminen lii-kenteen aiheuttamille haitoil-le.

- Hethentien uudet järjestelyt vähentävät viihtyvyyttä lähita-loissa, katkaisevat v alaistun la-dun sekä aiheuttavat estevaiku-tuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Voi synnyttää ristiriitoja ja vä-

hentää sosiaalista kanssakäy-mistä länsi- ja itäosan asukkai-den välillä etujen ja haittojen ja-kautuessa epätasaisesti.

- Vaihtoehtoon 2 verrattuna pienempi uhka latureiteille Ylipään alueella. -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kylämaisema säilyy eheänä. - Nykyisen tienpenkereen aiheuttama näköeste sillan läheisyydessä poistuu, jos penger madalletaan. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikenteen aiheuttamien haittojen väheneminen lisää viihtyvyyttä kylällä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikenteen aiheuttamille hai-

toille altistuvien ihmisten määrä pieni, vähenee nykyti-lanteeseen verrattuna.

- Ei johda talojen lunastuksiin. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Tulva-, melu- ja maisemahaitto-

jen huomattava väheneminen lisää viihtyvyyttä Porokodan-niemessä.

- Rikkoo loma-asutuksen rau-haa ja viihtyvyyttä.

- Katkaisee latureitit Ylipään alu-eella.

- Pidentää koululaisten matkaa urheilukentälle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Halkaisee peltoalueet Porokodanniemessä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Nykyisen yhteyden katkeaminen ja välimatkojen kasvu kylän itä- ja lounaisosan välillä. - Nykyisen sillan poistuminen synnyttää kahden kylän vaikutelman. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikenteen aiheuttamille hai-

toille altistuvien ihmisten määrä suurempi kuin vaihto-ehdossa 2.

- Hethentien uudet järjestelyt vähentävät viihtyvyyttä lähita-loissa, katkaisevat valaistun la-dun sekä aiheuttavat estevaiku-tuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Voi synnyttää ristiriitoja ja vä-

hentää sosiaalista kanssakäy-mistä länsi- ja itäosan asukkai-den välillä etujen ja haittojen ja-kautuessa epätasaisesti.

- Ei uhkaa virkistysalueita kylällä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Uusi kantatie ei näy kylälle; ei maisemallisia haittoja. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Säilyttää kylän sisäiset kulkuyh-

teydet nykyisellään; ei muutok-sen aiheuttamaa stressiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikenteen aiheuttamat haitat

vähenevät merkittävästi kun tie linjataan kylästä kauemmas.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Tulvahaittojen säilyminen. - Pelko syrjäytymisestä ja k y-

län ”unohtumisesta”. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Korkean tiepenkereen aiheut-

tama näköeste ja maiseman rikkoutuminen sillan läheisyy-dessä säilyvät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ei merkittäviksi koettuja haittoja - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Liikenteen ohjaaminen kylän ohi saa aikaan tunteen syrjään jäämisestä; Kaukosen kylä poissa ”maailman kartalta”. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

ELINKEINOT - Kylä on helposti saavutetta-vissa.

- Ei uhkaa kylällä toimivien yritys-ten toimintaa.

- Mahdollistaa yrittäjyyden kehit-tymisen Kaukosen kylän alueel-la.

- Kylän lounaisosan ja kyläkes-kuksen yritysten saavutettavuus heikkenee.

- Kylä on helposti saavutettavis-sa.


- Voi tukea taksiyrittäjien toimin-taa.

- Voi heikentää yritysten toimin-tamahdollisuuksia ja kehittymis-tä kylän lounaisosassa.

- Haittaa kahden maatalon har-joittamaa nurmiviljelyä Poroko-daniemessä.

- Kylä on helposti saavutettavis-sa.


- Voi tukea taksiyrittäjien toimin-taa.

- Kylä ei näy kantatielle Rova-niemeltä päin tultaessa?

- Voi heikentää yritysten toimin-tamahdollisuuksia ja kehittymis-tä kylän lounaisosassa.

- Haittaa kahden maatalon har-joittamaa nurmiviljelyä Poroko-daniemessä

- Ei uhkaa viljelykäytössä olevia peltoalueita.

