keuda-lehti 1/2014

KeudaKeski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti • 1 /2014

AINO ERONEN SAI HARRASTUKSESTA AMMATIN

Tutkittua:

Amis onoptimisti

Keudan aikuisopisto toimii vankilassakin

4

13

21

16

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialai-nen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen var-mistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvä-listyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kun-tayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornais-ten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen hen-kilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2013 oli 60 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymän sidosryhmälehtiNro 1/2014, kevät 2014, 8. vuosikertaJulkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu- tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 [email protected], www.keuda.fiPäätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu HeikkiläToimitus Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki, viestintäassistentti Maarit Tiala ja viestintäharjoittelija Sami RinkinenTaitto Zeeland / Tiina ValveValokuvat Riikka Auvinen, Kimmo Brandt, Max Käär, Arto Oinonen, Tanja Peuranpää, Sami Rinkinen, Maarit Tiala ja Heli VastamäkiKansikuva Heli VastamäkiPainopaikka Savion Kirjapaino OyPainosmäärä 4 200

3 Suomalaiset aikuiset ovat osaavia ja kyvykkäitä Pääkirjoitus

4 Super-Kirsillä riittää virtaa opiskeluun

6 Näyttötutkintoja 20 vuotta Keudassa

7 Koulutuksella parempi tulevaisuus vankilan jälkeen

8 Kuljettajakoulutus kiinnostaa ja ala työllistää

9 Kisällikoulu kaipaa lisää mestareita

10 Markkinaa ei voita paras vaan aktiivisin Juuso Markkanen mentoroi yrittäjiä

11 Kestävää kehitystä kansainvälisesti

12 Rakkaasta harrastuksesta ammatti: Aino Eronen opiskelee viljelypuutarhuriksi

13 Opiskelijat kehittävät aikuisopistoa opiskelijafoorumissa

14 Lähihoitajien koulutus Suomessa on maailman huipputasoa

15 Floristit EuroSkillsiin: Kaksin kauniimpaa kukkasidontaa

16 Keudan Mikko Pynnönen edustaa Suomen kokkeja EuroSkills-kisoissa

17 Keudalla hyvä edustus kevään kilpailuissa

18 Laadunhallinta osaksi arkipäivää Keudan aikuisopistossa

19 Jokainen on oman työnsä laatupäällikkö

20 Amis uskoo työhön ja tulevaisuuteen Amis-Dialogi-tutkimus

21 Keudan dokkarikoulutuksesta uralle uusi suunta Tv-ammattilainen Laura Vehkaoja

22 Kuomalle uusi logo 5-vuotissynttäreiden kunniaksi

23 Tapaa keudalainen: Lehtori Tiina Joensuu

Tässä numerossa

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI2 3

uomalaisten aikuisten kes-kimääräinen lukutaito ja nu-merotaito ovat kansainväli-sessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa

ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kär-kimaiden joukossa. Tämä käy ilmi kan-sainvälisestä aikuistutkimuksesta, josta käytetään lyhennettä PIAAC (The Pro-gramme for the International Assess-ment of Adult Competencies). Tutki-muksessa selvitetään aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia perustaitoja ja niiden käyttöä työssä ja arkielämässä.

OECD:n aloitteesta tehtävään PI-AAC-tutkimukseen osallistuu 24 maata ja Suomesta oli otoksessa mukana 5 464 henkilöä. Aikuistutkimuksen tulokset julkistettiin lokakuussa 2013.

Tulokset antavat tietopohjan tulevai-suuden koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnittelulle. Suomen tietoja voidaan suhteuttaa muiden maiden vastaaviin tietoihin ja saada näin kansallisista ke-hittämistarpeista entistä laajempi kuva.

Suomalaisten hyviin keskimää-räisiin tuloksiin vaikuttavat erityises-ti 20–39-vuotiaiden hyvät taidot, van-himpien ikäryhmien taidot ovat OECD-maiden keskimääräisellä tasolla ja van-himmissa ryhmissä taitoerot ovat suuria.

Nuorin 16–19-vuotiaiden ikäryhmä me-nestyy kaikilla tutkimuksen osa-alueilla heikommin kuin seuraava ikäryhmä eli 20–24-vuotiaat.

Miten sitten nuorten aikuisten erin-omaista osaamista osataan Suomessa hyödyntää? Viimeisiä työllisyyskatsauk-sia tarkastellessani ei voi tulla vakuut-tuneeksi yhteiskunnan ja talouselämän toimivuudesta. Melko korkeat työttö-myysprosentit osuvat myös tuohon ikä-luokkaan. Suomessa on työvoiman ul-kopuolella suuri joukko juuri parhaat taidot osaavaa ikäryhmää. Eikö juuri heidän kykyjään ja osaamistaan pitäisi käyttää?

Hyvä ammatillinen koulutus paran-taa kenen tahansa kilpailukykyä työ-markkinoilla. Työssä olevan kannattaa parantaa omaa osaamistaan yhtä hyvin kuin työtä hakevan. Valinnan varaa ja erilaisia mahdollisuuksia aikuisena kou-luttautumiseen on paljon.

Keudan aikuiskoulutustarjonta on erittäin kattavaa ja se on suunniteltu vastaamaan työelämän tarpeita. Keuda on ammatillinen aikuiskouluttaja, jolla on vahva koulutuksellinen osaaminen ja työelämän tuntemus.

HANNU HEIKKILÄKuntayhtymän johtaja

Suomalaiset aikuiset ovat osaavia ja kyvykkäitä

S


RIITTÄÄ VIRTAA OPISKELUUN

• teksti MAARIT TIALA • kuvat MAX KÄÄR ja MAARIT TIALA

Kirsi Suomela on kahvakuula-urheilija Suomen huipulla, opiskelee yhdistelmäajoneuvon-kuljettajaksi ja tekee töitä Helsingin poliisilaitoksella. Siinä muutama Kirsin elämää rytmittävä asia. Tietysti näin keväisin alkaa myös moottori-pyöräily olla ajatuksissa päivittäin.

Super-Kirsillä

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI4

usia yrittäjiä tarvitaan, et-tä Suomi pysyy pystyssä ja ih-miset työllistyvät. Yrittäjyys

voi kuitenkin olla pelottava asia opiske-lijalle. Turhia pelkoja ja yrittäjyyden es-teitä on lähdetty Keudassa poistamaan niin ammattiopiston kuin aikuisopiston-kin puolella.

Aikuisopiskelijoille järjestetään ke-väällä 2014 yrittäjyyden teemapäivä ot-sikolla ”Yrittäjyys – painajainen vai pe-lastus”. Päivässä on mukana yrittäjyyteen liittyviä tahoja näytteilleasettajina ja tie-toiskujen pitäjinä. Ohjelmassa on myös paneelikeskustelu, jossa mukana on pai-kallinen kansanedustaja, eurovaaliehdo-kas Antti Kaikkonen.

Aikuis-opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen

U

irsi onnistui hyvin maalis-kuun lopulla kahvakuulan SM-kisoissa Laukaassa ja hä-net valittiin kevään EM-ki-soihin Pietariin sekä marras-

kuun MM-kisoihin Hampuriin. Kirsin mottona on ”aseta tavoitteita – se hel-pottaa elämää”. Hän suunnittelee viik-konsa työvuorojen, opiskelun, kahva-kuulaharjoitusten ja kisojen mukaan. Urheilu on tuonut mukanaan kyvyn keskittyä paikassa kuin paikassa.

Kirsi aloitti kahvakuulakisat vuonna 2011. Treenien kiertokulku alkaa kesän perusharjoituksista kuntosalilla levytan-golla. Harjoituksiin tulee kevennystä ki-sojen lähestyessä. Kirsin ruokavalio on normaalia itsetehtyä ravinteikasta koti-ruokaa, johon lisätään proteiini- ja hii-lihydraattilisät. Ilman lisiä ei kahvakuula nousisi kisavauhdissa.

Poliisin työtä eri rooleissaKirsin työpaikka on Helsingin poliisilai-toksella rikostutkinnassa, josta Kirsi on nyt kuuden viikon työnkierrossa ratsu-poliisiosastolla. Kirsi on ollut hevosten kanssa jo lapsuudessaan tekemisissä, sillä hän on maalta kotoisin ja kotona kasvatettiin suomenhevosia. Hieman yl-lätyksekseen Kirsi on huomannut ratsas-tuksen käyvän työstä, sillä ratsastuspäi-vien kahvakuulatreenit ovat selvästi ta-vallista raskaampia.

Kirsi pitää työnkiertoa erittäin hy-vänä. Siinä näkee poliisin työtä toises-ta näkövinkkelistä ja saa näkökulmaa kenttätyöhön, kun tietää miten rikostut-kinnassa menetellään. Siirrot ovat osa henkilöstön työhyvinvointia, mielenvir-kistystä, tuulettumista irti omista pintty-neistä tavoista.

Antoisaa aikuisopiskeluaKirsi aloitti joulukuussa 2012 yhdistel-mäajoneuvokuljettajan ammattiopinnot Keudan aikuisopistossa teoriajaksolla. Koulutuksen sisältöön kuuluu neljä pa-kollista ja seitsemän valinnaista osaa, joista valitaan vähintään yksi. Kirsi va-litsi kappaletavarakuljetukset ja mas-satavarakuljetukset. Keväällä 2013 oli opiskelu edennyt inssivaiheeseen, min-kä jälkeen Kirsi oli kolmen kuukauden työjaksolla kahdessa eri firmassa. Työ-jakson Kirsi oli opintovapaalla poliisin työstään. Koulutus toteutetaan ilta-mo-nimuotokoulutuksena, mikä mahdollis-

taa opiskelun työn ohessa.– Ehkä opiskelun alkuperäisenä ajatuk-sena oli uranvaihto, mitä en ole vielä-kään haudannut. Varsinkin opintojen alussa työpäivän jälkeen oppitunneille meno oli välillä rankkaa. Opiskelu on kuitenkin antoisaa ja ajatukset ovat jos-sain muussa kuin arkityössä, joten il-lat hujahtavat vauhdilla. Kun tietää, että opiskelu kestää vain tietyn ajanjakson, niin työn ohella opiskelu ei ole rasite. Opiskeluiltoina on keskittymiskyvystä-ni hyötyä, sillä energiaa tarvitaan. Myös itseluottamus on ollut tukena, kun työ, opiskelu ja kahvakuula rullaavat tasa-painossa, Kirsi summaa aikuisopiskelu-aan.

