Tampereen kaupunki • Kaupunkiympäristön kehittäminen • Maankäytön suunnittelu 2010Tampereen Infratuotanto Liikelaitos • Suunnittelupalvelut • Yhdyskuntasuunnittelu

Peltolammin yleissuunnitelmaLuonnos 9.6.2010

Tampereen kaupunkiKaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu 9.6.2010Frenckellinaukio 2 BPL 48733101Tampere

www.tampere.fi /kaavatjakiinteistot/kaavoitus/

Taitto: Birgitta HelsingKannen kuva: Ote yleissuunnitelman kuvasovitteesta

1 JOHDANTO ......................................................................... 5 1.1 Yleissuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet .......................... 5 1.2 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella ............. 6 1.3 Suunnitteluorganisaatio ................................................ 6 1.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus .................................... 6

2 LÄHTÖKOHDAT .................................................................... 7 2.1 Suunnittelualue ............................................................ 7 2.2 Alueen historia ............................................................ 7 2.3 Aluerakenne ................................................................ 8 2.4 Rakennukset ................................................................ 9 2.5 Tonttitehokkuus ja asumisväljyys..................................... 9 2.6 Väestö ....................................................................... 10 2.7 Kulttuuriympäristö ...................................................... 10 2.8 Viheralueet ................................................................ 13 2.9 Palvelut ..................................................................... 14 2.10 Liikenne ja pysäköinti .................................................. 14 2.11 Yhdyskuntatekniikka ja tietoliikenne ............................. 15 2.12 Ympäristöhäiriöt ......................................................... 15 2.13 Kaavatilanne ............................................................. 15 2.14 Laaditut ja vireillä olevat selvitykset .............................. 18

3 ASUKASPALAUTE ................................................................ 19

4 TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VAIHTOEHDOT ....................... 22

5 YLEISSUUNNITELMA .......................................................... 25 5.1 Yleiskuvaus ................................................................ 25 5.2 Maankäyttö ............................................................... 26 5.2.1 Täydennysrakentaminen ..................................... 26 5.2.2 Liikenneverkko .................................................. 32 5.2.3 Viherverkko ...................................................... 33 5.2.4 Yhdyskuntatekniikka .......................................... 33

6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................... 34

7 JATKOTOIMENPITEET ......................................................... 37

LIITE 1 Yleissuunnitelmakartta luonnos 9.6.2010LIITE 2 Peltolammin keskusta 1:2000 ja kuvasovite luonnos 9.6.2010

SISÄLLYSLUETTELO

- 5 -

1.1 Yleissuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet

Yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia täyden-nysrakentamisen mahdollisuuksia Peltolammilla alueen kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja ympä-ristön arvot huomioon ottaen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen täydennysra-kentamisella on yksi keskeisistä Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT), joiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosi-aalista ja kulttuurista kestävyyttä. Eheyttämisellä luodaan edellytyksiä asukkaiden tarvitsemien pal-velujen saavutettavuudelle, toimivalle joukkolii-kenteelle, liikkumistarpeen vähentämiselle sekä luonnonalueiden ja –varojen säästämiselle.

Yleissuunnitelmassa täydennysrakentamisen ta-voitteena on monipuolinen, elinkaariasumista edistävä asuntojakauma, kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden säilyttäminen, kevyen ja joukko-liikenteen edistäminen ja pysäköintiratkaisujen kehittäminen sekä viheryhteyksien ja palveluiden turvaaminen.

Tarve yleissuunnitelman laatimisesta Peltolam-mille on syntynyt alueella vireillä olevien hank-keiden ja alueen ympäristössä tapahtuvien muu-tosten seurauksena. Peltolammin rakennuskanta on peruskorjausiässä ja taloyhtiöitä kiinnostaa täydennysrakentaminen korjauskulujen kattami-seksi. Peltolammille onkin yksittäisinä kohteina jo toteutunut täydennysrakentamista ja alueelle ollaan käynnistämässä täydennysrakentamiseen tähtäävää asemakaavaa Säästäjäntorille. Pel-

Ilmakuva Peltolammin eteläosasta.

tolammin kehitykseen tulee myös vaikuttamaan Lahdesjärven ja Lakalaivan alueilla vireillä oleva yleiskaavoitus. Nähtävillä olleessa osayleiskaava-ehdotuksessa Lempääläntien varsi Peltolammin itäpuolella on varattu paikalliskeskustasoisille julkisille ja yksityisille palveluille, työpaikkatoimin-nalle sekä asumiselle. Uuden paikalliskeskuksen

myötä Peltolammi muuttuu yhä vetovoimaisem-maksi asuinalueeksi.

Yleissuunnitelma ei ole kaava, vaan yleispiirtei-nen suunnitelma, joka on laadittu yksityiskohtai-semman suunnittelun (asemakaavan) pohjaksi. Yleissuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia.

1 Johdanto

- 6 -

1.2 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella

Yleissuunnitelma on laadittu osana Yhdyskuntara-kenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT)–han-ketta. EHYT –työ koskee koko kantakaupungin aluetta ja sen tarkoituksena on etsiä asuntora-kentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupun-kirakennetta täydentäen ja jatkaen. Hankkeessa painotetaan täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetään myös alu-eiden käyttötarkoituksen muutoksen tarpeita, ns. välialueiden rakentamista sekä täydennysraken-tamisen mahdollisuuksia muun kuin asuinraken-tamisen tarpeisiin.

Työ sisältyy kaupunginhallituksen suunnitteluja-oston vuonna 2008 hyväksymään yleiskaavoi-tusohjelmaan ja sen vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2009 kaavoitusohjelmassa. Työstä vastaa Kaupunkiympäristön kehittämisen maankäytön suunnittelu ja sitä ovat valmistelemassa Kiinteis-tötoimi, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta. Työssä pyritään laajaan yhteistyöhön asukkaiden, sidos-ryhmien ja kaupungin eri toimijoiden kanssa.

1.3 Suunnitteluorganisaatio

Peltolammin yleissuunnitelman hyväksyy Tampe-reen kaupungin yhdyskuntalautakunta. Suunnit-telutyötä on ohjannut kaupungin eri toimialoilta koottu ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet yleis-kaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi (pj.), asema-kaava-arkkitehti Sakari Leinonen, projektiarkki-tehti Pia Hastio, tonttipäällikkö Reino Pulkkinen, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen ja joukkolii-kenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen.

Suunnittelutyöstä on Kaupunkiympäristön kehittä-misen Maankäytön suunnittelussa vastannut ark-kitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys ja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa arkkitehti Anna-Ma-ria Niilo-Rämä. Lisäksi suunnitteluun osallistui Tampereen Infran liikenteen, vihersuunnittelun ja kunnallistekniikan asiantuntijoita.

1.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus

Yleissuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen asukkaiden, asukasyhdistyksen (Peltolammiseura ry.), kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Yleissuunnitelmaa on esitelty osana EHYT-hanketta mm. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY).

Työn alkuvaiheessa laadittiin hanke-esite ja vuo-rovaikutussuunnitelma, jossa kuvattiin yleissuun-nitelman tavoitteita, lähtökohtia ja työn etenemis-tä. Hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma oli nähtävillä 19.11.-18.12.2009 Peltolammin kir-jastossa ja Tampereen kaupungin Internet-sivuilla ja siitä oli mahdollisuus antaa palautetta. Myös yleissuunnitelma asetetaan nähtäville mielipitei-den antamista varten.

Yleissuunnitelman aloitusvaiheessa järjestettiin 26.11.2009 työpajatyyppinen asukasilta, jota valmisteltiin yhdessä Etelä-Alvari –ryhmän kans-sa. Asukasillassa esiteltiin hankkeen lähtökohtia ja koottiin asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia Peltolammista sekä mielipiteitä alueen kehittämi-sestä. Tilaisuuteen osallistui noin 120 asukasta.

Yleissuunnitelmaluonnosta esitellään myöhemmin järjestettävässä asukasillassa.

Peltolammin yleissuunnitelman Internet sivut löyty-vät EHYT-hankkeen alta osoitteesta:

http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoi-tus/yhdyskuntarakenteeneheyttaminen/yleissuun-nitelmat.html

Sivuilta on voinut seurata suunnitelman etenemis-tä, tutustua selvitysmateriaaliin ja jättää suunnitte-lijoille palautetta.

- 7 -

2.1 Suunnittelualue

Peltolammin yleissuunnitelma-alue sijaitsee kan-takaupungin eteläosassa 4-5 km etäisyydellä kaupungin keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 84 hehtaaria. Pohjoisessa alue ra-jautuu valtatiehen 3 sekä lännessä rautatiehen ja Rukkamäentiehen. Itäosassa vaahterapuiston ja Lempääläntien kohdalla on tutkittu alueen liitty-mistä Lakalaivan kokonaisuuteen. Alue on kau-pungin maanomistuksessa. Tontit on vuokrattu 50 vuoden vuokrasopimuksilla, joista ensimmäiset umpeutuvat 2010-luvun puolivälin jälkeen.

2.2 Alueen historia

Peltolammille laadittiin ensimmäinen, omakoti-asutukseen perustuva asemakaava vuonna 1948. Asuntopulan myötä kaava-aluetta laajennettiin ja suunnitelmat muutettiin kerrostalovaltaiseksi, Pel-tolammin asemakaavan muutos valmistui 1962. Tämänkään kaavan perusteella aluetta ei toteu-tettu ja suunnitelmat muuttuivat jälleen, kun alue

Alueen asemakaava vuodelta 1965.

2 Lähtökohdat

Suunnittelualueen likimää-räinen rajaus punaisella, Lakalaivan alueen oranssilla.

luovutettiin Pirkanmaan Asuntosäästäjät Oy:lle. Myöhemmin Peltolammin aluerakentajaksi tar-joutui Rakennusliike Mattinen & Niemelä, joka oli elementtirakentamisen edelläkävijöitä Suomessa. Uusi, kerrostaloasutukseen painottuva asemakaa-va laadittiin yhteistyössä Tampereen kaupungin asemakaavaosaston ja Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heinon kanssa. Olli Vahtera vastasi yhdessä Raimo Narjuksen kanssa kaavoituksesta ja Aarne Heino talosuunnittelusta.

Peltolammi edusti uutta asumalähiösuunnittelua, missä suunnittelijat ja rakentajat pyrkivät tiiviillä yhteistyöllä saamaan aikaan toimivan ja viihtyisän alueen mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Asemakaava vahvistettiin sisäasiainministeriössä 17.6.1965.

Peltolammin rakentaminen alkoi 1960-luvun lop-pupuolella. Alkuperäinen kaava on pääosin to-teutunut.

Kuva Peltolammin asuinalueen läpi kulkevan keskeisen kevyenliikenteen raitin alkuperäisestä ilmeestä. (Kuva-lähde: Aarre Mattisen valokuvakokoelma / Rakennus-liike Mattinen & Niemelä Oy)

- 8 -

2.3 Aluerakenne

Peltolammin aluerakenne perustuu keuhkokaavi-on mukaiseen metsälähiön ideaalirakenteeseen. Lähiö muodostuu alkuperäisen rakenteen mukai-sesti asumasoluista, jotka ryhmittyvät kauppojen ja muiden palveluiden muodostaman keskuksen ympärille. Asumasoluja yhdistää alueen keskei-nenpuistoydin ja alueella keskeisesti sijaitseva palvelukeskittymä. Alueen sisäosassa oleval-la puistoalueella on kevyen liikenteen reittejä ja myös talojen välissä on alueen toimintoja yhdis-tävä reitti. Alueen ulkoreunoilla on metsäiset vi-heralueet.

Alueen katuverkko on keuhkokaavion mukaises-ti ulkosyöttöinen. Peltolamminkatu, Pähkinämä-enkatu ja Säästäjänkatu on rakennettu pääosin vain sisäkehän puolelta ja ainoastaan rivitalojen kohdalla rakennuksia on molemmin puolin ka-tua. Kokoojakadulta liittymät tonteille on ohjattu kujien kautta. Alue liittyy kolmesta kohtaa Lem-pääläntiehen.

