Keski-Uudenmaan ja Sipoon logistiikkaosaaminen 2013

Anneli Manninen

Sisällys

Esipuhe 4 Johdanto 51. Logistiikan muutostrendit 51.1 Taloustilanne 51.2 Säädökset 51.3 Rakenteelliset muutokset 61.4 Työvoimatarve ja osaaminen 6

2. Autoalan tilanne ja näkymät 72.1 Talous ja tilanne 82.2 Sääntely 82.3 Toimintatapamuutoksia 82.4 Teknologian muutoksia 92.5 Osaaminen 9

3. Logistiikkainsinöörin osaamistarpeet 9

4. Seudullisten tarpeiden kartoitus 104.1 Keski-Uusimaa ja Sipoo 104.2 Alueen logistiikkayritysten näkökulmia 114.3 Yritysten rekrytointitarve 114.4 Rekrytoitavien koulutustarve 114.5 Henkilöstön osaamisen päivitystarpeet 124.6 Tulevaisuuden osaamistarvemuutokset ja trendit 134.7 Muita huomioita tai kommentteja 14

5. Yrityskysely 15

6. Johtopäätöksiä 17

Liite 1 Haastattelut 19

Liite 2 Logistiikan osaamistarpeet 2008 ja 2013 vertailu 20

Lähteet 23

3

4

Esipuhe

Logistiikan merkitys yritysten kilpailukykyte-kijänä on noussut koko ajan tärkeämmäksi. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämäs-sä Logistiikkaselvityksessä 2012 suuret yritykset arvioivat n. 35 % kilpailukyvys-tään tulevan logistiikasta. Suurten kaupa-nalan yritysten kohdalla arvio oli peräti 45 %. On hyvä muistaa, että logistiikka on laa-ja käsite ja sisältää paljon muutakin kuin kuljettamista.

Yritysten logististen putken suunnit-telu kaikkine selvittely- ja sopimusvaihei-neen vaatii hyvää ammattitaitoa ja ver-kostojen hallintaa. Hyvä pohja luodaan asiantuntevalla alan koulutuksella. Kou-lutuksen laadun ja määrän ennakoitavuus on erityisen tärkeä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Hyvä yhteistyö yritysten ja kouluttajien välillä on aivan välttämätöntä, jotta ennakoinnissa ja koulutuksen toteu-tuksessa pystytään säilyttämään riittävä laadukkuus. Myös opiskelijamäärien oi-kean tarpeen arviointi on tärkeää kaikille osapuolille.

Vaikka vuoden 2008 lopulla alka-nut taantuma tai lama on vähentänyt nyt jo vuosia sekä tuotannon että palvelujen määrää, ei logistiikan tarve ole hävinnyt, vaikkakin volyymit ovat pudonneet. Vuon-na 2014 syyskuussa täyttyy ensimmäi-nen kuljettajien viiden vuoden ammatti-pätevyysjakso. Tällä hetkellä C-ajokorttien suorittaneiden määrä on romahtanut, em-

mekä pärjäisi ilman Puolustusvoimien an-tamaa ajokortti- sekä kuljettajakoulutusta. Vuonna 2014 poistuu yli 500 000 C- tai D-korttilaisen mahdollisuus ammattimai-seen kuljettamiseen. Kuljettajavajeen syntyminen näyttääkin todennäköiseltä. Tällä on heijastusvaikutuksia myös logistiikkamarkkinoihin.

Uudenmaan alueella on Suomen tär-kein satama ja lentokenttä, jotka palvele-vat sekä henkilö- että tavaralogistiikkaa. Helsingin merkitys rautatieliikenteenkin kannalta on erittäin keskeinen. Kehä III:n varrella sijaitsee suurin osa koko Suomen maantielogistiikkaa palvelevista lähtö- ja tuloterminaaleista. Keski-Uudellemaalle on syntymässä merkittävä päivittäistava-rakaupan logistiikkakeskittymä. Uuden-maan alueen logistiikan koulutus on siten haasteiden edessä.

Logistiikan digitalisointi on Suomessa vielä huomattavasti jäljessä muita Pohjois-maita. Digitalisoinnilla voidaan luoda lo-gistiikkaan uusia palveluja, vähentää huo-mattavasti virheitä ja niiden selvittämiseen kuluvaa aikaa sekä nostaa koko logistisen ketjun tehokkuutta. Tulevaisuudessa logis-tiikan tekijöistä tulee pulaa, jos asiaan ei puututa viimeistään nyt. Ennakoinnilla ja koulutuksen oikealla määrällisellä ja laa-dullisella suuntaamisella voimme kuiten-kin varautua tuleviin työvoimatarpeisiin jo tänään. Miksi jättää se tekemättä?

Helsingissä 20.9.2013

Kyösti OrreLogistiikan asiantuntijaYleinen Teollisuusliitto

5

1. Logistiikan muutostrendit

1.1 TaloustilanneYleinen taloustilanne vaikuttaa merkittä-västi logistiikka-alan yritysten toimintaan ja käyttöasteeseen. Syksy 2012 oli pet-tymys yrityksille, koska vienti- ja tuonti-volyymit ovat laskeneet ja kuljetusvirrat ovat kaventuneet. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kilpailu kiristyy. Toimintatapojen muuttaminen on välttämätöntä. Logistiik-kaketjun tehokkuus korostuu.

EK:n suhdannebarometri 8.5.2013 ei ennustanut merkittävää elpymistä. Yleis-tilanne on muutenkin heikko. Rakentami-sen volyymi pienenee ja kuljetustasapaino on huono. Isot t terminaalihankkeet, In-koon putkiterminaali ja Tornion rekkater-minaali, tuskin pelastavat tilannetta.

Valmisteilla olevaliikenne- ja viestin-täministeriön meriliikennestrategia kiin-nittää huomiota tulomaayhteyksiin ja nii-den tehokkuuteen. Vuosaaren merkitys on joka tauksessa alueellisesti suuri. Täl-lä hetkellä kapasiteettia on käyttämättä.

Sköldvik tulee todennäköisesti lisäämään kuljetuksia puhtaamman dieselin avulla..

Yritysten näkökulmasta taloustilanne näyttää heikkenemisen merkkejä. Vuo-den 2008 tammikuun tasosta on tultu vo-lyymissa alaspäin yli 40 prosenttia. Myös tuleva palkkaratkaisu tulee vaikuttamaan tilanteeseen.

LVM:n työryhmän muistio 5/2013 en-nakoi Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 & 2030. Konttiliikenteen kasvu on valtavaa ja jo pieni osa siitä riittää Suomel-le. Matkustajaliikenteen kehitystä on vai-keampi ennustaa. Mahdollinen viisumiva-paus vaikuttaa myös tilanteeseen.