Kirsillä on varsin tekninen ja mie-hinen elinympäristö. Nainen poliisina ja auton ratissa on nykypäivänäkin vie-lä vähemmistöä. Tiukan paikan tullen oman paikan valtaamiseen otetaan käyt-töön huumori, mitä Kirsi pitää mukana joka päivä muutenkin.

K ”Opiskeluiltoina on keskittymiskyvystäni hyötyä, sillä energiaa tarvitaan. Myös itse-luottamus on ollut tukena kun työ, opiskelu ja kahvakuula rullaavat tasapainossa.”

Kirsi vauhdissa kahvakuulan kanssa.

hteishaku uudistui peruskoulun päättäviä suosivaksi. Tutkinnon jo suorittaneet eivät enää voi lain-

kaan hakea opiskelemaan toisen asteen yhteishaussa. Heitä varten Keudassa on erillishaku, joka päättyy 31.5.2014. Tä-mänkin jälkeen hakuja jatketaan tarvitta-essa.

Erillishaun kautta täydennetään yh-teishaun jälkeen mahdollisesti vajaiksi jää-viä ryhmiä Keudan ammattiopistossa sekä ohjataan hakijoita sopiviin koulutuksiin Keudan aikuisopistoon tai oppisopimus-koulutukseen Keudan oppisopimuskes-kuksen kautta.

Erillishaku Keudaan jatkuu toukokuun loppuun

Y

5

”Opiskelijoiden ver-kostoituminen antaa tsemppiä arkeen.”

”Valmistava koulutus keskittyy tarvittaviin asioihin

tiputtaen turhat pois.”

20Näyttötutkintoja

vuotta

HAKEUTUMINEN• opiskelijan tiedettävä, mitä haluaa opiskella

• työpaikka ja työnantajan sitoutuminen ohjaukseen

• henkilökohtaistamisen aloitus• opiskelijan osaamisen kartoitus

aikaisemmista opiskeluista ja työurasta

• kouluttajan tarjottava oikeaa/sopivaa tutkintoa

ja tutkinnon osia

VALMISTAVA KOULUTUS

• oppiminen oppilaitoksessa• ammattitaidon osaamisen

harjoittelua tutkinto-tilaisuutta varten

• henkilökohtaistamisen tarkennus

TUTKINNON SUORITTAMINEN

• tutkintotilaisuudet suoritetaan työpaikalla aidoissa työtilanteissa,

jotka dokumentoidaan• kolmikantakeskustelussa arvioijat (työnantaja-, työntekijä- ja opetus-

alaedustaja) päätyvät yhteiseen arvosanaan tutkinnon kriteerien ja

dokumenttien perusteella kuultuaan suorittajaa

”Kouluttajienja luennoitsijoiden tuki

koulutuksen aikanatärkeää.””Mahdollisuus saada

uutta näköalaa ja osaamis-ta sukupolvenvaihdok-

sen yhteydessä.” ”Mahdollisuusedetä uralla.

”Mahdollisuusvaihtaa työtehtäviä

yrityksessä.”

HISTORIAANäyttötutkintoa on suoritettu jo kah-denkymmenen vuoden ajan Suomes-sa. Näyttötutkinnot kehitettiin aikuis-väestölle, jotta itsensä kehittäminen olisi mahdollista. Samalla olisi mahdol-lista saada tutkinto lisäopintojen ko-konaisuudesta. Suuntaa antavia järjes-telmiä oli jo 1990-luvun alussa Kana-dassa, Saksassa ja Hollannissa. Jonkin-lainen kädenvääntö näyttötutkinnon

KEUDAN NÄYTTÖ-TUTKINTOHISTORIAA

• Mukana kokeiluvaiheessa 1990-luvun alussa: palvelualat ja luonnonvara-ala, floristin at• Sosiaali- ja terveysala 1994 alkaen• Informaatio- ja kirjastopalvelualan at 2000-luvun alusta• Viime vuonna tutkinnon suorittaneita oli 507

Ammattitaidon syventäminen ja laajentaminen auttaa työelämän muutoksissa. Näyttötutkinto tukee

koulutusteitä, jos opiskelijalla riittää halua edetä.

syntyhistorian alussa oli näyttötutkin-non hallinnoinnista. Jollei valtio oli-si sitä tehnyt, työelämän järjestöt olisi-vat sen tehneet omin voimin – niin tär-keäksi työnantajajärjestöt sen näkivät. Näyttötutkintoja koskeva laki tuli voi-maan vappuna 1994.

Tänä päivänä näyttötutkintojär-jestelmän kautta suorittaa tutkinnnon noin 30 000 aikuista.

• teksti MAARIT TIALA

Tieto + Taito + Tunne = AMMATTITAITO

Aikuisopiskelijoiden sanomaa:


Näyttötutkintoja

oulutuksiin on lisäksi valittu opiskelijoita Riihimäen, Sör-kan ja Jokelan vankiloista. Tällä hetkellä vankilakoulu-tuksessa voi suorittaa talon-

rakennusalan perustutkinnon. Keravalla voi lisäksi opiskella puutarha-alalla op-pisopimuskoulutuksena.

Koulutukseen osallistuvien vankien viikko-ohjelma koostuu kahdesta puo-len päivän mittaisesta teoriaopiskelusta ja kolmesta työpaikalla tapahtuvan op-pimisen päivästä. Suomenlinnan koulu-tuksissa teoriaopinnot on keskitetty yh-teen kokonaiseen päivään viikkoa koh-den. Suomenlinnaan on saatu kaksi tie-tokonetta, joissa ei ole internet-yhteyttä. Opetusmateriaali tallennetaan opiskeli-joille usb-tikulle. Tavoitteena on saada Keravalle sama käytäntö.

Juuret vapauteen on Rikosseuraa-muslaitoksen ja Kriminaalihuollon tuki-säätiön yhteishanke, jota rahoittaa Eu-roopan Sosiaalirahasto. Hankkeen pro-jektipäällikkö Heidi Kajander kertoo vankien koulutuspäivien noudattavan tarkkaa järjestystä. – Suljetulla puolella vartija kokoaa ryh-män, joka siirtyy yhdessä vankilan alu-eella olevaan teorialuokkaan. Vartija on paikalla koko ajan ja vie opiskelijat lo-

Koulutuksella parempi tulevaisuus vankilan jälkeen

puksi takaisin osastolle. Avovankilas-sa olevat opiskelijat tulevat teoriatilaan itsenäisesti. Tässä on rikottu kaavoja ja saatu teoriaopetus pidettyä yhteise-nä koko ryhmälle. Normaalisti suljetun osaston vangit eivät saa olla samassa ti-lassa avovankien kanssa.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutetaan vankilan työnjohdon kautta normaaleina vankitöinä, kuten korjaus- ja remonttitöinä, joilla opiskelijat suorit-tavat koulutukseen kuuluvat näytöt.

Vankilakoulutukseen haetaan van-kilan sisäisessä haussa opinto-ohjaajan tai sosiaalityöntekijän kautta. Koulutuk-siin riittäisi innokkaita osallistujia, mut-ta kaikkia hakijoita ei pystytä aina va-litsemaan koulutukseen. Yleensä estee-nä ovat turvallisuussyyt. Koulutukseen osallistuvilla vangeilla saattaa olla jo esi-merkiksi rakennusalan työkokemusta, mutta pääsääntöisesti heidän koulutus-historiansa rajoittuu peruskouluun.

Juuret vapauteenAvovankien opiskelu on mahdollista poluttaa niin, että heidän vapauduttu-aan vankilasta koulutus jatkuu siviilissä.– Siviiliopiskelijoilla on seurantapanta ja he ovat samoissa ryhmissä normaa-liopiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on

vangin integroituminen yhteiskuntaan, Keudan kouluttaja Aki Koski kertoo.

Sekä Koski että projektipäällikkö Ka-jander kertovat olevansa erittäin tyyty-väisiä koulutuksen sujumiseen ja suun-nittelevat jo tulevia koulutuksia. Myös koulutuksessa vangeilta kerätty palaute on ollut yksimielisen positiivista.– Vankila on oma maailmansa, jossa on omat roolinsa ja hierarkiansa. Mutta vaikka vangit ovat olevinaan kovia jät-kiä, he jeesaavat toisiaan ja pelaavat yh-teen. Ryhmän sosiaaliset taidot ovat ke-hittyneet huimasti. Se on loistavaa, Kos-ki iloitsee.– Kaikkia yhdistää halu opiskella, tar-ve työllistyä ja halu parempaan elämään vapauduttuaan. ”Normaali elämä” on termi, jonka usein kuulee. Siitä he kaik-ki haaveilevat, Koski toteaa.– Paljon muitakin aloja olisi mahdollista kouluttaa, puitteet ovat olemassa.

• teksti SAMI RINKINEN • kuva HEIDI KAJANDER

KKeudan aikuisopisto järjestää ammatillista koulutusta myös vankiloissa. Keravan vankilakoulutus on pilottiprojekti Juuret vapauteen -hankkeessa. Keväästä 2014 alkaen Keudan koulutuksiin on voinut osallistua myös Suomenlinnan vankilassa.

”Ryhmän sosiaalisettaidot ovat

kehittyneet huimasti. Se on loistavaa.”

