kevät 2011

M U S I I K K I A L A P S I L L E J A N U O R I L L E

VIULUNSOITTAJA KADULLA JA MUUT UUDET OHJELMAT ESITTELYSSÄ

KEV

ÄT 2

011

2 Konserttikeskus kevät 2011

Konserttikeskus muuttuu ja muuttaaKonserttikeskus on maamme merkittävin koulu- ja päiväkotikonserttien järjestäjä ja lastenmusiikin asian edistäjä, jonka toiminnan tämän hetken painopistealu-eita ovat musiikin saavutettavuuden parantaminen, laadun nostaminen sekä uusien käytäntöjen ja palvelukonseptien luominen.

Vuoden 2010 aikana Konserttikeskus on järjestänyt yli 1 300 tilaisuutta yhteis-työssä paikallisten järjestäjien kanssa, yli puolet enemmän kuin edeltävänä vuon-na. Pieni henkilökuntamme on joutunut koville kasvun johdosta, mutta upeasti tuottaja Jorma Kesseli ja taloudenhoitaja Seppo Partti ovat venyneet – bravo!

Tilanne kuitenkin paranee olennaisesti, kun saamme lisätyövoimaa vuodenvaih-teeseen mennessä. Samoihin aikoihin osa-aikaisena työskennellyt Seppo jää eläkkeelle. Muutamme vielä ennen joulua isompaan toimitilaan osoitteessa Penger-katu 11 A 1, 00530 Helsinki, jossa aiemmin sijaitsi Ryhmäteatterin toimisto.

Veera Paasi, joka toimi sijaisenani vuoro-vapaani aikana, on palannut Konsertti-keskuksen palvelukseen. Hän vetää työl-listämishanketta, joka jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Vuoden 2010 alussa osa-aikaisena taiteellisena koordinaattorina

aloittanut Reijo Karvonen on puolestaan ollut kehittämässä monia uusia koulu-konserttiohjelmia, minkä lisäksi hän virit-telee koulukonserttiesiintyjien alueellista koulutusmallia.

Oivaltavaa analyysiä ja lukuisia hyviä ke-hittämisehdotuksia saimme toimintamme arvioinnista, jonka laati toimeksiannos-tamme Ulrika Bergroth-Plur, Norjan Riks-konsertenen koulukonserttiosaston johta-jana kuusi vuotta toiminut pohjoismaisen musiikkikentän tuntija.

Tulevista uudistuksista mainittakoon siir-tyminen ensi syksynä kerran vuodessa ta-pahtuvaan keskitettyyn esiintyjähakuun, jossa tiettyyn päivämäärään mennessä tulleet hakemukset otetaan huomioon. Tämä koskee myös vanhoja ohjelmiamme.

On aika kiittää yhteistyökumppanei-tamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kari Vase, toiminnanjohtaja

Upeita elämyksiä elävästä musiikista:

yleisön hihkuntaa, hiljaista keskittyneisyyttä, innokkaita taputuksia, mielenmaiseman myllerryksiä...

Koulukonserttitoiminta on tärkeää toimintaa. Sen puo-lesta puhuvat lukuisat seikat. Sen paikan tulee olla kulttuu-rikentän eturintamassa, ei marginaalissa.

kevät 2011 Konserttikeskus 3

Kuntasopimusmallin suosio kasvaaLukuvuonna 2008 - 2009 käynnistynyt Konsertti joka kouluun -hanke (KJK) on lanseerannut koulukonserttitoiminnalle uuden toimintamallin, jossa kunta sitou-tuu tarjoamaan kaikille peruskoululai-silleen vähintään yhden koulukonsertin lukuvuoden aikana. Lähtökohtana on se, että koululainen pääsee peruskoulun ai-kana nauttimaan vuosittain eri musiikin-lajien konserteista.

Kuntien maksuosuus, joka on nyt 1,25 €/oppilas/lukuvuosi, kattaa keskimäärin vain n. kolmanneksen hankekonserttien kokonaiskuluista, kun se muussa toimin-nassamme on noin puolet.

Hankkeen piirissä on jo yli 80 000 perus-koululaista, mutta tavoitteenamme on saada hanke ulotettua koko Suomen alu-eelle. Sen toteuttamiseksi tarvitaan sekä valtiovallan kasvavaa tukea että kuntien valmiutta panostaa pikkuriikkisen koulu-laisten elävän musiikin elämyksiin. Kyse on mitättömästä rahasta, kun sitä vertaa yhden oppilaan koulutuskuluihin, jotka ovat keskimäärin n. 6 600 € vuodessa!

Otamme vastaan ilmoittautumisia hank-keesta kiinnostuneiden kuntien edusta-jilta - kyse ei ole siis yksittäisistä kou-luista. Hankeyhteistyö voi alkaa, kun toiminnallemme on myönnetty tarvittavat määrärahat.