1.2 SäädöksetLainsäädäntö vaikuttaa sekä toimin-

taan että sen kannattavuuteen. Typpipääs-töjen rajoitukset ovat seuraava tehostus-kohde. Kuljetuskalustolla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole vaihtoehtoisia polttoai-

Johdanto

Keuda toteutti vuosina 2007–2008 Kuuma- kuntien ja Sipoon alueen logistiikan osaa-minen –hankkeen yhdessä alan muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Raportissa tar-kasteltiin sekä kuntien että yritysten tilannetta alan yleisten kehitysnäkymien lisäksi. Lo-gistiikka-ala on viidessä vuodessa kehittynyt merkittävästi Keski-Uudenmaan ja Sipoon alueella. Tästä syystä oli tärkeää tarkastella tilannetta uudelleen ja päivittää näkemyk-siä yritysten kehitysnäkymistä ja osaamistarpeista. Myös autoala ja sen muutostrendit otettiin mukaan tarkasteluun

Yleisten sekä maailmanlaajuisten että kansallisten muutostrendien kartoittamisek-si haastateltiin keskusjärjestöjen ja hallinnon edustajia sekä neuvottelukuntien puheen-johtajia. Yhteensä haastateltiin kymmentä henkilöä. Alueellisia näkymiä peilattiin haas-tattelemalla alueen yritysten edustajia. Näihin haastatteluihin osallistui 12 henkilöä kymmenestä eri yrityksestä. Henkilöt on esitelty liitteessä 1. Logistiikan ja kuljetusalan sekä autoalan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu seuraavassa erikseen.

neita vaan diesel on ainoa. Mittamassamuutoksesta on valmis-

teillä asetus. Nykyisen kaluston massojen nosto on mahdollista ja se palvelee erityi-sesti vientiteollisuutta. Pidemmät yhdistel-mät olisivat mahdollisia. Tämä ei vaikuta tekniseen osaamiseen. Lisäksi on odotet-tavissa, että liikenneturvallisuus ja vuosi-kertymä tehokkuus paranee. Tällöin tarvi-taan myös vähemmän väkeä. Muutoksen vaikutukset ovat eri toimialoilla erilaisia. Kolmannes kuljetuksista on maansiirtoa.

VR on siirtänyt keskisuuret kuljetuk-set pyörille. Kun henkilöliikenne vapautuu 2019, Uudenmaan lähiliikenteeseen on odotettavissa muutoksia. Myös ammat-tipätevyyden vaikutukset yritysten koh-dalla olisi hyvä selvittää, kun kuljettajien pätevyysvaatimukset muuttuvat. Vuonna 2013 päättyy bussinkuljettajien siirtymän viisivuotiskausi. ammattikuljettajien todel-linen määrä vuonna 2014 on epäselvä, koska luopumista tulee todennäköisesti tapahtumaan.

Uudet polttoaineratkaisut tuovat tek-niikan ja elektroniikan lisäosaamistarpei-ta. Rikkidirektiivin vaikutus ja lisääntyvä kilpailu voi tiputtaa volyymia. Kuljetusvir-ran hajoaminen ei puolestaan ole ekolo-gista. Nykyiset säädökset lisäävätkin te-hottomuuden riskiä.

1.3 Rakenteelliset muutoksetTyövoimakustannus on kuljetusalan ylivoi-maisesti suurin kustannuserä. Tämä saat-taa lisätä epätervettä kilpailua ja kabotaa-siliikennettä. Rakenteellinen muutos on joka tapauksessa tapahtumassa. Isot yri-tykset kasvavat edelleen ja pienten määrä jatkaa laskuaan.

Myös teollisuuden kuljetuksissa on odotettavissa muutoksi monistakin syistä:

Teollisuuden rakennemuutos jatkuu. Pai-kallinen valmistaminen lisääntyy. Myös leh-tien jakelun ja postin rooli on muuttumas-sa. Lisäksi 3D-tulostus voi muuttaa todella merkittävästi jakelun rakennetta pitkällä aikavälillä.

Jakeluketjun murros on tällä hetkellä käynnissä ja integroituminen ja yhteistyö li-sääntyvät. Ruokakaupassa tiheä pudotus-väli on lisääntyvässä määrin kannattavaa.

Kuljetustiedoista on Suomessa digi-taalisessa muodossa noin 55 prosenttia. Kun ne saadaan kokonaan sähköisiksi, on tehokkuutta mahdollista nostaa purkamal-la päällekkäiset järjestelmät. Terminaali-toiminnot keskittyvät ja niitä jää vain muu-tama samalla kun automaatioaste nousee.

Myös satamatoimintoja tehostetaan. Konttisatamia tarvitaan vain muutama esimerkiksi Rauma, Helsinki ja Kotka. Sa-tamat muuttunevat osakeyhtiöiksi ja toi-minta tehostuu.

Eri asiakasryhmien laatutietoisuus ja hintatietoisuus lisääntyy. Verkkokauppa hajaantuu eri toimijoille. Tämä lisää kul-jetusten integrointitarvetta. Myös käsi-työn osuus ja loppujakelun osuus voivat lisääntyä.

1.4 Työvoimatarve ja osaaminenKuljetusyrittäjien saatavuudesta voi tul-la pullonkaula, kun vanhemmat työnteki-jät eli 60 – 74-vuotiaat eivät välttämättä halua suorittaa direktiivin mukaista kou-lutusta. Kuorma-autokortin saanti-iän nostaminen 21 ikävuoteen vähentää puo-lestaan merkittävästi nuorten käyttömah-dollisuuksia esim. lomien paikkaukseen.

Kuljettaja pula onkin uhkaamassa pääsääntöisesti korttien vuosittaisten määrien laskun vuoksi. Nyt ollaan 4000 korttia vuodessa tasolla. Myös ammattipä-

6

7

tevyysvaatimuksilla voi olla vaikutusta eri-tyisesti vanhempien kuljettajien ja pienten yritysten luopumisiin. Kuljettajakortteja on noin 80 000. Nuorten alalle tulo vaikeu-tuu, koska tutkinto täytyy olla suoritettuna eikä kesätöitä voi tehdä entiseen tapaan. Isojen rekkojen mahdolliset vaikutukset kuljettajatarpeeseen näkyvät vasta noin viiden vuoden viiveellä.

Tärkeitä osaamisalueita tulevaisuu-dessa kuluttajajakelussa ovat paikallis-tuntemus ja navigointi, asiakaspalvelu sekä moniosaaminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asennustyön lisäämistä osaa-miskokonaisuuteen. Asenne on tärkeää sekä suhteessa turvallisuuteen että toi-minnan taloudellisuuteen. Taloudellisuu-teen vaikuttavia tekijöitä ovat ennakoiva ajotapa, käyttö- ja täyttöasteet sekä muu-toinkin kustannusvaikutusten ymmärtä-minen. Usein myös lastaus ja jakelu ovat kuljettajan vastuulla ja vaikuttavat merkit-tävästi suorituksen tehokkuuteen.

Kuljettajan on hyvä ymmärtää yrityk-sen toimintaa ja laadun kokonaisuutta. Turvallisuuskysymykset nousevat myös tärkeiksi. Rikollisuus tulee lisääntymään kuljetusalalla. Esimerkiksi lentorahdin tur-vallisuus osaaminen vaikuttaa koko logis-tiikkaketjuun (Trafi 29.4.). Vaarallisten ai-neiden kuljetus- ja varastointiosaaminen sekä turvallisuustietoisuus lisääntyvät. Ympäristötietoisuus lisääntyy.

Yritysten tilanne ei välttämättä hah-motu kokonaisuutena, vaan yksittäis-ten yritysten osaamistarpeiden kautta. Auto- ja logistiikka-alan työvoimatarjon-ta näyttäytyy positiivisena. Tässä on kui-tenkin harhaa, koska usein jo lyhyelläkin työkokemuksella voidaan ilmoittautua varastotyöntekijäksi.

Huolenaiheita ovat ammattipätevyy-

den lisäksi koulutuksen sisällöt sekä ul-komainen kalusto ja työvoima. Koulutuk-sen taso ja sisällöt vaihtelevat. Alueella kouluttaa Keudan lisäksi ainakin Kuor-ma-autoliitto, maahantuojat sekä Rahtarit Mäntsälästä.

