katse kohti arktista aluetta - u.s. embassy in finland€¦ · töön; esimerkiksi jääkarhut,...

1
34 35 SUOMI-USA 3/2015 SUOMI-USA 3/2015 Helsingin yliopiston pääkirjasto / Kaisa-talo Fabianinkatu 30, Helsinki 050-448 5704 arc@usembassy.fi Aukioloajat: ark. 9-20, la 10-16 ARC-tietopalvelu: ark. 9-17 finland.usembassy.gov/arc.html American Resource Center ARCHelsinki A rktinen alue sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla Jäämerellä ja jakaantuu kahdeksan valtion kesken: Kanada, Yhdysvallat, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat kaikki arktisia maita. Suomen arktinen alue on napapiirin pohjoispuolinen osa Lapin lääniä. Alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, joista noin 10 % kuu- luu alkuperäiskansoihin. Tämä osuus jakautuu yli 40 eri kansaan. Arktisen alueen alkuperäiskansoja ovat muun muassa Euroo- pan pohjoisosia asuttavat saamelaiset, Venäjällä nenetsit, hantit, evenkit ja tsuktsit, Alaskassa aleutit, jupikit ja inuiitit (Iñupiat), Ka- nadassa inuiitit (Inuvialuit) ja Grönlannissa inuiitit (Kalaallit).Näi- den kansojen kulttuuri ja elinkeinot sekä paikallisten asukkaiden hyvinvointi perustuvat ympäröivään luontoon. Aluetta tuhansia vuosia asuttaneiden ihmisten elämäntapa on nyt uhattuna. Valtavasti mahdollisuuksia, paljon uhkia Arktinen alue on erittäin haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vai- kutuksille. Siellä ilmaston lämpeneminen on kaksi kertaa nopeam- paa kuin maapallon lämpeneminen keskimäärin, koska sulavan lumen ja jään alta paljastuva tumma pinta imee lämpöä tehok- kaasti ja kiihdyttää siten lämpenemistä. Lämpenevä ilmasto vai- kuttaa erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, mutta myös asuk- kaiden elinolosuhteet ovat vaarassa. Arktinen alue on myllerrysten keskellä; asukkaat ovat huo- lissaan ilmastonmuutoksesta, maankäytöstä ja oikeuksista. Il- mastonmuutoksen takia alkuperäiskansojen harjoittamat elin- keinot ovat vaarassa, sillä esimerkiksi metsästyksestä on tullut entistä vaarallisempaa ohuen jään ja vaihtelevien sääolosuhtei- den vuoksi. Katoava lumi ja jää vaikuttavat myös alueen eläimis- töön; esimerkiksi jääkarhut, hylkeet, valaat sekä eräät kalalajit tar- vitsevat lunta selviytyäkseen. Jos metsästys, kalastus ja keräily vaarantuvat ilmastonmuu- toksen takia, sillä voi olla seurauksia niin alueen asukkaiden ta- louteen, kulttuuriin kuin terveyteenkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös infrastruktuuriin, kuljetuksiin sekä talojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Jo nyt kokonaisia kyliä on jouduttu muuttamaan uusille seuduille ilmastonmuutosta pakoon. Arktinen alue herättää kiinnostusta myös liiketoimintamahdolli- suuksien kannalta. Alueen energia- ja mineraalivarannot kiinnos- tavat monia. Uudet merireitit ja lisääntyvä turismi tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Arktisen alueen hyödyntä- mistä tarkasteltaessa tulisikin pitää mielessä kestävän kehityksen periaatteet. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus USA:lla Yhdysvallat vastaanotti Arktisen neuvoston (Arctic Council) pu- heenjohtajuuden huhtikuussa 2015, ja johtaa nyt neuvoston toi- Katse kohti arktista aluetta Arktinen alue on noussut yhdeksi tämän päivän tärkeimmäksi puheenaiheeksi, eikä suotta; ilmas- tonmuutos vaikuttaa rajusti alueeseen, öljynporauksesta kiistellään, ja jääkarhukin on muuttumassa uhanalaiseksi eläinlajiksi. Mistä oikein on kysymys, miksi arktisella alueella on väliä, ja mitä pitäisi tehdä? Entä miten tähän kaikkeen liittyy pieni Kiribatin saarivaltio Tyynellä valtamerellä? Suurlähetystön nuoriso-ohjelma toi arktisen alueen tutuksi Yhdysvaltain