Tutkimustietoa kärkihankkeestamme

Ammattikorkeakoulu Metropolian kult-tuurituotannon koulutusohjelmassa opiskeleva Seija Pakarinen on opinnäyte-työtään varten haastatellut useita Kon-serttikeskuksen Konsertti joka kouluun -hankkeen yhdyshenkilöitä ja myös joita-kin hankekuntien opettajia syksyn 2010 aikana. Haastatteluidensa annista hän on paljastanut jo joitakin seikkoja.

Yhteistyömalliin ollaan yleisesti otta-en erittäin tyytyväisiä. Pääsyinä lähteä hankkeeseen mukaan mainittiin

edulliset hinnat • hyvät kokemukset Konserttikeskukses-•

ta, sekä sen ohjelmista että yhteistyöstä sen kanssa

mahdollisuus tarjota kulttuuria suurelle • joukolle.

Musiikinlajeja, jotka peruskoululaisen tu-lisi saada kokea konsertissa peruskoulun aikana, ovat vastaajien mielestä ainakin

kansanmusiikki• suomalainen klassinen musiikki• jazz• etninen musiikki.•

Haasteina kunnan ja koulujen välillä ovat mm. seuraavat seikat:

koulut voivat monessa tapauksessa var-• mistaa aikataulut vasta syksyllä, vaikka periodeista on sovittu jo ennen kesää

hyvin pienten koulujen kyseessä ollessa • täytyy usein järjestää oppilaiden kulje-tukset konserttipaikalle, mihin tarvitaan lisävaroja.Jopa joka toisessa kunnassa koulut osal-listuvat konserttien rahoitukseen jollain summalla.

Useimmat kunnat olisivat valmiita solmi-maan jatkuvan yhteistyösopimuksen Kon-serttikeskuksen kanssa irtisanomisajalla hankkeeseen liittyen ja haluaisivat py-syä yhdessä hinnassa, joka kattaa kaikki esiintyjäryhmäryhmäkoot.

Konserttikeskuksen näkövinkkelistä katsottuna olisi ehdottomasti päästävä siihen, että kaikista kouluista löytyy toi-mintamallin edellyttämä aktiivinen yhdys-henkilö. Muutoin asioiden hoito on yleen-sä hankalampaa: vastauksia ei saada, ilmenee päällekkäisiä buukkauksia jne. Hankkeen lähtökohtana on toisaalta ol-lut se, ettei koulujen tarvitsisi osallistua konserttien rahoitukseen, mutta monella kunnalla ei kireässä taloudellisessa tilan-teessa ole ollut muuta vaihtoehtoa.

Kuntasopimuksiin pohjautuvalle toimin-tamallille on siis selkeästi olemassa tar-

❢HUOM! Lisätietoa hankkeesta löytyy internet-sivuiltamme


vetta ja sitä halutaan kehittää. Hankkeen jatko riippuu nyt olennaisesti määrära-hojen kehityksestä. Suhteellisen pienellä panostuksella voidaan parhaimmillaan tavoittaa maamme kaikki peruskoululai-set, jotka kouluvuosiensa aikana saavat monipuolisesta valikosta innostavia elä-vän musiikin kokemuksia.

Haluamme tutustuttaa lapset ja nuo-ret monipuolisesti eri musiikkityyleihin ja tarjota samalla taiteellisia elämyksiä. Koulu- ja päiväkotikonsertit sekä työ-pajat ovat ammattimuusikon ja nuoren kuulijan välillä tapahtuvia virikkeellisiä kohtaamisia, joiden toivomme innostavan kuulijansa palaamaan kyseisen musiikin pariin myös jatkossa.

Kevätlukukaudella 2011 jatkamme syksyn 2010 ohjelmistolla, jota olemme täydentä-neet neljällä uudella ohjelmalla. Ohjelmat ottavat huomioon koulu- ja päiväkotikon-sertin erityisvaatimukset sekä kulloisen-kin kohdeyleisön. Neuvomme mielelläm-me, jos valinta tuottaa vaikeuksia.

Järjestämme konsertteja ja työpajoja kou-luihin ja päiväkoteihin ns. normaaleina kiertueina sekä osana Konsertti joka kou-luun -hanketta.

Kiertueet

Kaikki tarjonnassamme olevat yhtyeet ovat mukana normaalissa kiertuetarjon-nassa. Pääperiaatteena on, että tilaat kolme konserttia sisältävän työpäivän, joka tulee saada liitettyä osaksi laajem-paa kiertuetta.

Voit tehdä yhtä työpäivää koskevan ti-lauksen yhdessä lähialueen muiden ti-laajien kanssa. Konsertteja voi tilata yksittäin, jos konserttipaikka sijaitsee esiintyjien kotipaikkakunnalla tai sen läheisyydessä. Vahvistamme konserttien toteutumisen aina kirjallisesti, kun riittä-vä määrä konsertteja on saatu sovitettua kiertueeseen. Työpäivään voidaan yhdis-tää myös työpajoja.

Konsertti joka kouluun -hankkeen kiertueet

Sopimukset esiintyjistä ja kiertueviikosta tehdään kunnan valitseman yhteyshenki-lön kanssa. Kuntien yhteyshenkilöt sopi-vat puolestaan koulujen yhteyshenkilöi-den kanssa tarkemmat kiertueaikataulut.

