kanteleen voima vuosikertomus | Årsberättelse 2010 · /nykarleby kraftverk • tammisaaren...

Kanteleen VoimaVuosikertomus | Årsberättelse

2010

Kanteleen Voima 2010 – 3

Työn vuosi 2010, toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Omistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Voimalaitoksen tuotanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Polttoaineiden hankinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Tuulivoimahankkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Hallituksen toimintakertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

Kanteleen Voima Oy:n tase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Puhuri Oy:n tuloslaskelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

Puhuri Oy:n tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Tilintarkastuskertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

Kanteleen Voima Oy:n hallitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Arbetets år 2010, verkställande direktörens översikt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Ägarna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Kraftverkets produktion. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Anskaff ning av bränsle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Vindkraftsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Verksamhetsberättelse och bokslut 2010

Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

Kanteleen Voima Oy:s balans. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Puhuri Oy:s resultaträkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

Puhuri Oy:s balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Revisionsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

Kanteleen Voima Oy:s styrelse. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Sisältö

Innehåll

Kuvat: Mats Sandström,

Kanteleen Voiman arkisto

Graafi nen suunnittelu: Wiizart

Painatus: Forsberg, 2011

Fotografi er: Mats Sandström,

Kanteleen Voimas arkiv

Svensk översättning: Viexpo

Grafi sk form: Wiizart

Tryckning: Forsberg, 2011

Haapavesi sijaitsi noin 8 000 vuot-

ta sitten meren rannalla. Pyhä-

jokilaakso oli tuolloin pitkä ja kapea

vuono, jonka rantatörmille on jäänyt

myös merkkejä ihmisen toiminnasta

alueella. Haapavedeltä on löytynyt

useita kymmeniä kivikautisia asuin-

paikkoja, yksi niistä on Kanteleen

Voiman voimalaitosalueella.

Voimalaitoksen alueelta on

löytynyt kvartsi-iskoksia, kvartsiesi-

neitä ja palanutta luuta. Radiohiili-

menetelmällä sieltä löytyneet luut

on voitu ajoittaa vuoteen 5666 eKr.

Myös sijaintikorkeuden perusteella

sen oletetaan liittyvän nimenomaan

muinaiseen mereen eikä läheisen

Pyhäjoen myöhempiin vaiheisiin. Sa-

malla alueella on myös historialliselta

ajalta oleva tervahaudan pohja.

Lähteet:

Haapavesi arkeologinen osainventointi Museo-

virasto: Johanna Seppä 2008

Haapavesi Ivo kivikautisen asuinpaikan kartoi-

tus K-P:n arkeologiapalvelu: Jaana Itäpalo 2010

Kuvan lähde Wikipedia.

För cirka 8 000 år sedan låg

Haapavesi vid en havsstrand. På

den tiden var Pyhäjokilaakso en lång

och smal fj ord vars strandbranter

även innehåller spår av människors

liv i området. I Haapavesi har man

funnit tiotals stenåldersboplatser, en

av dessa fi nns på Kanteleen Voimas

kraftverksområde.

På kraftverkets område har man

hittat kvartsfl isor, kvartsföremål

och brända benbitar. Benen som

hittades där har man kunnat datera

med kol 14-metoden till 5666 f.Kr.

Även utgående från hur högt fyndet

ligger antar man att fyndplatsen hör

samman med just hav från forntiden

och inte senare skeden vid närbeläg-

na Pyhäjoki. På samma område fi nns

också en tjärdalsbotten från historisk

tid.

Källor:

Arkeologisk delinventering av Haapavesi,

Museiverket: Johanna Seppä 2008

Haapavesi Ivo kartläggning av boplats från

stenåldern, K-P:n arkeologiapalvelu: Jaana

Itäpalo 2010. Bildkälla Wikipedia.

Suomen mesoliittinen kulttuuri

Maaperä jääkauden jälkeen

Maan nousu 5300 eaa mennessä

Mesoliittisen kulttuurin asuinpaikat

Haapavesi

Den mesolitiska kulturen i Finland

Jordytan efter istiden

Landhöjningen t.o.m. 5300 f.Kr.

Mesolitiska kulturens boplatser

Toimitusjohtajan katsaus

Verkställande direktörens översikt

Työn vuosi 2010

Arbetets år 2010

Antti Vilkuna

Vuosi 2010 oli työn vuosi.

Energia-alaa ravistelivat tuo-

reet tuulet kun vähäiset vesi-

määrät ja verkkovauriot aiheutti-

vat poikkeuksellisia hintapiikkejä

ja samalla sähkön kokonaiskysyn-

tä palasi lamaa edeltävälle tasol-

le. Sähkön kulutuksen noustessa

6 TWh:a nähtiinkin suurin kas-

vunumero miesmuistiin. Sähkön

tuotanto oli maassamme 77 TWh,

jonka lisäksi maahan tuotiin säh-

köä yli 10 TWh. Polttoaineissa hii-

li, biomassa, maakaasu ja turve pa-

ransivat asemaansa sähköntuotan-

non polttoaineena. Näin siitä huo-

limatta, että kivihiili kallistui vuo-

den aikana neljänneksen ja öljy vie-

lä enemmän. Polttoaineiden kallis-

tumisen myötä myös sähkön mark-

kinahinta nousi merkittävästi.

Toisaalta kuluva vuosi on nähtä-

vä vaarallisena esimerkkinä. Eu-

roopan energiaomavaraisuus las-

kee nopeasti niin öljyn, kaasun

kuin kivihiilenkin osalta. Ete-

lä–Euroopassa on satsattu paljon

aurinkoenergiaan ja tuulienergia

kasvaa koko maanosassa. Suomes-

sa tästä omavaraisuudesta pysty-

tään huolehtimaan vain turpeen

ja puun avulla. Onhan meillä Poh-

janmeren öljyvarantoa vastaava

turvevaranto, joka kasvaa nykyistä

käyttöä nopeammin.

Lauhdetuotannolle vuosi oli hyväKulunutta vuotta, varsinkin sen

alkupuolta leimasivat suuret hin-

tavaihtelut ja korkeat sähkön spot-

markkinahinnat. Hyvä hintata-

so piti huomattavan suuren osan

maamme lauhdetuotantokapasi-

teetista käynnissä jopa kesäkuu-

kausien yli. Erillistuotannon osuus

maamme sähköntuotannosta oli

15,4 (vuonna 2009 11,2 ) ja tuo-

tettu määrä 13,4 TWh (9 TWh).

Kasvanut tuotantomäärä kertoo

karua kieltään siitä, kuinka haa-

voittuvainen sähkönmarkkinam-

me on vesivoimaloiden vesimää-

rien vaihtelulle ja siirtoyhteyksien

luotettavuudelle. Vain erillistuo-

tantona tehtävä lämpövoima voi

riittävällä varmuudella taata säh-

kön saannin poikkeuksellisissa

markkinatilanteissa. Tuulivoiman

lisärakentaminen vain korostaa

tätä tarvetta.

Uudet IE-direktiivit, poliitti-

nen ohjaus ja kiristyvät polttoaine-

markkinat voivat johtaa siihen, että

sähkön erillistuotannon eli lauhde-

tuotannon laitoksia suljetaan eikä

korvaavaa kapasiteettia synny.

Työtä polttoaineen hankinnassaVuoden 2006 turvekesän jälkeen

maassamme ei ole saatu erinomai-

sia turvemääriä nostettua. Vaikka

kesä 2010 oli monen mielestä kaik-

kien aikojen komein kesä, niin tur-

peen tuotantomäärät Haapaveden

alueella ja varsinkin siitä pohjoi-

seen jäivät vaatimattomalle tasolle.

Pääasiallinen turvetoimittajamme

pystyi toimittamaan vain minimi-

sopimusmäärän polttoainetta lai-

tokselle.

Vuoden 2010 alussa käyttöön

otettu biopolttoainelinja täyt-

ti muutamia teknisiä haasteita lu-

kuun ottamatta tehtävänsä ja pys-

tyimme laajentamaan suunnitel-

man mukaisesti polttoainepohjaa

ja toimittajaverkostoamme. Tä-

hän tulee tuomaan vielä hyvän li-

sän Haapaveden kaupungin kanssa

investoitava HaapaKenttä –hanke,

joka antaa biopolttoaineiden ky-

synnän tasaisuutta ja pysyvyyttä

seutukuntamme bioenergiatoimi-

joille.

Työtä turvetuotannon eteenKuluneen vuoden aikana valtioval-

ta ryhtyi vahvoihin toimenpiteisiin

luonnon monikäyttöisyyden ja tur-

vetuotannon välisten näennäisten

esteiden poistamiseksi. Parhaiten

tämä näkyi tämän vuoden puolella

valmistuneen lähes yksimielisesti

hyväksytyn turvestrategian muo-

dossa. Samoin kaavoituksellisesti

lähdettiin ohjaamaan maankäyt-

töä siten, että turvetuotannon ja

luonnonsuojelun raja-aitoja ei aina

tarvitse ratkaista korkeimmas-

sa hallinto-oikeudessa. Molemmat

Kanteleen Voima 2010 – 54 – Kanteleen Voima 2010

År 2010 var ett arbetets år.

Otillräckliga vattenmäng-

der och skador på nätet gav

upphov till ovanliga prisstegringar

inom energibranschen och sam-

tidigt återgick totaleft erfrågan på

elektricitet till samma nivå som

före lågkonjunkturen. När elkon-

sumtionen steg till 6 TWh upplevde

vi det största tillväxttalet i manna-

minne. Elproduktionen i vårt land

var 77 TWh, utöver vilket över 10

TWh elektricitet importerades till

landet. Ställningen för kol, biomas-

sa, naturgas och torv som bränsle

inom elproduktionen förbättrades.

Detta trots att stenkolen blev en

fj ärdedel dyrare och oljepriset steg

ännu mer under året. På grund av

att bränslen blev dyrare steg också

marknadspriset på elektricitet av-

sevärt.

