kehitysvammaisten taiteen viides verkostotapaaminen · ideoita käytännön ohjaukseen vaihdettiin...

Kehitysvammaisten taiteen viides verkostotapaaminen

Kettukin viides valtakunnallinen verkostotapaaminen erityistaiteen toimijoille järjestettiin syyskuussa 2013 Tampereella. Seppo Knuuttilalta ja Minna Haverilta kuultiin ajankohtaista asiaa ITE-‐taiteesta ja erityistaiteilijoista. Kuulimme myös tapausesimerkkejä, miten matka erityistaiteilijaksi etenee eri puolilla Suomea: Tapaus Vaalijala, Kuopio, esittelijöinä ohjaaja Johnny Maddox ja kuvataiteilija Johanna Rossi. Tapaus Turkua esitteli kuvataiteilija Eija Ruoho ja Itse asiasta kuultuna: Kettukin taiteilija Kimmo Tolvanen Hämeenlinnasta kertoi kokemuksistaan taiteen maailmassa. Alan termejä puitiin käsiteriihessä, ideoita käytännön ohjaukseen vaihdettiin ja vierailtiin OmaPolku ry:n grafiikanpajassa. Seuraavilla sivuilla on tapaamisen satoa. Kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa mukaan taas vuonna 2014!

Satu Itkonen, Jaana Isomäki, Kimmo Tolvanen, Seppo Knuuttila, Minna Haveri ja Eija Ruoho verkostotapaamisessa 26.9.2013

Aamupala nautittiin Vimmartin artistien säestyksellä.

Kehitysvammaisten taiteen verkostotapaaminen

Kehitysvammaisten taiteen verkostotapaaminen

Jaana Isomäki haastatteli Kimmo Tolvasta taiteilijan tiestä.

Oppimiskahviloissa muistiinpanot tehtiin pöytäliinoihin, josta ne on koottu tähän koosteeseen

Vinkkejä ja ideoita erityisryhmien taideohjaajille

Ohjaus: Miten ohjata erityistaiteilijoita yksilöinä ja ryhmänä? Ohjaajan tehtävänä tutustua oppilaan oppimistapoihin vuorovaikutukseen ja millä tavoin oppilas kykenee itseään ilmaisemaan. Ohjaaja on mahdollistaja, työskentelyrauhan turvaaja, aktiviteettien monipuolinen oivaltaja   Ryhmäkoon määrittäminen taitojen mukaisesti:   Ryhmä: 6 – 8 > 10 / Ryhmässä 8 / Ryhmässä 10 + 2-‐3 avustajaa /

Kuvisryhmä: 2 -‐7   Teatteriryhmä 5-‐3   Naisten luova liikunta: 4 Yksilönohjauksessa panostetaan yksilön tarpeisiin.   Uuden tai vaikean asian opettelu yksilöohjauksena.   Löydetään tekijän oma juttu, kehitetään sitä yhdessä   Tehdään yksilöstä tärkeä > itsetunto +++

Ryhmässä   Ryhmässä ohjausta kun tekeminen onnistuu itsenäisemmin   Tehdään ryhmästä toimiva, kemiat toimimaan   Tuntemus yksilöistä: Ovatko kaikki tekijät omatoimisia?   Kukaan ei saa jäädä paitsioon, huomioi kaikkien kyvyt

Kuvataiteilija, taidemaalari Saara Piispa ohjaa Kettukin Kesän sävyt –taideleirillä 2013


Ohjaus: Kuinka paljon ohjausta?   Riippuen yksilöstä: tarpeeksi, mutta mahdollisimman vähän,

tarpeen mukaan   Pyritään ”häivyttämään” ohjaaja taustalle ohjauksesta

Miten ohjata?   Intuitiivisesti, sydämellä, myös hieman järjellä   Rohkeasti, persoonallisesti   Ilolla: luodaan yhteisöllisyyttä, edes omissa ajatuksissa

Henkilökohtaisten avustajien rooli   Henkilökohtaisen avustajan tehtävä on tärkeä, on läsnä

tukemassa ei ohjaamassa   Henkilökohtaisten avustajien rooli: taiteilijan ja kehitysvamma-‐

alan asiantuntijan parityöskentely: kuunnellen, antaen tilaa toisen ajatuksille

  Jos asiakkaalla on henkilökohtainen avustaja, ohjausvastuu on silti ohjaajalla

  Ohjaaja / taiteilija mahdollistajana = sillanrakennus

Kuvataiteilija, taidemaalari Saara Piispa ohjaa Kettukin Kesän sävyt –taideleirillä 2013


Dokumentointi: Miksi tärkeää:   Laajempi näkökulma: oma muisti on myös valikoiva   Voi huomata taitoja, jotka tärkeitä yksilön kehityksen kannalta   Oppimisen apuväline:

Oppimispäiväkirja (portfolio, blogi, sähköinen reissuvihko)   Dokumentointia käytetään hyödyksi mm. ”hopsien” tekoon   Asiakkaalle itselle tärkeä muistaa – terapeuttinen vaikutus, ilon

aihe   Asiakkaan taidot esiin: taidot voivat siirtyä myös muihin

toimintoihin

Käytetään myös markkinointiin:   Dokumentit rahoittajalle, asiakkaalle   Taiteella vaikuttaminen > huomion herättäminen > media

Rohkaiseminen dokumentointiin (valokuvaus jne.)   Esim. opiskelija dokumentoimaan. Hän saa samalla oppia, ja

tulee dokumentoitua.   Kerrotaan mahdollisuudesta oppilaitoksille > Vakiinnutettava

tapa oppilaitoksiin, media-‐alan opiskelijat ym..