Peltolammin rakenteessa matalammat lamellitalot reunustavat alueen keskellä sijaitsevia korkeam-pia tornitaloja. Rakennukset on sijoitettu maaston muodot huomioiden rinteen suuntaisina. Kerros-talot on rakennettu suorakulmaiseen koordinaa-tistoon, kun taas rivitalot on sommiteltu hieman vapaammin.

Pysäköinti on sijoitettu osittain talojen kellariker-roksissa oleviin autotalleihin ja osittain katujen läheisyyteen keskitetyille pysäköintialueille. Alue-rakenteessa on varattu palveluiden yhteyteen py-säköintialueet. Alkuperäinen pysäköinnin mitoitus

on ollut vähäinen nykytilanteeseen verrattuna ja autopaikkoja on lisätty myös piha-alueille.

Alueen palvelut sijoittuvat alkuperäisen rakenteen mukaisiin kohtiin. Säästäjäntorilla ei ole enää kauppaa, vaan alueen kaupat ovat Pähkinämä-enkadulla ja Tilkonmäenkadulla alueen keskuk-sessa, jossa sijaitsevat myös päiväkoti ja seura-kuntatalo. Koulu sijaitsee alueen länsipuolella ja sen yhteydessä on myös kirjasto. Pohjoisen ja ete-läisen palvelukeskittymän yhteydessä sijaitsevat alueen alkuperäiset lämpökeskukset.

- 9 -

2.4 Rakennukset

Alue on rakennettu kokonaisuutena hyvin sa-manaikaisesti vuosien 1966 ja 1969 välillä (valmistumisvuosi). 1970-luvulla on rakennettu palvelukeskittymät Tilkonmäenkadulle ja Pähkinä-mäenkadulle sekä rivitalokorttelit Säästäjänkadun alkupäähän ja Pähkinämäenkadun loppupää-hän. Uusinta rakennuskantaa edustavat pistetalot Vaahterakujalla vuodelta 2003. Alueen III-ker-roksiset lamellitalot ovat hissittömiä. Hissittömiä rappukäytäviä on yhteensä 108 kpl ja niissä asuu noin 1300 asukasta. Näistä yli 55-vuotiaita on kolmasosa. Alueen asunnot ovat pääosin omis-tusasuntoja. Tampereen vuokratalosäätiö omis-taa yhden asuinrakennuksen Säästäjänkujalla ja Peltolammin opiskelija-asunnot Oy kuusi asuin-rakennusta Vaahterakujalla.Julkisten ja yksityisten palvelujen tilat sijaitsevat kolmessa palvelukeskit-tymässä sekä koulun yhteydessä. Pohjoisen ja ete-läisen palvelukeskuksen yhteydessä on käytöstä poistetut lämpökeskukset.

2.5 Tonttitehokkuus ja asumisväljyys

Alueen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin 130 000 k-m2, josta 100 000 k-m2 on käytetty asumiseen. Alue on rakennettu aika-kaudelleen tyypillisesti väljästi. Tonttitehokkuus asuinkerrostalotonteilla vaihtelee e=0.34-1.04 ja asuinrivitalotonteilla e=0.14-0.33. Keskimää-räinen tonttitehokkuus on e=0.40 ja aluetehok-kuus ea=0.15. Nykyinen asumisväljyys on noin 42 k-m2/asukas. Peltolammin tilastoalueella (si-sältää Palokallion alueen) on asuntoja 2025 kpl ja asuntojen keskikoko on 73,4 k-m2.

Peltolammin rakennusvaiheet. Sinisellä vuosina 1966-75 rakennetut rakennukset. (Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen)

Alueen tonttitehokkuus. Asuinkerrostalotonttien pie-nimmät tehokkuudet harmaalla, suurimmat tumman punaisella. Asuinrivitalotonttien pienimmät tehokkuu-det vaalean oranssilla, suurimmat tumman oranssilla.

- 10 -

2.6 Väestö

Alueella on yhteensä noin 2 400 asukasta. Alu-een väestö on hieman kaupungin keskiarvoa iäkkäämpää. Alueen asukasluku oli huipussaan 1970-luvun puolivälissä, jolloin asukkaita oli lä-hes 4000.

Tampereen väestösuunnitteessa vuoteen 2030 (14.4.2008) eteläisen palvelualueen asukasmää-rä tulee laskemaan vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 5%. Koko Tampereen asukasmäärä puoles-taan kasvaa vastaavana aikana noin 11%.

Asumisväljyyden kasvun myötä Peltolammilla tulisi vuonna 2030 olemaan noin 2000 asukasta.

Peltolammin alue

Eteläinen palvelualue

Koko Tampere

0-6 v. 6 % 7 % 7 %7-15 v. 6 % 8 % 8,5 %16-64 v. 68 % 71 % 69 %yli 64 v. 20 % 14 % 15,5 %

Ikäluokan prosenttiosuus koko väestöstä 2009.

Vuosi Asukasluku

1970 30251980 35961990 32912000 35812009 3536

Peltolammin tilastoalueen väestökehitys (sisältää myös Palokallion alueen).

2.7 Kulttuuriympäristö

EHYT-työn puitteissa on laadittu Tampereen kes-kustan ulkopuolisten 1960- ja 1970 –lukujen asuinalueiden inventointi ja arviottaminen -selvi-tys, jossa on tutkittu ko. ajanjakson asuinalueiden kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Selvitys koskee Peltolammin lisäksi Multisiltaa, Tesomaa, Kaukajärveä ja Annalaa, Lentävännie-meä sekä Ruotulaa. (Tampereen kaupunki, Kau-punkiympäristön kehittäminen ja Pöyry Environ-ment Oy)

Raportissa on kuvattu 1960- ja 1970 luvun tamperelaista rakentamista kansallisessa viite-kehyksessä sekä tarkasteltu lyhyesti aikakauden rakentamistapaan johtaneita kehitystekijöitä. In-ventoiduista asuinalueista on kirjattu tiivistetyssä muodossa alueen historia ja rakentuminen, mai-sema- ja aluerakenne, viheralueet sekä rakennus-kannan ominaispiirteet. Näiden tulosten pohjal-ta kukin alue on arvotettu ottamalla huomioon alueellinen yhtenäisyys, paikallinen identiteetti, ympäristöarvot ja arkkitehtoniset arvot. Kartoilla arvot on esitetty kahtena teemana: punaisella on osoitettu muutoksille herkät, aikakautensa edus-tavat asuinalueet/alueiden osat, joissa korttelira-kenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet, ja sinisellä aikakaudelleen tyypilliset asuinalueet/ alueiden osat, joissa korttelirakenne on säilynyt.

Selvityksessä mukana olevista kohdealueista on laadittu arvotus oheisessa taulukossa mukana olevien näkökulmien pohjalta.

Kriteerien toteutuneisuus on merkitty koh-dealueiden arvottamisen yhteydessä seuraa-vasti:

••• erittäin hyvä•• hyvä• puutteellinen

ALUEELLINEN YHTENÄISYYS • rakennuskannan ajallinen yhtenäisyys

• kaupunkirakenteen ominaispiirteet

PAIKALLINEN IDENTITEETTI • alueen historia

• asukasaktiviteetti (kaupunginosayhdis- tykset – omalehti, omat sivustot)

YMPÄRISTÖARVOT • asemakaavan suhde luontoon ja topografi aan

• alueen asema suurmaisemassa

• vihersuunnittelu, puistot, kevytväylät, niiden hoidon aste

• virkistysalueiden saavutettavuus

ARKKITEHTONISET ARVOT • kaavoituksen laatu > hyvän asuinympä- ristön toteutuminen

• rakennuskannan laatu (yhtenäisyys, vaihtelevuus, tyypillisyys ym.)

• alkuperäisen arkkitehtuurin säilyneisyys

• muutosten laatutaso

- 11 -

YLEISSUUNNITELMA-ALUEEN ARVOT

Inventoinnin mukaan Peltolammi on yhtenäisesti rakennettu metsälähiö 1960-luvun jälkipuolelta. Rakennukset on sijoitettu vaihtelevasti maastoon mukautuen laajojen metsäpuistojen muodosta-essa alueen keuhkot. Rakennukset on toteutettu täyselementtitekniikalla, mutta niiden julkisivu-jäsentely on silti varsin vaihtelevaa. Eräissä ta-loyhtiöissä on kuitenkin viime vuosina suoritettu mm. lämmöneristyskorjauksia, jotka ovat vaikut-taneet merkittävästi rakennusten arkkitehtuuriin. Peltolammi täyttää kaikki ensimmäisen polven lähiörakentamisen tunnusmerkit – vaihtelevat ra-kennustyypit, ostoskeskukset ja koulut sekä laajat virkistysalueet. Alueella on selkeästi korostunut paikallisidentiteetti, mikä heijastuu asukkaiden yhteistoimintana.

Alueellinen yhtenäisyys, erittäin hyvä ••• Peltolammi on rakennettu lähes kokonaan 1960-luvun jälkipuolella. Alueen pohjoisosassa on 70-luvun yhtenäinen rivitaloalue. Alueella on ta-pahtunut vain vähäistä uudisrakentamista 2000-luvun alussa.Peltolammin alueen rakennuskanta muodostuu yhtenäisen arkkitehtuurin omaavista lamelleista, pistetaloista ja rivitaloista. Rakennukset sijaitse-vat väljästi maaston muotoja mukaillen, mutta silti suorakulmaisessa koordinaatistossa. Alueen keskellä on liikekeskus johon liittyy mm. lasten päiväkoti ja lähellä on myös edustava seurakun-takeskus. Etelä- ja pohjoisosissa on pienet pal-velukeskittymät. Koulutonteista toteutettiin vain

toinen. Alueen ulkokehällä kulkee kokoojakatu, jolta on käynti asuntoalueelle tonttikatujen kaut-ta. Peltolammin puistomaisessa ytimessä kulkee kevyen liikenteen reitti, samoin itäisten korttelialu-eiden lomassa.

Paikallinen identiteetti, erittäin hyvä •••Peltolammilla on alueen synnystä lähtien toiminut aktiivinen kaupunginosayhdistys, joka on toimit-tanut omaa lehteä. Vaikka alueella on sekä omis-tus- että vuokrataloja, on alueella selkeä identi-teetti. Tämä kuvastuu muun muassa ympäristön hyvänä hoitona.

Ympäristöarvot, hyvä ••Rakennusten ja viheralueiden sijoittelu seuraa maaston muotoja. Säilytetyillä metsäalueilla ja puistoalueiden hyvällä saavutettavuudella on tärkeä merkitys alueen omaleimaisuuden synty-miseen. Lähipuistosta hyvät yhteydet Tampereen eteläisen suuralueen viherverkostoon, jonka tär-keänä ydinalueena toimii Peltolammin ympäris-tö. Alueen kasvillisuus on osin huonokuntoista ja laajentuneet paikoitusalueet rikkovat pihapiirien ja keskeisen kevyenliikenteen raitin viihtyisyyttä.

Arkkitehtoniset arvot, hyvä ••Lähiöasemakaava vuodelta 1965 on toteutunut pääosin. Alueen urakoi kokonaan Rakennusliike Mattinen & Niemelä ja rakennusten suunnittelusta vastasi kaksi arkkitehtitoimistoa, mikä on tuotta-nut yhtenäisen kaupunkikuvan. Peltolammi edus-

taakin varhaisen, 1960-luvun lähiökauden väljää rakennustapaa, jossa elementtitekniikka ei ole johtanut yksitoikkoiseen yleisvaikutelmaan. Osit-tain tämä johtuu eri rakennustyyppien – lamelli-talojen, pistetalojen ja rivitalojen tasapainoisesta suhteesta. Myös rakennusten loivat harjakatot lieventävät elementtitekniikkaan liitettyä laatikko-maisuutta. Rakennushistorialliselta kannalta mer-kittävää on se, että Peltolammilla toteutettiin ensi kertaa Suomessa 3M-modulia.Rakennuskanta on pääosin säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Joissakin asuntoyhtiöissä on toteutettu julkisivujen lämpöeristys tavalla, joka on häivyttä-nyt 60-luvun betoniarkkitehtuurin. Seurakuntatalo on edustava esimerkki aikakautensa arkkitehtuu-rista.