Työpajat

Monet esiintyjäryhmät tarjoavat kouluille ja päiväkodeille myös työpajatoimintaa. Työpajatyöskentelyssä lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan musiikkiin oma-kohtaisen kokemisen ja oppimisen kautta.

Julkiset konsertit

Järjestämme ajoittain koulu- ja päiväko-tikonserttikiertueiden yhteydessä myös julkisia konsertteja tilaajan toivomuk-sesta. Konserttien hinta sovitaan aina tapauskohtaisesti.

TILAA KONSERTTEJA TAI TYÖPAJOJA

Järjestämme konsertteja ja työpajoja

kouluihin ja päiväkoteihin ns. normaaleina

kiertueina sekä osana Konsertti joka

kouluun -hanketta.

”

”


Katso lisätietoa kaikista edellä

mainituista vaihtoehdoista sekä

uudet hinnat kotisivuiltamme

www.konserttikeskus.fi


MAISEMAKUVIA SUOMESTA

Anssi Tikanmäki, piano; Eemil Tikanmäki, kitara ja viulu; Eljas Tikanmäki, lyömäsoittimet ja haitari; Masa Orpana, saksofonit; Juuso Nordlund, basso

Maisemakuvia Suomesta -ohjelma koostuu Anssi Tikanmäen sel-keän melodisista sävellyksistä, joita esittää Anssi Tikanmäen Or-kesteri, ATO. Instrumentaalimusiikkia käsittävässä konsertissa kuullaan kappaleita Tikanmäen kolmelta maisemakuva-teemalli-selta albumilta sekä joitain Kaurismäkien elokuvien sävelteemo-ja uudelleen sovitettuina.

Anssi Tikanmäen orkesterilleen luoma omintakeinen ja tunnis-tettava tyyli on sulattanut itseensä aineksia monista, usein vas-takkaisina koetuista lähteistä. Kansanmusiikki, klassinen, jazz, rock sekä viihteellisemmät elementit sulautuvat monivivahtei-seksi ja selväpiirteiseksi musiikiksi. Musisoinnista löytyy sisäl-töä, vitaalisuutta ja visuaalisuutta, jota tukevat taustaprojisoin-nit. ATO tarjoaa nykypäivän ihmisille vaihtoehdon. Musiikin voi ja saa kokea myös ilman laulua ja sanoja.

Esitystä varten tarvitaan vireessä oleva piano.

Yläkoulu, lukio, ammattioppilaitosHinta: 370 €Katso myös www.anssitikanmaki.com

TRÊS FOGOS - afroamerikkalaiset spirituaalit rock ’n’ rollin taustalla

Kimmo Härmä, laulu; Juhana Jansson, kitara, mandoliini, laulu; Antti Vuorenmaa, dobro, mandoliini, laulu

Três Fogos eli “Kolme tulenlieskaa” vie meidät aikaan ennen suurten rock ’n’ rollin sankarien syntyä. Afroamerikkalaiset spirituaalit eli ns. musta gospel syntyi 1800-luvun Amerikassa puuvillapelloilla työskentelevien orjien keskuudessa. Alun perin säestyksetön yhteislauluperinne kysymys- ja vastausrakentei-neen levisi osaksi amerikkalaista musiikkikulttuuria ja sen ai-neksia sulautui kantriin, bluesiin, souliin, bluegrassiin jne.

Três Fogos havainnollistaa konsertissaan, miltä alkuperäiset uskonnolliset kansanlaulut olisivat saattaneet kuulostaa 1940-luvulla jossain Keskilännen maalaiskirkossa muokkaantuneena paikallisten sävyjen mukaan.

Tämä perinne vaikutti voimakkaasti länsimaisen populäärimu-siikin syntyyn – siitä ammensivat mm. Hank Williams, Elvis Pres-ley, Jerry Lee Lewis ja Eddie Cochran.

Yläkoulu, lukio, ammattioppilaitosHinta: 267 €

UUDET

OHJELMAT

Katso

internet-

sivuiltamme

myös

muut

esiintyjämme!

Ku

va: B

ren

dan

Del

any

Ku

va: S

irpa

Papin

aho


VEIKEITÄ ELÄINLAULUJA

Timo Lievemaa, laulu, kitarat; Jussi Siukola, kitara, laulu

Konsertti koostuu uusista lastenlauluista, joille yhteinen nimit-täjä on eläinteema. Musiikillisesti liikutaan jazzin, kansanmusii-kin ja oldies-musiikin rajapinnoilla. Kitaroiden lisäksi soittimina kuullaan erilaisia lyömäsoittimia ja kierrätyssoittimia.

Timon ja Jussin vuorovaikutuksellinen esiintyminen saa hyvälle tuulelle. Lauluissa seikkailevat mm. Pastapossu, hassu norsulei-puri, kissa joka pitää mopolla ajamisesta ja Taikuri Lasse, leh-mä, joka on taikureista paras! Eli näissä lauluissa eläimet teke-vät välillä hassujakin asioita...

