KesKi-suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 4/2012

KESKI-SUOMEN

Uutiset. Raha. Debatti. Yrittäjyys on muotia. Jäsenyrittäjät. Nuoret Stagella.

Uutiset: Keski-Suomesta kaksi varapuheenjohtajaa. Raha: Yritysrahoittajat arvioivat näkymiä.

Kasvunousikaivosta

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat2

Viestinnän moniosaaja

Ahjokatu 12, JyväskyläMa–pe 9–17 (myymälä, huolto)La 10–15 (myymälä).

www.midare.fi

Kysy yrityKseLLesi räätäLöity tArJous | YritYsmYYnti, Puh. 020 792 4401

Hyödynnä pilvipalveluita viisaasti!

tarjoamme räätälöidyt Google Apps for Business -viestintäratkaisut

* Esimerkkihinta Google Apps for Business -palvelusta toimitettuna 8 hengen yritykseen 24 kk:n sopimuksella. Hinta alv. 0 %.

midare auttaa sinua siirtymään kustannustehokkaisiin pilvipalveluihin hallitusti ja turvallisesti.

Avaimet käteen -toimitus!

€/kk/käyttäjä*990

Kysy Lisää MonipuoLisistA yritysrAtKAisuistAMMe! | YritYsmYYnti, yritysmyynti@midare.fi

tosiboxin avulla pääset yrityksesi lähiverkkoon turvallisesti ilman erillisiä ohjelmistoja. Voit esimerkiksi hallita kotoa toimiston laitteita, kuten tietokoneita ja palvelimia.

• Helppojaturvallinenkäyttää• USB-tikkukiinnikoneeseenja etäyhteys on valmis!• Eikuukausi-tailisenssimaksuja• Avaimetkäteen-toimitus

etäyhteyden avaimet Midaresta.

uutuus!

jäsenlehti 4/2012 3

Jari-Pekka Koponen

Millainen on yrittäjyysyhteiskunta?Olemme halunneet nostaa esiin avoimen keskustelun siitä, mil-lainen on yrittäjyysyhteiskunta. Olemme saaneet kymmeniä eri vasta-uksia tuohon tärkeään kysymykseen. Ensi vuoden aikana tulemme lansee-raamaan yrittäjien ja haasteen vastaan ottavien kumppaneidenkin ajatuksia siitä, millainen on yrittäjyysyhteis-kunta. Tällä viikolla lehden viimeisellä sivulla yrittäjä Jouko Mustalampi arvioi asiaa omasta kokemuksestaan. Ensi viikolla kuulemme näkemykset varapu-heenjohtaja Perttu Hietaselta.

Minun yrittäjyysyhteiskunnassani yrittäjyyden yleinen arvostus on kor-kealla, erityisesti nuorilla. Arvostuksen

lisäksi nuorten yrittäjyyshalukkuus on yrittäjyysyhteiskunnassa suuri. Omas-sa aluejärjestössäni nuorten yrittäjien aktiivisuus ja yrittäjyyden asioihin vaikuttaminen on hyvällä tasolla. Mutta tarvitsemme yrittäjyyteen innostumista yhä nuorempana ja yhä enemmän, joka alalla.

Olen kuullut kertomuksia siitä, kuinka koulujärjestelmässämme ei henkises-tikään tueta mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi tai yrittäjämäisesti töihin. Työ-elämän, yritysten ja koulujen yhteistyö on saatava toimimaan mutkattomam-min. Suomen Yrittäjät on ollut aloitteel-linen puheenjohtaja Mikko Simolinnan johdolla mm. nuorten oppisopimusopis-

kelun uudistamisesta. Yhdyn Simolinnan näkemyksiin, että nuorten on päästävä kouluttautumaan työpaikkoihin nimen-omaan opiskelijoina, osana opiskelua.

Huolimatta mistä tahansa järjestel-mistä on myös yksilöillä oltava suurempi oma vastuu kannusteista, joustavuu-desta ja lopulta työllistymisestä sekä osaamisen kehittämisestä ja ylläpidosta. Sekä opettajien että opiskelijoiden puo-lelta. Muistetaan rummuttaa, että uudet työpaikat syntyvät pieniin pk-yrityksiin. Tämä tieto ei vanhene kovin nopeasti.

Ensi vuonna rakennamme yhä vah-vemmin järjestössämme yrittäjyysyhteis-kuntaa, sillä yrittäjyys kasvattaa Suomea!

”

Kehity ja kasva!

Yrittäjänä kehittyminen ja yrityksenä kasva-minen kulkevat usein käsi kädessä. Olemme haastatelleet runsaan määrän erilaisia yrittä-

jäpersoonia joilla on erikokoista ja -laajuista yritys-toimintaa. Kun kysymme kehittymisen ja kasvun haasteista saamme heiltä erilaisista mittareista riip-pumatta yllättävän samanlaisia vastauksia. Yrittä-minen ja yritystoiminta ovat mitä suuressa määrin hyvin inhimillistä ja ihmisläheistä toimintaa.

Yrittäjyydessä ja yritystoiminnassa kehittymiseen ja kasvamiseen liittyy hyvin usein myös toimintojen säilyttäminen, ylläpitäminen, sopeuttaminen ja varau-tuminen. Joukosta erilaisia syitä suhdanteissa, markki-noissa tai tuotekehityksessä johtuen.

Nuorten yrittäjien kokemus ja näkemys yrittäjyy-destä lähestyvät kovaa vauhtia konkariyrittäjien tarinoita. Joillakin aloilla on ollut mahdollisuuksia rauhassa kasvaa ja kehittyä yrittäjäksi vaikkapa per-

heessä vanhempien ja sisarusten rinnalla. Osaamista ja vastuita on parhaassa tapauksessa voitu siirtää pikku-hiljaa suunnitellen. Yhä useammin yrittäjiksi lähdetään suoraan myös koulun penkiltä tai vaihdetaan yrittäjäksi johdetusta palkkatyöstä. Käytännön yrittämisessä tulee eteen useita kiperiä kysymyksiä, joihin ei ole oppikirjavas-tausta. Erilaiset yrittäjät tarvitsevatkin kehittymi-seen ja kasvuun monipuo-lisia tukiverkkoja. Myös kaikille yhteisiä teemoja kehittämisessä ja kasvussa on riittämiin. Ajan henkistä onkin myös yhdessä oppi-minen, yhdessä luominen, joukkoistami-nen. Erilaisten kokemusten vaihtaminen ja vertaisoppiminen saakin koulutuksista yrittäjiltä parhaat arviot. Ensi vuonna satsaamme yhä enemmän yhteisöllisiin kohtaamisiin ja yhdessä oppimiseen. Myös onnistumisia ja yrittäjyyden kohokohtia halutaan jakaa.

Yrittäjyys on nyt muotia. Se on varma asia. Ja kestä-vää sellaista. Upeaa maakunnallista yrittäjyyttämme juhlimme samalla teemalla lauantaina 26.1. Keski-Suo-men Yrittäjäjuhlassa. Muista ilmoittautua mukaan!

Kasvu ei ole itsestäänselvyys, vaikka kuinka kehittyisi ja kehittäisi.

JARI-PEKKAKOPONENonSuomenYrittäjienvarapuheenjohtajajaKeski-SuomenYrittäjienpuheenjohtaja.

Tähän joukkoonLiittyminen osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi

Päätoimittaja tuuli Kirsikka Pirttiahopuh. 010 425 9202

sähköposti: tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi

KESKI-SUOMEN

Aiheita:

UUTISET4 | KASvU LöYTYI KAIvOSTA

5 | MITÄ ON KAKE-RAHA?

7 | YRITTÄJÄvOIMAA vALTUUSTOIHIN

RAHA 8 | vARAUdU KYSYNNÄN vAIHTELUUN

11 | SIJOITTAJAT vALPPAINA

dEdATTI12 | KEHITTYYKö KOULUTTAUTUMALLA

YRITTÄJYYS ON MUOTIA14 | MAAKUNNAN UPEIN JUHLA

15 | KONE EI KORvAA KÄSIÄ

HENKILö17 | ROHKEA KEKSII

NUORET20 | NUORET YRITTÄJÄT STAgELLA

UUTISET23 | MILLAINEN ON

YRITTÄJYYSYHTEISKUNTA

Kolumni

TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHOpäätoimittaja

joskus voi olla vaikea jälkikäteen sanoa tuliko ensin kasvu ja sitten kehitys vai toisin päin.

Ratkaisuyhteis-kuntammemoniinhaasteisiinlöytyyyrittäjyydestä.

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat4

UUTISETKeuruun PA-VE

Kasvulöytyikaivosta

”Uutta liiketoimintaa haetaan urakoinnista. tarkoitus on, että otamme kokonaisvastuun asiakkaan projekteista niillä alueilla, joille toimitamme laitteita ja tarvikkeita.”

Jarmo Larkio

Keuruulainen Pa-Ve, Palo- ja Vesi-tekniikka Oy on oiva esimerkki on-nistuneesta omistajanvaihdoksesta ja sitä seuranneesta kasvusta. Jarmo Larkio ja Reijo areva ostivat vuonna 1984 perustetun yrityksen vuonna 2005 edellisen yrittäjän sai-rastuttua. Tasaisesti toimineelle, ter-veelle yritykselle lähdettiin etsimään kasvumahdollisuuksia ja löytyihän niitä. Vesihuollon sektorilla on vielä paljon uutta rakennettavaa ja vanhan verkostokannan saneerausta.KARIRUUSKA, teksti ja kuvat

P A-VE Oy valmistaa muun muassa komponenttikaivo-ja kunnille, vesihuoltolaitoksille, rakennuskohteisiin ja myös yksityiseen tarpeeseen rakennusliikkeiden

kautta. Kaivotuotannon lisäksi tuotteisiin kuuluvat mm. kastelu- ja palopostit. Koko valmistuksesta vastaa yritys itse.

Ennen yrityskauppaa PA-VE Oy teki neljän työntekijän voi-min itseankkuroituvia kaivoja ja noin 400 000 euron liike-vaihtoa.

Vuoden 2005 jälkeen yritys on muuttanut uusiin tiloihin, hakenut ja rakentanut uusia tuotantolinjoja. Alkuvuodet liike-vaihto kasvoi jopa 100 % vuosivauhdilla, viime vuosina kasvu on vakiintunut 20 %:n tasolle, jota toimitusjohtaja Jarmo Lar-kio pitää toiminnan laatuun nähden sopivana. Tänä päivänä likevaihto on noin 3 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 15. Kol-men vuoden päästä on tarkoitus päästä viiteen miljoonaan.

– Henkilöstömäärä kasvaa liikevaihdon suhteessa. Käsiä tarvitaan lisää. Olemme olleen mukana muun muassa puo-lustusvoimilta vapautuvan henkilöstön rekrytointitapahtu-missa.

ROTAATIOvALU saatiin omiin tiloihin laajennuk-sen myötä. Valuasemasta tuotteita purkamassa joni Collin ja arto mikkola. jarmo larkio uskoo, että tälle laitteelle saadaan myös alihankintatöi-tä.

jäsenlehti 4/2012 5

Kasvukumppanina Keulink

Jarmo Larkio tunnustaa, että tänä vuonna talouden epävarmuus on vaikuttanut myös kasvuvauhtiin.

– Osa päättyvän budjettivuoden hankkeita (noin 600 000 euron ar-vosta) on siirtynyt vuodenvaihteen yli. Me teemme paljon töitä esi-merkiksi kunnille ja kuntien talous näkyy laskutuksessa. Liikevaihtoa pitäisikin tarkastella useamman vuoden jaksoissa, eikä vuosittain, puhumattakaan kvartaaleittain, Larkio aprikoi.

Keulink tärkeä kumppani. Jarmo Larkio antaa täyden tunnustuksen yritysten kasvun tukemisesta julki-sille kehittämis- ja tukiorganisaati-oille. Tekes, ELY-keskus ja erityisesti alueellinen kehittämisyhtiö Keulink ovat olleet merkittäviä vaikuttajia PA-VE Oy:n kasvuhistoriassa.

– Yrityskaupan jälkeen totesim-me, että tarvitsemme tuotantoon uudet, nykyaikaiset tilat. Keulink rakensi meille hallin ja pääsimme muuttamaan vuonna 2007. Pari vuotta myöhemmin tarvitsimme 1200 neliötä lisää tilaa rotaatiova-lutuotantoa varten: laajennus val-mistui 2010 ja saimme merkittävän osan tuotannosta alihankkijalta omaan valmistukseen.

Viimeisimpänä sysäyksenä jul-kisesta tuesta on Jykesin myön-tämä kake-raha, joka on käytetty yrityksen business-prosessien ke-hittämiseen. Uusi kattava toimin-tajärjestelmä on materiaalinhallin-taosuutta vaille valmis. Sitä tukee myyntistrategia, jota toteuttamaan on marraskuussa palkattu myynti-insinööri.

– Viime vuodet olemme vain kas-vaneet, markkinointi on jäänyt taka-alalle. Nyt on sen aika, Larkio sanoo

Mitä onKake-raha?

Keulinkin hallinnoiman Keu-ruun seudun kasvuohjelman ta-voitteena 300 uutta työpaikkaa vuoden 2015 loppuun mennes-sä. Kasvuohjelman alkaessa ei ollut tietoa varuskunnan lakkauttamises-ta, joten alkuperäiseen tavoitteeseen pääsemiseksi työpaikkoja tarvitaan-kin tuplasti enemmän. Sen vuoksi ohjelman takarajaa on siirretty vuo-desta 2014 vuoteen 2015.

Keulink Oy:n kasvuohjelmaan tähän mennessä mukaan tulleet yritykset ovat ilmoittaneet yli 30 miljoonan euron tila- ja koneinves-tointitarpeista, joiden turvin syntyisi 177 uutta työpaikkaa. Ensimmäisten investoijien joukossa oli Keuruun Yrittäjien puheenjohtaja Tapani Paasu, joka investoi digipainotek-niikkaan noin puoli miljoonaa.