2. Autoalan tilanne ja näkymät

Autoalalla on tehty laajaa ennakointityö-tä sekä valmis paketti muutosvoimista. Työssä on määritelty skenaariomuuttujat ja –strategiat. Perusoletuksena on mata-lan kasvun aika eli 1-2 % vuosikasvu vuo-teen 2030. Liikevaihdon pysyvä gäppi suh-teessa aiemmin ennakoituun on noin 100 miljoonaa euroa. Kuluttajakäyttäytymisen muutokseen vaikuttaa kaupungistuminen ja asuntokuntien pienentyminen. Ajokort-tikehitys nuorten joukossa on laskeva ja ajokilometrit ovat pienentyneet 16 000 Km/vuosi/asukas.

Skenaarioiden draivereiksi valittiin: kuluttajakäyttäytyminen ja jakelun ra-kenne, ulottuvuuksina sirpaloitunut säh-köinen/fyysinen palvelu sekä säännös-telty/markkinalähtöinen. Syntyi neljä skenaariovaihtoehtoa:

Nimi EsimerkkiyritysA Kiihtyvä kurjuus Musta PörssiB Tuunattu tulevaisuus Motonet, uudet palvelutC Volyymin voima IKEAD Villi viidakko Amazon

Skenaariotyön jalkautusta tukee verkossa toimiva strategiatyökalu. Lisäksi totute-taan road show - millaista osaamista tar-vitaan 2020.

2.1 Talous ja tilanne Euroopassa on noin 1/3 liikaa kapasiteet-tia. Tulevaisuudessa yhteistyö lisääntyy; yhteistyösopimukset ja fuusiot. Kiinasta tuli jo ensimmäinen auto Quoros Euroo-pan markkinoille.

Euroopan osuus sekä tuottajana että markkina-alueena laskee. Kiina on jo suu-rin automyyjä 20 milj. kpl ja USA tulee seuraavana n. 15 milj. autoa vuodessa. Venäjän markkina kasvaa, mutta toteut-taa myös paljon eurooppalaisten merk-kien tuotantoa. Kiinasta tulee myös jat-kossa euromarkkinakelpoista tuotantoa. Intian markkinat ja tuotanto ovat vielä kehitysvaiheessa.

2.2 SääntelyKuluttajakäyttäytymistä voidaan ohjata hinta/verotus sääntelyn avulla. Käytön verotus olisi oikeudenmukaisempaa ja vii-den vuoden sisällä sen toteutukseen syn-tyy teknisiä ratkaisuja.

Sitoutuminen päästövähennyksiin vai-kuttaa kehitykseen. Toteutuuko satelliitti-perustainen käyttömaksu pilotointi Suo-messa? Käytön verotus ja perusvero ovat lähtökohtana jatkossakin. Onko mahdollis-ta toteuttaa autoveron alennus tai poisto?

Autokannan iän vaikutus turvallisuu-teen on kiistaton, 2007 – 2010 vain 1/3 onnettomuuksia. tämän pitäisi näkyä myös maksuissa.

Avoimia kysymyksiä ovat ympäris-törajoitukset ja EU:n päästöt, bensa/diesel suhde, verotuksen ohjausvaiku-tukset ja ruuhkamaksut sekä käytön ve-rotuksen lisääntyminen. Työsuhdeau-tojen kannattavuus riippuu verotus- ja korvausratkaisuista.

EU-alueella on maissa, joissa rekis-teröidään paljon sähköautoja, on myös

erittäin voimakkaita insentiivejä, joil-la sitä tuetaan: Norjassa ei veroja ja voi käyttää bussikaistaa. Hollannissa säh-köisiä työsuhdeautoja ei lasketa mukaan tulokertymään.

Euronormi 6 vähentää dieselin NOx –päästöjä, myös hyötysuhde paranemassa. Etanoli on maailmanlaajuisesti vastatuu-lessa: Suomi tuottaa jäteperäisenä, joten tilanne on erilainen.

Biodiesel on eettisesti kestämätön vaihtoehto. Dieselin käyttövoimaverotus suosii pienempiä kilometrimääriä ajavia.

2.3 ToimintatapamuutoksiaPalvelun osuus on se, joka tuo yrityksille kannattavuutta. Vapaa kilpailu laskee pal-velun tuottavuutta. Kehitys eriytyy: suuret volyymitalot, erikoisliikkeet ja jälkimark-kina. Pilvipalvelupohjaiset ratkaisut ovat uhka autotaloille. Tehtaiden service call centerit voivat toimia missä vain ja tehtai-den ote omista merkeistä tiukkenee. Sa-malla monimerkkipelurit vähenevät.

Palvelukonseptit laajenevat katta-maan huoltopaketit ja palvelusopimukset sekä yksityisleasing-sopimukset. Perintei-sestä huoltamisesta siirrytään kokonais-valtaiseen hoitoon.

Myös asenteet ovat muuttumassa: oivaltava, ennakoiva palvelu asiakasraja-pinnassa. Rahoitus-, vakuutus- ja katsas-tuspalvelut sekä sähköinen yhteydenpito lisääntyvät. Syntyy laajempia palvelupa-ketteja, e-Call, tietojärjestelmät, älykkäät autot ja etäkorjaus, s-Call.

Uusien autojen merkkiliikkeiden koko kasvaa. Brändin vaaliminen, oma ilme ja palvelut tulevat tärkeämmiksi tulevaisuu-dessa. Tällöin monimerkkiedustaminen vähenee. Kiinalaisten autojen esiinmarssi toteutunee kymmenen vuoden sisällä.

8

9

Data liikkuu ja mahdollistaa erilaiset mobiilipalvelut sekä mainosmarkkinat. Autonvalmistajat mahdollistavat sähköis-ten palveluiden avulla uusien palvelutarjo-ajien tulon markkinoille, esimerkkinä aika-taulut ja palveluiden organisointi.

Vain kaksi promillea maailman uusis-ta rekisteröidyistä autoista on sähköisiä eli 23 000/14 milj. Sähköistyminen tulee lisääntymään, mutta muutoksen tahti on hidas. Mitä insentiivejä sähköistyminen li-sääntyminen vaatii, ei ole meillä julkises-sa keskustelussa mukana.

Isommat myyntiyksiköt syntyvät kes-kustan ulkopuolelle; Show Roomit? Pop-upit? Brändin näkyvyys ja turvaaminen syntyy keskittämällä. Alueellinen tilanne liikekeskittymä, jossa yhdistyy katsastus, varaosat ja renkaat, edellyttää yli 100 000 asukkaan asiakaspohjaa. Vaihtuvuus on yleisesti 1/3 myynnistä muualle ja 1/3 muualta. Britanniassa on jo olemassa malliesimerkki monitoimijamallista (www.pendragonplc.com).

2.4 Teknologian muutoksiaTeknologia puolen vaikuttavia tekijöitä ovat telematiikka, karttaohjelmat ja tur-vallisuus. Kulutuskäyttäytyminen sirpa-loituu ja tarvitaan erilaisia palveluita eri kohderyhmille. Teknisistä ongelmista 40 prosenttia voidaan korjata etänä. Katsas-tus siirtyy korjaamoihin ja mobiiliksi.

Sokea-ajo, loggautujat ja lead-auto mahdollista 20 vuoden sisällä. Myös säh-köinen ostaminen lisääntyy.

Hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet 168:sta 132.een LVM:n toimenpiteiden ansiosta. Tästä löytyy myös laajalti tilasto-pohjaa. Turvallisuus korostuu. Ympäristö-vaikutusten arviointi ja erityisesti akkujen kierrätys lisääntyy.

Muita teknologian muutoksia:• Hybriditekniikka kehittyy edelleen, paineilmahybridi?• Tulossa ovat myös laihaseosmoottorit ja pienet taloudelliset turbot.• Polttomoottori jyrää vielä kymmeniä vuosia, sähköautojen yleistyminen tapahtunee 20 vuoden aikajänteellä.• Kaasu ei kilpailukykyinen, entä etanoli?• Uusien alkuaineiden käyttö voi vaikuttaa merkittävästi akkujen kehitykseen ja latausaikoihin.• Sähköinen turbo auttaa käynnistyk- sessä arktisissa olosuhteissa?• Kiinan akkuteknologian kehitys voi olla nopeaa.

2.5 OsaaminenOsaamisen puolella tulee uusia erityviä tarpeita, joita voidaan ratkoa koulutukses-sa erilaisten moduulien avulla, esim. säh-köturvallisuus. Autoalan Keskusliitto AKL on tehnyt Koulutusstrategian 2012–2013. Se loi vision Unelma 2015 osaamisen ke-hittämisestä, joka kantaa nimeä AKL Aka-temia. Tavoitteena on myös kehittää pysy-vä autoalan koulutusrekisteri.

Auto- ja kuljetusalan osaamisen en-nakoinnin asiantuntijaryhmä ja OPH ovat tuottamassa alan ennakointiraportin syk-syllä 2013. Muutosta tarkastellaan ai-kajänteellä 2012 – 2020 ja tahtotila on määritelty vuoteen 2022. Silloin direktiivin voimassaoloaika päättyy. Ennakointi kat-taa kaikki osaamisen tasot.

3. Logistiikkainsinöörin osaamistarpeetLogistiikkainsinöörin osaamistarpeita on työstetty Hämeen Ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa alkuvuonna

2013. Logistiikkainsinööri voi työllistyä hy-vin erilaisiin työtehtäviin, joita ovat työnjoh-dolliset tehtävät, ajojärjestelijän tai vuoro-päällikön tehtävät, suunnittelutehtävät, kehitystehtävät, huolintatehtävät, opera-tiiviset ostotehtävät sekä yrittäjyys. Logis-tiikkainsinööreistä 70 % menee muualle töihin kuin kuljetus- ja logistiikkayrityksiin. Osaaminen voidaan jakaa geneerisiin osaamisiin ja perusinsinööriosaamisiin.

Geneeriset osaamiset voidaan luokitella seuraavasti:• palveluosaaminen, palveluprosessin hallinta ja asiakas- ja käyttäjä- lähtöisyys- ihmissuhde-, tiimityö- ja esimiestaidot• verkottuminen ja yhteistyötaidot, verkostojohtaminen ja projekti- osaaminen• arvoketjun tunteminen, kustannus- tietoisuus, liiketoimintaosaaminen ja myynti- ja hankintaosaaminen• isojen kokonaisuuksien hallinta, prosessi- ja analyyttinen ajattelu, ongelmanratkaisu, kokonaisarkki- tehtuurin ymmärtäminen sekä teknologian soveltamisen taito sekä niihin liittyvät menetelmät• vastuullisuus ja eettisyys ja kestävä kehitys• kiinnostus ja halu alaa ja yritystä kohtaan, monitaitoisuus, 1 -2 erityis- osaamisaluetta, tehtäväkohtaiset erityisosaamiset tai poikkialainen osaaminen, profiilin merkitys kasvaa• kommunikointitaito

Perusinsinööriosaaminen:• suunnittelu, mekaniikka, lujuus- laskenta,peruskonetekninen näkemys • kannattavuus ja tehokkuuslaskelmat,

yrityksen operatiivinen laskentatoimi• logistinen prosessiajattelu, kuvaami- nen ja analysointi, kokonaisvaltainen optimointi ja simulointi, toimitusket- jun reaaliaikainen läpinäkyvyys• logistiikan operatiivinen toiminta ja siihen kytkeytyvä teknologia• globaalit toimitusketjut• logistiset tietojärjestelmät ja toimin- nanohjaus, ICT, ERP• johtamisjärjestelmät, laatu, ympäristö, työturvallisuus, riskienhallinta, turvallisuus

Kaikilla ammattikorkeakouluilla on sama perusopetus sama, mutta eri painotuksia sisältöjen suuntaamiseen kuten meren-kulku ja autoliikenne.

4. Seudullisten tarpeiden kartoitus

4.1 Keski-Uusimaa ja SipooKeski-Uudenmaan ja Sipoon elinkeinotoi-men vuoden 2013 sidosryhmäkierroksel-la logistiikkatoimiala on nousemassa yhä tärkeämpään asemaan. Myös useiden teollisuusalueiden odotusarvona on lo-gistiikka-alan yritysten siirtyminen alueel-le. Tästä esimerkkinä Nurmijärven Ilves-vuori ja Sipoon Bastukärr. Myös Keravan Kercaan on tullut uusia yrityksiä, vaikka-kaan ei siinä määrin, kun vuonna 2008 ennakoitiin.

Keski-Uudenmaan sijainti on logisti-sesti hyvä. Tästä syystä alueelle on sijoittu-nut useita logistisesti merkittäviä yrityksiä kuten Sinebrychoff, Itella ja Tuko Logistics. Myös kauppa siirtää terminaaleja alueelle: Anttila Logistics Keravalla, Inex Partners Sipoossa. Inex Partnersin päivittäistava-

10

11

rakaupan varaston siirto Kilosta vuonna 2016 voi tarkoittaa tuhatta rekkaa päiväs-sä. Sipoossa toimivalla Arla Ingmanilla on myös vaikutusta logistiikkatarpeisiin.

Schenkerillä on Ilvesvuorella Nurmi-järvellä varastohotelli ja myös terminaa-li siirtymässä lentokentän läheisyyteen. Mäntsälään on Tokmanni konsernin jäl-keen sijoittunut myös tölkkivalmistaja Rexam. Tuusula ja Järvenpää ovat leimal-lisesti enemmän autokaupan keskittymiä, vaikka Sulan alueella on myös kuljetusyri-tyksiä. Järvenpää on panostamassa uu-teen erikoistavarakaupan keskittymään Lepolan alueella.

Kauppakamarin näkemys on se, että seuraavan viiden vuoden aikana logis-tiikka tulee jatkamaan siirtymistään Kes-ki-Uudenmaan suuntaan.

4.2 Alueen logistiikkayritysten näkemyksiäTouko- ja kesäkuussa 2013 haastateltiin 12 alan yrityksen edustajaa tulevaisuuden muutostekijöistä ja osaamistarpeista.

Henkilöstön määrä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä vaihteli 16:sta 1400:aan. Alle viidenkymmen henkilön yrityksiä oli kolme ja yli 250 henkilön yri-tyksiä kuusi. Myös yritysten henkilöstöra-kenteessa oli suuria vaihteluita. Työnte-kijä toimihenkilö – suhde vaihteli välillä 60/40 ja 95/5. Kolmessa yrityksessä suhde oli 75/25, kahdessa 90/10 ja yh-dessä 70/30.