Å andra sidan bör det inneva-

rande året ses som ett farligt exem-

pel. Europas energiförsörjning blir

snabbt sämre när det gäller olja,

gas och stenkol. I Sydeuropa har

man satsat mycket på solenergi och

vindkraft ens andel växer på hela

kontinenten. I Finland kan vi delta

i denna försörjning endast med

torv och trä. Vi har ju torvtillgång-

ar som motsvarar oljetillgångarna i

Nordsjön och som växer snabbare

än nuvarande användning.

Ett gott år för kondensatproduktion Stora prisfl uktuationer och höga

spotmarknadspriser för elektricitet

var kännetecknande för det gångna

året, i synnerhet början av året. En

bra prisnivå höll igång en avsevärt

stor del av kondensproduktions-

kapaciteten i vårt land till och med

under sommarmånaderna. Den

separata produktionens andel av el-

produktionen i vårt land var 15,4

(år 2009 var siff ran 11,2 ) och den

producerade mängden uppgick till

13,4 TWh (9 TWh).

Den ökade produktionsmängden

avslöjar sanningen om hur sårbar

vår elmarknad är när det gäller va-

riationer i vattenmängder i vatten-

kraft verk och överföringsförbin-

delsernas pålitlighet. Endast vär-

mekraft som genomförs som sepa-

rat produktion kan med tillräckligt

stor säkerhet garantera eltillgången

vid exceptionella marknadssitua-

tioner. Att bygga mera vindkraft

bara understryker detta behov.

Nya IE-direktiv, den politiska

styrningen och de allt hårdare

bränslemarknaderna kan leda till

att anläggningar för separat pro-

duktion av elektricitet det vill säga

kondensproduktionen stängs och

ingen ersättande kapacitet uppstår.

Arbete med anskaff ning av bränsle Eft er torvsommaren år 2006 har

vi inte lyckats lyft a några större

torvmängder i vårt land. Trots att

många ansåg att sommaren 2010

var alla tiders sommar så stan-

nade torvproduktionsmängderna

åtminstone i Haapavesi området

och i synnerhet därifrån norrut på

en anspråkslös nivå. Vår viktigaste

torvleverantör kunde leverera en-

dast avtalad minimimängd bränsle

till kraft verket.

Den biobränslelinje som togs i

bruk i början av år 2010 fyllde sin

uppgift med undantag av några

tekniska utmaningar och vi kunde

planenligt bredda vår bränslebas

och vårt nätverk av leverantörer.

HaapaKenttä-projektet som vi in-

vesterar i tillsammans med Haapa-

vesi stad kommer att vara ytterli-

gare ett bra tillskott som ger jämn-

het och kontinuitet i eft erfrågan på

biobränslen hos bioenergileveran-

törerna i vår ekonomiska region.

Arbete för torvproduktionUnder det gångna året har stats-

makten vidtagit kraft iga åtgärder

för att undanröja skenbara hinder

mellan mångbruk av naturen och

torvproduktionen. Bäst syns detta i

torvstrategin som blev klar i år och

som godkändes nästan enhälligt.

Likaså började man styra mark-

användningen i planläggningen så

att man inte alltid är tvungen att

lösa tvistefrågor mellan torvpro-

duktionen och naturskyddet i hög-

sta förvaltningsdomstolen. Båda

ändringarna kommer att minska

på antalet torvmarker som är till-

VOIMALAITOSKRAFTVERKET


muutokset tulevat vähentämään

turvetuotantoon saatavissa olevien

soiden määrää, mutta paremmal-

la ohjauksella lienee odotettavissa

nopeampaa turvetuotannon luvi-

tusta ja vähemmän valituksia. Näin

voimme säilyttää turvetuotannon

sadat työpaikat seutukunnallamme

ja tuhannet työpaikat maakunnas-

samme.

Vuonna 2010 Kanteleen Voi-

ma sai ensimmäisen lainvoimai-

sen ympäristöluvan, Haapajärven

Lamminnevalle, sekä Haapave-

den Venenevan luvituksen hyvään

vauhtiin, niin että tulevana kesänä

pääsemme tuotantoa valmistele-

viin töihin näillä soilla. Yhtiön ta-

voitteena on saada muutaman vuo-

den kuluttua viidennes turpeesta

omilta soiltaan. Kanteleen Voiman

omien tuotantosoiden vesiensuoje-

lu tullaan toteuttamaan uusimmal-

la luonnonmukaisella tekniikalla.

Laitos teki uutterasti ja luotettavasti sähköäEdellisen juhlavuoden jälkeen lai-

tos palasi arkiseen työntekoon.

Vuoden aikana laitoksen kunto ja

käytettävyys on ollut ennätyskor-

kealla eikä mainittavia tuotanto-

katkoksia ole ollut. Tämä on hieno

tulos siitä kehittämistyöstä, mitä

laitoksen henkilökunta on uutte-

rasti tehnyt viime vuodet. Kiitok-

set koko henkilökunnalle tehdystä

työstä. Tästä on hyvä jatkaa eteen-

päin.

Omistajat • Ägarna

KATTERNÖ –RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT

• Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse

• Oy Herrfors Ab

• Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk

• Pietarsaaren energialaitos /Jakobstads energiverk

• Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk

• Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi

• Vetelin Sähkölaitos Oy

SUOMEN VOIMA OY

• Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel

• Haminan Energia Oy

• Keravan Energia Oy

• Kokemäen Sähkö Oy

• Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

• Lankosken Sähkö Oy, Siikanen

• Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen/Ikalis

• Mäntsälän Sähkö Oy

• Nurmijärven Sähkö Oy

• Paneliakosken Voima Oy

• Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab

• Sallilan Energia Oy, Loimaa

• Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää

KAAKON ENERGIA OY

• Imatran Seudun Sähkö Oy

• Outokummun Energia Oy

• Parikkalan Valo Oy

VALKEAKOSKEN ENERGIA OY

ÅLANDS ELANDELSLAG

gängliga för torvproduktion men

genom bättre styrning torde man

kunna förvänta sig snabbare till-

stånd för torvproduktion och min-

dre antal besvär. På detta sätt kan

vi bevara hundratals arbetsplatser

inom torvproduktionen i vår eko-

nomiska region och tusentals ar-

betsplatser i vårt landskap.

År 2010 fi ck Kanteleen Voima det

första lagakraft vunna miljötillstån-

det för Lamminneva i Haapa järvi

samt en bra början på tillståndspro-

cessen för Veneneva i Haapavesi så

att vi kan börja förbereda produk-

tionen på dessa myrmarker. Bola-

gets mål är att eft er några år få en

femtedel av torven från egna mos-

sar. Vattenskyddet på Kanteleen

Voimas egna produktionsmossar

kommer att genomföras med den

nyaste ekologiska tekniken.

Anläggningen producerade oförtrutet och säkert elektricitet Eft er föregående jubileumsår åter-

gick personalen vid kraft verket till

vardagssysslorna. Under året var

kraft verkets skick och användbar-

het rekordbra och inga nämnvärda

produktionsavbrott har förekom-

mit. Det här är ett bra resultat av

det utvecklingsarbete som kraft -

verkets personal fl itigt har arbetat

för under de senaste åren. Ett stort

tack till personalen för det utförda

arbetet. Härifrån är det bra att fort-

sätta in i framtiden.

Voimalaitoksen tuotanto

Jo vuodesta 2008 lähtien vaivan-

nut turvepula jatkui edelleen

tuotantokaudella 2009–2010

siten, että toimituskauden perus-

turve loppui maaliskuun lopussa

2010. Toukokuun alun tuotanto söi

seuraavan toimituskauden kiintiö-

tä. Toukokuun puolivälissä alka-

nut seisokkiaika hyödynnettiin te-

kemällä vuosihuolto huhti- ja tou-

kokuun aikana. Kesäkuu ja heinä-

kuun alku seistiin turvepulan ta-

kia. Laitos käynnistettiin heinä-

kuun puolenvälin tietämissä ja oli

tuotannossa elokuun kolmen vuo-

rokauden häiriöseisokkia ja mar-

raskuun yhdeksän päivän huolto-

seisokkia lukuun ottamatta loppu-

vuoden. Tuotanto verkkoon vuon-

na 2010 oli 838,4 GWh.

Merkittävä muutos polttoaine-

valikoimaan tapahtui vuoden 2009

syksyllä, kun voimalaitoksella otet-

tiin käyttöön ensimmäinen jauhin,

jolla puuhake voidaan jauhaa pö-

lypolttoon sopivan hienoksi. Vuo-

den 2010 aikana biopolttoainei-

den osuus on pikkuhiljaa kasva-

nut. Koko vuoden biopolttoainei-

den osuudeksi pääkattilassa tuli 9,9

kaikista polttoaineista, kun se

edellisenä vuonna oli 5,8 . Eten-

kin metsä- ja kokopuuhakkeen

osuudet ovat kasvaneet. Polttoai-

neiden laatu vaihteli jonkin verran,

mutta laitoksen käytettävyys säi-

lyi kuitenkin hyvällä tasolla ollen

96,8 , kun ei oteta huomioon tur-

peen puutteesta johtuvaa seisokkia.

Polttoaineen laatuun vaikutti osal-

taan lisääntynyt biopolttoaineiden

käyttö. Biopolttoaineista etenkin

sahanpurujen kosteuspitoisuus oli

turhan korkea. Turpeenkin koste-

us oli kuukausikeskiarvoina yleen-

sä 46 :n ja 49 :n välillä, mutta

etenkin loppuvuodesta vuorokau-

sikeskiarvot ylittivät turhan usein

50 :n tasoa, josta seuraa tehonra-

joitusta. Kahdesti turpeen tuhkapi-

toisuus ja/tai tuhkan sulamiskäyt-

täytyminen aiheutti kattilan kuo-

naantumista, josta seurasi arinan

tukkeutuminen ja tehonrajoitusta.