Kasvuhakuisia yrityksiä on kaikki-

aan 45, joista 12 on jo saanut kehit-tämistukea investointeihin ja työllis-tämiseen. Suoraan toimitusjohtaja Esa Lintulan vastuulla on seitsemän isoa yritystä, joista toimitusjohtaja mainitsee Varissaaren ja HT-teknolo-giayritykset.

Kasvuohjelman turvin ja myös uuden palkattavan kehitysjohtajan voimin on tarkoitus saada seutukun-nalle uusia yrityksiä, mutta samalla turvata olemassaolevien yritysten hyvinvointi, työllistämisedellytykset ja jatkuvuus onnistuneilla omista-janvaihdoksilla.

Esa Lintula perustelee johtaman-sa yhtiön tehokkuutta sekä yhtiön että sen toimialueen koolla: Keuruun seutu on sopivankokoinen Keulinkin kaltaisen joustavan ammattilaisor-ganisaation toiminnalle. Päätöksen-teko on nopeaa ja tuloksekasta.

Kasvu- ja kehittämispalvelu on tarkoitettu yrittäjälle, joka tahtoo kehittää omaa liiketoimintaosaamista hyödyntäen alan huippuasiantuntijoita. Yritystä tuetaan merkittävän liiketoimintaan vaikuttavan kehitysponnistuksen valmistelussa. Palvelun kautta yritys saa käyttöön kehittämisasiantuntijan. Yritystuki on 50 % asiantuntijan tekemästä työstä.Ota yhteyttä oman seutusi kehitysyhtiöön ja siellä asiakasvastaavaan. Saat nopean ja henkilökohtaisen palvelun ja sinun aikasi jää yrityksesi kehittämiseen asiantuntijan kanssa.Palvelu helpottaa ratkaisevasti yrittäjän elämää julkisen tuen hankekiemuroissa. Kasvu- ja kehittämispalvelun kautta on käynnistynyt koko Keski-Suomen maakunnassa yli 100 kehittämis- ja koulutushanketta noin miljoonalla eurolla.

OVATKO YHTEYSTIETOSI AJAN TASALLA?

Hyvä jäsenemme! Varmistathan, että meillä on rekisterissä oikeat yhteystietosi, koska tiedotamme ajankohtaisista asioista ja tapahtumista pää-asiassa sähköpostilla. Helpoimmin päivität tietosi osoitteessa www.yrittajat.fi/keskisuomi > Käytä hyödyksesi > Päivitä jäsentietosi. Kirjaudu Y-tunnuksella ja jäsennumerolla. Voit myös ilmoittaa muuttuneet tietosi sähköpostilla ksy@yrittajat.fi

ESA LINTULA toimitusjohtaja, Keulink oy

”Alkuvuodet liikevaihto kasvoi jopa 100 % vuosivauhdilla. viime vuosina kasvu on vakiintunut 20 %:n tasolle.”

ToimitusjohtajaJarmo Larkio

Kuntasektorin murros tuo mah-dollisuuksia. Jarmo Larkio näkee kuntarakenneuudistuksessa mah-dollisuuksia myös PA-VE Oy:n näkö-kulmasta.

– Kun vaikkapa neljä kuntaa yh-distyy myös kunnallistekniikkaan haetaan synergiaa: neljän vesilaitok-sen sijasta jääkin yksi isompi, väliin tarvitaan verkostoa, pumppaamoja, uusia kaivoja jne. Näihin projektei-hin PA-VElla on tarjota muun muas-sa lasikuituvalmisteinen paineenko-rotusasema.

Larkio korostaa myös sitä, että monet vesivekostot on rakennettu 50-60 -luvuilla ja ovat uusimisen tar-peessa. Niihin on pakko investoida taloustilanteesta riippumatta.

Uutta liiketoimintaa haetaan myös urakoinnista. Tähän saakka pelkästään valmistukseen keskit-tynyt yritys on aloittanut tutulla toimialalla urakoinnin ja tarjoaa asi-akkailleen kotimaassa vesihuolto-tuotteiden lisäksi niiden asennusta. Työntekijöitä Keuruun seudulta sekä valmistus- että asennustoimintaan on toitaiseksi löytynyt.

– Tavoitteena on, että otamme kokonaisvastuun asiakkaidemme projekteista, vähän KVR-urakoinnin tapaan, Larkio sanoo. Ennen yrittä-jäksi ryhtymistään Jarmo Larkio toi-mi työ- ja projektipäällikkönä YIT:n ulkomaan rakennusprojekteissa ja KVR -urakointitapa tuli tutuksi.

Kuntien lisäksi PA-VE Oy:n mer-kittäviä kumppaneita ovat lvi-alan tukkuliikkeet, esimerkiksi Meltex, Onninen, Ahlsell tai LVI-Dahl.

Valtaosa markkinoista on koti-maassa. Suoraa vientiä on Norjaan, rakennushankkeiden kautta tuot-teitä menee myös Afrikkaan ja Itä-Eurooppaan (Latvia).

LASIKUITUINEN PAINEEN-KOROTUSASEMA on Pa-Ve oy:n tuote vesilaitoksia yhdis-tävien kuntien isoihin verkos-toihin. tuotetta viimeistelee Veli-Pekka jantunen.

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat6

Korpilahdella 29.11.2012 pi-detty Keski-Suomen Yrit-täjien syyskokous vahvisti

yksimielisenä aluejärjestön toimin-tasuunnitelman vuodelle 2013. Ko-kous valitsi puheenjohtajan, vara-puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet ja työvaliokunnan: Jari-Pek-ka Koponen jatkaa aluejärjestön puheenjohtajana, varapuheenjohta-jiksi nimitettiin jatkavina Petrikki Tukiainen ja Perttu Hietanen sekä uutena Teija Korppila. Hallituksen jäsenet (25) ja varajäsenet löytyvät yrittajat.fi/keskisuomi sivuilta.

Toimintasuunnitelmassa vuon-na 2013. pidämme hyvää yhteyttä uudistuvaan jäsenkuntaan paikalli-

sella ja alueellisella tasolla. Teemme tiivistä yhteistyötä SY:n

kanssa kehittämis- ja vaikuttamis-asioissa.

Paikalliseen ja alueelliseen elin-keinopolitiikkaan panostamme eri-tyisellä kuntaroadshowlla. Yritysten Taitava ja Parempi johtaa hyvin pro-sesseja jatketaan.

Nuorten Yrittäjien toimintaa ja koulu- ja työelämäyhteistyömalleja kehitetään. Viestinnässä toteutetaan koko vuoden ajan Mitä on yrittäjyys-yhteiskunta? -kampanjaa.

Jäsenpalveluissa ja sidosryhmäyh-teistyössä kehitetään YRITYSPÖRSSI omistajavaihdospalveluita sekä jul-kisten hankintojen osaamista.

UUTISET Yrittäjyydellä vaurastumisen tulee olla reilusti hyväksyttyä. on tärkeää vaikut-taa siihen, että päättäjät ymmärtävät pk-yrityssektorin veronkannon merkityksen yhteiskunnan tulonmuodostuksessa.

Jari-Pekka Koponen

YrittäjienjohtajistouusiutuiKeski-Suomen painoarvo Suomen yrittäjien hallin-nossa vahvistuu. Oulussa lokakuussa pidetyssä liittokokouksessa kaksi keskisuomalaista yrit-täjää valittiin järjestön varapuheenjohtajiksi: Jari-Pekka Korponen Hansalmelta ja Mikko akselin Laukaasta. KARIRUUSKA, TARJARUUSKA

teksti ja kuvat

Mikko Simolinna valittiin yksimielisesti jatkamaan Suomen Yrittäjien puheen-

johtajana, hänelle ei ilmaantunut ai-noatakaan vastaehdokasta.

Neljää varapuheenjohtajan paik-kaa tavoitteli yhdeksän ehdokasta maan eri puolilta. Hankasalmelai-nen liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen oli nyt toista kertaa Keski-

Suomen Yrittäjien ehdokkaana, kak-si vuotta sitten Turussa hän joutui niukasti tyytymään ensimmäisen valitsematta jääneen paikkaan.

Laukaalainen Mikko Akselin toimii tilitoimistoyrittäjänä Jy-väskylässä, Mikkelissä ja pääkau-punkiseudulla. Akselin oli ehdolla puheenjohtajistoon toimialajärjes-tönsä Taloushallintoliiton kautta, jonka hallituksessa hän on toiminut aiemmin useita vuosia.

Akselin varoi kertomansa mu-kaan vaalivaiheessa kotipaikkansa korostamista, jotta ei sekoittaisi aluejärjestön tavoitteita Koposen valitsemiseksi.

– Minun osaltani kotipaikalla ei ollut merkitystä, koska olin puh-taasti toimialani edustaja.

– Nyt valinnan jälkeen tietenkin korostan mielelläni keskisuoma-laisuutta ja löydämme Jari-Pekan kanssa varmasti paljon yhteisiä asioita, joiden eteen teemme työtä. Helpottaahan tämä maantieteelli-nen läheisyys myös yhteydenpitoa ja keskustelua ennen kokouksia ja päätöksentekoa, Akselin pohtii.

SyyskokousKorpilahdella

SYYSKOKOUS keräsi Korpilahden tähtiniemeen salin täyteen paikallisyhdistysten edustajia. noin 50 kokousedustajanvoimin ja seppo turusen johdolla käsiteltiin muun muassa toimitusjohtaja tuuli Kirsikka Pirttiahon esittelemä toimin-tasuunnitelma.

PUHEENJOHTAJAvAALIN tulos nosti riemun. jari-Pekka Koposta onnittelemassa lähimpänä Petrikki tukiainen, Perttu hietanen ja tarja nieminen. riemuun yhtyy myös yrittäjäneuvos Kimmo Kovala sekä taustalla varapuheenjohtajaksi valittu mikko akselin. tarja nieminen ja varajäsenenään Petri salminen valittiin sY:n hallitukseen.

ROcK-HENKISEEN ILTAJUHLAAN oulun liittokokouk-sen jälkeen ehti myös jari-Pekan hanna-vaimo.iltajuhlan stagelta bongattiin yllättäen jyväskyläläinenkitaristi Pete miinala, jonka puoliso on minefield-tilitoi-miston yrittäjä jyväskylässä. ja etteivätkö yrittäjätosaa pitää hauskaa rock-hengessä, oikealla riemuitsevaryhmä on rock, raahe ja rakkaus.

Yrittäjäpäivien pääjuhlassa lauantaina 20.10. puhunut tasavallan presidentti sauli niinistö korosti, että työn määrä suomessa riippuu paljon yrittäjien onnistumi-sesta. Pk-yritykset tulevat lähivuosina vastaamaan yhä suuremmassa määrin uusien työpaikkojen synnyttämi-sestä. tämä kehitys on ollut jo näkyvissä.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Oulu 19.–21.10.2012

jäsenlehti 4/2012 UUTISET 7

Anita KunialaTulin voittamaan ja sain lahjan

Jokaisessa ihmisessä asuu pieni halu lähteä voittamaan. Meissä yrittäjissä on ehkä suurempi halu voittaa. Yrittäjyyden alku-taipaleella pitää voittaa ainakin aikaa. Pystyäkseen esimerkiksi

hoitamaan kaikki viralliset asiat, voittaa sekä asiakkaiden luottamus oman palve-lun tai tuotteen laatuun että luottamus yhteistyökumppaneihin. Yrittäjillä palava voittamisen halu vaikuttaa positiivisesti työmotivaatioon ja haluun kantaa osaltam-me yhteiskuntavastuuta.

Mistä sinä yrittäjä yrityksen koosta riippu-matta saat tiedon ja avun yhden sateenvar-jon alta? Missä saat rakennettua verkostoa? Missä saat käyttöösi laaja-alaista yrittä-jyyden asiantuntemusta? Missä saat jakaa yrittäjyyden auringonlaskut ja nousut? Minulle ja yli 115 000 muulle yrittäjälle vastaus on Suomen Yrittäjät.

Moni alle kymmenen hengen yritys tai varsinkin yksinyrittäjä, joukko johon itse kuulun, epäilee joskus tarvetta kuulua yrittäjäjärjestöön. Miksi? Ehkä siksi, että aika on meille kaikille rajallista. Kuitenkin

järjestötoiminnan kalenterissa merkinnät ovat vuosikellon mukaan tiedossa aina lähes vuodeksi eteenpäin. Kaiken mitä teet jokapäiväisesti on omasta halusta ja ajasta kiinni. Itse voin kertoa näin 12 vuoden yrittäjäjärjestön hallitustyöskentelyn koke-muksella, että kaikki käytetty aika on lahja tulevaisuudelle.

Paikallisyhdistykset vaikuttavat suorilla kontakteilla omaan kuntaan tai kaupun-kiin. Esimerkkinä voi olla vaikkapa teiden kunnossapidot tai moni muu yrittäjälle hyvin konkreettinen asia. Voi olla, että sinun yrityksesi tien sulkemiseen ei välttä-mättä oman alan liitto ota kantaa, mutta kuuluessasi paikalliseen yrittäjäjärjestöön keskustelu leveimmillä yhteisillä hartioilla päätöksentekovaiheessa on vahvempaa.

Alueellinen yrittäjäjärjestö on koko maa-kunnan kehittäjä, josta vahvat lausunnot myös valtakuntaan päin ovat tärkeä punai-nen naru. Valtakunnallisesti yrittäjäjärjes-tön edustajat istuvat niissä pöydissä, joissa päätöksenteko vaikuttaa lähes kaikkiin yrittäjyyden edellytyksiin. Viimeisimpiä esimerkkejä järjestön työstä on tärkeä aloi-

te: ”Kuntien pitää ottaa yritykset kumppa-neiksi. Kuntien tulee laatia palvelustrategia, jossa määritellään suhde oman ja ulko-puolisen palvelutuotannon välillä. Samalla kunnan toimijoiden pitäisi nähdä yritykset kumppaneina eikä kilpailijoina.”

Yrittäjä, toivon että järjestömme tekemä laaja työ saa sinut vakuuttuneeksi sen tarpeellisuudesta ja vahvuudesta ja kutsun sinut mukaan toimintaan. Minäkin lähdin ensin mukaan tutustumaan ja nyt olen tehnyt monta voittoa itseni ja yritykseni kehittymisen mittareilla. Laaja ystävien määrä ympäri Suomea ei olisi onnistunut yksin!