Yleisimpiä työntekijöiden ammattini-mikkeitä ovat kuljettaja, logistiikkatyönte-kijä, varastotyöntekijä ja terminaalityönte-kijä. Lisäksi mainittiin nitoja, stanssaaja ja painaja sekä rahtimies ja asentaja. Toi-mihenkilöistä yleisimpiä ovat liikenne-suunnittelija, ajomestari tai -järjestelijä,

työnjohtaja, vuoroesimies tai –päällikkö, myyntineuvottelija, logistiikka- tai markki-nointipäällikkö, tuotannon suunnittelijat ja –valvojat. Lisäksi mainittiin järjestel-mäpäällikkö, reklamaatiokäsittelijä, myy-jä, toimitusketjun johtaja, osastopäälliköt, operaattorit, varastopäällikkö, toimisto-työntekijä, tiiminvetäjä. Muita toimijoita olivat lisäksi asiantuntijat ja kehityshen-kilöstö sekä taloushallinto ja myyntihenki-löstö sekä hankinta.

4.3 Yritysten rekrytointitarveYritysten rekrytointitarve painottuu ylei-sesti kesätyöhön ja sesonkeihin. Esimer-kiksi kevätsesonki voi tarkoittaa jopa 30 prosentin lisätyövoimatarvetta. Yritykset käyttävät sekä omaa rekrytointia että vuokratyövoimaa tai alihankintaa. Puh-dasta rekrytointia tehdään kuitenkin vä-hän lukuun ottamatta paria nopeassa kasvussa olevaa yritystä. Lisäksi rekrytoi-daan kausivaihteluihin työhön kutsuttavia osa-aikaisia työntekijöitä.. Työjohtotasolle rekrytoidaan edelleen, mutta yleiskuvaksi jää henkilöstövuokrauksen yleistyminen. Automaation lisääntymisen arvioidaan vä-hentävän henkilöstötarvetta. Harvat yri-tykset ennakoivat henkilöstön määrän ke-hitystä asiakkaiden toiminnan avulla.

Osa yrityksistä näkee vaihtuvuuden olevan kasvussa. Osalla vaihtuvuus on hy-vinkin pientä.

Myös henkilöstön keski-ikä vaihtelee yrityksestä riippuen, mutta on osassa hyvin-kin alhainen, noin 25 vuotta. Kaikissa yri-tyksissä keski-ikä näyttää olevan laskussa.

4.4 Rekrytoitavien koulutustarveLogistiikka-alan varasto- ja terminaaliteh-täviin riittää 18 vuoden ikä. Koulutus ei ole välttämätön, koska yrityksillä on kehi-

tettynä sisäinen polku, oma koulutus tai räätälöity oppisopimus. Spesifisiin tehtä-viin edellytetään kuitenkin peruskoulutus-ta ja/tai työkokemusta. Kuljettajatehtäviin on jatkuva kuljettajahaku varsinkin osa-ai-kaisiin tehtäviin ja kesäajaksi.

Logistiikka-alan koulutuksen saaneita ei juuri ole tarjolla, eikä peruskoulutusta periaatteessa tarvitakaan. Rekrytoinnissa suositaan kuitenkin alan koulutusta ja työ-kokemusta saaneita. Kuitenkin tärkeäm-pänä pidetään asennetta ja motivaatiota työn tekemiseen: Hyvä tyyppi, laaja-alai-suus, huumori ja trukkitaidot nousevat esiin.

Henkilöstön työ on usein jaettu pie-niin osiin, jotka oppivat tekemällä. Myös automaatio on lisääntynyt, goods to man -prosessi sisältää useampia yksinkertaisia työvaiheita. Ensihuoltotiimi koulutetaan syvällisemmin, samoin ohjaajat ja asian-tuntijat. Asiantuntijatarve tulee arvioiden mukaan lisääntymään.

Rekrytointitilanteessa hakijoiden määrä on suuri ja laatukin on noussut. Myös suhteisiin perustuvaa hakua on enemmän. Osa toteuttaa lisätyövoimatar-peen toistaiseksi voimassa olevana kilpai-lutettuna alihankintana, mutta ydintehtä-vät kuten lähetys ja vastaanotto hoidetaan omalla henkilöstöllä. Toimihenkilörekry-tointia toteutetaan lähinnä poistuman mukaisesti.

4.5 Henkilöstön osaamisen päivitystarpeetYritykset hoitavat koulutustarpeensa pää-sääntöisesti oman sisäinen koulutuksen avulla. Sisäinen koulutus kattaa esimer-kiksi asiakasjärjestelmät, ohjelmistot ja turvallisuusasiat sekä perehdytyksen. Osalla on tätä varten erillinen koulutusyk-

sikkö. Lisäksi käytetään räätälöityjä ja kilpailutettuja koulutuksia ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Osa yrityksistä kouluttaa myös sopimuskumppaneitaan tai alihankkijoitaan.

Perehdytys on usein vaiheistet-tu ja koulutus toteutetaan työssä oppi-malla. Jonkin verran toteutetaan myös ryhmäkohtaisia rekrykoulutuksia. Yk-silökohtaisesti räätälöidään tarvittavat korttikoulutukset esimerkiksi trukkitaidot sekä asiakasosaaminen.

Paineita on osaamiskirjon laajenta-miseen ja liikkuvuuden lisäämiseen myös oman osaston ulkopuolelle eli siirtokyvyn laajentamiseen. Viestintäosaamista kaiva-taan erityisesti myynnissä.

Yritykset tukevat omaehtoista kou-luttautumista. Peruskoulutuksen ja erityi-sesti esimieskoulutuksen olemassa oloa pidetään tärkeänä. Osa vaatii myös ali-hankkijoiltaan tiettyjä osaamisia.

Trukkikortit, moniosaamisen tarve sekä turvallisuusosaaminen mainitaan useasti. Koulutusta ostetaan tarpeen mu-kaan ja toteutetaan pienmuotoisesti koko ajan. Erityisen tärkeänä pidetään asen-teisiin vaikuttavaa ja niitä muokkaavaa koulutusta.

Ammattipätevyysdirektiivin mukai-nen jatkokoulutus ostetaan yleensä ulko-puolelta tai tilataan kouluttajat esim. en-siapuun ja ennakoivaan ajoon. Sisältöinä nostettiin esiin ennakoiva ajo, taloudelli-nen ajo, asiakaspalvelu, ADR-koulutus ja trukki- ja ensiapukortit. Myös ympäristö-sertifikaatti ja ympäristökysymykset näh-dään tärkeinä.

Kuljetukset on pääsääntöisesti ul-koistettu ja hoidetaan sopimuskuljettajil-la. Tällöin koulutustarve ja tilanne eivät välttämättä näyttäydy. Epäilynä on, että

12

13

moni yrittäjä lyö hanskat tiskiin Suun-nitteilla on myös kuljettajavuokrauksen tuotteistaminen.

4.6 Tulevaisuuden osaamis- tarvemuutokset ja trenditViimeisen viiden vuoden aikana tapahtu-nut muutos perinteisestä varastosta nyky-tilaan on ollut suuri: Toimii kuin prosessi-mainen tuotantolaitos. Kustannusrakenne on tasainen: 1/3 tilat, 1/3 henkilöstö ja 1/3 kuljetukset. Automaation lisääntymi-nen on aiheuttanut murroksen. Tuotanno-nohjauksen, järjestelmien ja kunnossapi-don rooli on kasvanut.