Dokumentointi: Haasteita:   Missä dokumenttiaineistot säilytetään?   Miten niitä käytetään?   Kuka hallinnoi?   Varastotilan loppuminen: dokumentoidaan teokset ja annetaan

ne asiakkaille itselleen Käytäntöjä Esineet, taideteokset   Esim. lappu töiden mukana ”nimi, tekniikka, tekijä, aika,

kuvattu / ei kuvattu (Ohjaaja / apulainen tekee)

Hetki, mistä ei jää jälkeä:   Tarinallistamalla,   Kerrottu tarina talteen – saduttamalla   Videodokumentointi > havainnointia myös tekijöille

Luvat:   Paperi valmiina, lomakkeet, joissa perusasiat täydennettäväksi   Miten kerrotaan lupien saamisen tärkeydestä asiakkaalle: asia

heidän omaksi hyväksi > julkisuutta, hyötyä itselle ja innostavaa!   (Valokuvia: Johannes Romppanen (johannesromppanen.com/)


Hyväksi koettuja malleja: Draama 3 vuotta kestävä projekti – lopputulos näytelmä (Valkeakosken toimintakeskus [email protected] ) Teatteri > pöytäteatteri ( nuket, kynät, kädet ym.) > käsikirjoitus >   Pieni ryhmä! 5 henkilöä   Esineet virittäjänä   Motivaatio itse tekemisestä – meidän oma juttu   Teatteriryhmän tapaamiset n. kerran viikossa.

Valokuvanäyttely tarjolla kiertoon: ”Katso minua! –muotokuvia unelmista valokuvanäyttely”   Näyttely Tulppaanitalossa päättyy 23.10. sen jälkeen Asterixit,

enkelit ym. ovat vapaita saapumaan luoksenne!

Taidemaalari Katri Stenberg kertoo ryhmän ajatuksista ja ideoista oppimiskahvilassa.


Hyväksi koettuja malleja: Yhteinen kuva ryhmällä   Silmät kiinni aloitus, siitä jatketaan > miten puuttua toisen

työhön, miten luovuttaa oma työ muille   Parityö

Poikkitaiteellisuus:   Musiikki taustalla maalauksessa (rauhoittumien) (esim.

gregoriaaninen kirkkomusiikki)   Materiaali – tuttu / tuntematon esim. savi   Sarjakuvat   Graffitit   Teatteri   Tanssi jne.

Pilkkominen:   Pilkotaan työ pienempiin osiin ja kokonaisuuksiin.   Helpompi opetella työvaiheita, tutustua uusiin materiaaleihin.

Uusi, suuri kokonaisuus voi olla hankala omaksua Haja-‐ajatuksia:   Teosten nimeämisen mukavuus ja tärkeys   Kartongista kansio: väriopin tehtävät kanteen ja pohjaan

(näyttelyyn esille)   Miro Mantere -‐ muusikko, rytmitön musiikki (http://fifi.voima.fi/

voima-‐artikkeli/2006/numero-‐1/tahditonta-‐musiikkia)

Kettukin graffitipajassa keväällä 2013 syntyi kaksi upeaa teosta. Ne olivat esillä Hymykuoppa-‐näyttelyssä Iittalassa.

Taidetta vai terapiaa? Käsiteriihi

Osallistujat, taiteen tekijät: Ketkä osallistuvat taiteen tekemiseen: (erityistaiteilijan lisäksi) Ohjaaja   Kuvataideopettajat, erityisopettajat

Henkilöt, joilla on   Oma kiinnostus / voimavarat   Kannustava perhetausta   Kannustava kulttuurista kiinnostunut tukiverkosto   Muu, esim. asumisyhteisö, joka tukee

(Sattumankauppaa) Miten he kertovat asiasta, miten mieltävät tekemisensä?   Näyttely tekee taiteilijaksi, vahvistaa, tasavertaistaa   Arvostus välittyy   Yksilöllisyys   Vaikutus mielikuviin   Halu näyttää ja jakaa   Taiteen käsite… itseilmaisu   Vuorovaikutus

Kettukin taiteilijan Ville Seppälän muistonäyttely järjestettiin Art Kaarisillassa syksyllä 2012.