- Kylän saavutettavuus ja tun-nettavuus heikkenee.

- Haittaa merkittävästi yrittäjy y-den kehittymistä kylällä.

MUUT - Tulvahaitat Porokodanniemes-sä säilyvät kun tien penkka jää nykyiselle paikalleen.

- Väliaikaisen sillan rakentami-nen rakennusvaiheessa.

- Rakennusaikaiset haitat pienet. - Pohjavesialueen saastumiseen liittyvät pelot.

- Rakennusaikaiset haitat pienet. - Pohjavesialueen saastumiseen liittyvät pelot.

- Linjaus kulkee Kotiojan vieres-tä, joka keväisin on tulvan pei-tossa.

- Rakennusaikaiset haitat pienet. - Liikenteen aiheuttama pelko poistuu.

-Vaihtoehdon epärealistisuus.


4.2 Vaikutukset alueittain

Seuraavassa tarkastellaan karttaesitysten avulla, miten vaihtoehtojen edut ja haitat kohdentuvat eri alueille Kaukosen kylällä. Karttaesitysten avulla on mahdollista hahmottaa, miten vaihtoehdon positiiviset vaikutukset yhtäällä kylässä voivat johtaa negatiivisiin vaikutuksiin toisaalla. Alueet, joille merkit-tävät vaikutukset kohdentuvat, on merkitty karttoihin varjostuksella. Varjos-tuksen tummuus ilmaisee vaikutusten arvioidun voimakkuuden. Tekstikehyk-sissä on eritelty varjostetuille alueille kohdentuvia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Vaihtoehdon 1 merkittävimmät kyläläisten viihtyvyyteen kohdistuvat negatii-viset vaikutukset kohdentuvat sillan ja alikulkukäytävän välittömään läheisyy-teen. Sen sijaan positiiviset vaikutukset, turvallisuuden lisääntyminen sekä kevyen liikenteen välimatkojen ja kulkuyhteyksien säilyminen lähes nykytilan-teen mukaisina koskettavat suurta osaa kyläläisistä. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 negatiiviset vaikutukset kohdentuvat erityisesti uusien tielinjausten välittömään läheisyyteen: loma-asutusalueelle sekä Kolariin menevän tien läheisyyteen. Positiiviset vaikutukset puolestaan kohdentuvat erityisesti Porokodanniemeen, jossa tulva-, melu- ja maisemahaittojen vähe-neminen lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Suurta osaa kyläläi-sistä, erityisesti kylän lounaisosassa ja meijerillä asuvia, koskettavia negatii-visia vaikutuksia ovat nykyisen kulkuyhteyden katkeaminen uuden sillan myötä sekä välimatkojen kasvu. Vaihtoehdon 4 kohdalla Kaukosen kylä ei jakaudu pienempiin vaikutusaluei-siin vaan vaihtoehdon vaikutukset kohdentuvat koko kyläyhteisön elinoloihin, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Vaihtoehto 4 säilyttää kylän sisäiset kulkuyh-teydet nykytilanteen mukaisina, mikä koetaan positiiviseksi erityisesti kylän itä- ja länsipuolella kylää asuvien sosiaalisen kanssakäymisen kannalta. Vaihtoehto 4 ei kuitenkaan tuo parannuksia kevyen liikenteen järjestelyihin tai tulvatilanteeseen, minkä vuoksi negatiiviset vaikutukset koetaan positiivi-sia vaikutuksia merkittävimmiksi. Vaihtoehdon 4 merkittävimpiä negatiivisia vaikutuksia ovat kylän saavutettavuuden heikentyminen, yritystoiminnan ke-hittymismahdollisuuksien heikentyminen sekä kyläläisten yleinen pelko sosi-aalisesta syrjäytymisestä ja kylän kuolemasta.

Kaikissa vaihtoehdoissa tielinjauksen läheisyys koetaan negatiivise-na vaikutuksena viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta myös tien liiallisen etäisyyden koetaan aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia, mi-kä ilmenee vaihtoehtojen 2 ja 3 vaikutuksissa lounaisosan elinoloihin sekä vaihtoehdon 4 vaikutuksissa koko kyläyhteisöön. Vaihtoehtojen positiiviset vaikutukset painottuvat näiden vaikutusalueiden väliin jäävillä alueilla.