Komeassa Keravan van-kilassa on nykyisin mah-dollisuus ryhtyä Keudan aikuisopiston opiskelijaksi.


euda on tarjonnut nykymuo-dossaan kuljettajien lisäkou-lutusta Keravan Sarviniityn-kadulla vuodesta 2010. Yh-distelmäajoneuvonkuljetta-

jan ammattitutkintoon on edelleen pal-jon tulijoita, mutta myös perustutkinnon kysyntä on ollut nähtävissä. Koulutta-ja Sari Roinisen mukaan ensimmäiseen perustutkintoryhmään oli 40 hakijaa, joista kahdeksan valittiin iltaisin järjes-tettävään koulutukseen.– Opiskelijat ovat enimmäkseen työssä-käyviä alanvaihtajia. Mukana on kaksi naista, Sari kertoo.– Tällä alalla pitää olla rauhallinen luon-ne, hössöttäjä ei pärjää isolla autolla lii-kenteessä. Lisäksi pitää olla avoimuut-ta ja halua oppia, kiinnostus tekniikkaan on plussaa.

kiinnostaa ja ala työllistää

Autonkuljettaja on ammatti, johon nuoret innokkaasti hakeutuvat. Kuljettajakoulutus on erittäin kysyttyä myös Keudan aikuisopiston puolella. Aikuisopistossa aloitti maaliskuussa ensimmäinen logistiikan perustutkintoon tähtäävä ryhmä.

KAikuisella perustutkinnon hankki-

miseen menee koulutus- ja työtaustasta riippuen reilu vuosi, joten opiskelutahti on tiivis. Kesätaukoa on vain pari viik-koa, ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista on yhteensä 500 tuntia. Käytännön ajoa kouluttajan ohjauksessa tutkintoon si-sältyy useita tunteja.

Logistiikan perustutkintoon kuljetus-palvelujen osaamisalalla sisältyy myös c-ajokortin suorittaminen ja opiskelijat saavat kuljetusalan perustason ammatti-pätevyyden. EU:n vaatimat ammattipäte-vyyskoulutukset ovat erillisinä kokonai-suuksinakin olleet Keudassa suosittuja. Tulevaisuudessa Keudan aikuisopistol-la on tarkoituksena tarjota myös c-kort-tikoulutusta myös erillisenä täydennys-koulutuksena.

Asiakaspalvelu on osa työtäLogistiikka-ala on muuttunut ja muuttu-massa luonteeltaan. Verkkokaupan val-lankumous lisää jakelufirmojen työvoi-man tarvetta jatkuvasti.– Niihin hakeutuu erityisesti nuoria kul-jettajia, joille myös asiakaspalvelu on mieluisaa, Sari kertoo.– Kuljettaja on aina yrityksensä käynti-kortti, joten on tärkeää, että asiakas saa hänestä kohteliaan ja asiallisen kuvan.

Seuraava logistiikan perustutkinto-koulutuksen sisäänotto on suunniteltu syksylle 2014. Silloin on seuraavan ker-ran mahdollisuus aloittaa myös yhdistel-mäajoneuvonkuljettajan ammattitutkin-toon tähtäävät opinnot.

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Kuljettajakoulutus

Keudan kuljettaja-

opiskelijat pääsevät

upean Keuda-rekan

rattiin.


rojektipäällikkö Ari Leso-nen ja vastaava mestari Jyr-ki Seppälä kertovat, että ki-sällikoulun työmaiden toi-mintaan ja työn tulokseen

ollaan oltu tyytyväisiä. Tutkintoja ja tut-kinnonosia on kisällikoulussa suoritettu mukavalla tahdilla.– Alun perin tosin ajateltiin, että kisäl-liopiskelijat olisivat jo rakennusalan pe-rustutkinnon suorittaneita. Käytännös-sä näin ei ole ollut, vaan he ovat olleet enimmäkseen alanvaihtajia tai omaa alaansa vielä etsiviä, Ari toteaa. Mestari oppii itsekinToinen kisällikoulun haaste on ollut koulutettavien mestareiden vähäisyys.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavia pitkän linjan ammattilaisia on kisällikoulussa ollut tähän mennes-sä vasta neljä, heidän joukossaan Tee-mu Loikkanen ja Paavo Uuttu.

Teemu tuli kisällikouluun ensim-mäisten opiskelijoiden joukossa, suoritti ammattitutkinnon ja erikoisammattitut-kinnon. Kisällikoulu poiki erinomaisek-si nuorten ammattilaisten työnjohtajaksi ja opastajaksi osoittautuneelle Teemulle työpaikan: hän on aloittamassa Keudan aikuisopistossa työt opiskelijoita ohjaa-vana rakennusalan ammattimiehenä.

Paavokin on suorittamassa raken-nusalan ammattitutkintoa. Hän kertoo innostuneensa heti ajatuksesta, että pää-sisi koulutuksessa ohjaamaan nuorem-pia ammattilaisia ja siirtämään näin tie-totaitoa uudelle rakentajien sukupolvel-le.– Nuorten opastaminen on ollut todella mielenkiintoista ja olen oppinut itsekin

paljon heiltä, hän kehuu.Paavolla on takanaan pitkä ura alan

yrittäjänä ja hän aikoo jatkaa töitä toimi-nimellä koulutuksen jälkeenkin.– Kisällikoulun hyvien kokemusten jäl-keen harkitsen, että ottaisin oppisopi-musopiskelijoita työkavereiksi, hän sa-noo.

Teemu ja Paavo muistelevat omi-en työuriensa alkua 15-kesäisinä. Silloin työmailla toimittiin nimenomaan mesta-ri-kisälli-periaatteella.– Nyt tahti on kiihtynyt niin, ettei kisälli-en kunnolliseen opastamiseen ole aikaa. Lisäksi urakat on usein pilkottu niin pie-niin osiin, että uuden työntekijän on vai-kea saada kokonaiskäsitystä rakennus-

tai korjausprojektista, he toteavat.Juuri tähän saumaan korjaus-

rakentamiseen keskittyvä Kes-ki-Uudenmaan kisällikoulu is-

kee: mahdollisuuteen oppia perinteisellä tavalla. Hank-

keen puuhamiehet ovat vakaasti sitä mieltä,

että toimintatapaa voisi mainiosti le-

vittää muillekin aikuisopiston

aloille.

Kisällikoulu kaipaa lisää mestareita

Keudan ja yhteistyökumppaneiden hanke Keski-Uudenmaan kisällikoulu on edennyt toiselle ja viimeiselle toimintavuodelleen. Paljon tavoitteita on saavutettu, mutta vielä on saavutettavaakin. Lopullisena tavoitteena on vakiinnuttaa mestari-kisälli-toimintatapa aikuisopiston rakennusalan koulutukseen.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI

P

Kisällikoulun talotyö-

maalla Tuusulan Puro-

lassa riittää tekemistä.

Mestarit Teemu Loikkanen ja Paavo Uuttu kehuvat kisällikoulua erinomai-seksi tavaksi oppia – niin uusille kuin kokeneillekin ammattilaisille.


Miksi mentoroit?– Mentorina saan voimavaroja opiske-lijoista, kokemusten vaihdosta heidän kanssaan ja läpikäydyistä asioista. Men-torointi on ehdottomasti kaksisuuntaista kanssakäymistä niin itselleni kuin opis-kelijalle: oppimista ja saamista. Kum-mankin saldo on plussan puolella. In-nostun näkyvien tulosten aikaansaan-

Markkinaa ei voita paras vaan aktiivisin

Juuso Markkanen toimii Keudan aikuisopistossa mentorina Yrittäjän ammattitutkinnossa. Juuson mentorointi aikuiskoulutuksessa alkoi 2000-luvun alussa. Keudan kanssa yhteistyö alkoi virittäytyä viisi vuotta myöhemmin. Kysyimme Juusolta mentorointiin liittyviä asioita.

noksista. Yksi parhaimmista hetkistä on, kun yrittäjäopiskelija oivaltaa asian yti-men itse.

Minkälaisiin asioihin tutkintoa suorittavat yrittäjät tai yrittäjyyttä harkitsevat yleensä tarvitsevat mentorin tukea?– Ryhmän yrittäjäopiskelijoilla tilan-teet voivat olla hyvinkin eri vaiheessa. Opiskelija voi olla miettimässä yrittäjäk-si ryhtymistä opiskelun kautta. Tai opis-kelija työstää opiskelun aikana yritys-tään. Tai opiskelija on jo yrittäjä, joka hakee yritysuraansa syvyyttä. Joka tapa-uksessa Yrittäjän ammattitutkinnon ai-kana tavoitteena on selkeyttää yrityksen toimintaa, löytää ja vahvistaa sen omaa suuntaa ja katsoa, mihin kannattaa voi-mavaroja lisätä. Monesti yrittäjä on jää-räpäinen, ja häneltä pitää löytyä myös tahdonlujuutta kuitenkaan unohtamatta realismia asioiden etenemisessä. Olem-me siis suurten asioiden keskellä.

Mitä mentorointi on mielestäsi parhaimmillaan?– Hyvä mentoroija on hyvä tunnista-maan yrittäjän minän eli millä tavalla asioita käsitellään kunkin yrittäjän kans-sa. Opiskelun aikana koulutuksesta ja mentoroinnista rakentuu turvaverkko.

Peliä ei voita paras vaan aktiivisin. Ak-tiivisuuden tasossa ihmisillä on paljon eroja, ja se näkyy myös yrittäjissä. Men-torointisuhteen parhaimmissa tapauk-sissa simuloidaan mahdollisesti tulevaa yrittäjän matkaa, tulevaa ensimmäistä ti-likautta, henkistä valmiutta ja miten raha käyttäytyy. Siinä saattaa mennä kolme-kin tilikautta ennen kuin saadaan riittä-vä asiakaskunta kasaan. Se on pitkä ai-ka yksin, jos ei ole turvaverkkoa. Mento-rilla ei ole välttämättä alasta kokemusta, mutta hän antaa uutta näkemystä, ky-seenalaistaa asioita sekä käy läpi riskin-ottokykyä ja yrittäjän arkea opiskelijan kanssa. Vaikka toimialaosaamista men-torilla ei olisikaan, niin kaupankäynnin tavat hyvä mentori kyllä hallitsee.