Polttoaineen laadusta johtu-

vaa tuotantomenetystä oli yhteen-

sä noin 8,5 GWh, vaikka maksi-

mitehotasona heinäkuusta vuo-

den loppuun pidettiin tavanomai-

sen 150 MW:n asemasta 140 MW.

Näin säästettiin turvetta ja saatiin

se riittämään talvituotantokaudel-

le 2010–2011.

YmpäristöasiatSavukaasujen ympäristöpäästö-

jen rikkidioksidin päästöraja yli-

tettiin viime vuonna tammikuus-

sa. Varsinkin loppuvuodesta näkyi

biopolttoaineiden osuuden kasvun

vaikutus rikkidioksidipäästön vä-

henemisenä. Savukaasujen typen

oksidien päästöjä on saatu alaspäin

lähinnä palamistapahtumaa säätä-

mällä. Tosin biopolttoaineiden li-

säys näyttäisi hiukan nostavan typ-

pipäästöjä. Hiukkaspäästötaso taas

näyttäisi laskevan biopolttoaineita

lisättäessä, mutta samaan suuntaan

vaikuttaa pesurin huolellinen käyt-

tö ja kuivauskaasulinjoilla vuosi-

huollossa tehdyt parannukset.

Vuoden 2010 alussa käyttööno-

tetun lietteiden käsittelylaitoksen

toiminta ei ole ollut täysin ongel-

matonta, mutta lietteet on kuiten-

kin saatu käsiteltyä siten, että kaik-

ki kaatopaikalle kuljetetut lietteet

ovat ylittäneet vaaditun 20 :n kui-

va-ainepitoisuuden.

Vesistöpäästöistä jouduimme ra-

portoimaan viranomaisille kah-

desti, huhtikuussa pääsi viivästys-

altaasta kahdesti vesistöön jonkin

verran hapanta vettä. Vesistöpääs-

töjen, etenkin happamien päästö-

jen, riskiä kasvattaa lietteiden kä-

sittelyn lisääntyminen laitoksella.

Kesällä viivästysallas tyhjennettiin

perusparannustöitä varten. Allas

jaettiin kolmeen osaan siten, että

alkupää altaasta on jaettu virta-

ussuunnassa kahtia ja jonkin ver-

ran ennen puoltaväliä allas on jaet-

tu poikkipadolla kolmanteen loh-

koon. Vesi virtaa poikkipadon yli ja

ennen poikkipatoa on öljypuomi,

joka estää kelluvan aineksen kul-

keutumisen pitemmälle. Alkuosan

altaat voidaan tyhjentää ja ruopata

erikseen, jolloin tämä voidaan teh-

dä laitoksen käynnin aikana. Kol-

mannesta lohkosta jätevedet joh-

detaan uusitun patoluukun kautta

virtausmittaukselle, joka on myös

uusittu.

KunnossapitoVoimalaitoksen vuosihuolto aloi-

tettiin 17.4. ja sen kestoksi oli suun-


Torvbristen som störde verk-

samheten redan år 2008 fort-

satte under produktionsperi-

oden 2009–2010 så att leveranspe-

riodens grundtorv tog slut i slutet

av mars 2010. I produktionen i bör-

jan av maj användes kvoten för föl-

jande leveransperiod. Drift avbrot-

tet som började i mitten av maj ut-

nyttjades för att utföra den årliga

servicen i maj-juni. I juni och bör-

jan av juli stod produktionen stil-

la på grund av torvbrist. Ungefär i

mitten av juli startades kraft verket

och det var i gång resten av året för-

utom ett drift avbrott på tre dygn på

grund av störning och ett nio dagar

långt drift avbrott i november på

grund av service. År 2010 uppgick

produktionen till nätet till 838,4

GWh.

På hösten år 2009 skedde en vik-

tig ändring i bränsleurvalet då man

vid kraft verket tog i bruk den för-

sta krossen som klarar av att kros-

sa träfl is så fi nt att det lämpar sig

för pulverförbränning. Under år

2010 har biobränslenas andel i sak-

ta mak ökat. Under hela året var

biobränslenas andel av alla bräns-

len i huvudpannan 9,9 då siff -

ran föregående år var 5,8 . I syn-

nerhet andelarna av skogs- och hel-

trädsfl is har stigit. Bränslekvalite-

ten varierade något, men kraft ver-

kets drift fortsatte ändå på en god

nivå med 96,8 , då man inte be-

aktar det drift avbrott som berod-

de på torvbrist. Den ökade använd-

ningen av biobränslen inverkade

på bränslekvaliteten. Av biobräns-

len var fukthalten speciellt i såg-

spån onödigt hög. Även det månat-

liga medeltalet för fukthalten i torv

låg i allmänhet mellan 46 och 49

, men i synnerhet i slutet av året

överskred medeltalet per dygn onö-

digt oft a 50 procent, vilket leder till

eff ektbegränsning. Två gånger för-

orsakade torvens askhalt och/el-

ler smältuppförandet slaggning i

pannan, vilket ledde till att rosten

stockades och eff ekten begränsa-

des. Produktionsförlusterna som

berodde på bränslets kvalitet upp-

gick till cirka 8,5 GWh, trots att

maximieff ekten istället för det nor-

mala 150 MW hölls på 140 MW från

juli till slutet av året. Således spara-

de man torv och lyckades få den att

räcka till vinterproduktionsperio-

den 2010–2011.

MiljöfrågorUtsläppsgränserna för svaveldiox-

id överskreds i januari i fj ol. I syn-

nerhet i slutet av året märktes att

en större andel biobränslen sänkte

svaveldioxidutsläppen. Vi lyckades

sänka kväveoxidutsläppen i rökga-

serna främst genom att reglera för-

bränningen. Ändå verkar ökningen

av biobränslen höja kväveutsläppen

något. Partikelutsläppsnivån åter

verkar sjunka när mängden bio-

bränslen ökas men i samma rikt-

ning verkar också en noggrann an-

vändning av tvätten och de förbätt-

ringarna som gjordes i torknings-

gaslinjerna vid den årliga servicen.

Funktionen i slambehandlings-

anläggningen som togs i bruk i

början av år 2010 har inte varit

helt problemfri men man har ändå

kunnat behandla slammet så att

allt slam som transporterats till av-

stjälpningsplatsen har överskridit

den torrsubstanshalt på 20 som

krävs.

Vi var tvungna att rapportera till

myndigheterna om utsläpp i vat-

tendrag två gånger. I april släpp-

tes lite syravatten två gånger från

fördröjningsbassängen till vatten-

draget. När behandlingen av slam

ökar vid anläggningen ökar ris-

ken för utsläpp och i synnerhet sy-

rautsläpp i vattendrag. På somma-

ren tömdes fördröjningsbassängen

för grundförbättringsarbeten. Bas-

sängen delades i tre delar så att bas-

sängen delades i fl ödesriktning i

två delar och strax före halva bas-

sängen avskiljdes en tredje del ge-

nom en tvärdamm. Vattnet rinner

över tvärdammen och före tvär-

dammen fi nns en oljebom som för-

hindrar fl ytande material att driva

längre. Bassängerna i den första de-

len kan tömmas och muddras sepa-

rat, varvid detta kan utföras med-

an anläggningen är i drift . Från den

tredje delen leds avloppsvattnet ge-

nom den förnyade dammluckan

till fl ödesmätningen som också har

förnyats.


niteltu kuusi viikkoa. Vuosihuolto

oli varsin laaja, huoltoon osallistui

oman henkilöstön lisäksi yli 20 eri

urakoitsijaa ja yhteensä yli 150 hen-

kilöä.

Vuosihuolto aloitettiin perintei-

sesti yhteisellä info-tilaisuudella,

jossa käytiin läpi mm. voimalaitok-

sen turvallisuusasiat. Vuosihuol-

lossa tarkastetaan ja huolletaan

voimalaitoksen kuluvat ja huol-

toa vaativat kohteet. Vuosittaisia

huoltokohteita ovat kaikki poltto-

aineen käsittelyn laitteet ja kuljet-

timet. Kesän vuosihuollossa vaih-

dettiin yhden turvemyllyn roottori

ja muille turvemyllyille tehtiin pe-

rusteellinen huolto. Poistokaasu-

pesuri on toinen vuosittain toistu-

va huoltokohde. Vuoden 2010 vuo-

sihuollossa pesuripuhaltimen ku-

miointi tarkastettiin ja korjattiin.

Suurin yksittäinen työ oli kui-

vauskaasun poistokanavien uusi-

minen. Kanavien uusimisen yhte-

ydessä kanavien rakennetta muu-

tettiin niin, että niiden aiheuttama

virtausvastus pieneni ja siten turve-

myllyjen toiminta parani.

Kunnossapitotoiminnan onnis-

tumisesta kertovat voimalaitoksen

vähäiset laiterikosta johtuvat häiri-

öt. Voimalaitos pystyi talven 2010-

2011 aikana tekemään koko histori-

ansa aikana toiseksi pisimmän yh-

tenäisen käyntijakson 3117 tuntia

ja käytettävyys oli talven ajojakson

aikana yli 99 .

Voimalaitoksella tehtiin myös

investointeja ympäristötekniik-

kaan. Voimalaitoksen pesu- ja pro-

sessilietteiden käsittely on ollut ke-

hityskohteena useiden vuosien ajan

ja investointeja siihen jatkettiin

hankkimalla toinen lietteen alipai-

nekuivain. Viivästysallas osastoi-

tiin, osastoinnin avulla altaan puh-

distusta voidaan hallita paremmin

ja sen erotuskyky on parantunut.

Voimalaitoksen energiasääs-

töinvestointina turpeen vastaan-

ottoaseman toinenkin säppikäyt-

tö muutettiin taajuusmuuttajakäy-

töksi. Investoinnilla saavutetun

energiasäästön lisäksi kunnossapi-

tokuluja saatiin alennettua ja hyd-

rauliikkaöljyvuodon riski saatiin

poistettua. Kanteleen Voima on al-

lekirjoittanut Energiatehokkuus-

sopimuksen liittymisasiakirjan

23.1.2008

HenkilöstöErilaisilla tehtäväjärjestelyillä ja

uusien henkilöiden palkkaamisel-

la varauduttiin tuleviin henkilöstö-

tarpeisiin. Vuoden 2010 aikana voi-

malaitokselta jäi yksi henkilö eläk-

keelle, kesän 2011 aikana on jää-

mässä kolme henkilöä eläkkeelle.