Peltolammin ilmakuva (lähde: Aarre Mattisen valoku-vakokoelma / Rakennusliike Mattinen & Niemelä Oy)

- 12 -

Peltolammin alueelle tyypillisiä piirteitä:

KAUPUNKIRAKENNE

• Keuhkokaaviomalli: kokoojakadut ulkokehällä - rakentaminen sisäkehällä - keskeinen puisto- alue

• Suuri viheralueiden määrä

• Pihoilta välitön yhteys puistoalueille

• Hyvä yhteys Peltolammin ympäristön ja Pärrin- kosken alueelle

• Rakennukset korostavat maaston muotoja: korkeat rakennukset korkealla, matalat alempana

• Kerrostalot sijoitettu suorakulmaisesti, rivitalot vapaammin maastonmuotoja myötäillen

• Matalammat lamellitalot sijaitsevat kokoojaka- tujen laidalla, korkeammat pistetalot Tilkon- mäenpuistoon rajoittuen

• Ajallinen yhtenäisyys 1960-luvun lopulta

• Kolme palvelukeskittymää: Keskustan ostos- keskus, pohjoisosan Säästäjäntori ja eteläosan kaupalliset palvelut

ASUINRAKENNUKSET

• Selkeät ja pelkistetyt rakennusmassat ilman erkkereitä

• Loivat harjakatot pehmentävät ’laatikkoarkki- tehtuuria’

• Nauhaikkunaa imitoiva elementtivyöhyke

• Sisäänvedot parvekkeiden kohdalla

• Reiälliset parvekkeiden betonikaiteet

• Lamellitalojen alakerroksissa autotallit• keskustassa kapeampirunkoiset pistetalot

• 3M-rakentamismodulin käyttö ensi kertaa Suomessa

• Ulko-ovien tyyppivedin

• Sisäänvedetyt porrashuoneet suurine ikkuna- pintoineen

VIHERRAKENTAMINEN

• Koivurivit kokoojakatujen varsilla

• Lakialueilla säilytetty männikkö

• Pihoja ei ole aidattu, jolloin ne sulautuvat met- säalueisiin

• Pihapiireissä laajat nurmialueet, istutukset pääasiassa lehtipuita

PUNAINEN TEEMA:Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa alkuperäinen kort-telirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus.

TOIMENPIDESUOSITUSArkkitehtonisesti arvok-kailla alueilla tulisi pyrkiä

SININEN TEEMA:Aikakaudelleen tyypillinen asuinalue tai alueen osa, jolla alkuperäinen kortteli-rakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on ar-voa.

TOIMENPIDESUOSITUSAlueiden korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Tarvittavat

säilyttämään korttelira-kenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenneratkaisut pyritään korjaamaan siten, että ra-kennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille.

muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäi-seen luonteeseen.

Alueilla, joille ei ole osoi-tettu väriteemaa, tulisi huo-mioida kaupunkirakenteel-linen kokonaisuus sekä ra-kennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

- 13 -

2.8 Viheralueet

Aluetta ympäröivät viheralueet, pohjoisessa Met-säpuisto, lännessä Rukkamäenpuisto, etelässä Pähkinämäki ja idässä Vaahtera- ja Kuusama-puisto. Viheralueluokituksessa puistot kuuluvat lä-himetsiin ja suojametsiin. Puusto on kuusivaltais-ta ja paikoin yli 100 vuotta vanhaa. Keskeiselle Tilkonmäenpuiston alueelle on perustettu v.2009 uusi, noin 4000 m2:n kokoinen, luonnonsuoje-lualue, Rukkamäen lehmusmetsikkö (PIR-2008-L446-253).

Viherverkko ja virkistys.Kaupunginosa-puistot violetilla, suojaviheralueet vaalean-punaisella, muut lähivirkistysalueet vihreällä ja Rukkamäen lehmusmetsikkö Peltolammin keskellä punaisella.

- 14 -

2.9 Palvelut

Tilkonmäenpuiston itäosassa on Peltolammin kou-lu (1.-6. vuosiluokat) ja sen yhteydessä kirjasto, neuvola sekä suunterveydenhuolto. Peltolammin keskuksessa on julkisina palveluina päiväkoti ja seurakuntatalo. Kaupallisia palveluita on pohjoi-sessa Säästäjäntorin läheisyydessä, Peltolammin keskustassa sekä etelässä Pähkinämäenkadun itäosassa.

Joukkoliikenne kulkee Lempääläntietä. TKL:n lin-ja 26 Multisiltaan liikennöi arkisin päivällä 20 minuutin välein ja muutoin 30 minuutin välein. Lisäksi Lempääläntietä liikennöi Väinö Paunu Oy:n linja 71 sekä Valkeakosken liikenne Oy:n linjat 52 ja 53. Länsilinjat Oy:n linja 50 Höytämöön on lo-pettamassa liikennöintiään Rukkamäentiellä.

2.10 Liikenne ja pysäköinti

Ajoneuvoliikenteen osalta alue on ulkosyöttöinen. Kokoojakatuina toimivat Peltolamminkatu, Sääs-täjänkatu ja Pähkinämäenkatu, joiden sisäpuo-lella sijaitsevat lamelli- ja pistetalot. Ainoastaan rivitalojen kohdalla rakennuksia on molemmin puolin katua. Kokoojakadulta on kujien kautta käynti sen varrella sijaitseviin lamellitaloihin. La-mellitalojen takana sijaitseviin pistetaloihin on ajoyhteys lamellitalojen välistä. Pistetalojen pai-koitus sijaitsee alueen eteläosassa lamellitalojen paikoituksen yhteydessä kokoojakadun varressa. Alueen pohjoisosissa pistetalojen paikoitus on si-joitettu/siirretty niiden edustalle.

Nykyinen liikenneverkko. Ajoradat punaisella, kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät vihreällä, yleiset pysä-köintialueet vaaleanpunaisella, joukkoliikenneyhteydet sinisellä.

- 15 -

Alueen halki, korttelialueilla pistetalojen ja lamel-litalojen välissä, kulkee pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti. Reitti kulkee pohjoiselta palvelukeskittymältä keskeisen vieritse eteläiselle palveluiden alueelle. Myös alueen keskelle jätetyn metsäisen viheralueen läpi kulkee kevyen liiken-teen reitti pohjoiselta palvelukeskittymältä eteläi-selle. Alueen korkeuserot vaikeuttavat itä-länsi-suuntaisten kevyen liikenteen yhteyksien käyttöä etenkin talvisin.

2.11 Yhdyskuntatekniikka ja tietoliikenne

Alueen kadut ja kunnallistekniikan on rakentanut Mattinen & Niemelä. Infrastruktuuri on hyvässä kunnossa (kadut, vesi- ja viemärijohdot, kauko-lämpöverkosto) eikä tiedossa ole korjaustarpeita. Kaukolämmön osalta verkoston tarkistus käynnis-tettäneen 5-10 vuoden kuluttua.

Kaukolämpöverkosto kulkee rakenteen sisällä pääosin korttelialueilla ja pohjois-eteläsuuntais-ten kevyen liikenteen yhteyksien linjauksilla. Til-konmäenkadun alla kulkee itä-länsisuuntainen linja Lakalaivasta Sarankulmaan.

Jätevesien pääviemäri kulkee Rukkamäentien lai-dassa. Verkostossa on kapasiteettia täydennysra-kentamiselle. Lakalaivan alueen rakentamisen yh-teydessä tulee tämän alueen verkostoa uudistaa.

Langaton Tampere on Tampereen ja ympäristö-kuntien ilmainen langaton laajakaistayhteisö. Peltolammin alueella mukana ovat kirjasto sekä yksittäinen kotitukiasema.

2.12 Ympäristöhäiriöt

Liikenne aiheuttaa melua alueelle. Tieliikenteen melu ylittää 55 dB(a):n ohjearvon noin 200m etäisyydellä kehätiestä (Metsäpuisto), 100 m etäi-syydellä Lempääläntiestä (Vaahtera- ja Kuusama-puisto) ja 50 m etäisyydellä Rukkamäentiestä. Raideliikenteen 55 dB(a):n ylittävä melu ulottuu noin 180 m etäisyydelle pääradasta (Metsäpuis-to). Lentoliikenteen 55 dB(a):n ylittävä melualue ulottuu suunnittelualueen eteläosaan (Tilkonmä-enpuiston eteläpuolella olevat alueet).

Liikenne heikentää ilmanlaatua (typpidioksidi) etenkin alueen pohjoisosassa. Peltolammin alue on myös mahdollista arseeniriskialuetta.

2.13 KaavatilanneMAAKUNTAKAAVAPirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maa-kuntakaava. Maakuntakaavassa Peltolammin yleissuunnitelma-alue on osoitettu taajamatoi-mintojen alueeksi (A). Alueen eteläosa on lento-melualuetta 1 (aaltoviiva), jonka melutaso ylittää 55 dBA. Lempääläntie on osoitettu tärkeäksi yh-dystieksi.

Pirkanmaan 1. maakuntakaava v. 2007.

- 16 -

YLEISKAAVATampereen kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1998 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 12.12.2000. Peltolammin keskus on yleiskaavassa osoitettu paikalliskeskustoimintojen alueeksi (C-10). Asun-toalueista pääosa on osoitettu kerrostalovaltai-seksi asuntoalueeksi (AK). Alueen reunamilla on kolme pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) osoitettua aluetta. Eteläosan asuntoalueille on osa-alueena osoitettu arvioitu yli 55 dB(a) lento-melualue v. 2010, jos meluntorjuntatoimenpiteitä ei suoriteta. Peltolammin koulun alue on osoitet-tu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Keskeinen viheralue on osoitettu kaupunkipuis-toksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLK) ja poh-jois- ja eteläosan viheralueet maiseman- ja luon-nonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi, kuten rannaksi, vesistön suoja-alueeksi, harjuksi, rinteeksi, maisemapelloksi tai –niityksi (VLM). Val-tatien 3 laita on osoitettu suojaviheralueeksi va-ratuksi alueen osaksi (ev).Aluetta rajaavat väylät ja kadut, vt 3, Lempääläntie ja Rukkamäentie, on osoitettu liikennealueiksi sekä päärata rautatielii-kenteen alueeksi.

Yleiskaavatilanne. Tampereen kantakaupungin yleis-kaava.

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVA OSAYLEISKAAVA-EHDOTUSSuunnittelualueen itäosaan ulottuu vireillä ole-va Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava, jonka ehdotus oli nähtävillä alkukesällä 2009. Yh-dyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 20.4.2010, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Lahdesjärven yhtenäinen osayleiskaavan osa erotetaan omaksi kokonaisuudekseen, joka valmistel-laan viipymättä erillisenä osayleiskaavana. Muun kaava-alueen kehittämiseksi käynnistetään kulu-van vuoden aikana erillinen projekti.Kaavaehdo-tuksessa Peltolamminkadun itäpuolinen alue oli osoitettu paikalliskeskustoimintojen alueeksi (C-13). Tavoitetilan liikenneverkossa Lempääläntie oli linjattu pohjoisosaltaan idemmäksi ja osoitettu joukkoliikenteen kehittämiskäytäväksi kutakuinkin nykyisen Lakalaivankadun kohdalle (Peltolammin puistokatu). Itä-länsisuuntainen Automiehen-kadun joukkoliikenteen kehittämiskäytävä liittyi Peltolammin puistokatuun Peltolammin keskus-tan kohdalla. Särkijärven eritasoliittymästä oli linjattu alueellinen pääväylä Lempääläntielle ja Peltolammin puistokadulle. Kaavaehdotuksessa Peltolamminkadun laitaan oli osoitettu pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen pääreitti, jolta oli osoitettu yhteydet itään Automiehenkadulle ja Leppästensuonkadulle. Tavoitteelliset laajemmat ulkoilureitit suuntautuivat Peltolammilta etelään Sääksjärvelle, Palokallion kautta Särkijärvelle ja Rukkamäenpuiston kautta Pirkkalaan.