suurlähetystössä on tänä vuonna huomioitu ark- tinen alue muun muassa “Empowering Youth Alumni to Act for the Arctic” -ohjelmalla. Ohjelman osanottajat ovat USA:n ul- koministeriön vaihto-ohjelmiin osallistuneita nuoria, jotka ovat päässeet syventämään tietämystään arktisesta alueesta. Ke- vään kokoontumisessa Helsingissä opittiin perusasioita ym- päristöstä ja kestävästä kehityksestä useilta asiantuntijoilta, ja elokuussa ryhmä matkusti Lappiin, jossa se tutustui Saame- laiskäräjiin, Yle Sápmin toimintaan sekä Sajos-kulttuurikes- kukseen. Osanottajat oppivat saamelaiskulttuurista myös Sii- dan ja porotilan vierailun myötä. mintaa vuoteen 2017 asti. Sen jälkeen kaksivuotinen puheenjoh- tajuus siirtyy Suomelle. Yhdysvaltain puheenjohtajuuden teema on “One Arctic: Shared Opportunities, Challenges, and Respon- sibilities” – teema sopii hyvin aikakauteen, jolloin on herätty kaik- kiin arktisen alueen ongelmiin. Meillä on vain yksi arktinen alue. Sen mahdollisuudet, haasteet ja vastuu kuuluvat kaikille. Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 edistämään ympä- ristönsuojelua ja kestävää kehitystä. Se on Pohjoismaiden, Ka- nadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitusten välinen yhteistyöelin, johon kuuluu lisäksi alkuperäiskansoja edustavia sekä luonnon- suojelu- ja tutkimusjärjestöjen tarkkailijajäseniä. Käytännön työ ta- pahtuu Arktisen neuvoston kuudessa eri asiantuntijatyöryhmässä. Yhdysvaltain ulkoministeriö järjesti ison GLACIER (Global Lea- dership in the Arctic: Cooperation, Innovation, Engagement, and Resilience) -konferenssin Alaskan Anchoragessa elokuun lo- pussa 2015. Konferenssiin osallistuivat muun muassa presidentti Obama, arktisen alueen ulkoministerit sekä edustajia esimerkiksi Kiinasta, Intiasta, Koreasta ja Euroopan Unionista. Myös alkupe- räiskansojen johtajia ja mielipidevaikuttajia oli paikalla. GLACIERissa keskusteltiin siitä, miten arktisen alueen ilmas- tonmuutokseen tulisi suhtautua ja miten se vaikuttaa koko maa- ilmaan. Esimerkiksi Kiribatin saarivaltio, joka sijaitsee Havaijin ja Australian välissä, on jo huomannut arktisen alueen ilmastonmuu- toksen vaikutukset. Pieni saarivaltio on peittymässä veden alle. On arvioitu, että ellei ilmastonmuutosta saada pysäytettyä, meret voivat nousta jopa yhden metrin verran tämän vuosisadan lop- puun mennessä. Se on paljon Kiribatille, jonka monet atollit sijait- sevat vain hieman nykyisen merenpinnan yläpuolella. Toukokuussa Pohjoismaista Yhdysvaltoihin nimitetyt suurlähet- tiläät antoivat yhteisen julkilausuman, jossa he totesivat ytimek- käästi: “What happens in the Arctic does not stay in the Arctic”. Arktisen alueen muutokset vaikuttavat kaikkiin maapallolla, ja siksi alueella on väliä meille kaikille. Suomen ulkoministeri Timo Soini kuvasi GLACIER-kokousta erittäin onnistuneeksi. Voit seurata konferenssin uutisointia sekä muuta arktiseen alueeseen liittyviä artikkeleita esimerkiksi Ame- rican Resource Centerin Scoop-It -palvelussa osoitteessa, www.scoop.it/t/arctic-by-americanresourcecenter. Lähteet: Arctic Council, Arktinen keskus (Lapin yliopisto), Huf- fington Post, Suomen ympäristöministeriö, USA Today, Wikipe- dia, Yhdysvaltain ulkoministeriö, YLE. Arktisen neuvoston asiantuntijaryhmät: Arctic Contaminants Action Program - saastumisvasteohjelma Arctic Monitoring and Assessment Program - tarkkailu- ja arviointiohjelma Conservation of Arctic Flora and Fauna - kasviston ja eläimistön suojelu • Emergency Prevention, Preparedness and Response - hätäehkäisy, valmius ja vaste Protection of the Arctic Marine Environment - meriympäristön suojelu Sustainable Development Working Group - kestävän kehityksen työryhmä