Uudet henkilöt palkattiin ensisijai-

sesti käyttötehtäviin ja heidän kou-

lutus ja perehdyttäminen on tehty

työn ohessa. Henkilöstön määrä li-

sääntyi näistä ennakoinneista joh-

tuen tilapäisesti kahdella henkilöl-

lä. Kaksi henkilöä siirtyi tytäryhtiö

Puhuri Oy:n palvelukseen.

Henkilöstöä koulutettiin edellis-

ten vuosien tapaan laitoksen omien

järjestelmien käyttöön. Useimmin

kouluttajina toimi laitoksen oma

henkilöstö. Uusien laitteiden käyt-

töönotossa kouluttajina toimivat

myös laitetoimittajat. Henkilös-

tölle on tarjottu mahdollisuus am-

matilliseen koulutukseen niin, että

työnantaja on maksanut koulutuk-

sesta syntyneet suoranaiset kustan-

nukset ja työntekijä on käyttänyt

koulutukseen myös omaa aikaan-

sa. Tätä mahdollisuutta käytti nel-

jä henkilöä. Kolme henkilöä suo-

ritti kaksi vuotta kestäneen voima-

laitoskäyttäjän ammattitutkinto-

koulutuksen. Tutkinto antaa mah-

dollisuuden alikonemestarin päte-

vyyskirjan saamiseen. Yksi henki-

lö aloitti Aalto-yliopiston järjestä-

män pitkäkestoisen energia-alan

liiketoiminta osaamiskoulutuksen,

koulutus päättyy kesällä 2011.

Henkilöstön virkistystoimintaa

hoitaa henkilökuntakerho. Kerho

on järjestänyt vuoden aikana kol-

me erillistä liikunta- tai kulttuu-

ripainotteista tapahtumaa, lisäksi

henkilökuntakerhon kautta on tu-

ettu omaehtoista liikuntaa liikun-

taseteleiden avulla.

UnderhållKraft verkets årliga service inleddes

17 april och den planerade längden

av servicen var sex veckor. Den årli-

ga servicen var mycket omfattande.

I servicen deltog utöver den egna

personalen över 20 olika entrepre-

nörer, sammanlagt över 150 perso-

ner.

Den årliga servicen inleddes tra-

ditionellt med ett gemensamt in-

formationsmöte med bl.a. genom-

gång av kraft verkets säkerhets-

ärenden. I den årliga servicen kon-

trolleras och underhålls de objekt i

kraft verket som utsätts för slitage

och kräver service. I de årliga servi-

ceobjekten ingår alla anordningar

och transportörer i anslutning till

bränslebehandling. I sommarens

årliga service byttes en torvkvarns-

rotor ut och en grundlig service ut-

fördes för övriga torvkvarnar. Av-

luft ningstvätten är ett annat servi-

ceobjekt som återkommer årligen.

Vid den årliga servicen 2010 kon-

trollerades och reparerades gum-

mibeläggningen på tvättblåsaren.

Det största enskilda arbetet var

förnyandet av utloppskanalerna

för torkgas. I anslutning till förny-

andet av kanalerna ändrades ka-

nalkonstruktionen på så sätt att

strömningsmotståndet som de or-

sakar minskade och därmed för-

bättrades torvkvarnarnas funk-

tion.

Det har förekommit få störning-

ar vid kraft verket som förorsakats

av skador i anordningen, detta ty-

der på en lyckad underhållsverk-

samhet. Kraft verket kunde under

vintern 2010–2011 utföra den un-

der sin historia näst längsta enhet-

liga drift perioden på 3117 timmar.

Drift tiden var under vinterns drift -

period över 99 .

Vid kraft verket gjordes också in-

vesteringar i miljöteknik. Kraft ver-

kets behandling av tvätt- och pro-

cesslam har varit ett utvecklings-

objekt under åren och man fortsat-

te med investeringar i det genom

att anskaff a en till vakuumtorkare.

Fördröjningsmagasinet indelades

i avdelningar. På så sätt kan bas-

sängens rengöring hanteras bättre

och dess upplösningsförmåga har

förbättrats.

För kraft verkets energibespar-

ningsinvestering ändrades även

den andra spärranvändningen på

mottagningsstationen till frek-

vensomvandlaranvändning. Utö-

ver den energibesparing som upp-

nåddes via investeringen kunde

även underhållskostnaderna mins-

kas och risken för hydraulikolje-

läckage avlägsnas. Kanteleen Voi-

ma har undertecknat Energieff ek-

tivitetsavtalets anslutningsdoku-

ment 23.1.2008.

PersonalGenom olika organiseringar av

uppgift er och avlönande av nya

personer förberedde man sig på

framtida personalbehov. Under år

2010 gick en person vid kraft verket

i pension, under sommaren 2011

kommer tre personer att gå i pen-

sion. De nya personerna avlönades

i första hand för drift suppdrag och

deras inskolning och introduktion

i arbetet har utförts vid sidan av ar-

betet. Personalantalet ökade med

anledning av dessa åtgärder tillfäl-

ligt med två personer. Två perso-

ner övergick i dotterbolaget Puhuri

Oy:s tjänst.

Personalen utbildades i enlig-

het med tidigare år i användning-

en av anläggningens egna system.

Oft ast fungerade personalen vid

anläggningen som utbildare. Vid

ibruktagningen av nya anordning-

ar fungerade även anordningsleve-

rantörerna som utbildare. Perso-

nalen har erbjudits möjlighet till

yrkesutbildning på så sätt att ar-

betsgivaren har betalat de direkta

kostnaderna som uppstått av ut-

bildningen och arbetstagaren har

också använt sin egen tid för ut-

bildningen. Fyra personer utnytt-

jade denna möjlighet. Tre perso-

ner avlade en två år lång yrkesexa-

mensutbildning för kraft verksope-

ratör. Denna examen ger möjlighet

till att erhålla kompetensbetyg för

undermaskinmästare. En person

påbörjade en långvarig kompetens-

utbildning för aff ärsverksamhet

inom energibranschen, ordnad av

Aalto-universitetet. Utbildningen

avslutas sommaren 2011.

Personalens rekreationsverksam-

het sköts av personalklubben.

Klub ben har under året ordnat

tre enskilda motions- eller kultur-

evenemang, dessutom har man via

personalklubben stött frivillig mo-

tion genom motionssedlar.


Haapaveden voimalaitoksella

jalostetaan sähköksi paikal-

lisia kotimaisia polttoainei-

ta; turvetta, puuta ja ruokohelpeä.

Puun ja muun biomassan käyttö ei

vähennä voimalaitoksen turpeen

kulutusta, vaan monipuolistaa ja

varmistaa voimalaitoksen polt-

toainehuoltoa. Puupolttoaineita

voimalaitoksen tarpeisiin löytyi

vuonna 2010 alueelta hyvin. Puu-

ta olisi ollut käytettäväksi enem-

mänkin, mutta pääpolttoaineen,

turpeen saatavuus rajoitti laitok-

sen ajoa. Tulevien vuosien haas-

teena onkin saada riittävä määrä

turvetta, jotta laitoksen ajojaksoa

voidaan pidentää ja sitä kautta li-

sätä myös puun ja peltobiomasso-

jen käyttöä.

TurveHaapaveden voimalaitoksen pää-

polttoaine on jyrsinturve. Turve

mahdollistaa muiden biopolttoai-

neiden, puun ja viljeltyjen polttoai-

neiden käytön. Turvetta kului voi-

malaitoksen sähköntuotannossa

vuonna 2010 lähes 2000 GWh:a.

Kanteleen Voima Oy:n omien

turvesoiden hankinta käynnistyi

vuonna 2008. Omalla turvetuotan-

nolla parannetaan ja varmistetaan

osaltaan voimalaitoksen polttoai-

nehuoltoa. Ensimmäinen oma tur-

vesuo, Lamminneva, sai ympäris-

töluvan elokuussa 2010 ja suon kun-

nostus aloitettiin syyskuussa. Ve-

nenevan lupapäätös sai lainvoiman

7.1.2011. Rahkanevan alueesta käyn-

nistettiin ympäristövaikutusten ar-

viointi (YVA) joulukuussa 2010.

Varpunevan suunnittelutöitä jat-

kettiin tavoitteena jättää ympäris-

tölupahakemus viranomaisille ke-

väällä 2011. Yhtiöllä on lisäksi työn

alla useita turvesuoalueita ja uusien

tuotantoalueiden hankintaa jatke-

taan osana voimalaitoksen polttoai-

nestrategiaa.

Turvetoimitussopimuksia tehtiin

myös uusien polttoainetoimittajien

kanssa.

Puuenergia Metsäpolttoaineiden käyttö aloitet-

tiin Haapaveden voimalaitoksella

2009. Jauhinlaitoksen kapasiteetti

lisääntyi joulukuussa 2010, jolloin

otettiin käyttöön toinen yksikkö.

Lähiseutujen metsien raaka-aineis-

ta valmistetut hakkeet jauhetaan

laitoksen biomassajauhimilla pöly-

polttoon sopivaksi polttoaineeksi.

Hakkuutähteistä pienempään pa-

lakokoon tehtyä haketta, voidaan

syöttää polttoon pienempiä määriä

myös ilman jauhatusta. Puupoltto-

aineina käytetään merkittäviä mää-

riä myös puuteollisuuden sivutuot-

teita; sahanpurua, kutteria ja sa-

hanpurubrikettiä. Puupolttoainei-

ta kului Haapaveden voimalaitok-

sen tuotannossa vuonna 2010 noin

200 GWh:a. Toisen jauhimen myötä

puupolttoaineiden osuutta Haapa-

veden voimalaitoksella voidaan kas-

vattaa noin 20 :iin.