- 17 -

Ote Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaavaehdotuk-sesta 7.4.2009.

Ote Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaavaehdotuksen liitekartasta 4: Eteläisen ja kaakkoisen suuralueen virkistysalueet ja –yhteydet.

Ote Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaavaehdotuksen liitekartasta 8: Tavoitetilanteen liikenneverkko 2030.

- 18 -

ASEMAKAAVAPeltolammin alueen alkuperäinen kerrostalo-valtainen asemakaava vahvistui 17.6.1965. Myöhemmin alueelle on laadittu yksittäisiä kaa-vamuutoksia. Voimassa olevat asemakaavat on rakennusoikeudeltaan pääosin toteutettu. Säästä-jäntorilla on vireillä asemakaavan muutos (entinen lämpökeskus ja sen pohjoispuolinen pysäköinti-alue), jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 11.3.-1.4.2010.

Alueen asemakaavatilanne 11/2009 (kaavan nume-ro/hyväksymisvuosi).

2.14 Laaditut ja vireillä olevat selvitykset

KANTAKAUPUNGIN YMPÄRISTÖ- JA MAISE-MASELVITYSTampereen kaupunki on laatinut Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen (KYMS) vuonna 2008. Kehittämisehdotuksina on esitetty Tilkon-mäenpuiston kehittämistä alueen luonne säilyttä-en sekä Metsäpuiston ylläpitäminen suojaviher-alueena.

HYVINVOINTIPALVELUJEN PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAPalveluiden kehittämissuunnitelma on näkemys siitä, miten palveluverkkoa tulevaisuudessa kehi-tetään vastaamaan paremmin muuttuviin palve-lutarpeisiin, toimintaympäristön muutoksiin sekä määrällisiin ja laadullisiin muutosvaatimuksiin. Kehittämissuunnitelma on laadittu vuosille 2009-2030.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU, PALVELUVERK-KOSELVITYS, TUOMAS SANTASALO KYTampereen kaupunki teetti Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaavatyötä varten kaupallisen palvelu-verkkoselvityksen, jossa on selvitetty seututasolla kaupan nykytilannetta sekä tulevaisuuden näky-miä ostovoiman ja liiketilatarpeen suhteen sekä arvioitu uusien, vireillä olevien hankkeiden merki-tystä kaupalliseen palveluverkkoon.

YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN TAMPEREELLA (EHYT) Työ koskee koko kantakaupungin aluetta ja sen tarkoituksena on etsiä asuntorakentamiseen so-veltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täy-dentäen ja jatkaen. Hankkeessa painotetaan täy-dennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetään myös alueiden käyttötarkoituk-sen muutoksen tarpeita, ns. välialueiden rakenta-mista sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuk-sia muun kuin asuinrakentamisen tarpeisiin.

TAMPEREEN KESKUSTAN ULKOPUOLISTEN 1960- JA 1970–LUKUJEN ASUINALUEIDEN INVENTOINTI JA ARVOTTAMINENTyön tarkoituksena on selvittää ko. ajanjakson kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvo-ja. Raportissa on kuvattu 1960- ja 1970-luvun tamperelaista rakentamista kansallisessa viite-kehyksessä sekä tarkasteltu lyhyesti aikakauden rakentamistapaan johtaneita kehitystekijöitä. In-ventoiduista asuinalueista on kirjattu tiivistetyssä muodossa alueen historia ja rakentuminen, mai-sema- ja aluerakenne, viheralueet sekä rakennus-kannan ominaispiirteet. Näiden tulosten pohjalta kukin alue on arvotettu ottamalla huomioon alu-eellinen yhtenäisyys, paikallinen identiteetti, ym-päristöarvot ja arkkitehtoniset arvot.

Ote Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityk-sestä.

- 19 -

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

Parhaita ominaisuuksia: • luonnonläheisyys, asumisväljyys, rauhallisuus, yhtenäisyys, tyylitaju, rakennusten mataluus, maastonmuotojen huomioiminen rakennusten sijoittelussa, kyläyhteisöllisyys, hyvä metsän- hoito, lähikaupat, turvalliset kevyen liikenteen kulkuyhteydet, = asumiseen tarkoitettu viihtyisä alue

Kauniita rakennuksia:•seurakuntatalo, Rukkamäen torppa, uudet opiskelijatalot, ruutukuvioidut parvekkeet tulee säilyttää

Rumia rakennuksia:•K-marketin ympäristö, lämpökeskukset

Korjaustarpeita:•hissit puuttuvat monista taloista (toisaalta lisäremontteja ei haluttu), päiväkoti on pie-ni, koulurakennuksen muuttaminen vaikkapa iloisilla väreillä, melusuojaus vt:n 3 suunnalta, yleinen siisteys ja huolenpito hävinnyt, valaistus paremmaksi

Vajaakäytössä olevia tiloja:•pesutuvat, pubi K-kaupan päädyssä

Uudisrakentamista:•sijoitettava Lakalaivan alueelle, mahdollisesti Peltolammin kauppakeskusten ympäristöihin, mutta ei missään tapauksessa keskeiselle puis-toalueelle

LIIKENNE JA PALVELUT

Pysäköinti• pysäköintipaikoista on pulaa, vieraspaikkoja ei ole riittävästi• vapaa pysäköintitila on kaukana asuintaloista • kadunvarsipysäköinti säilytettävä, Säästäjän- katua voisi leventää metrillä kadunvarsipysä- köinnille• autokatoksia on liian vähän• pysäköintitilat pitää rakentaa maan alle• pysäköintitilaa jo nyt liian vähän, lisärakentami nen vaikeuttaa tilannetta• kaupan kohdalle lisää pysäköintipaikkoja

Liikenneturvallisuus• hyvä, että alue ei ole läpiajettava• alueelle saatava nopeusrajoitusmerkit• hidasteet Rukkamäentielle• alikulkutunneleita lisää Lempääläntien ali• valaistusta parannettava alueella

Linja-autoliikenne• linjaa 50 ei saa lopettaa• linja 26 Peltolamminkadulle: puolesta/vastaan• aikatauluihin enemmän hajontaa• pikavuoropysäkki moottoritielle• huonot vaihtoyhteydet Hatanpään terveys-• asemalle• metroyhteyttä toivotaan

Kevyt liikenne• kunnollinen reitti Säästäjänkadun ja seurakun- tatalon väliltä puuttuu• reitti Rukkamäestä Sarankulmaan valaistava • Lakalaivan puolelta puuttuu kevyen liikenteen yhteys

Suunnittelutyö käynnistettiin järjestämällä asuka-silta Peltolammin koululla 26.11.2009. Asukas-iltaa valmisteltiin yhdessä Etelä-Alvarin kanssa, joka on asukkaiden ja kaupungin yhteistyöelin. Kutsu tilaisuudesta postitettiin jokaiseen talouteen ja lisäksi siitä informoitiin lehdissä ja radiossa.

Asukasillan tavoitteena oli koota asukkaiden ko-kemuksia ja näkemyksiä Peltolammista ja siihen nähden tilaisuus onnistui hyvin. Läsnä oli noin 120 asukasta, jotka teematyöryhmissä antoivat palautetta järjestäjille.

3 Asukaspalaute

- 20 -

VIHERVERKKO, VIRKISTYS JA PALVELUT

Alueen luonneAlueen vahvuuksia:• luonnonläheisyys, yhtenäinen virkistys- ja viherverkko, rakennusten ja viheralueiden yhdessä muodostama kokonaisuus (väljyys, näkymät)Alueella ei ole:• puistomaisuutta (viherrakentaminen, hoito)

Kehittämistarpeet ja huomiot:voisi olla puistomaisiakin osa-alueita,mikäli kortte-lialueille täydennysrakentamista, tulee huomioida näkymät asunnoista viheralueille

Tärkeäksi koetut osa-alueet ja toiminnot• alueen keskellä oleva puisto (Tilkonmäen- puisto), Peltolammi uimarantoineen ja suoje- lualueineen, Pärrinkosken ympäristö suunnitte- lualueen länsipuolella, koulun ympäristö urheilukenttineen ja jääkiekkokaukaloineen tärkeä nuorille

Kehittämistarpeet ja huomiot:koulun etelä-/kaakkoispuoliseen rinteeseen maas-topyörärata (nuoriso toteutukseen mukaan), lisää

urheilumahdollisuuksia, lisää leikkipaikkoja, Pel-tolammin rantaan sauna (itärannalla joskus ollut vanha sauna) ja talviuintipaikka, luonnonsuoje-lualueen siisteyteen huomiota (varusteet, raken-teet?, reitit), Peltolammin veden laatuun ja vesi-suhteisiin huomiota; uimakelpoisuus, luontoarvot (vesikasvien poisto, ruoppaus?), Pärrinkoskes-sa olosuhteiden säilyttäminen paikalliselle tai-menkannalle suotuisina, Tilkonmäenpuisto vähän repsallaan; puusto vanhaa kuusikkoa, pimeässä ei kasva uusia taimia. Mitä tapahtuu, kun puus-to ei enää kestä pystyssä/uudistetaan? Jätetään-kö puisto ”oman onnensa nojaan” pioneerilajeil-le? Miksi Pähkinämäenkadun luoteispuolella on hakattu aukko puistoon?

Mielipiteitä jakavat osa-alueet• Liikenneväyliä reunustavat suojaviheralueet muodostavat tärkeän melu- ja näkösuojan, myrskykaadot heikentäneet suojavaikutusta (esim. Metsäpuistossa), ei varsinaista virkistyk- sellistä arvoa, jonkin verran koirien ulkoilutusta

Kehittämistarpeet ja huomiot:Voitaisiin osin korva-ta rakentamisella. < vs. > Tulee säilyttää nykyisen laajuisina.

YhteydetKevyenliikenteen yhteydet ja virkistysreitit:• Tilkonmäenpuiston läpi kulkevat reitit käyte- tyimpiä, Peltolammin ja Pärrinkosken polut suosittuja ulkoilureittejä, polkupyöräreittien korkosuhteet paikoin epäonnistuneitaEkologiset yhteydet:• viheryhteys puistoalueilta luonnonsuojelu- alueelle säilytettävä

Melu• hornetit siirrettävä muualle• Säästäjänkadun länsipuoli ei sovi rakentami- seen melun vuoksiPalvelut• alueella vähän päiväkotipaikkoja, tarvitaan lisää esim. Lakalaivaan• matonpesupaikalle parempi varustus• avantosauna Peltolammille• kirjaston siirtäminen: puolesta/vastaan• toivotaan penkkejä Säästäjänkadun varteen ALUEEN TÄYDENTÄMINEN

Täydennysrakentamiseen suhtauduttiin sekä myönteisesti että kielteisesti. Jyrkimpien kannan-ottojen mukaan alueelle ei saisi tulla mitään uutta.

Mihin ei saisi rakentaa• Valtatien rampin lähelle (suojaviheralue)• Järven rantaan • Tilkonmäenpuisto on Peltolammin keuhkot • Säästäjänkadun pohjoispuolen (kaikkein pohjoisimman) rivitaloalueen pohjoispuolinen metsikkö pitäisi rauhoittaa. Samojen rivitalojen piha pitäisi kunnostaa. • Metsäpuisto rautatien kohdalla • Ei uudisrakentamista lentomelualueelle• Alueella ei saa rakentaa suojametsien kustan- nuksella• Siwan ympäristö on mukavan rauhallinen

Miten ei saa rakentaa• Täydentää ei saisi niin, että naapuriin näkee ikkunasta.• Uudet rakennukset tulee limittää suhteessa vanhoihin, jotta näkymät eivät häviä. • Ei saa tehdä slummia.• Pilvenpiirtäjät kuuluvat keskikaupungille.• Ei lisää vuokrataloja. Niitä on jo riittävästi.

