k a p i t a a l i4/11

tässä numerossaKapitaali · 2

21 ja 24 Miltä näytti vuosijuhlissa? Juhlatunnelmaa kuvina!

6 Kannun hallituksessa kolme kansislaista 7 KTTO:laiset Suomen Pankissa

8 Kvartaalikatsastus 14 Gallup 15 Kirjahyllykatsastus 19 Opintosihteeriltä

20 Puheenjohtajalta 22 Keskiaukeaman juliste

25 Mitä Panu Poutvaaralle kuuluu? 26 Provokaattori 30 Mun laskin

32 Rikoksista ja rangaistuksista 34 Kuntaliitosasioita 36 Lehmäpoika

38 Pietarin-terveisiä 39 Meri kertoo fuksisyksystään 40 Oppiaineloikkarit

42 6 kysymystä

10 Paavo Väyrynen on vahvoilla Kapitaalin suuressa vaalimaistelussa.

16 Ei sittenkään vielä takaisin Suomen Pankkiin. Antti Ripatin professuurille saatiin jatkoa.

28 Viestinnän opiskelija antaa kansislaisille vinkkejä mediatyttöjen metsästykseen.

Lue Kapitaali värillisenä

netissä!www.issuu.com/

kapitaali 2011

3 · Kapitaali

Moni pudisteli päätään vuosi sitten Economicumin luentosalissa. Valittiin porukkaa uuteen KTTO:n hallitukseen.

Päänpudistukset eivät suinkaan johtuneet siitä, että hallitustyrkyissä olisi ollut jotain vikaa. Heitä ei vain juurikaan ollut. Parin vuoden takaiseen eh-dokasmäärään verrattuna tilanne oli kurja – silloin kun tarjolla oli väkeä enemmän kuin tarvittiin, viime vuonna hädin tuskin riittävästi.

Ainejärjestön hallinto saatiin kuitenkin raken-nettua, ja hallitus on toiminut varsin moitteitta. Silti pieni huoli varjostaa mieltä – vieläkö ainejärjestö-vaikuttaminen viehättää, löytyykö ensi vuodelle riittävästi innokkaita?

Sama ongelma tuntuu olevan monella muullakin järjestöllä. Siitä soisi mielellään pääsevän eroon. Riittävä toimijoiden määrä takaa toiminnan jatku-vuuden.

Tämän lehtisen ilmestyessä painosta KTTO:n vaalikokous häämöttää jo ovella. Osa hallitus-paikoista on ehkä kähmitty perinteen mukai-sesti sisäpiirissä, osa ehkä miettii vielä mukaan lähtemistä.

Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia kannustan lopettamaan ajattelemisen, vaikka se joskus tuot-taakin hyviä lopputuloksia. Ainejärjestötoiminta kannattaa: vuosi KTTO:n riveissä näyttää hyvältä CV:ssä, ja on myös ihan kivaa. Oman ainejärjestön piiristä voi edelleen ponnahtaa vaikkapa Kannun-valajien hallitukseen, niin kuin Aino, Tuuli ja Laura tekivät (sivu 6).

Tällä kertaa vaalikokouksesta löytyy väkeä toivottavasti äänestämiseen asti. Mikäpä sen parempaa kuin saada hallituskandidaateilta vaali-lupauksia, jotka on tietysti pidettävä.

Hallitustoiminnan ohella kehotan osallistumaan ainejärjestölehtemme Kapitaalin tekotalkoisiin. Ensi vuosi on Kapitaalin juhlavuosi! Vuonna 1992 KTTO:n entinen Käpykaarti-lehti vaihtoi nimensä Kapitaalik-si, joten Kapitaali tulee tavallaan kahdenkymmenen vuoden ikään.

Juhlavuonna remmiin astuville uusille sisällön-tuottajille toivotan mitä parhainta onnea. Heidän tuotoksiaan odotellessa kiitos kaikille tänä vuonna lehteä tehneille ja lukeneille!

JAAKKO MERILÄINEN

JK Valelekurit ja -sairaanhoitajat halutaan pois viralta, mutta valetaloustieteilijöiden

annetaan rellestää miten sattuu! Lehdet haastat-televat tuon tuosta erilaisia ”asiantuntijoita” kuten poliitikkoja, ja virkamiehinäkin työskentelee vaikka minkämoista sakkia.

Tähän lehteen on haastateltu muutamaa talous-tieteilijää, mutta he ovat onneksemme ihka oikeita. Yksi suosittelee opiskelijoille kirjoja, yksi sai jatkoa professorinpestilleen ja yksi kertoo Saksan-kuulumi-sia. Arvaatko kuka on kukin?

PÄÄKIRJOITUSVieläkö vaikuttaminen viehättää?

kapitaali 4/2011päätoimittaja Jaakko Meriläinen / tekstit Olli Hyytiäinen, Sampo Saari-nen, Lauri Jauhiainen, Laura Luoto, Jaakko Meriläinen, Juho Pursimo, Atro Andersson, Provokaattori, Eva Kiviranta, Matti Mitrunen, Jarno Louhelainen, Elias Erämaja, Urho F. Lehmäpoika, Henrik Vartiainen, Meri Sintonen, Julia Müller / kannen kuva, vuosijuhlakuvat ja keskiau-keama Jussi Välipirtti / taitto Jaakko Meriläinen / painopaikka Picaset Oy, Helsinki / painos 100 kpl / Kapitaali verkossa: www.facebook.com/Kapitaali / Kapitaali on KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, joka saa HYY:n järjestölehtitukea

lainatutKapitaali · 4

”

Pöllö söi rotan kesken jalkapallomaaottelun.Otsikko Helsingin Sanomien verkkolehdessä 15.11.2011.

: ( : )Vuosi loppuu ja niin myös KTTO:n rahat. Koska Krei-kan ylituhlaavaiselle tielle lähteminen ei ole sovelias-ta, Kapitaali palaa takaisin mustavalkoiseen värimaail-maan toistaiseksi määrittä-mättömäksi ajaksi.

Kapitaalia sentään kuiten-kin vielä julkaistaan, ja löy-tyyhän värillinen lehdykkä netistä. Ja ensi vuonna ku-vioihin astuvat uudet toi-mittajat, jolloin hyvällä tuu-rilla saadaan lukea hyviäkin juttuja.

Arviolta 30–40-vuotias mies on seuraillut yliopiston juhliin kulkevia naisia ja heittänyt heidän päälleen öljymäistä nestettä tai mönjää. Uhreja on ollut useita.Helsingin Sanomat (20.11.2011) uutisoi “Mönjämiehen” vierailuista yliopistokemuissa, esimerkiksi Median vuosijuhlissa.

On vaikea uskoa, että taloustieteessä, käytännöllisessä filosofiassa tai tilastotieteessä gradut olisivat rautaista tavaraa verrattuna valtio-opin lopputöihin.Policy-lehti 3/2011 kertoo taloustieteen graduarvosanojen olevan keskimäärin tiedekunnan korkeimpia

Haluatteko tutkijaksi? Siinä tapauksessa varautukaa kahdenkymmenen vuoden selibaattiin.KTTO:n vuosijuhlien juhlapuhuja professori Heikki Loikkanen paljasti aikoinaan erään valtiotieteellisen tiedekunnan professorin antaman vinkin.

Pöllö söi rotan kesken jalkapallomaaottelun.Otsikko Helsingin Sanomien verkkolehdessä 15.11.2011.

Lumia vasta ensi vuonna

Lämmin syksy on ihmetyttänyt ja puhututtanut ihmisiä. Mo-nena vuonna maa on jo tähän aikaan ollut valkoinen ainakin pohjoisimmassa Suomessa, mutta tänä vuonna kotimaan pintaa ei ole peittänyt edes ohut lumiharso. Erikoisen ilmiön syyt voidaan jäljittää matkapuhelinvalmistaja Nokiaan.

“Lumia saadaan Suomeen vasta ensi vuoden puolella”, Nokialta on vakuuteltu toistuvasti.

Horoskoopit uusiksi

Vanha horoskooppijärjestelmä kehitettiin pari tuhatta vuotta sitten, ja se on jo aimo tovin ollut vanhentunut. Nyt on ehdo-tettu, että horoskooppien joukkoon lisättäisiin uusi horo-skooppimerkki, käärmeenkantaja. Käärmeenkantajia olisivat kaikki marraskuun 29. ja joulukuun 17. päivän välillä syntyneet.

Uusi horoskooppimerkki on aiheuttanut paljon närää, sillä se sysää monia muiden horoskooppimerkkien päivämääriä sivummaksi. Miten kamalaa onkaan, jos on luullut koko ikänsä seurustelevansa vaikkapa ravun tai kalan kanssa. Yhteensopi-vuus ei ole enää taattua.

Horoskooppimerkin vaihtuminen voi harmittaa myös muil-la tavoin. Esimerkiksi elokuun lopun ja syyskuun puolenvälin aikoihin syntyneet neitsyet muuttuvat leijoniksi. Varsin kurja tapa menettää neitsyytensä.

Eräitä syitä

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja, vaaliasiantunija Risto Uimonen arveli, että Pekka Haavistoa ei voida valita presidentiksi “eräiden tunnettujen syiden” (miehen kanssa rekisteröidyn parisuhteen) takia.

Kapitaalin toimituskunta on selvittänyt “eräitä tunnettuja syitä”, jotka latistavat myös monen muun presidenttikandi-daatin valtahaaveet. Uhan alla ovat tiettävästi ainakin Sauli Niinistö (naimisissa liian paljon nuoremman kanssa), Paavo Lipponen (liian vanha), Timo Soini (perussuomalainen), Sari Essayah (siis kuka?), Paavo Arhinmäki (onko se edes ehdolla) ja Paavo Väyrynen (Paavo Väyrynen).

Uudistuksia kielioppiin

Mauri Pekkarisen nostattama niin sanottu rynnäskohu on joh-tanut uudistuksiin muun muassa suomen kielen oppikirjoissa. Koska “ryntäät”-sana on todettu sovinistiseksi ja halventavaksi, “rynnätä”-verbin yksikön toisen persoonan “ryntäät” sijasta tulisi käyttää jotakin sopivampaa sanaa, esimerkiksi “säntäät”: minä ryntään, sinä säntäät, hän ryntää, me ryntäämme, te ryntäätte, he ryntäävät.

UUTISKATSAUS

35 Floridalaisen tiikeripytonkäärmeen vatsasta löydettiin kokonainen peura, joka painoi jopa 35 kiloa.

3,5 Voin kilohinta nousee nousemistaan. Tällä hetkellä puolen kilon voipaketista saa pulittaa noin kolme ja puoli euroa.

9 ”Vanhin” ylioppilaskunnan edustajistoon äänestetty henkilö on yhdeksännen vuoden opiskelija, kertoo Ylioppilaslehti .

5 · Kapitaali

52 Ainejärjestömme ikämittarin viisari pyörähti tänä vuonna lukemaan 52. Vuosijuhlatunnelmista voi nauttia kuvien muodosta tämän lehden sivuilla!

44 Vuoden viimeisessä Kapitaalissa on jopa 44 sivua. Toivottavasti hallitus ei suutu painokustannuksista....

Tykkäätkö Kapitaalista?www.facebook.com/

kapitaali

Kapitaali · 6

Kansislaiset rynnivät Kannun hallitukseenKattojärjestön kirstulla tänäkin vuonna KTTO:lainen vartijaKansantaloustieteen opiskelijoilla on ensi vuonna Kan-nunvalajien hallituksessa suhteellisen vahva edustus. �aa- �aa-likokouksessa hallitukseen nostettiin toisen vuosikurssin opiskelijat Aino Kalmbach (ylin kuva) ja Tuuli Tähtinen, sekä ensimmäisen vuotta kansantaloustiedettä opiskeleva Laura Luoto. Aino valittiin Kannunvalajien taloudenhoi-tajaksi. Samaa pestiä hoiti tänä vuonna kansantaloustie-dettä opiskeleva Topi Hulkkonen. Aino ja Tuuli ovat tänä vuonna toimineet KTTO:n hallituksessa. Laura kuuluu puolestaan Kannunvalajien fuksitoimikuntaan.