Päiväkoti, 1.-3. luokatHinta: 219 €Katso myös www.lieveilmio.fi /lastenlaulut/

facebook: Lastenduo Timo Lievemaa & Jussi Siukola

VIULUNSOITTAJA KADULLA

Teemu Kupiainen, viulu

Viulunsoittaja kadulla -ohjelma perustuu Sibelius-Akatemiassa lehtorina toimivan Teemu Kupiaisen eri puolille maailmaa suun-tautuneihin katusoittomatkoihin. Eriskummallisista sattumuk-sista riittää kiehtovaa kerrottavaa, ja niistä on hiljattain myös julkaistu kirja. Kohdemaina ovat olleet mm. Kiina, Intia, Marok-ko ja Brasilia.

Kupiainen on solminut erityisesti Bachin avulla loputtomasti kontakteja. Hän on lumonnut soitollaan katulapset, kerjäläiset, munkit, paimenet, prostituoidut, liikemiehet ja turistit - sekä apinat, koirat ja ainakin yhden lehmän. Koulukonsertissaan hän liikkuu yleisön parissa luoden tiiviin kontaktin kuulijoihinsa.

Ohjelman olennaisena osana ovat Stefan Bremerin aidoissa ti-lanteissa ottamat upeat valokuvat, jotka täydentävät Kupiaisen kertomuksia ja pohdintoja musiikista ja elämästä. Päiväkotikon-sertissa on mukana myös lastenlauluja eri puolilta maailmaa.

Päiväkoti, alakoulu, yläkoulu, lukio, ammattioppilaitosHinta: 157 €Katso myös www.teemukupiainen.com

Ku

va: H

arri

Wic

kstr

and

Ku

va: S

tefa

n B

rem

er


”Soitin noin 30 apinalle Bachia tunnin. Sitten ne häipyivät.”

Viulisti Teemu Kupiainen kuljeskelee hiljalleen helsinkiläisen Vallilan ala-asteen juhlasalin ”kaduilla” ja loihtii viulustaan Bachin säveliä. Väliin hän kertoo jännittäviä ja kiinnostavia ta-rinoita muun muassa tiikereistä, hänen soittoaan kuuntelevis-ta apinoista sekä kerjäläislapsista. Juhlasalin lattialla istuvat alakoululaiset kuuntelevat kerrontaa ja lumoavaa musiikkia keskittyneesti.

Voisi luulla, että Kupiaisen tarinat ovat taitavasti yhteen koot-tua fi ktiota, mutta ne ovat kuitenkin aitoja kokemuksia Kupiai-sen katusoittomatkoilta eri puolilta maailmaa. Kupiaiselle ovat matkojensa myötä tulleet tutuiksi Delhin kadut, kiinalaiset vuo-ristomaisemat, Marokon luolat sekä lukuisat muut konserttipai-kat. Matkoilta kerääntyneiden kokemusten kirjo on valtava.

Kupiainen innostui katusoitosta jo nuoruuden matkoillaan Eu-roopassa. Vähitellen hän siirtyi itsekin konsertoimaan kaduille. 1990-luvulla matkustaessaan perheensä kanssa neljän kuukau-

VIULUNSOITTAJA KADULLA JA KOULUSSA


den ajan asuntoautolla Etelä-Euroopassa hän käytännössä hankki perheensä elan-non soittamalla kadulla, kolmena iltana viikossa, tunnin illassa. Ensimmäiselle varsinaiselle katusoittomatkalle Kupi-ainen kertoo lähteneensä vuonna 1996. Suuntana oli tällöin Baltia, mutta matka tyssäsi jo Tallinnaan, kun varkaat veivät viulua lukuun ottamatta kaiken.

Kupiainen ei koe katusoittamista tausta-musiikkina vaan konsertteina, joissa kuu-lijoina on usein vain muutama ihminen tai eläin. Tämä tekee konserttitapahtu-masta paljon intiimimmän, vastuullisem-man ja vaativamman kuin normaaleista konserteista. Siksi Kupiainen käyttää matkoillaan harjoitteluun vähintään yhtä paljon aikaa kuin valmistautuessaan nor-maaleihin konsertteihinsa.

Kupiainen soittaa kaduilla paljon Bach-ia. ”Kun soitan Bachia, tunnen olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mis-sä tahansa olenkin. Pystyn soittamaan Bachia tuntikausia väsymättä. Sitä voi-vat kuunnella koulutetut länsimaiset ihmiset, vuoristokylien paimenet, apinat, katulapset tai vaikka yksinäinen lehmä.”

Tällaiselle moninaiselle joukolle soitetta-essa eteen tulee myös hyvin vaikuttavia kokemuksia, joissa on usein mukana lap-sia. ”Pakahduttava riemunilme pienen riodejaneirolaisen katupojan kasvoilla tämän heiluttaessa edessäni kaksin kä-sin suurta seteliä, jonka oli juuri saanut palkaksi kengänkiillotuksesta soittoani

kuuntelemaan pysähtyneeltä liikemie-heltä. Ja hidas, hiljainen ele, jolla toinen katupoika sateisena päivänä tyhjässä porttikongissa Bachin ensimmäisen par-titan lopussa vakavana silmiini tuijotta-en pyyhkii kuivan, jo kauan sitten kyy-nelistä ehtyneen silmänsä alusen.”