Kehittämistarpeet ja huomiot:huomiota reittien kuntoon, kvl- väylien talvikun-nossa pitoa laajemmalle (koulureitit, iäkkäiden virkistys- liikkumismahdollisuudet), jatkuvia kevy-enliikenteenyhteyksiä Särkijärvelle, valaistukseen huomiota etenkin suojateiden ympäristössä, ke-vyen liikenteen alikulku Rukkamäentielle (tms. tur-vallinen kulku kouluun, uimarannalle)

- 21 -

Mihin olisi hyvä rakentaa ja miten• Rakennusten korottaminen on tärkeää, jotta taloihin saadaan hissit• Tiivistämistä pitää suunnata ylöspäin, ei viher- alueille. • Kulku seurakuntakeskukseen on ikävä, erityi- sesti marketin takaosa. Alue kaipaisi kohen- nusta.• Lempääläntien varteen, väli vanhaan raken- teeseen tulisi kuitenkin säilyttää. • Uuden rakentamisen pitäisi olla matalaa• K-kaupan tuntumaan• Ei sekavaa rakentamista

Mitä alueelle tarvitaan• Senioriasuntoja tai ainakin hissillisiä taloja vanhemmille ihmisille. • Rivitaloja lapsiperheille. • Ikäihmisille pieniä rivitaloasuntoja, ei luksusta. • Uutta rakentamista pitäisi osoittaa monipuoli- sesti, jotta eri-ikäisille ihmisille olisi asumis- vaihtoehtoja. • Lisää omakotitaloja• Hissillinen senioritalo ”järven rantaan”• Omistusasuntoja

Alueen suunnittelussa tulee huomioida• Alueen väki on vanhentunut• Alueella on paljon erilaista melua• Lapsille pitäisi turvata koulumatka alueraken- teen sisällä eli etäällä ajoväylistä• Kestävätkö rakenteet lisäkerroksen? Tutkiminen on kallista taloyhtiöille. • Ei saa tulla läpikulkuliikennettä.• Täydennysrakentaminen ei saisi lisätä pysä-• köintiongelmia. Koko Peltolammin alueella tarvitaan lisää autopaikkoja, vaikka ns.

saluunan parkkipaikalla Säästäjänkadun varrella pysäköintialuetta ei käytetä. • Peltolammin päiväkoti on liian pieni. Mihin uudet lapset laitetaan?• Lisäväki tuo rauhattomuutta alueelle.

Muita asioita• Osa taloyhtiöistä on jo tehnyt remonttinsa. Osalla remontit ihan kohta ajankohtaisia. Milloin tiedetään miten alueella täydennysra- kennetaan?• Saisiko autoja maan alle? • Tonttijakoja pitäisi tarkistaa. Parvekkeet mene- vät naapurin puolelle.

YLEISESSÄ KESKUSTELUSSA MUITA ESIIN TULLEITA ASIOITA

Pysäköinti ja liikenne• Jos Peltolamminkadulla sallitaan pysäköinti, nopeudet putoavat automaattisesti 30-40 km/h:iin.• Jos katuja levennetään, nopeudet nousevat• Peltolamminkadun ja Säästäjänkadun risteyk- sestä on valo pimeänä vaikka siitä on ilmoitettu kaupungille useasti. Suojateiden kohdalta valot saatava kuntoon• Peltolamminkatu ja Säästäjänkatu ovat pitkiä ja kohtalaisen suoria, joka houkuttelee aja- maan ylinopeutta. Asialle tehtävä jotain, esim. hidastekorotuksia• Peltolamminkadulle saatava 40 km/h-rajoitus. Nyt saa ajaa lujaa ja väylää käytetään liikenne- valojen välttämiseen.• Peltolamminkadun kevyen liikenteen väylälle tulisi maalata jakoviiva, joka erottaa jalankulki- joille ja pyöräilijöille varatun alueen.

• Säästäjäntorin pysäköintipaikan vahtimista tehostettava, sillä siellä on mm. veneitä ja asuntoautoja parkissa.• Saluunan kohdalla on kävelytie, jota pitkin aje taan autolla. Betoniporsaat eivät ole auttaneet. • Opiskelijataloille tehtävä jokin uusi yhteys, jotta eivät autoile kävelytiellä.• Suojelualueen läpi menevältä kävelytieltä auto- liikenne pois• Bussiliikennettä tulisi kehittää siten, että vaihto Hatanpäälle meneviin busseihin onnistuisi hyvin ilman pitkiä odotusaikoja. Peltolammin terveys- asema on Hatanpäällä.

Palvelut• Matonpesupaikka tulisi korjata. Vanhat betoni- altaat likaavat matot, muualla, esim. Iidesjär- vellä, on hyvät teräksiset altaat.

Kaavoitus, tontit ja täydennysrakentaminen• Tarkistetaanko asemakaavavaiheessa tonttien rajat?• Kun vuokrasopimukset umpeutuvat, tuleeko vuokrankorotuksia?

Asukasilta Peltolammin koululla 26.11.2009.

- 22 -

4 Täydennysrakentamisen vaihtoehdot

Ennen yleissuunnitelman laatimista tutkit-tiin paitsi uudisrakentamisen sijoittumista, myös mitoitusta. Jo varhaisessa vaiheessa esille nousi tarve säilyttää alkuperäisen asemakaavan henki. Rakennusten sijoitte-lussa tämä merkitsee pitäytymistä alkupe-räisessä koordinaatistossa ja pyrkimyksenä sijoittaa asuinkerrostalot kokoojakatujen sisäkehälle ja rivitalot ulkokehälle. Ra-kennukset itsessään ovat massoittelultaan selkeitä. Liikenteellisesti ulkosyöttöiset ko-koojakadut tulee säilyttää, kuten myös ke-vyen liikenteen yhteydet eri palvelualuei-den välillä. Tilkonmäenpuiston keskeinen viheralue on niin ikään alueen perusluon-teeseen kuuluva säilytettävä ominaisuus.

2) LISÄKERROKSET HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN

• kerrostaloissa on 108 rappukäytävää, joissa ei ole hissiä. Asukkaita näissä rapuissa on noin 1300 (yli puolet Peltolammin asukkaista).• mikäli kaikkiin näihin rakennuksiin rakennettaisiin hissin rakentamisen yhteydessä yksi lisäkerros, muodostuisi uutta kerrosalaa noin 17 500 k-m2 ja uusia asukkaita noin 350. Tämä vastaisi suunnilleen asumisväljyyden kasvusta johtuvaa asukasmäärän vähenemistä.• uhkana toteutuminen ’sieltä täältä’, lamellien yleisil meen/hahmon menettäminen, muutokset julkisivuissa.

1) O-VAIHTOEHTO –EI RAKENTAMISTA

• nykyinen rakennuskerrosala säilyy (130 000 k-m2, josta 100 000 k-m2 asumiseen) •asukkaiden määrä (2400 asukasta) vähenee vähitellen (2050 asukasta), syynä yleisen asumisväljyyden kasvu (asumisväljyys nyt 42.1 k-m2/as, vuonna 2035 50 k-m2/as)

- 23 -

3) LAAJENNUSOSA

• rakennusmassojen pidentäminen mahdol- listaa vain yksittäisissä kohteissa, joihin uutta kerrosalaa muodostuisi noin 5 400 k-m2 (110 uutta asukasta)• vaatii muutoksia kiinteistörajoissa, maastollisesti vaikea toteuttaa

4) YKSITTÄISET UUDET RAKENNUKSET NYKYRAKENTEEN SEKAAN

• pistetaloja nykyisille korttelialueille tai puistoalueen laitaan • uutta kerrosalaa noin 16 300 k-m2 (330 uutta asukasta) • saattaa vaatia muutoksia kiinteistörajoissa

5) PALVELUALUEIDEN TÄYDENTÄMINEN/ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET

• Säästäjäntorin, Tilkonmäenkadun ja Terhokujan täydentäminen •uutta kerrosalaa asumiseen 17 000 k-m2 (340 uutta asukasta) • muuta rakentamista noin 2 500 k-m2 • em. kerrosalamäärät edellyttävät myös maanalaista paikoitusta

- 24 -

6) REUNA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN

• Säästäjänkadun luoteispuolen sekä Peltolam- minkadun ja Lempääläntien välinen alue • uutta kerrosalaa asumiseen 102 000 k-m2, josta 24 000 k-m2 Peltolammilla (yhteensä 2040 uutta asukasta, joista 480 Peltolam- milla)• em. kerrosalamäärät edellyttävät myös laitospysäköintiä

ASUKASMIELIPITEET SUHTEESSA VAIHTOEHTOIHIN:

• Moni asukas toivoi, että täydennysrakenta- mista ei sijoitettaisi alueelle lainkaan. Myös ympäröivien metsien toivottiin säilyvän.

• Toisaalta uudisrakentamisen katsottiin suo- jaavan Peltolammin aluetta esim. kehätien melulta tai Lakalaivan tulevan palvelualueen toiminnoilta.

• Mikäli rakentamista sijoitetaan, tulisi se sijoittaa Lempääläntien varteen Lahdesjärvi- Lakalaiva osayleiskaavaehdotuksen tapaan.

• Kauppojen alueet koettiin jäsentymättöminä ja niihin katsottiin voitavan sijoittaa uudisra- kentamista.

• Korotuksiin suhtauduttiin eri tavoin. Osa katsoi, että hissien rakentaminen ei ole välttämätöntä (remontteja tehty muutoinkin), pääasia olisi että uudet rakennukset varuste- taan hissillä. Osa taas oli sitä mieltä, että jos pitäisi valita lisäkerrosten tai korttelialu- eiden uusien rakennusten välillä, lisäkerrok- set olisivat parempia, jotta viheralueet säilyi- sivät.

Peltolammin yleissuunnitelma.

- 25 -

5 Yleissuunnitelma

5.1 Yleiskuvaus

Peltolammin alue on todettu Tampereen 1960- ja 70-lukujen asuinalueiden arvottamistyön yhtey-dessä arkkitehtonisesti arvokkaaksi eheäksi koko-naisuudeksi. Täydennysrakentamisen tulee näin ollen sopeutua nykyrakentamiseen eikä muodos-tua kaupunkikuvallisesti hallitsevaksi. Yleissuun-nitelmassa on esitetty täydennysrakentamiseen soveltuvat rakennuspaikat Peltolammilla. Raken-tamisen toteuttaminen edellyttää asemakaavoi-tusta.

Yleissuunnitelmassa uudisrakentamisen paino-piste on Peltolammin koillispuolella Lakalaivan alueella. Nykyisen Lempääläntien kohdalle ja sen itäpuolelle on osoitettu noin 69% koko alueen uudisrakentamisesta. Peltolammin eteläosan ke-hittämistä rajoittaa lentomelualue.

Peltolammin keskusta vahvistetaan ja se linkite-tään Lakalaivaan. Myös pohjoisen (Säästäjän-tori) ja eteläisen palvelukeskittymän läheisyyteen on osoitettu lisärakennusoikeutta, yhteensä noin 17% uudisrakentamisesta. Korttelialueille ja Til-konmäenpuiston laitaan sijoitettuihin pistetaloi-

hin on osoitettu noin 11% uudisrakentamisesta ja reuna-alueiden rivitalorakentamiseen noin 3%.

Rakennettavasta kerrosalasta pääosa on varattu asuinrakentamiseen ja suurin osa tästä kerrosta-loihin. Uutta palvelutilaa alueelle on osoitettu pie-nessä määrin asuinrakennusten yhteyteen.

Yleissuunnitelmassa täydennysrakentaminen on esitetty toteutettavaksi pääosin uusina rakennus-massoina. Kerrostalot on sijoitettu samaan koor-dinaatistoon nykyisen rakentamisen kanssa ja rivitalorakentaminen myötäilee vapaammin maas-tonmuotoja. Rakennusten korottaminen yhdellä lisäkerroksella ei toisi riittävästi uutta kerrosalaa hissien rakentamisen ja korottamisen aiheutta-miin kustannuksiin verrattuna. Peltolammin kau-punkikuvan yhtenäisyyden kannalta korottamista ei myöskään pidetä hyvänä ratkaisuna. Kaikki uu-det kerrostalot on esitetty hissillisinä. Rakennusten laajentaminen rakennusmassaa jatkamalla voisi yksittäistapauksissa olla mahdollista (vrt. kohta 5.2), mutta yleissuunnitelmassa laajennuksia ei ole esitetty.