Varastohenkilöstöltä edellytettäviä ominaisuuksia ovat tarkkuus, kiinnostus tietotekniikkaan, käsipäätteiden tuntemus sekä ääniohjaus. Sähköinen asiakirja- ja tietoliikenne toimii asiakkaalta lähtien. Työtekijöiltä edellytetään oikeaa asen-netta, joustavuutta sekä moniosaajuutta. Myös valmius vuorotyöhön sekä aikataulu-jen noudattaminen on tärkeää.

Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös jär-jestelmällisyys ja aikataulutus, asiakaspal-velu sekä kiinnostus tehdä tehokkaasti!

Automaatio lisääntyy edelleen. Se tuo mukanaan pääteosaamisen ja käyt-täjäystävällisyyden vaatimuksen. Tiedon-siirron rooli kasvaa monimutkaisessa oh-jausjärjestelmässä, jossa voi olla useita eri jakelukonsepteja. Myös logiiggapuolen osaamistarve kasvaa, kun sähköinen tie-donvälitys lisääntyy.

Kilpailun kärki kiristyy. Tämä edellyt-tää jatkuvaa kommunikaatiota ja tehok-kuusvaatimukset kasvavat. Haasteena on kausivaihteluiden hallinta. Osaamiskuvan laajentaminen ja moniosaaminen painot-tuu. Tarvitaan monipuolinen työkone- ja tietojärjestelmäosaaminen.

Odotettavissa on työmarkkinoiden ja sopimusten muutoksia. Nyt samaa hom-maa tehdään monen sopimuksen alla. Suomen kieli perusvaatimus, englannin kielen osaamista tarvitaan järjestelmissä. Suomalaiset loppuvat raskaista tehtävistä esim. kontinpurusta. Uusilla työntekijöillä tulee olla riittävä kielitaito.

Nuoret eivät suostu tekemään, kun kulttuuri ja moraali heikkenevät! Palkitse-minen ja motivointi nousevat tärkeiksi osa-tekijöiksi. Tuotelähtöisyydestä siirrytään ihmislähtöisyyteen, asiakaspalveluam-matti. Varastotyöntekijöiden määrä laskee muutoksen myötä. Perusduuni on tehtävä hyvin ja uralla eteneminen mahdollistuu. Ihmisen oma vastuu tekemisestä kasvaa: rutiinit, laatu ja ammattiylpeys. On ymmär-rettävä kokonaiskuva ja oman työn vaiku-tus toisen työhön. Tästä syntyy positiivinen nöyryys ja aloitteellisuus.

Uudet liiketoiminnot ja nettitoimi-tukset suoraan asiakkaalle muuttavat toimitusketjua. Yksi kokonaisprosessi vaatii lean-, IT- ja kokonaisarkkitehtuuri-osaamista sekä prosessi- ja projektisalkun hallintaa.

Kun tavoitteena on asiakkaan hyllyjen täyttäminen, kuvaan tulee uusia toimijoita, ammattikuvia ja henkilöstöyrityksiä. Asiak-kaalla on pieni aikaikkuna. Tarvitaan tehok-kuutta ja liikkuvia kokonaispalveluja. Esi-merkiksi lääkekauppa ja reseptilääkkeiden toimitus edellyttää lisäksi lakisääteistä kou-lutusta. Sähköinen seuranta lisää kustan-nustehokkuus ja edellyttää ICT:n vastuullis-ta käyttöä. Fyysinen osaaminen katoaa!

Suora kuluttajajakelu lisääntyy. Myös kuljettaja on asiakaspalvelutehtävässä. Osaavien kuljettajien rekrytointi on haas-tavaa. EU-säädökset, byrokratia ja liian pit-kä siirtymäaika karsivat väkeä.

Ihmisten johtamisessa on jatkuva koulutus käynnissä, joka koskee koko esi-mieskaartia. Aiheina ovat vastuullisuus, ympäristö ja turvallisuus sekä työhyvin-vointi. Hyviä työjohtajia ei ole saatavilla: suoraselkäisyys, asioiden läpivienti, johta-minen ja tehokkuus.

Myös opettajien tiedot tulisi ajanta-saistaa. Tämä koskee erityisesti erityis-tuotteiden varastointia sekä elintarvike- ja kemikaalilainsäädännön ajantasaisuutta.

4.7 Muita huomioita tai kommenttejaKeski-Uudellemaalle on jo tehtyjen pää-tösten mukaan siirtymässä runsaasti va-rastoalan toimintoja. Perusolettamus on, että tarvittava henkilöstö siirtyy mukana.

Täysautomaatiovarastot tuovat mu-kanaan uudenlaiset osaamistarpeet. Tek-ninen huolto ja kunnossapito on usein täysin ulkoistettu. Silti tarvitaan kymme-nittäin uusia henkilöitä ylläpitotehtäviin. Käytön varmistaminen on tärkeää. Vaik-ka huolto- ja kunnossapito on ulkoistettu, oma huoltotarvekin lisääntyy. Softapuoli ja automaatioylläpitäjät ovat yleensä omaa väkeä.

Rakennemuutosta tulee edelleen ta-pahtumaan liiketoiminnan muutoksen myötä. Ala keskittyy isoille toimijoille: Itel-la, Schenker, Kaukokiito ja DHL. Ne ovat jo asiakkuudenhallintaorganisaatioita. Pie-net toimijat kärsivät, kun marginaali pie-nenee. Kustannustehokkuus, talous ja lii-ketoiminnan ymmärtäminen on oleellista. Myös koulutuksessa oman liiketoiminnan hallinta korostuu.

Isoissa sarjoissa automaatio lisään-tyy. Samaan aikaa tapahtuu suoran ku-luttajajakelun kasvua. Uudet toimintata-vat ja kokonaispalvelu tarkoittaa sitä, että

kuljettajan on ymmärrettävä kokonaisuus. Henkilöliikenteessä uskotaan perinteisiin menetelmiin: matkustusmukavuus ja luo-tettavuus, toimintavarmuus ja esteettö-myys liikenteelle. Tilausliikenne reagoi jon-kin verran talouden mukaan ja muutoksia syntyy myös asiakasryhmittäin.

Pääkaupunkiseudulla ei ole odotet-tavissa suuria muutoksia, mutta maa-kunnissa yhteiskuljetukset lisääntyvät. Kaupan jakelun keskittyminen vaikuttaa autotarpeeseen. Kustannustehokkuus ja yksilöllisyys lisääntyvät. Kuluttajajake-luun tulee erilaisia tapoja: yksittäispak-kaus, lähetystapa, posti/rahtikuljetus, joustavuus, uudet kellonajat toimituksiin käyttäjälähtöisesti.

Logistinen kustannus on iso osa toi-mitusta. Tietotekniikan ja käytännön yh-distäminen ratkaisee! Standardia ei kan-nata kuljettaa kovin kauas. Syntyy myös paikalliset markkinat ja -kilpailutekijät.

Kauppaketjut haluavat todennäköi-sesti hoitaa itse kaiken jakelun myymä-löihin. Voidaan myös tarjota ”kokonaispa-kettia”, johon sisältyy esillepano ja muut tuotteet.

Tehostamistarve lisää tuotannon-ohjauksen tarvetta. Tämä laajentaa lo-gistiikkaosaamisen tarvetta. Syntyy tuo-tannon ja logistiikan yhteinen resurssi, uusia osaamiskokonaisuuksia sekä laa-ja-alaisuusvaatimus myös esimiestyössä. Esimieskoulutus on hyvä pohja, mutta AMK-tason merkitys kasvaa. Toimitusket-jujen hajoaminen korostaa jakeluketjun hallintaa (supply chain management) ja kustannustehokkuutta. Lisäksi tarvitaan kysynnän ennustamisen työkaluja.