Toimin tämän vuoden loppuun Laukaan Yrittäjien varapuheenjohtajana sekä Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana, jonka jälkeen siirryn ”kentälle kommen-taattoriksi”, niin kuin mäkihypyn lopet-taneet huiputkin tekevät. Tämä ei ollut helppo päätös, mutta haluan myös Sinun tulevan mukaan. Vahvuuttamme ei voi mitata rahalla, vaan sitoutuneilla jäsenillä ja luottamushenkilöillä.

” Lähdinensinmukaantutustumaan

janytolentehnytmontavoittoaitsenijayrityksenikehittymisenmittareilla.”

KolumniANITAKUNIALAYrittäjä, kunnanvaltuutettulaukaaKeski-suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja – 2012laukaan Yrittäjien varapuheenjohtaja – 2012

JOULU TULLA SAA tiesitkö että useiden kuntien joulu-tapahtumat, jouluvalot, joulutorit jne. ovat paikallisten yrittäjäyhdistysten toteuttamia?

Suomen Yrittäjien koko järjestökentän yhteinen kuntavaalikampanja oli onnistunut. ehdokkaiksi saatiin yli 500 yrittäjäeh-dokasta enemmän kuin edellisissä kuntavaaleis-sa. Yrittäjävaltuutetuista Suomen Yrittäjien jäse-niä on noin 2000.

Keski-Suomessa yrittäjäeh-dokkaita valittiin valtuustoi-hin lähes 160. Petäjävedellä

on suhteellisesti mitaten Suomen yrittäjävaltaisin valtuusto, jonka valtuutetuista 66,7 % on yrittäjiä, Joutsassakin luku on 55 %. Klikkaa-malla karttaa osoitteesta http://www.yrittajat.fi/kunta voit tarkis-taa oman kuntasi tiedot.

Koko maassa yrittäjävaltuutettu-jen määrä kasvoi, vaikka valtuutet-tujen kokonaismäärä lähinnä kun-taliitoksista johtuen väheni 700:lla. Tulevalla valtuustokaudella yrittäjiä on 19,5 % kaikista valtuutetuista.

– Kannustimme viimeisen vuo-den aikana erityisesti jäsenyrit-täjiämme lähtemään omaa arvo-maailmaansa parhaiten vastaavan puolueen ehdokkaaksi. On todella hienoa, että yrittäjät ovat valmii-ta kantamaan vastuuta kuntien kehittämisestä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala iloitsee.

Suomen Yrittäjien kuntavaali-kiertueella on tullut selväksi, että kunnissa ymmärretään entistä pa-remmin pk-yrityksien merkitys kun-tien elinvoiman takaajana. Myös palvelutuotannon reippaampaan uudistamiseen tuntuu olevan nyt enemmän valmiutta.

– Olemme esittäneet, että esi-merkiksi sosiaali- ja terveyspalve-

Yrittäjävoimaavaltuustoihin

luitten ostopalvelujen määrä tulisi tuplata 20 prosenttiin. Palveluitten ostamisen välineeksi olemme esit-täneet mm. palvelusetelien käytön satakertaistamista, Kujala sanoo.

Yrittäjähenkeä kuntiin. Keski-Suomessa kuntavaalikampanja jat-kuu 2013 aluejärjestön organisoi-malla kuntaroadshow kiertueella eri paikkakunnilla.

– Jalkaudumme kuntiin viettä-mään yrittäjähenkistä päivää lähes joka kuussa ensi vuonna. Toteutam-me yritysvierailuja, verkostoitumis-tapaamisia, yhteisiä seminaareja valtuutetuille ja yrittäjille sekä va-paamuotoisia illanviettoja. Toivom-me, että hyvin alkanut vuoropuhe-lu eri valtuustoryhmien ja kunnan virkamiesten sekä yrittäjien kesken jatkuu ja kehittyy. Olemme vakaasti sitä mieltä, että Yrittäjyys luo elin-voimaa kuntiin, sanoo Keski-Suo-men Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

SUOMEN YRITTÄJIEN 21. kunnallisjohdon seminaari lahti 23.–24.4.2013

KARTAN TIEdOT osoitteessa www.yrittajat.fi/kunnat

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat8 Raha

”Varaudu kysynnän vaihteluun”Finnveran aluejoh-taja asko Saarinen patistaa yrityksiä varautumaan kes-kimääräistä alhai-sempaan tai aina-kin vaihtelevaan kysyntään. Monilla toimialoilla on sopeuduttava poik-keukselliseen mark-kinatilanteeseen.

KARIRUUSKA, teksti ja kuva

E pävarma taloustilanne on vähentänyt pankki-en rahoitushalukkuutta

ja kiristänyt ehtoja. Margi-naalien kasvaessa Finnveran luotot käyvät aikaisempaa houkuttelevimmiksi. Ero nä-kyy jo Finnveran myöntämien luottojen suhteellisena kasvu-na pankkirahoitukseen näh-den. Kokonaisvolyymi ei ole kasvanut.

Finnveran myöntämien rahoitusten määrä on tänä vuonna pysynyt likimain sa-malla tasolla kuin vuosi sit-

ten. Euromääräinen kokonais-volyymi jopa hiukan laskee vuoden takaisesta, mutta asi-akasyritysten määrä nousee. Edellisen taantuman jälkeises-tä 2009-2010 luottotasosta on tultu hurjasti alaspäin.

Ensimmäisen kerran toi-mintansa historiassa Finnve-ralla on yli 2000 asiakasta: vii-me vuonna asiakasmäärä oli 1975, tänä vuonna jo lokakuun loppuun mennessä 2022. Vuonna 2008 asiakkaita oli 1759. Lainamäärät asiakasta kohden ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Isot laite- tai rakennusinvestoinnit ovat jäissä, yritykset odottavat ky-synnän heräämistä. Finnveran asiakaskunnassa aloittavien yritysten määrä on nousus-sa, omistajanvaihdoksia ra-hoitetaan ehkä muutama enemmän kuin viime vuonna, mutta vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin.

Asko Saarinen kuvaa koko-naistilannetta varovaiseksi.

– Pankkien kanssa katsom-me aikaisempaa tarkemmin asiakasyrityksen suunnitelmia ennen rahoituspäätöstä, vaik-ka rahoituksen kriteerit eivät ole miksikään muuttuneet.

Saarinen näkee muutoksen

myös pankkien toiminnassa. Useammin kuin ennen pan-kit omia asiakkaitaan rahoit-taessaan haluavat Finnveran mukaan riskiä jakamaan. Myös pankkien ja Finnveran keskinäinen ”keskustelu” on vilkastunut.

– Takavuosina pankit oli-vat aktiivisia. Nyt aiempaakin aktiivisempaa ja aloitteelli-sempaa roolia tarvitaan myös meiltä.

Asko Saarinen neuvoo yrityksiä olemaan aktiivisia omissa toimissaan, esimer-kiksi rahoitusta hakiessaan.

– Hyvissä ajoin liikkeelle. Rahoituspäätösten saaminen voi kestää pidempään kuin aikaisemmin. Hyvä rahoitta-jasuhde on asiakkaalle tärkeä, nyt pankinvaihtaminen ei välttämättä paranna tilan-netta. Vielä pari vuotta sitten pankit kilpailivat asiakkaista.

Saarinen huomauttaa, että maailmanmarkkinoilla ky-syntää on edelleen. Yritykset saavat tarjouspyyntöjä, mut-ta tarjousten realisoituminen tilauksiksi vaihtelee; jotkut toteutuvat tavanomaisessa aikataulussa, jotkut siirtyvät tuonnemmaksi.

– Se edellyttää yrityksiltä

nyt sopeutumista toimimaan poikkeavassa kysyntätilan-teessa. Joillakin toimialoilla voi olla kysyntäpiikkejä, Saa-rinen sanoo.

Esimerkiksi energiasekto-rilla on vilkasta: kotimainen ja

uusiutuva energia kiinnostaa.Asko Saarinen vertaa tä-

män päivän tilannetta vuoden 2008 taantumaan ja näkee sekä yhtäläisyyksiä että eroja.

– Ennen vuotta 2008 oli tehty hyvää tulosta, yrityk-

set olivat hyvässä kunnos-sa. Taantuma tuli nopeasti ja koski ennen kaikkea isoja vientiyrityksiä. Tänään so-peuttamista vaaditaan myös pienemmiltä kotimarkkina- ja palveluyrityksiltä.

Ota käyttöösi korttitilityspalvelu, jossa on bruttotilitysominaisuus. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaasi Visa- tai MasterCard-kortilla maksama summa tilitetään sellaisenaan yrityksesi tilille. Maksat palvelumaksun kerran kuussa. Näin tapahtumien seuraaminen ja kirjanpito on helpompaa. Mikäli olet jo Luottokunnan asiakas, on OP-korttitilityspalvelun käyttöönotto helppoa. Liiketunnukset pysyvät samoina eikä maksupäätteeseen tarvitse tehdä muutoksia. Nopeaa, kätevää ja tehokasta. Lue lisää op.fi /korttitilitys

Arvoisa yrittäjä, saisiko olla:

Asiakkaan korttimaksu sellaisenaan tilille – nopeasti.

www.finnvera.fi

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta?Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Jyväskylän aluekonttori Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

ASKO SAARINEN Finnvera

jäsenlehti 4/2012 9

Huonomminkin voisi ollaLähes kaikki pankit tunnustavat, että lainavirtaa joudu-taan patoamaan. ehdot kiristyvät ja rahan hinta nousee.Mutta huonommin-kin voisi olla.

KARIRUUSKA, teksti ja kuvat

K eski-Suomen Osuus-pankin yritysrahoituk-sesta vastaava johto ei

näe tilannetta sysimustana. Yritysluottojen osuus tänä-kin vuonna kasvaa lähes 10 prosenttia samalla kun BKT heiluu nollan kahden puolen. Keski-Suomen Osuuspankin yritysluottojen volyymi on noin 350 miljoonaa, mikä merkitsee noin 40 %:n mark-kinaosuutta.

Toimitusjohtaja Keijo Manner ja yrityspankinjohta-ja Pasi Sorri korostavat, että pankin asiakasyrittäjät ovat tähän saakka selviytyneet lai-

noistaan pienillä järjestelyillä.– Konkursseja ei juuri ole.

Järjestelyt ovat yleensä lyhen-nysten siirtämistä. Korot ovat niin alhaalla, että niitä ei ole tarvinnut räätälöidä, Manner pohtii.

– Meidän asiakaskunnas-samme riskiprofiili on matala. Vaikeudet eivät ulotu pk-yri-tystasoon, josta yritysasiak-kaamme tulevat. Maakunnal-lisen pankin asiakaskunta on heterogeenista: mukaan mah-tuu menestyjiä, jos vastapai-noksi myös niitä, joilla ei juuri nyt ole noususuhdanne.

Manner ja Sorri myöntävät, että markkinoiden viestit ovat huolestuttavia ja niihin on suhtauduttu vakavasti.

– Rahoituspolitiikkamme ei ole miksikään muuttunut. Yrityksiä luototetaan, mitä to-distaa myös volyymin kasvu. Tosiasiat täytyy tunnustaa; ra-han hinta nousee, pankin on katettava kulunsa nostamalla marginaaleja tai hakemalla tehokkuutta toimintaan. Pai-netta luovat myös kaavaillut veroratkaisut.

Manner pitää etuna, että KSOP on ”vain” maakunnal-linen pankki. Päätöksenteko on lähellä, talousalueen ti-lanne on hyvin nähtävissä.

Ylikansallisilla pankeilla voi olla yleisohjeita jättää rahoit-tamatta tiettyjä riskialoja ko-konaan; me tunnemme asiak-kaamme ja voimme rahoittaa

hyvää yritystä, vaikka tämä toimisikin riskitoimialalla.

Manner sanoo maakunnal-lisuuden ja vakavaraisuuden merkitsevän myös sitä, että

Pankinjohtaja Manu Ahola Nordeasta tunustaa, että ra-han hinta on nousussa ja rahoituspäätöksiä tehdään aikaisempaa harkitummin.

– Mutta ei tämä mikään maailmanloppu ole.– Hyvissä hankkeissa olemme mukana. Asiakkaistamme pi-

dämme huolta ja etsimme ratkaisun mahdollisiin ongelmiin. Ahola korostaa, että pankit ovat tahtomattaan hankalassa

raossa. Tase pitää olla joka päivä tasapainossa ja jos kassa on vajaa, rahaa täytyy hankkia lainaamalla. Sen rahan hinta on noussut. Pankki ei voi antaa rahaa ulos halvemmalla, mitä joutuu itse maksamaan.

Rahoituspäätökseen ja lainarahan hintaan vaikuttaa kolme tärkeää asiaa: rahoitettavan hankkeen laatu, yrityksen mak-sukyky ja vakuudet.

Aikaisempaa enemmän rahoituspäätöksen yhteydessä rat-kaisee yrityksen kunto.

– Isot yritykset ovat yleensä luokiteltuja, pienemmille yri-tyksille pankeilla on eri tapoja luokitella asiakas. Korkea luok-ka merkitsee edullisempaa lainaa ja kun luokka laskee, rahan hinta nousee.

– Monessa tapauksessa riksiä jaetaan esimerkiksi Finnve-ran tai vakuutusyhtiöiden kanssa.

Manu Ahola muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään pank-kien toiminnan kiristymisestä. Myös rahan kysyntä muuttuu. Yrityskentässä on odottava tilanne. Pakkoinvestoinnit teh-dään, mutta ei-välttämättömiä siirretään.

Hyviin hankkeisiin rahaa

Pankinjohtaja Tapio Purontakanen Säästöpankki Optias-ta sanoo, että pankkitoiminnan kannattavuuden kan-nalta matalat korot ovat myrkkyä. Pankeille on asetettu

vakavaraisuusvaade, joka on täytettävä, vaikka mahdollisuus tuloksen tekemiseen on kapea.