Suunnitelman mukainen Peltolammin alueen (Lempääläntien länsipuoli) tonttitehokkuus on keskimäärin e=0.47 (nykyinen e=0.40) ja asu-kasmäärä vuonna 2035 on 2730 asukasta (ny-kyään 2 400). Asumisväljyyden mitoituksena on käytetty 50 k-m2/ asukas (nykyään 42.1 k-m2/asukas). Lakalaivan alueelle sijoittuisi lisäksi noin 1600 asukasta.

Virkistysaluepinta-ala Peltolammin alueella on suunnitelman mukaan 80 m2/asukas. Virkistys-alueita alueella on noin 35.1 ha, joiden lisäksi aktiivisessa käytössä on läheinen Peltolammin-Pärrinkosken alue (noin 50 ha). Uudisrakentami-sen myötä Tilkonmäenpuisto pienenee noin 1.5 ha:lla, mutta toisaalta keskustaan kaavoitettu Y-tontti (4.4 ha) jää viheralueeksi.

Pysäköintiä mitoitettaessa asuinrakentamisessa on käytetty pysäköintinormia 1 ap/85 k-m2 ja liikerakentamisessa 1 ap / 50 k-m2. Jatkosuun-nittelussa pysäköintinormia voidaan tarkastella uudelleen esim. alueilla, jotka sijaitsevat joukko-liikennepysäkkien välittömässä läheisyydessä.

mitoitus kerros-m2 asukastaNykyiset palvelualueet 19 700 390Yksittäiset pistetalot 13 400 270Rivitalorakentaminen 3 350 70Yhteensä 36 450 730

PELTOLAMMIN YLEISSUUNNITELMA

- 26 -

5.2 Maankäyttö

5.2.1 Täydennysrakentaminen

Asuinrakentaminen

NYKYISET PALVELUALUEETNykyisten palvelualueiden yhteyteen toivottiin asukaspalautteessakin ympäristön kohentamista, mikä voidaan toteuttaa täydennysrakentamisella (kaupunkikuvan jäsennys) ja muuhun siihen liit-tyvällä rakentamisella (katutilat ja viheralueet). Palvelualueiden täydennysrakentamista puoltaa olemassa olevien lähipalveluiden lisäksi joukko-liikenteen hyvä saavutettavuus.

Peltolammin keskustaSuunnitelman lähtökohtana on ollut Peltolammin ja Lakalaivan palvelukeskittymien niveltäminen yhdeksi keskustakokonaisuudeksi. Tilkonmäenka-dulla ostoskeskus on säilytetty ja sen ’päälle’ on esitetty uusi kerrostalo samaan linjaan viereisten Peltolamminkadun kerrostalojen kanssa. Korkea, esim. VII-kerroksinen rakennus toimii Lakalaivaan suunnitellun keskusaukion päätteenä ja antaa alueelle dynaamisemman ilmeen. Asuintilojen lisäksi rakennukseen voi sijoittua myös palveluja ja työpaikkoja kysynnän mukaan. Pääasiassa uu-det palvelut on kuitenkin tarkoitus keskittää Laka-laivan puolelle. Tilkonmäenkadun pohjoispuolen rakentamattomalle julkisten palvelujen tontille on esitetty VII-kerroksista asuinkerrostaloa, joka myös

Pohjoinen palvelukeskusSäästäjäntorilla on esitetty lämpökeskuksen pur-kamista ja alueen täydentämistä kahdella uudella asuinkerrostalolla. Maantasokerrokseen olisi hyvä sijoittaa myös palvelutiloja. Yleissuunnitelmassa rakennukset on esitetty VI-kerroksisina. Alueen ra-kentamisessa on huomioitava sujuvat kevyen lii-kenteen yhteydet etelään Tilkonmäenpuistoon ja palvelualueita yhdistävälle raitille. Alueen täyden-nysrakentaminen vaatii suureksi osaksi maanalais-ta pysäköintiä. Maan päälle sijoittuva pysäköinti tulee sijoittaa pääosin Säästäjänkadun puolelle ja Säästäjänkujan eteläpäässä pääpaino tulee olla kevyellä liikenteellä. Viheralueista lämpökeskuk-sen itäpuolella oleva männikkö tulee säilyttää, samoin Säästäjänkadun laidan koivurivistö.

Sääsätäjäntori.

- 27 -

kerrosala asukkaat autopaikat

Pohjoinen palvelukeskus

4 500 90 53

Peltolammin keskusta

7 400 148 87

Eteläinen palvelukeskus

7 800 156 92

osaltaan ryhdistäisi alueen ilmettä. Alueen toisel-le rakentamattomalle julkisten palvelujen tontille Tilkonmäenkadun länsipäähän ei ole osoitettu rakentamista, vaan se on jätetty osaksi Tilkonmä-enpuistoa. Palvelualueen täydennysrakentaminen vaatii suureksi osaksi laitospysäköintiä. Kevyen liikenteen väylän jatkuvuuteen seurakuntatalon edustalta palvelualueen vierestä etelään on erityi-sesti kiinnitettävä huomiota.

Eteläinen palvelukeskusEteläosassa nykyinen liikerakennus on esitetty pu-rettavaksi. Hajanaista katutilaa eheytetään Pel-

tolamminkadun ja Pähkinämäenkadun kulmaan sijoitettavilla IV-kerroksisilla asuinkerrostaloilla, joiden maantasokerrokseen voi sijoittua myös palvelutiloja. Lämpökeskus on suunniteltu säily-tettäväksi ja käytettäväksi palvelutilana. Alueen täydennysrakentaminen vaatii suureksi osaksi maanalaista pysäköintiä. Terhokujan päähän on lisäksi esitetty kaksi VI-kerroksista pistetaloa. Si-jainti lentomelualueella vaatii erillistarkastelua ja mahdollisesti erityisratkaisuja rakenteiden ja ulko-oleskelutilojen suhteen. Kevyen liikenteen yhteydet Tilkonmäenpuistoon tulee järjestää sekä Pähkinä-mäenkadulta että Peltolamminkadulta.

Peltolammin keskusta.

- 28 -

YLEISSUUNNITELMAN KUVASOVITE PELTOLAMMIN KESKUSTASSA

- 29 -

- 30 -

Yksittäiset pistetalotNykyiselle alueelle on sijoitettu yhteensä kuusi yhden rappukäytävän pistetaloa. Näistä neljä on sijoitettu alueen pohjoisosaan Tilkonmäenpuiston länsireunaan samantyylisesti kuin puiston itäreu-naan on jo toteutettu. Uudisrakennukset ovat VI-kerroksisia ja kulku niille tapahtuu idästä Sääs-täjänkadulta pääosin nykyisten tonttien kautta. Peltolammin itäosan korttelialueille on sijoitettu kaksi uutta V-VI-kerroksista pistetaloa Peltolam-minkadulle Säästäjäntorin kaakkoispuolelle ja Tammikujan päähän. Pistetalojen yhteydessä py-säköinti on mahdollista toteuttaa pääosin maan-päällisenä.

kerrosala asukkaat autopaikat

Säästäjänkatu 9 200 184 108

Peltolamminkatu 2 300 46 27

Tammikuja 1 900 38 22

RivitalorakentaminenUutta rivitalorakentamista on esitetty Peltolammin ulkokehälle nykyisen rakenteen jatkoksi nykyisiin rivitalokortteleihin liittyen. Pähkinämäenkadun pohjoispäähän on esitetty I-II -kerroksisia raken-nuksia, joihin kulku tapahtuu Pihtakuusenkujan päästä nykyisten rivitalojen luoteispuolelta. Päh-kinämäenkadun eteläpuolelle on esitetty kaksi yksittäistä uudisrakennusta. Näiden sijainti lento-melualueella vaatii tarkempaa selvitystä asema-kaavavaiheessa ja mahdollisesti erityisratkaisuja rakenteiden ja ulko-oleskelutilojen suhteen. Ra-kentamisesta huolimatta kevyen liikenteen yhtey-det koululle ja uimarannalle säilyvät sujuvina.

Säästäjänkadun rivitalokorttelialueilla on esitetty rakennuspaikat yksittäisille rakennuksille.

kerrosala asukkaat autopaikat

Pähkinämäen-kadun pohjoispää

1 700 34 20

Muu Pähkinä-mäenkatu

1 050 21 12

Säästäjänkatu 600 12 7

Yksittäiset pistetalot Rivitalorakentaminen

- 31 -

Lakalaivan alueYleissuunnitelmassa esitetty Lakalaivan alueen rakentaminen pohjautuu Lahdesjärvi-Lakalaiva –osayleiskaavaehdotuksen mukaiseen ratkaisuun liikenneverkon ja osittain rakentamisenkin osalta.

Liikenteen osalta Lempääläntie on siirretty idem-mäksi Lakalaivan palvelualueen keskelle. Raken-tamisen suhteen on haettu Peltolammin luontee-seen sopiva vaihtoehto, jossa Vaahterapuisto jää rakentamattomaksi uuden ja vanhan asuinalueen välitilaksi.

Lakalaivan alue on selkeä uudisrakentamiskoko-naisuus, jonka yksityiskohtaisempaan suunnitte-luun ei yleissuunnitelman yhteydessä ole paneu-duttu. Aluetta on tutkittu lähinnä sinne sijoittuvan kerrosalan/asukasmäärän, viheralueiden ja Pel-tolammiin liittymisen kannalta.

Alueen pohjoisosa (Korjaamonkadun pohjois-puoli) sijoittuu haastavaan paikkaan liikenne- ja asuinympäristön rajalle. Yleissuunnitelman ra-kentaminen muodostaa asuinalueelle selkeän ra-jan ja melusuojan pohjoisen liikenneympäristön suuntaan. Alueella ulko-oleskelutilat tulee suoja-ta melulta rakennusmassoilla. Yleissuunnitelmas-sa alueelle on esitetty V-VIII -kerroksisia asuinra-

kennuksia. Ajoyhteys alueelle on esitetty etelästä Korjaamonkadulta. Alueen rakentaminen vaatii suureksi osaksi laitospysäköintiä. Nykyinen Lem-pääläntien länsipuolella kulkeva kevyen liiken-teen yhteys keskustaan tulee säilyttää sujuvana korttelirakenteessa. Säästäjänkadun pohjoispuo-lella olevan rivitalokorttelin suuntaan tulee säilyt-tää suojapuustoa. Uudisrakennusmassat laskevat em. rivitalokorttelin melutasoa.

Alueen eteläosa (Korjaamonkadun eteläpuoli) on jaettavissa pohjois-eteläsuuntaisiin vyöhykkeisiin, jossa Vaahterapuisto jää puustoiseksi suojavyö-hykkeeksi nykyisen ja uuden asuinrakentamisen välille. Puiston itäpuolelle sijoittuvat V-kerroksiset asuintalot ja näiden itäpuolelle tiiviimpi VI-VII -kerroksinen korttelirakenne uuteen katuyhteyteen rajautuen. Tällöin korttelipihat avautuvat suotui-sasti lounaaseen. Eteläosaan on sijoitettu senio-riasumista palvelujen ja hyvien joukkoliikenneyh-teyksien läheisyyteen. Ajoyhteys korttelialueille on esitetty idästä uudelta katuyhteydeltä. Alueen ra-kentaminen vaatii suureksi osaksi laitospysäköin-tiä. Vaahterakujan kohdalle on esitetty itä-länsi-suuntainen viher- ja kevyen liikenteen yhteys.

kerrosala asukkaat autopaikat

Pohjoisosa 30 500 610 359

Eteläosa 50 800 1 016 598

- 32 -

Palvelurakentaminen

Palvelukäyttöön varattu uudisrakentamisen mää-rä nykyisellä Peltolammin alueella on yleissuunni-telmassa pieni. Peltolammin keskustan palveluita turvataan ja nivelletään ne yhdeksi keskustakoko-naisuudeksi Lakalaivan palvelukeskittymän kans-sa. Automiehenkadun länsiosaan sijoittuva Laka-laivan keskus on sijainniltaan erinomainen myös peltolammilaisten näkökulmasta ja parantaa ny-kyistä palvelutasoa huomattavasti. Pohjoisen ja eteläisen palvelukeskuksen yhteyteen tulisi asuin-rakennusten kivijalkaan varata tiloja kaupallisille ja julkisille lähipalveluille.