Puunkäytön tukemiseksi Haapa-

veden kaupunki ja Kanteleen Voima

Oy allekirjoittivat marraskuussa so-

pimuksen biopolttoaineterminaalin

rakentamisesta voimalaitosalueen

läheisyyteen. Haapakentän nimel-

lä kulkevan noin 6 hehtaarin termi-

naalialueen rakentaminen aloite-

taan keväällä 2011 ja asfaltoidut ken-

tät valmistuvat seuraavaksi syksyksi

polttoainetoimittajien ja –yrittäjien

käyttöön.

PeltoenergiaHaapaveden voimalaitos on yksi

Suomen suurimpia peltoenergian

käyttäjiä. Vuonna 2010 laitoksel-

la käytettiin polttoaineena noin 16

GWh:a ruokohelpiä, joka tulee lai-

tokselle turpeeseen sekoitettuna.

Raskas polttoöljy ja kivihiiliRaskaan polttoöljyn käyttö pieneni

edellisestä vuodesta. Sitä käytettiin

voimalaitoksella tuki- ja käynnis-

tyspolttoaineena vuonna 2010 noin

13 GWh:a. Kivihiilen käyttöä ko-

keiltiin syksyllä 2010 ja kokeita jat-

kettiin keväällä 2011. Kivihiili toimi

polttokokeissa erinomaisesti prii-

mauspolttoaineena.

Työtä ja toimeentuloaTurve, puu ja ruokohelpi palavat yh-

dessä hyvin Haapaveden voimalai-

toksen kattilassa. Kotimaisten ener-

gialähteiden käytöllä on merkittävä

vaikutus alueen työllisyydelle. Koti-

maisten polttoaineiden käyttö työllis-

tää Haapaveden voimalaitoksen pal-

veluksessa olevien henkilöiden lisäk-

si useita satoja henkilöitä polttoainei-

den tuotannossa ja kuljetuksissa.

Polttoaineiden hankinta

Lokala inhemska bränslen

torv, trä och rörfl en, förädlas

till elektricitet vid Haapa vesi

kraft verk. Användningen av trä och

biomassa minskar inte kraft verkets

torvförbrukning utan gör kraft -

verkets bränsleförsörjning mång-

sidigare och säkerställer den. Inom

området var tillgången på träbräns-

le för kraft verkets behov bra under

år 2010. Tillgången på trä överskred

till och med behovet men tillgång-

en på huvudbränslet torv begrän-

sade drift en i kraft verket. Under de

närmaste åren kommer utmaningen

att vara att få tillräckligt med torv

så att kraft verkets drift period kan

förlängas och därigenom även an-

vändningen av trä och åkerbiomas-

sa ökas.

TorvHaapavesi kraft verks huvudbräns-

le är frästorv. Torven möjliggör an-

vändning av andra biobränslen, trä

och odlat bränsle. Under år 2010

använde Haapavesi kraft verk torv

för en elproduktion på nästan 2000

GWh.

Kanteleen Voima Oy började skaf-

fa egna torvmossar år 2008. Den

egna torvproduktionen förbättrar

och säkerställer kraft verkets bräns-

leförsörjning. Miljötillståndet för

den första egna torvmossen Lam-

minneva fi ck man i augusti 2010

och iståndsättningen av mossen in-

leddes i september. Tillståndet för

Veneneva vann laga kraft 7.1.2011. I

december 2010 inleddes en miljö-

konsekvensbedömning (MKB) för

området Rahkaneva. Varpunevas

planeringsarbete fortsatte med må-

let att inlämna ansökan om miljötill-

stånd till myndigheterna våren 2011.

Dessutom har bolaget fl era torv-

mossområden under arbete och an-

skaff ningen av nya produktionsom-

råden fortsätter som en del av kraft -

verkets bränslestrategi.

För att trygga leveranserna ingicks

torvleveransavtal med nya bränsle-

leverantörer.

Träenergi Användningen av skogsbränslen in-

leddes vid Haapavesi kraft verk år

2009. Kraft verkets kapacitet ökade

i december 2010 då ytterligare en

krossningsenhet togs i bruk. Flis som

tillverkas av råmaterial från skogar-

na i närområdena krossas i anlägg-

ningens biomassakvarnar till bräns-

le som lämpar sig för pulverförbrän-

ning. Flis som fl isats till mindre bi-

tar av fl isrester kan matas till för-

bränningen i mindre mängder utan

krossning. Som träbränslen används

också stora mängder biprodukter

från träindustrin; sågspån, kutter

och sågspånsbriketter. Vid Haapavesi

kraft verks produktion använde man

cirka 200 GWh träbränslen år 2010.

Tack vare den andra krossen kan trä-

bränslets andel ökas vid Haapavesi

kraft verk till cirka 20 .

För att stöda användningen av trä

undertecknade Haapavesi stad och

Kanteleen Voima Oy i november ett

avtal om byggandet av en biobräns-

leterminal i närheten av kraft verks-

området. Byggandet av det cirka 6

hektar stora terminalområdet som

kallas för Haapakenttä inleds på vå-

ren 2011 och de asfalterade fälten

blir klara för att kunna användas av

bränsleleverantörer och -företagare

till hösten.

ÅkerenergiHaapavesi kraft verk är en av de störs-

ta användarna av åkerenergi i Fin-

land. År 2010 använde kraft verket

cirka 16 GWh rörfl en som kommer

till kraft verket blandat med torv.

Tung brännolja och stenkolAnvändningen av tung brännol-

ja minskade från föregående år. År

2010 användes cirka 13 GWh tung-

brännolja som stöd- och startbräns-

le vid kraft verket. På hösten testades

användningen av stenkol och tester-

na fortsatte ännu på våren 2011. Vid

förbränningen av våtare bränslen

fungerar stenkol utmärkt som eff ekt-

höjande bränsle.

Arbete och utkomstTorv, trä och rörfl en brinner bra till-

sammans i pannan i Haapavesi kraft -

verket. Användningen av inhemska

energikällor har en stor betydelse för

sysselsättningen i området. Använ-

dandet av inhemska bränslen syssel-

sätter utöver de personer som är an-

ställda vid Haapavesi kraft verk fl era

hundra personer inom bränslepro-

duktion och transporter.


Tuuli-voima-hankkeet

Vind-krafts-projekt

Puhuri Oy on Kanteleen Voi-

man tytäryhtiö, joka perus-

tettiin vuoden 2010 aikana

viemään Kanteleen Voiman jo ai-

emmin käynnistämät tuulivoima-

hankkeet eteenpäin toteutusvai-

heeseen ja kehittämään uusia mah-

dollisia tuulivoimahankkeita. Yh-

tiöittämisen yhteydessä Kanteleen

Voimalta siirtyi kaksi henkilöä Pu-

hurin palvelukseen.

Hankkeiden tilannePuhurilla on käynnissä kolme tuu-

livoimahanketta Raahessa.

Hankkeista Kopsan tuulipuis-

tohanke on pisimmällä ja siinä on

vuoden 2010 aikana viimeistel-

ty ympäristövaikutusten arvioin-

tiselostusta jätettäväksi yhteysvi-

ranomaiselle Pohjois-Pohjanmaan

ELY-keskukselle. Arviointiselostus

Puhuri Oy är Kanteleen Voi-

mas dotterbolag som grun-

dades år 2010 för att genom-

föra Kanteleen Voimas redan tidi-

gare påbörjade vindkraft sprojekt

till genomföringsskede och för att

utveckla eventuella nya vindkraft s-

projekt. I anslutning till bolagise-

ringen övergick två personer från

Kanteleen Voima till Puhuris tjänst.

ProjektsituationenPuhuri har tre vindkraft sprojekt på

gång i Brahestad.

Av projekten har man kommit

längst med vindparksprojektet i

Kopsa. Inom projektet har man un-

der 2010 fi nslipat utvärderingsrap-

porten om miljöeff ekterna för att

inlämnas till kontaktmyndigheten

vid Norra Österbottens NTM-cen-

tral. Utvärderingsrapporten över-

jätettiin viranomaisille lausutta-

vaksi alkuvuodesta 2011. Hankkeen

kooksi on suunnittelun edetessä

muotoutunut 24 voimalaa yksik-

köteholtaan 2-3,6 MW, eli yhteiste-

holtaan hanke voisi olla 86,4 MW.

Kopsan hanke on suunniteltu to-

teutettavan kolmessa vaiheessa ja

ensimmäinen kahdeksan voima-

lan vaihe olisi toteutettavissa vuon-

na 2012 ja viimeinen vuonna 2014.

Maa- ja sähköinfrasuunnittelua on

vuoden aikana viety eteenpäin sa-

moin kuin maakäyttösopimuksia

ja kaavoitusta. Kopsan alueella on

ollut käynnissä tuulisuusmittauk-

set elokuusta 2009 lähtien ja ne jat-

kuvat edelleen. Raahen kaupunki

ja hankkeen lähiympäristön asuk-

kaat ovat suhtautuneet hankkee-

seen myötämielisesti.

Raahessa käynnistettiin kesäl-

lä 2010 yhdessä Tuuliwatti Oy:n

kanssa yhteinen ympäristövaiku-

tusten arviointi ja kaavoitus. Pu-

hurilla on tässä arvioinnissa kaksi

erillistä aluetta: Ketunperä ja Pie-

hingin Ylipää. Ketunperä on n. 10

kilometriä meren rannasta ja sin-

ne on mahdollista rakentaa 12 voi-

malaa. Piehingin Ylipää on n. 5 ki-

lometriä merenrannasta ja alueelle

on suunnitteilla 29 voimalaa. Pie-

hingin Ylipäässä on tuulisuutta mi-

tattu mittausmastolla yhteistyössä

Tuuliwatin kanssa ja Ketunperäl-

lä tuulta on arvioitu ultraääneen

perustuvalla Sodar-laitteistolla.