Kuva 4. Vaihtoehdon 1 sosiaaliset vaikutukset alueittain.

Vaikutusalue + Positiivinen sosiaalinen vaikutus – Negatiivinen sosiaalinen vaikutus

+ Turvallisuus lisääntyy huomattavasti alikulkukäytävän ja kevyen liikenteen väylän johdosta. – Liikenteen aiheuttamat haitat lähitaloille säilyvät. – Uusi silta ja alikulkukäytävä rikkovat maisemaa.

+ Turvalliset kulkuyhteydet joka puolelle kylää. + Kantatiellä kulkeva julkinen liikenne helposti saavutettavissa. – Autolla kiertäminen Kylätien kautta Rovaniemen suuntaan lähdettäessä. – Liikennemäärien kasvu Kylätiel- lä ja Pajatiellä todennäköistä. – Lounaisosassa sijaitsevien yritysten saavutettavuus heikkenee.

+ Ei uhkaa pohjavesialuetta. + Ei uhkaa loma-asumisen viihtyvyyttä. + Ei uhkaa virkistysalueita; hiihtolatuja. + Säilyttää kulkuyhteyden urheilukentälle ja meijerille.

+ Kulkuyhteys kylälle säilyy nykyisellään. + Turvallinen kevyen liikenteen yhteys kylälle. + Ei uhkaa peltoalueita Porokodanniemessä. + Uusi silta vähentää meluhaittoja. – Liikenteen aiheuttamat haitat säilyvät. – Sillan ja tienpenkereen noususta aiheutuvat maisemahaitat.

+ Kulkuyhteys kylälle säilyy nykyisellään. + Turvallinen kevyen liikenteen yhteys kylälle. + Kahdelle puolen Ounasjokea rakentunut kylä säilyy yhtenäisenä. + Urheilukenttä helposti kyläläisten saavutettavissa. – Pääsy kevyen liikenteen väylälle edellyttää vilkasliikenteisen kantatien ylittämistä.


Kuva 5. Vaihtoehtojen 2 ja 3 sosiaaliset vaikutukset alueittain.

+ Turvallinen kevyen liikenteen yhteys Ounasjoen länsipuolelle. – Nykyisen sillan poistuminen katkaisee kulkuyhteyden Ounasjoen länsipuolelle ja pidentää välimatkoja kylälle.

+ Viihtyvyyden huomattava lisääntyminen tulva-, melu- ja maisemahaittojen vähenemisen johdosta.+ Nykyisen kantatien penkereen aiheuttama näkö- este sillan läheisyydessä poistuu, jos penger madalletaan. – Uhkaa Porokodanniemessä harjoitettavaa nurmiviljelyä. – Välimatkojen piteneminen kylän lounaisosaan liikuttaessa.

+ Lyhentää harjulaisten välimatkaa kantatielle. – Kylälle pääsy edellyttää vilkkaan kantatien ylittämistä. – Uhkaa loma-asutusalueen viihtyvyyttä. – Uhkaa pohjavesialuetta. – Uhkaa virkistysalueita; hiihtolatuja.

– Hethentien uudet järjestelyt • vähentävät viihtyvyyttä lähitaloissa, • katkaisevat valaistun ladun, • aiheuttavat estevaikutuksen, • saattavat uhata ratsutallin toimintaa.

+ Nykyisen kantatien penkereen aiheuttama näköeste sillan läheisyydessä poistuu, jos penger madalletaan. + Turvallisuus kylällä paranee, kun liikenne ohjataan kylän ohi. + Vähentää liikenteen haitoille altistuvien ihmisten lukumäärää muihin vaihtoehtoihin verrattuna. – Välimatkojen piteneminen kylän itäosiin vaikeuttaa erityisesti kevyen liikenteen liikkumista. – Kantatiellä kulkevan julkisen liikenteen saavutettavuus heikkenee jonkin verran.