5.2.2 Liikenneverkko

AjoneuvoliikennePeltolammin liikenneverkkoon suurimman muu-toksen tuo Lakalaivan palvelualueen rakentami-nen. Tässä yhteydessä on suunniteltu Lempäälän-tien siirtämistä idemmäksi Leppästensuonkadun ja Välitien välisellä osuudella. Samalla Peltolammin-kadun keskimmäinen liittymä Automiehenkadulle poistuu ja kulku Peltolammin alueelle tapahtuu ainoastaan pohjois- ja eteläpäästä. Peltolammin täydennysrakentaminen tukeutuu pääasiassa ny-kyiseen katuverkkoon. Pihtakuusenkujan kautta tulee järjestää ajoyhteys pohjoispuoliselle rivitalo-alueelle. Terhokujalle on esitetty uusi sijainti läm-pökeskuksen eteläpuolella, jolloin vähennetään rinnakkaisia ajoyhteyksiä. Lakalaivan keskustassa alueellisena pääväylänä toimii pohjois-eteläsuun-tainen Lakalaivankatu, jonka linjausta siirretty ny-kyisestä itään. Lakalaivankadun ja Peltolammin-kadun välissä on samansuuntainen Peltolammin puistokatu, joka toimii liityntä- ja joukkoliikenne-väylänä.

Kuvassa punaisella nykyinen katuverkko, ruskealla uusi vihreällä nykyinen kevyen liiken-teen verkko, keltaisella uusisinisellä joukkoliikenneväylät.

- 33 -

Kevyt liikenneYleissuunnitelma tukeutuu alueen nykyiseen ke-vyen liikenteen verkostoon, jossa merkittävimpinä osina ovat kokoojakatujen rinnalla kulkevat ke-vyen liikenteen väylät sekä eri palvelualueita yh-distävät kevyen liikenteen väylät Tilkonmäenpuis-tossa. Uusina yhteyksinä yleissuunnitelmassa on esitetty itä-länsisuuntaisia yhteyksiä pohjoisosassa Vaahterakujan päästä länteen Säästäjänkadulle, eteläosassa Pähkinämäenkadun päästä itään Pel-tolamminkadulle ja keskiosassa Kuusamapuiston pohjoisosasta koululle. Keskiosan yhteys liittyy län-nessä Rukkamäenpuiston ja idässä Herrainsuon kautta laajempaan eteläisen Tampereen virkis-tysverkostoon. Tilkonmäenkadulta tulee järjestää esteetön kevyen liikenteen yhteys itään Lakalaivan keskustaan.

Kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen on jatko-suunnittelussa erityisesti kiinnitettävä huomiota. Peltolammin itäosan korttelialueilla sijaitsevan pohjois-eteläsuuntaisen yhteyden jatkuvuus on taattava. Erityistä huomiota reitin jatkuvuuteen on kiinnitettävä palvelukeskusten alueilla. Lisäk-si joillakin kohdin korttelialueiden ajoyhteydet ja pysäköintipaikat risteävät ja lomittuvat kevyen liikenteen väylän kanssa. Tämä vaatii jäsentelyä korttelialueilla.

JoukkoliikenneLakalaivan alueen suunnittelun yhteydessä on päädytty ratkaisuun, jossa Vuoreksen suunnas-ta liikennöivät linjat kulkisivat Automiehenkadun kautta Lakalaivan palvelualueelle ja edelleen uutta kokoojaväylää pohjoiseen kohti keskustaa. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel-

massa 2030 on joukkoliikenteen osalta esitetty katuraitiotietä Lentävänniemi-Lielahti -Tampereen keskusta- Hervanta –Vuores -Tampereen keskus-ta, joka niin ikään kulkisi Lakalaivan keskustan kautta. Myös osa seutuliikenteen linjoista voi kul-kea palvelualueen kautta. Nämä linjat palvele-vat etenkin Peltolammin pohjoisosan asukkaita. Multisiltaan liikennöivä linja 26 on suunniteltu siirrettäväksi kulkemaan Peltolamminkatua pitkin, jolloin kävelyetäisyys pysäkeille (esim. Säästäjän-kadun, Tilkonmäenkadun ja Terhokujan liittymät) lyhenisi hieman nykyisestä. Peltolammin länsiosan joukkoliikennetarjonta tulee huonontumaan Ruk-kamäentieltä lakkautettavan linjan 50 myötä.

5.2.3 Viherverkko

Alueen viherverkko säilyy nykyisellään, vaikka pie-niä reuna-alueita onkin osoitettu täydennysraken-tamiseen. Tilkonmäenpuiston keskeinen asema säilyy ja puiston saavutettavuutta on parannet-tu uusin kevyen liikenteen yhteyksin. Rakennetut puistoalueet leikkipaikkoineen sijoittuvat palvelu-alueiden läheisyyteen kevyen liikenteen väylästön varrelle. Yleissuunnitelmassa on luovuttu Tilkon-mäenkadun päässä olevan julkisten palvelujen tontin rakentamisesta ja se on liitetty osaksi puis-toa.

Pohjoisosassa rakentamista on esitetty Tilkonmä-enpuiston länsilaitaan sekä Metsäpuiston poh-joisosaan ja eteläosassa Pähkinämäenkadun etelä- ja länsipuolelle nykyisiä rivitaloalueita täy-dentämään.

Alustavissa luonnoksissa tutkittiin rakentamisen si-joittamista Metsäpuistoon, mutta tästä luovuttiin. Alueen täydennysrakentamista voidaan jatkossa tutkia uudelleen, mikäli raideliikenteen seisake lähialueelle toteutuu.

5.2.4 Yhdyskuntatekniikka

Alue on liitettävissä nykyisen teknisen huollon ver-kostoon. Lakalaivan alueella toteuttaminen vaatii runkoverkoston uusimista.

Uusia katuja Peltolammin yleisille alueille on yleis-suunnitelmassa esitetty 270 m ja uusia kevyen lii-kenteen yhteyksiä 1100 m.

- 34 -

Suunnittelun yhteydessä tutkittiin suunnitelman vaikutuksia mm. kaupunkikuvaan, liikennejärjes-telyiden toimivuuteen, kulkumuotojakaumaan, viherverkkoon, palveluiden saavutettavuuteen ja ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Vaikutuk-sia arvioitiin suhteessa työlle asetettuihin ja työn aikana täsmentyneisiin tavoitteisiin ja siinä huo-mioitiin asukaspalaute. Maankäyttö- ja rakennus-lain mukaista, kaavoituksen yhteydessä laaditta-vaa vaikutusten arviointia ei yleissuunnitelmasta laadittu.

KaupunkikuvaTampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventoinnissa ja ar-vottamisessa Peltolammin ydinalue on arvotettu arkkitehtonisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi ja aikakaudelleen edustavaksi asuinalueeksi, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja raken-nuskanta on säilynyt (punainen teema). Toimen-pidesuosituksena on esitetty, että arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyttämään kort-telirakenne, viherympäristö ja rakennusten alku-peräiset ominaispiirteet. Virheelliset rakennerat-kaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille.Itäosan tonteista osa on arvotettu aikakaudelleen tyypillisenä asuinalueena, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on arvoa (sininen teema). Toimenpidesuosituksena on esitetty, että alueiden korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säi-lyttämään. Tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen. Alu-eilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huo-mioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet.

6 Vaikutusten arviointi

Kuvassa teemakartalla uudet raken-nusmassat kirkkaan punaisella.

- 35 -

Yleissuunnitelmassa on huomioitu Peltolammin kaupunkirakenteen ominaispiirteet kuten keuh-kokaaviorakenne, välitön yhteys pihoilta puisto-alueelle, kerrostalorakentamisen suorakulmainen koordinaatisto sekä palveluiden, pistetalojen ja lamellitalojen sijainti aluerakenteessa. Täyden-nysrakentamista on esitetty nykyisten palvelukes-kusten yhteyteen, joissa katutila erityisesti kaipaa jäsentämistä. Arvokkaammalle punaisen teeman alueelle on täydennysrakentamista esitetty yksit-täisin massoin pistetaloina tonttien perälle olevan rakenteen mukaisesti.

Lakalaivan alueeseen rajoittuva rakentaminen vaikuttaa Peltolammin kaupunkikuvaan poh-joisesta lähestyttäessä ja Tilkonmäenkadun itä-osassa Lakalaivan palvelukeskuksen kohdalla. Vaahterapuisto on haluttu säilyttää selkeänä reu-navyöhykkeenä nykyisen ja uuden rakentamisen välillä. Peltolammin keskustan ja Lakalaivan pal-velualueet on nivottu yhteen yhtenäiseksi keskus-takokonaisuudeksi.

Monipuolinen, elinkaariasumista edistävä asuntojakaumaAlueen luonnonläheisyys on asukkaidenkin osal-ta todettu alueen vahvuudeksi, joka edistää eri ikäisten viihtymistä alueella. Yleissuunnitelmassa keskeiset viheralueet säilytetään ja vaikka täyden-nysrakentamista on osoitettu Tilkonmäenpuiston länsilaitaan, ei se olennaisesti vähennä viheralu-eiden määrää. Keskeiset kevyen liikenteen yhtey-det ja puiston saavutettavuus ympäröiviltä tonteil-ta säilyy.

Peltolammin alueelle on katsottu tarvittavaksi etenkin senioriasuntoja, hissillisiä taloja ja isoja

perheasuntoja. Uudisrakentamisesta suurin osa sijoittuu kerrostaloihin, jotka varustetaan hisseillä. Nykyisiin rakennuksiin hissejä voidaan rakentaa, mikäli ne on mahdollista toteuttaa alueelle tyypil-lisiin kaupunkikuvallisiin arvoihin sopeuttaen. La-kalaivan keskustaan, palvelujen läheisyyteen on esitetty senioritaloa. Lapsiperheille sopivat sekä ri-vitaloasunnot että suuremmat kerrostaloasunnot.

Palveluiden osalta Lakalaivan uuden palvelualu-een läheisyys lisää kokonaisuutena Peltolammin alueen palvelutarjontaa, mutta voi vähentää joita-kin alueen lähipalveluja. Nykyisistä palveluraken-nuksista on yleissuunnitelmassa esitetty säilytettä-viksi kiinteistöt Säästäjänkatu 5, Peltolamminkatu 10 ja 12 (K-kauppa ja päiväkoti) sekä Peltolam-minkatu 36 (lämpökeskus). Palvelualueiden yhte-yteen esitettyjen asuinrakennusten maantasoker-roksiin on toivottavaa sijoittaa lähipalveluja.

Liikennejärjestelyjen toimivuusPeltolammin liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan merkittävästi, mikäli Lakalaivan alueelle suunni-tellut maankäyttöratkaisut toteutuvat. Rakenteilla oleva Särkijärven eritasoliittymä parantaa yhteyttä moottoritielle ja vähentää jo sinällään Lempää-läntieltä Peltolammin ohi kulkevaa liikennettä. Lempääläntien uusi linjaus Peltolammin pohjois-osassa siirtää ohikulkevaa liikennettä idemmäksi Lakalaivaan. Näillä ratkaisuilla liikenteen pohjois-osassa aiheuttamat häiriöt vähenevät. Eteläosas-sa Lempääläntien liikenne Pähkinämäenkadun ja Leppästensuonkadun välillä kasvaisi jonkin verran (Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaavan liikenne-ennuste). Jotta Peltolamminkadulle ei muodostu turhaa läpikulkuliikennettä, tulee Lempääläntien siirron yhteydessä huolehtia tielinjauksen siirrosta

samanaikaisesti myös Korjaamonkadun pohjois-puolisella osuudella.