– Marginaalit kasvavat kaikissa pankeissa, viranomaismää-räykset ja viimeistään pankkivero pitävät siitä huolen.

Purontakanen vakuuttaa, että asiakasyritystä ei jätetä pu-laan. Vuoden 2008 opetukset mielessä rahoittajat tekevät kaiken mahdollisen, jotta pyörät pyörisivät. Konkurssiaalto ei olisi kenenkään etu.

– Pankki on just yhtä terve kuin asiakkaat, Purontakanen korostaa tarkoittaen sitä, että asiakkaan ja pankin riskit, mak-suvalmius ja taloudellinen tilanne kulkevat käsi kädessä.

– Jollei pankki pysty yksin ratkaisemaan asiakkaansa tilan-netta, haetaan pakettiratkaisua yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on näissä paketeissa tärkeä riskinottaja. Kyllä asiakasta ohjataan eteenpäin, kun tarvetta ilmenee.

Purontakasen mielestä pankki on yrittäjän paras kaveri ja sparraaja myös vaikeina aikoina. Ongelmien ilmetessä oma pankki on paras asiantuntija auttamaan karikoiden yli.

Tapio Purontakanen myöntää, että pankin ovi käy vilkkaas-ti ja rahoitukselle on kysyntää.

– Nyt on enemmän puute käyttöpääomasta kuin esimer-kiksi investoinneista. Nyt kuitenkin kannattaisi investoida, jos lähitulevaisuudessa on siihen tarvetta.

Matalat korot myrkkyä

Yritysryhmän johtaja Pasi Arponen Danske Bankista ko-rostaa, että rahoitusmarkkinoiden hiljeneminen ei ole yksin pankeista lähtöisin.

– Yritysten talous on epävakaa ja aktiivisuus heikentynyt. Yritykset ovat hylänneet tai siirtäneet hankkeitaan monesta syystä, suurimpana ehkä taloudellinen epävarmuus.

– Vuosina 2010-2011 luotonanto ja markkina ehti jo elpyä, mutta tämän vuoden aikana on pudottu takaisin pikku hiljaa.

Arponen myöntää, että pankit katsovat nyt tarkemmin yri-tysten tunnuslukuja. Rahan hinta nousee asiakasmarginaalien kasvaessa, mutta viitekorkotaso on alhaalla pitkään. Vaikka toi-voisi miten nopeaa elpymistä BKT ei liikahtane merkittävään kasvuun vuoden 2013 aikana.

Loppuvuosi merkitsee paljon. Varmaa vastausta taantuman pituuteen ja syvyyteen on mahdoton antaa. Suomen talous seu-raa Eurooppaa viiveellä ja toistaiseksi uutta kerrottavaa ei ole.

Arponen korostaa, että Danske Pankin emämaasta, Tanskas-ta katsoen Keski-Eurooppa on paljon lähempänä ja myös talou-den signaalit kantautuvat sitä kautta nopeammin.

– Myös edellisessä lamassa Keski-Eurooppa ja Tanska kohta-sivat ongelmat ensin, Suomi koki myllerrykset viiveellä.

Sampo Pankki muuttui 15.11. lähtien Danske Bankiksi.– Edelleen olemme suomalainen tytäryhtiö. Nimi muuttui

kaikissa maissa, joissa Danske Bankilla on toimintaa.Arponen laskee, että yrityspankkina Danske Bank on Jyväs-

kylän seudun kolmanneksi suurin ja markkinaosuus nousee.

Yritykset passivoituneet

pankin päätökset eivät aina ole kiinni päivittäisestä rahan hinnan vaihtelusta.

– Yritysluottojen volyymi on 350 milj. euroa, kassa noin sata miljoonaa. Sen turvin pystymme tekemään rahoi-tuspäätöksiä, vaikka emme heti saisikaan rahaa sisään.

Manner korostaa, että maa-kunnallisuudessa ei ole kyse vain rahasta.

– Pankki on osa ympäröi-vää yhteiskuntaa. Olemme tii-viisti mukana yrittäjäjärjestön toiminnassa, mm. yrittäjäjuh-lan pääyhteistyökumppanina. Jyväskylän seudun valtava eri-tyisosaamisen potentiaali on asiakkaidemme hyödynnet-tävissä. Meillä on monella ta-valla elävä sidos ympäröivään yhteiskuntaan.

Keijo Manner itse on lähel-lä elinkeinoelämää Keski-Suo-men Kauppakamarin varapu-heenjohtajana. Keski-Suomen Yrittäjien pitkäaikainen pu-heenjohtaja, yrittäjäneuvos Kyösti Saarimäki on pankin hallituksen puheenjohtaja.

KEIJO MANNER JA PASI SORRI Keski-suomen osuuspankki. taulun seppä turpeinen perusti nisulan osuuspankin, Keski-suomen osuuspankin edeltäjän.

MANU AHOLA nordea. PASI ARPONEN Danske Bank. TAPIO PURONTAKANEN ja mari moisio, säästöpankki optia.

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat10

�����������������������������������������������������������������������������������

���������������������� ��������������������������

�����������������������������������������������������������

�

�������������������������������������������������������

�����������������������

�

��������������������������������������

�

������������������

�

�

jäsenlehti 4/2012 11

Sijoittaja valppaanajoka suhdanteessa Maakunnallinen sijoitusyhtiö Mid-invest etsii sijoi-tuskohteita myös hiljaisena kaute-na. ei voi pysähtyä odottelemaan seesteistä aikaa.KARIRUUSKA, teksti ja kuva

Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Nikula sanoo, että Midinvestin kal-

taisen toimijan on pystyttävä operoimaan kaikissa olosuh-teissa ja taloustilanteissa. Hel-pompi olisi toimia vakaissa oloissa, mutta markkinatilan-netta ei voi valita.

Euroopan talous on kural-

la, rahoitusmarkkinat kiristy-vät, yritykset ovat päätöksis-sään varovaisia…

– Ei se tarkoita sitä, että toiminnan pitäisi pysähtyä. Rahoituspäätöksiä tehdään myös nyt, ehkä vähän harki-tummin kuin noususuhdan-teessa.

Midinvest on tehnyt kulu-van vuoden aikana yhden uu-den, ison rahoitusratkaisun ja jatkanut joidenkin osakkuus-yhtiöidensä toiminnan kehit-tämistä ja rahoittamista.

Sen lisäksi on tehty muuta-ma hyvä luovutus – eli myyty. Oikeaan aikaan myyminen on yhtä tärkeää kuin ostaminen tai sijoittaminen.

– Liikettä ei ole ollut liikaa, olisi toki haluttu tehdä useam-pikin sijoituspäätös. Vuoden saldoksi jäänee, että vähem-män on sijoitettu kuin myy-

mällä saatu, Nikula laskee.Nikulan mukaan kuitenkin

muutamia hyviä hankkeita on tutkinnassa, mutta niiden toteutuminen ei ehdi tälle vuodelle.

Nikulan mukaan epävar-man talouden ja markkina-tilanteen aikana rahoituspa-ketin kokoaminen voi olla pulmallista, mutta sekään ei ole pääongelma.

– Vaikeinta on löytää koh-deyrityksen omistajien kanssa yhteinen näkemys yrityksen arvosta. Tasaisessa markkina-tilanteessa on enemmän väli-neitä todentaa näitä asioita.

Vuosittain Midinvestin sil-mien alla käy toistasataa yri-tystä. Kymmenesosa näistä jatkaa tarkempaan yritystut-kintaan ja lopulta tehdään 3-4 sijoituspäätöstä vuodessa.

Tänä vuonna on tehty yksi

uusi sijoitus, ensi vuonna ta-voitteena on päästä keskiar-voon, 3-4 sijoituspäätökseen.

– Merkittäviä ovat myös li-säsijoitukset olemassaoleviin osakkuusyhtiöihin. Usein ne merkitsevät toiminnan laajen-tamusta ja kasvun kiihtymis-tä, Nikula muistuttaa.

Jukka-Pekka Nikulan mie-lestä aina on yrityksiä, joilla on halu kasvaa ja kehittyä.

Tällä hetkellä Midinvest hallinnoi noi 20 yritystä eri-kokoisilla osuuksilla. Joukossa on isoja ja pieniä, vanhoja ja tuoreita yrityksiä.

Midinvest on ollut muka-na myös startup-yrtyksissä eli alusta lähtien. Yhtenä on-nistuneista startupeista on mittarivalmistaja Aidon, joka kasvaa ja kansainvälistyy hur-jaa vauhtia.

Nörtistä enkeliksiSami etula, 31, tiesi 18-vuotiaana, että hänestä tulee bisnesenkeli.KARIRUUSKA, tekstiPÄIVIKANTONEN, kuva

T ähän mennessä Etu-laGroupilla, Sami ja Marjaana Etulalla, on

ollut osaamisensa ja rahansa mukana yli kymmenessä yri-tyksessä. Osasta on luovuttu, uusia tullut ja tulee tilalle.

Sami Etula on koulutuk-seltaan DI ja ekonomi. Hän perusolemukseltaan ”nörtti”, kertoo käyttäneensä yli 500 tietokoneohjelmaa.

Etula toimii myös bisnes-enkelien verkoston, Fibanin koordinaattorina Keski-Suo-messa, eli etsii verkostoon uusia sijoittajia. Hän on siis enkelinmetsästäjä, mutta ko-rostaa sitä henkilökohtaiseksi toiminnaksi, johon ei saa sot-kea Etula Groupia.

Sami Etula arvostaa osaa-

mista sijoituspääomana. Se on tukea tarvitsevalle yrityk-selle ja yrittäjälle monesti tär-keämpi apu kuin raha: vähin-tään olkapää, johon nojata, kun siihen on tarvetta.

– Lähdemme osakkaaksi ja yritysten hallituksiin. Et-simme uusi tapoja toimia ja sparraamme yritystä parhaan kykymme mukaan. Harvoin sijoitamme rahaa ainakaan suuria summia. Työstämme kehityskelpoisia yritysaihioita sijoittajien saataville.

– Emme ole vain hallitus-ammattilaisia. Olemme koko ajan yrittäjän käytettävissä, ei pelkästään kokousaikoina. Voi soittaa, käydä keskusteluja ja testata omia näkemyksiä, jot-ka saattavat poiketa meidän esittämistämme.

Etula Groupin asiakkaissa ja osakkuusyhtiöissä on sekä aloittavia startup-yrityksiä, että pidempään toimineita, myös kriisiyhtiöitä.

– Kriisi ja siitä selviytymi-seen tarvittavat toimet on yrittäjälle kova paikka. Siinä tarvitaan usein yrityksen si-

sälle ylimääräistä olkapäätä.Usein ongelmiin joutunees-

sa yrityksessä joku tärkeä toi-minnan osa-alue on unohtu-nut tai jäänyt hoitamatta.

Etula luettelee yrityksen menestystekijöiksi kolme avainaluetta: tahto x osaami-nen x rohkeus. Jos nämä kaik-ki ovat kunnossa, summana on menestys.

– Tämä on kertolaskua. Jos yksikin osio on nolla, lopputu-los on nolla, Etula tiivistää.

Kuluva vuosi on myös bu-sinessenkelin näkökulmasta hiljainen.

– Vuosittain käymme läpi noin sata yritystä, joista 1-2 to-teutuu sijoitusasteelle, vuon-na 2011 toteutui kolme. Tänä vuonna yksikään case ei ole edennyt sijoituspäätökseen asti. Johtuu ehkä osittain ylei-sestä tilanteesta, osittain mei-dän omista kiireistä.

Sijoituspäätös ei vielä mer-kitse sitä, että yritys lähtee sa-man tien nousukiitoon. Työtä on tehtävä ja ehkä yksi kym-menestä onnistuu hyvin.

Sami Etula korostaa, että

Etula Group on keskisuoma-lainen toimija ja tekee työtä keskisuomalaisessa yritysym-päristössä

– Pyrimme toimimaan oman maakunnan hyväksi. Sijoitamme keskisuomalaisiin yrityksiin, jos olemme muka-na uuden yrityksen perusta-misessa, haluamme sen koti-paikaksi Keski-Suomen.

SAMI ETULA. haaveili jo opiskeluaikana business-enkelin ammatista.

MIdINvESTIN JUKKA-PEKKA NIKULAN.mielestä sijoittaja ei voi odottaa markkinatilanteen seestymistä.

FIBAN• Yksityissijoittajalähtöinen ja voittoa tavoittelematon bisnesenkeliverkosto• Euroopan (EBAN) Vuoden bisnesenkeliverkosto 2012• Tavoitteena saada lisää kasvuyrityksiä Suomeen.• Tavoite kerätä kaikki businessenkelit verkostoksi. Keski-Suomessa vielä vähän toimijoita. www.fiban.org/jyvaskyla

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat12

DEBaTTI

Kehittyykö kouluttautumalla?

Keskisuomalaisia yrittäjiä ja työpaikkoja kannustetaan ahkerasti kou-luttautumaan. Kysyimme osaamispäälliköltä ja kouluttautujalta syitä ja kokemuksia kouluttautumisesta.

• Miksi koulutuksiin halutaan osallistua? • Miten niistä saa tietoa? • Mitä koulutuksilta odotetaan? • Saako koulutuksista välineitä kehittämiseen ja kasvuun? • Muuttuuko koulutuksen kautta suhtautuminen omaan johtamiseen? • Muuttuvatko omat toimintatavat? • Huomaavatko asiakkaat mitään?

• Lisääntyykö rohkeus? • Kehittyykö päätöksenteko? • Entä tiiminvetämistaidot? • Näkyykö koulutus tuloksenteossa? • Mitä muuta tai lisää toivoisit yrittäjille suunnatuilta koulutuksilta? Miten niistä saa tietoa? • Mitä koulutuksilta odotetaan? • Saako koulutuksista välineitä kehittämiseen ja kasvuun? • Muuttuuko koulutuksen kautta suhtautuminen

omaan johtamiseen? • Muuttuvatko omat toimintatavat? • Huomaavatko asiakkaat mitään? • Lisääntyykö rohkeus? • Kehittyykö päätöksenteko? • Entä tiiminvetämistaidot? • Näkyykö koulutus tuloksenteossa? • Mitä muuta tai lisää toivoisit yrittäjille suunnatuilta koulutuksilta?