Upload: others

Post on 24-Jul-2020

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Katse kohti arktista aluetta - U.S. Embassy in Finland€¦ · töön; esimerkiksi jääkarhut, hylkeet, valaat sekä eräät kalalajit tar-vitsevat lunta selviytyäkseen. Jos metsästys,

34 35SUOMI-USA 3/2015SUOMI-USA 3/2015

Helsingin yliopiston pääkirjasto / Kaisa-taloFabianinkatu 30, Helsinki • 050-448 5704 • [email protected]: ark. 9-20, la 10-16 ARC-tietopalvelu: ark. 9-17finland.usembassy.gov/arc.html

American Resource Center ARCHelsinki

Arktinen alue sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla Jäämerellä ja jakaantuu kahdeksan valtion kesken: Kanada, Yhdysvallat,

Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat kaikki arktisia maita. Suomen arktinen alue on napapiirin pohjoispuolinen osa Lapin lääniä.

Alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, joista noin 10 % kuu-luu alkuperäiskansoihin. Tämä osuus jakautuu yli 40 eri kansaan. Arktisen alueen alkuperäiskansoja ovat muun muassa Euroo-pan pohjoisosia asuttavat saamelaiset, Venäjällä nenetsit, hantit, evenkit ja tsuktsit, Alaskassa aleutit, jupikit ja inuiitit (Iñupiat), Ka-nadassa inuiitit (Inuvialuit) ja Grönlannissa inuiitit (Kalaallit).Näi-den kansojen kulttuuri ja elinkeinot sekä paikallisten asukkaiden hyvinvointi perustuvat ympäröivään luontoon. Aluetta tuhansia vuosia asuttaneiden ihmisten elämäntapa on nyt uhattuna.

Valtavasti mahdollisuuksia, paljon uhkiaArktinen alue on erittäin haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vai-kutuksille. Siellä ilmaston lämpeneminen on kaksi kertaa nopeam-paa kuin maapallon lämpeneminen keskimäärin, koska sulavan lumen ja jään alta paljastuva tumma pinta imee lämpöä tehok-kaasti ja kiihdyttää siten lämpenemistä. Lämpenevä ilmasto vai-kuttaa erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, mutta myös asuk-kaiden elinolosuhteet ovat vaarassa.

Arktinen alue on myllerrysten keskellä; asukkaat ovat huo-lissaan ilmastonmuutoksesta, maankäytöstä ja oikeuksista. Il-mastonmuutoksen takia alkuperäiskansojen harjoittamat elin-keinot ovat vaarassa, sillä esimerkiksi metsästyksestä on tullut entistä vaarallisempaa ohuen jään ja vaihtelevien sääolosuhtei-

den vuoksi. Katoava lumi ja jää vaikuttavat myös alueen eläimis-töön; esimerkiksi jääkarhut, hylkeet, valaat sekä eräät kalalajit tar-vitsevat lunta selviytyäkseen.

Jos metsästys, kalastus ja keräily vaarantuvat ilmastonmuu-toksen takia, sillä voi olla seurauksia niin alueen asukkaiden ta-louteen, kulttuuriin kuin terveyteenkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös infrastruktuuriin, kuljetuksiin sekä talojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Jo nyt kokonaisia kyliä on jouduttu muuttamaan uusille seuduille ilmastonmuutosta pakoon.

Arktinen alue herättää kiinnostusta myös liiketoimintamahdolli-suuksien kannalta. Alueen energia- ja mineraalivarannot kiinnos-tavat monia. Uudet merireitit ja lisääntyvä turismi tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Arktisen alueen hyödyntä-mistä tarkasteltaessa tulisikin pitää mielessä kestävän kehityksen periaatteet.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus USA:llaYhdysvallat vastaanotti Arktisen neuvoston (Arctic Council) pu-heenjohtajuuden huhtikuussa 2015, ja johtaa nyt neuvoston toi-

Katse kohti arktista aluettaArktinen alue on noussut yhdeksi tämän päivän tärkeimmäksi puheenaiheeksi, eikä suotta; ilmas-tonmuutos vaikuttaa rajusti alueeseen, öljynporauksesta kiistellään, ja jääkarhukin on muuttumassa uhanalaiseksi eläinlajiksi. Mistä oikein on kysymys, miksi arktisella alueella on väliä, ja mitä pitäisi tehdä? Entä miten tähän kaikkeen liittyy pieni Kiribatin saarivaltio Tyynellä valtamerellä?