Kerro esimerkki mentoroinnin tuottamasta ratkaisusta– Mentoroinnin avulla voi löytyä yllät-täviäkin ratkaisuja, joita opiskelijayrittä-jä ei välttämättä huomaa itse ottaa huo-mioon. Tällainen sattui kerran yhdelle yrittäjälle, jolla rahan käyttö oli hieman holtitonta eli kaikki mitä tuli myös me-ni. Mietimme mentoroinnissa, miten tä-mä saataisiin loppumaan ja päätimme siirtää tilinkäyttöoikeudet tilitoimistoon. Tällä toimenpiteellä tilanne saatiin hal-lintaan ja lisäaikaa asioiden hallinnan oppimiselle.

Millaisena näet mentoroinnin tulevaisuuden?– Olen vahvasti sitä mieltä, että oppi-laitosten kannattaa panostaa tiiviiseen mentorointiin, koska sillä on suora yh-teys opiskelun keskeyttämisen vähene-

miseen. Opiskelun aikana suhde py-syy tiiviinä, ja mentorointi mahdol-

listaa uusien näkökulmien yhdis-tämisen suoraan opiskelluista

aiheista yrittäjän käytäntöön.

• teksti ja kuva MAARIT TIALA


piskelijavieraat pääsivät-kin osallistumaan työ-pajaan, jossa aiheesta oli puhumassa Hannii-na Manner, ympäristö-

kasvattaja Pääkaupunkiseudun kier-rätyskeskuksesta. Manner on käynyt useissa eri kouluissa kertomassa esimer-kiksi kierrätyksestä ja ekologisesta ruu-asta sekä siitä, mitä kaikkea nuoret voi-vat tehdä ympäristön parantamiseksi. Tällä kertaa iltapäivän aikana puhuttiin mm. ekologisesta jalanjäljestä.

Informatiivisen osuuden jälkeen opiskelijat saivat askarrella kierrätysma-teriaalista. Mallin mukaisesti syntyi mm. vanhoista kirjoista persoonallisia muis-tilappusiilejä. Kaikki askartelivat innok-kaasti ja ennakkoluulottomasti, vaik-

Kestävää kehitystä kansainvälisestiKansainvälinen opettaja- ja opiskelijaryhmä oli vierailulla Keudassa, Keravan Keskikadulla helmikuussa. Yhteensä 16 opettajan ja 12 opiskelijan ryhmä saapui monesta maasta: Espanjasta, Turkista, Kreikasta, Sloveniasta, Belgiasta, Liettuasta ja Romaniasta. Vierailu liittyy Homo Economicus -hankkeeseen, jonka teemoina ovat kuluttaminen ja kestävä kehitys.

ka erikoinen tehtävä hieman ihmetyt-ti aluksi. Kova jutustelu kävi koko ajan kieliongelmista huolimatta. Ehtivimmät askartelijat taiteilivat kierrätysmateriaa-leista myös heijastimia ja koruja. Muka-na askartelemassa oli myös mm. espan-jan kielen taitoisia suomalaisia opiskeli-joita, jotka tarjosivat myös tulkkausapua vieraille.

Lumen lumoaSeuraavana päivänä ryhmä ulkoili opet-tajineen Järvenpäässä Tuusulanjärven maisemissa. Vaikka talvi Suomessa oli-kin lauha, oli kontrasti melkoinen verra-ten siihen, että hankeporukan edellinen tapaaminen oli syyskuussa 2013 Kree-talla.

Lunta oli sen verran, että ulkosalla

• te

ksti

ja k

uvat

SA

MI R

INK

INE

N

O

Lumikenkäily Tuusulanjärven maise-missa onnistui, vaikkei lunta paljon ollutkaan.

Hanniina Manner ohjaa kansainvälistä kierrätystyöpajaa.

tehtiin lumiveistoksia ja pulkallakin las-kettiin. Opettajat innostuivat jopa kokei-lemaan lumikengillä kävelemistä ennen makkaranpaistoa ja saunaa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI 11

uonto ja eläimet ovat aina olleet Suomenlinnassa kasvaneelle Ai-nolle tärkeitä ja peruskoulun jäl-keen hän lähtikin Ypäjälle opis-kelemaan hevostenhoitajaksi.

Koulu jäi kesken, mutta tallitöissä Aino viih-tyi kymmenen vuotta.– Kyllästyin olemattomaan palkkaan ja läh-din kokeilemaan muita töitä, kuten siivous-ta ja kaupan kassatyötä. Pian tulin siihen tu-lokseen, että minun on löydettävä työ, joka aidosti kiinnostaa, Aino kertoo.

Työn ohella Aino oli alkanut raivata vil-jelypalstaa ja saanut jo mukavasti satoa eri hyötykasveista, kuten pinaatista, lantusta, porkkanasta ja punajuuresta. Luomu, bio-dynaaminen viljely ja ajatus omavaraisuu-desta alkoivat kiinnostaa niin paljon, että Aino päätti tehdä alasta itselleen ammatin.Työkokemus ja harrastuneisuus sekä vahva motivaatio painoivat vaakakupissa niin pal-jon, että Aino pääsi opiskelemaan suoraan viljelypuutarhurin ammattitutkintoon, vaik-ka hänellä ei ole alan perustutkintoa.– Innostuin heti, kun kuulin, että koulutus painottuu luonnonmukaiseen tuotantoon. Joudun tekemään opintojen eteen paljon enemmän töitä kuin perustutkinnon suo-rittaneet, mutta hyvällä motivaatiolla tämä onnistuu ja valmistun joulukuussa. Aivan mahtava opiskeluryhmä ja hyvät koulutta-jat tsemppaavat hyviin tuloksiin.

Rakkaasta harrastuksesta ammattiHelsinkiläinen Aino Eronen hurahti muutama vuosi sitten palstaviljelyyn. Nyt hän opiskelee alasta itselleen ammattia Keudan aikuisopistossa, Mäntsälän Saaren kartanossa.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa:Aino opiskelee viljelypuutarhuriksi• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

LTulevaisuus yrittäjänäKevät, kesä ja syksy ovat viljelypuutarhu-rin työn kulta-aikaa, joten myös käytännön koulutus on silloin täydessä käynnissä. Ai-no on hakeutumassa sekä kasvihuone- että avomaan tuotannon jaksoilla luomun pariin.

Tulevaisuus näyttää olevan täynnä mah-dollisuuksia, sillä luomu on kovassa nousus-sa. Yrittäjyys on Ainolle todennäköinen vaih-toehto elannon hankkimiseen.– Kouluyhteistyö luonto- ja ympäristöasi-oissa kiinnostaa minua, samoin kuin green care.

Green care tarkoittaa luonto-, eläin-, ja maatila-avusteisten menetelmi-en käyttöä hyvin-vointi- ja terveys-palveluissa.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO

• Tavoitteena on saada koulutus mahdollisimman monelle pelkän peruskoulun varassa olevalle 20–29-vuotiaalle, joita on Suomessa 110 000.• Sekä Keudan aikuisopistolla että oppisopimus- keskuksella on näitä ns. NAO-paikkoja.• Vuonna 2014 osaamisohjelmaa laajennettiin niin, että se mahdollistaa aikuisopistossa myös perustutkintojen suorittamisen.


oorumiin osallistuu edustaja jokaisesta opiskelijaryhmäs-tä. Edustaja tuo foorumiin oman ryhmänsä ja alansa asi-oita sekä kokemuksia. Edus-

tajien kautta opiskelijat ovat mukana Keudan aikuisopiston toiminnan kehit-tämisessä.

Vuoden 2014 opiskelijafoorumi ko-koontui maaliskuun alussa pääaihee-naan opiskelijan ohjaus. Opiskelijoi-ta oli mukavasti paikalla ja heidän ky-symyksiinsä olivat vastaamassa aikuis-opiston rehtori ja toimialapäälliköt sekä opinto-ohjaajat ja erityisopettaja. Tietotekniikkaa ja kanakurssejaOpiskelijaintranet KeudaKertun ja oppi-misympäristö Moodlen käyttö ja käytön haasteet herättivät maaliskuun opiske-lijafoorumissa paljon keskustelua. Tie-totekniikkaa pidettiin hyvänä tukena opinnoissa, mutta viestintä- ja oppimis-

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

alustojen pitäisi olla mahdollisimman toimivia ja helppokäyttöisiä.

Opiskelijoilla oli alasta ja ryhmäs-tä riippuen erilaisia kokemuksia ohjaa-misesta opintojen alkuun ja henkilö-kohtaisten opintosuunnitelmien teos-ta. Näihin toivottiin tasapuolisuutta ja eri aloilta lenteli hyviä vinkkejä toisil le.

Opiskelijoilla oli myös monenlaisia toivomuksia oppilaitokselle: joku toi-voi turvallisuuskoulutusta, toinen pää-syä kanankasvatuskurssille ja kolmas rokotuksia terveydenhoitajalta. Kaikki toiveet kirjattiin ylös ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen selvitetään.

Opiskelijafoorumista välittyi Keu-dan aikuisopistossa vallitseva hyvä il-mapiiri ja oppimisen halu. Opiskelijoil-le painotettiin, ettei kerran vuodessa järjestettävä foorumi suinkaan ole ai-noa paikka antaa palautetta, vaan sitä voi ja pitää antaa henkilökunnalle jat-kuvasti.

Keskustellen yhtei-sistä asioista aika kuluu kuin siivillä.

Aikuisopiskelijat eivät yleensä pysty sitoutumaan aikaa vievään oppilaskuntatoimintaan, koska monet opiskelevat työn ohessa. Keudan aikuisopisto haluaa kuitenkin opiskelijoidensa äänen kuuluville. Siksi vuosittain kutsutaan koolle opiskelijafoorumi, joka pureutuu keskustelun kautta opiskelijoita askarruttaviin asioihin.