Säädösmuutokset ja sääntely koe-taan suurimpana haasteena. Kuljetusalal-la syntyy uusia investointitarpeita ja vyön

14

15

kiristystä. Ennakoimattomuus vaikuttaa pitkän tähtäimen suunnittelumahdolli-suuksiin: tiestö, ympäristöhaitat ja rahoi-tus. Kun kustannustehokkuus lisääntyy, kasvaa ulkomaalaisten kuljettajien osuus. Ulkoistaminen jatkuu esim. satamissa. Henkilöstöpalveluita tarvitaan lisää. Kun maahanmuuttajat lisääntyvät työtehtävis-sä, tarvitaan kielikoulutusta.

Jakeluliikenteessä kommunikointi asi-akkaan kanssa on tärkeää. Syntyy mah-dollinen työvoimapula. Lisäksi veropolitiik-ka vaikuttaa mm. tuonnin määrään.

5. YrityskyselyVuoden 2013 yrityskyselyyn vastasi 27 yri-tystä. Lähes puolet yrityksistä oli alle kym-menen henkilön yrityksiä. Yrityksistä 11 toimii kuljetusalalla ja seitsemän varastoin-nissa tai logistiikan kokonaispalveluissa.

Suurimmalla osalla on toiminta-aluee-na Uusimaa tai Suomi. Kolme ilmoitti toi-mivansa globaaleilla markkinoilla.

Suurimmat rekrytointitarpeet liittyivät

kuljetusten järjestämiseen.Myös toimihenkilötehtäviin kaiva-

taan työtekijöitä. Suurimmat tarpeet ovat esimiestehtävissä ja asiakaspalvelussa. Myös myyntiin ja markkinointiin, kehittä-mis- ja teknisiin asiantuntijatehtäviin tar-vitaan jonkin verran väkeä. Osaamisen kehittämisen tärkein väline on työssä ta-pahtuva oppiminen, mutta myös muut koulutusmuodot ovat käytössä.

Liitteessä 2 on esitetty vuoden 2008 ja vuoden 2013 kyselyjen yhteiset tulokset.

Osaamistarpeet ovat selkeimmin lisääntyneet kuljettamisessa, henki-löliikenteessä sekä yrittäjyydessä ja liiketoiminnassa. Kuljettajien ammattipä-tevyystarpeet ovat lisääntyneet kaikilla osaamisalueilla.

Varastointi- ja terminaaliosaamises-sa näkyy toimintatapojen muutokset. Au-tomaatiojärjestelmine ylläpito-osaaminen on vähentynyt toimintojen ulkoistamisen vuoksi. Kaikilla muilla osaamisalueilla on osaamistarve kasvanut. Uutena osaami-

Yrityksenne koko

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

alle 10

10-49

50-99

100-249

250-499

500-999

yli 1000

Onko teillä logistiikkahenkilöstön lisätarvetta lähitulevaisuudessa? Jos on, niin mitä?

Mitä keinoja käytätte osaamisen lisäämiseksi organisaatioonne?

0 1 2 3 4 5 6 7

Varasto- tai terminaalipäällikkö

Varastonhoitaja

Logistiikkatyöntekijä

Ajojärjestelmä

Kuljettaja

Ahtaaja

Asentaja tai korjaamotyöntekijä

Automaatioasentaja

Ohjelmoija

Muu, mikä?

0 1 2 3 4 5 6 7

Rekrytointi

Henkilöstövuokraus

Alihankinta

Maahanmuuttajakoulutus

Lyhytkestoinen koulutus

Tutkintoperusteinen koulutus

Oppisopimus

Työssä tapahtuva oppiminen

Muu, mikä?

16

17

salueena on haastatteluiden perusteella mukaan tullut sisäinen asiakkuus. Ahtaus- ja huolintaosaamisen puolella merkittä-vimmät osaamistarpeen nousut sijoittuvat lastinkäsittelyn osa-alueelle.

Myös kaikki yrittäjyyteen liittyvät osaa-mistarpeet kasvavat merkittävästi. uutena on mukaa noussut säädösten tuntemus. Yleisten osaamisten tarve on myös kas-vussa. vain ohjelmisto-osaamisessa ei ole havaittavaa muutosta. Tärkeimmiksi osaa-misiksi nousevat asiakaspalvelu, laatu ja toimintatavat sekä esimiesosaaminen. Eniten on kuitenkin kasvanut suomen kie-len osaamistarve.

Tekniikan osaamisessa ykköseksi on noussut häiriötön toiminta. Tärkeitä ovat myös tieto- ja tietoliikennetekniik-ka, vaikka näistä jälkimmäinen ei ole-kaan enää kasvanut. Uusia osaamis-alueita ovat ohjelmistoarkkitehtuuri ja järjestelmäasiantuntijuus.

6. JohtopäätöksiäViimeisen viiden vuoden aikana merkittä-vien logistiikkayritysten määrä Keski-Uu-dellamaalla ja Sipoossa on kasvanut. Kunnat ovat kilpailleet yrityksistä ja uudet yritykset ovatkin jakaantuneet suhteelli-sen tasaisesti eri kuntiin ja niiden varaa-mille teollisuusalueille. Yritysten edustajat ovat yleisesti pitäneet kunnan palveluiden joustavuutta ja nopeaa päätöksentekoa sijoittumisensa ensisijaisena syynä.

Logistiikkayritysten toiminnassa on tapahtunut myös selkeä toimintatapa muutos. Erityisesti isot yritykset toimivat prosessimaisesti tuotantolaitoksina. Täl-löin toiminta keskittyy ydinosaamiseen ja muut tehtävät voidaan ulkoistaa. Käynnis-sä pysyminen ja häiriötön toiminta on tär-kein yksittäinen osaamisalue. Ylläpito on usein ulkoistettu tähän osaamiseen kes-kittyneelle yritykselle. Varastoautomaa-tioon, keräilyyn ja ajojärjestelyihin liittyvät

Kuljettajien ammattipätevyyden kehittämistarpeet

Onnettumuustilanteissa toimiminen

Ennakoiva ja taloudellinen ajo

Palvelu- ja logistiikkataidot

Terveys-, tie- jaympäristöturvallisuus

Ajoturvallisuus

0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

2008

2013

järjestelmät ja niiden ylläpito on yritysten ydinosaamista. Tähän liittyviä uusia osaa-misalueita ovat järjestelmäasiantuntemus ja ohjelmistoarkkitehtuuri. Myös sisäinen asiakkuus nousee tärkeäksi.

Rekrytointi ei edellytä aikaisempaa tutkintoa ja isot yritykset hoitavat koulu-tuksen usein omien järjestelmiensä kaut-ta. Pitkäkestoisia sopimuksia tehdään vain ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisestä.

Kuljetusjärjestelyt on yrityksissä yleen-sä ulkoistettu useammalle toimijalle. Täl-löinkin näyttää siltä, että ydinosaaminen on eriytymässä tehokkuusvaatimusten takia. Terminaalien välinen liikenne ja ja-keluliikenne kulkevat omia teitään. Lisäk-si uudet toimintatavat synnyttävät uutta liiketoimintaa vastaamaan yritysten kau-sivaihteluiden ja osaamistarpeiden kysyn-täpiikkien tasoittamisesta. Moniosaajuus ja tehokas ydinosaamisen hyödyntäminen kulkevat käsi kädessä.