Suurlähetystön nuoriso-ohjelma toi arktisen alueen tutuksiYhdysvaltain suurlähetystössä on tänä vuonna huomioitu ark-tinen alue muun muassa “Empowering Youth Alumni to Act for the Arctic” -ohjelmalla. Ohjelman osanottajat ovat USA:n ul-koministeriön vaihto-ohjelmiin osallistuneita nuoria, jotka ovat päässeet syventämään tietämystään arktisesta alueesta. Ke-vään kokoontumisessa Helsingissä opittiin perusasioita ym-päristöstä ja kestävästä kehityksestä useilta asiantuntijoilta, ja elokuussa ryhmä matkusti Lappiin, jossa se tutustui Saame-laiskäräjiin, Yle Sápmin toimintaan sekä Sajos-kulttuurikes-kukseen. Osanottajat oppivat saamelaiskulttuurista myös Sii-dan ja porotilan vierailun myötä.

mintaa vuoteen 2017 asti. Sen jälkeen kaksivuotinen puheenjoh-tajuus siirtyy Suomelle. Yhdysvaltain puheenjohtajuuden teema on “One Arctic: Shared Opportunities, Challenges, and Respon-sibilities” – teema sopii hyvin aikakauteen, jolloin on herätty kaik-kiin arktisen alueen ongelmiin. Meillä on vain yksi arktinen alue. Sen mahdollisuudet, haasteet ja vastuu kuuluvat kaikille.

Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 edistämään ympä-ristönsuojelua ja kestävää kehitystä. Se on Pohjoismaiden, Ka-nadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitusten välinen yhteistyöelin, johon kuuluu lisäksi alkuperäiskansoja edustavia sekä luonnon-suojelu- ja tutkimusjärjestöjen tarkkailijajäseniä. Käytännön työ ta-pahtuu Arktisen neuvoston kuudessa eri asiantuntijatyöryhmässä.

Yhdysvaltain ulkoministeriö järjesti ison GLACIER (Global Lea-dership in the Arctic: Cooperation, Innovation, Engagement, and Resilience) -konferenssin Alaskan Anchoragessa elokuun lo-pussa 2015. Konferenssiin osallistuivat muun muassa presidentti Obama, arktisen alueen ulkoministerit sekä edustajia esimerkiksi Kiinasta, Intiasta, Koreasta ja Euroopan Unionista. Myös alkupe-räiskansojen johtajia ja mielipidevaikuttajia oli paikalla.

GLACIERissa keskusteltiin siitä, miten arktisen alueen ilmas-tonmuutokseen tulisi suhtautua ja miten se vaikuttaa koko maa-ilmaan. Esimerkiksi Kiribatin saarivaltio, joka sijaitsee Havaijin ja Australian välissä, on jo huomannut arktisen alueen ilmastonmuu-toksen vaikutukset. Pieni saarivaltio on peittymässä veden alle. On arvioitu, että ellei ilmastonmuutosta saada pysäytettyä, meret voivat nousta jopa yhden metrin verran tämän vuosisadan lop-puun mennessä. Se on paljon Kiribatille, jonka monet atollit sijait-sevat vain hieman nykyisen merenpinnan yläpuolella.

Toukokuussa Pohjoismaista Yhdysvaltoihin nimitetyt suurlähet-tiläät antoivat yhteisen julkilausuman, jossa he totesivat ytimek-käästi: “What happens in the Arctic does not stay in the Arctic”. Arktisen alueen muutokset vaikuttavat kaikkiin maapallolla, ja siksi alueella on väliä meille kaikille.

Suomen ulkoministeri Timo Soini kuvasi GLACIER-kokousta erittäin onnistuneeksi. Voit seurata konferenssin uutisointia sekä muuta arktiseen alueeseen liittyviä artikkeleita esimerkiksi Ame-rican Resource Centerin Scoop-It -palvelussa osoitteessa, www.scoop.it/t/arctic-by-americanresourcecenter. Lähteet: Arctic Council, Arktinen keskus (Lapin yliopisto), Huf-fington Post, Suomen ympäristöministeriö, USA Today, Wikipe-dia, Yhdysvaltain ulkoministeriö, YLE.

Arktisen neuvoston asiantuntijaryhmät:• Arctic Contaminants Action Program - saastumisvasteohjelma• Arctic Monitoring and Assessment Program - tarkkailu- ja arviointiohjelma• Conservation of Arctic Flora and Fauna - kasviston ja eläimistön suojelu• Emergency Prevention, Preparedness and Response - hätäehkäisy, valmius ja vaste• Protection of the Arctic Marine Environment - meriympäristön suojelu• Sustainable Development Working Group - kestävän kehityksen työryhmä