Hankkeet voisivat olla toteutusval-

miudessa vuonna 2013–2014.

TulevaisuusPuhuri Oy:llä tavoitteena on olla

lähivuosina merkittävä tuulivoi-

matoimija Suomessa. Tavoitteen

toteuttamiseksi suoritetaan jo ole-

massa olevien hankkeiden lisäksi

esiselvityksiä uusien potentiaalis-

ten tuulivoimalle soveltuvien alu-

eiden löytämiseksi. Henkilökun-

nan osaamista on lisätty koulutuk-

silla ja verkostoitumisilla. Lisäk-

si henkilökunta on antanut asian-

tuntemustaan ja panostaan osal-

listumalla omistajien hankkeisiin

mm. Rajakiirin Tornion tuulipuis-

tohankkeeseen ja Herrforsin Meri-

järven tuulipuistohankkeeseen.

lämnades till myndigheterna för

utlåtande i början av år 2011. I takt

med att planeringen framskridit

har projektstorleken utformats till

24 kraft verk med en enhetseff ekt

på 2–3,6 MW dvs. projektets totala

eff ekt skulle kunna vara 86,4 MW.

Kopsaprojektet är planerat att för-

verkligas i tre skeden och det för-

sta skedet med åtta kraft verk skulle

förverkligas år 2012 och det sista år

2014. Mark- och elinfraplanering-

en har under året förts vidare, så-

som också markanvändningsavtal

och planläggning. Vindmätningar

har utförts på Kopsaområdet från

och med augusti 2009 och de pågår

ännu. Staden Brahestad och invå-

narna på projektets närområde har

en tillmötesgående inställning till

projektet.

I Brahestad startades somma-

ren 2010 tillsammans med Tuuli-

watti Oy en gemensam utvärdering

och planläggning av miljöeff ekter.

Puhuri har inom utvärderingen

hand om två skilda områden: Ke-

tunperä och Piehingin Ylipää. Ke-

tunperä ligger ca 10 kilometer från

havsstranden och där fi nns möjlig-

het att bygga 12 kraft verk. Piehing-

in Ylipää ligger ca 5 kilometer från

havsstranden och där planeras 29

kraft verk. I Piehingin Ylipää har

man mätt vindhastigheten med en

mätmast i samarbete med Tuuli-

watti och i Ketunperä har vindstyr-

kan uppskattats med en Sodar-an-

ordning som grundar sig på ultra-

ljud. Projekten skulle kunna för-

verkligas under 2013–2014.

Framtid Puhuri Oy:s mål är att inom de när-

maste åren vara en betydande vind-

kraft saktör i Finland. För att ge-

nomföra projektet utarbetas förut-

redningar utöver de befi ntliga pro-

jekten för att hitta nya potentiella

områden som är lämpliga för vind-

kraft . Personalens kompetens har

ökats genom skolningar och bil-

dande av nätverk. Utöver detta har

personalen bidragit med sakkun-

skap och insatser genom att delta

i ägarnas projekt bl.a. vid Rajakii-

ri vindparksprojekt i Torneå och

Herrfors vindparksprojekt i Meri-

järvi.

Toimintakertomus ja tilinpäätös

Verksamhetsberättelse och bokslut

2010



Vuosi 2010 oli yhtiön neljäs

täysi toimintavuosi. Säh-

kön markkinahinta oli vuo-

den aikana korkea, nähtiinpä poh-

joismaisessa sähköpörssissä helmi-

kuussa jopa yli 1 000 €/MWh spot-

hintoja.

Voimalaitoksen kunto pysyi hy-

vänä ja laitoksen toiminta oli erit-

täin luotettavaa. Kaupallisesti jär-

kevien polttoaineiden, erityisesti

jyrsinturpeen saatavuuden rajoit-

taessa toimintaa, voimalaitoksen

tuotanto jäi 838 GWh:iin sähköä.

Polttoainetta käytettiin lähes 2 200

GWh. Puupolttoaineiden määrä

lähes nelinkertaistui edellisvuo-

desta, puun ja ruokohelpin määrän

ollessa yhteensä liki 220 GWh, joka

on enemmän kuin koko biopoltto-

aineiden käyttö laitoksen histori-

assa yhteensä. Tuki- ja käynnistys-

polttoaineena sekä turpeen priima-

ukseen käytettiin raskasta öljyä ja

kivihiiltä. Päästöoikeuksia käytet-

tiin pää- ja apukattiloilla yhteensä

742 385 t.

Polttoaineet

Toimintavuoden aikaan jatkettiin

aktiivisia toimia polttoaineen han-

kintapohjan laajentamiseksi. Omi-

en soiden hankinta on jatkunut ja

yhtiö sai ensimmäisen ympäristö-

luvan Lamminnevan tuotantoalu-

eelle, jonka kunnostustyöt aloitet-

tiin. Puun käyttöä on voitu kasvat-

taa suunnitellusti ja vuoden 2010

lopulla otettiin käyttöön ”Haapa-

puu” biopolttoainelinjan toinen

jauhin.

Puun käytön lisäämiseen täh-

täävä ”Haapakenttä”-hanke etenee

Haapaveden kaupungin hankkee-

na ja sille on saatu ELY-keskuksen

kautta investointituki. Kanteleen

Voima osallistuu hankkeeseen osa-

rahoittajana ja maanvuokraajana.

Kentän odotetaan olevan käyttö-

kunnossa vuoden 2011 syksyllä.

Voimalaitokselle saatiin kivihii-

len koepolttolupa ja hiiltä on käy-

tetty koeluontoisesti priimauspolt-

toaineena. Alustavat kokemukset

hiilenpoltosta ovat positiivisia ja

koe jatkui vielä vuoden 2011 alku-

puolella.

Kunnossapidossa panos-tettiin energiansäästöön ja ympäristöasioihinLaitoksen vuosihuolto toteutettiin

17.4.–31.5 välisenä aikana. Vuosi-

huollon tärkeimmät työt liittyivät

savukaasukanaviston uusintaan.

Vuosihuollon yhteydessä ja laitok-

sen toiminnan aikana tehtiin usei-

ta energian säästöön liittyviä inves-

tointeja. Lietteen käsittelyä paran-

nettiin.

Puhuri Oy, tuulivoima-hankkeiden kehittäjä Yhtiön tuulivoimaliiketoiminta

eteni kehityshankkeena ja se yhti-

öitettiin erilliseksi yhtiöksi, Puhuri

Oy:ksi. Kanteleen Voima Oy omis-

taa Puhuri Oy:n koko osakekan-

nan ja Puhuri Oy:n hallituksen ko-

koonpano on sama kuin Kanteleen

Voima Oy:n hallituksen kokoonpa-

no.

Puhuri on ottanut vastatakseen

Kanteleen Voiman kehityshank-

keet Raahessa ja Pyhäjoelle. Vuon-

na 2009 aloitettua Kopsan tuuli-

puiston ympäristönvaikutusten

(YVA) arviointia viimeisteltiin ja

uutena hankkeena aloitettiin Ke-

tunperän ja Piehingin Ylipään tuu-

lipuistojen YVA -selvitys. Kante-

leen Voimalta siirtyi syksyllä Pu-

hurin palvelukseen kaksi henkeä,

jotka ovat Puhurin hankkeiden ke-

hittämisen lisäksi myyneet asian-

tuntijapalveluita osakkaiden tuuli-

voimahankkeisiin.

OmistusYhtiön omistajina olivat tilikau-

den lopussa Oy Katternö Kraft Ab,

Kaakon Energia Oy, Suomen Voi-

ma Oy, Valkeakosken Energia Oy

ja Ålands Elandelslag. Suomen

Voima Oy on muodostunut yhtiön

aikaisempien omistajien SPS Tuo-

tanto Oy:n ja Etelä-Suomen Voi-

ma Oy:n sulautumisen seuraukse-

na, siten yhtiön omistuspohja ei ole

muuttunut.

TalousYhtiön liikevaihto oli 39 466 254 €

(21 123 183 €) ja tulos 5 410 € voitolli-

nen (+ 97 502 €). Taseen loppusum-

ma oli 54 218 713 € (57 054 019 €)

Kanteleen Voima Oy toimii oma-

kustannusperiaatteella ja osak-

kaat maksavat kiinteät kustannuk-

set omistuksensa suhteessa, tuo-

tettu sähkö myydään omistajille

muuttuvaa kustannusta vastaaval-

la hinnalla ja omistuksen suhtees-

sa. Omakustannusperusteisesta

toimintaperiaatteesta johtuen ta-

loudellisten tunnuslukujen esittä-

minen ei ole tarkoituksenmukaista

liiketoiminnan, taloudellisen ase-

man tai tuloksen ymmärtämiseksi.

HenkilöstöYhtiön palveluksessa oli 31.12.2010

43 henkilöä. Vuoden aikana pal-

kattiin kolme uutta henkilöä työ-

paikan vaihdosten ja eläkkeelle

jäämisien johdosta. Kanteleen Voi-

man tuulivoimaliiketoiminnan yh-

tiöittämisen yhteydessä siirtyi kak-

si henkilöä tuulivoimaliiketoimin-

taa hoitavan Puhuri Oy:n palveluk-

seen. Ulkopuolisina palveluina os-

tetaan edelleen laboratoriopalvelut,

ruokalan hoito, siivous ja pihatyöt.

Kunnossapitopalveluita on ostettu

niin ikään ulkopuolisilta toimitta-

jilta tarpeen mukaan. Henkilöstöl-

le on järjestetty ammatillista kou-

lutusta.

Ympäristö ja turvallisuusVoimalaitoksella ei sattunut ker-

tomusvuonna vakavia tapaturmia.

Poistokaasukanavan korjaustöiden

yhteydessä syttyi eristeiden alle ke-

rääntynyt turvepöly, jota palokun-

ta kävi sammuttamassa. Voimalai-

toksen ympäristölupaehtojen tar-

kistushakemus jätettiin viranomai-

sille vuoden lopussa.