Miksi lähditte mukaan Kannunvalajien toimintaan?Aino: ” Yhteisvaltsikalainen meininki kiinnostaa. Kannul-la on mukavia tapahtumia, joiden järjestämiseen haluan mielelläni osallistua.”Tuuli: ”Olin miettinyt paljon Kannuun hakemista, ja ajat-telin, että teen loppulisen päätöksen vaalikokouksessa. Sit-ten vain satuin sanomaan joo, ja nyt olen kannulainen.”Laura: ”Yhteisvaltsikalaisuus kiinnostaa ja innostaa mi-nua valtavasti. Haluan panostaa siihen, että valtsikasta tulisi mahdollisimman kodikas ja toverillinen ympäristö kaikille.”

Mitä odotatte tulevalta hallituskaudelta?A: ” Uusia, hienoja kokemuksia, haasteita ja hassuttelua. Lisäksi taloudenhoitajan pesti on varmasti hyödyllinen ja opettavainen kokemus.”T: ”Odotan, että saan Kannussa toimia ihmisten kanssa, jotka kokee tällaisen järjestötoiminnan yhtä palkitsevaksi kuin minä, ja jotka oikeesti haluavat toimia ja tehdä asioi-ta lusmuilun sijaan.”L: ”Odotan sitä, että koko kausi alkaa ja sitä kun joskus Kannun vuosijuhlien aikaan se on täydessä käynnissä.”

Onko teillä jonkinlaisia tavoitteita ensi vuodelle?A: ”Toiminta on mielestäni nyt jo hyvällä tolalla, ennen kaikkea tärkeää on jatkaa hyvää työtä. Esimerkiksi uusi kaksivuotisstrategia on erittäin hyvä juttu”T: ”Haluan kehittää yhteisvaltsikalaisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä, ja huli huli.”L: ” Haluan selvittää Kannun 2-vuotisstrategiassa mainit-tujen yhteisvaltsikalaisten kerhojen perustamista. Haluan vaikuttaa myös alumnitoiminnan kehittämiseen.”

TEKSTI Jaakko Meriläinen

Kuvat Ainon, Tuulin ja Lauran arkistoista

Excu Suomen PankkiinKun Suomen Pankki, eräs suomalaisten ekonomisti-en suurimmista työnantajista, avasi KTTO:lle ovensa, oli paikalla jopa nelisenkymmentä vierailijaa, vaikka KTTO:n nimenvaihtojuhlien loppumisesta oli vain joitakin tunteja aikaa. Kun edellisenä iltana ja saman päivän ensimmäisinä tunteina oltiin leikitty porvareita, päästiin nyt tutustumaan oikeuden sellaisten työpaik-kaan.

Keskiviikkona lokakuun 26. päivänä järjestetty tilai-suus alkoi pienellä purtavalla ja piristävällä vitamiini-juomalla, joiden jälkeen siirryttiin itse asiaan: katsaus rahoitusmarkkinoihin ja työskentely Suomen Pankis-sa oli alkanut. Excussa oli kolme puhujaa: markkina-analyytikko Jenni Hellström, toimistopäällikkö Anssi Rantala ja pääjohtaja Erkki Liikanen.

Hellström ja Rantala lähestyivät aihetta tiukan asi-allisesti ja esittivät molemmat ainakin parikymmentä erilaista käppyrää talouden tilasta. Melkein kaikki kä-ppyrät lähestyivät lattianrajaa kuvaajan oikeassa alalai-

dassa eikä luennoitsijoilla ollutkaan kovin hyvää sanot-tavaa vallitsevasta tilanteesta. Kreikan valtionlainoja kuvaavan käppyrän päinvastainen käyttäytyminen ei sekään nostanut tunnelmaa.

Sitten saapui pääjohtaja Erkki Liikanen. Liikanen ei esitellyt yhtään kuvaajaa vaan istuskeli rennosti yleisön edessä olevalla pöydällä ja vastaili yleisön esittämiin kysymyksiin. Saimme kuulla muun muassa tinkimi-sestä, ohjauskorosta ja Euroopan talousalueen keskus-pankkien enemmän tai vähemmän oikeasta reagoimi-sesta talouskriisiin.

�alitettavan pian koitti lähdön hetki; oli tehtävä tilaa oppostitiopuolue Keskustalle, jonka kansanedus-tajat olivat vuorostaan tulossa tutustumaan Suomen Pankin toimintaan. Lopuksi toimittaja olisi halunnut ikuistaa reissun joukkukuvan muodossa Suomen Pan-kin edessä, mutta liian useilla henkilöillä oli omien sanojensa mukaan edellisen päivän puuterit naamassa, joten siitä ei tullut mitään.

KTTO:n Suomen Pankin excursiolla kuultiin muun muassa Erkki Liikasta. Innokkaat fuksit jututtamassa pank-kimiestä.

TEKSTI ja KUVA Lauri Jauhiainen

7 · Kapitaali

Kapitaali · 8

�iimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut paljon. 300 miljoonaa kiinalaista on muuttanut maaseu-dulta kaupunkeihin, ja saman-aikaisesti jo valmiiksi kaupun-geissa asuneiden BKT per capita on noussut 10-kertaiseksi. Koko Kiinan BKT per capita on nous-sut 950 dollarista 4 400:aan eli 450%. �ertailun vuoksi samaan aikaan Saksassa nousu on ollut 23,890 eurosta 30,298 euroon eli 27%. Kaupungistuminen on kas-vattanut kehittyvien maiden kau-punkien väestöä 2% vuodessa. Tällä hetkellä noi 45% kehittyvien maiden väestöstä asuu kaupun-geissa, kun länsimaissa kaupunki-väestön osuus on 75-80%. Lisäksi kehittyvien markkinoiden osuus koko maailman reaalihintaisesta (USD, ilman ostovoimapariteettia) BKT:sta on noussut 20 prosentista 36 prosenttiin.

Kehittyvät markkinat eivät ta-voita elintasossa länsimaita vielä pitkään aikaan mutta jyräävät vo-lyymillaan. Maailman väestöstä jopa 84% asuu kehittyvissä maissa.

Absoluuttisesti Kiinan talous on jo Saksaa suurempi, mutta BKT per capita on vielä alle 20% Saksan vastaavasta. Arviomme mukaan kehittyvien markkinoiden abso-luuttinen BKT ylittää länsimaat vuonna 2021, jolloin BKT asukasta kohden laahaa edelleen selvästi jäl-jessä. Oletamme, että 2020 yli 50% kehittyvien maiden väestöstä asuu kaupungeissa. Tämä tarkoittaa yli 500 miljoonan ihmisen muutto-

liikettä - siis enemmän kuin EU-alueella on asukkaita.

Nämä volyymit puhuvat siis omaa kieltään kehittyvien mark-kinoiden merkityksestä maail-mantaloudelle. Kulutusvetoisem-masta tulevaisuudesta kertovat puolestaan useat faktat Kiinasta. Investointien suhde BKT:hen oli

Kiinassa viime vuonna 45%, kun edellisissä idän talousihmeissä eli Japanissa 70-luvulla huippu näh-tiin 35%:ssa ja Koreassa 90-luvulla 38%:ssa. Kiinassa rakentamisen osuus BKT:sta saavutti viime vuon-na peräti 19% ja aivan syystäkin pelonsekaiset puheet ja ekonomis-tien varoittelut kuplan syntymises-tä alkoivat levitä. �ertailun vuoksi vuonna 2007 Espanjassa huiput olivat 11% ja USA:ssa 5%. Lisäksi

sementin kysyntä kolminkertaistui 2000-2010 välillä. Öljyn niukkuus asettaa kuitenkin rajoitteita Kiinan kasvulle, sillä länsimaisen per ca-pita nykykulutuksen tasolle pääse-miseksi tuotantoa pitäisi kasvattaa moninkertaisesti vapaata tuotan-tokapasiteettia enemmän. Tämä matemaattinen mahdottomuus

kvartaalikatsastusKehittyvät taloudet siirtymässä investoinneista kulutukseen

Kehittyvien talouksien kaupungistuminen jatkuu, vaikka vientivetoinen kasvumalli kärsii-kin länsimaiden kysynnän hiipumisesta. Ensimmäinen osa tästä syklistä nähtiin 2000-lu-vun alussa, kun valtava kasvu raaka-aineiden ja pääomahyödykkeiden kysynnässä vauhditti kehittyvien talouksien teollistumista. Tällä vuosikymmenellä investointien painoarvo alkaa laskea, kun maat alkavat nauttia kehityksen sadosta ja siirtyvät korkeammalle kulutuksen tasolle. Erityisesti Kiinasta saadut talouden luvut ovat osoittaneet, että investoinnit suhteessa BKT:hen ovat saavuttaneet huippunsa, ja siirtymävaihe kulutusvetoiseen kasvuun on käyn-nistymässä. Kvartaalikatsastuksessa selvitämme tällä kertaa lukujen valossa tilannetta, joka muuttaa maailmantalouden painopisteitä hitaasti mutta varmasti.

TEKSTI Olli Hyytiäinen

“ Kehittyvät markkinat eivät tavoita elintasossa länsimaita vielä pitkään aikaan mutta jyräävät volyymillaan.

9 · KapitaaliDATAGRAPHIC

Countries and ConsumersTOP 10 BIGGEST ECONOMIES: 2010 VS 2020

United States

Rank Shift in GDP2010 vs 2020; PPP in I$

1,000 +100–100010–1000–10Not Illustrated

GDP in 2020I$ bn

GDP 2020PPP in I$

China

Japan

India

Germany

Russia

United Kingdom

France

Brazil

Italy

Mexico

South Korea

Spain

Canada

Indonesia

China1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

2010 2020Rank

United States

India

Japan

Russia

Germany

Brazil

United Kingdom

France

Mexico

South Korea

Indonesia

Italy

Canada

Spain

© 2010 Euromonitor International

10 suurinta taloutta: 2010 vs 2020

onkin kiistatta suurimpia haasteita kasvulle.

Nyt kun Kiina siirtyy yhä kor-keammalle kulutuksen asteelle, hallitus haluaa edistää kulutusta pa-rantamalla eläke- ja terveydenhuol-to-ohjelmia, nostamalla palkkoja ja laskemalla tuloveroa. Investointien lasku hidastaa talouskasvua, mutta tekee siitä kestävämpää. Kaupun-geissa elintaso on saavuttamassa tason, jossa kulutus pääsee kun-nolla vauhtiin. Seuraava kehityksen vaihe onkin toimiva palvelusektori ja tuotannon lisäarvon kasvu, jotka lisäävät kulutusta. BKT per capitan kasvussa ovat kuitenkin oleellisia seuraavat tekijät: yritysten välinen kilpailu, tieteen kehitys, omistusoi-keudet, moderni lääketiede, kulu-tusyhteiskunta ja korkea työmoraa-li. Näistä ominaisuuksista Kiinalta puuttuvat kunnolliset omistusoi-keudet ja jossain määrin myös mo-derni lääketiede ja kilpailu.

Kiina ohittaa Yhdysvallat maail-man suurimpana taloutena nykyis-ten arvioiden perusteella vuonna 2020.

BKT 2020PPP 1$

BKT 20201$ mrd.

1000 +

100-1000

10-100

0-10

(ei saatavilla)

Lähde Euromonitor

2010

1. Yhdysvallat

2. Kiina

3. Japani

4. Intia

5. Saksa

6. Venäjä

7. Iso-Britannia

8. Ranska

9. Brasilia

10. Italia

11. Meksiko

12. Etelä-Korea

13. Espanja

14. Kanada

15. Indonesia

2020

1. Kiina

2. Yhdysvallat

3. Intia

4. Japani

5. Venäjä

6. Saksa

7. Brasilia

8. Iso-Britannia

9. Ranska

10. Meksiko

11. Etelä-Korea

12. Indonesia

13. Italia

14. Kanada

15. Espanja

S U U R Iv a a l i m a i s t e l u

Nykyinen taloustiede ei enää ole kovin kansanomaista. Kapitaalin toimitus kui-tenkin tuntee vastuunsa yhteiskunnallissa asioissa ja on siksi päättänyt esitellä

erityisen kansanomaisia ehdokkaita arvoisalle lukijakunnallemme. Suurin osa ehdokas-sadon tuotoksista on jo kypsynyt ja toimitettu arvostelijoille. Tällä kertaa ahnaisiin kou-riimme päätyivät gallupjohtaja, aiemmin muun muassa työväen presidenttinä tunnettu Sauli Niinistö, ilkeiden kielten kaunaiseksikin väittämä Paavo Lipponen, jytkeä Timo

Soini ja vieteriukon tavoin jälleen esiin pingahtanut Paavo Väyrynen.