Yrittäjäjärjestön.kautta tiedotetaan hyvin monista koulutusmahdollisuuksista. Mm. Pohjoisen Keski-Suomen yrityksille on suunnattu tietoa heille räätälöidyistä valmennuk-sista omalla alueella. Kehittämisyhtiöiden kautta saa myös tietoa koulutuksista. Osaa-mispäällikkönä teen jatkuvaa työtä koulutuksista tiedottamiseksi ja niiden kehittämi-seksi laajassa verkostossa. Dextili sai koulutuksesta tiedon minulta henkilökohtaisesti.

Johtamisen asioiden äärelle.halutaan pysähtyä yhdessä ver-taisoppijoiden ja hyvien valmentajien kanssa. Aina kohtaa-misissa syntyy pitkäikäisiä oivalluksia itse kullekin. Toivot-tavasti ihmiset uskaltavat tehdä arjen kokeiluja ja saada kokemuksia kehittämisestä. Parhaimmillaan myös koulu-tuksessa olevien välille syntyy keskinäisiä sparraussuhteita.Kasvua voi syntyä.paitsi konkreettisesti liikevaihdossa ja

työntekijämäärässä, myös yhteistyökumppanuuksien kautta tai tehokkuuden nousemisen kautta. Itselle paras tapa löy-tyy varmasti kun kehittämään ensin ryhtyy. Ensimmäinen askel on usein hankalin. Koulutuksen on nykyisin oltava jotain muuta kuin koulunpenkillä istumista. Pohtiva ja kes-kusteleva kouluttautuminen herättää kehittämisen nälkää paremmin kuin luentosali-istunnot.

Johtamisen muutokset.ovat usein pitkäaikaisia ja toisaalta niiden vaikutuksia voi olla vaikea huomata lyhyellä aikavälil-lä. Itsearviointimetodit ja mittarit olisi hyvä olla itse kulla-kin olemassa liiketoiminnan eri osa-alueille. Johtamisessa kehittyminen on moniuloitteista, niin isoista kuin pienistä-kin oivalluksista on hyötyä. Toivon, että koulutuksissa tulee lisää itsevarmuutta ja halua vaikuttaa asioihin.

Makke Leppänen:

Pohditko millainen johtaja olet?

Yrityspsykologi Makke Leppänen piirtää taululle oman minäkuvansa.Sitten hän haluaa kuulijansa kirjoittavan itselleen, millainen hänen oma minäkuvansa olisi. Joku jo epäilee, löytyyköhän lainkaan positiivisia omi-naisuuksia.

KARIRUUSKA, teksti ja kuva

Ville Visionääri, Kalle Kuunte-lija, Pekka Peräänantamaton, IntoPentti… Pertti Pessimisti,

Keijo Kärsimätön, Matti Malttama-ton, Markku Märehtijä.

Useimmat tuttuja ominaisuuksia. Makke sanoo itsekin hämmästyy-

neensä, kun huomasi olevansa myös Markku Märehtijä. Juuttui märehti-mään jotain toisarvoista asiaa, jon-ka olisi voinut ratkaista nopeasti ja päästä siitä eroon.

– Johtajan on hyvä selvittää itsel-leen, millainen johtaja hän on. Sen jälkeen pystyy käyttämään vahvuuk-siaan ja parantamaan heikkouksi-aan. Kun tuntee itsensä, voi oppia tuntemaan myös alaisensa.

Makke Leppänen on yksi kolmesta kouluttajasta pohjoisen Keski-Suo-men yrityksille räätälöidyssä Oma johtamisen valmennusohjelmassa – alueen ikiomalla ”mba:lla”, niin kuin oppimispäällikkö Sanna-Mari Hynni-nen koulutusta kuvaa. Yritykset halu-sivat oman MBA-koulutuksen, mutta kun sitä ei ollut saatavilla, räätälöi-tiin tämä valmennusohjelma. Toise-na oppimispäällikkönä koulutusta organisoi Riikka Vesterinen.

Valmennusohjelmaan on kuu-lunut seitsemän yhteistä koulutus-päivää Kannonkosken Piispalassa. Tapaamisten välille rytmittyi oppi-misprosessia ylläpitäviä välitehtäviä ja vertaiscoachingia.

Ohjelman tavoitteiksi asetettiin– Löytää, kehittää ja jakaa yrityksen kasvua ja kehitystä tukevia toimivia johtamiskäytänteitä– Antaa konkreettisia työvälineitä ihmisten ja asiakkuuksien tulokselli-seen johtamiseen– Energisellä, rohkealla ja yhteisöl-lisellä valmennusotteella mahdollis-taa osallistujien kasvu paremmiksi johtajiksi

MAKKE LEPPÄSEN MINÄKUvA. alustaja esitteli valmennettaville oman minäku-vansa, minkä perusteella nämä lähtivät laatimaan omaansa.

TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHO, kuva

Riikka vesterinenosaamispäällikköKeski-suomen YrittäjätYritysten taitava Keski-suomi

jäsenlehti 4/2012 13

Kehittyykö kouluttautumalla?

Keskisuomalaisia yrittäjiä ja työpaikkoja kannustetaan ahkerasti kou-luttautumaan. Kysyimme osaamispäälliköltä ja kouluttautujalta syitä ja kokemuksia kouluttautumisesta.

• Miksi koulutuksiin halutaan osallistua? • Miten niistä saa tietoa? • Mitä koulutuksilta odotetaan? • Saako koulutuksista välineitä kehittämiseen ja kasvuun? • Muuttuuko koulutuksen kautta suhtautuminen omaan johtamiseen? • Muuttuvatko omat toimintatavat? • Huomaavatko asiakkaat mitään?

• Lisääntyykö rohkeus? • Kehittyykö päätöksenteko? • Entä tiiminvetämistaidot? • Näkyykö koulutus tuloksenteossa? • Mitä muuta tai lisää toivoisit yrittäjille suunnatuilta koulutuksilta? Miten niistä saa tietoa? • Mitä koulutuksilta odotetaan? • Saako koulutuksista välineitä kehittämiseen ja kasvuun? • Muuttuuko koulutuksen kautta suhtautuminen

omaan johtamiseen? • Muuttuvatko omat toimintatavat? • Huomaavatko asiakkaat mitään? • Lisääntyykö rohkeus? • Kehittyykö päätöksenteko? • Entä tiiminvetämistaidot? • Näkyykö koulutus tuloksenteossa? • Mitä muuta tai lisää toivoisit yrittäjille suunnatuilta koulutuksilta?

Johdamme dextiliä kolmen ”porukalla”. Toimitusjohtaja Miia Pasanen, varatoimitusjohtaja Minna Turunen ja minä henkilöstöjohtaja. Totesimme yhdessä, kun osaamispääl-likkö Riikka tiedotti johtamiskoulutuksesta, että siitä voisi olla hyötyä nimenomaan henkilöstöjohtajan työhöni. Siksi hakeuduin mukaan.

Olen imenyt koulutuksesta nimen-omaan henkilöstöön liittyvät asiat ja ajatukset. Oma työni on henki-löstön johtamista. Koen, että osaa-va ja motivoitunut henkilökunta on todella tärkeä osa mietittäessä yrityksen kasvua.

Yrityksen psykologisen pääoman koulutus-teema.Makke Leppäseltä oli ehkä koulu-tuksen tärkein anti minulle. Hankin myös Leppäsen ja kollegansa kirjan aiheeseen liittyen, joten aion tutustua asiaan vielä syvemmin.

Olen myös tiedostanut.paremmin oman itseni johtamista, koska siitä kaikki johtaminen lähtee. En osaa sanoa olenko heti parempi tai tehokkaampi tiiminvetäjä. En usko, että koulutuksella on ollut suoraan tulosvaikutusta, mutta odotan kuitenkin, että pystyn paremmin tekemään työtä henkilöstön kannustamiseksi ja motivoimiseksi. Se näkyy kyllä ennen pitkää työilmapiirissä, - tehokkuudessa ja tuloksessa.

Lähdin mukaan avoimin mielin, joten minulla ei ollut mitään erityisiä odotuksia. On aina hedelmällistä päästä keskustelemaan muiden johtotehtävissä työskentelevien ihmisten kanssa. Vaikka koulutukseen tullaan eri toimi-aloilta, ovat henkilöstöön liittyvät asiat kaikille yhteisiä. Kokemusten jakaminen on tällaisessa koulutuksessa suuri rikkaus. Koulutustapa antoi mahdollisuuden työstää asioi-ta yhdessä. Ilmapiiri koulutuksessa oli rento ja avoin.

Parempi johtaa hyvin. Itsensä, yrityk-sensä ja henkilöstönsä kehittämisen yhteinen johtamisen oppimismatka jatkuu vuonna 2013. Parempi johtaa hyvin teemalla järjestetään eri puo-lilla Keski-Suomea koulutuksia, koh-taamisia, sparraustilaisuuksia sekä yrityskohtaisia valmennuksia. Lähde mukaan kehittämään parhaiten joh-dettua maakuntaa! Lisätietoja riikka.vesterinen@yrittajat.fi

KARIRUUSKA, kuva

Marjo SaarihenkilöstöjohtajaDextili oy

YRITTÄJYYS ON MUOTIaMaakunnan upein juhlaKeski-Suomen Yrittä-jäjuhlassa on jälleen luvassa laadukasta ohjelmaa ja vuoden huipputunnelmia. Tapahtuma toteutuu perinteen mukaan Jyväskylän Paviljon-gissa 26.1. klo 18.00 alkaen.TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHO, teksti

T ällä kertaa Yrittäjäjuhlaa vietetään teemalla YRITTÄ-JYYS on muotia. Juhlapuhu-

jaksi saapuu Juha Sipilä Suomen Keskustasta ja Suomen Yrittäjien tervehdys kuullaan puheenjoh-taja Mikko Simolinnalta. Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen avaa juhlan. Odotamme mielenkiinnolla min-kälaisia yrittäjyyden muotivirta-uksia puhujat löytävät tästä ajasta alustuksiinsa. Juhlan tärkein hetki on Maakunnallisen Yrittäjäpalkin-non julkistus ja luovutus.

Tanssimusiikin takaa vuoden 2007 tangokuningatar Jenna Bå-geberg. Ohjelman juontaa tee-man mukaisesti Fashion Unitin

Johanna Soilu. Perinteeksi muo-dostuneessa suuressa yrittäjyyden juhlassa auditorion virallisine ja Paviljonki Areenan viihdeohjelmi-

neen on mukana aina myös elämyksellisiä yllätyksiä – tällä kertaa muotiteemaan liittyen. Juhlassa on myös erinomainen mahdollisuus verkostoitua, viihtyä ja vaih-taa ajatuksia yrittäjyydestä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kumppanit: Keski-Suomen Osuuspankki, Pohjola, Keskisuomalainen, Elisa, Jykes, Kesko ja K-kauppi-aat, Finnvera, Ely-keskus, Jyväskylän koulutuskun-tayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto, Fashion Unit, Elonen, sekä seudulliset kehit-tämisyhtiöt.

Juhlaan saa pukeutua ykkösiinsä; ilta- tai juhla-pukuun, tummaan pukuun tai smokkiin. Lisätietoja:Toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi tai järjestösihteeri Raija Hakkarainen raija.hakkarainen@yrittajat.fi

PUHEENJOHTAJA MIKKO SIMOLINNA. tuo suomen Yrittäjien ter-vehdyksen maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan.

JUHLAPUHUJA. suomen Keskustan puheenjohtaja juha sipilä on mielipidetieduste-lujen perusteella nostanut puolueen-sa nousuun.

Jyväskylän Paviljongissa

Tervetuloa Keski-Suomen Yrittäjäjuhlaan!Osallistumismaksu on 59 € (+alv)

Ilmoittautuminen 14.1.2013 mennessä

www.yrittajat.fi/keskisuomi tai p. 014 3398 144

OHJELMASSA mm.Tervehdykset

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Jari-Pekka Koponen

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna

Juhlapuhe Suomen Keskustan puheenjohtaja

Juha Sipilä

Paikallisyhdistysten yrittäjäpalkinnot

MAAKUNNALLINENYRITTÄJÄPALKINTO

Buffet-illallinen ja tanssit

Juhlan tanssimusiikki Jenna Bågeberg

MaakunnallinenYrittäjäpalkinto

Jenna Bågeberg

Jämsek | Kehittämisyhtiö Karstulanseutu | Kehittämisyhtiö Keulink | SSYP Kehitys | Kehittämisyhtiö Witas | Ääneseudun kehitys

YRITTÄJYYS ON MUOTIa

”Kampaajan työ on käsityötä. Mikään lai-te ei korvaa taitavia käsiä”, sanoo kam-paaja-yrittäjä Ursula Vatanen. Vatanen avasi Salon Primé Parturi-kampaamon lokakuun alussa Yliopistonkadulla Torikulmassa.

TARJARUUSKA, teksti ja kuva

S alon Primén yrittäjänä toimii Ursula Vatanen ja pitkänlinjan yrittäjä

Kari Vatanen työskentelee liikkeessä tarpeen mukaan. Hän toimi yrittäjänä vuodes-ta -72. Ursulalla on 24 vuoden ammattiura takana.

Tytär, 21-vuotias Janina aloitti lokakuussa liikkeessä yrittäjäoppilaana omalla toi-minimellä.

Äiti-Ursula tunnustaa ole-vansa iloinen, kun Janina ker-toi kesällä kampaamo-alan kiinnostavan.

– Emme halunneet miten-kään johdatella, mutta joskus sitä hiljaa itsekseen toivoi. Janina työskentelee iltaisin ja öisin myös ravintolassa, kos-ka jonkin aikaa menee, ennen kuin ammattiin oppii niin, että sillä elättää itsensä.

– Työssäoppiminen on nuorelle ehkä helpompaa, kun hän entuudestaan tietää faktat työn hyvistä ja vaikeam-mista puolista. Janina on pik-kutytöstä saakka ”pyörinyt” liikkeissämme. Utopistisia mielikuvia ei ole. Janina on nähnyt, että kampaajan työ on todellista työtä ja asennet-ta tarvitaan.