Yhtiön hallintoYhtiön hallituksen puheenjohtaja-

na toimii Stefan Storholm ja mui-

na jäseninä Jorma Tapaninen (vpj),

Ralf Bertula, Timo Honkanen ja

År 2010 var bolagets fj ärde

hela verksamhetsår. Under

året var marknadspriset för

elektricitet högt, i februari fi ck vi

uppleva spotpriser på till och med

över 1 000 €/MWh på den nordiska

elbörsen.

Kraft verket hölls i gott skick

och verksamheten i kraft verket

var mycket pålitlig. Kraft verkets

produktion stannade på 838 GWh

elektricitet på grund av att till-

gången på kommersiellt rationel-

la bränslen, i synnerhet frästorv,

begränsade verksamheten. Näs-

tan 2 200 GWh bränsle använ-

des. Mängden träbränsle nästan

fyrfaldigades från föregående år

då mängden trä och rörfl en sam-

manlagt uppgick till närmare 220

GWh, vilket var mera än använd-

ningen av biobränslen totalt un-

der kraft verkets hela historia. Som

stöd- och startbränsle samt för att

förbättra förbränningen i torv an-

vändes tung brännolja och stenkol.

I huvud- och hjälppanna använ-

des utsläppsrättigheter för totalt

742 385 ton.

BränslenUnder verksamhetsåret fortsat-

te man att aktivt bredda anskaff -

ningsbasen för bränsle. Anskaff -

ningen av egna torvmarker har

fortsatt och bolaget fi ck sitt för-

sta miljötillstånd för Lamminneva

produktionsområde vars istånd-

sättningsarbeten inleddes. Kraft -

verket har kunnat öka användning-

en av trä planenligt och i slutet av

år 2010 tog man i bruk den andra

krossen för Haapapuu biobränsle-

linje.

Haapakenttä-projektet som är

inriktat på att öka användningen

av trä framskrider som Haapavesi

stads projekt och det har beviljats

investeringsstöd av NTM-centra-

len. Kanteleen Voima deltar i pro-

jektet som delfi nansiär och jordar-

rendator. Fältet förväntas vara i

användbart skick hösten 2011.

Kraft verket fi ck tillstånd för

provförbränning av stenkol och har

testat användningen av stenkol som

eff ektförhöjningsbränsle. De preli-

minära erfarenheterna av kolför-

bränningen var positiva och provet

fortsatte ännu i början av år 2011.

I underhåll satsades på energi-sparande och miljöfrågor Kraft verkets årliga service genom-

fördes under tiden 17.4–31.5. De

viktigaste arbetena vid den årliga

servicen hänförde sig till förnyel-

se av rökkanalsystemet. I samband

med den årliga servicen och under

kraft verkets funktion gjordes fl era

investeringar i anslutning till en-

ergibesparing. Slambehandlingen

förbättrades.

Puhuri Oy, utvecklare av vindkraftprojekt Bolagets aff ärsverksamhet för

vind kraft fortskred som utveck-

lingsprojekt. Ett separat bolag, Pu-

huri Oy, bildades för detta ända-

mål. Kanteleen Voima Oy äger hela

aktiestocken i Puhuri Oy och sam-

mansättningen i Puhuri Oy:s sty-

relse är densamma som i Kanteleen

Voima Oy:s styrelse.

Puhuri har tagit ansvaret för

Kanteleen Voimas utvecklingspro-

jekt i Brahestad och Pyhäjoki. Mil-

jökonsekvensbedömningen (MKB)

för Kopsa vindpark, som inleddes

år 2009, fi nslipades och som nytt

projekt inleddes en MKB-utred-

ning för vindparkerna i Ketunperä

och Piehingin Ylipää. På hösten

övergick två personer från Kante-

leen Voima till Puhuri som utöver

att utveckla Puhuris projekt har

sålt experttjänster till delägarnas

vindkraft projekt.

ÄgandeI slutet av räkenskapsperioden äg-

des bolaget av Oy Katternö Kraft

Ab, Kaakon Energia Oy, Finska

Kraft Ab, Valkeakosken Energia

Oy och Ålands Elandelslag. Finska

Kraft Ab har bildats av en fusion av

bolagets tidigare ägare SPS Tuotan-

to Oy och Sydfi nska Kraft Ab, på så

vis har bolagets ägarunderlag inte

ändrats.

EkonomiBolagets omsättning var

39 466 254 € (21 123 183 €) och re-

sultatet var 5 410 € vinstgivande

(+ 97 502 €). Balansomslutningen

var 54 218 713 € (57 054 019 €)

Kanteleen Voima Oy fungerar

enligt självkostnadsprincip och

aktieägarna betalar fasta kostna-

der i förhållande till sitt aktiein-

nehav. Den elektricitet som pro-

duceras säljs till ägarna för ett pris

som motsvarar den rörliga kostna-

den och i förhållande till aktiein-

nehavet. Eft ersom verksamheten

drivs enligt självkostnadsprincipen

är det inte ändamålsenligt att pre-

sentera ekonomiska nyckeltal för

att förstå aff ärsverksamheten, den

ekonomiska ställningen eller resul-

tatet.

PersonalBolaget hade 43 anställda 31.12.2010.

Under året anställdes tre nya perso-

ner på grund av byte av arbetsplats

och pensionering. I samband med

att ett bolag bildades för Kanteleen

Voimas aff ärsverksamhet för vind-

kraft övergick två personer som an-

ställda till Puhuri Oy. Som tjänster

utifrån köps fortfarande laborato-

rietjänster, skötsel av matservering,

städning och gårdsarbeten. Också

underhållstjänster har köpts av ut-

omstående leverantörer eft er be-

hov. Yrkesutbildning har ordnats

för personalen.

Miljö och säkerhet Inga allvarliga olyckor har skett i

kraft verket under verksamhetsår-

et. I samband med reparation av

utloppsgaskanaler antändes torv-

damm som samlats under isole-

ringar. Brandkåren släckte bran-

den. Kraft verkets ansökan om jus-

tering av miljötillståndsvillkor

lämnades in till myndigheterna i

slutet av året.

Bolagets styrelseStefan Storholm är ordförande för

bolagets styrelse och övriga med-

lemmar är Jorma Tapaninen (vice

ordf.), Ralf Bertula, Timo Honka-

nen och Akke Kuusela hela räken-

skapsperioden samt Juha Lind-

holm till och med 1.6.2010 och Da-

vid Karlsson från och med 1.6.2010.

Suppleanter har varit Roald von

Schoultz hela räkenskapsperio-


Akke Kuusela koko tilikauden,

sekä Juha Lindholm 1.6.2010 saak-

ka ja David Karlsson 1.6.2010 al-

kaen. Varajäseninä ovat olleet Ro-

ald von Schoultz koko tilikauden,

David Karlsson 1.6.2010 saakka

ja Juha Lindholm ja Arto Tiainen

1.6.2010 alkaen. Toimitusjohtajan

on toiminut Antti Vilkuna. Hal-

litus kokoontui kertomusvuonna

kahdeksan kertaa.

Varsinaisen yhtiökokous pidet-

tiin Haapavedellä 1.6.2010. Tilin-

tarkastajaksi on yhtiökokous valin-

nut Ernst & Young Oy:n, päävas-

tuullisena tilintarkastajana Kjell

Berts.

Riita-asiatVälimiesoikeus antoi kesäkuus-

sa päätöksen vuosien 2008 ja 2009

polttoaineen toimitukseen liitty-

vässä riita-asiasta Vapon kanssa.

Yhtiön saamat korvaukset on huo-

mioitu tilinpäätöksessä. Yhtiöllä ei

ole vireillä olevia riita-asioita.

RiskitTurvetta ei edelleenkään ole saatu

riittävästi voimalaitoksen tarpei-

siin. Turvepula jatkuu ja turpeen

hinta on noussut huomattavas-

ti kustannustason muutosta nope-

ammin. Turpeen hinta ja saatavuus

muodostavat huomattavan riskin

toiminalle.

Laitoksen teknisinä riskeinä ovat

edelleen tulipalot ja laitevauriot.

Näitä pyritään tunnistamaan eri-

laisilla riskianalyyseillä, joita päi-

vitetään tehtävien investointien yh-

teydessä sekä varautumaan niihin

laiteratkaisulla ja koulutuksella.

Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksiTilikauden tulos osoittaa voittoa

5 410 €. Hallitus esittää, että voitto

kirjataan edellisten tilikausien tu-

lostilille eikä osinkoa jaeta. Siirron

jälkeen oma pääoma on 9 994 676 €.

Näkymät vuodelle 2011Vuoden 2011 näkymät ovat monivi-

vahteiset. Vaikka puupolttoaineen

tuotantotuen saanti keskeytyi vuo-

den 2011 alussa, voimalaitoksella

jatkettiin kuitenkin puun polttoa.

Tuet saatiin varmistettua maalis-

kuussa 2011, mutta alkuvuoden ai-

kana tukea on jäänyt saamatta lä-

hes 250 000 €.

Sähkön markkinahinnan vaih-

telu on tasaantunut ja sen ennus-

tetaan olevan koko vuoden 2011 ja

lähivuodet sellaisella tasolla, että

voimalaitoksella olisi jatkuva ajo-

tarve. Päästöoikeuksien hinnan

odotetaan säilyvän vakaana. Riit-

tävää turvepolttoaineen saantia ei

ole voitu varmistaa.

Kittilä 19. päivänä huhtikuuta 2011

Kittilä den 19 april 2011

Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen Jorma Tapaninenpuheenjohtaja

ordförande

David Karlsson Akke Kuusela Antti Vilkuna toimitusjohtaja

verkställande direktör

den, David Karlsson till och med

1.6.2010 och Juha Lindholm och

Arto Tiainen från och med 1.6.2010.

Antti Vilkuna har varit verkstäl-

lande direktör. Styrelsen samman-

trädde åtta gånger under verksam-

hetsåret.