– Välimatka koululta meijerin urhei- lukentälle pitenee.



Kuva 6. Vaihtoehdon 4 sosiaaliset vaikutukset alueittain.

+ Sillan säilyminen nykyisellä paikalla säilyttää kulkuyhteydet kylän itä- ja länsipuolen v älillä. – Tulvahaittojen säilyminen. – Kevyen liikenteen järjestelyt kylällä jäävät toteuttamatta.

+ Turvallisuus kylän kohdalla paranee, kun liikenne ohjataan kylän ohi. + Liikenteen aiheuttamat haitat vähenevät merkittävästi kun tie linjataan kylästä kauemmas. + Kylän sisäiset kulkuyhteydet säilyvät nykyisellään; ei muutoksen aiheuttamaa stressiä. – Pelko syrjäytymisestä ja kylän ”unohtumisesta”. – Kantatiellä kulkevan julkisen liikenteen saavutettavuus heikkenee merkittävästi. – Haittaa merkittävästi elinkeinonharjoittamista sekä nyt että tulevaisuudessa.



5 YHTEENVETO

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla selvitettiin neljän toteuttamisvaihtoehdon vaikutuksia Kaukosen kylän asukkaiden elinoloihin, viihtyvyyteen ja hyvin-vointiin. Tietoa sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi kerättiin Kittilän kun-nasta, paikallislehdestä, hankeryhmäkeskusteluista sekä ennen kaikkea Kaukosen kylän asukkailta, joita haastateltiin tammi-helmikuussa 2003. Li-säksi sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa ja kohdentamisessa hyödynnettiin karttatarkasteluita. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, ettei yksikään arvioiduista vaihtoehdoista ”nouse muiden yläpuolelle”. Kunkin vaihtoehdon kohdalla Kaukosen kylältä voidaan hahmottaa vaikutusalueita, joille kohdis-tuu sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Siten vaihtoehto voi olla jonkin vaikutusalueen kannalta hyvä ja toisen alueen näkökulmasta huono, mutta myös alueiden sisällä vaikutus voidaan kokea joko etuna tai haittana. Kuvien 4, 5, ja 6 tekstikehyksiin on pyritty kokoamaan vaikutukset, jotka haastatteluiden perusteella näyttäytyvät selkeästi joko positiivisina tai nega-tiivisina alueen asukkaille. Vaihtoehtojen merkittävimmät edut ja haitat Vaihtoehdon 1 merkittävimpinä etuina nähdään turvallisuuden paraneminen kylän kohdalla sekä kevyen liikenteen kulkuyhteyksien ja välimatkojen säily-minen nykyisellään. Kaukosen kylän asukkaat kokevat, että kantatien sijainti keskellä kylää säilyttää kylän ”maailman kartalla”, tekee kylästä helposti saa-vutettavan sekä säilyttää kylärakenteen yhtenäisenä. Vaihtoehdon 1 merkit-tävimpänä haittana puolestaan nähdään korkean tienpenkereen aiheuttama maiseman rikkoutuminen sillan ja alikulkukäytävän läheisyydessä. Kyläläiset myös pelkäävät ajonopeuksien kasvamista kantatiellä uuden sillan myötä ja sen seurauksena turvattomuuden säilymistä ja lisääntymistä kantatien ja Meijerintien risteyksessä, sekä kantatien ja Kolariin menevän tien risteykses-sä. Vaihtoehtojen 2 ja 3 merkittävimpänä etuna nähdään liikenteen aiheuttamil-le haitoille altistuvien ihmisten määrän väheneminen nykytilanteeseen verrat-tuna ja sitä myötä viihtyisyyden lisääntyminen kylällä. On kuitenkin huomat-tava, että viihtyvyyteen kohdistuvat haitat siirtyvät loma-asutusalueelle, jonka asukkaat kokevat tien mukanaan tuomat muutokset viihtyvyydessä erittäin negatiivisina. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 siltapaikan siirtäminen noin 500 metriä Ounasjoen yläjuoksulle päin pidentää merkittävästi välimatkoja kylän itä- ja länsiosien välillä, mikä koetaan merkittävänä haittana erityisesti kevyen lii-kenteen liikkumisen kannalta. Vaihtoehdon 4 etuna Kaukosen kylän asukkaat näkevät kylän sisäisten kul-kuyhteyksien säilymisen nykyisellään. Kuitenkaan yksikään haastateltavista ei pitänyt vaihtoehtoa 4 realistisena ja tasavertaisena vaihtoehtona muiden rinnalla sen aiheuttamien negatiivisten vaikutusten vuoksi. Vaihtoehto 4 hei-kentää merkittävästi kylän saavutettavuutta ja tunnettavuutta, mikä voi tule-vaisuudessa haitata yrittäjyyden kehittymistä kylällä. Vaihtoehdon 4 merkittä-vin haitta on kuitenkin vaihtoehdon kyläläisissä synnyttämä pelko syrjään jäämisestä ja kylän unohtumisesta.