Opiskelijat kehittävät aikuisopistoa opiskelijafoorumissa

F

Luomu on valttia ja siihen Aino Eronen

aikoo panostaa koulutuksen jälkeen

työelämässä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI 13

ähihoitajan työ on yllättävän samanlaista kaikkialla maail-massa, kulttuurista riippumat-ta, Kirsi sanoo.– Koulutuksen taso ja sisällöt

kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi lääke-hoito ei monessa maassa kuulu ollen-

Keudan ammattiopistossa Tuusulan Kirkkotiellä lähihoitajia opettavalle Kirsi Cocolle ovat viime vuosien aikana tulleet tutuiksi monessa roolissa

niin Suomen Taitaja-kisat kuin EM- ja MM-tasonkin ammattitaitokilpailut. Suomalaista osaamista todella arvostetaan kansainvälisesti hoitoalalla.

kaan lähihoitajatasolle niin kuin Suo-messa. Siksi kansainvälisissä kisoissa ei voi olla siihen liittyviä tehtäviä.

Kansainväliset ammattitaitokisat Eu-roSkills ja WorldSkills ovat upeita tilai-suuksia niin opiskelijoille kuin muka-na oleville opettajillekin verkostoitua yli maarajojen ja oppia uutta. Suomalaiset ovat menestyneet lähihoitajien hoitotyö-tä ja kuntoutumisen tukemista arvioivas-sa lajissa niin hyvin, että edustajamme ovat enemmänkin antamassa esimerk-kiä muille kuin itse ottamassa oppia.– Kansainvälisen yhteistyön kautta hoi-tokäytännöt yhtenäistyvät koko ajan eri maissa, mikä on tervetullutta kehitystä, Kirsi toteaa.

Tänä keväänä hänet on kutsuttu Brasiliaan viikoksi valmentamaan maan WorldSkills-eksperttiä ensi vuoden São Paulon kisoja silmällä pitäen.

Taitajista kaikki lähtiHoitotyö ei perinteisesti ole ala, jol-la kilpaillaan, eivätkä opiskelijat ole yleensä kilpailuhenkisiä. Kirsi Cocon oma ensimmäinen koke-mus alan ammattitaitokilpailus-ta on vuodelta 2008, kun Keu-da järjesti mm. lähihoitajalajin ammatillisen koulutuksen suur-tapahtumaan Espooseen. Seuraa-vana vuonna Keudan oma kilpai-lijapari ylsi hopealle Vaasassa sekä Taitajissa että Abilympics-kisasssa.

Tänä vuonna Lahdessa Kirsi on Taita-jien päätuomarina.

Kansallisista ammattitaidon SM-ki-soista syttyi opettajan todellinen innos-tus toimintaan ja vuonna 2012 hän luot-


Lähihoitajien koulutus Suomessa on

maailman huipputasoa

Lähihoitajalajin kilpailuekspertti Kirsi Coco:

sasikin jo valmentajana ”oman talon ty-tön” Heli Petersohnin helsinkiläinen parinsa Anna Blubaumin kanssa diplo-misijalle Belgian EuroSkillsissä. Pisteissä he olivat kakkosia, mutta virallista ho-peamitalia ei jaettu, koska osallistuvia kilpailupareja oli vain neljä.– Siellä kuulin, ettei Suomella olisi tarve ekspertille ja ilmoitin heti kiinnostukse-ni, Kirsi kertoo.

Viime vuonna Leipzigin WorldSkills-kisoissa Kirsi teki ympäripyöreitä päiviä eksperttinä ja lajipäällikön sijaisena ja pääsi iloitsemaan Anna Blubaumin MM-kullasta. Nyt lajipäällikön sijaisuus on jäänyt pois, mutta ekspertin työ jatkuu kohti lokakuista EuroSkills-tapahtumaa Ranskan Lillessä. Kilpailut uudistavat opetustaKirsi Coco lähti ammatillisen opettajan uralle työskenneltyään kaksikymmentä vuotta sairaanhoitajana. Hän kertoo kyl-lä aina tienneensä halunneensa opetta-jaksi, mutta vasta 2000-luvulla aika jat-ko-opinnoille oli oikea. Vuonna 2005 Kirsi aloitti työt Keudassa.

Hän kertoo saaneensa paljon ideoita ja uutta näkemystä opetustyöhön kilpai-lutoiminnasta.– Opetukseni on koko ajan toiminnal-lisempaa, sillä pystyn soveltamaan kil-pailutehtäviä tunneilla. Kilpailuvalmen-nettavia on myös ollut paljon muka-na opetuksessa ja muut opiskelijat ovat päässeet oppimaan heidän kanssaan. Työnteko motivoituneiden opiskelijoi-den kanssa on erittäin palkitsevaa. On hyvä, että kilpailutoiminta on Keudassa tulossa yhä tiiviimmin osaksi opetusta.

-L


Floristit matkalla kohti EuroSkillsiä:

Heti kisapaikan Ranskas-sa varmistuttua meille laadittiin selkeä valmen-nussuunnitelma, joka an-taa hyvän pohjan valmen-

tautumiseen. Suunnitelma on laadit-tu niin, että saamme mahdollisuuden suunnitella ja harjoitella erityyppisiä si-dontatöitä. Harjoituksia on 1–7 kertaa kuukaudessa sekä hieman kotitehtäviä. Molempien työpaikan puolelta on suh-tauduttu myönteisesti ja joustavasti val-mennukseen. Kartutammehan tässä vain lisää ammattitaitoa.

Nyt valmennusta on kulunut pari kuukautta ja olemme jo saaneet kokea ja oppia monenlaista. Olemme pääs-seet mukaan mm. Suomen Kukkakaup-

Kaksin kauniimpaa kukkasidontaa

piasliiton järjestämille havaintokursseille seuraamaan konkareiden työskentelyä, sekä mukaan järjestelemään ja toteutta-maan esityksiä. Nyt työn alla on oman sidontaesityksen suunnittelu ja toteutus.

Kilpailutehtävät ovat vielä kilpailui-hin asti salassa, mutta aiempien vuosi-en tehtävien perusteella voimme aavis-tella, mitä tuleman pitää. Harjoitustöitä tehdessä arvioimme aina, voisiko kyseis-tä työtä toteuttaa kilpailutilanteessa. Hy-viksi havaitut ideat ja tekniikat painetaan mieleen. Lokakuuhun mennessä meillä on siis tavoitteena kartuttaa valmiiksi va-rastollinen ideoita, joista kilpailuhetkel-lä voisi soveltaa toimivia töitä annettujen tehtävien ja käytössä olevien materiaali-en puitteissa.

Parityöskentelyn edut ja haasteetParina työskentely on luovalla alalla haastavaa, kun molempien ideat ja kä-denjäljet tulisi saada toimimaan yhteen. Parityöskentely on myös erittäin antoi-saa. Yhdessä ideoimalla syntyvät parhaat sidontatyöt, ja kaksi käsiparia ennättää tehdä enemmän kuin yksi.

Syksyä odotellessa on vielä paljon työtä tehtävänä. Kartutamme kisa- ja esiintymiskokemusta sekä kielitaitoa. Yritämme oppia toimimaan hyvänä tii-minä emmekä pelkästään yksilöinä. Lo-kakuussa nähdään, miten kisoissa sitten käy, mutta mitalisijoja lähdemme tavoit-telemaan.

TARU KAUKONEN ja ANNA-MARIA MATTILA

Viime syksynä kouluttajamme Keudan aikuisopistossa ehdottivat meille, että lähtisimme kilpailemaan EuroSkills-edustajien paikasta floristiikka-lajissa. Pienen suostuttelun ja kannustuksen myötä lupauduimme. Ehdoksi sovimme, että kilpailisimme joko parina tai emme ollenkaan. Yllättäen meidät valittiinkin Suomen edustajiksi. Tunteet vaihtelivat hämmennyksestä ja pelosta hirmuiseen innostukseen ja jännitykseen.

H

Ansku ja Taru aikoivat pärjätä EuroSkills-kisassa saumattomalla parityöskentelyllä


nnakkokarsintakisa järjestet-tiin Keudassa, Järvenpään Si-beliuksenväylän Puistola-ra-kennuksessa. Mukana oli kol-me kilpailijaa, Mikon lisäksi

Roni Toivari Turusta ja Anirut Juntha-pan Jyväskylästä. Kilpailun päätuomari-na toimi järvenpääläinen Sami Rekola (Executive Chef, Unileverin koekeittiö). Muut makutuomarit olivat Sampo Kan-tele (ravintolakoulu Perho) ja Jouni Toi-vanen (ravintola Luomo). Tekniikkaa ar-vioi Hannu Joutselainen (koulutuskes-kus Salpaus).

Esikarsinnan järjestelyistä vastannut Skills-lajipäällikkö ja Keudan ammatti-opiston lehtori Arto Oinonen kertoo, että karsintakilpailu sujui mallikkaasti ja heittää siitä kiitokset erityisesti kilpaili-joiden assistenteille, Keudassa kokik-si opiskeleville Susanna Sorvarille, Py-

Mikko Pynnönen edustaa Suomen nuoria kokkeja syksyn EuroSkills-kilpailussaKokki on yksi niistä ammattitaitokisojen lajeista, joihin käydään todella tiukat esikarsinnat jo ennen varsinaiseen kilpailuun pääsyä. Keudan Mikko Pynnönen voitti helmikuussa käydyn Suomen esikarsintakisan ja pääsee siis kilpailemaan Euroopan mestaruudesta Ranskaan lokakuussa.

ry Päivärinnalle, Alpo Sipiselle ja Saara Koljoselle. Viimeksi mainittu on itse tä-män kevään Taitaja-finalisti.

Yllätyksiä lautasellaEuroSkills-karsinta toteutettiin ns. yl-lätyskorikilpailuna eli raaka-aineet jul-kaistiin vasta kilpailun aluksi. Pakolli-set raaka-aineet oli määritelty ja myös muut käytössä olevat raaka-aineet rajat-tu. Kilpailijat valmistivat pää- ja jälkiruu-an, kumpaakin neljä annosta.

Pääruuan pakolliset raaka-aineet oli-vat maustamaton porsaan sisäfilee, por-saan luuton kylki, juuriselleri ja Musta-leima Emmental -juusto. Annoksessa piti olla pääraaka-aineiden lisäksi yksi pää-lisäke, kaksi sivulisäkettä sekä kastike.