Mies. Miesten kampauksista puhuttaessa Vataset koros-tavat maskuliinista, selkeää muotoa. Ursula pitää huolen, että oman miehen hiukset ovat siistit, eikä Kari ole eri mieltä.

– Kun hiukset leikataan klassisesti, teknisesti tarkoin, ne laskeutuvat tasaisesti ja siististi. Nuoret miehet suosi-vat leikkausta, jossa hiukset ovat sivuilta ja niskasta hyvin lyhyet ja päältä pidemmät.

Hiukset kannattaa leik-kauttaa ajoissa ennen juhlaa, jolloin takana on muutama pesukerta. Viikset, parta, pu-lisongit ja niskavillat pitää huolitella.

Nainen. Nykyisin kampauk-set ovat yhä naisellisempia. Nainen saa olla nainen. Isot, pöyheät kiharat ja laineet ovat suosittuja. Kiharoihin voi yh-distää punontaa tai letitystä. Kihartaminen tehdään usein

suoristusraudalla. Poninhän-täkin voi olla kampaukselli-nen ja juhlava, kun sen tekee taidolla ja lisää vaikkapa kau-niin hiussoljen.

– Pehmennyksissä hiusten käsittelyyn käytettävät aineet ovat kehittyneet ja aineen va-linta on tärkeää. Kaikenmit-taisiin hiuksiin saa kauniita kampauksia. Laineet antavat nostalgista glamouria ja ovat näyttäviä lyhyissäkin hiuk-sissa. Suosituin mitta on ns.

puolipitkä hius, se on muun-tautumiskykyinen sekä leik-kaukseen että kampaukseen.

– Väreissä suositaan luon-nollisia, kevyitä ja kuultavia, toisiinsa sointuvia sävyjä.

– Hyvissä ajoin ennen juh-laa kannattaa hoitaa värjäys ja leikkaus eli pohja kuntoon. Värjäys, sävytys, pehmennys, hoidot ym. käsittelyt antavat tukea ja kiiltoa sekä korosta-vat tulevaa kampausta.

Ursula muistuttaa, että

kampaajan työ on käsityötä. Vaikka apuna olisi mikä ta-hansa laite, varsinainen työ vaatii taitavia, näppäriä käsiä.

Salon Priméssa työskente-lee myös kampaaja Satu Kuu-sela sopimusyrittäjänä.

– Sadun kanssa olemme tehneet töitä yhdessä aiem-minkin, jo useita vuosia, Ur-sula Vatanen kertoo.

Yrittäjäjärjestöön Ursula Vatanen liittyi jo ennen kuin avasi liikkeensä.

Kammintie 6, 40520 Jyväskylä www.viherlandia.fi

Onnella on juuret

Muistathan meillä viljellytNuppulan joulutähdet!Tule valitsemaan omasi suoraan joulutähtien viljelypaikalta.

Hyvää JouluaOnnellista Uutta Vuotta

Ystävälle, tuttavalle,yhteistyökumppanille,henkilökunnalle,kotiin, puolisolle...

MEILLÄ ON KÄSIÄ - ONKO TEILLÄ TÖITÄ?

Jyväskylän kaupungin vammaispalvelujen päivä- ja työtoimin-tayksiköt tekevät tilauksesta edullisesti kokoonpano, pakkaus, lajittelu, postitus, yms. alihankintatehtäviä yrityksille, yhteisöille ja järjestöille. Työstä tehdään asiakkaan kanssa sopimus ja asiakas maksaa työstä tapauskohtaisesti työtehtävien, työn keston ja työn vaati-vuuden mukaan. Työtehtävät suoritetaan ohjaajan valvonnassa ja laadusta tinkimättä, olivatpa tehtävät määrältään pieniä, tai suuria.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: palvelupäällikkö Reijo Veijalainen, p. 014 266 3920, reijo.veijalainen@jkl.fi

www.jyvaskyla.fi

Kone ei korvaa käsiä

JANINA, KARI JA URSULA vATANEN. salon Primén tiimiin kuuluu myös taustalla työs-kentelvä sopimusyrittäjä satu Kuusela.

Maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa jaetaan ansaittuja yrittäjäpalkintoja! ilmoittaudu mukaan 14.1. mennessä.

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat16 YRITTÄJYYS ON MUOTIa

• •• •• •• •• •

myyntilaskut ja myyntireskontra ostolaskut ja ostoreskontramaksuliikenne kirjanpitopalkanlaskenta talouden raportointitalouspäällikköpalvelu osavuosi- ja vuositilinpäätöksetveroasiat yritysjärjestelyt

Taloushallinnon ratkaisu

yrityksesi tarpeisiinVisma Services yhdistää sähköisen taloushallinnon tehokkuuden henkilökohtaiseen palveluun.Visman Netvisor -kokonaisratkaisu kattaa kaikki tarvitsemasi taloushallinnon osa-alueet.

Palvelemme asiakkaitamme seuraavissa asioissa:

visma.fi/tilitoimistot

Paikallista kumppanuutta ja

kansainvälistä osaamista!

Kysy lisää!

Visma Services Jämsä ja Jyväskylä:Sari Kautto, puh. 0400 548 016, sari.kautto@visma.com

Visma Services Äänekoski:Tuija Kareaho, puh. 044 7191 700, tuija.kareaho@visma.com

Visma Services Saarijärvi ja Viitasaari:Jyrki Salolatva, puh. 044 7191 698, jyrki.salolatva@visma.com

Tekstiili Matti ja Maija Oy on putiikkihenkinen, ketjuihin kuulumaton vaatetusliike keskellä Karstulaa, Keskustiellä. TARJARUUSKA, teksti

Y rityksen omistaa Reetta Lah-tinen. Vaateliike on toiminut paikkakunnalla jo vuodesta

1985. – Tuotevalikoimastamme löytyy

vaatetta kaikenkokoisille, naisille ja miehille, nuorille ja varttuneemmil-le. Erikoisuutena on myös isojentyt-töjen ja -poikien merkkejä, naisille

aina 56-kokoon asti. Valikoimia riit-tää moneen makuun. Tuotemerkkejä on lähes 20, Reetta Lahtinen laskee.

Reetta Lahtinen miettii, että pu-keutuminen on hyvin henkilökohtai-nen, persoonallinen seikka.

– Jokainen valitsee asunsa miel-tymyksensä ja käyttötarkoituksen mukaan ja me haluamme palvella ja

opastaa asiakasta tässä valinnassa. Omanlainen vaate tuntuu hyvältä yllä ja tuo itsevarmuutta.

Arkeen ja pikkujuhlaan. Omista-ja kertoo, että heillä on tarjolla asuja arkeen ja pikkujuhlaan, varsinaisiin isompiin juhliin ns. juhlaleninkejä ei juuri ole. Pienempiin juhliin voi

Persoonallistaja tyylikästä

valita yhdistelmäasuja. Kerrospu-keutuminen ja eri vaatekappalei-den yhdisteleminen tekee asuko-konaisuudesta omannäköisen ja monikäyttöisen. Trendivärit, kulta ja kimallus piristävät asukokonai-suutta.

Matti ja Maija järjestää myös illan-viettoja, jossa voi tutustua yrityksen tuotteisiin rauhassa.

– Tarvitsee vain kerätä yhteen kaveri- tai työporukka ja tulla viet-tämään iltaa shoppaillen. Illat ovat suosittuja pikkujoulujen aloituspaik-kana tai sellaisille, jotka saapuvat kauempaakin, kun liikkeen normaa-liaukioloajat eivät sovi. Ryhmäko-kona olemme pitäneet 4-8 henkeä, Reetta kertoo.

Reetan tytär toimii myös yrittä-jänä Karstulassa. Eeva Lahtisella on Habitus Oy-niminen yritys, joka tar-joaa graafista suunnittelua, sisustus- ja tapahtumasuunnittelua. Eeva hoi-taa kokonaisuudessaan mm. Matti ja Maijan markkinoinnin, jolloin Reet-ta-äiti voi keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa eli asiakaspalveluun ja yrityksen pyörittämiseen.

YRITTÄJÄ. reetta lahtisen tekstiili matti ja maija on toiminut Karstulas-sa jo vuodesta 1985. ison kuvan muodikas ja maanlähei-nen Fransa-mallisto kuuluu liikkeen valikoimiin.

jäsenlehti 4/2012 HENKILÖ 17

Teija Korppilalla on kangaskauppa KangaskuuJämsän Keskuskadulla. Liikkeen vali-

koimiin kuuluvat mm. verhoilukankaat, päiväpeitetikit, asustekankaat, verhotangot ja -tarvikkeet, ompelutarvikkeet, vanut ja

tyynyt, superlonit ja neulelangat. – Jonkin verran meiltä löytyy myös pitsejä

ja tafteja. Palveluumme kuuluu suunnittelu, ompelu ja asennuspalvelu. Asusteiden ompe-

lua meillä ei ole, mutta ohjaamme mielel-lämme hyvien, alueella toimivien ompe-

lijoiden luo, Teija kertoo.

Teija valittiin Keski-Suomen Yrittäjien

syyskokouksessa aluejärjestön vara-puheenjohtajaksi. Jämsän Yrittäjien halli-

tuksessa hän on ollut kuutisen vuotta, aluejär-jestön hallituksessa ja työvaliokunnassa vuoden.

– Yrittäjäjärjestön rooli on tärkeä kaikkina ai-koina, mutta erityisesti vaikeina aikoina yrittäjät tarvitsevat puolestapuhujia ja verkostoituminen auttaa monia eteenpäin. Pk-yrittäjät voivat jäädä helposti yksin ja vasta tavatessaan muita yrittäjiä huomaavat, että moni painii samojen ongelmien

ja kysymysten kanssa kuin itsekin. Paikallis-yhdistykset lisäävät yhteenkuulumisen

tunnetta ja erilaiset tapahtumat tuovat keveyttä arjen keskelle,

Teija pohtii.

Teija Korppila on kotoisin Keuruulta ja tullut

Jämsään Uudenkaupungin kaut-ta. Aiemmilta vuosilta palkkatyö

myyntipuolelta on tuttua sekä edustajana toimiminen itsenäi-senä yrittäjänä. Kangaskuu on

avoinna myös sunnuntaisin, vapaa-aikaa perheen-

äidille jää vain ´iltasydännä´.

Gummeruksenkatu 9, Jyväskylä • P. (014) 620 155Ma-ti, to-pe 10–17, ke 12–18, la 9–14

www.krinoliini.fi • saa tykätä

Tervetuloa palvelevaan liikkeeseemme!

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla lähestyy. Oletko valmis?H SuomenYrittäjienjäsenkortilla25%alennus normaalihintaisistajuhla-jailtapuvuista.

H Miestentummapukujasmokkivuokralle,-10%.

H Muistathanmyösvärjättävätjuhlakengät.

H Tulemmepitämäänyrityksiinetikettipukeutumisenkoulutuksia.

Rohkea keksii

Uusi buumi – Nykyihmiset, erityisesti nuoret

ovat entistä rohkeampia, kekseliäämpiä ja idearikkaita pukeutujia. He uskaltavat

valita kivakuvioisista verhokankaista lenin-keihinsä kankaan juhlapukuja myöten. Jos vain kuviot, väri ja materiaali miellyttävät.

Homma toimii. Laadukkaasta verhokankaasta voi loihtia tyylikkään asusteen.

Verhokankaita on saatavana mitä erilaisim-mista materiaaleista. Kauniisti laskeutuvina,

useissa väreissä ja monenlaisin kuvioin. Idearikkaalle valinnanvaraa on tarjolla

arkeen ja juhlaan. Villakankaat ovat suosittuja ja samoin värikkäät,

laadukkaat trikookankaat.

TARJARUUSKA, tekstiKARIRUUSKA, kuva

18 aSIaNTUNTIJa Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat

ReKRYtOiNti on aina merkittävä osaamisinvestointi

Ota asiantuntijoihimme yhteyttä !

TAMPERE Hämeenkatu 13 A 33100 Tampere p. 03 3138 0400personnel@pdpersonnel.fi

JYVÄSKYLÄ Technopolis Innova 2 Lutakonaukio 7 40100 Jyväskylä p. 040 767 2700 personneljkl@pdpersonnel.fi

PD Personnel Development Oy Ltd www.pdpersonnel.fi

Tinkimätön arviointiprosessi takaa lopputuloksen luotettavuuden

LAADUKKAAT HAKIJAT

1. Oikeat hakukanavat2. Ilmoitusten laadinta3. Kohdennetut haut

SOVELTUVUUSARVIOINTI

1. Yrityksen liiketoiminnan ja tilanteen ymmärrys 2. Haun kriteerit 3. Luotettavat ja monipuoliset menetelmät

OIKEA VALINTA1. Palautekeskustelut2. Valitun henkilön valmiudet3. Seuranta

PSYKOLOGINEN OSAAMINEN

LAADUKAS REKRYTOINTI ON VASTUULLISTA ASIANTUNTIJATYÖTÄ

HAASTATTELUOSAAMINEN

Organisaatiota on kehi-tettävä jatkuvasti, olipa kyse kasvuhakuisuudesta, toimintojen parantami-sesta tai osaamisen ke-hittämisestä. Henkilöstön soveltuvuusarviointi ja rekrytoinnin hyvä hoita-minen parantavat yrityk-sen kasvuedellytyksiä.

TARJARUUSKA, teksti

P ersonnel-yhtiöiden aluepääl-likkö Terhi Tuukkanen ko-rostaa, että vain onnistuneet

rekrytoinnit parantavat yrityksen menestystä ja kasvuedellytyksiä. Jos rekrytointi epäonnistuu, siitä voi olla merkittävää haittaa yrityksen liiketoiminnalle pitkäksikin aikaa.

Personnel-Yhtiöt palvelee yrityk-siä rekrytoinnin ja organisaation ke-hittämisen alueilla. Yritys on keskit-tynyt erityisesti henkilöarviointeihin ja rekrytointiin. Sillä on toimipisteet Tampereella, Helsingissä, Seinäjoel-

la, Oulussa ja Jyväskylän Lutakossa, Innovassa. Aluepäällikkönä toimii KTM, PsM, laillistettu psykologi, ser-tifioitu henkilöarvioija Terhi Tuukka-nen. Jyväskylässä työskentelee viisi henkilöä.