Arviointimetodimme on mielivaltainen mutta epätarkka. Preussilaisin kääntein raa-timme suljettiin ikkunattomaan koppiin, minkä seurauksena voitte observoida edessänne

täsmälliset huomiomme. Pyrimme tarjoamaan ohjenuoran erityisen kansanomaisen ehdokkaan valintaan, jottei taloustieteilijöitä turhaan elämästä vieraantumisesta syy-

tettäisi.

TEKSTI Sampo Saarinen

Sauli Niinistö

Sauli Niinistö on nauttinut lähes diktaattorimaista suosiota viime aikojen mielipidekyselyissä. �aikka suosio on viimeisimmissä kyselyissä laske-nut, lähes puolet kansasta on Saulin takana. Leikkisän nuorekkaasti

pukeutuva Sauli kertoi viime vaaleissa olevansa työväen presidentti - lähellä kansaa siis. Tälläkin kertaa ehdokas Niinistö kertoo olevansa Suomella töissä. Raatimme pitää mainiona ehdokkaan muistutusta, ettei ole maanpetturi.

Raatimme kuitekin moittii tämänhetkisen näytteen mielikuvitukset-tomuutta. Ulkoisesti emme tyylivirheitä löytäneet, vaikkakin etikettiin eksynyt sauli rennosti nojaillen pukeutuu aluspaitaan, joka irvokkasti mulkoilee neuleen alta ja kummalliseen irtotakkiin - ei siis kovin presi-dentillisesti. Kuitekin Sauli on nuorekkaasta lookistaan huolimatta kovin innottoman oloinen. Onko ennakkosuosikin asema johtanut varmiste-luun? Selvää kuitenkin on, että tämähetkisestä esiintyminen on siinä mää-rin mitäänsanomatonta, että arvioijammekin jäivät sanattomiksi vaikka kuinka yritimme työntää Niinistöä kurkuistamme alas.

Niistön seurauksena saattaa olla harvoin havaittu kamreerikrapula (crapula cameraria), joka lievänä ilmenee oman talouden tasapainottami-sena pakonomaisen säästämisen keinoin. �akavimmassa muodossaan kit-saus ulottuu koko - pian entiseen - ystäväpiiriin. Lisäksi varmat lähteem-me hevosmiesten tietotoimiston Haapaveden haarasta kertovat Niinistön muuttavan EU:n sotilasliitoksi ja liittävän Suomen Natoon.

Yleisesti olimme pettyneitä. Tosin osa tästä pettymyksestä juontanee juurensa ennakkosuosikkiin ladattuihin odotuksiin. Tarjoiluehdotuksena suosittelemme Niinistön yhteyteen nuorta lihaa.

Paavo Lipponen

Lipponen tarjoillaan jykevässä pakkauksessa. Raatimme kuitenkin moit-tii viivettä Lipposen avaamisessa. �aikka Lipponen onkin joukon van-hin ehdokas, on hän ensimmäistä kertaa raatimme hampaissa presi-

denttikandidaatin toimessa. �äriltään Lipponen on syvän punainen. Aiemmat raadit vihjaavat, että maakaasulle altistettaessa hän vaihtaa väriä ruiskukan sineen. Emme ikävä kyllä ymmärrä mitä tällä yritetään hakea takaa.

Etiketti kehottaa aloittamaan Lipposen nauttimisen vastalauseena seu-rueessa rehottavalle populismille. Lipposen voimin onkin helppoa siirtyä luontevasti puolustamaan demokratiaa ja suvaitsevaisuutta populismia vastaan. Erityisesti kiitämme oikeudenmukaisuuden ja demokratian esi-taistelijan rooliin sujahtamista. On innoittavaa havaita, että edes yksi eh-dokkaista kannattaa demokratiaa. Toki Lipponen muistuttaa, että presi-dentin on syytä ohjata kansakuntaa oikeaan suuntaan, mikäli se ideaalistä lipeää. Eräs raatimme jäsen oli maistavinaan platonistia kaikuja Lipposen jälkimaussa. Ikävä kyllä muut ryhmän jäsenet eivät tähän ideaaliin pääs-seet kiinni, mutta uskoivat, että tällä kertaa tarjolla ollut määrä Lipposta oli aivan liian pieni nostattaakseen kaikki yhtä korkealla ajattelun tasolle.

Suurimpia Lipposen nauttimisen riskejä on puheen... hidastuminen... Tätä tunnetumpi sivuvaikutus on kaunaisuuden lisääntyminen erityisesti median keskuudessa. Suosittelemme erityisesti viestinnän opiskelijoiden välttelyä mahdollisen vaalitappion jälkeisenä päivänä. �arsinaiset vies-tinnän opiskelijat selvinnevät krapulasta perusteellisen autoflagellaation avulla (Soini osanneen ohjeistaa katuvat oikeiden rituaalien pariin). Myös uskonnonopettajia kannattanee väistellä.

11 · Kapitaali

Kuvat Wikim

edia Comm

ons

Paavo Väyrynen

�astoin ennakko-odotuksia Paavo �äyrynen on viimeisim-mässä mielipidemittauksessa noussut jo kymmenen prosen-tin suosioon. Ehdokkaiden joukossa �äyrynen on kokenein;

häntä on jo kahdesti aiemmin makusteltu, joskaan ei nykyisen raadin aistimilla.

Erityisesti raatimme kiittää �äyrysen lähes yliluonnollista kykyä nousta kerta toisensa jälkeen uuteen kiitoon. Kerran jo keskustapuo-lue onnistui �äyrysen hautaamaan EU-parlamenttiin, mutta viete-riukon tapaan hän sieltäkin ponnahti ministeriksi vain tippuakseen jälleen eduskunnasta viimeisimmissä vaaleissa.

�äyrynen on, jos miestä itseään uskomme, koko Suomen presi-dentti. Tämä on lohdullista, sillä erityisen surkeaa olisi, jos vaikkapa Närpiö jäisi ilman presidenttiä. Hmm... Tarkemmin ajateltuna ehkä-pä ajatus osan Suomen presidentistä ei olekaan hullumpi. Raatimme myös nukkuu yönsä paremmin tietäeän, että �äyrynen on koko kan-san Paavo erotuksena muista Paavoista, jotka kenties edustavat vain meriputkiyrittäjiä.

�äyrysen jälkeen saattaa itsensä seuraavana aamuna löytää jalas-mökistä Keminmaalta. Surkeimmassa tapauksessa kaikkein pahin kankkunen iskee kuitenkin vasta iäisyyden kuluttua nauttimisesta. Tällöin �äyrysen valinnut päätyy syvään, lähes psykoottiseen, jälki-viisauden tilaan, josta hän ei ehkä koskaan palaudu. Pahemminkin olisi voinut käydä.

Timo Soini

Timo Soini on vihdoin noussut mittoihinsa ja nauttii reilun kymmenyksen suosiota. Ihmettelemme kuitenkin raadillemme toimitettuja arvostelukappaleita. Tämähän on aivan selvästi vii-

mekeväistä vaalimallasta! Onko meidät petetty? Kranttuja toki emme ole, mutta eikö sentään mallasta paavillisempi tyyli olisi soveliasta muiden ehdokkaiden ollessa jo pulloissaan kansan nähtävillä?

Yrittääkö Soini valjastaa mitä kunnioitetuimman presidentti-insti-tuutiomme likaisen politiikan ajamiseen? Emme toki tätä haluaisi us-koa miehestä, joka ylevästi kommentoi äänestyst näin: ”Kun jokainen äänestää, kansa voittaa.” Kansa tuleekin ensimmäisenä mieleen mal-lasjuomaa maistellessa, eikä kansalta Soinin kanssa voi välttyä. Pääl-lisin puolin päämaut vaikuttavat yksinkertaisilta. Kiintiökyynikkom-me epäilee Soinin maun olevan tarkkaan laskelmoitu siten, että hän häviää vaali täpärästi toisella kierroksella, mutta nostaa puolueensa kannattajamäärää myriadeittain. Emmehän kuitenkaan moiseen pa-hansuopuuteen uskoisi.

Soini on siinä mielessä kummallinen ehdokas, sillä hänet valitse-malla vaalikrapula siirtyy kokonaisuudessaan muiden kärsittäväksi. Linjastamme poiketen annamme sijoitusvinkin; Suosittelemme luki-joitamme ostamaan useita kumiveneitä, sillä auguurien ennustusten pitäessä paikkansa niiden kysyntä saattaa nousta Challengerin tavoin välittömästi tuloksen julkistuksen jälkeen.

�aroitamme vielä Soinin valinneita jopa kuukausia jatkuvasta jyt-kyttelystä.

Kapitaali · 12

Loppusanat

Käytyämme läpi tämänkertaiset ehdokkaat suorastaan hämmennyim-me kansanomaisuuden runsaudesta. Raatimme valinta on kuitenkin selvä. Mikäli tuore taloustieteilijä haluaa jälleen tuntea kosketusta kan-

saan emme voi olla suosittelematta Paavo �äyrystä, jonka avulla pääsemme turhasta hybriksestä ja voimme jälleen olla koko kansan taloustieteilijöitä.

Elintarvikeviraston tiedote

Ehdokkaita tulee nauttia kohtuullisesti. �aikka sato kypsyykin vain kerran kuudessa vuodessa, ei ylenpalttisuuteen ole silti syytä sortua. Tiedostakaa myös sekaäänestysen vaarat, sillä ehdokkaan vaihtaminen äänestyskierroksen välillä on johtanut moniin onnettomuuksiin.

13 · Kapitaali

Ole oman elämäsi vaalimaistelija – anna ehdokkaille tähtiä!

Niinistö Väyrynen Lipponen Soini

Ikä

Väri

Tuoksu

Persoonallisuus

Hinta

Laadun pysyvyys

“Varoitamme vielä Soinin valinneita jopa kuukaisia jatkuvasta jytkyt-telystä.

Kapitaali · 14

arkkugallupKetä et ikinä äänestäisi presidentiksi?

“Timo Soinia. En pidä sitä henkilöä minään, enkä halua, että se on meidän presidenttinä. Mikä mielipidejohtaja se nykyään onkaan.”

Tuuli

“Timo Soinia. En usko hänen ratkaisujensa EU:n ongelmiin olevan kauhean pitkäjänteisiä. Ja Millwall on ihan paska jengi.”Matti

“En äänestäisi ketään heteroa ehdokasta. Mielestäni Suomen uskottavuus kärsii, jos presidentti on hetero.”

Make

15 · Kapitaali

kirjahyllykatsastus

Joululoma lähestyy – neljä viikkoa, jolloin saa hyvällä omallatunnolla avata sellaisenkin kirjan jonka kannessa ei komeile economics-sanaa. Professori Vesa Kanniainen kertoo elämänsä kirjoista.

�esa Kanniainen vaikuttaa kulttuurin ystävältä. Hän on kirjoittanut novellikokoelman, toimittanut runo-kirjan sekä esiintynyt kahdella iskelmälevyllä. Kysyin häneltä hyvistä kirjoista. Mistä taloustieteen opiskelija löytäisi hyödyllisiä elämänohjeita? Professori Kanni-aisen suosikkikirjat käsittelevät syvällisesti ihmisyyttä nojautuen ikuisiin, universaaleihin teemoihin. Lisäksi ne ovat antoisia, sillä niissä on aina jotain, mitä vain ekonomisti voi ymmärtää.