Arvioinnin epävarmuustekijät Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tiedonlähteenä painottuivat kyläläisten haastattelut, joiden kautta pyrittiin pääsemään sisään kyläläisten kokemus-maailmaan. Haastateltavien valinnan perustuminen vapaaehtoiseen ilmoit-tautumiseen tuotti arviointiprosessiin sekä selviä etuja että epävarmuusteki-jöitä. Etuina haastateltavien valintatavassa voidaan nähdä:

Ø haastateltavien selkeä kiinnostus tiehanketta kohtaan, mikä on usein johtanut tiedon etsintään ja vaihtoehtojen vaikutusten poh-dintaan,

Ø haastateltavien omaksuma selkeä kanta vaihtoehdoista, Ø haastateltavien ”luonnollinen” valikoituminen niihin, joiden elä-

mään uusilla tielinjauksilla voidaan olettaa olevan eniten vaiku-tuksia.

Haastateltavien valintatavan aiheuttamia epävarmuustekijöitä ovat puoles-taan:

Ø vaara, että haastateltaviksi valikoituvat vain ”kovaäänisimmät” ja ”mielipidejohtajat”,

Ø ”hiljaisten äänten kuulumattomuus”: erityisesti naisten, vanhusten ja lasten osittainen rajautuminen haastateltavien joukon ulkopuo-lelle

Epävarmuustekijöitä pyrittiin tunnistamaan ja minimoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa arviointiprosessia. Usea haastateltava toi esiin tyyty-väisyytensä kyläläisille tehtäviin haastatteluihin, koska niiden kautta heille tarjoutui mahdollisuus ilmaista oma näkemyksensä vaihtoehdoista. Ensim-mäisessä kylällä järjestetyssä yleisötilaisuudessa vain osa kyläläisistä toi mielipiteensä julki, mikä antoi kimmokkeen myös muille kyläläisille ilmoittau-tua haastatteluun ja tuoda julkituoduista näkemyksistä eriävän mielipiteensä esiin haastattelun kautta. Siten näkemysten kattavuutta voidaan pitää hyvä-nä: arvioinnissa on huomioitu sekä ”kovaäänisten” että ”hiljaisempien” ryhmi-en näkemyksiä. Selkeänä epävarmuustekijänä voidaan kuitenkin pitää vanhusten ja erityises-ti julkista liikennettä säännöllisesti käyttävien kyläläisten puuttumista haasta-teltavien joukosta. Julkisen liikenteen käyttäjämääristä saatiin arvioita liiken-nöitsijöiltä, mutta sen arviointi, mitä julkisen liikenteen saavutettavuus, tai saavutettavuuden heikentyminen, todella merkitsee kyläläisille, jäi arvioijan tehtäväksi. Kaiken kaikkiaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla selvitettiin vaihtoehto-jen vaikutukset eri alueilla Kaukosen kylällä asuvien ihmisten elinoloihin, hy-vinvointiin ja viihtyvyyteen. Vaikutusten tarkastelussa on painotettu alueellis-ta kohdentamista, mikä osaltaan auttaa yleissuunnittelussa myöhemmin teh-tävien vaikutustarkastelujen kohdentamista.