Rekrytointi on investointi osaa-miseen. – Monilla yrityksillä so-veltuvuusarvioinnit kuuluvat kiin-teästi rekrytointiprosessiin tietyn tyyppisissä tehtävissä – esimerkiksi asiantuntijoiden, päälliköiden, joh-tajien valinnoissa. Kasvaville yrityk-sille rekrytoinnit ovat merkittäviä osaamisinvestointeja. Jokainen rek-rytointi on tärkeä. Yhden rekrytoin-nin suhteellinen merkitys yrityksen liiketoimintaan on selvästi suurempi kuin isoissa yrityksissä. Siksi pienen-kin yrityksen kannattaa esimerkiksi soveltuvuusarvioinneista hankkia informaatiota rekrytointipäätöksen tueksi. Mitään yrityskoon alarajaa palveluidemme käyttämiselle ei ole, mutta monet aivan pienet yritykset eivät välttämättä ole tottuneet osta-maan ulkoisia asiantuntijapalveluita, Terhi Tuukkanen toteaa.

– Usein asiakasyrityksemme ryh-

tyvät käyttämään soveltuvuusarvi-ointipalveluamme sen jälkeen, kun esimerkiksi avainhenkilö-rekrytointi on itse tehtynä epä-onnistunut. Rekrytointipää-töksen tueksi halutaan lisää informaatiota ja varmuutta sekä tietoa mahdollisista ris-keistä. Ammattilaisen käyttö rekrytoinneissa on riskien hallintaa, Terhi Tuukkanen korostaa.

– Jotta rekrytoinnissa onnis-tuttaisiin, on kaikissa rekrytoin-tiprosessin vaiheissa onnistuttava. Lähtökohtana on, että avoinna ole-vaan tehtävään saadaan riittävästi hyviä hakijoita. Omia verkostoja kannattaa hyödyntää ja täydentää hakijajoukkoa hyvin kohdistetulla rekrytointi-ilmoittelulla. Hakuvai-heen jälkeen haasteena on, että ha-kijoista onnistutaan valitsemaan työntekijä, jonka osaaminen ja muut ominaisuudet vastaavat tehtävälle asetettuja vaatimuksia. Asiantuntija-apua kannattaa käyttää, etenkin jos rekrytoinnin rutiinit eivät ole tuttuja tai yrittäjän aika on kortilla, Tuukka-nen toteaa.

vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet ja uhat. Terhi Tuukkanen kertoo, että organisaa-tion kehittämisen lähtökohdan muodostavat toimeksiantajayrityk-sen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä muutostarpeet. Ta-voitteena on löytää organisaation ja sen henkilöstön vahvuudet, kehittä-miskohteet ja mitkä ovat yrityksen suurimmat uhat ja mahdollisuudet.

Kehittämisprojekti on tarpeen sil-

loin, kun organisaatio haluaa vaikka-pa tehostaa toimintaansa, parantaa

kannattavuuttaan tai suunnata uusille markkinoille. Joskus yri-

tys haluaa uudistaa toimin-tatapojaan varmistamalla tuotanto- ja palveluketjujen toimivuutta.

Kehittämisprojektin alussa tehdään tilannekartoitus. Tä-

män jälkeen sovitaan toimen-piteet: esim. koulutus, kehitys-

projektit, organisaatiorakenteen muuttaminen, toiminnan uudelleen-suuntaaminen, mahdollisesti joiden-kin toimintojen lopettaminen, tehtä-vien vaihto tai uudet rekrytoinnit.

Kun organisaation kehittämispro-jekti on tehty, seurataan tuloksia.

– Pienten yritysten yrittäjät ja johtoryhmät voivat kartoittaa vah-vuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Resurssikartoituksia voidaan käyt-tää myös sisäisissä tehtäväkuvan muutoksissa, kuten asiantuntijateh-tävästä esimiestehtävään siirryttä-essä tai suuremmissa organisaation muutostilanteissa, Terhi Tuukkanen kertoo.

PaREMPIJOhTaahYVIN

LUOTTaMUShENKILÖ 19 jäsenlehti 4/2012

erä: VOLVO V70 D3 aut SUMMUM business edition

48 193 € tai huoltoleasing alk. 749 € /kk

SINULLE VARUSTELTU

Rajoitettu erä Volvo V70 D3 automaatteja upealla Summum Business -varuste-lulla vuodenvaihteeseen.

Volvo V70 Sportwagon D3 automaatti Summum Edition Business: autoveroton hinta 36 580 € , auto-

vero 11 613,10 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 48 193,10 € . Autoetu: vapaa 885 €/kk, käyttöetu

690 €/kk. EU-yhd. 5,7 l/100 km, CO2 149 g/km. Volvo Sopimus alkaen: 48 €/kk (3 vuoden sopimus, 20

000 km/vuosi). Leasingtarjous voimassa vuoden loppuun. Alkaen hinta 48 kk / 80 000 km.

Varusteina mm. automaattinen ilmastointi, vakionopeudensäädin, erikoisvanteet 17”, City Safety, nahkaverhoilu, lämmitettävä takaistuin (reunapaikat), sähkötoiminen kul-jettajanistuin muistilla, sähköisesti kääntyvät ja lämmitettävät sivupeilit maavaloilla, pysäköintiapu taakse, aktiiviset Xenon ajovalot, polttoainetoiminen lämmitin ajastimel-la, sähkötoiminen takaluukku, nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostin, audio High Performance Multimedia 7” näytöllä, metalliväri.

EtuSi on yli

4 000 EuRoa.

JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 | ma-pe 9-18, la 10-14puh. 010 5228 210 | hameenauto.fiPuh. 010-yritysnumeroihin: 8,28 s/puh. ja lisäksi lanka-puh. 5,95 s/min. ja matkapuh.17,04 s/min.

VOLVOCARS.FI

Tarja NieminenIntoa, energiaa, uskallusta!- Nuoret yrittäjät järjestömme uudistajina

Uuden vuoden läheisyys saa aikaan sen, että on hyvä het-ki pysähtyä tekemisen ää-relle. Olen katsonut nuorten yrittäjien toimintaa läheltä reilun kymmenen vuoden

ajan. Nyt siis mietin mitä merkittävää jär-jestömme on saanut nuorilta yrittäjiltä?

Kohtaamisten aatelia. Olen vieraillut lukuisissa nuorten yrittäjien tapahtumissa meillä ja muualla. Mielestäni nuorten yrit-täjien tapahtumissa on uudenlaista draivia, innostusta, positiivisuutta ja avoimuutta, asiaa unohtamatta. Kohtaamisissa on uskallusta puhua avoi-mesti myös yrittämisen vaikeista hetkistä. Niissä liikaa rypemättä, vaan niistä oppien ja eteenpäin katsoen. Parasta on se, että nuorten yrittäjien tapah-tumiin on helppo tulla uutenakin jäsenenä. Ei mene kauan, kun joku jo kysyy, että ”kukas sinä olet ja mitä sulta voi ostaa?”

Kohtaamiset rakentuvat siis yrittäjän bis-neksen parhaaksi.

Jaettu onnistumisen fiilis. Nuorten yrit-täjien verkoston palkitsemiskulttuuri on voimistunut. Vuosittain palkitaan menes-tyneitä nuoria yrittäjiä, myös omistajan-vaihdoksen tehneitä. Nuorten yrittäjien verkostossa on syntynyt oma palkitsemis-käytäntö, jossa palkitaan ansioituneita luottamus- ja toimihenkilöitä. Onnistumisen esille nostaminen vahvistaa positiivista mielikuvaa yrittäjyydestä, nos-taa pinnalle myönteisiä tunteita, kannustaa ja vauhdittaa nuorta yrittäjää arjessaan. Nuorten yrittäjien palkitsemisen kautta synnytämme nuorille esikuvia yrittäjistä, joihin on hienoa samaistua.

Järjestön tulevaisuutta rakentamassa. Uskon vahvasti, että nuorten yrittäjien toiminta on tuonut järjestöömme uusia jäseniä. Toiminta toimii myös olemassa

olevien jäsenten järjestöön sitouttavana jäsenpalveluna. Olemme tuoneet ajatuksia järjestön toiminnan kehittämiseksi. Yhtenä esimerkkinä voi nosta esille opiskelijajäse-nyyden, joka toteutuu vuoden 2013 aikana. Nuoret yrittäjät jakavat saman intohimon konkariyrittäjien kanssa - haluamme kehit-tää Suomesta yrittäjyysyhteiskunnan, jossa jokaisen yrittäjän - pienen, suuren, kasvu-hakuisen - on hyvä olla, elää ja yrittää.

Me keskisuomalaiset nuoret yrittäjät olemme etuoikeutettuja. Alueellamme on nuorten yrittäjien toimintaa toteutettu yli 10 vuoden ajan. Haluan omalta osaltani kiittää aluejärjestöni luottamus- ja toimi-henkilöitä siitä rohkeudesta, innostuk-sesta ja sprrauksesta, jota olette antaneet nuorten yrittäjien toiminnan kehittämi-seen. Voin vain todeta, että yhteistyössä on voimaa, tulevinakin vuosina!

” Parastaonse,ettänuortenyrittäjien

tapahtumiinonhelppotullauutenakinjäsenenä.Eimenekauan,kunjokujokysyy,että”kukassinäoletjamitäsultavoiostaa?”.

KolumniTARJANIEMINENYrittäjä, Villinikkarit oyKeski-suomen Yrittäjät hallituksen jäsensuomen Yrittäjien hallituksen jäsensuomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja

• Kauppak. 25, JKL, 014-33 64 110 • Keuruu 014-33 64 120 • Jämsä 014-33 64 130 • Äänekoski 014-33 64 140

• Karstula 014-461 170

www.matkatoysa.fi

Matkustitpa kauas tai lähelle,me palvelemme!

www.matkatoysa.fi

• Risteilyt• Kaupunkilomat• Kaukomatkat• Lennot• Konsertit ja tapahtumat• Rantalomat• Ryhmämatkat• Kiertomatkat• Kylpylälomat

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat20

Seminaari alkoi kevyellä lounaal-la, jonka jälkeen kuulijat joh-datti aiheeseen Keski-Suomen

Nuori Yrittäjä Suvi Widgren. Hänellä on viisi Vila-myymälää, joista uusin Kuopion myymälä.

– Oma haasteeni on ollut saada jokaiselle työntekijälle samanlainen ajattelutapa ja yrittäjämäinen asen-ne kuin itselläni on. Meillä on työnte-kijöiden kanssa yhteinen päämäärä, mutta jokainen etsii omat keinonsa päästä tavoitteeseen, Widgren kertoi.

Hän korosti läpinäkyvää johta-

juutta, jolloin johtaja voi olla kaveri työntekijöidensä kanssa, niin livenä kuin Facebookissakin. Jos Suvilla on työreissu esimerkiksi Kuopiossa, hän menee nukkumaan työntekijänsä sohvalle.

– Moni vanhempi yrittäjä on kau-histellut kaveruuttani työntekijöi-deni kanssa. Siinä on omat riskinsä, mutta meillä se on toiminut. On ihanaa tavata vanhoja työntekijöitä vuosien päästä.

Syksyseminaarissa kuulijoita kiin-nosti Widgrenin uusi rekrytointitapa: Idols-haku.

– Ilmoitin lehdessä koehausta, jo-hon osallistui 160 hakijaa. Jokaisella oli kaksi minuuttia aikaa vakuuttaa olevansa huippumyyjä, jonka perus-teella pääsi jatkoon tai sai lähteä ko-tiin. Jatkoon päässeet haastattelim-me seuraavana päivänä.

Suvi Widgrenin mielestä Idols-ha-ku oli täydellinen.

– Paperinen hakemus ei kerro onko hakija huipputyyppi, koska kaikki kertovat olevansa ahkeria ja sosiaalisia, eikä tutkintokaan takaa huippumyyjää. Kaksi minuuttia riit-tää kertomaan onko hakija meidän työntekijämme.

Nuorten yrittäjien syksyse-minaari sujui sparraavissa tunnelmissa. Marraskuun lopussa Korpilahden Juh-lakartano Tähtiniemessä pidettävä seminaari haastoi kuulijoita osallistumaan ja antamaan vinkkejä stagella oleville yrittäjille.

PÄIVIKANTONEN, teksti

PÄIVIKANTONENJA

TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHO, kuvat

NUORET

Nuoret yrittäjät sTAgellA

”Brändejä voi rakentaa päällekkäin ja lomittain. Ovathan Jokerit ja Hjalliskin omia brandejään.”

Kommentti yleisöltä Nuoret Yrittäjät Stagella-tapahtumassa

RIKU KERÄSTÄ. sparrasivat vara-toimitusjohtaja anssi Kujala suomen Yrittäjistä, aluemyyntipäällikkö juho Kärkkäinen elisalta, Danske Bankin johtaja Kirsi huusko sekä jaana sal-linen PricewaterhouseCoopersista. riikka Vesterinen ohjaa keskustelua.

Putkimieheksi monen mut-kan kautta ajautunut Riku Keränen on Keurusseudun

LVI-Palvelun yrittäjä. Hänen haastee-naan on ajankäyttö, mikä korostuu etenkin laajentumisen myötä.

Keurusseudun LVI-Palvelu tekee pieniä keikkahommia. Niiden jär-jestäminen usealle työntekijälle on kuitenkin haastavaa: se vie aikaa ja niillä on vaikeaa täyttää kokonaisia

työpäiviä.– Tulevaisuudessa voisim-

me olla mukana suurem-missa urakoissa sekä kunta-puolen hankkeissa, Keränen suunnittelee.