Kanniainen kuitenkin kieltää olevansa lukumie-hiä. Hän lukee kaunokirjallisuutta tarkasti valikoiden. ”Keskityn sellaiseen kirjallisuuteen joka liittyy elämän lainalaisuuksiin ja jossa näkyy vahva evolutiivinen maailmankuva.” Entä onko lukemisesta ollut hyötyä elämän ymmärtämisen kannalta? ”�astaukset suuriin kysymyksiin ovat löytyneet.”

Kanniainen osoittaa kirjoituspöydällänsä olevaa puolen metrin levyistä pinoa papereita ja kansioita. ”Ja ne kuullaan Etiikka ja talous –kurssilla.”

”Vastaukset suuriinkysymyksiin ovat löytyneet”

1 Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä”Romaani ymmärtää suomalaisen

miehen moninaista luonnetta. Kielellinen ilmaisu on hurjan kaunis.”

2 Miguel de Cervantes: Don Quijote”Tarina käsittelee haaveilijan iloja ja

suruja. Eettinen lataus on vahva. Vaikeasta elämänkohtalosta huolimatta ihmisen sisäinen maailma on kauniilla väreillä väritetty.”

3 Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen”Vahvan moraalinen mutta myös

analyyttinen teos. Näkyy, että Waltari on opiskellut taloustiedettä taidehistorian ohella. Teoksessa tulee esiin taloudellisia teorioita – portfolio-teoriaa, riskisijoituksia

ja spekulatiivisten markkinoiden logiikkaa. Olen kirjoittanut artikkelin Mika Waltarista taloustieteilijänä.”

4 Matt Ridley: Jalouden alkuperä”Silmät avaava tieteiskirja elämän

lainalaisuuksista, jossa käsitellään ihmisen ja eläimen välistä rajankäyntiä sekä muu-rahaisten ja mehiläisten kommunismia. Ridley-tyyppinen maailmankuva on esillä myös Etiikka ja talous –kurssilla.”

5 Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus”Vahvan psykologinen teos joka

käsittelee sisäisen rangaistusmekanismin käynnistymistä ja anteeksiantoa. Tarina tar-joaa teemojensa puolesta hyvän analogian toistettujen pelien teorialle.”V

ES

AN

SU

OS

ITU

KS

ET

TEKSTI ja KUVALaura Luoto

Kapitaali · 16

Toinen laulava professori

sai professuurilleenjatkoaikaa TEKSTI ja KUVAT

Jaakko Meriläinen

Antti Ripatti

�uosi sitten Antti Ripatti päätti vaih-taa hetkeksi maisemaa ja istahti empiirisen makrotalousteorian pro-fessorin oppituolille. Työrupeaman oli tarkoitus olla pelkkä pikainen

piipahdus, sillä professuurin rahoituksen oli määrä loppua vuodenvaihteessa. Silloin Ripatti olisi palan-nut takaisin Suomen Pankin leipiin.

Yliopiston onnistui kuitenkin järjestää lisärahoi-tusta, ja Ripatti aiotaan kutsua jatkamaan professo-rinpestissään.

Jatkoaika on hänen mieleensä.”Tämä on ollut ihan hauska kokemus. Opetta-

minen on hauskaa silloin, kun se on määrältään siedettävässä raamissa. Lisäksi olen saanut monta tutkimusprojektia liikkeelle, joita en ole Suomen Pankissa ehtinyt aloittaa.”

Mutta tuleeko vanhaa työtä ikävä?”Ei, minulla on projektia suomenpankkilaisten

kanssa. Käyn siellä vähintään kerran kuussa”, Ripatti tuumaa ja kertoo Suomen Pankista löytyvän paljon asiantuntevia ja kiinnostuneita ihmisiä, joiden kans-sa on ”hauska puhua makroa tai rahapolitiikaa”.

Ripatti on toistaiseksi opettanut lähinnä kansantaloustieteen valtakunnallisen toh-toriohjelman opiskelijoita ja ohjannut gra-

duntekijöitä. Ensi lukuvuonna Ripatin opettamaa makroteoriaa saadaan ehkä maisterivaiheenkin opiskelijoiden opintotarjottimelle.

”Luulen tai toivon, että jossakin vaiheessa nakki iskee”, hän uumoilee.

Tutkimuspuolella Ripatin suurennuslasin alla on ollut muun muassa taloudenpitäjien finanssi- tai ra-hapolitiikkaa koskeva ennakoiva käytös. ”Leikitään, että autovero nousee. Silloinhan taloudenpitäjät al-kavat ostaa niitä autoja nyt”, hän mainitsee esimerk-kinä.

”Päätöksen tekemisen ja sen toimeenpanon vä-lillä on pitkä ajallinen viive. Ekonometrikolla ei ole samaa tietoa kuin taloudenpitäjällä, ja sitten saa ihmetellä, miksi autojen kysyntä kasvaa jo marras-kuussa vaikka vero nousee vasta ensi vuonna.”

Kuuma peruna on ollut myös markkinoiden epätäydellisyys ja rahoitusmarkkinoiden rooli, Ri-patti kertoo.

17 · Kapitaali

“ Opettaminen on hauskaa silloin, kun se on määräl-tään siedettävässä raamissa.

�uoden aikana on varmaankin muodostunut suhteellisen kattava käsitys siitä, millaista työskentely yliopistomaailmassa on. Mikä

professorin työssä on ollut kaikista parasta?”Kyllä se on se tietynlainen vapaus. Minulla on

aika paljon sanavaltaa oman ajankäytön suhteen. �aikka tietyt asiat, opetus ja gradusemmat, pitää tietysti hoitaa”, Ripatti vastaa ja virnistää: ”Siinä on tietysti sekin vaara, että sitten tekee töitä koko ajan.”

Jos jotain hyvää, niin ehkä jotakin huonoakin – mikä työssä on ollut kamalinta?

”Miten sen nyt kauniisti sanoisi. No, yliopistohal-linto. Se rakentuu sille periaatteelle, että kaikki pitää tarkistaa ja valvoa etukäteen. Se on äärimmäisen tehoton ja kallis tapa toteuttaa hallintoa”, professori tuhahtaa.

Tutkimisen ja opettamisen rasittamia aivonys-tyröitä Antti Ripatti rentouttaa vapaa-ajallaan hiihtämällä ja laulamalla Hiljaa Ensemble

-lauluyhtyeessä. ”Se on ollut minulla harrastuksena jo pennusta lähtien, kuorolaulu jossakin muodossa.”

Ahaa, laitokseltamme löytyy siis toinenkin laula-va professori!

”�esalle olen luvannut, että lähdetään joskus ka-raokeen”, Ripatti paljastaa asettuessaan valokuvaan niille samoille portaille, joilla �esa Kanniaisen You-Tubessakin julkaistua musiikkivideota kuvattiin.

Mutta karaokessa Ripatti ei aio silti tarttua mikkiin.”Kieltäydyn aina karaokesta”, hän nauraa.

Kapitaali · 18

1 Aloitti opintonsa vuonna 1983 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnas-

sa. Sai maisterinpaperit käteensä vuonna 1990, ja tohtorinhattu painui päähän kahdeksan vuotta myöhemmin.

2 Väitöskirja ”Demand for Money in Inflation Targeting Monetary Policy” sisälsi sekä

teoriaa että empiirisiä tuloksia.

3 Oli opiskeluaikoinaan ” aika tavanomainen opiskelija, välillä hyvin menestynyt, välillä

vähän huonommin”. Kirjoitti myös tuolloin Käpykaartina tunnettuun KTTO:n ainejärjestö-lehteen.

4Sanoo, että ihkuimmat makrotaloustieteili-jät ovat tämänvuotiset Nobel-palkitut Tom

Sargent ja Christopher Sims, vaikkakaan ”ihku ei kuulu minun sanavarastooni!”

5 Paljastaa intohimoikseen murtomaahiih-don ja laulun, mutta kieltäytyy karaokesta.

ANTTI RIPATTI

19 · Kapitaali

Oppiaineeseen valitaan paraikaa uusia pro-fessoreita. Haussa on ollut empiirisen makro-taloustieteen sekä soveltavan ekonometrian osaajia, ja uusilla nimityksillä oppiaineemme profiloituu nähdäkseni yhä selkeämmin mak-rotaloustieteen sekä ekonometrian tyyssijaksi. Henkilökunnan sanoin on turha lähteä ”kilpai-lemaan” vaikkapa peliteorian osaajista, sillä Aalto on naapurissa. KTTO ry haluaa toivottaa molemmat uudet professorimme ehdottoman tervetulleiksi ja toivoo eritoten innokasta ope-tusmentaliteettia.

Myös ainejärjestömme hallituksessa tapah-tuu joulukuussa, kun uusi hallitus valitaan. Jos joku opintosihteerin pestistä kiinnostunut lukee tätä, niin voin taata, että perehdytyk-sestä ei menestyminen ainakaan jää kiinni. Opintosihteerinä toiminen on kliseisesti paljon itsestä kiinni, sillä toimelle voi uhrata hyvinkin paljon aikaa tai sitten ei. Se on myös luonteva ponnahduslauta muihin opiskelijavirkoihin, esimerkiksi itse päädyin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi laitosneuvostoon mm. kehittämään laitoksemme toimintaa. Mitä se tarkoittaakaan, jää nähtäväksi.

Oppiaineen opetuksessa ja käytännöissä on varmasti paljon kehitettävää. Yksi pysyvistä keskustelunaiheista opintovastaavien kokouk-sissa on silti palautekäytäntö ja henkilökunnan puolelta kuulee toistuvasti, kuinka opetusta on vaikea kehittää ilman palautetta opiskelijoilta.

Kuluneenkin vuoden aikana maailmaa on taatusti parannettu muun muassa saunan lauteilla, Pietarilaisessa pommisuojassa sekä pitkäksi venähtäneissä vappubileissä, mutta palautelomakkeisiin tämä tieto ei ilmeisesti päädy. Istuessanne Aleksandriassa pakertamas-sa järjettömiä tehtäviä, älkää kertoko siitä aino-astaan kaverillenne, vaan välittäkää tieto myös henkilökunnalle. Suosittelinkin, että seuraavan kerran kun jatkoilla haluatte soittaa Spotifystä sen ihanan lempparibiisinne, kertokaa ihan pi-ruuttanne samalla internetissä kurssin vetäjälle mitä mieltä olitte hänen opetuksestaan.

ATRO ANDERSSONKTTO:n opintosihteeri 2011

OPINTOSIHTEERILTÄAjat muuttuvat ja niin mekin

sijoitus

Kapitaali · 20

Vaikka tuntuisikin siltä, että pj:n palsta on vailla funktiota, tähän tekstiin niitä mahtuu jopa kaksi. Ensinnäkin pohdin mennyttä vuotta ja edessä olevaa hallituksen vaihtoa. Toiseksi pyrin todistamaan, että toisin kuin on kuultu väitettävän, Pursimo ei ole lusmu.

KTTO:n hallitus koostui tänä vuonna poik-keuksellisesti enimmäkseen uusista, nuorista ja järjestötoiminnan osalta kokemattomista opiskelijoista. Vähintäänkin se on tullut tode-tuksi, ettei ainejärjestötoiminnan sujuvuus ole kiinni aikaisemmasta harjaantuneisuudesta vaan siitä, että mukana on hyviä tyyppejä, jotka kykenevät toimimaan keskenään välillä kovankin stressin alaisina. Yhteishenki on ollut hallituslaisten välillä kova ja meininki rento. Ensi vuoden hallitusta muodostettaessa jat-kuvuuden lisäksi on tärkeää myös huomioida fuksien ja muiden nuorten kansislaisten innok-kuus ja mahdollisuus osallistua ainejärjestö-toimintaan halutessaan jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan.

Luotettava lähde, Internetin Urbaani Sanakirja määrittelee lusmun henkilöksi, joka on ”laiska, vetelehtivä ja velvollisuuksista pinnaava”. Vaikka Pursimo onkin samanaikai-sesti toiminut ainejärjestön puheenjohtajana,

käynyt töissä, viettänyt aktiivista sosiaalista elämää ja jopa opiskellutkin, voidaan hänet silti tunnistaa määritelmästä liiankin hyvin. Yllä-mainitun todistaminen täytyy siis todeta tässä tekstissä mahdottomaksi ja jättää ensi vuoteen, jolloin kuulopuheiden mukaan Pursimo aikoo keskittyä opiskeluun.