Ordinarie bolagsstämma hölls

i Haapavesi 1.6.2010. Som revi-

sor valde bolagsstämman Ernst &

Young Ab, med Kjell Berts som hu-

vudansvarig revisor.

TvistemålSkiljedomstolen gav i juni sitt be-

slut om ett tvistemål med Vapo

som gällde leverans av bränsle un-

der åren 2008 och 2009. Ersätt-

ningarna som bolaget fi ck har be-

aktats i bokslutet. Bolaget har inga

anhängiga tvistemål.

RiskerFortfarande har man inte fått till-

räckligt med torv för kraft verkets

behov. Torvbristen fortsätter och

torvpriset har stigit avsevärt snab-

bare än ändringen i kostnadsnivån.

Torvpriset och tillgängligheten är

en stor risk för verksamheten.

Bränder och maskinfel utgör

fortfarande tekniska risker i kraft -

verket. Man försöker identifi e-

ra dessa genom olika riskanalyser

som uppdateras i samband med in-

vesteringar samt genom att förbe-

reda sig på dem med tekniska lös-

ningar och utbildning.

Förslag till bokföring av årsresultat

Räkenskapsperiodens resultat visar

en vinst på 5 410 €. Styrelsen före-

slår att vinsten bokförs på resultat-

konto för föregående räkenskaps-

perioder och att ingen dividend ut-

delas. Eft er överföringen uppgår

det egna kapitalet till 9 994 676 €.

Utsikter för år 2011Utsikterna för år 2011 är mångskif-

tande. Trots att kraft verkets pro-

duktionsstöd för träbränsle avbröts

i början av år 2011 fortsatte ändå

användningen av träbränsle i kraft -

verket. Stödet säkerställdes i mars

2011 men i början av året uppgår

summan som kraft verket inte har

fått till nästan 250 000 €.

Växlingarna av marknadspriser-

na för elektricitet har stabiliserats

och priserna förutspås ligga på en

sådan nivå hela år 2011 att kraft ver-

ket skulle behöva vara i drift hela

tiden. Priset på utsläppsrättighe-

terna förväntas vara stabilt. Till-

gången till tillräcklig mängd torv-

bränsle har inte kunnat garanteras.


1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009

VASTAAVAA AKTIVA

PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA

Aineettomat hyödykkeet 187 188 Immateriella tillgångar

Aineelliset hyödykkeet 40 578 40 536 Materiella tillgångar

Sijoitukset 146 3 Placeringar

40 911 40 726

VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA

Vaihto-omaisuus 1 547 1 506 Omsättningstillgångar

Pitkäaikaiset saamiset 2 028 4 828 Långfristiga fordringar

Lyhytaikaiset saamiset 9 569 9 929 Kortfristiga fordringar

Rahat ja pankkisaamiset 164 65 Kassa och bank

13 308 16 328

54 219 57 054

VASTATTAVAA PASSIVA

OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL

Osakepääoma 10 003 10 003 Aktiekapital

Edellisten tilikausien tulos –13 –111 Ackumulerade vinstmedel

Tilikauden voitto 5 98 Räkenskapsperiodens vinst

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 995 9 989 EGET KAPITAL TOTALT

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER

Poistoero 15 799 16 059 Avskrivningsdiff erens

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS-

YHTEENSÄ 15 799 16 059 DISPOSITIONER TOTALT

VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL

Pitkäaikainen 14 142 23 586 Långfristigt

Lyhytaikainen 14 283 7 420 Kortfristigt

28 425 31 006

54 219 57 054

1 000 euroa /euro

Kanteleen Voima OyTuloslaskelma • Resultaträkning

Kanteleen Voima OyTase • Balans

1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009

Liikevaihto 39 466 21 123 Omsättning

Valmistus omaan käyttöön (+) 59 –13 Tillverkning för eget bruk

Muut liiketoiminnan tuotot 1 114 2 962 Övriga rörelseintäkter

Materiaalit ja palvelut 31 899 15 205 Material och tjänster

Henkilöstökulut 2 472 2 208 Personalkostnader

Poistot ja arvonalentumiset 2 878 2 575 Avskrivningar och nedskrivningar

Liiketoiminnan muut kulut 3 266 2 123 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto 123 1 961 Rörelsevinst

Rahoitustuotot ja -kulut –377 –1 089 Finansiella intäkter och kostnader

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja –254 871 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner

ja veroja och skatter

Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 260 –774 Förändring av avskrivningsdiff erensen

Tilikauden voitto (tappio) 5 98 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

1 000 euroa /euro


1.10.–31.12.2010

VASTAAVAA AKTIVA

PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA

Aineettomat hyödykkeet 3 Immateriella tillgångar

Aineelliset hyödykkeet 61 Materiella tillgångar

64

VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA

Pitkäaikaiset saamiset 8 Långfristiga fordringar

Lyhytaikaiset saamiset 33 Kortfristiga fordringar

Rahat ja pankkisaamiset 60 Kassa och bank

101

165

VASTATTAVAA PASSIVA

OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL

Osakepääoma 3 Aktiekapital

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 132 Fond för inbetalt fritt eget kapital

Edellisten tilikausien tulos 0 Ackumulerade vinstmedel

Tilikauden voitto –39 Räkenskapsperiodens vinst

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 95 EGET KAPITAL TOTALT

VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL

Lyhytaikainen 70 Kortfristigt

70

165

1 000 euroa /euro

Puhuri OyTuloslaskelma • Resultaträkning

Puhuri OyTase • Balans

1.10.–31.12.2010

Liikevaihto 4 Omsättning

Valmistus omaan käyttöön (+) 7 Tillverkning för eget bruk

Materiaalit ja palvelut 3 Material och tjänster

Henkilöstökulut 22 Personalkostnader

Poistot ja arvonalentumiset 0 Avskrivningar och nedskrivningar

Liiketoiminnan muut kulut 26 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto –39 Rörelsevinst

Rahoitustuotot ja -kulut 0 Finansiella intäkter och kostnader

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja –39 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner

ja veroja och skatter

Tilikauden voitto (tappio) –39 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

1 000 euroa /euro

Arto Tiainenvarajäsen/suppleant(fr.o.m. 1.6.2010 alkaen)

Parikkalan Valo Oytoimitusjohtaja/vd

26 – Kanteleen Voima 2010

Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2010

Stefan Storholmhallituksen puheenjohtaja/styrelseordförande

Katternö Kraft Oy Abtoimitusjohtaja/vd

Jorma Tapaninenvarapuheenjohtaja/viceordföranden

Imatran Seudun sähkö Oytoimitusjohtaja/vd

Tilintarkastuskertomus • Revisionsberättelse

ERNST & YOUNG OYKHT-yhteisö /CGR-samfund

Akke Kuuselahallituksen jäsen /styrelsemedlem

Suomen Voima Oy/Finska Kraft Abtoimitusjohtaja/vd

Ralf Bertulahallituksen jäsen/styrelsemedlem

Katternö Kraft Oy Abtuotantojohtaja/produktionschef

Timo Honkanenhallituksen jäsen/styrelsemedlem

Valkeakosken Energia Oytoimitusjohtaja/vd

Roald von Schoultzvarajäsen/suppleant

Ekenäs Energitoimitusjohtaja/vd

Antti Vilkunatoimitusjohtaja/vd

Juha Lindholmhallituksen jäsen /styrelsemedlem(t.o.m. 1.6.2010 saakka)varajäsen/suppleant(fr.o.m. 1.6.2010 alkaen)

Vatajankosken Sähkö Oytoimitusjohtaja/vd

Kanteleen Voima Oy:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Kanteleen Voima Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoi-tuslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintaker-tomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmu-kainen ja että varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä ti-lintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden sii-tä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjoh-taja syyllistyneet tekoon tai laiminlöyntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevi-denssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisäistyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toi-menpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen vir-heellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan ti-lintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin näi-den asianmukaiset tilintarkastustoiminpiteet mutta ei siinä tar-koituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen ti-linpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämista-van arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme pe-rustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkas-tusevidenssiä.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ris-tiriidattomia.

Muut lausunnotPuollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys ta-seen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukai-nen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäse-nille sekä toimitusjohtajalle tarkastamastamme tilikaudelta.

Pietarsaari, 29.4.2011

Till Kanteleen Voima Oy:s bolagsstämma

Vi har reviderat Kanteleen Voima Oy:s bokföring, bokslut, verksam-hetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1.–31.12.2010. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, fi nansieringsana-lys och noter till bokslutet.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvarStyrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgift er i enlighet med i Finland ikraft varande stadgan-den gällande upprände av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrel-sen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokfö-ringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.

Revisors skyldigheterVår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsbe-rättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god reviosionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi plane-rar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktig-heter och om huruvida styrelsens medlemmar eller verkställande di-rektören har gjort sig skyldiga till handligar eller försummelser som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen.

En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisions-bevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättande av bokslut och verksamhetsberät-telse som ger riktiga och tillräkliga uppgift er. Revisorn bedömmer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgär-der, men inte i syft e att göra ett uttalande om eff ektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av än-damålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslu-tet och verksamhetsberättelsen.

Enlig vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.

Utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsenEnligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgift er om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraft varande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättel-se. Uppgift erna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfl iktfria.

Övriga utlåtandenVi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till behand-ling av utdelningsbara vinstmedel beaktar stadgandena i aktiebolags-lagen. Vi förordar beviljande av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räken-skapsperioden.

Jakobstad, 29.4.2011

Kjell Berts, KHT /CGR

David Karlssonhallituksen jäsen /styrelsemedlem(fr.o.m. 1.6.2010 alkaen)varajäsen/suppleant(t.o.m. 1.6.2010 saakka)

Ålands Elandelslagtalousjohtaja/ekonomichef

Kanteleen Voima Oy

Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi

puhelin 08-4599 111, faksi 08-4599 344

www.kanteleenvoima.fi

kanteleen voima vuosikertomus | Årsberättelse 2010 · /nykarleby kraftverk • tammisaaren...

Documents