6 LÄHTEET

Juslén, Jyri (1995) Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA). Monipuolisem-paan suunnitteluun. Stakes. Raportteja 180. Saarijärvi. Rautava, Hilkka (2003) Kittilään uusi monipalveluliikenne. Meän pirssi kuljet-taa kirkonkylälle. Kittilä-lehti 2003:3. Kittilän ympäristöohjelma (1999), Ympäristökeskus, Jarmo Lokio Kittilä- lehti 4/2002, 8-9: 36 vuotta opettajan toiminut Pauli Kaukonen: Kas-vatuksen pitää lähteä kotoa. Tiehankkeen vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin (2000). Tielaitos. Tiehallinto. Helsinki. Tilastokeskus. Väestölaskenta 2000. Tiedot saatu Kittilän kunnan hallintojoh-taja Esa Mäkiseltä 30.1.2003. Ylitalo, Anneli (2002) Myös talvella voi ratsastaa. Kittilä-lehti 2002: 47. Yritykset toimialoittain (2002). Kittilän kunta. Elinkeinotoimisto. Saatavilla pdf-muodossa [online] osoitteessa: http://www.kittila.fi/kuntalaiset/hallinto/elinkeinotoimisto/KTT_TL_2002_2.pdf. Viitattu 12.3.2002.


7 LIITTEET

1. Suunnittelun ja hankkeen tavoitteet

2. Teemahaastattelurunko

3. Kysely 5.-6. –luokkalaisille


LIITE 1. SUUNNITTELUN JA HANKKEEN TAVOITTEET

Suunnittelun tavoitteiden tarkoituksena on ohjata hankkeen suunnittelua sekä saada aikaan laa-dukkaita ja toteutuskelpoisia vaihtoehtoja. Suunnittelun tavoitteet toimivat hankkeen tilaajan ja hankeryhmässä toimivien sidosryhmien työvälineenä hankkeen ohjauksessa.

Hankkeen tavoitteet ohjaavat suunnitteluratkaisujen valintaa, varmistavat suunnittelun laatua ja toimivat hankkeen vaihtoehtojen vertailuperusteina. SVA-menettely ja suunnitteluun sisältyvä vai-kutusten arviointi (YVS) ja vaihtoehtojen vertailu kytketään hankeen tavoitteisiin, ja hanketta kos-keva päätöksenteko ja jatkosuunnittelu tulevat pohjautumaan vaihtoehtoon, joka parhaiten toteut-taa hankkeelle asetettuja tavoitteita.

Suunnittelun tavoitteet

1. Luodaan yleissuunnitelmalla edellytykset jatkosuunnittelun käynnistämiselle yhden, toteutta-

miskelpoisen vaihtoehdon pohjalta. 2. Selvitetään yleissuunnitteluvaiheessa monipuolisesti väylähankkeen sosiaaliset, ympäristölli-

set, maankäytölliset sekä liikenteelliset, tekniset ja taloudelliset vaikutukset. 3. Selvitetään yleissuunnitteluvaiheessa väylähankkeen haitalliset vaikutukset ja suunnitellaan

niiden ehkäisy ja lieventäminen. 4. Tuodaan sosiaaliset ja ympäristövaikutukset selkeästi muiden vaikutusten rinnalla päätöksen-

tekoon mukaan. 5. Hankitaan uutta tietoa siltahankkeen toteuttamista ja ajoitusta koskevan päätöksenteon tueksi. 6. Parannetaan Kaukosen kylän asukkaiden tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua hankeen

suunnitteluun 7. Tuetaan suunnittelulla valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden ja Lapin maakuntasuunni-

telman tavoitteiden toteutumista.