Toiminnan muuttuminen keikkatöistä urakkatöihin vaatii kuitenkin muutoksia

– ennen kaikkea yrittäjän toi-menkuvassa. Onko yrittäjä tu-

levaisuudessa edelleen käytännön asioita hoitava henkilö vai keskit-tyykö hän enemmän johtamiseen, tarjousten laskemiseen ja muihin hallinnollisiin asioihin? Vai palk-kaako Keränen kenties ulkopuolisen toimitusjohtajan tai sihteerin vai ul-koistaako talousasiat? Niin tai näin, oman tekemisen fokusointia ja laa-jennuksen tavoitetta täytyy miettiä.

– Myös omaan jaksamiseen kan-nattaa kiinnittää huomiota, ettei seinä tule yhtäkkiä vastaan, ylei-söstä huomautettiin kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Tällä hetkellä yrittäjä vastailee puhelimeen arkena ja sunnuntaina, jopa jouluna. Talousasioiden hallin-taa helpottavat sähköiset ohjelmat. Tunnit kirjataan ylös sähköiseen järjestelmään, mutta tarvikkeiden kirjaus on valikoiman laajuuden vuoksi hankalaa ja vaatii putkimie-hen slangin ymmärtämistä.

– Kaikki paperimme liikkuvat sähköisesti, sillä muutoin hukkai-sin ne, naurahtaa paperihommia vihaava yrittäjä.

Putki-yrittäjätaipuu moneksi

Tähän joukkoonLiittyminen osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi

SUOMEN YRITTÄJIEN vARATOI-MITUSJOHTAJA ANSSI KUJALA. seurasi tapahtumaa mielenkiinnolla ja sparrasikin välillä osanottajia.

21jäsenlehti 4/2012

Ensimmäinen sparrattava yrittäjä oli parturi-kampaaja Mia Satuaho Aamukammasta. Vauvakuumeen saanut yrittäjä pohti, kuinka hän

voisi tulevaisuudessa jäädä mammalomalle ilman, että Jyskässä sijaitseva yritys menisi konkurssiin.

– Tällä hetkellä minulla on yksi työntekijä ja yksi vuokratuoliyrittäjä. Jos parturi-kampaamoissa on useita toimijoita vuokratuoleilla, tilanne voi mennä pahimmillaan siihen, että puhelimeenkin juostaan vastaamaan kilpaa. Haaveenani olisi, että Aamukam-malla olisi tulevaisuudessa useampi lähiöputiikki, Satuaho kertoi.

Hän koki haasteelliseksi parturi-kampaamojen henkilöitymisen, mikä tekee yritystoiminnasta hyvin yrittäjästä riippuvaista. Myös yritysmuotona oleva toiminimi täytyisi ehkä miettiä uudestaan, mikäli perheenlisäystä haluaa tulevaisuudessa.

Aihe herätti paljon keskustelua. Satuahoa rohkais-tiin palkkaamaan lisää työntekijöitä ja antamaan heille tavallista enemmän vastuuta jo koeaikana.

– Jos jokin asia menee pieleen, kannattaa työnteki-jän antaa itse selvittää tilanne. Silloin yrittäjä näkee, kuinka työntekijä toimii ongelmatilanteissa ja voiko hänelle antaa vastuuta, yleisöstä neuvottiin.

Seminaarissa pohdittiin kampaamoalan vahvaa henkilöitymistä. Asiakkaat tulisi sitouttaa henkilön sijasta kampaamoon, vaikka toisaalta jokainen työn-

tekijä luo oman asiakaskuntansa. Aamukamman vahvuuksina nähtiin hajusteettomat ja allergiaystävälliset tuotteet.

Toinen neuvoja kirvoitta-nut aihe oli yrityksen talous. Satuahon mielestä viime vuosi meni ihan mukavasti, mutta kirjanpitäjä oli vähän eri mieltä – tulos oli hieman miinusmerkkinen. Aamu-kamman kirjanpidon hoi-taa Talenom. Satuahon mielestä tilitoimiston käyttö auttaa yrittäjää seuraamaan yrityksen rahatilannetta.

– Yrittäjän täytyy olla koko ajan tie-toinen siitä, kuinka yrityksellä menee. Lisämyyntiä voi tehdä esimerkiksi tuotteita myymällä sekä varaamalla asiakkaalle uuden ajan samantien, raati neuvoi.

Seminaarin kolmas sparrat-tava yrittäjä oli valokuvaaja Iida Liimatainen. Hänen

haasteenaan on kehittää uudenlai-nen yhteisö, joka kokoaisi yhteen eri alojen osaajia.

– Minulle yksinyrittäjyys on haaste. Haluaisin jakaa ajatuksiani muiden kanssa ja saada palautet-ta tasavertaiselta kumppanilta. Haaveilen kimppastudiosta ja itse-näisten yrittäjien yhteisöstä, joka kokoaisi saman katon alle maskee-raajan, sisustajan, graafikon ynnä muut toimintaani liittyvät tahot, Liimatainen ideoi.

Hänen perustajatuksensa on, että jokainen tekisi omaa juttuaan, mutta toisaalta kaikki

toimisivat yhdessä. Haasteita tuo brändäys: olisiko yhteisöllä yhteinen kattonimi, toimisivatko ne Iida Liimataisen nimen alla vai olisiko yhteisenä nimittäjänä pelkästään yhteiset toimitilat tai muu yhteistyömalli.

Aktiiviselta yleisöltä tuli jälleen ideoita. Enemmistön mielestä Iida Liimataisen oma brändi on niin vahva, että se kannattaa säilyttää. Rinnalle voitaisiin brändätä myös uusi nimi – esimerkiksi nykyisestä nimestä muokattu IL-Studio.

– Brändejä voi rakentaa päällek-käin ja lomittain. Ovathan Jokerit ja Hjalliskin omia brändejään, yleisöstä kommentoitiin.

Iida Liimataista kehotettiin tu-

tustumaan paikallisiin yhteisöihin kuten Toivolan Vanhaan Pihaan, CrazyTowniin ja Protomoon – niistä yrittäjä saa mallia erilaisista vaihtoehdoista.

– Jos vuokraat itse yhteisölle suuren hallitilan, voit päättää millaisia yhteistyökumppaneita tilaan tulee. Mitä selvemmin mie-tit omassa päässäsi, mihin haluat keskittyä, sen paremmin löydät yhteistyökumppanit. Talousasi-oiden hallinta on tärkeää, mutta jos ryhdyt liikaa ennustamaan tulevaa ja tekemään laskelmia, hankkeesta ei tule ikinä mitään.

– Voisin tiivistää neuvoni sanoihin ”just do it”, Suvi Widgren rohkaisi.

Parturi-kampaaja haluaa mammalomalle

PARTURI-KAMPAAJAYRITTÄJÄ MIA SATUAHO. haaveilee perheenlisäyksestä sekä parista uudesta toimipisteestä.

vALOKUvAAJA IIdA LIIMATAINEN haki sparrauspäivästä rohkaisua ja erilaisia vaihtoehtoja uudenlaiselle yhteisölle. sparraamassa muun muas-sa Keski-suomen nuori Yrittäjä suvi Widgren.

Valokuvaaja haaveilee yritysyhteisöstä

CASE-YRITTÄJÄT: H PARTURI-KAMPAAMO AAMUKAMPA MIA SATUAHO H KEURUSSEUDUN LVI-PALVELU OY RIKU KERÄNEN H VALOKUVAAJA IIDA LIIMATAINENSPARRAAJAT: H DANSKE BANK KIRSI HUUSKO H PWC JAANA SALLINEN H ELISA JUHO KÄRKKÄINEN H DIGES OY PETTERI HUVIO H REDESAN SANNA JYLÄNKI H VUODEN NUORI YRITTÄJÄ 2012 SUVI WIDGRÉN H SUOMEN YRITTÄJÄT ANSSI KUJALA H YRITYSTEN TAITAVA KESKI-SUOMI RIIKKA VESTERINEN H PAREMPI JOHTAA HYVIN YHTEISÖ

Osallistu keskusteluun yrittäjyyden asioista osoitteessa facebook.com/keskisuomenyrittäjät

22 UUTISET Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat

if.fi010 19 15 00

VoitaiPad mini!

Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon,

meistä on reilua tehdä samoin.

Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous.

Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalve-lumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta.

JOUKOMUSTALAMPI

23

Keski-Suomen Yrittäjät

Kustantaja Keski-Suomen YrittäjätSepänkatu 4, 40100 Jyväskyläp. 010 425 9200

Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittajaJari-Pekka Koponen, kolumnistiTarja Ruuska, toimittajaKari Ruuska, toimittaja, taittajaPäivi Kantonen, toimittaja

Toimitus/taittoTavukatti/Mediasepät Oyp. 020 155 6010PL 185, Kauppakatu 41A, 40100 Jyväskylätuotanto@tavukatti.fi

Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjätp. 010 425 9200ksy@yrittajat.fi

Jouni Pohjola (Ponne Oy)p. 044 255 7777ksymediat@yrittajat.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200ksy@yrittajat.firaija.hakkarainen@yrittajat.fi

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 8 000 kpl.

www.YRITTAJAT.fI/KeSKISuOMI

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheelli-sestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va-hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdel-lä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKI-SUOMEN

UUTISETjäsenlehti 4/2012

MIllAINeN

ONYrITTäJYYs-

YHTeIsKuNTA

Yrittäjyysyhteiskunta on avoin. Se on myötämielinen yrittä-mistä ja yrittäjyyttä kohtaan.

Kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät yrittäjä -nimisen ammatin yhdeksi ammatiksi muiden joukossa.

Jokainen yrittäjä, pieni tai suu-ri, saa toimestaan vähintään yhtä hyvän palkan, kuin saisi ollessaan vieraan palkkalistoilla tekemässä sa-maa työtä. Yrittäjäriskillä velkavas-tuineen on lupa saada suurempi tulo ilman kadehtimisia. Työntekijän so-siaaliturva on yrittäjyysyhteiskun-nassa samalla tasolla kuin yrittäjän, ei toisin päin.

Yrittäjällä tulee olla myös lupa epäonnistua ja yrittäjän asunto ei saa olla vakuutena veloille. Yrittäjät-kin ovat vain ihmisiä. Esillä on juttu-ja yrittäjien tosielämästä.

Kaupunkien ja kuntien päättäjät ja virkamiehet yhteistyössä yrittä-jien kanssa saavat yrittäjyysyhteis-

kunnassa yhteiskunnan toimivaksi. Kansanedustajat seurustelevat siellä myös paremmin yrittäjien kanssa. Yrittäjien ja yritysten verojalanjäl-ki on oikea kriteeri kaupunkien ja kuntien hankinnoissa. Julkinen ra-hoittaja uskaltaa ottaa riskejä myös pienten yrittäjien investoinneissa. Rahoittajan byrokratia ja hallinto on kevennetty ja selkokielistetty. Yrittä-jäpolitiikka on avointa.

– Suomen Yrittäjät on myös tullut ulos kaapista ja lausuu yhä vahvem-min. On päästy eetteriin. Juuri nyt on oikea hetki rummuttaa, sillä suur-teollisuus irtisanoo työntekijöitään ja pk-yritykset kantavat vastuun työllistämisestä.

JOUKO MUSTALAMPI, Yrittäjä, Jyväskylä

Seuraavaan vastaukseen on haastet-tu Perttu Hietanen Korpilahdelta.

Osallistu Keski-Suomen Yrittäjien kampanjaan 2013 MILLAINEN ON YRITTÄJYYSYHTEISKUNTA? Lähetä oma, noin 2000 merkin mit-tainen vastauksesi kysymykseen lehtemme toimitukseen osoitteeseen tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi ja haasta myös seuraava vastaaja. Laita mukaan myös yhteystietosi. Julkaisemme vastauksia joka viikko eri medioissamme. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan yhdessä siihen millainen on yrittäjyysyhteiskunta!

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT ilmestyy vuonna 2013 maa-liskuussa, toukokuussa, syyskuussa ja joulukuussa + Yrittäjä-juhlaerikoisnumero helmikuussa. Tarkemmat mediatiedot löytyvät osoitteesta www.yrittajat.fi/keskisuomi

Löydä oma uneLmasi

Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yri-tyksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Keski-Suomen Yrittäjien kalenteri 2013 on ilmestynyt. Löydät sen osoitteesta www.yrittajat.fi/keskisuomi. Luvassa on monipuolista ohjel-maa jäsenille ja verkostolle. Kuntaroadshowtilaisuudet, koulutuspäivät, verkostoitumis- ja jäsentilaisuudet, Nuorten Yrittäjien tapahtumat, Yrittä-jäjuhlat, opintomatkat, yhdistysten kokoukset jne. Tule mukaan toimin-taan! Liittyminen osoitteessa www.yrittajat.fi/liity

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaih-teluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimas-sa 31.12.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

elisa.fi /ajanvaraus Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)elisa.fi /verkkokauppa

Tässä on uusi toimistosi. Siinä MS Offi ce-ohjelmat, sähköposti, kalenteri ja kaikki mitä yrit-täjä tarvitsee kulkevat aina mukanasi. Windows 8 mahdollistaa saumattoman työskentelyn useilla eri päätelaitteilla. Voit siis jatkaa puhelimellasi siitä, mihin toimistolla jäit ja toisin päin.

Vihdoinkin älypuhelin, joka oikeasti korvaa toimiston.

Nokia LUMIA 920

sis. 600 min. puhetta/kk, 100 teksti-viestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini

2990€/kkAlk.

24 kk sopimus, alv 0 %

Nokia LUMIA 920+Elisa Idea Etu yhteensä

38,60 €.Avausmaksu 0€/kk+ kaksi (2) ensimmäistäkuukautta veloituksetta

Elisa Toimisto 365

Elisa Shopit Jyväskylä Yliopistonkatu 32

Sami Ruhkala 050 566 8766email: sami.ruhkala@elisa.fi

Elisa yrittäjäpalvelupiste Ahjonkatu 1 (Gigantti)

Mia Turunen 050 331 0853 email: ext-mia.turunen@elisa.fi Keski-Suomen Yrittäjät

Elisa yrittäjäedustajaJuho Suikkari 050 353 8281email: juho.suikkari@sellingpower.fi Leea Rintamäki, 050 5000 125ext-leea.rintamaki@elisa.fi

73983_EL_YJA_LUMIA920_KSY_210x297.indd 1 20.11.2012 14.39