Jälkiruuan pakolliset raaka-aineet olivat tuore kokonainen appelsiini, 40-prosenttinen maitosuklaa sekä has-

• teksti HELI VASTAMÄKI ja ARTO OINONEN • kuva ARTO OINONEN

selpähkinä. Annoksessa piti olla sekä leivottu että jäädytetty komponentti ja kastike.

Kilpailu oli tiukka: Mikko vei voiton alle kolmen pisteen erolla toiseksi tul-leeseen Roniin. Nyt toivotamme Mikolle tsemppiä valmentautumiseen!

E

Mikko työn

touhussa.

Karsintakilpailun ruokalajit tässä vielä raaka-aineina.


Keudalla hyvä edustus kevään kilpailuissa

Tämän lehden mennessä painoon ei vielä ollut tietoa huhtikuun alun kisamenestyksestä, mutta luotto Keudan edustajiin oli kova: Taitaja-kisoihin oli päässyt 12 finalistia ja SAKUstarsiin lähdössä yli 100 kilpailijan joukkue.

Ammattiin opiskelevien kulttuuri-kilpailut SAKUstarsit pärähtävät käyntiin jo

viikkoa aikaisemmin kuin Taitajat, tapahtumapaikka-na on Vaasa. Keu dasta on lähdössä tapahtumaan en-nätysjoukkue, yli 100 nuorta opis kelijaa! Taas on lu-vassa liikuttavia ja viihdyttäviä esityksiä ja elämyksiä.

SAKUstars-ennakkosarjojen tulokset selvisivät jo maaliskuussa. Niistä Keuda sai kaksi mitalia: kultaa Juho Huhtaselle ( Järvenpää, Wärtsilänkatu) konemu-siikista ja hopeaa Mico Häsäselle (Kerava, Keskikatu) videosarjassa. Onnea!

• Jasmin Korvenpää, Järvenpää Wärtsilänkatu (automaalaus)• Hanna Snellman, Järvenpää Wärtsilänkatu (automaalaus)• Roosa Bergström, Järvenpää Sibeliuksenväylä (cateringkokki)• Knut Linderoos, Järvenpää Sibeliuksenväylä (cateringkokki)

• Juuso Rikkola, Järvenpää Wärtsilänkatu (huonekalupuuseppä)• Lila Hagman, Mäntsälä Saaren kartano (kukkasidonta)• Aleksi Kunnasluoto, Järvenpää Sibeliuksenväylä (puhdistuspalvelu)• Saara Koljonen, Järvenpää Sibeliuksenväylä (ravintolakokki)• Märta Santalahti, Järvenpää Sibeliuksenväylä (puhdistuspalvelu)

Taitaja-kisat 8.–10.4. Lahdessa. Keudan Taitaja-finalistit 2014 ovat:

• Sami Tenhunen, Mäntsälä Lukkarinpolku (talonrakennus, muuraus ja laatoitus)• Juha-Matti Jaakkola, Mäntsälä Lukkarinpolku (talonrakennus, kirvestyöt) • Sami Patanen, Kerava Keskikatu (verkkosivujen tuottaminen).

Osa Keudan Taitaja-finalisteista ryhmäku-vassa: Sami Patanen,

Hanna Snellman, Sami Tenhunen, Juuso Rikkola,

Jasmin Korvenpää ja Juha-Matti Jaakkola.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI


eskeisenä työmuotona on vuosittain tehtävä sisäinen ar-viointi, joka toteutetaan ver-taisarviointimenetelmällä. Ai-kuisopistossa on viisi toimi-

alaa ja arvioinnissa toimialat arvioi-vat toisiaan valitusta teemasta. Arvioin-ti perustuu kansalliseen näyttötutkinto-toiminnan kriteeristöön. Arviointialue vaihtuu joka vuosi. Syksyllä 2013 arvi-oinnin kohteena oli näyttötutkintoon hakeutumisvaiheen henkilökohtaistami-nen. Hyvien käytäntöjen ja kehittämis-kohteiden esille tuomisen lisäksi arvi-oinnin avulla arvioijat pääsevät tutustu-maan toisiin toimialoihin.

Arvioinnin tulokset kootaan yhteen ja ne käsitellään sekä arviointiryhmän palautetilaisuudessa että aikuisopiston johdon katselmuksessa. Palautteen kä-sittelyn yhteydessä päätetään, mitkä ovat keskeiset koko aikuisopistoa kos-kevat kehittämiskohteet, joista laaditaan

• teksti RIITTA NARKO, Keudan aikuisopiston rehtori • kuva SHUTTERSTOCK

Keudan aikuisopisto perustettiin vuoden 2012 alussa ja alusta saakka toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota laadunhallintaan ja sitä kautta haettu tapoja yhtenäistää ja kehittää toimintoja sekä levittää koko aikuisopistoon hyviä käytänteitä.

toimenpidesuunnitelmat. Lisäksi tulok-set käsitellään kullakin toimialalla. Edel-lisen vuoden arvioinnista kehittämis-kohteiksi valittuja asioita olivat esimer-kiksi työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen kehittäminen ja tutkintotilaisuuksien jär-jestämiseen liittyvät kysymykset. Kum-paankin kehittämiskohteeseen valmis-tellaan parhaillaan ohjeistoja työryhmis-sä, joissa kaikki aikuisopiston toimialat ovat edustettuina. Valmistuttuaan näillä ohjeistolla pyritään siihen, että kaikilla toimialoilla toimitaan yhtenevästi ja laa-dukkaasti.

Palaute synnyttää laatuaTärkeän osan laadunhallintajärjestelmää muodostaa palautteen kerääminen eri muodoissaan. AIPAL-palaute järjestelmä on Opetushallituksen hallinnoima kan-sallinen palautejärjestelmä, jossa palau-te kerätään kolme kertaa koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen aikana. OPAL-palautteet kerätään kaikilta työvoima-koulutuksessa olevilta. Lisäksi Keudan oma opiskelijapalaute kerätään vuosit-tain. Juuri päättyneessä palautteen ke-ruussa 767 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Tämä on hieno saavutus, 125 vastaajaa enemmän kuin vuosi sitten. Samoin pa-lautteen tason keskiarvo 3,94 koko ai-kuisopiston tasolla (asteikolla 1–5) oli erittäin hyvä. Tämä kertoo, että teemme

Laadunhallinta osaksi arkipäivää Keudan aikuisopistossa

oikeita asioita ja kehitämme koulutusta oikeaan suuntaan.

Uusi palautteen keräämismuoto-na toteutettiin tänä keväänä toisen ker-ran opiskelijafoorumi. Noin 40 opiske-lijaa edustaen eri koulutuksia ja eri toi-mialoja kerääntyi iltapäiväksi tuomaan opiskelijoiden terveiset erityisesti ohja-uksesta, mutta myös muista opiskeluun liittyvistä asioista. Tilaisuudessa käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua ja esille nousi asioita, joita pystytään ke-hittämään jo hyvinkin pian ja pienillä-kin toimenpiteillä. Hyvin paljon asioita liittyi viestintään ja nyt sattuikin varsin sopivasti, että aikuisopiston henkilöstön seuraavan koulutuspäivän teemana on viestintä. Lue lisää opiskelijafoorumista tämän lehden sivulta 13.

Merkittävin laadunhallintaan liitty-vä kehittämiskokonaisuus on tällä het-kellä vielä keskeneräisten prosessiku-vausten loppuun työstäminen. Prosessi-kuvaukset valmistunevat kuitenkin seu-raavan lukuvuoden alkuun mennessä. Toinen selkeä kehittämiskohde on edel-leen työelämäpalautteen systemaattinen kerääminen. Tähänkin haetaan ratkai-sua vielä tämän vuoden puolella, jon-ka jälkeen laadunhallinnan työvälineet ja rakenne ovat olemassa. Laadunhallin-ta on jatkuva prosessi osana normaalia toimintaamme.

K

Opiskeijat antoivat Keudalle arvosanan

3,94(asteikolla 1–5)


• teksti TIINA HALMEVUO

Keuda hakee tänä vuonna ammatillisen koulutuksen laatupalkintoa.

Opetushallituksen järjestämän laatupalkintokilpailun teemana on koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen.

Jokainen Keudassa työskentelevä vaikuttaa osaltaan toiminnan laatuun.

SU

UN

NIT

TELE TOTEUTA

PA

R

ANNA A

RVIOI

Laadun-hallinta

ammatillisessa koulutuksessa

Päämäärä ja suunnitelmaKeudan toiminnan päämäärät linjataan perussopi-muksessa ja yhtymästrategiassa. Strategia määrittää kullekin kaudelle asetetut tavoitteet ja siinä otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja odotukset. Strategian toteuttaminen edellyttää myös yhteistyötä eri kumppaneiden ja sidosryh-mien kanssa sekä avointa muilta oppimista. Strate-gian pohjalta Keudan tulosalueet laativat toiminnan tavoitteet ja määrittävät tar-vittavat resurssit. Toiminnan tulok-sille on asetettu yhteisiä mittarei-ta ja tavoitetasoja.

Prosessit ja toimintaohjeetKeudan toiminnan ydin- ja tukiprosessit on määritelty ja nii-hin liittyvät prosessikuvaukset on suurelta osin tehty säh-

köiseen toimintajärjestelmään (IMS). Kuvauksissa on määritelty toimijat, vastuut ja toimintaketjut se-

kä sovittu toiminnassa käytettävät ohjeet ja lomakkeet. Toiminta tuottaa pal-

jon dokumentoitua tietoa, jonka säilyttämisestä on pääosin so-

vittu. Intranetit Keuda Wi-ki (henkilöstö) sekä Keu-daKermit ja KeudaKerttu (opiskelijat) ovat keskei-siä viestintävälineitä toi-minnasta.