Kupiainen sai idean koulukonsertteihin siskoltaan, jonka ohjelma Vino Prinses-sa on Konserttikeskuksen ohjelmistossa. Koska lapsille soittaminen on tuntunut maailmalla hyvin luonnolliselta, on se ollut sitä myös Suomessa. Lapset ovat Kupiaisen mukaan suorasukaista ja väli-töntä yleisöä. ”Palaute ja reaktio tulevat heti, he eivät mieti miten pitäisi käyt-täytyä.” Lisäväriä ja sisältöä suomalaisil-le lapsille konsertointiin tuo yhteinen kie-li. Kupiainen kokee tärkeänä, että pääsee juttelemaan lasten kanssa ja kertomaan heille tarinoitaan.

Lähde: Teemu Kupiainen & Stefan Bre-mer: Viulunsoittaja kadulla. Teos 2010.

Ku

vat:

Ste

fan

Bre

mer


Konserttikeskus on saanut hienon tilai-suuden työllistää nuoria alle 30-vuotiaita musiikinalan ammattilaisia opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän määrä-rahan turvin. Ministeriö jakoi kesäkuussa 2010 määrärahoja eri taiteenalojen nuor-ten osaajien työllistämiseksi ja Konsert-tikeskuksen lisäksi määrärahaa sai viisi lastenkulttuurin Taikalamppu-keskusta. Annantalon taidekeskus Helsingistä, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX Hämeenlinnasta, Kulttuuriaitta Jyväsky-lästä, Kulttuuritalo Valve Oulusta ja Porin lastenkulttuurikeskus työllistävät las-tenkulttuurin nuoria ammattilaisia mm. sanataiteen, tanssin, sarjakuvan ja teat-terin aloilla.

Hankkeeseen valittujen Taikalamppu-keskusten kaupungeissa nuoret taiteili-

jat työskentelevät kouluissa pidempiäkin jaksoja vieden eri taidemuotoja osaksi koulujen arkipäivää. Esimerkiksi Helsin-gin Annantalon koordinoimassa Taiteilija koulussa -hankkeen kymmenen nuorta taiteilijaa työskentelevät yhdessätoista helsinkiläisessä koulussa vuoden 2011 ai-kana. Konserttikeskus tarjoaa hankkeen myötä musiikillisia elämyksiä kyseisten kaupunkien kaikille peruskoululaisille osana Konsertti joka kouluun -hanketta. Järjestämme näissä kaupungeissa vuoden 2011 aikana lähes 600 koulukonserttia.

Aloitimme alle 30-vuotiaiden musiikina-lan ammattilaisten kartoittamisen alku-syksyllä 2010. Hankkeeseen mukaan otet-tavien muusikoiden tuli olla paitsi iältään sopivia, myös työttömyysuhan alla olevia, eli vakituista työpaikkaa tai opiskelupaik-kaa vailla.

Haastavaa muusikoiden etsinnässä on ollut se, että ammattitaidon lisäksi haki-joilta kaivattiin tasokkaita ja mielenkiin-toisia koulukonserttiohjelmia sekä innos-tavaa otetta ja vuorovaikutustaitoja.

Syksyn aikana löysimme lopulta maini-oita nuorten muusikoiden muodostamia yhtyeitä. Ohjelmia on kehitetty syksyn kuluessa Konserttikeskuksen taiteellisen koordinaattorin ohjauksella, jotta kon-serttikokemus olisi paras mahdollinen nuorten kuulijoiden kannalta. Into pääs-tä konsertoimaan lasten ja nuorten pariin on ollut suurta ja ilahduttavaa on ollut myös huomata, kuinka paljon ammattitai-

toa nuorilla muusikoilla on jo varhaisessa vaiheessa.

Rumba - rumpujen kieli on yksi uusista nuorten muusikoiden konserttiohjelmis-ta. Ohjelma sai alkunsa kun Kuukumina-yhtyeestä tuttu veljespari Vili Mustalampi & Tero Rantanen intoutui kehittelemään uutta ohjelmaa nimenomaan työllistä-mishanketta varten. Kuukumina-veljesten lisäksi yhtyeessä soittavat, laulavat ja tanssivat Matias Löyttyniemi sekä Sirkku Mäenpää.

Vili Mustalammen mukaan hankkeeseen oli hienoa lähteä mukaan, sillä Konsert-tikeskukselle aikaisemminkin työsken-nelleenä taitavana muusikkona hän sai vapaat kädet ohjelman suunnitteluun. Ohjelman teemaksi valikoitui rumba, jon-ka Mustalampi nimeää itselleen erittäin tärkeäksi musiikkityyliksi. ”Rumba on pitkään ollut intohimoni ja se on osa identiteettiäni sekä muusikkona että ihmisenä.” Rumban haasteellisuus lisää sen kiinnostavuutta, eikä siihen helposti kyllästy. Sisältöä löytyy myös muilta osin: ”Rumba on rikasta kuvastoltaan ja li-säksi rumba-musiikki sekä siihen liittyvä folklore sisältävät paljon näyttäviä tari-noita ja roolihahmoja.”