Kilpailun kiristyminen näkyy pienene-vinä katteina. Samaan aikaa kuljetusyrityk-set pelkäävät ammattipätevyysvaatimusten synnyttämää kuljettajapulaa ja sesonki- ja loma-aikojen tuuraajien saatavuutta. Myös koulutuskustannusten pelätään nousevan.

Rekrytointitarvetta näyttäisi olevan

erityisesti kuluttajajakeluun. Nopeasti kas-vavat yritykset ovat ennakoineet toiminta-tapojen muutoksen ja muuttaneet omaa liiketoimintamalliaan vastaavasti.

Muita osaamiseen vaikuttavia havain-toja ja kommentteja:

Työvoimahallinto seuraa tilastoja omien asiakaskäyntiensä valossa, jolloin tilanne ei välttämättä edusta koko kluste-rin tarvetta. Ennakoinnin aikajänne on ly-hyt, mutta vastaavasti reagointia osaamis-tarpeisiin voidaan tehdä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. ELY-keskus on myös käyn-nistämässä projektia teemalla Ennakoivat ja projektiiviset yrityshaastattelut.

Pitkäkestoiset oppisopimukset koe-taan vanhanaikaisina. Ne pitäisi pilkkoa osiksi usealle työnantajalle. Lisäksi työ-paikkaohjaajat tarvitsevat nykyistä enem-män tukea oppimisen vahvistamiseen.

Koulutus ja yhteistyö koulutuksen jär-jestäjien kanssa toimii yritysten mielestä hyvin. Nuorisoasteella tulee kuitenkin mah-dollistaa nykyistä laajempi erikoistuminen. Esimieskoulutustarpeita on jatkossakin.

Monialaisen palvelun tarve lisääntyy. Palvelu- ja koulutuspakettien tuotteistami-nen tulee yritysten mielestä tehdä koulu-tuksen järjestäjien toimesta, esimerkiksi sähkömies/putkimies/kuljettaja.

18

19

Henkilö Organisaatio Asema Ajankohta

Kyösti Orre EK asiantuntija 7.3.2013

Raimo Stenvall Stenvall-yhtiöt toimitusjohtaja 12.3.2013

Pekka Aaltonen Logistiikkayritysten Liitto toimitusjohtaja 22.3.2013

Pekka Rissa,Jouko Sohlberg Autoalan Keskusliitto toimitusjohtaja 22.3.2013

Sakari Backlund, Eino Simonen SKAL logistiikkapäällikkö 28.3.2013

Tero Kallio Autotuojat toimitusjohtaja 18.3.2013

Tuukka Tuominen Mäkelän Autotalot hallituksen puheenjohtaja 13.3.2013

Eila Turtola Uudenmaan TE-toimisto johtaja 24.5.2013

Henkilö Organisaatio Asema AjankohtaKatri Kostiainen Schenker Cargo Oy johtaja, logistiikka 16.5.2013

Kimmo Savolainen Inex Partners, Sipoo johtaja, logistiikka 10.5.2013

Lasse SevonkariJuhani Perkiönmäki

Anttila Logistiikkakeskus

varastologistiikan päällikkölogistiikan päällikkö

4.6.2013

Juha SaloJaana Helin Tuko Logistics terminaalipäällikkö

henkilöstöpäällikkö 24.5.2013

Marjut Hyvönen Sinebrykoff henkilöstösuunnittelija 8.5.2013

Anna-Riitta Surakka Tokmanni-konserni koulutussuunnittelija 19.6.2013Pirjo Makkonen Korsisaari Yhtiöt Oy liikenne-esimies 6.5.2013Ari Paronen Pakkauspojat Oy toimitusjohtaja 6.5.2013

Jyri Kuivala Vantaan Rahtikeskus Oy toimitusjohtaja 22.5.2013

Sakari Kiiskinen Transvall Henkilöstö-palvelut Oy toimitusjohtaja 6.6.2013

Alueen yritysten edustajat

Haastatellut henkilöt

Järjestöjen ja neuvottelukuntien edustajat

Liite 1

20

Logistiikan osaamistarpeet 2008 ja 2013 vertailu Liite 2

2008

2013

Yrittäjyys ja liiketoiminta

Vaaralliset kuljetukset

Henkilöliikenne

Ulkomaankuljetukset

Yhdistelmäajoneuvon käsittely

Kuorma-autotekniikka

Kuormankäsittely

Kuljettaminen

Ajoneuvon huoltaminen

Kuljetuspalvelut

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

Kuljettajien ammattipätevyyden kehittämistarpeet

Onnettumuustilanteissa toimiminen

Ennakoiva ja taloudellinen ajo

Palvelu- ja logistiikkataidot

Terveys-, tie- jaympäristöturvallisuus

Ajoturvallisuus

0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

2008

2013

Ahtaus- ja huolintaosaaminen

2008

2013

Varastointi- ja terminaaliosaaminen

2008

2013

Sisäinen asiakkuus

Varastopalveluiden markkinointi

Vaarallisten aineiden varastointi

Automaatiojärjestelmien ylläpito

Varaston tietojärjestelmät

Kuorman seuranta

Tavaran lähetys

Työkoneiden käyttö ja huolto

Keräily

Säilytys

Tavaran vastaanotto ja tarkastus

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

Tullimenettelyt

Vienti- ja tuontiasiakirjat

Huolintatoimeksiannot

Liikenteenohjaus

Lastin laskenta

Lastin tuenta

Nosto -ja nosturityöt

Lastinkäsittely

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00

21

22

Yrittäjyyden kehittämistarpeet

2008

2013

Säädösten tuntemus

Toimintaympäristön muutokset

Yritysten johtaminen

Tuotekehitys

Henkilöstöhallinto

Kirjanpito

Myynti ja markkinointi

Taloushallinto

0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

Yleiset osaamisalueet

2008

2013

Suomen kieli

Venäjän kieli

Englannin kieli

Työkyky ja työturvallisuus

Esimiestaidot

Työsuhdeasiat

Ohjelmisto-osaaminen

Ympäristö -ja energiakysymykset

Vastuullinen liiketoiminta

Laatu ja toimintatavat

Asiakaspalvelu

0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

Tekniikan lisäosaamistarpeet

2008

2013

Järjestelmäasiantuntijuus

Ohjelmistoarkkitehtuuri

Tietoliikennetekniikka

Tietotekniikka

Hydrauliikka ja pneumatiikka

Kappaletavara-automaatio

Mekatroniikka

Automaatiotekniikka

Häiriötön toiminta

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

Lähteet:

Anteroinen, S. J. (2013). Ilvesvuori näyttää kyntensä. Prologistiikka 2/2013.

EK. Suhdannebarometri 2/2013.

Huhtala M. (2012) Auto- ja kuljetusalan laadullinen ennakointi. Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta, Opetushallitus: Helsinki.

Keskitalo, J. (2013). INSSI -seminaarin 29.1.2013 ryhmätyön tulokset -kooste 20.2.2013. HAMK.

Kihl M. ja Mononen M. (2013). DB Schenkerin logistiikkakeskus otettiin käyttöön Nurmi-järvellä. Prologistiikka 2/2013.

Manninen, A. (2008). Kuuma logistiikkaosaaminen, Kuuma -kuntien ja Sipoon alueen logistiikkaosaamisen kehittäminen. Kuulos-hankkeen loppuraportti.

Valtioneuvosto. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2016–2020.

Virta I. (2013). Autokaupan lama romuttaa verohaaveet. Talouselämä 19/2013.

23