Toiminnan tuloksellisuuden arviointiKeudassa toteutetaan arviointisuunnitelman

ja vuo sikellojen mukai-set arvioinnit ja käsitel-

lään toiminnan tulokset. Keudan vuosittaiset sisäi-

set arvioinnit, opiskelijoi-den ja henkilöstön palaute-

kyselyt sekä henkilöstön kehi-tyskeskustelut tuottavat keskeistä

tietoa toiminnasta ja sen tuloksista. Johto ja esimiehet arvioivat toiminnan tu-

lokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ta-louden tietovarastoraportointi mahdollistaa ajantasai-

sen talouden seurannan. Toiminnan tietovarastoraportointia kehitetään parhaillaan (Keuda-DW).

Prosessien ja tulosten parantaminen ja kehittäminenKeudan tulosalueet laativat käsitellyn arvi-ointi- ja tulostiedon poh-jalta toiminnan kehittämis-suunnitelmat, jotka toteutetaan sovitussa aikataulussa. Kehittä-mistoimintaa tuetaan myös erilaisten kehittämishankkeiden avulla.

JOKAINEN ON oman työnsä

LAATUPÄÄLLIKKÖeudan johdolla ja esimiehil-lä on oman tehtävänsä mu-kainen vastuu toiminnan laadusta ja sen kehittämi-sestä. Koko henkilöstön tu-K

lee kuitenkin johtaa omaa työtään eli ot-taa työssään ja toiminnassaan huomioon laatuympyrän kaikki vaiheet. Tavoittee-na on, että Keudassa kukin tietää tehtä-vänsä ja on oman työnsä laatupäällikkö.


• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

mis-Dialogi on suurin Suomessa koskaan tehty ammattiin opiskelevien työelämätoiveita käsit-televä selvitys. Kyselyyn

vastasi 3 573 ammattiin opiskelevaa kym-menestä eri ammattioppilaitoksesta ym-päri Suomen. Selvityksen tulokset kerto-vat erityisen paljon Keudan ammattiopis-ton opiskelijoista, sillä heitä oli vastaajis-

ta yli kolmannes, tarkkaan ottaen 1 229.Amis-Dialogiin sisältyi selvityksen li-

säksi mm. työpajapäiviä sekä laaja op-pilaitoskiertue. Kaikista mukana olevista oppilaitoksista valittiin Vuoden Tulevai-suuden Duunari, joka Keudasta on Tuu-sulan Kirkkotiellä opiskeleva Elisa Suo-kas. Elisaa haastateltiin tämän arvoni-men ansiosta esim. Ylen Aamutelevisi-ossa marraskuussa.

Amis uskoo työhön ja tulevaisuuteenMillaisia amisopiskelijat oikeasti ovat? Mitä he ajattelevat ja miten suhtautuvat työhön? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia viestintätoimisto Ellun kanojen yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa toteuttamassa Dialogi-hankkeessa.

Raportin julkkareissa kuultiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja. Tässä Ellun kanojen Kirsi Piha (oik.) keskusteluttaa Varian opiskelijaa Atte Etulaa, kansanedustaja Jani Toivolaa ja huippukokki Henri Alénia.

Dialogi-raportin kansi sen kertoo: amis uskoo omaan asemaansa tulevaisuuden työelämässä.

A

Selvityksen tuloksia• Amis ei ole ajopuu eli koulutusalaa ei valita sattumalta. 93 prosenttia vastaajista kertoi valinneensa koulutusalansa oman kiinnostuksen perusteella.• Amis on optimisti ja uskoo saavansa töitä. 78 prosenttia vastaajista uskoo pääsevänsä töihin heti valmistumisen jälkeen. Erityisen optimistisia ovat sosiaali- ja terveysalaa sekä liikunta-alaa opiskelevat.• Amis on käsillätekijä. 68 prosenttia vastaajista määrittää tämän vahvuu- dekseen. Amispojilla on kehittämistä vuorovaikutustaidoissaan, tytöt arvele- vat niiden olevan paremmin hallussa.• Amis arvostaa palkkaa. 70 prosenttia on sitä mieltä, että tärkein korvaus työs- tä on raha. Aiemmin korkeakouluopis- kelijoista tehdyssä selvityksessä palkka ei noussut näin tärkeään asemaan.• Amis on suvaitsevainen. Vain 15 prosenttia vastaajista ei haluaisi työkaverei- ta toisista kulttuureista.• Amiksen tärkein esikuva työelämässä on äiti tai isä.• Amis haluaa säännöllisen työajan. 66 prosenttia vastaajista haluaisi työs- kennellä arkisin kahdeksasta neljään.• Amis ei halua esimieheksi. Vain 33 haaveilee opiskeluvaiheessa pomon paikasta.• Amikselle yrittäjyys on realistinen vaihtoehto. 43 prosenttia vastaajista olisi valmis perustamaan yrityksen. Vas- taava luku korkeakouluopiskelijoiden aiemmassa Dialogissa oli vain 20 %.

Keudan opiskelijat aktiivisesti mukana Amis-Dialogissa


Keudan dokkarikoulutuksesta

Laura Vehkaoja sai aikuiskou- lutuksesta hyvän avun uuden ura-askeleen ottamiseen.

ehkaoja kertoo viihtyneensä hyvin työssään tuotantoyhti-össä, mutta kymmenen vuotta siellä työskenneltyään hän koki tarvetta suunnanmuutokseen.

– Tuli hinku päästä viihteestä kohti asiaoh-jelmia, dokumentteja. Huomasin, ettei suun-nan vaihtaminen edes saman alan sisällä ole niin yksinkertaista. Koulutus onkin tosi hy-vä mahdollisuus avata silmiä ja ovia ja löytää uusia kontakteja. Sitä Keudan koulutus mie-lestäni myös tarjosi, Vehkaoja sanoo.

Hän kertoo saaneensa syvempää tietä-mystä dramaturgiasta ja dokumenttieloku-vien teemoista sekä rohkeutta ryhtyä doku-mentaristiksi.– Minulla oli omasta takaa yllin kyllin järkeä ja kontrollifriikkeyttä. Arvostinkin tosi paljon sitä, miten kouluttaja Riitta Granathilta oppi luovaa hulluutta, uskallusta heittäytyä ja si-tä, kuinka hyvät ideat oikeasti syntyvät puh-taasta tunteesta.

Roolin vaihtuminen työelämästä ai-kuisopiskelijaksi oli Vehkaojalle iso muutos. Entisten kollegojen pitämille luennoille osal-listuminen laittoi aluksi miettimään oman aseman muutosta. Vehkaoja otti kuitenkin ti-laisuudesta kaiken irti ja pitää aikuisopiske-lua hienona mahdollisuutena.– Työelämä ottaa ja vie mennessään hirveätä vauhtia, ja yhtäkkiä huomaa urautuneensa. Ei ole helppoa ottaa aikaa opiskeluun, mut-ta se kyllä kannattaa. On tärkeää, että intohi-mo säilyy tekemiseen, että löytää alati uusia näkökulmia ja uusia suuntia, minne kehittyä. Jos jää vaan paikoilleen junnaamaan, alkaa nähdä kaikki uudistukset raskaina, epäilyttä-vinä ja itselleen epäedullisina. Jos taas jak-saa pysyä auki uusille ideoille, kouluttaa it-seään ja ottaa uutta tietoa vastaan, palkitsee se ammatillisesti.

Vehkaoja oli siinä otollisessa tilanteessa, että pystyi opiskelemaan lähes kokopäiväi-

Uralle uusi suunta sesti ja keskittymään opiskeluun mahdolli-simman tunnollisesti. Median murroksestaMediakenttä on muuttunut kovasti viime vuosina ja muutos jatkuu edelleen. Vanho-jen viestintävälineiden ja -tapojen rinnalle ja tilalle tulee jatkuvasti uusia. Vehkaoja ei näe tarvetta pistää vastaan kehitykselle. TV-tuotannossa verkon merkitys on kasvanut ja sillä tavoittaa etenkin nuoremman yleisön. Vehkaoja toivoo verkon tuovan uusia mah-dollisuuksia, joita ei ehkä vielä ole edes tien-nyt olevankaan.– Mikään ei poista sitä faktaa, että jos ei ole hyvää sisältöä, hyvää tarinaa, ei auta vaikka olisi mikä digitaalinen härpäke.

Aiemmin reality-sarjoja tuottanut Veh-kaoja ei näe genrellä suurta eroa nykyiseen erikoisalueeseensa, ”oikeisiin” dokument-teihin, eikä suostu ajattelemaan niitä doku-menttien laadullisesti huonompana, viihteel-lisenä versiona. Hän muistuttaa, että reality-käsitteen alle mahtuu esimerkiksi jatkuva-juonisia dokumentaarisia sarjoja.

Tuottajalla on dokumenteissa merkittävä rooli. Hän on projektin selkäranka ja se, jo-ka pitää huolen, että laiva päätyy satamaan jossain vaiheessa. – Itse olen genretuottaja, eli ikään kuin vas-taava tuottaja, joka on askeleen kauempana tuotannosta. Keskeisiksi tehtäviäni ovat do-kumenttien näkyvyyden, löydettävyyden ja arvostuksen vaaliminen.

Vehkaoja vaikuttaa erittäin tyytyväisel-tä uuteen työhönsä. Haaveita tulevaisuuteen vielä silti riittää – ainakin halu palata vie-lä kentälle tekijän roolissa, kuten ohjaajana. Mutta vielä ei ole sen aika.

Dokumenttikurssi alkaa jälleen Keudan aikuisopiston Pasilan koulutusyksikössä ke-väällä 2014. Laura Vehkaoja on lupautunut luennoijaksi kevään kurssille.

Laura Vehkaoja on tehnyt jo pitkän uran televisiossa. Ansioluetteloon mahtuu uutistoimittajan, taustatoimittajan, apulaistuottajan ja tuottajan rooleissa tehtyä työtä talk show -, lifestyle- ja reality-ohjelmissa. Vuoden alussa Vehkaoja aloitti uudessa tehtävässään Ylen dokumenttien genretuottajana. Tätä ennen hän opiskeli Keudan aikuisopistossa audio-visuaalisen viestinnän ammattitutkintoon tv-dokumenttikoulutuksessa.