Mustalampi kertoo hankkeen houkutel-leen myös siksi, että konserttikiertuei-den ajalta toimeentulo on taattu. Hänen mukaansa nuorten muusikoiden työti-lanne ei ole helppo: ”Päteviä muusikoita on koko ajan enemmän ja sitä myöten

NUORTA ENERGIAA KOULU-KONSERTTEIHIN


myös hyviä bändejä ja kilpailua. Kilpai-lua hyvien keikkojen saamisesta ja myös ammattimuusikoiden paikoista orkeste-reissa. Pitää joko olla supervirtuoosi tai erikoistua.”

Nuorten muusikoiden asemaa ei myös-kään helpota Suomen musiikkimarkkinoi-den pieni koko. Mustalammen mukaan vähänkään marginaalisemmalle musiikille ei juuri löydy markkinoita. ”Pitäisi olla enemmän ammattimaisia keikkamyy-jiä ja managereita, joilla olisi suhteita myös ulkomaille ja jotka olisivat eri-koistuneita vaihtoehtoisempiin musii-kinlajeihin ja tuntisivat genrejen kuviot kansainvälisesti.”

Apurahasysteemikään ei aina helpota nuoren muusikon uran etenemistä. ”Apu-rahojen piiriin on vaikeaa päästä en-nen kuin muusikolla on jo esittää liuta tehtyjä projekteja tai julkaisuja. Lisäksi apurahasysteemi tukee niitä, jotka ovat aiemminkin saaneet rahoitusta.” Mus-talampi nimeääkin Konserttikeskuksen yhtenä hienona esimerkkinä muusikoita työllistävästä tahosta, jossa valtio on mu-kana tukemassa vaihtoehtoisempaa kult-tuuritarjontaa ja vieläpä tasapuolisuuden nimissä, kaikille kouluille ympäri maata.

Vaikka nuorten muusikoiden tilanne työ-markkinoilla on hyvin haastava, on Mus-talampi itse onnistunut työllistymään kahden viimeisen vuoden aikana kiitettä-västi. Hän kuitenkin korostaa, että työllis-tyminen on usein hyvin projektiluontoista

eikä varmuutta toimeentulosta ole ilman vakituista virkaa tai työtä.

Muusikkona toimiminen vaatii myös epä-varmuuden sietämistä sekä vahvaa omaa aktiivisuutta. ”Ala on luonteeltaan sellai-nen, että jonkinasteinen epävarmuus ja epäsäännöllisyys tuloissa on hyväksyttä-vä. Koko ajan pitää olla suunnittelemas-sa uusia juttuja jo pidemmän ajan pää-hän. Rautoja pitää olla samaan aikaan tulella tarpeeksi monta, muttei liikaa, koska silloin ei pysty keskittymään jut-tuihin kunnolla.”

Järjestämme näissä

kaupungeissa

vuoden 2011

aikana lähes 600

koulukonserttia.

”

”


Korvat kävelylle! on Konserttikeskus ry:n ja Espoon kaupungin yhteistyössä jär-jestämä koulukonserttifestivaali, johon myös musiikkikasvattajat ja muut alan ammattilaiset voivat osallistua. Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma sijoittuu Leppävaaraan: Sellosaliin ja läheiseen Ruusutorpan kouluun sekä Karakallion monitoimitaloon. Musiikillisella tarjotti-mella on makupaloja klassisesta maail-manmusiikkiin ja jazziin.

Tapahtuman aloittavassa Kansallisooppe-

ran, DuvTeaternin ja tanssikoulu Blue Fla-mencon yhteistuotannossa Mustien siipi-en lintu - variaatio Carmenista kohtaavat kehitysvammaiset ja ei-kehitysvammaiset näyttelijät, fl amencotanssijat sekä neljä oopperalaulajaa. Festivaalin päättävät puolestaan maineikkaan Rajaton-laulu-yhtyeen perhekonsertit. Väliin mahtuu lukuisia koululaisille ja päiväkoti-ikäisille suunnattuja konsertteja, joissa nähdään kotimaisten esiintyjien lisäksi taiteili-javieraita myös muista Pohjoismaista. Ruotsalaisen Komodon esityksissä teat-terilliset keinot ja liikesarjat elävöittävät huipputason musisointia - yllätysmomen-tit ja huumori ovat lyömäsoitinyhtyeelle luonteenomaisia. Norjalainen Klangbein tarjoaa puolestaan jazzia ja kreisiä pantomiimia.

Festivaaliohjelmaan sisältyvät myös in-teraktiiviset työpajat sekä kasvatusalan ammattilaisille suunnattu seminaari 3.3.2011. Sen aiheina ovat musiikin oppi-mistulosten ensimmäinen valtakunnalli-

nen arviointi peruskoulun 9. luokalla, pro-duktiot musiikinopetuksen työmuotona, oppilaat konserttien järjestäjinä Norjassa sekä koulukonserttitoiminnan näkymät Suomessa.