Miten he mieltävät toistensa taiteen tekemisen / vammattomien taiteen?   Ryhmään kuuluminen   Oma kuulumisen tunne, yhteys, Osakulttuuri   ”Ulkopuolelta” tuleva tunnustus   Kiinnostus, havainnointi

  Suhtautuu taiteeseen taiteena, josta joko tykkää tai ei   Riippuu taidenäkemyksestä, ihan niin kuin koululla   Taidemaailmaan menon mahdollistaminen (ohjaajan rooli)

Osallistujat, taiteen tekijät:


Ketkä ohjaavat taiteilijoita?   Taidepedagogit   taiteen ammattilaiset   Hyvät pedagogiset taidot tärkeää!   Moniammatillinen porukka   Milloin tehdään taidetta? Kuka on taiteilija? -‐ vain osasta ryhmissä

kävijöistä tulee taiteilijoita

Taiteilija / kädentaito-‐ohjaaja /(sosiaalialan henkilö)?   Tietää itsestään mistä on kyse   Sosiaalialan henkilö: taide vain välineenä? On hyvä, että on

uskallusta ohjata taidetta

Ohjaajan roolit?   Persoonan merkitys   Näkee jokaisen ihmisen potentiaalin ja auttaa sitä tulemaan esiin.   Opettaja (ohjausta ja kannustusta)   Avustaja   Kaveri   Tuki ja kannustus   Kasvattaja   Kriitikko   Inspiroiva veturi   Kunnianhimo

Ohjaajat:

Kuvataiteilija Mikko Myöhänen ohjasi Kettukin graffitipajassa keväällä 2013 kuutta uutta katutaiteilijaa.


Kuka on osana taidetoimintaa?   Rahoittajat!   Viranomaisten byrokratia esteenä   Taiteilijan lähipiirin innostus on ratkaisevaa   Perhe ja asumisyhteisö ym.   Valtaa liikaa asuntolaväellä joskus   Palveluntarjoajat, arjen lähityöntekijät   Osallistujan oman vahvuuden löytyminen Kehitysvammaisten vastuuhenkilöt   Päättäjät   Kunnat / viranomaiset yms. vaikeita saada ymmärtämään   Vaatii lähipiirin sitkeää työtä   Tukien maksajat

Miten he kutsuvat toimintaa? Mitä käsitteitä he käyttävät?   Taidetta / terapiaa / askartelua?   Kuntouttava aspekti = tärkeää taidetoiminnassa! Tämän

vanhemmatkin usein huomaavat!   ”Askartelua”: Täytyy nähdä vaivaa, että termiä saadaan

muutettua taidetoiminnaksi.   Esimerkki: ”Asuntolan väki päätti, että x:n taideharrastus on

töhertelyä”

Taiteen tekemisen mahdollistajat:

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki avasi Papunetin näyttelyn Art Kaarisillassa vuonna 2012.


Kuka kommentoi ja miten? Kuinka teoksia kuvaillaan mediassa / tukikodeissa / perheissä / kuntien ja valtion papereissa?   Taidearvostelijat! Hämeen sanomat Hesari Teosten arvottava tarkastelu: mitä merkitystä on taidearvosteluilla?   Tulevat merkityksi ”taiteen kaanoniin” Historiankirjoitus   Kannustaa tekijöitä   tekevät tunnetuksi ”kaikelle kansalle”   Ihmisten taidetta. Ilo.

Voiko teoksia arvioida kuten vammattomien teoksia?   Pitää arvioida samoin!

Teosten esille asettamisen portinvartijat: kuka päättää ja miten?   Taidekriteerit pitää olla! < kuka määrittelee > riippuu

taidenäkemyksistä   ”Kehitysvammaisten taide” – nimityksen käyttö: asialla on kaksi

puolta!   Voi tulla liikaa (?) mediajulkisuutta < kansalaisopisto

Julkisuus:

Eläinten syksy –näyttelyn avajaisissa 2013 taiteilijat saivat sivellinkukkaset.


Mitä erityistaiteeseen kuuluu:   teos   taideyhteisöt   apuraha-‐anomukset   näyttelyiden järjestelyt, ripustukset,   markkinointi

Taiteilijaseurat:   Kuuluuko kehitysvammaisia taiteilijoita muihinkin

taiteilijaseuroihin kuin esim. Kettukiin?   Kyllä: Porvoossa, Lieksassa ja Joensuussa ainakin   Avoimiin näyttelyihin hakeminen! (Pitää olla taustavoimat, jotka

tekevät paperityöt)

  Opittavaa on, miten suhtaudutaan tämän kaltaiseen ilmiöön!

Julkisuus – aina tärkeää!

Kettukin Vuoden taiteilija –näyttely nostaa esiin vuosittain kehitysvammaisen taiteilijan. Vuonna 2013 näyttelyn ja tittelin sai OmaPolku ry:n puupiirrosryhmä.

Kuudes valtakunnallinen verkostotapaaminen alan toimijoille järjestetään syksyllä 2014. Tapaamisen teemoista tulee verkoston jäsenille kysely keväällä: mitä teemoja halutaan käsiteltävän seuraavaksi? Päivi Lilja Uusi toiminnanjohtaja -‐ 1.1.2014 lähtien: +358 44 0405 107 +358 50 5734189 [email protected] Taidekeskus Kettuki [email protected] www.kettuki.fi Iittalan taidetalo Iittalantie 130 14500 Iittala

kehitysvammaisten taiteen viides verkostotapaaminen · ideoita käytännön ohjaukseen vaihdettiin...

Documents