• teksti ja kuva SAMI RINKINEN

V


eudan ammattiopiston yhteinen oppilaskunta Kuoma on toiminut opiskelijoiden hyväksi jo vii-den vuoden ajan. Kuoma sai synttärilahjaksi uu-den logon. Kilpailun kautta logoksi valikoitui Pekka Halosen akatemiassa opiskelevan Jaana

Tikkasen raikas ”käsilogo”. Jaana kertoo uuden logon kuvastavan eri koulutusyk-siköiden oppilaskuntien yhdessä tekemistä. Logo sopii hy-vin kuvaamaan myös ammatilliseen koulutukseen oleellises-ti kuuluvaa käsillä tekemistä.

Kuoman hallitus vaihtuu vuosittain yleiskokouksessa, joka tänä vuonna järjestettiin tammikuun lopussa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin audiovisuaalista viestintää Järven-pään Wärtsilänkadun koulutusyksikössä opiskeleva NevenaEk.

K

Kuomalle uusi logo 5-vuotissynttäreiden kunniaksi


Kuoman hallitus 2014: • Joel Hyttinen (Kerava, Keskikatu)• Pyry Salonen (Kerava, Keskikatu)• Meri Pohjola (Kerava, Keskikatu)• Jaana Tikkanen (Tuusula, Pekka Halosen akatemia)• Janina Fagerström (Järvenpää, Wärtsilänkatu, varapj.)• Nevena Ek ( Järvenpää, Wärtsilänkatu, pj.)• Iina Nenonen (Kerava, Sarviniitynkatu)• Pauliina Niskanen (Kerava, Sarviniitynkatu)• Yasmin Hairetdin (Kerava, Sarviniitynkatu)• Alpo Sipinen ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä)• Juha Helin ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä)• Niklas Ranta ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä). • Kuvasta puuttuvat Miia Torvinen ja Joona Romppanen Tuusulan Kirkkotieltä.


Kuoman palsta

Miten päädyit opettajaksi ja Keudaan?– Kotitalousopettajani oli sitä mieltä, ettei minun kan-nata mennä lukioon, vaan sanoi, että opiskelet suoraan kotitalousopettajaksi. No, minä sitten siitä uhmaannuin ja menin kuitenkin lukioon… Ja opiskelin sen jälkeen kotitalousopettajaksi.– Olin Järvenpään ko titalousopettajaopistossa opettaja-na vuodesta 1987. Opetin ravitsemusteknikoita, talous-koululaisia ja kodinhoitoa. Sitten opistosta tuli osa Keu-daa ja jäin tänne opettajaksi. Nykyisiä vastuualueitani ovat ammattistartti, talouskoulu, toimitilahuoltajat ja ko-dinhuoltajat.

Kenelle suosittelet kodinhuoltajan ammattia?– Suosittelen sitä tekeville ja sosiaalisille nuorille, jotka ovat välittömiä. Se on hyvin yrittäjähenkinen ammatti – ja myös hyvä yritysidea, töitä riittää varmasti.

Millainen on erityisopiskelijoiden asema tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa?– Erityisopetus vaatii sitoutumista opiskelijaan. Erilais-ta tukea tarvitsevat korvaavat asenteellaan ja sitoutu-neisuudellaan akateemisia puutteita. Heillä on vahva ammattiylpeys. Kaikilla on oma erityisosaamisensa, ja opettajan olisi pystyttävä näkemään erityisopiskelijan arvo. Tulevaisuudessa pienryhmät poistuvat. On vaa-ra, että erityisoppilas hukkuu sinne massan joukkoon.

Mitä kilpailutoiminta antaa siinä mukana olevalle opettajalle ja opiskelijalle?– Se kasvattaa opiskelijan itseluottamusta, vaikkei mi-talisijoille pääsisikään. Varsinkin erityisopiskelijoilla kasvu on ansaittua ja ulottuu myös koulun ulkopuo-lisiin suhteisiin. Status nousee koko elämässä. Kilpai-lu on kaikille opiskelijoille hieno kokemus, kun pääsee näyttämään omaa osaamistaan. On ollut hienoa seura-ta opiskelijoiden intoa ja omistautumista kilpailuihin.– Opettajalle kilpailu on näköala- ja verkostoitumis-paikka, jossa voi solmia kontakteja eri oppilaitoksiin. Näen sen mahdollisuutena kehittyä. Olen ollut usea-na vuonna päätuomarina omalla alallani kilpailuissa ja saanut sieltä koko Suomen kattavan verkoston. Kah-desti olen ollut myös EuroSkills-kilpailussa, josta on tullut kontakteja myös muualle Eurooppaan.

Kerro vapaa-ajan mielipuuhistasi!– Olen tyypillinen suomalainen, ja perhe on minulle kaiken ydin. Oma mies, lapset ja lasten puolisot, koira ja ystävät ovat minulle hyvin tärkeitä. Minulla on hyviä ystäviä myös täällä Keudassa.– Luonto toimii minulle voimaannuttajana. Olen kova riehumaan metsässä. Siellä on mukava pistää vesuril-la puita nurin, eikä vain pieniä vaan vähän isompiakin. Halonhakkaaja vois olla minulle hyvä ammatti, jos siitä maksettaisiin vähän enemmän.

Kenet haastat seuraavaksi haastateltavaksi?– Kuraattoripalvelut ovat siirtymässä kuntayhtymästä kuntien vastuulle. Toivon, että kuraattorit pystyvät jat-kossakin toimimaan saumattomassa yhteistyössä Keu-dan henkilökunnan kanssa, sillä kuraattorit ovat tärkei-tä tukipilareita opiskelijoille. Haastankin tälle palstalle kuraattori Anne Kiven, joka on kuraattorina Nurmijär-vellä ja Mäntsälän Lukkarinpolulla.

• te

ksti

ja k

uva:

SA

MI R

INK

INE

N Mikä oli haaveammattisi lapsena?– Oppikoulussa opinto-ohjaajan kanssa mietimme, että minusta tulisi hyvä moottoripyöräpoliisi. Ovathan minua moottoripyörät kiinnostaneet myöhemminkin. Mieheni kanssa on tullut Lapissakin pyöräiltyä.

TIINA JOENSUU Lehtori, Keudan ammattiopisto, Järvenpää, Sibeliuksenväylä


Tapaa keudalainen

eudan julkaiseman työkaluviuh-kasarjan neljäs osa ilmestyi hel-mikuussa. Tällä kertaa oman

viuhkansa sai sosiaali- ja terveysala, ni-menomaan hoitotyö.

Kestävälle, muovitetulle paperille painetussa viuhkassa on kuvat ja nii-tä vastaavat sanat alan keskeisimmistä työkaluista, välineistä ja menetelmistä. Viuhkan kielet ovat suomi, ruotsi, eng-lanti, venäjä, viro, espanja ja somali. – Tätä ammatillisen sektorin käyttöön tehtyä apuvälinettä voi käyttää niin luokkahuoneessa kuin sen ulkopuo-lellakin, kehuu viuhkan toteuttaneen työryhmän puheenjohtaja Kristina Tuori-Nyman.

Työkaluviuhka ei ole perin-teinen sanakirja eikä se ope-ta puhumaan vierasta kiel-tä, vaan toimii erinomaise-na kommunikoinnin apu-välineenä, kun kädet eivät riitä. Viuhka on-kin tarkoitettu tuek-si työpaikkaohjaa-jille, opettajille ja kouluttajille sekä tietenkin Suomessa opiskeleville ja työskentele-ville vierasmaalaisille. Viuhka kan-nattaa pakata matkaan mukaan myös, kun lähtee työssäoppimaan ulkomaille.

Ennen sosiaali- ja terveysalan työ-kaluviuhkaa Keuda on kumppaneineen julkaissut viuhkat rakennus-, auto- ja kiinteistöaloille. Tekeillä on ravitsemisa-lan työkaluviuhka.

Sosiaali- ja terveysalan viuhkan to-teutuksessa Keudan yhteistyökump-paneita ovat olleet Julkisten ja hyvin-vointialojen liitto JHL, Opetushallitus, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Stadin ammattiopisto sekä Suo-men lähi- ja perushoitajaliitto SuPer.

Viuhkoja voi tilata Keudasta Anu Pirttimäeltä,

[email protected] 15 €/kpl.

Sosiaali- ja terveys-alalle oma moni-kielisyyden apuväline

• teksti KRISTINA TUORI-NYMAN ja HELI VASTAMÄKI • kuva RIIKKA AUVINEN

K

Keudan neljäs työkaluviuhka on ilmestynyt

eudan ammattiopiston kosme- tologiopiskelija Ida Kunnari voitti maaliskuussa Finlandia-

talossa järjestetyillä Helsinki Hair and Beauty -messuilla meikkikilpai-lun opiskelijasarjan, jossa teemana oli Twiggy.

Keudan ammattiopistossa Tuu-sulassa on järjestetty kosmetologi-koulutusta vasta parin vuoden ajan ja koko osasto onkin innoissaan Idan upeasta menestyksestä.

Keudan opiskelija voitti arvostetun meikkikilpailun

K

• ku

va T

anja

Peu

ranp

ää

FT Anne Hosio-Paloposki on valittu aikuiskoulutus-päälliköksi 1.5.2014 alkaen. Tehtävä on uusi ja Hosio-Paloposki siirtyy siihen ai-kuisopiston Hyvinvointia-lojen toimialapäällikön pai-kalta.

Nimityksiä Keudan aikuisopistossa

KM Suvi Päivärinta on valit-tu Keudan aikuisopiston Hy-vinvointialojen toimialapääl-liköksi. Hän aloittaa tehtä-vässä 1.5.2014. Päivärinta siirtyy Keudaan Myrskylän ja Pukkilan kuntien kasva-tusjohtajan tehtävästä.

Iloinen voittaja Ida ja Twiggy-malli Jasmiina Peuranpää.

keuda-lehti 1/2014

Documents