Hankkeen tavoitteet

Liikenne ja tienpito

1. Kantatien 79 liikennöitävyys varmistetaan korvaamalla liian kapea ja aukkomitoiltaan liian pieni

silta uudella sillalla. 2. Kantatietä 79 kehitetään valtakunnallisten kantatieverkon liikenteellisten ja liikenneturvallisuus-

standardien ja tavoitteiden mukaisesti. 3. Kantatien 79 pitkämatkaisen liikenteen yhteydet ja matkailuliikenteen sekä elinkeinoelämän

kuljetusten toimintavarmuus ja sujuvuus turvataan. 4. Sujuva yhteys kantatieltä 79 Jauhojärven kautta Ylläkselle turvataan 5. Paikallisen kevyen liikenteen yhteydet turvataan ja turvallisuutta parannetaan. 6. Paikallisen autoliikenteen yhteydet ja sujuvuus Kaukosen kylässä turvataan, liikenneturvalli-

suutta parannetaan. 7. Tiejärjestelyillä tuetaan joukkoliikenteen toimintaedellytysten säilymistä ja kehittämistä. 8. Varmistetaan sujuva ja turvallinen yhteys Kittilän kuntakeskukseen sekä Rovaniemelle ja Kola-

riin. 9. Tiejärjestelyillä vähennetään kantatien paikalliselle asutukselle aiheuttamaa estevaikutusta ja

muita haittoja. 8. Hankkeen hyödyt suhteessa kustannuksiin optimoidaan tienpidon ja ympäristön kannalta mah-

dollisimman tehokkaasti. 10. Työnaikaiset haitat liikenteelle minimoidaan.

Melu ja päästöt

1. Vähennetään melulle altistuvien ihmisten määrää. 2. Hankkeen meluhaitat minimoidaan. 3. Liikenteestä syntyvien päästöjen määrä minimoidaan.

Maankäyttö ja rakennettu ympäristö

1. Kaukosen kylän 1600-luvulta lähtien kehittynyttä kylärakennetta korostetaan 2. Tie ja silta sovitetaan Kaukosen kylän valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen

mahdollisimman hyvin ja kulttuurimaisema säilytetään.


3. Hankkeella ei uhata kulttuuriperintö- tai muinaismuistokohteita. 4. Hankkeella tuetaan maakuntasuunnitelman liikenteellisiä tavoitteita. 5. Hankkeella tuetaan kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakenteen syntymistä. Ihminen ja yhteisöt 6. Edistetään sosiaalista tasa-arvoa turvaamalla kaikille Kaukosen kylän asukkaille tasapuoliset

mahdollisuudet liikkumiseen 7. Kaukosen kyläläisten elinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys turvataan. 8. Edistetään ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia asua Kaukosessa ja hankkia toimeentulonsa

Kaukosen kylässä tai lähialueella. 9. Tuetaan palvelujen säilymistä ja elinkeinotoiminnan kehittymistä alueella 10. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan.

Maisema, luonnonympäristö ja luonnonvarat

1. Tie- ja silta sovitetaan Ounasjoen jokimaisemaan hyvin. 2. Ounasjoen sillan tulvahaittoja lisäävä vaikutus poistetaan. 3. Pohjavesialue otetaan suunnittelussa huomioon, pohjaveden pilaantumisriskiä pienennetään. 4. Ounasjoen Natura-alueen luontoarvot turvataan. 5. Luonnon kannalta arvokkaiden paikallisten kohteiden arvo ja luonnon monimuotoisuus alueella

säilytetään. 11. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö tien rakentamisessa minimoidaan.

12. Rakentamisen aikaiset haitat ympäristöön ja ihmisiin minimoidaan.


LIITE 2. TEEMAHAASTATTELURUNKO

1. ASUMINEN JA ELÄMINEN KAUKOSEN KYLÄLLÄ – ELINOLOT, VIIHTYVYYS, HYVINVOINNIN RAKENTUMINEN

- MILLAINEN KAUKONEN ON MIELESTÄNNE ASUINPAIKKANA? - MITKÄ TEKIJÄT YLEISESTI OVAT MIELESTÄNNE TÄRKEITÄ ASUINPAIKAN VIIHTYVYYDEN KAN-

NALTA? - KUVAILKAA TEILLE TYYPILLINEN PÄIVÄ (MITÄ TEETTE, MISSÄ KÄYTTE, KETÄ TAPAATTE JNE.). - VOIDAANKO MIELESTÄNNE SANOA, ETTÄ KAUKOSEN KYLÄLLÄ VALLITSEE ”HYVÄ HENKI JA

ILMAPIIRI”? PERUSTELUT? - MILLAISINA KOETTE SEURAAVAT ASIAT KAUKOSEN KYLÄLLÄ? MIKSI?