Lopuksi haluan esittää suuren kiitoksen tämän vuoden hallitukselle – olette mahtavia tyyppejä. Uudelle hallitukselle toivotan onnea ja menestystä!

JUHO PURSIMOKTTO:n puheenjohtaja 2011

PUHEENJOHTAJALTAHei!

y = f(x) = 2xex2

+4x

x

2 + 1

1

y = f(x1, x2) =⇥cx

b1 + (1 c)xb

2

⇤1/b

1

KVARTAALIN KUVA KUVA TUULI TÄHTISEN ARKISTOISTA

VuosijuhlahumuaKUVAT Jussi Välipirtti

YLLÄ: Ken on fuksi nolla kahdeksan, ylös nousko-hon!

VASEMMALLA: Pöytäjuh-lan jälkeen juhlaväki pääsi pyörähtelemään lattialle elävän musiikin tahtiin.

Lisää kuvia tämän lehden sivulla 24 sekä KTTO:n Face-book-sivuilla!

TEKSTIMatti Mitrunen

VASEMMALLA: KTTO:n 52. vuosijuhlassa kuultiin professori Heikki A. Loikkasen juhlaesitelmä poliitikkojen ja virkamies-ten suhtautumisesta tutkimustietoon.

ALLA: Muutamat jajksoivat tulla seuraa-vana aamuna sillikselle Kuppalaan.

ALINNA: Vuosijuhlien jatkoja vietettiin Satakuntalaisen Osakunnan tiloissa.

Mitä kuuluu,Panu Poutvaara?

Kapitaali selvitti mitä kuuluu oppiaineemme entiselle jul-kistalouden professorille Panu Poutvaaralle. Poutvaara työskentelee nykyään professorina Münchenin yliopis-tossa ja osastonjohtajana Ifo:ssa (Institute for Economic Research).

Mitä kuuluu?Tänne kuuluu hyvää, kiitos. Eu-roopan taloustilanne kuitenkin huolestuttaa.

Mitä olet tutkinut viime aikoi-na?Olen tutkinut muun muassa so-pimusten optimaalista pituutta teoreettisessa mallissa, pääsovel-lutuksena kuinka pitkä vaalikau-den tulisi olla. Jatkan tutkimusta kansainvälisestä muuttoliikkees-tä sekä ulkonäön merkityksestä politiikassa.

Panuttaako yhtään Saksaan lähteminen?Ei kaduta.

Miten Saksassa näkyvät euro-huolet? Minkälainen tunnelma siellä on?Saksalla menee toistaiseksi pa-remmin kuin suurimmalla osalla Eurooppaa, mutta Euroopan vel-kakriisi on iso uhka myös Saksal-le. Kuluttajien luottamus on jo laskenut. Suurin huolenaihe on Italian ja euron selviytyminen. Toivottavasti Italian uusi hallitus pystyy ajamaan läpi tarvittavia rakenteellisia uudistuksia.

Tulisitko enää Suomeen töihin, jos sinulle tarjottaisiin paik-kaa?Ottaisin tarjoukseen kantaa, jos sellainen tulisi, mutta viihdyn hy-vin Münchenissä.

TEKSTIMatti Mitrunen

Kuvassa Panu Poutvaaran työpaikan Ifo:n päärakennus. Poutvaaran toimisto ei tosin sijaitse kyseisessä rakennuksessa, vaan vieressä ole-vassa, samanmoisessa talossa. Kuva Panu Poutvaaran arkistoista.

25 · Kapitaali

PROVOK

AATTOR

I

Kapitaali · 26

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen suo-sittu näkemys poliitikoiden keskuudes-sa on ollut se, että syypäänä kaikkeen ovat ahneet pankkiirit, jotka ahnaasti ottivat riskejä lainarahalla ja tekivät vas-

tuuttomia arvopaperikikkailuja. Vastauksena tähän tarjottiin lisää valvontaa ja säännöstelyä. Vuonna 2011 pitkälti samat EU-politiikan johtohahmot yrit-tävät ratkaista kriisiä käyttämällä samoja keinoja, joiden käytöstä he arvostelivat pankkiireja: Kreikan viimeisimmässä pelastuspaketissa käytetään vi-vutusta ja eurobond-ehdotus on käytännössä sa-manlainen kikka kuin subprime-lainapapereiden niputtaminen parempien velkojen kanssa. Mielen-kiintoista on, että valtioiden finanssikriisi laitetaan edelleen pankkiirien syyksi.

Kuvitellaan tilanne jossa henkilö nimeltään Pasi ottaa pankilta kulutusluoton. Luoton ehtoihin kuu-luu ettei hän ota enempää velkaa ellei tulot kasva samassa suhteessa. Pasi kuluttaa rahat ja ottaa li-sää velkaa enemmän kuin on sovittu. Koittaa päivä kun kulutusluotto umpeutuu ja Pasi haluaa ottaa entistä isomman luoton sen maksamiseen, mutta pankki ei suostu antamaan lisää lainaa koska mak-

sukyvöttymyys on ilmeinen riski. Pankki vaatii van-haa lainansa takaisin. Tässä vaiheessa Pasi huuta pankille että oli alunperin edesvastuutonta antaa hänelle lainaa ja pankin olisi kannettava vastuunsa antamalla anteeksi vaikkapa puolet veloista. Lisäk-si Pasi niskoittelee pankin tarjoamaa takaisinmak-suohjelmaa vastaan, koska se leikkaisi “kohtuutto-masti” hänen velkarahalla saavuttamansa elintasoa. Pasin mielestä se, että pankilla on nyt sananvaltaa hänen elämässään on räikeä demokratian ja itse-määrämisoikeuden loukkaus. Tavalla tai toisella kaikki EU-maat käyttäytyvät tämän suuntaisesti tällä hetkellä ja silti he katsovat olevansa päteviä luomaan uusia sääntely- ja valvontakoneistoja fi-nanssimarkkinoille.

Suomi on maailman vähiten korruptoituneita ja byrokraattisia maita. On helppo ymmärtää, miksi suomalaisille ajatus julkisesta sektorista

virheettömänä ja oikeudenmukaisena auktorit-teettina kaikkissa yhteiskunnallisissa asioissa on niin läheinen. Korruption puute ei kuitenkaan ole tae pätevyydestä. Marraskuussa Suomessa on tul-lut esille kaksi tapausta joissa viranomaisvalvonta

“

27 · Kapitaali

Suomi on maailman vähiten kor-ruptoituneita ja byrokraattisia maita. On helppo ymmärtää, miksi suomalaisille ajatus julkisesta sek-torista virheettömänä ja oikeuden-mukaisena auktoriteettina kaikissa yhteiskunnallisissa asioissa on niin läheinen.

on lievästi sanottuna pettänyt: Valelääkäritapaus ja Talvivaaran kaivoksen jätepäästöt. Valvira jär-jesti valelääkärille liudan testejä, muttei tajunnut varmistaa todistuksen aitoutta. Talvivaaran uudet tekniset ratkaisut menivät viranomaisilta yli hil-seen ja päästöjen kasvu tuli yllätyksenä. Molem-missa viranomaisia on arvosteltu, mutta kukaan ei ole julkisessa keskustelussa pohtinut ääneen voisiko valvonnan järjestää jotenkin paremmin. Kummassakin tapauksessa tehty rikkomus ei ole tulkinnanvarainen, joten miksei valvontaa ole voi-tu ulkoistaa?

Koska jostain syystä Suomessa voiton tavoittelu tekee yrityksen tai ihmisen automaattisesti korrup-toituneeksi ja pahaksi. Niinkin yksinkertainen asia kuin parkkisakko loukkaa tavallisen kansalaisen oikeustajua jos sen antaja ei ole suoraan valtiolla töissä.

Maailmalla on yksi esimerkki valtiosta jossa valvonta on pitkälti ulkoistettu yksityis-ten juristien, lehtimiesten ja kuluttajien

vastuulle. On tietty on muodikasta todeta, kuinka tyhmiä amerikkalaiset ovat päättömine oikeusjut-

tuineen, mutta järjestelmässä on myös puolensa. Yritykset eivät voi mennä viranomaisten hartijoi-den taakse toteamalla että se, mikä ei ole erikseen kielletty,ä on sallittua. Provikkapalkalla toimivat ju-ristit tienaavat elantonsa etsimällä lain rikkomuk-sia, he eivät tarvitse viranomaisten vihjeitä.

Ja kun ilmeinen rikkomus on tapahtunut, kärsi-neet saavat korvauksia useinmiten sovitteluratkai-sujen kautta nopeasti.

Suomalaisen tai amerikkalaisen järjestelmä on lopulta arvovalinta. Suomessa valtio ja viranomaiset nähdään kansalaisen holhoaja-

na, jonka tehtävä on suojella ihmistä ehkäisemällä etukäteen kaikkea pahaa. Yhdysvalloissa valtio tar-joaa yhteiskunnan eri toimijoille kohtalaisen toimi-van oikeuslaitoksen, joissa nämä voivat ratkaista erimielisyydet. Valintaa ei tarvitse tehdä näiden kahden ääripään väliltä.

Toivoisin kuitenkin, että kun seuraava viran-omaisen epäonnistuminen tulee vastaan, ei mietit-täisi ainoastaan sitä, että kuuluko vastuussa olevan viranomaisen erota, vaan pohdittaisiin myös, voisi-ko koko valvonnan järjestää jotenkin toisin.

Kuka?Blondi tai brunetti, Median nainen on aina kaunis ja löytyy luentosali-en takariveiltä kahvin, iPhonen tai läppärin kanssa. Luultavasti yhtä aikaa kaikkien kolmen edellä mai-nitun kanssa. Tyyli saattaa vaih-della Median naisten välillä, mutta kyseessä on aina enemmän tai vä-hemmän hipsteri. Median nainen tanssii Alinan bileissä aamuun asti, joten kisakuntoa kannattaa alkaa treenata välittömästi.

MITÄ

MIELTÄ?Häikäisevän kauneutensa lisäksi Median nainen on poikkeuksetta myös älykäs, kertoohan siitä jo lähes olematon sisäänpääsyprosenttikin. Hurmaa medialainen viittaamalla Raamattuun verrattavissa olevaan Media markkinoilla – teokseen, jon-ka jokainen medialainen osaa unis-saankin. Kirjaa pidetään sentimen-taalisista syistä korkeassa arvossa, joten älä käytä repliikkiä: ”Lopetin Media markkinoilla –kirjan lukemi-sen kun se alkoi käsitellä Salattuja

Elämiä validina mediakuvastona.”Sen sijaan kerro huikaisevia

tarinoita reissuiltasi hipsterikau-punki Berliiniin, jossa joit halpaa punaviiniä ja otit taidekuvia ka-lansilmälinssillä. Paljasta samalla, mitä mieltä olet kokoomuslaisista ja Perussuomalaisten Teuvo Hakka-raisen medianäkyvyydestä. Niistä ei kuulu pitää.

Kansislaisena saat automaatti-sesti kylmän kokkarin leiman ot-saan. Kansislaisten ja medialaisten välinen rakkaus on kuitenkin syvä, ja väärä puoluekanta annetaan usein anteeksi. Sitä paitsi, mikä tahansa on parempi kuin kauppis-lainen. Teekkareillekin lämpenee medialaisista suunnilleen kolme. Medialaisena en osaa laskea toden-näköisyyttä jolla kansislainen saa is-kettyä Median naisen, mutta uskon luvun olevan suhteellisen suuri.

MISSÄ?Luentosalien takarivien lisäksi Me-dian naisen löytää usein KlIxiltä tai Allusta facebookaamasta opiske-lun sijaan. Vaihtoehtoisia lokaati-oita ovat valtsikan läheisyydessä olevat kahvilat, sekä tietysti iki-suosikki Unicafe. Iltaisin kannattaa onneaan voi kokeilla hipsteribaa-

reista, aina silloin kun Median nai-set eivät ole valtaamassa Alinan tanssilattiaa. Sulaudu joukkoon pukeutumalla hipsterivaatteisiin, mallia voit ottaa Riku Mattilasta.