Yhteys Automiehenkadulta Peltolamminkadulle katkaistaan, jolloin Peltolammikadulle pääsee vain kadun pohjois- ja eteläpäästä. Tämä voi aiheuttaa ajomatkojen pidentymistä. Kevyen lii-kenteen yhteyttä Tilkonmäenkadulta Lakalaivan keskustan palveluihin on korostettu.

Täydennysrakentaminen ei olennaisesti lisää Pel-tolammin nykyisten kokoojakatujen liikennemää-riä. Lisääntyvä liikenne voidaan kokea häiritsevä-nä etenkin tonteilla, joissa täydennysrakentamisen sijoittuu tontin perälle.

Kevyen ja joukkoliikenteen edistäminenYleissuunnitelmassa on säilytetty nykyiset kevyen liikenteen yhteydet ja kiinnitetty huomiota niiden jatkuvuuteen etenkin palvelukeskusten läheisyy-dessä. Uudet itä-länsisuuntaiset yhteydet paranta-vat virkistysalueiden välisiä yhteyksiä etenkin ete-läosassa. Yhteys pohjoiseen keskustan suuntaan säilyy sujuvana, vaikka pohjoisosaan lisärakenta-mista sijoitettaisiinkin.

Joukkoliikenteen palvelutaso paranee uusien La-kalaivan kautta Vuoreksen suunnasta liikennöivi-en linjojen ja Peltolamminkadulle mahdollisesti siirtyvän linjan 26 myötä. Täydennysrakentamisen myötä alueelle sijoittuvista asukkaista 94% sijoit-tuu enintään 300m etäisyydelle joukkoliikennepy-säkeistä.

Pysäköintiratkaisujen kehittäminenPysäköintiä mitoitettaessa asuinrakentamisessa on käytetty pysäköintinormia 1 ap /85 k-m2 ja liikera-

- 36 -

kentamisessa 1 ap /50 k-m2. Jatkosuunnittelussa pysäköintinormia voidaan mahdollisesti tarkastel-la väljemmin esim. alueilla, jotka sijaitsevat jouk-koliikennepysäkkien välittömässä läheisyydessä. Palvelukeskusten yhteydessä täydennysrakentami-nen edellyttää pysäköintilaitosten rakentamista. Muutoin pysäköinti on yleissuunnitelmassa esi-tetyillä rakennusoikeuksilla mahdollista järjestää pääosin maantasossa. Nykyiset pysäköintialueet sekä tonteilla että yleisillä alueilla ovat paikoin hajanaisia ja sekoittuvat viereisiin katualueisiin ja kevyen liikenteen väyliin. Pysäköintialueiden jäsentelyä voidaan parantaa mm. erilaisten pin-noitteiden, kadunkalusteiden ja rajaavien istutus-ten avulla. Rakenteelliset aidat eivät kuitenkaan kuulu Peltolammin kaupunkikuvaan.

Viheryhteyksien turvaaminenNykyiset viheralueet säilyvät pääosin täydennys-rakentamisesta huolimatta. Viheryhteys Tilkonmä-enpuistosta ja Metsäpuistosta peltolammilaisten tärkeimmille virkistysalueille, Peltolammin ja Pär-rinkosken ympäristöön, säilyy. Myös yhteys Särki-järven suuntaan on huomioitu yleissuunnitelmas-sa.

Palveluiden turvaaminenPeltolammin uudet asukkaat edesauttavat ny-kyisten palvelujen säilymistä alueella. Lakalaivan mahdollisen palvelualueen läheisyys lisää koko-naisuutena Peltolammin alueen palvelutarjontaa, mutta voi vähentää joitakin alueen lähipalveluja.

AsukaspalauteRakennetun ympäristön palautteessa esiin tulleet Peltolammin parhaat ominaisuudet (luonnonlä-heisyys, asumisväljyys ja viihtyisyys) säilyvät, vaik-ka yksittäisissä kohteissa täydennysrakentaminen voidaan kokea omaa asuinympäristöä häiritsevä-nä. Rumina koettujen kauppakeskusten ympäris-töön on esitetty täydennysrakentamista.

Liikenteen ja palvelujen palautteen osalta nykyis-ten pysäköintialueiden järjestelyjä ei yleissuunni-telmassa ole tonttikohtaisesti tutkittu. Sen sijaan täydennysrakentamisen osalta on tutkittu esitetyn kerrosalan edellyttämien pysäköintipaikkojen to-teutettavuus. Osa pysäköinnistä tulee yleissuunni-telman mukaan järjestää laitoksissa/ maanalaise-na, jolloin pysäköinnin esteettinen haittavaikutus pienenee. Katujen rakenteisiin tai nopeusrajoi-tuksiin ei yleissuunnitelmassa oteta kantaa. Linja 26 on mahdollista siirtää Lempääläntieltä Pelto-lamminkadulle, mikä lyhentäisi peltolammilaisten matkaa pysäkeille. Joukkoliikenteen linjan 50 lo-pettamispäätös on Tampereen kaupungista riip-pumatta tehty yksityisen liikennöitsijän ratkaisu. Palvelujen osalta yleissuunnitelma mahdollistaa sekä lähipalvelujen että Lakalaivan keskustapal-velujen toteuttamisen.

Viherverkon ja virkistyspalvelujen palautteessa esiin tuotu yhtenäinen virkistys- ja viherverkko säi-lyy ja sitä on vahvistettu uusin itä-länsisuuntaisin kevyen liikenteen yhteyksin. Täydennysrakentami-nen on esitetty pääosin pistetaloina, jolloin näky-mät ja kulkuyhteydet suoraan tonteilta keskeisille viheralueille säilyvät lamellitaloja paremmin.

Alueen täydentämisen palautteessa täydennysra-kentamiseen suhtauduttiin sekä myönteisesti että kielteisesti. Yleissuunnitelman tavoitteena on ni-menomaan tutkia täydennysrakentamisen mah-dollisuuksia alueella, joten siltä osin suunnitel-ma ei tyydyttäne kaikkia asukkaita. Rakennusten korottamisesta saavutettu hyöty suhteessa hissi-en rakennuskustannuksiin ei todennäköisesti ole kannattavaa, koska uutta kerrosalaa rappukäytä-vää kohden tulisi vähän. Myöskään Peltolammin kaupunkikuvalliset arvot eivät puolla korotuksia. Nykyisiin rakennuksiin hissejä voidaan rakentaa, mikäli ne on mahdollista toteuttaa kaupunkiku-vallisiin arvoihin sopeuttaen.

YmpäristöhäiriötLentomeluun alueella ei yleissuunnitelmalla voida vaikuttaa. Eteläosan lentomelualueelle on sijoitet-tu Siwan ympäristössä yksittäisiä uudisrakennuk-sia. Näiden mahdollisessa jatkosuunnittelussa on erityisesti tarkasteltava asuntojen ulko-oleskelu-alueiden meluarvoja ja esim. melulta suojattuja parvekkeita. Kaupungin ympäristövalvonta ja ym-päristökeskus ovat aiemmissa kaavalausunnois-saan suhtautuneet kielteisesti asumisen osoittami-seen lentomelualueelle.

Liikennemelun osalta Lempääläntien siirtäminen alueen pohjoisosassa laskee lähialueen meluta-soa. Uusilla rakennusmassoilla on haettu melu-suojausta esim. pohjoisosassa Säästäjänkadun rivitaloalueelle. Metsäpuiston ja Kuusamapuis-ton puustoiset vihervyöhykkeet eivät varsinaisesti alenna lähialueiden melutasoa, mutta antavat vi-suaalisesti suojaavan tunteen.

- 37 -

7 Jatkotoimenpiteet

AsemakaavamuutoksetKäytännössä alueen täydennysrakentaminen ete-nee yksittäisten asemakaavahankkeiden kautta. Näiden tarpeesta ja aikataulusta vastaa maan-omistaja yhdessä rakennuksen omistajan kanssa. Säästäjäntorin asemakaavamuutoksen osallistu-mis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 11.3.-1.4.2010 ja luonnoksen nähtävilläolo on aikataulutettu kesälle 2010.

RakentamistapaohjeetPeltolammin alueellisen yhtenäisyyden säilyttä-miseksi tulisi laatia yleissuunnitelmaa tarkemmat lähiöinventointiin pohjautuvat rakentamistapa-ohjeet. Rakentamistapaohjeissa voidaan käsitellä mm. korjausrakentamisen ohjeita (hissit, parvek-keet, ikkunat), julkisivuohjeita (väri, materiaali, rakennusten liittyminen perustasoon), piha-aluei-den järjestelyä (istutukset ja kalusteet) ja pysäköin-nin järjestelyä. Peltolammin alueella tulisi laatia julkisivujen värikartoitus rakentamistapaohjeiden pohjaksi.

Peltolammin alueella huomioitavaaRakennusten perusparantamisen yhteydessä tulisi säilyttää

• parvekeristikot• ikkunanauhat ja elementit• vaalea väritys, kullakin rakennuksella ominainen• porrashuoneiden lasitukset• lamellitalojen harjat ja pitkänomaiset hahmot• detaljit (vetimet, autotallinovet) kts. myös sivu 12

Uudisrakentaminen

• rakennusten koordinaatisto• pistetalojen ja lamellien sijoitus• sokkelikerroksen käsittely• osittain sisäänvedetyt parvekkeet• palveluiden säilyminen palvelukeskuksissa • (palvelutilojen varaaminen asemakaavoituk- sessa)

Asuntotuotannon tarpeet

• suuret perheasunnot• hissilliset rakennukset• rivitalotuotanto

Tonttien aitaaminen ei sovellu alueen luontee-seen.

Peltolammille tyypillinen ovenvedin.

Sisäänvedetyt parvekkeet parvekeristikkoineen.

Julkisivun jäsentely.

- 38 -

Pysäköintijärjestelyt Tonttien ja yleisten alueiden pysäköintijärjestelyt kaipaavat paikoin mitoituksen ja jäsentelyn tar-kastelua esim. kevyen liikenteen väylien suhteen.

LuontoselvitysYleissuunnitelman yhteydessä ei ole tehty erillis-tä luontoselvitystä. Ennen viheralueille sijoittuvien täydennysrakentamishankkeiden käynnistämistä tulee alueen luontoarvot selvittää.

MeluselvitysAjoneuvo-, raide- ja lentoliikenteen aiheuttama melu tulee huomioida jatkosuunnitelmissa ja tar-peen mukaan laatia erillisiä meluselvityksiä.

Rakentaminen lentomelualueelleEteläosan lentomelualueen hankkeissa tulee erik-seen tarkastella asuinrakentamisen soveltuvuus alueelle.

Lakalaivan rakentuminenLahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavatöiden eteneminen vaikuttaa Lakalaivan alueen raken-tumiseen. Lakalaivaan sijoittuvan paikalliskes-kuksen rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta koko alueelle. Asemakaavan muutostyö käynnistetään osayleiskaavatyön jälkeen. Pelto-lammin keskustan täydennysrakentaminen tulisi kytkeä Lakalaivan alueen toteuttamiseen.

Rakentaminen Metsäpuistoon/ Raidelii-kenteen eteläinen asemaYleissuunnitelmaa laadittaessa on ollut esillä rai-deliikenteen eteläisen seisakkeen sijoittaminen Sarankulmaan ohikulkutien pohjoispuolelle. Mi-käli seisake alueelle sijoitetaan, on kaupunkira-kenteen kannalta edullista sijoittaa asuinraken-tamista sen läheisyyteen. Tässä yhteydessä voi Metsäpuistoon sijoittuva täydennysrakentaminen tulla ajankohtaiseksi.

Viheralueet Rakennettavilla alueilla tulee laatia maisemaselvi-tys sekä puuston kunnon ja lajien määritys. Maise-maselvityksessä on tärkeää tutkia puuston reunan siirtyminen etenkin vanhoissa kuusikoissa.

Yleisillä alueilla tulee kartoittaa toiminnallisten puistojen kehittämistarve (etenkin pohjoisosa) sekä tonttialueilla pihojen viheralueiden ja toi-minnallisuuden kehittämismahdollisuudet.

Sisäänvedetty porrashuone.