- Viihtyvyys - Turvallisuus - Kuuluminen yhteisöön: minkälaisiin yhteisöihin (perhe, seura, kyläläiset ym.) kuulutte? Miten pidätte yh-

teyttä ystäviinne, sukulaisiinne, muihin kyläläisiin? - Liikkuminen (Helppoa/vaikeaa? Pääasiallinen liikkumismuotonne? Minne liikutte? Millä?) - Maisema: Mitkä teidän mielestänne ovat maisemallisesti arvokkaita paikkoja kylällä?

2. LIIKKUMINEN, KULKUYHTEYDET

• MITKÄ TEIDÄN KANNALTANNE OVAT PAIKKOJA, JOIHIN KULKUYHTEYKSIEN OLISI SÄILYTTÄVÄ HYVINÄ TAI NIITÄ OLISI PARANNETTAVA?

• MISSÄ YLEENSÄ LIIKUTTE, KUN LIIKUTTE KOTINNE ULKOPUOLELLA? (KITTILÄ? KYLÄ? ROVANIEMI?)

• MILLAISENA YLEISESTI OTTAEN KOETTE NYKYISEN TIEN SIJAINNIN? • Koetteko, että tie jakaa kylä kahtia? • Onko nykyisen sillan sijainti teidän kannaltanne hyvä, vai voisiko sitä jotenkin parantaa? jne.

3. KARTTATARKASTELUT, VAIHTOEHTOJEN HAVAINNOLLISTAM INEN

4. VAIKUTUKSET TIELINJAUSVAIHTOEHDOITTAIN

NYKYINEN TIE, VAIHTOEHTO 0: • MITÄ HYVIÄ PUOLIA MIELEENNE TULEE NYKYISESTÄ TIESTÄ?

• Ovatko kulkuyhteydet hyviä teidän kannaltanne keskeisille paikoille? • ENTÄ HUONOJA PUOLIA?

• Turvallisuus, melu, tulvahaitat jne? • MILLAISENA KOETTE VAIHTOEHDON 1? HYVÄT PUOLET? HUONOT PUOLET? • ENTÄPÄ VAIHTOEHTO 2? HYVÄT JA HUONOT PUOLET? • JA VAIHTOEHTO 3? • VAIHTOEHTO 4? • PÄÄLLIMMÄISET MIELIKUVAT ERI VAIHTOEHTOIHIN LIITTYEN? • KOETTEKO YLIPÄÄTÄÄN TARPEELLISEKSI UUDEN TIELINJAUKSEN RAKENTAMISEN?

5. TAUSTATIEDOT

- IKÄ - AMMATTI - PERHEMUOTO - KUINKA KAUAN ASUNUT KAUKOSESSA?


LIITE 3. KYSELY 5.–6. -LUOKKALAISILLE

Vastaa kysymyksiin omin sanoin muutamalla lauseella. Jos vastauk-sesi ei mahdu riveille, voit jatkaa vastaustasi paperin toiselle puolelle.

1) Olen: o tyttö o poika

2) Olen ______ vuotias. 3) Olen asunut Kaukosessa______ vuotta.

4) Millaista sinun mielestäsi Kaukosessa on asua? Mikä Kaukosen ky-

lässä on hyvää, ja mikä huonoa?

5) Kerro, millainen on sinun tavallinen päiväsi. Voit aloittaa kerto-

muksesi vaikkapa ”Aamulla kun herään,…”. Kerro myös, mitä

yleensä teet koulun jälkeen ja illalla.

6) Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja haaveita sinulla on? Mitä

haluaisit tehdä ja missä asua?

7) Kuvittele itsesi kävelemään Kaukosen kylätiellä vuonna 2030. Mil-

lainen Kaukosen kylä on silloin? Mitä on muuttunut ja mikä pysy-

nyt samana?

Kiitos vastauksistasi!

kantatien 79 kehittäminen kaukosen kohdalla, yleissuunnitelma

Documents