MITEN?Verbaalista lahjakkuutta pide-tään suuressa arvossa, joten on melkein ihan sama miten puhut, kunhan puhut edes jotain. Kiellet-tyjä puheenaiheita ovat silti muun muassa sää ja ”onks viestinnällä ja markkinoinnilla muka eroa”.

Onnea matkaan!

Kirjoittaja on median nainen, jon-ka saisi näillä opeilla iskettyä niin

kansislainen kuin teekkarikin.

K u i n k aMEDIANNAINENisketään?

Onnitteluni loistavasta kohteen valin-nasta, Median naisista on vaikea pistää paremmaksi. Toivottavasti kuitenkin pidät haasteista, sillä kuulopuheiden mukaan Median naiset ovat naisista kauneimpia. Samojen kuulopuheiden mukaan vaivannäkö on kuitenkin sen arvoista. Tässä kaikki mitä Median nai-sen iskemisestä täytyy tietää.

TEKS

TI E

va K

ivira

nta

Kapitaali · 28

vieraskynä

vieraskynä

“ Älä käytä repliikkiä: “Lope-tin Media markkinoilla -kir-jan lukemisen kun se alkoi käsitellä Salattuja Elämiä validina mediakuvastona.

29 · Kapitaali

Alle voit koota iskemiesi median naisten puhelinnu-meroja. Talteen kannattaa ottaa myös nimi.

mun laskinNiko-Matti Ronikonmäki

Mikä on laskimesi merkki?TI-30XA.

Miten vanha laskimesi on?Tämä on hankittu vuonna 2007. Tämä on niin sanottu toisen su-kupolven laskin. Hankin ensimmäisen laskimeni vuonna 2002 ja tämä on ”varalaskin”, joka on ottanut ykköslaskimen paikan.

Mistä laskimesi on hankittu?Laurinkadun Suomalaisesta kirjakaupasta Lohjalta.

Mikä on laskimesi paras ominaisuus?Summausnappula, ehdottomasti! Summauksen raja on 9999, sii-hen pääseminen tuottaa aina yhtä suurta mielihyvää.

Mikä on paras muistosi laskimen kanssa?Matematiikan ylioppilaskirjoitukset, laskimeni ei pettänyt tiukan paikan tullen!

Tällä palstalla esitellään kansantaloustieteen opiskelijoille tuttujen hahmojen laskukoneita.

TEKSTI ja KUVA Jaakko Meriläinen

Kapitaali · 30

01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01101100 01110101 01110011

Arvaatko, kenestä taloustieteen professorista on kyse?

TÖHRY KUVA JAAKKO MERILÄINENNäitkö jossain mielen-kiintoisen, hauskan, to-della typerän tai opetta-vaisen vessakirjoituksen? Lisää se Kapitaalin Face-book-sivuille tai lähetä sähköpostina toimituk-selle, toimitus.kapitaali@gmail.com. Julkaisemme kuvasi, ehkä.

A

DC E

B

FVASTAUKSET: A Lehmijoki B Kultti C Lanne D Loikkanen E Palokangas F Vartia

31 · Kapitaali

Väitetään, että yhteis-kunnan tilasta kertoo paljon se, miten tämä kohtelee vankejaan. Itse muuttaisin väit-

tämää koskemaan vankien si-jaan kaikkia lakia rikkovia. Ovat-han vankeusrangaistukset jo itsessään kovin eriskummallinen käytäntö. Koen eri rangaistusta-pojen pohtimisen yhteiskunnan näkökulmasta hyvin mielenkiin-toiseksi. Jos ajattelee rangais-tuksia kostona, näyttää toisen vapauden vieminen tehokkaalta vastareaktiolta. Sielläpäs kärsii, saasta! Mutta yhteiskunta jonka rangaistukset perustuvat pelkäl-le kostolle ei taida kertoa mitään hyvää tilastaan. Ei, rangaistuk-sien ei pidä perustua uhrien kostonhimon tyydyttämiselle. Yhteiskunnan kannalta tärkein-tä rangaistuksissa pitäisi olla niiden rikosta ehkäisevän pelot-teen lisäksi lain rikkoutumisesta seuranneen haitan korvaami-nen rikoksen uhreille, joihin yh-teiskunta itsekin kuuluu. Tältä kannalta ajateltuna rikollisten lukitseminen ajaksi X täyshoito-laan yhteiskunnan omilla varoil-la on niin nurinkurista kuin vain olla voi. Riko lakia, saa ilmainen ylläpito.

Omassa henkilökohtaisessa arvoasteikossani loistaa kaikkein ylimpänä yksilönvapaus. Ym-märrän hyvin, että pelko tämän menettämisestä jää varmaan hyvin monella muullakin toisek-

si vain oman henkensä menettä-miselle. Jos unohdetaan täysin siihen liittyvät eettiset kysymyk-set, yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna kuolemanrangais-tukset ovat perusteltavissa. Jos joku todistaa toistuvilla teoillaan olevansa täysin kykenemätön ja haluton sopeutumaan mui-den joukkoon, ja kerta toisensa jälkeen vain aiheuttaa muille kustannuksia, on taakan poista-minen kylmästi laskelmoivassa

mielessä ymmärrettävä tapa reagoida. Potentiaalisten kus-tannusten minimoiminen. Sa-malta kannalta katsottuna van-keusrangaistus näyttää kovin huonolta vaihtoehdolta. Vaikka

voisi laskea odotusarvon sille, että rikollinen vapauduttuaan ryhtyy tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi ja kontribuoi yhtei-seen hyvään, ja verrata sitä van-keusajan kustannuksiin, syntyy vangitsemisesta lisää haittaa yhteiskunnalle. Ihminen joka on vankilassa elää muiden varoilla. Ihminen joka on vankilassa on työelämän ulkopuolella. Vangit ovat verrattavissa sosiaalietuuk-sien väärinkäyttäjiin, mutta sillä

Rikoksista,rangaistuksista,ja vähän myöskustannuksistaVaroitus: Sisältää päämäärätöntä pakinointia.

TEKSTIJarno Louhelainen

Kapitaali · 32

erotuksella, että siinä missä jäl-kimmäiset käyttävät yhteiskun-taa tietoisesti hyväkseen, ovat vankeusrangaistusta kärsivät tilanteessaan yhteiskunnan pa-kottamina.

Hän, joka sellissään seisoo, on poissa pahanteosta. Mutta lakien koko perusta on siinä, että näillä pyritään kieltämään toiminta, joka aiheuttaa yhteis-kunnalle kustannuksia. Sellissä seisominen aiheuttaa kustan-nuksia. Hän, joka tekee pakko-työtä, on hyvänteossa. Työsken-tely tuottaa yhteiskunnalle hyötyä. Eikö olisi huomattavasti loogisempaa, että rikoksen teki-jä ”maksaisi velkansa yhteiskun-nalle” työnteolla? Tosin nykyään taitaa olla poliittisesti korrektim-paa kutsua tätä yhteiskuntapal-veluksi, ei pakkotyöksi. Yhteis-kuntapalvelu ei ehkä ole yhtä tehokas tapa estää rankaistavia suorittamasta uusia rikoksia, on tämä huomattavasti tehokkaam-pi keino kouluttaa näistä tuotta-

via yhteiskunnan jäseniä. Tosin yhteiskuntapalvelua suorittava elää ja liikkuu meidän tavallisten ihmisten joukossa tasavertaise-na. Kuka tahansa voi olla kauhea kriminaali! Vankilahan on siitä hyvä instituutti, että saadaan kaikki rikolliset sinne samaan paikkaan. Ihan sama kuinka yh-teiskuntakelpoisia nämä ovat sieltä vapauduttuaan, pääasia että tiedetään missä ne parhail-laan ovat! Ennen lukittauduttiin

kaupunkien muurien sisälle suo-jaan yhteisön ulkopuolelta tule-vilta uhkilta ja vaaroilta, nykyään suojaudutaan vankilan muurien ulkopuolelle yhteisön sisäpuo-lelta tulevilta uhkilta ja vaaroilta. Kyllä ne jossain vaiheessa kylläs-tyvät ja luovuttavat yrittämään päästä muurien yli. On se voitto luovutusvoittokin.

Vankila syrjäyttää. Lukitsemi-nen määrätyksi ajaksi suljettuun tilaan pitämään seuraa tapari-kollisille ei taida auttaa kenen-kään mahdollisuuksia saada töi-tä. Moni päinvastoin oppii yhä huonommille tavoille. Kaikesta työkokemuksesta taas on hyö-tyä. Kaikesta yhteiskuntapalve-lutyökokemuksesta on hyötyä. Jos joskus päädyn diktaattoriksi, määrään ainakin kaikkiin eh-dollisiin vankeusrangaistuksiin osaksi pakollista yhteiskunta-palvelua. Perustelen tämän sekä yhteiskunnan että rankaista-van saamalla hyödyllä. Niin tai no, eihän diktaattorin tarvitse perustella päätöksiään. Mutta kaikessa vakavuudessani voin myöntää ihmetteleväni, miksei yhteiskuntapalvelu ole yleisem-pi rangaistusmuoto. Siinä missä sakot ovat pelkkä etäinen me-noerä muiden joukossa, saman summan maksaminen sellaisella työllä, jota ei muuten suostuisi tekemään on niin henkilökoh-tainen kokemus, että sen uskoisi ehkäisevän huomattavasti pa-remmin rikkeiden ja rikoksien uusimista kuin yksi lasku lisää pinon jatkoksi.

Olen lukenut Yhdysvalloissa annetuista yhteiskuntapalvelu-tuomioista, joissa tuomitut ovat joutuneet työskentelemään ympäristöissä, joissa nämä ovat joutuneet tekemisiin opettavien esimerkkien kanssa. Rattijuopol-la lienee suurempi kynnys hypä-tä humalassa kuskin paikalle, jos on joutunut työskentelemään sairaalassa alkoholin aiheutta-mien kolareiden johdosta koo-massa olevien potilaiden paris-sa. Huumeiden hallussapidosta

kiinni jäänyt harkinneekerran jos toisenkin niiden pariin pa-laamista sen jälkeen, kun tämä on joutunut katselemaan vie-restä katkaisuhoidossa olevien vieroitusoireita. Tai ehkä tämä näkee markkinaraon, ja ryhtyy välittämään niitä eteenpäin. Jokainen ihminen on erilainen, ja niin on myös jokainen rikolli-nen. Siinä missä joku kokee va-pautensa viemisen pahimpana mahdollisena rangaistuksena, toinen voi tuntea sellin rauhan kotoisaksi. Oletus, että kaikilla rangaistuksilla on samanlainen vaikutus jokaiseen rankaista-vaan ei mielestäni ole pätevä. Mitä kauemmaksi ihminen jou-tuu omasta mukavuustilastaan, sitä voimakkaampi on tämän reaktio. Mitä läheisempi on ko-kemus, sitä suurempi on tämän synnyttämä vaikutelma. Mitä henkilökohtaisempi on rangais-tus, sitä vahvempi on tämän voima. Jokaisen tuomitun on koettava, että näitä rankaistaan. Mittatilausrangaistukset, löytyy-kö niistä tulevaisuus?

Ihmisoikeudet ovat erikoinen aihe. Missä kulkee raja, jota ran-gaistus ei enää saa ylittää? Van-gilta saa viedä vapauden, mutta tälle on silti taattava mukavat elinolot. Eihän se ole mukavaa, jos joutuu liian pienessä sellissä asumaan! Tuomitsemme ihmisiä tylsyyteen neljän seinän sisälle. Ymmärrettävää, koska nämä-hän voisivat jopa hengästyä, jos joutuisivat tekemään raskasta pakkotyötä! Yhteiskunnan tilas-ta kertoo paljon se, miten tämä kohtelee vankejaan. Onko yh-teiskunta siis sivistynyt, jos tämä kohtelee vankejaan sivistynees-ti? Hyvässä yhteiskunnassa jopa vangit ovat tyytyväisiä? Ehkä. Mutta itse olen silti sitä mieltä, että yhteiskunta, jonka päätoi-minen tapa kohdella rikollisiaan on lukita nämä täyspäivähoi-tolaan ”poissa silmistä, poissa mielestä” -periaatteen mukai-sesti voisi tilaansa vielä hieman kehittää.