Korvat kävelylle! -tapahtuman suojelijana toimii kulttuuri- ja urheiluministeri Ste-fan Wallin.

Lopullinen festivaaliohjelma on nähtävis-sä osoitteessa www.konserttikeskus.fi tammikuun alkuun mennessä.

Tervetuloa

tutustumaan koulukonserttien

moni-ilmeiseen maailmaan!

❢

KORVAT KÄVELYLLE 1.-5.3.2011!

Mimmit Komodo Jussi Makkonen & Rait Karm

Ku

va: J

oh

ann

a V

ilja

kain

en


kuun mennessä. Rikskonserterin tilalle on tulossa pienempi Statens Musikverk, jonka tehtäväkenttää ollaan parhail-laan muovaamassa. Ruotsin Länsmusik-organisaatiot vastaavat nykyään myös koulukonserttitoiminnasta eri lääneissä, joissa työskentelee yhteensä 25 - 30 kou-lukonserttituottajaa. Toisaalta vuonna 2006 lanseerattu Skapande skola -hanke on vuonna 2010 tukenut 112 miljoonalla kruunulla 4.-9.-luokkalaisten kulttuuritoi-mintaa kouluissa autojen tuunauksesta aina musikaaliproduktioihin asti.

Pari poimintaa tapahtuman aikana pi-detyistä luennoista:

Prof. Anne Bamford painotti esitykses-sään koulun taidekasvatuksen ja kouluun tuotavien taide-esitysten merkitystä. Joka viidennellä tutkituista lontoolaislapsista

ei ollut mahdollisuutta päästä taideharras-tusten pariin. Käytännössä koulu on ainoa paikka, missä nämä lapset voivat päästä osalliseksi kulttuuritarjonnasta, jonka on ol-tava korkeatasoista. Neljännes tarjonnasta on tutkimusten mukaan kuitenkin niin huo-noa, että se tekee karhunpal veluksen asialle.

Monika Lindgren kertoi puolestaan Götebor-gin yliopistolle teke mästään tutkimuksesta musiikinopetuksen todellisuudesta Ruotsin kouluissa. Koulun tehtäväkulttuurissa muo-to on jäljellä, mutta sisältö on muuttunut. Individualisointidiskurssissa vapaa-ajan bändisoitto on vallannut koulun, minkä seu-rauksena esim. orkesterisoittimia soittavat oppilaat saattavat marginalisoitua. Paradok-saalisesti opettajat puolustavat pop-ideaa-lia, kun taas oppilaat eivät ole niin tiukkoja asenteissaan kuin kuvitellaan.

FESTIVAALIKUULU-MISIA RUOTSISTA JA TANSKASTA

Showcase 8.-9.9.2010 Göteborgin musiikki- ja teatterikorkea-koulussa järjestetty Showcase 2010 – mu-sik för ung publik, joka käsitti 27 lyhyttä konserttiesitystä sekä 8 luentoa, oli hyvin suunniteltu ja antoisa koulukonserttita-pahtuma. Sitä seurasi yli 130 alan am-mattilaista eri maista. Valtaosa eri ikä-ryhmille suunnitelluista esityksistä oli ruotsalaisia, ja musiikin kirjo ulottui van hasta musiikista räppiin asti. Suomea edusti menestyksellisesti Kuukumina-yhtye, joka esittää kuubalaista son-musiikkia.

Noin 20 minuuttia kestäneet minikonser-tit olivat yleisesti ottaen korkeatasoisia. Useat niistä sisälsivät teatterillisia ele-menttejä, missä voi nähdä heijastumaa Ruotsin pitkästä revyy-perinteestä. Jois-sakin tapauksissa hieno dramaturginen suunnittelu, koreo grafi a, vaatetus ja la-vasteet eivät riittäneet paikkaamaan yh-dentekevää musiikillista antia. Esiintyjien säteilyvoima ja vuorovaikutustaidot olivat kuitenkin kauttaaltaan kadehdittavan korkealla tasolla.

Festivaali oli valtiollisen Rikskonserterin viimeisiä voimannäyttöjä. Vielä kaksi vuotta sitten yli 60 henkeä työllistänyt organisaatio lopetetaan vuoden 2011 al-

Ku

va: C

hri

stia

n B

ran

dt


Musik i Tide 3.-5.10.2010 Levende Musik i Skolen -yhdistyk-sen (LMS) ja Skanderborgin kunnan yhteistyössä järjestämä Musik i Tide -koulukonserttifesti vaali esitteli 50 yhty-een ohjelmat 110 konsertissa, jotka tavoit-tivat n. 7 000 koululaista. Päällekkäisten kon serttien takia tarjonnasta oli mahdol-lista seurata vain pientä osaa. Festivaa-lin avanneessa iltakonsertissa jaettiin ensimmäistä kertaa Jeunesses Musicales International -järjestön Young Audiences Music Award (YAMA). Jury antoi sen ete-läafrikkalaiselle ohjelmalla, kun taas Ylei-sön suo sikki -palkinto meni argentiinalai-selle ohjelmalle internetissä tapahtuneen äänestyksen perusteella.