33 · Kapitaali

Hallitusohjelman kappaleeseen ”Kuntapolitiikka ja hallinnon kehittäminen” on kirjattu heti johdannon jälkeen seuraavasti: ”Hallitus toteuttaa koko maan laa-juisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoi-hin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntara-kenne. �ahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa eri-koissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. �ahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyö-hön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.”

Hallitusohjelman mukaan hallitus siis toteuttaa kuntauudistuksen, eikä vain ”pyri toteuttamaan” tai ”edistämään” sitä. Hallitus ei myöskään ”pyydä kunnilta selvityksiä”, vaan hallitus yksinker-taisesti toteuttaa kuntauu-

d i s -t u k s e n .

Kyllä, voidaan ker-rankin sanoa, että poliitikot ovat luvanneet jotain

konkreettista, eivätkä ainoastaan jättäneet jälkeensä jotain epämääräisiä lauseita, jotka ovat jokaisen lu-

kijan itsensä tulkittavissa. Koska hallituksen tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan harvinaisen selkeästi, tulee asiaan suhtautua vakavasti. Mikä siis on kuntaliitos ja mitä sillä saavutetaan? Mitä sanoo asiasta Pihtiputaan mummo?

Kuntaliitosten fundamenttina tavoitteena on hal-linnon keventäminen ja palvelurakenteen järkevöittä-minen – siis parempaa palvelua kuntalaisille nykyistä halvemmalla. Hienoa, mutta mitä tämä tarkoittaa käy-tännössä? Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että vir-kamieskoneistoa karsimalla syntyy säästöjä. Tai no, näin sen ainakin pitäisi mennä. �anhasen hallituksen ”Paras” –hankkeen myötä fuusioituneiden kuntien hallinnolli-

set kustannukset ovat nimittäin kasvaneet. Tämä selittyy mm. sillä, että fuusiokuntien virkamiesten liitosporkka-naksi säädettiin viiden vuoden irtisanomissuoja ja sillä, että isomman kunnan virkamiesten tulee saada tietys-ti isomman kunnan mukaista liksaa. Toivoa sopii, että pitkällä tähtäimellä kuntalaiset vihdoin pääsevät eroon ”kehitysjohtaja Möt- tösestä” ja ”fuusiojohtaja Perälästä”. Silloinkin säästöt olisivat tosin m a r g i n a a l i - set, sillä kuntien m e n o i s t a vain noin k o l m e p r o - s e n t t i a

koostuu yleis-hallinnon pyörittämi-

sestä. Huomattavasti järkevämpi perustelu

kuntaliitoksille onkin palvelurakenteen järkevöit-täminen. Palveluita keskittämällä voidaan säilyttää sel-laisia palveluita, jotka vanhoissa kunnissa olisivat uhat-tuina: lähilukiot, lähikirjastot, lähiterveysasemat ja niin edelleen. Pihtiputaan mummon logiikalla tosin jonkun kuntalaisen lähipalveluihin keskittäminen tarkoittaa jonkun toisen kuntalaisen lähipalveluiden karsimista. Pitääkö siis lupaus paremmasta palvelusta paikkansa, jos tarkastellaan kaikkien kuntalaisten palveluita?

Fuusiohurmoksessa tulee lisäksi muistaa, että iso kuntakoko ei ole mikään tae tehokkuudesta, vaan kun-tafuusiot voivat jopa johtaa suurkuntien jonkin astei-seen monopolisoitumiseen, kun alueen veronmaksajat eivät enää voisi ”kilpailuttaa” alueensa kuntia. Tehot-tomuutta voi aiheuttaa myös se, että kunnat eivät enää voisi samalla tavalla ”benchmarkata” toistensa hyviä tai huonoja käytäntöjä.

Kuntien taseiden näyttäessä pakkasta samalla kun väestön ikääntyy, on rakenteellisia uudistuksia kuiten-kin tehtävä - kipeitäkin. Jos kunta ei pärjää omillaan, on fuusioituminen naapurikuntaan luonnollinen ratkaisu. Silloin ei enää kuitenkaan voida puhua paremmista lä-hipalveluista, sillä 1+1 ei tosiaan ole 3.

Pihtiputaan mummosta olisikin reilua, että aina-kin ne kunnat, jotka toimivat nettomaksajina veronta-sausjärjestelmässä, eli tulevat hyvin toimeen omillaan ja maksavat hyvinvoinnistaan vielä muille, saisivat itse päättää mahdollisista fuusioista. Toimivaa kun ei kan-nata korjata, sanoo mummon vanha viisaus.

Pihtiputaalla jäädäänkin odottamaan vuoden lop-puun mennessä valmistuvaa selvitystä kuntauudistuk-sen toteuttamistavoista. Nähtäväksi jää, mitä hallitusoh-jelman kirjaus ”hallitus toteuttaa” todella tarkoittaa.

Kuntaliitokset:1+1=3?

TEKSTI Elias Erämaja

“ Mikä siis on kunta-liitos ja mitä sillä saavutetaan? Mitä sanoo asiasta Pihti-putaan mummo?

Kapitaali · 34

RPT Docu Oy Ruukinkuja 3, 02330 Espoo, (09) 809 911, www.rpt.fi

Haku päällä?

RPThaku.fi on rakentamiseen liittyvien tuotteiden avoin portaali, joka ei vaadi käyttäjältä edes rekisteröitymistä. Sieltä ammattilainen löytää, kuka mitäkin valmistaa, tuo tai myy. Ilman kömpelöitä tuotekortteja! Kuukausittain kymmenet tuhannet käyvät sieltä etsimässä tietoa raken-nusmateriaaleista ja tuotteista.

RPThaku.fi -palvelu on muihin vastaaviin hakupalveluihin verrattuna ylivertaisen monipuolinen ja edullinen. Raken-nusalalle myyvällä ei ole varaa jäädä sieltä pois.

Tutustu ja tilaa: www.rpthaku.fi/promo

Että sinun olisi

helpompi myydä.

UNOHDA rakennusalan

vanhat paperinmakuiset

tietokortit ja hakupalvelut!

lehmäpoika

Myönnän, että minulla tulee usein suru puseroon. �ii-meksi niin kävi eilen, kun piipahdin marketissa. Hyllys-sä ei ollut voita. Olin puhjeta itkuun, mutta sain koottua itseni.

Kerronpa, mihin kaikkeen tykkään laittaa voita. Lai-tan voista kolmenkymmenen gramman palan puuroon tai perunamuusiin makua antamaan, voitelen sillä ruislei-päni ja pistän pullaan – sekä taikinaan että voisilmäksi.

Mutta nyt en laita. �oita ei ole.�oipula on pahasta. Lehmiä tässä maassa on ihan tar-

peeksi, joten maidontuotannon vajeesta se ei voi johtua. �oipula on karppaajien syytä, olen varma. Karppaajat jättävät monta hyvää ruokaa syömättä ja vetävät pelkkää rasvaa. Ymmärrän heidän mieltymystään voihin, mutta kyllähän voikimpale tarvitsee alleen oikeaa leipää, joka ei jostain syystä karppaajille kelpaa.

Toisaalta voisi syyttää ruotsalaisia. Sieltähän tämä voikaaos alkoi, levisi sitten Suomeen. Minä syytän aina mielelläni ulkomaalaisia, varsinkin ruotsalaisia.

Esitänpä muutaman vaihtoehtoisen ratkaisun tähän on-gelmaan. Ensiksi: kielletään karppaaminen lailla. Samalla voisi kieltää koko sanan käytön, se kuulostaa niin type-rältä. Tulee mieleen karppi, joka on varmaan ihan hyvä ruokakala, jos sen paistaa voissa. Parasta ovat silti voissa paistetut muikut.

Toiseksi: ei äänestetäkään Paavo �äyrystä presiden-tiksi. Jos kansan mielipiteitä johdattelevana presidenttinä

on karppaaja-Paavo, niin miten siinä sitten käy. No mi-näpä kerron: kaikki alkavat karpata ja voipula pahenee entisestään.

Kolmanneksi: lopetetaan margariinien ynnä muiden sellaisten hömppärasvojen tuottaminen, ja keskitetään kaikki voimavarat vointekoon. Margariinista ei saa hy-vää, vaikka sitä kuinka paljon sivelisi leipänsä päälle. Ja puurossa se on ihan hirveää...

Lisätoimenpiteeksi esitän Ruotsin irrottamista Suo-mesta, jotta sieltä ei enää vastaisuudessa leviäisi minkään-laisia voilaman kaltaisia kurjuuksia kotomaahamme.

Urho F. LehmäpoikaKirjoittaja tietää omasta mielestään kaikesta kaiken ja

on innokas voitelee mielellään niin leipää kuin poliitikko-jakin.

JK. Jos nyt välttämättä haluatte jatkaa sitä voin tuh-laamista, niin annanpa yhden vinkin. Suosikkini voi-intensiivisistä ruuista on kunnon vanhanajan makaro-nivelli. Keitä makaronia. Lyö parikymmentä grammaa voita kattilaan (ei siihen samaan, jossa makaronit keittyvät), odota että se tirisee kivasti ja heitä vähän jauhoja sekaan. Tee siitä suurus. Kaada sekaan maitoa. Hämmentele, kunnes seos paksuuntuu, ja lisää lopuk-si makaronit. Makaronivelli nautitaan tietysti sopivan kokoisen voinokareen kanssa, ja saa siihen sokeriakin laittaa.

Kapitaali · 36

Voi ei, voita ei!

diskreetti matikka

Teemme sen mahdolliseksi

Rahastoa hallinnoi Nordea 1, SICAV, joka on Luxemburgissa toimiva yhteissijoitusyritys. Tutustu rahaston avaintietoesitteeseen ennenrahaston merkintää. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella eivoida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.

nordea.fi

Sijoita nyt Kehittyviin TähtiinNordea 1 - Kehittyvät Tähdet on uuden sukupolven osakerahasto, joka sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti kehittyville markkinoille.

Yhteiskuntavastuuseen ja ympäristöön liittyvät kysymykset ohjaavat rahaston sijoituskohteidenvalintaa varsinaisten taloudellisten tunnuslukujen ohella. Tätä sijoitusprosessia kutsutaan positiiviseksi seulonnaksi, ja se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Positiivisen seulonnanideana on valikoida salkkuun ne yhtiöt, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta sen sijaan, että rajattaisiin pois ne yhtiöt, joiden liiketoimintatavat eivät ole kestäviä.

Rahasto sopii sinulle, kun

• haluat sijoittaa vastuullisesti kehittyville markkinoille.• ymmärrät osakesijoituksiin ja kehittyviin markkinoihin liittyvän voimakkaankin arvonvaihtelun.• sijoitusaikasi on vähintään 5 vuotta.

Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai poikkea konttorissamme.

Lisätietoa Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet -rahastosta: www.nordea.fi/rahasto

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Terveisiä Pietarista!

Kaksitoista ylpeää kansislaista lähti laivalla matkaan kohti Idän metkuja. Matka oli alusta loppuun erittäin railakasta menoa vodkan ja blinien sii-vittämänä. Tutustumista tehtiin myös paikalliseen kulttuuriin Eremitaasi-vierailun, jokilaivaristeilyn ja Joutsenlampi baletin muodossa.

Allekirjoittanut ei kuitenkaan osallistunut teatterihassutteluun, vaan jäin herrojen Ronikonmäki sekä Paavola kanssa keskustelemaan tuoppos-ten äärellä viimekeväisestä kalastusreissustamme Barentsinmerellä. Tämän lisäksi herra Anderssonin kanssa teimme ristiretken Pietarin underground-elämään keskustan kupeessa sijainneella ”pumpum”-kellariklubilla ja tutus-tuimme paikalliseen nuorisoon.