Tanskan koulukonsertti toiminnan taso vaikuttaa korkealta. Esitykset olivat kes-kimäärin musiikillisesti laadukkaampia ja jotenkin elämänmakuisempia kuin Ruot-sin festivaalilla koetut. Lähes kaikki eri ikäryhmille suunnitelluista esityksistä olivat tanskalaisia ja ne edustivat mitä moninaisimpia musiikin eri osa-alueita. Myös visuaaliset mahdollisuudet elävöit-

tää konsertteja tulivat joissakin esityksis-sä hienosti esille samoin kuin interaktiivi-suus ja improvisointi.

LMS:n valtakunnallisessa Musik i Tide -koulukonserttijärjestelmässä on nyt mu-kana 55 Tanskan kaikkiaan 98 kunnasta, joiden peruskoululaiset saavat yhden koulukonsertin lukuvuodessa. Konsert-tien kokonaismäärä on tällä hetkellä lähes 2500 lukuvuodessa, mutta LMS:n tavoitteena on nostaa määrä 9000:een lähivuosina, mihin Norjassa on päästy jo vuosia sitten.

Tanska on jaettu seitsemään alueeseen, joissa jokaisessa on oma yhdyshenkilön-sä, ja nämä ovat puolestaan yhteydessä alueensa koulujen kontaktihenkilöihin. Jokaiseen koulukonserttiohjelmaan on tuotettu laaja oheismateriaali, joka on koulujen käytettävissä sekä painettuna että inter netin välityksellä. Yhdistyksel-lä on lisäksi lukuisia erityisprojekteja, myös ulkomailla. Tanskassa sangen lyhy-essä ajassa luotu upea toimintamalli on hyvänä esimerkkinä Konserttikeskuksen kehittämiselle.

Kuva: Christian Brandt


LAULULEVYT PUKINKONTTIIN:

Pikkukulta – suomalaisia lastenlauluja pikkuväelle

&

Suomen lasten lauluaarteisto

Hintaan 10 € / kaksois-CD + postimaksu

Levyt ovat syntyneet Konserttikeskuksen ja Ammattikorkeakoulu Metropolian pop/jazz-koulutusohjelman yhteistyönä. Levyillä ha-lutaan elvyttää yhteislaulutaitoa ja tutustuttaa lapset perinteisiin suomalaisiin lauluihin. Niitä voidaan käyttää apuna opeteltaessa lauluja päiväkodeissa tai kouluissa Konserttikeskuksen lauluhank-keen luokkakohtaisia tasosuorituksia varten - tai ne voivat toimia missä tahansa ilon ja inspiraation tuottajana. Kummallakin kak-soisalbumilla on lauluista sekä laulettu että säestys- eli instrumen-taaliversio. Yksityiskohtaisempaa tietoa levyistä ja lauluhankkeesta löytyy kotisivuiltamme.

Konserttikeskus ry järjestää opetus- ja kult-tuuriministeriön sekä Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen tuella konsertteja ja musiikillisia työpajoja kouluihin ja päiväko-teihin eri puolilla Suomea yhteistyössä pai-kallisten järjestäjien kanssa.

.A 934

KONSERTTIKESKUS RY

Tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa,seuraavan kerran keväällä 2011.Painos: 8 500 kplPäätoimittaja: Kari VaseTaitto: Taina KoskinenKannen kuva: Stefan BremerPaino: Art-Print Oy

KONSERTTIKESKUS RYUrho Kekkosen katu 8 C 29 a00100 HelsinkiPuh. 09 321 21 44Fax 09 321 20 55www.konserttikeskus.fi

Uudet yhteystiedot 20.12.2010 lähtienPengerkatu 11 A 1, 00530 HelsinkiPuhelin 010 322 4400 *Fax 09 321 2055

Kari Vase, toiminnanjohtaja, puh. 010 322 4401 * / 050 463 6782 Jorma Kesseli, tuottaja, puh. 010 322 4402 * / 050 301 7992 Veera Paasi, projektipäällikkö, puh. 010 322 4403 * / 050 306 2211 Seppo Partti, taloudenhoitaja, puh. 010 322 4404 * / 050 463 7456 Reijo Karvonen, taiteellinen koordinaattori, puh. 040 593 23 69

sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

www.konserttikeskus.fi

Oso

iter

ekis

teri

t: K

ou

luje

n m

usi

ikin

opet

taja

t ry

:n jäs

enlu

ette

lo,

Kon

sert

tike

sku

ksen

oso

ite-

, esi

inty

jä-

ja jäs

enre

kist

eri

Soittaminen kotimaan kiinteän verkon liittymistä 010-alkuisiin numeroihin maksaa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/minuutti, matkaviestinverkon liittymästä 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/minuutti. Hinnat sis. alv 23 %.

*

kevät 2011

Documents