Lontooksi sananvaihto sujui ja keskustelu alkuväestön kanssa oli mukavaa joskin saimme hieman noottia ”rahvaanomaisesta” oluen litkinnästä. Vanhem-man väestön kanssa kommunikointi oli kuitenkin hieman hankalampaa. Ainoa yli nelikymppinen joka oikeastaan osasi muuta kuin barushki barushki oli armeijan villapaitaan sonnustautunut oppaamme Vladimir. Jokilaivaristei-lyä johtanut ystävällinen naishenkilö osasi kuitenkin hieman opastaa meitä venäjän kielisten sepustuksiensa jälkeen esimerkiksi sanomalla ”that iz… aa.. castle”. Taksikuskeilta irtosi jopa suomenkielisiä sanontoja kuten ”HYVÄ POIKA!” ja ”V**** S*****A P*****E!”.

Matkamme viimeisenä päivänä ennen lähtöä suuntasimme oppaamme kanssa kohti taidehistoriallista museota eli Eremitaasia. Paikallinen ruoka oli kuitenkin aiheuttanut itselleni hieman pahoinvointia ja näin ollen tai-teellinen visioni ei ollut aivan terävimmillään. Näin ollen siitä ei sen enempää kommentoitavaa vaikka jotkut kyllä sanoivat kyseisen lafkan olleen ihan jeejee.

Tämän jälkeen vuorossa olikin paluureissu kohti Helsinkiä ja rankkaa opiskelijan arkea rosoisen kulturellia Pietaria ikävöiden.

HENRIK VARTIAINENmatkavastaava

Kapitaali · 38

Kaikki alkoi siitä, kun viime keväänä ylioppilaskir-joitusten jälkeen satuin eksymään Kannustimen valmennuskurssille. Kiinnostukseni taloustie-teeseen ja se, että derivointi on aina ollut lähellä sydäntäni, sai minut hakemaan juuri valtsikaan opiskelemaan kansista. Ensimmäiset valtsikan bi-leet koin jo ennen kuin olin edes päässyt sisään. Erään valmennuskurssin oppitunnin jälkeen Jaak-ko Meriläinen tarjosi mahdollisuuden lähteä mu-kaan valtsikan pre-vappu bileisiin. Olin ainut, joka uskaltautui lähtemään. Siitä se turmion tie sitten alkoikin. Vierailuni pre-vappu bileissä vain kasvatti motivaatiotani lukea pääsykokeisiin: halusin pääs-tä uudestaan bilettämään näiden ihmisten kanssa! Onnekseni, heinäkuun alussa pitkän odottamisen jälkeen, postiluukkuuni tupsahti paksu kirje Hel-

singin yliopiston valtiotieteelliseltä tiedekunnalta.Kun fuksien ensimiitin aika lopulta koitti, lähdin

innokkaana tapaamaan uusia opiskelutovereitani. Alun jäisyyttä poisti muun muassa Serla-oravan saapuminen paikalle. Seuraavana oli luvassa Kan-nugames, jossa valtsikan fuksit ja erityisesti tutorit haalareissaan saivat ”nauttia” loppukesän helteistä Suomenlinnassa. Orientoivalle viikolle puolestaan mahtui ohjelmaa esimerkiksi peli-illasta fuksien selvään tiistaihin Idan saunalla, mikä ei ollutkaan ihan niin selvä.

Tähän syksyyn on mahtunut kaikenlaisia ta-pahtumia ja vaikka kaikissa on aina hauskaa ollut, ehdottomina kohokohtina mieleeni on kuitenkin jäänyt esimerkiksi KTTO:n fuksiaiset, missä sain heilua ympäri kaupunkia krokotiilipuku päällä ja voiton saattelemana ryhmällämme on nyt kunnia järjestää KTTO:n pikkujoulut. Toinen kohokohta oli mökkireissu, missä heitin viimeinkin talviturk-kini pois, jos kahlaamista kauppiksen edessä ole-vassa suihkulähteessä ei lasketa mukaan. Mieleeni on jäänyt hyvin myös fuksisitsit, joissa menetin sitsineitsyyteni sekä roomalaiset, missä tulin myy-dyksi orjaksi. Lisäksi yksi fuksisyksyni kohokohtia

oli tietenkin KTTO:n Pietarin matka, jota odotin aluksi pelonsekaisin tuntein. Reissusta kuitenkin selvittiin onneksi ilman sen suurempia vahinkoja (If tarjoaa).

Vaikka olenkin ehtinyt käymään lähes kaikissa ainejärjestömme bileissä ja monissa muissakin tapahtumissa, olen kuitenkin mielestäni selvinnyt kunnialla myös itse opiskeluista, ainakin tähän asti. Bönthöä on tullut juotua, mutta silti tästä syksystä pitäisi kertyä ihan kiitettävästi opintopisteitä ja ensimmäisestä tentistänikin sain vitosen! Ainut ta-voitteeni tälle syksylle oli ottaa kaikki ilo irti fuksiu-destani ja sen olen tehnytkin. Ennen kaikkea olen saanut paljon uusia ihania ystäviä, joiden kanssa voi tuskailla laskareiden parissa ja ottaa kaikki ilo irti opiskeluelämästä.

Fuksi riehuuTEKSTI Meri Sintonen

“ Kun fuksien ensimiitin aika lopulta koitti, lähdin innokkaana tapaamaan uusia opiskelutovereitani. Alun jäisyyttä poisti muun muassa Serla-oravan saapuminen paikalle.

39 · Kapitaali

Pääsin vuosi sitten opiskelemaan valtio-oppia Helsingin yliopistoon. Huomasin kuitenkin nopeasti, et-tei se ollut minun juttuni. Jatkuva kyseenalaistaminen tuntui vieraal-ta, sillä lukio-opintojeni painotus oli matemaattis-luonnontieteissä.

Kaipasin konkreettisempaa lähestymistapaa, minkä taloustieteen matemaattisuus mahdollistaa. Valtio-opin tutkintorakenne edellyttää paljon valinnaisia opintoja, joita jo fuksivuotena kannustettiin otta-maan. Päätin lukea kansiksen kursseja ja innostuin aiheesta. En ole katunut päätöstäni, mutten ole täysin vakuuttunut siitä, missä talousalaa haluan opiskel-la. Oppiaineen parhaita puolia ovat opiskelukaverit, ja on hienoa, että tutkintoon istuu ryhmätyöskentely niin luontevasti. Se mikä itseäni taas ei miellytä, on kurssien liian alhainen vaatimustaso. Taloustieteellä on suhteellisen kehittynyt teoreettinen pohja. Tästä syystä oppiaineemme kurssit tulisi mielestäni raken-taa niin, että ne haastavuudellaan ja laadukkaalla kontaktiopetuksellaan motivoisivat opiskelijoita to-della oppimaan taloustieteen perusperiaatteet.

Meidät päästetään liian lepsullaVille Voutilainen 22 vuotta

Ain

een

vaih

taja

t TEKSTI ja KUVATJulia Müller

Kapitaali · 40

“

Ehdin lukea kansista kaksi vuotta, ennen kuin vaihdoin yhteiskuntapo-litiikkaan. En sano, ettei taloustiede olisi miellyttänyt, vaikkei se itselleni se paras vaihtoehto ollutkaan. Syynä päätökseeni oli, että löysin omasta mielestäni mielenkiintoisempia ai-

neita. Tietysti matematiikan iso osuus taloustieteessä vaikutti valintaan, kun siihen ei niin suurta paloa ole. Etsin uutta pääainetta käymällä eri johdantokursse-ja, sekä tutustuin netissä tutkintorakenteisiin. Yhteis-kuntapolitiikka tuntui sopivalta ja perusopinnot käy-tyäni oppiaineen vaihto onnistui. Päätös tuntuu tällä hetkellä oikealta ja olen innoissani uusista kursseista; erityisesti kaupunkitutkimus on vienyt mukanaan. Onhan yhteiskuntapolitiikkaa aikamoista hyvinvoin-tivaltion pelastustiedettä ja se on ihan mukavaa. Opis-kelu on lisäksi hyvin keskustelevaa ja asioita käydään läpi yhdessä. Tykkään siitä, että valmiita vastauksia harvoin annetaan ja omaa ajattelua pitää jatkuvas-ti jalostaa. Toisaalta mielestäni kansiksen vahvuus on juuri tutkinnon selkeys. Opiskelijat käyvät tietyt kurssit ja kokeeseen pitää opetella tietyt laskut. Joskus koen olevani uuden oppiaineeni kursseilla ulallani, kun esseen aiheet annetaan; siinä on ihan eri tavalla tyhjän päällä.

Vuosi vapaaehtoistyötä Ugandas-sa selkeytti ajatukseni siitä, mitä todella haluan opiskella. Luettua-ni kaksi vuotta kansista, vaihdoin kehitysmaatutkimukseen tiedekun-nan sisäisen vaihdon kautta. Kehi-tysmaatutkimuksessa houkuttivat

monitieteisyys ja historiallinen perspektiivi. Toisaalta en myöskään kokenut olevani riittävän lahjakas kan-santaloustieteen matematiikkaan. Kansiksen opetus valtsikassa ei myöskään ole kovin käytännön läheistä ja suuret aloittajamäärät ovat tietysti haaste. Opetus kehitysmaatutkimuksessa tapahtuu melko pienissä ryhmissä ja luennoilla käydään paljon keskustelua. Uskallan myös väittää, että opettajat tuntevat meil-lä oppilaansa aika hyvin. Näin kynnys mennä kysy-mään mieltä askarruttavista asioista on matala. Olen ollut oppiaineen vaihdosta tyytyväinen, mutta myös iloinen, että voin yhä sisällyttää taloustiedettä opin-toihini. Kehitysmaatutkimus ja kansantaloustiede ovat monessa mielessä linkittyneitä toisiinsa.

�ähemmän valmiita vastauksiaPekka Salminen22 vuotta

Monitieteisyys ja historiallinen perspektiivi houkuttivatTiina Juvonen24 vuotta

41 · Kapitaali

“ “

6 kysymystä

1 Kuka presidenttiehdokas kirjoitti ilmas-tonmuutoksesta seuraavasti?“Suomen tilanne on suhteellisen hyvä. Olem-me syrjässä pahimmilta myrskyiltä ja sateilta. Sateiden lisääntyminen ei ole ongelma, jos ne pysyvät jossakin kohtuudessa. Kuivuuskaan ei pahemmin haittaisi, kun meillä riittää kastelu-vettä. Ilmaston lämpeneminen pikemminkin parantaa kuin heikentää Suomen maatalou-den kilpailukykyä.” (Ilkka 26.1.2007)

2Minä vuonna koettiin seuraavat tapahtumat?

* Kreikan pääministeri Papandreu erosi terveyssyistä.* Kansainvälinen valuuttarahasto hy-väksyi 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten.* Paavo Lipponen lausahti Mauri Pekkariselle kuuluisaksi tulleen sa-nonnan ”nahkurin orsilla tavataan”.

4 Keille myönnettiin kaikkien aikojen en-

simmäinen taloustieteen Nobel-palkinto?

5Mikä yhdistää neljää oikealla puolella

kuvattua henkilöä?

3 Oikealla puolella ku-vattu lintu koreilee

erään maan rahoissa. Mikä maa, mikä valuut-ta?

6Kenen edesmenneen taloustieteilijän ja

sijoittajan nimi kertoo jonkun ottaneen fyysistä kontaktia?

VASTAU

KSET: 1. Paavo Väyrynen, 2. 1996, 3. Uuden-Seelannin dollari (kuvassa esiintyy kiivilintu), 4. N

orjalaiselle Ragnar Anton Kittil Frischille ja

alankomaalaiselle Jan Tinbergenille (taloudellisten prosessien dynaam

isten mallien kehittäm

isestä ja soveltamisesta), 5. H

e ovat kaikki opiskelleet kansantaloustiedettä H

elsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, 6. Pentti Kouri

Kuvat Wikimedia Commons

? ? ?Kapitaali · 42

Kuvat Wikimedia Commons

? ? ?

Sisään 2€

DJANTON

&H00P1

KAIVA ESIIN KUKKAMEKKOSI JA TANSSIKENKÄSI,

SILLÄ KTTO TUO LAVATANSSIT KESKELLE

KUUMINTA PIKKUJOULUKAUTTA!

KTTOPIKKUJOULUT 2011

Alina-sali8.12.2011klo 19-03

Täältä saa piparia!!